TILINPÄÄTÖS. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Raahe ~ Pyhäjoki ~ Siikajoki ~ Vihanti

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Raahe ~ Pyhäjoki ~ Siikajoki ~ Vihanti Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto Vihannin kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Henkilöstö Riskienhallinta Sisäinen valvonta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Hallinto- ja tukipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Hoitotyö Terveydenhuollon ostopalvelut Kuntayhtymä Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittelyt Allekirjoitukset ja merkinnät Liitteet

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi on ollut sekä muutosten että muutoksiin valmistautumisen vuosi. Merkittävin ja näkyvin muutos oli Vihannin kunnan mukaantulo kuntayhtymän toimintaan. Palvelujen tuottaminen vihantilaisille on toteutunut talousarviossa ennakoitua laajempana ja siirtymävaiheeseen liittyneiden normaalien sopeutumisongelmien jälkeen vihantilaisten palvelut on saatu toimimaan kohtuullisesti. Vihannin terveysaseman toimintaa on haitannut toimitilojen sisäongelmat ja niiden ratkaisemiseksi päädyttiin siirtämään terveysaseman toiminta hammashuoltoa lukuun ottamatta kunnanvirastolle, jonne saneerataan asianmukaiset tilat terveysaseman toimintaa varten alkuvuodesta Hammashuollolle järjestetään myös asianmukaiset vuokratilat vuoden 2010 aikana. Kertomusvuoden alussa kuntayhtymän järjestämisvastuulle siirtyivät jäsenkunnista myös päihde- ja mielenterveyspalvelut kokonaisuudessaan. Tietotekniikkapalvelujen tuottaminen siirtyi vuoden alusta Raahen kaupungille. Kuntayhtymä on mukana myös Sitran johdolla tapahtuvissa kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ICT- palvelujen palvelukeskusvalmisteluissa. Valmistelua kuntayhtymän toiminnan laajentumisesta kattamaan kaikki sosiaalitoimen palvelut on jatkettu. Valmistelusta on vastannut kesäkuun alussa aloittanut uusi kuntayhtymän johtaja. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyivät muutoksen mahdollistaman uuden hallintosäännön ja samalla tekivät sitovat päätökset sosiaalitoimen tehtävien siirtämisestä kuntayhtymän järjestämisvastuulle alkaen. Kuntien omistajaohjausta varmistamaan yhtymähallitus nimesi omistajaohjausryhmän, jonka jäseninä ovat jäsenkuntien kuntajohtajat ja kuntayhtymän johtoryhmän jäsenet. Omistajaohjaustyöryhmän toiminta on koettu tarpeelliseksi ja keskinäistä luottamusta vahvistavaksi. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu-, analysointi- ja seurantavälineeksi päätettiin ottaa käyttöön ns. kuntamaisemamalli, joka parantaa toiminnan läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa vertailun vastaaviin muihin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin sekä kustannusten jaon kuntien kesken ilman yksityiskohtaista tuotteistamista ja erillistä kustannuslaskentaa suurtuotepohjaisesti. Kuntayhtymä on kyennyt toteuttamaan perustehtävänsä kohtuullisesti huolimatta kiristyneestä taloudellisesta tilanteesta ja poikkeuksellisen mittavan investoinnin aiheuttamista toiminnan tilapäisjärjestelystä. Jäsenkunnat asettivat kuntayhtymälle toukokuussa säästötavoitteen, jonka mukaan kuntayhtymän menoja edellytettiin leikattavan 1,5 miljoonaa euroa hyväksytyn talousarvion tasosta. Säästötavoitteeseen ei päästy, mutta menot jäivät kuitenkin euroa alle alkuperäisen talousarvion ja kuntalaskutuksen kasvu ilman Vihannin kunnan osuutta oli 1,6 %. Kertomusvuoden aikana toteutettiin osastojen 5 ja 6 sekä kuntoutustoiminnan tilojen peruskorjaus ja uudistaminen sekä apuvälinekeskuksen rakentaminen. Tämän hankkeen kokonaiskustannukset olivat yhteensä 5,4 miljoona euroa ja hankkeen toteuttaminen onnistui sekä teknisesti että taloudellisesti hyvin. Saneerauksen ajaksi toiminta jouduttiin sijoittamaan väliaikaisiin tiloihin ja osa asiakkaista ylipaikoille yhteistyössä sosiaalitoimen yksiköiden kanssa. Poikkeustilanteen vaatimat järjestelyt onnistuivat henkilöstön joustavan toiminnan vuoksi. 1

4 Kuntayhtymän toimintaa lisäsi vihantilaisten mukaan tulo palvelujen käyttäjiksi. Kokonaisuutena avohoitokäynnit kasvoivat perusterveydenhuollossa 17,0 % ja erikoissairaanhoidossa (oma toiminta) 15,0 %. Osastohoitopäivät kasvoivat erikoissairaanhoidossa 0,2 % ja vähenivät perusterveydenhuollossa -4,3 %. Vähenemiseen vaikutti keskeisesti saneerauksen aiheuttama osastopaikkojen tilapäinen vähentyminen. Osastohoitopäiviä ostettiin Oulaisten terveyskeskuksesta hoitopäivää. Perusterveydenhuollon lääkärien saamisessa oli vaikeuksia. Erikoissairaanhoidon osalta lääkäritilanne vaikeutui erityisesti anestesian ja sisätautien osalta. Hoitohenkilökunnan osalta sijaisten käyttämistä jouduttiin säästösyistäkin rajoittamaan, mutta erityisesti lyhytaikaisten sijaisten saaminen on muutenkin vaikeutunut. Kuntayhtymän toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 9,8 % ja olivat yhteensä 46,6 miljoonaa euroa. Toimintamenot vastaavasti kasvoivat 8,6 % ja olivat yhteensä 44,5 miljoonaa euroa. Kasvuun vaikutti olennaisesti Vihannin mukaan tulo. Kuntien maksuosuudet olivat yhteensä 39,1 miljoonaa euroa. Siinä oli kasvua edelliseen vuoteen 4,3 miljoonaa euroa eli 12,3 %. Kasvusta Vihannin osuus oli 3,7 miljoonaa euroa. Myynti jäsenkuntien ulkopuolelle oli yhteensä euroa ja se jäi euroa alle talousarvion. Kuntayhtymän vuosikate parani edellisestä vuodesta euroa ja tulos muodostui euroa ylijäämäiseksi. Hyvään taloudelliseen tulokseen vaikutti korkotason huomattava alentuminen ja erikoissairaanhoidon kasvanut myynti. Jäsenkuntien maksuosuudet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille olivat yhteensä 22.9 miljoona euroa, jossa kasvua 13 %. Kasvu oli Siikajoella 35,2 %, Pyhäjoella 30,6 %, Vihannissa 3,7 % ja Raahessa 7,9 %. Siikajoella menoja kasvatti erityisesti sisätautien ja kirurgian sekä syöpähoitojen poikkeuksellinen lisääntyminen. Pyhäjoen osalta kasvua aiheutti niinikään sisätaudit ja kirurgia. Vihannin osalta Oulaskankaan käyttö aleni vastaavassa suhteessa kun erikoissairaanhoidon käyttö suuntautui Raaheen, mutta kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin kustannusosuus kasvoi hieman johtuen poikkeuksellisesta psykiatrian palvelujen käytöstä. Kuntayhtymän onnistuminen tehtävässään edellyttää koko henkilöstön aktiivista toimintaa ja muutosvalmiutta sekä päätöksentekijöiden saumatonta tukea. Henkilöstö on tehnyt hyvää työtä Raahen seudun väestön hyvinvoinnin eteen ja päätöksentekijät ja kunnat toiminnan rahoittajina ovat luoneet tälle toiminnalle hyvät edellytykset. Haluan lausua kaikille lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta ja rohkaista toiminnan uudistamiseen niin, että pystymme jatkossa vastaamaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hyvästä järjestämisestä. Kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki 2

5 Kuntayhtymän hallinto Siikajoki * Siikajoen kylän terveysasema * Ruukin terveysasema * Ruukin osasto Raahe * Raahen sairaala ja terveyskeskus * Perheneuvola * Mielenterveyskeskus Pyhäjoki * Terveysasema Vihanti * Terveysasema Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta 2009: Kuntien osuudet pääomasta % Pyhäjoki 9, ,84 Raahe 63, ,51 Siikajoki 17, ,76 Vihanti 9, ,00 Yhteensä 100, ,11 Sairaansijat: Sairaansijat Perusterveydenhuollon osastohoito 87 Mielenterveyskeskuksen osastohoito 10 Sisätautiosasto 27 Synnytys- ja operatiivinen osasto 28 Yhteensä 152 Perusterveydenhuollon sairaansijoja käytössä osastojen 5 ja 6 peruskorjauksen aikana edellä mainittua vähemmän. Kuntayhtymään kuuluvat vuonna 1967 toimintansa aloittanut Raahen sairaala (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ), vuonna 1972 perustettu Raahen perheneuvola, vuonna 1973 perustettu Raahen seudun terveyskeskus sekä vuonna 1993 kuntayhtymään liitetty Raahen mielenterveyskeskus. Vuoden 2009 alussa Vihannin kunta tuli kuntayhtymän jäsenkunnaksi. Lisäksi Raahen kaupungilta siirtyivät kuntayhtymän toiminnaksi A-klinikka (Langin keskus) ja Vihernikkari. Kuntayhtymä tuottaa jäsenkuntiensa asukkaille perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Palveluja myydään myös jäsenkuntien alueen ulkopuolelle. 3

6 Organisaatio ja hallinto v Jäsenkuntien valtuustot Yhtymähallitus Kuntayhtymän johtaja HALLINTO- JA TUKIPALVELUT PERUSTERVEYDEN- HUOLTO ERIKOISSAIRAAN- HOITO HOITOTYÖ Kuntayhtymähallinto Ensiapu Laboratorio Henkilöstöhallinto Taloushallinto Avoterveydenhuolto Radiologia Varahenkilöstö ja rekrytointi Siivouspalvelut Työterveyshuolto Leikkaus- ja anestesiayksikkö Koulutus- ja kehittämistoiminta Tekniset palvelut Kuntoutuspalvelut Lääkehuolto Materiaalipalvelut Osastohoito Synnytys- ja operatiivinen osasto Rahoitus Hammashuolto Poliklinikka ja sisätautien osasto Mielenterveys- ja päihdepalvelut 4

7 YHTYMÄHALLITUKSEN KOKOONPANO 2009 Kunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Jäsen Lintunen Pirkko Pahkala Matti Flink Vesa Hirvonen Maija-Leena Lumiaho Kauko Pekkala Sari Pelkonen Reijo Törmänen Maarit Ala-aho Ulla Kiviniitty Kalevi Ronkainen Eero Aunola Eija Hirsikorpi Vilho Yhtymähallituksen puheenjohtaja Lumiaho Kauko, I varapuheenjohtaja Kalevi Kiviniitty ja II varapuheenjohtaja Vesa Flink. Yhtymähallitus kokoontui 13 kertaa v TARKASTUSLAUTAKUNTA 2009 Jäsenet Kittilä Risto Klaavu Raili Pohjola Matti Sämpi Kirsti Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Raili Klaavu. JHTT-tilintarkastaja Risto Hyvönen, Oy Audiator Ab. JOHTORYHMÄ JA TULOSALUEJOHTAJAT 2009 Kuntayhtymän johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Perusterveydenhuolto Hannu Kallunki alkaen hallintojohtaja Hannu Heikkinen, sijainen kiinteistöpäällikkö Pekka Kastell va. avohoidon ylilääkäri Jari Tuunanen, sijainen ylilääkäri Virpi Honkala 5

8 Erikoissairaanhoito Hoitotyön tulosalue johtava lääkäri, ylilääkäri Virpi Honkala, sijainen ylilääkäri Pirjo Säynäjäkangas koulutus- ja kehittämispäällikkö Helena Jatkonen (virkavapaa saakka), sijainen osastonhoitaja Leena Virranniemi saakka. Johtava ylihoitaja Minna Alatalo alkaen. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Yleinen ja oman alueen kehitys Suomi on voimakkaasti viennistä riippuvaisena taloutena kärsinyt maailmatalouden lamasta ennakoitua enemmän. Vuonna 2009 kokonaistuotanto supistui 7,5 prosenttia. Taantuman syvin vaihe on ohitettu ja talous on asettumassa hitaamman kasvun uralle. Työllisyydessä selkeä käänne huonompaan tapahtui vuoden 2009 vaihteessa ja työllisyyden heikkenemisen jatkuu kuluvana vuonna siten, että työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 10,5 %. Valtion rahoitusasema heikentyy kuluvana vuonna ennätyksellisen voimakkaasti. Korkotaso on ollut vuoden 2009 alhainen, eikä kuluvalle vuodelle ennusteta merkittävää nousu. Kuntien yhteenlaskettu tulos jää vuoden 2009 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan noin 60 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Kuntatalous heikkenee kuluvana vuonna ja pysyy kunnallisveron kiristymisestä huolimatta heikkona myös seuraavana vuonna. Ennakkotietojen mukaan kuntayhtymän jäsenkuntien tilinpäätökset vuodelta 2009 jäävät Pyhäjokea lukuun ottamatta alijäämäisiksi. Kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärä väheni vuoden 2009 aikana 98 asukkaalla. Asukasmäärässä oli Raahessa vähennystä 70, Pyhäjoella lisäystä 20 ja Siikajoella lisäystä 17 ja Vihannissa vähennystä 65. Työllisyystilanne heikkeni vuoden 2009 aikana kaikissa jäsenkunnissa. Työttömyysaste joulukuussa 2009 oli seutukunnassa 13,4 % ja kunnittain seuraava: Pyhäjoki 15,2 %, Raahe 13,4 %, Siikajoki 12,6 % ja Vihanti 13,3 %. Jäsenkuntien taloustilanne on heikentymässä Kuntayhtymän talouden kehitys Kuntayhtymän talouden kehityksen vertailussa on huomioitava Vihannin mukaantulo kuntayhtymän jäsenkunnaksi, päihde- ja mielenterveyspalvelujen siirtyminen jäsenkunnista kuntayhtymään ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen pois kuntayhtymältä. Vuonna 2009 toimintatuottoja kertyi yhteensä euroa. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 9,82 %. Talousarvion toteutuma oli 99,85 %. Toimintakulut olivat yhteensä euroa ja talousarvio alittui euroa. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 8,6 %. Toimintakatteeksi muodostui tulojen ja menojen erotuksena euroa, joka oli euroa edellistä vuotta suurempi. Rahoituskulut olivat euroa rahoitustuottoja suuremmat. Korkotuottoja kertyi euroa ja korkokulut olivat yhteensä euroa. Korkokulut alenivat edellisestä vuodesta 38,2 % ennätyksellisen alhaisesta korkotasosta johtuen. 6

9 Vuosikatteeksi jäi rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen euroa, toteutuma talousarvioon verrattuna 114,93 %. Vuosikate oli euroa edellisvuotta suurempi ja poistojen ja poistoeron muutoksen jälkeen tulos muodostui euroa ylijäämäiseksi. Toimintatuotot Myyntituottoja kertyi euroa, 11,2 % edellistä vuotta enemmän ja 0,6 % talousarviota vähemmän. Myyntituotoista jäsenkuntien maksuosuudet olivat euroa, nousua edellisestä vuodesta 12,3 %. Vihannin maksuosuudet olivat , Pyhäjoen (kasvu -4,4 %), Raahen (kasvu 1,8 %) ja Siikajoen ( kasvu 3,3 %). Ulkokunnilta saadut korvaukset olivat yhteensä euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 23 %, kun huomioidaan Vihannin kunta vertailussa jäsenkuntana myös vuonna Sopimusperusteinen myynti oli euroa, jossa kasvua edellisestä vuodesta 24,5 %. Vuoden jälkipuoliskolla lisääntyneestä ulosmyynnistä huolimatta talousarvion mukaisesta ulosmyyntitavoitteesta jäätiin 22,5 prosenttia. Työterveyshuollon palvelujen myynti oli euroa, laskua edellisestä vuodesta 10,3 %. Työterveyshuollon tulos oli euroa alijäämäinen. Heikosta lääkäritilanteesta johtuen myyntituotot vähenivät edellisestä vuodesta. Asiakasmaksutuottoja kertyi euroa ja toteuma oli 3,8 % talousarviota suurempi. Asiakasmaksutuotot lisääntyivät edellisestä vuodesta 7,5 prosentilla, mikä johtui Vihannin tulosta jäsenkunnaksi ja erikoissairaanhoidon tuotannon lisääntymisestä. Toimintatuotot v % 4 % 7 % 2 % 83 % Jäsenkuntien kust.osuudet Muut myyntituotot Muut toimintatuotot Ulkokunta ja yhteistoim.korv. Maksutuotot 7

10 Toimintakulut Toimintakulut olivat yhteensä euroa. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 8,6 % ja talousarvio alittui 0,3 prosentilla. Vertailua menolajeittain edelliseen vuoteen vaikeuttaa se, että ravintokeskus siirtyi Raahen kaupungille ja toimintakulut siirtyivät palvelujen ostoihin. Henkilöstökulut olivat euroa, kasvua edellisestä vuodesta 7,4 %. Vuonna 2009 varsinaisia palkkoja maksettiin yhteensä euroa. Henkilöstömenoista eläkekulujen osuus oli euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 7,7 %. Muiden henkilösivukulujen osuus oli yhteensä euroa. Henkilöstökuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset, joita kertyi yhteensä euroa, 9,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Palveluja ostettiin yhteensä eurolla ja 8,5 % talousarviossa arvioitua enemmän. Palvelujen ostojen lisäys selittyy lähes kokonaan sillä, että tietotekniikkapalvelut ostettiin vuoden alussa tapahtuneen järjestelyjen jälkeen Raahen kaupungilta aikaisemman oman toiminnan sijasta. Lääkäripalveluja ostettiin vuonna 2009 yhteensä eurolla. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin yhteensä euroa, 5,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja 2,3 % talousarviota vähemmän. Investoinnit ja rahoitus Investointimenot olivat vuonna poikkeuksellisen suuret vuoden aikana toteutetusta osastojen 5 ja 6 sekä kuntoutustoiminnan tilojen peruskorjaamisesta ja apuvälinekeskuksen ja terapiatilojen rakentamisesta johtuen. Investointimenot olivat yhteensä euroa, josta em. investoinnin osuus vuonna 2009 oli 5,1 miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat vähenivät euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 4 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa kuntayhtymän lainakanta oli euroa (edell. v ), josta pitkäaikaisten lainojen osuus lyhennyksineen euroa (edell. v ) ja kuntatodistusten osuus euroa. Kuntayhtymän lainanhoitokyky on tyydyttävä (tunnusluku 1,5 ). Kuntayhtymän taseen loppusumma oli euroa (edell. v ), Peruspääomassa ei tapahtunut muutoksia. Kassavarat olivat euroa (edell. v ), kassavarojen muutos euroa. 8

11 Toimintakulut v % 1 % 18 % 68 % Henkilöstökulut Aineet, tarv. ja tavarat Palvelujen ostot Muut toimintakulut Kuntayhtymän toiminnan kehitys Perusterveydenhuolto Avohoidossa käynnit kasvoivat 16 %. Käyntimäärien kasvuun vaikuttivat erityisesti Vihannin terveysaseman toiminnan mukaantulo ja syksylle 2009 sattunut pandemia (vastaanottokäynnit ja rokotukset). Lääkäritilanne säilyi terveysasemilla hyvänä kesäkuun loppuun. Elokuusta eteenpäin jouduttiin toimimaan supistetusti Ruukin terveysasemaa lukuun ottamatta ja lääkärivaje oli pahimmillaan jopa 50 %. Ensiavun toimintaa kehitettiin. Ensiapu eriytettiin vuoden alusta omaksi yksikökseen ja toimintaa tuli johtamaan päivystyslääketieteen ylilääkäri. Ensiavussa otettiin käyttöön syyskuun alusta ns. triage, jossa ensiapuun otetaan hoidettavaksi vain kiireellistä sairaanhoitoa tarvitsevat potilaat. Kiireettömät potilaat hoidetaan päiväsaikana omalla terveysasemalla. Ensiavun potilaskäynnit vähenivät 12 %. Ensiavun lääkärityövoima tuli 100 %:sti Attendo Medone Oy:n kautta. Työterveyshuollon toiminta oli uusissa tiloissa vakaata ja tulos hieman negatiivinen lääkäripulan takia. Vastaanottokäynnit vähentyivät 5,7 %. Pääosan vuotta toimittiin puolentoista lääkärin voimin. Vuoden aikana toteutettiin vuodeosastojen viisi ja kuusi peruskorjaus, fysioterapian tilojen remontti sekä apuvälinekeskuksen uudisrakennus. Raahen osastojen hoitopäivät vähenivät 17,7 %. Vähenemiseen vaikutti keskeisesti saneerauksen aiheuttama osastopaikkojen tilapäinen vähentyminen. Suunnittelun lähtökohtana oli uudistaa vuodeosastot vastaamaan nykyajan toiminnan vaatimuksia ja edistää vanhusten tehokasta ja turvallista hoitoa siten että % 75-vuotta täyttäneistä henkilöistä asuu kotonaan. Hoidonsaatavuutta kartoitettiin vuoden aikana kahdella valtakunnallisella kyselyllä. 9

12 avuus.htm -linkin takaa löytyvät kaikki Suomen terveyskeskusten hoidon saatavuus tiedot. Perusterveydenhuollossa mitattiin puhelimitse saatava välitön yhteys terveyskeskukseen. Tässä oli ajoittain ongelmia, lähinnä klo 8-9 välillä. Puhelimeen vastausprosentti oli 83 %. Hoidontarpeen arviointi 3 arkipäivän kuluessa toteutui. Ei-kiireellinen lääkärin vastaanotolle pääsy oli vähintään 4 viikkoa. Kun hoidon tarve todettiin, oli tilanteita, joissa vastaanottoaikaa ei voitu antaa päivittäin. Loppuvuodesta Raahessa kiireetöntä lääkärikontrolliaikaa jonottavia potilaita oli noin Toimintakulut alittivat talousarvion reilusti (96,44 %). Säästöä talousarvioon kertyi euroa. Säästöt olivat osin suunnittelemattomat lääkäripulan vuoksi. Erikoissairaanhoito Vuoden 2009 alusta kuntayhtymään mukaan tullut Vihannin kunta alkoi käyttää erikoissairaanhoidon palveluja selkeästi aikaisempaa enemmän, mikä näkyy myös suoritteiden määrän kasvuna. Muiden kuntien käyttöosuus, kun todenmukaisen vertailun vuoksi Vihanti myös v lasketaan mukaan, oli osastohoitopäivien osalta peräti kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin vuonna 2008 ja avohoitokäyntien osalta yli kaksinkertainen. Vastaavasti euromääräinen tuotto kasvoi 1,13 m eli lähes kaksinkertaistui v verrattuna. Oulun Yliopistollisen Sairaalan jononpurkua toteutettiin vaativan selkäkirurgian osalta. Sisätautien erikoisalalla erikoislääkäripula oli edelleen merkittävä, mutta koulutuksessa olevia lääkäreitä saatiin rekrytoitua edellisvuotta enemmän. Tämä mahdollisti poliklinikkakäyntien määrän kasvun peräti 10 %. Terveyskeskuksen vuodeosastojen remontin sekä Vihannin lisääntyneen käytön seurauksena sisätautien osastolla osastokuormitus nousi reilulla 8 %:lla. Osastolle pystyttiin työjärjestelyin lisäämään yövuoroon kolmas hoitaja, jonka tarpeellisuus oli todettu vuonna 2008 toteutetussa kriittisesti sairaan potilaan auditoinnissa. Lastentautien erikoisalan toiminta jatkui vakiintuneessa laajuudessa. Lastenlääkäri on yhdessä perhe- ja kasvatusneuvolan kanssa laatinut alueellemme keskittymättömän/tarkkaamattoman (ylivilkkaan) lapsen tutkimus- ja hoitomallin. Neurologian poliklinikan toiminta toteutui yksi ja ajoittain kaksi päivää viikossa sairaalassamme työskennelleen sopimuslääkärin voimin. Poliklinikalle pääsy oli vaikeutunutta jopa siinä määrin, että kaikilta osin ei pysytty hoitotakuun puitteissa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan jonoja purettiin lisätyönä syksyn aikana. Kirurgian poliklinikan käyntimäärät lisääntyivät 9 %. Uutena jokaviikkoisena toimintana aloitettiin terveyskeskuspotilaiden pientoimenpiteet sekä kirurgistyyppisistä vaivoista kärsivien terveyskeskuspotilaiden poliklinikkavastaanotot, joiden tavoitteena on auttaa perusterveydenhuollon jonohallinnassa. Vastaavanlainen toiminta toteutettiin myös naistentautien poliklinikalla. 10

13 Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvoi 7,8 % ja ne muodostivat yhteensä 62,6 % kaikista toimenpiteistä. Kirurgista dokumentaatiota kehitettiin ottamalla käyttöön endoskooppisten kuvien tallentaminen sähköiseen arkistoon keväällä Preanestesiapoliklinikalla arvioitiin anestesiakelpoisuuden osalta yhteensä 291 asiakasta. Ennalta arvioinnin seurauksena elektiivisten leikkausten perumisia leikkauspäivänä ei ollut (0 %). Potilasaineiston riskiluokitus kasvoi (ASA 3-5 määrä lisääntyi) tarkoittaen sitä, että yhä sairaampia potilaita voitiin operatiivisesti hoitaa sairaalassamme. Kroonisesta kivusta kärsiviä potilaita hoidettiin kipupoliklinikalla hieman edellisvuotta vähemmän johtuen poliklinikan lääkärityöpanoksen alenemisesta mm. tutkimustoimintaan liittyen. Yksikössä on meneillään mittava tieteellinen tutkimuskokonaisuus, jonka ensimmäisiä tuloksia on jo esitelty kansainvälisissä konferensseissa sekä tieteellisissä julkaisuissa. Anestesialääkäritilanne huononi entisestään vuoteen 2008 verrattuna. Välinehuollon toimintamalleja uudistettiin ja siten saatiin sekä lisää joustavuutta palveluihin että henkilöstön työoloja kohennettua. Synnytys- ja operatiivisella osastolla hoidettiin alkukeväästä lähtien myös yleislääketieteen potilaita. Heinäkuussa toteutettiin kolmen viikon operatiivinen sulku, jonka aikana ei ollut leikkaustoimintaa, mutta osastolla voitiin kuitenkin rajoitetusti hoitaa kirurgisia potilaita. Hoitopäivien määrä lisääntyi 18 %. Kirurgisten leikkauspotilaiden osalta siirryttiin yhä enemmän LYHKI-toimintaan siten, että potilas tuli sairaalaan leikkauspäivänä. Lääkekeskukselle siirrettiin solunsalpaajalaimennosten teko heti alkuvuodesta. Farmaseutit suorittivat yleislääketieteen osaston lääkejakelua vähintään kolmena päivänä viikossa ja kuntoutusosaston dosettilääkkeitä yhtenä päivänä viikossa. Johtava farmaseutti suunnitteli JET-projektityönään uuden, osastojen yhteisen lääkehuoneen. Loppuvuoden H1N1-pandemia työllisti lääkekeskusta, joka huolehti rokotteiden vastaanottamisesta, säilyttämisestä, uudelleenpakkaamisesta, tiedottamisesta ja välittämisestä rokotuspisteisiin. Rokotuksiin osallistui leikkausyksikön hoitohenkilöstöä ja erikseen perustetulla influenssapoliklinikalla työskenteli myös sairaalan erikoistuvia lääkäreitä. Radiologian yksikössä sähköisen toimintaketjun sujuvuus oli erityisenä painopistealueena. RIS-päivitys toteutettiin ja käyttöön otettiin mammografiaseulonnan tuotannonohjausjärjestelmä Vihannin mukaantulo kasvatti radiologian palveluiden suoritteita huomattavasti: v aikana tehtiin radiologista tutkimusta, joista perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon tilaamaa, 125 seulontamammografiaa ja 563 erikoissairaanhoidon kautta tilattua tutkimusta. V vihantilaisille tehtiin 128 radiologista tutkimusta, jotka pääasiassa olivat erikoissairaanhoidon tilaamia. Radiologian lääkäritilanne korjaantui keväällä uuden erikoislääkärin ja kokeneen erikoistuvan lääkärin myötä. Kliininen radiologinen auditointi toteutettiin loppuvuodesta. 11

14 Terveyden edistäminen Vuoden 2009 alkupuolella käynnistettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima ja koordinoima Terveempi Pohjois-Suomi-hanke, jonka tavoitteina on terveellisten elämäntapojen edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, terveyserojen kaventaminen sekä yksilön oman vastuunoton lisääminen. Raahen seutua koskeva osahanke vastaa kehittämistyöstä kahden sisältöalueen osalta (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja johtamisen rakenteiden kehittäminen ja vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen, palveluketjut ja prosessit). Hanke kestää vuoden 2011 loppuun. D2D Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen jatkona diabeteksen riskitestilomake lähetettiin kaikille irtosolutarkastuksiin kutsutuille naisille. 691 vastanneesta 13,8 %:lla oli yli 15 riskipistettä ja heidät ohjattiin diabeteshoitajan vastaanotolle. Syksyn aikana sovittiin yhteistyöstä Raahen kaupungin liikuntatoimen kanssa siten, että riskihenkilöitä ja diabeetikoita voidaan jatkossa lähettää kaupungin terveysliikunnanohjaajan vastaanotolle saamaan ohjausta. Kevään aikana kuntayhtymän henkilökunnalle järjestettiin koulutustilaisuus tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä ja hoidosta. Kuntayhtymän savuttomuuskampanja eteni: tupakointikysely henkilöstölle tehtiin syksyllä. Vastanneista päivittäin tupakoivia oli 7,7 % ja satunnaisesti tupakoivia 5,1 %. 87,2 prosenttia vastaajista ei tupakoinut lainkaan. Erityisesti päivittäin tupakoivien määrä on vähentynyt (13,2 % v ja 11,3 % v. 2005). Työaikana säännöllisesti tupakoivien määrä oli 4,5 % (18,3 % v ja 29 % v. 2005) ja satunnaisten polttajien määrä 9 % (21,7 % v ja 27,5 % v ). Hammashuolto kartoitti 1995 syntyneiden koululaisten tupakointia. Tupakoivien osuus oli keskimäärin 6,1 %. Vuosittain Suomen terveyttä edistävät sairaat ry:n toteuttama Savuton sairaala itseauditointi tehtiin loppusyksystä Auditointiin osallistui 11 jäsenorganisaatiota. Kuntayhtymämme saavutti 155 pistettä 168 maksimipisteestä ja oli siten hyvällä hopeatasolla (minimivaatimus 126 pistettä). Efficassa olevat terveyden edistämisen mittarit olivat käytössä ensimmäistä vuotta. Mittaritieto oli täytetty henkilön kohdalla. Riskirajat ylittyivät tupakoinnin osalta 19,7 %, alkoholin käytön osalta 0,8 %, BMI:n osalta 64,3 % ja vyötärönympäryksen osalta 35,8 %. Henkilöstön hyvinvoinnin ja terveellisen työympäristön edistämiseksi kansainvälinen Health Promoting Hospitals-verkosto asetti v monikansallisen työryhmän, johon Suomen edustajaksi valittiin TE-työryhmän pj. HPH kansainvälinen konferenssi pidettiin Kreikassa toukokuussa. TE-puheenjohtaja oli kutsuttuna luennoitsijana konferenssia edeltävässä kesäkoulussa. V bonuspäivää anoi 332 kuntayhtymän työntekijää. perusteena oli 93,3 %:lla savuttomuus, 91,2 %:lla painonhallinta, 26,1 %:lla ei sairauspoissaoloja edeltävän vuoden aikana ja 24 %:lla hyvä tai erinomainen kunto kartoituksen tuloksena. Bonuspäivänsä käytti 232 henkilöä. Kuntayhtymä tuki bonuspäivää eurolla. 12

15 Elämäntapakyselyn perusteella bonuspäivän ansainneet olivat pääosin terveellisiä elämäntapoja noudattavia, kohtuullisesti liikkuvia (80 % yli puoli tuntia päivässä) ja elämäänsä tyytyväisiä (93 %) henkilöitä, jotka kyllä kokivat stressiä (26 %). Kehitysvammaisten suun terveyteen ja hyvään ravitsemukseen kiinnitettiin huomiota Hymysuu-hankkeessa, jonka puitteissa hoitajille, avustajille ja omaisille pidettiin koulutustilaisuudet. Yksilökohtaista opastusta annettiin yhteensä 130 kehitysvammaiselle henkilölle. Hankkeen arviointi toteutettiin loppuvuodesta kyselynä, jonka tulosten perusteella jatkotoimenpiteet suunnitellaan. Kuntayhtymä osallistui omaishoitajille suunnattuun terveys- ja hyvinvointipäivään sekä järjesti useita teemaviikkoja ja päiviä valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Suun terveyden edistämistä jatkettiin aikaisempien valtakunnallisten suunnitelmien mukaisesti. Koululaisten BMI -seurantaan osallistuttiin edelleen. Lukuvuoden tulosten mukaan 5-luokkalaisista koululaisista oli ylipainoisia tai lihavia 19 %, 7- luokkalaisista 25 % ja 15-vuotiaista 17 %. Tulokset ovat muun Suomen tasoa. Koulutus- ja tutkimustoiminta 2009 Kuntayhtymän sisäinen koulutus jatkui suunnitellusti. Viikoittain osallistuttiin Oulun yliopistollisen sairaalan eri erikoisalojen interaktiiviseen videokoulutukseen. Kuntayhtymässä on annettu koulutusta lääketieteen perustason ja eurolääkäritason opiskelijoille sekä erikoistuville lääkäreille. Lähiesimiesten kaksivuotisen johtamisen erikoisammattitutkinton suoritti 16 lähiesimiestä ja yksikönjohtajaa. Vuoden alussa aloitti uusi yhdeksän henkilön koulutusryhmä. Vuoden 2009 aikana toteutettiin aikuisneuvolan ikäluokkaseulontana sekä v syntyneiden 65-vuotisneuvola että v syntyneiden uusintaneuvola. Tutkimusten perusteella voitiin toteuttaa vaikuttavuusarviointi sekä aikuisneuvolan vaikuttavuudesta viisivuotisseurannassa että vaikuttavuusvertailuna seulomattoman ja seulotun 70-vuotiaiden ikäryhmän välillä. Voitiin todetaan, että ikäryhmäseulottujen henkilöiden aktiivisuus oman terveyden, hyvinvoinnin ja elämänhallinnan osalta on parempi kuin ei-seulottujen. Tuloksista on koottu erillinen raportti. Vuosien aikana on toteutettu mittava kipututkimus, joka jatkuu edelleen. Tutkimustuloksia esitettiin mm. kahtena luentona ja yhtenä posterina European Association of Behavioural and Cognitive Therapy yhdistyksen vuosikokouksessa Kroatiassa syyskuussa Kirurgian yksikkö osallistuu kansainväliseen monikeskustutkimukseen Arthrocare Spinal Study, jonka tarkoituksena on selvittää tietyn selkään kohdistuvan toimenpiteen vaikuttavuutta. Radiologiylilääkäri toimii European Radiology-lehden toimituskunnan (Editorial advisory board) jäsenenä. Radiologiylilääkäri toimi myös Wienissä pidetyn Euroopan radiologikongressin keskeisenä järjestäjänä computer applications-vastaavana. 13

16 Henkilöstö Vuonna 2009 kuntayhtymä maksoi palkkoja tilinpäätöksen mukaan 24,5 milj. euroa (edell.v. 22,6 milj. ) ja henkilöstösivukuluja 5,7 milj. euroa (edell. v. 5,5 milj. ), yhteensä 30.2 milj.euroa (edell.v. 28,1 milj. ). Kuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset, yhteensä euroa (edell. v ). Palkat ja palkkiot toteutuivat talousarvioon verrattuna 99,85%, eläkekulut 96,2 % ja muut henkilösivukulut 87,2 %. Työajan rakenne/palkkamenot Palkkakustannukset jakaantuvat työajan rakenteen mukaan seuraavasti: V / milj. V / milj. Säännöllinen työaika 21,347 22,972 Lisä- ja ylityötyökorvaukset 0,921 0,732 Vuosilomat 2,272 2,457 Sairauspoissaolot 0,798 0,897 Lakisääteiset vapaat 0,210 0,233 Muut poissaolot 0,295 0,329 Yllä olevat luvut ovat ehrm-järjestelmän laskennallisia lukuja. 14

17 Tehdyt tunnit ja poissaolot Vuonna 2009 tehtyjä työtunteja kertyi yhteensä h (edell. v h). Tehty tuntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 4,14 %. Vastaavasti poissaolotunteja kertyi h (edell. v h), lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna + 3,27 %. Henkilöstön määrä Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä yhteensä 720 henkilöä (edell. v. 735), joista vakituisia 569 (edell. v. 541), määräaikaisia ja sijaisia 151 (edell. v. 194). Varahenkilöstö sisältyi vakituiseen henkilöstöön. Eläkkeelle siirtyi 15 henkilöä (edell. v. 20), joista vanhuuseläkkeelle seitsemän (7) ja työkyvyttömyyseläkkeelle kahdeksan (8) henkilöä. Talousarviossa suunnitellut virat/toimet sekä toteutunut työaika henkilötyövuosina (htv): Htv:t v Virat/toimet Htv:t TP 2009 TA 2009 Lääkärit 55,73 83,50 62,69 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 381,15 465,13 413,83 Toimistohenkilöstö 19,91 22,75 15,52 Tekninen henkilöstö 13,55 11,50 9,89 Siivoushenkilöstö 48,68 54,25 46,17 Varastohenkilöstö 3,72 5,00 3,98 Yhteensä 524,57 642,13 552,09 Henkilötyövuodet= kokonaistyöaika - poissaolot (koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi). Henkilöstön määrä tulosalueittain: Palvelujakson tyyppi Mies Nainen Yht HALLINTO- JA TUKIPALVELUT VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET PERUSTERVEYDENHUOLTO VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET 5 5 ERIKOISSAIRAANHOITO VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET HOITOTYÖ VAKITUISET SIJAISET/MÄÄRÄAIKAISET Yhteensä

18 Poissaolot Vuonna 2009 poissaolopäiviä kertyi yhteensä (edell. v ), joista vuosilomapäiviä oli (edell. v ), sairauslomapäiviä (edell. v ), lakisääteisiä vapaita (edell. v ) ja muita poissaoloja (edell. v ). Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen olivat yhteensä 4,924 milj. euroa. (edell. v. 4,532 milj. ). Henkilöstön keski-ikä Vuonna 2009 kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 44,4 (edell. v. 43,2 v.): miesten 44,3 v. (edell. v. 43 v.) ja naisten 44,4 v. (edell. v. 43,2 v.). 16

19 HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA: 17

20 Riskienhallinta Riskienhallintaa kuntayhtymässä on ohjannut vuonna 2003 valmistuneen riskienkartoituksen pohjalta laadittu riskienhallintasuunnitelma. Suunnitelman laadinnan yhteydessä hyväksytyn kuntayhtymän riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallintaa johtaa kuntayhtymän johtaja. Jokainen toimintayksikkö vastaa omalla alueellaan riskienhallinnasta. Yksikön johtaja vastaa toiminnasta yksikön sisällä ja nimeää tarvittaessa yhteyshenkilön kuntayhtymän riskienhallintaryhmään päin. Jokaisen työntekijän on huolehdittava oman työympäristönsä riskienhallinnasta. Yhtymähallituksen toimikaudekseen nimeämä riskienhallintaryhmän tehtävänä on koordinoida riskienhallintaa kuntayhtymässä. Yhtymähallitus on syksyllä 2009 antanut riskienhallintatyöryhmälle tehtäväksi päivittää kuntayhtymän riskienhallintasuunnitelma. Kuntayhtymän toiminnan kannalta merkittävin riski on henkilöstön saatavuus. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön puute voi aiheuttaa varsinkin pienissä erityisosaamista vaativissa toiminnoissa keskeytyksiä, joista aiheutuu taloudellisia tappioita ja alueen väestölle ongelmia palvelujen saatavuudessa. Riskien välttämisessä keskeistä on kuntayhtymän kehittäminen houkuttelevana työpaikkana. Erityisesti on pyritty panostamaan henkilöstön työhyvinvointiin ja koulutukseen. Tilojen, laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus on keskeinen edellytys varsinaiselle asiakkaita palvelevalle toiminnalle. Varajärjestelmiä on rakennettu mutta varautuminen toiminnan keskeytyksiin ei ole mahdollista yhtä hyvin kuin suuremmissa yksiköissä. Kahden viimeisimmän vuoden aikana on paneuduttu erityisesti tietosuoja- ja tietoturvariskeihin. Rahoitusrikit kuntayhtymässä muodostuvat korkoriskistä. Toimintaa rahoitetaan merkittävästi lyhytaikaisella lainalla ja pitkäaikaisista lainoista vain pieni osa on kiinteäkorkoista. Työsuojeluorganisaation toimesta koko kuntayhtymässä suoritettiin vuoden 2007 aikana työpaikkojen vaarojen ja haittojen tunnistaminen ja arviointi, johon osallistui koko henkilöstö. Kartoituksen pohjalta laadittiin yksiköiden ja koko kuntayhtymän työsuojelun toimintaohjelma. Yksiköt ovat vuosien 2008 ja 2009 aikana toteuttaneet omien ohjelmiensa mukaisia toimenpiteitä ja sisällyttäneet laajemmista toimenpiteistä esitykset talousarvioon. Työtapaturmia ja vähältä piti tilanteita seurataan kuntayhtymässä säännöllisesti. Varhainen asioihin puuttuminen on näkynyt tapaturmien määrän laskuna ja poissaoloissa. Potilasturvallisuuden parantaminen on otettu kuntayhtymässä yhdeksi avainalueeksi. Tavoitteena on, että potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista. 18