Suomen luonnonsuojeluliitto ry Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliitto ry Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme suurin vapaaehtoisen ympäristö- ja luonnonsuojelutyön kansalaisjärjestö. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton

2

3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO LUONNON- JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Kaivosten ympäristövaikutukset kuriin Turpeen louhinnasta biomassan kohtuukäyttöön Ympäristörikokset aisoihin Muu suojelutoiminta...5 Ilmastonsuojelu... 5 Ekoenergia...5 Negawatti-hanke... 5 Metsiensuojelu ja biomassat... 5 Ympäristökasvatusyhteistyö... 6 Lähialueyhteistyö... 7 Kehitysyhteistyö...7 Saimaannorppa...7 Luontodirektiivin raportoinnin seuranta... 7 Suurpedot... 8 Itämeri valuma-alueineen...8 Rantojen suojelu...8 Kestävä tuotanto ja kulutus VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Sisäistä viestintää selkeytetään Konsernin synergiaedut käyttöön Liiton varainhankintaa vahvistetaan... 9 Jäsen- ja tukijahankinta...9 Jäsen- ja tukijahuolto Kertalahjoitukset ja tuotemyynti Muu toiminta...10 Yritysyhteistyö Juhlavuoden varainhankinta...11 Tiedotus ja mediayhteistyö Luonnonsuojelija-lehti Verkkoviestintä IT- ja tietohallinto Aikakauslehti Suomen Luonto TALOUS JA HALLINTO Järjestöhallinnon kehittäminen Uudet toimitilat Muu toiminta Suomen Luonnonsuojeluliiton Tuki Oy Talousarvio...14 TAPAHTUMAKALENTERI

4 1. JOHDANTO Suomen luonnonsuojeluliitto viettää 75-vuotisjuhliaan laajan ja monipuolisen ohjelman merkeissä. Järjestön päätavoitteena on saada ympäristön pilaantuminen loppumaan sekä säilyttää koskematonta luontoa myös tuleville sukupolville. Juhlavuonna järjestetään runsaasti yleisötapahtumia, kuten luontoretkiä ja tukikonsertteja, joilla pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta ekosysteemipalveluiden tärkeydestä ja luonnonvarojen liikakulutuksen aiheuttamista ympäristötuhoista. Liitto käynnistää toimintavuonna useita jäsen- ja varainhankintaan liittyviä kampanjoita, joilla pyritään laajentamaan järjestön rahoituspohjaa ja lisäämään sen riippumattomuutta poliittisista ja taloudellisista suhdanteista. Luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto käynnistävät keskustelut järjestöjen välisen yhteistyön tiivistämisestä. Tavoitteena on että järjestöt sopivat aikataulusta, jolla ainakin osa niiden tukipalveluista, mahdollisesti myös toimitilat, yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Liittoa järjestönä vahvistetaan ja kehitetään läpileikkaavasti kaikissa yksiköissä seuraavilla tavoilla: a) uuden organisaation tuomat mahdollisuudet otetaan täysimääräisesti käyttöön tiivistämällä yhteistyötä kentän ja keskustoimiston välillä, sekä b) piirejä ja paikallisyhdistyksiä tuetaan jäsen- ja varainhankinnassa. Samalla selvitetään tulevaisuuden vapaaehtoistoiminnan tarpeita muun muassa sosiaalista mediaa hyödyntäen. 2. LUONNON- JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Juhlavuoden kärkiaiheita ovat kohtuutalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Luonnonsuojeluliitto toimii valtakunnallisena, ylisukupolvisena luonnonympäristön edunvalvojana. Se hyödyntää alueellista verkostoaan ja kouluttaa paikallistoimijoitaan osaaviksi ja tekeviksi ympäristövaikuttajiksi. Liitto perustaa teemakohtaisia toimintaryhmiä sekä vapaaehtoispankin ympäristö- ja luonnonsuojeluvaikuttamisen vahvistamiseksi. Tavoitteena on kansalaisliike, joka nostaa ympäristöasiat valtakunnan ykkösasiaksi. Liiton tavoittelema kohtuullinen ja kestävä luonnonvaratalous toteutuu luonnonvarojen säästön ja tuhlaamattoman käytön sekä jo sovittujen ympäristösäädösten noudattamisen avulla. Siksi kestävän luonnonvaratalouden teemavuoden painopisteinä ovat siirtyminen turpeesta biomassaan sekä kaivosten ja ympäristörikosten saaminen kuriin. Liitto vaikuttaa lajien, luontotyyppien, ekologisten verkostojen ja ekosysteemipalvelujen suojeluun. Tämä toteutetaan kartoittamalla arvokohteita, edistämällä METSO-ohjelman ja soidensuojelun täydennysohjelman toteutusta sekä luontotyyppien ennallistamista liiton uuden luonnonsuojelustrategian mukaisesti. Näitä tavoitteita toteutetaan puolustamalla ympäristöhallinnon voimavaroja ja itsenäisyyttä sekä vaikuttamalla ympäristöhallinnon rakenteeseen ja budjettiin, strategioihin, ohjelmiin, lainsäädäntöön, ympäristörikosten 2

5 vähentämiseen ja selvittämiseen, taloudelliseen ohjaukseen ja EU-rahastoihin. Kaavoituksesta sekä ympäristöä ja sen pilaantumista koskevista arvioinneista ja luvista annetaan piireille ja yhdistyksille neuvontaa ja koulutusta. Edunvalvontatyön keinoja ovat mm. aktiivinen tiedottaminen, aloitteet ja kannanotot, työryhmät, kuulemiset, päättäjien ja lainvalmistelijoiden tapaamiset sekä näkyminen valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. EU-työtä tehdään kansallisesta näkökulmasta yhdessä EEB:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa Kaivosten ympäristövaikutukset kuriin Kestävä luonnonvaratalous vaatii kaivosten ympäristöongelmien suitsimista ja lupaehtojen tinkimätöntä noudattamista. Liitto nostaa kaivosten ympäristöhaitat julkiseen keskusteluun sekä puolustaa julkista viranomaisvalvontaa, sen voimavaroja ja riippumattomuutta. Liitto täsmentää syksyllä 2012 kaivostoiminnan tavoitteet vesipuitedirektiivin mukaisiksi. Vesiin ja ilmaan ei saa laskea sellaisia pitoisuuksia kemikaaleja, että ne estävät luonnon normaaleja toimintoja ja haittaavat ihmisten, eläinten, kasvien tai mikrobien elämää ja lisääntymistä. Liiton kaivostyöstä ovat päävastuussa aiheesta vastaava suojeluasiantuntija sekä Lapin ja Kainuun piirit. Piirit seuraavat paikallisia hankkeita ja vaikuttavat niihin itselleen sopivilla, tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Liitto vaikuttaa valtakunnallisesti osallistumalla julkiseen keskusteluun, tiedottamalla sekä turvautumalla tarvittaessa erilaisiin tempauksiin ja oikeustoimiin. Liiton, piirien ja muiden toimijoiden yhteistyötä tehostetaan ja toiminnan koordinointia parannetaan. Kevään 2013 aikana liiton kaivoskannat kootaan esitteeksi tai muulla tavoin helposti levitettävään muotoon. Myös kuvia ja videoita käytetään kaivostoiminnan vaikutuksista kertomiseen. Lisäksi liitto järjestää kaivosseminaarin tai useampia paikallistason toimijoita yhteen kokoavia tilaisuuksia, joissa käsitellään kaivostuotannon ympäristöongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia sekä kouluttaudutaan ja jaetaan vaikuttamistyön hyviä käytäntöjä. Kaivoskampanjassa käytetään vuonna 2012 teetettyä visuaalista ilmettä ja slogania Kaivokset kuriin Ei jätevesiä järviimme. Liiton sisäistä kaivoskeskustelua ja viestintää käydään kaikkien kaivostoiminnasta kiinnostuneiden jäsenten ja kaivostyötä tekevien työntekijöiden yhteisellä sähköpostilistalla. Kaivostoiminnan tueksi liitto kerää lahjoitusvaroja, joilla tuotetaan muun muassa mielipidetutkimuksia, tutkimustietoa kaivosten ympäristövaikutuksista ja tiedotusmateriaalia. Tukea kanavoidaan myös alueellisen kaivostoiminnan tarkkailuun, kaivostilaisuuksiin osallistumiseen ja toimijoiden kouluttamiseen ja verkostoitumiseen. Paikallisen kansalaistoiminnan tukeminen on yksi kaivostoiminnan päätoimintamuodoista, sillä sitä kautta yhteiset voimavarat, paikallistuntemus ja asiantuntijuus saadaan parhaiten tukemaan luonnonsuojelutyötä Turpeen louhinnasta biomassan kohtuukäyttöön Turve on tuotettua energiayksikköä kohti Suomen haitallisin energiamuoto ilmastonmuutosta 3

6 aiheuttavien kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Turpeenkaivuu tuhoaa suoekosysteemin lopullisesti. Lisäksi turpeenlouhintakentiltä huuhtoutuu vesistöihin samentavia, kasautuvia ja rehevöittäviä hiukkasia, joiden määrä voi olla paikallisesti hyvinkin merkittävä. Siksi turve energiasta on päästävä eroon ja siirryttävä kestävämpään, paikalliseen puuenergiaan. Luonnonsuojeluliitto jatkaa vaikuttamistyötä uusien turvekaivosten torjumiseksi ja soiden kuivatuksen haittojen ehkäisemiseksi. Alueellisia kamppailuja tuetaan nostamalla valittuja uhattuja soita valtakunnalliseen julkisuuteen. Tavoitteena on säilyttää uhatut suot turpeenkaivun ulkopuolella. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään yhdessä piirijärjestöjen kanssa kohdekohtaiset listat suojeltavista ja ennallistettavista soista. Suomalainen suoluonto on edelleen kriittisessä tilassa, ja siksi vuosi 2013 on ratkaiseva kansallisen suostrategian luonnolle positiivisten asioiden toimeenpanon kannalta. Suoluontomme ja soiden ojituksen vesistövaikutukset kiinnostavat yhä useampia, ja poliittinen paine vähentää soiden kuivatusta kasvaa yhä. Uutena avauksena liitto pyrkii rakentamaan turvevastaisen rintaman yhteistyössä kulttuuriväen kanssa. Liitto tukee turpeenkaivun vesistövaikutuksista huolestuneita liikkeitä osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin, nostamalla teemaa julkisuuteen, vaikuttamalla hallinnon sääntelyyn ja ohjeistukseen vesiensuojelusta, tarjoamalla tietoa vaikuttamismahdollisuuksista sekä kannustamalla liiton toimijoita yhteistyöhön paikallisten aktiivien kanssa. Luonnonsuojeluliitto valmistautuu soidensuojelun täydennysohjelman koontiin määrittelemällä liiton omat tavoitteet lisäsuojelulle ja kohdevalinnoille sekä kannustamalla luonnonsuojelupiirejä esittämään omat näkemyksensä ohjelmaan kuuluvista sekä muista valtion mailla olevista arvokkaista soista. Tavoitteena on saada esitykset kaikkien piirien alueilta. Liitto tukee maasto- ja luontotiedon keräämistä sekä suojelu- ja ennallistamisesitysten tekemistä soidensuojelun täydennysohjelman sisältöön vaikuttamiseksi. Lisäksi se osallistuu ohjelmaa koskeviin työryhmiin. Soiden kartoitustyön tukeminen nostetaan liiton varainhankinnan yhdeksi teemaksi. Liitto tiedottaa aktiivisesti suoluonnon suojelun voitoista Ympäristörikokset aisoihin Ympäristörikosten kuriin saaminen on ensiarvoisen tärkeää sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi että ympäristölainsäädännön vahvistamiseksi. Liitto nostaa ympäristörikosaiheen esille, jotta piirit, paikallisyhdistykset, liiton jäsenet ja kaikki muutkin suomalaiset heräisivät tekemään tutkintapyyntöjä havaitsemistaan ympäristörikoksista. Luonnonsuojeluliitto järjestää jäsenille tilaisuuksia ja seminaareja, joissa ympäristörikollisuus ja keskeinen ympäristölainsäädäntö tehdään kaikille tutuksi. Tällaisia lakeja ovat esimerkiksi ympäristönsuojelu-, luonnonsuojelu-, maankäyttö- ja rakennus- sekä vesi-, metsä-, kaivos- ja metsästyslait. Piirejä, yhdistyksiä, jäseniä ja kansalaisia tuetaan myös verkkosivuilla, esimerkiksi valmistelemalla yksinkertainen tutkintapyyntölomake. Lisäksi liitto tukee piirien ja yhdistysten verkostoitumista ympäristörikosten havainnoinnissa (esim. ilmoitusluukut nettiin). 4

7 2.4. Muu suojelutoiminta Ilmastonsuojelu Luonnonsuojeluliitto toimii ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi monella rintamalla. Pyrimme lopettamaan ilmastolle haitallisen turpeenkaivuun, kohtuullistamaan luonnonvarojen ja energian käyttöä sekä tukemaan uusiutuvien energiamuotojen esiinmarssia Ekoenergia-hankkeessa. Vuonna 2013 Suomen tärkeimmät ilmastoa koskevat päätökset ovat ilmastolain säätäminen sekä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian päivitys. Molempiin liitto vaikuttaa aktiivisesti. Liitto jatkaa toimintaa Polttava Kysymys -koalitiossa, joka kampanjoi ilmastolain puolesta. Kampanjan vaikuttamistapoja ovat mm. mielenosoitukset ja tempaukset, osallistuminen julkiseen keskusteluun, selvitysten ja lakiesitysten tekeminen sekä suora vaikuttaminen kansanedustajiin. Liitto osallistuu kampanjan suunnitteluun ja toteutukseen. Keskustoimisto tarjoaa kampanjalle asiantuntija- ja vaikuttamisapua. Liitto ajaa ilmastolakia tekemissään ilmastopoliittisissa lausunnoissa ja dokumenteissa. Paikallistoimijoita kannustetaan osallistumaan tempauksiin, kansanedustajille kirjoittamiseen ja kampanjan tarjoamiin koulutustilaisuuksiin. Liiton ilmasto- ja energiapoliittisia kantoja edistetään myös pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan kohdistuvassa vaikuttamisessa. Lisäksi aiheesta vastaava suojeluasiantuntija seuraa ilmastoa ja energiaa koskevia lakialoitteita ja antaa niistä lausuntoja. Ekoenergia Sähkömarkkinoiden kansainvälistyminen ja lakimuutokset pakottavat Ekoenergian kansainvälistymään. Vuosina valmisteltu uusi eurooppalainen Ekoenergia korvaa nykyisen Ekoenergia-järjestelmän vuoden 2013 aikana. Ekoenergian kansainväliset kriteerit vahvistetaan vuoden 2012 lopussa järjestetyn lausuntokierroksen pohjalta. Vuonna 2013 Ekoenergia itsenäistyy erilliseksi voittoa tavoittelemattomaksi kansalaisjärjestöksi. Liiton tavoitteena on pitää Ekoenergian sihteeristö siipiensä suojassa vielä vuoden 2013 ajan. Sen jälkeen sihteeristöä ylläpidetään korvausta vastaan. Vuoden 2013 tärkeimmät tavoitteet ovat uuden järjestön perustaminen, sähkönmyynnin aloittaminen uusilla kriteereillä sekä kumppanien löytäminen muista Euroopan maista. Ekoenergiajärjestelmää ryhdytään pilotoimaan Norjassa, Belgiassa, Hollannissa, Espanjassa, Italiassa ja Latviassa. Vanhan Ekoenergia-järjestelmän kautta kertyneiden ympäristörahastovarojen käyttöä jatketaan uuden järjestelmän puitteissa. Negawatti-hanke Negawatti-hanketta jatketaan erillisen hankesuunnitelman pohjalta. Osa hankkeesta toteutetaan paikallistasolla yhteistyössä piirien kanssa. Metsiensuojelu ja biomassat Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on suojella maamme metsistä luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta riittävä määrä, luontotyypin harvinaisuudesta riippuen prosenttia. Jäljellä 5

8 olevalla metsätalousmaalla tulee noudattaa kestävän metsänhoidon periaatteita. Luonnonsuojeluliitto jatkaa vaikuttamista metsälainsäädännön uudistamiseen. Tavoitteena on poistaa monimuotoisuutta heikentävät esitykset metsä- ja metsätuholaista. Liitto tukee piirejä ja yhdistyksiä METSO-ohjelman suojelun kohdentamiseksi tiedossa oleville arvokkaille alueille. Tavoitteena on käynnistää uusi maanomistajille suunnattu viestintähanke ainakin yhden piirin alueella. Suomen FSC-sertifioinnin laadun varmistamiseksi liitto osallistuu FSC-yhdistyksen standardien päivitystyöhön sekä seuraa suurten metsäyhtiöiden sertifioinnin toteutusta. Liitto edistää valtion maiden arvokkaan metsä- ja suoluonnon suojelua osallistumalla METSOohjelman mukaisen lisäsuojelun ja suostrategian mukaisten toimenpiteiden kohteiden valintaan. Liitto tekee myös tunnetuksi järjestöjen yhteistä esitystä valtion maiden suojelunarvoisista luontokohteista. Metsiensuojelutyön alueellisen yhteistyön parantamiseksi selvitetään tarve liiton omalle metsätoimintaryhmälle ja kartoitetaan alueellisten toimijoiden toiveita yhteistyölle. Luonnonsuojeluliitto edistää biomassan kestävää energiankäyttöä jalkauttamalla Ekoenergian kansainväliset biomassan kestävyyskriteerit. Työtä jatketaan sisäisesti myös luomalla skenaariotarkastelun pohjalta liiton näkemys puubiomassan kestävän käytön tasosta pitkällä aikavälillä. Koulumetsät arvoonsa -hankkeella edistetään suojelua ja ympäristökasvatusta METSOyhteistoimintaverkoston kautta. Rahoittajana toimii maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeessa kehitetään koulumetsätoimintaa kymmenessä pilottikohteessa oppilaitosten, maanomistajien ja liiton yhteistyönä sekä tarjotaan tietoa ja neuvontaa kiinnostuneille. Loppuraportissa kootaan koulumetsiä koskevat suojelu-, hoito- ja käyttösuositukset sekä jatkotyötarpeet kokonaisesitykseksi. Liiton sisäisenä tavoitteena on saada piirit ja paikallisyhdistykset ottamaan seurantaan havaittuja koulumetsäkohteita, jotta niiden suojelu saadaan varmasti toteutettua. Liitto pyrkii myös yhdistämään koulumetsäajattelun taajamametsien suojeluasioihin ja luomaan vahvemman yhteyden kasvattajien ammattiryhmään. Uutena käsitteellisenä metsiensuojelualoitteena liitto tuo keskusteluun Fennoskandian vihreän vyöhykkeen. Sen määrittelyä edistetään osallistumalla kansallisen työryhmän työskentelyyn. Tavoitteena on vyöhykkeen kytkeytyvyys Etelä-Suomessa ja metsiensuojelutilanteen parantaminen pahimmalla puutealueella valtakunnan kaakkoiskulmassa. SLL:n ja VR:n yhteistyö perinnemaisemien kummikohteiden hoidossa jatkuu viidessä kohteessa vielä vuoden 2013 ajan. Ympäristökasvatusyhteistyö Luonnonsuojeluliitto jatkaa yhteistyötä Luonto-Liiton kanssa Kerhokummi-hankkeessa. SLL:n piirit ja paikallisyhdistykset järjestävät lasten luontokerhoja, joiden perustamiseen on tarjolla apua 6

9 Kerhokummi-hankkeen kautta. Luonnonsuojeliitto vahvistaa ympäristökasvatusyhteistyötä Luonto-Liiton ja Natur och Miljön kanssa hakemalla Raha-automaattiyhdistykseltä rahoitusta perhetoiminnan laajentamiseen Hyvinvointia luonnosta hankkeen avulla. Lähialueyhteistyö Liitto toteuttaa Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoituksella tietokantahankkeen, jossa Ruotsin, Viron, Venäjän Karjalan ja Suomen alueilta kootaan tietoa luonnonsuojelualueista ja suojelun arvoisista luontokohteista. Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeeltä laaditaan venäläisten kumppanijärjestöjen kanssa yhteinen esitys ns. Green Beltin suojelemiseksi. Kehitysyhteistyö Luonnonsuojeluliitto jatkaa vuonna 2012 alkanutta metsien ennallistamis- ja kartoitushanketta Madagaskarilla. Yhteistyökumppanina jatkaa Finnair. Loppuvuodesta laaditaan ensimmäinen väliarvio metsityshankkeen onnistumisesta. Liitto ryhtyy valmistelemaan hanke-esitystä Suomen kehitysyhteistyöhankkeiden ilmastovaikutusten arvioimisesta. Liitto osallistuu aktiivisesti myös Siemenpuu-säätiön työhön trooppisten metsien suojelun, ruohonjuuritason kansalaisliikkeiden tukemisen sekä kohtuutalouden tarkemman sisällön määrittelyn keinoin. Saimaannorppa Saimaannorpan suojelutyötä tehdään vaikuttamalla lainsäädäntöön ja valtakunnalliseen norpan suojelun strategiatyöhön. Liitolla on edustaja sekä MMM:n että YM:n saimaannorppatyön seurantaryhmissä. Samalla osallistutaan julkisuudessa ja facebookissa käytävään norppakeskusteluun mm. tutkijoiden ja viranomaisten kanssa. Vaikuttamistyö perustuu liiton omaan saimaannorpan suojelustrategiaan, jota päivitetään tarvittaessa. Etelä-Karjalan osuuskaupan kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu Kalasta oikein katiskalla -kampanjalla. Kampanjan aikana tehdään nielurajoittimia ja jaetaan niitä Saimaan alueen kalastajille tiedotuksen kera. Kampanjaa laajennetaan Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon. Norppaympäristökasvatustyötä tehdään toteuttamalla norppalähettiläskampanja Pohjois- Karjalassa. Sen lisäksi norppa-aiheisia alustuksia ja oppitunteja järjestetään muissa oppilaitoksissa ja tilaisuuksissa. Yhteistyötä kehitetään myös laatokannorpan ympärillä tapahtuvan, Venäjällä tehtävän ympäristökasvatustyön kanssa. Taru saimaannorpasta -näyttely on esillä Joensuussa ja Jyväskylässä. Pyydettäessä sitä lainataan muuallekin. Luontodirektiivin raportoinnin seuranta Liitto puuttuu vuonna 2013 Suomen EU:lle esittämiin lintu- ja luontodirektiivin toteuttamisen arviointiraportteihin ( ). Tuodaan julki virheelliset raportoinnit. 7

10 Suurpedot Liitto jatkaa aktiivista toimintaa Suomen suurpetojen suojelemiseksi, metsästyslupakäytännön järkevöittämiseksi siten, että petokantojen geneettinen monimuotoisuus turvataan ja salametsästys kitketään. Itämeri valuma-alueineen Liiton toiminta Itämeren tilan ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi keskittyy ravinnepäästöjen vähentämiseen, öljy- ja kemikaalionnettomuuksien ehkäisyyn ja varautumiseen sekä uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen suojeluun ja hoitoon. Tavoitteiden saavuttamiseksi osallistumme vesien ja merenhoitosuunnitelmien laatimiseen ja vesistöalueryhmien työhön. Laadimme lausuntoja kaavoituksesta sekä erilaisista hankkeista. Rehevöitymiskehitykseen pyritään vaikuttamaan maatalouden vesiensuojelun sekä ruoppauksen, ojitusten ja muun kuormittavan maankäytön vähentämisellä. Liitto edistää merikansallispuistojen hoidon ja käytön suunnittelua, perinnemaisemien hoitoa sekä pienvesien inventointeja ja kunnostuksia. Lisäksi se järjestää koulutusta, tempauksia ja retkiä sekä vaikuttaa työryhmissä, jotka käsittelevät muun muassa hylkeitä ja merimetsoja. Liitto osallistuu myös Helsingin ja Turun kaupunkien Itämeri-haasteeseen, Pro Saaristomeri -työhön sekä Saaristomeren suojelurahaston sekä Coalition Clean Balticin työhön. Rantojen suojelu Luonnonsuojeluliiton tavoite on säästää jäljellä olevat vapaat rannat rakentamiselta. Liitto ei hyväksy valtion omistamien vapaiden, luonnontilaisten rantojen myymistä loma-asutukseen. Kestävä tuotanto ja kulutus Liitto keskittyy toimintavuonna kohtuutalousaapisen valmistamiseen. Aapisen päämedia on nettisivusto, jonne kootaan sekä teoreettisia että käytännöllisiä visioita kohtuutalouden merkityksestä yhteiskunnalle ja yksittäisille kuluttajille. Aapisen pohjalta tuotetaan mahdollisuuksien mukaan myös vihko, juliste tai muu vastaava painotuote. Aapiseen haetaan ulkoista rahoitusta. Päävastuu aapisen toteuttamisesta on kestävä tuotanto ja kulutus -toimintaryhmällä, jonka tukena toimii aiheesta vastaava suojeluasiantuntija. Lisäksi liitto osallistuu kohtuutaloudesta käytävään julkiseen keskusteluun sekä satsaa aihetta koskevaan piirien ja järjestöjen osaamiseen esimerkiksi koulutus- tai keskustelutilaisuuksia järjestämällä. Liitto toteuttaa rahoituksen järjestyessä viestintähankkeen ympäristön kannalta haitallisista taloudellisista tuista. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa liiton omaa tietotasoa haitallisista tuista, vauhdittaa Suomen kansallisen tason selvitystä aiheesta sekä saada luonnon- ja ympäristönsuojelun kannalta keskeisimmät tuet huomioitua julkisuudessa. Vuosien EU-rahastojen ympäristötöiden kohtalo ratkeaa vuonna 2013 (maaseudun kehittämisohjelma, meri- ja kalatalousrahasto, rakennerahat, LIFE). Liitto osallistuu Suomen EUkantojen ja kotimaisten ohjelmien valmistelutyöryhmiin. EU-vaikuttamistyötä tehdään yhdessä EEB:n (European Environmental Bureau) ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. 8

11 3. VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Viestintä- ja markkinointiyksikkö suunnittelee ja toteuttaa liiton viestintää, jäsen- ja varainhankintaa sekä tukee järjestön vaikuttamistyötä. Yksikkö vaalii liiton norppabrändiä, joka yhtäältä yhdistää liittoa sen eri tasoilla sekä auttaa sitä erottumaan edukseen luotettavana ja asiantuntevana kansalaisjärjestönä. Norppalogoon kiteytynyttä liiton brändiä tehdään tunnetuksi oman toiminnan yhteydessä ja yhteistyökumppaneiden avulla. Liiton kustantama aikakauslehti Suomen Luonto, jäsenlehti Luonnonsuojelija sekä verkkoviestintä, sosiaalinen media ja mediatiedottaminen ovat keskeisiä viestintäkanavia ja -keinoja Sisäistä viestintää selkeytetään Tavoitteena on kehittää liiton kolmiportaisen organisaation yhteispeliä ja parantaa järjestön sisäistä tiedonkulkua. Tavoitteeseen pääsemiseksi liitossa laaditaan sisäisen viestinnän suunnitelma, joka otetaan toimintavuonna käyttöön. Liitto selkeyttää intranetin rakennetta ja päivitysvastuita verkkotoimittajan johdolla. Liiton työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja vapaaehtoisia opastetaan sähköpostilistojen käyttämisessä ja muiden tekniikoiden käyttöönotossa. Liitto ottaa rakenteilla olevan kuvapankin käyttöön ja tarjoaa sitä myös kenttätoimijoiden avuksi Konsernin synergiaedut käyttöön Tavoitteena on tehostaa ja tiivistää konsernin eri osien välistä yhteistyötä ja välttää päällekkäisyyksiä erityisesti markkinoinnissa. Samalla syntyy kustannussäästöjä. Syksyllä 2012 hyväksytty markkinointistrategia jalkautetaan vuoden 2013 aikana. Konsernin markkinointikampanjat, kuten jäsenhankinta, arpajaiset, Suomen Luonnonsuojelun Tuen tuotemyynti ja Suomen Luonnon kampanjat aikataulutetaan siten, että samoja kohderyhmiä ei rasiteta liikaa. Konsernin sisällä hyödynnetään ristiinmarkkinointia esimerkiksi molempien lehtien, verkkosivujen ja facebook-sivujen välillä. Konsernin eri osien visuaalisia ilmeitä selkeytetään. IT-järjestelmissä pyritään käyttämään yhteistä tekniikkaa ja hyödyntämään uusia ratkaisuja Liiton varainhankintaa vahvistetaan Jäsen- ja tukijahankinta Jäsenyyttä ja tukijuutta vahvistetaan ja jäsen- ja tukijahankintaa uudistetaan. 9

12 Luonnonsuojeluliiton jäsenmäärä on laskenut kahden vuoden ajan. Vuoden 2013 aikana hankitaan 1500 uutta jäsentä ja tukijaa. Tavoitteena on, että vuosittain eroavien jäsenten määrä laskee 6 prosenttiin. Ostopalveluna toteutettua telemarkkinointia lisätään. Puhelinkampanjoinnissa tehdään kokeilu, jossa puhelinkampanjan toteuttajina ovat vapaaehtoiset. Paikallisyhdistysten jäsenhankintaa tuetaan taloudellisesti erillisiä hakemuksia vastaan. Verkkosivujen hyödyntämistä sekä sosiaalisen median käyttöä jäsen- ja kuukausitukijahankinnassa jatketaan ja kehitetään aiempien hyvien kokemusten pohjalta. Syksyllä toteutetaan Jäsen hankkii jäsenen -kampanja. Kampanjan toteutuminen edellyttää koordinaattorin tai harjoittelijan työpanosta. Jäsen- ja tukijahuolto Jäsen- ja tukijahuollon tavoitteena on vahvistaa jäsen-/tukijasuhdetta sekä vähentää jäsenyydestä/tukijuudesta eroamista. Jäsenhuoltoa toteutetaan helpoilla ja joustavilla jäsenpalveluilla, kuten tekstiviestipalveluilla sekä kannustamalla jäseniä käyttämään sähköistä jäsenpalvelua yhteystietojen päivittämisessä. Lisäksi toteutetaan puhelinkampanja jäsenmaksunsa maksamatta jättäneille jäsenille. Kuukausitukijoista huolehditaan syksyllä 2012 käyttöön otetun sähköisen uutiskirjeen avulla, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa erillisen julkaisusuunnitelman mukaisesti. Tärkeintä jäsenetua Luonnonsuojelijaa uudistetaan ja uusien jäsenetujen hankkimista edistetään. Verkkosivujen merkitys jäsen- ja tukijahuollossa on keskeinen ja sivujen sisältöjä kehitetään jäsenja tukijanäkökulma huomioiden. Kertalahjoitukset ja tuotemyynti Kertalahjoituksia kerätään osana Kaivokset kuriin- ja Kalasta oikein katiskalla -kampanjoita sekä tuotteistetaan uusia lahjoituskohteita. Loppuvuodesta toteutetaan joulukampanja, joka perustuu aineettomien lahjojen sekä uusien tuotteiden markkinointiin Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n verkkokaupassa Muu toiminta Yritysyhteistyö Yritysyhteistyö on vakiintunut osaksi liiton varainhankintaa. Yritysrahoituksella rahoitetaan luonnonsuojeluhankkeita, työllistetään asiantuntijoita ja lisätään liiton näkyvyyttä. Liitto ylläpitää yrityskumppanuuksia ja lisää juhlavuoden aikana niiden näkyvyyttä liiton viestintäkanavien kautta. Liitto ottaa käyttöön uuden kannatusjäsenyyden konseptin, jonka avulla yritykset saavat uutta lisäarvoa tuelleen. Viestinnän roolia yritysyhteistyön tukemisessa vahvistetaan entisestään. Samalla pyritään käynnistämään yksi uusi hanketason yhteistyökumppanuus. 10

13 Juhlavuoden varainhankinta Liitto järjestää juhlavuonna arpajaiset yhteistyössä Suomen Lähikaupan kanssa. Arpajaisilla tavoitetaan puoli miljoonaa suomalaista enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Juhlavuonna nostetaan esille liiton aikaansaannoksia ja tarjotaan mahdollisuutta tukea tulevia toimia. Liitto järjestää kaksi tukikonserttia. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuuksia käynnistää kansallinen luontopäivä yhteistyökumppanien kanssa. Tiedotus ja mediayhteistyö Ulkoinen tiedotus on edelleen yksi liiton viestinnän keskeisistä toimintamuodoista. Liitto jatkaa tehostettua kesäaikaista tiedotusta etenkin luontoon liittyvillä aiheilla. Tiedotustilaisuuksia järjestetään harkiten Luonnonsuojelija-lehti Luonnonsuojelija on liiton jäsen- ja järjestölehti, joka toimii järjestötiedottamisen peruskanavana. Se keskittyy myös suomalaisen ympäristöpolitiikan seuraamiseen. Luonnonsuojelija on jäsentutkimuksen mukaan liiton tärkein jäsenetu. Lehden toimitusneuvosto osallistuu aiheiden suunnitteluun ja valintaan. Myös lukijoiden esille nostamia aiheita käsitellään lehdessä. Vuonna 2013 Luonnonsuojelija ilmestyy kuusi kertaa. Liitto toteuttaa sisällöllisen ja ulkoasullisen lehtiuudistuksen ja käynnistää tähän liittyen myös ilmoitustilan myynnin. Tavoitteena on myydä sivu mainoksia kutakin numeroa kohden Verkkoviestintä Verkkoviestinnässä keskitytään sisäisen viestinnän suunnitelman laatimisen myötä intranetin ja sähköpostiviestinnän kehittämiseen. Vuoden aikana selkeytetään intranetin rakenne ja ylläpito sekä laaditaan ohjeet sähköpostilistojen ja muiden sähköisten työkalujen käytöstä. Sosiaalisen median käyttöä jäsen- ja varainhankinnassa tehostetaan. Sähköinen uutiskirje lähetetään neljästi vuodessa kuukausitukijoille ja mahdollisesti myös muille kohderyhmille. Verkkovideoiden tuotannon määrä vuodessa kaksinkertaistetaan. Liiton eri verkkosivustojen synergiaa kehitetään edelleen, erityisesti loppuvuonna 2012 uudistuneen verkkokaupan ja liiton sivujen kesken. Ulkoisten verkkosivujen osalta tärkeintä on ylläpitäjien ja yhdistysten verkkosivuista vastaavien koulutus sekä sisällöntuotannon koordinointi. Alueellisen työn tueksi järjestetään maakunnallisia verkkopajoja, joista on apua myös jäsen- ja varainhankintaan IT- ja tietohallinto Viestintä- ja markkinointiyksikkö vastaa keskustoimiston tietojärjestelmäpalveluista. Tietohallintoa ja IT-ratkaisuja suunnitellaan toimintavarmuuden, kustannustehokkuuden ja pitkäjänteisen käyttöturvan lähtökohdista. Toimintavuonna toteutetaan IT-strategian mukaiset laitehankinnat sekä 11

14 kehitetään IT-hallinnon dokumentointia Aikakauslehti Suomen Luonto Suomen Luonto on liiton kustantama erikoisaikakauslehti, joka tukee liiton tavoitteiden toteutumista aikakauslehden keinoin. Lehteä kehitetään siten, että se säilyttää asemansa parhaana luontoasioiden erikoisaikakauslehtenä. Lehti toimii ankarasti kilpailluilla aikakauslehtimarkkinoinnilla ja myös tämä otetaan huomioon lehden kehittämisessä, jotta levikkija irtonumeromyyntitavoitteet saavutetaan. Suomen Luonto pyrkii tavoittamaan liiton jäsenten lisäksi mahdollisimman laajasti muut luonnonystävät ja ympäristön tulevaisuudesta kiinnostuneet. Kehittämistyössä käytetään hyväksi loppuvuonna 2012 tehdyn lukijatutkimuksen tuloksia. Sisällössä pidetään esillä myös Luonnonsuojeluliiton 75-vuotisjuhlavuoden teemoja. Vuonna 2013 Suomen Luonto ilmestyy kymmenenä numerona, joista yhdeksän on 84-sivuista ja kesäkuussa ilmestyvä numero sivuinen. Vuosikerran sivumäärä on noin 850. Lehden uudistetut verkkosivut otetaan käyttöön keväällä, ja ipad-version kehittämistä pidetään vireillä. Levikkitavoite on maksettua tilausta (mukana irtonumeromyynti). Irtonumeroita on tarjolla Rautakirjan lehtipisteissä. Irtonumeromyynnissä pyritään vähintään 500 kappaleeseen numeroa kohden. Irtonumeromyynti palvelee lehden tunnetuksi tekemistä uusille lukijoille ja sitä kautta edistää tilaushankintaa. Jokaisen irtonumeromyynnissä olevan lehden välissä on tilaustarjouskuponki. Markkinoinnissa toteutetaan hyviksi osoittautuneet kesäkuun numeron irtonumerokampanjointi ja siihen kytketty tutustumistarjous Rautakirjan lehtipisteissä sekä perinteinen joululahjatilauskampanja marraskuussa. Uusittujen verkkosivujen ja Facebook-sivujen avulla markkinointia tehostetaan. Lehteä tarjotaan myös puhelimitse entisille tilaajille sekä niille Luonnonsuojeluliiton jäsenille, jotka eivät ole tilaajia. Luonnonsuojeluliiton juhlavuotta käytetään hyväksi Suomen Luonnon markkinoinnissa. Suomen Luonto osallistuu myös koulujen aikakauslehtipäivään. Suomen Luonto on mukana Kansallisessa mediatutkimuksessa. Sen antamia tietoja käytetään hyväksi levikki- ja ilmoitusmarkkinoinnissa. Lehti valmistetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti. Tämä otetaan huomioon muun muassa painopaperin valinnassa ja tuotantotekniikassa. Suomen Luonnon kirjapainolla Hansaprintillä on Pohjoismainen ympäristömerkki. Kaikki tuotantokemikaalit ja -prosessit täyttävät sen kriteerit. Lehden painopaperi on FSC-sertifioitua ja lisäksi sillä on Joutsenmerkki. 12

15 4. TALOUS JA HALLINTO 4.1. Järjestöhallinnon kehittäminen Liiton 75-vuotisjuhlavuosi huipentuu pidettävään liittokokoukseen. Kokouksessa valitaan valtuutettujen lisäksi valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Liittokokous päättää myös seuraavasta kolmivuotissuunnitelmasta. Liittovaltuusto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiinsa ja Uudelle valtuustolle järjestetään koulutusta syys-lokakuussa. Liittohallitus kokoontuu vuoden aikana noin kymmenen kertaa. Kentän ja keskustoimiston yhteistyön parantamiseksi jalkaudutaan kentälle. Keskustoimisto aloittaa piiri- ja yhdistystapaamiset, jotka suunnitellaan yhdessä ko. piirin kanssa piirin ja sen yhdistysten tarpeiden pohjalta. Jokaisessa tapaamisessa pyritään ratkaisemaan yhdessä ainakin yksi kehittämistä vaativa asia tai toiminnallinen ongelma. Tapaamisia järjestetään vuonna 2013 vähintään neljässä piirissä. Lisäksi piireissä ja yhdistyksissä vieraillaan tarvittaessa. Yhteistyötä Luonto-Liiton kanssa kehitetään edelleen vuonna 2012 perustetussa Luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton yhteisessä työryhmässä. Piirien vaikuttamistyön tehostamiseksi ja helpottamiseksi piirejä tuetaan toiminnan hankkeistamisessa sekä rahoitushakemusten teossa. Toimintavuonna keskitytään kolmeen rahoituskanavaan: Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen hakemuksiin, maakunnan kehittämisrahan hyödyntämiseen sekä 2-4 piirissä EAKR-hankkeen suunnitteluun ja rahoitushakemuksen tekoon vuonna 2014 alkavalle uudelle rahoituskaudelle. Lisäksi piireille vaikuttamistyön helpottamiseksi ja järjestötyön vahvistamiseksi laaditaan ohjeistuspaketti harjoittelijoiden käytöstä, ja heitä tuetaan asian tiimoilta tarpeen mukaan. Kuntaliitosten vaikutuksia paikallisyhdistysten toimintaan seurataan ja niitä tuetaan tarpeen mukaan Uudet toimitilat Keskustoimiston muutto ajoittuu todennäköisesti kevääseen tai kesään, kun Kotkankadun kiinteistön myynti on saatu päätökseen. Syksyllä 2012 kartoitetaan potentiaalisia vaihtoehtoja uusiksi toimitiloiksi (omistus- ja/tai vuokrakohteita). Lopullisen päätöksen uusien toimitilojen hankinnasta tekee valtuusto Muu toiminta Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n verkkokaupan nimi muutetaan Luontokaupaksi ja sen tuotevalikoimaa laajennetaan maltillisesti norppalogon käyttöoikeuksien lunastamisen seurauksena. 13

16 Liitto kartoittaa mitä ulkopuolisen rahoituksen (ENPI, Life, rakennerahastot jne.) vaihtoehtoja sille olisi tarjolla. Samalla selvitetään olisiko esimerkiksi Metsähallitus kiinnostunut yhteisestä soiden ennallistamishankkeesta. Toimistopalveluihin liittyvien prosessien ja ratkaisujen järkeistäminen ja kustannusten karsiminen jatkuu. Tavoitteena on löytää tarkoituksenmukaiset toimistopalvelut ja ratkaisut, jotka sopivat Luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton tarpeisiin. Henkilöstön työtyytyväisyyden, motivaation ja työyhteisön hyvän ilmapiirin ylläpitämistä ja edistämistä jatketaan vakiintuneiden toimintatapojen pohjalta. Tällaisia ovat muun muassa viikoittaiset toimistokokoukset sekä työhyvinvointia edistävän työhyvinvointiryhmän, työasioita käsittelevän työhuonekunnan ja kestävää kulutusta edistävän ekotiimin kokoontumiset. Lisäksi jatketaan yhteisiä kevät- ja syysretkiä sekä viikoittaisia salibandy- ja jumppavuoroja edellisvuosien tapaan. Liiton talousasioita valmisteleva talousvaliokunta kokoontuu toimintavuonna vähintään seitsemän kertaa Suomen Luonnonsuojeluliiton Tuki Oy Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy vastaa järjestön kaupallisista toiminnoista. Keskeiset tuotteen ovat Luonnonkalenteri, kortit ja paperituotteet. Myynti ja markkinointi painottuu yrityksille, seurakunnille ja julkishallinnon toimijoille suunnattuun suoramyyntiin. Myynti kuluttajille tapahtuu jälleenmyyjien ja verkkokaupan avulla. Syksyllä 2012 uudistettuun verkkokauppaan panostetaan mm. tarjoamalla uusia tuotteita ja maksuvaihtoehtoja Talousarvio Liiton likviditeettitilanne on toistaiseksi hyvä. Järjestöä vaivaa kuitenkin rakenteellinen alijäämä, joka pienentää sen liikkumavaraa vuosi vuodelta. Ongelmaan pyritään löytämään ratkaisu kiinteitä kuluja karsimalla ja rahoituspohjaa laajentamalla. 14

17 TAPAHTUMAKALENTERI Liittohallituksen kokous Luonto- ja ympäristöviikko Liittohallituksen kokous Liittohallituksen kokous Liittohallituksen kokous Liittovaltuuston kevätkokous Liittohallituksen kokous Rock-tukikonsertti Liiton 75-vuotispäivä 5.6. Maailman ympäristöpäivä Liittohallituksen kokous Luonnonkukkien päivä Big Jump Suomen luonnon päivä Liittohallituksen kokous Liittokokous Geologian päivä Kansainvälinen autoton päivä Liittohallituksen kokous n Klassisen musiikin tukikonsertti Liittohallituksen kokous Liittohallituksen kokous Liittovaltuuston syyskokous Älä osta mitään -päivä Liittohallituksen kokous 15

18 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY TALOUSARVIO 2013 (1000 euroa) LUONTO- JA YMPÄRISTÖNSUOJELU 16 BUDJ. BUDJ. TOT. TOT Tuotot: 274,0 205,0 599,1 499,1 Kulut: Henkilöstö -392,1-343,0-494,3-588,1 Aluepäälliköt -117,0-115,0-124,9-121,0 Piirien palkkatuki -228,8-224,8-213,3-248,3 Muut kulut -159,5-118,5-300,6-354,3 Kulut yhteensä -897,4-801, , ,7 YHTEENSÄ -623,4-596,3-533,9-812,6 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Tuotot: 10,0 12,0 2,0 86,6 Kulut: Henkilöstö -237,5-230,0-251,3-267,2 Jäsenrekisteri ja jäsenhuoltokulut -103,0-99,6-97,5-87,7 Muut kulut -142,0-87,8-54,9-126,1 Kulut yhteensä -482,5-417,4-403,7-480,9 YHTEENSÄ -472,5-405,4-401,7-394,3 LUONNONSUOJELIJA Tuotot: 15,0 5,0 15,5 4,6 Kulut Painatus -32,0-30,0-29,9-27,8 Postitus -68,0-66,0-69,2-61,9 Lask. palkk. -5,0-6,0-5,6-6,7 Henkilöstö -49,8-50,0-45,2-49,2 Muut kulut -10,5-6,0-5,2-4,7 Kulut yhteensä -165,3-158,0-155,2-150,3 YHTEENSÄ -150,3-153,0-139,7-145,7 SUOMEN LUONTO Tuotot: Tilausmaksut Irtonumeromyynti 1 400,0 13, ,0 6, ,4 12, ,9 8,1 Ilmoitustuotot 62,0 60,0 57,5 49,8 Muut tuotot 0,0 0,0 119,0 16,4 Tuotot yhteensä 1 475, , , ,1 Kulut: Painatus ja siv.valm. -168,0-170,0-164,9-208,6 Postitus, ATK -160,0-155,0-150,4-135,6 Palkkiot -160,0-160,0-172,3-157,9 Myynti ja markk. -180,0-190,0-212,8-155,6 Henkilöstö -487,5-473,0-455,8-422,2 Poistot -4,5-4,5-4,8-5,1 Muut kulut -115,0-113,5-130,2-104,0 Kulut yhteensä , , , ,1 YHTEENSÄ 200,0 200,0 241,2 153,0

19 TALOUS- JA JÄRJESTÖHALLINTO Hallinnon kulut -155,5-136,0-136,4-181,2 Henkilöstökulut -215,7-210,0-247,6-274,6 Poistot -25,0-30,0-48,2-49,3 Henkilökuntakulut -18,0-20,0-19,1-30,7 Toimitilat -72,0-68,8-60,9-43,7 Toimistokulut -80,2-84,0-88,9-90,7 YHTEENSÄ -566,4-548,8-601,0-670,2 TOIMINNAN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , , ,8 VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot 740,0 735,0 738,0 687,5 Royaltytuotot 17,0 13,0 13,1 27,3 Arpajaistuotot 150,0 110,0 60,0 96,6 Varainhankinnan muut tuotot ja kulut 292,5 238,0 210,3 404,4 YHTEENSÄ 1 199, , , ,8 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 8,0 8,0 8,2 4,7 SATUNNAISET TUOTOT 34,2 30,0 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -405,0-399,4-371,3-619,3 YLEISAVUSTUKSET 405,0 400,0 400,0 400,0 TILIKAUDEN TULOS 0,0 0,6 28,7-219,3 Katetaan rahastoista 0,0 0,0 0,0 219,3 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 0,0 0,6 28,7 0,0 17

20

21

22 Kotkankatu Helsinki toimisto@sll.fi