PÄIJÄT-HÄME - LIIKUNNAN MEGAMAAKUNTA TERVEYSLIIKUNTAKONSEPTI -INSTITUTIONAALINEN INNOVAATIO? Satu Parjanen ja Vesa Harmaakorpi A154 * 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄME - LIIKUNNAN MEGAMAAKUNTA TERVEYSLIIKUNTAKONSEPTI -INSTITUTIONAALINEN INNOVAATIO? Satu Parjanen ja Vesa Harmaakorpi A154 * 2006"

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄME - LIIKUNNAN MEGAMAAKUNTA TERVEYSLIIKUNTAKONSEPTI -INSTITUTIONAALINEN INNOVAATIO? Satu Parjanen ja Vesa Harmaakorpi A154 * 2006 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO

2 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A154 * 2006 ISBN ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE JOHDANTO TERVEYSLIIKUNTA TERVEYSLIIKUNTA ERI IKÄRYHMISSÄ Liikunta kuvaa elämäntapaa Alle kouluikäiset Kouluikäiset Opiskelijat Työssäkäyvät Ikääntyvät Erityisryhmät KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ Sektorilinjat ylittävä toimintamalli Alueiden käyttö ja rakentaminen Yhteisöllisyyden merkitys Terveysliikunnan kannustimet ja esteet PÄIJÄT-HÄMEEN NYKYTILANNE Päijät-Häme liikunnan megamaakunta Nykyiset päijäthämäläiset terveysliikuntatoimijat Terveysliikuntaan liittyviä projekteja PÄIJÄT-HÄME - TERVEYSLIIKUNNAN MEGAMAAKUNTA Visio 2015 ja vision osa-alueet Institutionaalisen innovaation rakentaminen Alueellisen institutionaalisen innovaation haasteet Päijät-Hämeen terveysliikuntakonseptin kehittäminen Toimenpide-ehdotukset LOPUKSI...31 LÄHTEET...32 A) Kirjallisuus B) Lainsäädäntö C) Muut... 34

4 ESIPUHE Päijät-Häme, liikunnan megamaakunta, on hyvin kuvaava ilmaus päijäthämäläisestä elämäntavasta, maakunnan liikunnan ympäristöstä, päijäthämäläisistä instituutioista ja maakunnan ajatuksista tulevaisuuden Suomessa. Liikunnan megamaakunta on kokonaisuus, missä yhdistyy liikkuva ja itsestä ja lähimmäisestä huolen pitävä elämäntapa, laajat ja monipuoliset liikunnan opetuksen, tutkimuksen ja ammatillisen kehittämisen sekä liikuntapaikkojen tarjonta sekä lukuisat sankaritarinat ja artefaktit liikunnassa ja urheilussa. Esimerkkeinä näistä ovat luonnollisesti Lahden talviurheilukeskus Salpausselän kisoineen ja lukuisine MM-tason tapahtumineen, valtakunnan suurin ja merkittävin urheiluopistojen tarjonta Vierumäellä ja Pajulahdessa sekä aikakausiensa sankarit Veikko Kankkosesta Janne Ahoseen. Suomalaisille tuttu koulutuspaikka on myös Hennalassa toimiva Puolustusvoimien Urheilukoulu. Terveyden edistämisen alalta on syytä mainita Suomen ensimmäinen terveysliikunnan professuuri (Turun Yliopisto / Vierumäen urheiluopisto) ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien maamme johtava toimija, Reuma-sairaala Heinolassa. Näistä lähtökohdista on ollut hyvä rakentaa liikkuvaa ja innovoivaa Päijät-Hämettä. Tutkimuksen tekijät Satu Parjanen ja Vesa Harmaakorpi ovat analysoineet maakunnan tilaa suhteessa liikunnan megamaakunta konseptiin, pohtineet kriittisesti ja innovatiivisesti liikunnallista kehittämistä, valaisseet esimerkein konseptin olemusta ja tehneet hyviä ja rakentavia toimenpide-ehdotuksia. Maakunnan kannalta tutkimus on syntynyt hyvin oikeaan aikaan ja se auttaa maakuntaa luomaan parempaa huomista. Tutkimuksen sanoin; Liikunnallisen elämäntavan edistäminen koostuu monista palasista, joiden on sovittava yhteen. Ja; Alueelle on luotava terveysliikuntakonseptin unelma. Päijät-Hämeen liiton puolesta kiitän tutkijoita ja kaikkia tutkimuksen syntymistä edesauttaneita henkilöitä. Esa Halme Maakuntajohtaja 4

5 1 JOHDANTO Väestön ikääntyessä ja työelämän vaatimusten kasvaessa ovat ihmisten terveydentilaan, hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvät kysymykset nousseet tärkeiksi keskustelun kohteiksi. Hyvinvoinnin taso heijastuu kansantalouteen muun muassa terveyspalveluiden, laitoshoidon ja työkyvyttömyyseläkkeiden tarpeena sekä työn tuottavuuden kautta maan kilpailukykyyn. Kuntatalouden kiristyessä ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tarvitaan ratkaisuja, joilla sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää voidaan pienentää. Tässä tilanteessa ihmisen oma vastuu terveydestään ja sen hallinnasta muodostuu keskeiseksi kysymykseksi ja ennaltaehkäisevä toiminta, terveyden ylläpito ja sen edistäminen korostuvat. Se, missä määrin terveyden edistäminen on ihmisen oma asia ja missä määrin ja miten kunnan tulisi tukea sitä julkisin voimavaroin, on kuitenkin vielä epäselvää. Lähitulevaisuudessa jopa yli puolet maailman ihmisistä on fyysisesti passiivisia, jolloin heidän terveytensä ja toimintakykynsä on paljon huonompi kuin biologiset edellytykset sallisivat. Järkevällä liikunnalla olisi mahdollista saavuttaa moninaisia hyötyjä vähäisin haitoin, sillä tutkimukset osoittavat, että liikunnalla voidaan edistää terveyttä tehokkaasti, turvallisesti, taloudellisesti sekä arkielämässä toteuttamiskelpoisilla tavoilla. Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi tulla liikunnan megamaakunnaksi. Liikunnan megamaakunta koostuu konkreettisista symboleista kuten Lahden hyppyrimäistä, kilpaurheilusta urheilutapahtumineen ja sankareineen sekä jokaiselle päijäthämäläiselle mahdollisesta liikunnallisesta elämäntavasta. Liikkuva väestö on terveempi ja toimintakykyisempi kuin liikkumaton väestö. Päijät-Hämeessä asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen liikuntapalveluiden kehittämisellä ja terveysliikuntaa edistämällä on kirjattu Maakuntastrategiaan ja Korkeakoulustrategiaan. Tavoitteena on asukkaiden valtakunnallista keskiarvoa parempi hyvinvoinnin kehitys ja alueen imagon vahvistaminen liikunnan ja hyvinvoinnin keskuksena. Keskeinen osa liikunnan megamaakuntaa on alueellinen terveysliikuntakonsepti. Päijät-Hämeellä on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet rakentaa tällainen institutionaalinen innovaatio. Institutionaalisen innovaation rakentaminen ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Innovaatiossa on aina kysymys muutoksesta institutionaalisessa innovaatiossa muutoksesta toimintatavoissa, jotka koskevat suurta joukkoa ihmisiä. Alue, sen organisaatiot ja ihmiset niissä ovat vahvasti kiinni totutuissa toimintatavoissa eikä niiden muuttaminen ole yksinkertaista. Tämä raportti on yritys hahmottaa uudenlainen toimintatapa osaksi ennaltaehkäisevää toimintaa ja terveyden edistämistä sekä antaa askelmerkkejä tällaisen toimintatavan alueelliseen toteuttamiseen. 5

6 2 TERVEYSLIIKUNTA Hyvä terveys koostuu useasta tekijästä, joista moniin jokainen voi myös itse vaikuttaa. Terveelliset elämäntavat luovat pohjan fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Terveelliseen elämään kuuluu muun muassa monipuolinen ja tasapainoinen ravinto, jolla turvataan elimistön energiansaanti kasvua ja liikuntaa varten. Elimistön useat säätely- ja toimintamekanismit pysyvät kunnossa, kun ne saavat tarvitsemiaan ravintoaineita sekä vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita. Jos jotain ravintoainetta on liikaa tai liian vähän, elimistö ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Pysyäkseen kunnossa ja kehittyäkseen ihminen tarvitsee myös liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta. Liikunnan terveysvaikutuksista on saatu jatkuvasti lisääntyvää tutkimustietoa jo puolen vuosisadan ajan. Kuitenkin vasta 1990-luvulla vahvistui käsitys liikunnan terveysvaikutuksista. Samanaikaisesti liikunnan terveysvaikutuksia koskevan tiedon kanssa on saatu entistä tarkempi kuva terveyshyötyjä tuottavan liikunnan erityispiirteistä. Nykyinen käsitys terveysliikunnasta perustuukin tietämykseen siitä, minkälainen liikunta saa aikaan terveysvaikutuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, ) Samoihin aikoihin otettiin käyttöön käsitteet terveysliikunta ja terveyttä edistävä liikunta. Käsite terveysliikunta on vakiintunut käyttöön julkisuudessa ja arkikielessä, kun taas käsitettä terveyttä edistävä liikunta käytetään yleisemmin julkisissa asiakirjoissa. (Holopainen 2004, 12.) Se, miten terveysliikunnan käsite ymmärretään, on riippuvainen liikunnan terveysvaikutuksia koskevasta tietoperustasta ja erityisesti tiedosta liikuntaannoksen ja terveysvasteiden välisistä riippuvuuksista. Uusi tieto on muuttanut käsityksiä siitä, millainen liikunta edistää terveyttä. Aikaisemman, sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa kehittävän liikuntasuosituksen 2-4 kertaa viikossa, minuuttia kerralla ripeää keskeytymätöntä aerobista liikuntaa rinnalle on tullut terveyttä edistävän liikunnan suositus, joka korostaa kohtuullisesti rasittavaa päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Suosituksen mukaan jokaisen aikuisen tulisi sisällyttää päivittäiseen toimintaansa yhteensä 30 minuuttia kohtuullisesti rasittavaa fyysistä aktiivisuutta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 18.) Terveysliikunnan tavoitteena on saavuttaa parempi terveys ja fyysinen toimintakyky. Terveysliikuntana pidetään usein toistuvaa, säännöllisesti jatkuvaa ja riittävästi ja kohtuullisesti rasittavaa ja kuormittavaa liikuntaa, joka toteutuu helposti tavanomaisissa liikuntamuodoissa ja arjen toiminnoissa. Terveysliikunta on kaikille suositeltavaa ja mahdollista ja sen tulee vastata toteuttajansa kuntoa, taitoja ja motivaatiota eikä se sisällä suurta vammautumisen tai sairastumisen riskiä. (Vuori 1999, 38.) Kohtalaisesti kuormittavan perusliikunnan lisäksi myös perinteinen kuntoliikunta edistää terveyttä. Kansalaisten fyysisen aktiivisuuden kannalta on kuitenkin huomattava, että vain vähemmistö koko väestöstä on kykenevä tai halukas suhteellisen vaativaan kuntoliikuntaan tai edes kiinnostunut siitä. Tällöin mahdollisuus parantaa kansalaisten terveyttä on päivittäisessä perusliikunnassa. Riittämättömästi terveytensä kannalta liikkuvat hyötyvät liikunnan terveysvaikutuksista eniten. Lisäksi päivittäinen terveysliikunnan annos on mahdollista jakaa useampaan osaan. Esimerkiksi puolen tunnin päivittäinen liikunta joko yhtäjaksoisesti tai pätkittynä kolmeen 10 minuutin jaksoon parantaa kestävyyttä ja terveyttä yhtä hyvin. (Fogelholm & Oja 2005, 75.) 6

7 3 TERVEYSLIIKUNTA ERI IKÄRYHMISSÄ 3.1 Liikunta kuvaa elämäntapaa Yksilön liikuntaharrastuneisuus on yhteydessä yhteiskunnan luomiin yleisiin liikuntamahdollisuuksiin sekä yksilön oman elämänkaaren tapahtumiin. Pyrittäessä ymmärtämään liikunnan asemaa yksilön elämässä tai edistämään liikunnallista aktiivisuutta on tunnettava elämänkaaren eri vaiheissa esiintyviä elämäntoimintoja. Yksilön elämäntapa tai sitä jäsentävä elämäntyyli luo ne yleiset ehdot, joiden pohjalta ihmisen liikuntaharrastuneisuus määräytyy. Elämäntapa liikuntakäyttäytymisen selittäjänä auttaa ymmärtämään, miksi liikunta joillekin ihmisille on keskeinen osa elämää ja joillekin ei, vaikka heille luotaisiin hyvät mahdollisuudet liikunnan harrastamiselle. Liikuntaa harrastavat ne, joiden elämäntyyliin liikunta kuuluu. (Vuolle 2000, 31.) Elämäntyylikäsitteellä viitataan johonkin sellaiseen, johon itse tietoisesti pyritään, kun taas elämäntapa on jotain sosiaalisesti perittyä ja ainakin jossain määrin tiedostamatonta. Löytämällä oma tyyli esimerkiksi valitsemalla tietty liikuntalaji pyritään erottautumaan muista, kun vastaavasti elämäntapa yhdistää meitä muihin samoissa oloissa eläviin ihmisiin. (Toivonen 1998, 163.) Järjestettyyn liikuntaan tullaan luontevimmin mukaan, kun se tapahtuu siinä viiteryhmässä, johon ihmiset elämänsä eri vaiheissa liittyvät joko muodollisen jäsenyyden tai samaistumisen kautta. Samankaltaisten ihmisten tai samassa elämäntilanteessa olevien kanssa on luontevampaa aloittaa uusi harrastus. Koulunkäynti- ja opiskeluvaiheessa tärkeimpinä viiteryhminä toimivat koti ja kaveripiiri sekä koulu, urheiluseura ja opiskelijayhteisöt. Aikuistumisen myötä työyhteisö, erilaiset järjestöt ja harrastepiirit nousevat keskeisiksi viiteryhmiksi. Työelämän jälkeen uusiksi viiteryhmiksi saattavat tulla erilaiset eläkeläisjärjestöt. (Vuolle 2000, 40.) Viiteryhmät ovat merkittäviä, koska ihmiset tukeutuvat niihin myös määritellessään asennoitumistaan liikuntaan. Vuolteen (2000, 40) mukaan edistettäessä koko elämänkaaren kattavaa järjestettyä liikuntaa onnistumisen edellytykset ovat parhaat silloin, kun toiminta saadaan toteutetuksi erilaisten viiteryhmien kautta. 3.2 Alle kouluikäiset Varhaislapsuudessa liikunta on lapselle sekä tavoite että väline. Päivittäinen fyysinen toiminta on välttämätöntä lapsen kasvulle, kehitykselle ja terveydelle, koska liikunta muun muassa vahvistaa luustoa ja tuo lihaksistolle tarvittavaa rasitusta. Fyysisen toiminnan avulla lapsen motoriset taidot harjaantuvat ja hän oppii tasapaino-, liikkumis- ja käsittelytaitoja. Välillisesti liikunta edistää lapsen tiedollista, sosiaalista sekä tunteiden ja tahdon kehitystä. (Numminen 2000, 49.) Suomessa on alettu kiinnittää huomiota alle kouluikäisten lasten liikuntaan. Tutkimuksen mukaan 6- vuotiaat pojat ovat tyttöjä aktiivisimpia liikkujia, kesällä ollaan aktiivisempia kuin talvella ja liikuntaaktiivisuudessa on suuria yksilöllisiä eroja. Jo näin nuorella iällä on tunnistettavissa passiivisia lapsia. Käyttäytymismuotona passiivisuus on melko pysyvää. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 29.) Lasten liikuntataidot, liikkuvuus ja liikehallinta kehittyvät ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Kriittisin aika on päiväkoti-ikäisenä ja aivan ala-asteen alussa. Tällöin on tärkeää saada mahdollisimman monipuolista ja eri tavoin haastavaa päivittäistä liikuntaa. Alle kouluikäisten kohdalla kodit, liikuntaleikkikoulut ja päiväkodit ovat tärkeitä liikuntavirikkeiden ja -mahdollisuuksien antajia. Monipuolisen liikkumisen edellytyksiä pitäisi ottaa huomioon jo leikkipuistoja ja päiväkoteja suunniteltaessa. (Fogelholm 2005a, 167.) Liikunta voi vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa tai ainakin liikuntaan liittyvää minäkuvaa. Edellytyksenä on, että lapsen liikunnasta saamat kokemukset ovat myönteisiä. Yhdessä leikkiminen ja erilaiset joukkuepelit opettavat lapselle yhdessäoloa, vuorovaikutusta ja toisten huomioon ottamista. Ne opettavat lapselle myös sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä. Yhdessäolo ja ystävyydet ovat lapselle sosiaalista pääomaa. (Fogelholm 2005a, ) 7

8 3.3 Kouluikäiset Lapsuuden ja nuoruuden myönteiset liikuntakokemukset ja sisäisen liikuntamotivaation herääminen luovat pohjaa elinikäiselle liikuntaharrastukselle. Sekä koululiikunta että harrasteliikunta antavat parhaimmillaan liikuntataitojen ja hyvän fyysisen kunnon lisäksi rakennuspalikoita terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Liikunnan harrastaminen voi johdatella myös muiden terveellisten elämäntapojen pariin. Liikunnalliseen elämäntapaan liittyvät usein myös tupakoimattomuus ja terveellisempi ravinto. (Telama 2000, 55.) Lapsena tai nuorena aloitetun liikunnan on perinteisesti oletettu olevan edullista terveydelle, mutta tutkimustietoa aiheesta on vähän. Usein liikuntaan suuntautuvat ne lapset, joilla on siihen luontaisesti parhaat edellytykset. Esimerkiksi hoikat lapset saattavat harrastaa liikuntaa lihavia useammin ja jatkaa harrastusta pidempään. (Vuori & Miettinen 2000, ) Nuorena runsaasti liikuntaa harrastaneista suuri osa liikkuu aikuisenakin. Liikunnan vaikutukset eivät varastoidu, mutta sen sijaan liikuntaan kohdistuvat asenteet ja valmiudet sekä motoriset taidot säilyvät varsin hyvin. (Taimela 1995, 4.) Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt lasten ja nuorten keskuudessa etenkin 1990-luvulla. Urheilun lajikirjo on kasvanut ja yhä useammat lapset ja nuoret harrastavat useampia liikuntalajeja ainakin satunnaisesti. Perinteisten kestävyyslajien suosio on kuitenkin vähentynyt, mikä näkyy nuorten kestävyyskunnon ja ylävartalon lihaskunnon heikentymisenä viimeisten vuoden aikana. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että lasten kuntoerot näyttävät kasvavan. (Fogelholm 2005a, ) Nykylasten liikkumattomuus ei välttämättä ole yhdistettävissä organisoidun liikunnan harrastamisen vähenemiseen vaan muun liikunta-aktiivisuuden, päivittäisen omaehtoisen arkiliikunnan vähentymiseen. Arkiliikunnan vähenemisen syinä voidaan nähdä lapsuuden laitostuminen (päivähoito, koulu, ostetut harrastepalvelut), lasten ja nuorten ulkoleikkien vähentyminen, harrastuksiin kulkeminen autokyydeillä, pihojen leikkiympäristöjen köyhtyminen, lasten oman leikkikulttuurin muuttuminen aikuisten ohjaamaksi sekä luonnollisten leikki- ja liikuntapaikkojen vähentyminen. (Nuori Suomi 2004, 7.) Noin joka viides suomalainen nuori on fyysisesti täysin passiivinen. Ajankäytöstä kilpailevat liikunnan lisäksi monet fyysisesti passiiviset harrastukset kuten television katselu ja tietokonepelien pelaaminen. Passiivinen elämäntyyli on yleistynyt ja perusaktiivisuus vähentynyt. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuu hieman alle puolet nuorista. Liikunnan harrastaminen vähenee murrosikään tultaessa. Alle murrosikäiset lapset ovat murrosikäisiä aktiivisempia liikkujia. Iästä huolimatta pojat harrastavat liikuntaa enemmän kuin tytöt ja se on luonteeltaan kuormittavampaa. (Fogelholm 2005a, 159.) Kaikista 3 18-vuotiaista lapsista 40 prosenttia harrastaa liikuntaa urheiluseurassa. Pojat kuuluvat urheiluseuraan useammin kuin tytöt. Eri ikäluokissa urheiluseurat vetävät suhteellisesti eniten harrastajia ikäluokasta 7 11 vuotta. Noin 15 vuoden iässä urheiluseurojen vetovoima alkaa nuorten keskuudessa hiipua. Pojat ovat tyttöjä innokkaimpia kilpailuihin ja otteluihin osallistujia, mikä selittyy ainakin osaksi sillä, että poikien lajivalintoihin kuuluu enemmän lajeja, joissa järjestetään kilpailuita ja otteluita. Eniten lapsia ja varhaisnuoria urheiluseuroihin vetävät jalkapallo ja jääkiekko. Suosiota saavuttavat myös voimistelu, yleisurheilu, salibandy, hiihto ja koripallo. (Suuri kansallinen liikuntatutkimus. Lapset ja nuoret , 12, ) Uusina lajeina suosiota ovat kasvattaneet ainakin rulla- ja lumilautailu. Näiden lajien harrastamisen motiivit eivät luultavammin liity mitenkään kuntoon tai kilpailemiseen, vaan lajin harrastamisen taustalla on vahva viiteryhmäidentiteetti. Lajien harrastajat luo- 8

9 hetkittäin hyvinkin suureksi. Murrosikään tultaessa leikkeihin liittyvän liikunnan määrä vähenee, jolloin tilalle tulisi tulla enemmän ohjattua liikuntaa sekä koulumatkoihin ja asiointeihin liittyvää fyysistä aktiivisuutta. (Fogelholm 2005a, ) 3.4 Opiskelijat Opiskeluun elämänvaiheena kuuluu itsenäistyminen lapsuudenkodista, monilla muutto uudelle paikkakunnalle, opintojen aloittaminen ja päätökseen saattaminen, uusien ihmissuhteiden luominen ja ylläpitäminen sekä taloudellinen vastuu itsestä. Opiskelijan on myös pystyttävä itse ottamaan vastuu omasta hyvinvoinnistaan. vat yhteisöllisyyttä kokoontumalla yhteen ja muodostavat itse oman liikuntayhteisön. (Vuori, Kannas, Ojala, Tynjälä, Villberg & Välimaa 2004, 9.) Lapsilla ja nuorilla liikunnan puutteen aiheuttamat terveysongelmat tulevat esille vähitellen ja ne ovat sen vuoksi vaikeasti todennettavissa. Osa ongelmista tulee esille vasta aikuisiässä, koska monet krooniset sairaudet kehittyvät hitaasti usein vuosikymmenien kuluessa. Liikkumattomuus lapsena johtaa useasti liikkumattomuuteen aikuisena. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001a, 23, 29.) Oleellista on myös saada lapsena tai nuorena aloitettu liikunnan harrastaminen jatkumaan aikuisiässä. Myöhäisen keski-iän sairauksia ei ehkäistä, jos liikunta lopetetaan jo 20- vuotiaana (Fogelholm 2005a, 168). Lasten ja nuorten terveysliikuntasuositusten antaminen on vaikeampaa kuin aikuisten. Lasten aktiivisuus on luonteeltaan satunnaista ja välitöntä. Tällöin aktiivisuuden keston ja kuormittavuuden arvioiminen on vaikeaa. Lisäksi lasten ja nuorten terveydellinen perustila on parempi kuin aikuisilla ja pitkäaikaissairauksien riskitekijöiden vallitsevuus on pienempi. Lasten liikuntasuositukset ovat johdettu aikuisten suosituksista ja ne ovat vain suuntaa-antavia. (Fogelholm 2005a, , 168.) Suosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua enemmän kuin aikuisten. Yleisin suositus on 60 minuuttia viikon jokaisena päivänä. Lapsille suositeltavan liikunnan tulisi olla luonteeltaan monipuolista ja runsasta. Suurin osa fyysisestä aktiivisuudesta tulisi tulla leikeistä, joissa kuormittavuus vaihtelee Lukioissa ja ammattikouluissa opintosuunnitelmaan kuuluu liikuntaa, mutta ongelmia saattaa tuottaa oppilaitosten luokattomuus. Liikunnan kaltaisen oppiaineen ongelmana luokattomassa koulussa on jaksojärjestelmä, joka antaa mahdollisuuden sijoitella kurssit tietyille jaksoille. Liikunnan opetuksen periodistaminen aiheuttaa katkoksen fyysiseen aktiivisuuteen ainakin osalla opiskelijoista ja on terveysnäkökulmasta huono ratkaisu, koska terveyden ja toimintakykyvaikutusten kannalta tärkeintä on liikunnan säännöllisyys. (Laakso, Nupponen, Saarni, Pere & Rimpelä 2005, 5 6.) Korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulupiskelijoiden liikunta on täysin heidän omalla vastuullansa. Heille ei ole suunnattua toimivaa liikuntapalvelujärjestelmää. Joissain korkeakouluissa liikuntapalveluja järjestetään kohtuullisesti, mutta erityisesti pienempien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tilanne on heikko. Tutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoista päivittäin liikkuu noin seitsemän prosenttia. Tavallisinta on liikkua useita kertoja viikossa. Vajaat kahdeksan prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista ilmoittaa, että he eivät liiku laisinkaan. Sukupuolten välillä ei liikkumisessa muuten ole eroja, mutta miehissä on enemmän niitä, jotka eivät liiku lainkaan. Keskimäärin liikuntaa harrastetaan neljä tuntia viikossa. Yli puolet liikkuu omatoimisesti yksin ja lähes kolmasosa omatoimisesti ystävän kanssa. Suosituimpia lajeja ovat erityisesti miehillä erilaiset joukkuepelit kuten salibandy ja jalkapallo. Naiset puolestaan osallistuvat erilaisiin jumpparyhmiin tai käyvät kävelemässä. Opiskelijoista 65 prosenttia piti mahdollisuuksiaan liikunnan harrastamiseen riittävinä. Ne, joiden mukaan mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen olivat rajoitettuja, mainitsivat syiksi ajan ja rahan puutteen. (Erola 2004, ) Terveysliikuntaa opiskelijoille kertyy keskimäärin minuuttia päivässä. Opiskelijoista neljännes terveysliikkuu minuuttia päivässä ja yli tunnin päivässä noin seitsemän prosenttia. Viidesosan päivittäinen terveysliikunnan määrä jää alle 15 minuuttiin päivässä. Eri-ikäisten opiskelijoiden ter- 9

10 veysliikunnan määrässä on vain vähän eroja. Nuoremmille kertyy terveysliikuntaa hiukan vanhempia enemmän. Sen sijaan sukupuolten välillä terveysliikunnan määrässä on selkeä ero. Kolmasosalle miehistä terveysliikunnan määrä jää alle 15 minuuttiin päivässä. Naisista lähes kolmasosa liikkuu minuuttia päivässä ja kahdeksan prosenttia yli tunnin päivässä. Miehistä alle neljälle prosentille terveyttä edistävää liikuntaa kertyy päivässä yli tunnin verran. (Erola 2004, ) Opiskelun aikana luodaan pohja työelämässä toimimiseen sekä omaksutaan uusia ja läpi elämän kestäviä ajattelu- ja toimintatapoja. Opiskeluaikainen liikunta ja liikunnallinen elämäntapa lisäävät opiskelukykyä ja edistävät työmarkkinoille siirtyvän nuoren aikuisen työkykyä. 3.5 Työssäkäyvät Työn tuottavuus-, laatu- ja tehokkuusvaatimusten korostuminen asettaa työntekijöiden fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle työkyvylle sekä ammatilliselle osaamiselle entistä suurempia vaatimuksia. Tuottava ja laadukas työ edellyttää työntekijöiltä terveyttä ja työkykyä. Suomalaisista aikuisista suurin osa pitää terveydentilaansa hyvänä. Kuitenkin pitkäaikainen sairastavuus ja ylipaino ovat yleistyneet kaiken ikäisillä. Pitkäaikaissairauksista tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat suomalaisille eniten toimintakyvyn menetystä ja työkyvyttömyyttä. Yli miljoonalla suomalaisella on vähintään yksi krooninen tuki- ja liikuntaelinsairaus. Yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia ovat nivelreuma, nivelrikko, lanneselän kiputilat ja iskiasoireyhtymä sekä niska-hartiaseudun kiputilat ja oireyhtymät. (Vuori & Miettinen 2000, ) Säännöllisesti liikkuvilla ihmisillä on osoitettu olevan pienempi vaara sairastua yli 20 sairauteen tai sairauden esiasteeseen kuin fyysisesti passiivisilla (Vuori 2005, 11). Ihmisten työ- ja toimintakyvyn voisi olettaa paranevan, jos niitä heikentävät vakavat sairaudet vähenisivät. Toimintakyvyttömyyden vähentyminen loisi edellytyksiä entistä pidemmälle työssäololle. Ylipainon lisääntyminen on luultavammin yhteydessä työn fyysisen rasittavuuden ja vapaa-ajan aktiivisuuden vähentymiseen. Ylipaino lisää vaaraa sairastua muun muassa tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen, rintasyöpään ja paksusuolen syöpään. Lisäksi lihavuus on yhteydessä unihäiriöihin, huonoon fyysiseen toimintakykyyn ja heikentyneeseen elämänlaatuun. (Fogelholm 2005b, 82.) Mielenterveydelliset ongelmat ovat viime aikoina lisääntyneet huomattavasti: lähes joka neljännellä suomalaisella on jokin mielenterveyden häiriö ja masennus on noussut yhdeksi yleisimmäksi kansansairaudeksi (Ojanen 2000, 123). Psyykkisinä häiriöinä masennus ja ahdistuneisuus ovat monimuotoisia oireyhtymiä. Ne tuottavat huomattavaa ja pitkäaikaista kärsimystä, heikentävät toimintakykyä ja kuormittavat ihmissuhteita. Lievinäkin nämä häiriöt heikentävät ihmisen psyykkistä, sosiaalista ja pitkittyessään fyysistä toimintakykyä. Ne ovat lisäksi merkittäviä yleisiä sairaslomien ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttajia. (Nupponen 2005, 150.) Säännöllisen liikunnan on uskottu suojaavan mielialaa ja helpottavan stressiä. Tämä havainto on syntynyt ihmisten arkikokemuksista ja lyhytaikaisen stressin tutkimuksissa. Liikuntaa harrastavilla stressivaikutukset elimistössä ovat vähäisempiä kuin liikuntaa vähän harrastavilla. (Nupponen 2005, ) Ohjattu liikuntaharjoittelu on tutkimuksissa lievittänyt masennus- ja ahdistuneisuuspotilaiden oireita varsin- 10

11 kin ennestään vähän liikkuvilla ja iäkkäillä. Vielä ei kuitenkaan tarkalleen tiedetä, millaisille henkilöille tai mistä liikuntalajeista, miten annosteltuina ja miten ohjattuna liikunnasta olisi eniten apua masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa. Siitä huolimatta voidaan ohjatulla liikuntaharjoittelulla täydentää muita hoitokeinoja. (Nupponen 2005, 150, 156.) Suomalaisesta aikuisväestöstä niukka enemmistö liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Riittämättömästi liikkuvia aikuisia vuotiaita suomalaisia on 1,5 miljoonaa. Kävelylenkkeily on työssäkäyvien eniten suosima liikuntamuoto. Sitä harrastaa yhteensä kaksi miljoonaa vuotiaista suomalaisista. Toiseksi suosituinta on pyöräileminen, joka on vajaan miljoonan kyseiseen ikäluokkaan kuuluvan harrastus. Kolmanneksi suosituin liikuntamuoto on hiihto. Eniten uusia harrastajia on saanut rullaluistelu. Myös sauvakävelyn suosio on lisääntynyt merkittävästi. Käytetyimpiä liikuntapaikkoja ovatkin juuri kevyen liikenteen väylät (jalkakäytävät ja pyörätiet) ja ulkoilureitit kuten pururadat, hoidetut ladut ja vaellusreitit. Lajeja, joiden harrastajamäärät ovat lisääntyneet johdonmukaisesti ja joiden suosion uskotaan lisääntyvän ovat golf, hiihto, jääkiekko, melonta, ratsastus, salibandy ja tanssi. (Suuri kansallinen liikuntatutkimus Aikuisliikunta, 9-26.) ajan liikunnan harrastamisessa sukupuolten väliset erot ovat pienemmät kuin työmatkaliikunnassa. Naisten syyt liikunnan harrastamiselle liittyvät usein rentoutumiseen, hyvän olon tuntemuksiin ja esteettisiin kokemuksiin. Miehille taas liikunta on enemmän suorittamista, halua ponnistella ja rasittaa itseään. Miehet osallistuvat myös kilpailuihin huomattavasti useammin kuin naiset. Perhe-elämän yhteensovittaminen liikuntaharrastusten kanssa on edelleen ongelmallisempaa naisille kuin miehille. Tämä selittää, miksi naiset suosivat muita kuin joukkue- tai palloilulajeja. Kävelyä, lenkkeilyä, pyöräilyä ja uintia voi harrastaa, milloin itselle parhaiten sopii. (Luoto 2005, , ) Työntekijälle terveys, inhimilliset voimavarat, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen työkyky sekä ammattitaito ovat tekijöitä, joilla pyritään suoriutumaan väsymättä työn vaatimuksista. Työkyky määritellään laaja-alaisena työn ja ihmisen välisenä vuorovaikutussuhteena. Lähtökohtana tulisi olla työn vaatimusten ja ihmisen voimavarojen ja työkyvyn tasapainotila. Tämä tila on epävakaa, koska sekä ihmisen voimavarat että työn vaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Kuitenkin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on työkyvyn perusta ja voidaan olettaa kaikkien toimintakykyä edistävien toimenpiteiden vaikuttavan myönteisesti terveyteen ja työkykyyn. (Louhevaara & Perkiö-Mäkelä 2000, ) Työssäkäyvät naiset ovat aktiivisempia terveysliikunnan harrastajia kuin työssäkäyvät miehet. Naiset ja miehet eroavat eniten työmatka- ja asiointiliikunnan suhteen. Lähes puolet työssäkäyvistä naisista ja miehistä noin neljäsosa käveli tai pyöräili työmatkoillaan vähintään 15 minuuttia päivässä. Vapaa- Työpaikkoja pidetään hyvinä ympäristöinä edistää vähän liikkuvien aktiivisuutta valmiiden viestintä- ja tukiverkostojen sekä käyttäytymismallien vuoksi. Työpaikan sosiaalinen ympäristö voi tehokkaasti tukea liikuntaan osallistumista, sitoutumista ja käyttäytymismuutoksen säilyttämistä. Ongelmana on, että liikuntaohjelmiin osallistuu usein pieni, jo valmiiksi terveystietoinen ja liikuntaan myönteisesti suhtautuva joukko. (Louhevaara & Perkiö-Mäkelä 2000, ) 11

12 3.6 Ikääntyvät Tämän päivän eläkeläisillä on parempi toimintakyky ja terveys kuin ikätovereillaan muutama vuosikymmen sitten. He myös elävät pitempään. Vaikka eliniän pidentyminen on seurausta parantuneesta terveydentilasta, se samalla myös tarkoittaa, että erilaisista vaivoista ja kroonisista sairauksista kärsivien osuus kasvaa tulevaisuudessa. Oleellinen kysymys ikärakenteen vanhetessa onkin lisääntyvätkö terveet ja aktiiviset vuodet vai lisääkö pidentynyt elinikä toimintakyvyttömien vuosien lukumäärää. Liikunnalla ja terveellisellä elämäntavalla on suuri vaikutus aktiiviseen ikääntymiseen. Vanhusten absoluuttinen määrä sekä suhteellinen osuus väestöstä on lisääntynyt ja kehityksen ennustetaan jatkuvan samaan suuntaan edelleenkin. Jos vanhusväestön terveydessä ja toimintakyvyssä ei tapahdu suuria muutoksia, vanhojen ikäluokkien kasvamisesta seuraa hoito- ja laitospalvelujen lisääntynyt tarve. Väestön ikääntyminen on siten suuri haaste yhteiskunnan sosiaali- ja terveyshuollolle. Kansantaloudellisesti on hyvin tärkeää, kuinka ikääntyvä väestö säilyttää terveytensä ja toimintakykynsä. (Suominen, Rantanen, Hirvensalo & Era 2000, 167.) Ikääntyneiden kaatumistapaturmat, joista valtaosa on erilaisia luunmurtumia, ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Iäkkäiden kaatumisten ja kaatumisvammojen hoitokustannukset kasvavat ikääntyvien määrän kasvaessa seuraavien vuosikymmenten aikana. Kustannuksia aiheutuu avo- ja sairaalahoidon lisäksi kuntoutuksesta, lisääntyvästä avuntarpeesta ja ennenaikaisesta laitokseen siirtymisestä. Kaatumisvammoja voidaan ehkäistä tehokkaasti melko pienin kustannuksin verrattuna hoitokuluihin. Lihasvoimaa, tasapainoa ja kävelykykyä parantava liikunta on yksi tehokas ja taloudellinen keino kaatumistapaturmien ja vammojen ehkäisyssä. (Piirtola, Isoaho & Kivelä 2003, 599, 603.) Ikääntyneiden itsensä, mutta myös yhteiskunnan kannalta on ehdottoman tärkeää, mikä on iäkkään ihmisen toimintakyky. Paras ratkaisu on, että henkilö pystyy huolehtimaan itsestään ja omista tarpeistaan kotioloissa mahdollisimman pitkään. Kyky liikkua itsenäisesti on keskeisin tekijä kotona selviytymiselle. Ihmisen suoritus- ja toimintakyvyn heikkeneminen on osa luonnollista vanhenemista, mutta liikunnan avulla sitä voidaan hidastaa ja osittain myös korjata. Huomattavan osan vanhenemiseen liittyvästä suorituskyvyn alenemisesta arvioidaan johtuvan liikunnan vähenemisestä ja keventymisestä. Liikunnan avulla voidaan vielä hyvin myöhäiselläkin iällä parantaa suoritus- ja toimintakykyä. (Vuori & Miettinen 2000, 94.) Toiminnanvajauksen katsotaan syntyvän siten, että sairaudet johtavat eri elinjärjestelmien kuten lihasten, luuston tai aistijärjestelmien toiminnan tai rakenteen heikkenemiseen. Toiminnanvajauksista kärsivillä vuotiailla ihmisillä suurimmalla osalla tila on syntynyt lyhyen ajan kuluessa vakavan sairauden seurauksena. Sen sijaan vanhemmissa ikäluokissa toiminnanvajaus on useimmiten syntynyt asteittain useiden vuosien kuluessa. Toiminnanvajaudet 12

13 3.7 Erityisryhmät kehittyvät yleensä tietyssä järjestyksessä. Usein ensimmäisenä ongelmia esiintyy liikkumiskyvyssä. Tästä seuraa monimutkaisempien toimintojen kuten sosiaalisen osallistumisen, kaupassa käymisen tai kotitöiden tekemisen vaikeutuminen. Lopulta ongelmia esiintyy perustoiminnoissa kuten pukeutumisessa, peseytymisessä ja sisällä liikkumisessa. Tämä johtaa lisääntyneeseen ulkopuolisen avun tarpeeseen ja mahdollisesti laitoshoitoon. (Suominen, Rantanen, Hirvensalo & Era 2000, 168.) Koska laitoshoitoa tarvitaan eniten vanhemmissa ikäluokissa, on vähitellen syntyvien toimintavajauksien ehkäisyllä suuri merkitys laitostarpeen vähentämisessä. Liikunnalla on todennäköisesti erityisen tärkeä rooli hitaasti kehittyvien toiminnanvajauksien ehkäisyssä, koska sairauksien lisäksi ne johtuvat muun muassa liian vähäisestä liikunnasta. (Suominen, Rantanen, Hirvensalo & Era 2000, 168.) Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti liikkumiskykyyn, joka puolestaan ennustaa parempaa psyykkistä hyvinvointia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikkumiskykyä ylläpitävät liikuntaohjelmat todennäköisesti edistävät iäkkäiden psyykkistä hyvinvointia. Liikunta voi edistää aktiivista vanhenemista myös tarjoamalla virikkeitä, haasteita, tavoitteita, onnistumisen kokemuksia, sosiaalisia kontakteja, mieläkästä ajankäyttöä, yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyden kokemista. (Nupponen 2005, 179.) Liikunnan erityisryhmiin kuuluvat vammaiset (liikunta-, aisti- ja kehitysvammaiset) ja pitkäaikaissairaat (sydän- ja verisuonisairauksia, hengityssairauksia, sokeritautia ja muita aineenvaihduntasairauksia, syöpäsairauksia sekä mielenterveyssairauksia sairastavat) sekä ne iäkkäät henkilöt, joilla toimintakyvyn heikkeneminen estää yleisten liikuntapalveluiden käytön. Lisäksi erityisryhmiin kuuluvat sosiaalisten syiden vuoksi liikuntapalveluiden ulkopuolelle jäävät päihdeongelmaiset tai kriminaalihuollon piirissä olevat henkilöt. Liikunnan erityisryhmiin lasketaan kuuluvaksi noin runsas miljoona suomalaista, joista noin on vammaisia. Osa erityisryhmiin kuuluvista voi käyttää yleisiä liikuntapalveluita, joten liikunnan erityispalveluista riippuvaisia on tätä vähemmän. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001a, 33.) Liikunnan merkitys erityisryhmiin kuuluvien toiminta- ja työkyvyn kohentajana sekä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä voi olla erittäin merkittävä, jopa suurempi kuin terveelle väestölle. Monille erityisryhmiin kuuluville liikuntaharrastukset ovat mielekäs tapa viettää runsasta vapaa-aikaa. Liikunnan avulla voi tavata ystäviä ja se luo onnistumisen kokemuksia, jotka tuovat elämään merkityksen tuntua ja sisältöä. (Rintala & Mälkiä 2000, 151.) Kun tavoitteena on liikunnan edistäminen elämänkaaren näkökulmasta, tulee erityisesti seurata sukupuolten ja muiden eri väestöryhmien tasavertaisuutta, samanarvoisia oikeuksia, mahdollisuutta harjoittaa liikuntaa ja käyttää hyväksi eri liikuntapalvelujärjestelmiä. Suvaitsevaisuus muista kulttuureista tulleita kohtaan on noussut yhdeksi entistä ajankohtaisemmaksi liikuntakulttuurin kysymykseksi. (Vuolle 2000, 38.) Maahanmuuttajilla liikunta voidaan nähdä osana kotoutumista suomalaisen yhteiskuntaan. Liikunnan avulla on mahdollista oppia suomen kieltä ja tutustua ihmisiin. Maahanmuuttajien liikuntaan osallistumisen esteitä ovat lähinnä tiedon puute, suomalaisten ennakkoluuloinen asenne, kielitaidottomuus ja taloudellinen tilanne. Toisinaan myös kulttuuriset ja uskonnolliset normit saattavat vaikeuttaa liikuntaan osallistumista. Esimerkiksi musliminaiset eivät voi harrastaa liikuntaa yhdessä miesten kanssa. Pelkästään maahanmuuttajille suunnattua liikuntatoimintaa on vain harvoilla paikkakunnilla, sen sijaan maahanmuuttajille ja suomalaisille yhteisiä ryhmiä on jonkin verran. (Myren 1999, ) 13

14 4 KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ 4.1 Sektorilinjat ylittävä toimintamalli Kuntalain (365/1995) mukaan kunnan perustehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaikille kunnan hallinnonaloille. Terveyttä edistävä liikunta on merkittävä hyvinvoinnin osatekijä. Liikuntalain (1054/ 1998) mukaan oikeus liikuntaan on nähtävä osana kansalaisten peruspalveluita. Terveysliikuntaa käsitellään useissa asiakirjoissa, joissa on annettu suosituksia terveysliikunnan edistämiseksi. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietinnön mukaan terveyttä edistävä liikunta tulisi sisällyttää osaksi kunnan hyvinvointipolitiikkaa ja kunnan eri sektoreiden strategioita. Kuntien hyvinvointipoliittisissa ohjelmissa tulisi määritellä terveysliikunnan vastuunjako, toiminnan kohdistuminen väestöryhmiin, toteutumisen seuranta ja tuloksellisuuden arviointi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001a, ) Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista pitää sisällään 22 terveysliikunnan kehittämisehdotusta koskien muun muassa liikuntaa suosivaa yhdyskuntarakennetta ja arkiympäristöä ja liikunnan edistämistä elinkaaren eri vaiheissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001a, ) Terveysliikunnan paikalliset suositukset sisältävät ehdotuksen paikallisen terveysliikunnan keskeisiksi lähtökohdiksi, tavoitteiksi ja toiminnan kohteiksi. Suositukset koostuvat kolmesta eri osasta: suositus kunnille, suositus perusterveydenhuollolle ja suositus terveysliikuntapalveluista. (Terveysliikunnan paikalliset suositukset: tiivistelmä 2000.) Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta linjaa kansallista terveyspolitiikkaa 15 vuoden tähtäimellä painottaen terveyden edistämistä. Terveys 2015 on yhteistyöohjelma, joka pyrkii terveyden edistämiseen ja tukemiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Se on tarkoitettu terveydenhuollon ohella erityisesti myös muille hallinnonaloille, koska väestön terveyteen vaikuttavat suurelta osin terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten elämäntavat, ympäristö, tuotteiden laatu sekä muut terveyttä tukevat ja vaarantavat tekijät. Ohjelmien ja asiakirjojen suositusten toteuttaminen kunnassa edellyttää eri hallinnonalojen välistä vastuun jakamista ja yhteistyötä muiden toimijoiden kuten kolmannen sektorin kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001b, ) Julkisen rahoituksen vähentyessä kuntalaisille tarjottavia hyvinvointipalveluja on tuotettava entistä tehokkaammin, niiden tarvetta on supistettava ja kansalaisten tulee itse kustantaa yhä enemmän käyttämiään palveluita. Edullisin tapa olisi vähentää palveluiden tarvetta ennaltaehkäisevällä toiminnalla kuten terveyttä edistävän liikunnan mahdollistamisella. Tämä edellyttää työtapojen ja toimintamallien muuttamista. Sektori- ja toimijakohtainen työ on yhä enemmän muuttumassa moniammatilliseksi yhteistyöksi, joka rikkoo totuttuja, perinteisiä toimialarajoja. Terveysliikunta tulisikin nähdä kunnissa peruspalveluksi ja monen eri sektorin ennaltaehkäiseväksi työksi. Yhteistyön ja erilaisten verkostojen merkitystä on korostettu yhtenä ratkaisuvaihtoehtona kuntasektorin palvelutuotannon ongelmiin. Liikunnan yhteiskunnallisen merkityksen kasvu ja liikuntakäsitteen laajentuminen myös hyöty- ja terveysliikuntaan on lisännyt tarvetta ja samalla myös mahdollisuuksia yhteistyölle eri toimijoiden välillä. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa monia hyötyjä. Esimerkiksi eri toimijat voivat tuoda toimintojen piiriin uusia ja suurempia kohderyhmiä, toimintojen suunnitteluun, organisointiin saadaan enemmän voimavaroja, tietoja, taitoja, henkilöitä ja organisaatioita. Yhteistyön tavoitteena on tarkoituksenmukaistaa toimintaa, käyttää parasta mahdollista asiantuntemusta ja välttää päällekkäistä työtä. (Vuori 2003, 188.) 14

15 4.2 Alueiden käyttö ja rakentaminen Tutkimuksen mukaan, jossa tarkasteltiin kunnallisessa liikuntatoimessa eri tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä liikuntatoimen viranhaltijoiden näkökulmasta, hallintokuntien välinen yhteistyö liikuntapalveluiden järjestämisessä on lisääntynyt. Liikuntatoimen yhteistyötahoista varsinkin sosiaali- ja terveystoimen osuus on kasvanut, vaikka se on edelleen vähäistä verrattuna muihin sektoreihin. Hallintokuntien välisessä yhteistyössä hyödynnetään sektoreiden erityisosaamista. Lähikuntayhteistyö ei odotuksista huolimatta ole liikuntatoimessa lisääntynyt ainakaan määrällisesti 2000-luvulle tultaessa. Yritysyhteistyö noudatti perinteistä linjaa tilavuokrauksineen, tapahtumien tukemisineen ja ostopalveluineen. Mahdollisuudet yritysyhteistyöhön vaihtelivat paikallisesti. Pienempien kuntien oli vaikeaa löytää mahdollisia yhteistyökumppaneita. (Seppälä 2002, ) Haasteena on verkostojen pysyvyyden takaaminen ja erityisesti kuntatasolla poikkihallinnollisuuden lisääminen. Terveysliikunnan edistäminen on moniulotteista toimintaa, jossa yhteistyötä olisi tehtävä liikuntatoimen, sosiaali- ja terveystoimen, koulutoimen ja kaavoituksen sekä maankäytön välillä. Kunnan palvelutarjonnan supistumisen ongelmaan on tarjottu vastaukseksi kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön tehostamista sekä niin sanottuun ostopalvelujärjestelmään siirtymistä, jossa kunnat ostaisivat joko liikuntaseuroilta tai yksityisiltä yrityksiltä palveluita ja näin säästäisivät rahaa. Samalla kun kunnat ostaisivat palveluita, ne karsisivat omia palveluitaan. Urheiluseuroihin kohdistuukin kasvavia paineita osallistua yleisen hyvinvoinnin varmistamiseen omien yksityisten tavoitteidensa rinnalla. Niukat resurssit, asiakasohjautuvuuden painottaminen ja uusien hallintomallien etsiminen ovat johdatelleet urheiluseurat markkinoiden toimintalogiikan piiriin strategioineen, visioineen ja uusine tuotteineen. (Heikkala 2000, 132.) Jotkut pitävät tässä kehityksessä vaarana, että kunnan ja kansalaistoimijoiden roolit saattavat sekoittua. Jos seurat taloudellisen tilanteen pakottamina ottavat hoitaakseen ostopalveluita, ne menettävät ainakin osan omasta vapaasta päätäntävallastaan ja ajatus vapaasta kansalaistoiminnasta saattaa kärsiä. (Ilmanen 1999, 16-19, Heikkala 2000, 133.) Julkisen ja yksityisen sektorin tunkeutuminen kolmannen sektorin alueelle on jo muovannut kolmannen sektorin yhdistys- ja järjestötoimintaa. Tämän kehityksen ääripäässä on visio, jossa kolmas sektori on sulautunut sekä julkiseen että yksityiseen sektoriin. Toisessa ääripäässä on näkemys, jossa kolmas sektori eriytyy yhä edelleen siten, että siitä löytyy vielä vapaaehtoisuuteen perustuvaa talkoo- ja kansalaistoimintaa ja julkista sektoria tukevaa toimintaa tai selkeästi markkinamekanismeilla toimivia palveluja. (Heikkala 2000, 133.) Liikkuminen on sidoksissa fyysiseen ympäristöön, alueiden käyttöön ja paikkoihin, joissa liikkumiselle on olemassa edellytykset. Paikat voivat olla liikkumista varten tehtyjä (liikuntasali, urheilukenttä) tai monikäyttöisiä (monitoimisalit, jalkakäytävä). Alueiden käyttöä ja rakentamista ohjataan erityisesti vuoden 2000 alussa voimaan tulleella maankäyttö- ja rakennuslailla (MRL). Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, 1 ) yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevista asioista. Ihmisen liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaa oman motivaation lisäksi elinympäristö. Turvallinen, viihtyisä, lähellä oleva, arkiliikkumiseen ja liikunnallisiin harrastuksiin sopiva ympäristö mahdollistaa, tukee ja edesauttaa ihmisten liikuntavalintoja. Rakennettu ympäristö sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelu vaikuttavat omatoimiseen liikkumiseen kuten kulkuvalintoihin enemmän kuin yksilön asenteet (Paronen 2005, 5). Esimerkki kaupunki- ja liikennesuunnittelun merkityksestä liikuntaa rajoittavan tai kannustavan ympäristön luomisessa on pelkistetty jakoon autoilulähtöiseen ja kevytliikennelähtöiseen ympäristöön. Autoilulähtöinen ympäristö on liikenneympäristö, jossa suunnittelulla on turvattu tehokas ja turvallinen autoliikenne. Maankäyttöä leimaa hajanaisuus: asunnot, palvelut, koulut ja työpaikat on sijoitettu omille erillisille alueilleen, jonne on vaikea päästä muulla kuin autolla. Ajoväylät ja paikoitusalueet määrittelevät asuinalueiden ja palveluiden sijoittelua. Kevytliikennelähtöiset ympäristöt ovat esteettömiä liikkumisen mahdollistavia ympäristöjä, jotka ovat tiiviisti rakennettuja asuin-, palvelu- ja työssäkäyntialueita. Paikat, joissa ihmiset asuvat tai käyvät töissä, ovat helposti saavutettavissa kevyenliikenteen tai kevyen- ja joukkoliikenteen yhteensovittamisella (sopivat liityntämatkat, pyöräpysäköinti). (Paronen 2005, 8.) Suuri osa päivittäisestä toiminnasta tapahtuu rutiinien ja totuttujen toimintojen varassa. Emme ajattele tekevämme samalla lailla valintoja, kun lähdemme ulkoiluttamaan koiraa tai kävelemme kauppaan kuin päättäessämme menemmekö esimerkiksi kuntosalille tai jalkapalloharjoituksiin. Suuri osa käyttäytymistämme on mukautumista fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Terveysliikunnan kannalta jokapäiväisten rutiinien, tottumusten ja mukautumisen alue on huomattavan tärkeä. Se kattaa perusliikunnaksi 15

16 käsitettävää fyysistä aktiivisuutta ja oheistoimintoina toteutuvaa liikuntaa sekä hyötyliikuntaa. Tällaisten liikkumismuotojen muotoutumisessa ja toteutumisessa fyysisellä ja sosiaalisella ympäristöllä on voimakas ohjaava osuus. Lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus, työ-, harrastus- ja asuinalueiden läheisyys sekä ympäristön esteettisyys ja turvallisuus ohjaavat pitkälti näitä valintoja. (Paronen & Nupponen 2005, 211.) Ympäristö asettaa ihmisen toiminnalle puitteet, jotka suuntaavat toimintaa ja valintoja. Ympäristö voi siten rajoittaa tai jopa estää liikkumista tai parhaimmillaan kannustaa omatoimiseen liikkumiseen. Sellaisissa ympäristöissä, joissa on esimerkiksi paljon liikuntapaikkoja ja -tarjontaa, ihmiset osallistuvat liikuntaan aktiivisemmin kuin vähän liikuntamahdollisuuksia tarjoavien ympäristöjen ihmiset. Lisäksi monipuoliset käyttäytymismahdollisuudet synnyttävät yhteisössä sosiaalista luottamusta ja kansalaissitoutumista eli sosiaalista pääomaa. Liikuntarakentamisessa yhteisöllisyys korostuu sijoittamalla liikuntatilat muiden kulttuuristen aktiviteettien yhteyteen ja mahdollistamalla sosiaalinen kanssakäyminen liikunta-aktiviteettien lomassa (Leppänen 2005, 22). Tieto vaikutusmahdollisuuksista lisää aktiivisuutta osallistua yhteisön toimintaan ja käyttää avoimia tiloja ja liikkumismahdollisuuksia virkistys- ja asioimisliikuntaan. (Paronen & Nupponen 2005, 213.) Liikuntahalukkuutta ja itse liikuntaa vähentävät elinympäristön pysyvä ahtaus, melu, liikenneruuhkat sekä väkivalta ja rikollisuus tai niiden pelko. Tällaiset tekijät voivat aiheuttaa uupumuksen, omien päivittäisten toimintojen hallinnan vaikeuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden puutteen tunteita. Seurauksena on sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen ja haluttomuus liikkua tällaisessa ympäristössä. Näillä seikoilla on merkitystä, koska ne vähentävät liikuntahalukkuutta ja -mahdollisuuksia varsinkin vähiten liikkuvilla. (Vuori 2003, 77.) Lähiliikuntapaikat ovat lasten ja nuorten liikuntaan sekä yleiseen kunto- ja terveysliikuntaan tarkoitettuja ympäri vuoden käytettävissä olevia liikuntapaikkoja tai -alueita, jotka sijaitsevat asuinalueilla tai niiden läheisyydessä. Lähiliikuntapaikkojen toteutuksessa tulisi suosia luovuutta, osallistuvaa suunnittelua ja eri hallinnonalojen yhteistyötä. Lähiliikuntapaikoissa korostuvat turvallisuus, kestävyys ja ympäristöystävällisyys. Lähiliikuntapaikat ovat kaikkien liikunnan harrastajien käytettävissä ja käyttäjilleen maksuttomia. Lähiliikuntapaikkojen saavutettavuuteen kuuluu myös, ettei erityisiä pukeutumis-, peseytymis- ja huoltotiloja yleensä tarvita ja että niille johtavat kevyen liikenteen väylät ovat luontevia ja turvallisia. (Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2004, 7.) Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo -tutkimuksessa selvitettiin lasten liikuntaa vaikeuttavia tekijöitä. Eniten lasten liikuntaa vaikeuttavat välimatkat liikuntapaikoille sekä sopivien liikuntapaikkojen puute. Siten liikuntapaikkojen sijainti on merkittävä tekijä lasten liikunnassa. Lasten omaehtoinen liikkuminen tapahtuu päivittäisessä lähiympäristössä kuten kotien ja koulujen pihoilla. Kaukana oleville liikuntapaikoille lapsi ei pysty itsenäisesti kulkemaan ilman kuljetusapua samoin kuin aikuinen liikkuja. (Suomi 2000, 141.) Ala-asteiden koulupihat ovat osoittautuneet hyviksi lähiliikuntapaikoiksi muun muassa hyvän käyttöasteensa vuoksi. Koulupihoihin sijoitetut lähiliikuntapaikat palvelevat niin koulun välitunti- että opetuskäyttöä kuin iltapäivätoimintaa. Lisäksi ne sijaitsevat melkein aina asuinalueiden keskellä, joten ne ovat hyvin lasten ja muiden liikkujien käytettävissä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kuitenkin joka kolmas koulupiha vaatii välitöntä kunnostamista. Suurimmat puutteet ja ongelmat koulupihojen liikuntaolosuhteissa liittyvät liikuntapaikkojen vähyyteen. Huonot liikuntaolosuhteet ovat jonkin verran yleisempiä suurissa kouluissa ja kaupunkikeskusta- ja lähiökouluissa kuin kyläkouluissa. (Nuori Suomi 2004, 9-10, 32.) 16

17 4.3 Yhteisöllisyyden merkitys Sosiaalinen pääoma eli yhteisöllisyys on aineeton hyödyke, jota yksittäinen ihminen ei voi omistaa. Sosiaalisen pääoman alustana voi toimia ainoastaan ihmisryhmä, yhteisö, kansa tai kansoja leimaava yhtenäiskulttuuri. (Hyyppä 2005, 19.) Sosiaalisella pääomalla viitataan sellaisiin yhteisöllisyyden piirteisiin, jotka ilmenevät esimerkiksi luottamuksena, vastavuoroisuutena ja verkostoina (Hjerppe 2000, 5). Yhteisöllisyys (sosiaalinen pääoma) tarkoittaa vapaaehtoista ja aktiivista osallistumista kansalaisryhmissä, jotka voivat olla pitkällisen tarpeen tai äkillisen tilanteen synnyttämiä tai virallisiin järjestelmiin liittyviä. Yhteisöllisyyden voima on keskinäisessä yhteydenpidossa, joka tapahtuu vaakatasossa ja osallistujien omasta halusta. (Hyyppä 2002, 113.) Kun yhteisöllisyyttä pyritään lisäämään, avainasemassa on sosiaalinen osallistuminen (Hyyppä 2002, 178). Huomattava osa liikuntatoiminnasta toteutetaan kansalaistoimintana. Urheiluseurojen toiminta perustuu suurelta osalta vapaaehtoisena tehtävään työhön. Urheiluseuroissa tehtävä työ antaa yksilöille mahdollisuuden osallistua, toteuttaa itseään ja vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin. Osallistuminen tukee elämänhallintaa ja ehkäisee syrjäytymistä. Urheiluseurat voidaankin nähdä horisontaalisten ja tasa-arvoisuuteen perustuvien vuorovaikutussuhteiden muotoutumispaikkoina. Niissä yksilöt liittyvät toisiinsa luottamuksen sitein. Tämä luottamus kohdistuu periaatteessa kaikkiin urheiluseurassa toimiviin ihmisiin ja laajentaa luottamussuhteiden piiriä myös ulkopuolisiin. Perinteinen urheiluseuratoiminta pohjautuu vastavuoroisuuteen ja on luonteeltaan yhteisöllistä. (Siisiäinen 2005, 6.) Tutkimusten mukaan vapaaehtoinen yhdistys- ja harrasteryhmätoiminta on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille. Vapaaehtoinen harrastustoiminta, joka tapahtuu vapaa-ajalla, on osoittautunut elämää pidentäväksi sosiaaliseksi pääomaksi. On myös voitu osoittaa, että vapaaehtoinen puuhastelu ja kuuluminen vapaaehtoiseen järjestöön ja siinä toimiminen liittyvät hyvään terveyteen. (Hyyppä 2005, ) Yksilön hyvinvointi on siten riippuvainen yhteisöön kuulumisesta. Sosiaaliset suhteet parantavat hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vaikuttavat myönteisesti terveyteen. 4.4 Terveysliikunnan kannustimet ja esteet Liikunta on yksilön omaan harkintaan ja valintoihin perustuvaa käyttäytymistä. Jo yksinkertainen liikuntakäyttäytyminen kuten kävelylle lähtö on monitahoinen prosessi, joka sisältää harkintoja, ratkaisuja ja toimintoja ja jonka toteutumiseen vaikuttavat monet yksilöön, ympäristöön ja itse liikuntaan liittyvät tekijät. (Vuori 2003, 63.) Suomalaisten tärkeimmät syyt liikunnan harrastamiseen ovat terveys, kunto, rentoutus ja virkistys. Näiden syiden lisäksi mainitaan liikunnan tuottamat elämykset, yhdessäolo, mahdollisuus oman itsensä toteuttamiseen, mahdollisuus olla omassa rauhassa ja oppia ja hallita liikuntataitoja. Suomalaiset uskovat vahvasti liikunnan terveellisyyteen. Suomalaisista 44 prosenttia katsoo liikunnan kuuluvan kahden tärkeimmän terveyteen vaikuttavan tekijän joukkoon. Usko liikunnan terveellisyyteen johtaa yleensä myös tekoihin. Puolet miehistä ja 2/3 naisista ilmoittaa yrittäneensä lisätä liikuntaa terveyssyistä edeltäneen vuoden aikana. Noin 1/4 miehistä ja 1/3 naisista ilmoittaa myös lisänneensä liikuntaa edeltäneen vuoden aikana. Myös iäkkäiden henkilöiden usko liikunnan terveellisyyteen on vahva. Heistä 80 prosenttia ilmoittaa liikunnan kannattavan aina. Valitettavasti kaikkien liikunnan aloittaneiden harrastus ei säily, vaan lopettaneita on lähes yhtä paljon kuin aloittaneita. (Vuori 2003, ) Koska liikuntaan suhtaudutaan Suomessa yleisesti myönteisesti, olisi liikunnan edistämisessä syytä keskittyä yksilöllisiin, asuinaluekohtaisiin tai elämäntilanteesta johtuviin liikunnan harrastamisen esteisiin. Liikunnan harrastusta rajoittaviksi tekijöiksi mainitaan töistä, opiskelusta, kotitöistä tai lasten hoidosta johtuva ajan puute, väsymys tai energian puute ja terveydelliset syyt. Seuraavaksi tulevat kiinnostuksen puute ja muut harrastukset. Myös helposti saavutettavien liikuntapaikkojen puuttuminen ilmoitetaan liikuntaa rajoittavaksi tekijäksi, kun taas välineiden, varusteiden, seuran tai ohjauksen puute sekä kustannukset mainitaan harvemmin liikuntaa rajoittaviksi tekijöiksi. (Vuori 2003, ) 17

18 Liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin on perinteisesti kannustettu liikunta- ja terveyskasvatuksen sekä valistuksen avulla. Koululiikunnan yksi tärkeimmistä päämääristä on ohjata liikunnalliseen elämäntapaan. Liikuntaan on myös yritetty kannustaa erilaisten kampanjoiden ja ohjelmien avulla, joita voidaan toteuttaa organisaation (työpaikoilla tapahtuvat toiminta), kunnan (Liike Liikunta turkulaisten hyvinvoinnin välineenä -hanke) tai valtakunnan tasolla (Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma). (Vuori 2003, ) Liikunnan harrastamista tukee liikuntaa suosiva kulttuuri. Jotta liikunta voisi vaikuttaa hyvinvointiin, sen täytyy olla kulttuurissa hyväksyttävää. Jos kulttuuri ei hyväksy liikuntaa, sen harrastajan on kestettävä kulttuurin taholta tuleva vastustus ja harrastus saattaa loppua. Jotta ihminen harrastaisi liikuntaa, tulee hänen kokea liikunnan harrastaminen mielekkäänä yksilötasolla. Aina on kuitenkin ihmisiä, jotka eivät pidä liikunnan harrastamista mielekkäänä. Tämä saattaa johtua esimerkiksi ulkoisen pakon kokemisesta. Liikuntaohjelmissa joudutaankin tasapainoilemaan rajalla, jossa ohjelman tiukkuus kääntyy pakoksi. Liikuntaan pakottaminen ei edistä kenenkään hyvinvointia. (Ojanen 1999, 10.) Liikuntaa harrastavat todennäköisemmin ne, jotka kokevat paikalliset liikkumismahdollisuudet hyviksi, ovat tietoisia liikunnan edistämisohjelmista ja kampanjoista sekä kokevat lähiympäristönsä tukevan heidän liikkumistaan. Tutkimuksen mukaan sosiaalinen tuki on vahvimmin yhteydessä liikunnan harrastamiseen. Ne, joiden lähiympäristö kuten perhe, ystävät, työpaikka tai koulu, kannustivat heitä liikkumaan, liikkuivat kaksi kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät kannustusta kokeneet. (Ståhl 2003, 68.) Sosiaalisen tuen muotoja ovat esimerkiksi konkreettinen liikunnan mahdollistava apu, liikuntamahdollisuuksia koskevien tietojen antaminen, henkinen tukeminen kuten rohkaiseminen ja kannustaminen sekä arvioiva tuki kuten liikuntaharrastuksen ohjaajan tai lääkärin antama palaute. Liikuntaryhmän yhteenkuuluvuuden tunteella voi olla suuri merkitys ryhmään kuuluvien jatkuvan kiinnostuksen ylläpitämisessä. Sosiaalinen eristäytyneisyys ja syrjäytyneisyys ovat negatiivisesti yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen. (Vuori 2003, 95.) Monessa liikuntalajissa sosiaalinen yhdessäolo on oikeastaan tärkeämpää kuin itse liikunta. Suuri osa liikunnan merkityksestä tulee yhdessä tekemisestä ja yhteen hiileen toimimisesta. Usein myös liikunnan jälkeinen yhdessäolo on tärkeää. (Ojanen 1999, 10.) miten työntekijät kohentavat kuntoaan. Työnantajan toiveena on, että jokainen heräisi havaitsemaan omien toimiensa merkityksen hyvinvointiin ja työkykyyn. Samalla toiveena on sairauspoissaolojen vähentyminen. (Määttälä 2005, ) Koska terveysvalistus ei ole purrut toivotulla tavalla, Sitran yliasiamies Esko Aho ehdotti, että kunnostaan huolehtivat ihmiset palkittaisiin bonusjärjestelmällä. Yhteiskunta ei voi hänen mielestään kokonaan kustantaa kuntonsa laiminlyöneiden hoitoa. Terveellisesti elävät maksaisivat sairastelustaan vähemmän kuin epäterveellisesti elävät. Ahon mukaan taloudelliset kannustimet saisivat ihmiset toimimaan niin, että elintapasairaudet kuten tyypin 2 diabetes eivät puhkeaisi. (Kauppalehti 2005, 2-3.) Terveyskasvatuksessa käytetyn mallin mukaan tiettyyn käyttäytymiseen liittyvät tekijät voidaan luokitella altistaviin, mahdollistaviin ja vahvistaviin tekijöihin. Altistavat tekijät ovat jo valmiina olemassa ennen kyseistä käyttäytymistä. Myönteisessä muodossa nämä tekijät lisäävät henkilön perusteita ja motivaatiota käyttäytymisen esimerkiksi liikunnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Altistavia tekijöitä voivat olla tieto, asenteet, uskomukset ja arvot sekä ikä, sukupuoli ja monet sosiaalista taustaa kuvaavat tekijät. Mahdollistavia tekijöitä ovat henkilön omat edellytykset kuten liikunnan suoritustaidot, riittävä kunto ja terveys sekä ympäristöön liittyvät mahdollisuudet kuten käytettävissä olevat suorituspaikat, välineet, varusteet ja mahdolliset palvelut. Vahvistavat tekijät muodostuvat käyttäytymisen aikana. Vahvistavia tekijöitä ovat liikuntaa tukevat tekijät kuten sosiaalinen tuki sekä liikunnan tuottamat kokemukset, palkinnot, erilaiset kannusteet ja liikunnan vaikutukset esimerkiksi terveyteen. (Vuori 2003, 102.) Liikunnan aloittamiseen ja jatkamiseen vaikuttavat monet tekijät samanaikaisesti. Se on sitä todennäköisempää, mitä useammat myönteiset tekijät ja mitä harvemmat kielteiset tekijät toteutuvat samanaikaisesti. Halukkuus ilman mahdollisuuksia johtaa turhautumiseen ja mahdollisuuksien tarjoaminen ilman halukkuutta on voimavarojen tuhlausta. Vastaavasti ilman vahvistamista ja tukea aloitettu liikunta saattaa jäädä tilapäiseksi. (Vuori 2003, 103.) Viime aikoina on myös puhuttu taloudellisten kannustimien merkityksestä liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistämisessä. Esimerkiksi Toholammin kunta maksaa työntekijöilleen lisäpalkkaa liikunnasta. Paikallinen järjestelyerä maksetaan sen mukaan, 18

19 5 PÄIJÄT-HÄMEEN NYKYTILANNE 5.1 Päijät-Häme liikunnan megamaakunta Päijät-Hämeessä on merkittävä liikunnan ja urheilun osaamiskeskittymä. Lahti tunnetaan urheilukaupunkina ja Lahden urheilukeskus tunnetaan kansainvälisenä kilpailu- ja harrastusympäristönä. Alue muodostuu laajasta kokonaisuudesta, johon kuuluvat hyppyrimäkien ja urheilustadionin lisäksi muun muassa maauimala, jäähalli, uimahalli, Hiihtomuseo ja suur- ja messuhallit. Alue on kaupunkilaisten tärkeimpiä ulkoilupaikkoja, Salpausselän maastoissa on 100 kilometriä ulkoilureittejä sekä talvi- että kesälajien harrastajille. Salpausselän harjumaasto tarjoaa upeat ulkoilumaastot lähes kaikkialla Lahden seudulla. Lahdesta aukeaa Vesijärven kautta reitti Järvi-Suomeen kalastus- ja veneilymahdollisuuksineen. Päijät-Hämeen alueella järjestetään liikunta-alan tutkintoihin johtavaa koulutusta useassa oppilaitoksessa. Lahden ammattikorkeakoulun liikunnan laitos sekä Haaga ammattikorkeakoulun yksikkönä toimiva Vierumäen liikuntainstituutti kouluttavat liikunnanohjaajia. Vierumäellä Suomen Urheiluopisto sekä Nastolassa Liikuntakeskus Pajulahti toteuttavat toisen asteen koulutusta. Liikunnanohjaajakoulutuksen lisäksi Vierumäellä järjestetään muun muassa urheilujohtamisen, valmentamisen, urheilujournalismin ja liikuntapaikka-alan opintokokonaisuuksia. Lisäksi Vierumäellä on tarjolla lajikohtaisia tutkintoja, seminaareja, kursseja ja täydennyskoulutusta. Suomen Urheiluopistolla järjestettäviin liikunta-alan tutkintoihin johtaviin koulutuksiin osallistuu vuosittain noin 500 opiskelijaa. Liikuntakeskus Pajulahti järjestää liikuntaalan ammatillisen koulutuksen lisäksi valmentajakoulutusta sekä erilaisia seminaareja. Päijät-Hämeessä toimii myös Puolustusvoimien Urheilukoulu, jonka Kurssi- ja tutkimusosasto kouluttaa henkilökuntaansa tiedustelu- ja liikunta-alan tehtäviin. Lahdessa Salpausselän koulussa toimivat urheilupainotteinen yläaste ja lukio. Myös Hollolan yläasteella on mahdollista hakeutua liikuntaluokille. Padasjoen lukiossa valinnaisiin aineisiin kuuluu hiihtovalmennus. Koulutuskeskus Salpauksen nuorisoasteen perustutkinnoissa on mahdollisuus urheilijoiden ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Päijät-Hämeen urheiluakatemia on perusteilla oleva verkostoorganisaatio, jonka tavoitteena on kehittää alueen nuorille urheilijoille koulutus- ja valmennusympäristö, jossa urheilijat pystyvät yhdistämään opiskelun, lajikohtaisen valmennuksen sekä kilpailutoiminnan. Suomen neljästä valtakunnallisesta valmennuskeskuksesta Pajulahti ja Vierumäki sijaitsevat Päijät- Hämeessä. Valmennuskeskuksista suurimpaan eli Vierumäelle on keskittynyt huomattavien suomalaislajien valmennusosaaminen. Pajulahdessa on taas muun muassa valtakunnallinen kamppailulajien valmennuskeskus. Valmennustyötä tehdään myös Puolustusvoimien Urheilukoulussa. Valtakunnalliset liikunnan valmennus- ja koulutuskeskukset tekevät myös merkittävää kansainvälistä liikunta-alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Alueen urheiluseurat toteuttavat ensisijaisesti liikuntakasvatustyötä, mutta talkoohengellä toteutetaan maakunnassa vuosittain myös kansainvälisiä ja kansallisia tapahtumia. Kansainvälisistä suurtapahtumista tunnetuin on Salpausselan kisat Lahdessa. Salpausselän kisat houkuttelevat vuosittain kymmeniätuhansia kisavieraita ympäri maailmaa hiihtostadionille ja mäkimonttuun. Kansainvälinen Finland Open on ammattilaisten vakio- ja latinalaistanssien kilpailu, joka kerää Lahteen maailman huippuparit joka syksy. Finland Open -kilpailuissa on vieraillut osanottajia lähes 20 maasta. Finlandia-hiihto, jonka vuonna 2005 hiihti 5500 kuntohiihtäjää, on Suomen suurin massahiihtotapahtuma. Muita hiihtotapahtumia maakunnassa ovat muun muassa Vierumäellä järjestettävät Ilveslatu ja 24-tunnin hiihto sekä Padasjoella hiihdettävät Päijänteen postihiihto ja Päijänteen kuutamohiihto. Juoksutapahtumia ovat muun muassa Orimattilassa järjestettävät Uudenvuoden yöjuoksu ja Kuivannon kymppi. Melomaan pääsee Padasjoella Päijänteen Kuutamomelonnassa ja Vappumelonnassa sekä Hämeenkoskelta Kärkölään melottavassa Teuronjoki-melonnassa. Muita tapahtumia ovat esimerkiksi Postilaatikkopyöräily kuntoliikuntatapahtuma Kärkölässä ja Mölkyn MMkisat sekä Kunnon Nainen tapahtuma Lahdessa. Lapsille ja nuorille järjestettäviä tapahtumia ovat Easter Tournament juniorikoripalloturnaus sekä Lahti Soccer juniorijalkapalloturnaus. 19

20 Alueella toimivista seuroista Asikkalan Raikas tunnetaan ennen muuta suunnistuksesta, Lahden Ahkera painista ja yleisurheilusta, Orimattilan Jymy yleisurheilusta ja koripallosta, Heinolan Isku painista ja yleisurheilusta. Fc Reipas ja Kuusysi ovat alueen suurimmat jalkapalloseurat. Kiekkojunioritoiminnan tukirankana toimii Kiekkoreipas. Lahden Uimaseuran tavoitteena on yhdistää Päijät-Hämeen uinnin osaajia ja tehostaa voimavarojen käyttöä muun muassa vesiliikunnan harrastustoiminnan ja koulujen opetustoimen järjestämisessä. Lahden Hiihtoseuran historia alkaa 1920 luvun alusta, jolloin aloitettiin Salpausselän kisat. Maakunnassa on useita muitakin voimakkaita urheiluseuroja ja kaikkiaan Päijät-Hämeen alueella on tällä hetkellä yli 400 urheiluseuraa, joissa on jäseniä yli Lahdessa harrasteliikunnasta vastaa Kortteliliiga ry, jonka piiriin kuuluu yli 3000 liikunnan harrastajaa, joiden ikähaitari on vuotta. Päijät-Hämeessä yhdistyvät myös liikunta ja matkailu. Suomen Urheiluopisto Vierumäellä, Liikuntakeskus Pajulahti Nastolassa ja Messilän matkailukeskus Hollolassa tarjoavat mahdollisuuden liikunnallisen loman viettämiseen. Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän kuntien alueella sijaitsevan Päijänteen kansallispuiston lisäksi luonnossa liikkumiseen soveltuvia reitistöjä löytyy joka kunnan alueelta. Liikuntapaikkoja ja -reittejä on kehitetty pääosin kuntien omista tarpeista ja lähtökohdista, mutta ylikunnalliset ja nyttemmin jo ylimaakunnalliset reitit kehittyvät entistä monipuolisemman liikunnan tarpeisiin ja ovat hyvin laajan käyttäjäkunnan hyödynnettävissä. Opetusministeriön liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä on viime vuosina ollut lasten ja nuorten liikunta sekä terveyttä edistävä liikunta. Tämä on lisännyt selvästi arki- ja lähiliikuntaolosuhteiden kehittymistä Suomessa. Suomen liikuntapaikkatiheys on yksi liikuntapaikka 175 asukasta kohden. (http:// Päijät-Hämeessä yhtä liikuntapaikkaa kohden on enemmän asukkaita kuin maassa keskimäärin. Lukumäärällisesti liikuntapaikat ovat keskittyneet suurimpiin kuntiin ja maakunnan reuna-alueilla liikuntapaikkoja on huomattavasti vähemmän. Myös kaupallisten liikuntapalveluiden tarjonta on runsaampaa suurimmissa kunnissa. Lisäksi niissä liikuntapaikat ovat usein helpommin saavutettavissa tiiviimmän yhdyskuntarakenteen ja kattavamman julkisen liikenteen vuoksi. LIIKUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄ PÄIJÄT-HÄMEESSÄ LIIKUNTAPAIKAT ASUKASLUKU LIIKUNTAPAIKKATIHEYS Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Yhteensä Lähteet: Liikuntapaikat: Suomalaisen liikunnan tietopankki (http://www.sport.jyu.fi/lipas) Asukasluvut: Kunnat.netin aluetietopankki (http://www.kunnat.net/k_htmlimport.asp?path=1;29;374;36980) 20

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous 9.-10.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste TerveysInfo työmatkat KKI työmatkaliikkumis KKI työmatkaliikkumis kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Ulla Silventoinen, OKT-vastuualue, PSAVI

Ulla Silventoinen, OKT-vastuualue, PSAVI 1.12.2014 1 Tulevaisuusselonteko, VNK 18/2013 Terveelliset elintavat ja terveyden ylläpito ovat olennaisia hyvinvoinnin edellytyksiä. Erityinen tulevaisuuden huoli on liikkumaton elämäntapa, joka heikentää

Lisätiedot

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 44,84 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot