Mediavaikuttamisen parhaat eurooppalaiset käytännöt -hanke

Transkriptio

1 Mediavaikuttamisen parhaat eurooppalaiset käytännöt -hanke Matkaraportti Belgia Kuvia Matkan teemat: nuorten vaikuttaminen lehtitoimituksen ja sosiaalisen median kautta, nuorisotyöntekijöiden mediaosaamisen vahvistaminen

2 2. benchmarkkausmatka Belgiaan Mediavaikuttamisen parhaat eurooppalaiset käytännöt -hankkeen toinen benchmarkingmatka suuntautui Belgiaan; Brysseliin, Antwerpeniin ja Gentiin Matkalle osallistui hankkeen projektiryhmä: projektipäällikkö Anna Kapanen ja lehtori Mirka Lähdeniemi Mikkelin ammattikorkeakoulusta sekä IT-suunnittelija Jere Lauha Otavan Opistosta ja lehtori Päivi Timonen Humakista. Vierailukohteiksi järjestyi European Schoolnet Brysselissä, Stampmedia Antwerpenissä ja Jeugdwerknet Gentissä. Ensimmäistä kohdetta meille suositeltiin Mediakasvatusseurasta, toisesta kohteesta Antwerpenistä saimme vinkin Mikkelin ammattikorkeakoulun belgialaiselta sosionomiharjoittelijalta ja kolmas kohde järjestyi Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen kontaktin kautta. Matkan teemoina oli nuorten vaikuttaminen sosiaalisen median (European schoolnet, PanEUyouth) ja uutistuotannon (Stampmedia) kautta sekä nuorisotyöntekijöiden ja nuorten mediaosaamisen vahvistaminen (Jeugdwerknet). Viimeisessä vierailukohteissa pääsimme varsinaisen esittelytuokion jälkeen näkemään nuorisotyöntekijöille järjestettyä koulutusta digitaalisen lehden tekemisessä. Kuulimme lisäksi paljon nettiturvallisuudesta ja sen eteen tehtävästä työstä EU-tasolla. Myös Suomi on mukana tässä 30 maata kattavassa Insafe-verkostossa. Seuraavassa matkan ja vierailujen anti on käsitelty seuraavissa osioissa: Taustaa Toimintamalli Toiminnan kohderyhmänä olevat nuoret Rahoitus Yhteistyö Tiedotus Haasteet Toiminnan vaikuttavuus ja arviointi Pohdinta 2

3 European Schoolnet Yhteyshenkilö: Annick van de Velde, 1.Taustaa ja kohderyhmä European Schoolnetin toiminnan taustalla oli saattaa yhteen oppiminen, koulut ja teknologia. Euroopan komissio aloitti Safer internet-toiminnan European Schoolnetin ylläpitämässä verkostossa on mukana 27 EU-maata (kaikki EU-maat) sekä Islanti, Norja ja Venäjä ja se on nykyään nimeltään Insafe-network. Jokaisessa maassa on awareness raising body, joka järjestää kampanjoita, Helpline lapsille ja nuorille, vanhemmille ja opettajille. Neuvonanto tapahtuu chatissa, puhelimessa, tekstiviestitse jne. Helpline-keskuksia on 29 keskusta 30 maassa. Kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. European Schoolnetiin kuuluu seuraavat osa-alueet: E-Twinning, Safe internet, edellä mainittu Insafe-verkosto, joka on aloittanut toimintantansa Vuonna 2006 on perustettu Helpline ja 2007 perustettu Youth Panelit. Suomesta verkostoon kuuluvat MLL, Ficora ja Pelastakaa lapset ry. Toiminnan kohderyhmänä ovat vanhemmat, opettajat ja nuoret. Safer Internet keskuksiin kuuluu Awareness Centre, Helpline, Hotline (laiton sisältö netissä) ja Youth Panel (kts. kohta Seitsemän henkilöä kuuluu henkilöstöön, kaksi työskentelee Iso- Britanniasta käsin. Kaikki työpaikat ovat vakituisia. Henkilöstöllä on hyvä kielitaito ja laaja koulutuspohja. 2. Toiminta Toiminta toteutuu eri projekteina, joissa on mukana 3-4 maata aina 15 maahan saakka. European Schoolnetissä toimii noin 30 eri projektia, suurin niistä on E-Twinning. Sosiaalisen median alusta PanYouth on tällä hetkellä suljettu. Sitä ollaan uudistamassa parhaillaan. PanEuyouthin kautta on voinut blogata, tuottaa omia videoita alustalle jne. Alusta on osa E-skills-toimintaa, jonka tarkoituksena on että netissä voi pitää hauskaa, mutta siellä on kuitenkin toimittava turvallisesti. Tänä vuonna European Schoolnet avasi yhdessä Vivendin (suuri ranskalainen mediayhtiö) nettisivuston. Taustalla ajatus, että kuva nuorista mediassa on vääristynyt. Sivustolla nuoret saavat keskustella asioista, jotka ovat heille tärkeitä. Tekivät kolme konsultaatiota nuorten joukossa seuraavista teemoista: nuoret ja media, digital lives (mikä on nuoren digitaalinen elämä) ja e-skills (mitä taitoja nuoret tarvitsevat pysyäkseen turvallisissa vesillä online-maailmassa). Menetelmänä konsultaatioissa käytettiin play and decide-pelejä ( joissa nuorille 3

4 annetaan kortteja keskustelun aiheista. Tavoitteena on saada nuoret keskustelemaan, olemaan provokatiivisia ja tietoisia heidän ympärillä tapahtuvista asioista. Pelit ovat hyvin suosittuja ja niitä on kutakin ladattu satoja kertoja kouluista. Pelien ajatuksena on, että nuorilta ei voida vain kysyä, vaan heidät täytyy saada reflektoimaan asioita. Pelin valmistamisessa menee kahdesta kolmeen päivään, joten ne ovat erinomainen ja helppo keino saada nuoret keskustelemaan asioista. Yksi peli kestää noin 1,5 tuntia. Joka kesä järjestetään kesäleiri Romaniassa, jonne lähetetään aktiivisesti ja esimerkillisesti toiminnassa mukana olleita nuoria. Tänä kesänä leirille menee neljä kuuroa poikaa, jotka ovat pyrkineet muuttamaan ulkopuolisten kuvaa kuuroudesta sekä PanYouth-sivustossa aktiivisesti mukana olleita nuoria. European Schoolnet kehittää erilaisia selvityksiä ja oppaita yksityisten yritysten (esim. Microsoft) kanssa yhteistyössä, osaa näistä on alkanut rahoittaa myös Euroopan komissio huomattuaan kirjojen merkityksen. European Schoolnetin hyviä käytäntöjä: Safer internet centres (kattavat seuraavat osa-alueet) - awareness centre - helpline: tietoa ja apua lapsille, nuorille ja vanhemmille nettikäyttäytymisestä, vahingollisesta sisällöstä jne. - hotline: laittoman nettisisällön ilmoittaminen - youth panel National awareness centres Olennainen osa kansallisia awareness keskuksia on jakaa parhaita käytäntöjä ja kommunikoida EU-tasolla sekä kansallisesti. Keskusten tehtävät ja vahvuudet määräytyvät pitkälti sen mukaan, mikä organisaatio kussakin maassa koordinoi keskusten toimintaa. Esimerkiksi Ruotsissa keskusta koordinoi the Swedish Media Council ja Sloveniassa Ljubljanan yliopisto. Keskukset järjestävät nettitietoisuutta lisääviä kampanjoita lapsille, nuorille, opettajille ja myös laajemmalle yhteiskunnalle. Keskukset seuraavat tarkasti kampanjoiden vaikutuksia sekä mahdollisia turvallisuusriskejä. Ne järjestävät koulutuksia opettajille ja koululaisille. Keskukset työskentelevät tiiviisti yhteistyössä teollisuuden kanssa tehdäkseen onlinemaailmasta turvallisemman lapsille ja nuorille. Esimerkiksi Bulgarian Awareness Centre on liittynyt maan suosituille teinien nettisivuille keskustellakseen mahdollisuuksista ottaa käyttöön EU:n turvallisemman internetin periaatteet (the Safer Social Networking Principles fot the EU, Youth panels Youth panelit koostuvat Insafe-verkostossa mukana olevien maiden nuorista. Paneelien taustalla ajatus, että ei voida järjestää kampanjoita nuorille konsultoimatta nuoria. Nuorilta pyydetään kommentteja verkoston dokumentteihin. Youth panelissa mukana olevat nuoret toimivat myös ns. lähettiläinä omissa kouluissaan neuvomalla ja rohkaisemalla ikätovereitaan. Mukana toiminnassa 2500 jäsentä. Nuorimmat jäsenet ovat 4-vuotiaita ja toiminta kattaa koko maan. Romanian youht panel on todella aktiivinen ja he käyttävät mm. interaktiivista teatteria. Nuoret kokoontuvat yhteen kerran vuodessa Safer internet-foorumin yhteydessä lokakuussa. Foorumissa tiedustellaan lasten ja nuorten mediakäyttäytymistä. Viime vuonna foorumissa nuorten kanssa tehtiin esimerkiksi video, jossa heiltä kyseltiin mm. sosiaalisesta mediasta, kavereista ja yksityisyydestä. Mukana on tiimi viihdyttämässä nuoria, mm. pelien merkeissä. Nuoret ovat vuotiaita. Yli 18-vuotiaat voivat olla mukana toiminnassa moderaattoreina. 4

5 E-twinning-hankkeen yhteydessä järjestetään mm. Learning events -tapahtumia, joissa opettajat voivat online-tilassa oppia esim. nettiturvallisuutta, pelien käyttöä kouluissa jne. Tapahtuma kestää kolme viikkoa ja kattaa erilaisia oppimistapahtumia. PanEUyouth on sosiaalisen median alusta, jossa nuorille blogi, videokilpailu Safer internetpäivänä (nuoret voivat ladata tuolloin omiaan videoitaan), play and decide-pelit. Toiminut projektina, mutta sitä uudistetaan parhaillaan ja tuotetaan uutta sisältöä. Tarkoitus on, että siitä tulee pysyvä nettisivusto. 3. Rahoitus Toimintaa rahoittaa Euroopan komissio n eurolla vuodessa, rahoitus myönnetään joka toinen vuosi. Lisäksi toimintaa rahoittavat eri yritykset, esimerkiksi Microsoft esimerkiksi tutkimusten ja kesäleirien rahoituksen osalta. Tällä hetkellä rahoitus on saatu selvitykseen, jossa selvitetään mitä opettajat tekevät nettiturvallisuuden eteen kouluissa. 4. Haasteet Haasteina toiminnassa ovat kulttuurienväliset erot, lasten saaminen mukaan toimintoihin, tasapaino kansallisen ja kansainvälisen työn välillä. Lapsia houkutellaan mukaan esimerkiksi kilpailujen avulla. European Schoolnet käyttää 25 päivää vuodessa kansainväliseen työhön, muu aika käytetään kansalliseen työhön. Omat haasteensa aiheuttaa se, että koulujen työrytmiä tulee kunnioittaa ja nuorten on saatava luoda omat tilansa toimia. Nuoret eivät tule aikuisten luomiin paikkoihin. Lisäksi täytyy huolehtia julkaistessa materiaalia, että ei astuta kenenkään varpaille mukaan lukien kulttuurienväliset erot. Esimerkiksi aiheista kuten pornografia voidaan keskustella muualla mutta ei missään nimessä koulussa. Vie aikaa huolehtia lupa-asioista (kuvausluvat jne.) ja noudattaa protokollaa esimerkiksi kesäleirejä järjestettäessä. 5

6 5. Tiedotus Joka maanantai lähtee verkoston sisäinen tiedote kaikille verkoston jäsenille ja kolmen kuukauden välein avoin E-safely-tiedote, jossa tiedotetaan mm. koulutuksista, tutkimuksista, eri maiden trendeistä. Verkoston kokouksia pidetään kolme kertaa vuodessa. 6. Yhteistyö Yhteistyökumppaneita koulujen lisäksi ovat erilaiset lasten ja nuorten parissa työskentelevät toimijat, kuten lastensuojelu, koulutusorganisaatiot, yliopistot jne. Maista aktiivisimmin mukana on Romania, jossa lapset ja nuoret ovat todella aktiivisia ja innokkaita. Aktiivisuus riippuu usein maassa vallitsevasta kulttuurista lasten ja nuorten suhteen. Esimerkiksi Ranskassa, jossa lasten odotetaan olevan nuoria aikuisia, kulttuuri on toisenlainen eikä siellä ole erillisiä paneeleja nuoria varten. 7. Tulevaisuus Suunnitteilla enemmän toimintaa sosiaalisen mediaan, esimerkiksi interaktiivista teatteria. Lisäksi tulossa sosiaalityöntekijöille suunnattu projekti, koska he törmäävät työssään usein internetin käyttöön lasten ja nuorten keskuudessa. 8. Pohdinta Olimme odottaneet kuulevamme vierailulla enemmän PanEuyouth sosiaalisen median alustasta. Se oli kuitenkin parhaillaan suljettu, koska sitä oltiin uudistamassa. Vierailu antoi kuitenkin hyvän yleiskuvan siitä, mitä tehdään nettiturvallisuuden ja mediataitojen hyväksi niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin parissa Euroopassa. Vierailu tarjosi hyviä menetelmiä nuorten parissa toimimiseen ja heidän äänen kuulemiseen. Näistä esiin nousi erityisesti play and decide-pelit. Suomeen vastaava pelikulttuuri nuorten kuulemisessa ei ole läheskään samassa mittakaavassa rantautunut, joten tästä on hyvä ottaa mallia. Linkkejä: 6

7 Stampmedia, Antwerpen Yhteyshenkilö: Stefan Kolgen, 1. Taustaa Stampmedia on perustettu vuonna Antwerpenin kaupungin strategiassa oli aukko joka oli täytettävä. Kaupunki halusi luoda nuorille yhteisön, mutta Stefan totesi ettei kannata luoda uutta verkostoa, koska nuoret ovat jo esim. Facebookissa ja muissa olemassa olevissa yhteisöissä. Stefanin ehdotuksesta joulukuussa 2007 ryhdyttiin perustamaan toimintaa, jossa nuoret tuottaisivat mediaa nuorille ja jakaisivat mediatuotoksia verkostojen kautta. Ensimmäinen perustamistyöpaja (workshop) pidettiin maaliskuussa 2008, johon osallistui 35 nuorta. Nuoret pääsivät heti konkreettisesti tekemään asioita, esim. kuvaamaan ja editoimaan. Ensimmäisen workshopin viimeisenä päivänä he tekivät yhdessä päätöksen, että perustetaan nuorten oma paikka (uutistoimisto), jossa nuoret pääsevät kirjoittamaan asioista, jotka kiinnostavat heitä, harjoittelemaan kuvaamista yms. Ideana oli, että tarjotaan nuorille olosuhteet kirjoittaa siitä, mistä he ovat kiinnostuneita ja levitetään juttuja jo olemassa oleviin verkostoihin. Nuoret keksivät Stampmedian nimen (stamp tarkoittaa flaamiksi kicking ). Stamp-haluttiin nimeen koska nuoret halusivat potkia perinteistä mediaa, joka kirjoittaa/kirjoitti usein nuorista negatiivisessa mielessä. Vuotta myöhemmin ryhmässä toimi jo 120 nuorta! Stampmedian työntekijät ovat: koordinaattori (Stefan Kolgen), toimituspäällikkö, videovastaava, nuoriso- ja monimuotoisuustyöntekijä, hallintoihminen, 2 tekstitoimittajaa (editor) ja Genkin kaupungissa työskentelee yksi henkilö, joka työskentelee 50% kouluissa ja 50% projektinjohtajana. 2. Kohderyhmä ja rahoitus Vuonna 2009 toiminnassa oli mukana 120 nuorta ja budjetti euroa. Nyt budjetti on euroa. Tällä hetkellä nuoria on jopa 650. Rahoitus tulee Antwerpenin kaupungilta, Genkin kaupungilta, Limburgin provinssilta ja Flaamin hallinnolta, nuorisoyksiköltä (Flamish youth department; Structural grant). Juttuja tehdään valtamediaan 8-15 päivässä eli todella paljon! Toiminta on suunnattu kaikenlaisille nuorille; Työntekijöiden ja nuorten kirjo on suuri ja Stefan käytti tätä suurta kirjoa kuvatessaan käsitettä mirror society. Nuorten joukossa on maahanmuuttajia, sokeita, yliopisto-opiskelijoita.. 7

8 Stefan Kolgen tutustumassa hankkeemme esitteeseen 3. Toimintamalli ja kohderyhmä Toiminnassa on selkeä tavoite, että pyritään saamaan nuoret joko kouluun tai töihin. Ideana on nuorisotyö 2.0, joka kattaa: kolme osa-aluetta: taidot, prosessi ja tulokset. Periaate on, että kaikki mitä aloitetaan viedään loppuun. Stampmedia haluaa toimia yhteiskunnan peilinä. Kun nuoret kirjoittavat jutun, sitä ei saa valtamediassa muuttaa. Valtamedioille tuottaa juttuja neljä non profit - organisaatiota. Toiminnasta tiedotetaan mm. Facebookissa. Työpajoissa voi tehdä eri asioita monimediaperiaatteella. Noin 40 prosenttia työpajoihin osallistuvista nuorista jää mukaan toimintaan. Ulkopuolelle jäävät nuoret muodostavat myös hyvän verkoston, joilta saadaan vinkkejä. Nuoret tekevät portfolion kaikista tekemistään jutuista, jota he voivat hyödyntää työnhaussa. Keskiviikkoiltaisin on toimituskokoukset. Tehdään paljon muutakin kuin lehtijuttuja. Aktiviteettitasoa pyritään nostamaan ja nuorten itsetuntoa nostamaan. Ideana on, että opitaan tekemällä ja virheistä opitaan (niitä juhlitaan). Sitä kautta nuoret motivoituvat huomaamaan, mitä taitoja he tarvitsevat lisää. Taitojen oppiminen tähtää siihen, että he pääsisivät harjoitteluun oikeisiin toimituksiin. Ensin on peruskurssi ja sitten master class, jossa opetellaan pienryhmissä yksityiskohtaisempia taitoja. Tämän lisäksi vielä specific skills -kurssi. Työpajassa (workshop) käsitellään aluksi sitä, mitä mediatuottaminen ja journalismi on. Yksi työpaja (workshop) kestää noin viikon. Stampmedia työllistää nuoria jopa valtamediaan. 16 nuorta on työllistynyt valtamediaan 8

9 4. Yhteistyö Tavoitteena on rakentaa verkostoja ulkomaille. Lokakuussa järjestetään nuorille toimittajille kansainvälinen konferenssi, jossa on koolla nuoria 22 eri maasta. Hakea voi kesäkuuhun asti kirjoittamalla artikkelin (lisäohjeita 5. Tulevaisuudensuunnitelmat Rakenteilla on Media house for young people, jossa tulee olemaan Videantz (nuorten videotuotantoa), Stampmedia (uutistoimisto) ja documentation service, dokumentaatiopalvelu, johon talletetaan kaikki nuoriin, mediaan ja uutisiin liittyvä. Ensi vuonna aloitetaan uusi projekti, johon tulee mukaan kuusi nuorta, joilla ei ole mahdollisuutta edetä elämässään, mutta ovat muuten lahjakkaita. Heidät koulutetaan ja pyritään ratkaisemaan heidän ongelmat niin, että he pääsisivät (palkka)töihin. 6. Pohdinta Stampmedian konsepti muistuttaa hyvin paljon Helsingissä toimivaa Nuorten Ääni-toimitusta. Molemmissa julkaisukanava on valtamedia. Stampmedia poikkeaa tosin siinä, että heidän tuottamiaan uutisia julkaistaan useilla kanavilla, kun taas Nuorten Ääni jutut menevät lähinnä HS:n ja YLEn käyttöön. Toimintamalli on kuitenkin toimiva, joten tämä voisi olla yksi mahdollinen pilotoinnin kohde hankkeessa. 9

10 Jeugdwerknet, Gent Yhteyshenkilö: Kristof D`hanens, 1. Taustaa The place to be on the internet for youth workers oli Jeugdwerknetin toiminnan tavoitteena, kun se 15 vuotta sitten perustettiin. Toimintaan kuuluu mm. webportaali, projekteja ja se toimii verkosto-organisaationa. Jeugdwerknet toimii yksityisenä, non-profit-organisaationa. Kolme nuorisotyöntekijää aloitti toiminnan vuonna 1996 vapaaehtoisina, vuonna 1999 tuli ensimmäinen varsinainen työntekijä. Henkilöstöön kuuluu tällä hetkellä yhdeksän työntekijää, joista Kristof D`hanens (yhteyshenkilö) hoitaa kommunikaatiota ja editointia ja Marieken (esitteli toimintaa meille) harjoitteluja ja työpajoja lapsille. Rahoituksesta euroa on governmental ja omaa rahoitusta. Tuloja kertyy mm. nuorisotyöntekijöille pidettävistä koulutuksista. Organisaatio tarjoaa erilaista koulutusta ja tukea lapsista ja nuorista aikuisiin. Sen ylläpitämälle foorumille kootaan uutisia, vaihdetaan tietoa, tarjotaan osoitteita, pelejä, työpaikkoja ja muita aktiviteetteja. Foorumilla on 2200 vierailijaa päivässä. Jeugdwerknet asettaa itsensä ICT:n ja nuorisotyön väliin. Vakituisen henkilökunnan lisäksi Jeugdwerknetissä toimii vapaaehtoisia työntekijöitä, jotka ovat opiskelijoita ja vasta valmistuneita. Opiskelijat ovat usein opettajaharjoittelijoita ja media-alan opiskelijoita. Myös sellaisia nuoria rekrytoidaan mukaan toimintaan (pätee myös meidän projektiin), joilla on erityistaitoja, mutta eivät työllisty ja ovat lähellä syrjäytymistä. Tällaisten nuorten ottaminen vapaaehtoisiksi on todella tärkeää. Vapaaehtoisilta saa tietoa kentän koulutustarpeista. 2. Toimintamalli Jeugdwerknet järjestää koulutusta nuorisotyöntekijöille heidän mediaosaamisen vahvistamiseksi. Lisäksi autetaan nuorisotyötä internetsivujen tekemisessä ja ylläpidossa. Nuorisotyössä ei ole varaa tällaiseen. Heidän webportaalista löytyy uutisia, tietoa foorumilla, osoitteita, pelejä, työpaikkoja, aktiviteetteja. Lisäksi organisaatio järjestää erilaisia harjoitteluita, tukea, aktiviteetteja lapsille ja nuorille. Heillä on käytössään lähes 5000 nuorisotyön osoitetta. Portaalissa on 2200 vierailijaa päivässä. Nuoria varten Jeugdwerknet toimii workshopfactoryna alueilla ja kouluttaa nuoria esim. musiikin miksauksessa, koodauksessa, valokuvien editoinnissa, nettisivujen tekemisessä. Yhteistyötä 10

11 tehdään eri organisaatioiden kanssa; jaetaan tietoa yhteistyössä, että ei tehdä päällekkäin. Usein nuorisotyöntekijät eivät osaa työskennellä tietokoneiden kanssa, joten tuetaan ja autetaan heitä. Nettiportaali: Uutisia ja blogeja nuorisotyön alalta Osoitekanta (4500 organisaatiota, henkilöä) Pelitietokanta (2600 peliä) 450 reseptiä viikonloppuihin ja kesäleireille. Kalenteri Nuorisotyön työpaikkoja (1800 työpaikkaa vuodesta 200 lähtien) Foorumi Kurssit ja työpajat: Vapaaehtoisille ja ammattilaisille Esimerkkejä: Excel, wordpress, photoshop, InDesign, newsletters, facebook Työpajat: alle 18-vuotiaille, tavoitteena pitää hauskaa ja oppia ICT:n käyttöä. Esimerkkejä: podcasting, video editing, gaming. Työpajat lapsille: koulujen loma-aikoina nuorisotyö järjestää työpajoja lapsille. Hosting: Mahdollisuus hostata omia nettisivuja jntbe:n kautta 719 tiliä, 500 domain nimeä Hosting on ilmaista, vain isot organisaatiot erityistarpeineen maksavat (silti halpaa, 105 euroa vuodessa). Webdesing: esim. lasten ja nuorten puhelimelle sivut 11

12 Projektit: Ver-Kijker, 2005 Apestaartjaren 2006: yhtenä päivänä julkaistaan tulokset joka toinen vuosi siitä, miten nuoret käyttävät mediaa. Selvitetään nuorisotyöntekijöiltä ja vuotiailta yhteistyössä Gentin yliopiston kanssa. Järjestetään koulutusta samana päivänä, 2000 ihmistä tänä vuonna osallistui. Järjestetään lyhyempiä sessioita iltaisin välillä, koska kaksi vuotta on pitkä aika odottaa. Jeugdwerk.be 2007 Koken and kamp 2008 Euroblog (EU-projekti) 2010: Selviettiin, mitä on youth information, miten se nähdään, vierailtiin eri maissa, haastateltiin ihmisiä. Mobile games database 2010 (pelisivusto kaikista suosituin) tarkoitettu marginaalissa oleville nuorille, yhteistyötä organisaatioiden kanssa jotka tekevät tällaisten nuorten kanssa yhteistyötä, kehitetään pelejä, opitaan miten surffata netissä, löytää oikeaa tietoa, miten käyttää mediaa (älypuhelimia jne.), medialiteracy, testausvaiheessa, voi ladata ilmaiseksi jos työskentelee kohderyhmän kanssa. Taustalla tutkimustulos, että marginaalissa olevat nuoret eivät osaa käyttää mediaa. He osaavat kommunikoida sen kautta mutta jos pyydetään tekemään esimerkiksi kuvasta mustavalkoinen ja muuttamaan asetuksia, he eivät osaa tällaista ja luovuttavat helpolla. Eivät osaa käyttää mediaa siten, miten työelämässä tarvitaan taitoja. Pelin avulla nuoret oppivat tarvittavia taitoja kiinnostavalla tavalla. Peli voidaan siirtää kouluihin opetuskäyttöön. Opetusta mm. facebookin yksityisasetuksista hauskalla tavalla. Tulevaisuuden suunnitelmat: Syyskuu 2011: luo omat nettisivut 5 klikkauksella Nettiportaali lapsia ja nuoria koskevista uutisista. Nyt kirjoitetaan nuorisotyöstä, ei juuri nuorista ihmisistä Where2play: karttapalvelu omaan puhelimeen pelipaikoista (playing areas) omassa elinympäristössä. Ei ole juuri kansainvälistä yhteistyötä tähän liittyen, pitäisi olla. Tuleva seminaari: liittyy Apestaartjaren-projektiin (aiheesta nuoret ja media), nettisivuilla tutkimus nuorten median käytöstä, Mediapedia: wikipedia nuorisotyöntekijöille mediasta (esim. ohjeita facebookin käyttöön). 12

13 Kristof D hanens kouluttamassa belgialaisia nuorisotyöntekijöitä digitaalisen lehden tekemiseen Päätelmiä matkalta: Belgiassa suositaan erilaisia aktivoivia pelejä nuorten parissa. Vaikka toiminta tapahtuisi livenä, käytetään mediaa ja pelejä. Ensimmäisellä ja viimeisellä vierailulla korostui koulutuksen merkitys; työntekijöille täytyy saada mediataidot. Julkaisukanavana hyvä olla valtamedia, ilmennyt kaikilla vierailuilla. Tarvittaisiko mekin instituutio, joka tuottaa tuki- ja koulutuspalveluja nuorisotoimelle? Matkalta saatiin hyviä mahdollisia yhteistyötahoja: Stefan Kolgen Stampmediasta tarjoutui kouluttamaan vastaavaan toimintaan täällä meillä. Jeugdwerknetin henkilökuntaa tulee osallistumaan hankkeemme loppuseminaariin, kenties samassa yhteydessä voimme pohtia mahdollista jatkoyhteistyötä heidän kanssaan. 13