Älä siedä väkivaltaa. Rintasyövän uudet hoidot. Ratsastusterapiasta. luottamusta. Yksityisen sopimukset Toivo elämän perusvoima

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15.3.2011. Älä siedä väkivaltaa. Rintasyövän uudet hoidot. Ratsastusterapiasta. luottamusta. Yksityisen sopimukset Toivo elämän perusvoima"

Transkriptio

1 Älä siedä väkivaltaa Rintasyövän uudet hoidot Ratsastusterapiasta luottamusta Yksityisen sopimukset Toivo elämän perusvoima

2 TIETO PARANTAA SAIRAANHOITAJAN KÄSIKIRJA Marianne Mustajoki, Anja Alila, Elina Matilainen, Mirja Rasimus (toim.) Sairaanhoitajan käsikirja on erityisesti sairaanhoitajien, mutta myös monien muiden hoito alalla työskentelevien, jokapäiväiseen käyttöön tehty työn apuväline. Tarkkailuun, tutkimuk siin, hoitotilanteisiin ja potilaiden ohjaukseen liittyvät tiedot löytyvät helposti lyhyistä, hyvin jäsennellyistä artikkeleista. Artikkelit kattavat perusterveydenhuollon tavallisimmat hoitotilanteet ja -toimenpiteet. Käytännönläheisyyden ja asiantuntevuuden takaa se, että kaikki toimittajat ja lähes kaikki kirjoittajat ovat sairaanhoitajia. Sairaanhoitajan käsikirja löytyy myös sähköisessä muodossa Sairaanhoitajan tietokannoissa Terveysportissa: painos 2010, 832 s. ISBN Sh. 65 MASENNUS Tarja Heiskanen, Matti Huttunen, Jyrki Tuulari (toim.) Kirja käsittelee masennustilan tunnistamista, hoitoa, kuntoutumista ja ehkäisyä sekä sairauden vaikutusta elämään. Tarkastelun kohteena ovat myös mm. lasten ja nuorten masennus, synnytyksen jälkeinen masennus, kaamosmasennus, vanhusten masennus, työuupumus sekä erilaisten mielenterveyden häiriöiden ja masennuksen yhdistyminen. 1. painos 2011, 416 s. ISBN Sh. 49 TEHO- JA VALVONTAHOITO- TYÖN OPAS Anne Kaarlola, Maarit Larmila, Heljä Lundgrén-Laine, Anita Pyykkö, Terhi Rantalainen, Marita Ritmala-Castrén (toim.) Oppaassa esitetään suositeltavat hoitokäytännöt teho- ja valvontaosastoille. Artikkeleissa kuvataan luetelmamuodossa teho- ja valvontahoito-osastojen hoitotilanteet ja toimenpiteet. Lisäksi käsitellään mm. kirjaamista sekä hoidon vaativuuden ja vaikuttavuuden arviointia. 1. painos 2010, 520 s. ISBN Sh. 60 ONNISTUNUT IMETYS Maila Deufel, Elisabet Montonen (toim.) Onnistunut imetys on oppi- ja käsikirja imetystä ohjaaville ammattilaisille mm. neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa. Kirja on kirjoitettu WHO:n vauvamyönteisyysohjelman hengessä, ja se perustuu uusimpaan tutkittuun tietoon imetyksen eduista sekä äidille että vauvalle. 1. painos 2010, 550 s. ISBN Sh. 59 TERVEYSLIIKUNTA Mikael Fogelholm, Ilkka Vuori, Tommi Vasankari (toim.) Terveysliikunta-kirjan uudistetussa painoksessa esitellään viimeisimmän tutkimustiedon perusteella liikunnan käyttömahdollisuuksia terveyden ja toimintakyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi sekä toimintatapoja terveellisen ja turvallisen liikunnan edistämiseksi. 2., uudistettu painos 2011, 248 s. ISBN Sh. 57 Tervetuloa Sairaanhoitajapäivien messuosastollemme 3r3! Messutar jouksena kirjat vähintään sh. 25 %. Saat messualennuksen myös ostoksista verkkokaupassamme saakka, kun lisäät tilaukseen tarjouskoodin 6LJGUV1H 2 Tehy

3 Tässä numerossa 4/11 6 K25 Vammaisten puhemies 13 Terveystoimelle heikoin arvosana 14 Iso ja karvainen terapeutti 20 Ammatissa: Jumpaten eroon jalkavaivoista 24 Taysin tavat remonttiin 28 Mallu kiertää kyliä Tehyn kampanja Älä riko hoitajaasi 32 Tavoitteena nollatoleranssi 34 Väkivallan monet muodot 36 Elämää rintasyövän kanssa 43 Ylös palkkakuopasta Yksityissektorin ensihoitajat vaativat työehtosopimuksen noudattamista. 53 Oikeus hyvään hoitoon 56 Kesä- ja syksyviikkojen hakuaika alkaa 59 Palkat sopimatta Reseptinkirjoitusta opiskellaan jo monin paikoin. 60 Ensimmäinen kerta Uruguayssa 64 Toivo on elämän perusvoima 24 Myönteistä remonttimieltä 68 Taapero valloittaa maailmaa 77 Eduskuntavaalit 80 Tieni tähän: Paperimiehestä sairaanhoitajaksi 82 Ihana arki Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 31 Terveys 41 Tehy-uutiset 42 Varapuheenjohtajalta 46 Tiedotukset 54 Hyötysivut 63 Luottamuksella 78 Tutkimus 82 Teresa 64 KANSI: PEKKA FALI Toivo hoitaa meitä Tehy

4 Uutuuksia - Meleerattu stretch UUTUUS miellyttävä stretch - Uusi helppohoitoinen sarja, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja stretch-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. Tuotteet ovat helposti siliäviä ja pitävät sekä mallinsa että värinsä pesusta pesuun. Näissä asuissa tunnet olosi mukavaksi ja olet joka työpäivä hyvinpuettu. Malli Naisten paita V-pääntiellä ja kauluksella. Vartalomyötäinen malli. XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Verona Sporttinen naisten kenkä, joustava kuminauhakiinnitys ja pieni korko. Materiaali: Nahkajäljitelmä Väri: Musta Valkoinen Koko: ,90 sis. Alv 23% Malli Napoli Naisten ballerinakenkä, joustava nauhakiinnitys ja pieni korko. Materiaali: Nahkajäljitelmä Koko: ,90 sis. Alv 23% Malli Naisten stretch-housut, säädettävä lahkeen pituus. XXS/34-4XL/50 45,90 sis. Alv 23% Malli Naisten stretch-housut, pitkä lahje. XXS/34-4XL/50 45,90 sis. Alv 23% Malli Monaco Naisten ja miesten malli, jossa tarrakiinnitys sekä takana että jalan päällä. Materiaali: Nupukkijäljitelmä, sisäpohja mikrokuitua. Väri: Musta Valkoinen Koko: ,90 sis. Alv 23% Reklamebureauet SP3 A/S Tilaa ilmainen esite tai tutustu koko mallistoomme osoitteessa Käytä alennus hyväksesi ja valitse 2 sivun tuotetta nyt kampanjahintaan 15 %. Voit myös soittaa numeroon Tarjous on voimassa asti ja tuotteilla on 14 päivän täysi vaihto- ja palautusoikeus Praxis-työvaatteet Emännänpolku Naantali 4 Tehy

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Alma360 Asiakasmedia PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma360 Asiakasmedia puh fax (09) Lyönti sattuu Jokainen lyönti, potku tai uhkaus sattuu. Vaikka sen ottaisi vastaan ammattiroolin läpi, se jättää jälkiä. Fyysinen väkivalta iskee myös psyykeen. Kukaan ei halua joutua uhrin rooliin. Tilanteesta voi tulla syyllisyyden tunteitakin kuinka päästin tämän tapahtumaan? Vähintäänkin kipu herättää kiukkua ja kuormittaa. Hoitotyössä raportoidaan väkivaltaa yli kaksinkertainen määrä 1990-luvun alkuun verrattuna. Kehitys on todella surullinen. Toisaalta ilmoitusten lisääntynyt määrä osoittaa myös sen, että väkivalta tunnistetaan, eikä sitä hyväksytä osaksi työtä. Vanhustenhoidossa väkivalta on lisääntynyt koko ajan. Jopa lähes kolmannes vanhainkotien tai terveyskeskuksen vuodeosaston hoitajista on jatkuvasti huolissaan väkivallasta. Psykiatrisessa hoidossa koettu väkivalta on sen sijaan vähentynyt viime vuosina. Hoitotyö on raskasta, jos siihen liittyy väkivallan pelko, sen herättämä viha ja tilanteen aiheuttama häpeä. Väkivalta ei voi kuulua osaksi työtä, vaikka potilas olisi sekava ja huonokuntoinen. Yksittäisen työntekijän on mahdoton itse estää kaikkia väkivaltatilanteita. Työnantajan tehtävä on varmistaa turvalliset työskentelyolosuhteet henkilökunnalle. Jos joku potilas on jatkuvasti väkivaltainen tai ahdistelee hoitajia seksuaalisesti, tilanteelle on tehtävä jotain. On tärkeää varautua väkivallan mahdollisuuteen ja pohtia työpaikkakohtaisesti, miten tilanteissa toimitaan. Ennaltaehkäisevästi täytyy miettiä, mitkä asiat voivat laukaista potilaan aggression. Tärkeää on raportoida, jos tilanne tulee omalle kohdalle. Näin tapahtunut jää kirjoihin ja kansiin, eikä sitä voida jatkossa sivuuttaa. Haavojaan ei pidä jäädä nuolemaan yksin, vaan vaatia jälkihoitoa ja keskusteluapua. Tehyn väkivaltakampanja Älä riko hoitajaasi i muistuttaa koko tämän vuoden siitä, että väkivallan toleranssin pitää olla nolla, kaikilla työpaikoilla. la. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Vammaisten puhemies Kynnys ry:n puheenjohtaja Riku Virtanen haluaa, että vammaiset ovat yhteiskunnassa tasavertaisia toimijoita. Vesa Turunen Kuvat Pasi Leino 1 Mikä on Kynnys ry? Se on vammaisten kansalaisten ihmisoikeusjärjestö. Sen tarkoitus on edistää vammaisten osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Yhtenä kohteena on fyysinen esteettömyys, mutta Kynnys ei ole vain liikuntavammaisten järjestö vaan kaikkien. Tiedotamme muun muassa kulttuurin keinoin, kuten huhtikuussa olevan KynnysKinon välityksellä. Kasvava osa toimintaamme on kehitysyhteistyö. Kolme pilariamme ovat ihmisoikeudet, kulttuuri ja itsenäinen elämä. 2 Mitä on itsenäinen elämä? Hyvä esimerkki siitä ovat henkilökohtaiset avustajat. Sen sijaan että perheenjäsenet toimisivat avustajina, on käytettävissä henkilökohtainen avustaja. Tärkeää on päästä liikkumaan paikasta toiseen, silloin kuin itse haluaa. Oli kysymys sitten vessaan menosta tai kaupassa käynnistä. 3 Mikä on mielestäsi puheenjohtajan tärkein tehtävä? Sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen parantaminen on ensimmäinen tehtävä. Meillä ei ole vielä kokopäiväistä tiedottajaa, mutta tarvitsemme sellaisen. 4 Miten yhteiskunta suhtautuu vammaisiin? Tuore esimerkki on työllistymismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän raportti. Vammaisjärjestöillä ei ollut mitään todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Tämän tapaista toimintaa on edelleen aivan liikaa. Säästyisi paljon vaivaa, jos meitä kuunneltaisiin. Edelleen on liian tavallista, että selvitysmiehet tietoisesti unohtavat vammaiset. Tavallisten ihmisten tiedot vammaisuudesta ovat lisääntyneet. 5 Miten työpaikan ovi aukeaa vammaiselle? Joissakin Afrikan maissa korkeampi koulutus takaa työpaikan, mutta ei Suomessa. Vammaisella voi olla kaksi maisterin tutkintoa, mutta hänen on uskomattoman vaikea työllistyä. Töitä saa lähinnä vammaisjärjestöistä. Erilaisia selvityksiä on käsittämättömän paljon, mutta niiden vaikutukset ovat heikkoja. Yhtenä työllistymisen esteenä on eläkkeen lepäämään jättämisen ongelma: lyhyt työkokeilu katkaisee eläkkeen. Se koskee tuhansia ihmisiä. 6 YK:lla on vammaten ihmisoikeussopimus. Mikä on sen vaikutus? Vammaiset ovat tämän myötä saaneet ihmisoikeudet maissa, joissa heitä ei pidetty edes ihmisinä. Sen on ratifioinut jo lähes sata maata, joten se on kansallisesti sitovaa. Eri asia on, pystytäänkö siihen vetoamaan oikeudessa. Suurin vaikutus syntyy siitä, että eri maiden parlamentaarikot tiedostavat vammaisten oikeudet. Kehitys on ollut myönteistä, sillä vammaisuuteen ei liity sellaisia poliittisia intohimoja, kuten vaikkapa homojen oikeuksiin. Esimerkiksi Ugandassa oli valmisteilla lakiesitys, että homot voidaan tuomita kuolemaan, mutta se kaatui kansainvälisen painostuksen takia. 7 Miten Suomi? Meillä ratifiointi voisi olla totta Sitä ennen pitää selvittää kotikuntalakia ja laitosten pakkohoitokeinoihin liittyviä säännöksiä. 8 Onko kehitysyhteistyöhankkeita, joissa paneudutaan vammaisten asemaan? Niitä on ollut parikymmentä vuotta. Sisältö on muuttunut samalla tavalla kuin muutkin hankkeet. Hyväntekeväisyydestä on siirrytty siihen, että paikalliset opetetaan auttamaan itseään. 9 Miten esteettömyys toteutuu Suomessa? Jaan sen kolmeen. Pyörätuolia käyttävällä se liittyy fyysiseen esteettömyyteen ja näkövammaisilla tiedonsaantiin. Kuulovammaisilla esteettömyyttä ovat kommunikaatiopalvelut, jotka ovat kehittyneet, kun ne viime vuonna siirtyivät kunnilta Kelalle. Näkövammaisten tiedonsaanti Suomessa on maailman kärkiluokkaa. Fyysinen esteettömyys kohtaa yllättävän paljon vastustusta, vaikka määräykset siitä ovat jo 30 vuotta vanhoja. Arkkitehdit ovat haluttomia muuttamaan ajattelutapojaan. 6 Tehy

7 Kynnys ry:n uusi puheenjohtaja Riku Virtanen puhuu itsenäisen elämän puolesta. Riku Virtanen, 30 Oikeustieteiden maisteri Kynnys ry:n puheenjohtaja vuoden 2011 alusta Suomen Kuurosokeat ry:n hallituksen jäsen Elää yksin Harrastuksina matkustaminen, teatterija elokuvafestivaalit sekä viinit Tehy

8 K-25 Kädestä käteen tulkkaus on yksi Riku Virtasen kommunikaatiotavoista. Tulkkina Jenni Kallio. Pienoispatsaat ovat muistoja matkoilta. Viestintää tietokoneen näppäimistön ja pistekirjoituksen välityksellä. Esimerkiksi Turun tuomiokirkkoon pääsee jo esteettömästi, ja tämän tekninen toteuttaminen vaati vain vähäisiä muutoksia. Pääseekö vammainen vaatekauppaan 10 ja ravintolaan? Turussa on vaatekauppoja, joihin voi mennä sähköpyörätuolilla farkkuostoksille. Helsingin hyvistä ravintoloista Chez Dominique on niitä harvoja, joissa on esteetön sisäänkäynti ja esteettömät wc-tilat. Onneksi hyvät esimerkit vaikuttavat myönteisesti kehitykseen. Mallia voisi ottaa myös Israelista. Siellä annetaan sosiaalinen sertifikaatti ravintolalle, joka ottaa huomioon erilaiset tarpeet. Sisäänkäynti on esteetön, ja ruokalista löytyy pistekirjoituksella. Miten sosiaali- ja terveydenhuollon 11 ammattilaiset osaavat kohdata vammaisia? Siitä minulla on vähän kokemuksia, mutta esimerkiksi pankissa virkailijat puhuvat usein avustajalle, eivätkä asiakkaalle. Paljon riippuu vammaisesta ja hänen avustajastaan. Jos avustaja on hyvin hallitseva, vammainen jää sivustakatsojaksi. Voiko vammainen kouluttautua 12 hoitoalan ammatteihin? Vamma varmaankin nousee esteeksi. Kuuroille on mielestäni ollut tarjolla lähihoitajakoulutusta. Miksi olet opiskellut lakimieheksi? 13 Lukion aikana oli paljon säätämistä tulkkien ja apuvälineiden vuoksi. Teoreettiset aineet kiinnostivat, ja harkitsin hallinto- ja oikeustieteitä. Oikeustieteet valitsin siksi, että halusin hoitaa omia asioitani. Urasuunnitelmasi? 14 Kymmenen vuotta meni vammaisten oikeuksiin tutustuessa. Vaikka välillä tuntuu, että kaikki mättää, Suomessa hoidetaan asioita. Siksi kehitysyhteistyö alkoi kiinnostaa yhä enemmän. Matkustin omin päin joihinkin kehitysmaihin tutustumaan olosuhteisiin. Väitöskirjassani käsittelen, miten kehitysyhteistyöhankkeet tavoittavat vammaiset. Haluaisin kehittää mittariston tähän. Minkälaisia apuvälineitä kuurosokea 15 tarvitsee? Itse käytän paljon pistekirjoitusta. Osa kuurosokeista käyttää tietokonetta puheohjelman avulla, ja osa lukee tekstiä suurennettuna tietokoneen ruudulta tai lukutelevisiosta. Kuulon apuvälineenä käytän sisäkorvaimplanttia ja liikkumisessa valkoista keppiä. Entä kädestä käteen tulkkaus? 16 Tulkki ei ole apuväline, mutta kommunikoin tulkin välityksellä. Mitä harrastat? 17 Vielä 2001 sakin pelaaminen oli tärkein. Nyt se on jäänyt, ja harrastukseni liittyvät kehitysyhteistyöhön ja matkustamiseen. Käyn myös viininmaistelumatkoilla. Miten kuntoilet? 18 Uin 2 3 kertaa viikossa. Onko saamasi julkisuus yllättänyt? 19 Pikkusiskoni on leikillisesti sanonut, ettei tunne ketään, joka viime aikoina olisi ollut niin paljon julkisuudessa kuin minä. Mistä olet kotoisin? 20 Hämeenkyröstä, joka on 30 kilometrin päässä Tampereelta. Viimeiset 8 vuotta olen opiskellut Turussa. Eduskuntavaalit lähestyvät. Onko 21 Kynnyksellä omia tavoitteita? Olemme mukana vajaan 30 vammaisjärjestön Vammaisfoorumissa, joka on asettanut yhteiset tavoitteet. Ehdotamme, että lakia työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä on jatkettava ja rajaa, jonka saa ansaita eläkettään menettämättä, on nostettava 700 euroon Sata-komitean ehdotuksen mukaisesti. Paras lukemasi kirja? 22 Kalle Könkkölän elämäkerta Huoneekseni tuli maailma. Missä olet onnistunut? 23 Olen onnistunut saavuttamaan tavoitteet, jotka asetin viisi vuotta sitten. Olen tohtoriopiskelija, ja päässyt eteenpäin kehitysyhteistyöasioissa. Pahin pettymyksesi? 24 Väitöskirjaa joudun tekemään aluksi ilman taloudellista tukea. Miten rentoudut? 25 Kaupunkilomat rentouttavat. Nautin ruuasta ja viinistä ja yritän olla ajattelematta asioita, joita tavallisesti pohdin. 8 Tehy

9 LÄÄKETIETOA FIMEASTA UUSI LÄÄKETIETOLEHTI VERKOSSA! UUSIN NUMERO ARKISTO TOIMITUS PALAUTE KESKUSTELU Tutustu! sic.fimea.fi pysyt ajan tasalla! Julkaisija: Tehy

