TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄN VIRKISTYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN MIKKELIN SOKOKSELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄN VIRKISTYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN MIKKELIN SOKOKSELLA"

Transkriptio

1 Sanna Huopalainen Jenni Väkimies TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄN VIRKISTYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN MIKKELIN SOKOKSELLA Opinnäytetyö Liiketalous Toukokuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sanna Huopalainen, Jenni Väkimies Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalouden koulutusohjelma Nimeke Työkykyä ylläpitävän virkistystoiminnan kehittäminen Mikkelin Sokoksella Tiivistelmä Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää kyselytutkimuksen avulla Mikkelin Sokoksen myyntihenkilöstön toiveita virkistystoiminnasta sekä kartoittaa henkilöstön jaksamista ja yleistä vireystilaa. Tavoitteena oli myös antaa saatujen tulosten pohjalta virkistystoimintaa koskevia kehitysehdotuksia. Tutkimusongelmana oli, kuinka henkilöstö jaksaa työssään ja millaisia toiveita heillä on työkykyä ylläpitävästä virkistystoiminnasta. Tutkimusongelman ratkaiseminen tuotti uutta tietoa henkilöstön toiveista sekä antoi tietoa yleisestä vireystilasta ja jaksamisesta. Tarkoituksena oli, että tutkimusongelman ratkaiseminen hyödyttää sekä henkilöstöä että koko yritystä. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin yleisesti työkykyä ja sen ylläpitoa, työhyvinvointia sekä sen kehittämistä ja mittaamista, virkistystoimintaa sekä joitain työpaikan ongelmia, kuten kiusaamista, stressiä ja työuupumusta. Opinnäytetyöhömme liittyvä tutkimus oli kvantitatiivinen survey-tutkimus, jossa aineisto kerättiin standardoituja tutkimuslomakkeita apuna käyttäen. Kyselyyn vastasi Sokos-tavaratalon myyntihenkilöstö. Vastaukset analysoitiin ja niiden pohjalta laadittiin kaksi toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa virkistyspäivän sisällöksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työilmapiiri Mikkelin Sokoksella on yleisesti ottaen avoin ja mukava. Jonkin verran esiintyy kiireisyyttä ja stressaantuneisuutta. Myös alavireisyyttä koetaan silloin tällöin. Näin ollen virkistystoiminta on varmasti tarpeellista myös jatkossa. Yleinen toive oli, että virkistyspäivä sisältäisi erilaisia vaihtoehtoja, joista voi valita kiinnostavimman. Eniten vastaajia kiinnostivat vaellus ja patikkaretket, sykeohjattu kävelylenkki, sauvakävely tai muu vastaava toiminta sekä sporttipäivä. Tutkimuksen ansiosta henkilöstö pääsi kertomaan mielipiteitään virkistystoiminnasta ja niiden pohjalta yritys sai selville henkilöstön toiveet. Tutkimuksen avulla myös selvisi, kuinka henkilöstö jaksaa työssään. Tulosten perusteella saatiin lisäksi selvitettyä, mitkä tutkimuksessa käsitellyistä asioista toimivat ja mitkä ovat hyvin. Myös mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin voidaan puuttua ja kehittää toimintaa vastaamaan paremmin henkilöstön toiveita. Asiasanat (avainsanat) työkyky, virkistystoiminta, työhyvinvointi, liikunta Sivumäärä Kieli URN 65 s. + liitteet 14 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Leena Korhonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Sokos, Mikkeli

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Sanna Huopalainen, Jenni Väkimies Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Business Management Development of competence improving recreation activities at Sokos Mikkeli Abstract The aim of our bachelor s thesis was to study the well-being of Sokos sales personnel and what do they expect of recreation. Another goal was to give some suggestions for the development of recreational services. The research problem was how the personnel manage at work and what kind of wishes they have for recreation. The study brought new information about the personnel s expectations and gave information about their well-being. Our intension was to benefit both the whole company and every employee. The theoretical framework included working capacity and its maintenance, developing and measuring job satisfaction, recreation and problems such as bullying, stress and burnout. The study was a quantitative survey for the personnel of Sokos Mikkeli. The material was collected with standardized questionnaires. We analyzed the answers and based on those, made two feasible suggestions how to spend a recreation day. The results showed that the working atmosphere was generally good and open but there was some hurry, stress and tiredness. Our conclusion was that recreation was needed also in the future. The personnel s general wish was that there would be at least two options for the recreation day and everyone could choose the best one. The most interesting activities were trekking and hiking, guided Nordic walking with pulse counters. A Sports day including for example gym, spinning, aerobic and dance was also popular. With the help of the research the personnel had an opportunity to say their opinion about recreation and company received important information about the personnel s wishes. Based on the results the company also got to know how their employees managed in work. The study showed which things were well and which needed improvement. Subject headings, (keywords) working capacity, recreational services, job satisfaction, exercise Pages Language URN 65 p. + app. 14 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Leena Korhonen Bachelor s thesis assigned by Sokos, Mikkeli

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖKYKY Terveys Psyykkinen työkyky Fyysinen työkyky Sosiaalinen työkyky Ikääntyminen Osaaminen Työkykyä ylläpitävä toiminta VIRKISTYSTOIMINTA Tarpeen kartoitus Liikunta- ja virkistyspäivät Liikunnan tukeminen työpaikoilla Verovapaat liikuntaedut TYÖHYVINVOINTI Työilmapiiri ja sen kehittäminen Vuorovaikutus työyhteisössä Työhyvinvoinnin mittaaminen Työhyvinvoinnin vaikutukset Työpaikan ongelmat Kiireestä loppuun palamiseen Kiusaaminen työpaikalla TUTKIMUS MIKKELIN SOKOKSEN HENKILÖSTÖLLE Sokoksen esittely Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Vastaajan taustatiedot Hyvinvointi ja työpaikan ilmapiiri... 38

5 6.3 Kiinnostus virkistystoimintaan Vastaajan omat toiveet ja ajatukset JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET PÄÄTÄNTÖ LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyön aihealueita ovat henkilöstön työkykyä ylläpitävä virkistystoiminta sekä työhyvinvointi. Tavoitteena on selvittää kyselytutkimuksen avulla Mikkelin Sokoksen henkilöstön toiveita virkistystoiminnasta sekä kartoittaa henkilöstön yleistä vireystilaa ja jaksamista. Tavoitteena on myös pyrkiä antamaan saatujen tulosten pohjalta joitakin virkistystoimintaa koskevia kehitysehdotuksia. Valitsimme aiheen, koska molemmilta löytyy kiinnostusta henkilöstöasioita kohtaan ja pidämme tärkeänä työhyvinvointiin liittyvien asioiden ylläpitämistä sekä kehittämistä. Lisäksi toinen tutkimuksen tekijöistä työskentelee kyseisessä yrityksessä. Opinnäytetyön tutkimusongelmana on, kuinka henkilöstö jaksaa työssään ja millaisia toiveita henkilöstöllä on työkykyä ylläpitävän virkistystoiminnan suhteen. Tutkimusongelman ratkaiseminen tuottaa uutta tietoa Mikkelin Sokoksen myyntihenkilöstön toiveista virkistystoiminnan suhteen sekä antaa tietoa henkilöstön yleisestä vireystilasta ja jaksamisesta. Tavoitteena on, että tutkimusongelman ratkaiseminen hyödyttää sekä henkilöstöä että koko yritystä. Kyselytutkimuksen avulla henkilöstö saa mahdollisuuden ilmaista mielipiteitään arkaluontoisistakin asioista ilman, että kenenkään yksittäiset vastaukset tulevat esiin. Tutkimustuloksissa mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin voidaan myös puuttua ja kehittää toimintaa vastaamaan paremmin henkilöstön toiveita. Työn peruskäsitteet ovat työkyky, virkistystoiminta ja työhyvinvointi. Nämä käsitteet liittyvät läheisesti toisiinsa, sillä virkistystoiminnan avulla voidaan vaikuttaa sekä työkykyyn että työssä jaksamiseen. Virkistystoiminnan avulla voidaan muun muassa kasvattaa työyhteisön me-henkeä ja hyvä yhteishenki parantaa työssä jaksamista. Virkistystoiminta vaikuttaa positiivisesti työkykyyn sekä psyykkiseltä, fyysiseltä että sosiaaliselta kannalta. Työssä vastataan kahteen selkeästi rajattuun kysymykseen ja rajauksen avulla pyritään käsittelemään yrityksen kannalta tärkeitä ja merkittäviä asioita. Työ on rajattu käsittelemään henkilöstön työssä jaksamista sekä selvittämään, millaisia toiveita henkilöstöl-

7 lä on työkykyä ylläpitävän virkistystoiminnan suhteen. Kysely rajattiin koskemaan Sokoksen myyntihenkilöstä. 2 Teoreettinen viitekehys on laadittu niin, että se tukee työn empiiristä osaa. Tämän työn teoriaosiossa käsitellään yleisesti työkykyä ja sen ylläpitoa, työhyvinvointia sekä sen kehittämistä ja mittaamista, virkistystoimintaa sekä joitakin työpaikan ongelmia, kuten kiusaamista, stressiä ja työuupumusta. Teoreettinen viitekehys koostuu neljästä edellä mainitusta osasta, jotka on pyritty esittämään mahdollisimman tasapuolisesti. Lähdemateriaalina työssä on käytetty pääasiassa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, elektronisia lähteitä, lehtileikkeitä sekä -artikkeleita. Lähdemateriaalia on pyritty käyttämään mahdollisimman monipuolisesti ja tietoa on etsitty laajasti sekä hyödynnetty työn kannalta parhaat lähteet. Opinnäytetyömme tutkimus on kvantitatiivinen survey-tutkimus, jossa aineisto kerättiin standardoituja tutkimuslomakkeita apuna käyttäen. Kyselyitä jaettiin yhteensä 35 kappaletta ja niitä palautui täytettynä 30, joten vastausprosentti oli erittäin hyvä. Tämä lisää tutkimuksen luotettavuutta. Tulokset käsiteltiin ja analysoitiin SPSS-ohjelmaa apuna käyttäen. Avoimet kysymykset purettiin Wordiin ja käsiteltiin tuloksissa. Tuloksia esitetään SPSS-ohjelmalla laadittujen taulukoiden ja kuvioiden avulla.

8 3 2 TYÖKYKY Työkyvyllä tarkoitetaan sitä, miten henkilön työnkuva ja toimintaedellytykset vastaavat toisiaan. Työkykyyn vaikuttavat monet eri tekijät, kuten psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset voimavarat, koulutus ja työkokemus sekä perinnölliset tekijät. Jaksamiseen, vireyteen ja mielialaan vaikuttaa suurelta osin se, millaisessa kunnossa ihminen on. Työkyvyn heikentyminen alkaa nopeutua noin 45 vuoden iässä, jos tuki- ja liikuntaelimistön kunnossapitoon, ergonomiaan sekä liikuntaan ei panosteta tarpeeksi. (Aalto 2006: 11, 13) Hyvä työpaikan ilmapiiri, toimivat työjärjestelyt, terve ja turvallinen työympäristö, oikeudenmukainen johtaminen, ajanmukainen ammatillinen osaaminen sekä mahdollisuus tehdä sisällöltään vaihtelevaa ja monipuolista työtä ovat tekijöitä, joiden on katsottu edistävän työkykyä. (Työterveyslaitos 2004: 168) Lähtökohtana työkyvystä puhuttaessa on osaaminen. Kuitenkin monet tekijät, kuten arvot ja asenteet, työtyytyväisyys sekä motivaatio vaikuttavat siihen, miten työntekijän voimavarat saadaan hyödynnettyä. Työn tuloksiin vaikuttavat suuresti myös työntekijän työhalukkuus sekä motivaatio. Myös työntekijän henkilökohtaiset asiat, kuten elämäntilanne ja elintavat vaikuttavat kykyyn suoriutua työstä. (Reina-Knuutila 2001: 3) Työn henkinen kuormittavuus sekä työlle asetettavat vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Tästä huolimatta eläkeikä nousee hitaasti mutta varmasti. Suorituskyky heikkenee iän mukanaan tuomien fysiologisten vaikutusten seurauksena. Silti odotetaan, että työkyky säilyisi hyvänä tai kohtuullisena koko työuran ajan. (Aalto 2006: 13) Ikä tuo mukanaan elämänkokemusta sekä sosiaalisia että henkisiä voimavaroja, joiden avulla ikääntyvät työntekijät pystyvät säilyttämään työkykynsä ja toimimaan työyhteisössä. Näiden voimavarojen avulla ikääntyvät pystyvät ottamaan muut huomioon sen sijaan, että korostaisivat omaa suoritustaan. Elämänkokemus auttaa myös asioiden suhteellisuuden ymmärtämisessä. Iän mukanaan tuoma viisaus, kokemus ja motivaatio voivat korvata monissa tehtävissä osittain nopeuden ja tarkkuuden. Ikääntyvät asetta-

9 vat myös realistisempia tavoitteita kuin nuoremmat ja heidän realistiset käsitykset itsestään tukevat ja auttavat suoriutumaan työstä. (Reina-Knuutila 2001: 3) 4 Merkittävimpiä yksilön työkykyyn negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä on todettu olevan arvostuksen sekä tunnustuksen väheneminen työssä, työvälineiden ja työtilojen heikko kunto sekä seisominen työssä. Myös työntekijöiden liikunnan vähäisyyden vapaaaikana on todettu vaikuttavan yksilön työkykyyn. (Reina-Knuutila 2001: 3) Työkykyä voidaan kuvata symbolisesti seuraavanlaisen työkykytalon muodossa. Talosta löytyy neljä kerrosta, joista kolme alinta kerrosta kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja ja neljäs kerros itse työtä ja työoloja. Työkykytalo toimii ja pysyy pystyssä silloin, kun kaikki kerrokset tukevat toinen toisiaan. Talon kaikkia kerroksia tulee myös kehittää jatkuvasti koko työelämän ajan. (SutiSanomat 2008: 14) Yhteiskunta Perhe Lähiyhteisö Työkyky Työ Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen Arvot Asenteet ja motivaatio Ammatillinen osaaminen Terveys Toimintakyky KUVA 1. Työkykytalo

10 2.1 Terveys 5 Hyvä terveys on pohja hyvinvoinnille ja työkyvylle. Työelämästä ja työterveydestä puhuttaessa tulee ottaa huomioon työn terveyttä vaarantavat tekijät. Sitä miten työelämässä mukana oleminen edistää hyvinvointia ja terveyttä, on taas tutkittu vähemmän. Kun korkeatasoiseen työterveys- ja työsuojelutoimintaan yhdistetään monipuolinen työkykyä edistävä toiminta, saadaan aikaan työkyvyn ja terveyden kannalta positiivisia tuloksia. (Otala & Ahonen 2003: 10) Suomessa kansanterveys on parantunut ja myös työikäisen väestön terveyden kehitys on ollut suotuisaa. Odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt sekä yhä suurempi osa väestöstä voi terveytensä puolesta jatkaa työelämässä entistä pidempään. Suomalaisten elintapatekijät ovat kehittyneet parempaan suuntaan, mutta riskitekijöitä ovat kuitenkin alkoholinkäytön lisääntyminen, tupakoivien suuri osuus sekä liikunnan vähäisyys ja ylipainoisuus. (Otala & Ahonen 2003: 11) Työn henkinen ja fyysinen kuormitus on Suomessa edelleen suurta, vaikka se onkin viime vuosina tasaantunut. Siihen vaikuttavat monet eri asiat ja merkittäviä riskitekijöitä ovat stressi ja epävarmuus, kiire ja aikapaine, työn määrä- ja laatuvaatimusten kasvu sekä voimavarojen alimitoitus. Työpaikan ongelmista perinteiset tapaturma- ja ammattitautiriskit vähenevät, mutta taas henkisen ja psykososiaalisen työympäristön ongelmat korostuvat. (Työterveyslaitos 2004: 20 21) Psyykkinen työkyky Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön kykyjä, joilla hän suoriutuu älyllistä ja muunlaista henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä. Siihen sisältyy henkilön suhde itseensä sekä ulkomaailmaan, havaintotoiminnot, ajattelu ja motoriikka. Iän myötä heikentyvät monesti reagointiajat ja havaintojen nopeus sekä tarkkuus. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi kuulo- ja näkökyvyn heikkeneminen vaikuttaa havaintokykyyn. (Reina-Knuutila 2001: 2) Psyykkistä kuormitusta aiheuttavat monet eri tekijät. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi työn keskeytykset ja häiriöt, suuresta työmäärästä aiheutuva kiire sekä ihmissuhteisiin

11 6 liittyvät ongelmat. Psyykkistä työhyvinvointia taas edistävät henkilökohtainen kehitys, mahdollisuus vaikuttaa sekä muut työn tarjoamat mahdollisuudet. (Työterveyslaitos 2004: 105) Työkykyyn vaikuttavia psyykkisiä tiloja ovat psyykkinen väsyminen, kyllästyminen ja monotonia. Psyykkinen väsyminen on seurausta siitä, kun henkisiä voimavaroja on käytetty yli varojen. Väsymisellä on monia eri vaikutuksia työn laatuun ja määrään. Rasituksen kesto sekä henkinen yleistila vaikuttavat väsymisen syvyyteen ja laajuuteen. Tilanteessa, jossa ihminen työskentelee yli voimavarojensa riittävyyden, väsyy hän riippumatta siitä, kuinka tärkeää työ hänelle on. Psyykkisessä väsymyksessä voimat ovat vähissä ja elimistö pyrkii minimoimaan kaiken toiminnan, joka ei ole aivan välttämätöntä elämän jatkumista ajatellen. Psyykkisen väsymyksen oireita ovat muun muassa hajamielisyys, muistin heikkeneminen, oppimisvaikeudet, unihäiriöt, tunteiden latistuminen ja mielikuvien väheneminen. Myös henkilön keskittymiskyky heikkenee, töihin ryhtyminen on vaikeaa ja asioihin ei jaksa puuttua. Oireet voivat vaihdella sekä voimakkuudeltaan että kestoltaan. Oireiden laatuun ja määrään vaikuttaa myös fyysinen kunto. (Koivisto 2001: ) Psyykkisessä kyllästymisessä henkilö kokee vastenmielisyyden tunteita työtä kohtaan. Psyykkinen kyllästyminen eroaa psyykkisestä väsymisestä siinä, että ihmisellä olisi käyttämättömiä voimavaroja mutta hän ei halua suunnata niitä työhönsä. Kyllästymisen voi aiheuttaa työn rutinoituminen eli mielenkiinto työhön on hävinnyt, koska se osataan liian hyvin. Psyykkisen kyllästymisen piirteitä ovat keskittymiskyvyn ja pitkäjännitteisyyden väheneminen, työtehtävien välttely, kielteinen suhtautumien työhön, työajan väärinkäyttö sekä tunteiden hallinnan heikkeneminen. (Koivisto 2001: ) Monotoniassa ihmisen psyykkinen toimeliaisuus hidastuu. Tämä on seurausta yksipuolisesta, toistuvasta ja pakkotahtisesta työstä. Tästä seuraa psyyken turtuminen, jolloin havainnot hidastuvat, reaktiokyky heikkenee ja tarkkaavaisuus alenee. Monotonia johtaa huonotuulisuuteen ja masentuneisuuteen. (Koivisto 2001: 190)

12 2.1.2 Fyysinen työkyky 7 Fyysinen kunto kuvaa muutakin kuin urheilusuorituksista selviämistä. Se kuvaa sellaista riittävää kuntotasoa, jolla selvitään työstä, sosiaalisesta kanssakäymisestä, arkipäivän askareista sekä harrastuksista. Fyysinen kunto liittyy olennaisesti terveyteen ja sen osatekijöitä ovat tuki- ja liikuntaelimistön kunto eli lihaskunto, sydän- ja verenkiertoelimistön kunto eli kestävyys, liikkuvuus, koordinaatiokyky, tasapaino ja kehon koostumus. Luonnollisestikin liikunta vaikuttaa terveyteen positiivisesti ja sen puute negatiivisesti. Ikääntymisen myötä fyysinen aktiivisuus laskee, joten olisikin hyvä luoda jo lapsena pohja liikunnalle ja saada siitä hyviä kokemuksia. Tällöin liikunta jää helpommin osaksi jokapäiväistä elämää. Hyvällä fyysisellä kunnolla ehkäistään aikuisiässä erilaisia sairauksia ja se auttaa myös säilyttämään toimintakyvyn ikääntyessä. (Aalto 2006: 40) Fyysinen toimintakyky koostuu yleiskestävyydestä, lihaskunnosta ja motorisista taidoista. Fyysisesti kuormittavia ovat työt, joissa suuret lihasryhmät toimivat dynaamisesti. Tällaisia töitä ovat muun muassa varastotyö, hoitoalan työt sekä ahtaus- ja kuljetustyöt. (Aalto 2006: 45 46) Esimerkkeinä kuormittavista työtehtävistä ovat käsin tehtävät tavaroiden nostot ja siirrot sekä toistuvat yksipuoliset liikkeet. Työ on fyysisesti kuormittavaa, kun liikuntaelimistö sekä verenkiertoelimistö ovat kuormituksen alaisina. Kuormitusta aiheuttavat fyysisen voiman käyttö, työasennot, työliikkeet ja liikkuminen. (Rauramo 2004: 96) Fyysisesti huonossa kunnossa olevan henkilön palautuminen kuormituksesta on huomattavasti hyväkuntoista hitaampaa ja alttius erilaisille tartuntataudeille on myös suurempaa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riski kasvaa, kun raskaan fyysisen työn seurauksena tuki- ja liikuntaelinsairaudet lisääntyvät. (Aalto 2006: 11) Liikunnan lisäämisellä ja ergonomisilla toimenpiteillä on positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin ja työkykyyn. Kun henkilöstön suorituskyky on hyvä, riittää energiaa ponnisteluihin, palautumiseen sekä itsestä että muista huolehtimiseen. Tällöin myöskään työn kuormittavuus ei ole niin suurta. Henkilöstön ollessa energistä ja hyväkun-

13 8 toista, on asiakkaiden sekä työtovereiden huomioiminen, hymyily, sääntöjen noudattaminen ja yleensäkin positiivisella mielellä olo huomattavasti helpompaa. (Aalto 2006: 19) Sosiaalinen työkyky Ihmistä voidaan pitää laumaeläimenä, joka on riippuvainen toisista ihmisistä. Ihmisluonteelle on tyypillistä, että hän haluaa olla osallisena erilaisissa ryhmissä elämänsä aikana. Esimerkkeinä näistä ryhmistä ovat perhe, ystävät, työyhteisö, parisuhde, urheiluseurat sekä uskonnolliset ryhmät. Ihminen haluaa kokea olevansa tarpeellinen, rakastettu ja hyväksytty. Ihmisen toiminnan ja olemassaolon perusedellytyksiä ovat yhteisöt ja yhteisöllisyys. Yhteisö on tärkein voiman lähde yksilölle ja yhteisyyden tunne toimii yhteiskunnassa keskeisenä koossa pitävänä voimana. Yhteisöön kuuluminen on erittäin tärkeää, koska ryhmässä yksilö voi tuntea itsensä voimakkaaksi ja on kykeneväinen toimimaan yksilöllisesti mielekkäällä tavalla. Työ ja ihmissuhteet työssä vaikuttavat oleellisesti työmotivaatioon sekä työn tuloksellisuuteen. (Rauramo 2004: 122) Sosiaalinen hyvinvointi auttaa ihmistä jaksamaan työssä ja tukee ihmisen sitoutumista työhön. Työssä sekä työn ulkopuolella vallitsevat ihmissuhteet vaikuttavat sosiaaliseen hyvinvointiin. (Otala & Ahonen 2003: 20) Ystävyyssuhteet antavat positiivista energiaa, jolla sosiaalisesti aktiivinen ihminen täyttää mielensä. Tämä positiivinen energia auttaa jaksamaan ja sen on todettu estävän muun muassa sairauksien puhkeamista. (Juuti & Vuorela 2004: 65) Ikääntymisen myötä sosiaalisessa toimintakyvyssä tapahtuu hyvin yksilöllisiä muutoksia. Toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat vuorovaikutustaidot sekä kyky toimia toisten ihmisten kanssa. Sosiaalisella aktiivisuudella ja osallistumisella uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin, terveyteen sekä toimintakykyyn. (Reina-Knuutila 2001: 2)

14 2.2 Ikääntyminen 9 Suomen työelämässä olevan väestön keski-ikä kasvaa, kun suuret ikäluokat ikääntyvät. Ikääntyminen vaikuttaa monin eri tavoin henkilön toiminta- sekä työkykyyn. (Rauramo 2004: 164) Iän karttumisen myötä fyysisessä toimintakyvyssä tapahtuva heikkeneminen on väistämätöntä. Muutokset ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Tapahtuvia muutoksia voivat olla esimerkiksi muutokset kuulo- ja näkökyvyssä, tuki- ja liikuntaelinten heikkenemien, lihasvoiman heikkeneminen, hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn lasku sekä tasapainohallinnan vaikeutuminen. Älylliset toiminnot taas pysyvät melko ennallaan tai voivat parantua iän myötä. (Reina-Knuutila 2001: 2) Ikääntyminen ei välttämättä tarkoita aina sairastumisriskin lisääntymistä. Ikääntyvien sairauspoissaolot ovat yleensä pidempiä, mutta he kuitenkin sairastavat harvemmin kuin nuoret työntekijät. (Reina-Knuutila 2001: 9) Ikääntyville voi aiheutua stressiä tunteesta, etteivät he enää selviä työelämässä. Tämä voi pitkittyessään johtaa uupumukseen, koska päästäkseen normaaliin työsuoritukseen, on panostettava huomattavasti yli omien voimavarojen. Myös ikääntymisen myötä tapahtuvat muutokset terveydessä ja toimintakyvyssä vaikuttavat asiaan. Toisaalta monet fyysiset muutokset korvaa se henkinen kasvu, jota ikä tuo tullessaan. Ikääntymistä voidaan pitää voimavarana, jos sen vahvuudet on mahdollista realisoida työnteossa. Ikääntyneet omaavat sellaista viisautta ja kokemusta, jota on vaikea korvata millään. (Koivisto 2001: 138) Ikääntyminen tuo tullessaan ammattitaitoa sekä kokemusta. Tämä tuottaa lisäarvoa vanhempiin ikäluokkiin kuuluville henkilöille työpaikalla. Tämän asian huomioon ottaminen on tärkeää, sillä työpaikoilla ollaan lähitulevaisuudessa aivan uudenlaisessa tilanteessa henkilöstön kanssa. Suurten ikäluokkien myötä iso osa yritysten henkilöstöstä poistuu työelämästä. Samalla kuitenkin paineet lisääntyvät palvelualoilla. Tämä johtaa siihen, että yritykset joutuvat kilpailemaan keskenään nuoremmista ja osaavista työntekijöistä. On erittäin tärkeää panostaa ja kiinnittää huomiota siihen, että työssä olevat jaksavat työelämässä mahdollisimman pitkään. (Rauramo 2004: )

15 10 Työelämästä poistumisiän nostaminen vaatii sellaisia toimenpiteitä, joilla työntekijät saadaan viihtymään ja näin ollen pysymään työelämässä entistä pidempään. On siis tärkeää kehittää työelämää niin, että henkilöstö haluaa jatkaa työelämässä nykyistä pidempään, viihtyy työssään sekä on fyysisesti kykeneväistä. (Otala & Ahonen 2003: 30) 2.3 Osaaminen Osaaminen, tiedot sekä taidot ovat henkilöpääoman ydin. Näitä asioita täytyy rakennepääomaa apuna käyttäen hyödyntää, vaalia ja kasvattaa. Rakennepääoma muodostuu muun muassa organisaation kulttuurista, johtamisesta, ilmapiiristä ja tiedon kulun rakenteista. Yritykselle on merkitystä ainoastaan niillä tiedoilla ja osaamisella, jotka tukevat liiketoiminnan tavoitteita. Henkilöpääoman osaamisesta koostuu rakennepääoman avulla yrityksen osaamispääomaa, yhteistä osaamista sekä organisaation tietämystä. (Otala & Ahonen 2003: 113) Organisaatioiden sopeutumiskyky on koetuksella nykyisin vallitsevassa monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Organisaation on pystyttävä muuttumaan ympäristön myötä, jotta se kykenee menestymään. Sen on oltava kilpailijoitaan nopeampi. Tämä vaatimus lisää ihmisten kuormitusta yksilöinä. (Juuti & Vuorela 2004: 27) Organisaation on pystyttävä oppimaan jatkuvasti uutta, jotta se kykenee muuttumaan ympäristöään nopeammin. Jokaisen ihmisen täytyy säilyttää kykynsä oppia uutta ja kyetä aistimaan uusia tuulia. Uusiin mahdollisuuksiin tarttuminen vaatii jatkuvaa uudistumista. Mahdollisuuksiin tarttumiselle saattaa muodostua esteeksi se, että organisaatiossa työskentelevät ihmiset pelkäävät sekä vastustavat muutosta. Jotta tämä voitaisiin välttää, tulisi johtajan toimia innostavana valmentajana sekä opettajana, joka huolehtii ihmisten halusta ja kyvystä oppia uutta. Ihmisiä tulee kannustaa kertomaan sekä hyvistä että huonoista kokemuksistaan muille ja heidän tulee antaa puhua keskenään työn sisältämistä haasteista. Tällä tavoin pystytään jakamaan niitä tietoja ja sitä osaamista, jota eri ihmisille on työskentelyn aikana kertynyt. (Juuti & Vuorela 2004: 27)

16 11 Elinikäinen oppiminen ja sen mukanaan tuomat valmiudet ovat osa ihmisen sekä organisaation jokapäiväistä elämää. Koulutus sekä tiedon hankinta ovat jatkuvia prosesseja. Oman osaamisen jatkuva ylläpito sekä päivittäminen edistävät työn hallintaa, hyvinvointia sekä jaksamista. Osaamisen ylläpitäminen on myös merkittävä kilpailutekijä työmarkkinoilla. Oppimisen kannalta keskeistä on halu oppia ja oppiminen lähteekin ihmisen omasta motivaatiosta, halusta ja uteliaisuudesta. (Rauramo 2004: 149) Menestyvissä yrityksissä korostetaan kykyä toimia kilpailijoita nopeammin, kykyä uusiutua, kuunnella asiakasta sekä täyttää asiakkaan toiveet. Tällaiset yritykset ovat innostaneet ihmisiä oppimaan jatkuvasti uutta ja sitoutumaan osaamisen kehittämiseen. Näin yksilöt saadaan kiinnostumaan yhä enemmän oman työnsä ja työympäristönsä kehittämisestä, yrityksen tulevaisuudesta sekä työn tuloksista. (Rauramo 2004: 150) Oppimisen edistämiseksi tulisi oppiminen liittää päivittäiseen toimintaan ja korostaa työssä tapahtuvaa oppimista, sillä juuri työssä opitaan eniten uusia asioita. Työssä oppimista voi tapahtua omissa työtehtävissä, opettelemalla työpaikan eri töitä, työkierron kautta tai jossain muualla olevassa harjoittelupaikassa. Yrityksissä voidaan panostaa osaamiseen luomalla henkilöstölle mahdollisuus kehittää osaamistaan ja kouluttautua. Jatkuvasti tapahtuvan työn kehittämisen perustana on, että koko henkilöstö osallistuu siihen. Ihmisten tulee olla selvillä tavoitteista, miksi toimintaa kehitetään ja mitä yleensäkin tavoitellaan. Vasta tällöin on työn kehittäminen mahdollista. (Rauramo 2004: 150) Oppiminen on prosessi, jossa teoria- ja käytäntötieto yhdistyvät aluksi kokemustietoon ja täydentyvät sitten ammatillisen kehittymisen myötä niin sanotulla hiljaisella tiedolla. Hiljainen tieto lisääntyy sekä kehittyy ajan myötä ja sen voi nähdä sujuvana toimintana sekä erilaisina taitoina. Osaaminen ei siis lisäänny ainoastaan koulutuksen kautta, vaan pitkän ammatinharjoittamisen tuloksena. (Rauramo 2004: ) 2.4 Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky-toiminta) tähtää yksilön työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseen sekä työn, työyhteisön ja työolojen parantamiseen. Työkykyä

17 12 ylläpitävän toiminnan avulla voidaan myös hallita muutoksia turvallisesti. Toiminta tähtää terveyden edistämiseen, mutta myös työyhteisöön ja työympäristöön liittyviin asioihin tulee kiinnittää erityistä huomiota: asenteita, arvoja, tietoja ja taitoja tulee kehittää ja uudistaa. Työkyky toimii välineenä elämän suurimpien päämäärien saavuttamisessa ja käsitteenä se kattaa lähes kaikki tekijät, jotka vaikuttavat työn onnistumiseen. Työkyky-toiminnan rinnalla on alettu puhumaan myös työhyvinvoinnin edistämisestä. Tämä nähdään työpaikoillakin kehittämistoimintana, joka kattaa monia eri alueita. Henkilöstön hyvinvoinnin on havaittu vaikuttavan positiivisesti organisaatioiden taloudelliseen menestykseen. (Rauramo 2004: 30) Toiminnan tavoitteet ja kohteet Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelu ja priorisointi tulee tehdä jokaisen työpaikan omia lähtökohtia ja tarpeita ajatellen. Toiminta kohdistuu työntekijän voimavaroihin ja terveyteen, työhön ja työoloihin, työyhteisöön ja organisaatioon sekä ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen ja edistämiseen. Työhön liittyviä kohdealueita, jotka tulee huomioida työkykyä ylläpitävässä toiminnassa, ovat ergonomia, työhygienia, työturvallisuus, toimintatavat, johtaminen sekä vuorovaikutus. Tavoitteena on toiminnan parantaminen sekä ratkaisujen löytäminen ongelmiin. (Rauramo 2004: 30 31) Seuraavassa taulukossa on esitetty tyky-toiminnan kohteet, joita organisaation visio, arvot ja strategia ohjaavat. (Rauramo 2004: 30) 1. Työntekijä: voimavarat ja terveys 3. Työyhteisö ja organisaatio: Toimintatavat, johtaminen, vuorovaikutus 2. Työ ja työolot: ergonomia, työhygienia, työturvallisuus 4. Ammatillinen osaaminen: ylläpitäminen ja edistäminen TAULUKKO 1. Tyky-toiminnan kohteet

18 13 Työkykyä ylläpitävän toiminnan pyrkimyksenä on luoda toimintatavoiltaan ja työympäristöltään terve ja tuottava organisaatio, joka kykenee toimimaan tehokkaasti vaikka toimintaympäristö muuttuu. (Rauramo 2004: 31) Työkyky ja sen tukeminen kuuluvat olennaisena osana myös esimiestyöhön. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita niin työyhteisön jäsenten kuin esimiehenkin kannalta. Työyhteisön työkyvyn sekä terveyden pohjana ovat osaaminen, tavoitteellisuus, turvallisuus sekä oikeudenmukaisuus. (Juuti & Vuorela 2004: ) Onnistuneen työkykyä ylläpitävän toiminnan pohjana on yhteistyö, jossa työntekijällä ja työnantajalla on omat roolinsa. Yhteistyö on tärkeää niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin. Toimintaa varten voidaan perustaa erityinen tyky-ryhmä, jonka tehtävänä on vastata työkykyä ylläpitävästä toiminnasta. Ryhmässä tulee yhdistyä organisaatiosta löytyvä eri alojen asiantuntemus. Ryhmä voi koostua esimiehistä, henkilöstöryhmistä sekä yritysjohdon, henkilöstöhallinnon, työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon jäsenistä. Ulkoisista yhteistyötahoista voidaan mainita muun muassa terveys-, liikunta- ja koulutuspalvelujen tuottajat, työeläkelaitokset, työsuojeluhallinto ja työmarkkinajärjestöt. (Rauramo 2004: 31) Työkykyä ylläpitävää toimintaa aloitettaessa tyky-ryhmän merkitys on erityisen suuri ja kun toiminta on vakiintunut, siirretään tehtäviä mahdollisimman laajasti työpaikoille osaksi jokapäiväistä arkea. Esimiehet toimivat keskeisessä roolissa toiminnan kehittämisessä ja he luovat sekä ylläpitävät toiminnan rakennetta. Kuitenkin vastuu toteutuksesta on viimekädessä jokaisella yksilöllä itsellään. (Rauramo 2004: 31) Henkilöstön hyvä työkyky vaikuttaa positiivisesti työn laatuun, sujuvuuteen ja sillä on myös myönteisiä vaikutuksia kustannusten pitämiseen kohtuullisina. Työkykyyn panostaminen on kannattavaa, sillä se alentaa henkilöstömenoja sekä eläke- ja sairauskustannuksia. Panostukset näkyvät myös tuottavuuden kasvuna. (Rauramo 2004: 31 32) Hyvinvoinnilla on suuri merkitys jaksamiseen sekä työssä että vapaa-ajalla. Kun henkilöstö voi hyvin, kykenee se myös paremmin vastaamaan erilaisiin muutoksiin ja

19 haasteisiin. Henkilöstön terveys ja hyvä motivaatio näkyvät asiakaspalvelussa sekä työn laadussa. (Rauramo 2004: 32) 14 3 VIRKISTYSTOIMINTA Työnantaja pystyy vaikuttamaan työyhteisön toimivuuteen vapaaehtoisella virkistystoiminnalla, kuten liikuntavuoroilla ja lipuilla, yhteisillä retkillä sekä liikuntapäivillä. (Työterveyslaitos 2003) Useat työpaikat järjestävät tai kustantavat henkilöstölleen liikuntaa osana työkykyä ylläpitävää toimintaa. Liikuntaa tai muuta virkistystoimintaa sisällytetään usein myös esimerkiksi koulutustilaisuuksiin. (Työturvallisuuskeskus) 3.1 Tarpeen kartoitus Henkilöstön liikuntatarvetta voidaan kartoittaa erilaisilla kyselylomakkeilla. Kyselyiden avulla kartoitetaan muun muassa yrityksen ja sen henkilöstön liikuntatottumuksia, tavoitteita sekä toiveita virkistystoiminnan suhteen. Tarvittaessa kyselyiden avulla voidaan selvittää myös ruokavalioon liittyviä tottumuksia ja terveyshistoriaa. (Aalto 2006: 47) Kyselyiden vastausten perusteella saadaan jo hyvä kokonaiskuva yrityksen ja sen henkilöstön toiveista ja tavoitteista, fyysisestä hyvinvoinnista sekä halukkuudesta ja valmiudesta muutokseen. Fyysisen hyvinvoinnin selvittämiseen voidaan käyttää myös kuntotestejä. (Aalto 2006: 47) 3.2 Liikunta- ja virkistyspäivät Kohtuullinen, säännöllinen liikunta vaikuttaa positiivisesti niin työkykyyn, vapaa-ajan viettoon kuin uneenkin. Kun ihminen on hyväkuntoinen ja voi hyvin, kykenee hän toimimaan täysipainoisesti sekä työssään että vapaa-ajallaan. (Rauramo 2004: 56) Työpaikan terveysliikunnan, johon myös liikunta- ja virkistyspäivät kuuluvat, tavoitteena on herättää liikuntaa harrastamattomien kiinnostus ja saada heidät aloittamaan

20 15 harrastus, kannustaa satunnaisesti liikkuvia liikkumaan säännöllisesti sekä tukea jo aktiivisesti liikuntaa harrastavia. Erittäin tärkeää on myös yhteishengen ja työviihtyvyyden kasvattaminen. (Rauramo 2004: 56) Erilaisina keinoina liikunta-aktiivisuuden herättämiseen voisi mainita muun muassa; - työyhteisön liikunta- ja tyky-päivät sekä kannustus ja palkitseminen - mahdollisuus kokeilla erilaisia lajeja tutussa ryhmässä - mieluisia lajeja, joissa pääsee kokeilemaan myös rohkeasti uutta - kunnon testaukset - vaihteleva liikunta sääolojen mukaan sisällä ja ulkona - liikkuminen luonnossa - sykemittarin käyttö sopivan harjoitustason löytämisessä ja kunnon edistymisen seurannassa - ohjaus ja neuvonta liikuntaan liittyvissä asioissa (Rauramo 2004: 57) Liikunta- ja virkistyspäivillä on oma merkityksensä ja roolinsa työpaikan ilmapiirin ja yhteenkuuluvuuden tunteen kohottamisessa. Yksittäisen liikunta- tai virkistyspäivän tavoitteena on virkistää, innostaa, kannustaa sekä tarjota virikkeitä, ideoita ja elämyksiä liikuntakipinän sytyttämiseksi. Kenenkään kunto ei nouse yhden yksittäisen liikuntapäivän ansioista, mutta sen avulla on mahdollisuus saada ihmiset liikkeelle tulevina viikkoina ja kuukausina ja luoda innostus liikuntaa kohtaan. Tällöin on virkistyspäivän tavoite saavutettu. (Aalto 2006: 47) Virkistyspäivä voi pitää sisällään esimerkiksi ohjattuja liikuntatunteja, luentoja ja tietoiskuja eri aiheista, mittauksia sekä tuote-esittelyjä. Liikunta- ja virkistyspäivät luovat mahdollisuuden kokeilla ja tutustua erilaisiin lajeihin ja aihealueisiin ilman suurta kynnystä osallistua. (Aalto 2006: 47) 3.3 Liikunnan tukeminen työpaikoilla Suomen kuntoliikuntaliitto ry:n työpaikkaliikuntabarometrin 2007 mukaan valtaosassa toimipaikoista (83 %) tuetaan henkilöstön liikunnanharrastusta. Liikuntaa tuetaan

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ VITAL-seminaari II Otaniemi 15.5.2006 HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ Niina Kokko TKK, BIT tutkimuskeskus Esityksen sisältö 1. Vaikuttaako virtuaalisuus työhyvinvointiin? 2. Kuinka stressaantuneinta virtuaalisen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Duunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot 1992 2006) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin

Duunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot 1992 2006) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin Duunitalkoot Työterveyslaitoksen uusi internetpalvelu - kohti toimivaa ja tuloksellista vuoropuhelua työpaikoilla Tapio Lahti apulaisylilääkäri, projektipäällikkö Työterveyslaitos Työnteon mielekkyys pakkasella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos PALOASEMAT 3 27.11.2015 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuntia 27 Asukkaita 472 000 Päätoimista

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot