VÄTSKÄRI. Pelilabra tulemassa turkulaista pelialaa. Juhlatunnelmista tulevaisuuden näkymiin. Yhteentoimivuutta avoimesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄTSKÄRI. Pelilabra tulemassa turkulaista pelialaa. Juhlatunnelmista tulevaisuuden näkymiin. Yhteentoimivuutta avoimesti"

Transkriptio

1 VÄTSKÄRI VÄTSK ÄRI 2/2012 Pelilabra tulemassa turkulaista pelialaa Juhlatunnelmista tulevaisuuden näkymiin Yhteentoimivuutta avoimesti VARSINAIS-SUOMEN TIETOJENKÄSITTELY-YHDISTYS ry

2 SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus...3 Jokapaikan tietotekniikka...4 Kokonaisarkkitehtuurityöllä keinoja julkishallinnollisten organisaatioiden kehittämiseen...5 Pelilabra tukemassa turkulaista pelialaa...14 Teknisestä lähetysmistavasta kohti käytettävyyden unelmaa...16 Yhteentoimivuutta avoimesti...19 Juhlatunnelmista tulevaisuuden näkymiin...22 MEDIATIEDOT JULKAISIJA Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys Yhdistysrek.no Perustettu 1967 VSTKY ry, PL 111, Turku Internet Puheenjohtaja Timo Knuutila Puhelin Sähköposti Päätoimittaja Timo Lammila Puhelin Sähköposti Taitto Tommi Ranta ILMESTYMINEN Vätskäri ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmestymiskuukaudet: 2012: helmi-, touko -, syys- ja marraskuu. PAINOPAIKKA Painotalo Painola Jousitie Piispanristi Puhelin *(02) PAINOS 1250 kpl. Erikois-/liitenumerot sovittavissa. Jäsenkunta Yhteistyökumppanit Oppilaitokset JAKELU 2/2011 VÄTSKÄRI 2

3 Pääkirjoitus Kevät on jo pitkällä ja kesä lähestyy kovaa vauhtia. Kesän tullessa tulee myös ajankohtaiseksi aina yhtä paljon odotettu kesäloma, jolloin voi irtautua töistä ja rauhoittua vaikka hyvän kirjan parissa. Tulemmeko miettineeksi kuitenkaan, että emme pääse edes lomalla karkuun erinäisten tietoteknisten laitteiden käytettävyyteen liittyviä asioita. Esimerkiksi lukiessamme kirjaa elektroniselta lukulaitteelta toivomme tietenkin sen olevan helppokäyttöinen. Emmehän halua, että rentouttavan lukuhetken pilaa huonosti toteutettu lukulaitteen käytettävyys. Samoin rannalla auringonoton lomassa kuunneltu musiikki mp3-soittimella tai puhelimella voi saada ikävän lopun, kun huonon käytettävyyden vuoksi ärräpäitä ladellessa mediasoittimella tekee mieli heittää sitä kovan onnen vesilintua. Kaikki tämä siitä syystä, että tekniikka edellä mentäessä oli unohdettu käyttäjäystävällisyys ja loppukäyttäjän käytettävyys. Jokainen meistä on varmaan joskus sadatellut jonkin ohjelman tai laitteen huonosti toteutettua käytettävyyttä. Miksi emme siis tekisi asialle jotain ja aina tilaisuuden tullen yrittäisimme tehdä loppukäyttäjän elämän helpommaksi käyttökokemus kerrallaan.

4 Jokapaikan tietotekniikka Tietotekniset sovellutukset ovat vaivihkaa soluttautuneet osaksi muidenkin kuin tietotekniikka-ammattilaisten ja teknofriikkien elämää. Yhteiskuntaa, jossa tietotekniikka on jatkuvasti kaikessa läsnä, on kuvattu jo 1940-luvulla, kun George Orwell maalasi teoksessaan Vuonna 1984 synkän kuvan Isoveljen hallitsemasta valvontayhteiskunnasta. Nykyään tietotekniikan nähdään ennen kaikkea helpottavan arkea ja tarjoavan käyttäjälleen uusia mahdollisuuksia. Teksti Elina Toivanen On jo arkipäivää, että kuntoilija lenkille lähtiessään kiinnittää ranteeseensa sykemittarin tai pikemminkin rannetietokoneen, joka osaa energiankulutuslukemien lisäksi vaikkapa piirtää kuljetun reitin kartalle tai tarjota apua harjoittelusuunnitelman luomiseen. Videokameroissa on sisäänrakennettuna GPS, jonka avulla videoista voi jälkikäteenkin selvittää, minkä kukkulan laella tai nähtävyyden juurella ne on kuvattu. Harvinaista ei ole myöskään se, että vanhemmat asentavat lapsensa tai iäkkäiden isovanhempien käynnykkään sovelluksen, jonka avulla he voivat tarvittaessa tarkistaa perheenjäsenen olinpaikan. Myös liikenneministeriössä on havahduttu satelliittipaikannuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin tiemaksujen keruussa. Paikkatietoja hyödyntävät kännykkäpalvelut lisääntyvät jatkuvasti: läheisiä ravintoloita tai bussipysäkin aikataulutietoja ei tarvitse enää kävelemällä metsästää. Kaukana ei ole aika, jolloin kadulla vastaantulevasta henkilöstä saa kännykkäkameraa hyödyntävän sovelluksen avulla noudettua vaikkapa ohikulkijan Facebookprofiilin. Auton ovien lukitus tai auton käynnistys napista ilman avaimen viemistä lukkoon, netissä ladattavat halvimman päivähinnan automaattisesti laskevat matkakortit ja pesutupavuoron maksaminen kännykällä ovat malliesimerkkejä jo yleistyneestä arkea helpottavasta jokapaikan tietotekniikasta. Sitä vastoin esimerkiksi sovituskopit, jotka tunnistavat asiakkaan sovittamat vaatteet ja tarjoavat 2/2011 VÄTSKÄRI 4 sovituksen yhteydessä lisätietoa tuotteesta ja siihen sopivista asusteista eivät toistaiseksi ole ottaneet tuulta alleen. Nähtäväksi jää, millainen tulevaisuus on Harry Potter -fantasiaelokuvissa visioiduilla liikkuvan kuvan sanomalehdillä ensimmäiset tosielämän paperiset videolehdet on jo julkaistu tai millaisia käyttötarkoituksia kehitetään paperille painettavalle elektroniikalle. Mitä ihmeellisempiä tietotekniikan sovellutuksia on kuitenkin jo nyt olemassa. Muotipiireissä intoillaan vaatteesta, joka muuttuu läpinäkyväksi kantajansa sydämenlyöntien kiihtyessä. Ihon alle asennettavat tunnistesirut puolestaan tarjoaisivat lukemattomia uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi kodin ja työpaikan lukot voisi avata ja ostokset maksaa kassalla vain kättä heilauttamalla. Tarvittava teknologia ja sen hinta eivät ole kuitenkaan ainoa hidaste jokapaikan tietotekniikan yleistymiselle. Vaikka teknologia olisi jo hyödynnettävissä, ei yhteiskunta välttämättä ole kypsä ottamaan sitä käyttöön. Tarvitaan ensin aikaa asian sulatteluun, houkuttelevien käyttökohteiden kehittämiseen, hyvän käytettävyyden takaamiseen ja tarvittavan lainsäädännön luomiseen. Pienin askelin jokapaikan tietotekniikka kuitenkin valtaa alaa ja muuttaa arkeamme. Jokapaikan tietotekniikka (ubiquitous computing) Tietotekniikan liitto on ehdottanut ubiikki sanan sijaan käytettäväksi jokapaikan.jokapaikan tietotekniikka on kaikkialla läsnäolevaa arjen tietotekniikkaa. Se sulautuu ympäristöönsä ja avustaa käyttäjäänsä huomiota herättämättä esineet ja koneet viestivät langattomasti keskenään ja säätävät itsenäisesti toimintaansa helpottaakseen käyttäjänsä toimia.

5 Kokonaisarkkitehtuurityöllä keinoja julkishallinnollisten organisaatioiden kehittämiseen Tilannekatsaus Turun kaupungin ja seutukunnan nykytilaan. Mitä on kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurilla on monia määritelmiä. Käytämme tässä MIT: in määritelmän vapaata suomennosta: Kokonaisarkkitehtuuri on (liike)toiminnan prosessien ja IT-ratkaisujen organisoimistapa, joka katsoo kokonaisvaltaisesti integraatio- ja standardointitarpeita organisaation toimintamallille. Toimintamalli on optimoitu tavoitetila toimintaprosessien integroinnille ja prosessien yhtenäistämiselle siten että tuotetaan optimaalista palvelua ja tuotoksia organisaation asiakkaille. Olemme aiheesta varsin samaa mieltä; tietojärjestelmien kehittäminen on sen verran uusi tieteenala, että kehittämishankkeet eivät useinkaan tuota tavoiteltuja tuloksia (jos niitä edes mitataan). Usein liiketoiminta syyttää IT-nikkareita ja IT-nikkarit liiketoimintaa sillä seurauksella, että virtuaaliketsuppi lentää kuten Semiburgerilla lauantai-iltaisin. Jotta kyseiseltä virtuaaliverenvuodatukselta vältyttäisiin, on otettu pari askelsarjaa etäämmälle ja pyritty kehittämään toimintamalli, jossa liiketoimintatarpeita ja tietoteknistä kokonaisuutta kehitetään yhteisesti. Pyrkimyksenä on välttää päällekkäisiä prosesseja, ratkaisuja sekä niiden välisiä integrointeja niin kunnan sisällä kuin yleisestikin julkishallinnossa. Periaatetaso Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Tietoturva- ja integraatioperiaatteiden kuvaus Kehittämisvaatimukset- ja tavoitteet Strategiat Standardisalkku Rajaukset ja reunaehdot Sidosarkkitehtuurit ohjaava tieto Toimintaarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen taso sidosryhmät Käsitemalli Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiapalvelut sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet palvelusalkku Looginen taso Prosessien kuvaus Sidosryhmät-tiedot-matriisi Prosessit-tiedot-matriisi Päätietoryhmien kuvaus Tietovirta kuvaus Loogiset tietovarannot Tietojärjestelmät-tiedot-matriisi Looginen järjestelmäjäsennys Tietojärjestelmäkartta Prosessit-tietojärjestelmät -matriisi Teknologiakomponenttien kuvaus Fyysinen taso Sanastot Liittymät ja rajapinnat Verkkokaavio Tietojärjestelmäsalkku Sijoituskaavio Fyysiset tietovarannot Teknologiasalkku 2/2011 VÄTSKÄRI 5

6 Kokonaisarkkitehtuuri koostuu neljästä osaalueesta ja niiden välisen tasapainon optimoinnista toimintamallia vasten. Osa-alueet ovat toiminta/ palveluarkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja teknologia-arkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen on rakennettu erilaisia kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksiä, joista nykyisin tunnetuimpia Suomenmaassa, puolustusvoimia lukuun ottamatta, lienevät 1980-luvun Zachman ja 2000-luvun TOGAF. Turun kaupungissa käytetään valtionhallinnon JHS-179 -suositusta, joka on yhdistelmä edellisiä. Lisäksi tarkempana apuna arkkitehtuuriprojektien läpiviennissä käytetään kotimaisissa yliopistoissa kehitettyä FEAR-mallia. Kokonaisarkkitehtuurissa yksittäisten alueiden mallinnukseen puolestaan käytetään erilaisia mallinnusnotaatioita tai menetelmiä kuten IDEF, BPMN, Archimate ja UML. Näistä menetelmistä Turun kaupungilla prosesseja on kuvattu 2000-luvun alusta alkaen BPMN-notaatiolla ja muita kokonaisarkkitehtuurin osa-alueita kuvataan Archimate-notaatiolla. Työkaluna prosessien kuvaamisessa on jo 2000-luvun alusta alkaen käytetty QPR:n prosessinkuvaustuotteita ja näyttäisi siltä, että vaaka on kallistumassa QPR:n tuotteisiin myös kokonaisarkkitehtuurin kuvauksessa. Kokonaisarkkitehtuurin kehitys tapahtuu nykytilan ja tavoitetilan mallinnuksen kautta. Arkkitehtuuria kehittävä porukka muodostaa liiketoiminnan kanssa nykytilan ja tavoitetilan sopivasti iteroiden. Tavoitetilalla voidaan puolestaan ohjata portfolion hallinnan kautta tulikäskyn saaneita hankkeita, projekteja tai tarpeita pala kerrallaan kohden tavoitetilaa. Tavoitetilassa tasapainotetaan lisäksi erilaiset tarpeet mm. käyttäjäryhmien ja teknisten ratkaisujen kokonaiskustannusajattelun mukaisesti. Empiria on osoittanut, että ainakaan kovin pitkäkestoisissa visioissa tavoitetilaa ei määrittelyn mukaisesti saavuteta, koska maailma ehtii välillä muuttua, mutta siitä huolimatta tavoitetilan asettaminen on vienyt hankkeet yhtenäiseen suuntaan, jolloin myös maailman muutoksiin mukautuminen on helpompaa ja järjestelmällisempää. Kokonaisarkkitehtuurityön tekeminen vaatii lisäksi tuekseen hallintamallin, jossa määritellään mikä on kokonaisarkkitehtuurityön roolitus toiminnan- ja tietojärjestelmien kehityshankkeissa, miten sen tekemistä priorisoidaan jne. Ilman hallintamallia arkkitehtuurituotokset eivät oikeasti vaikuta toimintaa parantaen ja näin ollen koko arkkitehtuurityö on ollut turhaa. Se, että kokonaisarkkitehtuurityö valuisi hukkaan, on soveltumaton allekirjoittaneiden Tuntemattoman sotilaan Koskelalta lainaamaan Asialliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat toimintamalliin. Seuraavat kappaleet pyrkivätkin selittämään, miksi kokonaisarkkitehtuuri on tärkeää ja miksi sen yliolkainen kehittäminen on typerää. Historia kokonaisarkkitehtuuriin ja järjestelmäarkkitehtuurin sekä tietohallintolaki sekä JHS suositusten kautta projisoiden nykyaikaan Turussa Kokonaisarkkitehtuuri ei ole uusi asia. Arkkitehtuuri on muodostunut sivutuotteena, kun tietojärjestelmiä on hankittu erillisinä. Syntynyt arkkitehtuuri on saattanut olla kokonaisuuden kannalta toimiva, mutta usein ehkä ei. Nyt kokonaisarkkitehtuuria kehitetään julkisen hallinnon IT:ssä järjestelmällisesti, koska aika on sille kypsä. Valtio on antanut työlle tukea säätämällä tietohallintolain, joka edellyttää julkisen hallinnon käyttävän yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria. Arkkitehtuurin tarkoituksena on hyödyntää yhteisiä palveluja ja parantaa eri tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Tietohallintolaki on kirjoitettu ohjaavaksi ja varsinainen sisältö löytyy julkisen hallinnon suosituksista (JHS), standardeista ja asetuksista. Työtä kokonaisarkkitehtuurin muodostami- 2/2011 VÄTSKÄRI 6

7 ASIANTUNTIJA ARTIKKELI seksi tehdään valtionvarainministeriön ohjaamana kunnissa niin seudullisesti kuin valtakunnallisesti. Kokonaisarkkitehtuuri ei tule koskaan valmiiksi, vaan sitä tehdään jatkuvasti. Tarvetta arkkitehtuurille on ollut aikaisemminkin. Sähköverkkokin muodostui ensin yksittäisistä ilmajohdoista voimalasta sähkön tarvitsijoille. Vasta myöhemmin käytiin miettimään valtakunnallista verkkoa runkojohtoineen ja kuormituksen tasauksineen. Tänä päivänä verkkoa kehitetään kestämään myrskyt ja muut poikkeustilanteet mahdollisimman vähin vaurioin. Kehittäminen ylipäänsä on helppoa nähdä vain nykyjärjestelmän laajennuksena, eikä yksittäisenä uutena projektina. Pelkästään IT:n asia ei arkkitehtuuri ole. Keskeisessä asemassa on julkisen sektorin toiminnat ja palvelut. Tietoteknisesti näitä on tähän asti hoidettu ansiokkaasti toimialakohtaisilla järjestelmillä. Eri sovellusten lukumäärä ja liittymät muihin sovelluksiin on kasvanut niin isoksi, että niiden hallinta on vaikeaa. Kokonaisarkkitehtuuri muuttaa toimialakohtaiset järjestelmät istumaan osaksi kunnan, seutukunnan ja valtakunnallista kokonaisuutta. Tarkoitus ei ole siirtyä yhteen valittuun järjestelmään, vaan saada tietomassa kaikkien tarvitsijoiden käyttöön tietoturvan mukaisesti. Perustavana tekijänä on tietojen ajantasaisuus, yhtenäisyys ja käytettävyys. Osana tätä on ydintiedon eli master datan hallinta. Sitä on tehty paljon aikaisemminkin, mutta nyt sen välttämättömyyteen on herätty. Tietojärjestelmiltä tämä tulee edellyttämään avoimuutta etenkin talletetun tiedon osalta. Turun seudun kunnille on kokonaisarkkitehtuurista järjestetty koulutusta yhteistyössä yliopiston kanssa. Luonnollisesti asiaan paneutumisen mahdollisuudet eri tahoilla ovat rajalliset, mutta alueella on hyvät edellytykset saavuttaa yhteisymmärrystä arkkitehtuurin suhteen, kun irrotetaan kuntaliitoskeskustelut tapahtuvaksi toisessa pöydässä. Turun kaupungilla on vuoden 2012 alusta aloittanut kokonaisarkkitehtuuritiimi, joka tekee raakaa työtä arkkitehtuurin toteuttamiseksi. Vaikka mukana on elementtejä teknologiasta tietojärjestelmien kautta tiedon hallintaan, on työssä hyvin vahvasti mukana Turun kaupungin perustoiminnoista vastaavat tahot. Esimerkkitapauksia Turusta - resurssinäkökulma Julkishallinnon IT-organisaatiolla ei ole mahdollisuutta keskittyä tiettyihin palveluihin, vaan toiminnan sisältö sanellaan hallintokuntien, lainsäädännön ja viime kädessä kuntalaisen toimesta. Julkishallinnon IT-organisaation on siksi toimitettava yksityistä yritystä laajempi järjestelmäkirjo, mikä asettaa resursoinnille haasteita. Periaatteessa laaja järjestelmäkirjo vaatisi ison määrän resursseja, mutta käytännössä ison IT-organisaation kustannukset kävisivät epämiellyttäviksi veronmaksajille ja laajan järjestelmäosaamisen kehittäminen ja ylläpito olisi ylipäänsä järjestelmien vaihtuessa mahdotonta. Vertailussa yksityiseen sektoriin, IT-toiminnan on siis toimitettava laajempi järjestelmäkirjo lukumääräisesti pienemmillä resursseilla. Mahdollisuudet ja järjestelmät ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin mitä julkisen IT-organisaation kyvykkyys niitä toteuttaa. Järjestelmäkirjo aiheutuu luonnollisesti kuntaorganisaation rakenteesta eri hallintokuntineen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslaitoksen tarpeet eroavat merkittävästi muista hallintokunnista, mutta IT-toiminnan oletetaan ja toivotaan palvelevan kaikkia yhtäläisesti. Luonnollinen kehitys onkin ajanut sekä ITorganisaatiot että hallintokunnat riippuvaisiksi toimittajista. Eri hallintokunnilla on omat järjestelmänsä ja sitä kautta omat toimittajansa. IT-organisaation rooliksi jää hallita järjestelmäkokonaisuus tai antaa sen kasvaa kontrolloimatta. Mikäli IT-organisaation roolia ei ole määritelty tarkasti ja se ei osallistu hallintokuntien työhön tarkasti, kärsii 2/2011 VÄTSKÄRI 7

8 palvelutaso ja hallintokunnat joutuvat kehittämään omaa osaamista. Syntyy useita IT-organisaatioita kunnan sisälle. Turussakin näin oli käynyt, mutta nykyisen strategian mukaisesti, IT-osaaminen on jälleen keskitetty saman organisaation alle. Haaste onkin jatkossa järjestää palvelu siten, että ongelmat voidaan ylipäänsä ratkaista IT:n toimesta. Mikäli IT ei vastaa huutoon, luonnollinen ratkaisu hallintokunnille on kehittää omia varjo-it-organisaatioita tai luoda tiiviimpiä suhteita tiettyihin toimittajiin IT-organisaation ohitse. Näin sen pitääkin toimia, sillä hallintokunnilla on omat tarpeensa, eikä niiden kuulu miettiä kuin omia asiakkaitaan ja työntekijöitään. Keskitetyt ratkaisut ovat IT:n ongelmakenttä. Jotta edellä listattuihin haasteisiin on ylipäänsä mahdollista vastata, tarvitsee julkishallinnon sähköinen toiminta selkeitä raameja. Hallitsematon kasvu järjestelmien suhteen paisuttaa järjestelmäkirjon lisäksi organisaatiota ja heikentää suunniteltavuutta. Tämä on kuitenkin se normaali nykytila, josta kokonaisarkkitehtuurityön on ponnistettava. Resurssien johtamisen näkökulmasta kaikki luonnollisesti alkaa sanoista. Me aletaan nyt käyttää tätä kokonaisarkkitehtuuria sanoina ei luonnollisesti saa vielä mitään aikaiseksi, mutta sanottava se silti on. Johdon sitoutuminen kulkee marssijärjestyksessä työntekijöiden sitoutumisen edellä. Tahtotila purkautuu sitten resurssikysymykseksi, mutta työ ei jää ainoastaan osaajatasolle. Kokonaisarkkitehtuurityö kun vaikuttaa yleisesti isoon joukkoon prosesseja, jotka kulkevat monen organisaatiokerroksen lävitse. Sinänsä kokonaisarkkitehtuuri ei työn realiteetteja muuta - projekteja silti suunnitellaan ja toteutetaan järjestyksessä ja saman porukan toimesta. Ohjausmallin on kuitenkin muututtava. IT-organisaatio ei voi palvella kaikkia tahoja itsenäisesti, vaan ohjauksen on tultava ulkopuolelta. Kuntaorganisaation tapauksessa raha ynnä muut ulkoiset seikat eivät näkymättömällä kädellä ohjaa, vaan järkevin muoto on sanelu ylhäältä. Muutos vaatii siis resursseja sekä ohjausmallia. Arkkitehtuurityön aloittaa johto ja arkkitehtuurista vastaava organisaatio. Sen jälkeen pitää kehitysorganisaatio kouluttaa ja kehitystyön myyntiorganisaatio. Kunnallispuolella tämä tarkoittaa siis hallintokuntien suuntaan yhteistyötä tekevää organisaatiota. Jokaisella on totuttelemista, sillä alkuvaiheessa kokonaisarkkitehtuuri ei tuo välittömiä liiketoimintahyötyjä. Nuo liiketoimintahyödyt kuitenkin on taustalla, kunhan asiaa osataan tarkastella riittävän pitkällä aikajänteellä ja oikeasta näkökulmasta. Kokonaisarkkitehtuurin rajakustannus on laskeva ja rajahyöty on nouseva. Ensimmäinen järjestelmä tulee kalliiksi toteuttaa, mutta seuraavat halpenevat sitä mukaa kun kokonaisarkkitehtuuri levittyy organisaation järjestelmiin. Oikaisemisen paikkoja on monia ja alku on aina hankalaa. Mitä aikaisemmin tuo oikominen tapahtuu, sitä hankalammaksi se tulee korjata jälkikäteen. Mutta kun alkuponnistus on tehty, kompromissien tekeminen muuttuu vastenmielisemmäksi, kun kokonaisarkkitehtuurin hyödyt alkavat realisoitua. Ilman arkkitehtuuria yksittäiset hankkeet voi tuottaa arvoa, mutta ne jäävät yksittäisiksi hankkeiksi eivätkä siten edesauta arkkitehtuurin kehittymistä. Alkupanostus kokonaisarkkitehtuurityöhön on silti vastenmielisen suuri. Keskitetyt ratkaisut nähdään julkisorganisaatioissa kalliiksi ja sitä ne ensimmäiset aina ovatkin. Vasta kun arkkitehtuurityö on viety pitkälle, konsolidoinnista näkyy selkeitä kustannusetuja. Tästä syystä kokonaisarkkitehtuurityön taustalle on ajettu lainsäädäntöä, jotta oikomisesta tulee hankalampaa ja suunnittelussa on pakko avartaa katsetta pidemmälle. Kaupungin IT-organisaatio ei kuitenkaan yksin saa arkkitehtuurityötä onnistumaan. Kyvykkyys ja resurssit sen tekemiseen on IT-organisaatiolla, mutta mandaatti ja tuki pitää tulla kaupungin ylimmältä johdolta. Koska ylimmän johdon taakaksi on helppo pinota asioita, viedään tätä ajatusta vähän pidemmälle. Ylimmän johdon lisäksi sitoutuminen on saatava 2/2011 VÄTSKÄRI 8

9 ASIANTUNTIJA ARTIKKELI strategiselta johdolta, tai taholta, joka vastaa kaupunkitason kehityshankkeista. Hallintokuntien tarpeet pitää edelleen ratkaista, mutta yhdistää riittävän korkealla tasolla, jotta kokonaisarkkitehtuurin vaatima ponnistus saa riittävästi muskelia taustalle. Asiaa on syytä vielä vähän tähdentää, alkuponnistus on nimittäin suuri. Koko kaupungin portfoliohallintaan tulee tuoda kokonaisarkkitehtuurin tuoma lisäelementti. Jotta tämä onnistuu, pitää kaikki kaupungin hankkeet johtaa keskitetymmin, ainakin väliaikaisesti. Kun oikein asiaa yksinkertaistetaan, kunnan IT-organisaation toimeksi jää datan hallinnointi. Pohjilla on IT-toiminnan omia tietokantoja ja tietovarastoja, joita täydentää tai joihin dataa syöttää hallintokuntien omia järjestelmiä. Pari konkreettista esimerkkiä olkoon vaikka henkilöstöhallinnon, taloushallinnon tai potilashallinnon järjestelmät. Datan käyttäjiä on hallintokuntien lisäksi luonnollisesti kaupungin johto ja kuntalainen. Tietohallinnon tehtäväksi jää siis järjestää erilaisia palveluita ja niiden kautta pääsy oikeaan informaatioon. Tehtävän tekee helpoksi tai vaikeaksi järjestelmien kirjo. Pahimman esimerkin voi antaa vaikka asiakashallintajärjestelmistä, joita on kaupunkitasolla rakennettu valitettavan monta. Keskittämisen myötä nuo järjestelmät ovat päätyneet IT-organisaation hoidettavaksi, mutta kehitysprojektit, joiden avulla nuo järjestelmät saataisiin yhdistettyä, jäävät tekemättä sillä hallintokunnista ei löydy halukasta maksajaa korvata heidän kannaltaan toimivaa järjestelmää. Toinen esimerkki haettakoon tiedolla johtamisesta. Turun kaupunki on jo pystyttänyt yhtenäisiä tietovarastoja, joihin kerätään hallintokuntien vaatimaa dataa. Tarpeet menevät nykyisyydessä usein kuitenkin ristiin ja efektiivisesti samaa tietoa toimitetaan useista eri lähtöjärjestelmistä, useisiin eri dataa käyttäviin järjestelmiin. Yhteisiä resursseja Kehittäminen ei onneksi jää yksittäisen kuntaorganisaation harteille. Kokonaisarkkitehtuuria julkiselle sektorille rakennetaan yhteistyössä valtionvarainministeriön JulkIct-hankkeen ja kuntien kanssa. Melkoinen osa kunnista on perustanut Tiera Oy:n, jonka tarkoituksena on tehdä verkostomaista yhteistyötä niin kuntien kuin muiden toimijoiden kanssa. Arkkitehtuuria ohjataan tietohallintolain kautta. Käytännön vaikutus tulee VM:n JulkICT:stä, joka vastaa JHS-suositusten laadinnasta ja valtiohallinnon tietoturvaohjeistuksesta (VAHTI). Henkilöstön palkkaamiseen kokopäiväiseen arkkitehtuurityöhön on mahdollisuuksia vain suurilla yksiköillä, joilla siitä saatavat hyödyt konkretisoituvat. Kunnilla on mahdollisuus käyttää omien resurssien lisäksi Tieran palveluja. VM on kevään 2012 aikana kiertänyt Suomea esittelemässä tietohallintolakia yhdessä Tieran ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Kiertueella tietoa ja näkemyksiä vaihdettiin molempiin suuntiin. Ruusuista tulevaisuutta Tulevaisuudessa routa näyttää kovasti ajavan porsasta kotiin ja näin ollen julkishallinnollisten organisaatioiden on pakko tehostaa toimintaansa ja pohtia, mitkä ovat tietyn toimijan (Kunta, Seutu, Valtio, EU, Julkinen sektori, yhteisöt jne.) tuottamia palveluita. Suomalaisen ja kuntalaisen kannalta kaikkien palvelujen sekä niihin liittyvien tietojen - olivat ne sitten sähköisiä tai eivät - pitäisi olla selkeitä, optimoituja ja helposti löydettävissä. Lisäksi eri käyttäjäryhmille on aivan varmasti eriytettävä palveluja eri palveluteknologioilla eli mummuille naamatusten ja junnuille Facebookin kautta tms. Rahojen vähentyessä on myös palvelujen tuottamisessa laajennettava perspektiiviä ja pystyttävä tuottamaan sekä kehittämään palveluja yli kuntarajojen. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että palveluiden kehittämisnäkökulma pitää muuttaa hallintokeskeisyydes- 2/2011 VÄTSKÄRI 9

10 Tiedolla johtaminen SAP HR Turun tietovarastointi Turun raportointi Turun intranet Yleinen käsitemalli Workflow hallinta Seutu/ valtio portaalit 3-taso arkkitehtuuri IDM/ IAM Turun MDM Turun internet ESB/ SOA Virtualisointi Tiera/ valtion/ Seutupalvelut Tiedotus triggeröinti Pilvi BPM Sähköinen asiointi Tiera/ seutu strategia Avoin data Turun kokonaisarkkitehtuurin isoimmat kehitystarpeet ja niiden riippuvuudet toisistaan tä asiakaskeskeisyyteen. Tulevaisuudenkuvat sopivatkin kuin nenä päähän kokonaisarkkitehtuurin harjoittelukentäksi. Juustohöyläsäästämisestäkin on päästävä oikeaan poliittiseen arvokeskusteluun siitä, mitkä palvelut ovat julkisin rahoin tuotettavia ja mitkä eivät. Keinot mahdollisuuksien toteuttamiseen arkkitehtuurilla?? Edellisen tajunnanvirran siivittämänä voikin todeta, että pitää ottaa tämän artikkelin alussa kuvatut kokonaisarkkitehtuurityön menetelmät käyttöön ja miettiä, mitkä ovat kaupungin palvelut, millä prosesseilla niitä tuotetaan, miten prosessit liittyvät toisiinsa, mitkä ovat niissä sisäisesti ja integroitiin tarvittavat tiedot. Näiden jälkeen pitää ratkaista, miten niitä hallitaan nyt sekä mitä tietojärjestelmiä niissä käytetään ja vasta sitten miettiä, millaisilla teknologioilla ne on tuotettu. Tämän jälkeen pitää ottaa edellä esitettyä porsasta niskakarvoista kiinni ja miettiä koko organisaation strategisia tavoitteita näiden suhteen. Sen jälkeen pitää mallintaa tavoitteen prosessit, tiedot, järjestelmät sekä tutkia tulevaisuuden teknologiamahdollisuudet sekä erityisesti tasapainottaa eri osa-alueiden tavoitetilat. Sitten pitää ohjata koko organisaation portfolion hallinnalla kehityshankkeita organisaatiolle sopivia mittareita käyttäen. Jos haluaa mennä oikein heikkojen jäiden kautta kohden artikkelin lopetusta, voisi todeta, että mittareiden asettaminen ja valvonta pitäisi demokratiassa jättää kansan valitsemille henkilöille ja muu liiketoiminnan kehittäminen hoitaa ammattilaisten toimesta. Käytännössä Turun kaupungin kokonaisarkkitehtuuritiimissä ollaan nykytilan ja mallinnusmenetelmien valinnan sekä hallintomallin suunnittelu- sekä käyttöönottotilanteessa. Periaatteena on saada asioita ketterästi käyttöön sopivalla tarkkuustasolla ja korjataan sitten, jos tulee ongelmia. Arkkitehtuuriresursseja on vertailukuntiin nähden aika mukavasti ja tietohallinnolla on tahtotila tehdä oikeaa arkkitehtuurityötä. Hyvää julkisen hallinnon arkkitehtuurityössä on ehdottomasti se, että lähes kaikki julkisin varoin tuotettu on julkista, sekä se, että on olemassa oikeaa tahtotilaa tietojen ja ratkaisujen sekä jopa sovellusten vaihtamiseen eri julkishallinnollisten toimijoiden välillä. Alla oleva kuva 2/2011 VÄTSKÄRI 10

11 ASIANTUNTIJA ARTIKKELI kuvaa tällä hetkellä työlistalla olevien tärkeimpien asioiden suhdetta. Kuvan ei ole tarkoitus olla huumoria. Kuvassa oranssilla näkyvät tämän hetken suurimmat strategiset toiminnan tarpeet, joille pitää saada tehtyä kokonaisarkkitehtuuria apuna käyttämällä optimoituja ratkaisuja. Tummansinisellä on puolestaan keskustassa tärkeimmät komponentit, joita pitää luoda tai parantaa, jotta voidaan implementoida vaaleansinisellä kuvatut strategisten tarpeiden tarvitsemat tietotekniset tai toiminnan tukikyvykkyydet. Tietojärjestelmävisio Pitkällä tähtäimellä tietojärjestelmäarkkitehtuurin tavoitteena on eriyttää tietovarastot, sovelluslogiikat ja käyttöliittymät toisistaan. Tietovarastojen tulee olla yleiskäyttöisiä. Sama tieto voi olla eri paikoissa, mutta vain yksi paikka voi toimia masterina, jossa se on varmasti ajan tasalla. Sovelluslogiikka toimii palvelujen yhdistelmänä. Palvelu voi olla esim. ajanvaraus riippumatta siitä varataanko aikaa hammashoitoon tai tenniskentälle. Samaan tietojärjestelmään voi olla useita eri käyttöliittymiä. Ammattikäyttäjälle se on tehokas ja noviisille helppokäyttöinen. Teknologia tukeutuu standardeihin, koska laitekirjo tulee kasvamaan entisestään. Lisäksi avataan kaikki data ulos, mikä on lakisääteisesti mahdollista, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Tässäkin standardit ovat tärkeitä, jotta Helsinkiin tai Dubaihin tehty paikkatietoa ja muita tietoja yhdistelevä mash-up sovellus toimisi myös Turussa. Käyttäjänhallinta pitää olla keskitettyä, siten että single-sign-on toimii ja keskitetyt roolit ovat, noh, oikeasti keskitettyjä. Lisäksi tarpeen mukaan valitaan sopiva tunnistautumistaso, on se sitten intran avoimuutta, Wilman-oppilashallinnan salasanavarmuutta tai terveystietojen vielä varmempaa henkilökortilla tunnistautumista. Tunnistautumisasioihin valtiotason Vetuma-ratkaisut antavat hyvät lähtökohdat. Sovellusten välinen kommunikaatio tapahtuu soveltuvilta osin palveluväylien kautta (SOA ja ESB), jolloin järjestelmäarkkitehtuurista rakentuu modulaarinen. Moduulit ovat vaihdettavissa uudempiin tai eri teknologiaan nykyistä helpommin, ilman että loppukäyttäjän tai tietoja hyödyntävän muun palvelun tarvitsee sitä edes huomata. Tietovarastojen rajapintojen avoimuus antaa ohjelmistojen tuottajille mahdollisuuden tehdä kuntalaiselle, toimialalle tai muuhun tiedon jalostamiseen sopivia ratkaisuja lähes rajattomasti. Samoin voidaan tuottaa erilaisia käyttöliittymiä eri laitteille ja yhdistää niitä muihin teknologioihin kuten esimerkiksi RFID/NFC-tyyppiseen prosessien automatisointiin, maksamiseen ja kulkuoikeuksien hallintaan. Lopetus Julkishallinnon järjestelmäkirjo on siis luontaisen kehityksen tulos kun kuntaorganisaatio on muodostunut ajan myötä. Nyt tuolle kehitykselle halutaan suitset ja asiaa ohjeistava laki on astunut voimaan Lain kaavailema siirtymävaihe on siis käynnissä ja valmista pitäisi olla vuonna 2014 elokuussa. Tilanne saattaa vaikuttaa siltä, että housuihin on jo lirahtanut ja että on kiire. Luonnollisesti olisikin mukavampaa suunnitella järjestelmät alusta uusiksi ja kerralla kokonaisarkkitehtuurin mukaisiksi, mutta nykytilannekaan ei anna aihetta surkutella IT-nikkarin hiihtokenkää. Yllä oleva teksti on motivoinut aiheeseen ehkä enemmän haasteiden, kuin mahdollisuuksien kautta, mutta suuri mahdollisuus kokonaisarkkitehtuurityö siitä huolimatta on. Kuntasektori on tässä suhteessa erinomaisessa asemassa. Ensinnäkin laki antaa selkänojaa ja kyynärrasvaa muutoksen läpiajamiseksi. Julkistalouden ominaisuudet asettavat selkeät kustannusraamit, mutta toisaalta takaavat pitkäjänteisen työn mahdollisuuden. Kuntasektori pystyy etenemään asiassa yksityistä avoimemmin ja uteliaammin selvittämään mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa. Isot ja pienet kunnat joutuvat tekemään asian parissa yh- 2/2011 VÄTSKÄRI 11

12 teistyötä ja monta yhteistä ratkaisua on jo pankissa; julkisella rahalla tehdyt hankinnat kun on kaikkien julkisten toimijoiden käytettävissä. Isommat kunnat pystyvät toki liikahtamaan asiassa ensimmäisinä, mutta pienetkään kunnat eivät jää yhteistyössä toimettomiksi ja todennäköisesti saavat tulevaisuudessa ja pahimmat kasvukivut karsineita järjestelmiä. Oman pienen kirsikkansa kakkuun tuovat sitten kuntien asukkaat, joiden palveluita tässä myös ollaan järjestämässä. Avoimuus ja kokonaisarkkitehtuurin tuoma formalisointi ansaitsee vielä oman kappaleensa mahdollisuuksien joukossa. Kokonaisarkkitehtuurityötä ei ole syytä tehdä piilossa, vaan kunnan kokonaisarkkitehtuuri pitäisi olla samalla tavalla julkinen kuin vaikka asemakaava. Julkinen sektori ei pysty itse järjestämään kaikkia palveluita vaan on riippuvainen kaupallisista toimijoista. Aiempaa laajempi ja avoimempi yhteistyö on siis mahdollista. Kun arkkitehtuuria pystytään kuvaamaan formaalisti, saadaan aikaan uudenlaista keskustelua julkishallinnon ja asiasta kiinnostuneiden toimijoiden, olivat ne sitten kaupallisia tai eivät, välillä. Tämä artikkeli on kertonut ylimalkaisesti, mitä kokonaisarkkitehtuurityö on, mitä sillä yritetään ratkoa ja maalaillut visiota paremmasta huomises- 2/2011 VÄTSKÄRI 12 ta. Nyt se päättyy kutsuun: Turun Kaupunki aikoo tehdä kokonaisarkkitehtuurityötä mahdollisimman avoimesti sekä julkisesti ja kutsuu kaikki kiinnostuneet osallistumaan ja keskustelemaan aiheesta. Tämä artikkeli julkaistaan Vätskärissä ja olemme saaneet luvan järjestää aiheesta ainakin fterwork-session johon toivomme kaikkien aiheesta kiinnostuneiden osallistuvan. Kokonaisarkkitehtuurityö on uutta meille kaikille ja julkisella sektorilla meillä on varaa myöntää tämän hetkisen tiedon määrä. Haluamme kehittää Turun ja Turun seudun järjestelmiä ja osaamista yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa molemminpuolisten mahdollisuuksien takia. Yhteydenottopyynnöt, kommentit yms. Artikkelilla on kolme kirjoittajaa. Kaikki siis työskentelemme Turun Kaupungin IT-organisaatiossa hiven erilaisilla titteleillä. Jouko Koskinen ja Juha Malmivirta ovat suoraan vastuussa kokonaisarkkitehtuurityön kehittymisestä kun taas Arto Lehtokari vastaa sovelluskehitysorganisaatiosta. Toivomme yhteydenottoja sähköpostitse:

13 Hei sinä ammattilainen, opiskelija tai asukas tule vaikuttamaan Turun kaupungin kokonaisarkkitehtuuriin! Turun kaupungin kokonaisarkkitehtuurin nykytila ja tulevaisuuden visioita esittelyssä tapahtumassa Amarillossa 24.5 klo Esittäjän nimi 45 1 VSTKY:n 45-vuotisjuhlat järjestetään klo alkaen Aboa Vetus & Ars Novan Aula Cafeessa. Juhlatilaisuudessa tarjolla buffetpöytä, livemusiikkia sekä tanssia. Dresscode: Smart casual Lisätietoa ohjelmasta tulee yhdistyksen verkkosivulle. Tervetuloa! 2/2011 VÄTSKÄRI 13

14 Pelilabra tukemassa turkulaista pelialaa Teksti Jouni Smeds Kuvat Creative Commons 2.0 Kun Game Tech&Arts Lab aloitti vuonna 2009, Turussa ei ollut yhtään toimivaa pelifirmaa. Nyt yrityksiä on melkein kymmenen ja kehittäjäpiireissä käy kuhina. Turku on pitkään ollut pelialalle ongelmallinen kaupunki. Täällä ei ole ollut Tampereen tapaan isoa veturiyritystä eikä alueen peliteollisuutta ole herätelty Oulun lailla EU-rahoituksella. Silti monen suomalaisen pelitalon takaa löytyy turkulaistaustaisia tekijöitä. Mikä siis meni pieleen? Yksi ilmeisistä syistä on pääkaupukiseudun läheisyys. Olen itse toiminut pelialan opettajana yli kymmenen vuotta ja tyypillinen tarina on ollut, että peliaiheisen opinnäytetyön tekijä katoaa ja hänestä kuulee seuraavan kerran hänen ollessaan töissä jossain pääkaupunkiseudun pelitalossa. Harva on päättänyt jäädä tänne, kun valmiita työpaikkoja ei ole ollut tarjolla. Kun Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun Game Tech&Arts Lab aloitti tammikuussa 2009, Turussa ei toiminut yhtään pelifirmaa. Vain vuotta aiemmin niitä oli ollut viisi, mutta ne kaikki olivat joko sulkeneet tai muuttaneet toimenkuvaansa. Uusi labra kohtasi siis heti synkän todellisuuden. PELILABRAN SYNTY Game Tech&Arts Lab -projektin alkuperäisenä ajatuksena oli tuoda yhteen koodarit ja artistit jo koulutusvaiheessa. Yhteistyötä oli pohjustettu aikaisempina vuosina projektikursseilla, johon osallistui Turun yliopiston IT-laitoksen ja Turun ammattikorkeakoulun DigitalArts-linjan opiskelijoita. Labran voimana onkin ollut ruohonjuuritason yhteistyö kahden korkeakoulun välillä, mikä on ollut myös fyysisesti helppoa ICT-talossa. Pelilaboratorio pääsi kunnon vauhtiin kun Teknologian 100-vuotissäätiö myönsi sille rahoituksen kolmeksi vuodeksi. Sen avulla ICT-taloon on saatu kehitystilat, jotka on varustettu pelinkehityksessä tarvittavilla laitteilla, ohjelmistoilla ja muulla materiaalilla. Tiloihin kuuluu myös demohuone, jossa on mahdollisuus käyttää tämänhetkisiä pelikonsoleita. Kolmentena tilana on vanhojen pelien ja tietokoneiden kokoelma, joka on tietysti erityisen lähellä minun kaltaisten 1980-luvulla aloittaneiden peliveteraanien sydäntä. OMAA JA VIERASTA OPETUSTA Pelialan koulutuksen kehittäminen on ollut labran tärkein tavoite. Siinä onkin onnistuttu yli odotusten, sillä sekä yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat nostaneet pelikoulutuksen osaksi opetusohjelmaa. Turun yliopistossa on tulevalla lukukaudella mahdollista suuntautua DI-opinnoissa peli- ja opetusteknologiaan ja FM-puolelle on myös tarjolla pelikurssipaketti. Turun ammattikorkeakoulussa voi puolestaan syksyllä ottaa pääaineekseen peliteknologian. Olemme onnistuneet myös laajentamaan kurssitarjontaa vierailevilla luennoitsijoilla. Pelitaloista 2/2011 VÄTSKÄRI 14

15 ASIANTUNTIJA ARTIKKELI on tultu opettamaan mm. pelien tuotantoa, grafiikkaa ja käsikirjoittamista. Tämän lisäksi kolmena viime syyslukukautena olemme järjestäneet avoimen Pelinkehityksen vierailuluentosarjan, jonka vieraana on ollut esiintyjiä mm. Remedyltä, Bugbearilta ja Roviolta. Tapahtumat ovat olleet erittäin suosittuja ja luentosali on pullistellut kun paikalle on joka kerta ilmestynyt yli kaksisataa kuulijaa. YRITYSTILANNE, NYT Turkulainen peliala näyttää toisenlaiselta kuin aloittaessamme. Alueella toimii kymmenkunta yritystä, joista suurimmat ovat kolme-t:tä: Treehouse, Tribeflame ja Ticbits. Vaikka kunnia kuuluukin yrittäjille jotka ovat lähteneet rohkeasti tekemään pelejä ja pysymään Turussa, pelilabra kuitenkin on ollut takapiruna muutaman yrityksen synnyssä ja kehityksessä. Nyt kun Turussakin tapahtuu jotain, myös isommat suomalaiset pelifirmat ovat heränneet ja kiinnostuneet laajentumaan Turkuun. Neuvotteluja on käyty usean suomalaistoimijan kanssa, joten saatamme nähdä piankin yllättäviä avauksia. Positiivisimman viestin Turun tulevaisuudesta on kuitenkin antanut suomalaisen pelialan keskusjärjestö Neogames. Sen uusimmassa raportissa The Finnish Games Industry nostetaan esille, että Turun alueelle on kahden viime vuoden aikana syntynyt suhteessa eniten uusia pelialan yrityksiä. Toivottavasti pidämme tahtia yllä vastakin. This work is licensed under the Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 2.0 Generic License. 2/2011 VÄTSKÄRI 15

16 Sosiaalinen media muuttaa yrityksen internet-viestinnän. Onko sinun yrityksesi jo valmistautunut tähän? Teknisestä lähetysmistavasta kohti käytettävyyden unelmaa Teksti Anne Koskinen-Kannisto Kuvat Rodeo, Anne Koskinen-Kannisto HMI, UI, GUI Mikä onkaan kehityksen suunta? HMI (Human-Machine Interface), UI (User Interface) ja GUI (Graphical User Interface) ajoista olemme siirtyneet käyttäjärajapinta-käsitteestä kohti käyttäjän tarpeita tunnistavaan tapaan ajatella käyttöliittymiä, vai olemmeko? Applen i-sarjan mullistava kosketusnäyttö, jolla sormien liikuttelulla pystyy venyttämään ja vanuttamaan kohdetta näytöllä, on askel kohti parempaa käytettävyyttä, mutta olemmeko kuitenkaan vielä ottaneet niitä askeleita, joiden kautta pystyisimme todella puhumaan käyttäjäystävällisistä ja käytettävyydeltään hyvistä järjestelmistä ja niiden käyttöliittymistä? Matopeleistä Angry Birdseihin Kehitystä on tapahtunut hurjasti kun ajattelemme esimerkiksi, että voimme ensimmäisen Nokian matopelin lanseeraamisen jälkeen pelata 2010-luvulla Angry Birdsiä kosketusnäytöllä, mutta riittääkö tämänkaltainen kehitys meille? Itse törmään jatkuvasti ilmiöön ja tilanteisiin nimeltä käytettävyysongelmat. Uudet viimeisimmät grafiikat ja erikoistehosteet saattavat välillä peittää alleen todelliset puutteet itse toiminnallisuuksien osalta. Enää ei ole teknisten järjestelmien tehokkuudesta tai suorituskapasiteetista kiinni, ettei kompleksisia asioita kyettäisi suorittamaan. Olemmeko kuitenkin suorituskyvyn tehokkuuden tavoittelussa unohtaneet sen merkittävän osallistujan, eli tuotteen käyttäjän ja hänen tarpeensa? Teknologiset ratkaisut ovat onnistuessaan erinomainen esimerkki siitä, miten saamme tuettua toimintoja näillä hienoilla välineillä, mutta valitettavan usein niistä tulee myös työnteon hankaloittajia. Tarvittaisiin siis todellista mukautumiskykyä ja ketteryyttä järjestelmiltä, joiden tarkoituksena olisi tukea sitä toimintoa, jonka apuvälineeksi se on suunniteltu. Tässä käyttöliittymäsuunnittelu ja sen 2/2011 VÄTSKÄRI 16

17 ASIANTUNTIJA ARTIKKELI alle kätkeytyvät toiminnallisuudet ovat merkittävässä roolissa. Tekniset lähtökohdat vallitsevana trendinä Pitkään IT-alalla tuntui vallitsevan insinöörimäinen lähestymistapa, jolla kehitettiin uusia hienoja teknisiä ratkaisuita, joiden käyttäjäkunnan tehtävänä oli löytää ratkaisunsa, miten kyseinen teknologia sopisikaan heidän tarpeisiinsa. Oli ihailtavaa löytää uusia käyttötapoja ratkaisuista, joita ei ollut alun perin suunniteltu kyseistä käyttöä varten. Onneksi tämä asetelma on kääntymässä päälaelleen, mutta silti emme ole onnistuneet tekemään täyskäännöstä asian suhteen. Uskon että meillä suomalaisilla ITosaajilla on kykyä ja tahtoa tarttua tähän haasteeseen: Sen sijaan että luomme käyttäjille mielikuvia tarpeellisista ratkaisuista, keskitymme kuuntelemaan todellisia tarpeita ja ratkaisemaan niihin liittyvät toiminnalliset haasteet. Kun mediassa käydään kiivasta keskustelua ulkomaan markkinoista ja viennin hiipumisesta, on mielestäni selvää että tällaista IT-kompetenssia ei voi ulkoistaa, vaan se on sellainen vahvuus, jota kannattaa ruokkia ja tukea myös suomalaisena vientituotteena maailmalla. Jokainen meistä IT-ammattilaisesta pystyy halutessaan asettumaan käyttäjän rooliin ja miettimään omia tarpeitaan käyttäjänä. On vain otettava askeleet rohkeasti muutoksen suuntaan ja oltava valmiita asettamaan käyttäjä ongelmanratkaisun tarkastelun keskiöön. Muutosta tarvitaan - IT-ammattilaiset talkoisiin! Meillä IT-ammattilaisilla on se lyömätön etu, että käyttäjätarpeiden hahmottamisen lisäksi meillä on kyky hahmottaa, miten käyttäjätarpeet olisi mahdollista toteuttaa käytännössä osana suunnittelua ja kehittämistä. Heitänkin meille kaikille IT-asiantuntijoille haasteen joko käyttäjäroolissa vaatimusten asettajille tai toimittajaroolissa vaatimusten toteuttajille, että suhtaudumme tähän käytettävyyden ja toiminnan kehittämisen mahdollisuuteen yhteisenä asiana, ja keinona vaikuttaa IT-alan myönteisiin tulevaisuudennäkymiin. Käyttäjäkeskeisyys on mahdollista nähdä hienona voimavarana ja valttina myös kansainvälisillä markkinoilla. Käyttäjäystävällisten ja kohderyhmälle sopivaksi adaptoituvien järjestelmien kehittäminen kannattaa aloittaa jo kansallisesti ja hyvien kokemusten siivittämänä alkaa levittää jo tärkeäksi tiedostettua, mutta ei vielä täysin ymmärrettyä ja toteutettua asiaa. Ristiriidat suunnittelun lähtökohdissa Kun keskustellaan järjestelmistä yleisemmin tai vaikkapa käyttöliittymien toiminnasta, olen huomannut että esiin nousevat ongelmat ovat pääsääntöisesti toiminnallisia. Minulle käyttäjänä tai suunnittelijana on tärkeintä pohtia, miten suunniteltava tuote tukee sitä todellista käyttöprosessia, johon kyseinen järjestelmä olisi tarkoitus ottaa työvälineeksi. Ristiriita suunnittelussa käytettävien mallien ja käyttäjän ajattelu- ja toimintamallien välillä aiheuttaa juuri niitä konflikteja, jotka näkyvät murheena järjestelmien toimimattomuuden osalta. Järjestelmät kyllä pääsääntöisesti toimivat (jollakin logiikalla), mutta valitettavan harvoin ne toimivat siten kuin käyttäjä on halunnut/olettanut järjestelmän toimivan. Yleensä haasteita tuovat käyttäjien kyky artikuloida omia prosessejaan ja tarpeitaan. Siksi meitä IT-ammattilaisia tarvitaan, jotta osaisimme herkällä korvalla kuunnella ja ottaa vastaan asiakkaan tarpeet vaikkeivät he suoranaisesti pystyisi tarpeitaan määrittelemään. 2/2011 VÄTSKÄRI 17

18 Ei mennä siitä mistä aita on matalin - Tällä sektorilla ei ole pikavoittoja On ymmärrettävää että toimittajataholla halutaan ennemmin suunnitella yleispäteviä järjestelmiä kuin alkaa räätälöidä sellaisia, jotka soveltuvat vain harvojen asiakkaiden tarpeisiin. Juuri tässä haastavuudessa olisi mielestäni potentiaalinen mahdollisuus IT-alan näkyvyyden ja projektien onnistumisen kasvulle. Ketterät ja adaptoituvat järjestelmät ovat asiakastyytyväisyyden tae. On ymmärrettävää, että liiketoiminnan etuja ajatellen olisi otettava maksimaalinen hyöty irti jo suunnitellusta ja toteutetusta. Jos vaarana on tällöin tuottaa asiakkaille tuotteita tai palveluita, jotka eivät vastaa heidän tarpeitaan, päädytään ennen pitkää kestämättömään tilanteeseen, joka ei pitkällä aikavälillä ole kannattava ratkaisu asiakkaan eikä myöskään toimittajan kannalta. oman liiketoimintansa kehittämisessä yhtäaikaisesti. Tällä hetkellä me tarvitsemme IT-alalle tämänkaltaisia onnistumisia ja uskon että näiden onnistumisien kautta myös mahdollisuudet menestyä kasvavat. Kaikkea ei tarvitse pystyä monistamaan, sehän juuri tekee IT-alan innovaatiotyöstä ja kehittämisestä mielenkiintoista asiantuntijatyötä. Toimittajien etu on kyetä tuotteistamaan, toteuttamaan ja monistamaan ne menestymisen komponentit, jotka syntyvät asiakastarpeiden lähtökohdista. Meiltä IT-alalla toimivilta ammattilaisilta tarvitaan nyt enemmän kuuntelevia korvia ja soveltavaa, kokonaisuuksia hahmottavaa asiantuntijuutta, jotta näemme edessämme olevat potentiaaliset kehitysideat, ja joita uskallamme ennakkoluulottomasti asiakastarpeiden perusteella toteuttaa. Onnistuneiden esimerkkien kautta Tarvitsemme kokemuksia, joissa toimittaja onnistuu asiakastarpeiden täyttämisessä ja sitä kautta Menestystä Sinulle IT-ammattilainen haastavaan muutoksen aikakauteen toivottaen, Anne

19 ASIANTUNTIJA ARTIKKELI Yhteentoimivuutta avoimesti Avoimia ohjelmistoja, rajapintoja, standardeja ja avointa julkista dataa käsittelevä Yhteentoimivuutta avoimesti -road show saavutti Turun tammikuun lopulla. Road shown järjestivät Suomen Kuntaliitto, Avoimen lähdekoodin keskus (COSS), Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus (Tieke) sekä Tietotekniikan liitto, jonka jäsenenä VSTKY vastasi paikallisista järjestelyistä. Avointen teknologioiden ja standardien luomat mahdollisuudet selkeästi kiinnostivat varsinaissuomalaisia, sillä paikalle oli saapunut lähes 50 kuulijan joukko. Teksti Michael Maier Kuvat Michael Maier Seminaarin ensimmäisestä esityksestä vastasi tietokoneväelle tuttu nimi, jonka peliarvostelut olivat monelle Pelit-lehden parasta antia jo vuosia sitten. Kansanedustajanakin toiminut Jyrki Kasvi työskentelee nykyään Tieken tutkimus- ja kehittämisjohtana. Hän oli seminaarissa puhumassa julkisen avoimen tiedon ja avointen rajapintojen hyödyistä. Julkisissa tietovarannoissa on valtava potentiaali, jota voitaisiin hyödyntää ja uudelleenkäyttää monissa eri sovelluksissa, jos tieto olisi helposti saatavilla sähköisessä muodossa. Tällöin tiedon tulisi olla avointa myös juridisessa mielessä ja sen hyödyntämisestä ei tulisi peritä maksuja. Kasvi luetteli tiedon julkistamisen hyötyinä mm. läpinäkyvyyden lisääntymisen, innovaatiot ja hallinnon tehostumisen. Hän esitteli myös muutamia avointa tietoa hyödyntäviä innovaatioita, kuten Parkkinapin (parkkinappi.fi), joka pyrkii syrjäyttämään parkkimittarit käyttämällä julkista pysäköintivyöhykeinformaatiota sekä älypuhelinta parkkimaksun määritykseen ja maksamiseen. Periaatepäätös tiedon avaamisesta Julkinen tieto on alunperin tuotettu verovaroin, joten voidaan pitää reiluna, että tämä tieto olisi ilmaiseksi myös maksajien käytössä. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen tiedon avaamiseksi ja tämä päätös pitää sisällään mm. digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamista ja uudelleenkäytön edistämistä. Tiedon julkaiseminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä se vaatii monien viranomaistahojen yhteistoimintaa sekä rajapintojen ja tiedostomuotojen harmonisointia. Esimerkkinä viranomaisyhteistyön ongelmista voidaan mainita maanmittauslaitoksen kartta-aineiston julkistamisprojekti, joka meinasi kaatua valtiovarainministeriön budjettiosaston vastustukseen. Monien iloksi hallituksen rahaasianvaliokunta kuitenkin päätti myöhemmin, että maanmittauslaitos saa julkaista aineistonsa ja tarjota sitä ilmaiseksi kaikkien käyttöön. Hyödynnetäänkö julkaistuja tietoja riittävästi? Kasvin mukaan edes tiedon julkaiseminen ei vielä takaa hyötyjen realisoitumista. Tieto on vasta palveluiden raaka-ainetta ja sen hyödyntämistä tulee edesauttaa valistamalla ja opastamalla. Tulevaisuuden skenaarioissa myös kansalaiset voisivat olla mukana tuottamassa tietoja, joita voitaisiin yhdistää julkisiin tietovarantoihin. Kiireellisenä miehenä Kasvi joutui esityksensä jälkeen rientämään nopeasti kohti seuraavaa tapahtumaa, mutta hänen paikkansa otti Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Tommi Karttaavi. Karttaavin aiheena oli yhteen- 2/2011 VÄTSKÄRI 19

20 toimivuus, joka on terminä hankalasti määriteltävissä, sillä sen voidaan katsoa sisältävän teknisen yhteensopivuuden lisäksi myös prosessien ja organisaatioiden yhteensopivuuden. Hänen mukaansa yhteensopivuus perustuu pitkälti avoimuudelle, joka voi esiintyä esimerkiksi avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien tai rajapintojen muodossa. Avoimuus on myös yksi demokratian tunnusmerkeistä, joka toteutuu Suomessa mm. hallinnon julkisuusperiaatteen kautta. Julkisuusperiaatteen mukaisesti hallinnon päätökset ja asiakirjat ovat pääosin julkisia ja kenen tahansa saatavilla. Kasvi mainitsi kuitenkin omassa puheenvuorossaan, että kaikkea saatavilla olevaa julkista aineistoa ei voida julkaista sähköiseen muotoon, sillä tieto on silloin liian helposti saatavilla ja yhdisteltävissä. Tällöin tiedon luottamuksellisuus ja yksityisyys saattaisivat vaarantua. Nykyiset paperiarkistot ovatkin suojanneet tietoa väärinkäytöksiltä, sillä niiden käyttö on verrattain hidasta ja vaivalloista Avoimilla teknologioilla luotettavia tietojärjestelmiä Karttaavin mukaan avoimen hallinnon ja avointen teknologioiden avulla voidaan edistää yhteiskunnan varojen järkevää käyttöä ja toisaalta parantaa järjestelmien luotettavuutta sekä auditoitavuutta. Tietojärjestelmähankinnoissa yhteentoimivuus ei kuitenkaan aina ole järjestelmätoimittajan intresseissä, sillä suljetuilla järjestelmällä saadaan asiakas paremmin sidottua toimittajan tuotteisiin. Lisäksi hallinnosta löytyy paljon vanhentuneita tietojärjestelmiä, joita ei ole alunperin suunniteltu yhteentoimivuuden ehdoilla. Kunnallisvaaleissa pilotoitua sähköistä äänestysjärjestelmää voidaan pitää varoittavana esimerkkinä suljetun tietojärjestelmän käytöstä, sillä sen oikeanlaista toimintaa ei voitu varmistaa tilaajan eikä kansalaisten toimesta. Suomen avoimen lähdekoodin keskuksen toiminnanjohtaja Ilkka Lehtinen oli esityksessään Karttaavin kanssa samoilla linjoilla ja painotti toimittajariippumattomuutta ja kustannussäästöjä. Hänen mukaansa avoimia järjestelmiä hyödyntämällä julkishallinto voisi säästää pelkissä lisenssimaksuissa 180 miljoonaa euroa, sillä työasemalisenssitkin ostetaan nykyisin tuplasti kun koneen mukana tullut OEM-lisensoitu käyttöjärjestelmä korvataan uudella. Lehtisen mukaan avointen järjestelmien käyttöönotto mahdollistaisi myös työasemien elinkaaren pidentämisen, jolla olisi merkittävä vaikutus hankintojen kokonaisenergiatehokkuuteen. Syystä tai toisesta yritykset ja julkiset organisaatiot eivät aina osaa tai uskalla ottaa käyttöön avoimen lähdekoodin ohjelmistoja tai vaatia näitä toimittajiltaan. HH Partnersin osakas ja Validos ry:n puheenjohtaja Martin von Willebrand puhui tilaisuudessa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hankinnasta ja siihen liittyvistä lakiasioista. Validos ry:n tehtävä on tuottaa jäsenilleen selvitystyötä, joka keskittyy avointen ohjelmistopakettien käyttöoikeusehtoihin, juridiseen soveltuvuuteen ja käyttöohjeiden laatimiseen. Von Willebrandin mukaan hankintalaki ei pidä avoimen lähdekoodin tai avointen standardien vaatimista syrjimisenä mutta tiettyä brändiä ei voida lähteä vaatimaan. Hänen mukaansa suurimmat IT-hankintojen virheet koskevatkin juuri brändin vaatimista toiminnallisuuksien sijaan sekä lyhyitä hankintakausia, jolloin elinkaaren päättyessä syntyvät kustannukset jäävät helposti huomiotta. Suljetuista järjestelmistä tiedon vieminen uuteen järjestelmään voi nimittäin osoittautua hankalaksi ja kalliiksi projektiksi. Onnistuneen hankinnan tulisikin purkaa lukittautumista tiettyyn toimittajaan tai ohjelmistoon sekä tukea ja rakentaa hankkijan IT-strategiaa. Järjestelmien yhteentoimivuuden saavuttamisessa avoimet standardit ovat avainasemassa. Eri tahot määrittelevät standardien avoimuuden eri tavalla ja käytännössä standardia voidaan kutsua avoimeksi, vaikka se ei olisi ilmaiseksi saatavilla. Tärkeintä on, että standardi on monen osapuolen konsensuksessa laatima, tarkasti määritelty ja kaik- 2/2011 VÄTSKÄRI 20

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Teppo Sulonen, CV 1970 > 70 luku : Opiskelu Tampereen yliopisto Postipankki 80 luku : Ammattilainen Kaikki IT alasta Nokia Data 90 luku : Yrittäjä Avasta Transactions

Lisätiedot

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Turun seudun KA- koulu

Turun seudun KA- koulu Turun seudun KA- koulu Kurttu-seminaari 2.10.2012 Jaakko Ståhlberg Kokonaisarkkitehtuurit Turun kaupunki jaakko.stahlberg@turku.fi 1 Agenda Taustaa KA- koulun sisältö Osallistujien kommentit: Tavoitteet

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on tehty kokonaisarkkitehtuurissa? Mikä on arvio nykytilasta? Mihin mennään seuraavaksi?

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Pilviväylä projekti 24.1.2014

Pilviväylä projekti 24.1.2014 Pilviväylä projekti 24.1.2014 Tarkoitus ja tavoite Pilviväylän teknisten ratkaisujen tavoitteena on ratkaista ongelmia jotka liittyvät pilvipalveluiden hankintaan, saatavuuteen ja käyttöönottoon kouluissa.

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Sähköinen työpöytä Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Mikä on (tulevaisuuden) sähköinen työpöytä? Miten sähköinen

Lisätiedot

Viisaat hankinnat JIT2015 sopimusehdot

Viisaat hankinnat JIT2015 sopimusehdot Viisaat hankinnat JIT2015 sopimusehdot Kuntamarkkinat 9.9.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja, COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Auttaa jäseniään menestymään hyödyntämällä

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö 0349955 Pekka Hyvärinen 0342194 Joonas Heikelä 0327708 Miro Temonen 0350122 Sami Tuominen Yleistä Seminaarityö osa kurssia Käyttöjärjestelmät

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Kuntien näkymät avoimeen dataan

Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien avoin data miten liikkeelle? seminaari 11.11.2014, Kuntatalo Twitter: #kuntienavoindata Facebook: https://www.facebook.com/groups/kuntienavointieto/ Elisa Kettunen,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013 QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri käytännössä Case Arkistolaitos

Kokonaisarkkitehtuuri käytännössä Case Arkistolaitos Kokonaisarkkitehtuuri käytännössä Case Arkistolaitos Tuotepäällikkö Tarja Kallio Esityksen sisältö Triplan - ohjelmistoja asian-, asiakirjan- ja arkistonhallintaan yli 20 vuoden ajan Case Arkistolaitos

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Aiheet Verkostojen rakentaminen ja ylläpito Verkoston olemassa olon tarkoitus, osallistujien

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

JulkICT Lab Julkisen hallinnon palvelujen kehittämisympäristö

JulkICT Lab Julkisen hallinnon palvelujen kehittämisympäristö JulkICT Lab Julkisen hallinnon palvelujen kehittämisympäristö 10.9.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies, VM / JulkICT Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Viitekehys

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Johtamisen viitekehys ja arkkitehtuurityö. Johtamisen arkkitehtuuri JHS 179 uudistaminen LMK 10.10.2014

Johtamisen viitekehys ja arkkitehtuurityö. Johtamisen arkkitehtuuri JHS 179 uudistaminen LMK 10.10.2014 Johtamisen viitekehys ja arkkitehtuurityö Johtamisen arkkitehtuuri JHS 179 uudistaminen LMK 10.10.2014 Kokonaisvaltainen toimintatapa on aina jokin siilo KA-siilo on toimiala, mutta se on hallinnonalaa

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj http://www.britannica.com/ blogs/2009/10/the-classictree-swing-example-ofproduction-and-customerservice-gone-awry/

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry EduCloud ncloud Rajapintojen avaaminen ja ekosysteemien rakentaminen JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aihe: Yritysten verkkopalvelut ja hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä Ajankohta:

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot