TILINPÄÄTÖS. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Raahe ~ Pyhäjoki ~ Siikajoki ~ Vihanti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Raahe ~ Pyhäjoki ~ Siikajoki ~ Vihanti"

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Raahe ~ Pyhäjoki ~ Siikajoki ~ Vihanti Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto Vihannin kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Henkilöstö Riskienhallinta Sisäinen valvonta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Hallinto- ja tukipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Hoitotyö Terveydenhuollon ostopalvelut Kuntayhtymä Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittelyt Allekirjoitukset ja merkinnät Liitteet

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi on ollut sekä muutosten että muutoksiin valmistautumisen vuosi. Merkittävin ja näkyvin muutos oli Vihannin kunnan mukaantulo kuntayhtymän toimintaan. Palvelujen tuottaminen vihantilaisille on toteutunut talousarviossa ennakoitua laajempana ja siirtymävaiheeseen liittyneiden normaalien sopeutumisongelmien jälkeen vihantilaisten palvelut on saatu toimimaan kohtuullisesti. Vihannin terveysaseman toimintaa on haitannut toimitilojen sisäongelmat ja niiden ratkaisemiseksi päädyttiin siirtämään terveysaseman toiminta hammashuoltoa lukuun ottamatta kunnanvirastolle, jonne saneerataan asianmukaiset tilat terveysaseman toimintaa varten alkuvuodesta Hammashuollolle järjestetään myös asianmukaiset vuokratilat vuoden 2010 aikana. Kertomusvuoden alussa kuntayhtymän järjestämisvastuulle siirtyivät jäsenkunnista myös päihde- ja mielenterveyspalvelut kokonaisuudessaan. Tietotekniikkapalvelujen tuottaminen siirtyi vuoden alusta Raahen kaupungille. Kuntayhtymä on mukana myös Sitran johdolla tapahtuvissa kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ICT- palvelujen palvelukeskusvalmisteluissa. Valmistelua kuntayhtymän toiminnan laajentumisesta kattamaan kaikki sosiaalitoimen palvelut on jatkettu. Valmistelusta on vastannut kesäkuun alussa aloittanut uusi kuntayhtymän johtaja. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyivät muutoksen mahdollistaman uuden hallintosäännön ja samalla tekivät sitovat päätökset sosiaalitoimen tehtävien siirtämisestä kuntayhtymän järjestämisvastuulle alkaen. Kuntien omistajaohjausta varmistamaan yhtymähallitus nimesi omistajaohjausryhmän, jonka jäseninä ovat jäsenkuntien kuntajohtajat ja kuntayhtymän johtoryhmän jäsenet. Omistajaohjaustyöryhmän toiminta on koettu tarpeelliseksi ja keskinäistä luottamusta vahvistavaksi. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu-, analysointi- ja seurantavälineeksi päätettiin ottaa käyttöön ns. kuntamaisemamalli, joka parantaa toiminnan läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa vertailun vastaaviin muihin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin sekä kustannusten jaon kuntien kesken ilman yksityiskohtaista tuotteistamista ja erillistä kustannuslaskentaa suurtuotepohjaisesti. Kuntayhtymä on kyennyt toteuttamaan perustehtävänsä kohtuullisesti huolimatta kiristyneestä taloudellisesta tilanteesta ja poikkeuksellisen mittavan investoinnin aiheuttamista toiminnan tilapäisjärjestelystä. Jäsenkunnat asettivat kuntayhtymälle toukokuussa säästötavoitteen, jonka mukaan kuntayhtymän menoja edellytettiin leikattavan 1,5 miljoonaa euroa hyväksytyn talousarvion tasosta. Säästötavoitteeseen ei päästy, mutta menot jäivät kuitenkin euroa alle alkuperäisen talousarvion ja kuntalaskutuksen kasvu ilman Vihannin kunnan osuutta oli 1,6 %. Kertomusvuoden aikana toteutettiin osastojen 5 ja 6 sekä kuntoutustoiminnan tilojen peruskorjaus ja uudistaminen sekä apuvälinekeskuksen rakentaminen. Tämän hankkeen kokonaiskustannukset olivat yhteensä 5,4 miljoona euroa ja hankkeen toteuttaminen onnistui sekä teknisesti että taloudellisesti hyvin. Saneerauksen ajaksi toiminta jouduttiin sijoittamaan väliaikaisiin tiloihin ja osa asiakkaista ylipaikoille yhteistyössä sosiaalitoimen yksiköiden kanssa. Poikkeustilanteen vaatimat järjestelyt onnistuivat henkilöstön joustavan toiminnan vuoksi. 1

4 Kuntayhtymän toimintaa lisäsi vihantilaisten mukaan tulo palvelujen käyttäjiksi. Kokonaisuutena avohoitokäynnit kasvoivat perusterveydenhuollossa 17,0 % ja erikoissairaanhoidossa (oma toiminta) 15,0 %. Osastohoitopäivät kasvoivat erikoissairaanhoidossa 0,2 % ja vähenivät perusterveydenhuollossa -4,3 %. Vähenemiseen vaikutti keskeisesti saneerauksen aiheuttama osastopaikkojen tilapäinen vähentyminen. Osastohoitopäiviä ostettiin Oulaisten terveyskeskuksesta hoitopäivää. Perusterveydenhuollon lääkärien saamisessa oli vaikeuksia. Erikoissairaanhoidon osalta lääkäritilanne vaikeutui erityisesti anestesian ja sisätautien osalta. Hoitohenkilökunnan osalta sijaisten käyttämistä jouduttiin säästösyistäkin rajoittamaan, mutta erityisesti lyhytaikaisten sijaisten saaminen on muutenkin vaikeutunut. Kuntayhtymän toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 9,8 % ja olivat yhteensä 46,6 miljoonaa euroa. Toimintamenot vastaavasti kasvoivat 8,6 % ja olivat yhteensä 44,5 miljoonaa euroa. Kasvuun vaikutti olennaisesti Vihannin mukaan tulo. Kuntien maksuosuudet olivat yhteensä 39,1 miljoonaa euroa. Siinä oli kasvua edelliseen vuoteen 4,3 miljoonaa euroa eli 12,3 %. Kasvusta Vihannin osuus oli 3,7 miljoonaa euroa. Myynti jäsenkuntien ulkopuolelle oli yhteensä euroa ja se jäi euroa alle talousarvion. Kuntayhtymän vuosikate parani edellisestä vuodesta euroa ja tulos muodostui euroa ylijäämäiseksi. Hyvään taloudelliseen tulokseen vaikutti korkotason huomattava alentuminen ja erikoissairaanhoidon kasvanut myynti. Jäsenkuntien maksuosuudet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille olivat yhteensä 22.9 miljoona euroa, jossa kasvua 13 %. Kasvu oli Siikajoella 35,2 %, Pyhäjoella 30,6 %, Vihannissa 3,7 % ja Raahessa 7,9 %. Siikajoella menoja kasvatti erityisesti sisätautien ja kirurgian sekä syöpähoitojen poikkeuksellinen lisääntyminen. Pyhäjoen osalta kasvua aiheutti niinikään sisätaudit ja kirurgia. Vihannin osalta Oulaskankaan käyttö aleni vastaavassa suhteessa kun erikoissairaanhoidon käyttö suuntautui Raaheen, mutta kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin kustannusosuus kasvoi hieman johtuen poikkeuksellisesta psykiatrian palvelujen käytöstä. Kuntayhtymän onnistuminen tehtävässään edellyttää koko henkilöstön aktiivista toimintaa ja muutosvalmiutta sekä päätöksentekijöiden saumatonta tukea. Henkilöstö on tehnyt hyvää työtä Raahen seudun väestön hyvinvoinnin eteen ja päätöksentekijät ja kunnat toiminnan rahoittajina ovat luoneet tälle toiminnalle hyvät edellytykset. Haluan lausua kaikille lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta ja rohkaista toiminnan uudistamiseen niin, että pystymme jatkossa vastaamaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hyvästä järjestämisestä. Kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki 2

5 Kuntayhtymän hallinto Siikajoki * Siikajoen kylän terveysasema * Ruukin terveysasema * Ruukin osasto Raahe * Raahen sairaala ja terveyskeskus * Perheneuvola * Mielenterveyskeskus Pyhäjoki * Terveysasema Vihanti * Terveysasema Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta 2009: Kuntien osuudet pääomasta % Pyhäjoki 9, ,84 Raahe 63, ,51 Siikajoki 17, ,76 Vihanti 9, ,00 Yhteensä 100, ,11 Sairaansijat: Sairaansijat Perusterveydenhuollon osastohoito 87 Mielenterveyskeskuksen osastohoito 10 Sisätautiosasto 27 Synnytys- ja operatiivinen osasto 28 Yhteensä 152 Perusterveydenhuollon sairaansijoja käytössä osastojen 5 ja 6 peruskorjauksen aikana edellä mainittua vähemmän. Kuntayhtymään kuuluvat vuonna 1967 toimintansa aloittanut Raahen sairaala (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ), vuonna 1972 perustettu Raahen perheneuvola, vuonna 1973 perustettu Raahen seudun terveyskeskus sekä vuonna 1993 kuntayhtymään liitetty Raahen mielenterveyskeskus. Vuoden 2009 alussa Vihannin kunta tuli kuntayhtymän jäsenkunnaksi. Lisäksi Raahen kaupungilta siirtyivät kuntayhtymän toiminnaksi A-klinikka (Langin keskus) ja Vihernikkari. Kuntayhtymä tuottaa jäsenkuntiensa asukkaille perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Palveluja myydään myös jäsenkuntien alueen ulkopuolelle. 3

6 Organisaatio ja hallinto v Jäsenkuntien valtuustot Yhtymähallitus Kuntayhtymän johtaja HALLINTO- JA TUKIPALVELUT PERUSTERVEYDEN- HUOLTO ERIKOISSAIRAAN- HOITO HOITOTYÖ Kuntayhtymähallinto Ensiapu Laboratorio Henkilöstöhallinto Taloushallinto Avoterveydenhuolto Radiologia Varahenkilöstö ja rekrytointi Siivouspalvelut Työterveyshuolto Leikkaus- ja anestesiayksikkö Koulutus- ja kehittämistoiminta Tekniset palvelut Kuntoutuspalvelut Lääkehuolto Materiaalipalvelut Osastohoito Synnytys- ja operatiivinen osasto Rahoitus Hammashuolto Poliklinikka ja sisätautien osasto Mielenterveys- ja päihdepalvelut 4

7 YHTYMÄHALLITUKSEN KOKOONPANO 2009 Kunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Jäsen Lintunen Pirkko Pahkala Matti Flink Vesa Hirvonen Maija-Leena Lumiaho Kauko Pekkala Sari Pelkonen Reijo Törmänen Maarit Ala-aho Ulla Kiviniitty Kalevi Ronkainen Eero Aunola Eija Hirsikorpi Vilho Yhtymähallituksen puheenjohtaja Lumiaho Kauko, I varapuheenjohtaja Kalevi Kiviniitty ja II varapuheenjohtaja Vesa Flink. Yhtymähallitus kokoontui 13 kertaa v TARKASTUSLAUTAKUNTA 2009 Jäsenet Kittilä Risto Klaavu Raili Pohjola Matti Sämpi Kirsti Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Raili Klaavu. JHTT-tilintarkastaja Risto Hyvönen, Oy Audiator Ab. JOHTORYHMÄ JA TULOSALUEJOHTAJAT 2009 Kuntayhtymän johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Perusterveydenhuolto Hannu Kallunki alkaen hallintojohtaja Hannu Heikkinen, sijainen kiinteistöpäällikkö Pekka Kastell va. avohoidon ylilääkäri Jari Tuunanen, sijainen ylilääkäri Virpi Honkala 5

8 Erikoissairaanhoito Hoitotyön tulosalue johtava lääkäri, ylilääkäri Virpi Honkala, sijainen ylilääkäri Pirjo Säynäjäkangas koulutus- ja kehittämispäällikkö Helena Jatkonen (virkavapaa saakka), sijainen osastonhoitaja Leena Virranniemi saakka. Johtava ylihoitaja Minna Alatalo alkaen. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Yleinen ja oman alueen kehitys Suomi on voimakkaasti viennistä riippuvaisena taloutena kärsinyt maailmatalouden lamasta ennakoitua enemmän. Vuonna 2009 kokonaistuotanto supistui 7,5 prosenttia. Taantuman syvin vaihe on ohitettu ja talous on asettumassa hitaamman kasvun uralle. Työllisyydessä selkeä käänne huonompaan tapahtui vuoden 2009 vaihteessa ja työllisyyden heikkenemisen jatkuu kuluvana vuonna siten, että työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 10,5 %. Valtion rahoitusasema heikentyy kuluvana vuonna ennätyksellisen voimakkaasti. Korkotaso on ollut vuoden 2009 alhainen, eikä kuluvalle vuodelle ennusteta merkittävää nousu. Kuntien yhteenlaskettu tulos jää vuoden 2009 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan noin 60 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Kuntatalous heikkenee kuluvana vuonna ja pysyy kunnallisveron kiristymisestä huolimatta heikkona myös seuraavana vuonna. Ennakkotietojen mukaan kuntayhtymän jäsenkuntien tilinpäätökset vuodelta 2009 jäävät Pyhäjokea lukuun ottamatta alijäämäisiksi. Kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärä väheni vuoden 2009 aikana 98 asukkaalla. Asukasmäärässä oli Raahessa vähennystä 70, Pyhäjoella lisäystä 20 ja Siikajoella lisäystä 17 ja Vihannissa vähennystä 65. Työllisyystilanne heikkeni vuoden 2009 aikana kaikissa jäsenkunnissa. Työttömyysaste joulukuussa 2009 oli seutukunnassa 13,4 % ja kunnittain seuraava: Pyhäjoki 15,2 %, Raahe 13,4 %, Siikajoki 12,6 % ja Vihanti 13,3 %. Jäsenkuntien taloustilanne on heikentymässä Kuntayhtymän talouden kehitys Kuntayhtymän talouden kehityksen vertailussa on huomioitava Vihannin mukaantulo kuntayhtymän jäsenkunnaksi, päihde- ja mielenterveyspalvelujen siirtyminen jäsenkunnista kuntayhtymään ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen pois kuntayhtymältä. Vuonna 2009 toimintatuottoja kertyi yhteensä euroa. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 9,82 %. Talousarvion toteutuma oli 99,85 %. Toimintakulut olivat yhteensä euroa ja talousarvio alittui euroa. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 8,6 %. Toimintakatteeksi muodostui tulojen ja menojen erotuksena euroa, joka oli euroa edellistä vuotta suurempi. Rahoituskulut olivat euroa rahoitustuottoja suuremmat. Korkotuottoja kertyi euroa ja korkokulut olivat yhteensä euroa. Korkokulut alenivat edellisestä vuodesta 38,2 % ennätyksellisen alhaisesta korkotasosta johtuen. 6

9 Vuosikatteeksi jäi rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen euroa, toteutuma talousarvioon verrattuna 114,93 %. Vuosikate oli euroa edellisvuotta suurempi ja poistojen ja poistoeron muutoksen jälkeen tulos muodostui euroa ylijäämäiseksi. Toimintatuotot Myyntituottoja kertyi euroa, 11,2 % edellistä vuotta enemmän ja 0,6 % talousarviota vähemmän. Myyntituotoista jäsenkuntien maksuosuudet olivat euroa, nousua edellisestä vuodesta 12,3 %. Vihannin maksuosuudet olivat , Pyhäjoen (kasvu -4,4 %), Raahen (kasvu 1,8 %) ja Siikajoen ( kasvu 3,3 %). Ulkokunnilta saadut korvaukset olivat yhteensä euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 23 %, kun huomioidaan Vihannin kunta vertailussa jäsenkuntana myös vuonna Sopimusperusteinen myynti oli euroa, jossa kasvua edellisestä vuodesta 24,5 %. Vuoden jälkipuoliskolla lisääntyneestä ulosmyynnistä huolimatta talousarvion mukaisesta ulosmyyntitavoitteesta jäätiin 22,5 prosenttia. Työterveyshuollon palvelujen myynti oli euroa, laskua edellisestä vuodesta 10,3 %. Työterveyshuollon tulos oli euroa alijäämäinen. Heikosta lääkäritilanteesta johtuen myyntituotot vähenivät edellisestä vuodesta. Asiakasmaksutuottoja kertyi euroa ja toteuma oli 3,8 % talousarviota suurempi. Asiakasmaksutuotot lisääntyivät edellisestä vuodesta 7,5 prosentilla, mikä johtui Vihannin tulosta jäsenkunnaksi ja erikoissairaanhoidon tuotannon lisääntymisestä. Toimintatuotot v % 4 % 7 % 2 % 83 % Jäsenkuntien kust.osuudet Muut myyntituotot Muut toimintatuotot Ulkokunta ja yhteistoim.korv. Maksutuotot 7

10 Toimintakulut Toimintakulut olivat yhteensä euroa. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 8,6 % ja talousarvio alittui 0,3 prosentilla. Vertailua menolajeittain edelliseen vuoteen vaikeuttaa se, että ravintokeskus siirtyi Raahen kaupungille ja toimintakulut siirtyivät palvelujen ostoihin. Henkilöstökulut olivat euroa, kasvua edellisestä vuodesta 7,4 %. Vuonna 2009 varsinaisia palkkoja maksettiin yhteensä euroa. Henkilöstömenoista eläkekulujen osuus oli euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 7,7 %. Muiden henkilösivukulujen osuus oli yhteensä euroa. Henkilöstökuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset, joita kertyi yhteensä euroa, 9,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Palveluja ostettiin yhteensä eurolla ja 8,5 % talousarviossa arvioitua enemmän. Palvelujen ostojen lisäys selittyy lähes kokonaan sillä, että tietotekniikkapalvelut ostettiin vuoden alussa tapahtuneen järjestelyjen jälkeen Raahen kaupungilta aikaisemman oman toiminnan sijasta. Lääkäripalveluja ostettiin vuonna 2009 yhteensä eurolla. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin yhteensä euroa, 5,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja 2,3 % talousarviota vähemmän. Investoinnit ja rahoitus Investointimenot olivat vuonna poikkeuksellisen suuret vuoden aikana toteutetusta osastojen 5 ja 6 sekä kuntoutustoiminnan tilojen peruskorjaamisesta ja apuvälinekeskuksen ja terapiatilojen rakentamisesta johtuen. Investointimenot olivat yhteensä euroa, josta em. investoinnin osuus vuonna 2009 oli 5,1 miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat vähenivät euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 4 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa kuntayhtymän lainakanta oli euroa (edell. v ), josta pitkäaikaisten lainojen osuus lyhennyksineen euroa (edell. v ) ja kuntatodistusten osuus euroa. Kuntayhtymän lainanhoitokyky on tyydyttävä (tunnusluku 1,5 ). Kuntayhtymän taseen loppusumma oli euroa (edell. v ), Peruspääomassa ei tapahtunut muutoksia. Kassavarat olivat euroa (edell. v ), kassavarojen muutos euroa. 8

11 Toimintakulut v % 1 % 18 % 68 % Henkilöstökulut Aineet, tarv. ja tavarat Palvelujen ostot Muut toimintakulut Kuntayhtymän toiminnan kehitys Perusterveydenhuolto Avohoidossa käynnit kasvoivat 16 %. Käyntimäärien kasvuun vaikuttivat erityisesti Vihannin terveysaseman toiminnan mukaantulo ja syksylle 2009 sattunut pandemia (vastaanottokäynnit ja rokotukset). Lääkäritilanne säilyi terveysasemilla hyvänä kesäkuun loppuun. Elokuusta eteenpäin jouduttiin toimimaan supistetusti Ruukin terveysasemaa lukuun ottamatta ja lääkärivaje oli pahimmillaan jopa 50 %. Ensiavun toimintaa kehitettiin. Ensiapu eriytettiin vuoden alusta omaksi yksikökseen ja toimintaa tuli johtamaan päivystyslääketieteen ylilääkäri. Ensiavussa otettiin käyttöön syyskuun alusta ns. triage, jossa ensiapuun otetaan hoidettavaksi vain kiireellistä sairaanhoitoa tarvitsevat potilaat. Kiireettömät potilaat hoidetaan päiväsaikana omalla terveysasemalla. Ensiavun potilaskäynnit vähenivät 12 %. Ensiavun lääkärityövoima tuli 100 %:sti Attendo Medone Oy:n kautta. Työterveyshuollon toiminta oli uusissa tiloissa vakaata ja tulos hieman negatiivinen lääkäripulan takia. Vastaanottokäynnit vähentyivät 5,7 %. Pääosan vuotta toimittiin puolentoista lääkärin voimin. Vuoden aikana toteutettiin vuodeosastojen viisi ja kuusi peruskorjaus, fysioterapian tilojen remontti sekä apuvälinekeskuksen uudisrakennus. Raahen osastojen hoitopäivät vähenivät 17,7 %. Vähenemiseen vaikutti keskeisesti saneerauksen aiheuttama osastopaikkojen tilapäinen vähentyminen. Suunnittelun lähtökohtana oli uudistaa vuodeosastot vastaamaan nykyajan toiminnan vaatimuksia ja edistää vanhusten tehokasta ja turvallista hoitoa siten että % 75-vuotta täyttäneistä henkilöistä asuu kotonaan. Hoidonsaatavuutta kartoitettiin vuoden aikana kahdella valtakunnallisella kyselyllä. 9

12 avuus.htm -linkin takaa löytyvät kaikki Suomen terveyskeskusten hoidon saatavuus tiedot. Perusterveydenhuollossa mitattiin puhelimitse saatava välitön yhteys terveyskeskukseen. Tässä oli ajoittain ongelmia, lähinnä klo 8-9 välillä. Puhelimeen vastausprosentti oli 83 %. Hoidontarpeen arviointi 3 arkipäivän kuluessa toteutui. Ei-kiireellinen lääkärin vastaanotolle pääsy oli vähintään 4 viikkoa. Kun hoidon tarve todettiin, oli tilanteita, joissa vastaanottoaikaa ei voitu antaa päivittäin. Loppuvuodesta Raahessa kiireetöntä lääkärikontrolliaikaa jonottavia potilaita oli noin Toimintakulut alittivat talousarvion reilusti (96,44 %). Säästöä talousarvioon kertyi euroa. Säästöt olivat osin suunnittelemattomat lääkäripulan vuoksi. Erikoissairaanhoito Vuoden 2009 alusta kuntayhtymään mukaan tullut Vihannin kunta alkoi käyttää erikoissairaanhoidon palveluja selkeästi aikaisempaa enemmän, mikä näkyy myös suoritteiden määrän kasvuna. Muiden kuntien käyttöosuus, kun todenmukaisen vertailun vuoksi Vihanti myös v lasketaan mukaan, oli osastohoitopäivien osalta peräti kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin vuonna 2008 ja avohoitokäyntien osalta yli kaksinkertainen. Vastaavasti euromääräinen tuotto kasvoi 1,13 m eli lähes kaksinkertaistui v verrattuna. Oulun Yliopistollisen Sairaalan jononpurkua toteutettiin vaativan selkäkirurgian osalta. Sisätautien erikoisalalla erikoislääkäripula oli edelleen merkittävä, mutta koulutuksessa olevia lääkäreitä saatiin rekrytoitua edellisvuotta enemmän. Tämä mahdollisti poliklinikkakäyntien määrän kasvun peräti 10 %. Terveyskeskuksen vuodeosastojen remontin sekä Vihannin lisääntyneen käytön seurauksena sisätautien osastolla osastokuormitus nousi reilulla 8 %:lla. Osastolle pystyttiin työjärjestelyin lisäämään yövuoroon kolmas hoitaja, jonka tarpeellisuus oli todettu vuonna 2008 toteutetussa kriittisesti sairaan potilaan auditoinnissa. Lastentautien erikoisalan toiminta jatkui vakiintuneessa laajuudessa. Lastenlääkäri on yhdessä perhe- ja kasvatusneuvolan kanssa laatinut alueellemme keskittymättömän/tarkkaamattoman (ylivilkkaan) lapsen tutkimus- ja hoitomallin. Neurologian poliklinikan toiminta toteutui yksi ja ajoittain kaksi päivää viikossa sairaalassamme työskennelleen sopimuslääkärin voimin. Poliklinikalle pääsy oli vaikeutunutta jopa siinä määrin, että kaikilta osin ei pysytty hoitotakuun puitteissa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan jonoja purettiin lisätyönä syksyn aikana. Kirurgian poliklinikan käyntimäärät lisääntyivät 9 %. Uutena jokaviikkoisena toimintana aloitettiin terveyskeskuspotilaiden pientoimenpiteet sekä kirurgistyyppisistä vaivoista kärsivien terveyskeskuspotilaiden poliklinikkavastaanotot, joiden tavoitteena on auttaa perusterveydenhuollon jonohallinnassa. Vastaavanlainen toiminta toteutettiin myös naistentautien poliklinikalla. 10

13 Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvoi 7,8 % ja ne muodostivat yhteensä 62,6 % kaikista toimenpiteistä. Kirurgista dokumentaatiota kehitettiin ottamalla käyttöön endoskooppisten kuvien tallentaminen sähköiseen arkistoon keväällä Preanestesiapoliklinikalla arvioitiin anestesiakelpoisuuden osalta yhteensä 291 asiakasta. Ennalta arvioinnin seurauksena elektiivisten leikkausten perumisia leikkauspäivänä ei ollut (0 %). Potilasaineiston riskiluokitus kasvoi (ASA 3-5 määrä lisääntyi) tarkoittaen sitä, että yhä sairaampia potilaita voitiin operatiivisesti hoitaa sairaalassamme. Kroonisesta kivusta kärsiviä potilaita hoidettiin kipupoliklinikalla hieman edellisvuotta vähemmän johtuen poliklinikan lääkärityöpanoksen alenemisesta mm. tutkimustoimintaan liittyen. Yksikössä on meneillään mittava tieteellinen tutkimuskokonaisuus, jonka ensimmäisiä tuloksia on jo esitelty kansainvälisissä konferensseissa sekä tieteellisissä julkaisuissa. Anestesialääkäritilanne huononi entisestään vuoteen 2008 verrattuna. Välinehuollon toimintamalleja uudistettiin ja siten saatiin sekä lisää joustavuutta palveluihin että henkilöstön työoloja kohennettua. Synnytys- ja operatiivisella osastolla hoidettiin alkukeväästä lähtien myös yleislääketieteen potilaita. Heinäkuussa toteutettiin kolmen viikon operatiivinen sulku, jonka aikana ei ollut leikkaustoimintaa, mutta osastolla voitiin kuitenkin rajoitetusti hoitaa kirurgisia potilaita. Hoitopäivien määrä lisääntyi 18 %. Kirurgisten leikkauspotilaiden osalta siirryttiin yhä enemmän LYHKI-toimintaan siten, että potilas tuli sairaalaan leikkauspäivänä. Lääkekeskukselle siirrettiin solunsalpaajalaimennosten teko heti alkuvuodesta. Farmaseutit suorittivat yleislääketieteen osaston lääkejakelua vähintään kolmena päivänä viikossa ja kuntoutusosaston dosettilääkkeitä yhtenä päivänä viikossa. Johtava farmaseutti suunnitteli JET-projektityönään uuden, osastojen yhteisen lääkehuoneen. Loppuvuoden H1N1-pandemia työllisti lääkekeskusta, joka huolehti rokotteiden vastaanottamisesta, säilyttämisestä, uudelleenpakkaamisesta, tiedottamisesta ja välittämisestä rokotuspisteisiin. Rokotuksiin osallistui leikkausyksikön hoitohenkilöstöä ja erikseen perustetulla influenssapoliklinikalla työskenteli myös sairaalan erikoistuvia lääkäreitä. Radiologian yksikössä sähköisen toimintaketjun sujuvuus oli erityisenä painopistealueena. RIS-päivitys toteutettiin ja käyttöön otettiin mammografiaseulonnan tuotannonohjausjärjestelmä Vihannin mukaantulo kasvatti radiologian palveluiden suoritteita huomattavasti: v aikana tehtiin radiologista tutkimusta, joista perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon tilaamaa, 125 seulontamammografiaa ja 563 erikoissairaanhoidon kautta tilattua tutkimusta. V vihantilaisille tehtiin 128 radiologista tutkimusta, jotka pääasiassa olivat erikoissairaanhoidon tilaamia. Radiologian lääkäritilanne korjaantui keväällä uuden erikoislääkärin ja kokeneen erikoistuvan lääkärin myötä. Kliininen radiologinen auditointi toteutettiin loppuvuodesta. 11

14 Terveyden edistäminen Vuoden 2009 alkupuolella käynnistettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima ja koordinoima Terveempi Pohjois-Suomi-hanke, jonka tavoitteina on terveellisten elämäntapojen edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, terveyserojen kaventaminen sekä yksilön oman vastuunoton lisääminen. Raahen seutua koskeva osahanke vastaa kehittämistyöstä kahden sisältöalueen osalta (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja johtamisen rakenteiden kehittäminen ja vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen, palveluketjut ja prosessit). Hanke kestää vuoden 2011 loppuun. D2D Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen jatkona diabeteksen riskitestilomake lähetettiin kaikille irtosolutarkastuksiin kutsutuille naisille. 691 vastanneesta 13,8 %:lla oli yli 15 riskipistettä ja heidät ohjattiin diabeteshoitajan vastaanotolle. Syksyn aikana sovittiin yhteistyöstä Raahen kaupungin liikuntatoimen kanssa siten, että riskihenkilöitä ja diabeetikoita voidaan jatkossa lähettää kaupungin terveysliikunnanohjaajan vastaanotolle saamaan ohjausta. Kevään aikana kuntayhtymän henkilökunnalle järjestettiin koulutustilaisuus tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä ja hoidosta. Kuntayhtymän savuttomuuskampanja eteni: tupakointikysely henkilöstölle tehtiin syksyllä. Vastanneista päivittäin tupakoivia oli 7,7 % ja satunnaisesti tupakoivia 5,1 %. 87,2 prosenttia vastaajista ei tupakoinut lainkaan. Erityisesti päivittäin tupakoivien määrä on vähentynyt (13,2 % v ja 11,3 % v. 2005). Työaikana säännöllisesti tupakoivien määrä oli 4,5 % (18,3 % v ja 29 % v. 2005) ja satunnaisten polttajien määrä 9 % (21,7 % v ja 27,5 % v ). Hammashuolto kartoitti 1995 syntyneiden koululaisten tupakointia. Tupakoivien osuus oli keskimäärin 6,1 %. Vuosittain Suomen terveyttä edistävät sairaat ry:n toteuttama Savuton sairaala itseauditointi tehtiin loppusyksystä Auditointiin osallistui 11 jäsenorganisaatiota. Kuntayhtymämme saavutti 155 pistettä 168 maksimipisteestä ja oli siten hyvällä hopeatasolla (minimivaatimus 126 pistettä). Efficassa olevat terveyden edistämisen mittarit olivat käytössä ensimmäistä vuotta. Mittaritieto oli täytetty henkilön kohdalla. Riskirajat ylittyivät tupakoinnin osalta 19,7 %, alkoholin käytön osalta 0,8 %, BMI:n osalta 64,3 % ja vyötärönympäryksen osalta 35,8 %. Henkilöstön hyvinvoinnin ja terveellisen työympäristön edistämiseksi kansainvälinen Health Promoting Hospitals-verkosto asetti v monikansallisen työryhmän, johon Suomen edustajaksi valittiin TE-työryhmän pj. HPH kansainvälinen konferenssi pidettiin Kreikassa toukokuussa. TE-puheenjohtaja oli kutsuttuna luennoitsijana konferenssia edeltävässä kesäkoulussa. V bonuspäivää anoi 332 kuntayhtymän työntekijää. perusteena oli 93,3 %:lla savuttomuus, 91,2 %:lla painonhallinta, 26,1 %:lla ei sairauspoissaoloja edeltävän vuoden aikana ja 24 %:lla hyvä tai erinomainen kunto kartoituksen tuloksena. Bonuspäivänsä käytti 232 henkilöä. Kuntayhtymä tuki bonuspäivää eurolla. 12

15 Elämäntapakyselyn perusteella bonuspäivän ansainneet olivat pääosin terveellisiä elämäntapoja noudattavia, kohtuullisesti liikkuvia (80 % yli puoli tuntia päivässä) ja elämäänsä tyytyväisiä (93 %) henkilöitä, jotka kyllä kokivat stressiä (26 %). Kehitysvammaisten suun terveyteen ja hyvään ravitsemukseen kiinnitettiin huomiota Hymysuu-hankkeessa, jonka puitteissa hoitajille, avustajille ja omaisille pidettiin koulutustilaisuudet. Yksilökohtaista opastusta annettiin yhteensä 130 kehitysvammaiselle henkilölle. Hankkeen arviointi toteutettiin loppuvuodesta kyselynä, jonka tulosten perusteella jatkotoimenpiteet suunnitellaan. Kuntayhtymä osallistui omaishoitajille suunnattuun terveys- ja hyvinvointipäivään sekä järjesti useita teemaviikkoja ja päiviä valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Suun terveyden edistämistä jatkettiin aikaisempien valtakunnallisten suunnitelmien mukaisesti. Koululaisten BMI -seurantaan osallistuttiin edelleen. Lukuvuoden tulosten mukaan 5-luokkalaisista koululaisista oli ylipainoisia tai lihavia 19 %, 7- luokkalaisista 25 % ja 15-vuotiaista 17 %. Tulokset ovat muun Suomen tasoa. Koulutus- ja tutkimustoiminta 2009 Kuntayhtymän sisäinen koulutus jatkui suunnitellusti. Viikoittain osallistuttiin Oulun yliopistollisen sairaalan eri erikoisalojen interaktiiviseen videokoulutukseen. Kuntayhtymässä on annettu koulutusta lääketieteen perustason ja eurolääkäritason opiskelijoille sekä erikoistuville lääkäreille. Lähiesimiesten kaksivuotisen johtamisen erikoisammattitutkinton suoritti 16 lähiesimiestä ja yksikönjohtajaa. Vuoden alussa aloitti uusi yhdeksän henkilön koulutusryhmä. Vuoden 2009 aikana toteutettiin aikuisneuvolan ikäluokkaseulontana sekä v syntyneiden 65-vuotisneuvola että v syntyneiden uusintaneuvola. Tutkimusten perusteella voitiin toteuttaa vaikuttavuusarviointi sekä aikuisneuvolan vaikuttavuudesta viisivuotisseurannassa että vaikuttavuusvertailuna seulomattoman ja seulotun 70-vuotiaiden ikäryhmän välillä. Voitiin todetaan, että ikäryhmäseulottujen henkilöiden aktiivisuus oman terveyden, hyvinvoinnin ja elämänhallinnan osalta on parempi kuin ei-seulottujen. Tuloksista on koottu erillinen raportti. Vuosien aikana on toteutettu mittava kipututkimus, joka jatkuu edelleen. Tutkimustuloksia esitettiin mm. kahtena luentona ja yhtenä posterina European Association of Behavioural and Cognitive Therapy yhdistyksen vuosikokouksessa Kroatiassa syyskuussa Kirurgian yksikkö osallistuu kansainväliseen monikeskustutkimukseen Arthrocare Spinal Study, jonka tarkoituksena on selvittää tietyn selkään kohdistuvan toimenpiteen vaikuttavuutta. Radiologiylilääkäri toimii European Radiology-lehden toimituskunnan (Editorial advisory board) jäsenenä. Radiologiylilääkäri toimi myös Wienissä pidetyn Euroopan radiologikongressin keskeisenä järjestäjänä computer applications-vastaavana. 13

16 Henkilöstö Vuonna 2009 kuntayhtymä maksoi palkkoja tilinpäätöksen mukaan 24,5 milj. euroa (edell.v. 22,6 milj. ) ja henkilöstösivukuluja 5,7 milj. euroa (edell. v. 5,5 milj. ), yhteensä 30.2 milj.euroa (edell.v. 28,1 milj. ). Kuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset, yhteensä euroa (edell. v ). Palkat ja palkkiot toteutuivat talousarvioon verrattuna 99,85%, eläkekulut 96,2 % ja muut henkilösivukulut 87,2 %. Työajan rakenne/palkkamenot Palkkakustannukset jakaantuvat työajan rakenteen mukaan seuraavasti: V / milj. V / milj. Säännöllinen työaika 21,347 22,972 Lisä- ja ylityötyökorvaukset 0,921 0,732 Vuosilomat 2,272 2,457 Sairauspoissaolot 0,798 0,897 Lakisääteiset vapaat 0,210 0,233 Muut poissaolot 0,295 0,329 Yllä olevat luvut ovat ehrm-järjestelmän laskennallisia lukuja. 14

17 Tehdyt tunnit ja poissaolot Vuonna 2009 tehtyjä työtunteja kertyi yhteensä h (edell. v h). Tehty tuntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 4,14 %. Vastaavasti poissaolotunteja kertyi h (edell. v h), lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna + 3,27 %. Henkilöstön määrä Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä yhteensä 720 henkilöä (edell. v. 735), joista vakituisia 569 (edell. v. 541), määräaikaisia ja sijaisia 151 (edell. v. 194). Varahenkilöstö sisältyi vakituiseen henkilöstöön. Eläkkeelle siirtyi 15 henkilöä (edell. v. 20), joista vanhuuseläkkeelle seitsemän (7) ja työkyvyttömyyseläkkeelle kahdeksan (8) henkilöä. Talousarviossa suunnitellut virat/toimet sekä toteutunut työaika henkilötyövuosina (htv): Htv:t v Virat/toimet Htv:t TP 2009 TA 2009 Lääkärit 55,73 83,50 62,69 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 381,15 465,13 413,83 Toimistohenkilöstö 19,91 22,75 15,52 Tekninen henkilöstö 13,55 11,50 9,89 Siivoushenkilöstö 48,68 54,25 46,17 Varastohenkilöstö 3,72 5,00 3,98 Yhteensä 524,57 642,13 552,09 Henkilötyövuodet= kokonaistyöaika - poissaolot (koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi). Henkilöstön määrä tulosalueittain: Palvelujakson tyyppi Mies Nainen Yht HALLINTO- JA TUKIPALVELUT VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET PERUSTERVEYDENHUOLTO VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET 5 5 ERIKOISSAIRAANHOITO VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET HOITOTYÖ VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET Yhteensä

18 Poissaolot Vuonna 2009 poissaolopäiviä kertyi yhteensä (edell. v ), joista vuosilomapäiviä oli (edell. v ), sairauslomapäiviä (edell. v ), lakisääteisiä vapaita (edell. v ) ja muita poissaoloja (edell. v ). Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen olivat yhteensä 4,924 milj. euroa. (edell. v. 4,532 milj. ). Henkilöstön keski-ikä Vuonna 2009 kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 44,4 (edell. v. 43,2 v.): miesten 44,3 v. (edell. v. 43 v.) ja naisten 44,4 v. (edell. v. 43,2 v.). 16

19 HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA: 17

20 Riskienhallinta Riskienhallintaa kuntayhtymässä on ohjannut vuonna 2003 valmistuneen riskienkartoituksen pohjalta laadittu riskienhallintasuunnitelma. Suunnitelman laadinnan yhteydessä hyväksytyn kuntayhtymän riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallintaa johtaa kuntayhtymän johtaja. Jokainen toimintayksikkö vastaa omalla alueellaan riskienhallinnasta. Yksikön johtaja vastaa toiminnasta yksikön sisällä ja nimeää tarvittaessa yhteyshenkilön kuntayhtymän riskienhallintaryhmään päin. Jokaisen työntekijän on huolehdittava oman työympäristönsä riskienhallinnasta. Yhtymähallituksen toimikaudekseen nimeämä riskienhallintaryhmän tehtävänä on koordinoida riskienhallintaa kuntayhtymässä. Yhtymähallitus on syksyllä 2009 antanut riskienhallintatyöryhmälle tehtäväksi päivittää kuntayhtymän riskienhallintasuunnitelma. Kuntayhtymän toiminnan kannalta merkittävin riski on henkilöstön saatavuus. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön puute voi aiheuttaa varsinkin pienissä erityisosaamista vaativissa toiminnoissa keskeytyksiä, joista aiheutuu taloudellisia tappioita ja alueen väestölle ongelmia palvelujen saatavuudessa. Riskien välttämisessä keskeistä on kuntayhtymän kehittäminen houkuttelevana työpaikkana. Erityisesti on pyritty panostamaan henkilöstön työhyvinvointiin ja koulutukseen. Tilojen, laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus on keskeinen edellytys varsinaiselle asiakkaita palvelevalle toiminnalle. Varajärjestelmiä on rakennettu mutta varautuminen toiminnan keskeytyksiin ei ole mahdollista yhtä hyvin kuin suuremmissa yksiköissä. Kahden viimeisimmän vuoden aikana on paneuduttu erityisesti tietosuoja- ja tietoturvariskeihin. Rahoitusrikit kuntayhtymässä muodostuvat korkoriskistä. Toimintaa rahoitetaan merkittävästi lyhytaikaisella lainalla ja pitkäaikaisista lainoista vain pieni osa on kiinteäkorkoista. Työsuojeluorganisaation toimesta koko kuntayhtymässä suoritettiin vuoden 2007 aikana työpaikkojen vaarojen ja haittojen tunnistaminen ja arviointi, johon osallistui koko henkilöstö. Kartoituksen pohjalta laadittiin yksiköiden ja koko kuntayhtymän työsuojelun toimintaohjelma. Yksiköt ovat vuosien 2008 ja 2009 aikana toteuttaneet omien ohjelmiensa mukaisia toimenpiteitä ja sisällyttäneet laajemmista toimenpiteistä esitykset talousarvioon. Työtapaturmia ja vähältä piti tilanteita seurataan kuntayhtymässä säännöllisesti. Varhainen asioihin puuttuminen on näkynyt tapaturmien määrän laskuna ja poissaoloissa. Potilasturvallisuuden parantaminen on otettu kuntayhtymässä yhdeksi avainalueeksi. Tavoitteena on, että potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista. 18

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016 TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 11a

KUUMA-johtokunta Liite 11a KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS Sivu 1/110 LAPIN LIITTO / LAPIN PELASTUSLAITOS TILINPÄÄTÖS 31.12.2015 Kansainvälinen Barents Rescue 2015 harjoitus (BR15) 30.9-1.10. 2015 Levillä. Lapin liitto/lapin pelastuslaitos ( Koko yritys (YR) )

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA 2016 2015 LIIKEVAIHTO Vesimaksut (ulk.) 259 704,43 245 632,53 Vesimaksut (sis.) 13 532,17 13 569,17 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN TIEDOTE 27.3.2017 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN Juuri valmistuneessa tilinpäätöksessä

Lisätiedot

Väestömuutokset 2017, kuukausittain

Väestömuutokset 2017, kuukausittain Iitin kunta 21/02.01.02/2017 Talouskatsaus 4.8.2017 Tammi-Kesäkuu, puolivuosiraportti Väestön kehitys ja väestömuutokset 2017 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 215 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttötalous ja rahoitus Vuoden 215 käyttösuunnitelmassa liikevaihto on 197,7 milj. euroa, talousarviossa

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL KUOPIO TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL KUOPIO  TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Kiinteistöverotilitys on vaikuttanut n euron verran vuoden 2016 syyskuun tulokseen.

Kiinteistöverotilitys on vaikuttanut n euron verran vuoden 2016 syyskuun tulokseen. PÖYTYÄN KUNTA Talousraportti 9/2016 1 Tuloslaskelma 2016 2015 TOIMINTATUOTOT TA Muutos Ta+muut. Toteuma Tot-% Edv.tot Tot-% Myyntituotot 4 471 050 0 4 471 050 2 750 516 61,52 2 990 447 63,59 Maksutuotot

Lisätiedot

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS NAKKILAN KUNTA VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito 30.4.17 Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAMENOT/-TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.217 Päiväys: 28.3.217 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot