Sisältö 6/2007. LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Tasavallan presidentin asetukset 3

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat _6lmu.fm Page 1 Wednesday, September 12, :37 AM 6/2007 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Tasavallan presidentin asetukset 3 Hallituksen esitykset 3 Valtioneuvoston asetukset 4 MIETINNÖT YM. 6 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 9 KKO:N VALITUSLUVAT 15

2 2007_6lmu.fm Page 2 Wednesday, September 12, :37 AM Momentti 6/2007 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki rikoslain 2 a luvun 2 :n ja 16 luvun 6 :n muuttamisesta (808/2007) HE 25/2007 vp LaVM 1/2007 Laki tulee voimaan Rikoslain säännöksiä muutetaan niin, että varallisuuskorotuksen tekemisestä päiväsakon rahamäärää vahvistettaessa luovutaan. Maininta olennaisesti totuudenvastaisten tai harhaanjohtavan tiedon antamisesta sakotettavan varallisuudesta poistetaan myös rikoslain sakkovilppiä koskevasta säännöksestä. Varallisuusverolain kumoamisen johdosta verotettavaa varallisuutta koskevia tietoja ei ole enää saatavissa verohallinnolta päiväsakon rahamäärän vahvistamista varten lähtien. Laki opintotukilain muuttamisesta (792/2007) HE 6/2007 vp SiVM 1/2007 Laki tulee voimaan Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien tulorajoja korotetaan kustannustason muutosten perusteella eduskunnan valtion vuoden 2007 talousarviossa edellyttämällä tavalla. Lisäksi täsmennetään opintotuen saamisen rajoituksia, oikeutta asumislisään, opintotuen hakemista ja myöntämistä ja opintotuen tarkistamista ilman hakemusta koskevia säännöksiä. Laki liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennustuotteiden hyväksynnästä (797/2007) HE 18/2007 vp LiVM 1/2007 Laki tuli voimaan Rakennustuotedirektiivi pannaan täytäntöön liikenneväylien ja yleisten alueiden rakentamisen osalta. Lailla laajennetaan vuonna 2004 voimaan tulleen talonrakennuksessa käytettävien rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun lain mukainen menettely koskemaan tarpeellisilta osin myös niitä rakennustuotteita, joita käytetään liikenneväylien ja yleisten alueiden rakentamisessa. Laki Suomen perustuslain 9 ja 38 :n muuttamisesta (802/ 2007), laki valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä annetun lain 1 :n muuttamisesta (803/ 2007) sekä laki eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain muuttamisesta (804/2007) LJL 1/2007 vp HE 102/2003 PeVM 2/2007 Lait tulevat voimaan Perustuslain säännöksiä Suomen kansalaisen luovuttamisesta tai siirtämisestä vastoin tahtoaan toiseen maahan muutetaan siten, että luovuttamisesta tai siirtämisestä voidaan säätää tavallisella lailla. Edellytyksenä on, että tällainen luovuttaminen tai siirtäminen tapahtuisi rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi. Säännöksessä edellytetään lisäksi, että Suomen kansalainen voidaan lain nojalla luovuttaa tai siirtää vain sellaiseen maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. Eduskunnan oikeusasiamiestä koskevaa perustuslain säännöstä muutetaan niin, että apulaisoikeusasiamiehille voidaan valita sijainen. Valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä annettuun lakiin samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehestä annettuun lakiin tehdään tästä johtuvat muutokset. Laki painelaitelain muuttamisesta (826/2007) HE 19/2007 vp LiVM 3/2007 Laki tulee voimaan Lakiin lisätään säännökset lain soveltamisesta alusten painelaitteisiin. Lisäksi lakiin lisätään säännökset lain soveltamisesta niin sanottuihin luokituslaitoksiin. Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälisyksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (828/2007) HE 13/2007 vp LaVM 3/2007 Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Tasavallan presidentti hyväksyi Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan 2

3 2007_6lmu.fm Page 3 Wednesday, September 12, :37 AM ja Ruotsin välillä Tukholmassa tehdyn sopimuksen Tukholmassa tehdyn avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälisyksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen muuttamisesta ja vahvisti lain pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälisyksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat aviopuolisot voivat tietyissä rajoissa sopia varallisuussuhteisiinsa sovellettavasta laista. välisiä tulliyhteistyösopimuksia. Sopimus tulee voimaan kuudenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet toisilleen diplomaattiteitse suorittaneensa sopimuksen voimaantulon edellyttämät kansallisen lainsäädännön mukaiset toimenpiteet. Sopimus ja laki (764/2007) tulivat voimaan HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 50/2007 vp) laiksi sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista annetun lain 1 :n muuttamisesta. Lain muutoksella Porin käräjäoikeus tulee toimivaltaiseksi käsittelemään ne Säkylän kunnassa sijaitsevassa Porin prikaatissa palvelevien tai palvelleiden tai niiden, joilla oli siellä velvollisuus palvella, vastaajien sotilasoikeudenkäyntiasiat, jotka kuuluvat lakkautettavan Kokemäen käräjäoikeuden toimivaltaan. Laki on tarkoitettu voimaan Momentti TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET Tasavallan presidentin asetus Makedonian kanssa yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (805/2007) Asetus tuli voimaan Sopimuksella pyritään parantamaan Suomen ja Makedonian tulliviranomaisten välistä yhteistyötä tullirikollisuuden torjumisessa ja tutkimisessa. Avunanto tapahtuu toimittamalla toisen sopimuspuolen tulliviranomaiselle pyynnöstä tai omaaloitteisesti tietoja. Tulliviranomaisten tulee myös toisen pyynnöstä muun muassa valvoa henkilöitä ja tavaroita sekä suorittaa tutkimuksia. Balkanin maiden kautta kulkevaa reittiä tuodaan huomattava osuus EU:n alueella käytettävästä huumausaineesta. Sopimusta hyödynnetään erityisesti tuota reittiä koskevien EU:n tullioperaatioiden toteuttamisessa. Sopimus vastaa pitkälti muita viime vuosina Suomen itäisen Euroopan maiden kanssa tekemiä kahden- Esitys (HE 48/2007 vp) laeiksi viestintämarkkinalain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain 2 ja 5 :n muuttamisesta. Viestintämarkkinalakia muutetaan siten, että teleyrityksiin kohdistuvaa sääntelyä, joka koskee käyttöoikeuksien luovutusvelvollisuutta, täydennetään Euroopan yhteisöjen komission virallisessa huomautuksessa edellytetyllä tavalla. Tämä lisää Viestintäviraston toimivaltuuksia asettaa erilaisia käyttöoikeuden luovutusvelvollisuuksia tele-yrityksille. Lisäksi sähköisen viestinnän tietosuojalakiin tehdään lakiteknisiä muutoksia. Esitys (HE 49/2007 vp) laeiksi televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain ja valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain muuttamisesta. Televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia muutetaan siten, että valtioneuvoston myöntämän toimiluvan nojalla televisio- ja radiotoimintaa harjoittavat yritykset ja muut yhteisöt sekä Yleisradio Oy ovat velvollisia suorittamaan Viestintävirastolle vuosittaisen kiinteämääräisen televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksun. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 51/2007 vp) rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan Pohjoismaiden välisen sopimuksen (Pohjoismainen pidätysmääräys) hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Eduskunnalle annetaan hyväksyttäväksi Kööpenhaminassa tehty rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva Pohjoismaiden välinen sopimus (Pohjoismainen pidätysmääräys). Lailla rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä saatetaan sopimus kansallisesti voimaan. Vuoden 1960 pohjoismainen luovuttamislaki kumotaan. Laissa olisivat säännökset luovuttamismenettelystä ja luovuttamisen aineellisista edellytyksistä. Menettely olisi lähes yhdenmukainen rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain kanssa. Luovuttamisesta toiseen Pohjoismaahan päättäisivät Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen käräjäoikeudet. Toimivaltaisia olisivat näiden käräjäoikeuksien tuomiopiireissä toimivat kihlakunnansyyttäjät. Käräjäoikeuden päätöksestä voitaisiin valittaa korkeimpaan oikeuteen. Henkilö voitaisiin luovuttaa syytetoimenpiteitä varten sellaisen rikoksen johdosta, josta on säädetty rangaistukseksi vankeutta, tai vankeusrangaistuksen täytäntöönpa- 3 Momentti 6/2007

4 2007_6lmu.fm Page 4 Wednesday, September 12, :37 AM noa varten. Suurimpana muutoksena luovuttamisen aineellisissa edellytyksissä olisi velvollisuus luovuttaa Suomen kansalainen ilman erityisiä rajoituksia. Sama koskisi luovuttamista poliittisen rikoksen johdosta. Suomen kansalainen olisi kuitenkin oikeutettu kärsimään toisessa Pohjoismaassa tuomitun vankeusrangaistuksen Suomessa, jos tällainen ehto hänen pyynnöstään otetaan luovuttamispäätökseen. Luovuttaminen ei pääsääntöisesti edellyttäisi, että luovuttamispyynnön perusteena oleva teko olisi rangaistava myös Suomen lain mukaan. Luovuttamiseen olisi suostuttava, jollei tapaukseen soveltuisi laissa säädetty kieltäytymisperuste. Ehdotettu laki olisi ensisijainen EU-luovuttamislakiin nähden, joten sitä sovellettaisiin myös Suomen sekä Ruotsin ja Tanskan välisissä suhteissa. Pakkokeinolakia ehdotetaan täydennettäväksi ottamalla siihen erityinen säännös vangitsemisen edellytyksistä Suomeen luovuttamista varten. Luovuttamisasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle ehdotetaan oikeutta päättää luovuttamisasiaan liittyvästä takavarikosta. Esitys sisältää myös ehdotuksen yleisen luovuttamislain, EU-luovuttamislain ja luovuttamisesta toiseen Pohjoismaahan huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa varten annetun lain muuttamisesta. Sopimuksen voimaansaattamista tarkoittava laki on tarkoitettu voimaan samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan. Muut ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan sopimukseen ja vuokranantaja ei itsestään riippumattomasta syystä saa tukioikeutta kansallisesta varannosta. Esitys (HE 53/2007 vp) laiksi Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Eläketurvakeskuksesta annettua lakia muutetaan siten, että Eläketurvakeskus on lakisääteisen työeläkejärjestelmän toimeenpanon ja kehittämisen yhteiselin, joka edistää ja yhteen sovittaa työeläketurvan toimeenpanoa ja kehittämistä. Eläketurvakeskuksen hallintoelimiin tulee myös julkisten alojen eläkejärjestelmien sekä työnantajien ja työntekijöiden edustus. Julkisten alojen eläkelaitokset osallistuvat jatkossa myös Eläketurvakeskuksen kustannusten rahoitukseen toimintokohtaisesti perittävien palvelumaksujen lisäksi eläkelaitosten kustannusosuudella. Julkisten alojen eläkelaitokset maksavat täysimääräisen kustannusosuuden vuosien 2008 ja 2009 siirtymäajan jälkeen. Myös työntekijän eläkelakia, maatalousyrittäjän eläkelakia, valtion eläkelakia ja kunnallista eläkelakia muutetaan. Lait on tarkoitettu voimaan VALTIONEUVOSTON ASETUKSET 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (798/ 2007) Asetus tuli voimaan Asetuksella säädetään vanhojen suurten polttolaitosten mahdollisuudesta tietyin edellytyksin noudattaa alkaen lievempiä rikkidioksidin ja hiukkasten päästöraja-arvoja kuin mitä on säädetty valtioneuvoston asetuksella (LCP-asetus, 1017/ 2002). Joustot perustuvat valtioneuvoston tekemään päätökseen olemassa olevien suurten polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamista koskevasta suunnitelmasta. Joustoja voivat käyttää öljyä polttavat huippu- ja varalaitokset sekä eräät kivihiililaitokset. Lisäksi säädetään suunnitelmaan kuuluvien laitosten päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelusta kuukausitasolla. Valtioneuvoston asetus Ecuadorin kanssa tehdyn viisumivapaussopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen kumoamisesta (807/2007) Asetus tuli voimaan Asetus (760/1965) kumotaan. Esitys (HE 52/2007 vp) laiksi tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta. Maaseutuvirasto lisätään eräiden lakisääteisten hoitovaatimusten noudattamista valvoviin viranomaisiin sekä siirretään tilaneuvontajärjestelmää koskevat toimeenpanotehtävät Maaseutuvirastolle. Perintöä ja ennakkoperintöä koskevaa määrittelyä muutetaan. Lisäksi kumotaan säännökset menettelystä tapauksissa, joissa tukioikeuksien siirrosta vuokralaiselta vuokranantajalle ei päästä Valtioneuvoston asetus autoverolain muuttamisesta annetun lain 61 :n voimaantulosta (794/2007) Asetus tuli voimaan Autoveron eräpäivää koskeva autoverolain 61 tuli voimaan samanaikaisesti uuden autoverotusjärjestelmän käyttöönoton kanssa. Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään Valtioneuvoston asetus päiväsakon rahamäärästä annetun asetuksen 1 ja 4 :n muuttamisesta (809/2007) Asetus tulee voimaan Asetuksen (609/1999) 1 :n 2 momenttia muutetaan niin, että tulosta vähennettävien verojen ja maksujen joukossa ei enää momentin 4 kohdassa mainita varallisuusveroa. Samoin kumotaan varallisuuskorotusta koskeva asetuksen 4. Asetus tulee voimaan samanaikaisesti rikoslain 2a luvun 2 :n muuttamisen kanssa. 4

5 2007_6lmu.fm Page 5 Wednesday, September 12, :37 AM Valtioneuvoston asetus Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta (810/2007) Asetus tulee voimaan Poliisin tietohallintokeskuksen tilalle perustetaan sen tehtäväaluetta laajentaen koko sisäasiainhallintoa palveleva Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK). Asetuksessa säädetään muun muassa tietotekniikkakeskuksen tehtävistä, tulosohjauksesta, toimipaikoista, organisaatiosta, asioiden ratkaisemisesta, henkilöstöstä, johtajasta sekä suoritteiden maksullisuudesta. Valtioneuvoston asetus patentti- ja rekisterihallituksesta annetun asetuksen 3 :n 2 momentin muuttamisesta (811/2007) Asetus tuli voimaan Patentti- ja rekisterihallituksen johtokunnan kokoonpanoa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että johtokunnan jäsenten enimmäismäärää nostetaan yhdellä eli kahdeksaan jäseneen. Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2007 voimavaroista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (812/2007) Asetus tuli voimaan Muutokset perustuvat toteutuneeseen elatustuen indeksikorotukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden laskennan perusteena olevat laskennalliset kustannukset ovat arviolta miljoonaa euroa. Sosiaalihuollon ikäryhmittäisiä kustannuksia korotetaan ikäryhmässä 0-6- vuotiaat 4922,29 euroon ja ikäryhmässä 7-64-vuotiaat 241,91 euroon. Kunnan omarahoitusosuus on 1603,92 euroa asukasta kohden. Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (829/2007) Asetus tuli voimaan Asetuksella täsmennetään maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (1443/2006) nojalla myönnettävän hanketuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä. Tavoitteena on parantaa ja edistää maaseudun elinkeinoelämää, asukkaiden toimeentulomahdollisuuksia ja elinoloja. Tukea voidaan myöntää kehittämishankkeisiin, koulutushankkeisiin ja yleishyödyllisiin investointeihin. Tukea voivat hakea luonnolliset henkilöt ja yhteisöt. Koulutushankkeita voivat toteuttaa myös yritysmuotoiset organisaatiot. Asetuksien mukaista toimintaa voidaan toteuttaa kaudella koko Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueella. Maaseudun yritystoiminnan rahoitusta ohjaava valtioneuvoston asetus hyväksyttiin aikaisemmin kesällä. Maaseudun paikallisten Leadertoimintaryhmien toiminta ja paikallisten suunnitelmien toteuttaminen taataan toimintarahalla. Paikalliset suunnitelmat laadittiin avoimesti yhteistyössä alueen kuntien, yhteisöjen ja yrittäjien kanssa. Suunnitelmaa toteutetaan myöntämällä haketukia ja yritystukia sekä rahoittamalla koordinointihankkeita, joissa toimintaryhmä kokoaa alueeltaan pienehköjä hankkeita yhteisen teeman alle. Hankkeiden rahoitus koostuu EU:n, valtion ja kuntien julkisesta rahoituksesta sekä hankehakijoiden omasta rahoituksesta. Julkisen rahoituksen enimmäismäärä on laajoissa kehittämishankkeissa ja toimintaryhmän kansainvälisissä hankkeissa sekä yleisissä koulutushankkeissa 100 prosenttia, muissa kehittämishankkeissa ja muissa koulutushankkeissa 90 prosenttia. Yleishyödyllisten hankkeiden julkinen rahoitus voi olla enintään 75 prosenttia. Kuntien hakemissa yleishyödyllisissä investoinneissa julkinen rahoitus voi olla 100 prosenttia, josta kunnan rahoitusta on oltava vähintään 30 prosenttia. Paikallisten toimintaryhmien hankkeiden tuen enimmäismäärä on enintään euroa. Hankkeiden hyväksyttävät kustannukset ovat pääasiassa palkkaus-, vuokra- ja materiaalikustannuksia sekä muita hankkeen toteuttamisesta välittömästi aiheutuneita kustannuksia. Yleishyödyllisinä investointeina voidaan tukea esimerkiksi rakennuksen tai muun käyttöomaisuuden hankintaa. Maaseudun hankkeet rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, jossa maaseudun alueelliseen ja paikalliseen kehittämiseen on osoitettu yhteensä 395,55 miljoonaa euroa EU:n osuutena ja 433,45 miljoonaa euroa kansallisena rahoituksena ohjelmakaudelle Tähän sisältyvät hanketoiminnan lisäksi yritystoiminnan tukipäätökset sekä Leader-toiminnan kustannukset. Valtioneuvoston asetus kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta (831/2007) Asetus tuli voimaan Kuljetustuen soveltamisalue säilyy ennallaan, eli tukea maksetaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien alueilta lähtevien kuljetusten perusteella. Sisällöllisenä muutoksena nykyisin voimassa olevaan asetukseen on se, että kuljetustuki maksetaan komission asetuksen (EY) N:o 1998/2006 mukaisena de minimis -tukena ainoastaan Pohjois-Savon maakunnassa, kun se aiemmin on maksettu de minimis -tukena Pohjois-Savon lisäksi myös niissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnissa, jotka eivät vuosia koskeneen Suomen aluetukikartan mukaan kuuluneet kansalliseen kehitysalueeseen. Muutettua asetusta sovelletaan kuljetuksiin, jotka ovat alkaneet tai sen jälkeen. Valtioneuvoston asetus valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä Momentti 5 Momentti 6/2007

6 2007_6lmu.fm Page 6 Wednesday, September 12, :37 AM annetun lain 1 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetus tulee voimaan Laki (803/2007) tulee voimaan Valtioneuvoston asetus eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetus tulee voimaan Laki (804/2007) tulee voimaan Valtioneuvoston asetus kasvilajikelautakunnasta annetun asetuksen kumoamisesta. Asetus tuli voimaan Asetus (906/1992) kumotaan. MIETINNÖT YM. Apteekkien lupa- ja maksujärjestelmää sekä lääkejakelun kehittämistä ja turvallisuutta arvioineen työryhmän selvitys Työryhmän mukaan apteekkitoiminnan luvanvaraisuudelle on perustuslain elinkeinovapautta koskevien säännösten näkökulmasta riittävät perusteet. Keskeinen tekijä on lääkkeiden saatavuuden turvaaminen maan eri osissa. Työryhmä esittää, että ilman reseptiä myytävien itsehoitolääkkeiden saatavuutta parannettaisiin lisäämällä apteekkien alaisuudessa olevien lääkekaappien määrää. Samalla lääkekaapin perustamisedellytykset määriteltäisiin laissa nykyistä tarkemmin ja toimintaa kehitettäisiin siten, että lääkekaappien kautta voitaisiin välittää myös reseptilääkkeitä. Harvaan asutuilla alueilla lääkkeiden saatavuutta voitaisiin helpottaa esimerkiksi internetkaupan avulla. Lisäksi työryhmä ehdottaa kuntien roolin vahvistamista lääkehuollossa. Apteekkimaksusta ei työryhmän mukaan pitäisi luopua välittömästi. Kun apteekkitoimintaa jatkossa kehitetään ja uudistetaan, apteekkimaksusta voitaisiin luopua ja samalla alentaa lääkkeiden hintoja. Muistio on osoitteessa pr /passthru.pdf Tuomarinvastuutyöryhmän mietintö Oikeusministeriön työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa tuomarinvastuun toteuttamiseksi. Tuomarinvastuulla tarkoitetaan sitä, että tuomarin viranhoito ja käyttäytyminen on asianmukaista hänen virkaasemaansa nähden. Työryhmän tehtävänä on ollut harkita tuomarinvastuun toteuttamista niin, että sen muodot olisivat oikeassa suhteessa tuomarin riippumattomaan asemaan viranhoidossa. Erillisen tuomarivalvontalautakunnan perustaminen ei ole kuulunut ensisijaisiin vaihtoehtoihin. Työryhmä laajentaisi tuomarin vastuuta käyttäytymisestään sekä viranhoidossa että sen ulkopuolella. Tuomioistuimen päällikkötuomari voisi antaa tuomarille valtion virkamieslain 24 :ssä tarkoitetun varoituksen virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Nykyisin tuomarille ei voida antaa tällaista varoitusta. Tuomarilla olisi oikeus hakea päällikkötuomarin päätökseen oikaisua virkamieslautakunnalta. Virkamieslautakunta käsittelisi tuomarille annetun varoituksen sellaisessa kokoonpanossa, johon kuuluisi tuomariyhdistysten keskusjärjestön nimeämiä jäseniä. Nämä eivät kuitenkaan muodostaisi lautakunnassa enemmistöä. Eräät ylimmät tuomarit hakisivat kuitenkin oikaisua päätökseen joko korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden täysistunnolta. Tuomari voitaisiin määrätä pantavaksi viralta sakolla rangaistusta tahallisesta rikoksesta, jos rikoksen laatu, toistuvuus tai muu vastaava rikokseen liittyvä seikka osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi olemaan tuomarina. Nykyisin viralta pano voi tulla kysymykseen ainoastaan joko virkarikoksesta tai muusta sellaisesta rikoksesta, josta rangaistus on vankeutta. Työkykynsä menettäneelle yleisen tuomioistuimen tuomarille antaisi hakemuksettoman eron edelleen se tuomioistuin, jossa tuomaria olisi syytettävä virkarikoksesta. Käytännössä tämä olisi useimmissa tapauksissa hovioikeus. Eroa koskeva asia käsiteltäisiin lainkäyttöasiana hakemusasioista säädetyssä järjestyksessä. Hovioikeuden päätökseen voisi hakea muutosta valittamalla korkeimmalta oikeudelta. Hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden tuomarille eron antaisi kuitenkin korkein hallinto-oikeus. Ehdotus pohjautuu aiempaan mietintöön vuodelta Mietintö on osoitteessa Lausuntotiivistelmä oikeusapulainsäädännön muutostarpeet mietinnöstä Oikeusministeriö pyysi lausuntoa oikeusapulainsäädännön muutostarpeita valmistelleen työryhmän mietinnöstä 47 viranomaiselta ja yhteisöltä. Lausunnot saatiin 39 taholta. Lähes kaikki lausunnonantajat kannattavat oikeudenkäyntiavustajien palkkiojärjestelmän muuttamista pääosin tuntiperustaiseksi. Tällöin kiinteämääräisistä palkkioista luovuttaisiin ja palkkiot maksettaisiin tehtyjen työtuntien mukaan. Useimmat lausunnonantajat pitävät nykyistä palkkion määräytymismallia etenkin käräjäoikeuksien osalta työläänä. Suuri osa kuitenkin kannattaa sitä, että palkkiot määrättäisiin jatkossakin tuomioistuimissa, koska niissä tunnetaan parhaiten asia laatu ja avustajien työ. Hallintooikeuksissa ongelmana pidetään sitä, että oikeusapulainsäädännössä ei ole riittävästi huomioitu hallinto-oikeuksien erityispiirteitä, kuten ulkomaalaisasioita. Lausunnonantajat näkevät tarkoituksenmukaisena yksinkertaistaa pienituloisten oikeusavun hakemismenettelyä. Myös sähköisen asiointijärjestelmän kehittäminen saa kannatusta valtaosalta lausunnonantajista. Useat kannattavat puolustajan 6

7 2007_6lmu.fm Page 7 Wednesday, September 12, :37 AM ja oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuusehtojen täsmentämistä nykyisestä ja pitävät asian jatkovalmistelua tarpeellisena. Sen sijaan ehdotukseen alentaa korvattavan oikeusavun yläraja 100 tunnista 80 tuntiin suhtauduttiin varauksellisesti. Etenkin hovioikeuksissa koetaan, että tuomioistuimet joutuvat joka tapauksessa myöntämään lisätunteja. Työryhmän mietintöön sisältynyt eriävä mielipide, jossa vastustetaan matka-ajalle määrättävään omavastuuta, saa usealta kannatusta. Lausuntotiivistelmä on osoitteessa Ehdotus alkoholijuomien varoitusmerkinnöistä valmistunut Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on luovuttanut loppuraporttinsa alkoholijuomien varoitusmerkinnöistä. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus alkoholijuomien pakkauksiin tulevan varoitustekstin sisällöstä, sijainnista ja koosta. Merkintöjen tarkoituksena on varoittaa kuluttajia alkoholijuomien terveysvaaroista. Työryhmä ei saavuttanut yksimielisyyttä, vaan raporttiin kirjattiin kompromissiehdotus, johon eräät ryhmän jäsenet esittivät eriävät mielipiteensä. Kompromissiehdotuksen mukaan varoituksen tekstiksi tulisi VAROITUS: Alkoholi vaarantaa sikiön kehityksen ja terveytesi. VAR- NING: Alkohol riskerar fostrets utveckling och din hälsa. Sanat VA- ROITUS ja VARNING tulee kirjoittaa vähintään 3 mm korkeilla versaalikirjasimilla. Muuten tekstin koon suhteen noudatetaan pakkausmerkintöjä koskevia yleisiä säännöksiä. Varoituksen olisi sijaittava pullossa tai pakkauksessa yleisiä pakkausmerkintöjä koskevien säännösten mukaisesti. Sitä ei kuitenkaan saisi sijoittaa pakkauksen pohjaan tai sulkijaan. Eriävissä mielipiteissä ehdotettiin toisaalta yksilöidympää ja havaittavampaa merkintää ja toisaalta lyhyempää ja pienempää merkintää. Työryhmä oli yksimielinen siitä, että alkoholijuomapakkausten varoitusmerkintöjä tukemaan tarvitaan myös monipuolista muuta valistusta. Työryhmän loppuraportti toimitetaan lausuntokierrokselle, jonka jälkeen asian valmistelu jatkuu ministeriössä. Työryhmä esittää neljää sijoitusvaihtoehtoa Sukevan kyytöille Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä esittää neljää vaihtoehtoa Sukevan vankilan geenipankkikarjan uudeksi sijoituspaikaksi. Suurin osa itäsuomenkarjan lehmistä eli kyytöistä sijoitettaisiin Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin. Kartoituksen aikana ilmeni, ettei kaikkia Sukevan eläimiä voida sijoittaa yhteen paikkaan, joten työryhmä on esittänyt vaihtoehtoja muista sijoituspaikoista. Sukevan vankilan avovankilaosaston toiminta lakkaa ja samalla karjankasvatus vankilatilalla päättyy. Maa- ja metsätalousministeriö asetti maaliskuussa 2007 työryhmän selvittämään eri ratkaisuvaihtoehdot, joilla turvataan Sukevan vankilatilan alkuperäisrotuisen geenipankkikarjan säilyttäminen. Sukevan karjassa on maidontuotannossa 40 kyyttölehmää ja 10 länsisuomenkarjan lehmää. Lisäksi tilalla on 10 kyyttölehmää, joita on käytetty maisemanhoidollisiin tehtäviin. Työryhmä tarkasteli viittä eri sijoitusvaihtoehtoa: vankilatila, yksityinen maatila, maatalousyrittäjä Sukevan vankilatilalla, MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja opetusmaatilat. Eri vaihtoehtojen soveltuvuutta arvioitiin seuraavin kriteerein: kansallisen eläingeenivaraohjelman tavoitteiden toteutuminen eri vaihtoehdoissa, suojelutyön pitkäjänteisyys uudessa paikassa, sijoitettavien eläinten määrä, sijoitusaikataulu ja kustannukset. Työryhmä pitää geenikarjan säilymisen kannalta julkishyödyllistä maatilaa riskittömämpänä sijoituspaikkana kuin yksityistä maatilaa. Työryhmä suosittelee, että suurin osa Sukevan kyytöistä sijoitettaisiin Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin. Kaikki Sukevan eläimet eivät mahdu sinne, joten tarvitaan muitakin sijoituspaikkoja. Muiksi sijoituspaikoiksi työryhmä suosittelee joko Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskusta Saarijärvellä, Ahlmanin ammattiopistoa Tampereella tai MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemaa Ruukissa. Maa- ja metsätalousministeriön ohella työryhmässä olivat edustettuina oikeusministeriö, Rikosseuraamusvirasto, Itä-Suomen aluevankila, Sukevan vankilatila, Pelson vankilatila, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, opetushallitus ja MTT ASETETUT TOIMIELIMET Poliisiasiain neuvottelukunta Valtioneuvosto asetti 6. syyskuuta uuden poliisiasiain neuvottelukunnan seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Suomen Keskustan kansanedustaja Tapani Tölli ja varapuheenjohtajana Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara. Poliisiasiain neuvottelukunta toimii sisäasiainministeriön yhteydessä. Neuvottelukunnan tehtävänä on mm. seurata poliisin toimintaa ja siihen vaikuttavan ympäristön kehitystä, tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi ja antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista. Eduskuntavaalitoimikunta Oikeusministeriö asetti toimikunnan valmistelemaan eduskuntavaalien vaalijärjestelmän uudistamista. Toimikunnan tehtävänä on pohtia, miten suhteellinen vaalitapa toteutuisi mahdollisimman hyvin ja yhtäläisesti eri puolilla maata. Samoin olisi turvattava eduskunnan alueellinen edustavuus. Vaalien suhteellisuutta haittaa nykyisin vaalipiirien koon suuri vaihtelu. Pienissä vaalipiireissä, joissa äänestäjiä on vähän, vain suuret puolueet voivat käytännössä saada edustajiaan läpi vaaleissa. Toimeksiantonsa mukaisesti toimikunnan tulee ehdottaa vaalijärjestelmän muuttamista nykyisen vaali- Momentti 7 Momentti 6/2007

8 2007_6lmu.fm Page 8 Wednesday, September 12, :37 AM piirijaon pohjalta. Uudistuksen perustana on vaalialuejärjestelmä, jossa vaalipiireistä muodostettaisiin suurempia vaalialueita ääntenlaskentaa varten. Äänestettäessä käytössä olisivat edelleen nykyisenlaiset vaalipiirit. Vaalialuejärjestelmä pitää sisällään vaaliliittokiellon. Tavoitteena on, että uudistus olisi voimassa viimeistään vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Vaalien ajankohtiin muutoksia Toimikunnan tehtävänä on myös tehdä ehdotus vaalien ajankohtien muuttamisesta. Eduskuntavaalit olisi tarkoitus siirtää huhtikuun kolmanteen viikonloppuun. Nykyisin ne on pidetty maaliskuun kolmantena viikonloppuna. Uudistus otettaisiin käyttöön vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Presidentinvaalin ensimmäinen kierros suunnitellaan siirrettäväksi tammikuun viimeiselle sunnuntaille ja toinen kierros siitä kahden viikon päähän. Nykyisin presidentinvaalin ensimmäinen kierros on viikkoa aikaisemmin, tammikuun kolmantena sunnuntaina ja toinen kierros siitä kahden viikon päästä. Muutos tulisi voimaan vuoden 2012 presidentinvaalissa. Toimikunnan puheenjohtaja on oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarasti. Jäseninä ovat eduskuntapuolueiden puoluesihteerit. Toimikunnan ehdotusten on määrä valmistua mennessä. Tuoteturvallisuusasiain neuvottelukunta Valtioneuvosto nimitti tuoteturvallisuusasiain neuvottelukunnan alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Sen puheenjohtajana jatkaa hallitusneuvos Kristian Tammivuori ja varapuheenjohtajana kaupallinen neuvos Ilkka Cantell kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Neuvottelukuntaan nimitettiin myös 18 muuta jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimivan neuvottelukunnan tehtävänä on seurata tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamista ja sen valvontaa, antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi. Se osallistuu myös elintarvikevalvonnan, työsuojelun, pelastustoimen, standardisoinnin, tutkimuksen ja testauksen sekä muiden kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuuteen liittyvien asioiden suunnitteluun. Työryhmä selvittää biokaasusähkön syöttötariffijärjestelmää Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffijärjestelmän toteuttamista. Työryhmän tulee laatia yhteenveto järjestelmän perusteista Suomen olosuhteissa. Varsinainen järjestelmän toteuttava lainsäädäntö valmistellaan ministeriössä virkatyönä. Työryhmän tulee antaa raporttinsa mennessä. Työryhmä selvittää elintarvikemerkintöjen kehittämistä Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään miten kuluttaja saa tietoa elintarvikkeen tuotantotavasta ja alkuperästä. Työryhmän yleisenä tehtävänä on tarkastella sitä, onko nykyisissä, pääosin EU-tasolle harmonisoiduissa pakkausmerkintävaatimuksissa, kansallista liikkumavaraa sekä miten pakkausten informaatiosisältöä ja luettavuutta voitaisiin parantaa. Erilliskysymyksenä työryhmän tulee selvittää olisiko tarvetta ja mahdollisuuksia saada aikaan elinkeinoelämän toimijoiden välinen, vapaaehtoisesti noudatettava merkintäjärjestelmä, jolla kuluttajalle voitaisiin antaa pakkausmerkinnöin luotettavaa informaatiota siitä, ettei lihatuotteiden tuotannossa ole käytetty muuntogeenistä rehuraaka-ainetta eläinten ruokinnassa. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin kaupallinen neuvos Leena Mannonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Työryhmä suunnittelemaan raskaan liikenteen tienkäyttömaksuja Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä ryhtyy suunnittelemaan raskaan liikenteen tienkäyttömaksun kokeilua. Työryhmä tekee ehdotuksen maksujärjestelmästä ja tarvittavista lainmuutoksista. Suomalaisten kuljetusyritysten kokonaiskustannukset eivät kokeilun seurauksena saa nousta, joten työryhmän tulee ehdottaa toimenpiteitä yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tienkäyttömaksujen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat niin laajoja, että maksukokeilu on tarkoituksenmukaista tehdä rajatulla alueella tai joillakin tieosuuksilla. Lisäksi työryhmä selvittää mahdollisuutta periä erillismaksuja, esimerkiksi Vaalimaalle suunnitellun rekkaparkin käytöstä. Työryhmän tukena on kahdeksan pysyvää asiantuntijaa. Lisäksi työryhmän tulee kuulla muun muassa elinkeinoelämän edustajia, alueellisia viranomaisia ja kuntia. Työryhmän puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen. Työn on määrä valmistua toukokuussa Uuden ohjelmakauden Leadertoimintaryhmät Maa- ja metsätalousministeriö on valinnut 55 Leader-toimintaryhmää ohjelmakaudelle Ryhmät toimivat 396 kunnan alueella maaseudun kehittämisen hyväksi ja saavat rahoitusta toiminnalleen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Suomi on ensimmäinen EU-maa, joka on valinnut Leader-toimintaryhmät ohjelmakaudella Leader-toimintaryhmät kehittävät maaseutua rahoittamalla paikallisia maaseudun kehittämishankkeita ja yritystukia. Paikallinen toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Yhdistyksen toiminta on kaikille avointa, joten kuka tahansa oman 8

9 2007_6lmu.fm Page 9 Wednesday, September 12, :37 AM alueensa kehittämisestä kiinnostunut voi osallistua siihen. Leader-toimintatapa on maaseudun kehittämisen täsmätyökalu, joka antaa maaseudun ihmisille, yhteisöille ja yrittäjille mahdollisuuden vaikuttaa oman alueensa kehittämiseen. Ohjelmakauden ryhmäkohtainen julkinen rahoitus vaihtelee 2,5-6,8 miljoonan euron välillä. Leader-toimintaryhmät suunnittelevat rahoittavansa ohjelmakauden aikana noin hanketta ja yritystukea. Toimintaryhmien rahoittamat yritystuet on suunnattu pääosin pienille ja aloittaville maaseudun yrittäjille. Kehittämishankkeiden sisältö vaihtelee elinkeinojen edistämisestä kylien ja ympäristön kehittämiseen sekä nuorten ympäristö- ja yrittäjyyskasvatuksesta aina kansainväliseen toimintaan. Suomessa toimi vuosina toimintaryhmää ja ne rahoittivat yli hanketta. Hankkeista noin viidesosa oli yritystukia ja muut yleishyödyllisiä hankkeita. Hankkeiden ja yritystukien avulla maaseudulle syntyi uutta työpaikkaa ja 650 uutta yritystä. KKO:2007:70 Kunnianloukkaus A oli lähettänyt kunnan toimeksiannosta löytöeläinten hoitotoimintaa harjoittavalle B:lle sähköpostiviestejä, joissa hän oli arvostellut B:n toimintaa. Kysymys siitä, olivatko viesteihin sisältyneet eräät ilmaisut B:tä halventavia ja ylittivätkö ne selvästi sellaisen B:n toiminnan arvostelun, jota voitiin pitää hyväksyttävänä. (Ään.) RL 24 luku 9 1 mom 2 kohta RL 24 luku 9 2 mom KKO:2007:71 Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Hovioikeus oli poistanut lapsen oikeuden tavata valvotusti vanhempaansa. Kysymys siitä, oliko asiassa perusteita poistaa tapaamisoikeus. L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 2 1 mom, 10, 12 määräyksen antamisesta. Syyttäjä haki samoilla perusteilla kuin aiemmin hukkaamiskiellon ja vakuustakavarikon määräämistä uudelleen. Hakemusta tuli arvioida samoin perustein, kuin jos hakija olisi hakenut pakkokeinolain 3 luvun 4 :n 2 momentin mukaisesti määräajan pidentämistä. Koska perusteita pidentämiselle ei ollut esitetty, hakemus hylättiin. PakkokeinoL 3 luku 4 2 mom PakkokeinoL 7 luku 1 a KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2007:53 Momentti KORKEIN OIKEUS KKO:2007:69 Työsopimus - Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen, jonka mukaan työntekijä hyväksyi sen, että hänet oli irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella syyllä siten, että työsopimus päättyi kuusi kuukautta myöhemmin. Työnantajan takaisinottovelvollisuuden osalta sopimuksessa oli todettu, ettei työntekijälle tarvinnut ilmoittaa, mikäli vastaavia tehtäviä ilmaantui. Sopimusehto oli työsopimuslain 13 luvun 6 :n nojalla mitätön. (Ään.) TSL 6 luku 6 TSL 13 luku 6 KKO:2007:72 Vahingonkorvaus - Sopimussuhteeseen perustuva vastuu Pankki - Tiedonantovelvollisuus Lojaliteettivelvollisuus Pankki oli järjestänyt ostajalle rahoituksen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden kaupassa. Kysymys pankin lojaliteettivelvollisuudesta ostajaa kohtaan, kun pankilla oli vakuutena myyjän veloista kiinteistöosakeyhtiön kiinteistöön kiinnitetty haltijavelkakirja. (Ään.) KKO:2007:73 Pakkokeino - Hukkaamiskielto - Vakuustakavarikko Käräjäoikeus oli määrännyt vastaajan omaisuutta pantavaksi hukkaamiskieltoon ja vakuustakavarikkoon. Käräjäoikeus oli kumonnut määräyksen, koska syytettä ei ollut nostettu neljän kuukauden kuluessa Kunnallisasia - Tilintarkastusyhteisö - Vastuunalainen tilintarkastaja - Tilintarkastajan valinta - Riippumattomuus K:n kunnanvaltuusto valitsi tilintarkastusyhteisö Oy A Ab:n, vastuunalaisena tilintarkastajana RL, toimittamaan K:n kunnan vuosien tilintarkastuksen. B Oy oli laatinut ehdotuksen toimistohenkilöstön tehtävien uudelleen järjestelystä ja kunnan organisaatiosta. Muutosehdotusta laadittaessa avustajana oli toiminut RL. Hän oli laatinut päivätyn selvityksen, joka koski toimistohenkilöstön työmäärän ja tehtävien kartoitusta sekä uudelleen järjestelyä, ja päivätyn ehdotuksen K:n kunnan organisaatioksi. Kunnanvaltuusto oli hyväksynyt kunnan uuden organisaatiorakenteen. RL:llä ei katsottu olleen edellytyksiä riippumattoman tilintarkastuksen toimittamiseen. Tilintarkastajaksi ei voitu valita henkilöä, joka ei täyttänyt riippumattomuuden vaatimusta. Kuntalaki 72 ja 73 9 Momentti 6/2007

10 2007_6lmu.fm Page 10 Wednesday, September 12, :37 AM KHO:2007:57 Kunnan viranhaltija - Vuosiloma - Takaisinperintä - Perusteettoman edun palautus - Kuittaus - Oikeudenkäyntikulut - Hallintoriita Kaupunginhallituksen kuittausvaatimuksen mukaan kunnan viranhaltijan pitämä vuosiloma oli myönnetty tälle virheellisten edellytysten vallitessa, joten kaupunginhallitus katsoi, että viranhaltija oli velvollinen palauttamaan kaupunginhallitukselle perusteettomana etuna saamansa loman arvon. Kaupunginhallituksen vaatimus hylättiin, koska pidetyn loman arvoa ei voitu pitää kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 56 :ssä tarkoitettuna aiheettomasti maksettuna palkkana tai muuna palvelussuhteesta johtuvana taloudellisen etuuden määränä, joka saatiin peritä takaisin. Loman arvoa ei myöskään voitu velvoittaa palauttamaan työnantajalle perusteettoman edun palauttamista koskevien periaatteiden nojalla. Viranhaltija oli saanut ammattiliitoltaan maksamaansa jäsenmaksua vastaan jäsenetuutena oikeusapua asiansa hoitamiseksi hallintoriitamenettelyssä. Asian hoitamisesta oikeudenkäynnissä oli viranhaltijalle aiheutunut hallintolainkäyttölain 74 :ssä tarkoitettuja oikeudenkäyntikuluja, jotka kaupunki velvoitettiin korvaamaan. Ks. KHO:1991-A-23, KHO:1988-A-11 ja KHO:1978-A-II-7 KHO:2007/taltio 2254 Asiakirjajulkisuus - Asiakirjan pyytäminen - Asiakirjan yksilöinti - Asiakirjan pyytäjän avustaminen - Työttömyyskassa Päivärahapäätökset A oli pyytänyt työttömyyskassalta tietoa kaikista työttömyyskassan tekemistä päätöksistä, joissa päivärahaa on myönnetty pidemmältä kuin kolmen kuukauden ajalta ennen hakemuksen vireilletuloa. A:n pyyntö kohdistui rajoittamattomaan aikaan ja kaikkiin niihin työttömyyskassan päätöksiin, jotka sisälsivät tietynlaisen asiaratkaisun. Kun otettiin huomioon työttömyyskassan tekemien myöntöpäätösten huomattavan suuri määrä ja pyynnön kohdistuminen rajoittamattomaan aikaan sekä se, että A:n pyytämät tietynlaisen asiaratkaisun sisältämät myöntöpäätökset jouduttaisiin hakemaan erikseen muista myöntöpäätöksistä, ei A:n pyyntö näissä olosuhteissa ollut siten yksilöity, että viranomaisen voitaisiin edellyttää selvittävän asiakirjapyynnön kohde. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 9 1 mom. ja 13 1 mom. KHO:2007/taltio 2112 Yhteydenpidon rajoittaminen - Voimaantulosäännös Muutoksenhaku Lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain ( /583) 37 :n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden päätökseen yhteydenpidon rajoittamisesta saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Laki on tullut voimaan Kun otettiin huomioon lain voimaantulosäännös, jonka mukaan lakia sovelletaan niihin 35a :ssä tarkoitettuihin päätöksiin, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen, hallinto-oikeuden tekemään päätökseen, joka koski lapsiperhejaoston tekemää päätöstä yhteydenpidon rajoittamisesta, ei saanut hakea muutosta valittamalla. Lastensuojelulaki 35a ja 37 :n 1 momentti ( /583) KHO:2007/taltio 1465 Valitusoikeus - Hallintovalitus - Luonnonsuojeluyhdistys - Vesiliikenne - Moottorivenekilpailu Ympäristönsuojelulautakunta oli myöntänyt yhtiölle X vesiliikennelain 21 :n mukaisen luvan moottorivenekilpailun järjestämiseen Lahden kaupungissa sijaitsevan Vesijärven Enonselän alueella viikonloppuna Hallinto-oikeus oli jättänyt Salpausselän luonnonystävät ry:n ja Päijät-Hämeen Vihreät ry:n valituksen ympäristölautakunnan päätöksestä tutkimatta puuttuvan puhevallan johdosta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi yhdistysten valituksen hallintooikeuden päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus totesi muun ohella, että vesiliikennelain 22 :n mukaan mainitussa laissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Pelkästään se seikka, että Salpausselän luonnonystävät ry oli esittänyt moottoriveneilyrajoituksia muille Lahden kaupungissa sijaiseville vesialueille, ei perustanut hallintolainkäyttölain 6 :n 1 momentissa tarkoitettua asianosaisasemaa mainitulle yhdistykselle nyt kysymyksessä olevassa vesiliikennelain 21 :n mukaisessa lupa-asiassa. Asiassa saadun selvityksen mukaan yhdistykset eivät muutoinkaan olleet puheena olevassa lupa-asiassa hallintolainkäyttölain 6 :n 1 momentissa tarkoitetussa asianosaisasemassa. Vesiliikennelaki 22 Hallintolainkäyttölaki 6 Vrt. KHO T 1138 KHO:2007/taltio 1764 Tilapäinen rakennus - Poikkeamislupa - Suunnittelutarveratkaisu Hankkeessa oli kysymys tilapäisen rakennusluvan nojalla paikalla viiden vuoden ajan olleiden asuntovaunun ja varastorakennuksen pysyttämisestä paikallaan vielä viiden vuoden ajan. Hakemus oli käsiteltävä maankäyttö- ja rakennuslain 171 ja 172 :n säännösten mukaisena poikkeamisasiana saman lain 176 :n säännöksestä, joka koskee tilapäisen rakennuksen rakentamista enintään viiden vuoden ajaksi. Kun rakennuspaikka sijaitsi maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitetulla suunnittelutarvealueella ja kun alueelle ei ollut hyväksytty asemakaavaa, hanke edellytti poikkeamisluvan lisäksi, kun otettiin huomioon maankäyttöja rakennuslain 171 :n 4 momentti, mainitun lain 137 :ssä tarkoitettua suunnittelutarveratkaisua. Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 1 mom., ja 4 mom., ja 4 mom., 172 ja mom. 10

11 2007_6lmu.fm Page 11 Wednesday, September 12, :37 AM KHO:2007/taltio 1803 Verotusasiat KHO:2007:56 Toimeentulotuki - Asumismenot - Asumiskelvoton asunto X oli hakenut toimeentulotukea B:n kaupungissa sijaitsevasta omakotitalosta aiheutuneisiin menoihin. A:n kaupungin sosiaalilautakunnan jaosto oli pysyttänyt alaisensa viranhaltijan päätöksen, jolla X:n hakemus oli hylätty. Saattaessaan asian sosiaalilautakunnan jaoston käsiteltäväksi X oli muun ohella ilmoittanut, että hänen B:n kaupungista hankkimansa talo oli home- ja kosteusvaurioiden vuoksi asumiskelvoton. Hän oli joutunut muuttamaan talosta pois jo kuukauden kuluttua. X oli ilmoittanut tehneensä kaupasta purkuvaatimuksen Hallinto-oikeus kumosi jaoston päätöksen asumismenojen osalta ja palautti asian jaostolle uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan, kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja saattoi voimaan jaoston päätöksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan X oli kysymyksessä olevaa toimeentulotukea hakiessaan useita kuukausia aikaisemmin muuttanut B:n kaupungissa sijaitsevasta omakotitalosta vuokra-asuntoon A:n kaupunkiin. X oli ryhtynyt toimenpiteisiin B:n kaupungissa sijaitsevaa omakotitaloa koskevan kaupan purkamiseksi eikä hänen tarkoituksenaan ollut palata asumaan sanottuun omakotitaloon. Näissä olosuhteissa B:n kaupungissa sijaitsevaan omakotitaloon kohdistuneita kuluja ei ole pidettävä X:n asumisesta aiheutuneina menoina eikä muutoinkaan hänen toimeentulonsa turvaamisen tai itsenäisen suoriutumisensa edistämisen kannalta tarpeellisina menoina, joihin A:n kaupungin sosiaalilautakunta olisi ollut velvollinen myöntämään toimeentulotukea. (Äänestys 3-2 valitusluvan myöntämisestä ja 4-1 pääasiasta.) Laki toimeentulotuesta 1 1 mom., 2 1 mom., 6 1 mom. ja 7 (1412/1997) Asetus toimeentulotuesta (66/1998) 1 1 mom. 1 ja 4 kohta KHO:2007:54 Henkilökohtaisen tulon verotus - Luovutusvoitto - Luovutustappio - Aikaisemmilta vuosilta vahvistettu tappio - Luovutustappion vähentämisjärjestys A oli myynyt verovuonna 2002 arvopapereita siten, että osasta myynneistä oli syntynyt luovutusvoittoa yhteensä 8 673,95 euroa ja osasta luovutustappiota yhteensä ,44 euroa. Verovuodelle 2001 A:lle oli vahvistettu arvopapereiden myynnistä luovutustappiota ,01 euroa. Verovuoden 2002 verotuksessa oli 8673,95 euron myyntivoitosta ensin vähennettävä verovuoden 2001 vahvistetusta myyntitappiosta verovuoden 2002 myyntivoittoa vastaava määrä eli koko myyntivoiton määrä ja verovuoden 2002 myyntitappioksi oli vahvistettava verovuoden 2002 myyntitappio 27554,44 euroa. Verovuosi Tuloverolaki 50 1 mom. (980/1999) KHO:2007:55 Kiinteistöverotus - Vakituinen asuminen - Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti - Muiden asuinrakennusten veroprosentti - Vapaa-ajan asunto A:n puolisot omistivat kiinteistön, joka sijaitsi asemakaavassa loma-asuntojen korttelialueeksi merkityllä alueella. Kiinteistölle oli vuonna 2002 rakennettu rakennusluvan mukaisesti vapaa-ajan rakennukseksi tarkoitettu rakennus. Puolisot käyttivät rakennusta kuitenkin vakituisena asuntonaan myytyään vakituisena asuntonaan siihen saakka käyttämänsä omakotitalon. Koska rakennusta oli sen jälkeen tosiasiallisesti käytetty vakituisena asuntona eikä se ollut ollut muussa käytössä, kiinteistövero verovuodelta 2003 määräytyi vakituiseen asumiseen käytettävien asuinrakennusten veroprosentin mukaisesti. Verovuosi Kiinteistöverolaki 12 ja 13 Arvonlisävero - Vähennettävä vero - Yleinen vähennysoikeus - Kulujen kohdistaminen - Liiketoiminnan myynti - Konsernin emoyhtiö Liiketoimintakaupassa olivat olleet myyjinä A Oy ja sen hollantilainen tytäryhtiö, joiden omistukseen oli keskitetty koko konsernin kemian liiketoiminta. Kauppahinnasta osa oli tullut A Oy:lle ja osa sen hollantilaiselle tytäryhtiölle. Liiketoiminnan myyntiin liittyneet ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkiot ja muut sellaiset myyntiin liittyneet menot oli kirjattu kokonaisuudessaan A Oy:n menoksi ja yhtiö oli vähentänyt niihin sisältyvät arvonlisäverot. Laskut oli osoitettu A Oy:lle ja yhtiö oli maksanut ne sekä kirjannut ne kirjanpitoonsa kulukseen. Konserniverokeskus oli toimittamassaan jälkiverotuksessa katsonut, että A Oy:llä oli oikeus vähentää kemian liiketoiminnan myyntiin liittyviin palveluihin sisältyvät arvonlisäverot siltä osin kuin nämä palvelut olivat kohdistuneet yhtiön omaan verolliseen liiketoimintaan. Kemian liiketoiminnan myyntiin liittyvistä palveluista 33 prosenttia, joka vastasi hollantilaiselle tytäryhtiölle tullutta osuutta kemian liiketoiminnan myynnistä saadusta koko kauppahinnasta, oli sitä vastoin katsottu kohdistuneen hollantilaisen tytäryhtiön liiketoimintaan. Tämän vuoksi näihin palveluihin sisältyvät arvonlisäverot oli jälkiverotuksin poistettu A Oy:n vähennettävistä veroista. Kemian liiketoiminta oli ollut osa A Oy:n kemian alakonsernin emoyhtiönä harjoittamaa arvonlisäverollista liiketoimintaa. Kemian liiketoiminnasta luopuminen oli liittynyt koko kemian alakonsernin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn. A Oy oli konsernin emoyhtiönä vastannut uudelleenjärjestelyn ja liiketoiminnan myynnin suunnittelusta ja toteutuksesta. Hollantilainen tytäryhtiö oli toiminut konsernissa lähinnä holdingyhtiön tyyppisenä yhtiönä eikä sillä ollut ollut omaa henkilökuntaa. Tämän vuoksi kysymyksessä oleviin, arvonlisäverotuksessa yleiskulun luonteisiin hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeus voitiin kokonaisuudessaan kohdistaa konsernin emoyhtiönä toi- Momentti 11 Momentti 6/2007

12 2007_6lmu.fm Page 12 Wednesday, September 12, :37 AM mineelle A Oy:lle. Jälkiverotukset tilikausilta ja Arvonlisäverolaki 1 1 mom 1 kohta, 9 1 mom, 68, 102, 102 a ja 117 KHO:2007/taltio 2070 Arvonlisävero - Muutoksenhaku - Päätöksen tiedoksianto Valitusaika Verovirasto oli lähettänyt tekemänsä jälkiverotuspäätökset yhtiölle tiedoksi saantitodistusmenettelyä käyttämättä. Yhtiön katsotaan tällöin saaneen päätökset tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätökset oli annettu postin kuljetettavaksi, jollei muuta näytetä. Veroviraston yleinen käytäntö oli, että päätökset postitetaan päätöksentekopäivänä tai viimeistään seuraavana päivänä. Verovirastosta ei kuitenkaan löytynyt merkintää tai muutakaan dokumentoitua tietoa siitä, milloin yhtiön jälkiverotuspäätökset oli tosiasiassa annettu postin kuljetettavaksi. Valitusajan alkamisajankohta jäi näin ollen epäselväksi. Verovelvolliselle ei voitu tällaisessa tilanteessa asettaa velvollisuutta selvittää päätösten tiedoksisaannin ajankohtaa eikä asiaa voitu muutoinkaan ratkaista verovelvolliselle epäedullisella tavalla. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhtiön valitus hallinto-oikeuteen oli tehty määräajassa. Arvonlisäverolaki mom. KHO:2007/taltio 2060 Arvonlisävero - Vähäinen toiminta - Alarajahuojennus - Tilikausi Yhtiön yhtiösopimuksen mukainen tilikausi oli kalenterivuosi ja tilikaudelta yhtiön liikevaihto oli 4200 euroa. Yhtiö oli merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tuolta tilikaudelta ajaksi Koska yhtiön tilikausi ei ollut arvonlisäverolain 3 :n 3 momentissa tarkoitetuin tavoin lyhyempi tai pitempi kuin 12 kuukautta ja kun yhtiön tilikauden liikevaihto oli pienempi kuin lain 3 :n 1 momentissa säädetty euroa, yhtiöllä oli oikeus saada lain 149 a :n 2 momentin mukaisesti takaisin koko tilikaudelta tilitetty vero. Sillä seikalla, että yhtiö oli ollut merkittynä arvonlisäverollisten rekisteriin vasta lukien, ei ollut asiassa merkitystä. Arvonlisäverolaki 3 1 ja 3 mom. Arvonlisäverolaki 149 a 2 mom. KHO:2007/taltio 1670 Elinkeinotulon verotus - Apteekkiliike - Elinkeinotoiminnan omaisuus - Rahoitusomaisuus - Henkilökohtainen omaisuus - Sijoitusrahasto - Nettovarallisuus A oli yksityisliikkeenä harjoittanut luvanvaraista apteekkiliiketoimintaa paikkakunnalla vuodesta 1994 alkaen. A:n puoliso oli hankkinut apteekin käyttämän liiketilan omistukseensa ja vuokrasi sitä A:lle. A on lausunut, että hänen tarkoituksensa on ollut hankkia liiketila omaan omistukseensa, mutta erinäisistä syistä suunnitelmaa ei ollut toteutettu ennen kuin vuonna A:n apteekkiliikkeen taseeseen oli usean vuoden ajan sisällytetty sijoitusrahastoosuuksia, joilla A:n mukaan oli varauduttu vuokratun liiketilan ostoon noin kahdella miljoonalla markalla ja apteekin häiriöttömän toiminnan turvaamiseen, mikäli paikkakunnalle perustetaan toinen apteekki. Sijoitusrahasto-osuudet oli mitoitettu suuruudeltaan vastaamaan vieraan pääoman määrää vuoden vaihteessa. Tavaraennakkojärjestelmä oli A:n mukaan vallitseva käytäntö apteekkialalla. A:n harjoittaman apteekkiliikkeen taseen loppusumma oli markkaa, oma pääoma markkaa ja vieras pääoma markkaa. Vieras pääoma oli kokonaisuudessaan lyhytaikaista velkaa, josta apteekkimaksun osuus oli markkaa. Vaihto-omaisuuden määrä oli markkaa. Lyhytaikaisten saamisten määrä oli markkaa, josta lääketukuille suoritettujen ennakkomaksujen osuus oli markkaa. Rahoitusarvopapereihin kirjattujen sijoitusrahasto-osuuksien arvo oli markkaa. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuten hallinto-oikeuskin, että sijoitusrahasto-osuudet voivat olla elinkeinotoiminnan rahoitusomaisuutta ja siten nettovarallisuuden laskelmassa huomioon otettavia varoja. Sijoitusrahasto-osuuksien kuuluminen elinkeinotoiminnan varoihin on kuitenkin ratkaistava tapauskohtaisesti niiden käyttötarkoituksen perusteella. A:n apteekkiliikkeen lyhytaikaisten saamisten määrä on ollut huomattavasti apteekin vieraan pääoman määrää suurempi. Sijoitusrahastoihin sijoitetut varat eivät olleet tarpeen apteekkimaksun tai apteekin muiden menojen maksamiseksi eikä A ollut edes väittänyt, että hän olisi purkanut sijoitusrahastoihin tekemiään sijoituksia apteekin menojen suorittamiseksi. Sijoitustoiminnan on katsottava olleen pitkäaikaista ja jatkuvaa. A:n selvitystä varojen varaamisesta apteekin toimitilojen ostamiseen puolisolta ei voitu pitää uskottavana, kun asiassa ei ollut ryhdytty toimenpiteisiin usean vuoden aikana. Muitakaan varojen sijoitustoiminnalle esitettyjä perusteluja ei voitu pitää uskottavina apteekin vahva rahoitusasema huomioon ottaen. A:n oli siten katsottava sijoittaneen sijoitusrahastoihin elinkeinotoimintaansa kuulumattomia varoja, joita ei tullut ottaa huomioon yrityksen nettovarallisuutta laskettaessa. Verovuosi 2001 Laki elinkeinotulon verottamisesta 9 Varallisuusverolaki 12 1 mom. KHO:2007/taltio 1695 Henkilökohtaisen tulon verotus - Veronlisäys - Maksamatta jäänyt vero - Jälkiverotus - Osinkotulo - Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä A:n ilmoittamatta jättämät osinkotulot euroa lisättiin jälkiverotuksin hänen tuloonsa. Jälkiveron veronlisäys 90,49 euroa ajalta määrättiin yhtiöveron hyvityksen vähentämisen jälkeen maksamatta jääneelle verolle 691,35 eurolle. Veroasiamies vaati valituksessaan hallinto-oikeudelle, että kun ansio- ja pääomatulojen verot olivat osinkotulojen lisäämisen seurauksena kasvaneet 5 335,43 eurolla, oli veronlisäys laskettava tälle määrälle. Hallinto-oikeus hylkäsi veroasiamie- 12

13 2007_6lmu.fm Page 13 Wednesday, September 12, :37 AM hen valituksen ja lausui päätöksensä perusteluina, että veronlisäys oli luonteeltaan viivästyskorkoa vastaava seuraamus siitä, että vero oli aikanaan jäänyt maksamatta. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä taas tähtäsi kaksinkertaisen verotuksen estämiseen. Veronlisäys lasketaan vain maksamatta jääneelle verolle. Kun A:n maksettavaksi jääneen veron määrä oli yhtiöveron hyvitysjärjestelmän vuoksi alempi kuin laskennallinen vero, voitiin veronlisäys laskea ainoastaan tälle erotukselle. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi veroasiamiehen hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituksen. Verovuosi Laki veronlisäyksestä ja viivekorosta 1, 2 ja 3 Ympäristöasiat KHO:2007:58 Maankäyttö ja rakentaminen - Poikkeamista koskeva asia - Julkipano - Valitusosoitus - Valitusosoituksen puute - Sähköinen asiointi - Sähköisen yhteystiedon puuttuminen - Valitusaika - Virheellisen valitusosoituksen vaikutus Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen päätökseen liitetyssä valitusosoituksessa oli mainittu oikea valitusviranomainen eli korkein hallinto-oikeus ja että valitus oli toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen päätöksen julkipanosta laskettavan valitusajan kuluessa. Valitusosoituksessa ei kuitenkaan ollut sähköisestä asioinnista annetun lain 7 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavoin ilmoitettu mahdollisuudesta tehdä valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle myös sähköisesti. Valitusosoitus oli näin ollen mainitun puutteen vuoksi hallintolainkäyttölain 30 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavoin virheellinen. Valituskirjelmä oli valitusosoituksesta mainitusta menettelystä poiketen toimitettu Ahvenanmaan hallintotuomioistuimelle, joka on siirtänyt sen korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Kun otettiin huomioon, että asiassa saadun selvityksen mukaan valituksen myöhästyminen oli johtunut muusta syystä kuin edellä tarkoitetusta puutteesta, kysymys ei ole hallintolainkäyttölain 30 :n 1 momentissa tarkoitetusta tilanteesta, jossa valitusta ei jätetä tutkimatta, vaikka valitus on tehty väärää menettelyä noudattaen. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 7 2 mom. Hallintolainkäyttölaki 22, 26 1 mom., 29 1 ja 2 mom., 30 1 ja 2 mom. ja 51 2 mom. KHO:2007:59 Maankäyttö ja rakentaminen - Yleiskaava - Asuntoaluevaraus - Kaavamääräykset - EY:n lajisuojelua koskeva erityissäännös - Lepakot - Luonnonarvojen vaaliminen Yleiskaavassa osoitetusta APR-alueesta (rantaan tukeutuva pientalovaltainen asuntoalue) noin puolet, muun muassa koko rantaviivaan rajoittuva osa, oli kaavassa rajattu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-merkintä). Luo-merkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa oli otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset, erityisesti lepakoiden elinmahdollisuuksien turvaaminen. Koko APR-aluetta ympäröi yleiskaavassa lähivirkistysalue (VL). Lähivirkistysaluetta ja siten myös lepakoiden itä-länsi-suuntaista kulkuyhteyttä, koski toimenpiderajoitus, jonka mukaan muun ohella puiden kaatamista ei saanut suorittaa ilman maisematyölupaa. Kun otettiin huomioon yleiskaavan yleispiirteisyys maankäytön suunnitelmana ja että kysymyksessä olevassa yleiskaavassa rantaan tukeutuvan pientalovaltaisen asuntoalueen (APR) käyttäminen rakentamiseen ja muihin käyttötarkoituksiin tarkentui yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa sekä osin vielä mahdollisen myöhemmän asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisissa lupamenettelyissä, jolloin alueella havaittujen lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat oli mahdollista vielä tarkemmin rajata, yleiskaava ei valituksenalaisen APR-aluevarauksen osalta hävittänyt eikä heikentänyt alueella havaittujen lepakkolajien lisääntymis- eikä levähdyspaikkoja. Hyväksytty osayleiskaava täytti maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 2 momentin 8 kohdassa ja 3 momentissa sekä luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Yleiskaavassa oli siten otettu huomioon luonnonarvojen vaaliminen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 39 2 mom. 8 kohta ja 3 mom. Luonnonsuojelulaki 49 1 mom. KHO:2007/taltio 2137 Maankäyttö ja rakentaminen - Poikkeaminen - Toimivalta - Rantavyöhyke - Sivuasunto - Uusi rakennus Poikkeamista oli haettu 15 metrin etäisyydellä rantaviivasta sijaitsevan ja kerrosalaltaan 35 m²:n suuruisen saunarakennuksen laajentamiseen kerrosalaltaan 60 m²:n suuruiseksi ja samalla sen käyttötarkoituksen muuttamiseen sivuasunnoksi eli asuinrakennukseksi. Kun otettiin huomioon saunarakennuksen sijainti rantaviivan tuntumassa ja se, että hankkeessa oli kysymys saunarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisesta asuinrakennukseksi ja samalla sen nykyisen kerrosalan huomattavasta lisäämisestä, hanke oli rinnastettava maankäytöllisiltä ja ympäristövaikutuksiltaan maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun uuden rakennuksen rakentamiseen. Toimivalta hakemuksen ratkaisemiseen kuului alueelliselle ympäristökeskukselle. Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 1 mom. ja 171 Ks. myös KHO T 1520 ja KHO:2005:8. KHO:2007/taltio 2107 Maa-aineslupa - Lupamääräykset - Kunnan yleiset lupamääräykset - Ottamissuunnitelma - Momentti 13 Momentti 6/2007

14 2007_6lmu.fm Page 14 Wednesday, September 12, :37 AM Hakemusasiakirjat - Päätöksen selkeys ja ristiriidattomuus X Oy maa-ainesluvan saajana oli velvollinen noudattamaan maa-ainesten ottamissuunnitelmaansa ja siihen liittyvää pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmaa sekä muitakin hakemusasiakirjoissa ilmoittamiaan ottamistoiminnan järjestämiseen liittyviä seikkoja. Kun otettiin huomioon lupahakemus ja ottamissuunnitelma siihen liittyvine asiakirjoineen, hallinto-oikeuden päätöksellä täsmennetystä ympäristölautakunnan maaaineslupapäätöksestä ilmeni riittävän selvästi, kuinka X Oy:n oli järjestettävä soran- ja hiekanottotoimintansa siitä aiheutuvien haittojen välttämiseksi. Päätös kokonaisuutena ei näiltä osin ollut valituksessa esitetyillä perusteilla maa-aineslain 3 ja 11 :n säännösten vastainen. Tämän vuoksi se seikka, ettei lupapäätökseen ollut liitetty maa-aineslain edellyttämällä tavalla tapauskohtaisesti arvioituja lupamääräyksiä luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi, vaan lupapäätökseen oli niiden sijasta liitetty asiakirja K:n kaupungin "Maa-aineslupien yleiset lupamääräykset", jotka asiakirjan mukaan sisältyivät kaikkiin lupapäätöksiin, ei näissä oloissa ollut riittävä peruste hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätösten kumoamiseksi. Maa-aineslaki 3 4 mom. sekä 11 1, 2, 3 ja 4 mom. KHO:2007/taltio 1600 Metsänhakkuu - Metsänkäyttöilmoitus - Liito-oravailmoitus - Täytäntöönpanon kieltäminen - Muu täytäntöönpanoa koskeva määräys - Valituskielto - Luonnonsuojelulaki - Metsälaki - Alueellinen ympäristökeskus Alueellinen ympäristökeskus oli luonnonsuojelulain 72 a :n nojalla tekemällään päätöksellä määrittänyt liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijainnin ja sallitun metsänkäsittelyn maanomistajan tekemän metsänkäyttöilmoituksen mukaisilla hakkuukuvioilla. Hallinto-oikeuden välipäätös, jolla se oli kieltänyt metsänkäyttöilmoituksen mukaiset metsänhakkuut, kunnes ympäristökeskuksen päätöksestä tehdyt valitukset oli hallinto-oikeudessa ratkaistu tai hallintooikeus sitä ennen toisin määräsi, koski koko sitä aluetta, johon edellä mainittu metsänkäyttöilmoitus kohdistui. Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ollut asetettu muita täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä kuin edellä mainittu kielto. Näin ollen ja kun otettiin huomioon luonnonsuojelulain 72 a :ssä tarkoitetun päätöksen välitön liityntä metsänkäyttöilmoitusta koskevaan sääntelyyn, hallinto-oikeuden päätös käsitti ympäristökeskuksen päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä tarkoittavan ratkaisun, eikä kysymys ollut muusta hallintolainkäyttölain 32 :n 1 momentissa tarkoitetusta täytäntöönpanoa koskevasta määräyksestä. Välipäätöksestä, jolla muutoksenhaun alaisen päätöksen täytäntöönpano oli kielletty, ei hallintolainkäyttölain 79 :n 3 momentin mukaan erikseen saanut valittaa. Näin ollen hallinto-oikeuden välipäätökseen liitetty valitusosoitus oli poistettava ja maanomistajan valitus hallintooikeuden välipäätöksestä oli jätettävä tutkimatta. Metsälaki 14 b (552/2004) Luonnonsuojelulaki 72 a (553/ 2004) Hallintolainkäyttölaki 32 1 momentti ja 79 3 momentti (698/2005) KHO:2007/taltio 1632 Maankäyttö- ja rakennuslaki - Maa-aineslaki - Lupajärjestelmät - Ottamislupa - Rakennuslupa - Kallion louhinta Kallion louhintaa tarkoittavaa hanketta ei voitu hyväksyä samaa aluetta koskevalla rakennusjätteiden käsittelyaluetta varten myönnetyllä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella luvalla. Maankäyttö- ja rakennuslain ja maa-aineslain lupajärjestelmien katsottiin suhteessa toisiinsa edellyttävän, että hankkeeseen sovelletaan louhinnan osalta maa-aineslakia. Louhinta edellytti siten maa-aineslupaa. Rakennustarkastajan lainvoimainen rakennuslupapäätös purettiin, kun toiminta ei edellyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa ja rakennuslupapäätöksellä oli hyväksytty laajamittaista kallion louhintaa sisältävä hanke. Maankäyttö- ja rakennuslaki mom., mom., mom., Maa-aineslaki 1 1 mom., 2 2 kohta Hallintolainkäyttölaki 63 1 ja 2mom. Ks. samaa hanketta koskeva KHO 2007:38. KHO:2007/taltio 1746 Metsästys - Hirvieläimen pyyntilupa - Riistanhoitopiiri - Valitusoikeus - Julkinen etu - Esteellisyys Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta oli katsonut, että riistanhoitopiirin päätös X:n metsästysseura ry:n hirvieläinten pyyntilupaa koskevassa asiassa oli asiassa esittelijänä toimineen riistapäällikön esteellisyyden vuoksi syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Valituslautakunta oli tästä syystä X:n metsästysseura ry:n valituksen johdosta kumonnut riistanhoitopiirin päätöksen. Korkein hallinto-oikeus jätti riistanhoitopiirin valituksen valituslautakunnan päätöksestä tutkimatta. Korkein hallinto-oikeus lausui, ettei hirvieläinten pyyntilupaa koskevassa asiassa annettava päätös vaikuta välittömästi riistanhoitopiirin oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Riistanhoitopiiri ei siten ollut hallintolainkäyttölain 6 :n 1 momentissa tarkoitettu asianosainen asiassa eikä sen valitusoikeudesta ollut laissa erikseen säädetty. Kun myös otettiin huomioon, että riistanhoitopiirille metsästyslain 26 :ssä säädetty toimivalta merkitsi mainitun lain 89 :ssä tarkoitettua julkisen hallintotehtävän hoitamista, valitusoikeus määräytyi sen mukaan, oliko valitusoikeus hallintolainkäyttölain 6 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla riistanhoitopiirin valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen. Kun otettiin huomioon edellä mainittu peruste, jolla riistanhoitopiirin päätös oli kumottu, korkein hallintooikeus katsoi, ettei riistanhoitopiirillä ollut puheena olevassa asiassa valvottavanaan sellaista julkista etua, jonka vuoksi valitusoikeus olisi ollut tarpeen. Metsästyslaki 26, 60 1 mom., 89 ja 90 14

15 2007_6lmu.fm Page 15 Wednesday, September 12, :37 AM Hallintolainkäyttölaki 6 ja 51 2 mom. Vrt. KHO:1999:62. KHO:2007/taltio 1784 Osakaskunta - Kalastuskunta - Sääntöjen vahvistaminen - Valitusoikeus Kysymyksessä oleva osakaskunta toimi kalastuslaissa tarkoitettuna kalastuskuntana. Ammattikalastajalla, joka ei ollut mainitun osakaskunnan osakas, ei ollut valitusoikeutta osakaskunnan sääntöjen vahvistamista koskevassa asiassa. Ammattikalastaja oli saanut kalastuslain 18 :ssä tarkoitetun luvan käyttää osakkaan kalastusoikeutta osakaskunnan yhteisellä vesialueella. Tällaisella luvalla ei kuitenkaan voitu perustaa luvan saajalle laissa säädettyä laajempaa oikeutta puhevallan käyttämiseen osakaskunnan asioissa. Yhteisaluelaki 3 1 mom., 18 3mom. Kalastuslaki 18 Laki työvoima- ja elinkeinokeskuksista 6 Hallintolainkäyttölaki 6 1 mom. VL: Yrityssaneeraus Oikeudenkäyntimenettely Vahvistaessaan selvittäjän laatiman ohjelmaehdotuksen velallisen saneerausohjelmaksi käräjäoikeus katsoi, että veroviraston ennakonpidätyssaatava oli saneerausvelkaa. Verovirasto valitti päätöksestä hovioikeuteen siltä osin kuin saatavaan oli kohdistettu velkajärjestely. Hovioikeus jätti valituksen tutkimatta, koska verovirasto ei ollut äänestänyt ohjelman hyväksymistä vastaan. Kysymys velkojan oikeudesta hakea muutosta mainittuun päätökseen. VL: Ottolapsi Kysymys täysi-ikäisen henkilön lapseksiottamisen vahvistamisen edellytyksistä. VL: VL: Perintökaari - Testamentti - Testamentin moite Kysymys siitä, voitiinko testamentin muotovirhe jättää huomioon ottamatta. VL: Pakkokeino - Hukkaamiskielto Vakuustakavarikko Käräjäoikeus määräsi tutkinnanjohtajan hakemuksesta vastaajan omaisuutta asetettavaksi hukkaamiskieltoon ja vakuustakavarikkoon. Käräjäoikeus kumosi määräyksen, koska syytettä ei ollut nostettu neljän kuukauden kuluessa edellä mainitun määräyksen antamisesta. Syyttäjä haki samoilla perusteilla kuin aiemmin vastaajan omaisuutta asetettavaksi uudelleen hukkaamiskieltoon ja vakuustakavarikkoon. Kysymys siitä, mikä merkitys asiassa oli sillä, että aiempi käräjäoikeuden määräys oli edellä kerrotuin tavoin kumottu. VL: Momentti KKO:N VALITUSLUVAT VL: Palkkaturva Työsopimus Tuomioistuimen toimivalta Kysymys siitä, oliko yleinen tuomioistuin toimivaltainen tutkimaan palkkaturvalain 22 :ssä tarkoitetun kanteen, kun kantajan palkkaturvahakemus oli hylätty sillä perusteella, ettei hän ollut työskennellyt työsuhteessa. Yhdistys - Yhdistyksen kokouksen päätöksen moite Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen jäsen oli velvollinen suorittamaan yhdistykseen liittyessään liittymismaksun, jonka suuruuden yhdistyksen kokous vuosittain määräsi. Säännöissä ei ollut mainittu mahdollisuudesta porrastaa liittymismaksu erisuuruiseksi erilaisille jäsenryhmille. Yhdistyksen kokous oli kuitenkin päättänyt, että yhdistyksen toimialueen ulkopuolella asuvilta jäseniltä peritään kymmenen kertaa suurempi liittymismaksu kuin muilta. Kysymys siitä, loukkasiko tämä päätös olennaisesti yhdistyksen jäsenten yhdenvertaisuutta ja oliko se siten yhdistyslain 33 :n 2 momentin nojalla mitätön. Oikeudenkäyntimenettely Oikeudenkäyntikulut Arvonlisävero Vakuutusyhtiö oli hovioikeudessa liikennevahinkoa koskevan vakuutuskorvausasian vastaajana vaatinut vastapuolen velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen. Hovioikeuden pääkäsittelyä koskevaan pöytäkirjaan tehdyn merkinnän mukaan asiamiehillä ei ollut huomautettavaa toistensa laskuista. Kuitenkin hovioikeus hylkäsi pääasian voittaneen vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen arvonlisäveron osalta, koska yhtiö ei ollut näyttänyt, ettei se ollut voinut vähentää veroa omassa verotuksessaan. Kysymys siitä, menettelikö hovioikeus oikein. 15 Momentti 6/2007

16 2007_6lmu.fm Page 16 Wednesday, September 12, :37 AM VL: Oikeudenkäyntimenettely - Takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon - Tiedoksianto Riita-asiassa annetun haasteen tiedoksiantaminen Espanjassa asuvalle vastaajalle oli postin ja Espanjan viranomaisten välityksellä epäonnistunut. Käräjäoikeus toimitti tiedoksiannon oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 :n mukaisesti kuuluttamalla. Vastaaja ei vastannut kanteeseen ja asiassa annettiin yksipuolinen tuomio. Kantaja julkaisi tuomion virallisessa lehdessä. Kysymys siitä, oliko vastaaja saanut oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 :ssä tarkoitetun tiedon yksipuolisesta tuomiosta. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Tutkimatta jättäminen Oikeusvoima A, jonka vahingonkorvauskanne Svenska handelshögskolan -nimistä korkeakoulua vastaan oli hylätty lainvoimaisella tuomiolla, vaati uudella kanteella vahingonkorvausta valtiolta. Kysymys siitä, oliko asia valtiota sitovalla tavalla tutkittu ja siitä, oliko aiempi tuomio este kanteen tutkittavaksi ottamiselle uudessa oikeudenkäynnissä. VL: Rangaistuksen määrääminen - Yhdyskuntapalvelu - Muuntaminen vankeudeksi A tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta kolmeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Kysymys siitä, tuliko A:lle aikaisemmin tuomitut kaksi yhdyskuntapalvelurangaistusta muuntaa takaisin vankeudeksi. VL: Leasing Sopimus - Sopimuksen irtisanominen Yhtiö oli rahoitusleasingjärjestelyllä hankkinut liikkeeseensä kassalaitteita ja ohjelmia, joissa ilmeni virheitä ja puutteita. Kysymys siitä, oliko yhtiöllä oikeus vedota tavaran virheisiin suhteessa rahoitusyhtiöön ja jättää sovitut leasingerät maksamatta. VL: Yksityistie Tieoikeus Maaoikeus oli tuomiollaan katsonut, ettei kiinteistöön kuuluvan saaripalstan hyväksi siitä vuokratuille lomarakennuspaikoille kulkemiseksi voitu perustaa yksityistielaissa tarkoitettua tieoikeutta naapurikiinteistöjen kautta tuottamatta niille huomattavaa haittaa. Kysymys yksityistielain 103 :ssä tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta, kun tieoikeuden perustamiseksi oli haettu uusi tietoimitus. VL: Tapaturmakorvaus Kysymys oikean yläraajan pitkittyneen kiputilan syy-yhteydestä tapaturmaan. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy