Emilia Peurakoski. Seija Laine kehottaa hankkimaan lisäkoulutusta, jos on halua edetä. työuralla.

Transkriptio

1

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenvuoro 6 SuPer hakee korotuksia palkkoihin 7 Ohjeita infl uenssan varalle 8 Syyskuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Mistä työpaikalla saa puhua? 14 Tuula Pärnäjärven lempiesine on Benjami-poro 16 Seija Laine, lähihoitaja ja yksikkövastaava 20 Joutsassa toimitaan nuorten johdolla 22 Miksi ihmiset sairastuvat? 27 Ei rakennekynsiä hoitajille 29 Vertailussa Suomi ja Yhdysvallat 30 Uudet kirjat 32 Vastavalmistunut vakinaistettiin 33 Luontaistuotteet 2 34 SuPer-Nuoret 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lähihoitaja hoitaa myös hampaita 38 Suu- ja hammastautien koulutusohjelma 40 Suun sairaudet kotihoidossa 43 Oppisopimuksella lähihoitajaksi 44 Kahvia terveydeksi 46 Viekö vanhuus ihmisarvon? 49 Lukijalta 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Emilia Peurakoski soittaa akkametallia 60 Jäsenrekisteri tiedottaa 61 Siskon pakina 62 Työttömyyskassan ajankohtaiset 65 P.S. 66 Kuulumisia Lääketiede korjaa ihmistä kuin mekaanikot koneita, toteavat brittikirjailijat. Miia Pursiainen viihtyy yksityisvastaanotolla Emilia Peurakoski on Kamalayhtyeen basisti. Seija Laine kehottaa hankkimaan lisäkoulutusta, jos on halua edetä 16 työuralla. 21-vuotiaat Henriikka Norola ja Hanna Ruunula luotsaavat ammattiosastoa. 10 Mukavat pienet asiat ovat hyviä jaettavia kahvihuonekeskusteluissa. 2 super

3 super 56. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Työtä eikä terapiaa leena lindroos Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Kerttu Kolari, Elina Kujala, Virpi Saarinen, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas. Kannen kuva Emilia Peurakosken kuvasi Petteri Kivimäki. Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Uskoakseni meillä kaikilla on kokemuksia rasittavuuteen asti omaa erinomaisuuttaan korostavista työkavereista, jotka tekevät kaiken paremmin kuin me. Myös heidän lapsensa ovat kaikissa suhteissa onnistuneempia kuin omamme ja heidän elämänsä kukoistaa muutenkin oman tuikitavallisemme rinnalla. Tuttuja ovat myös työpaikan rehvakkaat suupaltit, joiden niin sanotut kevennykset täyttävät kovaäänisinä ja kiusallisina ilmatilan eikä pakoon pääse. Ja edelleen mukaan mahtuvat ne kylkeen liimautujat, jotka kokevat kokevansa vääryyttä joka asiassa meidän napatessamme ties mitä kepulikonsteja käyttäen parhaat työt ja edut juuri heidän nenänsä edestä. Vähän kärjistäen voisi ihmetellä sitä, että työelämä yleensä sujuu ihan hyvin siitä huolimatta, että pahimmassa tapauksessa melkoinen määrä energiaa kuluu työpaikoilla toinen toistemme henkiseen väistelemiseen. Sillä samalla tavalla kuin itsensä alituinen korostaminen myös täydellinen omiin oloihin vetäytyminen herättää huomiota ja saa työkaverit varpailleen. Haastattelemamme organisaatiokonsultti Jalmari Heikkonen korostaa, että työpaikalle tullaan töihin eikä terapiaan. Uuden työtoverin liittyessä työyhteisöön on puheissa aihetta olla tahdikas. Hyvä sääntö yleisestikin on puhua sellaisista asioista, joista toiset haluavat kuulla. Toisinaan työpaikalla on koolla pitkään yhdessä töitä tehnyt tiimi. Silloin työtoveruus on usein kasvanut ystävyydeksi. Kun kaikki tuntevat toisensa ja keskinäinen luottamus on vahva, voidaan vaikeistakin asioista keskustella avoimesti tungettelematta. Ehkä näiden ystävyyssuhteiden pohjan luovat hienotunteisuus ja sydämen viisaus, joiden avulla toisten yksityisyyden rajat osataan hahmottaa ja niitä halutaan kunnioittaa. Ja sitten luontoasiaa. Parhaillaan on menossa aika, jota voidaan kuvata sanoilla hiljainen tai kolmas metsästys. Siitä kirjailija Vladimir Solouhin on sanonut oleellisen: On siis myönnettävä, että kaikista metsän antimista vain sienet ansaitsevat kunnian tulla mainituiksi tasavertaisina tai ainakin melkein tasavertaisina kohteina yhdessä metsänriistan ja kalojen kanssa. Nautinnollisia sieniretkiä! super 3

4 Ajankohtaista Syyskuu Hengityskuntoutuspäivät, Tamperetalo, Filha ry Täydennyskoulutus- ja virkistyspäivä Kuusamossa, Kuusamon SuPer Luottamusmiestutkinto, jatkokoulutus, Helsinki, SuPer ry 8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä Kuntamarkkinat, Kuntatalo, Helsinki, Kuntaliitto ja Kuntalehti Kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Kodin viikko 2009, tapahtumia ympäri Helsinkiä, Väestöliitto Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer ry PeSu nollaysi perustietoa SuPerista, Turku, Radisson SAS Marina Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Ihanasti ikääntyen -iltapäivä, Oulu, SuPer ry Lokakuu Esiintymistaidon kurssi, SuPerin toimisto, SuPer ry Tuberkuloosin hoitotyön haasteet tänään, Paimio, Filha ry, TYKS PeSu nollaysi, perustietoa SuPerista, Vaasa, SuPer ry Maailman mielenterveyspäivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Viestinnän haasteet, Helsinki, SuPer ry Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuspäivä, Hämeenlinna, SuPer ry Taloudenhoitajien peruskurssi, Helsinki, SuPer ry Ammattiosastojen edunvalvontapäivät, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry Vanhustyön koulutuspäivä Ihanasti ikääntyen, Tampere, SuPer ry superilaisten vakuutusturva järjestötehtävissä uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi. Nyt on aika... varata paikka Perustietoa SuPerista -koulutuksesta. Katso lisää jäsensivuilta. kuntasektorilla valmistautua marras-joulukuussa pidettäviin luottamusmies- ja työsuoje- SuPer on vakuuttanut ammattiosastojen jäsenet ja toimihenkilöt heidän osallistuessaan järjestötehtäviin ja -tilaisuuksiin sekä matkoilla niihin. Matkasairauksien ja -tapaturmien hoitokulut korvataan ilman ylärajaa, tapaturman aiheuttaman pysyvän haitan korvaus on enimmillään euroa ja tapaturmaisen kuoleman korvaus euroa. Matkatavaroiden enimmäiskorvausmäärä on euroa, omavastuu 84 euroa. Rahaa korvataan kuitenkin enintään 169 euroa. If Järjestövakuutuksessa on myös toissijainen Autovakuutus. Siitä korvataan autolle sattunut vahinko, jos jäsenen ajoneuvossa ei ole omaa kaskoa esimerkiksi silloin, kun hän on liiton toimeksiannosta onnittelukäynnillä toisen jäsenen luona. Liiton ottama vakuutus ei kata jäsenten omia vapaa-ajan matkoja. Jäsen saa kuitenkin alennusta myös matkavakuutuksestaan keskittäessään vakuutuksensa Ifiin. Mitä useampia Keskittäjän vakuutuksia perheellä on samassa If Sopimuksessa, sitä enemmän saa alennusta: kolmella vakuutuksella 10 prosenttia, neljällä 12 prosenttia, viidellä 14 prosenttia, kuudella ja useammalla Keskittäjän vakuutuksella 15 prosenttia. Nuoret alle 27-vuotiaat järjestöasiakkaat saavat 10 prosentin Keskittäjäalennuksen jo yhdellä vakuutuksella. Vakuutuksen voi tehdä myös verkossa osoitteessa Saat S-ryhmän Bonusta maksamistasi vakuutusmaksuista, kun rekisteröit osuuskaupan jäsennumerosi Ifiin osoitteessa markku silvennoinen pääsihteeri super on tyytyväinen, että vanhuslaki etenee SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki on tyytyväinen, että vanhustenhuoltoon ollaan viimeinkin tuomassa konkreettisia parannuksia. Peruspalveluministeri Paula Risikko on esittänyt vanhuslakia, jolla nykyiset vanhustenhuollon laatusuositukset muutettaisiin sitoviksi. SuPer on jo vuosia vaatinut tätä. Erityisesti kevään aikana on liittoon tullut lukuisia soittoja jäseniltä, jotka ovat olleet huolissaan koulutetun hoitohenkilökunnan riittämättömästä määrästä ja hoidon tason laskusta. Perushygienian vähentyminen jopa kahteen suihkutuskertaan kuukaudessa ja ruokailuvälien pidentäminen sekä ulkoilutuksen vähentäminen tai siitä luopuminen ovat olleet erittäin suuria huolenaiheita. SuPer on ollut huolissaan siitä, että hoidon taso on riippunut vanhuksen asuinpaikkakunnasta ja hoitolaitoksesta. Laki takaisi yhtenäiset hoitokäytännöt. Osa kunnista on noudattanut laatusuosituksia, mutta valitettavan usein suositukset eivät ole olleet riittäviä. SuPer on usean vuoden ajan vaatinut suosituksia sitoviksi. Laissa on määriteltävä nimenomaan koulutetun hoitohenkilökunnan määrä, Palomäki vaatii. luvaaleihin ja etsiä niihin ehdokkaita. merkata allakkaan alueelliset jäsentilaisuudet viikoilla Seuraa liiton nettisivuja. päivittää sähköpostiosoite jäsentietoihin. osallistua ammattiosaston syysrientoihin. 4 super

5 Onnea opiskelupaikan johdosta! johtaja arja niittynen, kehittämisyksikkö On hienoa, että ammatillisen koulutuksen vetovoima on kasvanut viime vuosina. Onneksi olkoon opiskelupaikasta. Tänä syksynä noin 4000 hakijaa jäi ilman ammatillisen koulun opiskelijapaikkaa. Lisäksi useita tuhansia opiskelijoita keskeyttää opintonsa syystä tai toisesta. Nämä pudokkaat ovat suuressa syrjäytymisvaarassa. Taloudellisen taantuman aikana ei ole työpaikkojakaan tarjota kouluttamattomille nuorille. Meidän on jokaisen omalta osaltaan pidettävä huolta siitä, että tuemme opiskelijoita oman ammattinsa saavuttamisessa. Työssäoppimisjaksolla jokaisella superilaisella on mahdollisuus tukea tulevan lähihoitajan osaamisen lisääntymistä ja opinnoissa onnistumista. Syksyn opinnot alkavat osin uudistuneena. Perinteinen opiskelijoiden arviointiasteikko hylätystä viitoseen muuttui alkaen hylätystä kolmoseen. Arviointiasteikon muutoksen on tarkoituksena helpottaa niin opiskelijaa kuin työelämääkin sekä yhtenäistää koko ammatillisen koulutusjärjestelmän arviointeja. Arviointiasteikon muuttaminen kolmiportaiseksi edistää kriteereiden mukaista arviointia ja lisää työelämälähtöisyyttä. Työn tekemisen kuvaaminen riittävän selkeästi viidellä tasolla on koettu ongelmalliseksi, joten kolmiportaisuuden tavoitteena on selkeyttää arviointia ja parantaa opiskelijan oikeusturvaa. Arviointiasteikon muuttaminen kolmiportaiseksi ei vaikuta jatko-opintokelpoisuuteen eikä valintamenettelyihin. Osa ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteista uudistui jo elokuun alussa. Lähihoitajan tutkinnon uudistuneet perusteet otetaan käyttöön Kaikkia ammatillisia tutkintoja uudistetaan säännöllisin määräajoin, jotta tutkinnon tuottama osaaminen vastaisi työelämän tarpeisiin ja suuntautuisi tulevaisuuteen. Uudistuvassa tutkinnon perusteessa yhdistyvät opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet, joten asiakirja on velvoittava määräys sekä peruskoulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjille. Tutkinnon perusteissa määritellään yhteiset osaamistavoitteet ja kuvataan, mitä ammattiosaamisen näyttö käsittää ja miten laaja on näyttötutkinnossa tutkintosuoritus. Uutta uudistuvissa tutkinnon perusteissa on muun muassa valinnaisuuden lisääntyminen. Ammattitaitovaatimukset määritellään oppimistuloksina, ja kriteeriperustaisen arvioinnin tulee ohjata osaamisen vertaamiseen tutkinnon perusteissa kuvattuihin ammattitaitovaatimuksiin ja kriteereihin. Arvioinnin tulee olla motivoivaa ja oman osaamisen arviointia kehittävää. Koulutuksen järjestäjät laativat valtakunnallisten tutkinnonperusteiden pohjalta koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Näihin työryhmiin on tärkeää saada superilainen edustaja. Joten ota rohkeasti yhteyttä oppilaitok- seen ja tarjoa osaamistasi heidän käyttöönsä! Uudistuneisiin tutkinnon perusteisiin voi tutustua osoitteessa super 5

6 SuPer lähtee hakemaan palkankorotuksia syksyn kierroksella teksti ja kuva jukka järvelä SuPer hakee kahden tai kolmen vuoden sopimusta syksyn palkkaneuvotteluissa. Naisten ja miesten välistä palkkaeroa on supistettava hoitajiin kohdistuvilla palkankorotuksilla. Syksyn työehtosopimusneuvotteluja on käynnistelty eri liitoissa. Työnantajat ehättivät lähteä liikkeelle ehdotuksellaan nollalinjasta, mikä tarkoittaisi sitä, että palkankorotuksista pidättäydyttäisiin tänä syksynä vaikean taloustilanteen vuoksi. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki pitää alkavia työehtosopimusneuvotteluja kiintoisina ja haastavina, kun hän katsoo asiaa hoitajien palkkatason ja yleisen taloustilanteen kautta. Neuvottelujen osalta meille on tulossa mielenkiintoinen syksy ja alkutalvi. Maailmantalous ja Suomenkin talous ovat epävakaalla pohjalla, vaikka joidenkin ekonomistien mielestä pahin on taloustilanteessa jo ohitettu ja maailmalla näkyy merkkejä siitä, että ehkä tästä sittenkin selvittiin. ei lomautuksille Juhani Palomäki haluaa jatkaa työtä naisten ja miesten palkkojen tasapainottamiseksi. Kuntapuolen työehtosopimusneuvottelut ovat alkamassa. Palomäki ei osaa sanoa, milloin esimerkiksi superilaisia koskevat sopimukset pystytään tekemään. Teknologiateollisuus ja Metallityöväen liitto tekivät kauden avaussopimuksen. Tämä kolmevuotinen sopimus astuu voimaan lokakuussa ja lupaa syksyksi 0,5 prosentin palkankorotukset. Muista alan korotuksista päätetään myöhemmin. Me SuPerissa lähdemme liikkeelle ajatuksesta, että hoitajille on saatava palkankorotuksia myös tulevalla kierroksella. Sopimuksen kesto on todennäköisesti kaksi- tai kolmevuotinen. Painotamme ennen kaikkea samapalkkaisuusperiaatetta. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat sopineet naisten ja miesten palkkaerojen kaventamisesta, ja sitä työtä on nyt jatkettava, oli taloudellinen tilanne mikä hyvänsä. Katsomme myös, että jäsentemme palkkataso on joka tapauksessa sellainen, että nyt kaivataan lisää ostovoimaa eli ihan sitä reaalista rahaa työssä käyville. Palomäki korostaa, että SuPer on liikkeellä toiveikkain mielin. Olemme vaatineet valtiolta lisäapua kuntasektorille. Valtion täytyy lähteä tukemaan kuntien heikkoa tilannetta määrätyn suuruisilla rahasummilla. Olemme vastustaneet lomautuksia. Emme näe niitä talouden kehityksen kannalta oikeina ratkaisuina. Hoitajia on jo tällä hetkellä liian vähän. Eli jos nyt lähdetään lomauttamaan, ihmisten terveys, lasten päivähoito ja vanhusten hoiva ovat siinä tapauksessa uhattuina. kansalaiset haluavat turvata kunnalliset peruspalvelut haluavatko päättäjät? Niin eduskunta- kuin kuntavaalienkin alla useimmat ehdokkaat halusivat turvata kansalaisille laadukkaat peruspalvelut. Vanhusten ja lasten edut haluttiin hyvin yksimielisesti turvata. Kuntien rahapula kosketti silloin vain pientä osaa Suomen kunnista. Nyt tilanne on maailmanlaajuisen taantuman myötä muuttunut ja rahapula on tullut lähelle suurinta osaa kunnistamme. Nyt olisi vaalilupausten lunastamisen aika, mutta mistä löytyy ystäviä vanhuksille ja lapsille? Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema tuore mielipidekysely kertoo selvällä suomen kielellä kansalaisten ja kunnanvaltuutettujen mielipiteet lasten ja vanhusten palvelujen turvaamisesta. Kyselyn mukaan viimeisiä säästökohteita niin kansalaisille kuin valtuutetuillekin olisivat vanhustenhuolto ja terveydenhuollon palvelut. Kyselyssä ei myöskään hyväksytä sitä, että säästökohteiden kohteiksi joutuisivat lasten päivähoito ja kuntien koulutoimi. Kyselyn mukaan sekä kansalaiset että kunnanvaltuutetut pitivät huonoimpina taantuman torjuntakeinoina kunnallisten palveluiden laatutason laskun ja kuntien henkilöstöön kohdistuvat säästötoimenpiteet. Parhaimpana kuntien talousahdingon ratkaisuvaihtoehtona nähtiin kunnallisveron korotus, jota kannatti peräti 69 prosenttia kyselyyn vastanneista valtuutetuista. Syksyn 2009 ja vuoden 2010 aikana poliitikoilla niin eduskunnassa kuin kuntien valtuustoissakin on mahdollisuus osoittaa se, että he pystyvät seisomaan sanojensa takana myös tiukassa paikassa. Laitetaanko laman maksumiehiksi kuntien palveluksessa oleva henkilöstö, lapset ja vanhukset vai olisiko nyt vastuunoton paikka? juhani palomäki, puheenjohtaja 6 super

7 Stop sikainfluenssalle! Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä Suomessa siirryttiin heinäkuussa sikainfluenssa A(H1N1) -epidemian rajaamisvaiheesta lieventämisvaiheeseen. Tavoitteena on infl uenssainfektioiden komplikaatioiden vähentäminen kohdistamalla viruslääkehoito riskialttiisiin ryhmiin. Euroopan tautiviraston määrittämiin riskiryhmiin kuuluvat raskaana olevat naiset, tiettyjä pitkäaikaissairauksia sairastavat henkilöt ja alle kolmevuotiaat lapset. Tieto riskiryhmiin kuuluvista voi muuttua, kun taudista ja sen aiheuttamista jälkitaudeista saadaan lisää tietoja tapausmäärän kasvaessa maailmassa. muista hyvät tavat Virus tarttuu muiden influenssavirusten tapaan yskiessä ja aivastaessa tai hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä. Tartunnan saaneet ihmiset voivat tartuttaa virusta noin vuorokauden ajan ennen oireiden ilmaantumista ja edelleen jopa seitsemän päivän ajan sairastumisen jälkeen. Lapset ja pitkäaikaissairaat voivat olla taudin tartuttajia pidempäänkin. Oireinen henkilö on erityisen tartuttava muutaman ensimmäisen vuorokauden aikana. Yleisimpiä oireita ovat äkillinen kuume, kurkkukipu, yskä ja nuha. Muita mahdollisia oireita ovat jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys. Lisäksi voi esiintyä muitakin oireita kuten ripulia. Vakavia komplikaatioita ovat keuhkokuume ja äkillinen hengitystoiminnan vajaus. Jos oireet ovat lieviä, eikä sairastunut kuulu riskiryhmiin, lääkärin tekemää taudinmääritystä tai viruslääkehoitoa ei pääsääntöisesti tarvita. Kun kotona on influenssaan sairastunut henkilö, muut samassa taloudessa asuvat voivat pienentää tartuntariskiä STOP INFLUENSSA välttämällä lähikontaktia sairastuneeseen, huolehtimalla käsihygieniasta ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan käsien kuivaamiseen paperipyyhkeitä tai henkilökohtaisia käsipyyhkeitä. Jos mahdollista, vain yksi aikuinen hoitaa sairastunutta. Sairastuneiden henkilöiden käyttämiä liinavaatteita, aterimia ja astioita ei tarvitse pestä erikseen, mutta ne tulisi pestä tai puhdistaa huolellisesti ennen kuin muut koskevat niihin. Paras tapa suojautua miltä tahansa hengitystieinfektiolta on noudattaa hyvää käsihygieniaa ja suojautua potilaan hengitystie-eritteiltä opastamalla potilasta peittämään nenänsä ja suunsa yskiessä ja niistäessä kertakäyttönenäliinalla. Päivähoidossa on huolehdittava siitä, että henkilökunnalla on edellytykset riittävän käsi- ja yskimishygienian toteuttamiseen. Sairastunut lapsi on pidettävä poissa päivähoidosta niin pitkään, että hän on ollut kuumeeton ja oireeton vähintään vuorokauden. Jos päivähoidon yksiköissä ja ryhmissä ilmenee useita kuumeisia hengitystieinfektiotapauksia, on asiasta ilmoitettava paikalliselle terveyskeskukselle. ohjeita verkossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on koonnut verkkosivuilleen ajankohtaista tietoa A(H1N1) -infl uenssaviruksesta, influenssan kotihoito-ohjeet ja ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille sekä matkailijoille. Myös sosiaalija terveysministeriön sivuilta fi löytyy ajankohtaistietoa. Kysy influenssasta -puhelin vastaa infl uenssa A(H1N1) -virusta koskeviin kysymyksiin arkipäivisin kello Puhelin palvelee suomeksi numerossa ja ruotsiksi numerossa lähdesivut: teboil korottaa jäsenkorttialennusta Teboil on kuluneen kesän aikana päivittänyt automaattiasemiensa ohjelmistot siten, että jäsenkorttialennuksen saa huoltamoiden automaateista ja automaattiasemilta myös sellaisilla maksukorteilla maksettaessa, joissa on K- Plussa-korttiominaisuus. Nyt jäsenkorttiasiakas voi itse valita joko jäsenedun tai Plussa-pisteet. Teboil Express automaattiasemat ovat edelleen nettohinnoiteltuja ja niistä ei myönnetä alennuksia. Teboil korottaa SuPerin jäsenkortilla saatavan bensiini- ja dieselöljyalennuksen 2,2 senttiin litralta Sopimuksen mukainen alennus on 1,7 senttiä litralta. Lisäksi jäsenkortilla saa voiteluaineista alennusta 10 prosenttia (ei yli 10 litran astioista). raahen seudun ammattiosastolla parhaat verkkosivut SuPer käynnisti kesäkuun alussa Wantedkilpailun, jossa etsittiin parhaita superilaisia ammattiosastojen www-sivuja. Kaikkiaan kilpailuun osallistui 1.6. ja välisenä aikana noin 350 henkilöä. Eniten ääniä parhaaksi osastojen kotisivuksi sai Raahen seudun ammattiosasto 214. Sivuilla on esitelty selkeästi muun muassa hallituksen jäsenet ja luottamusmiehet sekä osaston ajankohtaiset tapahtumat. Myös nuoret ja opiskelijat on otettu huomioon. Sivut löytyvät osoitteesta Vastanneiden kesken arvotun digikameran voitti Airi Kinnunen Lahdesta. superilaisia mukana worldskills-tapahtumassa Joka toinen vuosi käytävät ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut järjestetään Kanadan Calgaryssa syyskuuta. Hoitoalaa näissä WorldSkills2009 -kisoissa edustavat superilaiset Jaana Pakanen ja Tiina Ahola, jotka kisaavat lähihoitaja-lajin maailmanmestaruudesta. Heidän ja muidenkin suorituksia voi seurata tapahtuman verkkosivuilla osoitteessa super 7

8 Rotavirusrokotukset alkaneet syyskuun lyhyet koonnut jukka järvelä Rotavirusrokote tuli kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuun alussa. Kaikki ja sen jälkeen syntyneet imeväiset voivat saada rotavirusrokotteen ilmaiseksi neuvolasta. Rokotussarjaan kuuluu kolme rokoteannosta, jotka annetaan suun kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa, että lapsi saa rokotteen, kun hän on 2,3 ja 5 kuukauden ikäinen. thl Ei inkivääriä odottaville Eviran asiantuntijaverkostollaan teettämä arviointi inkivääriä sisältävien ravintolisien turvallisuudesta raskauden aikana antaa viitteitä siitä, että inkiväärivalmisteiden käyttöä samoin kuin inkivääriteen runsasta tai pitkäaikaista käyttöä olisi raskauden aikana syytä välttää. Evira pitää tarkoituksenmukaisena, että odottavia äitejä varoitetaan inkiväärivalmisteiden käytöstä pakkausmerkintöihin tehtävällä erillisellä merkinnällä Ei suositella raskaana oleville. Kurri pitää kylläisenä Laihduttajien kannattaisi ehkä nauttia aamiaisella rasvatonta maitoa mehun sijaan, sillä maito näyttäisi pitävän kylläisenä pitempään. Tämä johtunee maidon proteiineista. Australialaistutkimuksen tuloksista ei ilmene olisiko vesi tai jokin toinen vähäenerginen juoma kokonaisuuden kannalta parempi kuin rasvaton maito. duodecim ingram Adoptoitu on suomalainen Suomeen adoptoidut kokevat tuoreen tutkimuksen mukaan itsensä suomalaisiksi. Kantaväestöstä poikkeavan näköinen suomalainen leimataan kuitenkin helposti arjen kohtaamisissa ulkomaalaiseksi ja ei-suomalaiseksi. Monella kansainvälisesti adoptoidulla ei ole muistikuvia synnyinmaastaan tai tietoa biologisista vanhemmistaan. Tiedot selviävät tuoreesta Heidi Ruohion Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella tekemästä tutkimuksesta väestöliitto Tietopankki verkossa Kehitysvammahuollon tietopankki on kerännyt internetiin 1000 tautikuvausta kehitysvammaisuudesta. Tietopankki on uusmaalaisten vanhempien perustama palvelu, joka on suunnattu omaisille, alan henkilökunnalle ja muille kiinnostuneille. Alun perin sähköiseksi sosiaali- ja kuntoutusoppaaksi perustettu tietopankki aloitti toimintansa vuonna Tautikuvaukset tulivat vähitellen osaksi palvelua ja nykyisin ne käsittävät lähes puolet kaikkiaan reilusta 2200 Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiirin ylläpitämästä verkkosivusta. Tietopankin verkko-osoite on /kup. ingram Nainen osaa ajaa ingram Silloin kun liikenneonnettomuuden taustalta löytyy alkoholi, ylinopeus tai turvavyöttömyys, ratin takana on tyypillisesti ollut mies. Tieto käy ilmi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien kuolonkolareiden tilastoista vuosilta Miehet aiheuttavat lähes kymmenen kertaa enemmän rattijuopumukseen liittyviä kuolonkolareita kuin naiset. Ylinopeudella ajettujen onnettomuuksien tilanne on samankaltainen. Turvavyöttömiä mieskuljettajia kuoli yli viisi kertaa enemmän kuin naisia. Umpisuolitulehdukselle testi Virtsasta löytyvä proteiini saattaa tulevaisuudessa paljastaa onko lapsen umpilisäke tulehtunut ja poistettava. Tällä hetkellä tulehduksen toteamiseen ei ole luotettavaa ja helppoa testiä, ja siksi jopa puolet lapsille tehdyistä poistoleikkauksista paljastuu lopulta turhiksi. Umpilisäkkeen poisto on yleisin lapsille tehtävä leikkaus. duodecim Töllötin sotkee puheen Television katselu on yhdistetty pikkulasten puheen kehityksen viivästymiseen. Nyt ilmiölle on ehkä löydetty selitys. Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan vauvat kuulevat vähemmän puhetta, jos samassa huoneessa on televisio auki. Vanhemmat puhuivat selvästi vähemmän television ollessa auki. Vauvat kuulivat keskimäärin 770 sanaa vähemmän jokaista television lähettyvillä vietettyä tuntia kohden. duodecim 8 super

9 Mitä mieltä? Elokuun kysymys oli: Pelkäätkö lomautusta? muut lehdet Kutistava nipotusjohtaja keskittyy tuijottamaan budjettia ja osoittelee sieltä ongelmia. Jos sarakkeessa on huonoja numeroita, järjestetään puhuttelu. Helsingin yliopiston professori Kirsti Lonka telma 2/2009 Viranomaisten on vaikea uskoa naisen väkivaltaisuutta, vaikka todisteitakin on. Auttajilla on vaikeuksia tunnistaa naisten väkivaltaisuutta etenkin parisuhteessa. Ensi- ja turvakotien liiton psykologi Hannele Törrönen sosiaalitieto 6 7/ % kyllä 86 % en Laihuus menee tällä alalla aaltoliikkeinä. Se tulee aina aika-ajoin takaisin, enkä usko, että se tulee siitä muuttumaan. Mallitoimisto Paparazzin buukkaaja-agentti Jari Leskinen improbatur 2/ vuotta sitten Kyllä, koska asuntolainaa maksavalla pienikin ansionmenetys tuntuu. tiukka työtahti muuttuu entistä tiukemmaksi, kun vahvuudesta puuttuu työntekijöitä. Ja hoidettavat kärsivät. taloustilanne on epävarma ja halutaan vain tuottavuutta. lomautus tuo elämään epävarmuutta. kaupunki haluaa säästöjä hinnalla millä hyvänsä. työssä olevat joutuvat tekemään samat työt pienemmällä henkilöstöllä. kaupungilta puuttuu rahaa, ja avustajat on helppo lomauttaa. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. En, koska minulla on kaupungin virka ja yleensä sijoitetaan muualle, ennen kuin lomautetaan. homma on tuttua jo monelta kesältä, eikä pelota eikä harmita! se olisi vain mukava luvallinen loma. elämässä tapahtuu kaikenlaista. olen jo valmiiksi työtön. katko olisi hyväksi talouskin kestää. työ ei tekevältä lopu. ei koske minua, minut on irtisanottu. lähihoitajista on pulaa. teen pätkätöitä. ovat lyhytaikaisia. Lehti esitteli apuhoitaja Anna-Liisa Korholan, joka oli opiskellut kaksi vuotta Mäkelänrinteen yhteiskoulun iltalinjalla. Korholalla oli kaipuuta opiskeluun, koska hän halusi saada elämältä jotain muutakin kuin pelkkää työtä. Iltalinja sopi mainiosti Koskelan sairaalan kirurgisella kuntoutusosastolla työskennelleelle. Lisäksi 8,7:n keskiarvo kannusti jatkamaan välillä raskaallakin opintiellä. En olisi jaksanut, ellei olisi mennyt hyvin. Joskus tulee sellaisiakin hetkiä, että ajattelee, että nyt ei millään viitsisi lähteä. Mutta silloin on sisarten esimerkki kannustanut. Kun kaksi sisarta on käynyt iltaoppikoulun, niin miksi en sitten minäkin! apuhoitajalehti 8 9/ super 9

10 Työpaikka ei ole terapiahuone teksti liisa uusiniitty kuvitus joonas väänänen Yksi kertoo vuolaasti rakastumisensa ja eronsa. Toinen selostaa pienokaisensa jokaisen inahduksen. Kolmas kantaa katkerat pettymyksensä työpaikan kahvipöytään ja neljäs vaikenee. Kuuluvatko suuret tunteet ja varsinkaan niistä puhuminen työpaikalle? Olin parikymppisenä töissä toimistossa. Työtoverini oli rakastunut ja jutusteli avoimesti seksiasioistaan kirjoituskoneen rätistessä. Hänen työtehonsa ei tunteiden mylläkässä kärsinyt, mutta minä olin hämmentynyt. En olisi välittänyt puoliakaan kuulla. Toisella työpaikalla työtoveri kertoi alituiseen ainoasta lapsestaan. Hän raportoi huolellisesti lapsensa edesottamukset kakan väristä alkaen. Varsinkin lapsettomia työtovereita hänen puheensa ärsyttivät. Organisaatiokonsultti Jalmari Heikkonen tietää parinkymmenen vuoden kokemuksella, että tunteet kuohuttavat työpaikoilla. Hän johtaa Työterveyslaitoksella työyhteisöpalvelut -tiimiä, joka toimii kuudella paikkakunnalla. Jos lapsi sairastuu, läheinen menehtyy, tulee avioero tai rakastutaan, tunteet seuraavat mukana. Mikäli työtovereiden keskinäiset suhteet ovat luottamukselliset, heistä saa myös tukea. 10 super

11 Heikkonen korostaa, että työpaikalle tullaan töihin eikä terapiaan. Jos vapaa-ajalla on riittävästi hyviä juttukavereita, työtovereilleen ei edes tarvitse kertoa omista asioistaan. Ihmisillä on erilainen kyky käsitellä tunteitaan ja jotkut pystyvät yksinään selvittelemään kokemuksiaan. Lähimmäisen kuolema tai avioero on jo sen suuruusluokan asia, jonka harva pystyy pitämään sisällään. Työpaikalla tiedetään yleensä nopeasti, jos jollekin on sattunut isoja asioita. Tilanne voi ahdistaa ja työtoverit haluaisivat puhua siitä. Jos sulkee suunsa, supatus yleensä yltyy. Heikkosen mielestä asianomainen päättää, puhutaanko hänen asioistaan vai ei. Ihmistä ei voida velvoittaa selvittelemään tunteitaan, eikä työtoverin yksityisasioiden miettimiseen pidä tuhlata työenergiaa. Mikäli tunteet työpaikalla ovat niin pinnassa, että ne vaikuttavat työntekoon, on mentävä ammattiauttajan puheille. Jos suun sulkeminen hämmentää, myös jatkuva yksityisasioiden vatvonta rasittaa työpaikan ilmapiiriä. Jokaista ei voi kiinnostaa toisen lapset, perheen lomareissut, työtoverin puolison harrastukset tai valitukset raskaasta työstä ja huonosta palkasta. Yleensä puhujaa eivät kiinnosta muiden asiat. Hän haluaa itselleen yleisön. Heikkosen mielestä puhetulvan voi katkaista ilmoittamalla että eiköhän keskitytä työntekoon. Työpaikallakin pätee sama sääntö kuin muualla: puhutaan siitä, mitä toiset haluavat kuulla. Se on samaa vastavuoroisuutta kuin kaikessa muussakin elämässä. puhutaan suoraan Jos puheen pulputus vain jatkuu, ja ihmiset kiusaantuvat. Heikkonen neuvoo puhumaan asiat saman tien suoraksi. Harmistumisia ei pidä padota ja sitten, kun mitta tulee täyteen, päästää kerralla kaikki ulos. Silloin tulee helposti ylilyöntejä ja välit saattavat rikkoutua. On parempi olla alusta alkaen sopivan suora ja avoin. Jos joku asiallisesta kommentista loukkaantuu, se on hänen asiansa. Terveydenhuoltoalalla varsinkin pitäisi ymmärtää, milloin puhuminen liukuu terapian puolelle. Ihmisiä tuntuu ärsyttävän, jos toinen kehuu omia tekemisiään tai jälkikasvuaan. Kehuminen on Heikkosen mielestä tulkinnallinen asia. Mikä on kehumista? Jos kertoo, että poika tai tytär pääsi opiskelemaan sitä ja sitä, toiselle se on leuhkimista vaikka asianomainen haluaa jakaa iloaan. Mahdollisesti taustalla on kateutta. Koskaan ei kuitenkaan voida tarkalleen tietää, miten toisen elämä on mennyt. Kertomalla jatkuvasti omista onnistumisistaan muistuttaa toista tämän ikävistä kokemuksista super 11

12 Joskus asiakkaat ja potilaat valittavat, että työtoverit lörpöttelevät yksityisasioistaan. Heikkonen pitää käytöstä epäammatillisena. Uuden työtoverin aikana on myös syytä olla tahdikas. Jos pitkään samassa työpaikassa olleet puhuvat tutuistaan ja sukulaisistaan etunimiltä ja ymmärtävät toisiaan puolesta sanasta, uusi työntekijä tuntee nopeasti jäävänsä ulkopuolelle. Pahana työilmapiirin nakertajana Heikkonen pitää juoruilua ja poissaolevan työtoverin mollaamista. Käytös ruokkii eriseuraisuutta ja klikkiytymistä. Joku voisi heti muistuttaa, että eipäs puhuta poissaolevista. Sillä tavoin kehitetään hyvää työpaikkakulttuuria. typerät vitsit loukkaavat Työpaikoilla myös rakastutaan, mutta asianosaisten on Heikkosen mukaan huolehdittava, ettei se häiritse muiden työntekoa. Kuhertelut on syytä unohtaa. Vaikka suuret tunteet kuinka jylläisivät, on silloinkin otettava muut huomioon. Kaikenlaiset rakkaudenosoitukset kuuluvat työpaikan ulkopuolelle. Toisaalta työtovereiden asia ei ole tuomita rakastunutta työtoveriaan. Moraaliset kannanotot eivät kuulu työpaikalle. Tunteita nostattavat paitsi elämänkokemukset, myös monet arkaluontoiset asiat kuten uskonto, etninen syntyperä tai sukupuolinen suuntautuminen. Homovitsit ja rasistiset letkautukset voivat riipaista pahasti. Koskaan ei voida tietää, mitä joku sisimmässään ajattelee tai millaisia läheisiä hänellä on. Typerien vitsien laukojalle voi sanoa, että minulla on lähipiirissä tällainen henkilö ja puheesi loukkaavat. Valtaosa ihmisistä lopettaa heti. Heikkosen mielestä on työntekijälle itselleen parempi, ettei hänen kaikkia asioitaan tiedetä. Niitä voidaan sopivan hetken tullen käyttää lyömäaseena. Jos työpaikalla on mahdollista edetä urallaan, kannattaa tarkkaan miettiä, mitä sellaista kertoo itsestään, mikä ei liity työhön. Eräs italialainen johtaja sanoi, ettei hänellä ole työpaikalla ystäviä. Hän perusteli sillä, että ylenemistilanteessa hänen kertomiaan asioita voidaan käyttää häntä vastaan. Pahana työilmapiirin nakertajana Heikkonen pitää juoruilua ja poissaolevan työtoverin mollaamista. suuret asiat kannattaa kertoa Taukohuoneen ovi käy tiuhaan, kun Mäntän sairaalan perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitajat pistäytyvät iltapäivän kahvitauolla. Joukkoon mahtuu sairaalan työntekijäkaarti lääkäreistä osastosihteeriin. Mistä me ei puhuttaisi? Meillä on kevyt ilmapiiri ja pöytäkeskustelut ovat pöytäkeskusteluja, fysioterapeutti Anja Pohjola-Mlynski ihmettelee ja superilaisten luottamusmies Anneli Helander täydentää: Toisinaan vaihdetaan reseptejä, mutta saatetaan puhua myös potilaiden hoidosta. Puheet jäävät taukohuoneeseen. Osastolla ei ole tapana levitellä asioita. Aika paljon riippuu porukan kokoonpanosta. Henkilökohtaisista asioista ei puhuta kaikkien kanssa. Perusterveydenhuollon vuodeosastolla on lääkäreiden lisäksi noin 60 ihmisen henkilökunta, joka työvuorojen takia vaihtuu usein. Osasto muuttui 2003 yhteisosastoksi, kun perusterveydenhuollon vuodeosasto ja sisätautien osastot yhdistyivät. Vuorotyön suola on, että väki vaihtuu useasti, huomauttaa SuPerin Mäntän seudun ammattiosaston puheenjohtaja Arja Puskala. Anneli Helander vakuuttaa, että nuorten kanssa voidaan keskustella baari-illoista siinä kuin vanhempien kanssa puhutaan käsitöistä ja puutarhan hoidosta. Lähihoitajaksi opiskeleva Tanja Välilä sanoo olevansa joskus pihalla, kun ei uutena tulokkaana tiedä, kenestä tai mistä pitkään yhdessä olleet työtoverit puhuvat. En ole hiljainen tyyppi, ja kysyn jos en tiedä. Tiettyjen ihmisten kanssa alkaa vaistomaisesti puhua enemmän omista asioistaan. Toisten kanssa taas puhuu työasioista. Kahvitaukojen puheenaiheillakin on sääntönsä. Anneli Helanderin mielestä poissaolevista ei puhuta pahaa. Kun ollaan hoitoalalla, tuntosarvet ovat varmaan kasvaneet niin, että tiedetään mitä sopii puhua. Jos työtoverille sattuu todella isoja asioita, kuten kuolema, tapaturma, itsemurhia, tai vakava sairaus, hoitajien 12 super

13 nämä puheet rasittavat lasten hauskat jutut, jotka ovat hauskoja vain kertojan mielestä. lasten harrastukset omien sairauksien vatvominen sukulaisten kamalat sairaudet ja kuolemantapaukset puolison innokkuus seksiasioissa ainainen valitus työn raskaudesta ja huonosta palkasta huono sää, milloin liian kylmä, milloin liian kuuma jatkuva narina tunkkaisesta huoneilmasta tai huonosta siivouksesta seikkaperäinen unien selostaminen näistä voidaan puhua television ajankohtaisohjelmat arjen pienet ongelmat: esimerkiksi kuka tietää miten kaktuksen saa kukkimaan kuka tietää kertoa, mistä kaupasta saa sitä ja sitä mukavat tapahtumat ja kommellukset, joita ei kerrota liian laveasti positiivisella asenteella voidaan puhua melkein mistä vain mielestä asiasta olisi puhuttava. Vaikeneminen tekee kahvitaukojen ilmapiiristä painostavan, kun ei oikein tiedä, mitä sanoisi. Ilmapiiri vapautuisi, jos asiasta kertoisi itse. Esimerkiksi kertomalla sairaudestaan voisi saada tukea työyhteisöltään. Sitä paitsi tieto leviäisi kuitenkin nopeasti. Suuria asioita olisi vaikea pitää vaieten sisällään, Arja Puskala huomauttaa. Joskus työtoveri innostuu puhumaan liikaakin, mutta hoitajille on ilmeisesti kehittynyt kuulemisen taito. Jos työtoveri on yövuoron aikana vuodattanut kaikki asiansa, aamulla ei välttämättä muista niistä mitään. Täytyy sanoa, etteivät nuorten ihmisten miesjutut jaksa kiinnostaa. Yhtä nopeasti rakastutaan ja yhtä nopeasti lähdetään omille teille. Ehkä tämä on ikäpolvikysymys, kun sellainen ei ole itselle ajankohtainen asia, perushoitaja Leena Mäkelä nauraa. Meitä kiinnostaa, koska pääsee seuraavaan kuntoutukseen, osastosihteeri Riikka Kalliokoski lisää. Tai koska päästään lavatanssein, Arja Puskala pistää väliin. Työpaikalle ryöpsähtävistä rakastumisista naiset ovat yksimielisiä: Myönteiset tunteet ovat hienoja, mutta saattavat hämmentää, jos kumpikin on tahollaan naimisissa ja puolisot tunnetaan, he toteavat. nuoret ovat usein kuuntelijoita Miia Ojala kaataa kuppiinsa kahvia ja istahtaa tyhjentynee- seen taukohuoneeseen. Naapurikunnasta Juupajoelta kotoisin oleva 18-vuotias Miia opiskelee lähihoitajaksi Tampereella. Nuoresta iästään huolimatta Miia on saanut aina kesätöitä. Hymyilevä Miia sanoo mieluummin kuuntelevansa, mitä muut puhuvat kuin osallistuvansa keskusteluun. Eniten juttelen toisen opiskelijan kanssa, joka on minua kolme vuotta vanhempi. Ei minua vaivaa, mitä minua vanhemmat hoitajat puhuvat. Ajattelen, että olen vain töissä täällä. Omista henkilökohtaisista asioistaan Miia ei halua puhua. Olen niin uusi työntekijä, etten halua alkaa puhua omista asioistani, hän perustelee. Seinäjoen keskussairaalan psykiatrian akuuttiosastolla työskentelevän Maria Hautalan, 27, työtoverit ovat sekä miehiä että naisia. Maria saattaa osallistua keskusteluun kertomalla jonkin omalle kohdalleen tulleen hauskan sattumuksen. Puheenaiheet vaihtelevat paljon sen mukaan keitä kahvipöydässä istuu. Usein puhutaan potilaista ja osaston asioista. Työkaverit kertovat kuulumisiaan. Joskus puhutaan säästä tai urheilusta. Vanhemmat työtoverit voivat puhua pääsystään eläkkeelle. Jos puheet kiinnostavat, Maria saattaa osallistua keskusteluun. Hän voi myös istua hiljaa koko kahvitunnin ajan. Maria ei halua kuulla seksijuttuja eikä hänen ole niitä tarvinnut kuunnellakaan. Varsinkin miespuoliset kollegat ovat Marian mukaan tänä päivänä suustaan varovaisia. Naiset voivat olla puheissaan ronskimpia. Jos puheet ovat ikäviä, pitäisi olla rohkeutta katkaista ne alkuunsa. Mielestäni jokainen saa kertoa vapaasti yksityisasioistaan, mutta otan myös itselleni vapauden tarvittaessa poistua, mikäli puheet eivät kiinnosta super 13

14 14 super

15 Kaikella on tarkoituksensa teksti ja kuvat marjo sajantola Ystävältä saatu hellyttävä pehmoporo saa ihmiset hymyilemään. Benjami-poron tarkoitus onkin tuoda iloa. Tuula Pärnäjärvi on kolmekymppinen lähihoitaja Mäntästä, eloisa ja iloisa. Hän kuvailee itseään sanalla holosniekka. Olen reipas ja aika puhelias, mutta yritän työpaikalla olla vähän asiallisempi. Ei töissä voi hölsköttää ihan niin kuin siviilissä. En kuitenkaan ole sitä mieltä, että minulla olisi erikseen joku työrooli, suitsen vain sitä holosniekkaa, hän naureskelee. Tuula valmistui lähihoitajaksi jouluna 2008 sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta. Valmistumisensa jälkeen hän on tehnyt sijaisuuksia ja on määräaikaisena tämän vuoden loppuun Mäntän sairaalan vuodeosastolla, jossa hoidetaan kaikenikäisiä potilaita. Pääasiassa kuitenkin vanhempaa väkeä. Se on ihan perusterveydenhuollon vuodeosasto. Toivoisin, että töitä olisi jatkossakin, sillä viihtyisin täällä vaikka eläkeikään asti. Työ on mielenkiintoista ja meillä vuodeosastolla on upea yhteistyöhenki. Opiskelijat ja uudet tulokkaat otetaan tosi hyvin vastaan. Ennen lähihoitajaksi opiskeluaan Tuula työskenteli kahdeksan vuotta kahvilassa. Kahviotyössä tapaa myös monenlaisia asiakkaita ja kuulee monenmoisista ihmiskohtaloista. Jotain työn sisällöstä kuitenkin puuttui: Olisin jo peruskoulun jälkeen pyrkinyt hoitoalalle, mutta silloin kouluun oli 17 vuoden ikäraja. Halusin auttaa ihmisiä ja työskennellä erilaisten ihmisten kanssa. Kun päätin vihdoin toteuttaa haaveeni, mietin osaanko enää opiskella ja opinko mitään, sillä aikuisena opiskelu tuntui kyllä haastavalta. näytti ihan benjamilta Mäntän upeat maisemat houkuttelevat lähihoitaja Tuula Pärnäjärven usein lenkkeilemään. Kyllä me Benjamin kanssa pärjäämme palkallani oikein hyvin. Tuula Pärnäjärvi teki keikkaa jo opiskeluaikana Mäntän sairaalan vuodeosastolla. Työparin kanssa riitti juttua, molemmilla oli samanlaiset ajatus- ja arvomaailmat ja huumorintajukin löi hyvin yksiin. Työkaveruus syveni ystävyydeksi. Merja Parviainen pyysi minua mukaan lenkille ja aloitimme kuntoilun yhdessä. Lenkkeilemme tai käymme uimassa, joskus teemme pitempiäkin retkiä. Kaikenlaista, mistä tulee iloiseksi. Minä pidän ulkoilusta, enkä osaa kuvitellakaan meneväni kuntosalille tai aerobiciin. Benjami onkin Merjalta saatu joululahja. Kun paketista paljastui punahuivinen, punanenäinen ja punasarvinen poro, Tuula totesi heti, että tämä on Benjami. Se vain näytti ihan Benjamilta, enkä osaa sitä sen kummemmin selittää. Sen voin sanoa, että Benjamista on ollut tosi paljon iloa, joten silläkin on oma tarkoituksensa. Tuula pohtii ystävyyden merkitystä. Hänen mielestään ystävyydessä on parasta, että sekin jo riittää, että ystävä on vain olemassa. Lapsena sitä ajattelee erilailla ystävyydestä, eli kaikki kaverit ovat ystäviä. Aikuisena ystävän merkitys on paljon suurempi ainakin minulle ystävällä ja kaverilla on suuri ero. Kavereita voi olla paljon, mutta niitä hyviä ystäviä on vain muutama. mäntässä on melkein kaikkea Tuula Pärnäjärvi on syntynyt Kuorevedellä, mutta Mäntästä on tullut hänelle rakas kotipaikka, josta hän ei halua muuttaa pois. Hän toteaa, että kaikki palvelut toimivat hienosti, vain kenkäkauppa puuttuu. Vanhusten palveluihin hän haluaisi kuitenkin panostaa enemmän, etenkin sellaisiin, jotka auttaisivat vähentämään vanhusten yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. Tulevaisuudessa hän haluaisi perustaa oman perheen Mänttään ja pari lasta olisi sopiva määrä. Kaikella on tarkoitus kuten sanotaan joten jos minulle ei ole lapsia tarkoitettu, siihen on sitten vain sopeuduttava. Tällä hetkellä Tuula viettää Benjamin kanssa sinkkuelämää. Asunto on vuokra-asunto, mutta oma auto on välttämätön. Palkka riittää elämiseen ja joskus voi hemmotella itseään pienillä ylellisyyksillä: Mansikat ovat sellaista ylellisyyttä, josta olen valmis maksamaan. Kyllä me Benjamin kanssa pärjäämme palkallani oikein hyvin ei ole Benjami valittanut, Tuula nauraa super 15

16 Yksikkövastaava Seija Laine pitää monihäiriöisten lankoja käsissään Hoidetaan ihmistä, ei pelkkää diagnoosia teksti ja kuvat jukka järvelä Seija Laine osoittaa, että lähihoitaja voi yltää korkealle. Hän luotsaa Espoossa Kartanoyhteisöä, joka on mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksikkö. Laineen työnkuvaan kuuluu vastata siitä, että niin talon asiakkaat kuin henkilökuntakin pysyvät yhteisössä mahdollisimman tyytyväisinä. Espoon Aseveljentiellä sijaitsevassa kookkaassa asuintalossa on elokuussa hiljaista. Kesän jälkeen paikalla on tavallista vähemmän väkeä, kun moni pitkäaikaisasiakaskin on päättänyt hoitosuhteensa. Kymmenpaikkaisen kodin neljä asukasta ovat juuri lähteneet yhteislenkille. Lähihoitaja Seija Laine on ollut alusta asti mukana Kartanoyhteisössä, joka on kuntouttanut monihäiriöisiksi kutsuttuja asiakkaitaan vuodesta Yleensä meille tulevat kunnista ne haastavimmat asiakkaat. Moni puhelu alkaa sanoin: Olette viimeinen paikka johon soitan. uria uurtamassa Laine valmistui lähihoitajaksi oppisopimuksella Pellaksen huumehoitoyksiköstä vuonna Koulutusohjelmana oli tietenkin mielenterveys- ja päihdetyö. Hän työskenteli Helsingin Diakonissalaitoksen alaisuudessa Perheen yhdistetyn hoidon yksikössä ja ehti hankkia sekä yhteisöhoidon että perheterapeutin koulutuksen. Sitten ystävä pirautti. Tuula Granqvist-Paalasvuo kysyi, lähtisinkö perustamaan Alvin alaista päihdeyksikköä kaksoisdiagnoosista kärsiville, laatuaan ensimmäistä Suomessa. Hetken mietin, olisiko minulla riittävästi psykiatrista tietoa. Sitten ajattelin, että olenhan jo hoitanut samanlaisia ihmisiä, oli heillä diagnoosia tai ei. Laine otti toimivapaan Diakonissalaitokselta, ja uusi hanke lähti RAY:n avulla käyntiin, aluksi Espoon Juvanmalmilla. Kynistä ja huonekaluista alkaen keräsimme kaiken kasaan. Aikaa meni käytäntöihin ja erilaisiin asiarunkoihin tutustuessa. Laine aloitti paikan varavastaavana, mutta ei vielä ollut lopullisesti jättänyt edellistä työtään Diakonissalaitoksen alaisuudessa. Pian hänelle tuli mahdollisuus edetä yksikkövastaavaksi. Taas piti miettiä, kannattaisiko lopullisesti lähteä isosta Diakonissalaitoksesta pieneen Alviin. Ala ja asia kiinnostivat kuitenkin niin paljon, että meni syteen tai saveen, niin tänne päätin jäädä. Tämän talon kanssa tässä on viime vuodet menty ylös ja alas. koulutuksesta avaimia Laine on jatkanut kouluttautumista tehtävävastuun kasvaessa. Hän on käynyt psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon. Parhaillaan on käynnissä avoimessa yliopistossa päihdelääketieteen perusteisiin perehtyminen. Alvi ry:n toiminnanjohtaja Jukka Suurmäki on myös superilainen ja koulutukseltaan psykoterapeutti. Nykyään psykoterapeutiksi valmistuminen vaatii kolmevuotisen koulutuksen en tiedä, aika näyttää, Laine mietiskelee jatkokoulutuksia. Laine on alanvaihtaja. Ennen lähihoitajuutta hän työskenteli viinikassana ja tarjoilijana. Vielä konkreettisempaa taustaa rankalle alalle hän ammensi ollessaan päihteiden väärinkäyttäjä. Nyt on 15 vuotta oltu täysin raittiina. Seija Laine on myös luennoija. Tänä syksynä hän puhuu muun muassa valtakunnallisilla päihdepäivillä ja mielenterveysmessuilla. 16 super

17 super 17

18 Mikä on Alvi? Sosiaalineuvos Seija Järvinen perusti Alvi ry:n vuonna Tarkoituksena oli luoda lämminhenkinen ja turvallinen koti mielenterveyskuntoutujille. Yhdistys perustettiin Alvin nimipäivänä. Ensimmäinen yksikkö, Alvikoti, avasi miehille ovensa Naisten Elvi-koti käynnistyi kaksi vuotta myöhemmin. Alvissa toimii nykyään viisi erilaista tukiyhteisöä, kaikki pääkaupunkiseudulla: Alvila-koti. Yhdistetty mielenterveyskuntoutujien koti miehille ja naisille Helsingin Lapinlahdessa. Tukipiste Laturi. Tarjoaa ympärivuorokautista tukea omissa kodeissaan asuville kuntoutujille Helsingissä ja Vantaalla. Kartanoyhteisö. Monihäiriöisten kuntoutujien asuinyhteisö Espoossa. Asiakkaita pääkaupunkiseudun lisäksi myös Pirkanmaalta. Casa Franca. Tarjoaa kodinomaista kuntoutusta vuotiaille mielenterveyskuntoutujille Vantaalla. Cafe Popolo. Lounaskahvila, joka työllistää vantaalaisia mielenterveyskuntoutujia. Miettiessään omaa nykyistä asiakaskuntaansa eli niitä monihäiriöisiä, joille päihteiden väärinkäyttö, mielenterveyden ongelmat ja yleinen elämänhallinnan heikkous ovat arkipäivää Laine huoahtaa havaitsemansa totuuden: Tämä asiakasryhmä on se, joka kärsii ensimmäisenä, jos kunnat tämän niin sanotun laman aikana alkavat karsia menojaan. ihmisen hoitoa Kartanoyhteisön asukkaiden joukossa on ollut rankkojakin ihmiskohtaloita. Talo kuitenkin suhtautuu avoimen inhimillisesti jokaiseen. Taustoilla ja tuomioilla ei ole merkitystä, jos tulija kykenee sopeutumaan suljetun yhteisön sääntöihin, jotka eivät aina kuitenkaan ole maksimaalisen ankarat. Esimerkiksi retkahtaminen päihteisiin ei tiedä potkuja yhteisöstä, kuten joissakin muissa päihdehoitopaikoissa. Kartanoyhteisössä tällaista takapakkia pidetään osana jopa vuosia kestävää kuntoutumisprosessia. Ihmiset ovat erilaisia, ja me hoidamme ihmisiä, emme diagnooseja. Tehtävämme on kulkea rinnalla edes pätkän matkaa, eikös tästä mainita jo lähihoitaja lupauksessakin. Jokaisen asiakkaan sekä verkoston muiden toimijoiden kanssa laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma, ja lopulta kokonaisuus ratkaisee eikä se, sairastaako skitsofreniaa tai onko ollut huumeriippuvainen. Emme me tietenkään suosi tai hyväksy esimerkiksi päihderetkahduk- sia, mutta ymmärrämme tilanteen, Laine valaisee. Lähi- ja perushoitajiin talossa luotetaan. Osa potilaista tulee sairaaloiden suljetuilta osastoilta, mutta lähihoitajat heitä täällä hoitavat. Seija Laineen lisäksi talon henkilökuntaan kuuluu kuusi lähihoitajaa, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosionomi. Lisäksi vuoroissa on keikkaa tekeviä lähihoitajia. Harjoittelijoiksi Laine valitsee vain aikuispuolen opiskelijoita, joilta jo löytyy elämänkokemusta vaikeita hoitotilanteita varten. Asiakkaan hoitovuorokausi Kartanoyhteisössä maksaa 320 euroa. Summa sisältää muun muassa täyden ylöspidon, lääkityksen ja viikoittaisen erikoislääkäritapaamisen. Kunnat eivät helposti lähetä asiakkaita pitkiin, vuosienkin kuntoutuksiin, mutta ei parissa kuukaudessa voi tehdä ihmeitä sellaisen kanssa, joka on parikymmentä vuotta ollut sivuraiteella päihteiden väärinkäyttäjänä. taidot käytössä Laine on mielestään onnistunut esimiestehtävissä, vaikka rumasti sanottuna onkin peruskoulutukseltaan vain lähihoitaja. Kyllä minut vakavasti otetaan joka paikassa. Tietenkin koko Alvi-yhdistyksen toiminnanjohtaja viime kädessä vastaa tästä toimipisteestä. Arkityössä toimin kuitenkin täysin itsenäi- Omien tavaroiden tuonti on rajattu Kartanoyhteisössä vain tärkeimpiin. 18 super

19 Kartanoyhteisön yksikkövastaavan tehtävät yksikön toiminnasta ja taloudesta vastaaminen työvuorolistat, sijaiset, lomat asiakkaiden rekrytointi (yhteistyönä) puhelinliikenne asiakkaan verkoston luominen kuntaan kehityskeskustelut, kehittämispäivät, työsuojelu raportoinnit, seurannat hankinnat laskutukset markkinointi asiakkaiden opastusinfot toiminnan kehittäminen johtoryhmässä Jonilla on asiaa Seija Laineelle. Joni kertoo olevansa tyytyväinen Kartanoyhteisöön, jossa oppii elämää. sesti, mutta yhteydet toiminnanjohtajaan sekä palvelupäällikköön pelaavat koko ajan. Esimiestehtäviin etenemiseen ovat vaikuttaneet Laineen sanoin hänen ratkaisukeskeinen ja uudistusmielinen luonteensa. Valitessaan työntekijöitä hän ei katsele ensisijaisesti papereita vaan persoonaa sekä arvoja sen takana. Laine antaa muutaman neuvon niille, jotka kokevat, että taitoja ei lähitai perushoitajana pääse toteuttamaan työssään. Itse vaihtaisin työpaikkaa, jos jäisin jonnekin hierarkian pohjalle. Itseään voi myös tuoda esille sanomalla pomolle, että kuule, kyllä mä hallitsen nämä hommat. Myös työnantajat voisivat katsoa alaisiaan tarkemmin ja huomata, että hoitajien joukossa on erilaisia ja eri elämänkokemuksin varustettuja työntekijöitä. Vaikka titteli onkin lähihoitaja, uusiin tehtäviin edetessä vauhtia antavat lisäkoulutukset. Hankkikaa niitä päälle, niitä löytyy pilvin pimein. tarkasti ja hitaasti Äkkipikainen ja vetäytyvä työntekijä ei selviydy kaksoisdiagnosoitujen ja monihäiriöisten parissa. Hoitajalla pitää olla antennit ja tuntosarvet käytössä koko työvuoron ajan. Asiakkaiden seurassa on oltava mahdollisimman paljon, jotta pystyisi havainnoimaan äkillisiä muutoksia. Jos jokin asia alkaa nousta pinnalle, sen ratkaisua ei jätetä yöksi tai viikonlopuksi. Mieluiten ongelmat pyritään ratkaisemaan ennalta, jotta mahdollinen psykoosi tai raivokohtaus jäisi tulematta. Asiassa on onnistuttu, sillä Laine muistaa vain kolme väkivaltatapausta tai vakavaa uhkaa seitsemän vuoden ajalta. Työ vaatii kärsivällisyyttä, sillä hoidon tulokset näkyvät hitaasti. Joskus ensimmäisen puolen vuoden tärkein edistysaskel on se, että asiakas vielä on täällä. Seuraavat puoli vuot- Kaikki sanovat, että tällaisia hoitopaikkoja tarvitaan enemmän ta voivat mennä päivärytmin kohdalleen laittamiseen. Pieniä askeleita kohti itsenäistä elämää. Missään lepokodissa Kartanoyhteisön asiakkaat eivät asu. Tarkka päivärytmi on kirjattu viikko-ohjelmaan. Ensimmäisinä asuinviikkoina puhelimen käyttö on kielletty ja jokainen loma tulee ansaita. Ruoka, siivous ja pikkuremontit tehdään asiakasvoimin. Toisaalta asukkaat ja henkilökunta tekevät yhteisiä retkiä ja matkoja, joita rahoitetaan esimerkiksi hyväntekeväisyyskonsertein. Kaikki sanovat, että tällaisia hoitopaikkoja tarvitaan enemmän, mutta että mitään nämä eivät saisi maksaa, Laine puuskahtaa. Aina hankalimmat tapaukset eivät löydy asiakkaiden parista vaan kuntabyrokratian portailta. Joskus olen soittanut läpi sen seitsemän ihmistä eikä kukaan tunnu tietävän tai haluavan tietää asioista mitään. Tällainen pompottelu vie aikaa, mutta periksi en anna. Varmaan siellä kunnissa välähtää joku punalamppu varoituksena, että taas se Laine soittelee super 19

20 Puheenjohtaja ja sihteeri 21-vuotiaita Nuorta voimaa Joutsan ammattiosaston johdossa teksti ja kuva marjo sajantola Jos nuori haluaa vaikuttaa yhteisiin asioihin, ammattiosasto on hyvä väylä. Näin vakuuttavat Joutsan seudun ammattiosaston puheenjohtaja ja sihteeri, jotka täyttivät kumpikin kesällä 21 vuotta. Joutsan seudun ammattiosaston puheenjohtaja Hanna Ruunula ja sihteeri Henriikka Norola ovat toisilleen tuttuja jo lapsuudestaan. He olivat peruskoulussa luokkatovereita melkein jokaisella luokalla. Yhdessä he myös valmistuivat lähihoitajiksi vanhustyön koulutusohjelmasta keväällä 2007 Jyväskylän ammattiopistosta. Halusimme kumpikin mieluummin opiskella ammattiin kuin suorittaa lukion. Näin meillä oli jo töitä, kun kaverit vielä pähkäilivät lukion jälkeen, mille alalle he haluaisivat. Tosin lähihoitajaopiskelun alussa kumpikaan meistä ei ollut edes ajatellut suuntautua vanhustyöhön, mutta mieli muuttui, Henriikka kertoo. Opiskeluaikana he sattuivat kerran työharjoitteluun samaan vanhainkotiin, mutta sitten molemmat alkoivat luoda uraa erikseen. Työtöntä päivää kummallakaan ei ole ollut. Hanna teki valmistumisensa jälkeisen kesän töitä vanhainkodissa ja sen jälkeen hän on ollut jo kaksi vuotta kotihoidon puolella. Nyt elokuussa hänet vakinaistettiin. Henriikka on ollut kolmessa eri työpaikassa, vanhainkodissa, dementiaosastolla ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, mutta hänen mielestään on ollut mukavaa nähdä erilaisia työyhteisöjä. Syksyllä hänkin lähtee töihin haastavaan ja monipuoliseen kotihoitoon. miten ne nuoret pärjäävät? Ammattiosaston toimialueeseen kuuluu Joutsan lisäksi siihen vuoden 2008 alussa liittynyt Leivonmäki ja hieman kaukaisempi Luhanka. Alue on maantieteellisesti melko laaja ja vesistöjen halkoma, joten sekin asettaa toiminnalle omat haasteensa. Yleensä vain noin joka kahdeksas ammattiosaston 86 jäsenestä on osallistunut sääntömääräisiin kokouksiin. Siten viime kevätkokous olikin osallistujamäärän puolesta melko huikea, kun osallistujamäärä ylsi kahteenkymmeneen. Hanna Ruunula ja Henriikka Norola toteavat nauraen, että kaikki taisivat tulla noin suurella joukolla ihan vain katsomaan, miten he pärjäävät uusissa tehtävissään. Toisaalta me kyllä jankutimme omilla työpaikoillamme, että nyt on tultava kokoukseen, he jatkavat. Molemmat kiittelevät myös jäsenistöä kannustavuudesta. Kukaan ei ole sanallakaan letkauttanut nuoruudesta, päinvastoin: Edellinen puheenjohtaja ja sihteeri jäivät hallitukseen ja lupasivat neuvoa meitä tarvittaessa ja samaa lupasivat kaikki muutkin. Mitään ikärasismia täällä ei ole, vaan meille on aina sanottu esimerkiksi, että te nuoret tiedätte uusimmat ammatilliset asiat, Me kyllä jankutimme omilla työpaikoillamme, että nyt on tultava kokoukseen. olette innostuneita ja jaksatte. Nuoret vetäjät eivät kuitenkaan saaneet houkuteltua tavallista enempää sitä nuorinta väkeä kokoukseen. Alueella on nuorisolle runsaasti muitakin aktiviteetteja tarjolla. Jyväskylä ja Lahti ovat kohtuullisen lyhyen ajomatkan päässä, monet nuoret osallistuvat urheiluseurojen toimintaan tai esimerkiksi seutuopiston kursseille. Kesäisin täällä järjestetään kaikenlaisia tapahtumia, mutta talvella on hiljaisempaa. Harrastusmahdollisuuksia kyllä on. Henriikka pelaa salibandya ja minä olen opiskellut italiaa, Hanna kertoo. Energiaa heillä riittää vielä politiikankin saralle. Kumpikin kuuluu poliittiseen nuorisojärjestöön. Hannalla on myös kunnallisia luottamustehtäviä sivistyslautakunnan jäsenenä ja kunnanhallituksen varajäsenenä. rentoa meininkiä Hanna lähti ensimmäiseen ammattiosastokokoukseensa omien työkavereidensa houkuttelemana ja seuraavaan hän jo kannusti ystäväänsäkin osallistumaan. Työkaverit ja tietenkin Hanna houkuttelivat minua mukaan, ja ajattelin ihan vain mennä katsomaan, mitä se toiminta oikein on. Ihan rento ja 20 super