Liikenneministeri vierastaa ajatusta turvallisuuden kilpailuttamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenneministeri vierastaa ajatusta turvallisuuden kilpailuttamisesta"

Transkriptio

1 R a u t a t i e v i r k a m i e s n : o 5 s. 6 Liikenneministeri vierastaa ajatusta turvallisuuden kilpailuttamisesta s. 12 Pohjoismaista yhteistyötä Nevan rannalla Omistajaohjausministeri toivoo hallituksen lunastavan VR:ään liittyvät toiveet s. 10

2 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Talousvastaava Anne Lappeteläinen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Puh. (09) Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 6 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2200 kpl Painopaikka Esa Print Oy 4 Se syntyy sittenkin!? Tarja Turtiainen kuvailee keskusjärjestöjen aikaansaaman raamiratkaisun syntyvaiheita. Hän toteaa, että raamista voidaan sanoa mitä tahansa, mutta sen takana ovat parhaat voimat mitä olla voi: - Ministeri Ihalaisen ja puheenjohtaja Lylyn ensimmäistä raamitulosta on todella vaikea ylittää. RVL käy muiden liittojen tavoin omat neuvottelunsa työnantajajärjestön kanssa mennessä: - Mikäli keskusjärjestöjen välillä todettaisiin, että kattavuus ei riitä, neuvotellut liittokohtaiset sopimukset raukeavat. 6 Liikenneministerillä ei intohimoa avata kilpailua Liikenneministeri Merja Kyllösen mielestä VR:n henkilöstön aseman turvaaminen on ehdoton edellytys sille, että kilpailu Suomen rautateillä ylipäätään voitaisiin avata. - Meillä on se ymmärrys, että EU-komissiosta on tulossa 2012 esitys liittyen raideliikenteen kilpailuun. Henkilökohtaisesti minulla ei ole intohimoa avata kilpailua ellei säädöksiä asiasta tule. 10 Omistajaohjausministeri tyytyväinen VR:n informaatioon Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala toteaa, että VR:llä on maassamme merkittävä palvelutehtävä. Murheita aiheuttavat ympäristön ongelmat sekä ratojen huono kunto: - Vuosien aikana valtion on laiminlyönyt VR:n toiminnan kannalta keskeisiä ratainvestointeja. Hautala kehuu VR:n johdon informoivan sekä ministeriä että virkamiehiä erittäin hyvin. Hän luottaa johdon ja henkilöstöryhmien yhteistyöhön: - Minun on oltava selvillä, missä ilmapiirissä henkilöstöpolitiikkaa harjoitetaan ja miten yt-neuvotteluja käydään. Jos jotain on käytännössä huomauttamista, se on selvitettävä johdon ja henkilöstöryhmien kesken. 14 Onko meillä pian enää ihmisiä hoitamaan asiakaspalvelua? Näin kysyy Etelä-Suomen aluepääluottamusmies Marja Ahokas, kun VR:n asiakaspalveluhenkilöstö on joutunut viime aikoina kohtaamaan VR:ään kohdistuvaa kiukkuista pilkkaa. Hän toteaa: - Vaikka kuinka itse lippu-uudistus onkin, myös omasta mielestäni, tervetullut ja varmasti aikanaan asiakasystävällinen, ovat talomme viime vuosien tapahtumat olleet omiaan vain ajamaan asiakaspalvelua juuri siihen tilanteeseen, jossa nyt ollaan: ihmiset eivät enää jaksa. Mistä löytyy viisasten kivi, kuningasajatus, jolla saataisiin tämä tilanne laukaistua? Kansikuva Seppo Juselius: Pohjoismaista yhteistyötä Nevan rannalla. Vasemmalta Lars Hanssen Norjasta, Karri Peltola ja Kari Vähäuski Suomesta.

3 PÄÄKIRJOITUS 16 Operaatiokeskus kehittää toimintaansa monella alueella VR:n operaatiokeskuksen johtaja Tero Kossilan mielestä VR:llä on Suomen haastavin logistiikka, jota palvelemaan perustettu operaatiokeskus aloitti VR:n pääkonttorissa viime helmikuussa. Operaatiokeskusta tarvitaan rautatieliikenteen operatiiviseen suunnitteluun, päivittäiseen operaatioiden johtamiseen ja valvontaan sekä häiriötilanteiden hallintaan ja johtamiseen: - Operaatiokeskuksella on ollut hyvä startti, mutta olemme alkumetreillä. Raamisopimus liittoneuvottelujen pohjana? Kun Metalliliitto ja Toimihenkilöliitto Pro hyväksyivät pari päivää aiemmin syntyneen työpoliittisen raamiratkaisun työehtosopimusneuvottelujensa pohjaksi, alkanevat palkkaneuvottelut raamin pohjalta muillakin toimialoilla. SAK:n mukaan sopimuksessa on panostettu merkittävästi työelämän kehittämiseen, kuten työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja työttömyysturvan parantamiseen. Raamisopimuksessa on sovittu kahdesta palkkakaudesta. Ensimmäisen 13 kuukauden aikana palkat nousevat enintään 2,4 prosenttia ja seuraavan 12 kuukauden aikana 1,9 prosenttia. Lisäksi vähintään kolme kuukautta töissä olleet kokoaikaiset palkansaajat saavat ensimmäisenä sopimusvuonna 150 euron kertakorvauksen. On muistettava, että palkankorotukset ja laatuparannukset saavat tuoda työnantajalle kustannuksia yhteensä enintään 4,3 prosenttia. Nyt liittokohtaisesti neuvotellaan raamisopimuksen hyväksymisestä ja soveltamisesta. Sopimuksen syntyminen edellyttää laajaa kattavuutta, jota arvioidaan 25. marraskuuta. Mikäli liittovaltuusto niin päättää, myös Rautatievirkamiesliitto (RVL) aloittaa työnantajajärjestö Paltan kanssa neuvottelut raamisopimuksen soveltamisesta. RVL:n nykyinen työehtosopimus on voimassa asti. Aiheesta lisää sivuilla 4-5. Edellisessä lehtemme numerossa ilmaisin toiveen siitä, että uusi lipunmyyntijärjestelmä Teema toimisi, uudistukset onnistuisivat ja henkilökunta saisi kaiken tarvitsemansa tuen. 18 Erilainen kokous seisten Seinäjoen osaston johtokunta piti kesällä erilaisen kokouksen. Seisten ajatukset kulkivat vapaammin ja ideoita syntyi eri tavalla kuin perinteiseen kokoustapaan pöydän ääressä istuen. Toinen erilainen kokoustapa voisi olla kävelykokous ulkona varsinkin valoisaan vuodenja päivänaikaan. Maksimipituudeltaan parin kilometrin kävelykokous sopii erityisen hyvin ideointiin ja keskusteluihin. Sihteeri ja puheenjohtaja ovat tarpeen tässäkin kokouksessa sekä kolmas henkilö, joka ohjaa kävelyn kulkua. No, kaikkien tiedossa on, kuinka asia eteni. VR oli taas pitkän tovin asiakkaiden ja median lempilapsi. Osansa saivat myös rautatiealan ammattijärjestöt, joiden perustehtävä on jäsentensä edunvalvonta. Niin VR:n tapaa toimia kuin henkilökuntaa on moitittu vanhan- jopa tsaarinaikaiseksi ja modernia asiakaspalvelua osaamattomaksi. Ay-järjestöjen on mainittu olevan vahvoja, liiankin vahvoja. Vahvaksi ammattiliitoksi nimittäminen selittämättä mitä se tarkoittaa on yksi keino viedä huomiota yrityksen omista toimista ja ratkaisuista. RVL edustaa jäseniään ja haluaa olla mukana kehittämässä heidän työolojaan myös moderniin suuntaan. Jotta voisimme olla tasavertainen neuvottelukumppani, meidän tuleekin olla vahva. RVL haluaa, jäsentensä edustajana, olla mukana kehittämässä VR:ää tämän päivän ja tulevaisuuden maailmassa onnistuvaksi yritykseksi, jossa henkilöstöä arvostetaan ja jossa henkilöstö viihtyy. Irtisanomisten tie ei ole kuitenkaan se yhteistyömuoto, jota tavoittelemme. päätoimittaja 3

4 puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Se syntyy sittenkin!? Raamisopimuksen aikaansaaminen oli SAK:ssa voimakkaasti puheena jo edellisen sopimuskauden yhteydessä pari kolme vuotta sitten. Nähtiin, että tietynlaisella raamilla voitaisiin turvata paremmin ostovoimaa ja tukea työllisyyttä. Yhtä voimakkaasti EK tyrmäsi ajatuksen ja on oikeastaan siitä lähtien joka käänteessä sulkenut korvansa minkäänlaiselta keskitetyltä kuulostavalta ratkaisulla. Raamin aikaansaamisessa voi nähdä jopa koomisia piirteitä. Pääministeri Jyrki Katainen saarnasi voimakkaasti raamiratkaisun puolesta SAK:n hallituksen kokouksessa. Kuulijat totesivatkin, että tämä joukko on yleensä ollut halukas, mutta kun työnantajapuoli vastustaa. Katainen taas kertoi, että työnantajat sanovat juuri samaan tapaan: kyllähän me, mutta kun työntekijät vastustavat. Ulkopuolisen silmin katsottuna yhtäkkiä suunta vaihtui EK:ssa ja sen puheet mediassa heittivät volttia. Nyt taloudellisen tilanteen takia tarvittiinkin raamiratkaisua ja neuvottelut polkaistiin käyntiin. Lokakuun alussa elettiin kuumeisia hetkiä SAK:n hallituksessa, kun neuvottelijoita odotettiin neuvotteluista. Tunnelma latistui nopeasti kun kuultiin, etteivät neuvottelijat ole signeeranneet neuvottelutulosta. Työnantajan esityksen sisältö jäi selvästi pettymykseksi. SAK:n hallitus totesi, ettei tältä pohjalta synny sopimusta. Metallin mielipide oli erityisen merkittävä. Metallin puheenjohtaja totesikin, että kyllä kansa tälle taputtaa, mutta oma pää jää käsien väliin. Raamisopimus kokonaisuutena ei kalpene menneiden vuosien tupoille laatuasioissa, mutta siitä puuttui kokonaan panostus alempiin palkkoihin. Toinen ongelma oli, että työnantajan panos koettiin mitättömäksi, se istui ikään kuin valtion housuilla tuleen. Myös mediassa oli aistittavissa pettymys. HS otsikoi, että työmarkkinoilla hylättiin maltti ja suurempi etu. EK:n kommentit olivat ilmeitä myöten selvät: tämä oli nyt tässä ja tupoilut haudattu eikä neuvottelupöytään ole paluuta. Vaan eipä ollutkaan. Viikonlopun jälkeen palattiin taas neuvottelupöytään raamisopimus edelleen tavoitteena. Keskusjärjestöjen välinen ratkaisu syntyi torstaina 13. päivä, kun neuvottelijat olivat signeeranneet neuvottelutuloksen ja myös keskusjärjestöjen hallitukset hyväksyivät sen. Epävarmuustekijänä ollut Metallin suhtautuminen ratkesi viikonlopun aikana ja sekin totesi lähtevänsä neuvotteluihin raamin pohjalta. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tiedossa, saavuttiko Metalli neuvottelutuloksen työnantajapuolen kanssa. Mikäli ei saavuttanut, raamisopimus todennäköisesti kaatuu. Mutta oletetaan, että Metallissa sopimus syntyy. Sen jälkeen alkaa muillakin järjestöillä kiireiset neuvottelut. Vaikka aikaa onkin nyt ns. normaalia tupoa enemmän, varsinaista neuvoteltavaa on normaalia enemmän. Raami on vain raami ja ajatukset työntekijäpuolella ja työnantajapuolella potin jakamisesta saattavat olla hyvinkin erilaiset. RVL:n valtuusto päättää ylimääräisessä kokouksessaan , aloitetaanko tes-neuvottelut Paltan kanssa raamisopimuksen pohjalta. On mielenkiintois- 4

5 ta nähdä, miten Palta pyörittää neuvotteluja 42 liiton kanssa 144 sopimuksesta. Raamista voidaan sanoa mitä tahansa, mutta mielestäni sen takana ovat parhaat voimat mitä olla voi. Ministeri Ihalaisen ja puheenjohtaja Lylyn ensimäistä raamitulosta on todella vaikea ylittää. Laatuasioista voi nostaa esille esimerkiksi työntekijän koulutustilin ja yli 55-vuotiaiden koulutusvapaan sekä lomakorvauksen jaksotuksesta luopuminen. Myös vuorotteluvapaan jatkumista pidän hyvänä asiana. Takaraja raamiratkaisussa on 25. päivä marraskuuta. Siihen mennessä käydään neuvottelut ja tehdään niiden pohjalta päätökset omissa päättävissä elimissä. Mikäli keskusjärjestöjen välillä todettaisiin, että kattavuus ei riitä, neuvotellut liittokohtaiset sopimukset raukeavat. Oman tulevaisuuden pohtimista RVL:n hallituksen ja pääluottamusmiesten neuvottelupäivillä kuultiin Veturimiesten liiton puheenjohtajan Risto Elosen selvitys kuljetusliittojen yhdistymishankkeen vaiheesta. Tavoitteena on yksi liitto (ei nykyisten liittojen unioni), jolla on yhteinen talous, yhteiset toiminnot ja toimielimet. Edunvalvontatyö tapahtuisi sektorikohtaisesti, sektoreille tullaan nimeämään vastuulliset vetäjät. Aikataulutus perustuu mukana olevien liittojen päättävien elinten kokouksiin. AKT ottaa kantaa hankkeeseen ilmeisesti 2014 kesäkuun kokouksessaan ja muut mukana olevat sitä ennen. Varsinainen toiminta alkaisi tämän jälkeen. Uusi liito on tarkoitus saada rakennettua nyt mukana olevalla joukolla, sen jälkeen on mahdollista muidenkin liittojen tulla mukaan. Esityksen pohjalta käytiin pitkä ja perusteellinen keskustelu. Omasta tahtotilasta on syytä käydä jatkuvaa keskustelua osastojen tilaisuuksissa. Neuvottelupäivillä perustettiin myös uusi työryhmä, joka miettii RVL:n rakenteen uudistamista. Työryhmään kuuluvat pääluottamusmiehet. Median käsityksistä Joskus lehtikirjoitus osuu naulan kantaan. Jo otsikko Yksityistämismuoti mennyt liiallisuuksiin herätti huomiota ja pisti lukemaan jutun. Kirjoituksessa kysyttiin, onko yhtiöittämis-, ulkoistamis- ja yksityistämismuodissa menty liian pitkälle. Kirjoituksessa ei haikailtu menneen perään, mutta todettiin, että julkiset laitokset yleensä epäonnistuvat matkiessaan pörssiyhtiöitä. Esimerkkinä oli jo kaikkien tuntema Britannian rautateiden yksityistäminen, joka vei katastrofiin. Jutun mukaan Helsingin seudun bussiliikenteen täydellinen yksityistäminen johtaisi kai parin kansainvälisen ketjun valtaan, lippujen kallistumiseen ja palvelun heikkenemiseen. Siksi kilpailua kiskoilla ei kannata avata ainakaan henkilöliikenteessä, oli loppupäätelmä. No, todellisuudessa tiedämme, että kilpailun avaamisesta puhutaan niin paljon, että siitä tulee itseään toteuttava ennuste. Eikä vähiten syyllinen ole EU ja sen vaikutus kansalliseen toimintaan. 5

6 Liikenneministeri Merja Kyllösellä on halu saada rautatieverkosto pitkäjänteisesti kuntoon: - Nyt kipeimpinä kunnostuskohteina ovat liikenteenohjausjärjestelmä ja raiteet. Eu-komissiosta ensi vuonna esitys Liikenneministerillä ei intohimoa avata kilpailua Teksti ja kuvat: Soile Olmari Liikenneministeri Merja Kyllösen mielestä VR:n henkilöstön aseman turvaaminen on ehdoton edellytys sille, että kilpailu Suomen rautateillä ylipäätään voitaisiin avata. 6

7 Jos lainsäädäntö ohjaa tai velvoittaa meitä kilpailuun, näen että pelisäännöt on kokonaisuutena sovittava henkilöstöjärjestöjen kanssa. Liikenteenohjauksen läpinäkyvyyden takaaminen mahdollisessa kilpailutilanteessa on jo vuosien ajan ollut esillä yhtenä järjestettävänä asiana. Nyt liikenteenohjaajat työskentelevät VR:n palkollisina. Keskustelu liikenteenohjauksen toimintojen uudelleenjärjestelystä on Kyllösen mukaan nyt vähän tyrehtynyt, koska hallitusohjelman linjaukset ovat sen verran tiukat henkilöliikenteen osalta. - Ennen kuin liikenteenohjausta lähdetään viemään uusille urille, asiaa on tarkasteltava viimeisen päälle tarkkaan. Kyllönen painottaa, että liikenteenohjaukseen liittyy merkittävä turvallisuusnäkökulma: - Olen vierastanut ajatusta turvallisuuden kilpailuttamisesta. Siitä ei pitäisi koskaan tehdä markkinavoimien pelikenttää. Kilpailu EU:n käsissä Kilpailua lähiliikenteen osalta ei voi avata ennen vuotta 2017 eikä kaukoliikenteessä ennen vuotta Mitä suuria etuja kilpailu Suomen rautatieliikenteessä antaisi etenkin, jos VR:n kilpailijat olisivat pieniä toimijoita? Kyllönen pitää isoimpana haasteena ihmisten toiveita kilpailijoiden tuomista uusista junavuoroista: - Helsingin ratapihan kapasiteetti ei riitä lisäliikenteelle. Kilpailu ei ole ratkaisu. Ministeriä sitovat pitkälti hallitusohjelman linjaukset: - EU:n kilpailusääntöihin pohjautuvasta kilpailusta henkilöliikenteen osalta voidaan päättää vasta kilpailun avaamisen hyödyistä ja haitoista tehdyn perusteellisen kokonaistaloudellisen arvion pohjalta. - Meillä on se ymmärrys, että EU-komissiosta on tulossa 2012 esitys liittyen raideliikenteen kilpailuun. - Henkilökohtaisesti minulla ei ole intohimoa avata kilpailua ellei säädöksiä asiasta tule. Jos kilpailuun mennään, hallitusohjelmassa edellytetään kokonaistaloudellista tehokkuutta, raideturvallisuutta, palvelujen saatavuutta ja henkilöstön aseman tasa-arvoista turvaamista. Seinäjoki Oulu -välin valmistuminen elämän ja kuoleman kysymys Miten VR:lle luodaan edellytykset pärjätä mahdollisessa kilpailutilanteessa? Haastattelu tehtiin eduskunnassa, jonka portailta on hyvä näkymä ahtaalle Helsingin ratapihalle: - Toivon, että ihmiset esittäisivät meille suoraan rautatiematkustamiseen liittyviä ongelmia ja ratkaisumalleja; monesti arjen toimijoilta tulee hyviä ja melko yksinkertaisia ratkaisuja. Kansalaisia vartenhan rautatiejärjestelmä on olemassa. 7

8 Liikenneministeri toivoo VR:n henkilöstön puolesta, että tulisi päivä, jolloin voisi sanoa, että nyt meni hienosti: - Ihminen ei jaksa henkisesti tilaa, jossa ollaan aina sarvien ja hampaiden välissä. Kyllönen uskoo, että hallitus on oikeasti sitoutunut Suomen raiteiden kuntoon laittamiseen. - Olen tyytyväinen 20 miljoonan euron lisärahoitukseen Sillä saadaan tehtyä noin 30 km pahimpien routavaurioiden korjauksia, 100 km vanhentuneiden kannatinlankojen uusimisia ja 150 km yli-ikäisten kiskojen vaihtoja. - Lisäpanostus ratojen kunnostukseen nousee 20 miljoonasta aina 35 miljoonaan euroon vuoteen 2015 mennessä. Vuosittain käytetään keskimäärin 80 miljoonaa euroa korjausinvestointeihin. - Perusteet, elementit ja infra on saatava siihen kuntoon, että VR voisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta me emme ohjaa, kuinka VR:n tulisi toimia. Omistajaohjauksesta vastaa kehitysministeri Heidi Hautala. Liikenneministeriöllä ja valtion omistajaohjauksella on selkeä työnjako, Kyllönen toteaa. Hänen mielestään esimerkiksi Seinäjoki Oulu -välin valmistuminen on elämän ja kuoleman kysymys. - Siitä rahoituksesta on nyt huolehdittu. Myös kalustokysymystä on mietitty mahdollisen kilpailuttamisen varalta. - Ajatusmalli on se, että liikenteen tilaajaorganisaatio tarjoaisi kaluston liikennepalveluja tarjoavan operaattorin käyttöön Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy:n malliin. Olemme pyrkineet varautumaan kaikkeen mahdolliseen, jos kilpailu-ukaasia maailmalta tulee. Liikenneministeriön organisaatiouudistus valmistumassa Liikenneministeriön ja valtion omistajaohjauksen lisäksi liikenneasioissa työrukkasina toimivat Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Minkälainen työnjako on ministeriön ja virastojen kesken? - Liikennevirasto vastaa raiteiden kunnossapidosta ja infran hallinnasta. Trafi vastaa liikennejärjestelmän sääntelystä, valvonnasta, kehittämisestä ja turvallisuuden kehittämisestä sekä edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä. Meidän tehtävämme on lainsäädäntä ja erilaiset säädösasiat. - Liikenne- ja viestintäministeriön sisällä tehtävä organisaatiouudistus on vielä loppusuoralla, Kyllönen kertoo. Vuoden loppuun mennessä valmistuvan organisaatiouudistuksen tavoitteena hän mainitsee henkilöstön osaamisen parhaan käyttöönoton. - Jokainen saa antaa parhaan panoksensa ja voi itse vaikuttaa omaan työnkuvaansa. Jos joku on autotekniikan asiantuntija, häntä ei laiteta ratkaisemaan raideliikenteen asioita. 8

9 Ihmisten tekemät asiat korjattavissa Mitä ministeri ajattelee VR:n ongelmista ja kielteisestä julkisuudesta? - Rehellisesti sanottuna olen aidosti surumielinen siitä, ettei VR:llä ole ollut edes eteenpäin vievää onnenkantamoista mukana. Rautatieliikenne on toimialue, johon kaikki ihmiset ottavat vahvastikin kantaa. - Syyttely ei ole ratkaisu vaan se, että ongelmat korjataan. Meidän kanta on, että uudistus on tosi hieno systeemi, kunhan se saadaan kunnolla toimimaan. Ministeri on hyvissä keskusteluyhteyksissä VR:n toimitusjohtaja Mikael Aron kanssa: - Minulla on rauhaa rakentava tapa tehdä asioita, mutta haluan myös kertoa omista näkökulmista, ajatuksista, toiveista ja tavoitteista. - Pirtaani ei sovi ajatus, että sättisin tai syyttäisin julkisesti toimijoita. Asiat ovat yleensä korjattavissa niin kauan kun ne ovat ihmisten tekemiä. Mutta asiat eivät myöskään korjaannu, ellei toiselle osapuolelle tee selväksi, mitä halutaan korjata. - Ja on hyvä katsoa peiliin, jotta ymmärtää missä itsellä on mennyt pieleen ja voiko omallakin puolella hoitaa hommat paremmin. Kyllönen korostaa, että omistajaohjauksessa mietitään VR:n lippu-uudistuksen onnistumista ja mitä siitä on opittavaa. - Liikenneministeriöllä on vastuu raiteista ja rakenteista. Ne olisi kyettävä päivittämään sille tasolle, että myös uudet junat pystyisivät kulkemaan. Lisärahaa rautateille Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö Hallitus esittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle 2 375,4 miljoonan euron määrärahoja vuodeksi Liikennepolitiikkaan esitetään yhteensä 1 904,1 miljoonaa euroa, josta liikenneverkon osuus on 1 661,9 miljoonaa. Viestintäpolitiikkaan ohjataan 20,3 miljoonaa euroa. Liikenneministeri Merja Kyllösen mukaan junaliikenteen luotettavuuden lisääminen ja häiriöherkkyyden vähentäminen on hallitukselle tärkeää: - Ratojen kunnostukseen ohjataan ensi vuonna 20 miljoonaa euroa lisää rahaa ja lisäpanostus nousee aina 35 miljoonaan euroon asti vuoteen 2015 mennessä. Pohjoisen Suomen tärkein investointi on Pohjanmaan ratahankkeen loppuunsaattamisen varmistaminen. Hanke on kokonaisuudessaan yksi Suomen suurimmista liikennehankkeista. Seinäjoen ja Oulun välisen rataosuuden rahoitus jatkuu Käynnistettävien liikennehankkeiden kustannusarvio on yhteensä 238 miljoonaa euroa, joka jakautuu vuosille Meneillään oleviin väylähankkeisiin hallitus esittää 511,8 miljoonan euron määrärahaa. Lisäksi elinkaarihankkeisiin hallitus esittää 47,9 miljoonaa euroa. Seinäjoki Oulu -ratayhteyden palvelutason parantaminen etenee suunnitellusti. Hallitus esittää vuoden 2012 budjettiin perusparannuksen loppuunsaattamiseksi 344 miljoonan euron valtuutta ja 100 miljoonan euron määrärahaa. Lisäksi vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä on esitetty, että Kokkola Ylivieska välin toinen raide toteutetaan perinteisellä budjetointimallilla ja luovutaan elinkaarirahoitusmallista. Ratayhteyden perusparannus on valmis 2017, jolloin valmistuu myös Kokkola Ylivieska välin kaksoisraide. Perusväylänpitoon 935,4 miljoonaa euroa Perusväylänpitoon kuuluvat väylien päivittäinen ylläpito ja hoito, loppuun käytettyjen rakenteiden korvaaminen, liikenteen ohjaus sekä pienet investoinnit. Etusijalle asetetaan teiden, ratojen ja vesiväylien päivittäinen liikennöitävyys. Teiden kunnossapitoon kohdennettaisiin 528 miljoonaa, ratoihin 315 miljoonaa ja meriväyliin 92 miljoonaa euroa. Korjauksiin ja ylläpitoinvestointeihin kohdennettaisiin noin 290 miljoonaa. Ratojen kunnostukseen ohjataan 20 miljoonaa euroa lisää. Lisärahaa ohjataan muun muassa Pieksämäki Kuopio välin korvausinvestoinnin aikaistamiseen. Sepelin ja kiskojen vaihto alkaa vuonna 2012 noin 10 miljoonalla eurolla. Hanke on kokonaisuudessaan 75 miljoonaa euroa ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2015, jolloin nopeuksia voidaan nostaa 70 kilometrin matkalla. Liikenteen tukemiseen ja ostoihin esitetään 202,1 miljoonan euron määrärahaa. Junien kaukoliikenteen ostoihin käytetään 32,7 miljoonaa euroa ja junien lähiliikenteen palveluja ostetaan 9,7 miljoonalla eurolla. 9

10 VR informoi esimerkillisesti omistajaohjausta Teksti ja kuvat: Soile Olmari - VR:llä on maassamme merkittävä palvelutehtävä. Tämän kiinnipitämisessä murheita aiheuttavat ympäristön, kuten talven aiheuttamat ongelmat sekä ratojen huono kunto. Vuosien aikana valtio on laiminlyönyt VR:n toiminnan kannalta keskeisiä ratainvestointeja. Näin toteaa valtion omistajaohjauksesta vastaava kehitysministeri Heidi Hautala, joka keskustelee tiiviisti VR:n asioista liikenneministeri Merja Kyllösen kanssa. - Nyt on vuosisadan tilaisuus jatkaa laajaa julkista keskustelua liikennepoliittisista asioista, kun ihmisten huomio on taas lippu-uudistuksenkin takia kiinnittynyt VR:ään. Toivon VR:n hyväksi, että tätä keskustelua jatketaan, Hautala toteaa. Selvityksiä VR:ltä pyytämättä Hautala myöntää, että työnjako omistajaohjauksen, liikenneministeriön ja VR:n kesken voi olla vaikea hahmottaa ulkoapäin: - Omistajaohjauksen tehtävä on huolehtia siitä, että valtion omistamat yhtiöt noudattavat yhteiskunnan asettamia velvoitteita. - Valtio-omistajan on kuitenkin ongelmallista velvoittaa yhtiöitä tiettyihin investointeihin. Tästähän Valtiontalou den tarkastusvirasto VTV moitti valtio-omistajaa VR:n 2008 makuuvaunu tilausten yhteydessä. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala pitää tärkeänä, että ohjaus ei puutu yhtiön toimivalle johdolle kuuluvaan toimintaan: - Keskellä äskeistä VR:n lippuhässäkkää oli tärkeätä, että toimivaa johtoa kohtaan ei osoitettu epäluottamusta. Jatkossa voidaan selvittää, mitä kaikkea tapahtui. - On liikenneministerin, koko hallituksen ja eduskunnan tehtävä huolehtia riittävästä budjettirahoituksesta. Hautala kehuu VR:n olevan esimerkillinen yhtiö siinä, että sen johto informoi sekä omistajaohjauksen ministeriä että virkamiehiä erittäin hyvin: - Meille tulee pyytämättä selvitys, jos on vähänkin aihetta. 10

11 Työnjako omistajaohjauksen virkamiesten kanssa on ministerin mielestä hyvä: - Virkamiehet hoitavat ilman muuta rutiiniasiat, joissa ei ole poikkeuksia. Kaikki isommat asiat tuodaan ministerille. Olen hyvin tyytyväinen työnjakoon. Omistajaohjausosasto ottaa huomioon ministerin linjaukset, jotka korostavat yhteiskuntavastuuta entisestään. Omistajaohjaus on mielenkiintoista Omistajaohjaukseen liittyvät asiat kiinnostavat mediaa ja ihmisiä selvästi enemmän kuin esimerkiksi kehitysministerin työhön liittyvät kehitysyhteistyöasiat. - Kaikista minulle tulevista haastattelupyynnöistä kolme neljäsosaa koskee omistajaohjausta. Vaikka työ ajallisesti painottuu kehitysministerin puolelle, pyrin kyllä löytämään tarpeeksi aikaa myös omistajaohjaukseen, johon kuuluvat myös tapaamiset yhtiöiden johdon, ammattiliittojen ja tietysti muiden ministerien kanssa. - Eduskunnan kyselytunneille valmistautuminen on tosi tärkeätä. Minun pitää olla hyvin selvillä tapahtumista ja myös mahdollisista kriisitilanteista. Vaikka ministerillä on tukkoinen kalenteri, omistajaohjausasioihin täytyy hänen mielestään olla aikaa: - Se ei ole mikään toisarvoinen tehtävä. Pidän sitä myös mielenkiintoisena tehtävänä; se on laaja-alainen ja kattaa yhteiskunnan kaikki prosessit. Kansalaisten kiinnostus on taattu, Hautala naurahtaa. Ministeri luottaa johdon ja henkilöstöryhmien yhteistyöhön VR:n muutosohjelman myötä yhtiön tehtäviä on organisoitu uudelleen ja tähän mennessä jonkin verran yli 100 työntekijää on irtisanottu. Kaikkiaan tavoitteena on vähentää kolmessa vuodessa henkilötyövuotta, suurin osa ns. luonnollisen poistuman kautta. Kuuluuko työllisyyspolitiikka millään tavalla valtio-omistajalle? - Vastuu siitä, että noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa yleisesti tietysti kuuluu; täytyy olla hyvin vankat taloudelliset ja tuotannolliset perusteet ennen kuin yhtiöissä lähdetään vähentämään henkilöstöä, Hautala vastaa. - Minun on oltava selvillä, missä ilmapiirissä henkilöstöpolitiikkaa harjoitetaan ja miten yt-neuvotteluja käydään. Nyt VR:n johto yrittää modernisoida yritystä palveluhenkisemmäksi ja siihen tarvitaan myös henkilöstön panos ja tuki. Ministeri on saanut VR:n toimivalta johdolta ja hallitukselta yhtiön muutosohjelmaan liittyvät perustelut: - Minun täytyy varmistua siitä, että johto toimii lain mukaan ja henkilöstöryhmien kanssa yhteistyössä. Jos jotain on käytännössä huomauttamista, se on selvitettävä johdon ja henkilöstöryhmien kesken. - Tietysti perehdyn myös mielelläni työntekijäjärjestöjen kantoihin, mutta en voi ryhtyä neuvotteluosapuoleksi. Toivon VR:lle kaikkea hyvää ja että maan hallitus lunastaa VR:ään liittyvät toiveet. Ministeri poistaisi ympäristölle haitalliset tuet Hautala ei usko, että rautatiealan kilpailutus ratkaisee VR:n ongelmia: - Mutta varmasti tiettyjä toimintoja pitää pyrkiä parantamaan; kilpailu eri liikennemuotojen välillä on kovaa ja siihen hallitus ja eduskunta voivat vaikuttaa. - Ympäristön kannalta haitallisten tukien poistaminen parantaisi VR:n asemaa. Verotuksessa on pystyttävä suosimaan joukkoliikennettä. Esimerkiksi oman auton käytöstä maksettavat kilometrikorvaukset ovat sellaisia, jotka saavat ihmiset valitsemaan auton myös työmatkallaan, Hautala pohtii. - VR näyttää uskovan tulevaisuuteen äskettäin julkistettujen isojen veturihankintojen myötä. Myös Venäjän kanssa yhteisen yhtiön toiminta, Allegro-yhteys Helsingin ja Pietarin välillä, on ylittänyt kaikki odotukset. 11

12 TJNS:n edustajakokous ja kurssi Suomessa Teksti ja kuvat: Seppo Juselius RVL:n pohjoismaisten veljesjärjestöjen edustajia osallistui Helsingissä järjestetylle kurssille. 12

13 Pohjoismaiset veljesjärjestöt kokoontuivat vuosittaiseen tapaamiseensa Helsingissä syyskuussa Hotelli Arthurissa. RVL toimi tänä vuonna järjestäjänä niin edustajakokoukselle kuin pohjoismaiselle kurssillekin. Vuonna 2012 vetovastuu järjestämisestä on Ruotsilla. Edustajistokokouksessa käytiin läpi muun muassa viime vuoden kokouksessa sovitut selvitykset eri pohjoismaisten liittojen palkkausjärjestelmistä, palkkakehityksestä, koulutuskysymyksistä sekä eri maiden ammattijärjestöjen rakenteista, järjestäytymisasteista ja sopimuksista. Lisäksi kuultiin katsaus kunkin maan viime vuoden toimintakertomuksesta. Keskustelua käytiin vilkkaasti ja laajaalaisesti eri maiden tilanteista ja näkemyksistä. Todettiin, että kaikissa muissa pohjoismaissa henkilöstöjärjestöjen edustajien kuulumista rautatieyhtiöiden hallituksiin pidetään itsestäänselvyyksinä paitsi Suomessa. Edustajakokous päättyi 14.9., jolloin tapasimme tulevat pohjoismaisten opintopäiviemme kurssilaiset Helsingin asemalla Allegro-junan luona. Ohjelmaan kuului matka Pietariin, joka oli pohjoismaisille vieraillemme etukäteen suuren mielenkiinnon kohteena. Matka sujui suunnitelmien mukaan ja Helsinkiin palasimme seuraavana iltana. Tuhti tietoannos Suomen rautatielan tulevaisuudennäkymistä Varsinainen TJNS:n pohjoismainen kurssi alkoi perjantaina VR:n kehitysjohtaja Rolf Janssonin esityksellä. Hänen aiheenaan oli VR:n valmistautuminen rautatielan kilpailuun. Lisäksi luennoitsijoina olivat VR:ltä Erik Söderholm ja Antti Korhonen,, jotka valottivat Suomen rautateiden tavara- ja matkustajaliikenteen tulevaisuusnäkymiä. Kehitysjohtaja Rolf Jansson kertoi VR:n valmistautumisesta rautatiealan kilpailuun. Vasemmalla kurssin vetäjä Viola Boström ja keskellä Tarja Turtiainen. kael Nyberg ja VR:ltä Otto Lehtipuu. Tarja Turtiainen tarkasteli SAK:n sisäisiä rakennemuutoksia ja kehitystä. Lauantain ohjelma painottui SAK:n edustajistokokouksen tulevaisuuden linjauksiin, joista kertoi SAK:n järjestösihteeri Anita Spring. Palaute kurssista oli hyvä ja erityisesti kiitokset ansaitsee kurssin vetäjä Viola Boström. Suomesta kursseille osallistuivat Henry Kulin, Marja Ahokas, Kari Vähäuski, Juha lahtinen, Marjatta Hakala sekä Karri Peltola. Suomen hallituksen liikennepoliittisista linjauksista olivat keskustelemassa liikenneministeriön osastopäällikkö Mi- Allegro vei osallistujat vuorokauden vierailulle Pietariin. 13

14 Luottamuksella Etelä-Suomen aluepääluottamusmies Nyt olisi helppo röyhistää rintaa ja sanoa Emmekös me varoittaneet, mutta mitä se hyödyttää? On tapahtunut varmaan pahin kauhuskenaario; VR on nykyään kiukkuisen pilkan aihe, päivän vitsi. Onko meillä pian enää ihmisiä hoitamaan entisestään arvostelulle alttiimpaa asiakaspalvelua? Itse toimitusjohtaja haastattelussaan (HS 22.9.) toteaa, että VR:n organisaatio ja henkilökunta eivät vielä ole nykyajan vaatimusten mukainen: Mutta organisaatiota ja johtoa on jatkuvasti muokattu nykyaikaisemmaksi palveluorganisaatioksi. Viime aikoina on rekrytoitu sellaisia työntekijöitä ja johtajia, joiden kokemus auttaa entistä paremmin palvelemaan asiakkaitamme. Siis palkkaamalla johtajia ja (jopa) työntekijöitä, jotka kokemuksellaan parantavat asiakaspalvelua? Miltä tämä kuulostaakaan vielä talossa olevan asiakaspalvelussa toimivan henkilöstön korvissa? Olipa yksittäinen henkilö lipputoimistossa tiskin takana, puhelinpalvelussa, työ- tai vapaaajan matkalla (varsinkin junassa), oman perheen, ystävien tai tuttavien parissa, hän saa kuulla aivan varmasti mielipiteitä omasta työnantajastaan ja ikävässä mielessä. Näin käy lähes kaikkialla, jossa ihmiset tietävät ko. henkilön työskentelevän VR:llä. Vaikka kuinka itse lippu-uudistus onkin, myös omasta mielestäni, tervetullut ja varmasti aikanaan asiakasystävällinen, ovat "talomme" viime vuosien tapahtumat olleet omiaan vain ajamaan asiakaspalvelua juuri siihen tilanteeseen, jossa nyt ollaan: Ihmiset eivät enää jaksa. Aina uuden myllerryksen tultua, henkilöstö on jaksanut venyä ja venyä ajatellen, että kyllä tästä vielä selvitään. Mutta nyt näyttää siltä, että tämäkin tie alkaa olla tukossa. Kauniita eleitä Uuteen lipunmyyntijärjestelmään liittyneiden ongelmien aikana ainakin isoimmilla asemilla tehtiin kauniita eleitä: järjestettiin ulkopuolista apua neuvomaan matkustajia ja jakamaan korvausanomuskaavakkeita sekä junahenkilökuntaa myymään lippuja pikalipunmyyntipisteisiin. Lipputoimistoihin tarjottiin kahvia, hedelmiä, leipiä yms. Nämä olivat pieniä pisaroita meressä. Toki parempia kuin ei mitään, ja ainakin edes jotakin. Tosin, onpa minulle sanottu, että tuntuu suorastaan ja vain "kettuilulta", kun tarjottavia ei ehditä useinkaan nauttia edes sillä pakolla aikaan saadulla palkattomalla lepotauolla. Minulle vastataan työnantajan puolelta, että tauot pidetään ja kotiin päästään ajoissa. Mutta kun viestit kentältä kertovat aivan muuta. "Vanhanaikainen" asiakaspalvelu, jossa yritetään myydä asiakkaalle lippu saman tien, ei ole enää asiakaspalvelua vaan neuvontaa. Ja asiakkaat ohjataan käyttämään muita vielä toimivia myyntikanavia, jos hiemankaan seuraan häiriö- tai "koittakaapa tätä kikkaa"- viestejä, vähän epävarmasti. Eli tarkoitus ei olekaan myydä lippuja, vain ystävällisesti palvella? No, uusi toimintatapa on vain opeteltava ja nieltävä ne nöyryyttävätkin kommentit niin VR:n johdon kuin palveltavien asiakkaiden taholta. Kaiken lisäksi on nieltävä myös ne ihmettelyt, että missä kaikki palveluneuvojat ovat. Mutta kas, asiakaspohjainen vuorosuunnittelu laski, että enempää palveluneuvojia ei tarvita, lepotauko on palkatonta omaa aikaa ja suo se sentään vapaapäiviäkin silloin tällöin - vielä. Laski se myös nuorempien - sanoisinko heidän, jotka eivät olleet niin sitoutuneita työpaikalleen - motivaation alas. Niin alas, että heistä monet totesivat elämää olevan muuallakin kuin töissä VR:llä ja "nostivat kytkintä". Olisivatko he voineet jäädä, jos puheet liioista työntekijöistä (ei tietenkään näin suoraan sanottuna) olisi siirretty vaikkapa siihen hetkeen, kun uusi myyntijärjestelmä toimii moitteettomasti - ja myös palveltavat asiakkaat sen ymmärtävät? 14

15 Luottamuksella Mistä löytyy viisasten kivi? Parempaa kuvaa ei varmaan anna julkisuudessa luettavat haastattelut. Toki niistä poimitaan aina parhaimmat palat ja ehkä irrotettuna kokonaisuudesta. Joka tapauksessa haastatteluista on välittynyt viesti, kuinka tsaarinaikaisia olemme. Tarkoitetaanko sillä työntekijöitä vai koko toimintaa? Työntekijä kokee väsyneessä mielessään viestin suoraan moitteeksi itselleen ja että talon johto ei työntekijöitään arvosta. Yksioikoista tietoa tai vastausta ei varmaan kenelläkään ole kysymykseen, miten tästä eteenpäin. VR:llä on aloitettu suurin toivein työhyvinvoinnin parantaminen. Kerätään muun muassa purkuryhmiä huonoon oloon, tuetaan yksilön ja työyhteisön vointia niin fyysisesti kuin psyykkisesti, pohditaan (toteutetaankin) palkitsemista ja kerätään uutta tietoa henkilöstötutkimuksella. Toivottavasti kaikki jaksavat siihen vastata "totta puhuen, mitään liioittelematta, mitään salaamatta". Mistä löytyy viisasten kivi, kuningasajatus, jolla saataisiin tämä tilanne laukaistua? Tulisipa vaikka oikein leuto ja vähäluminen talvi koko rataverkon kohdalle. Sivummalla voisi pöllytä lumi ja paukkua pakkaset. Muuten olemme kaikki liemessä. 15

16 Operaatiokeskus kehittää toimintaansa monella alueella Teksti ja kuvat: Soile Olmari 16 Suomen rautateillä kulkee päivittäin matkustajaa, junavuoroa ja yli tavaraliikenteen vaunua km:n rataverkolla, josta 90 % on yksiraiteista. Päivittäin on työvuorossa 900 kuljettajaa ja 500 konduktööriä. Liikennettä ohjataan 14:ssä ratapihan ohjauspisteessä ja 20:dessa liikenteenohjauspisteessä. VR:llä on Suomen haastavin logistiikka, totesi VR:n operaatiokeskuksen johtaja Tero Kossila vieraillessaan Rautatievirkamiesliiton hallituksen ja pää- Tero Kossila kertoi, että VR:n operaatiokeskuksen toiminnan tunnetuksi tekemiseksi aiotaan syksyllä järjestää avoimet ovet. luottamusmiesten neuvottelupäivillä. Tätä Suomen haastavinta logistiikkaa palvelemaan perustetussa operaatiokeskuksessa on deksän päätoimintoa: yhsapidon ohjaus, Vetokaluston ohjaus, Tavaraliikenteen ohjaus ja vuoden lop- Kuljetuspäällikkö-toiminto, Tiedotus, Kuljettajien käytönohjaus, Konduktöörien käytönohjaus, Kuljettajien help desk, Kunnospuun mennessä käynnistyvä Kaluston käytönohjaus. Keskus aloitti toimintansa VR:n pääkonttorissa viime helmikuussa. Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa toimivat operaatiopisteet. Keskuksessa työskentelee noin 110 henkilöä. Operaatiokeskusta tarvitaan rautatieliikenteen operatiiviseen suunnitteluun, päivittäiseen operaatioiden johtamiseen ja valvontaan sekä häiriötilanteiden hallintaan ja johtamiseen. Syksyllä käynnistetään uutena toiminta-alueena kaluston käytönohjaus: - Toimintojen uudistaminen ja kehittäminen on useamman vuoden kestävä projekti, Kossila sanoi. Hän korosti varautumisen merkitystä: - Meillä on vielä paljon kehittämistä, että nähtäisiin ennakolta mahdollisia häiriötilanteita ja pystyttäisiin myös varautumaan niihin ennakolta. Työn laatu avainasemassa Mietittäessä, mitä lisäarvoa operaatiokeskus VR:lle antaa, Kossila totesi laadun olevan avainasemassa: - Laatu ja resurssien tehokas hyödyntäminen on perusta hyvälle täsmällisyydelle ja toimintavarmuudelle. - Meidän pitää voida vaikuttaa täsmällisyyden kehittymiseen niin, että häiriötilanteissa voidaan palata normaaliolosuhteisiin mahdollisimman nopeasti. Haluamme myös tavoitella kustannussäästöjä laadukkaalla suunnittelulla. - Häiriöviestinnän laadun parantaminen vaikuttaa keskeisesti asiakastyytyväisyyteen ja työmme laatu vaikuttaa myös suoraan VR:n henkilöstön työviihtyvyyteen ja motivaatioon, Kossila arveli. Hänen mielestään operaatiokeskuksella pitäisi tulevaisuudessa olla rooli myös aikataulusuunnittelussa: - Meidän pitäisi pystyä antamaan informaatiota siitä, mikä toimii ja mikä ei; aikataulusuunnittelun laadulla on keskeinen vaikutus liikennesuunnittelulle. On myös tärkeätä, että suunnitteluorganisaatiot keräävät palautetta kentältä.

17 Muutos- ja uudistumishalukkuutta löytyy Kossila arvostaa operaatiokeskuksen henkilöstön asennetta, innostusta, positiivista ilmapiiriä ja hyvää motivaatiota: - Ne ovat hyviä vahvuuksia rakentaa toimintaa samoin kuin johdon osoittama kiinnostus ja toimiva yhteistyö sidosryhmien kanssa. - Liikenteenohjauksen kanssa on päästy hyvään vuoropuheluun. Meillä on käytettävissä hyvää asiantuntemusta, erinomaiset tilat VR:n pääkonttorissa ja hyviä sovelluksia. Olemme myös määritelleet kattavat kehityssuunnitelmat. Muutos- ja uudistumishalukkuutta löytyy. - Toisaalta vielä on erittäin paljon kehitettävää ja parannettavaa, kuten johtamisjärjestelmän määrittäminen. Kaikkea ei pystytä ratkaisemaan kerralla. Toiset toiminnot ovat pidemmällä kuin toiset. Tärkeintä on, että joka rintamalla haluamme nostaa osaamista ja suorituskykyä. Jokaisella toiminnolla oma kehitysohjelmansa Strategisina tavoitteina Kossila mainitsi operaatiokeskuksen toiminnan käynnistysvaiheen loppuun saattamisen sekä toiminta- ja suorituskyvyn nostamisen kaikissa toiminnoissa. - Suorituksen osalta tavoitteita ovat täsmällisyyden ja asiakastyytyväisyyden parantaminen sekä epäsäännöllisyyskustannusten vähentäminen. Kehittämistavoitteita ovat johtamisjärjestelmän rakentaminen, organisaatiorakenteen uudistaminen, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, henkilöstön suorituskyvyn nostaminen, hyvä ilmapiiri sekä motivaation vahvistaminen. Jokaiselle toiminnolle on oma kehitysohjelmansa: - Tämän vuoden strategisia hankkeita ovat johtamisjärjestelmän määrittäminen ja käyttöönotto, organisaation uudistaminen sekä täsmällisyyden ja asiakastyytyväisyyden kehitystoimet. Meillä on selkeä tahtotila saada asiakkaat mukaan VR:n uuteen maailmaan. Uusi operatiivinen vuoro-organisaatio perustuu liikennelajipohjaiseen tiimiorganisaatioon: - Meillä on lähiliikennetiimi, kaukoliikennetiimi ja tavaraliikennetiimi. Tavoitteena on tiivis yhteistyö. Kossilan haaveena on, että operaatiokeskuksessa tuotetaan päiväraportteja, joista saa operatiivista tietoa päivittäin tarvittaessa vaikka linjoittain: - Tällöin voimme informoida sidosryhmiä. - Elo-syyskuun vaihteessa käynnistettiin häiriötilannejohtamisen kehitysprojekti, joka jakaantuu neljään moduuliin: johtaminen ja organisointi, johtokeskus, häiriötilanteiden ohjeistus sekä vastuut ja häiriötilanneviestintä. Projektilla tähtäämme yhtenäiseen toimintaan. Se on iso haaste tälle syksylle. Kossilan mielestä on tärkeätä, että henkilöstön ja ammattijärjestöjen kesken toiminta on avointa: - En tunne vielä riittävästi VR:n järjestömaailmaa, mutta haluan kyllä osallistua keskusteluun. - Operaatiokeskuksella on ollut hyvä startti, mutta olemme alkumetreillä. Uskon, että pystymme nopeallakin aikajänteellä tekemään uudistuksia. Vastapainona on hyvä muistaa, että työ vaativassa toimintaympäristössä vaatii aikaa. Uudistusten on pysyttävä hallinnassa, ettei tule häiriöitä. Hankkeita on osattava priorisoida. - Olen vakuuttunut, että voimme rakentaa hyvän ja laadukkaan operaatiokeskustoiminnan. Erityisen tärkeätä on saada juurrutettua tähän hyvään porukkaan innostus ja tekemisen meininki. Operaatiokeskuksella on valoisat tilat VR:n pääkonttorissa. 17

18 Erilainen kokous seisten Teksti: Soile Olmari Kuvat: Marjatta Hakala Seinäjoen osaston johtokunta piti erilaisen kokouksen. Seisten ajatukset kulkivat vapaammin ja ideoita syntyi eri tavalla kuin perinteiseen kokoustapaan pöydän ääressä istuen. Kokoukset ja palaverit ovat hyviä työskentelytapoja sinänsä, mutta niiden toteutukseen voi kiinnittää huomiota. Monesti kokoukset ovat liian pitkiä ja/tai niitä on liian usein. Yleensä kokoukset kestävät juuri sen ajan kuin niille on aikaa annettu tai ne ylittävät varatun ajan. Kokousaikaa voi lyhentää totutusta. Seisten pidetty kokous kestää juuri niin kauan kuin ihmiset jaksavat seistä. Toki seisten pidetyn kokouksenkin sujuminen tulee miettiä ennalta tarkkaan. Kokoustamalla perinteisesti, osallistujat helposti ottavat kuuntelijan roolin ja aktiivinen osallistuminen jää vähäisemmäksi. Silti perinteistenkin kokousten tuloksia voi parantaa eri tavoin, esimerkiksi samaa asiaa voi pohtia pienryhmissä eri näkökulmista. Puheenvuoroja voi tiivistää aikatauluttamalla ne etukäteen. Ideointia kävellen Varsinkin valoisaan vuoden-, ja päivänaikaan yksi tehokas luovia ratkaisuja tuova tapa on kävelykokous ulkona. Se tuo vaihtelua rutiineihin ja kalvosulkeisiin. Sen sijaan, että istutaan kerta toisensa perään samoilla paikoilla ja kuunnellaan, kun samat henkilöt ovat äänessä, voidaan kulkea rauhallisesti pienissä ryhmissä keskustellen ennalta mietittyä reittiä pitkin. Seinäjoen osaston johtokunta kokousti seisten ja ideat kulkivat vapaammin. Pitää huolehtia kuitenkin siitä, että kävelykokous ei ole mikään kuntolenkki vaan pääasia on toki hyvän kokouksen tai palaverin pitäminen. Kävelykokous sopii erityisen hyvin ideointiin ja keskusteluihin. Mikäli kokouslistalla on paljon taustamateriaalia vaativia asioita, voidaan kokous jakaa kahteen osioon. Ensin vaikkapa perinteisempi osa ja vapaammin ideoitavat asiat hoidetaan kävellen. Tai toisin päin. Pari kilometriä on maksimi reitin pituus ja taukoja on hyvä pitää tasaisin välein. Sihteeri ja puheenjohtaja ovat tässäkin kokouksessa. Kolmas valittu henkilö on hyvä olla ohjaamassa kävelyn kulkua ja jakamassa osallistujat pieniin ryhmiin. Tässäkin muodossa kokouksen puheenjohtaja tekee yhteenvedon asioista niin, että kaikki tietävät, miten asioissa edetään. Välillä lepuutettiin jalkoja istahtamalla terassille. Vasemmalta Anssi Kortesoja, Riikka Kulju, Leena Väisänen, Risto Lehtinen, Harri Lahti ja Ari Jokela. Taustalla osaston sihteeri Helena Korpela valppaana kirjaamaan päätökset ja tarvittavat toimenpiteet ylähä. Kuvasta puuttuvat Jaakko Kalinko, Reijo Tuohisaari ja Margit Suominen. 18

19 Vellikello kutsuu Rauhanmajalle Teksti ja kuvat Marjatta Hakala Aikoinaan, kun kelloja ei juuri ollut, kellonajat korvattiin jakamalla vuorokauden ajat pienempiin osiin valoisuuden mukaan. Valoisa aika oli kolme tai neljä työ- ja ruokarupeamaa luvun lopulla yleistyneen tavan mukaan maalaistaloihin hankittua ruokakelloa soitettiin, kun talon väki kutsuttiin työrupeaman päätteeksi ruokailemaan. Kellolle annettiin nimi vellikello. Vellikello muistutti kirkonkelloa, mutta oli paljon pienempi. Sen ääni kuitenkin kuului kauas ja naapureillakin oli näin mahdollisuus seurata sekä talon ruokaaikojen täsmällisyyttä että työpäivän pituutta. Vellikello hankittiin yleensä pelttarilta eli valurilta tilaustyönä. Näin kelloon sai vaikkapa talon omistajan nimen. Kellonvalmistajia löytyi etenkin täältä Pohjanmaalta. Siispä Seinäjoen osastokin hankki Rauhanmajalleen vellikellon, jonka majan isäntä Esko Vieri asensi majan terassin pylvääseen erinomaiselle paikalle kuuluvuuden kannalta. Seppo Riihimäki antoi ohjeita pilke silmäkulmassa ja nauru herkässä. Uskomme, että ensi kesänä muiden osastojen jäsenet kuulevat kellon kutsun viimeistään huvilakauden päättäjäisiin, jotka perinteisesti järjestetään syyskuun ensimmäisenä lauantaina. Miksi juuri silloin? Vastaus on selvä: elokuun viimeisenä viikonloppuna niitä vietetään koko Pohjanmaan rannikkoalueella ja jokaisella on tuolloin omat venetsialaisensa. Rauhanmajalla jo vuodesta 1951 Rauhanmaja, Seinäjoen osaston ylpeys, sijaitsee vain puolen tunnin ajomatkan päässä kaupungista, Kuorasjärven rannalla Sydänmaalla. On helppo käydä vaikkapa työpäivän päälle saunomassa ja uimassa, ennen kaikkea rentoutumassa rantasaunan kosteissa löylyissä. Huvila hankittiin ja Alavuden ym. pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeus myönsi lainhuudon. Monta kökkää (t alkoot) on tarvittu, että alueelle rakentui saunan ja huvilan lisäksi muun muassa kaksi junavaunusta tehtyä erillismökkiä. Matti Hautamäen johdolla rakennuksia remontoitiin vuosien varrella ja viimeisimmät remontit sekä rannan raivaus tehtiin Juhani Kortesmaan ja Jukka Salon vastaamina. Rauhanmajan isäntä Esko Vieri ja emäntä Anitta Salo huolehtivat vuotuisista tarvittavista ehostuksista kökkäporukan avustamina. Rauhanmajalle on helppo tulla: semafoori eli siipiopastin ohjaa huvilatielle ja vaihdelyhty opastaa liikkumista huvila-alueella. Huvilan katolla on junatuuliviiri kertomassa tuulen suunnan ja nyt siis veturi-vellikello kutsumassa katetun pöydän ääreen. Tämän vuoden huvilakauden päättäjäisissä nautittiin isännän valmistamaa loimulohta ja Heikki Peltosen kala-perna -nyyttejä (Kiitokset Marjo-Riitta -vaimolle esivalmisteluista.). Hirvilimua nautitaan seuraavalla kerralla. Todella hienoa on myös, että eläkeläisjäseniämme on joukossamme vuodesta toiseen, tänä vuonna Eira Lahdensuo, Terttu Salmisuo ja Aune Vire. Rauhanmajan vellikello kutsuu Kuorasjärven rannalle Sydänmaalle. 19

20 Sinunkin työpaikkasi voi olla unelmatyöpaikka! Tee näin: Lähde: Työterveyslaitos, Miten työt sujuisivat sinun mielestäsi paremmin? Mikä pitäisi yllä yhteishenkeä? Tietääkö pomosi ja työkaverisi, kuinka hyviä ideoita sinulla onkaan? Kerro kehittämisideasi koko porukalle ja innosta muutkin mukaan. Toimi Silloin on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikko. Hanki kyniä ja kasa muistilappuja. Etsi työpaikaltasi seinä, jonka ohi väki väistämättä kulkee: ruokalassa, eteisaulassa tai käytävällä. Tiedota koko henkilökunnalle, että nyt sana on vapaa. Innosta ja kannusta ihmisiä liimaamaan ideoitaan seinälle kaikkien nähtäville. Muistilaput saavat olla nimettömiä. Kokoa porukka, joka käy laput läpi ajatuksella. Nouseeko niistä jokin tietty asia ylitse muiden? Voiko jotkin ideat ottaa heti käyttöön? Ei työsähköpostia tai -tekstaria iltamyöhään! Ideointitalkoot on osa Työterveyslaitoksen Millainen on sinun unelmatyöpaikkasi? -kampanjaa. Tutustu kampanjaan verkossa Pyydä anteeksi, jos unohdit hoitaa homman! Kiitä työtoveriasi pienimmästäkin aiheesta! 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on Ryhmätehtävä 2 Mitä voimme tehdä työpaikalla? Case esimerkkien pohjalta keskustelu ryhmissä ja vinkkien koostaminen kullekin kysymykselle. Kysymykset: 1. Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle? 2.

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa?

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Rakennusfoorumi 10.6.2014 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yksinkertaistuvatko hankintamenettelyt? Eivät! Sääntely ja pykälät

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus.

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. 8 tradenomi 1/14 Kehity KESKUSTELEMALLA Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. teksti kirsi ristaniemi kuvat shutterstock tradenomi 1/14 9 idätkö kehityskeskusteluja

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta)

ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta) 1 (5) ROUSKIS OY:N JA TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY:N YHDISTYMISPROSESSI ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta) 1 Luonnokset yhdistymissopimuksesta,

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) 51 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Jukka Relanderin toivomusponteen liittyen Keskustakirjaston hankesuunnitelman

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Eurokoodiseminaari 2011 8.12.2011 Hanasaari. Liikenneviraston / LVM:n puheenvuoro

Eurokoodiseminaari 2011 8.12.2011 Hanasaari. Liikenneviraston / LVM:n puheenvuoro Eurokoodiseminaari 2011 8.12.2011 Hanasaari Liikenneviraston / LVM:n puheenvuoro Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Investointi -toimiala EUROKOODIT LIIKENNEVIRASTON SUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSA

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA?

HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA? HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA? 1) Otsikon kysymys on aiheellinen, perusteluja 2) Millainen voisi olla ihmiskeskeinen toimintatapa? Irma Kiikkala, TtT, terveydenhuoltoneuvos 04102013

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot