Älä siedä väkivaltaa. Rintasyövän uudet hoidot. Ratsastusterapiasta. luottamusta. Yksityisen sopimukset Toivo elämän perusvoima

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15.3.2011. Älä siedä väkivaltaa. Rintasyövän uudet hoidot. Ratsastusterapiasta. luottamusta. Yksityisen sopimukset Toivo elämän perusvoima"

Transkriptio

1 Älä siedä väkivaltaa Rintasyövän uudet hoidot Ratsastusterapiasta luottamusta Yksityisen sopimukset Toivo elämän perusvoima

2 TIETO PARANTAA SAIRAANHOITAJAN KÄSIKIRJA Marianne Mustajoki, Anja Alila, Elina Matilainen, Mirja Rasimus (toim.) Sairaanhoitajan käsikirja on erityisesti sairaanhoitajien, mutta myös monien muiden hoito alalla työskentelevien, jokapäiväiseen käyttöön tehty työn apuväline. Tarkkailuun, tutkimuk siin, hoitotilanteisiin ja potilaiden ohjaukseen liittyvät tiedot löytyvät helposti lyhyistä, hyvin jäsennellyistä artikkeleista. Artikkelit kattavat perusterveydenhuollon tavallisimmat hoitotilanteet ja -toimenpiteet. Käytännönläheisyyden ja asiantuntevuuden takaa se, että kaikki toimittajat ja lähes kaikki kirjoittajat ovat sairaanhoitajia. Sairaanhoitajan käsikirja löytyy myös sähköisessä muodossa Sairaanhoitajan tietokannoissa Terveysportissa: painos 2010, 832 s. ISBN Sh. 65 MASENNUS Tarja Heiskanen, Matti Huttunen, Jyrki Tuulari (toim.) Kirja käsittelee masennustilan tunnistamista, hoitoa, kuntoutumista ja ehkäisyä sekä sairauden vaikutusta elämään. Tarkastelun kohteena ovat myös mm. lasten ja nuorten masennus, synnytyksen jälkeinen masennus, kaamosmasennus, vanhusten masennus, työuupumus sekä erilaisten mielenterveyden häiriöiden ja masennuksen yhdistyminen. 1. painos 2011, 416 s. ISBN Sh. 49 TEHO- JA VALVONTAHOITO- TYÖN OPAS Anne Kaarlola, Maarit Larmila, Heljä Lundgrén-Laine, Anita Pyykkö, Terhi Rantalainen, Marita Ritmala-Castrén (toim.) Oppaassa esitetään suositeltavat hoitokäytännöt teho- ja valvontaosastoille. Artikkeleissa kuvataan luetelmamuodossa teho- ja valvontahoito-osastojen hoitotilanteet ja toimenpiteet. Lisäksi käsitellään mm. kirjaamista sekä hoidon vaativuuden ja vaikuttavuuden arviointia. 1. painos 2010, 520 s. ISBN Sh. 60 ONNISTUNUT IMETYS Maila Deufel, Elisabet Montonen (toim.) Onnistunut imetys on oppi- ja käsikirja imetystä ohjaaville ammattilaisille mm. neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa. Kirja on kirjoitettu WHO:n vauvamyönteisyysohjelman hengessä, ja se perustuu uusimpaan tutkittuun tietoon imetyksen eduista sekä äidille että vauvalle. 1. painos 2010, 550 s. ISBN Sh. 59 TERVEYSLIIKUNTA Mikael Fogelholm, Ilkka Vuori, Tommi Vasankari (toim.) Terveysliikunta-kirjan uudistetussa painoksessa esitellään viimeisimmän tutkimustiedon perusteella liikunnan käyttömahdollisuuksia terveyden ja toimintakyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi sekä toimintatapoja terveellisen ja turvallisen liikunnan edistämiseksi. 2., uudistettu painos 2011, 248 s. ISBN Sh. 57 Tervetuloa Sairaanhoitajapäivien messuosastollemme 3r3! Messutar jouksena kirjat vähintään sh. 25 %. Saat messualennuksen myös ostoksista verkkokaupassamme saakka, kun lisäät tilaukseen tarjouskoodin 6LJGUV1H 2 Tehy

3 Tässä numerossa 4/11 6 K25 Vammaisten puhemies 13 Terveystoimelle heikoin arvosana 14 Iso ja karvainen terapeutti 20 Ammatissa: Jumpaten eroon jalkavaivoista 24 Taysin tavat remonttiin 28 Mallu kiertää kyliä Tehyn kampanja Älä riko hoitajaasi 32 Tavoitteena nollatoleranssi 34 Väkivallan monet muodot 36 Elämää rintasyövän kanssa 43 Ylös palkkakuopasta Yksityissektorin ensihoitajat vaativat työehtosopimuksen noudattamista. 53 Oikeus hyvään hoitoon 56 Kesä- ja syksyviikkojen hakuaika alkaa 59 Palkat sopimatta Reseptinkirjoitusta opiskellaan jo monin paikoin. 60 Ensimmäinen kerta Uruguayssa 64 Toivo on elämän perusvoima 24 Myönteistä remonttimieltä 68 Taapero valloittaa maailmaa 77 Eduskuntavaalit 80 Tieni tähän: Paperimiehestä sairaanhoitajaksi 82 Ihana arki Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 31 Terveys 41 Tehy-uutiset 42 Varapuheenjohtajalta 46 Tiedotukset 54 Hyötysivut 63 Luottamuksella 78 Tutkimus 82 Teresa 64 KANSI: PEKKA FALI Toivo hoitaa meitä Tehy

4 Uutuuksia - Meleerattu stretch UUTUUS miellyttävä stretch - Uusi helppohoitoinen sarja, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja stretch-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. Tuotteet ovat helposti siliäviä ja pitävät sekä mallinsa että värinsä pesusta pesuun. Näissä asuissa tunnet olosi mukavaksi ja olet joka työpäivä hyvinpuettu. Malli Naisten paita V-pääntiellä ja kauluksella. Vartalomyötäinen malli. XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Verona Sporttinen naisten kenkä, joustava kuminauhakiinnitys ja pieni korko. Materiaali: Nahkajäljitelmä Väri: Musta Valkoinen Koko: ,90 sis. Alv 23% Malli Napoli Naisten ballerinakenkä, joustava nauhakiinnitys ja pieni korko. Materiaali: Nahkajäljitelmä Koko: ,90 sis. Alv 23% Malli Naisten stretch-housut, säädettävä lahkeen pituus. XXS/34-4XL/50 45,90 sis. Alv 23% Malli Naisten stretch-housut, pitkä lahje. XXS/34-4XL/50 45,90 sis. Alv 23% Malli Monaco Naisten ja miesten malli, jossa tarrakiinnitys sekä takana että jalan päällä. Materiaali: Nupukkijäljitelmä, sisäpohja mikrokuitua. Väri: Musta Valkoinen Koko: ,90 sis. Alv 23% Reklamebureauet SP3 A/S Tilaa ilmainen esite tai tutustu koko mallistoomme osoitteessa Käytä alennus hyväksesi ja valitse 2 sivun tuotetta nyt kampanjahintaan 15 %. Voit myös soittaa numeroon Tarjous on voimassa asti ja tuotteilla on 14 päivän täysi vaihto- ja palautusoikeus Praxis-työvaatteet Emännänpolku Naantali 4 Tehy

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Alma360 Asiakasmedia PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma360 Asiakasmedia puh fax (09) Lyönti sattuu Jokainen lyönti, potku tai uhkaus sattuu. Vaikka sen ottaisi vastaan ammattiroolin läpi, se jättää jälkiä. Fyysinen väkivalta iskee myös psyykeen. Kukaan ei halua joutua uhrin rooliin. Tilanteesta voi tulla syyllisyyden tunteitakin kuinka päästin tämän tapahtumaan? Vähintäänkin kipu herättää kiukkua ja kuormittaa. Hoitotyössä raportoidaan väkivaltaa yli kaksinkertainen määrä 1990-luvun alkuun verrattuna. Kehitys on todella surullinen. Toisaalta ilmoitusten lisääntynyt määrä osoittaa myös sen, että väkivalta tunnistetaan, eikä sitä hyväksytä osaksi työtä. Vanhustenhoidossa väkivalta on lisääntynyt koko ajan. Jopa lähes kolmannes vanhainkotien tai terveyskeskuksen vuodeosaston hoitajista on jatkuvasti huolissaan väkivallasta. Psykiatrisessa hoidossa koettu väkivalta on sen sijaan vähentynyt viime vuosina. Hoitotyö on raskasta, jos siihen liittyy väkivallan pelko, sen herättämä viha ja tilanteen aiheuttama häpeä. Väkivalta ei voi kuulua osaksi työtä, vaikka potilas olisi sekava ja huonokuntoinen. Yksittäisen työntekijän on mahdoton itse estää kaikkia väkivaltatilanteita. Työnantajan tehtävä on varmistaa turvalliset työskentelyolosuhteet henkilökunnalle. Jos joku potilas on jatkuvasti väkivaltainen tai ahdistelee hoitajia seksuaalisesti, tilanteelle on tehtävä jotain. On tärkeää varautua väkivallan mahdollisuuteen ja pohtia työpaikkakohtaisesti, miten tilanteissa toimitaan. Ennaltaehkäisevästi täytyy miettiä, mitkä asiat voivat laukaista potilaan aggression. Tärkeää on raportoida, jos tilanne tulee omalle kohdalle. Näin tapahtunut jää kirjoihin ja kansiin, eikä sitä voida jatkossa sivuuttaa. Haavojaan ei pidä jäädä nuolemaan yksin, vaan vaatia jälkihoitoa ja keskusteluapua. Tehyn väkivaltakampanja Älä riko hoitajaasi i muistuttaa koko tämän vuoden siitä, että väkivallan toleranssin pitää olla nolla, kaikilla työpaikoilla. la. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Vammaisten puhemies Kynnys ry:n puheenjohtaja Riku Virtanen haluaa, että vammaiset ovat yhteiskunnassa tasavertaisia toimijoita. Vesa Turunen Kuvat Pasi Leino 1 Mikä on Kynnys ry? Se on vammaisten kansalaisten ihmisoikeusjärjestö. Sen tarkoitus on edistää vammaisten osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Yhtenä kohteena on fyysinen esteettömyys, mutta Kynnys ei ole vain liikuntavammaisten järjestö vaan kaikkien. Tiedotamme muun muassa kulttuurin keinoin, kuten huhtikuussa olevan KynnysKinon välityksellä. Kasvava osa toimintaamme on kehitysyhteistyö. Kolme pilariamme ovat ihmisoikeudet, kulttuuri ja itsenäinen elämä. 2 Mitä on itsenäinen elämä? Hyvä esimerkki siitä ovat henkilökohtaiset avustajat. Sen sijaan että perheenjäsenet toimisivat avustajina, on käytettävissä henkilökohtainen avustaja. Tärkeää on päästä liikkumaan paikasta toiseen, silloin kuin itse haluaa. Oli kysymys sitten vessaan menosta tai kaupassa käynnistä. 3 Mikä on mielestäsi puheenjohtajan tärkein tehtävä? Sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen parantaminen on ensimmäinen tehtävä. Meillä ei ole vielä kokopäiväistä tiedottajaa, mutta tarvitsemme sellaisen. 4 Miten yhteiskunta suhtautuu vammaisiin? Tuore esimerkki on työllistymismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän raportti. Vammaisjärjestöillä ei ollut mitään todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Tämän tapaista toimintaa on edelleen aivan liikaa. Säästyisi paljon vaivaa, jos meitä kuunneltaisiin. Edelleen on liian tavallista, että selvitysmiehet tietoisesti unohtavat vammaiset. Tavallisten ihmisten tiedot vammaisuudesta ovat lisääntyneet. 5 Miten työpaikan ovi aukeaa vammaiselle? Joissakin Afrikan maissa korkeampi koulutus takaa työpaikan, mutta ei Suomessa. Vammaisella voi olla kaksi maisterin tutkintoa, mutta hänen on uskomattoman vaikea työllistyä. Töitä saa lähinnä vammaisjärjestöistä. Erilaisia selvityksiä on käsittämättömän paljon, mutta niiden vaikutukset ovat heikkoja. Yhtenä työllistymisen esteenä on eläkkeen lepäämään jättämisen ongelma: lyhyt työkokeilu katkaisee eläkkeen. Se koskee tuhansia ihmisiä. 6 YK:lla on vammaten ihmisoikeussopimus. Mikä on sen vaikutus? Vammaiset ovat tämän myötä saaneet ihmisoikeudet maissa, joissa heitä ei pidetty edes ihmisinä. Sen on ratifioinut jo lähes sata maata, joten se on kansallisesti sitovaa. Eri asia on, pystytäänkö siihen vetoamaan oikeudessa. Suurin vaikutus syntyy siitä, että eri maiden parlamentaarikot tiedostavat vammaisten oikeudet. Kehitys on ollut myönteistä, sillä vammaisuuteen ei liity sellaisia poliittisia intohimoja, kuten vaikkapa homojen oikeuksiin. Esimerkiksi Ugandassa oli valmisteilla lakiesitys, että homot voidaan tuomita kuolemaan, mutta se kaatui kansainvälisen painostuksen takia. 7 Miten Suomi? Meillä ratifiointi voisi olla totta Sitä ennen pitää selvittää kotikuntalakia ja laitosten pakkohoitokeinoihin liittyviä säännöksiä. 8 Onko kehitysyhteistyöhankkeita, joissa paneudutaan vammaisten asemaan? Niitä on ollut parikymmentä vuotta. Sisältö on muuttunut samalla tavalla kuin muutkin hankkeet. Hyväntekeväisyydestä on siirrytty siihen, että paikalliset opetetaan auttamaan itseään. 9 Miten esteettömyys toteutuu Suomessa? Jaan sen kolmeen. Pyörätuolia käyttävällä se liittyy fyysiseen esteettömyyteen ja näkövammaisilla tiedonsaantiin. Kuulovammaisilla esteettömyyttä ovat kommunikaatiopalvelut, jotka ovat kehittyneet, kun ne viime vuonna siirtyivät kunnilta Kelalle. Näkövammaisten tiedonsaanti Suomessa on maailman kärkiluokkaa. Fyysinen esteettömyys kohtaa yllättävän paljon vastustusta, vaikka määräykset siitä ovat jo 30 vuotta vanhoja. Arkkitehdit ovat haluttomia muuttamaan ajattelutapojaan. 6 Tehy

7 Kynnys ry:n uusi puheenjohtaja Riku Virtanen puhuu itsenäisen elämän puolesta. Riku Virtanen, 30 Oikeustieteiden maisteri Kynnys ry:n puheenjohtaja vuoden 2011 alusta Suomen Kuurosokeat ry:n hallituksen jäsen Elää yksin Harrastuksina matkustaminen, teatterija elokuvafestivaalit sekä viinit Tehy

8 K-25 Kädestä käteen tulkkaus on yksi Riku Virtasen kommunikaatiotavoista. Tulkkina Jenni Kallio. Pienoispatsaat ovat muistoja matkoilta. Viestintää tietokoneen näppäimistön ja pistekirjoituksen välityksellä. Esimerkiksi Turun tuomiokirkkoon pääsee jo esteettömästi, ja tämän tekninen toteuttaminen vaati vain vähäisiä muutoksia. Pääseekö vammainen vaatekauppaan 10 ja ravintolaan? Turussa on vaatekauppoja, joihin voi mennä sähköpyörätuolilla farkkuostoksille. Helsingin hyvistä ravintoloista Chez Dominique on niitä harvoja, joissa on esteetön sisäänkäynti ja esteettömät wc-tilat. Onneksi hyvät esimerkit vaikuttavat myönteisesti kehitykseen. Mallia voisi ottaa myös Israelista. Siellä annetaan sosiaalinen sertifikaatti ravintolalle, joka ottaa huomioon erilaiset tarpeet. Sisäänkäynti on esteetön, ja ruokalista löytyy pistekirjoituksella. Miten sosiaali- ja terveydenhuollon 11 ammattilaiset osaavat kohdata vammaisia? Siitä minulla on vähän kokemuksia, mutta esimerkiksi pankissa virkailijat puhuvat usein avustajalle, eivätkä asiakkaalle. Paljon riippuu vammaisesta ja hänen avustajastaan. Jos avustaja on hyvin hallitseva, vammainen jää sivustakatsojaksi. Voiko vammainen kouluttautua 12 hoitoalan ammatteihin? Vamma varmaankin nousee esteeksi. Kuuroille on mielestäni ollut tarjolla lähihoitajakoulutusta. Miksi olet opiskellut lakimieheksi? 13 Lukion aikana oli paljon säätämistä tulkkien ja apuvälineiden vuoksi. Teoreettiset aineet kiinnostivat, ja harkitsin hallinto- ja oikeustieteitä. Oikeustieteet valitsin siksi, että halusin hoitaa omia asioitani. Urasuunnitelmasi? 14 Kymmenen vuotta meni vammaisten oikeuksiin tutustuessa. Vaikka välillä tuntuu, että kaikki mättää, Suomessa hoidetaan asioita. Siksi kehitysyhteistyö alkoi kiinnostaa yhä enemmän. Matkustin omin päin joihinkin kehitysmaihin tutustumaan olosuhteisiin. Väitöskirjassani käsittelen, miten kehitysyhteistyöhankkeet tavoittavat vammaiset. Haluaisin kehittää mittariston tähän. Minkälaisia apuvälineitä kuurosokea 15 tarvitsee? Itse käytän paljon pistekirjoitusta. Osa kuurosokeista käyttää tietokonetta puheohjelman avulla, ja osa lukee tekstiä suurennettuna tietokoneen ruudulta tai lukutelevisiosta. Kuulon apuvälineenä käytän sisäkorvaimplanttia ja liikkumisessa valkoista keppiä. Entä kädestä käteen tulkkaus? 16 Tulkki ei ole apuväline, mutta kommunikoin tulkin välityksellä. Mitä harrastat? 17 Vielä 2001 sakin pelaaminen oli tärkein. Nyt se on jäänyt, ja harrastukseni liittyvät kehitysyhteistyöhön ja matkustamiseen. Käyn myös viininmaistelumatkoilla. Miten kuntoilet? 18 Uin 2 3 kertaa viikossa. Onko saamasi julkisuus yllättänyt? 19 Pikkusiskoni on leikillisesti sanonut, ettei tunne ketään, joka viime aikoina olisi ollut niin paljon julkisuudessa kuin minä. Mistä olet kotoisin? 20 Hämeenkyröstä, joka on 30 kilometrin päässä Tampereelta. Viimeiset 8 vuotta olen opiskellut Turussa. Eduskuntavaalit lähestyvät. Onko 21 Kynnyksellä omia tavoitteita? Olemme mukana vajaan 30 vammaisjärjestön Vammaisfoorumissa, joka on asettanut yhteiset tavoitteet. Ehdotamme, että lakia työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä on jatkettava ja rajaa, jonka saa ansaita eläkettään menettämättä, on nostettava 700 euroon Sata-komitean ehdotuksen mukaisesti. Paras lukemasi kirja? 22 Kalle Könkkölän elämäkerta Huoneekseni tuli maailma. Missä olet onnistunut? 23 Olen onnistunut saavuttamaan tavoitteet, jotka asetin viisi vuotta sitten. Olen tohtoriopiskelija, ja päässyt eteenpäin kehitysyhteistyöasioissa. Pahin pettymyksesi? 24 Väitöskirjaa joudun tekemään aluksi ilman taloudellista tukea. Miten rentoudut? 25 Kaupunkilomat rentouttavat. Nautin ruuasta ja viinistä ja yritän olla ajattelematta asioita, joita tavallisesti pohdin. 8 Tehy

9 LÄÄKETIETOA FIMEASTA UUSI LÄÄKETIETOLEHTI VERKOSSA! UUSIN NUMERO ARKISTO TOIMITUS PALAUTE KESKUSTELU Tutustu! sic.fimea.fi pysyt ajan tasalla! Julkaisija: Tehy

10 Lyhyesti Koonnut Vesa Turunen, Sosiaaliturva verkossa Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten tarpeisiin laadittu sosiaaliturvaopas on ilmestynyt. Yhteinen sosiaaliturva on ensimmäistä kertaa koottu yhteen. Oppaaseen on päivitetty vuoden 2011 ajantasainen sosiaaliturvaan liittyvä tieto. Oppaan lähteenä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ja siitä järjestöille kertynyt tieto soveltamiskäytännöistä. Opas on tarkoitettu pitkäaikaissairaita ja vammaisia edustavien järjestöjen antamaa neuvontaa ja ohjausta varten, mutta siitä hyötyvät myös omaa sosiaaliturvaansa pohtivat henkilöt. Oppaan laatimiseen ovat osallistuneet Aivoliitto ry, Hengitysliitto Heli ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Psoriasisliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen MSliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Reumaliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry. Työterveyshuolto talkoisiin Työterveyshuollon tulee painottua entistä enemmän työkyvyn edistämiseen ja työuran pidentämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän mukaan tämä edellyttää työterveyttä edistävän toiminnan kehittämistä ja yhteensovittamista työpaikalla, työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Tarvitaan muun muassa sujuvampia hoitopolkuja, jotta keskeisimpien työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien hoidon, kuntoutuksen ja tukipalvelujen viiveet lyhenisivät. Työryhmä korostaa työnantajan vastuuta työntekijän työkyvyn ylläpitämisessä. Työterveyshuollon rooli olisi toimia asiantuntijana ja työpaikkojen tukena. Esimerkiksi osatyökykyisen työntekijän työssä jatkaminen ei onnistu, ellei työtehtäviä sopeuteta työntekijän terveydellisiin edellytyksiin. Työterveyshuollon kattavuutta halutaan parantaa lisäämällä pientyöpaikkojen ja yrittäjien mahdollisuuksia hankkia työterveyspalveluja. Työterveyshuollon henkilöstön riittävyys ja osaaminen varmistettaisiin kehittämällä koulutusta. Toiminta- ja työkyvyn arvioimisen osaamista halutaan vahvistaa koko terveydenhuollon peruskoulutuksessa. (SS) Päihtynyt saattaa tarvita hoitoa Yhä useammat päihtyneet ovat sekakäyttäjiä, ja heidän kohtaamisensa vaatii poliisilta ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta yhä enemmän. Päihtymys voi lisäksi peittää alleen monia vakavien sairauksien oireita. Sisäministeriön työryhmä selvitti päihtyneiden kuljettamista, kiinniottamista, kohtelua ja hoitoa ja luovutti raporttinsa 11. maaliskuuta. Kaikki edellä mainittu tekee päihtyneiden kohtaamisesta vaativan tehtävän, korostaa työryhmän jäsen kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen Tehystä. Poliisin tekemät päihtyneiden säilöönotot ovat Suomessa pohjoismaisittain korkealla tasolla. Vuonna 2009 poliisin tekemästä kiinniotosta lähes puolet tehtiin henkilön itsensä suojelemiseksi. Työryhmä jakaa säilöönottoa tarvitsevat neljään eri asiakasryhmään. Henkilö voi olla 1) rauhallinen päihtynyt ja sairas, 2) rauhallinen päihtynyt, jolla ei ole havaittavia sairauksia, 3) väkivaltainen, uhkaavasti käyttäytyvä, jolla ei ole havaittavia sairauksia tai 4) väkivaltainen ja sairas päihtynyt. Ensimmäisen ja neljännen ryhmän henkilöt tarvitsevat mahdollisesti ensihoidon toimenpiteitä ja kuljetusta sekä terveydenhuollon toimenpiteitä. Jos päihtymyksen syvyys aiheuttaa terveysriskejä, päihtymistilasta selviytyminen edellyttää terveydenhuollon ammattilaisten seurantaa. Työryhmän kehittämisehdotuksissa korostuu sellaisten toimintatapojen kehittäminen ja levittäminen, joilla voidaan vähentää päihtyneiden kiinnioton, kuljetuksen ja säilytyksen tarvetta. Ennaltaehkäisevä päihdetyö ja asunnottomuuden torjunta ovat avainasioita. Työryhmä esittää laajaa yhteiskunnallista keskustelua taustaksi, ennen kuin poliisin toimintavaltuuksia voitaisiin suunnitella laajennettavaksi muille toimijoille. Työryhmän ehdotuksista lainsäädäntömuutoksia edellyttäisi myös mahdollisuus teknisesti tuettuun päihtyneiden valvontaan. Lisäksi työryhmä esittää, että lakia yksityisyyden suojasta ja arkaluontoisten tietojen käsittelystä selkiytetään. (VT) JUKKA RAPO 10 Tehy

11 Apua muistisairaalle vanhukselle Vanhustyön keskusliitossa tehty MielenMuutos -tutkimushanke esittää uusia toimintamalleja ikäihmisten masennuksen ja muistisairauksissa hankalaksi koettujen käytösoireiden hoitoon. Moniammatilliset tiimit, yksilöllisyys ja räätälöinti ovat tuloksellisen hoidon perusta. Asiakaskohtaisesti räätälöity hoito kohensi masennuksesta kärsineiden ikäihmisten elämää monin tavoin. Interventioryhmässä masentuneisuus lieveni, ahdistuneisuus väheni, mieliala nousi ja elämänlaatu sekä elämänhallinnan kokemus paranivat. Myös toiveikkuus tulevaisuudesta lisääntyi ja yksinäisyys koettiin vähemmän haitalliseksi, sanoo vanhempi tutkija Marja Saarenheimo. Vuoden vaihteessa päättyneessä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa selvitettiin ikäihmisten mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Yhteistyökumppanina hankkeessa toimi Espoon kaupunki. (VT) mielenmuutos.fi Kunnat käyttivät terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon keskimäärin euroa asukasta kohti Tähystys Löydöksiä mediasta Hyvä luottamushenkilö ei ole se, joka kannattaa pisintä hyvien asioiden listaa, vaan se, joka kykenee valitsemaan listasta parhaimmat asiat. Filosofi Terho Pursianen, Hallinto 1/2011 Iäkkäiden tapaturmat Yli 65-vuotiaille suomalaisille tapahtuu vuosittain reilut tapaturmaa, joista valtaosa sattuu kotona sisätiloissa tai kotipihassa. Sairaaloissa hoidetaan lähes tämän ikäisten tapaturmaa. Ikääntyneiden tapaturmista 80 prosenttia on kaatumisia, liukastumisia tai putoamisia. Kaatumisvaara kasvaa iän myötä. Liukkaudesta johtuvia kaatumisia tapahtuu juuri tähän aikaan vuodesta. Kaatumistapaturmille altistavat myös sairaudet, liikkumisvaikeudet, heikentynyt näkö ja lääkkeet. Osteoporoosia sairastavilla henkilöillä luu on haurastunut ja siksi kaatuminen aiheuttaa useammin luunmurtuman kuin terveillä. Murtumien seurauksena varsinkin iäkkäiden henkilöiden omatoimisuus vähenee. Suomen Osteoporoosiliitto muistuttaa ikääntyneiden ihmisten jalkineiden liukuesteiden käytöstä ja kenkien nastoituksesta sekä painottaa teiden hiekoituksen tärkeyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaaliset terveyserot ovat Suomessa huomattavan suuret verrattuna pieniin tuloeroihin. Työttömät on haettava vaikka kotoa säännöllisiin terveystarkastuksiin. Osmo Soininvaara, Lääkärilehti 4/2011 Ei ole ihan sama, miten läheisiä työtovereitaan kohtelee. On surullista nähdä, mitä stressi ja kiire tekevät ihmisille. Töissä koettu mielipaha kantautuu kotiin ja kuormittaa syyttömiä ihmisiä. Sairaanhoitaja Laura Garcia-Salonen, Husari 1/2011 Masennus ulos kaapista Masennus on yksittäisistä sairauksista yleisin työkyvyttömyyseläkkeen peruste. Sosiaali- ja terveysministeriön Masto-hankkeessa etsittiin kolmen ja puolen vuoden ajan keinoja masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen. Yksi hankkeen tärkeimmistä saavutuksista on masennuksen arkipäiväistyminen. Kun masennuksesta puhutaan avoimemmin työpaikoilla, siihen liittyvät ongelmat voidaan ratkaista. Työ tulisi ymmärtää mahdollisena työkykyä ylläpitävänä kuntoutusmuotona eikä pelkästään riskitekijänä. Masennus on tullut kaapista ulos työpaikoilla. Se ymmärretään yhdeksi sairaudeksi muiden joukossa. Masennukseen voi sairastua ja siitä voi toipua. Toipumiseen voidaan vaikuttaa myös työelämän keinoilla, totesi sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula Masto-hankkeen päätösseminaarissa helmikuussa. (MJ) Terveyskeskukset ovat yleisen käsityksen mukaan tukehtumassa asiakaspaineeseen. Moni on omien kokemustensa pohjalta tuominnut kurjuusväitteet liioitteleviksi. Mikään ei ole niin huonoa, ettei se kaupunkitarinoissa huononisi lisää. Ilta-Sanomien pääkirjoitus 4.3. Jokaisella lapsella on oikeus myönteisiin arjen kokemuksiin. Arki on ykkösasia kaikenikäisten mielenterveyden edistämisessä. Professori Vappu Taipale, OP-Pohjola-lehti 1/2011 Suomalaisessa työssä voidaan rakentaa pitkän yhteistyöperinteen varaan. Meidän tulee varoa, etteivät työmarkkinat polarisoidu ja johda entistä suurempaan eriarvoisuuteen. Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Jorma Löhman Telma 1/2011 Tehy

12 Lyhyesti Työpaikoissa on eroja Työsuojelutarkastajien tekemä Velmeri-kysely kertoo, että sosiaali- ja terveysalalla työolot ovat keskimääräistä heikommat. Tyytyväisimmät työntekijät löytyvät informaatio- ja viestintäalalta sekä pankeista ja vakuutuslaitoksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi eniten ongelmia koetaan teollisuuden ja kuljetusalan työpaikoilla. Velmeri-kysely mittasi työn fyysistä ja psykososiaalista kuormitusta. Sen mukaan terveysalalla eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat työn huono sujuvuus, kiire ja lämpöolosuhteet. Osassa työpaikoista kärsitään myös epäasiallisesta kohtelusta ja väkivallan uhkasta. Vaikka sosiaali- ja terveysala ei menestynyt kokonaisuutena hyvin, ei huonoja tuloksia voi yleistää kaikkia alan työpaikkoja koskevaksi. Kaikilla toimialoilla erot eri työpaikkojen välillä ovat paljon suuremmat kuin toimialojen väliset erot. Pienten alle 20 hengen työpaikkojen työntekijät olivat työoloihinsa kaikkein tyytyväisimpiä. (SS) Ennakkoluulot esteenä Suurimpina esteinä osatyökykyisten työllistymiselle ovat ennakkoluulot sekä luottamuksen ja tiedon puute. Osatyökykyisten asema työmarkkinoilla paranee vain, jos työmarkkinat luottavat heihin ja heidän työpanoksensa tarpeellisuuteen. Tätä mieltä on selvitysmies Markku Lehto esityksessään, jonka hän luovutti helmikuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle. Valtion, työmarkkinajärjestöjen, kuntien ja järjestöjen on sitouduttava pitkäjänteiseen ja järjestelmälliseen uudistustyöhön osatyökykyisten työllistämiseksi. Lehto painottaa, että kysymys on arvovalinnasta eli siitä, kuinka tärkeäksi tavoitteeksi osatyökykyisten työllistyminen koetaan. Arvioiden mukaan noin työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi tehdä osa- tai kokoaikaista työtä. (MJ) Hyvää tuottava yritys Työministeriön työryhmä esittää uutta yhteiskunnallisen yrittämisen toimintamallia monipuolistamaan julkista palvelutuotantoa. Yhteiskunnallisen yrityksen tavoitteeksi määritellään yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, ja yritys velvoitetaan käyttämään yli puolet voitostaan toimintansa kehittämiseen. Yhteiskunnalliset yritykset saisivat oman merkin, mutta eivät erillistä tukea tai tukijärjestelmää. Kuntia työryhmä kannustaa pitkäjänteisten kehityskumppanuuksien rakentamiseen yksityisten palveluntuottajien kanssa. Niiden tulisi hyödyntää hankintalain mahdollisuudet palvelujen laadun kehittämiseen ja käyttää sosiaalisia kriteerejä julkisissa hankinnoissa. Tehy ja muut henkilöstöjärjestöt korostavat, ettei yhteiskunnallisesta yrittämisestä saa rakentaa korvaavaa mallia kuntien omalle julkiselle palvelutuotannolle, eikä se saa johtaa julkisen sektorin henkilöstön pakkoyrittäjyyteen. Sitä ei myöskään tule nostaa erityisasemaan suhteessa muihin liiketoimintamalleihin. Elinkeinoelämän ja yrittäjien edustajat varoittavat uusien muita eettisemmiksi brändättyjen yhteiskunnallisten yritysten vääristävän kilpailua. Yrittäjien mielestä uusia malleja tärkeämpää olisi saada kunnat ostamaan palveluja jo toimivilta yrityksiltä. (SS) Aiheesta toivotaan kansalaiskeskustelua verkossa yritahyvaa.fi Palkansaajien nimellisansiot nousivat 2010 loka-joulukuussa 2,1 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Reaaliansiot laskivat 0,5 %. Tilastokeskus Kalenteri Koonnut Johanna Pakarinen, Outi Nyytäjä Petri Tamminen: Miehen ikävä Oulun kaupunginteatteri teatteri.ouka.fi Traumahoitajien päivä Hotelli Presidentti, Helsinki Ajankohtaista neuropaattisesta kivusta & Kipu ja uni -koulutuspäivät Mauno Koivisto -keskus Turku Suuhygienistien jäsenilta Hotelli Scandic Lahti Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere-talo Tehyn valtakunnallinen opiskelijapäivä Sokos Hotelli Vaakuna, Pori klo Earth Hour Valot pois! Koko maapallo

13 Ajankohtaista Terveystoimelle heikoin arvosana Kunta-ala on kouluttava ja kehittävä, mutta myös rasittava ja väkivaltainen työympäristö. Sinikka Sajama Monet työelämän laatutekijät kohentuivat kunta-alalla 2010 tuoreen työolobarometrin mukaan. Samaan aikaan moni vanha ongelma, kuten jatkuvasti yleistyvä työväkivalta, kärjistyi entisestään. Työntekijöiden oman arvion mukaan kolmesta suurimmasta toimialasta myönteisimmin työolot kehittyivät sivistystoimessa, joka sai omiltaan kouluarvosanan 8,16. Heikoimmaksi työelämänsä arvioi terveystoimen henkilöstö, joka antoi yleisarvosanan 7,76. Sosiaalitoimi sijoittui niiden välille arvosanalla 7,94. Koulutus pelaa Koulutus, uuden oppiminen ja mahdollisuus käyttää omaa osaamista työpaikan kehittämiseen lukeutuvat kuntatyöpaikkojen vahvuuksiin. Työnantajan kustantama koulutus on kunta-alalla suurelta osin lakisääteistä ja huomattavasti yleisempää kuin muilla sektoreilla. Terveystoimessa työnantaja koulutti eniten: koulutukseen pääsi kolme neljästä työntekijästä. Toiseksi koulutusmyönteisimmin toimittiin sosiaalitoimessa ja kolmanneksi sivistystoimessa. Sosiaalitoimen koulutusmäärien kasvu oli selkeästi muita vauhdikkaampaa. Useampi kuin neljä viidestä kuntatyöntekijästä koki, että hänellä oli viime vuonna tilaisuus oppia koko ajan uusia asioita. Lähes yhtä monella oli mahdollisuus käyttää osaamistaan työpaikkansa kehittämiseen. Terveystoimessa osallisuuden kokemus oli heikentymään päin; sosiaalitoimessa suunta oli parempaan. Kunta-alalla henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat muita sektoreita huonommat ja heikkenivät entisestään. Kehnoin tilanne oli terveysalalla ja erityisesti, kun kyseessä oli työtahti. Myös työtehtäviin ja töiden jakoon pääsi hoitoalalla vaikuttamaan entistä vähemmän. Kunta-alan perinteinen vahvuus, muita vahvempi usko työsuhteen jatkuvuuteen, pysyi edelleen yli 95-prosenttisena. Lomautusten pelkokin väheni olennaisesti. Lomautusuhkasta raportoi 2010 joka kymmenes, edellisvuonna vielä joka neljäs. Väkivalta lisääntyi Väkivalta on entistä yleisempi ongelma kaikilla kolmella työntekijämäärältään suurimmalla toimialueella. Vuonna 2010 väkivaltatilanteet lisääntyivät eniten sekä sosiaali- että terveystoimessa. Selkeästi yleisintä asiakkaiden ja omaisten väkivaltainen käytös on hoitoalan työpaikoilla. Lähes 60 prosenttia terveystoimen ja lähes 40 prosenttia sosiaalitoimen työntekijöistä kertoi jonkun omalla työpaikallaan joutuneen väkivallan tai uhkailun kohteeksi. Itseensä kohdistuneesta väkivallasta raportoi lähes 30 prosenttia terveystoimen ja lähes 20 prosenttia sosiaalitoimen työntekijöistä. Sivistystoimessa yli 25 prosenttia työntekijöistä kertoi väkivallasta yleensä ja noin 10 prosenttia omakohtaisista väkivaltakokemuksista. Huolestuttavaa kehityksessä on väkivallan toistuvuus. Kaikissa kolmessa ryhmässä useammin kuin kerran väkivaltaa kokeneiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Työpaikkakiusaaminen ja henkinen väkivalta vähenivät työtovereiden kesken kokonaisuudessaan ja erityisesti terveys- ja sosiaalialoilla, missä se on ollut yleisintä. Sivistystoimen henkilöstön keskuudessa kiusaaminen sen sijaan lisääntyi jopa ohi sosiaalitoimen. Asiakkaiden taholta koettu kiusaaminen ja henkinen väkivalta uhkailu ja mitätöinti, selän takana puhuminen ja painostus ovat lisääntyneet merkittävästi kaikilla kolmella toimialalla. Sivistystoimessa kasvu on ollut nopeinta, ja henkisen väkivallan kokemukset jo lähes yhtä yleisiä kuin hoitotyöpaikoissa. Sairauspäivät vähenivät Kunta-alan työpaikkojen yhteinen ongelma on niiden muita sektoreita suurempi henkinen ja fyysinen rasittavuus. Työn henkinen kuormittavuus on vaivannut huomattavasti useampaa kuin fyysinen raskaus. Molemmat ovat yleisimpiä terveystoimessa. Työnsä henkisesti vähintään melko rasittavaksi koki terveystoimessa lähes 80 prosenttia, sosiaali- ja sivistystoimessa noin 70 prosenttia. Työn fyysisestä rasittavuudesta raportoi sosiaali- ja terveystoimessa reilusti yli puolet työntekijöistä. Sairauspoissaolot vähenivät ja lyhenivät koko kunta-alalla ja eniten terveys- sekä sivistystoimessa. Noin kolmannes kaikista barometrikyselyyn vastanneista kuntatyöntekijöistä ei ollut päivääkään poissa oman sairautensa vuoksi. Työpäivinä mitattuna sairauspoissaolot vähenivät keskimääräiseen 8,4 päivään vuodessa. Naisilla poissaolopäiviä oli 8,9 ja miehillä 6,7. Vuoden aikana naisten sairauslomat ovat pidentyneet ja miesten lyhentyneet. Tehy

14 Iso ja karvainen terapeutti Ratsastusterapiassa opitaan oman kehon, mielen tai käyttäytymisen hallintaa hevosen avulla. Päivi Mäkinen Kuvat Pekka Fali 14 Tehy

15 Suomenhevostamma Köyhäpimu katsoo ventovieraita talliin tulijoita uteliaan ystävällisesti. Pimu on terapiahevonen ja parhaillaan töissä. Pimua harjaa 16-vuotias Iita, joka käy ratsastusterapiassa kerran viikossa. Samalla hän käy Pimun omistajan, ratsastusterapeutti-srt Tiia Kauton kanssa läpi kuulumisia ja terapiatunnin kulkua. Kautto on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja ja työskentelee päätoimisesti ohjaajana Limingan koulutuskeskuksessa. Ratsastusterapiaa hän antaa sivutoimisesti ammatinharjoittajana pienellä yksityistallilla Muhoksella. - Hevoset ovat olleet elämässäni mukana koko ajan. Olen itse nähnyt, kuinka terapeuttinen eläin hevonen on ja miten se vaikuttaa ihmisen mielialaan ja jaksamiseen. Kautto aloitti ratsastusterapeutiksi opiskelemisen työn ohessa Ypäjän hevosopistolla 2004 ja valmistui Silloisessa työpai- Hevosen juoksuttaminen vaatii määrätietoisuutta. Kun Iita antaa napakan käskyn ja vahvistaa sanomaa omalla kehon kielellään, Pimu lähtee ravaamaan rivakammin. Tehy

16 Terapiaa vai harrastus? Ratsastusterapia tukee sosiaalisen, kasvatuksellisen, lääkinnällisen ja psykiatrisen kuntoutuksen tavoitteita. Kuntoutuja, hevonen ja ratsastusterapeutti tekevät yhteistyötä terapialle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ratsastamaan oppiminen ei ole pääasia. Vammaisratsastuksessa tavoitteena on harrastaa ratsastusta vamma ja sen tuomat rajoitukset huomioiden. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta lisää syrjäytymisvaarassa olevien lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia ja työkykyä. Siihen kuuluvat tallityöt, hevosen hoitaminen ja ajaminen tai ratsastus. Se ei ole kuntouttavaa terapiaa. Terapiassa rakentuu luottamus hevoseen ja omaan itseen. Koulutettu ammattilainen Ratsastusterapeutteja kouluttaa Ypäjän Hevosopisto yhteistyössä Suomen ratsastusterapeutit ry:n kanssa. Monimuoto-opetus kestää noin kolme vuotta. Koulutukseen hakevalla on oltava vähintään AMK- tai opistotason sosiaali-, terveys- tai opetusalan ammatillinen koulutus, vähintään kahden vuoden työkokemus omassa ammatissa kuntoutusalalla sekä vankka hevoskokemus ja ratsastustaito. Ratsastusterapeutin ammattinimike ei ole suojattu. Koulutetut ratsastusterapeutit saavat käyttää nimikettä ratsastusterapeutti-srt. Heitä on Suomessa noin 150. kassa Nuorten ystävät ry:n Pohjola-kodilla puolet hänen työajastaan oli varattu ratsastusterapialle. Kokonaisvaltaista terapiaa Ratsastusterapiaa on käytetty Suomessa pitkään vammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Osana psykoterapeuttista kuntoutusta sen käyttö on kasvussa. Kauton asiakkaita ovat pääasiassa sijaishuollossa olevat nuoret. Heillä voi olla ahdistuneisuutta, masennus, käytöshäiriöitä, keskittymisongelmia, vaikeita tunne-elämän häiriöitä tai kiintymyssuhdehäiriöitä. Keskusteluterapia on ehkä tuntunut nuoresta vaikealta ja toiminnallista ratsastusterapiaa on haluttu kokeilla. Lähettäjänä on usein nuoriso- tai lastenpsykiatrian poliklinikka. Ratsastusterapiaa voi ostaa myös yksityisesti. Kela korvaa sen vaikeavammaisten lääkinnällisenä kuntoutuksena, mutta ei osana psykoterapiaa. Tunteille sanat - Muutos, joka vaikkapa ylivilkkaassa nuoressa tallilla tapahtuu on huikea. Hevosen olemus pysähdyttää ja rauhoittaa. Talliympäristö äänineen ja tuoksuineen on monelle aivan uusi kokemus. Tallilla olemiseen ja hevosen hyvinvointiin liittyy paljon sääntöjä, joita pitää noudattaa. Hosua, ryntäillä ja metelöidä ei saa. Kauton mukaan sääntöjä ei tarvitse juuri perustella. Ison eläimen kanssa toimiminen mahdollistaa monta voimaannuttavaa onnistumisen kokemusta ja itsensä ylittämistä. Hevonen ei piittaa asiakkaan diagnooseista tai ulkonäöstä ja sen antama palaute on välitön. Se antaa ihmiselle sylin ja jalat ja herättää aina ihmisessä tunteita. Ratsastusterapia mahdollistaa omien tunteiden sanoittamisen. - Joskus on vaikea uskoa, mitä ongelmia terapiaan tulevilla nuorilla voi olla taustallaan. Tallilla esiin tulevat yleensä ihmisyyden hyvät puolet. Kaikille ratsastusterapia ei sovi. Joskus asiakas pelkää hevosta tai uutta tilannetta niin paljon, että ei tunne oloaan mukavaksi. Terapiamuoto ei tunnu omalle tai hevosten kanssa työskentely ei kiinnosta. Myös vaikea allergia voi olla este. Luottamus luo luottamusta Iita harjaa luottavaisin ottein Pimua, joka seisoo hievahtamatta paikallaan. Se rakastaa olla hoidettavana. Jos Pimu ei pidä jostain, se vetää korvat luimuun, huiskii hännällään ja polkee jalkojaan. Hermostuneen ja hosuvan asiakkaan lähellä hevonen hermostuu, rauhallinen ja määrätietoinen käytös rauhoittaa. Asiakkaan ja hevosen vuorovaikutussuhde on terapiassa keskeinen. Hevosen käytös antaa terapeutille tietoa asiakkaasta. Terapeutin on tunnettava hevonen hyvin, osattava lukea sitä ja tulkita sen käytöstä. Kaikki hevoset eivät sovi terapiatyöhön. Terapiahevosen on oltava rauhallinen, sosiaalinen ja kiinnostunut ihmisistä ja ympäristöstään. Sen on siedettävä paljon, mutta ei mitä tahansa. Tiettyä oma-aloitteisuutta ja kykyä rohkaista tai vetää raja tarvitaan. Aran nuoren seurassa Pimu on korostetun rauhallinen ja rohkaisee olemuksellaan tulemaan lähelle. 16 Tehy

17 Ratsastusterapeutti Tiia Kautto näyttää, miten hevosen selässä tehdään rentoutusharjoitus. Hevosen lämpö ja rauhallinen hengitys rentouttavat. - Se voi myös pyrkiä herättelemään nuoren jämäkkää puolta esimerkiksi lähtemällä talutettaessa omaan suuntaansa. Henkisesti raskasta hevoselle Ratsastusterapia motivoi nuoria ja siihen sitoudutaan yleensä hyvin. Erään nuoren terapiajakson loppuvaiheessa alkoi esiintyä ongelmia. Hän tuli tallille vihamielisenä ja levottomana. Terapia ei kiinnostanut enää. - Sanoin, että en pakota jatkamaan, mutta käy vielä karsinassa puhumassa Pimunkin kanssa asiasta. Pimu kääntyi niin, että nuori jäi karsinan nurkkaan. Hevonen oli täysin rauhallinen, ja hämmentynyt nuori sai seistä nurkassa pitkään. Kautto mietti, olisiko nyt mentävä väliin. Tilanne laukesi, kun Pimu päästi vasta rauhoittuneen nuoren pois. Ihmisen tunnetilojen vastaanottaminen on hevoselle henkisesti raskasta. - En hoida samana päivänä kuin yhtä käy- Ratsastaessa ja hevosen kanssa ollessa ajatukset on keskitettävä tähän hetkeen. Tässä ja nyt -olotila mahdollistaa terapeuttisen vaikutuksen. Pimu rakastaa olla harjattavana. Tehy

18 Lämpö ja liike vaikuttavat ihmiseen Hevosen liikkeet liikuttavat myös ratsastajaa. Istuma-asento hevosen selässä on hyvin lähellä seisoma-asentoa. Kun hevonen kävelee, ratsastajan keho liikkuu samalla tavalla kuin kävellessä. Ratsastusterapian tavoitteena on usein kävelyn harjoittaminen: ratsailla liikuntavammainen saa sensomotorisen kokemuksen kävelystä. Ratsastusterapiassa ei käytetä satulaa. Näin hevosen liikkeet ja ruumiinlämpö välittyvät asiakkaaseen paremmin. Hevosen, liikkeen ja lämmön yhteisvaikutusta on mahdotonta jäljitellä mekaanisesti. Ratsastusistunnan harjoittelu on hyvä lähtökohta pään ja vartalon hallinnan ja tasapainon parantamiselle. Liikkeet mobilisoivat etenkin lonkkia, lantiota ja selkärankaa. Lihasten spastisuus vähenee ja vartalon jäntevyys paranee. Hevosen liikkeet ja hevosen kanssa toimiminen parantavat kehonkaavaa eli käsitystä omasta kehosta, sen liikkeistä ja asennoista. Samalla kasvaa kehotietoisuus, joka on tavoitteellisen liikkumisen ja psyykkisen toiminnan perusta. Kehotietoisuuteen kuuluu käsitys itsestä omien kehontoimintojen tuottajana ja kehon kuulumisesta itselle. Ratsastusterapian posiitiiviset vaikutukset näkyvät liikuntakyvyn lisäksi myös minäkäsityksessä. Ratsastusterapia kehittää monipuolisesti kaikkia motoriikan osa-alueita. Erityisesti maastossa liikuttaessa kohenee kestävyys. Tallitöissä, hevosta hoidettaessa ja varusteita laittaessa kehittyvät käsien käyttö ja hienomotoriikka. Hevosen kanssa työskentely kehittää avaruudellista hahmottamiskykyä. Fyysisiä tuloksia voidaan mitata esimerkiksi tasapaino- ja kävelytesteillä. töshäiriöistä nuorta. Enemmän olisi hevoselle liikaa. Kautolle kaksi terapia-asiakasta viikossa on päivätyön ohella sopiva määrä. On tärkeää, että hevosesta huolehditaan hyvin ja sitä liikutetaan säännöllisesti. Pimu on siviilissä Kauton harrasteratsu. Rauhallisen terapiatyöskentelyn vastapainoksi se saa välillä painaltaa emännän kanssa vaikka niin lujaa kuin kavioista lähtee. Ratsastaminen ei ole pääasia Kautto suunnittelee terapialle tavoitteet yleensä nuorten sijaishuoltopaikan ja nuoren kanssa. Terapiajaksot kestävät tavallisesti noin vuoden. Ensimmäisillä kerroilla tutustutaan puolin ja toisin ja luodaan suhde hevoseen. Kun suhde hevoseen lähenee, lähenee yleensä myös asiakkaan ja terapeutin suhde. Hevosen hoitaminen ja tallitöiden tekeminen ovat osa terapiaa. Joskus tarkkaillaan laitumella olevia hevosia ja opitaan niiden käyttäytymistä seuraamalla jotain omasta käyttäytymisestä. Moni asiakas ei edes halua ratsastaa. Jotkut terapeutit varaavat osan käytettävästä ajasta keskusteluun. Kautto on huomannut keskustelun sujuvan luontevasti tallitöiden lomassa. - Kun puhumisen kanava lähtee auki, voi työskentely olla hyvinkin keskustelupainotteista. Terapian tuloksia on vaikea mitata tarkasti, toisin kuin lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Masennuksesta kärsivien asiakkaiden toimintakyky ja vireystila ovat lisääntyneet ja masennusoireet helpottuneet. Monen nuoren itsehillintä ja kyky sietää pettymyksiä on parantunut. TAHTOMAA urheiluopistolla. Tule tutustumaan Seinäjoen kaupunkiseutuun ja sen tarjoamiin työ- ja opiskelumahdollisuuksiin Sairaanhoitajapäiville Helsingin Messukeskukseen osastollemme 3 s Samalla voit voittaa hemmotteluviikonlopun koko perheelle Kuortaneen Tervetuloa! SEINÄJOEN KAUPUNKISEUDULLA ON ASUKASTA, KASVUVOIMANA ETELÄPOHJALAINEN TAHTO JA YRITTÄJYYS. SEN SYDÄN ON SEINÄJOKI, YKSI MAAN NOPEIMMIN KEHITTYVISTÄ KAUPUNKIKESKUKSISTA. SEINÄJOKI ALAVUS ILMAJOKI JALASJÄRVI KAUHAVA KUORTANE KURIKKA LAPUA 18 Tehy

19 Aslak-kurssit Hopeaniemessä Terveydenhoitohenkilöstölle Hopeaniemen kuntoutumiskeskus järjestää Kelan kanssa Aslak-kurssit työikäisille Etelä-Suomen alueella työskenteleville sairaanhoitajille sekä sairaaloiden terveydenhoitohenkilöstölle, joilla on Terapiahevosella ei käytetä satulaa, vaan sen selkään laitetaan satulahuopa ja kahvallinen terapiavyö. työstä johtuva fyysinen, henkinen ja/tai sosiaalinen kuormitus hyvin suuri työkyvyn alenemisen uhka todettavissa, mutta sairausoireet lieviä Kelan yleiset Aslak-kuntoutuksen kriteerit täyttyvät Kurssien koko on kymmenen (10) henkilöä. - Ei voi sanoa varmasti, mistä muutokset johtuvat. Merkitystä on myös sijaishuoltopaikalla ja sen toimintatavoilla. Nuoren kannalta on ideaalitilanne, että sen toimintakulttuuri ja terapia tukevat toisiaan. Hevonen lukee kehon kieltä Iita puhdistaa Pimun etukaviot. Aivan hevosen viereen meneminen, sen jalkaan tarttuminen ja kavion puhdistaminen vaatii yleensä pelon voittamista. Kautto auttaa, kun on takakavioiden vuoro. Sen jälkeen Pimulle laitetaan jalkoihin suojat, selkään terapiavyö ja suitset päähän. Hevonen on valmis, mutta Iita ei ihan vielä. - Huppu päähän, käsineet käteen ja takki kiinni. Pakkasmittarin lukema on kahdenkymmenen kylmemmällä puolella. Iita taluttaa Pimun ulos kentälle. Kautto seuraa vieressä. Valtavalla peltoaukealla on hiljaista, kirkas taivas kaartuu korkealle. Hengitys huuruaa. Lumi narskuu kavioiden alla. Kylmä talviaurinko heittää ihmisistä ja hevosesta pitkät siniset varjot. Iita ohjaa Pimun ympyrälle. - Ravia, hän sanoo varovasti. Pimu jatkaa käyntiä. Käskyjen napakoituessa sen askel tihenee ja ravikin nousee. - Korjaa ryhti ja nosta omaa energiatasoa, niin hevonenkin vähän reipastuu. Pimu suuntaa isommalle ympyrälle ja sen ravin tahti paranee. Hevosen juoksuttaminen on monelle aralle nuorelle hyvä työskentelymuoto: hevonen on pienen välimatkan päässä, mutta silti hallinnassa. Pakkasen takia tällä kerralla ulkona ei olla pitkään. Sisällä riisutaan varusteet ja Iita taluttaa hevosen karsinaan syömään heiniään. Kautto ja Iita keskustelevat vielä hetkisen, mutta Pimun työpäivä on päättynyt. Lähteenä myös: Ratsastusterapia. Mattila-Rautiainen Sanna (toim.), PS-kustannus Sairaanhoitajien kurssi (nro 41632) Selvitysjakso (5vrk) Perusjakso (12 vrk) Seurantajakso (5 vrk) Sairaaloiden terveydenhoitohenkilöstön kurssi (nro 41710) Selvitysjakso (5 vrk) Perusjakso (12 vrk) Seurantajakso (5 vrk) Hakeutuminen Aslak-kuntoutukseen hakeudutaan oman työterveyshuollon kautta. Kuntoutushakemuslomake KU 102 ja lääkärinlausunto B toimitetaan asuinkunnan Kelan toimistoon viimeistään Hakemukseen kirjataan kurssin numero (ks. edellä). Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa ja omavastuun ylittävän matkakorvauksen. Lisätiedustelut Kuntoutuspäällikkö Paula Manninen (09) tai Kelan palvelunumero Tehy

20 Ammatissa Jumpaten eroon jalkavaivoista Jalkaterapeutti Katja Toivonen ohjaa asiakkaita omatoimiseen harjoitteluun. Irma Heiskanen-Haarala Kuvat Pia Inberg Katjan plussat ja miinukset + Työtä ihmisten kanssa + Tiede tekemisen taustalla + Mielenkiintoista ja värikästä + Moniulotteista ja vaihtelevaa Koppiutumisen vaara Yksin työskentely Yrittäjyyden riskit Markkinoinnin haasteellisuus Katja Toivonen aloitti jalkaterapiaopinnot Metropolia Ammattikorkeakoulussa syksyllä Silloin opetettiin, että tukeva kenkä on hyvä kenkä. Toisena vuonna uusi ajattelu tuli ryminällä. Sen mukaan kenkä ei saa eliminoida jalkaterän luonnollista toimintaa. Nykytiedon mukaan ihanteelliset jalkineet simuloivat avojaloin kävelyä. Mahdollisimman ohutpohjaiset, mukautuvat ja korottomat kengät takaavat luonnollisen pystyasennon. Silloin lihakset ja nivelet eivät joudu toimimaan kengän ehdoilla, ja kehon palaset asettuvat luontevasti päällekkäin. Katja painottaa tieteen ja tutkitun tiedon merkitystä, mutta vierastaa ehdottomuutta. Yhä edelleen monelle tukeva kenkä on hyvä ja tarpeellinen jalkine, mutta esimerkiksi ikääntyneen ihmisen jalkaterä ei automaattisesti sitä vaadi. Yksilöllinen tutkimus 20 Tehy

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN Anne Rautio-Honkavaara HIPPOTHERAPY Hippos = hevonen Therapy = terapia, hoito Ratsastusterapia on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kuntoutusta. Ratsastusterapeutin

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta

Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta HEVOSAVUSTEINEN TOIMINNAN ORGANISAATIOT SUOMESSA Suomen Ratsastusterapeutit ry - koulutettuja terapeuttejan n. 160 Ratsastusterapeutti suojattu ammattinimike

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Tervehdys kirjan lukijoille koulutuksen järjestäjältä

Tervehdys kirjan lukijoille koulutuksen järjestäjältä Tervehdys kirjan lukijoille koulutuksen järjestäjältä Ratsastusterapiakoulutus on kokonaisuudessaan siirtynyt Ypäjän Hevosopiston alaiseksi toiminnaksi vuonna 1996. Jo vuonna 1992 Ratsastusterapiayhdistys

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Fysioterapia apuna hevosen selkäongelmissa

Fysioterapia apuna hevosen selkäongelmissa Fysioterapia apuna hevosen selkäongelmissa Studia Veterinaria 6.3.2014 Heli Hyytiäinen, Fysioterapeutti (AMK), eläinfysioterapiaan erikoistunut, MSc in Veterinary Physiotherapy, tohtorikoulutettava Fysioterapeutti

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

LASAL ASENTOHOITOTYYNYT

LASAL ASENTOHOITOTYYNYT LASAL - ratkaisu asentohoitoon Oct. 2012 1 LASAL asentohoitotyynyt ovat oiva ratkaisu asentohoitoon. Neurologisten potilaiden ja rajoittuneen liikkuvuuden omaavien henkilöiden kanssa työskentelevälle LASALtyynyt

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

RATSASTUSTERAPIA - mitä se on?

RATSASTUSTERAPIA - mitä se on? RATSASTUSTERAPIA - mitä se on? Ratsastusterapia on kokonaisvaltaista kuntoutusta, jossa kuntoutuja, hevonen ja ratsastusterapeutti yhdessä tekevät töitä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot