TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄN VIRKISTYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN MIKKELIN SOKOKSELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄN VIRKISTYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN MIKKELIN SOKOKSELLA"

Transkriptio

1 Sanna Huopalainen Jenni Väkimies TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄN VIRKISTYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN MIKKELIN SOKOKSELLA Opinnäytetyö Liiketalous Toukokuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sanna Huopalainen, Jenni Väkimies Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalouden koulutusohjelma Nimeke Työkykyä ylläpitävän virkistystoiminnan kehittäminen Mikkelin Sokoksella Tiivistelmä Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää kyselytutkimuksen avulla Mikkelin Sokoksen myyntihenkilöstön toiveita virkistystoiminnasta sekä kartoittaa henkilöstön jaksamista ja yleistä vireystilaa. Tavoitteena oli myös antaa saatujen tulosten pohjalta virkistystoimintaa koskevia kehitysehdotuksia. Tutkimusongelmana oli, kuinka henkilöstö jaksaa työssään ja millaisia toiveita heillä on työkykyä ylläpitävästä virkistystoiminnasta. Tutkimusongelman ratkaiseminen tuotti uutta tietoa henkilöstön toiveista sekä antoi tietoa yleisestä vireystilasta ja jaksamisesta. Tarkoituksena oli, että tutkimusongelman ratkaiseminen hyödyttää sekä henkilöstöä että koko yritystä. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin yleisesti työkykyä ja sen ylläpitoa, työhyvinvointia sekä sen kehittämistä ja mittaamista, virkistystoimintaa sekä joitain työpaikan ongelmia, kuten kiusaamista, stressiä ja työuupumusta. Opinnäytetyöhömme liittyvä tutkimus oli kvantitatiivinen survey-tutkimus, jossa aineisto kerättiin standardoituja tutkimuslomakkeita apuna käyttäen. Kyselyyn vastasi Sokos-tavaratalon myyntihenkilöstö. Vastaukset analysoitiin ja niiden pohjalta laadittiin kaksi toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa virkistyspäivän sisällöksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työilmapiiri Mikkelin Sokoksella on yleisesti ottaen avoin ja mukava. Jonkin verran esiintyy kiireisyyttä ja stressaantuneisuutta. Myös alavireisyyttä koetaan silloin tällöin. Näin ollen virkistystoiminta on varmasti tarpeellista myös jatkossa. Yleinen toive oli, että virkistyspäivä sisältäisi erilaisia vaihtoehtoja, joista voi valita kiinnostavimman. Eniten vastaajia kiinnostivat vaellus ja patikkaretket, sykeohjattu kävelylenkki, sauvakävely tai muu vastaava toiminta sekä sporttipäivä. Tutkimuksen ansiosta henkilöstö pääsi kertomaan mielipiteitään virkistystoiminnasta ja niiden pohjalta yritys sai selville henkilöstön toiveet. Tutkimuksen avulla myös selvisi, kuinka henkilöstö jaksaa työssään. Tulosten perusteella saatiin lisäksi selvitettyä, mitkä tutkimuksessa käsitellyistä asioista toimivat ja mitkä ovat hyvin. Myös mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin voidaan puuttua ja kehittää toimintaa vastaamaan paremmin henkilöstön toiveita. Asiasanat (avainsanat) työkyky, virkistystoiminta, työhyvinvointi, liikunta Sivumäärä Kieli URN 65 s. + liitteet 14 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Leena Korhonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Sokos, Mikkeli

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Sanna Huopalainen, Jenni Väkimies Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Business Management Development of competence improving recreation activities at Sokos Mikkeli Abstract The aim of our bachelor s thesis was to study the well-being of Sokos sales personnel and what do they expect of recreation. Another goal was to give some suggestions for the development of recreational services. The research problem was how the personnel manage at work and what kind of wishes they have for recreation. The study brought new information about the personnel s expectations and gave information about their well-being. Our intension was to benefit both the whole company and every employee. The theoretical framework included working capacity and its maintenance, developing and measuring job satisfaction, recreation and problems such as bullying, stress and burnout. The study was a quantitative survey for the personnel of Sokos Mikkeli. The material was collected with standardized questionnaires. We analyzed the answers and based on those, made two feasible suggestions how to spend a recreation day. The results showed that the working atmosphere was generally good and open but there was some hurry, stress and tiredness. Our conclusion was that recreation was needed also in the future. The personnel s general wish was that there would be at least two options for the recreation day and everyone could choose the best one. The most interesting activities were trekking and hiking, guided Nordic walking with pulse counters. A Sports day including for example gym, spinning, aerobic and dance was also popular. With the help of the research the personnel had an opportunity to say their opinion about recreation and company received important information about the personnel s wishes. Based on the results the company also got to know how their employees managed in work. The study showed which things were well and which needed improvement. Subject headings, (keywords) working capacity, recreational services, job satisfaction, exercise Pages Language URN 65 p. + app. 14 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Leena Korhonen Bachelor s thesis assigned by Sokos, Mikkeli

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖKYKY Terveys Psyykkinen työkyky Fyysinen työkyky Sosiaalinen työkyky Ikääntyminen Osaaminen Työkykyä ylläpitävä toiminta VIRKISTYSTOIMINTA Tarpeen kartoitus Liikunta- ja virkistyspäivät Liikunnan tukeminen työpaikoilla Verovapaat liikuntaedut TYÖHYVINVOINTI Työilmapiiri ja sen kehittäminen Vuorovaikutus työyhteisössä Työhyvinvoinnin mittaaminen Työhyvinvoinnin vaikutukset Työpaikan ongelmat Kiireestä loppuun palamiseen Kiusaaminen työpaikalla TUTKIMUS MIKKELIN SOKOKSEN HENKILÖSTÖLLE Sokoksen esittely Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Vastaajan taustatiedot Hyvinvointi ja työpaikan ilmapiiri... 38

5 6.3 Kiinnostus virkistystoimintaan Vastaajan omat toiveet ja ajatukset JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET PÄÄTÄNTÖ LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyön aihealueita ovat henkilöstön työkykyä ylläpitävä virkistystoiminta sekä työhyvinvointi. Tavoitteena on selvittää kyselytutkimuksen avulla Mikkelin Sokoksen henkilöstön toiveita virkistystoiminnasta sekä kartoittaa henkilöstön yleistä vireystilaa ja jaksamista. Tavoitteena on myös pyrkiä antamaan saatujen tulosten pohjalta joitakin virkistystoimintaa koskevia kehitysehdotuksia. Valitsimme aiheen, koska molemmilta löytyy kiinnostusta henkilöstöasioita kohtaan ja pidämme tärkeänä työhyvinvointiin liittyvien asioiden ylläpitämistä sekä kehittämistä. Lisäksi toinen tutkimuksen tekijöistä työskentelee kyseisessä yrityksessä. Opinnäytetyön tutkimusongelmana on, kuinka henkilöstö jaksaa työssään ja millaisia toiveita henkilöstöllä on työkykyä ylläpitävän virkistystoiminnan suhteen. Tutkimusongelman ratkaiseminen tuottaa uutta tietoa Mikkelin Sokoksen myyntihenkilöstön toiveista virkistystoiminnan suhteen sekä antaa tietoa henkilöstön yleisestä vireystilasta ja jaksamisesta. Tavoitteena on, että tutkimusongelman ratkaiseminen hyödyttää sekä henkilöstöä että koko yritystä. Kyselytutkimuksen avulla henkilöstö saa mahdollisuuden ilmaista mielipiteitään arkaluontoisistakin asioista ilman, että kenenkään yksittäiset vastaukset tulevat esiin. Tutkimustuloksissa mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin voidaan myös puuttua ja kehittää toimintaa vastaamaan paremmin henkilöstön toiveita. Työn peruskäsitteet ovat työkyky, virkistystoiminta ja työhyvinvointi. Nämä käsitteet liittyvät läheisesti toisiinsa, sillä virkistystoiminnan avulla voidaan vaikuttaa sekä työkykyyn että työssä jaksamiseen. Virkistystoiminnan avulla voidaan muun muassa kasvattaa työyhteisön me-henkeä ja hyvä yhteishenki parantaa työssä jaksamista. Virkistystoiminta vaikuttaa positiivisesti työkykyyn sekä psyykkiseltä, fyysiseltä että sosiaaliselta kannalta. Työssä vastataan kahteen selkeästi rajattuun kysymykseen ja rajauksen avulla pyritään käsittelemään yrityksen kannalta tärkeitä ja merkittäviä asioita. Työ on rajattu käsittelemään henkilöstön työssä jaksamista sekä selvittämään, millaisia toiveita henkilöstöl-

7 lä on työkykyä ylläpitävän virkistystoiminnan suhteen. Kysely rajattiin koskemaan Sokoksen myyntihenkilöstä. 2 Teoreettinen viitekehys on laadittu niin, että se tukee työn empiiristä osaa. Tämän työn teoriaosiossa käsitellään yleisesti työkykyä ja sen ylläpitoa, työhyvinvointia sekä sen kehittämistä ja mittaamista, virkistystoimintaa sekä joitakin työpaikan ongelmia, kuten kiusaamista, stressiä ja työuupumusta. Teoreettinen viitekehys koostuu neljästä edellä mainitusta osasta, jotka on pyritty esittämään mahdollisimman tasapuolisesti. Lähdemateriaalina työssä on käytetty pääasiassa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, elektronisia lähteitä, lehtileikkeitä sekä -artikkeleita. Lähdemateriaalia on pyritty käyttämään mahdollisimman monipuolisesti ja tietoa on etsitty laajasti sekä hyödynnetty työn kannalta parhaat lähteet. Opinnäytetyömme tutkimus on kvantitatiivinen survey-tutkimus, jossa aineisto kerättiin standardoituja tutkimuslomakkeita apuna käyttäen. Kyselyitä jaettiin yhteensä 35 kappaletta ja niitä palautui täytettynä 30, joten vastausprosentti oli erittäin hyvä. Tämä lisää tutkimuksen luotettavuutta. Tulokset käsiteltiin ja analysoitiin SPSS-ohjelmaa apuna käyttäen. Avoimet kysymykset purettiin Wordiin ja käsiteltiin tuloksissa. Tuloksia esitetään SPSS-ohjelmalla laadittujen taulukoiden ja kuvioiden avulla.

8 3 2 TYÖKYKY Työkyvyllä tarkoitetaan sitä, miten henkilön työnkuva ja toimintaedellytykset vastaavat toisiaan. Työkykyyn vaikuttavat monet eri tekijät, kuten psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset voimavarat, koulutus ja työkokemus sekä perinnölliset tekijät. Jaksamiseen, vireyteen ja mielialaan vaikuttaa suurelta osin se, millaisessa kunnossa ihminen on. Työkyvyn heikentyminen alkaa nopeutua noin 45 vuoden iässä, jos tuki- ja liikuntaelimistön kunnossapitoon, ergonomiaan sekä liikuntaan ei panosteta tarpeeksi. (Aalto 2006: 11, 13) Hyvä työpaikan ilmapiiri, toimivat työjärjestelyt, terve ja turvallinen työympäristö, oikeudenmukainen johtaminen, ajanmukainen ammatillinen osaaminen sekä mahdollisuus tehdä sisällöltään vaihtelevaa ja monipuolista työtä ovat tekijöitä, joiden on katsottu edistävän työkykyä. (Työterveyslaitos 2004: 168) Lähtökohtana työkyvystä puhuttaessa on osaaminen. Kuitenkin monet tekijät, kuten arvot ja asenteet, työtyytyväisyys sekä motivaatio vaikuttavat siihen, miten työntekijän voimavarat saadaan hyödynnettyä. Työn tuloksiin vaikuttavat suuresti myös työntekijän työhalukkuus sekä motivaatio. Myös työntekijän henkilökohtaiset asiat, kuten elämäntilanne ja elintavat vaikuttavat kykyyn suoriutua työstä. (Reina-Knuutila 2001: 3) Työn henkinen kuormittavuus sekä työlle asetettavat vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Tästä huolimatta eläkeikä nousee hitaasti mutta varmasti. Suorituskyky heikkenee iän mukanaan tuomien fysiologisten vaikutusten seurauksena. Silti odotetaan, että työkyky säilyisi hyvänä tai kohtuullisena koko työuran ajan. (Aalto 2006: 13) Ikä tuo mukanaan elämänkokemusta sekä sosiaalisia että henkisiä voimavaroja, joiden avulla ikääntyvät työntekijät pystyvät säilyttämään työkykynsä ja toimimaan työyhteisössä. Näiden voimavarojen avulla ikääntyvät pystyvät ottamaan muut huomioon sen sijaan, että korostaisivat omaa suoritustaan. Elämänkokemus auttaa myös asioiden suhteellisuuden ymmärtämisessä. Iän mukanaan tuoma viisaus, kokemus ja motivaatio voivat korvata monissa tehtävissä osittain nopeuden ja tarkkuuden. Ikääntyvät asetta-

9 vat myös realistisempia tavoitteita kuin nuoremmat ja heidän realistiset käsitykset itsestään tukevat ja auttavat suoriutumaan työstä. (Reina-Knuutila 2001: 3) 4 Merkittävimpiä yksilön työkykyyn negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä on todettu olevan arvostuksen sekä tunnustuksen väheneminen työssä, työvälineiden ja työtilojen heikko kunto sekä seisominen työssä. Myös työntekijöiden liikunnan vähäisyyden vapaaaikana on todettu vaikuttavan yksilön työkykyyn. (Reina-Knuutila 2001: 3) Työkykyä voidaan kuvata symbolisesti seuraavanlaisen työkykytalon muodossa. Talosta löytyy neljä kerrosta, joista kolme alinta kerrosta kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja ja neljäs kerros itse työtä ja työoloja. Työkykytalo toimii ja pysyy pystyssä silloin, kun kaikki kerrokset tukevat toinen toisiaan. Talon kaikkia kerroksia tulee myös kehittää jatkuvasti koko työelämän ajan. (SutiSanomat 2008: 14) Yhteiskunta Perhe Lähiyhteisö Työkyky Työ Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen Arvot Asenteet ja motivaatio Ammatillinen osaaminen Terveys Toimintakyky KUVA 1. Työkykytalo

10 2.1 Terveys 5 Hyvä terveys on pohja hyvinvoinnille ja työkyvylle. Työelämästä ja työterveydestä puhuttaessa tulee ottaa huomioon työn terveyttä vaarantavat tekijät. Sitä miten työelämässä mukana oleminen edistää hyvinvointia ja terveyttä, on taas tutkittu vähemmän. Kun korkeatasoiseen työterveys- ja työsuojelutoimintaan yhdistetään monipuolinen työkykyä edistävä toiminta, saadaan aikaan työkyvyn ja terveyden kannalta positiivisia tuloksia. (Otala & Ahonen 2003: 10) Suomessa kansanterveys on parantunut ja myös työikäisen väestön terveyden kehitys on ollut suotuisaa. Odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt sekä yhä suurempi osa väestöstä voi terveytensä puolesta jatkaa työelämässä entistä pidempään. Suomalaisten elintapatekijät ovat kehittyneet parempaan suuntaan, mutta riskitekijöitä ovat kuitenkin alkoholinkäytön lisääntyminen, tupakoivien suuri osuus sekä liikunnan vähäisyys ja ylipainoisuus. (Otala & Ahonen 2003: 11) Työn henkinen ja fyysinen kuormitus on Suomessa edelleen suurta, vaikka se onkin viime vuosina tasaantunut. Siihen vaikuttavat monet eri asiat ja merkittäviä riskitekijöitä ovat stressi ja epävarmuus, kiire ja aikapaine, työn määrä- ja laatuvaatimusten kasvu sekä voimavarojen alimitoitus. Työpaikan ongelmista perinteiset tapaturma- ja ammattitautiriskit vähenevät, mutta taas henkisen ja psykososiaalisen työympäristön ongelmat korostuvat. (Työterveyslaitos 2004: 20 21) Psyykkinen työkyky Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön kykyjä, joilla hän suoriutuu älyllistä ja muunlaista henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä. Siihen sisältyy henkilön suhde itseensä sekä ulkomaailmaan, havaintotoiminnot, ajattelu ja motoriikka. Iän myötä heikentyvät monesti reagointiajat ja havaintojen nopeus sekä tarkkuus. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi kuulo- ja näkökyvyn heikkeneminen vaikuttaa havaintokykyyn. (Reina-Knuutila 2001: 2) Psyykkistä kuormitusta aiheuttavat monet eri tekijät. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi työn keskeytykset ja häiriöt, suuresta työmäärästä aiheutuva kiire sekä ihmissuhteisiin

11 6 liittyvät ongelmat. Psyykkistä työhyvinvointia taas edistävät henkilökohtainen kehitys, mahdollisuus vaikuttaa sekä muut työn tarjoamat mahdollisuudet. (Työterveyslaitos 2004: 105) Työkykyyn vaikuttavia psyykkisiä tiloja ovat psyykkinen väsyminen, kyllästyminen ja monotonia. Psyykkinen väsyminen on seurausta siitä, kun henkisiä voimavaroja on käytetty yli varojen. Väsymisellä on monia eri vaikutuksia työn laatuun ja määrään. Rasituksen kesto sekä henkinen yleistila vaikuttavat väsymisen syvyyteen ja laajuuteen. Tilanteessa, jossa ihminen työskentelee yli voimavarojensa riittävyyden, väsyy hän riippumatta siitä, kuinka tärkeää työ hänelle on. Psyykkisessä väsymyksessä voimat ovat vähissä ja elimistö pyrkii minimoimaan kaiken toiminnan, joka ei ole aivan välttämätöntä elämän jatkumista ajatellen. Psyykkisen väsymyksen oireita ovat muun muassa hajamielisyys, muistin heikkeneminen, oppimisvaikeudet, unihäiriöt, tunteiden latistuminen ja mielikuvien väheneminen. Myös henkilön keskittymiskyky heikkenee, töihin ryhtyminen on vaikeaa ja asioihin ei jaksa puuttua. Oireet voivat vaihdella sekä voimakkuudeltaan että kestoltaan. Oireiden laatuun ja määrään vaikuttaa myös fyysinen kunto. (Koivisto 2001: ) Psyykkisessä kyllästymisessä henkilö kokee vastenmielisyyden tunteita työtä kohtaan. Psyykkinen kyllästyminen eroaa psyykkisestä väsymisestä siinä, että ihmisellä olisi käyttämättömiä voimavaroja mutta hän ei halua suunnata niitä työhönsä. Kyllästymisen voi aiheuttaa työn rutinoituminen eli mielenkiinto työhön on hävinnyt, koska se osataan liian hyvin. Psyykkisen kyllästymisen piirteitä ovat keskittymiskyvyn ja pitkäjännitteisyyden väheneminen, työtehtävien välttely, kielteinen suhtautumien työhön, työajan väärinkäyttö sekä tunteiden hallinnan heikkeneminen. (Koivisto 2001: ) Monotoniassa ihmisen psyykkinen toimeliaisuus hidastuu. Tämä on seurausta yksipuolisesta, toistuvasta ja pakkotahtisesta työstä. Tästä seuraa psyyken turtuminen, jolloin havainnot hidastuvat, reaktiokyky heikkenee ja tarkkaavaisuus alenee. Monotonia johtaa huonotuulisuuteen ja masentuneisuuteen. (Koivisto 2001: 190)

12 2.1.2 Fyysinen työkyky 7 Fyysinen kunto kuvaa muutakin kuin urheilusuorituksista selviämistä. Se kuvaa sellaista riittävää kuntotasoa, jolla selvitään työstä, sosiaalisesta kanssakäymisestä, arkipäivän askareista sekä harrastuksista. Fyysinen kunto liittyy olennaisesti terveyteen ja sen osatekijöitä ovat tuki- ja liikuntaelimistön kunto eli lihaskunto, sydän- ja verenkiertoelimistön kunto eli kestävyys, liikkuvuus, koordinaatiokyky, tasapaino ja kehon koostumus. Luonnollisestikin liikunta vaikuttaa terveyteen positiivisesti ja sen puute negatiivisesti. Ikääntymisen myötä fyysinen aktiivisuus laskee, joten olisikin hyvä luoda jo lapsena pohja liikunnalle ja saada siitä hyviä kokemuksia. Tällöin liikunta jää helpommin osaksi jokapäiväistä elämää. Hyvällä fyysisellä kunnolla ehkäistään aikuisiässä erilaisia sairauksia ja se auttaa myös säilyttämään toimintakyvyn ikääntyessä. (Aalto 2006: 40) Fyysinen toimintakyky koostuu yleiskestävyydestä, lihaskunnosta ja motorisista taidoista. Fyysisesti kuormittavia ovat työt, joissa suuret lihasryhmät toimivat dynaamisesti. Tällaisia töitä ovat muun muassa varastotyö, hoitoalan työt sekä ahtaus- ja kuljetustyöt. (Aalto 2006: 45 46) Esimerkkeinä kuormittavista työtehtävistä ovat käsin tehtävät tavaroiden nostot ja siirrot sekä toistuvat yksipuoliset liikkeet. Työ on fyysisesti kuormittavaa, kun liikuntaelimistö sekä verenkiertoelimistö ovat kuormituksen alaisina. Kuormitusta aiheuttavat fyysisen voiman käyttö, työasennot, työliikkeet ja liikkuminen. (Rauramo 2004: 96) Fyysisesti huonossa kunnossa olevan henkilön palautuminen kuormituksesta on huomattavasti hyväkuntoista hitaampaa ja alttius erilaisille tartuntataudeille on myös suurempaa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riski kasvaa, kun raskaan fyysisen työn seurauksena tuki- ja liikuntaelinsairaudet lisääntyvät. (Aalto 2006: 11) Liikunnan lisäämisellä ja ergonomisilla toimenpiteillä on positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin ja työkykyyn. Kun henkilöstön suorituskyky on hyvä, riittää energiaa ponnisteluihin, palautumiseen sekä itsestä että muista huolehtimiseen. Tällöin myöskään työn kuormittavuus ei ole niin suurta. Henkilöstön ollessa energistä ja hyväkun-

13 8 toista, on asiakkaiden sekä työtovereiden huomioiminen, hymyily, sääntöjen noudattaminen ja yleensäkin positiivisella mielellä olo huomattavasti helpompaa. (Aalto 2006: 19) Sosiaalinen työkyky Ihmistä voidaan pitää laumaeläimenä, joka on riippuvainen toisista ihmisistä. Ihmisluonteelle on tyypillistä, että hän haluaa olla osallisena erilaisissa ryhmissä elämänsä aikana. Esimerkkeinä näistä ryhmistä ovat perhe, ystävät, työyhteisö, parisuhde, urheiluseurat sekä uskonnolliset ryhmät. Ihminen haluaa kokea olevansa tarpeellinen, rakastettu ja hyväksytty. Ihmisen toiminnan ja olemassaolon perusedellytyksiä ovat yhteisöt ja yhteisöllisyys. Yhteisö on tärkein voiman lähde yksilölle ja yhteisyyden tunne toimii yhteiskunnassa keskeisenä koossa pitävänä voimana. Yhteisöön kuuluminen on erittäin tärkeää, koska ryhmässä yksilö voi tuntea itsensä voimakkaaksi ja on kykeneväinen toimimaan yksilöllisesti mielekkäällä tavalla. Työ ja ihmissuhteet työssä vaikuttavat oleellisesti työmotivaatioon sekä työn tuloksellisuuteen. (Rauramo 2004: 122) Sosiaalinen hyvinvointi auttaa ihmistä jaksamaan työssä ja tukee ihmisen sitoutumista työhön. Työssä sekä työn ulkopuolella vallitsevat ihmissuhteet vaikuttavat sosiaaliseen hyvinvointiin. (Otala & Ahonen 2003: 20) Ystävyyssuhteet antavat positiivista energiaa, jolla sosiaalisesti aktiivinen ihminen täyttää mielensä. Tämä positiivinen energia auttaa jaksamaan ja sen on todettu estävän muun muassa sairauksien puhkeamista. (Juuti & Vuorela 2004: 65) Ikääntymisen myötä sosiaalisessa toimintakyvyssä tapahtuu hyvin yksilöllisiä muutoksia. Toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat vuorovaikutustaidot sekä kyky toimia toisten ihmisten kanssa. Sosiaalisella aktiivisuudella ja osallistumisella uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin, terveyteen sekä toimintakykyyn. (Reina-Knuutila 2001: 2)

14 2.2 Ikääntyminen 9 Suomen työelämässä olevan väestön keski-ikä kasvaa, kun suuret ikäluokat ikääntyvät. Ikääntyminen vaikuttaa monin eri tavoin henkilön toiminta- sekä työkykyyn. (Rauramo 2004: 164) Iän karttumisen myötä fyysisessä toimintakyvyssä tapahtuva heikkeneminen on väistämätöntä. Muutokset ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Tapahtuvia muutoksia voivat olla esimerkiksi muutokset kuulo- ja näkökyvyssä, tuki- ja liikuntaelinten heikkenemien, lihasvoiman heikkeneminen, hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn lasku sekä tasapainohallinnan vaikeutuminen. Älylliset toiminnot taas pysyvät melko ennallaan tai voivat parantua iän myötä. (Reina-Knuutila 2001: 2) Ikääntyminen ei välttämättä tarkoita aina sairastumisriskin lisääntymistä. Ikääntyvien sairauspoissaolot ovat yleensä pidempiä, mutta he kuitenkin sairastavat harvemmin kuin nuoret työntekijät. (Reina-Knuutila 2001: 9) Ikääntyville voi aiheutua stressiä tunteesta, etteivät he enää selviä työelämässä. Tämä voi pitkittyessään johtaa uupumukseen, koska päästäkseen normaaliin työsuoritukseen, on panostettava huomattavasti yli omien voimavarojen. Myös ikääntymisen myötä tapahtuvat muutokset terveydessä ja toimintakyvyssä vaikuttavat asiaan. Toisaalta monet fyysiset muutokset korvaa se henkinen kasvu, jota ikä tuo tullessaan. Ikääntymistä voidaan pitää voimavarana, jos sen vahvuudet on mahdollista realisoida työnteossa. Ikääntyneet omaavat sellaista viisautta ja kokemusta, jota on vaikea korvata millään. (Koivisto 2001: 138) Ikääntyminen tuo tullessaan ammattitaitoa sekä kokemusta. Tämä tuottaa lisäarvoa vanhempiin ikäluokkiin kuuluville henkilöille työpaikalla. Tämän asian huomioon ottaminen on tärkeää, sillä työpaikoilla ollaan lähitulevaisuudessa aivan uudenlaisessa tilanteessa henkilöstön kanssa. Suurten ikäluokkien myötä iso osa yritysten henkilöstöstä poistuu työelämästä. Samalla kuitenkin paineet lisääntyvät palvelualoilla. Tämä johtaa siihen, että yritykset joutuvat kilpailemaan keskenään nuoremmista ja osaavista työntekijöistä. On erittäin tärkeää panostaa ja kiinnittää huomiota siihen, että työssä olevat jaksavat työelämässä mahdollisimman pitkään. (Rauramo 2004: )

15 10 Työelämästä poistumisiän nostaminen vaatii sellaisia toimenpiteitä, joilla työntekijät saadaan viihtymään ja näin ollen pysymään työelämässä entistä pidempään. On siis tärkeää kehittää työelämää niin, että henkilöstö haluaa jatkaa työelämässä nykyistä pidempään, viihtyy työssään sekä on fyysisesti kykeneväistä. (Otala & Ahonen 2003: 30) 2.3 Osaaminen Osaaminen, tiedot sekä taidot ovat henkilöpääoman ydin. Näitä asioita täytyy rakennepääomaa apuna käyttäen hyödyntää, vaalia ja kasvattaa. Rakennepääoma muodostuu muun muassa organisaation kulttuurista, johtamisesta, ilmapiiristä ja tiedon kulun rakenteista. Yritykselle on merkitystä ainoastaan niillä tiedoilla ja osaamisella, jotka tukevat liiketoiminnan tavoitteita. Henkilöpääoman osaamisesta koostuu rakennepääoman avulla yrityksen osaamispääomaa, yhteistä osaamista sekä organisaation tietämystä. (Otala & Ahonen 2003: 113) Organisaatioiden sopeutumiskyky on koetuksella nykyisin vallitsevassa monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Organisaation on pystyttävä muuttumaan ympäristön myötä, jotta se kykenee menestymään. Sen on oltava kilpailijoitaan nopeampi. Tämä vaatimus lisää ihmisten kuormitusta yksilöinä. (Juuti & Vuorela 2004: 27) Organisaation on pystyttävä oppimaan jatkuvasti uutta, jotta se kykenee muuttumaan ympäristöään nopeammin. Jokaisen ihmisen täytyy säilyttää kykynsä oppia uutta ja kyetä aistimaan uusia tuulia. Uusiin mahdollisuuksiin tarttuminen vaatii jatkuvaa uudistumista. Mahdollisuuksiin tarttumiselle saattaa muodostua esteeksi se, että organisaatiossa työskentelevät ihmiset pelkäävät sekä vastustavat muutosta. Jotta tämä voitaisiin välttää, tulisi johtajan toimia innostavana valmentajana sekä opettajana, joka huolehtii ihmisten halusta ja kyvystä oppia uutta. Ihmisiä tulee kannustaa kertomaan sekä hyvistä että huonoista kokemuksistaan muille ja heidän tulee antaa puhua keskenään työn sisältämistä haasteista. Tällä tavoin pystytään jakamaan niitä tietoja ja sitä osaamista, jota eri ihmisille on työskentelyn aikana kertynyt. (Juuti & Vuorela 2004: 27)

16 11 Elinikäinen oppiminen ja sen mukanaan tuomat valmiudet ovat osa ihmisen sekä organisaation jokapäiväistä elämää. Koulutus sekä tiedon hankinta ovat jatkuvia prosesseja. Oman osaamisen jatkuva ylläpito sekä päivittäminen edistävät työn hallintaa, hyvinvointia sekä jaksamista. Osaamisen ylläpitäminen on myös merkittävä kilpailutekijä työmarkkinoilla. Oppimisen kannalta keskeistä on halu oppia ja oppiminen lähteekin ihmisen omasta motivaatiosta, halusta ja uteliaisuudesta. (Rauramo 2004: 149) Menestyvissä yrityksissä korostetaan kykyä toimia kilpailijoita nopeammin, kykyä uusiutua, kuunnella asiakasta sekä täyttää asiakkaan toiveet. Tällaiset yritykset ovat innostaneet ihmisiä oppimaan jatkuvasti uutta ja sitoutumaan osaamisen kehittämiseen. Näin yksilöt saadaan kiinnostumaan yhä enemmän oman työnsä ja työympäristönsä kehittämisestä, yrityksen tulevaisuudesta sekä työn tuloksista. (Rauramo 2004: 150) Oppimisen edistämiseksi tulisi oppiminen liittää päivittäiseen toimintaan ja korostaa työssä tapahtuvaa oppimista, sillä juuri työssä opitaan eniten uusia asioita. Työssä oppimista voi tapahtua omissa työtehtävissä, opettelemalla työpaikan eri töitä, työkierron kautta tai jossain muualla olevassa harjoittelupaikassa. Yrityksissä voidaan panostaa osaamiseen luomalla henkilöstölle mahdollisuus kehittää osaamistaan ja kouluttautua. Jatkuvasti tapahtuvan työn kehittämisen perustana on, että koko henkilöstö osallistuu siihen. Ihmisten tulee olla selvillä tavoitteista, miksi toimintaa kehitetään ja mitä yleensäkin tavoitellaan. Vasta tällöin on työn kehittäminen mahdollista. (Rauramo 2004: 150) Oppiminen on prosessi, jossa teoria- ja käytäntötieto yhdistyvät aluksi kokemustietoon ja täydentyvät sitten ammatillisen kehittymisen myötä niin sanotulla hiljaisella tiedolla. Hiljainen tieto lisääntyy sekä kehittyy ajan myötä ja sen voi nähdä sujuvana toimintana sekä erilaisina taitoina. Osaaminen ei siis lisäänny ainoastaan koulutuksen kautta, vaan pitkän ammatinharjoittamisen tuloksena. (Rauramo 2004: ) 2.4 Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky-toiminta) tähtää yksilön työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseen sekä työn, työyhteisön ja työolojen parantamiseen. Työkykyä

17 12 ylläpitävän toiminnan avulla voidaan myös hallita muutoksia turvallisesti. Toiminta tähtää terveyden edistämiseen, mutta myös työyhteisöön ja työympäristöön liittyviin asioihin tulee kiinnittää erityistä huomiota: asenteita, arvoja, tietoja ja taitoja tulee kehittää ja uudistaa. Työkyky toimii välineenä elämän suurimpien päämäärien saavuttamisessa ja käsitteenä se kattaa lähes kaikki tekijät, jotka vaikuttavat työn onnistumiseen. Työkyky-toiminnan rinnalla on alettu puhumaan myös työhyvinvoinnin edistämisestä. Tämä nähdään työpaikoillakin kehittämistoimintana, joka kattaa monia eri alueita. Henkilöstön hyvinvoinnin on havaittu vaikuttavan positiivisesti organisaatioiden taloudelliseen menestykseen. (Rauramo 2004: 30) Toiminnan tavoitteet ja kohteet Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelu ja priorisointi tulee tehdä jokaisen työpaikan omia lähtökohtia ja tarpeita ajatellen. Toiminta kohdistuu työntekijän voimavaroihin ja terveyteen, työhön ja työoloihin, työyhteisöön ja organisaatioon sekä ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen ja edistämiseen. Työhön liittyviä kohdealueita, jotka tulee huomioida työkykyä ylläpitävässä toiminnassa, ovat ergonomia, työhygienia, työturvallisuus, toimintatavat, johtaminen sekä vuorovaikutus. Tavoitteena on toiminnan parantaminen sekä ratkaisujen löytäminen ongelmiin. (Rauramo 2004: 30 31) Seuraavassa taulukossa on esitetty tyky-toiminnan kohteet, joita organisaation visio, arvot ja strategia ohjaavat. (Rauramo 2004: 30) 1. Työntekijä: voimavarat ja terveys 3. Työyhteisö ja organisaatio: Toimintatavat, johtaminen, vuorovaikutus 2. Työ ja työolot: ergonomia, työhygienia, työturvallisuus 4. Ammatillinen osaaminen: ylläpitäminen ja edistäminen TAULUKKO 1. Tyky-toiminnan kohteet

18 13 Työkykyä ylläpitävän toiminnan pyrkimyksenä on luoda toimintatavoiltaan ja työympäristöltään terve ja tuottava organisaatio, joka kykenee toimimaan tehokkaasti vaikka toimintaympäristö muuttuu. (Rauramo 2004: 31) Työkyky ja sen tukeminen kuuluvat olennaisena osana myös esimiestyöhön. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita niin työyhteisön jäsenten kuin esimiehenkin kannalta. Työyhteisön työkyvyn sekä terveyden pohjana ovat osaaminen, tavoitteellisuus, turvallisuus sekä oikeudenmukaisuus. (Juuti & Vuorela 2004: ) Onnistuneen työkykyä ylläpitävän toiminnan pohjana on yhteistyö, jossa työntekijällä ja työnantajalla on omat roolinsa. Yhteistyö on tärkeää niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin. Toimintaa varten voidaan perustaa erityinen tyky-ryhmä, jonka tehtävänä on vastata työkykyä ylläpitävästä toiminnasta. Ryhmässä tulee yhdistyä organisaatiosta löytyvä eri alojen asiantuntemus. Ryhmä voi koostua esimiehistä, henkilöstöryhmistä sekä yritysjohdon, henkilöstöhallinnon, työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon jäsenistä. Ulkoisista yhteistyötahoista voidaan mainita muun muassa terveys-, liikunta- ja koulutuspalvelujen tuottajat, työeläkelaitokset, työsuojeluhallinto ja työmarkkinajärjestöt. (Rauramo 2004: 31) Työkykyä ylläpitävää toimintaa aloitettaessa tyky-ryhmän merkitys on erityisen suuri ja kun toiminta on vakiintunut, siirretään tehtäviä mahdollisimman laajasti työpaikoille osaksi jokapäiväistä arkea. Esimiehet toimivat keskeisessä roolissa toiminnan kehittämisessä ja he luovat sekä ylläpitävät toiminnan rakennetta. Kuitenkin vastuu toteutuksesta on viimekädessä jokaisella yksilöllä itsellään. (Rauramo 2004: 31) Henkilöstön hyvä työkyky vaikuttaa positiivisesti työn laatuun, sujuvuuteen ja sillä on myös myönteisiä vaikutuksia kustannusten pitämiseen kohtuullisina. Työkykyyn panostaminen on kannattavaa, sillä se alentaa henkilöstömenoja sekä eläke- ja sairauskustannuksia. Panostukset näkyvät myös tuottavuuden kasvuna. (Rauramo 2004: 31 32) Hyvinvoinnilla on suuri merkitys jaksamiseen sekä työssä että vapaa-ajalla. Kun henkilöstö voi hyvin, kykenee se myös paremmin vastaamaan erilaisiin muutoksiin ja

19 haasteisiin. Henkilöstön terveys ja hyvä motivaatio näkyvät asiakaspalvelussa sekä työn laadussa. (Rauramo 2004: 32) 14 3 VIRKISTYSTOIMINTA Työnantaja pystyy vaikuttamaan työyhteisön toimivuuteen vapaaehtoisella virkistystoiminnalla, kuten liikuntavuoroilla ja lipuilla, yhteisillä retkillä sekä liikuntapäivillä. (Työterveyslaitos 2003) Useat työpaikat järjestävät tai kustantavat henkilöstölleen liikuntaa osana työkykyä ylläpitävää toimintaa. Liikuntaa tai muuta virkistystoimintaa sisällytetään usein myös esimerkiksi koulutustilaisuuksiin. (Työturvallisuuskeskus) 3.1 Tarpeen kartoitus Henkilöstön liikuntatarvetta voidaan kartoittaa erilaisilla kyselylomakkeilla. Kyselyiden avulla kartoitetaan muun muassa yrityksen ja sen henkilöstön liikuntatottumuksia, tavoitteita sekä toiveita virkistystoiminnan suhteen. Tarvittaessa kyselyiden avulla voidaan selvittää myös ruokavalioon liittyviä tottumuksia ja terveyshistoriaa. (Aalto 2006: 47) Kyselyiden vastausten perusteella saadaan jo hyvä kokonaiskuva yrityksen ja sen henkilöstön toiveista ja tavoitteista, fyysisestä hyvinvoinnista sekä halukkuudesta ja valmiudesta muutokseen. Fyysisen hyvinvoinnin selvittämiseen voidaan käyttää myös kuntotestejä. (Aalto 2006: 47) 3.2 Liikunta- ja virkistyspäivät Kohtuullinen, säännöllinen liikunta vaikuttaa positiivisesti niin työkykyyn, vapaa-ajan viettoon kuin uneenkin. Kun ihminen on hyväkuntoinen ja voi hyvin, kykenee hän toimimaan täysipainoisesti sekä työssään että vapaa-ajallaan. (Rauramo 2004: 56) Työpaikan terveysliikunnan, johon myös liikunta- ja virkistyspäivät kuuluvat, tavoitteena on herättää liikuntaa harrastamattomien kiinnostus ja saada heidät aloittamaan

20 15 harrastus, kannustaa satunnaisesti liikkuvia liikkumaan säännöllisesti sekä tukea jo aktiivisesti liikuntaa harrastavia. Erittäin tärkeää on myös yhteishengen ja työviihtyvyyden kasvattaminen. (Rauramo 2004: 56) Erilaisina keinoina liikunta-aktiivisuuden herättämiseen voisi mainita muun muassa; - työyhteisön liikunta- ja tyky-päivät sekä kannustus ja palkitseminen - mahdollisuus kokeilla erilaisia lajeja tutussa ryhmässä - mieluisia lajeja, joissa pääsee kokeilemaan myös rohkeasti uutta - kunnon testaukset - vaihteleva liikunta sääolojen mukaan sisällä ja ulkona - liikkuminen luonnossa - sykemittarin käyttö sopivan harjoitustason löytämisessä ja kunnon edistymisen seurannassa - ohjaus ja neuvonta liikuntaan liittyvissä asioissa (Rauramo 2004: 57) Liikunta- ja virkistyspäivillä on oma merkityksensä ja roolinsa työpaikan ilmapiirin ja yhteenkuuluvuuden tunteen kohottamisessa. Yksittäisen liikunta- tai virkistyspäivän tavoitteena on virkistää, innostaa, kannustaa sekä tarjota virikkeitä, ideoita ja elämyksiä liikuntakipinän sytyttämiseksi. Kenenkään kunto ei nouse yhden yksittäisen liikuntapäivän ansioista, mutta sen avulla on mahdollisuus saada ihmiset liikkeelle tulevina viikkoina ja kuukausina ja luoda innostus liikuntaa kohtaan. Tällöin on virkistyspäivän tavoite saavutettu. (Aalto 2006: 47) Virkistyspäivä voi pitää sisällään esimerkiksi ohjattuja liikuntatunteja, luentoja ja tietoiskuja eri aiheista, mittauksia sekä tuote-esittelyjä. Liikunta- ja virkistyspäivät luovat mahdollisuuden kokeilla ja tutustua erilaisiin lajeihin ja aihealueisiin ilman suurta kynnystä osallistua. (Aalto 2006: 47) 3.3 Liikunnan tukeminen työpaikoilla Suomen kuntoliikuntaliitto ry:n työpaikkaliikuntabarometrin 2007 mukaan valtaosassa toimipaikoista (83 %) tuetaan henkilöstön liikunnanharrastusta. Liikuntaa tuetaan

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy

MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy TIIVISTELMÄ Muutos on osa työelämää. Työelämän muutokset

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot