Emilia Peurakoski. Seija Laine kehottaa hankkimaan lisäkoulutusta, jos on halua edetä. työuralla.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Emilia Peurakoski. Seija Laine kehottaa hankkimaan lisäkoulutusta, jos on halua edetä. työuralla."

Transkriptio

1

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenvuoro 6 SuPer hakee korotuksia palkkoihin 7 Ohjeita infl uenssan varalle 8 Syyskuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Mistä työpaikalla saa puhua? 14 Tuula Pärnäjärven lempiesine on Benjami-poro 16 Seija Laine, lähihoitaja ja yksikkövastaava 20 Joutsassa toimitaan nuorten johdolla 22 Miksi ihmiset sairastuvat? 27 Ei rakennekynsiä hoitajille 29 Vertailussa Suomi ja Yhdysvallat 30 Uudet kirjat 32 Vastavalmistunut vakinaistettiin 33 Luontaistuotteet 2 34 SuPer-Nuoret 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lähihoitaja hoitaa myös hampaita 38 Suu- ja hammastautien koulutusohjelma 40 Suun sairaudet kotihoidossa 43 Oppisopimuksella lähihoitajaksi 44 Kahvia terveydeksi 46 Viekö vanhuus ihmisarvon? 49 Lukijalta 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Emilia Peurakoski soittaa akkametallia 60 Jäsenrekisteri tiedottaa 61 Siskon pakina 62 Työttömyyskassan ajankohtaiset 65 P.S. 66 Kuulumisia Lääketiede korjaa ihmistä kuin mekaanikot koneita, toteavat brittikirjailijat. Miia Pursiainen viihtyy yksityisvastaanotolla Emilia Peurakoski on Kamalayhtyeen basisti. Seija Laine kehottaa hankkimaan lisäkoulutusta, jos on halua edetä 16 työuralla. 21-vuotiaat Henriikka Norola ja Hanna Ruunula luotsaavat ammattiosastoa. 10 Mukavat pienet asiat ovat hyviä jaettavia kahvihuonekeskusteluissa. 2 super

3 super 56. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Työtä eikä terapiaa leena lindroos Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Kerttu Kolari, Elina Kujala, Virpi Saarinen, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas. Kannen kuva Emilia Peurakosken kuvasi Petteri Kivimäki. Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Uskoakseni meillä kaikilla on kokemuksia rasittavuuteen asti omaa erinomaisuuttaan korostavista työkavereista, jotka tekevät kaiken paremmin kuin me. Myös heidän lapsensa ovat kaikissa suhteissa onnistuneempia kuin omamme ja heidän elämänsä kukoistaa muutenkin oman tuikitavallisemme rinnalla. Tuttuja ovat myös työpaikan rehvakkaat suupaltit, joiden niin sanotut kevennykset täyttävät kovaäänisinä ja kiusallisina ilmatilan eikä pakoon pääse. Ja edelleen mukaan mahtuvat ne kylkeen liimautujat, jotka kokevat kokevansa vääryyttä joka asiassa meidän napatessamme ties mitä kepulikonsteja käyttäen parhaat työt ja edut juuri heidän nenänsä edestä. Vähän kärjistäen voisi ihmetellä sitä, että työelämä yleensä sujuu ihan hyvin siitä huolimatta, että pahimmassa tapauksessa melkoinen määrä energiaa kuluu työpaikoilla toinen toistemme henkiseen väistelemiseen. Sillä samalla tavalla kuin itsensä alituinen korostaminen myös täydellinen omiin oloihin vetäytyminen herättää huomiota ja saa työkaverit varpailleen. Haastattelemamme organisaatiokonsultti Jalmari Heikkonen korostaa, että työpaikalle tullaan töihin eikä terapiaan. Uuden työtoverin liittyessä työyhteisöön on puheissa aihetta olla tahdikas. Hyvä sääntö yleisestikin on puhua sellaisista asioista, joista toiset haluavat kuulla. Toisinaan työpaikalla on koolla pitkään yhdessä töitä tehnyt tiimi. Silloin työtoveruus on usein kasvanut ystävyydeksi. Kun kaikki tuntevat toisensa ja keskinäinen luottamus on vahva, voidaan vaikeistakin asioista keskustella avoimesti tungettelematta. Ehkä näiden ystävyyssuhteiden pohjan luovat hienotunteisuus ja sydämen viisaus, joiden avulla toisten yksityisyyden rajat osataan hahmottaa ja niitä halutaan kunnioittaa. Ja sitten luontoasiaa. Parhaillaan on menossa aika, jota voidaan kuvata sanoilla hiljainen tai kolmas metsästys. Siitä kirjailija Vladimir Solouhin on sanonut oleellisen: On siis myönnettävä, että kaikista metsän antimista vain sienet ansaitsevat kunnian tulla mainituiksi tasavertaisina tai ainakin melkein tasavertaisina kohteina yhdessä metsänriistan ja kalojen kanssa. Nautinnollisia sieniretkiä! super 3

4 Ajankohtaista Syyskuu Hengityskuntoutuspäivät, Tamperetalo, Filha ry Täydennyskoulutus- ja virkistyspäivä Kuusamossa, Kuusamon SuPer Luottamusmiestutkinto, jatkokoulutus, Helsinki, SuPer ry 8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä Kuntamarkkinat, Kuntatalo, Helsinki, Kuntaliitto ja Kuntalehti Kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Kodin viikko 2009, tapahtumia ympäri Helsinkiä, Väestöliitto Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer ry PeSu nollaysi perustietoa SuPerista, Turku, Radisson SAS Marina Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Ihanasti ikääntyen -iltapäivä, Oulu, SuPer ry Lokakuu Esiintymistaidon kurssi, SuPerin toimisto, SuPer ry Tuberkuloosin hoitotyön haasteet tänään, Paimio, Filha ry, TYKS PeSu nollaysi, perustietoa SuPerista, Vaasa, SuPer ry Maailman mielenterveyspäivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Viestinnän haasteet, Helsinki, SuPer ry Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuspäivä, Hämeenlinna, SuPer ry Taloudenhoitajien peruskurssi, Helsinki, SuPer ry Ammattiosastojen edunvalvontapäivät, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry Vanhustyön koulutuspäivä Ihanasti ikääntyen, Tampere, SuPer ry superilaisten vakuutusturva järjestötehtävissä uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi. Nyt on aika... varata paikka Perustietoa SuPerista -koulutuksesta. Katso lisää jäsensivuilta. kuntasektorilla valmistautua marras-joulukuussa pidettäviin luottamusmies- ja työsuoje- SuPer on vakuuttanut ammattiosastojen jäsenet ja toimihenkilöt heidän osallistuessaan järjestötehtäviin ja -tilaisuuksiin sekä matkoilla niihin. Matkasairauksien ja -tapaturmien hoitokulut korvataan ilman ylärajaa, tapaturman aiheuttaman pysyvän haitan korvaus on enimmillään euroa ja tapaturmaisen kuoleman korvaus euroa. Matkatavaroiden enimmäiskorvausmäärä on euroa, omavastuu 84 euroa. Rahaa korvataan kuitenkin enintään 169 euroa. If Järjestövakuutuksessa on myös toissijainen Autovakuutus. Siitä korvataan autolle sattunut vahinko, jos jäsenen ajoneuvossa ei ole omaa kaskoa esimerkiksi silloin, kun hän on liiton toimeksiannosta onnittelukäynnillä toisen jäsenen luona. Liiton ottama vakuutus ei kata jäsenten omia vapaa-ajan matkoja. Jäsen saa kuitenkin alennusta myös matkavakuutuksestaan keskittäessään vakuutuksensa Ifiin. Mitä useampia Keskittäjän vakuutuksia perheellä on samassa If Sopimuksessa, sitä enemmän saa alennusta: kolmella vakuutuksella 10 prosenttia, neljällä 12 prosenttia, viidellä 14 prosenttia, kuudella ja useammalla Keskittäjän vakuutuksella 15 prosenttia. Nuoret alle 27-vuotiaat järjestöasiakkaat saavat 10 prosentin Keskittäjäalennuksen jo yhdellä vakuutuksella. Vakuutuksen voi tehdä myös verkossa osoitteessa Saat S-ryhmän Bonusta maksamistasi vakuutusmaksuista, kun rekisteröit osuuskaupan jäsennumerosi Ifiin osoitteessa markku silvennoinen pääsihteeri super on tyytyväinen, että vanhuslaki etenee SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki on tyytyväinen, että vanhustenhuoltoon ollaan viimeinkin tuomassa konkreettisia parannuksia. Peruspalveluministeri Paula Risikko on esittänyt vanhuslakia, jolla nykyiset vanhustenhuollon laatusuositukset muutettaisiin sitoviksi. SuPer on jo vuosia vaatinut tätä. Erityisesti kevään aikana on liittoon tullut lukuisia soittoja jäseniltä, jotka ovat olleet huolissaan koulutetun hoitohenkilökunnan riittämättömästä määrästä ja hoidon tason laskusta. Perushygienian vähentyminen jopa kahteen suihkutuskertaan kuukaudessa ja ruokailuvälien pidentäminen sekä ulkoilutuksen vähentäminen tai siitä luopuminen ovat olleet erittäin suuria huolenaiheita. SuPer on ollut huolissaan siitä, että hoidon taso on riippunut vanhuksen asuinpaikkakunnasta ja hoitolaitoksesta. Laki takaisi yhtenäiset hoitokäytännöt. Osa kunnista on noudattanut laatusuosituksia, mutta valitettavan usein suositukset eivät ole olleet riittäviä. SuPer on usean vuoden ajan vaatinut suosituksia sitoviksi. Laissa on määriteltävä nimenomaan koulutetun hoitohenkilökunnan määrä, Palomäki vaatii. luvaaleihin ja etsiä niihin ehdokkaita. merkata allakkaan alueelliset jäsentilaisuudet viikoilla Seuraa liiton nettisivuja. päivittää sähköpostiosoite jäsentietoihin. osallistua ammattiosaston syysrientoihin. 4 super

5 Onnea opiskelupaikan johdosta! johtaja arja niittynen, kehittämisyksikkö On hienoa, että ammatillisen koulutuksen vetovoima on kasvanut viime vuosina. Onneksi olkoon opiskelupaikasta. Tänä syksynä noin 4000 hakijaa jäi ilman ammatillisen koulun opiskelijapaikkaa. Lisäksi useita tuhansia opiskelijoita keskeyttää opintonsa syystä tai toisesta. Nämä pudokkaat ovat suuressa syrjäytymisvaarassa. Taloudellisen taantuman aikana ei ole työpaikkojakaan tarjota kouluttamattomille nuorille. Meidän on jokaisen omalta osaltaan pidettävä huolta siitä, että tuemme opiskelijoita oman ammattinsa saavuttamisessa. Työssäoppimisjaksolla jokaisella superilaisella on mahdollisuus tukea tulevan lähihoitajan osaamisen lisääntymistä ja opinnoissa onnistumista. Syksyn opinnot alkavat osin uudistuneena. Perinteinen opiskelijoiden arviointiasteikko hylätystä viitoseen muuttui alkaen hylätystä kolmoseen. Arviointiasteikon muutoksen on tarkoituksena helpottaa niin opiskelijaa kuin työelämääkin sekä yhtenäistää koko ammatillisen koulutusjärjestelmän arviointeja. Arviointiasteikon muuttaminen kolmiportaiseksi edistää kriteereiden mukaista arviointia ja lisää työelämälähtöisyyttä. Työn tekemisen kuvaaminen riittävän selkeästi viidellä tasolla on koettu ongelmalliseksi, joten kolmiportaisuuden tavoitteena on selkeyttää arviointia ja parantaa opiskelijan oikeusturvaa. Arviointiasteikon muuttaminen kolmiportaiseksi ei vaikuta jatko-opintokelpoisuuteen eikä valintamenettelyihin. Osa ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteista uudistui jo elokuun alussa. Lähihoitajan tutkinnon uudistuneet perusteet otetaan käyttöön Kaikkia ammatillisia tutkintoja uudistetaan säännöllisin määräajoin, jotta tutkinnon tuottama osaaminen vastaisi työelämän tarpeisiin ja suuntautuisi tulevaisuuteen. Uudistuvassa tutkinnon perusteessa yhdistyvät opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet, joten asiakirja on velvoittava määräys sekä peruskoulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjille. Tutkinnon perusteissa määritellään yhteiset osaamistavoitteet ja kuvataan, mitä ammattiosaamisen näyttö käsittää ja miten laaja on näyttötutkinnossa tutkintosuoritus. Uutta uudistuvissa tutkinnon perusteissa on muun muassa valinnaisuuden lisääntyminen. Ammattitaitovaatimukset määritellään oppimistuloksina, ja kriteeriperustaisen arvioinnin tulee ohjata osaamisen vertaamiseen tutkinnon perusteissa kuvattuihin ammattitaitovaatimuksiin ja kriteereihin. Arvioinnin tulee olla motivoivaa ja oman osaamisen arviointia kehittävää. Koulutuksen järjestäjät laativat valtakunnallisten tutkinnonperusteiden pohjalta koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Näihin työryhmiin on tärkeää saada superilainen edustaja. Joten ota rohkeasti yhteyttä oppilaitok- seen ja tarjoa osaamistasi heidän käyttöönsä! Uudistuneisiin tutkinnon perusteisiin voi tutustua osoitteessa super 5

6 SuPer lähtee hakemaan palkankorotuksia syksyn kierroksella teksti ja kuva jukka järvelä SuPer hakee kahden tai kolmen vuoden sopimusta syksyn palkkaneuvotteluissa. Naisten ja miesten välistä palkkaeroa on supistettava hoitajiin kohdistuvilla palkankorotuksilla. Syksyn työehtosopimusneuvotteluja on käynnistelty eri liitoissa. Työnantajat ehättivät lähteä liikkeelle ehdotuksellaan nollalinjasta, mikä tarkoittaisi sitä, että palkankorotuksista pidättäydyttäisiin tänä syksynä vaikean taloustilanteen vuoksi. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki pitää alkavia työehtosopimusneuvotteluja kiintoisina ja haastavina, kun hän katsoo asiaa hoitajien palkkatason ja yleisen taloustilanteen kautta. Neuvottelujen osalta meille on tulossa mielenkiintoinen syksy ja alkutalvi. Maailmantalous ja Suomenkin talous ovat epävakaalla pohjalla, vaikka joidenkin ekonomistien mielestä pahin on taloustilanteessa jo ohitettu ja maailmalla näkyy merkkejä siitä, että ehkä tästä sittenkin selvittiin. ei lomautuksille Juhani Palomäki haluaa jatkaa työtä naisten ja miesten palkkojen tasapainottamiseksi. Kuntapuolen työehtosopimusneuvottelut ovat alkamassa. Palomäki ei osaa sanoa, milloin esimerkiksi superilaisia koskevat sopimukset pystytään tekemään. Teknologiateollisuus ja Metallityöväen liitto tekivät kauden avaussopimuksen. Tämä kolmevuotinen sopimus astuu voimaan lokakuussa ja lupaa syksyksi 0,5 prosentin palkankorotukset. Muista alan korotuksista päätetään myöhemmin. Me SuPerissa lähdemme liikkeelle ajatuksesta, että hoitajille on saatava palkankorotuksia myös tulevalla kierroksella. Sopimuksen kesto on todennäköisesti kaksi- tai kolmevuotinen. Painotamme ennen kaikkea samapalkkaisuusperiaatetta. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat sopineet naisten ja miesten palkkaerojen kaventamisesta, ja sitä työtä on nyt jatkettava, oli taloudellinen tilanne mikä hyvänsä. Katsomme myös, että jäsentemme palkkataso on joka tapauksessa sellainen, että nyt kaivataan lisää ostovoimaa eli ihan sitä reaalista rahaa työssä käyville. Palomäki korostaa, että SuPer on liikkeellä toiveikkain mielin. Olemme vaatineet valtiolta lisäapua kuntasektorille. Valtion täytyy lähteä tukemaan kuntien heikkoa tilannetta määrätyn suuruisilla rahasummilla. Olemme vastustaneet lomautuksia. Emme näe niitä talouden kehityksen kannalta oikeina ratkaisuina. Hoitajia on jo tällä hetkellä liian vähän. Eli jos nyt lähdetään lomauttamaan, ihmisten terveys, lasten päivähoito ja vanhusten hoiva ovat siinä tapauksessa uhattuina. kansalaiset haluavat turvata kunnalliset peruspalvelut haluavatko päättäjät? Niin eduskunta- kuin kuntavaalienkin alla useimmat ehdokkaat halusivat turvata kansalaisille laadukkaat peruspalvelut. Vanhusten ja lasten edut haluttiin hyvin yksimielisesti turvata. Kuntien rahapula kosketti silloin vain pientä osaa Suomen kunnista. Nyt tilanne on maailmanlaajuisen taantuman myötä muuttunut ja rahapula on tullut lähelle suurinta osaa kunnistamme. Nyt olisi vaalilupausten lunastamisen aika, mutta mistä löytyy ystäviä vanhuksille ja lapsille? Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema tuore mielipidekysely kertoo selvällä suomen kielellä kansalaisten ja kunnanvaltuutettujen mielipiteet lasten ja vanhusten palvelujen turvaamisesta. Kyselyn mukaan viimeisiä säästökohteita niin kansalaisille kuin valtuutetuillekin olisivat vanhustenhuolto ja terveydenhuollon palvelut. Kyselyssä ei myöskään hyväksytä sitä, että säästökohteiden kohteiksi joutuisivat lasten päivähoito ja kuntien koulutoimi. Kyselyn mukaan sekä kansalaiset että kunnanvaltuutetut pitivät huonoimpina taantuman torjuntakeinoina kunnallisten palveluiden laatutason laskun ja kuntien henkilöstöön kohdistuvat säästötoimenpiteet. Parhaimpana kuntien talousahdingon ratkaisuvaihtoehtona nähtiin kunnallisveron korotus, jota kannatti peräti 69 prosenttia kyselyyn vastanneista valtuutetuista. Syksyn 2009 ja vuoden 2010 aikana poliitikoilla niin eduskunnassa kuin kuntien valtuustoissakin on mahdollisuus osoittaa se, että he pystyvät seisomaan sanojensa takana myös tiukassa paikassa. Laitetaanko laman maksumiehiksi kuntien palveluksessa oleva henkilöstö, lapset ja vanhukset vai olisiko nyt vastuunoton paikka? juhani palomäki, puheenjohtaja 6 super

7 Stop sikainfluenssalle! Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä Suomessa siirryttiin heinäkuussa sikainfluenssa A(H1N1) -epidemian rajaamisvaiheesta lieventämisvaiheeseen. Tavoitteena on infl uenssainfektioiden komplikaatioiden vähentäminen kohdistamalla viruslääkehoito riskialttiisiin ryhmiin. Euroopan tautiviraston määrittämiin riskiryhmiin kuuluvat raskaana olevat naiset, tiettyjä pitkäaikaissairauksia sairastavat henkilöt ja alle kolmevuotiaat lapset. Tieto riskiryhmiin kuuluvista voi muuttua, kun taudista ja sen aiheuttamista jälkitaudeista saadaan lisää tietoja tapausmäärän kasvaessa maailmassa. muista hyvät tavat Virus tarttuu muiden influenssavirusten tapaan yskiessä ja aivastaessa tai hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä. Tartunnan saaneet ihmiset voivat tartuttaa virusta noin vuorokauden ajan ennen oireiden ilmaantumista ja edelleen jopa seitsemän päivän ajan sairastumisen jälkeen. Lapset ja pitkäaikaissairaat voivat olla taudin tartuttajia pidempäänkin. Oireinen henkilö on erityisen tartuttava muutaman ensimmäisen vuorokauden aikana. Yleisimpiä oireita ovat äkillinen kuume, kurkkukipu, yskä ja nuha. Muita mahdollisia oireita ovat jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys. Lisäksi voi esiintyä muitakin oireita kuten ripulia. Vakavia komplikaatioita ovat keuhkokuume ja äkillinen hengitystoiminnan vajaus. Jos oireet ovat lieviä, eikä sairastunut kuulu riskiryhmiin, lääkärin tekemää taudinmääritystä tai viruslääkehoitoa ei pääsääntöisesti tarvita. Kun kotona on influenssaan sairastunut henkilö, muut samassa taloudessa asuvat voivat pienentää tartuntariskiä STOP INFLUENSSA välttämällä lähikontaktia sairastuneeseen, huolehtimalla käsihygieniasta ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan käsien kuivaamiseen paperipyyhkeitä tai henkilökohtaisia käsipyyhkeitä. Jos mahdollista, vain yksi aikuinen hoitaa sairastunutta. Sairastuneiden henkilöiden käyttämiä liinavaatteita, aterimia ja astioita ei tarvitse pestä erikseen, mutta ne tulisi pestä tai puhdistaa huolellisesti ennen kuin muut koskevat niihin. Paras tapa suojautua miltä tahansa hengitystieinfektiolta on noudattaa hyvää käsihygieniaa ja suojautua potilaan hengitystie-eritteiltä opastamalla potilasta peittämään nenänsä ja suunsa yskiessä ja niistäessä kertakäyttönenäliinalla. Päivähoidossa on huolehdittava siitä, että henkilökunnalla on edellytykset riittävän käsi- ja yskimishygienian toteuttamiseen. Sairastunut lapsi on pidettävä poissa päivähoidosta niin pitkään, että hän on ollut kuumeeton ja oireeton vähintään vuorokauden. Jos päivähoidon yksiköissä ja ryhmissä ilmenee useita kuumeisia hengitystieinfektiotapauksia, on asiasta ilmoitettava paikalliselle terveyskeskukselle. ohjeita verkossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on koonnut verkkosivuilleen ajankohtaista tietoa A(H1N1) -infl uenssaviruksesta, influenssan kotihoito-ohjeet ja ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille sekä matkailijoille. Myös sosiaalija terveysministeriön sivuilta fi löytyy ajankohtaistietoa. Kysy influenssasta -puhelin vastaa infl uenssa A(H1N1) -virusta koskeviin kysymyksiin arkipäivisin kello Puhelin palvelee suomeksi numerossa ja ruotsiksi numerossa lähdesivut: teboil korottaa jäsenkorttialennusta Teboil on kuluneen kesän aikana päivittänyt automaattiasemiensa ohjelmistot siten, että jäsenkorttialennuksen saa huoltamoiden automaateista ja automaattiasemilta myös sellaisilla maksukorteilla maksettaessa, joissa on K- Plussa-korttiominaisuus. Nyt jäsenkorttiasiakas voi itse valita joko jäsenedun tai Plussa-pisteet. Teboil Express automaattiasemat ovat edelleen nettohinnoiteltuja ja niistä ei myönnetä alennuksia. Teboil korottaa SuPerin jäsenkortilla saatavan bensiini- ja dieselöljyalennuksen 2,2 senttiin litralta Sopimuksen mukainen alennus on 1,7 senttiä litralta. Lisäksi jäsenkortilla saa voiteluaineista alennusta 10 prosenttia (ei yli 10 litran astioista). raahen seudun ammattiosastolla parhaat verkkosivut SuPer käynnisti kesäkuun alussa Wantedkilpailun, jossa etsittiin parhaita superilaisia ammattiosastojen www-sivuja. Kaikkiaan kilpailuun osallistui 1.6. ja välisenä aikana noin 350 henkilöä. Eniten ääniä parhaaksi osastojen kotisivuksi sai Raahen seudun ammattiosasto 214. Sivuilla on esitelty selkeästi muun muassa hallituksen jäsenet ja luottamusmiehet sekä osaston ajankohtaiset tapahtumat. Myös nuoret ja opiskelijat on otettu huomioon. Sivut löytyvät osoitteesta Vastanneiden kesken arvotun digikameran voitti Airi Kinnunen Lahdesta. superilaisia mukana worldskills-tapahtumassa Joka toinen vuosi käytävät ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut järjestetään Kanadan Calgaryssa syyskuuta. Hoitoalaa näissä WorldSkills2009 -kisoissa edustavat superilaiset Jaana Pakanen ja Tiina Ahola, jotka kisaavat lähihoitaja-lajin maailmanmestaruudesta. Heidän ja muidenkin suorituksia voi seurata tapahtuman verkkosivuilla osoitteessa super 7

8 Rotavirusrokotukset alkaneet syyskuun lyhyet koonnut jukka järvelä Rotavirusrokote tuli kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuun alussa. Kaikki ja sen jälkeen syntyneet imeväiset voivat saada rotavirusrokotteen ilmaiseksi neuvolasta. Rokotussarjaan kuuluu kolme rokoteannosta, jotka annetaan suun kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa, että lapsi saa rokotteen, kun hän on 2,3 ja 5 kuukauden ikäinen. thl Ei inkivääriä odottaville Eviran asiantuntijaverkostollaan teettämä arviointi inkivääriä sisältävien ravintolisien turvallisuudesta raskauden aikana antaa viitteitä siitä, että inkiväärivalmisteiden käyttöä samoin kuin inkivääriteen runsasta tai pitkäaikaista käyttöä olisi raskauden aikana syytä välttää. Evira pitää tarkoituksenmukaisena, että odottavia äitejä varoitetaan inkiväärivalmisteiden käytöstä pakkausmerkintöihin tehtävällä erillisellä merkinnällä Ei suositella raskaana oleville. Kurri pitää kylläisenä Laihduttajien kannattaisi ehkä nauttia aamiaisella rasvatonta maitoa mehun sijaan, sillä maito näyttäisi pitävän kylläisenä pitempään. Tämä johtunee maidon proteiineista. Australialaistutkimuksen tuloksista ei ilmene olisiko vesi tai jokin toinen vähäenerginen juoma kokonaisuuden kannalta parempi kuin rasvaton maito. duodecim ingram Adoptoitu on suomalainen Suomeen adoptoidut kokevat tuoreen tutkimuksen mukaan itsensä suomalaisiksi. Kantaväestöstä poikkeavan näköinen suomalainen leimataan kuitenkin helposti arjen kohtaamisissa ulkomaalaiseksi ja ei-suomalaiseksi. Monella kansainvälisesti adoptoidulla ei ole muistikuvia synnyinmaastaan tai tietoa biologisista vanhemmistaan. Tiedot selviävät tuoreesta Heidi Ruohion Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella tekemästä tutkimuksesta väestöliitto Tietopankki verkossa Kehitysvammahuollon tietopankki on kerännyt internetiin 1000 tautikuvausta kehitysvammaisuudesta. Tietopankki on uusmaalaisten vanhempien perustama palvelu, joka on suunnattu omaisille, alan henkilökunnalle ja muille kiinnostuneille. Alun perin sähköiseksi sosiaali- ja kuntoutusoppaaksi perustettu tietopankki aloitti toimintansa vuonna Tautikuvaukset tulivat vähitellen osaksi palvelua ja nykyisin ne käsittävät lähes puolet kaikkiaan reilusta 2200 Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiirin ylläpitämästä verkkosivusta. Tietopankin verkko-osoite on /kup. ingram Nainen osaa ajaa ingram Silloin kun liikenneonnettomuuden taustalta löytyy alkoholi, ylinopeus tai turvavyöttömyys, ratin takana on tyypillisesti ollut mies. Tieto käy ilmi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien kuolonkolareiden tilastoista vuosilta Miehet aiheuttavat lähes kymmenen kertaa enemmän rattijuopumukseen liittyviä kuolonkolareita kuin naiset. Ylinopeudella ajettujen onnettomuuksien tilanne on samankaltainen. Turvavyöttömiä mieskuljettajia kuoli yli viisi kertaa enemmän kuin naisia. Umpisuolitulehdukselle testi Virtsasta löytyvä proteiini saattaa tulevaisuudessa paljastaa onko lapsen umpilisäke tulehtunut ja poistettava. Tällä hetkellä tulehduksen toteamiseen ei ole luotettavaa ja helppoa testiä, ja siksi jopa puolet lapsille tehdyistä poistoleikkauksista paljastuu lopulta turhiksi. Umpilisäkkeen poisto on yleisin lapsille tehtävä leikkaus. duodecim Töllötin sotkee puheen Television katselu on yhdistetty pikkulasten puheen kehityksen viivästymiseen. Nyt ilmiölle on ehkä löydetty selitys. Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan vauvat kuulevat vähemmän puhetta, jos samassa huoneessa on televisio auki. Vanhemmat puhuivat selvästi vähemmän television ollessa auki. Vauvat kuulivat keskimäärin 770 sanaa vähemmän jokaista television lähettyvillä vietettyä tuntia kohden. duodecim 8 super

9 Mitä mieltä? Elokuun kysymys oli: Pelkäätkö lomautusta? muut lehdet Kutistava nipotusjohtaja keskittyy tuijottamaan budjettia ja osoittelee sieltä ongelmia. Jos sarakkeessa on huonoja numeroita, järjestetään puhuttelu. Helsingin yliopiston professori Kirsti Lonka telma 2/2009 Viranomaisten on vaikea uskoa naisen väkivaltaisuutta, vaikka todisteitakin on. Auttajilla on vaikeuksia tunnistaa naisten väkivaltaisuutta etenkin parisuhteessa. Ensi- ja turvakotien liiton psykologi Hannele Törrönen sosiaalitieto 6 7/ % kyllä 86 % en Laihuus menee tällä alalla aaltoliikkeinä. Se tulee aina aika-ajoin takaisin, enkä usko, että se tulee siitä muuttumaan. Mallitoimisto Paparazzin buukkaaja-agentti Jari Leskinen improbatur 2/ vuotta sitten Kyllä, koska asuntolainaa maksavalla pienikin ansionmenetys tuntuu. tiukka työtahti muuttuu entistä tiukemmaksi, kun vahvuudesta puuttuu työntekijöitä. Ja hoidettavat kärsivät. taloustilanne on epävarma ja halutaan vain tuottavuutta. lomautus tuo elämään epävarmuutta. kaupunki haluaa säästöjä hinnalla millä hyvänsä. työssä olevat joutuvat tekemään samat työt pienemmällä henkilöstöllä. kaupungilta puuttuu rahaa, ja avustajat on helppo lomauttaa. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. En, koska minulla on kaupungin virka ja yleensä sijoitetaan muualle, ennen kuin lomautetaan. homma on tuttua jo monelta kesältä, eikä pelota eikä harmita! se olisi vain mukava luvallinen loma. elämässä tapahtuu kaikenlaista. olen jo valmiiksi työtön. katko olisi hyväksi talouskin kestää. työ ei tekevältä lopu. ei koske minua, minut on irtisanottu. lähihoitajista on pulaa. teen pätkätöitä. ovat lyhytaikaisia. Lehti esitteli apuhoitaja Anna-Liisa Korholan, joka oli opiskellut kaksi vuotta Mäkelänrinteen yhteiskoulun iltalinjalla. Korholalla oli kaipuuta opiskeluun, koska hän halusi saada elämältä jotain muutakin kuin pelkkää työtä. Iltalinja sopi mainiosti Koskelan sairaalan kirurgisella kuntoutusosastolla työskennelleelle. Lisäksi 8,7:n keskiarvo kannusti jatkamaan välillä raskaallakin opintiellä. En olisi jaksanut, ellei olisi mennyt hyvin. Joskus tulee sellaisiakin hetkiä, että ajattelee, että nyt ei millään viitsisi lähteä. Mutta silloin on sisarten esimerkki kannustanut. Kun kaksi sisarta on käynyt iltaoppikoulun, niin miksi en sitten minäkin! apuhoitajalehti 8 9/ super 9

10 Työpaikka ei ole terapiahuone teksti liisa uusiniitty kuvitus joonas väänänen Yksi kertoo vuolaasti rakastumisensa ja eronsa. Toinen selostaa pienokaisensa jokaisen inahduksen. Kolmas kantaa katkerat pettymyksensä työpaikan kahvipöytään ja neljäs vaikenee. Kuuluvatko suuret tunteet ja varsinkaan niistä puhuminen työpaikalle? Olin parikymppisenä töissä toimistossa. Työtoverini oli rakastunut ja jutusteli avoimesti seksiasioistaan kirjoituskoneen rätistessä. Hänen työtehonsa ei tunteiden mylläkässä kärsinyt, mutta minä olin hämmentynyt. En olisi välittänyt puoliakaan kuulla. Toisella työpaikalla työtoveri kertoi alituiseen ainoasta lapsestaan. Hän raportoi huolellisesti lapsensa edesottamukset kakan väristä alkaen. Varsinkin lapsettomia työtovereita hänen puheensa ärsyttivät. Organisaatiokonsultti Jalmari Heikkonen tietää parinkymmenen vuoden kokemuksella, että tunteet kuohuttavat työpaikoilla. Hän johtaa Työterveyslaitoksella työyhteisöpalvelut -tiimiä, joka toimii kuudella paikkakunnalla. Jos lapsi sairastuu, läheinen menehtyy, tulee avioero tai rakastutaan, tunteet seuraavat mukana. Mikäli työtovereiden keskinäiset suhteet ovat luottamukselliset, heistä saa myös tukea. 10 super

11 Heikkonen korostaa, että työpaikalle tullaan töihin eikä terapiaan. Jos vapaa-ajalla on riittävästi hyviä juttukavereita, työtovereilleen ei edes tarvitse kertoa omista asioistaan. Ihmisillä on erilainen kyky käsitellä tunteitaan ja jotkut pystyvät yksinään selvittelemään kokemuksiaan. Lähimmäisen kuolema tai avioero on jo sen suuruusluokan asia, jonka harva pystyy pitämään sisällään. Työpaikalla tiedetään yleensä nopeasti, jos jollekin on sattunut isoja asioita. Tilanne voi ahdistaa ja työtoverit haluaisivat puhua siitä. Jos sulkee suunsa, supatus yleensä yltyy. Heikkosen mielestä asianomainen päättää, puhutaanko hänen asioistaan vai ei. Ihmistä ei voida velvoittaa selvittelemään tunteitaan, eikä työtoverin yksityisasioiden miettimiseen pidä tuhlata työenergiaa. Mikäli tunteet työpaikalla ovat niin pinnassa, että ne vaikuttavat työntekoon, on mentävä ammattiauttajan puheille. Jos suun sulkeminen hämmentää, myös jatkuva yksityisasioiden vatvonta rasittaa työpaikan ilmapiiriä. Jokaista ei voi kiinnostaa toisen lapset, perheen lomareissut, työtoverin puolison harrastukset tai valitukset raskaasta työstä ja huonosta palkasta. Yleensä puhujaa eivät kiinnosta muiden asiat. Hän haluaa itselleen yleisön. Heikkosen mielestä puhetulvan voi katkaista ilmoittamalla että eiköhän keskitytä työntekoon. Työpaikallakin pätee sama sääntö kuin muualla: puhutaan siitä, mitä toiset haluavat kuulla. Se on samaa vastavuoroisuutta kuin kaikessa muussakin elämässä. puhutaan suoraan Jos puheen pulputus vain jatkuu, ja ihmiset kiusaantuvat. Heikkonen neuvoo puhumaan asiat saman tien suoraksi. Harmistumisia ei pidä padota ja sitten, kun mitta tulee täyteen, päästää kerralla kaikki ulos. Silloin tulee helposti ylilyöntejä ja välit saattavat rikkoutua. On parempi olla alusta alkaen sopivan suora ja avoin. Jos joku asiallisesta kommentista loukkaantuu, se on hänen asiansa. Terveydenhuoltoalalla varsinkin pitäisi ymmärtää, milloin puhuminen liukuu terapian puolelle. Ihmisiä tuntuu ärsyttävän, jos toinen kehuu omia tekemisiään tai jälkikasvuaan. Kehuminen on Heikkosen mielestä tulkinnallinen asia. Mikä on kehumista? Jos kertoo, että poika tai tytär pääsi opiskelemaan sitä ja sitä, toiselle se on leuhkimista vaikka asianomainen haluaa jakaa iloaan. Mahdollisesti taustalla on kateutta. Koskaan ei kuitenkaan voida tarkalleen tietää, miten toisen elämä on mennyt. Kertomalla jatkuvasti omista onnistumisistaan muistuttaa toista tämän ikävistä kokemuksista super 11

12 Joskus asiakkaat ja potilaat valittavat, että työtoverit lörpöttelevät yksityisasioistaan. Heikkonen pitää käytöstä epäammatillisena. Uuden työtoverin aikana on myös syytä olla tahdikas. Jos pitkään samassa työpaikassa olleet puhuvat tutuistaan ja sukulaisistaan etunimiltä ja ymmärtävät toisiaan puolesta sanasta, uusi työntekijä tuntee nopeasti jäävänsä ulkopuolelle. Pahana työilmapiirin nakertajana Heikkonen pitää juoruilua ja poissaolevan työtoverin mollaamista. Käytös ruokkii eriseuraisuutta ja klikkiytymistä. Joku voisi heti muistuttaa, että eipäs puhuta poissaolevista. Sillä tavoin kehitetään hyvää työpaikkakulttuuria. typerät vitsit loukkaavat Työpaikoilla myös rakastutaan, mutta asianosaisten on Heikkosen mukaan huolehdittava, ettei se häiritse muiden työntekoa. Kuhertelut on syytä unohtaa. Vaikka suuret tunteet kuinka jylläisivät, on silloinkin otettava muut huomioon. Kaikenlaiset rakkaudenosoitukset kuuluvat työpaikan ulkopuolelle. Toisaalta työtovereiden asia ei ole tuomita rakastunutta työtoveriaan. Moraaliset kannanotot eivät kuulu työpaikalle. Tunteita nostattavat paitsi elämänkokemukset, myös monet arkaluontoiset asiat kuten uskonto, etninen syntyperä tai sukupuolinen suuntautuminen. Homovitsit ja rasistiset letkautukset voivat riipaista pahasti. Koskaan ei voida tietää, mitä joku sisimmässään ajattelee tai millaisia läheisiä hänellä on. Typerien vitsien laukojalle voi sanoa, että minulla on lähipiirissä tällainen henkilö ja puheesi loukkaavat. Valtaosa ihmisistä lopettaa heti. Heikkosen mielestä on työntekijälle itselleen parempi, ettei hänen kaikkia asioitaan tiedetä. Niitä voidaan sopivan hetken tullen käyttää lyömäaseena. Jos työpaikalla on mahdollista edetä urallaan, kannattaa tarkkaan miettiä, mitä sellaista kertoo itsestään, mikä ei liity työhön. Eräs italialainen johtaja sanoi, ettei hänellä ole työpaikalla ystäviä. Hän perusteli sillä, että ylenemistilanteessa hänen kertomiaan asioita voidaan käyttää häntä vastaan. Pahana työilmapiirin nakertajana Heikkonen pitää juoruilua ja poissaolevan työtoverin mollaamista. suuret asiat kannattaa kertoa Taukohuoneen ovi käy tiuhaan, kun Mäntän sairaalan perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitajat pistäytyvät iltapäivän kahvitauolla. Joukkoon mahtuu sairaalan työntekijäkaarti lääkäreistä osastosihteeriin. Mistä me ei puhuttaisi? Meillä on kevyt ilmapiiri ja pöytäkeskustelut ovat pöytäkeskusteluja, fysioterapeutti Anja Pohjola-Mlynski ihmettelee ja superilaisten luottamusmies Anneli Helander täydentää: Toisinaan vaihdetaan reseptejä, mutta saatetaan puhua myös potilaiden hoidosta. Puheet jäävät taukohuoneeseen. Osastolla ei ole tapana levitellä asioita. Aika paljon riippuu porukan kokoonpanosta. Henkilökohtaisista asioista ei puhuta kaikkien kanssa. Perusterveydenhuollon vuodeosastolla on lääkäreiden lisäksi noin 60 ihmisen henkilökunta, joka työvuorojen takia vaihtuu usein. Osasto muuttui 2003 yhteisosastoksi, kun perusterveydenhuollon vuodeosasto ja sisätautien osastot yhdistyivät. Vuorotyön suola on, että väki vaihtuu useasti, huomauttaa SuPerin Mäntän seudun ammattiosaston puheenjohtaja Arja Puskala. Anneli Helander vakuuttaa, että nuorten kanssa voidaan keskustella baari-illoista siinä kuin vanhempien kanssa puhutaan käsitöistä ja puutarhan hoidosta. Lähihoitajaksi opiskeleva Tanja Välilä sanoo olevansa joskus pihalla, kun ei uutena tulokkaana tiedä, kenestä tai mistä pitkään yhdessä olleet työtoverit puhuvat. En ole hiljainen tyyppi, ja kysyn jos en tiedä. Tiettyjen ihmisten kanssa alkaa vaistomaisesti puhua enemmän omista asioistaan. Toisten kanssa taas puhuu työasioista. Kahvitaukojen puheenaiheillakin on sääntönsä. Anneli Helanderin mielestä poissaolevista ei puhuta pahaa. Kun ollaan hoitoalalla, tuntosarvet ovat varmaan kasvaneet niin, että tiedetään mitä sopii puhua. Jos työtoverille sattuu todella isoja asioita, kuten kuolema, tapaturma, itsemurhia, tai vakava sairaus, hoitajien 12 super

13 nämä puheet rasittavat lasten hauskat jutut, jotka ovat hauskoja vain kertojan mielestä. lasten harrastukset omien sairauksien vatvominen sukulaisten kamalat sairaudet ja kuolemantapaukset puolison innokkuus seksiasioissa ainainen valitus työn raskaudesta ja huonosta palkasta huono sää, milloin liian kylmä, milloin liian kuuma jatkuva narina tunkkaisesta huoneilmasta tai huonosta siivouksesta seikkaperäinen unien selostaminen näistä voidaan puhua television ajankohtaisohjelmat arjen pienet ongelmat: esimerkiksi kuka tietää miten kaktuksen saa kukkimaan kuka tietää kertoa, mistä kaupasta saa sitä ja sitä mukavat tapahtumat ja kommellukset, joita ei kerrota liian laveasti positiivisella asenteella voidaan puhua melkein mistä vain mielestä asiasta olisi puhuttava. Vaikeneminen tekee kahvitaukojen ilmapiiristä painostavan, kun ei oikein tiedä, mitä sanoisi. Ilmapiiri vapautuisi, jos asiasta kertoisi itse. Esimerkiksi kertomalla sairaudestaan voisi saada tukea työyhteisöltään. Sitä paitsi tieto leviäisi kuitenkin nopeasti. Suuria asioita olisi vaikea pitää vaieten sisällään, Arja Puskala huomauttaa. Joskus työtoveri innostuu puhumaan liikaakin, mutta hoitajille on ilmeisesti kehittynyt kuulemisen taito. Jos työtoveri on yövuoron aikana vuodattanut kaikki asiansa, aamulla ei välttämättä muista niistä mitään. Täytyy sanoa, etteivät nuorten ihmisten miesjutut jaksa kiinnostaa. Yhtä nopeasti rakastutaan ja yhtä nopeasti lähdetään omille teille. Ehkä tämä on ikäpolvikysymys, kun sellainen ei ole itselle ajankohtainen asia, perushoitaja Leena Mäkelä nauraa. Meitä kiinnostaa, koska pääsee seuraavaan kuntoutukseen, osastosihteeri Riikka Kalliokoski lisää. Tai koska päästään lavatanssein, Arja Puskala pistää väliin. Työpaikalle ryöpsähtävistä rakastumisista naiset ovat yksimielisiä: Myönteiset tunteet ovat hienoja, mutta saattavat hämmentää, jos kumpikin on tahollaan naimisissa ja puolisot tunnetaan, he toteavat. nuoret ovat usein kuuntelijoita Miia Ojala kaataa kuppiinsa kahvia ja istahtaa tyhjentynee- seen taukohuoneeseen. Naapurikunnasta Juupajoelta kotoisin oleva 18-vuotias Miia opiskelee lähihoitajaksi Tampereella. Nuoresta iästään huolimatta Miia on saanut aina kesätöitä. Hymyilevä Miia sanoo mieluummin kuuntelevansa, mitä muut puhuvat kuin osallistuvansa keskusteluun. Eniten juttelen toisen opiskelijan kanssa, joka on minua kolme vuotta vanhempi. Ei minua vaivaa, mitä minua vanhemmat hoitajat puhuvat. Ajattelen, että olen vain töissä täällä. Omista henkilökohtaisista asioistaan Miia ei halua puhua. Olen niin uusi työntekijä, etten halua alkaa puhua omista asioistani, hän perustelee. Seinäjoen keskussairaalan psykiatrian akuuttiosastolla työskentelevän Maria Hautalan, 27, työtoverit ovat sekä miehiä että naisia. Maria saattaa osallistua keskusteluun kertomalla jonkin omalle kohdalleen tulleen hauskan sattumuksen. Puheenaiheet vaihtelevat paljon sen mukaan keitä kahvipöydässä istuu. Usein puhutaan potilaista ja osaston asioista. Työkaverit kertovat kuulumisiaan. Joskus puhutaan säästä tai urheilusta. Vanhemmat työtoverit voivat puhua pääsystään eläkkeelle. Jos puheet kiinnostavat, Maria saattaa osallistua keskusteluun. Hän voi myös istua hiljaa koko kahvitunnin ajan. Maria ei halua kuulla seksijuttuja eikä hänen ole niitä tarvinnut kuunnellakaan. Varsinkin miespuoliset kollegat ovat Marian mukaan tänä päivänä suustaan varovaisia. Naiset voivat olla puheissaan ronskimpia. Jos puheet ovat ikäviä, pitäisi olla rohkeutta katkaista ne alkuunsa. Mielestäni jokainen saa kertoa vapaasti yksityisasioistaan, mutta otan myös itselleni vapauden tarvittaessa poistua, mikäli puheet eivät kiinnosta super 13

14 14 super

15 Kaikella on tarkoituksensa teksti ja kuvat marjo sajantola Ystävältä saatu hellyttävä pehmoporo saa ihmiset hymyilemään. Benjami-poron tarkoitus onkin tuoda iloa. Tuula Pärnäjärvi on kolmekymppinen lähihoitaja Mäntästä, eloisa ja iloisa. Hän kuvailee itseään sanalla holosniekka. Olen reipas ja aika puhelias, mutta yritän työpaikalla olla vähän asiallisempi. Ei töissä voi hölsköttää ihan niin kuin siviilissä. En kuitenkaan ole sitä mieltä, että minulla olisi erikseen joku työrooli, suitsen vain sitä holosniekkaa, hän naureskelee. Tuula valmistui lähihoitajaksi jouluna 2008 sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta. Valmistumisensa jälkeen hän on tehnyt sijaisuuksia ja on määräaikaisena tämän vuoden loppuun Mäntän sairaalan vuodeosastolla, jossa hoidetaan kaikenikäisiä potilaita. Pääasiassa kuitenkin vanhempaa väkeä. Se on ihan perusterveydenhuollon vuodeosasto. Toivoisin, että töitä olisi jatkossakin, sillä viihtyisin täällä vaikka eläkeikään asti. Työ on mielenkiintoista ja meillä vuodeosastolla on upea yhteistyöhenki. Opiskelijat ja uudet tulokkaat otetaan tosi hyvin vastaan. Ennen lähihoitajaksi opiskeluaan Tuula työskenteli kahdeksan vuotta kahvilassa. Kahviotyössä tapaa myös monenlaisia asiakkaita ja kuulee monenmoisista ihmiskohtaloista. Jotain työn sisällöstä kuitenkin puuttui: Olisin jo peruskoulun jälkeen pyrkinyt hoitoalalle, mutta silloin kouluun oli 17 vuoden ikäraja. Halusin auttaa ihmisiä ja työskennellä erilaisten ihmisten kanssa. Kun päätin vihdoin toteuttaa haaveeni, mietin osaanko enää opiskella ja opinko mitään, sillä aikuisena opiskelu tuntui kyllä haastavalta. näytti ihan benjamilta Mäntän upeat maisemat houkuttelevat lähihoitaja Tuula Pärnäjärven usein lenkkeilemään. Kyllä me Benjamin kanssa pärjäämme palkallani oikein hyvin. Tuula Pärnäjärvi teki keikkaa jo opiskeluaikana Mäntän sairaalan vuodeosastolla. Työparin kanssa riitti juttua, molemmilla oli samanlaiset ajatus- ja arvomaailmat ja huumorintajukin löi hyvin yksiin. Työkaveruus syveni ystävyydeksi. Merja Parviainen pyysi minua mukaan lenkille ja aloitimme kuntoilun yhdessä. Lenkkeilemme tai käymme uimassa, joskus teemme pitempiäkin retkiä. Kaikenlaista, mistä tulee iloiseksi. Minä pidän ulkoilusta, enkä osaa kuvitellakaan meneväni kuntosalille tai aerobiciin. Benjami onkin Merjalta saatu joululahja. Kun paketista paljastui punahuivinen, punanenäinen ja punasarvinen poro, Tuula totesi heti, että tämä on Benjami. Se vain näytti ihan Benjamilta, enkä osaa sitä sen kummemmin selittää. Sen voin sanoa, että Benjamista on ollut tosi paljon iloa, joten silläkin on oma tarkoituksensa. Tuula pohtii ystävyyden merkitystä. Hänen mielestään ystävyydessä on parasta, että sekin jo riittää, että ystävä on vain olemassa. Lapsena sitä ajattelee erilailla ystävyydestä, eli kaikki kaverit ovat ystäviä. Aikuisena ystävän merkitys on paljon suurempi ainakin minulle ystävällä ja kaverilla on suuri ero. Kavereita voi olla paljon, mutta niitä hyviä ystäviä on vain muutama. mäntässä on melkein kaikkea Tuula Pärnäjärvi on syntynyt Kuorevedellä, mutta Mäntästä on tullut hänelle rakas kotipaikka, josta hän ei halua muuttaa pois. Hän toteaa, että kaikki palvelut toimivat hienosti, vain kenkäkauppa puuttuu. Vanhusten palveluihin hän haluaisi kuitenkin panostaa enemmän, etenkin sellaisiin, jotka auttaisivat vähentämään vanhusten yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. Tulevaisuudessa hän haluaisi perustaa oman perheen Mänttään ja pari lasta olisi sopiva määrä. Kaikella on tarkoitus kuten sanotaan joten jos minulle ei ole lapsia tarkoitettu, siihen on sitten vain sopeuduttava. Tällä hetkellä Tuula viettää Benjamin kanssa sinkkuelämää. Asunto on vuokra-asunto, mutta oma auto on välttämätön. Palkka riittää elämiseen ja joskus voi hemmotella itseään pienillä ylellisyyksillä: Mansikat ovat sellaista ylellisyyttä, josta olen valmis maksamaan. Kyllä me Benjamin kanssa pärjäämme palkallani oikein hyvin ei ole Benjami valittanut, Tuula nauraa super 15

16 Yksikkövastaava Seija Laine pitää monihäiriöisten lankoja käsissään Hoidetaan ihmistä, ei pelkkää diagnoosia teksti ja kuvat jukka järvelä Seija Laine osoittaa, että lähihoitaja voi yltää korkealle. Hän luotsaa Espoossa Kartanoyhteisöä, joka on mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksikkö. Laineen työnkuvaan kuuluu vastata siitä, että niin talon asiakkaat kuin henkilökuntakin pysyvät yhteisössä mahdollisimman tyytyväisinä. Espoon Aseveljentiellä sijaitsevassa kookkaassa asuintalossa on elokuussa hiljaista. Kesän jälkeen paikalla on tavallista vähemmän väkeä, kun moni pitkäaikaisasiakaskin on päättänyt hoitosuhteensa. Kymmenpaikkaisen kodin neljä asukasta ovat juuri lähteneet yhteislenkille. Lähihoitaja Seija Laine on ollut alusta asti mukana Kartanoyhteisössä, joka on kuntouttanut monihäiriöisiksi kutsuttuja asiakkaitaan vuodesta Yleensä meille tulevat kunnista ne haastavimmat asiakkaat. Moni puhelu alkaa sanoin: Olette viimeinen paikka johon soitan. uria uurtamassa Laine valmistui lähihoitajaksi oppisopimuksella Pellaksen huumehoitoyksiköstä vuonna Koulutusohjelmana oli tietenkin mielenterveys- ja päihdetyö. Hän työskenteli Helsingin Diakonissalaitoksen alaisuudessa Perheen yhdistetyn hoidon yksikössä ja ehti hankkia sekä yhteisöhoidon että perheterapeutin koulutuksen. Sitten ystävä pirautti. Tuula Granqvist-Paalasvuo kysyi, lähtisinkö perustamaan Alvin alaista päihdeyksikköä kaksoisdiagnoosista kärsiville, laatuaan ensimmäistä Suomessa. Hetken mietin, olisiko minulla riittävästi psykiatrista tietoa. Sitten ajattelin, että olenhan jo hoitanut samanlaisia ihmisiä, oli heillä diagnoosia tai ei. Laine otti toimivapaan Diakonissalaitokselta, ja uusi hanke lähti RAY:n avulla käyntiin, aluksi Espoon Juvanmalmilla. Kynistä ja huonekaluista alkaen keräsimme kaiken kasaan. Aikaa meni käytäntöihin ja erilaisiin asiarunkoihin tutustuessa. Laine aloitti paikan varavastaavana, mutta ei vielä ollut lopullisesti jättänyt edellistä työtään Diakonissalaitoksen alaisuudessa. Pian hänelle tuli mahdollisuus edetä yksikkövastaavaksi. Taas piti miettiä, kannattaisiko lopullisesti lähteä isosta Diakonissalaitoksesta pieneen Alviin. Ala ja asia kiinnostivat kuitenkin niin paljon, että meni syteen tai saveen, niin tänne päätin jäädä. Tämän talon kanssa tässä on viime vuodet menty ylös ja alas. koulutuksesta avaimia Laine on jatkanut kouluttautumista tehtävävastuun kasvaessa. Hän on käynyt psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon. Parhaillaan on käynnissä avoimessa yliopistossa päihdelääketieteen perusteisiin perehtyminen. Alvi ry:n toiminnanjohtaja Jukka Suurmäki on myös superilainen ja koulutukseltaan psykoterapeutti. Nykyään psykoterapeutiksi valmistuminen vaatii kolmevuotisen koulutuksen en tiedä, aika näyttää, Laine mietiskelee jatkokoulutuksia. Laine on alanvaihtaja. Ennen lähihoitajuutta hän työskenteli viinikassana ja tarjoilijana. Vielä konkreettisempaa taustaa rankalle alalle hän ammensi ollessaan päihteiden väärinkäyttäjä. Nyt on 15 vuotta oltu täysin raittiina. Seija Laine on myös luennoija. Tänä syksynä hän puhuu muun muassa valtakunnallisilla päihdepäivillä ja mielenterveysmessuilla. 16 super

17 super 17

18 Mikä on Alvi? Sosiaalineuvos Seija Järvinen perusti Alvi ry:n vuonna Tarkoituksena oli luoda lämminhenkinen ja turvallinen koti mielenterveyskuntoutujille. Yhdistys perustettiin Alvin nimipäivänä. Ensimmäinen yksikkö, Alvikoti, avasi miehille ovensa Naisten Elvi-koti käynnistyi kaksi vuotta myöhemmin. Alvissa toimii nykyään viisi erilaista tukiyhteisöä, kaikki pääkaupunkiseudulla: Alvila-koti. Yhdistetty mielenterveyskuntoutujien koti miehille ja naisille Helsingin Lapinlahdessa. Tukipiste Laturi. Tarjoaa ympärivuorokautista tukea omissa kodeissaan asuville kuntoutujille Helsingissä ja Vantaalla. Kartanoyhteisö. Monihäiriöisten kuntoutujien asuinyhteisö Espoossa. Asiakkaita pääkaupunkiseudun lisäksi myös Pirkanmaalta. Casa Franca. Tarjoaa kodinomaista kuntoutusta vuotiaille mielenterveyskuntoutujille Vantaalla. Cafe Popolo. Lounaskahvila, joka työllistää vantaalaisia mielenterveyskuntoutujia. Miettiessään omaa nykyistä asiakaskuntaansa eli niitä monihäiriöisiä, joille päihteiden väärinkäyttö, mielenterveyden ongelmat ja yleinen elämänhallinnan heikkous ovat arkipäivää Laine huoahtaa havaitsemansa totuuden: Tämä asiakasryhmä on se, joka kärsii ensimmäisenä, jos kunnat tämän niin sanotun laman aikana alkavat karsia menojaan. ihmisen hoitoa Kartanoyhteisön asukkaiden joukossa on ollut rankkojakin ihmiskohtaloita. Talo kuitenkin suhtautuu avoimen inhimillisesti jokaiseen. Taustoilla ja tuomioilla ei ole merkitystä, jos tulija kykenee sopeutumaan suljetun yhteisön sääntöihin, jotka eivät aina kuitenkaan ole maksimaalisen ankarat. Esimerkiksi retkahtaminen päihteisiin ei tiedä potkuja yhteisöstä, kuten joissakin muissa päihdehoitopaikoissa. Kartanoyhteisössä tällaista takapakkia pidetään osana jopa vuosia kestävää kuntoutumisprosessia. Ihmiset ovat erilaisia, ja me hoidamme ihmisiä, emme diagnooseja. Tehtävämme on kulkea rinnalla edes pätkän matkaa, eikös tästä mainita jo lähihoitaja lupauksessakin. Jokaisen asiakkaan sekä verkoston muiden toimijoiden kanssa laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma, ja lopulta kokonaisuus ratkaisee eikä se, sairastaako skitsofreniaa tai onko ollut huumeriippuvainen. Emme me tietenkään suosi tai hyväksy esimerkiksi päihderetkahduk- sia, mutta ymmärrämme tilanteen, Laine valaisee. Lähi- ja perushoitajiin talossa luotetaan. Osa potilaista tulee sairaaloiden suljetuilta osastoilta, mutta lähihoitajat heitä täällä hoitavat. Seija Laineen lisäksi talon henkilökuntaan kuuluu kuusi lähihoitajaa, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosionomi. Lisäksi vuoroissa on keikkaa tekeviä lähihoitajia. Harjoittelijoiksi Laine valitsee vain aikuispuolen opiskelijoita, joilta jo löytyy elämänkokemusta vaikeita hoitotilanteita varten. Asiakkaan hoitovuorokausi Kartanoyhteisössä maksaa 320 euroa. Summa sisältää muun muassa täyden ylöspidon, lääkityksen ja viikoittaisen erikoislääkäritapaamisen. Kunnat eivät helposti lähetä asiakkaita pitkiin, vuosienkin kuntoutuksiin, mutta ei parissa kuukaudessa voi tehdä ihmeitä sellaisen kanssa, joka on parikymmentä vuotta ollut sivuraiteella päihteiden väärinkäyttäjänä. taidot käytössä Laine on mielestään onnistunut esimiestehtävissä, vaikka rumasti sanottuna onkin peruskoulutukseltaan vain lähihoitaja. Kyllä minut vakavasti otetaan joka paikassa. Tietenkin koko Alvi-yhdistyksen toiminnanjohtaja viime kädessä vastaa tästä toimipisteestä. Arkityössä toimin kuitenkin täysin itsenäi- Omien tavaroiden tuonti on rajattu Kartanoyhteisössä vain tärkeimpiin. 18 super

19 Kartanoyhteisön yksikkövastaavan tehtävät yksikön toiminnasta ja taloudesta vastaaminen työvuorolistat, sijaiset, lomat asiakkaiden rekrytointi (yhteistyönä) puhelinliikenne asiakkaan verkoston luominen kuntaan kehityskeskustelut, kehittämispäivät, työsuojelu raportoinnit, seurannat hankinnat laskutukset markkinointi asiakkaiden opastusinfot toiminnan kehittäminen johtoryhmässä Jonilla on asiaa Seija Laineelle. Joni kertoo olevansa tyytyväinen Kartanoyhteisöön, jossa oppii elämää. sesti, mutta yhteydet toiminnanjohtajaan sekä palvelupäällikköön pelaavat koko ajan. Esimiestehtäviin etenemiseen ovat vaikuttaneet Laineen sanoin hänen ratkaisukeskeinen ja uudistusmielinen luonteensa. Valitessaan työntekijöitä hän ei katsele ensisijaisesti papereita vaan persoonaa sekä arvoja sen takana. Laine antaa muutaman neuvon niille, jotka kokevat, että taitoja ei lähitai perushoitajana pääse toteuttamaan työssään. Itse vaihtaisin työpaikkaa, jos jäisin jonnekin hierarkian pohjalle. Itseään voi myös tuoda esille sanomalla pomolle, että kuule, kyllä mä hallitsen nämä hommat. Myös työnantajat voisivat katsoa alaisiaan tarkemmin ja huomata, että hoitajien joukossa on erilaisia ja eri elämänkokemuksin varustettuja työntekijöitä. Vaikka titteli onkin lähihoitaja, uusiin tehtäviin edetessä vauhtia antavat lisäkoulutukset. Hankkikaa niitä päälle, niitä löytyy pilvin pimein. tarkasti ja hitaasti Äkkipikainen ja vetäytyvä työntekijä ei selviydy kaksoisdiagnosoitujen ja monihäiriöisten parissa. Hoitajalla pitää olla antennit ja tuntosarvet käytössä koko työvuoron ajan. Asiakkaiden seurassa on oltava mahdollisimman paljon, jotta pystyisi havainnoimaan äkillisiä muutoksia. Jos jokin asia alkaa nousta pinnalle, sen ratkaisua ei jätetä yöksi tai viikonlopuksi. Mieluiten ongelmat pyritään ratkaisemaan ennalta, jotta mahdollinen psykoosi tai raivokohtaus jäisi tulematta. Asiassa on onnistuttu, sillä Laine muistaa vain kolme väkivaltatapausta tai vakavaa uhkaa seitsemän vuoden ajalta. Työ vaatii kärsivällisyyttä, sillä hoidon tulokset näkyvät hitaasti. Joskus ensimmäisen puolen vuoden tärkein edistysaskel on se, että asiakas vielä on täällä. Seuraavat puoli vuot- Kaikki sanovat, että tällaisia hoitopaikkoja tarvitaan enemmän ta voivat mennä päivärytmin kohdalleen laittamiseen. Pieniä askeleita kohti itsenäistä elämää. Missään lepokodissa Kartanoyhteisön asiakkaat eivät asu. Tarkka päivärytmi on kirjattu viikko-ohjelmaan. Ensimmäisinä asuinviikkoina puhelimen käyttö on kielletty ja jokainen loma tulee ansaita. Ruoka, siivous ja pikkuremontit tehdään asiakasvoimin. Toisaalta asukkaat ja henkilökunta tekevät yhteisiä retkiä ja matkoja, joita rahoitetaan esimerkiksi hyväntekeväisyyskonsertein. Kaikki sanovat, että tällaisia hoitopaikkoja tarvitaan enemmän, mutta että mitään nämä eivät saisi maksaa, Laine puuskahtaa. Aina hankalimmat tapaukset eivät löydy asiakkaiden parista vaan kuntabyrokratian portailta. Joskus olen soittanut läpi sen seitsemän ihmistä eikä kukaan tunnu tietävän tai haluavan tietää asioista mitään. Tällainen pompottelu vie aikaa, mutta periksi en anna. Varmaan siellä kunnissa välähtää joku punalamppu varoituksena, että taas se Laine soittelee super 19

20 Puheenjohtaja ja sihteeri 21-vuotiaita Nuorta voimaa Joutsan ammattiosaston johdossa teksti ja kuva marjo sajantola Jos nuori haluaa vaikuttaa yhteisiin asioihin, ammattiosasto on hyvä väylä. Näin vakuuttavat Joutsan seudun ammattiosaston puheenjohtaja ja sihteeri, jotka täyttivät kumpikin kesällä 21 vuotta. Joutsan seudun ammattiosaston puheenjohtaja Hanna Ruunula ja sihteeri Henriikka Norola ovat toisilleen tuttuja jo lapsuudestaan. He olivat peruskoulussa luokkatovereita melkein jokaisella luokalla. Yhdessä he myös valmistuivat lähihoitajiksi vanhustyön koulutusohjelmasta keväällä 2007 Jyväskylän ammattiopistosta. Halusimme kumpikin mieluummin opiskella ammattiin kuin suorittaa lukion. Näin meillä oli jo töitä, kun kaverit vielä pähkäilivät lukion jälkeen, mille alalle he haluaisivat. Tosin lähihoitajaopiskelun alussa kumpikaan meistä ei ollut edes ajatellut suuntautua vanhustyöhön, mutta mieli muuttui, Henriikka kertoo. Opiskeluaikana he sattuivat kerran työharjoitteluun samaan vanhainkotiin, mutta sitten molemmat alkoivat luoda uraa erikseen. Työtöntä päivää kummallakaan ei ole ollut. Hanna teki valmistumisensa jälkeisen kesän töitä vanhainkodissa ja sen jälkeen hän on ollut jo kaksi vuotta kotihoidon puolella. Nyt elokuussa hänet vakinaistettiin. Henriikka on ollut kolmessa eri työpaikassa, vanhainkodissa, dementiaosastolla ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, mutta hänen mielestään on ollut mukavaa nähdä erilaisia työyhteisöjä. Syksyllä hänkin lähtee töihin haastavaan ja monipuoliseen kotihoitoon. miten ne nuoret pärjäävät? Ammattiosaston toimialueeseen kuuluu Joutsan lisäksi siihen vuoden 2008 alussa liittynyt Leivonmäki ja hieman kaukaisempi Luhanka. Alue on maantieteellisesti melko laaja ja vesistöjen halkoma, joten sekin asettaa toiminnalle omat haasteensa. Yleensä vain noin joka kahdeksas ammattiosaston 86 jäsenestä on osallistunut sääntömääräisiin kokouksiin. Siten viime kevätkokous olikin osallistujamäärän puolesta melko huikea, kun osallistujamäärä ylsi kahteenkymmeneen. Hanna Ruunula ja Henriikka Norola toteavat nauraen, että kaikki taisivat tulla noin suurella joukolla ihan vain katsomaan, miten he pärjäävät uusissa tehtävissään. Toisaalta me kyllä jankutimme omilla työpaikoillamme, että nyt on tultava kokoukseen, he jatkavat. Molemmat kiittelevät myös jäsenistöä kannustavuudesta. Kukaan ei ole sanallakaan letkauttanut nuoruudesta, päinvastoin: Edellinen puheenjohtaja ja sihteeri jäivät hallitukseen ja lupasivat neuvoa meitä tarvittaessa ja samaa lupasivat kaikki muutkin. Mitään ikärasismia täällä ei ole, vaan meille on aina sanottu esimerkiksi, että te nuoret tiedätte uusimmat ammatilliset asiat, Me kyllä jankutimme omilla työpaikoillamme, että nyt on tultava kokoukseen. olette innostuneita ja jaksatte. Nuoret vetäjät eivät kuitenkaan saaneet houkuteltua tavallista enempää sitä nuorinta väkeä kokoukseen. Alueella on nuorisolle runsaasti muitakin aktiviteetteja tarjolla. Jyväskylä ja Lahti ovat kohtuullisen lyhyen ajomatkan päässä, monet nuoret osallistuvat urheiluseurojen toimintaan tai esimerkiksi seutuopiston kursseille. Kesäisin täällä järjestetään kaikenlaisia tapahtumia, mutta talvella on hiljaisempaa. Harrastusmahdollisuuksia kyllä on. Henriikka pelaa salibandya ja minä olen opiskellut italiaa, Hanna kertoo. Energiaa heillä riittää vielä politiikankin saralle. Kumpikin kuuluu poliittiseen nuorisojärjestöön. Hannalla on myös kunnallisia luottamustehtäviä sivistyslautakunnan jäsenenä ja kunnanhallituksen varajäsenenä. rentoa meininkiä Hanna lähti ensimmäiseen ammattiosastokokoukseensa omien työkavereidensa houkuttelemana ja seuraavaan hän jo kannusti ystäväänsäkin osallistumaan. Työkaverit ja tietenkin Hanna houkuttelivat minua mukaan, ja ajattelin ihan vain mennä katsomaan, mitä se toiminta oikein on. Ihan rento ja 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille Voimassa 1.1.2016 alkaen 2016 Fennialla on tyytyväisimmät yritysasiakkaat liity sinäkin joukkoon! Fennia-konserni on vakuutusten ja niihin liittyvien palveluiden

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi!

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tahto Rohkeus Tulevaisuus Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten etujärjestö Tehy on jäsentensä edunvalvoja: Aina ei kaikki mene työsuhteessa

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO 14.12.2016 MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A K E - H I T - T Ä - M I - N E N J A Y H - T E I S - T Y Ö HAASTAA AMMATTITIEDON Päivitys

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot