VÄTSKÄRI. Pelilabra tulemassa turkulaista pelialaa. Juhlatunnelmista tulevaisuuden näkymiin. Yhteentoimivuutta avoimesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄTSKÄRI. Pelilabra tulemassa turkulaista pelialaa. Juhlatunnelmista tulevaisuuden näkymiin. Yhteentoimivuutta avoimesti"

Transkriptio

1 VÄTSKÄRI VÄTSK ÄRI 2/2012 Pelilabra tulemassa turkulaista pelialaa Juhlatunnelmista tulevaisuuden näkymiin Yhteentoimivuutta avoimesti VARSINAIS-SUOMEN TIETOJENKÄSITTELY-YHDISTYS ry

2 SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus...3 Jokapaikan tietotekniikka...4 Kokonaisarkkitehtuurityöllä keinoja julkishallinnollisten organisaatioiden kehittämiseen...5 Pelilabra tukemassa turkulaista pelialaa...14 Teknisestä lähetysmistavasta kohti käytettävyyden unelmaa...16 Yhteentoimivuutta avoimesti...19 Juhlatunnelmista tulevaisuuden näkymiin...22 MEDIATIEDOT JULKAISIJA Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys Yhdistysrek.no Perustettu 1967 VSTKY ry, PL 111, Turku Internet Puheenjohtaja Timo Knuutila Puhelin Sähköposti Päätoimittaja Timo Lammila Puhelin Sähköposti Taitto Tommi Ranta ILMESTYMINEN Vätskäri ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmestymiskuukaudet: 2012: helmi-, touko -, syys- ja marraskuu. PAINOPAIKKA Painotalo Painola Jousitie Piispanristi Puhelin *(02) PAINOS 1250 kpl. Erikois-/liitenumerot sovittavissa. Jäsenkunta Yhteistyökumppanit Oppilaitokset JAKELU 2/2011 VÄTSKÄRI 2

3 Pääkirjoitus Kevät on jo pitkällä ja kesä lähestyy kovaa vauhtia. Kesän tullessa tulee myös ajankohtaiseksi aina yhtä paljon odotettu kesäloma, jolloin voi irtautua töistä ja rauhoittua vaikka hyvän kirjan parissa. Tulemmeko miettineeksi kuitenkaan, että emme pääse edes lomalla karkuun erinäisten tietoteknisten laitteiden käytettävyyteen liittyviä asioita. Esimerkiksi lukiessamme kirjaa elektroniselta lukulaitteelta toivomme tietenkin sen olevan helppokäyttöinen. Emmehän halua, että rentouttavan lukuhetken pilaa huonosti toteutettu lukulaitteen käytettävyys. Samoin rannalla auringonoton lomassa kuunneltu musiikki mp3-soittimella tai puhelimella voi saada ikävän lopun, kun huonon käytettävyyden vuoksi ärräpäitä ladellessa mediasoittimella tekee mieli heittää sitä kovan onnen vesilintua. Kaikki tämä siitä syystä, että tekniikka edellä mentäessä oli unohdettu käyttäjäystävällisyys ja loppukäyttäjän käytettävyys. Jokainen meistä on varmaan joskus sadatellut jonkin ohjelman tai laitteen huonosti toteutettua käytettävyyttä. Miksi emme siis tekisi asialle jotain ja aina tilaisuuden tullen yrittäisimme tehdä loppukäyttäjän elämän helpommaksi käyttökokemus kerrallaan.

4 Jokapaikan tietotekniikka Tietotekniset sovellutukset ovat vaivihkaa soluttautuneet osaksi muidenkin kuin tietotekniikka-ammattilaisten ja teknofriikkien elämää. Yhteiskuntaa, jossa tietotekniikka on jatkuvasti kaikessa läsnä, on kuvattu jo 1940-luvulla, kun George Orwell maalasi teoksessaan Vuonna 1984 synkän kuvan Isoveljen hallitsemasta valvontayhteiskunnasta. Nykyään tietotekniikan nähdään ennen kaikkea helpottavan arkea ja tarjoavan käyttäjälleen uusia mahdollisuuksia. Teksti Elina Toivanen On jo arkipäivää, että kuntoilija lenkille lähtiessään kiinnittää ranteeseensa sykemittarin tai pikemminkin rannetietokoneen, joka osaa energiankulutuslukemien lisäksi vaikkapa piirtää kuljetun reitin kartalle tai tarjota apua harjoittelusuunnitelman luomiseen. Videokameroissa on sisäänrakennettuna GPS, jonka avulla videoista voi jälkikäteenkin selvittää, minkä kukkulan laella tai nähtävyyden juurella ne on kuvattu. Harvinaista ei ole myöskään se, että vanhemmat asentavat lapsensa tai iäkkäiden isovanhempien käynnykkään sovelluksen, jonka avulla he voivat tarvittaessa tarkistaa perheenjäsenen olinpaikan. Myös liikenneministeriössä on havahduttu satelliittipaikannuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin tiemaksujen keruussa. Paikkatietoja hyödyntävät kännykkäpalvelut lisääntyvät jatkuvasti: läheisiä ravintoloita tai bussipysäkin aikataulutietoja ei tarvitse enää kävelemällä metsästää. Kaukana ei ole aika, jolloin kadulla vastaantulevasta henkilöstä saa kännykkäkameraa hyödyntävän sovelluksen avulla noudettua vaikkapa ohikulkijan Facebookprofiilin. Auton ovien lukitus tai auton käynnistys napista ilman avaimen viemistä lukkoon, netissä ladattavat halvimman päivähinnan automaattisesti laskevat matkakortit ja pesutupavuoron maksaminen kännykällä ovat malliesimerkkejä jo yleistyneestä arkea helpottavasta jokapaikan tietotekniikasta. Sitä vastoin esimerkiksi sovituskopit, jotka tunnistavat asiakkaan sovittamat vaatteet ja tarjoavat 2/2011 VÄTSKÄRI 4 sovituksen yhteydessä lisätietoa tuotteesta ja siihen sopivista asusteista eivät toistaiseksi ole ottaneet tuulta alleen. Nähtäväksi jää, millainen tulevaisuus on Harry Potter -fantasiaelokuvissa visioiduilla liikkuvan kuvan sanomalehdillä ensimmäiset tosielämän paperiset videolehdet on jo julkaistu tai millaisia käyttötarkoituksia kehitetään paperille painettavalle elektroniikalle. Mitä ihmeellisempiä tietotekniikan sovellutuksia on kuitenkin jo nyt olemassa. Muotipiireissä intoillaan vaatteesta, joka muuttuu läpinäkyväksi kantajansa sydämenlyöntien kiihtyessä. Ihon alle asennettavat tunnistesirut puolestaan tarjoaisivat lukemattomia uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi kodin ja työpaikan lukot voisi avata ja ostokset maksaa kassalla vain kättä heilauttamalla. Tarvittava teknologia ja sen hinta eivät ole kuitenkaan ainoa hidaste jokapaikan tietotekniikan yleistymiselle. Vaikka teknologia olisi jo hyödynnettävissä, ei yhteiskunta välttämättä ole kypsä ottamaan sitä käyttöön. Tarvitaan ensin aikaa asian sulatteluun, houkuttelevien käyttökohteiden kehittämiseen, hyvän käytettävyyden takaamiseen ja tarvittavan lainsäädännön luomiseen. Pienin askelin jokapaikan tietotekniikka kuitenkin valtaa alaa ja muuttaa arkeamme. Jokapaikan tietotekniikka (ubiquitous computing) Tietotekniikan liitto on ehdottanut ubiikki sanan sijaan käytettäväksi jokapaikan.jokapaikan tietotekniikka on kaikkialla läsnäolevaa arjen tietotekniikkaa. Se sulautuu ympäristöönsä ja avustaa käyttäjäänsä huomiota herättämättä esineet ja koneet viestivät langattomasti keskenään ja säätävät itsenäisesti toimintaansa helpottaakseen käyttäjänsä toimia.

5 Kokonaisarkkitehtuurityöllä keinoja julkishallinnollisten organisaatioiden kehittämiseen Tilannekatsaus Turun kaupungin ja seutukunnan nykytilaan. Mitä on kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurilla on monia määritelmiä. Käytämme tässä MIT: in määritelmän vapaata suomennosta: Kokonaisarkkitehtuuri on (liike)toiminnan prosessien ja IT-ratkaisujen organisoimistapa, joka katsoo kokonaisvaltaisesti integraatio- ja standardointitarpeita organisaation toimintamallille. Toimintamalli on optimoitu tavoitetila toimintaprosessien integroinnille ja prosessien yhtenäistämiselle siten että tuotetaan optimaalista palvelua ja tuotoksia organisaation asiakkaille. Olemme aiheesta varsin samaa mieltä; tietojärjestelmien kehittäminen on sen verran uusi tieteenala, että kehittämishankkeet eivät useinkaan tuota tavoiteltuja tuloksia (jos niitä edes mitataan). Usein liiketoiminta syyttää IT-nikkareita ja IT-nikkarit liiketoimintaa sillä seurauksella, että virtuaaliketsuppi lentää kuten Semiburgerilla lauantai-iltaisin. Jotta kyseiseltä virtuaaliverenvuodatukselta vältyttäisiin, on otettu pari askelsarjaa etäämmälle ja pyritty kehittämään toimintamalli, jossa liiketoimintatarpeita ja tietoteknistä kokonaisuutta kehitetään yhteisesti. Pyrkimyksenä on välttää päällekkäisiä prosesseja, ratkaisuja sekä niiden välisiä integrointeja niin kunnan sisällä kuin yleisestikin julkishallinnossa. Periaatetaso Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Tietoturva- ja integraatioperiaatteiden kuvaus Kehittämisvaatimukset- ja tavoitteet Strategiat Standardisalkku Rajaukset ja reunaehdot Sidosarkkitehtuurit ohjaava tieto Toimintaarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen taso sidosryhmät Käsitemalli Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiapalvelut sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet palvelusalkku Looginen taso Prosessien kuvaus Sidosryhmät-tiedot-matriisi Prosessit-tiedot-matriisi Päätietoryhmien kuvaus Tietovirta kuvaus Loogiset tietovarannot Tietojärjestelmät-tiedot-matriisi Looginen järjestelmäjäsennys Tietojärjestelmäkartta Prosessit-tietojärjestelmät -matriisi Teknologiakomponenttien kuvaus Fyysinen taso Sanastot Liittymät ja rajapinnat Verkkokaavio Tietojärjestelmäsalkku Sijoituskaavio Fyysiset tietovarannot Teknologiasalkku 2/2011 VÄTSKÄRI 5

6 Kokonaisarkkitehtuuri koostuu neljästä osaalueesta ja niiden välisen tasapainon optimoinnista toimintamallia vasten. Osa-alueet ovat toiminta/ palveluarkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja teknologia-arkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen on rakennettu erilaisia kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksiä, joista nykyisin tunnetuimpia Suomenmaassa, puolustusvoimia lukuun ottamatta, lienevät 1980-luvun Zachman ja 2000-luvun TOGAF. Turun kaupungissa käytetään valtionhallinnon JHS-179 -suositusta, joka on yhdistelmä edellisiä. Lisäksi tarkempana apuna arkkitehtuuriprojektien läpiviennissä käytetään kotimaisissa yliopistoissa kehitettyä FEAR-mallia. Kokonaisarkkitehtuurissa yksittäisten alueiden mallinnukseen puolestaan käytetään erilaisia mallinnusnotaatioita tai menetelmiä kuten IDEF, BPMN, Archimate ja UML. Näistä menetelmistä Turun kaupungilla prosesseja on kuvattu 2000-luvun alusta alkaen BPMN-notaatiolla ja muita kokonaisarkkitehtuurin osa-alueita kuvataan Archimate-notaatiolla. Työkaluna prosessien kuvaamisessa on jo 2000-luvun alusta alkaen käytetty QPR:n prosessinkuvaustuotteita ja näyttäisi siltä, että vaaka on kallistumassa QPR:n tuotteisiin myös kokonaisarkkitehtuurin kuvauksessa. Kokonaisarkkitehtuurin kehitys tapahtuu nykytilan ja tavoitetilan mallinnuksen kautta. Arkkitehtuuria kehittävä porukka muodostaa liiketoiminnan kanssa nykytilan ja tavoitetilan sopivasti iteroiden. Tavoitetilalla voidaan puolestaan ohjata portfolion hallinnan kautta tulikäskyn saaneita hankkeita, projekteja tai tarpeita pala kerrallaan kohden tavoitetilaa. Tavoitetilassa tasapainotetaan lisäksi erilaiset tarpeet mm. käyttäjäryhmien ja teknisten ratkaisujen kokonaiskustannusajattelun mukaisesti. Empiria on osoittanut, että ainakaan kovin pitkäkestoisissa visioissa tavoitetilaa ei määrittelyn mukaisesti saavuteta, koska maailma ehtii välillä muuttua, mutta siitä huolimatta tavoitetilan asettaminen on vienyt hankkeet yhtenäiseen suuntaan, jolloin myös maailman muutoksiin mukautuminen on helpompaa ja järjestelmällisempää. Kokonaisarkkitehtuurityön tekeminen vaatii lisäksi tuekseen hallintamallin, jossa määritellään mikä on kokonaisarkkitehtuurityön roolitus toiminnan- ja tietojärjestelmien kehityshankkeissa, miten sen tekemistä priorisoidaan jne. Ilman hallintamallia arkkitehtuurituotokset eivät oikeasti vaikuta toimintaa parantaen ja näin ollen koko arkkitehtuurityö on ollut turhaa. Se, että kokonaisarkkitehtuurityö valuisi hukkaan, on soveltumaton allekirjoittaneiden Tuntemattoman sotilaan Koskelalta lainaamaan Asialliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat toimintamalliin. Seuraavat kappaleet pyrkivätkin selittämään, miksi kokonaisarkkitehtuuri on tärkeää ja miksi sen yliolkainen kehittäminen on typerää. Historia kokonaisarkkitehtuuriin ja järjestelmäarkkitehtuurin sekä tietohallintolaki sekä JHS suositusten kautta projisoiden nykyaikaan Turussa Kokonaisarkkitehtuuri ei ole uusi asia. Arkkitehtuuri on muodostunut sivutuotteena, kun tietojärjestelmiä on hankittu erillisinä. Syntynyt arkkitehtuuri on saattanut olla kokonaisuuden kannalta toimiva, mutta usein ehkä ei. Nyt kokonaisarkkitehtuuria kehitetään julkisen hallinnon IT:ssä järjestelmällisesti, koska aika on sille kypsä. Valtio on antanut työlle tukea säätämällä tietohallintolain, joka edellyttää julkisen hallinnon käyttävän yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria. Arkkitehtuurin tarkoituksena on hyödyntää yhteisiä palveluja ja parantaa eri tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Tietohallintolaki on kirjoitettu ohjaavaksi ja varsinainen sisältö löytyy julkisen hallinnon suosituksista (JHS), standardeista ja asetuksista. Työtä kokonaisarkkitehtuurin muodostami- 2/2011 VÄTSKÄRI 6

7 ASIANTUNTIJA ARTIKKELI seksi tehdään valtionvarainministeriön ohjaamana kunnissa niin seudullisesti kuin valtakunnallisesti. Kokonaisarkkitehtuuri ei tule koskaan valmiiksi, vaan sitä tehdään jatkuvasti. Tarvetta arkkitehtuurille on ollut aikaisemminkin. Sähköverkkokin muodostui ensin yksittäisistä ilmajohdoista voimalasta sähkön tarvitsijoille. Vasta myöhemmin käytiin miettimään valtakunnallista verkkoa runkojohtoineen ja kuormituksen tasauksineen. Tänä päivänä verkkoa kehitetään kestämään myrskyt ja muut poikkeustilanteet mahdollisimman vähin vaurioin. Kehittäminen ylipäänsä on helppoa nähdä vain nykyjärjestelmän laajennuksena, eikä yksittäisenä uutena projektina. Pelkästään IT:n asia ei arkkitehtuuri ole. Keskeisessä asemassa on julkisen sektorin toiminnat ja palvelut. Tietoteknisesti näitä on tähän asti hoidettu ansiokkaasti toimialakohtaisilla järjestelmillä. Eri sovellusten lukumäärä ja liittymät muihin sovelluksiin on kasvanut niin isoksi, että niiden hallinta on vaikeaa. Kokonaisarkkitehtuuri muuttaa toimialakohtaiset järjestelmät istumaan osaksi kunnan, seutukunnan ja valtakunnallista kokonaisuutta. Tarkoitus ei ole siirtyä yhteen valittuun järjestelmään, vaan saada tietomassa kaikkien tarvitsijoiden käyttöön tietoturvan mukaisesti. Perustavana tekijänä on tietojen ajantasaisuus, yhtenäisyys ja käytettävyys. Osana tätä on ydintiedon eli master datan hallinta. Sitä on tehty paljon aikaisemminkin, mutta nyt sen välttämättömyyteen on herätty. Tietojärjestelmiltä tämä tulee edellyttämään avoimuutta etenkin talletetun tiedon osalta. Turun seudun kunnille on kokonaisarkkitehtuurista järjestetty koulutusta yhteistyössä yliopiston kanssa. Luonnollisesti asiaan paneutumisen mahdollisuudet eri tahoilla ovat rajalliset, mutta alueella on hyvät edellytykset saavuttaa yhteisymmärrystä arkkitehtuurin suhteen, kun irrotetaan kuntaliitoskeskustelut tapahtuvaksi toisessa pöydässä. Turun kaupungilla on vuoden 2012 alusta aloittanut kokonaisarkkitehtuuritiimi, joka tekee raakaa työtä arkkitehtuurin toteuttamiseksi. Vaikka mukana on elementtejä teknologiasta tietojärjestelmien kautta tiedon hallintaan, on työssä hyvin vahvasti mukana Turun kaupungin perustoiminnoista vastaavat tahot. Esimerkkitapauksia Turusta - resurssinäkökulma Julkishallinnon IT-organisaatiolla ei ole mahdollisuutta keskittyä tiettyihin palveluihin, vaan toiminnan sisältö sanellaan hallintokuntien, lainsäädännön ja viime kädessä kuntalaisen toimesta. Julkishallinnon IT-organisaation on siksi toimitettava yksityistä yritystä laajempi järjestelmäkirjo, mikä asettaa resursoinnille haasteita. Periaatteessa laaja järjestelmäkirjo vaatisi ison määrän resursseja, mutta käytännössä ison IT-organisaation kustannukset kävisivät epämiellyttäviksi veronmaksajille ja laajan järjestelmäosaamisen kehittäminen ja ylläpito olisi ylipäänsä järjestelmien vaihtuessa mahdotonta. Vertailussa yksityiseen sektoriin, IT-toiminnan on siis toimitettava laajempi järjestelmäkirjo lukumääräisesti pienemmillä resursseilla. Mahdollisuudet ja järjestelmät ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin mitä julkisen IT-organisaation kyvykkyys niitä toteuttaa. Järjestelmäkirjo aiheutuu luonnollisesti kuntaorganisaation rakenteesta eri hallintokuntineen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslaitoksen tarpeet eroavat merkittävästi muista hallintokunnista, mutta IT-toiminnan oletetaan ja toivotaan palvelevan kaikkia yhtäläisesti. Luonnollinen kehitys onkin ajanut sekä ITorganisaatiot että hallintokunnat riippuvaisiksi toimittajista. Eri hallintokunnilla on omat järjestelmänsä ja sitä kautta omat toimittajansa. IT-organisaation rooliksi jää hallita järjestelmäkokonaisuus tai antaa sen kasvaa kontrolloimatta. Mikäli IT-organisaation roolia ei ole määritelty tarkasti ja se ei osallistu hallintokuntien työhön tarkasti, kärsii 2/2011 VÄTSKÄRI 7

8 palvelutaso ja hallintokunnat joutuvat kehittämään omaa osaamista. Syntyy useita IT-organisaatioita kunnan sisälle. Turussakin näin oli käynyt, mutta nykyisen strategian mukaisesti, IT-osaaminen on jälleen keskitetty saman organisaation alle. Haaste onkin jatkossa järjestää palvelu siten, että ongelmat voidaan ylipäänsä ratkaista IT:n toimesta. Mikäli IT ei vastaa huutoon, luonnollinen ratkaisu hallintokunnille on kehittää omia varjo-it-organisaatioita tai luoda tiiviimpiä suhteita tiettyihin toimittajiin IT-organisaation ohitse. Näin sen pitääkin toimia, sillä hallintokunnilla on omat tarpeensa, eikä niiden kuulu miettiä kuin omia asiakkaitaan ja työntekijöitään. Keskitetyt ratkaisut ovat IT:n ongelmakenttä. Jotta edellä listattuihin haasteisiin on ylipäänsä mahdollista vastata, tarvitsee julkishallinnon sähköinen toiminta selkeitä raameja. Hallitsematon kasvu järjestelmien suhteen paisuttaa järjestelmäkirjon lisäksi organisaatiota ja heikentää suunniteltavuutta. Tämä on kuitenkin se normaali nykytila, josta kokonaisarkkitehtuurityön on ponnistettava. Resurssien johtamisen näkökulmasta kaikki luonnollisesti alkaa sanoista. Me aletaan nyt käyttää tätä kokonaisarkkitehtuuria sanoina ei luonnollisesti saa vielä mitään aikaiseksi, mutta sanottava se silti on. Johdon sitoutuminen kulkee marssijärjestyksessä työntekijöiden sitoutumisen edellä. Tahtotila purkautuu sitten resurssikysymykseksi, mutta työ ei jää ainoastaan osaajatasolle. Kokonaisarkkitehtuurityö kun vaikuttaa yleisesti isoon joukkoon prosesseja, jotka kulkevat monen organisaatiokerroksen lävitse. Sinänsä kokonaisarkkitehtuuri ei työn realiteetteja muuta - projekteja silti suunnitellaan ja toteutetaan järjestyksessä ja saman porukan toimesta. Ohjausmallin on kuitenkin muututtava. IT-organisaatio ei voi palvella kaikkia tahoja itsenäisesti, vaan ohjauksen on tultava ulkopuolelta. Kuntaorganisaation tapauksessa raha ynnä muut ulkoiset seikat eivät näkymättömällä kädellä ohjaa, vaan järkevin muoto on sanelu ylhäältä. Muutos vaatii siis resursseja sekä ohjausmallia. Arkkitehtuurityön aloittaa johto ja arkkitehtuurista vastaava organisaatio. Sen jälkeen pitää kehitysorganisaatio kouluttaa ja kehitystyön myyntiorganisaatio. Kunnallispuolella tämä tarkoittaa siis hallintokuntien suuntaan yhteistyötä tekevää organisaatiota. Jokaisella on totuttelemista, sillä alkuvaiheessa kokonaisarkkitehtuuri ei tuo välittömiä liiketoimintahyötyjä. Nuo liiketoimintahyödyt kuitenkin on taustalla, kunhan asiaa osataan tarkastella riittävän pitkällä aikajänteellä ja oikeasta näkökulmasta. Kokonaisarkkitehtuurin rajakustannus on laskeva ja rajahyöty on nouseva. Ensimmäinen järjestelmä tulee kalliiksi toteuttaa, mutta seuraavat halpenevat sitä mukaa kun kokonaisarkkitehtuuri levittyy organisaation järjestelmiin. Oikaisemisen paikkoja on monia ja alku on aina hankalaa. Mitä aikaisemmin tuo oikominen tapahtuu, sitä hankalammaksi se tulee korjata jälkikäteen. Mutta kun alkuponnistus on tehty, kompromissien tekeminen muuttuu vastenmielisemmäksi, kun kokonaisarkkitehtuurin hyödyt alkavat realisoitua. Ilman arkkitehtuuria yksittäiset hankkeet voi tuottaa arvoa, mutta ne jäävät yksittäisiksi hankkeiksi eivätkä siten edesauta arkkitehtuurin kehittymistä. Alkupanostus kokonaisarkkitehtuurityöhön on silti vastenmielisen suuri. Keskitetyt ratkaisut nähdään julkisorganisaatioissa kalliiksi ja sitä ne ensimmäiset aina ovatkin. Vasta kun arkkitehtuurityö on viety pitkälle, konsolidoinnista näkyy selkeitä kustannusetuja. Tästä syystä kokonaisarkkitehtuurityön taustalle on ajettu lainsäädäntöä, jotta oikomisesta tulee hankalampaa ja suunnittelussa on pakko avartaa katsetta pidemmälle. Kaupungin IT-organisaatio ei kuitenkaan yksin saa arkkitehtuurityötä onnistumaan. Kyvykkyys ja resurssit sen tekemiseen on IT-organisaatiolla, mutta mandaatti ja tuki pitää tulla kaupungin ylimmältä johdolta. Koska ylimmän johdon taakaksi on helppo pinota asioita, viedään tätä ajatusta vähän pidemmälle. Ylimmän johdon lisäksi sitoutuminen on saatava 2/2011 VÄTSKÄRI 8

9 ASIANTUNTIJA ARTIKKELI strategiselta johdolta, tai taholta, joka vastaa kaupunkitason kehityshankkeista. Hallintokuntien tarpeet pitää edelleen ratkaista, mutta yhdistää riittävän korkealla tasolla, jotta kokonaisarkkitehtuurin vaatima ponnistus saa riittävästi muskelia taustalle. Asiaa on syytä vielä vähän tähdentää, alkuponnistus on nimittäin suuri. Koko kaupungin portfoliohallintaan tulee tuoda kokonaisarkkitehtuurin tuoma lisäelementti. Jotta tämä onnistuu, pitää kaikki kaupungin hankkeet johtaa keskitetymmin, ainakin väliaikaisesti. Kun oikein asiaa yksinkertaistetaan, kunnan IT-organisaation toimeksi jää datan hallinnointi. Pohjilla on IT-toiminnan omia tietokantoja ja tietovarastoja, joita täydentää tai joihin dataa syöttää hallintokuntien omia järjestelmiä. Pari konkreettista esimerkkiä olkoon vaikka henkilöstöhallinnon, taloushallinnon tai potilashallinnon järjestelmät. Datan käyttäjiä on hallintokuntien lisäksi luonnollisesti kaupungin johto ja kuntalainen. Tietohallinnon tehtäväksi jää siis järjestää erilaisia palveluita ja niiden kautta pääsy oikeaan informaatioon. Tehtävän tekee helpoksi tai vaikeaksi järjestelmien kirjo. Pahimman esimerkin voi antaa vaikka asiakashallintajärjestelmistä, joita on kaupunkitasolla rakennettu valitettavan monta. Keskittämisen myötä nuo järjestelmät ovat päätyneet IT-organisaation hoidettavaksi, mutta kehitysprojektit, joiden avulla nuo järjestelmät saataisiin yhdistettyä, jäävät tekemättä sillä hallintokunnista ei löydy halukasta maksajaa korvata heidän kannaltaan toimivaa järjestelmää. Toinen esimerkki haettakoon tiedolla johtamisesta. Turun kaupunki on jo pystyttänyt yhtenäisiä tietovarastoja, joihin kerätään hallintokuntien vaatimaa dataa. Tarpeet menevät nykyisyydessä usein kuitenkin ristiin ja efektiivisesti samaa tietoa toimitetaan useista eri lähtöjärjestelmistä, useisiin eri dataa käyttäviin järjestelmiin. Yhteisiä resursseja Kehittäminen ei onneksi jää yksittäisen kuntaorganisaation harteille. Kokonaisarkkitehtuuria julkiselle sektorille rakennetaan yhteistyössä valtionvarainministeriön JulkIct-hankkeen ja kuntien kanssa. Melkoinen osa kunnista on perustanut Tiera Oy:n, jonka tarkoituksena on tehdä verkostomaista yhteistyötä niin kuntien kuin muiden toimijoiden kanssa. Arkkitehtuuria ohjataan tietohallintolain kautta. Käytännön vaikutus tulee VM:n JulkICT:stä, joka vastaa JHS-suositusten laadinnasta ja valtiohallinnon tietoturvaohjeistuksesta (VAHTI). Henkilöstön palkkaamiseen kokopäiväiseen arkkitehtuurityöhön on mahdollisuuksia vain suurilla yksiköillä, joilla siitä saatavat hyödyt konkretisoituvat. Kunnilla on mahdollisuus käyttää omien resurssien lisäksi Tieran palveluja. VM on kevään 2012 aikana kiertänyt Suomea esittelemässä tietohallintolakia yhdessä Tieran ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Kiertueella tietoa ja näkemyksiä vaihdettiin molempiin suuntiin. Ruusuista tulevaisuutta Tulevaisuudessa routa näyttää kovasti ajavan porsasta kotiin ja näin ollen julkishallinnollisten organisaatioiden on pakko tehostaa toimintaansa ja pohtia, mitkä ovat tietyn toimijan (Kunta, Seutu, Valtio, EU, Julkinen sektori, yhteisöt jne.) tuottamia palveluita. Suomalaisen ja kuntalaisen kannalta kaikkien palvelujen sekä niihin liittyvien tietojen - olivat ne sitten sähköisiä tai eivät - pitäisi olla selkeitä, optimoituja ja helposti löydettävissä. Lisäksi eri käyttäjäryhmille on aivan varmasti eriytettävä palveluja eri palveluteknologioilla eli mummuille naamatusten ja junnuille Facebookin kautta tms. Rahojen vähentyessä on myös palvelujen tuottamisessa laajennettava perspektiiviä ja pystyttävä tuottamaan sekä kehittämään palveluja yli kuntarajojen. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että palveluiden kehittämisnäkökulma pitää muuttaa hallintokeskeisyydes- 2/2011 VÄTSKÄRI 9

10 Tiedolla johtaminen SAP HR Turun tietovarastointi Turun raportointi Turun intranet Yleinen käsitemalli Workflow hallinta Seutu/ valtio portaalit 3-taso arkkitehtuuri IDM/ IAM Turun MDM Turun internet ESB/ SOA Virtualisointi Tiera/ valtion/ Seutupalvelut Tiedotus triggeröinti Pilvi BPM Sähköinen asiointi Tiera/ seutu strategia Avoin data Turun kokonaisarkkitehtuurin isoimmat kehitystarpeet ja niiden riippuvuudet toisistaan tä asiakaskeskeisyyteen. Tulevaisuudenkuvat sopivatkin kuin nenä päähän kokonaisarkkitehtuurin harjoittelukentäksi. Juustohöyläsäästämisestäkin on päästävä oikeaan poliittiseen arvokeskusteluun siitä, mitkä palvelut ovat julkisin rahoin tuotettavia ja mitkä eivät. Keinot mahdollisuuksien toteuttamiseen arkkitehtuurilla?? Edellisen tajunnanvirran siivittämänä voikin todeta, että pitää ottaa tämän artikkelin alussa kuvatut kokonaisarkkitehtuurityön menetelmät käyttöön ja miettiä, mitkä ovat kaupungin palvelut, millä prosesseilla niitä tuotetaan, miten prosessit liittyvät toisiinsa, mitkä ovat niissä sisäisesti ja integroitiin tarvittavat tiedot. Näiden jälkeen pitää ratkaista, miten niitä hallitaan nyt sekä mitä tietojärjestelmiä niissä käytetään ja vasta sitten miettiä, millaisilla teknologioilla ne on tuotettu. Tämän jälkeen pitää ottaa edellä esitettyä porsasta niskakarvoista kiinni ja miettiä koko organisaation strategisia tavoitteita näiden suhteen. Sen jälkeen pitää mallintaa tavoitteen prosessit, tiedot, järjestelmät sekä tutkia tulevaisuuden teknologiamahdollisuudet sekä erityisesti tasapainottaa eri osa-alueiden tavoitetilat. Sitten pitää ohjata koko organisaation portfolion hallinnalla kehityshankkeita organisaatiolle sopivia mittareita käyttäen. Jos haluaa mennä oikein heikkojen jäiden kautta kohden artikkelin lopetusta, voisi todeta, että mittareiden asettaminen ja valvonta pitäisi demokratiassa jättää kansan valitsemille henkilöille ja muu liiketoiminnan kehittäminen hoitaa ammattilaisten toimesta. Käytännössä Turun kaupungin kokonaisarkkitehtuuritiimissä ollaan nykytilan ja mallinnusmenetelmien valinnan sekä hallintomallin suunnittelu- sekä käyttöönottotilanteessa. Periaatteena on saada asioita ketterästi käyttöön sopivalla tarkkuustasolla ja korjataan sitten, jos tulee ongelmia. Arkkitehtuuriresursseja on vertailukuntiin nähden aika mukavasti ja tietohallinnolla on tahtotila tehdä oikeaa arkkitehtuurityötä. Hyvää julkisen hallinnon arkkitehtuurityössä on ehdottomasti se, että lähes kaikki julkisin varoin tuotettu on julkista, sekä se, että on olemassa oikeaa tahtotilaa tietojen ja ratkaisujen sekä jopa sovellusten vaihtamiseen eri julkishallinnollisten toimijoiden välillä. Alla oleva kuva 2/2011 VÄTSKÄRI 10

11 ASIANTUNTIJA ARTIKKELI kuvaa tällä hetkellä työlistalla olevien tärkeimpien asioiden suhdetta. Kuvan ei ole tarkoitus olla huumoria. Kuvassa oranssilla näkyvät tämän hetken suurimmat strategiset toiminnan tarpeet, joille pitää saada tehtyä kokonaisarkkitehtuuria apuna käyttämällä optimoituja ratkaisuja. Tummansinisellä on puolestaan keskustassa tärkeimmät komponentit, joita pitää luoda tai parantaa, jotta voidaan implementoida vaaleansinisellä kuvatut strategisten tarpeiden tarvitsemat tietotekniset tai toiminnan tukikyvykkyydet. Tietojärjestelmävisio Pitkällä tähtäimellä tietojärjestelmäarkkitehtuurin tavoitteena on eriyttää tietovarastot, sovelluslogiikat ja käyttöliittymät toisistaan. Tietovarastojen tulee olla yleiskäyttöisiä. Sama tieto voi olla eri paikoissa, mutta vain yksi paikka voi toimia masterina, jossa se on varmasti ajan tasalla. Sovelluslogiikka toimii palvelujen yhdistelmänä. Palvelu voi olla esim. ajanvaraus riippumatta siitä varataanko aikaa hammashoitoon tai tenniskentälle. Samaan tietojärjestelmään voi olla useita eri käyttöliittymiä. Ammattikäyttäjälle se on tehokas ja noviisille helppokäyttöinen. Teknologia tukeutuu standardeihin, koska laitekirjo tulee kasvamaan entisestään. Lisäksi avataan kaikki data ulos, mikä on lakisääteisesti mahdollista, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Tässäkin standardit ovat tärkeitä, jotta Helsinkiin tai Dubaihin tehty paikkatietoa ja muita tietoja yhdistelevä mash-up sovellus toimisi myös Turussa. Käyttäjänhallinta pitää olla keskitettyä, siten että single-sign-on toimii ja keskitetyt roolit ovat, noh, oikeasti keskitettyjä. Lisäksi tarpeen mukaan valitaan sopiva tunnistautumistaso, on se sitten intran avoimuutta, Wilman-oppilashallinnan salasanavarmuutta tai terveystietojen vielä varmempaa henkilökortilla tunnistautumista. Tunnistautumisasioihin valtiotason Vetuma-ratkaisut antavat hyvät lähtökohdat. Sovellusten välinen kommunikaatio tapahtuu soveltuvilta osin palveluväylien kautta (SOA ja ESB), jolloin järjestelmäarkkitehtuurista rakentuu modulaarinen. Moduulit ovat vaihdettavissa uudempiin tai eri teknologiaan nykyistä helpommin, ilman että loppukäyttäjän tai tietoja hyödyntävän muun palvelun tarvitsee sitä edes huomata. Tietovarastojen rajapintojen avoimuus antaa ohjelmistojen tuottajille mahdollisuuden tehdä kuntalaiselle, toimialalle tai muuhun tiedon jalostamiseen sopivia ratkaisuja lähes rajattomasti. Samoin voidaan tuottaa erilaisia käyttöliittymiä eri laitteille ja yhdistää niitä muihin teknologioihin kuten esimerkiksi RFID/NFC-tyyppiseen prosessien automatisointiin, maksamiseen ja kulkuoikeuksien hallintaan. Lopetus Julkishallinnon järjestelmäkirjo on siis luontaisen kehityksen tulos kun kuntaorganisaatio on muodostunut ajan myötä. Nyt tuolle kehitykselle halutaan suitset ja asiaa ohjeistava laki on astunut voimaan Lain kaavailema siirtymävaihe on siis käynnissä ja valmista pitäisi olla vuonna 2014 elokuussa. Tilanne saattaa vaikuttaa siltä, että housuihin on jo lirahtanut ja että on kiire. Luonnollisesti olisikin mukavampaa suunnitella järjestelmät alusta uusiksi ja kerralla kokonaisarkkitehtuurin mukaisiksi, mutta nykytilannekaan ei anna aihetta surkutella IT-nikkarin hiihtokenkää. Yllä oleva teksti on motivoinut aiheeseen ehkä enemmän haasteiden, kuin mahdollisuuksien kautta, mutta suuri mahdollisuus kokonaisarkkitehtuurityö siitä huolimatta on. Kuntasektori on tässä suhteessa erinomaisessa asemassa. Ensinnäkin laki antaa selkänojaa ja kyynärrasvaa muutoksen läpiajamiseksi. Julkistalouden ominaisuudet asettavat selkeät kustannusraamit, mutta toisaalta takaavat pitkäjänteisen työn mahdollisuuden. Kuntasektori pystyy etenemään asiassa yksityistä avoimemmin ja uteliaammin selvittämään mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa. Isot ja pienet kunnat joutuvat tekemään asian parissa yh- 2/2011 VÄTSKÄRI 11

12 teistyötä ja monta yhteistä ratkaisua on jo pankissa; julkisella rahalla tehdyt hankinnat kun on kaikkien julkisten toimijoiden käytettävissä. Isommat kunnat pystyvät toki liikahtamaan asiassa ensimmäisinä, mutta pienetkään kunnat eivät jää yhteistyössä toimettomiksi ja todennäköisesti saavat tulevaisuudessa ja pahimmat kasvukivut karsineita järjestelmiä. Oman pienen kirsikkansa kakkuun tuovat sitten kuntien asukkaat, joiden palveluita tässä myös ollaan järjestämässä. Avoimuus ja kokonaisarkkitehtuurin tuoma formalisointi ansaitsee vielä oman kappaleensa mahdollisuuksien joukossa. Kokonaisarkkitehtuurityötä ei ole syytä tehdä piilossa, vaan kunnan kokonaisarkkitehtuuri pitäisi olla samalla tavalla julkinen kuin vaikka asemakaava. Julkinen sektori ei pysty itse järjestämään kaikkia palveluita vaan on riippuvainen kaupallisista toimijoista. Aiempaa laajempi ja avoimempi yhteistyö on siis mahdollista. Kun arkkitehtuuria pystytään kuvaamaan formaalisti, saadaan aikaan uudenlaista keskustelua julkishallinnon ja asiasta kiinnostuneiden toimijoiden, olivat ne sitten kaupallisia tai eivät, välillä. Tämä artikkeli on kertonut ylimalkaisesti, mitä kokonaisarkkitehtuurityö on, mitä sillä yritetään ratkoa ja maalaillut visiota paremmasta huomises- 2/2011 VÄTSKÄRI 12 ta. Nyt se päättyy kutsuun: Turun Kaupunki aikoo tehdä kokonaisarkkitehtuurityötä mahdollisimman avoimesti sekä julkisesti ja kutsuu kaikki kiinnostuneet osallistumaan ja keskustelemaan aiheesta. Tämä artikkeli julkaistaan Vätskärissä ja olemme saaneet luvan järjestää aiheesta ainakin fterwork-session johon toivomme kaikkien aiheesta kiinnostuneiden osallistuvan. Kokonaisarkkitehtuurityö on uutta meille kaikille ja julkisella sektorilla meillä on varaa myöntää tämän hetkisen tiedon määrä. Haluamme kehittää Turun ja Turun seudun järjestelmiä ja osaamista yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa molemminpuolisten mahdollisuuksien takia. Yhteydenottopyynnöt, kommentit yms. Artikkelilla on kolme kirjoittajaa. Kaikki siis työskentelemme Turun Kaupungin IT-organisaatiossa hiven erilaisilla titteleillä. Jouko Koskinen ja Juha Malmivirta ovat suoraan vastuussa kokonaisarkkitehtuurityön kehittymisestä kun taas Arto Lehtokari vastaa sovelluskehitysorganisaatiosta. Toivomme yhteydenottoja sähköpostitse:

13 Hei sinä ammattilainen, opiskelija tai asukas tule vaikuttamaan Turun kaupungin kokonaisarkkitehtuuriin! Turun kaupungin kokonaisarkkitehtuurin nykytila ja tulevaisuuden visioita esittelyssä tapahtumassa Amarillossa 24.5 klo Esittäjän nimi 45 1 VSTKY:n 45-vuotisjuhlat järjestetään klo alkaen Aboa Vetus & Ars Novan Aula Cafeessa. Juhlatilaisuudessa tarjolla buffetpöytä, livemusiikkia sekä tanssia. Dresscode: Smart casual Lisätietoa ohjelmasta tulee yhdistyksen verkkosivulle. Tervetuloa! 2/2011 VÄTSKÄRI 13

14 Pelilabra tukemassa turkulaista pelialaa Teksti Jouni Smeds Kuvat Creative Commons 2.0 Kun Game Tech&Arts Lab aloitti vuonna 2009, Turussa ei ollut yhtään toimivaa pelifirmaa. Nyt yrityksiä on melkein kymmenen ja kehittäjäpiireissä käy kuhina. Turku on pitkään ollut pelialalle ongelmallinen kaupunki. Täällä ei ole ollut Tampereen tapaan isoa veturiyritystä eikä alueen peliteollisuutta ole herätelty Oulun lailla EU-rahoituksella. Silti monen suomalaisen pelitalon takaa löytyy turkulaistaustaisia tekijöitä. Mikä siis meni pieleen? Yksi ilmeisistä syistä on pääkaupukiseudun läheisyys. Olen itse toiminut pelialan opettajana yli kymmenen vuotta ja tyypillinen tarina on ollut, että peliaiheisen opinnäytetyön tekijä katoaa ja hänestä kuulee seuraavan kerran hänen ollessaan töissä jossain pääkaupunkiseudun pelitalossa. Harva on päättänyt jäädä tänne, kun valmiita työpaikkoja ei ole ollut tarjolla. Kun Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun Game Tech&Arts Lab aloitti tammikuussa 2009, Turussa ei toiminut yhtään pelifirmaa. Vain vuotta aiemmin niitä oli ollut viisi, mutta ne kaikki olivat joko sulkeneet tai muuttaneet toimenkuvaansa. Uusi labra kohtasi siis heti synkän todellisuuden. PELILABRAN SYNTY Game Tech&Arts Lab -projektin alkuperäisenä ajatuksena oli tuoda yhteen koodarit ja artistit jo koulutusvaiheessa. Yhteistyötä oli pohjustettu aikaisempina vuosina projektikursseilla, johon osallistui Turun yliopiston IT-laitoksen ja Turun ammattikorkeakoulun DigitalArts-linjan opiskelijoita. Labran voimana onkin ollut ruohonjuuritason yhteistyö kahden korkeakoulun välillä, mikä on ollut myös fyysisesti helppoa ICT-talossa. Pelilaboratorio pääsi kunnon vauhtiin kun Teknologian 100-vuotissäätiö myönsi sille rahoituksen kolmeksi vuodeksi. Sen avulla ICT-taloon on saatu kehitystilat, jotka on varustettu pelinkehityksessä tarvittavilla laitteilla, ohjelmistoilla ja muulla materiaalilla. Tiloihin kuuluu myös demohuone, jossa on mahdollisuus käyttää tämänhetkisiä pelikonsoleita. Kolmentena tilana on vanhojen pelien ja tietokoneiden kokoelma, joka on tietysti erityisen lähellä minun kaltaisten 1980-luvulla aloittaneiden peliveteraanien sydäntä. OMAA JA VIERASTA OPETUSTA Pelialan koulutuksen kehittäminen on ollut labran tärkein tavoite. Siinä onkin onnistuttu yli odotusten, sillä sekä yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat nostaneet pelikoulutuksen osaksi opetusohjelmaa. Turun yliopistossa on tulevalla lukukaudella mahdollista suuntautua DI-opinnoissa peli- ja opetusteknologiaan ja FM-puolelle on myös tarjolla pelikurssipaketti. Turun ammattikorkeakoulussa voi puolestaan syksyllä ottaa pääaineekseen peliteknologian. Olemme onnistuneet myös laajentamaan kurssitarjontaa vierailevilla luennoitsijoilla. Pelitaloista 2/2011 VÄTSKÄRI 14

15 ASIANTUNTIJA ARTIKKELI on tultu opettamaan mm. pelien tuotantoa, grafiikkaa ja käsikirjoittamista. Tämän lisäksi kolmena viime syyslukukautena olemme järjestäneet avoimen Pelinkehityksen vierailuluentosarjan, jonka vieraana on ollut esiintyjiä mm. Remedyltä, Bugbearilta ja Roviolta. Tapahtumat ovat olleet erittäin suosittuja ja luentosali on pullistellut kun paikalle on joka kerta ilmestynyt yli kaksisataa kuulijaa. YRITYSTILANNE, NYT Turkulainen peliala näyttää toisenlaiselta kuin aloittaessamme. Alueella toimii kymmenkunta yritystä, joista suurimmat ovat kolme-t:tä: Treehouse, Tribeflame ja Ticbits. Vaikka kunnia kuuluukin yrittäjille jotka ovat lähteneet rohkeasti tekemään pelejä ja pysymään Turussa, pelilabra kuitenkin on ollut takapiruna muutaman yrityksen synnyssä ja kehityksessä. Nyt kun Turussakin tapahtuu jotain, myös isommat suomalaiset pelifirmat ovat heränneet ja kiinnostuneet laajentumaan Turkuun. Neuvotteluja on käyty usean suomalaistoimijan kanssa, joten saatamme nähdä piankin yllättäviä avauksia. Positiivisimman viestin Turun tulevaisuudesta on kuitenkin antanut suomalaisen pelialan keskusjärjestö Neogames. Sen uusimmassa raportissa The Finnish Games Industry nostetaan esille, että Turun alueelle on kahden viime vuoden aikana syntynyt suhteessa eniten uusia pelialan yrityksiä. Toivottavasti pidämme tahtia yllä vastakin. This work is licensed under the Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 2.0 Generic License. 2/2011 VÄTSKÄRI 15

16 Sosiaalinen media muuttaa yrityksen internet-viestinnän. Onko sinun yrityksesi jo valmistautunut tähän? Teknisestä lähetysmistavasta kohti käytettävyyden unelmaa Teksti Anne Koskinen-Kannisto Kuvat Rodeo, Anne Koskinen-Kannisto HMI, UI, GUI Mikä onkaan kehityksen suunta? HMI (Human-Machine Interface), UI (User Interface) ja GUI (Graphical User Interface) ajoista olemme siirtyneet käyttäjärajapinta-käsitteestä kohti käyttäjän tarpeita tunnistavaan tapaan ajatella käyttöliittymiä, vai olemmeko? Applen i-sarjan mullistava kosketusnäyttö, jolla sormien liikuttelulla pystyy venyttämään ja vanuttamaan kohdetta näytöllä, on askel kohti parempaa käytettävyyttä, mutta olemmeko kuitenkaan vielä ottaneet niitä askeleita, joiden kautta pystyisimme todella puhumaan käyttäjäystävällisistä ja käytettävyydeltään hyvistä järjestelmistä ja niiden käyttöliittymistä? Matopeleistä Angry Birdseihin Kehitystä on tapahtunut hurjasti kun ajattelemme esimerkiksi, että voimme ensimmäisen Nokian matopelin lanseeraamisen jälkeen pelata 2010-luvulla Angry Birdsiä kosketusnäytöllä, mutta riittääkö tämänkaltainen kehitys meille? Itse törmään jatkuvasti ilmiöön ja tilanteisiin nimeltä käytettävyysongelmat. Uudet viimeisimmät grafiikat ja erikoistehosteet saattavat välillä peittää alleen todelliset puutteet itse toiminnallisuuksien osalta. Enää ei ole teknisten järjestelmien tehokkuudesta tai suorituskapasiteetista kiinni, ettei kompleksisia asioita kyettäisi suorittamaan. Olemmeko kuitenkin suorituskyvyn tehokkuuden tavoittelussa unohtaneet sen merkittävän osallistujan, eli tuotteen käyttäjän ja hänen tarpeensa? Teknologiset ratkaisut ovat onnistuessaan erinomainen esimerkki siitä, miten saamme tuettua toimintoja näillä hienoilla välineillä, mutta valitettavan usein niistä tulee myös työnteon hankaloittajia. Tarvittaisiin siis todellista mukautumiskykyä ja ketteryyttä järjestelmiltä, joiden tarkoituksena olisi tukea sitä toimintoa, jonka apuvälineeksi se on suunniteltu. Tässä käyttöliittymäsuunnittelu ja sen 2/2011 VÄTSKÄRI 16

17 ASIANTUNTIJA ARTIKKELI alle kätkeytyvät toiminnallisuudet ovat merkittävässä roolissa. Tekniset lähtökohdat vallitsevana trendinä Pitkään IT-alalla tuntui vallitsevan insinöörimäinen lähestymistapa, jolla kehitettiin uusia hienoja teknisiä ratkaisuita, joiden käyttäjäkunnan tehtävänä oli löytää ratkaisunsa, miten kyseinen teknologia sopisikaan heidän tarpeisiinsa. Oli ihailtavaa löytää uusia käyttötapoja ratkaisuista, joita ei ollut alun perin suunniteltu kyseistä käyttöä varten. Onneksi tämä asetelma on kääntymässä päälaelleen, mutta silti emme ole onnistuneet tekemään täyskäännöstä asian suhteen. Uskon että meillä suomalaisilla ITosaajilla on kykyä ja tahtoa tarttua tähän haasteeseen: Sen sijaan että luomme käyttäjille mielikuvia tarpeellisista ratkaisuista, keskitymme kuuntelemaan todellisia tarpeita ja ratkaisemaan niihin liittyvät toiminnalliset haasteet. Kun mediassa käydään kiivasta keskustelua ulkomaan markkinoista ja viennin hiipumisesta, on mielestäni selvää että tällaista IT-kompetenssia ei voi ulkoistaa, vaan se on sellainen vahvuus, jota kannattaa ruokkia ja tukea myös suomalaisena vientituotteena maailmalla. Jokainen meistä IT-ammattilaisesta pystyy halutessaan asettumaan käyttäjän rooliin ja miettimään omia tarpeitaan käyttäjänä. On vain otettava askeleet rohkeasti muutoksen suuntaan ja oltava valmiita asettamaan käyttäjä ongelmanratkaisun tarkastelun keskiöön. Muutosta tarvitaan - IT-ammattilaiset talkoisiin! Meillä IT-ammattilaisilla on se lyömätön etu, että käyttäjätarpeiden hahmottamisen lisäksi meillä on kyky hahmottaa, miten käyttäjätarpeet olisi mahdollista toteuttaa käytännössä osana suunnittelua ja kehittämistä. Heitänkin meille kaikille IT-asiantuntijoille haasteen joko käyttäjäroolissa vaatimusten asettajille tai toimittajaroolissa vaatimusten toteuttajille, että suhtaudumme tähän käytettävyyden ja toiminnan kehittämisen mahdollisuuteen yhteisenä asiana, ja keinona vaikuttaa IT-alan myönteisiin tulevaisuudennäkymiin. Käyttäjäkeskeisyys on mahdollista nähdä hienona voimavarana ja valttina myös kansainvälisillä markkinoilla. Käyttäjäystävällisten ja kohderyhmälle sopivaksi adaptoituvien järjestelmien kehittäminen kannattaa aloittaa jo kansallisesti ja hyvien kokemusten siivittämänä alkaa levittää jo tärkeäksi tiedostettua, mutta ei vielä täysin ymmärrettyä ja toteutettua asiaa. Ristiriidat suunnittelun lähtökohdissa Kun keskustellaan järjestelmistä yleisemmin tai vaikkapa käyttöliittymien toiminnasta, olen huomannut että esiin nousevat ongelmat ovat pääsääntöisesti toiminnallisia. Minulle käyttäjänä tai suunnittelijana on tärkeintä pohtia, miten suunniteltava tuote tukee sitä todellista käyttöprosessia, johon kyseinen järjestelmä olisi tarkoitus ottaa työvälineeksi. Ristiriita suunnittelussa käytettävien mallien ja käyttäjän ajattelu- ja toimintamallien välillä aiheuttaa juuri niitä konflikteja, jotka näkyvät murheena järjestelmien toimimattomuuden osalta. Järjestelmät kyllä pääsääntöisesti toimivat (jollakin logiikalla), mutta valitettavan harvoin ne toimivat siten kuin käyttäjä on halunnut/olettanut järjestelmän toimivan. Yleensä haasteita tuovat käyttäjien kyky artikuloida omia prosessejaan ja tarpeitaan. Siksi meitä IT-ammattilaisia tarvitaan, jotta osaisimme herkällä korvalla kuunnella ja ottaa vastaan asiakkaan tarpeet vaikkeivät he suoranaisesti pystyisi tarpeitaan määrittelemään. 2/2011 VÄTSKÄRI 17

18 Ei mennä siitä mistä aita on matalin - Tällä sektorilla ei ole pikavoittoja On ymmärrettävää että toimittajataholla halutaan ennemmin suunnitella yleispäteviä järjestelmiä kuin alkaa räätälöidä sellaisia, jotka soveltuvat vain harvojen asiakkaiden tarpeisiin. Juuri tässä haastavuudessa olisi mielestäni potentiaalinen mahdollisuus IT-alan näkyvyyden ja projektien onnistumisen kasvulle. Ketterät ja adaptoituvat järjestelmät ovat asiakastyytyväisyyden tae. On ymmärrettävää, että liiketoiminnan etuja ajatellen olisi otettava maksimaalinen hyöty irti jo suunnitellusta ja toteutetusta. Jos vaarana on tällöin tuottaa asiakkaille tuotteita tai palveluita, jotka eivät vastaa heidän tarpeitaan, päädytään ennen pitkää kestämättömään tilanteeseen, joka ei pitkällä aikavälillä ole kannattava ratkaisu asiakkaan eikä myöskään toimittajan kannalta. oman liiketoimintansa kehittämisessä yhtäaikaisesti. Tällä hetkellä me tarvitsemme IT-alalle tämänkaltaisia onnistumisia ja uskon että näiden onnistumisien kautta myös mahdollisuudet menestyä kasvavat. Kaikkea ei tarvitse pystyä monistamaan, sehän juuri tekee IT-alan innovaatiotyöstä ja kehittämisestä mielenkiintoista asiantuntijatyötä. Toimittajien etu on kyetä tuotteistamaan, toteuttamaan ja monistamaan ne menestymisen komponentit, jotka syntyvät asiakastarpeiden lähtökohdista. Meiltä IT-alalla toimivilta ammattilaisilta tarvitaan nyt enemmän kuuntelevia korvia ja soveltavaa, kokonaisuuksia hahmottavaa asiantuntijuutta, jotta näemme edessämme olevat potentiaaliset kehitysideat, ja joita uskallamme ennakkoluulottomasti asiakastarpeiden perusteella toteuttaa. Onnistuneiden esimerkkien kautta Tarvitsemme kokemuksia, joissa toimittaja onnistuu asiakastarpeiden täyttämisessä ja sitä kautta Menestystä Sinulle IT-ammattilainen haastavaan muutoksen aikakauteen toivottaen, Anne

19 ASIANTUNTIJA ARTIKKELI Yhteentoimivuutta avoimesti Avoimia ohjelmistoja, rajapintoja, standardeja ja avointa julkista dataa käsittelevä Yhteentoimivuutta avoimesti -road show saavutti Turun tammikuun lopulla. Road shown järjestivät Suomen Kuntaliitto, Avoimen lähdekoodin keskus (COSS), Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus (Tieke) sekä Tietotekniikan liitto, jonka jäsenenä VSTKY vastasi paikallisista järjestelyistä. Avointen teknologioiden ja standardien luomat mahdollisuudet selkeästi kiinnostivat varsinaissuomalaisia, sillä paikalle oli saapunut lähes 50 kuulijan joukko. Teksti Michael Maier Kuvat Michael Maier Seminaarin ensimmäisestä esityksestä vastasi tietokoneväelle tuttu nimi, jonka peliarvostelut olivat monelle Pelit-lehden parasta antia jo vuosia sitten. Kansanedustajanakin toiminut Jyrki Kasvi työskentelee nykyään Tieken tutkimus- ja kehittämisjohtana. Hän oli seminaarissa puhumassa julkisen avoimen tiedon ja avointen rajapintojen hyödyistä. Julkisissa tietovarannoissa on valtava potentiaali, jota voitaisiin hyödyntää ja uudelleenkäyttää monissa eri sovelluksissa, jos tieto olisi helposti saatavilla sähköisessä muodossa. Tällöin tiedon tulisi olla avointa myös juridisessa mielessä ja sen hyödyntämisestä ei tulisi peritä maksuja. Kasvi luetteli tiedon julkistamisen hyötyinä mm. läpinäkyvyyden lisääntymisen, innovaatiot ja hallinnon tehostumisen. Hän esitteli myös muutamia avointa tietoa hyödyntäviä innovaatioita, kuten Parkkinapin (parkkinappi.fi), joka pyrkii syrjäyttämään parkkimittarit käyttämällä julkista pysäköintivyöhykeinformaatiota sekä älypuhelinta parkkimaksun määritykseen ja maksamiseen. Periaatepäätös tiedon avaamisesta Julkinen tieto on alunperin tuotettu verovaroin, joten voidaan pitää reiluna, että tämä tieto olisi ilmaiseksi myös maksajien käytössä. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen tiedon avaamiseksi ja tämä päätös pitää sisällään mm. digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamista ja uudelleenkäytön edistämistä. Tiedon julkaiseminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä se vaatii monien viranomaistahojen yhteistoimintaa sekä rajapintojen ja tiedostomuotojen harmonisointia. Esimerkkinä viranomaisyhteistyön ongelmista voidaan mainita maanmittauslaitoksen kartta-aineiston julkistamisprojekti, joka meinasi kaatua valtiovarainministeriön budjettiosaston vastustukseen. Monien iloksi hallituksen rahaasianvaliokunta kuitenkin päätti myöhemmin, että maanmittauslaitos saa julkaista aineistonsa ja tarjota sitä ilmaiseksi kaikkien käyttöön. Hyödynnetäänkö julkaistuja tietoja riittävästi? Kasvin mukaan edes tiedon julkaiseminen ei vielä takaa hyötyjen realisoitumista. Tieto on vasta palveluiden raaka-ainetta ja sen hyödyntämistä tulee edesauttaa valistamalla ja opastamalla. Tulevaisuuden skenaarioissa myös kansalaiset voisivat olla mukana tuottamassa tietoja, joita voitaisiin yhdistää julkisiin tietovarantoihin. Kiireellisenä miehenä Kasvi joutui esityksensä jälkeen rientämään nopeasti kohti seuraavaa tapahtumaa, mutta hänen paikkansa otti Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Tommi Karttaavi. Karttaavin aiheena oli yhteen- 2/2011 VÄTSKÄRI 19

20 toimivuus, joka on terminä hankalasti määriteltävissä, sillä sen voidaan katsoa sisältävän teknisen yhteensopivuuden lisäksi myös prosessien ja organisaatioiden yhteensopivuuden. Hänen mukaansa yhteensopivuus perustuu pitkälti avoimuudelle, joka voi esiintyä esimerkiksi avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien tai rajapintojen muodossa. Avoimuus on myös yksi demokratian tunnusmerkeistä, joka toteutuu Suomessa mm. hallinnon julkisuusperiaatteen kautta. Julkisuusperiaatteen mukaisesti hallinnon päätökset ja asiakirjat ovat pääosin julkisia ja kenen tahansa saatavilla. Kasvi mainitsi kuitenkin omassa puheenvuorossaan, että kaikkea saatavilla olevaa julkista aineistoa ei voida julkaista sähköiseen muotoon, sillä tieto on silloin liian helposti saatavilla ja yhdisteltävissä. Tällöin tiedon luottamuksellisuus ja yksityisyys saattaisivat vaarantua. Nykyiset paperiarkistot ovatkin suojanneet tietoa väärinkäytöksiltä, sillä niiden käyttö on verrattain hidasta ja vaivalloista Avoimilla teknologioilla luotettavia tietojärjestelmiä Karttaavin mukaan avoimen hallinnon ja avointen teknologioiden avulla voidaan edistää yhteiskunnan varojen järkevää käyttöä ja toisaalta parantaa järjestelmien luotettavuutta sekä auditoitavuutta. Tietojärjestelmähankinnoissa yhteentoimivuus ei kuitenkaan aina ole järjestelmätoimittajan intresseissä, sillä suljetuilla järjestelmällä saadaan asiakas paremmin sidottua toimittajan tuotteisiin. Lisäksi hallinnosta löytyy paljon vanhentuneita tietojärjestelmiä, joita ei ole alunperin suunniteltu yhteentoimivuuden ehdoilla. Kunnallisvaaleissa pilotoitua sähköistä äänestysjärjestelmää voidaan pitää varoittavana esimerkkinä suljetun tietojärjestelmän käytöstä, sillä sen oikeanlaista toimintaa ei voitu varmistaa tilaajan eikä kansalaisten toimesta. Suomen avoimen lähdekoodin keskuksen toiminnanjohtaja Ilkka Lehtinen oli esityksessään Karttaavin kanssa samoilla linjoilla ja painotti toimittajariippumattomuutta ja kustannussäästöjä. Hänen mukaansa avoimia järjestelmiä hyödyntämällä julkishallinto voisi säästää pelkissä lisenssimaksuissa 180 miljoonaa euroa, sillä työasemalisenssitkin ostetaan nykyisin tuplasti kun koneen mukana tullut OEM-lisensoitu käyttöjärjestelmä korvataan uudella. Lehtisen mukaan avointen järjestelmien käyttöönotto mahdollistaisi myös työasemien elinkaaren pidentämisen, jolla olisi merkittävä vaikutus hankintojen kokonaisenergiatehokkuuteen. Syystä tai toisesta yritykset ja julkiset organisaatiot eivät aina osaa tai uskalla ottaa käyttöön avoimen lähdekoodin ohjelmistoja tai vaatia näitä toimittajiltaan. HH Partnersin osakas ja Validos ry:n puheenjohtaja Martin von Willebrand puhui tilaisuudessa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hankinnasta ja siihen liittyvistä lakiasioista. Validos ry:n tehtävä on tuottaa jäsenilleen selvitystyötä, joka keskittyy avointen ohjelmistopakettien käyttöoikeusehtoihin, juridiseen soveltuvuuteen ja käyttöohjeiden laatimiseen. Von Willebrandin mukaan hankintalaki ei pidä avoimen lähdekoodin tai avointen standardien vaatimista syrjimisenä mutta tiettyä brändiä ei voida lähteä vaatimaan. Hänen mukaansa suurimmat IT-hankintojen virheet koskevatkin juuri brändin vaatimista toiminnallisuuksien sijaan sekä lyhyitä hankintakausia, jolloin elinkaaren päättyessä syntyvät kustannukset jäävät helposti huomiotta. Suljetuista järjestelmistä tiedon vieminen uuteen järjestelmään voi nimittäin osoittautua hankalaksi ja kalliiksi projektiksi. Onnistuneen hankinnan tulisikin purkaa lukittautumista tiettyyn toimittajaan tai ohjelmistoon sekä tukea ja rakentaa hankkijan IT-strategiaa. Järjestelmien yhteentoimivuuden saavuttamisessa avoimet standardit ovat avainasemassa. Eri tahot määrittelevät standardien avoimuuden eri tavalla ja käytännössä standardia voidaan kutsua avoimeksi, vaikka se ei olisi ilmaiseksi saatavilla. Tärkeintä on, että standardi on monen osapuolen konsensuksessa laatima, tarkasti määritelty ja kaik- 2/2011 VÄTSKÄRI 20

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen

Lisätiedot

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM 27.01.2017 Hannu Ojala Kokonaisarkkitehtuuri JHS 179 uudistuu JHS 179 v2.0 on huomattavasti kattavampi kokonaisuus kuin edeltävä JHS 179 v1.0. Se tarjoaa päästä-päähän

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri

Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Toivakan kunnan teknologiaarkkitehtuuri Iikka Virtanen, Teemu Uusitalo & Vesa Kakriainen Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Johdanto Nykytilan kartoitus Tavoitetilan kuvaus 6.7.1 Teknologiapalvelut

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus JHKA-jaosto 13.11.2013 Kuntasektorin KA-työn tavoitteet KA-osaamisen kehittäminen kuntasektorilla Kuntasektorin yhteisien linjauksien tuottaminen Kuntasektorin

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi:: Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Inspire verkoston Arkkitehtuuriryhmän kokous 12.10.2012 Tampereen kaupunki Marko Kauppi Taustaa 2011 tehty kaupunkiympäristön kehittämisen (KAKE) paikkatietoalueen

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa JHS-seminaari, Säätytalo Marko Monni Tietohallintojohtaja Lahden kaupunki Agenda Nykytila Tulevaisuus Miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja?

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus Johtaja Hannu Sirén 22.11.2011 Tieto, tietojärjestelmät ja ICT-panokset ovat yhä keskeisempiä korkeakoulujen

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen 12.9.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue Aiheita Muistio tietohallinnon kehittämisestä RAKETTI-hankkeen

Lisätiedot

ATT-viitearkkitehtuuri

ATT-viitearkkitehtuuri ATT-viitearkkitehtuuri Ville Tenhunen, 17.3.2016 2015 OKM ATT 2014 2017 -hanke www.avointiede.f Lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla Kokonaiskuva muodostuu osakuvauksista

Lisätiedot

Avoimuus ja yhteentoimivuus

Avoimuus ja yhteentoimivuus Avoimuus ja yhteentoimivuus Yhteentoimivuutta avoimesti 16.2.2012 Lappeenranta Tommi Karttaavi Yhteentoimivuus Mitä se on? Mitä yhteentoimivuus tarkoittaa? TTL:n ATK-sanakirja» Järjestelmien kyky viestiä

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Asiakkuus- ja toimintaperustaisuus muutosdriverina Työkaluja ja kokemuksia Espoosta

Asiakkuus- ja toimintaperustaisuus muutosdriverina Työkaluja ja kokemuksia Espoosta Asiakkuus- ja toimintaperustaisuus muutosdriverina Työkaluja ja kokemuksia Espoosta Kehittämispäällikkö Valia Wistuba Konserniesikunta/ Palvelut ja laatu yksikkö Kuntamarkkinat Kokeillen kohti asiakkuutta

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry EduCloud ncloud Rajapintojen avaaminen ja ekosysteemien rakentaminen JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla

Lisätiedot

Yhteentoimivuus.fi ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Valtio Expo Baltica, 12:00 12:30 neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Yhteentoimivuus.fi ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Valtio Expo Baltica, 12:00 12:30 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Yhteentoimivuus.fi ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtio Expo 20.5.2014 Baltica, 12:00 12:30 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö kokonaisarkkitehtuuri Yhteentoimivuus-palvelut Mitä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri Museo 2015 -aloitusseminaari 23.11.2011 Kansallismuseon auditorio, Helsinki 23.11.2011 Riitta Autere museo 2015 Esityksen sisältö Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TOR Arkkitehtuuri. - Muiden palveluiden hyödyntäminen - Tiedon loogiset vastuut - Tietovirrat - Master data -malli - Tietojen siirto

TOR Arkkitehtuuri. - Muiden palveluiden hyödyntäminen - Tiedon loogiset vastuut - Tietovirrat - Master data -malli - Tietojen siirto TOR Arkkitehtuuri - Muiden palveluiden hyödyntäminen - Tiedon loogiset vastuut - Tietovirrat - Master data -malli - Tietojen siirto Opintopolun palveluiden hyödyntäminen TOR hyödyntää vähintään organisaatiopalvelua,

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

JHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi

JHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi JHS166:n uudistus ja lopputulokset JUHTA 11.12.2014 Raimo Porttikivi JHS166 uudistamisen työryhmä Raimo Porttikivi, pj Tommi Nordberg, puolustusministeriö Harri Eskola, Tekes Matti Lisitsin, Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri Yhteenveto 6.7.2015 Versio: 0.9 viitearkkitehtuurin yhteenveto 24.4.2015 2 (9) 1. Kansallisen palveluväylän tavoitteet Kansallisen palveluväylän käyttöönotto perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy MDM-työpaja -esittely Luonnos (08/2011) Miksi? IT/ICT, IT-palvelut ja niillä käsiteltävä tieto ovat nykyään tuottavuuden lisäämisen, innovaatioiden ja kasvun tärkein lähde.

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen. (JIT 2014) -päivitys. JUHTA Sami Kivivasara

JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen. (JIT 2014) -päivitys. JUHTA Sami Kivivasara JHS 166 Julkisen hallinnon IThankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2014) -päivitys JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara Päivitysluonnoksen valmistelu Työryhmä käynnisti työskentelyn marraskuussa 2012, kokoonpano:

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Tietojärjestelmähankinnat ja JIT 2015 -ehdot Miten hyödynnät JIT 2015 -ehtoja datan avaamisessa? 27.1.2016 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Avauspuheenvuoro Kansliapäällikkö Harri Skog 1 UUSI HALLITUS JA HALLITUSOHJELMA TALOUDEN

Lisätiedot

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät

Lisätiedot

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano Panu Muhli Inspire-sihteeristö Paikkatietokeskus / Maanmittauslaitos Paikkatiedon viitearkkitehtuuri -infotilaisuus 13.10.2016 Pasila, Helsinki Poliittinen

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa

Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen Kuntien ICT-palvelut rakenneuudistuksessa 26.2.2015 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri Yhteenveto 10.11.2015 Versio: 1.99 viitearkkitehtuurin yhteenveto 10.11.2015 2 (9) 1. Kansallisen palveluväylän tavoitteet Kansallisen palveluväylän käyttöönotto perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Julkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut. Ilmari Hyvönen

Julkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut. Ilmari Hyvönen Julkisen hallinnon hierarkkinen kokonaisarkkitehtuuri ja korkeakoulut Ilmari Hyvönen 10.10.2013 Aiheita Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä julkisessa hallinnossa mistä tämä nyt oikein tuli? Kokonaisarkkitehtuurin

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot