Liikenneministeri vierastaa ajatusta turvallisuuden kilpailuttamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenneministeri vierastaa ajatusta turvallisuuden kilpailuttamisesta"

Transkriptio

1 R a u t a t i e v i r k a m i e s n : o 5 s. 6 Liikenneministeri vierastaa ajatusta turvallisuuden kilpailuttamisesta s. 12 Pohjoismaista yhteistyötä Nevan rannalla Omistajaohjausministeri toivoo hallituksen lunastavan VR:ään liittyvät toiveet s. 10

2 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Talousvastaava Anne Lappeteläinen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Puh. (09) Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 6 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2200 kpl Painopaikka Esa Print Oy 4 Se syntyy sittenkin!? Tarja Turtiainen kuvailee keskusjärjestöjen aikaansaaman raamiratkaisun syntyvaiheita. Hän toteaa, että raamista voidaan sanoa mitä tahansa, mutta sen takana ovat parhaat voimat mitä olla voi: - Ministeri Ihalaisen ja puheenjohtaja Lylyn ensimmäistä raamitulosta on todella vaikea ylittää. RVL käy muiden liittojen tavoin omat neuvottelunsa työnantajajärjestön kanssa mennessä: - Mikäli keskusjärjestöjen välillä todettaisiin, että kattavuus ei riitä, neuvotellut liittokohtaiset sopimukset raukeavat. 6 Liikenneministerillä ei intohimoa avata kilpailua Liikenneministeri Merja Kyllösen mielestä VR:n henkilöstön aseman turvaaminen on ehdoton edellytys sille, että kilpailu Suomen rautateillä ylipäätään voitaisiin avata. - Meillä on se ymmärrys, että EU-komissiosta on tulossa 2012 esitys liittyen raideliikenteen kilpailuun. Henkilökohtaisesti minulla ei ole intohimoa avata kilpailua ellei säädöksiä asiasta tule. 10 Omistajaohjausministeri tyytyväinen VR:n informaatioon Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala toteaa, että VR:llä on maassamme merkittävä palvelutehtävä. Murheita aiheuttavat ympäristön ongelmat sekä ratojen huono kunto: - Vuosien aikana valtion on laiminlyönyt VR:n toiminnan kannalta keskeisiä ratainvestointeja. Hautala kehuu VR:n johdon informoivan sekä ministeriä että virkamiehiä erittäin hyvin. Hän luottaa johdon ja henkilöstöryhmien yhteistyöhön: - Minun on oltava selvillä, missä ilmapiirissä henkilöstöpolitiikkaa harjoitetaan ja miten yt-neuvotteluja käydään. Jos jotain on käytännössä huomauttamista, se on selvitettävä johdon ja henkilöstöryhmien kesken. 14 Onko meillä pian enää ihmisiä hoitamaan asiakaspalvelua? Näin kysyy Etelä-Suomen aluepääluottamusmies Marja Ahokas, kun VR:n asiakaspalveluhenkilöstö on joutunut viime aikoina kohtaamaan VR:ään kohdistuvaa kiukkuista pilkkaa. Hän toteaa: - Vaikka kuinka itse lippu-uudistus onkin, myös omasta mielestäni, tervetullut ja varmasti aikanaan asiakasystävällinen, ovat talomme viime vuosien tapahtumat olleet omiaan vain ajamaan asiakaspalvelua juuri siihen tilanteeseen, jossa nyt ollaan: ihmiset eivät enää jaksa. Mistä löytyy viisasten kivi, kuningasajatus, jolla saataisiin tämä tilanne laukaistua? Kansikuva Seppo Juselius: Pohjoismaista yhteistyötä Nevan rannalla. Vasemmalta Lars Hanssen Norjasta, Karri Peltola ja Kari Vähäuski Suomesta.

3 PÄÄKIRJOITUS 16 Operaatiokeskus kehittää toimintaansa monella alueella VR:n operaatiokeskuksen johtaja Tero Kossilan mielestä VR:llä on Suomen haastavin logistiikka, jota palvelemaan perustettu operaatiokeskus aloitti VR:n pääkonttorissa viime helmikuussa. Operaatiokeskusta tarvitaan rautatieliikenteen operatiiviseen suunnitteluun, päivittäiseen operaatioiden johtamiseen ja valvontaan sekä häiriötilanteiden hallintaan ja johtamiseen: - Operaatiokeskuksella on ollut hyvä startti, mutta olemme alkumetreillä. Raamisopimus liittoneuvottelujen pohjana? Kun Metalliliitto ja Toimihenkilöliitto Pro hyväksyivät pari päivää aiemmin syntyneen työpoliittisen raamiratkaisun työehtosopimusneuvottelujensa pohjaksi, alkanevat palkkaneuvottelut raamin pohjalta muillakin toimialoilla. SAK:n mukaan sopimuksessa on panostettu merkittävästi työelämän kehittämiseen, kuten työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja työttömyysturvan parantamiseen. Raamisopimuksessa on sovittu kahdesta palkkakaudesta. Ensimmäisen 13 kuukauden aikana palkat nousevat enintään 2,4 prosenttia ja seuraavan 12 kuukauden aikana 1,9 prosenttia. Lisäksi vähintään kolme kuukautta töissä olleet kokoaikaiset palkansaajat saavat ensimmäisenä sopimusvuonna 150 euron kertakorvauksen. On muistettava, että palkankorotukset ja laatuparannukset saavat tuoda työnantajalle kustannuksia yhteensä enintään 4,3 prosenttia. Nyt liittokohtaisesti neuvotellaan raamisopimuksen hyväksymisestä ja soveltamisesta. Sopimuksen syntyminen edellyttää laajaa kattavuutta, jota arvioidaan 25. marraskuuta. Mikäli liittovaltuusto niin päättää, myös Rautatievirkamiesliitto (RVL) aloittaa työnantajajärjestö Paltan kanssa neuvottelut raamisopimuksen soveltamisesta. RVL:n nykyinen työehtosopimus on voimassa asti. Aiheesta lisää sivuilla 4-5. Edellisessä lehtemme numerossa ilmaisin toiveen siitä, että uusi lipunmyyntijärjestelmä Teema toimisi, uudistukset onnistuisivat ja henkilökunta saisi kaiken tarvitsemansa tuen. 18 Erilainen kokous seisten Seinäjoen osaston johtokunta piti kesällä erilaisen kokouksen. Seisten ajatukset kulkivat vapaammin ja ideoita syntyi eri tavalla kuin perinteiseen kokoustapaan pöydän ääressä istuen. Toinen erilainen kokoustapa voisi olla kävelykokous ulkona varsinkin valoisaan vuodenja päivänaikaan. Maksimipituudeltaan parin kilometrin kävelykokous sopii erityisen hyvin ideointiin ja keskusteluihin. Sihteeri ja puheenjohtaja ovat tarpeen tässäkin kokouksessa sekä kolmas henkilö, joka ohjaa kävelyn kulkua. No, kaikkien tiedossa on, kuinka asia eteni. VR oli taas pitkän tovin asiakkaiden ja median lempilapsi. Osansa saivat myös rautatiealan ammattijärjestöt, joiden perustehtävä on jäsentensä edunvalvonta. Niin VR:n tapaa toimia kuin henkilökuntaa on moitittu vanhan- jopa tsaarinaikaiseksi ja modernia asiakaspalvelua osaamattomaksi. Ay-järjestöjen on mainittu olevan vahvoja, liiankin vahvoja. Vahvaksi ammattiliitoksi nimittäminen selittämättä mitä se tarkoittaa on yksi keino viedä huomiota yrityksen omista toimista ja ratkaisuista. RVL edustaa jäseniään ja haluaa olla mukana kehittämässä heidän työolojaan myös moderniin suuntaan. Jotta voisimme olla tasavertainen neuvottelukumppani, meidän tuleekin olla vahva. RVL haluaa, jäsentensä edustajana, olla mukana kehittämässä VR:ää tämän päivän ja tulevaisuuden maailmassa onnistuvaksi yritykseksi, jossa henkilöstöä arvostetaan ja jossa henkilöstö viihtyy. Irtisanomisten tie ei ole kuitenkaan se yhteistyömuoto, jota tavoittelemme. päätoimittaja 3

4 puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Se syntyy sittenkin!? Raamisopimuksen aikaansaaminen oli SAK:ssa voimakkaasti puheena jo edellisen sopimuskauden yhteydessä pari kolme vuotta sitten. Nähtiin, että tietynlaisella raamilla voitaisiin turvata paremmin ostovoimaa ja tukea työllisyyttä. Yhtä voimakkaasti EK tyrmäsi ajatuksen ja on oikeastaan siitä lähtien joka käänteessä sulkenut korvansa minkäänlaiselta keskitetyltä kuulostavalta ratkaisulla. Raamin aikaansaamisessa voi nähdä jopa koomisia piirteitä. Pääministeri Jyrki Katainen saarnasi voimakkaasti raamiratkaisun puolesta SAK:n hallituksen kokouksessa. Kuulijat totesivatkin, että tämä joukko on yleensä ollut halukas, mutta kun työnantajapuoli vastustaa. Katainen taas kertoi, että työnantajat sanovat juuri samaan tapaan: kyllähän me, mutta kun työntekijät vastustavat. Ulkopuolisen silmin katsottuna yhtäkkiä suunta vaihtui EK:ssa ja sen puheet mediassa heittivät volttia. Nyt taloudellisen tilanteen takia tarvittiinkin raamiratkaisua ja neuvottelut polkaistiin käyntiin. Lokakuun alussa elettiin kuumeisia hetkiä SAK:n hallituksessa, kun neuvottelijoita odotettiin neuvotteluista. Tunnelma latistui nopeasti kun kuultiin, etteivät neuvottelijat ole signeeranneet neuvottelutulosta. Työnantajan esityksen sisältö jäi selvästi pettymykseksi. SAK:n hallitus totesi, ettei tältä pohjalta synny sopimusta. Metallin mielipide oli erityisen merkittävä. Metallin puheenjohtaja totesikin, että kyllä kansa tälle taputtaa, mutta oma pää jää käsien väliin. Raamisopimus kokonaisuutena ei kalpene menneiden vuosien tupoille laatuasioissa, mutta siitä puuttui kokonaan panostus alempiin palkkoihin. Toinen ongelma oli, että työnantajan panos koettiin mitättömäksi, se istui ikään kuin valtion housuilla tuleen. Myös mediassa oli aistittavissa pettymys. HS otsikoi, että työmarkkinoilla hylättiin maltti ja suurempi etu. EK:n kommentit olivat ilmeitä myöten selvät: tämä oli nyt tässä ja tupoilut haudattu eikä neuvottelupöytään ole paluuta. Vaan eipä ollutkaan. Viikonlopun jälkeen palattiin taas neuvottelupöytään raamisopimus edelleen tavoitteena. Keskusjärjestöjen välinen ratkaisu syntyi torstaina 13. päivä, kun neuvottelijat olivat signeeranneet neuvottelutuloksen ja myös keskusjärjestöjen hallitukset hyväksyivät sen. Epävarmuustekijänä ollut Metallin suhtautuminen ratkesi viikonlopun aikana ja sekin totesi lähtevänsä neuvotteluihin raamin pohjalta. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tiedossa, saavuttiko Metalli neuvottelutuloksen työnantajapuolen kanssa. Mikäli ei saavuttanut, raamisopimus todennäköisesti kaatuu. Mutta oletetaan, että Metallissa sopimus syntyy. Sen jälkeen alkaa muillakin järjestöillä kiireiset neuvottelut. Vaikka aikaa onkin nyt ns. normaalia tupoa enemmän, varsinaista neuvoteltavaa on normaalia enemmän. Raami on vain raami ja ajatukset työntekijäpuolella ja työnantajapuolella potin jakamisesta saattavat olla hyvinkin erilaiset. RVL:n valtuusto päättää ylimääräisessä kokouksessaan , aloitetaanko tes-neuvottelut Paltan kanssa raamisopimuksen pohjalta. On mielenkiintois- 4

5 ta nähdä, miten Palta pyörittää neuvotteluja 42 liiton kanssa 144 sopimuksesta. Raamista voidaan sanoa mitä tahansa, mutta mielestäni sen takana ovat parhaat voimat mitä olla voi. Ministeri Ihalaisen ja puheenjohtaja Lylyn ensimäistä raamitulosta on todella vaikea ylittää. Laatuasioista voi nostaa esille esimerkiksi työntekijän koulutustilin ja yli 55-vuotiaiden koulutusvapaan sekä lomakorvauksen jaksotuksesta luopuminen. Myös vuorotteluvapaan jatkumista pidän hyvänä asiana. Takaraja raamiratkaisussa on 25. päivä marraskuuta. Siihen mennessä käydään neuvottelut ja tehdään niiden pohjalta päätökset omissa päättävissä elimissä. Mikäli keskusjärjestöjen välillä todettaisiin, että kattavuus ei riitä, neuvotellut liittokohtaiset sopimukset raukeavat. Oman tulevaisuuden pohtimista RVL:n hallituksen ja pääluottamusmiesten neuvottelupäivillä kuultiin Veturimiesten liiton puheenjohtajan Risto Elosen selvitys kuljetusliittojen yhdistymishankkeen vaiheesta. Tavoitteena on yksi liitto (ei nykyisten liittojen unioni), jolla on yhteinen talous, yhteiset toiminnot ja toimielimet. Edunvalvontatyö tapahtuisi sektorikohtaisesti, sektoreille tullaan nimeämään vastuulliset vetäjät. Aikataulutus perustuu mukana olevien liittojen päättävien elinten kokouksiin. AKT ottaa kantaa hankkeeseen ilmeisesti 2014 kesäkuun kokouksessaan ja muut mukana olevat sitä ennen. Varsinainen toiminta alkaisi tämän jälkeen. Uusi liito on tarkoitus saada rakennettua nyt mukana olevalla joukolla, sen jälkeen on mahdollista muidenkin liittojen tulla mukaan. Esityksen pohjalta käytiin pitkä ja perusteellinen keskustelu. Omasta tahtotilasta on syytä käydä jatkuvaa keskustelua osastojen tilaisuuksissa. Neuvottelupäivillä perustettiin myös uusi työryhmä, joka miettii RVL:n rakenteen uudistamista. Työryhmään kuuluvat pääluottamusmiehet. Median käsityksistä Joskus lehtikirjoitus osuu naulan kantaan. Jo otsikko Yksityistämismuoti mennyt liiallisuuksiin herätti huomiota ja pisti lukemaan jutun. Kirjoituksessa kysyttiin, onko yhtiöittämis-, ulkoistamis- ja yksityistämismuodissa menty liian pitkälle. Kirjoituksessa ei haikailtu menneen perään, mutta todettiin, että julkiset laitokset yleensä epäonnistuvat matkiessaan pörssiyhtiöitä. Esimerkkinä oli jo kaikkien tuntema Britannian rautateiden yksityistäminen, joka vei katastrofiin. Jutun mukaan Helsingin seudun bussiliikenteen täydellinen yksityistäminen johtaisi kai parin kansainvälisen ketjun valtaan, lippujen kallistumiseen ja palvelun heikkenemiseen. Siksi kilpailua kiskoilla ei kannata avata ainakaan henkilöliikenteessä, oli loppupäätelmä. No, todellisuudessa tiedämme, että kilpailun avaamisesta puhutaan niin paljon, että siitä tulee itseään toteuttava ennuste. Eikä vähiten syyllinen ole EU ja sen vaikutus kansalliseen toimintaan. 5

6 Liikenneministeri Merja Kyllösellä on halu saada rautatieverkosto pitkäjänteisesti kuntoon: - Nyt kipeimpinä kunnostuskohteina ovat liikenteenohjausjärjestelmä ja raiteet. Eu-komissiosta ensi vuonna esitys Liikenneministerillä ei intohimoa avata kilpailua Teksti ja kuvat: Soile Olmari Liikenneministeri Merja Kyllösen mielestä VR:n henkilöstön aseman turvaaminen on ehdoton edellytys sille, että kilpailu Suomen rautateillä ylipäätään voitaisiin avata. 6

7 Jos lainsäädäntö ohjaa tai velvoittaa meitä kilpailuun, näen että pelisäännöt on kokonaisuutena sovittava henkilöstöjärjestöjen kanssa. Liikenteenohjauksen läpinäkyvyyden takaaminen mahdollisessa kilpailutilanteessa on jo vuosien ajan ollut esillä yhtenä järjestettävänä asiana. Nyt liikenteenohjaajat työskentelevät VR:n palkollisina. Keskustelu liikenteenohjauksen toimintojen uudelleenjärjestelystä on Kyllösen mukaan nyt vähän tyrehtynyt, koska hallitusohjelman linjaukset ovat sen verran tiukat henkilöliikenteen osalta. - Ennen kuin liikenteenohjausta lähdetään viemään uusille urille, asiaa on tarkasteltava viimeisen päälle tarkkaan. Kyllönen painottaa, että liikenteenohjaukseen liittyy merkittävä turvallisuusnäkökulma: - Olen vierastanut ajatusta turvallisuuden kilpailuttamisesta. Siitä ei pitäisi koskaan tehdä markkinavoimien pelikenttää. Kilpailu EU:n käsissä Kilpailua lähiliikenteen osalta ei voi avata ennen vuotta 2017 eikä kaukoliikenteessä ennen vuotta Mitä suuria etuja kilpailu Suomen rautatieliikenteessä antaisi etenkin, jos VR:n kilpailijat olisivat pieniä toimijoita? Kyllönen pitää isoimpana haasteena ihmisten toiveita kilpailijoiden tuomista uusista junavuoroista: - Helsingin ratapihan kapasiteetti ei riitä lisäliikenteelle. Kilpailu ei ole ratkaisu. Ministeriä sitovat pitkälti hallitusohjelman linjaukset: - EU:n kilpailusääntöihin pohjautuvasta kilpailusta henkilöliikenteen osalta voidaan päättää vasta kilpailun avaamisen hyödyistä ja haitoista tehdyn perusteellisen kokonaistaloudellisen arvion pohjalta. - Meillä on se ymmärrys, että EU-komissiosta on tulossa 2012 esitys liittyen raideliikenteen kilpailuun. - Henkilökohtaisesti minulla ei ole intohimoa avata kilpailua ellei säädöksiä asiasta tule. Jos kilpailuun mennään, hallitusohjelmassa edellytetään kokonaistaloudellista tehokkuutta, raideturvallisuutta, palvelujen saatavuutta ja henkilöstön aseman tasa-arvoista turvaamista. Seinäjoki Oulu -välin valmistuminen elämän ja kuoleman kysymys Miten VR:lle luodaan edellytykset pärjätä mahdollisessa kilpailutilanteessa? Haastattelu tehtiin eduskunnassa, jonka portailta on hyvä näkymä ahtaalle Helsingin ratapihalle: - Toivon, että ihmiset esittäisivät meille suoraan rautatiematkustamiseen liittyviä ongelmia ja ratkaisumalleja; monesti arjen toimijoilta tulee hyviä ja melko yksinkertaisia ratkaisuja. Kansalaisia vartenhan rautatiejärjestelmä on olemassa. 7

8 Liikenneministeri toivoo VR:n henkilöstön puolesta, että tulisi päivä, jolloin voisi sanoa, että nyt meni hienosti: - Ihminen ei jaksa henkisesti tilaa, jossa ollaan aina sarvien ja hampaiden välissä. Kyllönen uskoo, että hallitus on oikeasti sitoutunut Suomen raiteiden kuntoon laittamiseen. - Olen tyytyväinen 20 miljoonan euron lisärahoitukseen Sillä saadaan tehtyä noin 30 km pahimpien routavaurioiden korjauksia, 100 km vanhentuneiden kannatinlankojen uusimisia ja 150 km yli-ikäisten kiskojen vaihtoja. - Lisäpanostus ratojen kunnostukseen nousee 20 miljoonasta aina 35 miljoonaan euroon vuoteen 2015 mennessä. Vuosittain käytetään keskimäärin 80 miljoonaa euroa korjausinvestointeihin. - Perusteet, elementit ja infra on saatava siihen kuntoon, että VR voisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta me emme ohjaa, kuinka VR:n tulisi toimia. Omistajaohjauksesta vastaa kehitysministeri Heidi Hautala. Liikenneministeriöllä ja valtion omistajaohjauksella on selkeä työnjako, Kyllönen toteaa. Hänen mielestään esimerkiksi Seinäjoki Oulu -välin valmistuminen on elämän ja kuoleman kysymys. - Siitä rahoituksesta on nyt huolehdittu. Myös kalustokysymystä on mietitty mahdollisen kilpailuttamisen varalta. - Ajatusmalli on se, että liikenteen tilaajaorganisaatio tarjoaisi kaluston liikennepalveluja tarjoavan operaattorin käyttöön Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy:n malliin. Olemme pyrkineet varautumaan kaikkeen mahdolliseen, jos kilpailu-ukaasia maailmalta tulee. Liikenneministeriön organisaatiouudistus valmistumassa Liikenneministeriön ja valtion omistajaohjauksen lisäksi liikenneasioissa työrukkasina toimivat Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Minkälainen työnjako on ministeriön ja virastojen kesken? - Liikennevirasto vastaa raiteiden kunnossapidosta ja infran hallinnasta. Trafi vastaa liikennejärjestelmän sääntelystä, valvonnasta, kehittämisestä ja turvallisuuden kehittämisestä sekä edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä. Meidän tehtävämme on lainsäädäntä ja erilaiset säädösasiat. - Liikenne- ja viestintäministeriön sisällä tehtävä organisaatiouudistus on vielä loppusuoralla, Kyllönen kertoo. Vuoden loppuun mennessä valmistuvan organisaatiouudistuksen tavoitteena hän mainitsee henkilöstön osaamisen parhaan käyttöönoton. - Jokainen saa antaa parhaan panoksensa ja voi itse vaikuttaa omaan työnkuvaansa. Jos joku on autotekniikan asiantuntija, häntä ei laiteta ratkaisemaan raideliikenteen asioita. 8

9 Ihmisten tekemät asiat korjattavissa Mitä ministeri ajattelee VR:n ongelmista ja kielteisestä julkisuudesta? - Rehellisesti sanottuna olen aidosti surumielinen siitä, ettei VR:llä ole ollut edes eteenpäin vievää onnenkantamoista mukana. Rautatieliikenne on toimialue, johon kaikki ihmiset ottavat vahvastikin kantaa. - Syyttely ei ole ratkaisu vaan se, että ongelmat korjataan. Meidän kanta on, että uudistus on tosi hieno systeemi, kunhan se saadaan kunnolla toimimaan. Ministeri on hyvissä keskusteluyhteyksissä VR:n toimitusjohtaja Mikael Aron kanssa: - Minulla on rauhaa rakentava tapa tehdä asioita, mutta haluan myös kertoa omista näkökulmista, ajatuksista, toiveista ja tavoitteista. - Pirtaani ei sovi ajatus, että sättisin tai syyttäisin julkisesti toimijoita. Asiat ovat yleensä korjattavissa niin kauan kun ne ovat ihmisten tekemiä. Mutta asiat eivät myöskään korjaannu, ellei toiselle osapuolelle tee selväksi, mitä halutaan korjata. - Ja on hyvä katsoa peiliin, jotta ymmärtää missä itsellä on mennyt pieleen ja voiko omallakin puolella hoitaa hommat paremmin. Kyllönen korostaa, että omistajaohjauksessa mietitään VR:n lippu-uudistuksen onnistumista ja mitä siitä on opittavaa. - Liikenneministeriöllä on vastuu raiteista ja rakenteista. Ne olisi kyettävä päivittämään sille tasolle, että myös uudet junat pystyisivät kulkemaan. Lisärahaa rautateille Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö Hallitus esittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle 2 375,4 miljoonan euron määrärahoja vuodeksi Liikennepolitiikkaan esitetään yhteensä 1 904,1 miljoonaa euroa, josta liikenneverkon osuus on 1 661,9 miljoonaa. Viestintäpolitiikkaan ohjataan 20,3 miljoonaa euroa. Liikenneministeri Merja Kyllösen mukaan junaliikenteen luotettavuuden lisääminen ja häiriöherkkyyden vähentäminen on hallitukselle tärkeää: - Ratojen kunnostukseen ohjataan ensi vuonna 20 miljoonaa euroa lisää rahaa ja lisäpanostus nousee aina 35 miljoonaan euroon asti vuoteen 2015 mennessä. Pohjoisen Suomen tärkein investointi on Pohjanmaan ratahankkeen loppuunsaattamisen varmistaminen. Hanke on kokonaisuudessaan yksi Suomen suurimmista liikennehankkeista. Seinäjoen ja Oulun välisen rataosuuden rahoitus jatkuu Käynnistettävien liikennehankkeiden kustannusarvio on yhteensä 238 miljoonaa euroa, joka jakautuu vuosille Meneillään oleviin väylähankkeisiin hallitus esittää 511,8 miljoonan euron määrärahaa. Lisäksi elinkaarihankkeisiin hallitus esittää 47,9 miljoonaa euroa. Seinäjoki Oulu -ratayhteyden palvelutason parantaminen etenee suunnitellusti. Hallitus esittää vuoden 2012 budjettiin perusparannuksen loppuunsaattamiseksi 344 miljoonan euron valtuutta ja 100 miljoonan euron määrärahaa. Lisäksi vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä on esitetty, että Kokkola Ylivieska välin toinen raide toteutetaan perinteisellä budjetointimallilla ja luovutaan elinkaarirahoitusmallista. Ratayhteyden perusparannus on valmis 2017, jolloin valmistuu myös Kokkola Ylivieska välin kaksoisraide. Perusväylänpitoon 935,4 miljoonaa euroa Perusväylänpitoon kuuluvat väylien päivittäinen ylläpito ja hoito, loppuun käytettyjen rakenteiden korvaaminen, liikenteen ohjaus sekä pienet investoinnit. Etusijalle asetetaan teiden, ratojen ja vesiväylien päivittäinen liikennöitävyys. Teiden kunnossapitoon kohdennettaisiin 528 miljoonaa, ratoihin 315 miljoonaa ja meriväyliin 92 miljoonaa euroa. Korjauksiin ja ylläpitoinvestointeihin kohdennettaisiin noin 290 miljoonaa. Ratojen kunnostukseen ohjataan 20 miljoonaa euroa lisää. Lisärahaa ohjataan muun muassa Pieksämäki Kuopio välin korvausinvestoinnin aikaistamiseen. Sepelin ja kiskojen vaihto alkaa vuonna 2012 noin 10 miljoonalla eurolla. Hanke on kokonaisuudessaan 75 miljoonaa euroa ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2015, jolloin nopeuksia voidaan nostaa 70 kilometrin matkalla. Liikenteen tukemiseen ja ostoihin esitetään 202,1 miljoonan euron määrärahaa. Junien kaukoliikenteen ostoihin käytetään 32,7 miljoonaa euroa ja junien lähiliikenteen palveluja ostetaan 9,7 miljoonalla eurolla. 9

10 VR informoi esimerkillisesti omistajaohjausta Teksti ja kuvat: Soile Olmari - VR:llä on maassamme merkittävä palvelutehtävä. Tämän kiinnipitämisessä murheita aiheuttavat ympäristön, kuten talven aiheuttamat ongelmat sekä ratojen huono kunto. Vuosien aikana valtio on laiminlyönyt VR:n toiminnan kannalta keskeisiä ratainvestointeja. Näin toteaa valtion omistajaohjauksesta vastaava kehitysministeri Heidi Hautala, joka keskustelee tiiviisti VR:n asioista liikenneministeri Merja Kyllösen kanssa. - Nyt on vuosisadan tilaisuus jatkaa laajaa julkista keskustelua liikennepoliittisista asioista, kun ihmisten huomio on taas lippu-uudistuksenkin takia kiinnittynyt VR:ään. Toivon VR:n hyväksi, että tätä keskustelua jatketaan, Hautala toteaa. Selvityksiä VR:ltä pyytämättä Hautala myöntää, että työnjako omistajaohjauksen, liikenneministeriön ja VR:n kesken voi olla vaikea hahmottaa ulkoapäin: - Omistajaohjauksen tehtävä on huolehtia siitä, että valtion omistamat yhtiöt noudattavat yhteiskunnan asettamia velvoitteita. - Valtio-omistajan on kuitenkin ongelmallista velvoittaa yhtiöitä tiettyihin investointeihin. Tästähän Valtiontalou den tarkastusvirasto VTV moitti valtio-omistajaa VR:n 2008 makuuvaunu tilausten yhteydessä. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala pitää tärkeänä, että ohjaus ei puutu yhtiön toimivalle johdolle kuuluvaan toimintaan: - Keskellä äskeistä VR:n lippuhässäkkää oli tärkeätä, että toimivaa johtoa kohtaan ei osoitettu epäluottamusta. Jatkossa voidaan selvittää, mitä kaikkea tapahtui. - On liikenneministerin, koko hallituksen ja eduskunnan tehtävä huolehtia riittävästä budjettirahoituksesta. Hautala kehuu VR:n olevan esimerkillinen yhtiö siinä, että sen johto informoi sekä omistajaohjauksen ministeriä että virkamiehiä erittäin hyvin: - Meille tulee pyytämättä selvitys, jos on vähänkin aihetta. 10

11 Työnjako omistajaohjauksen virkamiesten kanssa on ministerin mielestä hyvä: - Virkamiehet hoitavat ilman muuta rutiiniasiat, joissa ei ole poikkeuksia. Kaikki isommat asiat tuodaan ministerille. Olen hyvin tyytyväinen työnjakoon. Omistajaohjausosasto ottaa huomioon ministerin linjaukset, jotka korostavat yhteiskuntavastuuta entisestään. Omistajaohjaus on mielenkiintoista Omistajaohjaukseen liittyvät asiat kiinnostavat mediaa ja ihmisiä selvästi enemmän kuin esimerkiksi kehitysministerin työhön liittyvät kehitysyhteistyöasiat. - Kaikista minulle tulevista haastattelupyynnöistä kolme neljäsosaa koskee omistajaohjausta. Vaikka työ ajallisesti painottuu kehitysministerin puolelle, pyrin kyllä löytämään tarpeeksi aikaa myös omistajaohjaukseen, johon kuuluvat myös tapaamiset yhtiöiden johdon, ammattiliittojen ja tietysti muiden ministerien kanssa. - Eduskunnan kyselytunneille valmistautuminen on tosi tärkeätä. Minun pitää olla hyvin selvillä tapahtumista ja myös mahdollisista kriisitilanteista. Vaikka ministerillä on tukkoinen kalenteri, omistajaohjausasioihin täytyy hänen mielestään olla aikaa: - Se ei ole mikään toisarvoinen tehtävä. Pidän sitä myös mielenkiintoisena tehtävänä; se on laaja-alainen ja kattaa yhteiskunnan kaikki prosessit. Kansalaisten kiinnostus on taattu, Hautala naurahtaa. Ministeri luottaa johdon ja henkilöstöryhmien yhteistyöhön VR:n muutosohjelman myötä yhtiön tehtäviä on organisoitu uudelleen ja tähän mennessä jonkin verran yli 100 työntekijää on irtisanottu. Kaikkiaan tavoitteena on vähentää kolmessa vuodessa henkilötyövuotta, suurin osa ns. luonnollisen poistuman kautta. Kuuluuko työllisyyspolitiikka millään tavalla valtio-omistajalle? - Vastuu siitä, että noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa yleisesti tietysti kuuluu; täytyy olla hyvin vankat taloudelliset ja tuotannolliset perusteet ennen kuin yhtiöissä lähdetään vähentämään henkilöstöä, Hautala vastaa. - Minun on oltava selvillä, missä ilmapiirissä henkilöstöpolitiikkaa harjoitetaan ja miten yt-neuvotteluja käydään. Nyt VR:n johto yrittää modernisoida yritystä palveluhenkisemmäksi ja siihen tarvitaan myös henkilöstön panos ja tuki. Ministeri on saanut VR:n toimivalta johdolta ja hallitukselta yhtiön muutosohjelmaan liittyvät perustelut: - Minun täytyy varmistua siitä, että johto toimii lain mukaan ja henkilöstöryhmien kanssa yhteistyössä. Jos jotain on käytännössä huomauttamista, se on selvitettävä johdon ja henkilöstöryhmien kesken. - Tietysti perehdyn myös mielelläni työntekijäjärjestöjen kantoihin, mutta en voi ryhtyä neuvotteluosapuoleksi. Toivon VR:lle kaikkea hyvää ja että maan hallitus lunastaa VR:ään liittyvät toiveet. Ministeri poistaisi ympäristölle haitalliset tuet Hautala ei usko, että rautatiealan kilpailutus ratkaisee VR:n ongelmia: - Mutta varmasti tiettyjä toimintoja pitää pyrkiä parantamaan; kilpailu eri liikennemuotojen välillä on kovaa ja siihen hallitus ja eduskunta voivat vaikuttaa. - Ympäristön kannalta haitallisten tukien poistaminen parantaisi VR:n asemaa. Verotuksessa on pystyttävä suosimaan joukkoliikennettä. Esimerkiksi oman auton käytöstä maksettavat kilometrikorvaukset ovat sellaisia, jotka saavat ihmiset valitsemaan auton myös työmatkallaan, Hautala pohtii. - VR näyttää uskovan tulevaisuuteen äskettäin julkistettujen isojen veturihankintojen myötä. Myös Venäjän kanssa yhteisen yhtiön toiminta, Allegro-yhteys Helsingin ja Pietarin välillä, on ylittänyt kaikki odotukset. 11

12 TJNS:n edustajakokous ja kurssi Suomessa Teksti ja kuvat: Seppo Juselius RVL:n pohjoismaisten veljesjärjestöjen edustajia osallistui Helsingissä järjestetylle kurssille. 12

13 Pohjoismaiset veljesjärjestöt kokoontuivat vuosittaiseen tapaamiseensa Helsingissä syyskuussa Hotelli Arthurissa. RVL toimi tänä vuonna järjestäjänä niin edustajakokoukselle kuin pohjoismaiselle kurssillekin. Vuonna 2012 vetovastuu järjestämisestä on Ruotsilla. Edustajistokokouksessa käytiin läpi muun muassa viime vuoden kokouksessa sovitut selvitykset eri pohjoismaisten liittojen palkkausjärjestelmistä, palkkakehityksestä, koulutuskysymyksistä sekä eri maiden ammattijärjestöjen rakenteista, järjestäytymisasteista ja sopimuksista. Lisäksi kuultiin katsaus kunkin maan viime vuoden toimintakertomuksesta. Keskustelua käytiin vilkkaasti ja laajaalaisesti eri maiden tilanteista ja näkemyksistä. Todettiin, että kaikissa muissa pohjoismaissa henkilöstöjärjestöjen edustajien kuulumista rautatieyhtiöiden hallituksiin pidetään itsestäänselvyyksinä paitsi Suomessa. Edustajakokous päättyi 14.9., jolloin tapasimme tulevat pohjoismaisten opintopäiviemme kurssilaiset Helsingin asemalla Allegro-junan luona. Ohjelmaan kuului matka Pietariin, joka oli pohjoismaisille vieraillemme etukäteen suuren mielenkiinnon kohteena. Matka sujui suunnitelmien mukaan ja Helsinkiin palasimme seuraavana iltana. Tuhti tietoannos Suomen rautatielan tulevaisuudennäkymistä Varsinainen TJNS:n pohjoismainen kurssi alkoi perjantaina VR:n kehitysjohtaja Rolf Janssonin esityksellä. Hänen aiheenaan oli VR:n valmistautuminen rautatielan kilpailuun. Lisäksi luennoitsijoina olivat VR:ltä Erik Söderholm ja Antti Korhonen,, jotka valottivat Suomen rautateiden tavara- ja matkustajaliikenteen tulevaisuusnäkymiä. Kehitysjohtaja Rolf Jansson kertoi VR:n valmistautumisesta rautatiealan kilpailuun. Vasemmalla kurssin vetäjä Viola Boström ja keskellä Tarja Turtiainen. kael Nyberg ja VR:ltä Otto Lehtipuu. Tarja Turtiainen tarkasteli SAK:n sisäisiä rakennemuutoksia ja kehitystä. Lauantain ohjelma painottui SAK:n edustajistokokouksen tulevaisuuden linjauksiin, joista kertoi SAK:n järjestösihteeri Anita Spring. Palaute kurssista oli hyvä ja erityisesti kiitokset ansaitsee kurssin vetäjä Viola Boström. Suomesta kursseille osallistuivat Henry Kulin, Marja Ahokas, Kari Vähäuski, Juha lahtinen, Marjatta Hakala sekä Karri Peltola. Suomen hallituksen liikennepoliittisista linjauksista olivat keskustelemassa liikenneministeriön osastopäällikkö Mi- Allegro vei osallistujat vuorokauden vierailulle Pietariin. 13

14 Luottamuksella Etelä-Suomen aluepääluottamusmies Nyt olisi helppo röyhistää rintaa ja sanoa Emmekös me varoittaneet, mutta mitä se hyödyttää? On tapahtunut varmaan pahin kauhuskenaario; VR on nykyään kiukkuisen pilkan aihe, päivän vitsi. Onko meillä pian enää ihmisiä hoitamaan entisestään arvostelulle alttiimpaa asiakaspalvelua? Itse toimitusjohtaja haastattelussaan (HS 22.9.) toteaa, että VR:n organisaatio ja henkilökunta eivät vielä ole nykyajan vaatimusten mukainen: Mutta organisaatiota ja johtoa on jatkuvasti muokattu nykyaikaisemmaksi palveluorganisaatioksi. Viime aikoina on rekrytoitu sellaisia työntekijöitä ja johtajia, joiden kokemus auttaa entistä paremmin palvelemaan asiakkaitamme. Siis palkkaamalla johtajia ja (jopa) työntekijöitä, jotka kokemuksellaan parantavat asiakaspalvelua? Miltä tämä kuulostaakaan vielä talossa olevan asiakaspalvelussa toimivan henkilöstön korvissa? Olipa yksittäinen henkilö lipputoimistossa tiskin takana, puhelinpalvelussa, työ- tai vapaaajan matkalla (varsinkin junassa), oman perheen, ystävien tai tuttavien parissa, hän saa kuulla aivan varmasti mielipiteitä omasta työnantajastaan ja ikävässä mielessä. Näin käy lähes kaikkialla, jossa ihmiset tietävät ko. henkilön työskentelevän VR:llä. Vaikka kuinka itse lippu-uudistus onkin, myös omasta mielestäni, tervetullut ja varmasti aikanaan asiakasystävällinen, ovat "talomme" viime vuosien tapahtumat olleet omiaan vain ajamaan asiakaspalvelua juuri siihen tilanteeseen, jossa nyt ollaan: Ihmiset eivät enää jaksa. Aina uuden myllerryksen tultua, henkilöstö on jaksanut venyä ja venyä ajatellen, että kyllä tästä vielä selvitään. Mutta nyt näyttää siltä, että tämäkin tie alkaa olla tukossa. Kauniita eleitä Uuteen lipunmyyntijärjestelmään liittyneiden ongelmien aikana ainakin isoimmilla asemilla tehtiin kauniita eleitä: järjestettiin ulkopuolista apua neuvomaan matkustajia ja jakamaan korvausanomuskaavakkeita sekä junahenkilökuntaa myymään lippuja pikalipunmyyntipisteisiin. Lipputoimistoihin tarjottiin kahvia, hedelmiä, leipiä yms. Nämä olivat pieniä pisaroita meressä. Toki parempia kuin ei mitään, ja ainakin edes jotakin. Tosin, onpa minulle sanottu, että tuntuu suorastaan ja vain "kettuilulta", kun tarjottavia ei ehditä useinkaan nauttia edes sillä pakolla aikaan saadulla palkattomalla lepotauolla. Minulle vastataan työnantajan puolelta, että tauot pidetään ja kotiin päästään ajoissa. Mutta kun viestit kentältä kertovat aivan muuta. "Vanhanaikainen" asiakaspalvelu, jossa yritetään myydä asiakkaalle lippu saman tien, ei ole enää asiakaspalvelua vaan neuvontaa. Ja asiakkaat ohjataan käyttämään muita vielä toimivia myyntikanavia, jos hiemankaan seuraan häiriö- tai "koittakaapa tätä kikkaa"- viestejä, vähän epävarmasti. Eli tarkoitus ei olekaan myydä lippuja, vain ystävällisesti palvella? No, uusi toimintatapa on vain opeteltava ja nieltävä ne nöyryyttävätkin kommentit niin VR:n johdon kuin palveltavien asiakkaiden taholta. Kaiken lisäksi on nieltävä myös ne ihmettelyt, että missä kaikki palveluneuvojat ovat. Mutta kas, asiakaspohjainen vuorosuunnittelu laski, että enempää palveluneuvojia ei tarvita, lepotauko on palkatonta omaa aikaa ja suo se sentään vapaapäiviäkin silloin tällöin - vielä. Laski se myös nuorempien - sanoisinko heidän, jotka eivät olleet niin sitoutuneita työpaikalleen - motivaation alas. Niin alas, että heistä monet totesivat elämää olevan muuallakin kuin töissä VR:llä ja "nostivat kytkintä". Olisivatko he voineet jäädä, jos puheet liioista työntekijöistä (ei tietenkään näin suoraan sanottuna) olisi siirretty vaikkapa siihen hetkeen, kun uusi myyntijärjestelmä toimii moitteettomasti - ja myös palveltavat asiakkaat sen ymmärtävät? 14

15 Luottamuksella Mistä löytyy viisasten kivi? Parempaa kuvaa ei varmaan anna julkisuudessa luettavat haastattelut. Toki niistä poimitaan aina parhaimmat palat ja ehkä irrotettuna kokonaisuudesta. Joka tapauksessa haastatteluista on välittynyt viesti, kuinka tsaarinaikaisia olemme. Tarkoitetaanko sillä työntekijöitä vai koko toimintaa? Työntekijä kokee väsyneessä mielessään viestin suoraan moitteeksi itselleen ja että talon johto ei työntekijöitään arvosta. Yksioikoista tietoa tai vastausta ei varmaan kenelläkään ole kysymykseen, miten tästä eteenpäin. VR:llä on aloitettu suurin toivein työhyvinvoinnin parantaminen. Kerätään muun muassa purkuryhmiä huonoon oloon, tuetaan yksilön ja työyhteisön vointia niin fyysisesti kuin psyykkisesti, pohditaan (toteutetaankin) palkitsemista ja kerätään uutta tietoa henkilöstötutkimuksella. Toivottavasti kaikki jaksavat siihen vastata "totta puhuen, mitään liioittelematta, mitään salaamatta". Mistä löytyy viisasten kivi, kuningasajatus, jolla saataisiin tämä tilanne laukaistua? Tulisipa vaikka oikein leuto ja vähäluminen talvi koko rataverkon kohdalle. Sivummalla voisi pöllytä lumi ja paukkua pakkaset. Muuten olemme kaikki liemessä. 15

16 Operaatiokeskus kehittää toimintaansa monella alueella Teksti ja kuvat: Soile Olmari 16 Suomen rautateillä kulkee päivittäin matkustajaa, junavuoroa ja yli tavaraliikenteen vaunua km:n rataverkolla, josta 90 % on yksiraiteista. Päivittäin on työvuorossa 900 kuljettajaa ja 500 konduktööriä. Liikennettä ohjataan 14:ssä ratapihan ohjauspisteessä ja 20:dessa liikenteenohjauspisteessä. VR:llä on Suomen haastavin logistiikka, totesi VR:n operaatiokeskuksen johtaja Tero Kossila vieraillessaan Rautatievirkamiesliiton hallituksen ja pää- Tero Kossila kertoi, että VR:n operaatiokeskuksen toiminnan tunnetuksi tekemiseksi aiotaan syksyllä järjestää avoimet ovet. luottamusmiesten neuvottelupäivillä. Tätä Suomen haastavinta logistiikkaa palvelemaan perustetussa operaatiokeskuksessa on deksän päätoimintoa: yhsapidon ohjaus, Vetokaluston ohjaus, Tavaraliikenteen ohjaus ja vuoden lop- Kuljetuspäällikkö-toiminto, Tiedotus, Kuljettajien käytönohjaus, Konduktöörien käytönohjaus, Kuljettajien help desk, Kunnospuun mennessä käynnistyvä Kaluston käytönohjaus. Keskus aloitti toimintansa VR:n pääkonttorissa viime helmikuussa. Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa toimivat operaatiopisteet. Keskuksessa työskentelee noin 110 henkilöä. Operaatiokeskusta tarvitaan rautatieliikenteen operatiiviseen suunnitteluun, päivittäiseen operaatioiden johtamiseen ja valvontaan sekä häiriötilanteiden hallintaan ja johtamiseen. Syksyllä käynnistetään uutena toiminta-alueena kaluston käytönohjaus: - Toimintojen uudistaminen ja kehittäminen on useamman vuoden kestävä projekti, Kossila sanoi. Hän korosti varautumisen merkitystä: - Meillä on vielä paljon kehittämistä, että nähtäisiin ennakolta mahdollisia häiriötilanteita ja pystyttäisiin myös varautumaan niihin ennakolta. Työn laatu avainasemassa Mietittäessä, mitä lisäarvoa operaatiokeskus VR:lle antaa, Kossila totesi laadun olevan avainasemassa: - Laatu ja resurssien tehokas hyödyntäminen on perusta hyvälle täsmällisyydelle ja toimintavarmuudelle. - Meidän pitää voida vaikuttaa täsmällisyyden kehittymiseen niin, että häiriötilanteissa voidaan palata normaaliolosuhteisiin mahdollisimman nopeasti. Haluamme myös tavoitella kustannussäästöjä laadukkaalla suunnittelulla. - Häiriöviestinnän laadun parantaminen vaikuttaa keskeisesti asiakastyytyväisyyteen ja työmme laatu vaikuttaa myös suoraan VR:n henkilöstön työviihtyvyyteen ja motivaatioon, Kossila arveli. Hänen mielestään operaatiokeskuksella pitäisi tulevaisuudessa olla rooli myös aikataulusuunnittelussa: - Meidän pitäisi pystyä antamaan informaatiota siitä, mikä toimii ja mikä ei; aikataulusuunnittelun laadulla on keskeinen vaikutus liikennesuunnittelulle. On myös tärkeätä, että suunnitteluorganisaatiot keräävät palautetta kentältä.

17 Muutos- ja uudistumishalukkuutta löytyy Kossila arvostaa operaatiokeskuksen henkilöstön asennetta, innostusta, positiivista ilmapiiriä ja hyvää motivaatiota: - Ne ovat hyviä vahvuuksia rakentaa toimintaa samoin kuin johdon osoittama kiinnostus ja toimiva yhteistyö sidosryhmien kanssa. - Liikenteenohjauksen kanssa on päästy hyvään vuoropuheluun. Meillä on käytettävissä hyvää asiantuntemusta, erinomaiset tilat VR:n pääkonttorissa ja hyviä sovelluksia. Olemme myös määritelleet kattavat kehityssuunnitelmat. Muutos- ja uudistumishalukkuutta löytyy. - Toisaalta vielä on erittäin paljon kehitettävää ja parannettavaa, kuten johtamisjärjestelmän määrittäminen. Kaikkea ei pystytä ratkaisemaan kerralla. Toiset toiminnot ovat pidemmällä kuin toiset. Tärkeintä on, että joka rintamalla haluamme nostaa osaamista ja suorituskykyä. Jokaisella toiminnolla oma kehitysohjelmansa Strategisina tavoitteina Kossila mainitsi operaatiokeskuksen toiminnan käynnistysvaiheen loppuun saattamisen sekä toiminta- ja suorituskyvyn nostamisen kaikissa toiminnoissa. - Suorituksen osalta tavoitteita ovat täsmällisyyden ja asiakastyytyväisyyden parantaminen sekä epäsäännöllisyyskustannusten vähentäminen. Kehittämistavoitteita ovat johtamisjärjestelmän rakentaminen, organisaatiorakenteen uudistaminen, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, henkilöstön suorituskyvyn nostaminen, hyvä ilmapiiri sekä motivaation vahvistaminen. Jokaiselle toiminnolle on oma kehitysohjelmansa: - Tämän vuoden strategisia hankkeita ovat johtamisjärjestelmän määrittäminen ja käyttöönotto, organisaation uudistaminen sekä täsmällisyyden ja asiakastyytyväisyyden kehitystoimet. Meillä on selkeä tahtotila saada asiakkaat mukaan VR:n uuteen maailmaan. Uusi operatiivinen vuoro-organisaatio perustuu liikennelajipohjaiseen tiimiorganisaatioon: - Meillä on lähiliikennetiimi, kaukoliikennetiimi ja tavaraliikennetiimi. Tavoitteena on tiivis yhteistyö. Kossilan haaveena on, että operaatiokeskuksessa tuotetaan päiväraportteja, joista saa operatiivista tietoa päivittäin tarvittaessa vaikka linjoittain: - Tällöin voimme informoida sidosryhmiä. - Elo-syyskuun vaihteessa käynnistettiin häiriötilannejohtamisen kehitysprojekti, joka jakaantuu neljään moduuliin: johtaminen ja organisointi, johtokeskus, häiriötilanteiden ohjeistus sekä vastuut ja häiriötilanneviestintä. Projektilla tähtäämme yhtenäiseen toimintaan. Se on iso haaste tälle syksylle. Kossilan mielestä on tärkeätä, että henkilöstön ja ammattijärjestöjen kesken toiminta on avointa: - En tunne vielä riittävästi VR:n järjestömaailmaa, mutta haluan kyllä osallistua keskusteluun. - Operaatiokeskuksella on ollut hyvä startti, mutta olemme alkumetreillä. Uskon, että pystymme nopeallakin aikajänteellä tekemään uudistuksia. Vastapainona on hyvä muistaa, että työ vaativassa toimintaympäristössä vaatii aikaa. Uudistusten on pysyttävä hallinnassa, ettei tule häiriöitä. Hankkeita on osattava priorisoida. - Olen vakuuttunut, että voimme rakentaa hyvän ja laadukkaan operaatiokeskustoiminnan. Erityisen tärkeätä on saada juurrutettua tähän hyvään porukkaan innostus ja tekemisen meininki. Operaatiokeskuksella on valoisat tilat VR:n pääkonttorissa. 17

18 Erilainen kokous seisten Teksti: Soile Olmari Kuvat: Marjatta Hakala Seinäjoen osaston johtokunta piti erilaisen kokouksen. Seisten ajatukset kulkivat vapaammin ja ideoita syntyi eri tavalla kuin perinteiseen kokoustapaan pöydän ääressä istuen. Kokoukset ja palaverit ovat hyviä työskentelytapoja sinänsä, mutta niiden toteutukseen voi kiinnittää huomiota. Monesti kokoukset ovat liian pitkiä ja/tai niitä on liian usein. Yleensä kokoukset kestävät juuri sen ajan kuin niille on aikaa annettu tai ne ylittävät varatun ajan. Kokousaikaa voi lyhentää totutusta. Seisten pidetty kokous kestää juuri niin kauan kuin ihmiset jaksavat seistä. Toki seisten pidetyn kokouksenkin sujuminen tulee miettiä ennalta tarkkaan. Kokoustamalla perinteisesti, osallistujat helposti ottavat kuuntelijan roolin ja aktiivinen osallistuminen jää vähäisemmäksi. Silti perinteistenkin kokousten tuloksia voi parantaa eri tavoin, esimerkiksi samaa asiaa voi pohtia pienryhmissä eri näkökulmista. Puheenvuoroja voi tiivistää aikatauluttamalla ne etukäteen. Ideointia kävellen Varsinkin valoisaan vuoden-, ja päivänaikaan yksi tehokas luovia ratkaisuja tuova tapa on kävelykokous ulkona. Se tuo vaihtelua rutiineihin ja kalvosulkeisiin. Sen sijaan, että istutaan kerta toisensa perään samoilla paikoilla ja kuunnellaan, kun samat henkilöt ovat äänessä, voidaan kulkea rauhallisesti pienissä ryhmissä keskustellen ennalta mietittyä reittiä pitkin. Seinäjoen osaston johtokunta kokousti seisten ja ideat kulkivat vapaammin. Pitää huolehtia kuitenkin siitä, että kävelykokous ei ole mikään kuntolenkki vaan pääasia on toki hyvän kokouksen tai palaverin pitäminen. Kävelykokous sopii erityisen hyvin ideointiin ja keskusteluihin. Mikäli kokouslistalla on paljon taustamateriaalia vaativia asioita, voidaan kokous jakaa kahteen osioon. Ensin vaikkapa perinteisempi osa ja vapaammin ideoitavat asiat hoidetaan kävellen. Tai toisin päin. Pari kilometriä on maksimi reitin pituus ja taukoja on hyvä pitää tasaisin välein. Sihteeri ja puheenjohtaja ovat tässäkin kokouksessa. Kolmas valittu henkilö on hyvä olla ohjaamassa kävelyn kulkua ja jakamassa osallistujat pieniin ryhmiin. Tässäkin muodossa kokouksen puheenjohtaja tekee yhteenvedon asioista niin, että kaikki tietävät, miten asioissa edetään. Välillä lepuutettiin jalkoja istahtamalla terassille. Vasemmalta Anssi Kortesoja, Riikka Kulju, Leena Väisänen, Risto Lehtinen, Harri Lahti ja Ari Jokela. Taustalla osaston sihteeri Helena Korpela valppaana kirjaamaan päätökset ja tarvittavat toimenpiteet ylähä. Kuvasta puuttuvat Jaakko Kalinko, Reijo Tuohisaari ja Margit Suominen. 18

19 Vellikello kutsuu Rauhanmajalle Teksti ja kuvat Marjatta Hakala Aikoinaan, kun kelloja ei juuri ollut, kellonajat korvattiin jakamalla vuorokauden ajat pienempiin osiin valoisuuden mukaan. Valoisa aika oli kolme tai neljä työ- ja ruokarupeamaa luvun lopulla yleistyneen tavan mukaan maalaistaloihin hankittua ruokakelloa soitettiin, kun talon väki kutsuttiin työrupeaman päätteeksi ruokailemaan. Kellolle annettiin nimi vellikello. Vellikello muistutti kirkonkelloa, mutta oli paljon pienempi. Sen ääni kuitenkin kuului kauas ja naapureillakin oli näin mahdollisuus seurata sekä talon ruokaaikojen täsmällisyyttä että työpäivän pituutta. Vellikello hankittiin yleensä pelttarilta eli valurilta tilaustyönä. Näin kelloon sai vaikkapa talon omistajan nimen. Kellonvalmistajia löytyi etenkin täältä Pohjanmaalta. Siispä Seinäjoen osastokin hankki Rauhanmajalleen vellikellon, jonka majan isäntä Esko Vieri asensi majan terassin pylvääseen erinomaiselle paikalle kuuluvuuden kannalta. Seppo Riihimäki antoi ohjeita pilke silmäkulmassa ja nauru herkässä. Uskomme, että ensi kesänä muiden osastojen jäsenet kuulevat kellon kutsun viimeistään huvilakauden päättäjäisiin, jotka perinteisesti järjestetään syyskuun ensimmäisenä lauantaina. Miksi juuri silloin? Vastaus on selvä: elokuun viimeisenä viikonloppuna niitä vietetään koko Pohjanmaan rannikkoalueella ja jokaisella on tuolloin omat venetsialaisensa. Rauhanmajalla jo vuodesta 1951 Rauhanmaja, Seinäjoen osaston ylpeys, sijaitsee vain puolen tunnin ajomatkan päässä kaupungista, Kuorasjärven rannalla Sydänmaalla. On helppo käydä vaikkapa työpäivän päälle saunomassa ja uimassa, ennen kaikkea rentoutumassa rantasaunan kosteissa löylyissä. Huvila hankittiin ja Alavuden ym. pitäjien käräjäkunnan kihlakunnanoikeus myönsi lainhuudon. Monta kökkää (t alkoot) on tarvittu, että alueelle rakentui saunan ja huvilan lisäksi muun muassa kaksi junavaunusta tehtyä erillismökkiä. Matti Hautamäen johdolla rakennuksia remontoitiin vuosien varrella ja viimeisimmät remontit sekä rannan raivaus tehtiin Juhani Kortesmaan ja Jukka Salon vastaamina. Rauhanmajan isäntä Esko Vieri ja emäntä Anitta Salo huolehtivat vuotuisista tarvittavista ehostuksista kökkäporukan avustamina. Rauhanmajalle on helppo tulla: semafoori eli siipiopastin ohjaa huvilatielle ja vaihdelyhty opastaa liikkumista huvila-alueella. Huvilan katolla on junatuuliviiri kertomassa tuulen suunnan ja nyt siis veturi-vellikello kutsumassa katetun pöydän ääreen. Tämän vuoden huvilakauden päättäjäisissä nautittiin isännän valmistamaa loimulohta ja Heikki Peltosen kala-perna -nyyttejä (Kiitokset Marjo-Riitta -vaimolle esivalmisteluista.). Hirvilimua nautitaan seuraavalla kerralla. Todella hienoa on myös, että eläkeläisjäseniämme on joukossamme vuodesta toiseen, tänä vuonna Eira Lahdensuo, Terttu Salmisuo ja Aune Vire. Rauhanmajan vellikello kutsuu Kuorasjärven rannalle Sydänmaalle. 19

20 Sinunkin työpaikkasi voi olla unelmatyöpaikka! Tee näin: Lähde: Työterveyslaitos, Miten työt sujuisivat sinun mielestäsi paremmin? Mikä pitäisi yllä yhteishenkeä? Tietääkö pomosi ja työkaverisi, kuinka hyviä ideoita sinulla onkaan? Kerro kehittämisideasi koko porukalle ja innosta muutkin mukaan. Toimi Silloin on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikko. Hanki kyniä ja kasa muistilappuja. Etsi työpaikaltasi seinä, jonka ohi väki väistämättä kulkee: ruokalassa, eteisaulassa tai käytävällä. Tiedota koko henkilökunnalle, että nyt sana on vapaa. Innosta ja kannusta ihmisiä liimaamaan ideoitaan seinälle kaikkien nähtäville. Muistilaput saavat olla nimettömiä. Kokoa porukka, joka käy laput läpi ajatuksella. Nouseeko niistä jokin tietty asia ylitse muiden? Voiko jotkin ideat ottaa heti käyttöön? Ei työsähköpostia tai -tekstaria iltamyöhään! Ideointitalkoot on osa Työterveyslaitoksen Millainen on sinun unelmatyöpaikkasi? -kampanjaa. Tutustu kampanjaan verkossa Pyydä anteeksi, jos unohdit hoitaa homman! Kiitä työtoveriasi pienimmästäkin aiheesta! 20

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL ry PÖYTÄKIRJA 4/11 1 (5)

SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL ry PÖYTÄKIRJA 4/11 1 (5) SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL ry PÖYTÄKIRJA 4/11 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS Aika Sunnuntai 15.5.2011 klo 10.00 Paikka Liiton keskustoimisto, Helsinki Osanottajat Sirpa Paatero (4) puheenjohtaja Kari Uotila

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi)

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus... 1 Avecra Oy:n junapalveluhenkilökuntaa koskeva työehtosopimus...

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Lisälista MH Maakuntahallitus esityslista :00

Lisälista MH Maakuntahallitus esityslista :00 Lisälista MH 30.1.2017 Maakuntahallitus esityslista 30.01.2017 10:00 20 LAUSUNTO KUNNALLISVALITUKSEEN, MAAKUNTAJOHTAJAN VALINTA, SIMO RIUTTAMÄKI... 1 - Liite 20... 5 - Liite 20 - Lausuntopyyntö_Turun hallinto-oikeus...

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Päivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella

Päivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Päivin öin Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Suomen Kaukokiito Oy Kuljetusliike I. Lehtonen Oy Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy Auramaayhtiöt Kuljetusliike Taipale Oy Kuljetusliike

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Kokousaika Maanantai klo 15:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta

Kokousaika Maanantai klo 15:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta ENONTEKIÖN KEHITYS OY HALLITUKSEN KOKOUS 016 Kokousaika Maanantai 22.2.2016 klo 15:00 Kokouspaikka Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta Kutsutut jäsenet Varajäsen Hautamäki, Helinä

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK Riku Rimmi @TEK_akateemiset 2 99,0%, jos hakijoita on 100 99,5%, jos hakijoita on 200 99,7%, jos hakijoita on 300 1.

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot

Johanna Takatalo Timo Paavilainen Marko Friberg. Tanja Jylhä-Ollila Koulukuljetus Marjo Yli-Alho-Virtanen Riikka Helenius Nuoret / vapaa-aika

Johanna Takatalo Timo Paavilainen Marko Friberg. Tanja Jylhä-Ollila Koulukuljetus Marjo Yli-Alho-Virtanen Riikka Helenius Nuoret / vapaa-aika LIEDON LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS nro 9 Aika 13.1.2016 Klo 12.00 14.20 Paikka Liedon kunnantalo, kokoushuone 3, 3 kerros Kutsutut Jaakko Klang ELY Tapio Heiskanen Liikenneturva Paula Väisänen Valonia

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 6/2013

Jalkapallojaoston tiedote 6/2013 Tampereen Kisatoverit Jalkapallojaosto, Roope Nutikka 2013 1 SISÄLTÖ 1) Taito-, kyky- ja maalivahtikoulu 3 2) Jalitsu-hallin talkoot 3 3) Jalkapallojaoston kehityspalaveri 4 4) E-valmentajakurssi 5 5)

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot