TILINPÄÄTÖS. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Raahe ~ Pyhäjoki ~ Siikajoki ~ Vihanti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Raahe ~ Pyhäjoki ~ Siikajoki ~ Vihanti"

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Raahe ~ Pyhäjoki ~ Siikajoki ~ Vihanti Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto Vihannin kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Henkilöstö Riskienhallinta Sisäinen valvonta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Hallinto- ja tukipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Hoitotyö Terveydenhuollon ostopalvelut Kuntayhtymä Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittelyt Allekirjoitukset ja merkinnät Liitteet

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi on ollut sekä muutosten että muutoksiin valmistautumisen vuosi. Merkittävin ja näkyvin muutos oli Vihannin kunnan mukaantulo kuntayhtymän toimintaan. Palvelujen tuottaminen vihantilaisille on toteutunut talousarviossa ennakoitua laajempana ja siirtymävaiheeseen liittyneiden normaalien sopeutumisongelmien jälkeen vihantilaisten palvelut on saatu toimimaan kohtuullisesti. Vihannin terveysaseman toimintaa on haitannut toimitilojen sisäongelmat ja niiden ratkaisemiseksi päädyttiin siirtämään terveysaseman toiminta hammashuoltoa lukuun ottamatta kunnanvirastolle, jonne saneerataan asianmukaiset tilat terveysaseman toimintaa varten alkuvuodesta Hammashuollolle järjestetään myös asianmukaiset vuokratilat vuoden 2010 aikana. Kertomusvuoden alussa kuntayhtymän järjestämisvastuulle siirtyivät jäsenkunnista myös päihde- ja mielenterveyspalvelut kokonaisuudessaan. Tietotekniikkapalvelujen tuottaminen siirtyi vuoden alusta Raahen kaupungille. Kuntayhtymä on mukana myös Sitran johdolla tapahtuvissa kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ICT- palvelujen palvelukeskusvalmisteluissa. Valmistelua kuntayhtymän toiminnan laajentumisesta kattamaan kaikki sosiaalitoimen palvelut on jatkettu. Valmistelusta on vastannut kesäkuun alussa aloittanut uusi kuntayhtymän johtaja. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyivät muutoksen mahdollistaman uuden hallintosäännön ja samalla tekivät sitovat päätökset sosiaalitoimen tehtävien siirtämisestä kuntayhtymän järjestämisvastuulle alkaen. Kuntien omistajaohjausta varmistamaan yhtymähallitus nimesi omistajaohjausryhmän, jonka jäseninä ovat jäsenkuntien kuntajohtajat ja kuntayhtymän johtoryhmän jäsenet. Omistajaohjaustyöryhmän toiminta on koettu tarpeelliseksi ja keskinäistä luottamusta vahvistavaksi. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu-, analysointi- ja seurantavälineeksi päätettiin ottaa käyttöön ns. kuntamaisemamalli, joka parantaa toiminnan läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa vertailun vastaaviin muihin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin sekä kustannusten jaon kuntien kesken ilman yksityiskohtaista tuotteistamista ja erillistä kustannuslaskentaa suurtuotepohjaisesti. Kuntayhtymä on kyennyt toteuttamaan perustehtävänsä kohtuullisesti huolimatta kiristyneestä taloudellisesta tilanteesta ja poikkeuksellisen mittavan investoinnin aiheuttamista toiminnan tilapäisjärjestelystä. Jäsenkunnat asettivat kuntayhtymälle toukokuussa säästötavoitteen, jonka mukaan kuntayhtymän menoja edellytettiin leikattavan 1,5 miljoonaa euroa hyväksytyn talousarvion tasosta. Säästötavoitteeseen ei päästy, mutta menot jäivät kuitenkin euroa alle alkuperäisen talousarvion ja kuntalaskutuksen kasvu ilman Vihannin kunnan osuutta oli 1,6 %. Kertomusvuoden aikana toteutettiin osastojen 5 ja 6 sekä kuntoutustoiminnan tilojen peruskorjaus ja uudistaminen sekä apuvälinekeskuksen rakentaminen. Tämän hankkeen kokonaiskustannukset olivat yhteensä 5,4 miljoona euroa ja hankkeen toteuttaminen onnistui sekä teknisesti että taloudellisesti hyvin. Saneerauksen ajaksi toiminta jouduttiin sijoittamaan väliaikaisiin tiloihin ja osa asiakkaista ylipaikoille yhteistyössä sosiaalitoimen yksiköiden kanssa. Poikkeustilanteen vaatimat järjestelyt onnistuivat henkilöstön joustavan toiminnan vuoksi. 1

4 Kuntayhtymän toimintaa lisäsi vihantilaisten mukaan tulo palvelujen käyttäjiksi. Kokonaisuutena avohoitokäynnit kasvoivat perusterveydenhuollossa 17,0 % ja erikoissairaanhoidossa (oma toiminta) 15,0 %. Osastohoitopäivät kasvoivat erikoissairaanhoidossa 0,2 % ja vähenivät perusterveydenhuollossa -4,3 %. Vähenemiseen vaikutti keskeisesti saneerauksen aiheuttama osastopaikkojen tilapäinen vähentyminen. Osastohoitopäiviä ostettiin Oulaisten terveyskeskuksesta hoitopäivää. Perusterveydenhuollon lääkärien saamisessa oli vaikeuksia. Erikoissairaanhoidon osalta lääkäritilanne vaikeutui erityisesti anestesian ja sisätautien osalta. Hoitohenkilökunnan osalta sijaisten käyttämistä jouduttiin säästösyistäkin rajoittamaan, mutta erityisesti lyhytaikaisten sijaisten saaminen on muutenkin vaikeutunut. Kuntayhtymän toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 9,8 % ja olivat yhteensä 46,6 miljoonaa euroa. Toimintamenot vastaavasti kasvoivat 8,6 % ja olivat yhteensä 44,5 miljoonaa euroa. Kasvuun vaikutti olennaisesti Vihannin mukaan tulo. Kuntien maksuosuudet olivat yhteensä 39,1 miljoonaa euroa. Siinä oli kasvua edelliseen vuoteen 4,3 miljoonaa euroa eli 12,3 %. Kasvusta Vihannin osuus oli 3,7 miljoonaa euroa. Myynti jäsenkuntien ulkopuolelle oli yhteensä euroa ja se jäi euroa alle talousarvion. Kuntayhtymän vuosikate parani edellisestä vuodesta euroa ja tulos muodostui euroa ylijäämäiseksi. Hyvään taloudelliseen tulokseen vaikutti korkotason huomattava alentuminen ja erikoissairaanhoidon kasvanut myynti. Jäsenkuntien maksuosuudet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille olivat yhteensä 22.9 miljoona euroa, jossa kasvua 13 %. Kasvu oli Siikajoella 35,2 %, Pyhäjoella 30,6 %, Vihannissa 3,7 % ja Raahessa 7,9 %. Siikajoella menoja kasvatti erityisesti sisätautien ja kirurgian sekä syöpähoitojen poikkeuksellinen lisääntyminen. Pyhäjoen osalta kasvua aiheutti niinikään sisätaudit ja kirurgia. Vihannin osalta Oulaskankaan käyttö aleni vastaavassa suhteessa kun erikoissairaanhoidon käyttö suuntautui Raaheen, mutta kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin kustannusosuus kasvoi hieman johtuen poikkeuksellisesta psykiatrian palvelujen käytöstä. Kuntayhtymän onnistuminen tehtävässään edellyttää koko henkilöstön aktiivista toimintaa ja muutosvalmiutta sekä päätöksentekijöiden saumatonta tukea. Henkilöstö on tehnyt hyvää työtä Raahen seudun väestön hyvinvoinnin eteen ja päätöksentekijät ja kunnat toiminnan rahoittajina ovat luoneet tälle toiminnalle hyvät edellytykset. Haluan lausua kaikille lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta ja rohkaista toiminnan uudistamiseen niin, että pystymme jatkossa vastaamaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hyvästä järjestämisestä. Kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki 2

5 Kuntayhtymän hallinto Siikajoki * Siikajoen kylän terveysasema * Ruukin terveysasema * Ruukin osasto Raahe * Raahen sairaala ja terveyskeskus * Perheneuvola * Mielenterveyskeskus Pyhäjoki * Terveysasema Vihanti * Terveysasema Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta 2009: Kuntien osuudet pääomasta % Pyhäjoki 9, ,84 Raahe 63, ,51 Siikajoki 17, ,76 Vihanti 9, ,00 Yhteensä 100, ,11 Sairaansijat: Sairaansijat Perusterveydenhuollon osastohoito 87 Mielenterveyskeskuksen osastohoito 10 Sisätautiosasto 27 Synnytys- ja operatiivinen osasto 28 Yhteensä 152 Perusterveydenhuollon sairaansijoja käytössä osastojen 5 ja 6 peruskorjauksen aikana edellä mainittua vähemmän. Kuntayhtymään kuuluvat vuonna 1967 toimintansa aloittanut Raahen sairaala (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ), vuonna 1972 perustettu Raahen perheneuvola, vuonna 1973 perustettu Raahen seudun terveyskeskus sekä vuonna 1993 kuntayhtymään liitetty Raahen mielenterveyskeskus. Vuoden 2009 alussa Vihannin kunta tuli kuntayhtymän jäsenkunnaksi. Lisäksi Raahen kaupungilta siirtyivät kuntayhtymän toiminnaksi A-klinikka (Langin keskus) ja Vihernikkari. Kuntayhtymä tuottaa jäsenkuntiensa asukkaille perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Palveluja myydään myös jäsenkuntien alueen ulkopuolelle. 3

6 Organisaatio ja hallinto v Jäsenkuntien valtuustot Yhtymähallitus Kuntayhtymän johtaja HALLINTO- JA TUKIPALVELUT PERUSTERVEYDEN- HUOLTO ERIKOISSAIRAAN- HOITO HOITOTYÖ Kuntayhtymähallinto Ensiapu Laboratorio Henkilöstöhallinto Taloushallinto Avoterveydenhuolto Radiologia Varahenkilöstö ja rekrytointi Siivouspalvelut Työterveyshuolto Leikkaus- ja anestesiayksikkö Koulutus- ja kehittämistoiminta Tekniset palvelut Kuntoutuspalvelut Lääkehuolto Materiaalipalvelut Osastohoito Synnytys- ja operatiivinen osasto Rahoitus Hammashuolto Poliklinikka ja sisätautien osasto Mielenterveys- ja päihdepalvelut 4

7 YHTYMÄHALLITUKSEN KOKOONPANO 2009 Kunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Jäsen Lintunen Pirkko Pahkala Matti Flink Vesa Hirvonen Maija-Leena Lumiaho Kauko Pekkala Sari Pelkonen Reijo Törmänen Maarit Ala-aho Ulla Kiviniitty Kalevi Ronkainen Eero Aunola Eija Hirsikorpi Vilho Yhtymähallituksen puheenjohtaja Lumiaho Kauko, I varapuheenjohtaja Kalevi Kiviniitty ja II varapuheenjohtaja Vesa Flink. Yhtymähallitus kokoontui 13 kertaa v TARKASTUSLAUTAKUNTA 2009 Jäsenet Kittilä Risto Klaavu Raili Pohjola Matti Sämpi Kirsti Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Raili Klaavu. JHTT-tilintarkastaja Risto Hyvönen, Oy Audiator Ab. JOHTORYHMÄ JA TULOSALUEJOHTAJAT 2009 Kuntayhtymän johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Perusterveydenhuolto Hannu Kallunki alkaen hallintojohtaja Hannu Heikkinen, sijainen kiinteistöpäällikkö Pekka Kastell va. avohoidon ylilääkäri Jari Tuunanen, sijainen ylilääkäri Virpi Honkala 5

8 Erikoissairaanhoito Hoitotyön tulosalue johtava lääkäri, ylilääkäri Virpi Honkala, sijainen ylilääkäri Pirjo Säynäjäkangas koulutus- ja kehittämispäällikkö Helena Jatkonen (virkavapaa saakka), sijainen osastonhoitaja Leena Virranniemi saakka. Johtava ylihoitaja Minna Alatalo alkaen. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Yleinen ja oman alueen kehitys Suomi on voimakkaasti viennistä riippuvaisena taloutena kärsinyt maailmatalouden lamasta ennakoitua enemmän. Vuonna 2009 kokonaistuotanto supistui 7,5 prosenttia. Taantuman syvin vaihe on ohitettu ja talous on asettumassa hitaamman kasvun uralle. Työllisyydessä selkeä käänne huonompaan tapahtui vuoden 2009 vaihteessa ja työllisyyden heikkenemisen jatkuu kuluvana vuonna siten, että työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 10,5 %. Valtion rahoitusasema heikentyy kuluvana vuonna ennätyksellisen voimakkaasti. Korkotaso on ollut vuoden 2009 alhainen, eikä kuluvalle vuodelle ennusteta merkittävää nousu. Kuntien yhteenlaskettu tulos jää vuoden 2009 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan noin 60 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Kuntatalous heikkenee kuluvana vuonna ja pysyy kunnallisveron kiristymisestä huolimatta heikkona myös seuraavana vuonna. Ennakkotietojen mukaan kuntayhtymän jäsenkuntien tilinpäätökset vuodelta 2009 jäävät Pyhäjokea lukuun ottamatta alijäämäisiksi. Kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärä väheni vuoden 2009 aikana 98 asukkaalla. Asukasmäärässä oli Raahessa vähennystä 70, Pyhäjoella lisäystä 20 ja Siikajoella lisäystä 17 ja Vihannissa vähennystä 65. Työllisyystilanne heikkeni vuoden 2009 aikana kaikissa jäsenkunnissa. Työttömyysaste joulukuussa 2009 oli seutukunnassa 13,4 % ja kunnittain seuraava: Pyhäjoki 15,2 %, Raahe 13,4 %, Siikajoki 12,6 % ja Vihanti 13,3 %. Jäsenkuntien taloustilanne on heikentymässä Kuntayhtymän talouden kehitys Kuntayhtymän talouden kehityksen vertailussa on huomioitava Vihannin mukaantulo kuntayhtymän jäsenkunnaksi, päihde- ja mielenterveyspalvelujen siirtyminen jäsenkunnista kuntayhtymään ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen pois kuntayhtymältä. Vuonna 2009 toimintatuottoja kertyi yhteensä euroa. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 9,82 %. Talousarvion toteutuma oli 99,85 %. Toimintakulut olivat yhteensä euroa ja talousarvio alittui euroa. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 8,6 %. Toimintakatteeksi muodostui tulojen ja menojen erotuksena euroa, joka oli euroa edellistä vuotta suurempi. Rahoituskulut olivat euroa rahoitustuottoja suuremmat. Korkotuottoja kertyi euroa ja korkokulut olivat yhteensä euroa. Korkokulut alenivat edellisestä vuodesta 38,2 % ennätyksellisen alhaisesta korkotasosta johtuen. 6

9 Vuosikatteeksi jäi rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen euroa, toteutuma talousarvioon verrattuna 114,93 %. Vuosikate oli euroa edellisvuotta suurempi ja poistojen ja poistoeron muutoksen jälkeen tulos muodostui euroa ylijäämäiseksi. Toimintatuotot Myyntituottoja kertyi euroa, 11,2 % edellistä vuotta enemmän ja 0,6 % talousarviota vähemmän. Myyntituotoista jäsenkuntien maksuosuudet olivat euroa, nousua edellisestä vuodesta 12,3 %. Vihannin maksuosuudet olivat , Pyhäjoen (kasvu -4,4 %), Raahen (kasvu 1,8 %) ja Siikajoen ( kasvu 3,3 %). Ulkokunnilta saadut korvaukset olivat yhteensä euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 23 %, kun huomioidaan Vihannin kunta vertailussa jäsenkuntana myös vuonna Sopimusperusteinen myynti oli euroa, jossa kasvua edellisestä vuodesta 24,5 %. Vuoden jälkipuoliskolla lisääntyneestä ulosmyynnistä huolimatta talousarvion mukaisesta ulosmyyntitavoitteesta jäätiin 22,5 prosenttia. Työterveyshuollon palvelujen myynti oli euroa, laskua edellisestä vuodesta 10,3 %. Työterveyshuollon tulos oli euroa alijäämäinen. Heikosta lääkäritilanteesta johtuen myyntituotot vähenivät edellisestä vuodesta. Asiakasmaksutuottoja kertyi euroa ja toteuma oli 3,8 % talousarviota suurempi. Asiakasmaksutuotot lisääntyivät edellisestä vuodesta 7,5 prosentilla, mikä johtui Vihannin tulosta jäsenkunnaksi ja erikoissairaanhoidon tuotannon lisääntymisestä. Toimintatuotot v % 4 % 7 % 2 % 83 % Jäsenkuntien kust.osuudet Muut myyntituotot Muut toimintatuotot Ulkokunta ja yhteistoim.korv. Maksutuotot 7

10 Toimintakulut Toimintakulut olivat yhteensä euroa. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 8,6 % ja talousarvio alittui 0,3 prosentilla. Vertailua menolajeittain edelliseen vuoteen vaikeuttaa se, että ravintokeskus siirtyi Raahen kaupungille ja toimintakulut siirtyivät palvelujen ostoihin. Henkilöstökulut olivat euroa, kasvua edellisestä vuodesta 7,4 %. Vuonna 2009 varsinaisia palkkoja maksettiin yhteensä euroa. Henkilöstömenoista eläkekulujen osuus oli euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 7,7 %. Muiden henkilösivukulujen osuus oli yhteensä euroa. Henkilöstökuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset, joita kertyi yhteensä euroa, 9,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Palveluja ostettiin yhteensä eurolla ja 8,5 % talousarviossa arvioitua enemmän. Palvelujen ostojen lisäys selittyy lähes kokonaan sillä, että tietotekniikkapalvelut ostettiin vuoden alussa tapahtuneen järjestelyjen jälkeen Raahen kaupungilta aikaisemman oman toiminnan sijasta. Lääkäripalveluja ostettiin vuonna 2009 yhteensä eurolla. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin yhteensä euroa, 5,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja 2,3 % talousarviota vähemmän. Investoinnit ja rahoitus Investointimenot olivat vuonna poikkeuksellisen suuret vuoden aikana toteutetusta osastojen 5 ja 6 sekä kuntoutustoiminnan tilojen peruskorjaamisesta ja apuvälinekeskuksen ja terapiatilojen rakentamisesta johtuen. Investointimenot olivat yhteensä euroa, josta em. investoinnin osuus vuonna 2009 oli 5,1 miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat vähenivät euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 4 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa kuntayhtymän lainakanta oli euroa (edell. v ), josta pitkäaikaisten lainojen osuus lyhennyksineen euroa (edell. v ) ja kuntatodistusten osuus euroa. Kuntayhtymän lainanhoitokyky on tyydyttävä (tunnusluku 1,5 ). Kuntayhtymän taseen loppusumma oli euroa (edell. v ), Peruspääomassa ei tapahtunut muutoksia. Kassavarat olivat euroa (edell. v ), kassavarojen muutos euroa. 8

11 Toimintakulut v % 1 % 18 % 68 % Henkilöstökulut Aineet, tarv. ja tavarat Palvelujen ostot Muut toimintakulut Kuntayhtymän toiminnan kehitys Perusterveydenhuolto Avohoidossa käynnit kasvoivat 16 %. Käyntimäärien kasvuun vaikuttivat erityisesti Vihannin terveysaseman toiminnan mukaantulo ja syksylle 2009 sattunut pandemia (vastaanottokäynnit ja rokotukset). Lääkäritilanne säilyi terveysasemilla hyvänä kesäkuun loppuun. Elokuusta eteenpäin jouduttiin toimimaan supistetusti Ruukin terveysasemaa lukuun ottamatta ja lääkärivaje oli pahimmillaan jopa 50 %. Ensiavun toimintaa kehitettiin. Ensiapu eriytettiin vuoden alusta omaksi yksikökseen ja toimintaa tuli johtamaan päivystyslääketieteen ylilääkäri. Ensiavussa otettiin käyttöön syyskuun alusta ns. triage, jossa ensiapuun otetaan hoidettavaksi vain kiireellistä sairaanhoitoa tarvitsevat potilaat. Kiireettömät potilaat hoidetaan päiväsaikana omalla terveysasemalla. Ensiavun potilaskäynnit vähenivät 12 %. Ensiavun lääkärityövoima tuli 100 %:sti Attendo Medone Oy:n kautta. Työterveyshuollon toiminta oli uusissa tiloissa vakaata ja tulos hieman negatiivinen lääkäripulan takia. Vastaanottokäynnit vähentyivät 5,7 %. Pääosan vuotta toimittiin puolentoista lääkärin voimin. Vuoden aikana toteutettiin vuodeosastojen viisi ja kuusi peruskorjaus, fysioterapian tilojen remontti sekä apuvälinekeskuksen uudisrakennus. Raahen osastojen hoitopäivät vähenivät 17,7 %. Vähenemiseen vaikutti keskeisesti saneerauksen aiheuttama osastopaikkojen tilapäinen vähentyminen. Suunnittelun lähtökohtana oli uudistaa vuodeosastot vastaamaan nykyajan toiminnan vaatimuksia ja edistää vanhusten tehokasta ja turvallista hoitoa siten että % 75-vuotta täyttäneistä henkilöistä asuu kotonaan. Hoidonsaatavuutta kartoitettiin vuoden aikana kahdella valtakunnallisella kyselyllä. 9

12 avuus.htm -linkin takaa löytyvät kaikki Suomen terveyskeskusten hoidon saatavuus tiedot. Perusterveydenhuollossa mitattiin puhelimitse saatava välitön yhteys terveyskeskukseen. Tässä oli ajoittain ongelmia, lähinnä klo 8-9 välillä. Puhelimeen vastausprosentti oli 83 %. Hoidontarpeen arviointi 3 arkipäivän kuluessa toteutui. Ei-kiireellinen lääkärin vastaanotolle pääsy oli vähintään 4 viikkoa. Kun hoidon tarve todettiin, oli tilanteita, joissa vastaanottoaikaa ei voitu antaa päivittäin. Loppuvuodesta Raahessa kiireetöntä lääkärikontrolliaikaa jonottavia potilaita oli noin Toimintakulut alittivat talousarvion reilusti (96,44 %). Säästöä talousarvioon kertyi euroa. Säästöt olivat osin suunnittelemattomat lääkäripulan vuoksi. Erikoissairaanhoito Vuoden 2009 alusta kuntayhtymään mukaan tullut Vihannin kunta alkoi käyttää erikoissairaanhoidon palveluja selkeästi aikaisempaa enemmän, mikä näkyy myös suoritteiden määrän kasvuna. Muiden kuntien käyttöosuus, kun todenmukaisen vertailun vuoksi Vihanti myös v lasketaan mukaan, oli osastohoitopäivien osalta peräti kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin vuonna 2008 ja avohoitokäyntien osalta yli kaksinkertainen. Vastaavasti euromääräinen tuotto kasvoi 1,13 m eli lähes kaksinkertaistui v verrattuna. Oulun Yliopistollisen Sairaalan jononpurkua toteutettiin vaativan selkäkirurgian osalta. Sisätautien erikoisalalla erikoislääkäripula oli edelleen merkittävä, mutta koulutuksessa olevia lääkäreitä saatiin rekrytoitua edellisvuotta enemmän. Tämä mahdollisti poliklinikkakäyntien määrän kasvun peräti 10 %. Terveyskeskuksen vuodeosastojen remontin sekä Vihannin lisääntyneen käytön seurauksena sisätautien osastolla osastokuormitus nousi reilulla 8 %:lla. Osastolle pystyttiin työjärjestelyin lisäämään yövuoroon kolmas hoitaja, jonka tarpeellisuus oli todettu vuonna 2008 toteutetussa kriittisesti sairaan potilaan auditoinnissa. Lastentautien erikoisalan toiminta jatkui vakiintuneessa laajuudessa. Lastenlääkäri on yhdessä perhe- ja kasvatusneuvolan kanssa laatinut alueellemme keskittymättömän/tarkkaamattoman (ylivilkkaan) lapsen tutkimus- ja hoitomallin. Neurologian poliklinikan toiminta toteutui yksi ja ajoittain kaksi päivää viikossa sairaalassamme työskennelleen sopimuslääkärin voimin. Poliklinikalle pääsy oli vaikeutunutta jopa siinä määrin, että kaikilta osin ei pysytty hoitotakuun puitteissa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan jonoja purettiin lisätyönä syksyn aikana. Kirurgian poliklinikan käyntimäärät lisääntyivät 9 %. Uutena jokaviikkoisena toimintana aloitettiin terveyskeskuspotilaiden pientoimenpiteet sekä kirurgistyyppisistä vaivoista kärsivien terveyskeskuspotilaiden poliklinikkavastaanotot, joiden tavoitteena on auttaa perusterveydenhuollon jonohallinnassa. Vastaavanlainen toiminta toteutettiin myös naistentautien poliklinikalla. 10

13 Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvoi 7,8 % ja ne muodostivat yhteensä 62,6 % kaikista toimenpiteistä. Kirurgista dokumentaatiota kehitettiin ottamalla käyttöön endoskooppisten kuvien tallentaminen sähköiseen arkistoon keväällä Preanestesiapoliklinikalla arvioitiin anestesiakelpoisuuden osalta yhteensä 291 asiakasta. Ennalta arvioinnin seurauksena elektiivisten leikkausten perumisia leikkauspäivänä ei ollut (0 %). Potilasaineiston riskiluokitus kasvoi (ASA 3-5 määrä lisääntyi) tarkoittaen sitä, että yhä sairaampia potilaita voitiin operatiivisesti hoitaa sairaalassamme. Kroonisesta kivusta kärsiviä potilaita hoidettiin kipupoliklinikalla hieman edellisvuotta vähemmän johtuen poliklinikan lääkärityöpanoksen alenemisesta mm. tutkimustoimintaan liittyen. Yksikössä on meneillään mittava tieteellinen tutkimuskokonaisuus, jonka ensimmäisiä tuloksia on jo esitelty kansainvälisissä konferensseissa sekä tieteellisissä julkaisuissa. Anestesialääkäritilanne huononi entisestään vuoteen 2008 verrattuna. Välinehuollon toimintamalleja uudistettiin ja siten saatiin sekä lisää joustavuutta palveluihin että henkilöstön työoloja kohennettua. Synnytys- ja operatiivisella osastolla hoidettiin alkukeväästä lähtien myös yleislääketieteen potilaita. Heinäkuussa toteutettiin kolmen viikon operatiivinen sulku, jonka aikana ei ollut leikkaustoimintaa, mutta osastolla voitiin kuitenkin rajoitetusti hoitaa kirurgisia potilaita. Hoitopäivien määrä lisääntyi 18 %. Kirurgisten leikkauspotilaiden osalta siirryttiin yhä enemmän LYHKI-toimintaan siten, että potilas tuli sairaalaan leikkauspäivänä. Lääkekeskukselle siirrettiin solunsalpaajalaimennosten teko heti alkuvuodesta. Farmaseutit suorittivat yleislääketieteen osaston lääkejakelua vähintään kolmena päivänä viikossa ja kuntoutusosaston dosettilääkkeitä yhtenä päivänä viikossa. Johtava farmaseutti suunnitteli JET-projektityönään uuden, osastojen yhteisen lääkehuoneen. Loppuvuoden H1N1-pandemia työllisti lääkekeskusta, joka huolehti rokotteiden vastaanottamisesta, säilyttämisestä, uudelleenpakkaamisesta, tiedottamisesta ja välittämisestä rokotuspisteisiin. Rokotuksiin osallistui leikkausyksikön hoitohenkilöstöä ja erikseen perustetulla influenssapoliklinikalla työskenteli myös sairaalan erikoistuvia lääkäreitä. Radiologian yksikössä sähköisen toimintaketjun sujuvuus oli erityisenä painopistealueena. RIS-päivitys toteutettiin ja käyttöön otettiin mammografiaseulonnan tuotannonohjausjärjestelmä Vihannin mukaantulo kasvatti radiologian palveluiden suoritteita huomattavasti: v aikana tehtiin radiologista tutkimusta, joista perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon tilaamaa, 125 seulontamammografiaa ja 563 erikoissairaanhoidon kautta tilattua tutkimusta. V vihantilaisille tehtiin 128 radiologista tutkimusta, jotka pääasiassa olivat erikoissairaanhoidon tilaamia. Radiologian lääkäritilanne korjaantui keväällä uuden erikoislääkärin ja kokeneen erikoistuvan lääkärin myötä. Kliininen radiologinen auditointi toteutettiin loppuvuodesta. 11

14 Terveyden edistäminen Vuoden 2009 alkupuolella käynnistettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima ja koordinoima Terveempi Pohjois-Suomi-hanke, jonka tavoitteina on terveellisten elämäntapojen edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, terveyserojen kaventaminen sekä yksilön oman vastuunoton lisääminen. Raahen seutua koskeva osahanke vastaa kehittämistyöstä kahden sisältöalueen osalta (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja johtamisen rakenteiden kehittäminen ja vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen, palveluketjut ja prosessit). Hanke kestää vuoden 2011 loppuun. D2D Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen jatkona diabeteksen riskitestilomake lähetettiin kaikille irtosolutarkastuksiin kutsutuille naisille. 691 vastanneesta 13,8 %:lla oli yli 15 riskipistettä ja heidät ohjattiin diabeteshoitajan vastaanotolle. Syksyn aikana sovittiin yhteistyöstä Raahen kaupungin liikuntatoimen kanssa siten, että riskihenkilöitä ja diabeetikoita voidaan jatkossa lähettää kaupungin terveysliikunnanohjaajan vastaanotolle saamaan ohjausta. Kevään aikana kuntayhtymän henkilökunnalle järjestettiin koulutustilaisuus tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä ja hoidosta. Kuntayhtymän savuttomuuskampanja eteni: tupakointikysely henkilöstölle tehtiin syksyllä. Vastanneista päivittäin tupakoivia oli 7,7 % ja satunnaisesti tupakoivia 5,1 %. 87,2 prosenttia vastaajista ei tupakoinut lainkaan. Erityisesti päivittäin tupakoivien määrä on vähentynyt (13,2 % v ja 11,3 % v. 2005). Työaikana säännöllisesti tupakoivien määrä oli 4,5 % (18,3 % v ja 29 % v. 2005) ja satunnaisten polttajien määrä 9 % (21,7 % v ja 27,5 % v ). Hammashuolto kartoitti 1995 syntyneiden koululaisten tupakointia. Tupakoivien osuus oli keskimäärin 6,1 %. Vuosittain Suomen terveyttä edistävät sairaat ry:n toteuttama Savuton sairaala itseauditointi tehtiin loppusyksystä Auditointiin osallistui 11 jäsenorganisaatiota. Kuntayhtymämme saavutti 155 pistettä 168 maksimipisteestä ja oli siten hyvällä hopeatasolla (minimivaatimus 126 pistettä). Efficassa olevat terveyden edistämisen mittarit olivat käytössä ensimmäistä vuotta. Mittaritieto oli täytetty henkilön kohdalla. Riskirajat ylittyivät tupakoinnin osalta 19,7 %, alkoholin käytön osalta 0,8 %, BMI:n osalta 64,3 % ja vyötärönympäryksen osalta 35,8 %. Henkilöstön hyvinvoinnin ja terveellisen työympäristön edistämiseksi kansainvälinen Health Promoting Hospitals-verkosto asetti v monikansallisen työryhmän, johon Suomen edustajaksi valittiin TE-työryhmän pj. HPH kansainvälinen konferenssi pidettiin Kreikassa toukokuussa. TE-puheenjohtaja oli kutsuttuna luennoitsijana konferenssia edeltävässä kesäkoulussa. V bonuspäivää anoi 332 kuntayhtymän työntekijää. perusteena oli 93,3 %:lla savuttomuus, 91,2 %:lla painonhallinta, 26,1 %:lla ei sairauspoissaoloja edeltävän vuoden aikana ja 24 %:lla hyvä tai erinomainen kunto kartoituksen tuloksena. Bonuspäivänsä käytti 232 henkilöä. Kuntayhtymä tuki bonuspäivää eurolla. 12

15 Elämäntapakyselyn perusteella bonuspäivän ansainneet olivat pääosin terveellisiä elämäntapoja noudattavia, kohtuullisesti liikkuvia (80 % yli puoli tuntia päivässä) ja elämäänsä tyytyväisiä (93 %) henkilöitä, jotka kyllä kokivat stressiä (26 %). Kehitysvammaisten suun terveyteen ja hyvään ravitsemukseen kiinnitettiin huomiota Hymysuu-hankkeessa, jonka puitteissa hoitajille, avustajille ja omaisille pidettiin koulutustilaisuudet. Yksilökohtaista opastusta annettiin yhteensä 130 kehitysvammaiselle henkilölle. Hankkeen arviointi toteutettiin loppuvuodesta kyselynä, jonka tulosten perusteella jatkotoimenpiteet suunnitellaan. Kuntayhtymä osallistui omaishoitajille suunnattuun terveys- ja hyvinvointipäivään sekä järjesti useita teemaviikkoja ja päiviä valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Suun terveyden edistämistä jatkettiin aikaisempien valtakunnallisten suunnitelmien mukaisesti. Koululaisten BMI -seurantaan osallistuttiin edelleen. Lukuvuoden tulosten mukaan 5-luokkalaisista koululaisista oli ylipainoisia tai lihavia 19 %, 7- luokkalaisista 25 % ja 15-vuotiaista 17 %. Tulokset ovat muun Suomen tasoa. Koulutus- ja tutkimustoiminta 2009 Kuntayhtymän sisäinen koulutus jatkui suunnitellusti. Viikoittain osallistuttiin Oulun yliopistollisen sairaalan eri erikoisalojen interaktiiviseen videokoulutukseen. Kuntayhtymässä on annettu koulutusta lääketieteen perustason ja eurolääkäritason opiskelijoille sekä erikoistuville lääkäreille. Lähiesimiesten kaksivuotisen johtamisen erikoisammattitutkinton suoritti 16 lähiesimiestä ja yksikönjohtajaa. Vuoden alussa aloitti uusi yhdeksän henkilön koulutusryhmä. Vuoden 2009 aikana toteutettiin aikuisneuvolan ikäluokkaseulontana sekä v syntyneiden 65-vuotisneuvola että v syntyneiden uusintaneuvola. Tutkimusten perusteella voitiin toteuttaa vaikuttavuusarviointi sekä aikuisneuvolan vaikuttavuudesta viisivuotisseurannassa että vaikuttavuusvertailuna seulomattoman ja seulotun 70-vuotiaiden ikäryhmän välillä. Voitiin todetaan, että ikäryhmäseulottujen henkilöiden aktiivisuus oman terveyden, hyvinvoinnin ja elämänhallinnan osalta on parempi kuin ei-seulottujen. Tuloksista on koottu erillinen raportti. Vuosien aikana on toteutettu mittava kipututkimus, joka jatkuu edelleen. Tutkimustuloksia esitettiin mm. kahtena luentona ja yhtenä posterina European Association of Behavioural and Cognitive Therapy yhdistyksen vuosikokouksessa Kroatiassa syyskuussa Kirurgian yksikkö osallistuu kansainväliseen monikeskustutkimukseen Arthrocare Spinal Study, jonka tarkoituksena on selvittää tietyn selkään kohdistuvan toimenpiteen vaikuttavuutta. Radiologiylilääkäri toimii European Radiology-lehden toimituskunnan (Editorial advisory board) jäsenenä. Radiologiylilääkäri toimi myös Wienissä pidetyn Euroopan radiologikongressin keskeisenä järjestäjänä computer applications-vastaavana. 13

16 Henkilöstö Vuonna 2009 kuntayhtymä maksoi palkkoja tilinpäätöksen mukaan 24,5 milj. euroa (edell.v. 22,6 milj. ) ja henkilöstösivukuluja 5,7 milj. euroa (edell. v. 5,5 milj. ), yhteensä 30.2 milj.euroa (edell.v. 28,1 milj. ). Kuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset, yhteensä euroa (edell. v ). Palkat ja palkkiot toteutuivat talousarvioon verrattuna 99,85%, eläkekulut 96,2 % ja muut henkilösivukulut 87,2 %. Työajan rakenne/palkkamenot Palkkakustannukset jakaantuvat työajan rakenteen mukaan seuraavasti: V / milj. V / milj. Säännöllinen työaika 21,347 22,972 Lisä- ja ylityötyökorvaukset 0,921 0,732 Vuosilomat 2,272 2,457 Sairauspoissaolot 0,798 0,897 Lakisääteiset vapaat 0,210 0,233 Muut poissaolot 0,295 0,329 Yllä olevat luvut ovat ehrm-järjestelmän laskennallisia lukuja. 14

17 Tehdyt tunnit ja poissaolot Vuonna 2009 tehtyjä työtunteja kertyi yhteensä h (edell. v h). Tehty tuntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 4,14 %. Vastaavasti poissaolotunteja kertyi h (edell. v h), lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna + 3,27 %. Henkilöstön määrä Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä yhteensä 720 henkilöä (edell. v. 735), joista vakituisia 569 (edell. v. 541), määräaikaisia ja sijaisia 151 (edell. v. 194). Varahenkilöstö sisältyi vakituiseen henkilöstöön. Eläkkeelle siirtyi 15 henkilöä (edell. v. 20), joista vanhuuseläkkeelle seitsemän (7) ja työkyvyttömyyseläkkeelle kahdeksan (8) henkilöä. Talousarviossa suunnitellut virat/toimet sekä toteutunut työaika henkilötyövuosina (htv): Htv:t v Virat/toimet Htv:t TP 2009 TA 2009 Lääkärit 55,73 83,50 62,69 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 381,15 465,13 413,83 Toimistohenkilöstö 19,91 22,75 15,52 Tekninen henkilöstö 13,55 11,50 9,89 Siivoushenkilöstö 48,68 54,25 46,17 Varastohenkilöstö 3,72 5,00 3,98 Yhteensä 524,57 642,13 552,09 Henkilötyövuodet= kokonaistyöaika - poissaolot (koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi). Henkilöstön määrä tulosalueittain: Palvelujakson tyyppi Mies Nainen Yht HALLINTO- JA TUKIPALVELUT VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET PERUSTERVEYDENHUOLTO VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET 5 5 ERIKOISSAIRAANHOITO VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET HOITOTYÖ VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET Yhteensä

18 Poissaolot Vuonna 2009 poissaolopäiviä kertyi yhteensä (edell. v ), joista vuosilomapäiviä oli (edell. v ), sairauslomapäiviä (edell. v ), lakisääteisiä vapaita (edell. v ) ja muita poissaoloja (edell. v ). Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen olivat yhteensä 4,924 milj. euroa. (edell. v. 4,532 milj. ). Henkilöstön keski-ikä Vuonna 2009 kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 44,4 (edell. v. 43,2 v.): miesten 44,3 v. (edell. v. 43 v.) ja naisten 44,4 v. (edell. v. 43,2 v.). 16

19 HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA: 17

20 Riskienhallinta Riskienhallintaa kuntayhtymässä on ohjannut vuonna 2003 valmistuneen riskienkartoituksen pohjalta laadittu riskienhallintasuunnitelma. Suunnitelman laadinnan yhteydessä hyväksytyn kuntayhtymän riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallintaa johtaa kuntayhtymän johtaja. Jokainen toimintayksikkö vastaa omalla alueellaan riskienhallinnasta. Yksikön johtaja vastaa toiminnasta yksikön sisällä ja nimeää tarvittaessa yhteyshenkilön kuntayhtymän riskienhallintaryhmään päin. Jokaisen työntekijän on huolehdittava oman työympäristönsä riskienhallinnasta. Yhtymähallituksen toimikaudekseen nimeämä riskienhallintaryhmän tehtävänä on koordinoida riskienhallintaa kuntayhtymässä. Yhtymähallitus on syksyllä 2009 antanut riskienhallintatyöryhmälle tehtäväksi päivittää kuntayhtymän riskienhallintasuunnitelma. Kuntayhtymän toiminnan kannalta merkittävin riski on henkilöstön saatavuus. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön puute voi aiheuttaa varsinkin pienissä erityisosaamista vaativissa toiminnoissa keskeytyksiä, joista aiheutuu taloudellisia tappioita ja alueen väestölle ongelmia palvelujen saatavuudessa. Riskien välttämisessä keskeistä on kuntayhtymän kehittäminen houkuttelevana työpaikkana. Erityisesti on pyritty panostamaan henkilöstön työhyvinvointiin ja koulutukseen. Tilojen, laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus on keskeinen edellytys varsinaiselle asiakkaita palvelevalle toiminnalle. Varajärjestelmiä on rakennettu mutta varautuminen toiminnan keskeytyksiin ei ole mahdollista yhtä hyvin kuin suuremmissa yksiköissä. Kahden viimeisimmän vuoden aikana on paneuduttu erityisesti tietosuoja- ja tietoturvariskeihin. Rahoitusrikit kuntayhtymässä muodostuvat korkoriskistä. Toimintaa rahoitetaan merkittävästi lyhytaikaisella lainalla ja pitkäaikaisista lainoista vain pieni osa on kiinteäkorkoista. Työsuojeluorganisaation toimesta koko kuntayhtymässä suoritettiin vuoden 2007 aikana työpaikkojen vaarojen ja haittojen tunnistaminen ja arviointi, johon osallistui koko henkilöstö. Kartoituksen pohjalta laadittiin yksiköiden ja koko kuntayhtymän työsuojelun toimintaohjelma. Yksiköt ovat vuosien 2008 ja 2009 aikana toteuttaneet omien ohjelmiensa mukaisia toimenpiteitä ja sisällyttäneet laajemmista toimenpiteistä esitykset talousarvioon. Työtapaturmia ja vähältä piti tilanteita seurataan kuntayhtymässä säännöllisesti. Varhainen asioihin puuttuminen on näkynyt tapaturmien määrän laskuna ja poissaoloissa. Potilasturvallisuuden parantaminen on otettu kuntayhtymässä yhdeksi avainalueeksi. Tavoitteena on, että potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista. 18

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2011 31.05.2011 31.05.2010 % SUORITTEET 1.1-31.5.2011 Hoitopäivät, yleissairaudet 52428 18504 35,3 20363-9,1 Hoitopäivät, psykiatria 15150

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.7.21 Maakunnan talousarvio 21 ja toimintasuunnitelma 21 213 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 14.12.29 134. TOIMINTATUOTOT Maakunnan

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU ERIKOISSAIRAANHOITO SUORITTEET Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2013 30.04.2013 30.04.2012 % Hoitopäivät, yleissairaudet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

Toimintakate , ,58-22,1

Toimintakate , ,58-22,1 Sairaanhoitopiiri yhteensä MK 1.1. - 31.12.2000 1.1. - 31.12.1999 Muutos Myyntituotot 1 638 734 148,85 1 539 127 273,53 Maksutuotot 103 910 751,60 105 268 535,84 Tuet ja avustukset 38 921 683,48 36 776

Lisätiedot