10 Lyhyesti Koonnut Vesa Turunen, Sosiaaliturva verkossa Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten tarpeisiin laadittu sosiaaliturvaopas on ilmestynyt. Yhteinen sosiaaliturva on ensimmäistä kertaa koottu yhteen. Oppaaseen on päivitetty vuoden 2011 ajantasainen sosiaaliturvaan liittyvä tieto. Oppaan lähteenä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ja siitä järjestöille kertynyt tieto soveltamiskäytännöistä. Opas on tarkoitettu pitkäaikaissairaita ja vammaisia edustavien järjestöjen antamaa neuvontaa ja ohjausta varten, mutta siitä hyötyvät myös omaa sosiaaliturvaansa pohtivat henkilöt. Oppaan laatimiseen ovat osallistuneet Aivoliitto ry, Hengitysliitto Heli ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Psoriasisliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen MSliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Reumaliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry. Työterveyshuolto talkoisiin Työterveyshuollon tulee painottua entistä enemmän työkyvyn edistämiseen ja työuran pidentämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän mukaan tämä edellyttää työterveyttä edistävän toiminnan kehittämistä ja yhteensovittamista työpaikalla, työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Tarvitaan muun muassa sujuvampia hoitopolkuja, jotta keskeisimpien työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien hoidon, kuntoutuksen ja tukipalvelujen viiveet lyhenisivät. Työryhmä korostaa työnantajan vastuuta työntekijän työkyvyn ylläpitämisessä. Työterveyshuollon rooli olisi toimia asiantuntijana ja työpaikkojen tukena. Esimerkiksi osatyökykyisen työntekijän työssä jatkaminen ei onnistu, ellei työtehtäviä sopeuteta työntekijän terveydellisiin edellytyksiin. Työterveyshuollon kattavuutta halutaan parantaa lisäämällä pientyöpaikkojen ja yrittäjien mahdollisuuksia hankkia työterveyspalveluja. Työterveyshuollon henkilöstön riittävyys ja osaaminen varmistettaisiin kehittämällä koulutusta. Toiminta- ja työkyvyn arvioimisen osaamista halutaan vahvistaa koko terveydenhuollon peruskoulutuksessa. (SS) Päihtynyt saattaa tarvita hoitoa Yhä useammat päihtyneet ovat sekakäyttäjiä, ja heidän kohtaamisensa vaatii poliisilta ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta yhä enemmän. Päihtymys voi lisäksi peittää alleen monia vakavien sairauksien oireita. Sisäministeriön työryhmä selvitti päihtyneiden kuljettamista, kiinniottamista, kohtelua ja hoitoa ja luovutti raporttinsa 11. maaliskuuta. Kaikki edellä mainittu tekee päihtyneiden kohtaamisesta vaativan tehtävän, korostaa työryhmän jäsen kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen Tehystä. Poliisin tekemät päihtyneiden säilöönotot ovat Suomessa pohjoismaisittain korkealla tasolla. Vuonna 2009 poliisin tekemästä kiinniotosta lähes puolet tehtiin henkilön itsensä suojelemiseksi. Työryhmä jakaa säilöönottoa tarvitsevat neljään eri asiakasryhmään. Henkilö voi olla 1) rauhallinen päihtynyt ja sairas, 2) rauhallinen päihtynyt, jolla ei ole havaittavia sairauksia, 3) väkivaltainen, uhkaavasti käyttäytyvä, jolla ei ole havaittavia sairauksia tai 4) väkivaltainen ja sairas päihtynyt. Ensimmäisen ja neljännen ryhmän henkilöt tarvitsevat mahdollisesti ensihoidon toimenpiteitä ja kuljetusta sekä terveydenhuollon toimenpiteitä. Jos päihtymyksen syvyys aiheuttaa terveysriskejä, päihtymistilasta selviytyminen edellyttää terveydenhuollon ammattilaisten seurantaa. Työryhmän kehittämisehdotuksissa korostuu sellaisten toimintatapojen kehittäminen ja levittäminen, joilla voidaan vähentää päihtyneiden kiinnioton, kuljetuksen ja säilytyksen tarvetta. Ennaltaehkäisevä päihdetyö ja asunnottomuuden torjunta ovat avainasioita. Työryhmä esittää laajaa yhteiskunnallista keskustelua taustaksi, ennen kuin poliisin toimintavaltuuksia voitaisiin suunnitella laajennettavaksi muille toimijoille. Työryhmän ehdotuksista lainsäädäntömuutoksia edellyttäisi myös mahdollisuus teknisesti tuettuun päihtyneiden valvontaan. Lisäksi työryhmä esittää, että lakia yksityisyyden suojasta ja arkaluontoisten tietojen käsittelystä selkiytetään. (VT) JUKKA RAPO 10 Tehy

11 Apua muistisairaalle vanhukselle Vanhustyön keskusliitossa tehty MielenMuutos -tutkimushanke esittää uusia toimintamalleja ikäihmisten masennuksen ja muistisairauksissa hankalaksi koettujen käytösoireiden hoitoon. Moniammatilliset tiimit, yksilöllisyys ja räätälöinti ovat tuloksellisen hoidon perusta. Asiakaskohtaisesti räätälöity hoito kohensi masennuksesta kärsineiden ikäihmisten elämää monin tavoin. Interventioryhmässä masentuneisuus lieveni, ahdistuneisuus väheni, mieliala nousi ja elämänlaatu sekä elämänhallinnan kokemus paranivat. Myös toiveikkuus tulevaisuudesta lisääntyi ja yksinäisyys koettiin vähemmän haitalliseksi, sanoo vanhempi tutkija Marja Saarenheimo. Vuoden vaihteessa päättyneessä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa selvitettiin ikäihmisten mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Yhteistyökumppanina hankkeessa toimi Espoon kaupunki. (VT) mielenmuutos.fi Kunnat käyttivät terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon keskimäärin euroa asukasta kohti Tähystys Löydöksiä mediasta Hyvä luottamushenkilö ei ole se, joka kannattaa pisintä hyvien asioiden listaa, vaan se, joka kykenee valitsemaan listasta parhaimmat asiat. Filosofi Terho Pursianen, Hallinto 1/2011 Iäkkäiden tapaturmat Yli 65-vuotiaille suomalaisille tapahtuu vuosittain reilut tapaturmaa, joista valtaosa sattuu kotona sisätiloissa tai kotipihassa. Sairaaloissa hoidetaan lähes tämän ikäisten tapaturmaa. Ikääntyneiden tapaturmista 80 prosenttia on kaatumisia, liukastumisia tai putoamisia. Kaatumisvaara kasvaa iän myötä. Liukkaudesta johtuvia kaatumisia tapahtuu juuri tähän aikaan vuodesta. Kaatumistapaturmille altistavat myös sairaudet, liikkumisvaikeudet, heikentynyt näkö ja lääkkeet. Osteoporoosia sairastavilla henkilöillä luu on haurastunut ja siksi kaatuminen aiheuttaa useammin luunmurtuman kuin terveillä. Murtumien seurauksena varsinkin iäkkäiden henkilöiden omatoimisuus vähenee. Suomen Osteoporoosiliitto muistuttaa ikääntyneiden ihmisten jalkineiden liukuesteiden käytöstä ja kenkien nastoituksesta sekä painottaa teiden hiekoituksen tärkeyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaaliset terveyserot ovat Suomessa huomattavan suuret verrattuna pieniin tuloeroihin. Työttömät on haettava vaikka kotoa säännöllisiin terveystarkastuksiin. Osmo Soininvaara, Lääkärilehti 4/2011 Ei ole ihan sama, miten läheisiä työtovereitaan kohtelee. On surullista nähdä, mitä stressi ja kiire tekevät ihmisille. Töissä koettu mielipaha kantautuu kotiin ja kuormittaa syyttömiä ihmisiä. Sairaanhoitaja Laura Garcia-Salonen, Husari 1/2011 Masennus ulos kaapista Masennus on yksittäisistä sairauksista yleisin työkyvyttömyyseläkkeen peruste. Sosiaali- ja terveysministeriön Masto-hankkeessa etsittiin kolmen ja puolen vuoden ajan keinoja masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen. Yksi hankkeen tärkeimmistä saavutuksista on masennuksen arkipäiväistyminen. Kun masennuksesta puhutaan avoimemmin työpaikoilla, siihen liittyvät ongelmat voidaan ratkaista. Työ tulisi ymmärtää mahdollisena työkykyä ylläpitävänä kuntoutusmuotona eikä pelkästään riskitekijänä. Masennus on tullut kaapista ulos työpaikoilla. Se ymmärretään yhdeksi sairaudeksi muiden joukossa. Masennukseen voi sairastua ja siitä voi toipua. Toipumiseen voidaan vaikuttaa myös työelämän keinoilla, totesi sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula Masto-hankkeen päätösseminaarissa helmikuussa. (MJ) Terveyskeskukset ovat yleisen käsityksen mukaan tukehtumassa asiakaspaineeseen. Moni on omien kokemustensa pohjalta tuominnut kurjuusväitteet liioitteleviksi. Mikään ei ole niin huonoa, ettei se kaupunkitarinoissa huononisi lisää. Ilta-Sanomien pääkirjoitus 4.3. Jokaisella lapsella on oikeus myönteisiin arjen kokemuksiin. Arki on ykkösasia kaikenikäisten mielenterveyden edistämisessä. Professori Vappu Taipale, OP-Pohjola-lehti 1/2011 Suomalaisessa työssä voidaan rakentaa pitkän yhteistyöperinteen varaan. Meidän tulee varoa, etteivät työmarkkinat polarisoidu ja johda entistä suurempaan eriarvoisuuteen. Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Jorma Löhman Telma 1/2011 Tehy

12 Lyhyesti Työpaikoissa on eroja Työsuojelutarkastajien tekemä Velmeri-kysely kertoo, että sosiaali- ja terveysalalla työolot ovat keskimääräistä heikommat. Tyytyväisimmät työntekijät löytyvät informaatio- ja viestintäalalta sekä pankeista ja vakuutuslaitoksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi eniten ongelmia koetaan teollisuuden ja kuljetusalan työpaikoilla. Velmeri-kysely mittasi työn fyysistä ja psykososiaalista kuormitusta. Sen mukaan terveysalalla eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat työn huono sujuvuus, kiire ja lämpöolosuhteet. Osassa työpaikoista kärsitään myös epäasiallisesta kohtelusta ja väkivallan uhkasta. Vaikka sosiaali- ja terveysala ei menestynyt kokonaisuutena hyvin, ei huonoja tuloksia voi yleistää kaikkia alan työpaikkoja koskevaksi. Kaikilla toimialoilla erot eri työpaikkojen välillä ovat paljon suuremmat kuin toimialojen väliset erot. Pienten alle 20 hengen työpaikkojen työntekijät olivat työoloihinsa kaikkein tyytyväisimpiä. (SS) Ennakkoluulot esteenä Suurimpina esteinä osatyökykyisten työllistymiselle ovat ennakkoluulot sekä luottamuksen ja tiedon puute. Osatyökykyisten asema työmarkkinoilla paranee vain, jos työmarkkinat luottavat heihin ja heidän työpanoksensa tarpeellisuuteen. Tätä mieltä on selvitysmies Markku Lehto esityksessään, jonka hän luovutti helmikuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle. Valtion, työmarkkinajärjestöjen, kuntien ja järjestöjen on sitouduttava pitkäjänteiseen ja järjestelmälliseen uudistustyöhön osatyökykyisten työllistämiseksi. Lehto painottaa, että kysymys on arvovalinnasta eli siitä, kuinka tärkeäksi tavoitteeksi osatyökykyisten työllistyminen koetaan. Arvioiden mukaan noin työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi tehdä osa- tai kokoaikaista työtä. (MJ) Hyvää tuottava yritys Työministeriön työryhmä esittää uutta yhteiskunnallisen yrittämisen toimintamallia monipuolistamaan julkista palvelutuotantoa. Yhteiskunnallisen yrityksen tavoitteeksi määritellään yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, ja yritys velvoitetaan käyttämään yli puolet voitostaan toimintansa kehittämiseen. Yhteiskunnalliset yritykset saisivat oman merkin, mutta eivät erillistä tukea tai tukijärjestelmää. Kuntia työryhmä kannustaa pitkäjänteisten kehityskumppanuuksien rakentamiseen yksityisten palveluntuottajien kanssa. Niiden tulisi hyödyntää hankintalain mahdollisuudet palvelujen laadun kehittämiseen ja käyttää sosiaalisia kriteerejä julkisissa hankinnoissa. Tehy ja muut henkilöstöjärjestöt korostavat, ettei yhteiskunnallisesta yrittämisestä saa rakentaa korvaavaa mallia kuntien omalle julkiselle palvelutuotannolle, eikä se saa johtaa julkisen sektorin henkilöstön pakkoyrittäjyyteen. Sitä ei myöskään tule nostaa erityisasemaan suhteessa muihin liiketoimintamalleihin. Elinkeinoelämän ja yrittäjien edustajat varoittavat uusien muita eettisemmiksi brändättyjen yhteiskunnallisten yritysten vääristävän kilpailua. Yrittäjien mielestä uusia malleja tärkeämpää olisi saada kunnat ostamaan palveluja jo toimivilta yrityksiltä. (SS) Aiheesta toivotaan kansalaiskeskustelua verkossa yritahyvaa.fi Palkansaajien nimellisansiot nousivat 2010 loka-joulukuussa 2,1 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Reaaliansiot laskivat 0,5 %. Tilastokeskus Kalenteri Koonnut Johanna Pakarinen, Outi Nyytäjä Petri Tamminen: Miehen ikävä Oulun kaupunginteatteri teatteri.ouka.fi Traumahoitajien päivä Hotelli Presidentti, Helsinki Ajankohtaista neuropaattisesta kivusta & Kipu ja uni -koulutuspäivät Mauno Koivisto -keskus Turku Suuhygienistien jäsenilta Hotelli Scandic Lahti Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere-talo Tehyn valtakunnallinen opiskelijapäivä Sokos Hotelli Vaakuna, Pori klo Earth Hour Valot pois! Koko maapallo

13 Ajankohtaista Terveystoimelle heikoin arvosana Kunta-ala on kouluttava ja kehittävä, mutta myös rasittava ja väkivaltainen työympäristö. Sinikka Sajama Monet työelämän laatutekijät kohentuivat kunta-alalla 2010 tuoreen työolobarometrin mukaan. Samaan aikaan moni vanha ongelma, kuten jatkuvasti yleistyvä työväkivalta, kärjistyi entisestään. Työntekijöiden oman arvion mukaan kolmesta suurimmasta toimialasta myönteisimmin työolot kehittyivät sivistystoimessa, joka sai omiltaan kouluarvosanan 8,16. Heikoimmaksi työelämänsä arvioi terveystoimen henkilöstö, joka antoi yleisarvosanan 7,76. Sosiaalitoimi sijoittui niiden välille arvosanalla 7,94. Koulutus pelaa Koulutus, uuden oppiminen ja mahdollisuus käyttää omaa osaamista työpaikan kehittämiseen lukeutuvat kuntatyöpaikkojen vahvuuksiin. Työnantajan kustantama koulutus on kunta-alalla suurelta osin lakisääteistä ja huomattavasti yleisempää kuin muilla sektoreilla. Terveystoimessa työnantaja koulutti eniten: koulutukseen pääsi kolme neljästä työntekijästä. Toiseksi koulutusmyönteisimmin toimittiin sosiaalitoimessa ja kolmanneksi sivistystoimessa. Sosiaalitoimen koulutusmäärien kasvu oli selkeästi muita vauhdikkaampaa. Useampi kuin neljä viidestä kuntatyöntekijästä koki, että hänellä oli viime vuonna tilaisuus oppia koko ajan uusia asioita. Lähes yhtä monella oli mahdollisuus käyttää osaamistaan työpaikkansa kehittämiseen. Terveystoimessa osallisuuden kokemus oli heikentymään päin; sosiaalitoimessa suunta oli parempaan. Kunta-alalla henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat muita sektoreita huonommat ja heikkenivät entisestään. Kehnoin tilanne oli terveysalalla ja erityisesti, kun kyseessä oli työtahti. Myös työtehtäviin ja töiden jakoon pääsi hoitoalalla vaikuttamaan entistä vähemmän. Kunta-alan perinteinen vahvuus, muita vahvempi usko työsuhteen jatkuvuuteen, pysyi edelleen yli 95-prosenttisena. Lomautusten pelkokin väheni olennaisesti. Lomautusuhkasta raportoi 2010 joka kymmenes, edellisvuonna vielä joka neljäs. Väkivalta lisääntyi Väkivalta on entistä yleisempi ongelma kaikilla kolmella työntekijämäärältään suurimmalla toimialueella. Vuonna 2010 väkivaltatilanteet lisääntyivät eniten sekä sosiaali- että terveystoimessa. Selkeästi yleisintä asiakkaiden ja omaisten väkivaltainen käytös on hoitoalan työpaikoilla. Lähes 60 prosenttia terveystoimen ja lähes 40 prosenttia sosiaalitoimen työntekijöistä kertoi jonkun omalla työpaikallaan joutuneen väkivallan tai uhkailun kohteeksi. Itseensä kohdistuneesta väkivallasta raportoi lähes 30 prosenttia terveystoimen ja lähes 20 prosenttia sosiaalitoimen työntekijöistä. Sivistystoimessa yli 25 prosenttia työntekijöistä kertoi väkivallasta yleensä ja noin 10 prosenttia omakohtaisista väkivaltakokemuksista. Huolestuttavaa kehityksessä on väkivallan toistuvuus. Kaikissa kolmessa ryhmässä useammin kuin kerran väkivaltaa kokeneiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Työpaikkakiusaaminen ja henkinen väkivalta vähenivät työtovereiden kesken kokonaisuudessaan ja erityisesti terveys- ja sosiaalialoilla, missä se on ollut yleisintä. Sivistystoimen henkilöstön keskuudessa kiusaaminen sen sijaan lisääntyi jopa ohi sosiaalitoimen. Asiakkaiden taholta koettu kiusaaminen ja henkinen väkivalta uhkailu ja mitätöinti, selän takana puhuminen ja painostus ovat lisääntyneet merkittävästi kaikilla kolmella toimialalla. Sivistystoimessa kasvu on ollut nopeinta, ja henkisen väkivallan kokemukset jo lähes yhtä yleisiä kuin hoitotyöpaikoissa. Sairauspäivät vähenivät Kunta-alan työpaikkojen yhteinen ongelma on niiden muita sektoreita suurempi henkinen ja fyysinen rasittavuus. Työn henkinen kuormittavuus on vaivannut huomattavasti useampaa kuin fyysinen raskaus. Molemmat ovat yleisimpiä terveystoimessa. Työnsä henkisesti vähintään melko rasittavaksi koki terveystoimessa lähes 80 prosenttia, sosiaali- ja sivistystoimessa noin 70 prosenttia. Työn fyysisestä rasittavuudesta raportoi sosiaali- ja terveystoimessa reilusti yli puolet työntekijöistä. Sairauspoissaolot vähenivät ja lyhenivät koko kunta-alalla ja eniten terveys- sekä sivistystoimessa. Noin kolmannes kaikista barometrikyselyyn vastanneista kuntatyöntekijöistä ei ollut päivääkään poissa oman sairautensa vuoksi. Työpäivinä mitattuna sairauspoissaolot vähenivät keskimääräiseen 8,4 päivään vuodessa. Naisilla poissaolopäiviä oli 8,9 ja miehillä 6,7. Vuoden aikana naisten sairauslomat ovat pidentyneet ja miesten lyhentyneet. Tehy

14 Iso ja karvainen terapeutti Ratsastusterapiassa opitaan oman kehon, mielen tai käyttäytymisen hallintaa hevosen avulla. Päivi Mäkinen Kuvat Pekka Fali 14 Tehy

15 Suomenhevostamma Köyhäpimu katsoo ventovieraita talliin tulijoita uteliaan ystävällisesti. Pimu on terapiahevonen ja parhaillaan töissä. Pimua harjaa 16-vuotias Iita, joka käy ratsastusterapiassa kerran viikossa. Samalla hän käy Pimun omistajan, ratsastusterapeutti-srt Tiia Kauton kanssa läpi kuulumisia ja terapiatunnin kulkua. Kautto on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja ja työskentelee päätoimisesti ohjaajana Limingan koulutuskeskuksessa. Ratsastusterapiaa hän antaa sivutoimisesti ammatinharjoittajana pienellä yksityistallilla Muhoksella. - Hevoset ovat olleet elämässäni mukana koko ajan. Olen itse nähnyt, kuinka terapeuttinen eläin hevonen on ja miten se vaikuttaa ihmisen mielialaan ja jaksamiseen. Kautto aloitti ratsastusterapeutiksi opiskelemisen työn ohessa Ypäjän hevosopistolla 2004 ja valmistui Silloisessa työpai- Hevosen juoksuttaminen vaatii määrätietoisuutta. Kun Iita antaa napakan käskyn ja vahvistaa sanomaa omalla kehon kielellään, Pimu lähtee ravaamaan rivakammin. Tehy

16 Terapiaa vai harrastus? Ratsastusterapia tukee sosiaalisen, kasvatuksellisen, lääkinnällisen ja psykiatrisen kuntoutuksen tavoitteita. Kuntoutuja, hevonen ja ratsastusterapeutti tekevät yhteistyötä terapialle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ratsastamaan oppiminen ei ole pääasia. Vammaisratsastuksessa tavoitteena on harrastaa ratsastusta vamma ja sen tuomat rajoitukset huomioiden. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta lisää syrjäytymisvaarassa olevien lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia ja työkykyä. Siihen kuuluvat tallityöt, hevosen hoitaminen ja ajaminen tai ratsastus. Se ei ole kuntouttavaa terapiaa. Terapiassa rakentuu luottamus hevoseen ja omaan itseen. Koulutettu ammattilainen Ratsastusterapeutteja kouluttaa Ypäjän Hevosopisto yhteistyössä Suomen ratsastusterapeutit ry:n kanssa. Monimuoto-opetus kestää noin kolme vuotta. Koulutukseen hakevalla on oltava vähintään AMK- tai opistotason sosiaali-, terveys- tai opetusalan ammatillinen koulutus, vähintään kahden vuoden työkokemus omassa ammatissa kuntoutusalalla sekä vankka hevoskokemus ja ratsastustaito. Ratsastusterapeutin ammattinimike ei ole suojattu. Koulutetut ratsastusterapeutit saavat käyttää nimikettä ratsastusterapeutti-srt. Heitä on Suomessa noin 150. kassa Nuorten ystävät ry:n Pohjola-kodilla puolet hänen työajastaan oli varattu ratsastusterapialle. Kokonaisvaltaista terapiaa Ratsastusterapiaa on käytetty Suomessa pitkään vammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Osana psykoterapeuttista kuntoutusta sen käyttö on kasvussa. Kauton asiakkaita ovat pääasiassa sijaishuollossa olevat nuoret. Heillä voi olla ahdistuneisuutta, masennus, käytöshäiriöitä, keskittymisongelmia, vaikeita tunne-elämän häiriöitä tai kiintymyssuhdehäiriöitä. Keskusteluterapia on ehkä tuntunut nuoresta vaikealta ja toiminnallista ratsastusterapiaa on haluttu kokeilla. Lähettäjänä on usein nuoriso- tai lastenpsykiatrian poliklinikka. Ratsastusterapiaa voi ostaa myös yksityisesti. Kela korvaa sen vaikeavammaisten lääkinnällisenä kuntoutuksena, mutta ei osana psykoterapiaa. Tunteille sanat - Muutos, joka vaikkapa ylivilkkaassa nuoressa tallilla tapahtuu on huikea. Hevosen olemus pysähdyttää ja rauhoittaa. Talliympäristö äänineen ja tuoksuineen on monelle aivan uusi kokemus. Tallilla olemiseen ja hevosen hyvinvointiin liittyy paljon sääntöjä, joita pitää noudattaa. Hosua, ryntäillä ja metelöidä ei saa. Kauton mukaan sääntöjä ei tarvitse juuri perustella. Ison eläimen kanssa toimiminen mahdollistaa monta voimaannuttavaa onnistumisen kokemusta ja itsensä ylittämistä. Hevonen ei piittaa asiakkaan diagnooseista tai ulkonäöstä ja sen antama palaute on välitön. Se antaa ihmiselle sylin ja jalat ja herättää aina ihmisessä tunteita. Ratsastusterapia mahdollistaa omien tunteiden sanoittamisen. - Joskus on vaikea uskoa, mitä ongelmia terapiaan tulevilla nuorilla voi olla taustallaan. Tallilla esiin tulevat yleensä ihmisyyden hyvät puolet. Kaikille ratsastusterapia ei sovi. Joskus asiakas pelkää hevosta tai uutta tilannetta niin paljon, että ei tunne oloaan mukavaksi. Terapiamuoto ei tunnu omalle tai hevosten kanssa työskentely ei kiinnosta. Myös vaikea allergia voi olla este. Luottamus luo luottamusta Iita harjaa luottavaisin ottein Pimua, joka seisoo hievahtamatta paikallaan. Se rakastaa olla hoidettavana. Jos Pimu ei pidä jostain, se vetää korvat luimuun, huiskii hännällään ja polkee jalkojaan. Hermostuneen ja hosuvan asiakkaan lähellä hevonen hermostuu, rauhallinen ja määrätietoinen käytös rauhoittaa. Asiakkaan ja hevosen vuorovaikutussuhde on terapiassa keskeinen. Hevosen käytös antaa terapeutille tietoa asiakkaasta. Terapeutin on tunnettava hevonen hyvin, osattava lukea sitä ja tulkita sen käytöstä. Kaikki hevoset eivät sovi terapiatyöhön. Terapiahevosen on oltava rauhallinen, sosiaalinen ja kiinnostunut ihmisistä ja ympäristöstään. Sen on siedettävä paljon, mutta ei mitä tahansa. Tiettyä oma-aloitteisuutta ja kykyä rohkaista tai vetää raja tarvitaan. Aran nuoren seurassa Pimu on korostetun rauhallinen ja rohkaisee olemuksellaan tulemaan lähelle. 16 Tehy

17 Ratsastusterapeutti Tiia Kautto näyttää, miten hevosen selässä tehdään rentoutusharjoitus. Hevosen lämpö ja rauhallinen hengitys rentouttavat. - Se voi myös pyrkiä herättelemään nuoren jämäkkää puolta esimerkiksi lähtemällä talutettaessa omaan suuntaansa. Henkisesti raskasta hevoselle Ratsastusterapia motivoi nuoria ja siihen sitoudutaan yleensä hyvin. Erään nuoren terapiajakson loppuvaiheessa alkoi esiintyä ongelmia. Hän tuli tallille vihamielisenä ja levottomana. Terapia ei kiinnostanut enää. - Sanoin, että en pakota jatkamaan, mutta käy vielä karsinassa puhumassa Pimunkin kanssa asiasta. Pimu kääntyi niin, että nuori jäi karsinan nurkkaan. Hevonen oli täysin rauhallinen, ja hämmentynyt nuori sai seistä nurkassa pitkään. Kautto mietti, olisiko nyt mentävä väliin. Tilanne laukesi, kun Pimu päästi vasta rauhoittuneen nuoren pois. Ihmisen tunnetilojen vastaanottaminen on hevoselle henkisesti raskasta. - En hoida samana päivänä kuin yhtä käy- Ratsastaessa ja hevosen kanssa ollessa ajatukset on keskitettävä tähän hetkeen. Tässä ja nyt -olotila mahdollistaa terapeuttisen vaikutuksen. Pimu rakastaa olla harjattavana. Tehy

18 Lämpö ja liike vaikuttavat ihmiseen Hevosen liikkeet liikuttavat myös ratsastajaa. Istuma-asento hevosen selässä on hyvin lähellä seisoma-asentoa. Kun hevonen kävelee, ratsastajan keho liikkuu samalla tavalla kuin kävellessä. Ratsastusterapian tavoitteena on usein kävelyn harjoittaminen: ratsailla liikuntavammainen saa sensomotorisen kokemuksen kävelystä. Ratsastusterapiassa ei käytetä satulaa. Näin hevosen liikkeet ja ruumiinlämpö välittyvät asiakkaaseen paremmin. Hevosen, liikkeen ja lämmön yhteisvaikutusta on mahdotonta jäljitellä mekaanisesti. Ratsastusistunnan harjoittelu on hyvä lähtökohta pään ja vartalon hallinnan ja tasapainon parantamiselle. Liikkeet mobilisoivat etenkin lonkkia, lantiota ja selkärankaa. Lihasten spastisuus vähenee ja vartalon jäntevyys paranee. Hevosen liikkeet ja hevosen kanssa toimiminen parantavat kehonkaavaa eli käsitystä omasta kehosta, sen liikkeistä ja asennoista. Samalla kasvaa kehotietoisuus, joka on tavoitteellisen liikkumisen ja psyykkisen toiminnan perusta. Kehotietoisuuteen kuuluu käsitys itsestä omien kehontoimintojen tuottajana ja kehon kuulumisesta itselle. Ratsastusterapian posiitiiviset vaikutukset näkyvät liikuntakyvyn lisäksi myös minäkäsityksessä. Ratsastusterapia kehittää monipuolisesti kaikkia motoriikan osa-alueita. Erityisesti maastossa liikuttaessa kohenee kestävyys. Tallitöissä, hevosta hoidettaessa ja varusteita laittaessa kehittyvät käsien käyttö ja hienomotoriikka. Hevosen kanssa työskentely kehittää avaruudellista hahmottamiskykyä. Fyysisiä tuloksia voidaan mitata esimerkiksi tasapaino- ja kävelytesteillä. töshäiriöistä nuorta. Enemmän olisi hevoselle liikaa. Kautolle kaksi terapia-asiakasta viikossa on päivätyön ohella sopiva määrä. On tärkeää, että hevosesta huolehditaan hyvin ja sitä liikutetaan säännöllisesti. Pimu on siviilissä Kauton harrasteratsu. Rauhallisen terapiatyöskentelyn vastapainoksi se saa välillä painaltaa emännän kanssa vaikka niin lujaa kuin kavioista lähtee. Ratsastaminen ei ole pääasia Kautto suunnittelee terapialle tavoitteet yleensä nuorten sijaishuoltopaikan ja nuoren kanssa. Terapiajaksot kestävät tavallisesti noin vuoden. Ensimmäisillä kerroilla tutustutaan puolin ja toisin ja luodaan suhde hevoseen. Kun suhde hevoseen lähenee, lähenee yleensä myös asiakkaan ja terapeutin suhde. Hevosen hoitaminen ja tallitöiden tekeminen ovat osa terapiaa. Joskus tarkkaillaan laitumella olevia hevosia ja opitaan niiden käyttäytymistä seuraamalla jotain omasta käyttäytymisestä. Moni asiakas ei edes halua ratsastaa. Jotkut terapeutit varaavat osan käytettävästä ajasta keskusteluun. Kautto on huomannut keskustelun sujuvan luontevasti tallitöiden lomassa. - Kun puhumisen kanava lähtee auki, voi työskentely olla hyvinkin keskustelupainotteista. Terapian tuloksia on vaikea mitata tarkasti, toisin kuin lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Masennuksesta kärsivien asiakkaiden toimintakyky ja vireystila ovat lisääntyneet ja masennusoireet helpottuneet. Monen nuoren itsehillintä ja kyky sietää pettymyksiä on parantunut. TAHTOMAA urheiluopistolla. Tule tutustumaan Seinäjoen kaupunkiseutuun ja sen tarjoamiin työ- ja opiskelumahdollisuuksiin Sairaanhoitajapäiville Helsingin Messukeskukseen osastollemme 3 s Samalla voit voittaa hemmotteluviikonlopun koko perheelle Kuortaneen Tervetuloa! SEINÄJOEN KAUPUNKISEUDULLA ON ASUKASTA, KASVUVOIMANA ETELÄPOHJALAINEN TAHTO JA YRITTÄJYYS. SEN SYDÄN ON SEINÄJOKI, YKSI MAAN NOPEIMMIN KEHITTYVISTÄ KAUPUNKIKESKUKSISTA. SEINÄJOKI ALAVUS ILMAJOKI JALASJÄRVI KAUHAVA KUORTANE KURIKKA LAPUA 18 Tehy

19 Aslak-kurssit Hopeaniemessä Terveydenhoitohenkilöstölle Hopeaniemen kuntoutumiskeskus järjestää Kelan kanssa Aslak-kurssit työikäisille Etelä-Suomen alueella työskenteleville sairaanhoitajille sekä sairaaloiden terveydenhoitohenkilöstölle, joilla on Terapiahevosella ei käytetä satulaa, vaan sen selkään laitetaan satulahuopa ja kahvallinen terapiavyö. työstä johtuva fyysinen, henkinen ja/tai sosiaalinen kuormitus hyvin suuri työkyvyn alenemisen uhka todettavissa, mutta sairausoireet lieviä Kelan yleiset Aslak-kuntoutuksen kriteerit täyttyvät Kurssien koko on kymmenen (10) henkilöä. - Ei voi sanoa varmasti, mistä muutokset johtuvat. Merkitystä on myös sijaishuoltopaikalla ja sen toimintatavoilla. Nuoren kannalta on ideaalitilanne, että sen toimintakulttuuri ja terapia tukevat toisiaan. Hevonen lukee kehon kieltä Iita puhdistaa Pimun etukaviot. Aivan hevosen viereen meneminen, sen jalkaan tarttuminen ja kavion puhdistaminen vaatii yleensä pelon voittamista. Kautto auttaa, kun on takakavioiden vuoro. Sen jälkeen Pimulle laitetaan jalkoihin suojat, selkään terapiavyö ja suitset päähän. Hevonen on valmis, mutta Iita ei ihan vielä. - Huppu päähän, käsineet käteen ja takki kiinni. Pakkasmittarin lukema on kahdenkymmenen kylmemmällä puolella. Iita taluttaa Pimun ulos kentälle. Kautto seuraa vieressä. Valtavalla peltoaukealla on hiljaista, kirkas taivas kaartuu korkealle. Hengitys huuruaa. Lumi narskuu kavioiden alla. Kylmä talviaurinko heittää ihmisistä ja hevosesta pitkät siniset varjot. Iita ohjaa Pimun ympyrälle. - Ravia, hän sanoo varovasti. Pimu jatkaa käyntiä. Käskyjen napakoituessa sen askel tihenee ja ravikin nousee. - Korjaa ryhti ja nosta omaa energiatasoa, niin hevonenkin vähän reipastuu. Pimu suuntaa isommalle ympyrälle ja sen ravin tahti paranee. Hevosen juoksuttaminen on monelle aralle nuorelle hyvä työskentelymuoto: hevonen on pienen välimatkan päässä, mutta silti hallinnassa. Pakkasen takia tällä kerralla ulkona ei olla pitkään. Sisällä riisutaan varusteet ja Iita taluttaa hevosen karsinaan syömään heiniään. Kautto ja Iita keskustelevat vielä hetkisen, mutta Pimun työpäivä on päättynyt. Lähteenä myös: Ratsastusterapia. Mattila-Rautiainen Sanna (toim.), PS-kustannus Sairaanhoitajien kurssi (nro 41632) Selvitysjakso (5vrk) Perusjakso (12 vrk) Seurantajakso (5 vrk) Sairaaloiden terveydenhoitohenkilöstön kurssi (nro 41710) Selvitysjakso (5 vrk) Perusjakso (12 vrk) Seurantajakso (5 vrk) Hakeutuminen Aslak-kuntoutukseen hakeudutaan oman työterveyshuollon kautta. Kuntoutushakemuslomake KU 102 ja lääkärinlausunto B toimitetaan asuinkunnan Kelan toimistoon viimeistään Hakemukseen kirjataan kurssin numero (ks. edellä). Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa ja omavastuun ylittävän matkakorvauksen. Lisätiedustelut Kuntoutuspäällikkö Paula Manninen (09) tai Kelan palvelunumero Tehy

20 Ammatissa Jumpaten eroon jalkavaivoista Jalkaterapeutti Katja Toivonen ohjaa asiakkaita omatoimiseen harjoitteluun. Irma Heiskanen-Haarala Kuvat Pia Inberg Katjan plussat ja miinukset + Työtä ihmisten kanssa + Tiede tekemisen taustalla + Mielenkiintoista ja värikästä + Moniulotteista ja vaihtelevaa Koppiutumisen vaara Yksin työskentely Yrittäjyyden riskit Markkinoinnin haasteellisuus Katja Toivonen aloitti jalkaterapiaopinnot Metropolia Ammattikorkeakoulussa syksyllä Silloin opetettiin, että tukeva kenkä on hyvä kenkä. Toisena vuonna uusi ajattelu tuli ryminällä. Sen mukaan kenkä ei saa eliminoida jalkaterän luonnollista toimintaa. Nykytiedon mukaan ihanteelliset jalkineet simuloivat avojaloin kävelyä. Mahdollisimman ohutpohjaiset, mukautuvat ja korottomat kengät takaavat luonnollisen pystyasennon. Silloin lihakset ja nivelet eivät joudu toimimaan kengän ehdoilla, ja kehon palaset asettuvat luontevasti päällekkäin. Katja painottaa tieteen ja tutkitun tiedon merkitystä, mutta vierastaa ehdottomuutta. Yhä edelleen monelle tukeva kenkä on hyvä ja tarpeellinen jalkine, mutta esimerkiksi ikääntyneen ihmisen jalkaterä ei automaattisesti sitä vaadi. Yksilöllinen tutkimus 20 Tehy

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot