TERVEENÄ TYÖSSÄ TÄHDÄTÄÄN PIDEMPÄÄN JA PAREMPAAN TYÖURAAN HAITIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEENÄ TYÖSSÄ TÄHDÄTÄÄN PIDEMPÄÄN JA PAREMPAAN TYÖURAAN HAITIA"

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE Viriketoiminta Luo yhteishenkeä ja motivoi toiminnalla Esimiestoiminta Esimies on avainasemassa viihtyvyyden kannalta Ergonomia Tehokasta, terveellistä ja tuottavaa työtä N:o 1 / Huhtikuu 2010 TERVEENÄ TYÖSSÄ 10 ASKELTA PAREMPAAN TYÖHYVINVOINTIIN Guy Ahonen: Liitä työhyvinvointi työpaikan strategiaan Liikunnasta tukea yhteisölle Huolehdi kunnosta - vaikutat työvireyteen Syö hyvin Hedelmä on ehdottomasti paras välipala AUTA HAITIA VASTAAMALLA KYSELYYMME MIKAEL FOGELHOLM Oikea ravinto ja hyvä lounashetki auttaa jaksamaan paremmin työssä. KUVA: NINA DODD TÄHDÄTÄÄN PIDEMPÄÄN JA PAREMPAAN TYÖURAAN Liisa Hyssälä: On tunnustettu tosiasia, että työhyvinvointiin panostaminen parantaa tuottavuutta KUVA: VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI

2 2 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU HAASTEITA Hyvä työnantaja varautuu tulevaisuuteen panostamalla työntekijän osaamiseen, työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Työpaikoilla on tärkeä rooli ja monia keinoja edistää työssä olevien työkykyä ja terveyttä. Työurien pidentäminen on keskeinen haasteemme SUOSITTELEMME SIVU 6 Riitta Luoto Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Henkilöstön kunnon ylläpito vaikkapa taukojumppien tai kuntoseteleiden avulla kannattaa. Suuret ikäluokat siirtyvät vanhuuseläkkeelle. Olemme ensimmäisen kerran hyvinvointivaltiomme historiassa tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun. Samanaikaisesti joukko hyvässä työiässä olevia ihmisiä on vaarassa syrjäytyä työelämästä ennenaikaisesti sairauksien vuoksi. Aktiivisuutta uudistuksiin Suomalaisten hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää, että 1 työikäinen väestö saadaan nykyistä paremmin käyttöön koko maassa. Käytännössä tämä tarkoittaisi työllisyysasteen nostamista panostamalla aktiivisesti uudistuksiin, joilla pyritään pidentämään työuria, edistämään työhön paluuta sekä ehkäisemään ennenaikaista työelämästä poistumista ja syrjäytymistä. Tavoite on haasteellinen. Toimia on kuitenkin tarkasteltava pidemmällä aikavälillä sellaisen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta, jossa taantuma on taitettu ja työvoima niukkenee. Meidän pitäisi tähdätä pidempään ja parempaan työuraan. Tarvitaan monia toimia aina työelämän laadun ja työhyvinvoinnin parantamisesta työntekijän terveyden, toimintakyvyn ja osaamisen vahvistamiseen sekä eläkejärjestelmän kehittämiseen. Torjutaan masennusta Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen on merkittävä työuria 2 lyhentävä ja työllisyysastetta madaltava tekijä. Työkyvyttömyyseläkkeelle vievät eniten tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Uusista eläkkeistä lähes kaksi kolmasosaa perustuu näihin sairauksiin. Yksittäisistä sairauksista kärjessä on masennus sekä miehillä että naisilla. Erityisen huolestuttavaa on se, että alle 30-vuotiaiden mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys on 2000-luvulla voimakkaasti lisääntynyt. Masennustiloista johtuvaa työkyvyttömyyttä kannattaa torjua myös taloudellisista syistä, koska eläkkeelle masennuksen vuoksi joutuvilla olisi yleensä vielä paljon työvuosia jäljellä. Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista aiheutui yhteensä 608 miljoonan euron kustannukset. Tuetaan työkykyä Työn vaatimuksilla, työilmapiirillä, johtamiskäytännöillä 3 ja Liisa Hyssälä Sosiaali- ja terveysministeri KUVA: VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI FAKTAA Johtamisen kehittäminen 1 on yksi suomalaisen työelämän tärkeimpiä kysymyksiä. 2 Hyvällä johtamisella ja tarjoamalla työntekijöille aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn sisältöön ja järjestelyihin voidaan merkittävästi parantaa työntekijöiden motivaatiota. 3 Hyvä johtaminen on avain myös työssä jaksamiseen ja sitä kautta tuottavuuden parantamiseen. työpaikan sosiaalisella pääomalla on suuri merkitys työntekijöiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Valtaosa ihmisistä haluaa tehdä työtä, mahdollisista toimintakykyä rajoittavista sairauksista huolimatta. Työyhteisöissä on tärkeää kannustaa sellaiseen toimintaan, joka lisää suvaitsevaisuutta, luottamusta ja sosiaalista tukea työntekijöiden välillä. Monissa yrityksissä on jo olemassa hyviä toimintamalleja työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi ja myös sairauspoissaolon jälkeisen työhön paluun edistämiseksi. Joustavaa paluuta työhön helpottaa myös osasairauspäivärahan karenssin lyhentäminen, mikä tuli voimaan vuoden alusta. Tavoitteena työhyvinvointi On tunnustettu tosiasia, että 4 työhyvinvointiin panostaminen parantaa tuottavuutta. Konkreettinen tulos saadaan laskevina työkyvyttömyyseläkekuluina, alentuneina tapaturma- ja sairauspoissaoloina, korkealaatuisena toimintana ja tuottavuuden kohoamisena. Tavoitteena tulee olla tuottava ja menestyvä työelämä, jonka eräänä keskeisenä tunnusmerkkinä on korkeatasoinen työhyvinvointi. Sen rakentamiseen tarvitaan koko työyhteisöä jokaisella työpaikalla. Mielenterveys s Johtaja voi tukea työyhteisön mielenterveyttä rakentamalla avointa ja oikeudenmukaista työkulttuuria. Sisätilat ja -ilma kuntoon! s Parantamalla työympäristön laatua, voidaan päästä keskimäärin 5-10 prosentin tuottavuuden lisäyksiin. Autamme lukijoitamme onnistumaan! TERVEENÄ TYÖSSÄ N:O 1, HUHTIKUU 2010 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, Helsinki Liiketoimintajohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Eveliina Hämäläinen Layout: Lii Treimann Business Developer: Outi Keskinen Vastuussa tästä numerosta Projektipäällikkö: Juuso Rönkkö Puhelin: S-posti: Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan. DIACOR TERVEYSPALVELUT OY VALMENTAA YRITYSTEN AVAINHENKILÖITÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN PÄÄTÖSTEN TEKEMISESSÄ Yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja jatkuva uudistuminen tarvitsee työssään hyvinvoivia, luovia asiantuntijoita. Intensiivinen työelämä on nykyään monin tavoin vaativaa, siksi kyky palautua työpaineista on oleellista oman hyvinvoinnin kannalta. On todettu, että itse koettu palautumisen tarve on huomattava työuupumuksen ennusmerkki. TARVE AVAINHENKILÖIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISEEN TUNNISTETAAN JO USEISSA YRITYKSISSÄ Asiantuntijaorganisaatioissa työntekijöiden hyvinvointi on merkittävä tuloksenteon tekijä. Diacorin hyvinvointiliiketoiminta on suunnattu juuri asiantuntijoille ja tietotyötä tekeville, joilla työpäivän ajallinen suunnittelu ja työtahti ovat pääasiassa omissa käsissä. Työpäivät venyvät helposti ja tauoista tingitään, kun uppoudutaan yhä kasvavaan työmäärään. Me autamme yritysten tietotyötä tekeviä henkilöitä säätämään omia arkipäivän päätöksiä terveyttä edistäviksi. Tuemme omajohtajuutta niin, että mikropäätöksistä pidetään kiinni. Kun esimerkiksi päätetään lounas- tai muista elpymistauoista, ne myös toteutetaan eikä ohiteta vetoamalla työkiireisiin, kuvailee Diacorin johtava työterveyspsykologi Antti Aro valmennuksen tavoitteita. Haluamme vaikuttaa johtamiseen niin, että työyhteisön kyky luoda uutta ja innovoida on hyvä. Tällaiset yritykset pystyvät kehittymään, tuottamaan hyvää tulosta ja luomaan työpaikkoja. Hyvinvoivissa työpaikoissa myös pysytään pidempään eikä haaveilla varhaisista eläkkeistä, kertoo Aro. Valmennus toteutetaan yksilö- ja ryhmätapaamisilla, joista valmennettavat pitävät oppimispäiväkirjaa ja dokumentoivat mikropäätöksiään verkkotyökalujen avulla. Valmennettavat saavat palautteen ja henkilökohtaiset hyvinvoinnin työkalut, joiden avulla he voivat muuttaa elintapojaan pysyvästi niin, että pysyvät hyvässä kunnossa. Varaa aika! ALPPIKATU HERTTONIEMI ISO OMENA ITÄKESKUS KESKUSTA KIRKKONUMMI LEPPÄVAARA PASILA PITÄJÄNMÄKI RUOHOLAHTI TAPIOLA TIKKURILA DIACOR SAIRAALA

3 AJASSA VINKKI TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISUU ILMOITUSLIITE 3 1ASKEL HUOLELLINEN LINE N SUUNNITTELU SUUNNITTELE TAAKKAA SOPIVAMMAKSI Henkilöstön työn suunnittelu ja sen hallinnan tukeminen, sekä sovittaminen yhteen työn vaatimusten kanssa, edistää työhyvinvointia mitä konkreettisimmalla tavalla. Jos työ tuntuu liian kevyeltä tai vastaavasti tehtäviä on liikaa, motivaatio ja työssäjaksaminen heikkenee. Selvitä tilanne ajoissa ja auta työntekijöitäsi suunnittelemaan ajankäyttöään heidän kannaltaan tehokkaimmalla tavalla. Liisa Hyssälän mukaan työ tukee parhaimmillaan niin esimiesten kuin työntekijöidenkin hyvinvointia ja mielenterveyttä. Vaikka työpaikalla kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa työolojen kehittymiseen mielenterveyttä tukevaan suuntaan, parhaat vaikutusmahdollisuudet tässä asiassa on kuitenkin yritysten johdolla ja esimiehillä. Työssä on oltava tilaa ja mahdollisuuksia erilaisille ja myös eri elämänvaiheissa oleville ihmisille niin nuorille, ikääntyville kuin osatyökykyisille. KUVAT: ISTOCK.COM

4 4 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AJASSA TUE HYVÄÄ 2ASKEL TOIMIVA YHTEISHENKI HENKEÄ Kysymys: Mikä merkitys työpaikan yhteistoiminnalla on henkilökunnan hyvinvointiin ja työmotivaatioon? Vastaus: Työpaikan yhteiset tapahtumat tuovat vaihtelua ja väriä arjen puurtamiseen. Ne ovat osoitus henkilöstön arvostamisesta. Työpaikan yhteistoiminnalla haetaan lievitystä työelämän kuormittumiseen ja yleiseen työssä jaksamiseen. Hyvinvoiva henkilöstö on tuottava henkilöstö ja siten koko yrityksen etu. Organisaatiot voivat motivoida ja kannustaa henkilöstöään monella eri tapaa, kuten tarjoamalla tuettuja liikunta- ja kulttuuriharrastuksia tai järjestämällä vaikkapa yhteisen teatteri-illan rankan työrupeaman päätteeksi. Osaltaan tapahtumat siis myös palkitsevat ja kannustavat henkilöstöä sekä auttavat selviytymään vaikeista vaiheista. Hyvinvointia monin tavoin Pelkästään yhteisillä tapahtumilla ei kuitenkaan taata henkilöstön työhyvinvointia, vaan se koostuu monista muistakin asioista, kuten työn mielekkyydestä, työn sujuvasta organisoinnista, kunnossa olevista työoloista, hyvästä työilmapiiristä sekä henkilöstön terveydestä ja ammattitaidosta. Arjen pienilläkin asioilla on iso merkitys. Näitä voivat olla jopa yhteiset kahvi- ja ruokailuhetket ja pienet yllätykset, joita itse kukin voi järjestää tilanteensa mukaan ja jotka eivät juuri aiheuta kustannuksia. Motivoida voi monella tavalla: järjestämällä koulutusmahdollisuuksia, hupijuttuja, liikuntavaihtoehtoja ja kulttuuritapahtumia. Lisäksi on tärkeätä järjestää henkilöstölle osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ja jakaa heille vastuuta. Näillä toimilla vahvistetaan sitoutumista ja motivaatiota työhön. Lopuksi pitää vielä muistaa antaa rakentavaa palautetta, sanoo työhyvinvoinnin dosentti, erikoistutkija Paula Naumanen Työterveyslaitoksesta. Yhteiset tapahtumat täydentävät tätä kokonaisuutta. Niitä on mukava odottaa ja muistella jälkeenpäin, hän toteaa. Tavoitellaan me-henkeä Jos työpaikan yhteiset tapahtumat ja toiminnat ovat onnistuneet hyvin, niillä tiivistetään yhteishenkeä. Ne ovat myös mahdollisuuksia tutustua työpaikan Paula Naumanen Työhyvinvoinnin dosentti, erikoistutkija, Työterveyslaitos KUVA: KUOPION YLI- OPISTO, KUVAKESKUS ihmisiin paremmin. Yhteishengen luomisessa jokaisella on kuitenkin myös oma vastuunsa joka päivä. Jokaisen olisikin hyvä katsoa aamulla peiliin ja miettiä millä tuulella lähtee töihin. Yhteiset tilaisuudet antavat mahdollisuuden nähdä johtajat ja työtoverit muissa kuin työrooleissa rennommissa puitteissa ja tutustua toinen toisiinsa. Jo muutama sopiva sana johtajalta voi tuntua hyvältä ja ilahduttaa pitkän aikaa, Naumanen sanoo. Samalla on mahdollista korjata omia käsityksiään ja asenteitaan työtovereista ja johtajista. On kuitenkin muistettava, etteivät kaikki osallistu kaikkeen eikä ketään pidä pakottaa ja tehdä siitä numeroa. Osallistumisen pitää olla vapaaehtoista, hän muistuttaa. Johda tyylillä ja sydämellä Yrityksen johdolla ja johtamistyylillä on oma roolinsa työpaikkojen yhteistoiminnan onnistumisessa. Kun johto osallistuu työpaikan yhteisiin tapahtumiin, henkilöstö yleensä kokee sen arvostuksen osoituksena. Asioiden hoitaminen puolin ja toisin helpottuu, kun johto ja työtoverit tuntevat toisiaan. Tämä helpottaa myös johtamistyötä. NINA GARLO-MELKAS VINKKI Työhyvinvointi- ja virkistyspäiviä työyhteisöille ja muille ryhmille ympäri vuoden. Huippuvälineet, osaavat ohjaajat, hyvä ruoka, persoonallinen ympäristö ja mielekäs toiminta kasvattavat voimavaroja ja vahvistavat ryhmän yhteishenkeä. Tutustu tarjontaamme akkujen lataamisesta talviajoon Se on huollon paikka! Lisätiedot: Irma Juusela, p Rastila Camping Karavaanikatu Helsinki YHDESSÄ Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa oman työpaikkansa hyvinvointiin. Tee aloite vaikkapatyöpaikkaliikunnan tai virkistyspäivien kehittämisestä yrityksessäsi. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM

5 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU 3ASKEL KÄYTÄNNÖN ÄNNÖ NÖN ESIMIESTYÖ REILUA JA MOTIVOIVAA Hilppa Kajasteen mukaan hyvä esimiestyö on työn viihtyvyyden kannalta avainasemassa. Hyvä esimies on läsnä, reilu, tasapuolinen ja motivoiva. Henkilöstöjohtamisen taidot kehittyvät harjoittelemalla. KUVA: ULLA-MAIJA SEPPÄNEN Hyvä esimiestyö kullan kallis Työn viihtyvyyden kannalta esimies on avainasemassa. Hyvä työilmapiiri koostuu monesta osa-alueesta, kuten työyhteisön sisäisestä turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden tunteesta. Taitava esimies onnistuu motivoimaan henkilöstönsä, jotta sen antama työpanos on paras mahdollinen. Hyvän työilmapiirin merkitys tulokseen ja sen ja tasoon on huomattava, sillä tyytyväinen ja itsensä arvostetuksi kokeva työntekijä suoriutuu töistään paremmin kuin tyytymätön. Hyvä työilmapiiri kohottaa myös työmoraalia, jolla on suora vaikutus työn lopputulokseen ja tehokkuuteen. Ole läsnä ja reilu - synnytät parempia tuloksia Valtiokonttorin kehityspäällikön Hilppa Kajasteen mukaan esimiehen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat reiluus, motivointikyky, läsnä olemisen taito sekä kyky saada tieto kulkemaan kaikille tasapuolisesti. Huippujohtajaksi harvoin kuitenkaan synnytään, vaan hyvät esimiestaidot ovat opeteltavissa. Esimiestaitoja on hyvä jatkuvasti hioa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa tekemällä käytännön esimiestyötä. Erityisesti henkilöjohtamisen taidot syntyvät näin, harjoittelemalla, Kajaste korostaa. Hyvä valmentava, keskusteleva johtaja saa aikaan innostusta ja halua tehdä yhdessä. Tämä kun onnistuu ja työnteko on kivaa, tuloksena on hyvä työhyvinvointi, työhön sitoutuminen ja myös hyvät työn tulokset, Kajaste kannustaa. Esimies koulunpenkille - ja käytäntöön Esimiestaitoja voidaan hioa myös kouluttautumalla. Tällöin on kuitenkin muistettava myös käytännön esimiestyön merkitys teoriaopetuksen ohella. Esimiehiä koulutetaan paljonkin, mutta usein niin, että he ovat koulutuksessa keskenään ilman kontakteja omiin alaisiinsa ja työyhteisöihinsä. Valtiokonttorin järjestämissä Kaiku- hankkeissa olemmekin suositelleet prosessimaisia koulutusjaksoja, joissa esimiehet tekevät aina koulutuspäivien välitöinä harjoituksia alaistensa tai työyhteisöjensä kanssa. Opiskellessaan vaikka myönteisen palautteen antamista esimies siis harjoittelee luontevaa palautteenantoa käytännössä, Kajaste kertoo. Uskalla kääntyä asiantuntijan puoleen Käytännön esimiestyössä tärkeää on varhainen puuttuminen työyhteisössä luonnollisesti yhtenään esille tuleviin ongelmiin, jotta tilanteet eivät ehdi muodostua todella tulehtuneiksi. Mikäli yhteinen keskustelu ei riitä tai tilanne on päässyt todella hankalaksi, on viisasta hakea ulkopuolista asiantuntija-apua. Kaikkien etu on, että ongelmat saadaan ratkaistuiksi ja palattua mahdollisimman pikaisesti riittävän hyvään yhteistyötilanteeseen, Kajaste summaa. NINA GARLO-MELKAS ILMOITUSLIITE 5 Liisa Virolainen Kehityspäällikkö, Valtionkonttori KUVA: KIM KONTTINEN Henkilöstö tuottavaksi Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen on suunnitelmallista toimintaa, jolla on selkeä vaikutus organisaation henkilöstötuottavuuteen, ja sen kautta koko liiketoiminnan kannattavuuteen. Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen tähtää ennakoimaan henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät kaikessa strategisessa suunnittelussa ja johtamisessa. Se pohjaa ajatukseen, että työhyvinvointi syntyy pääsääntöisesti arjen töissä, töitä yhteistyöllä tekemällä, ei humpatessa tai hölkätessä erillisissä tyky-tilaisuuksissa, kertoo Valtiokonttorin kehityspäällikkö Liisa Virolainen. Osaa nähdä osaaminen Osaaminen on sekä organisaation toimintakyvyn että työhyvinvoinnin kannalta keskeistä. Strategisessa työhyvinvoinnin johtamisen kannalta oleellista on se, että johto ymmärtää työhyvinvoinnin keskeiset lähteet, tarkastelee säännöllisin välein osaamispääoman osa-alueita toimintansa tavoitteita vastaan peilaten, ja samalla johtaa ja mahdollistaa tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. LISÄIETOJA: LIC/DOWNLOAD.ASPX?ID=72565&GUID={E3247B26- F20A-40C5-AF55-55A7CA91DAF3} NINA GARLO-MELKAS

6 6 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AJASSA Arvostava kulttuuri tukee tervettä mieltä Kysymys: Miten yritys voi tukea ja ylläpitää työntekijän mielenterveyttä? Vastaus: Rakentamalla arvostavaa työkulttuuria, jossa tarjotaan sopivasti haasteita sekä mahdollisuus omaehtoiseen stressin säätelyyn. Suomen kaltaisessa jälkiteollisessa yhteiskunnassa painitaan yhä enemmän psyykkisesti kuormittavan työn kanssa. Aiemmin tuki- ja liikuntaelimiä rasittaneet fyysiset työtehtävät ovat vaihtuneet vuorovaikutusta ja keskittymistä edellyttäväksi tiimityöskentelyksi. Tällaisessa ajattelukapasiteettia vaativassa työssä ei ole masentuneen ihmisen helppo pärjätä, Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila kertoo. Lisäksi ollaan haastavien aikojen äärellä muutenkin. Työelämässä on menossa monta murrosta yhtä aikaa, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, yritykset painivat työvoiman riittävyyden kanssa ja taloustilanne on kaikkialla huono. Kaikki nämä muutokset vievät ihmisten voimavaroja ja aiheuttavat psyykkiselle kestokyvylle ylimääräistä stressiä, toteaa Mielenterveysseuran koulutuspäällikkö Sinikka Björn. Kallis pahoinvointi Vuonna 2008 mielenterveyden häiriöistä kärsivien sairausryhmä kasvoi Kelan suurimmaksi kuntoutujaryhmäksi, ohittaen ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Erityisen hälyttävää PARASTA ENNALTAEHKÄISYÄ. Jyrki Korkeilan mukaan mielenterveyden tukeminen työpaikalla on parasta ennaltaehkäisyä ja tutkimusten kannalta taloudellisesti kannattavaa. KUVA: J. KORKEILAN OMA ARKISTO FAKTAA Mielenterveyden häiriöt sairausryhmänä kattaa monia taudinkuvia. Yleistymässä ovat mm. työuupumus sekä keskivaikea depressio. Arvioiden mukaan mielenterveyshäiriöiden aiheuttamien työpanosmenestysten laskennallinen arvo on vuosittain yli kaksi miljardia. Masennuksesta kärsii noin 5 % suomalaisista, joista vain pieni osa hakee apua. Mielenterveyshäiriöt ovat huomattava työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Vuonna 2008 alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä 32,8 % johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Vastaava luku tuki- ja liikuntaelinten sairausryhmälle oli 31,7%. Masennusta voi ehkäistä elintavoilla, kuten liikunnalla ja alkoholinkäytön rajoittamisella. Työuupumuksen tarkkailu ja omien rajojen kunnioittaminen ovat erityisen tärkeitä masennuksen ennaltaehkäisyssä sekä toipumisvaiheessa. Ihminen on psyykkis-fyysissosiaalinen kokonaisuus ja mielenterveyttä tulee hoitaa siinä missä kehoa ja sosiaalisia suhteitakin. 4ASKEL ARVOSTAVA AV TYÖKULTTUURI on se, että mielenterveyskuntoutujien keski-ikä on 26 vuotta. Nuoret eivät voi hyvin. Se liittyy ajan ja rauhan puutteeseen. Nykymaailman suorituskeskeisyys on siirtynyt lapsiin, psykoterapeuttinakin työskentelevä Björn kertoo. Mielenterveyden häiriöistä aiheutuvia kustannuksia on mahdotonta arvioida tarkasti. Suorat kustannukset ovat laskettavissa, mutta todelliset kustannukset nousevat moninkertaisiksi epäsuorien vaikutusten takia. Depressio lisää somaattisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien riskiä ja vaikuttaa myös masennuksesta kärsivän perheeseen, Korkeila muistuttaa. Arvostuksella ja työn hallittavuudella hyvinvointiin Johtajuuteen kuuluu vastuunkanto työntekijöiden terveydestä, niin fyysisestä kuin psyykkisestäkin. Mielenterveyden tukeminen työpaikalla on parasta ennaltaehkäisyä, ja tutkimusten valossa myös taloudellisesti kannattavaa. Hyvinvointi ja tuloksellisuus kytkeytyvätkin yhteen, eikä niitä ole edes mielekästä käsitellä erillisinä toimintoina ilman toista ei ole toista. Johtaja voi tukea työyhteisön mielenterveyttä rakentamalla avointa ja oikeudenmukaista työkulttuuria, jossa huomioidaan se, että arvostetuksi tulemisen kokemus on perustavanlaatuinen inhimillinen tarve. Arvostuksen on näyttävä teoissa ja käytänteissä, jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa sekä mahdollisuuksissa vaikuttaa omaan työhön. Työn hallittavuudella on iso vaikutus masennusriskiin. Jos työntekijä kokee, että hän voi itse säädellä työtaakkaansa tilanteen mukaan, auttaa se jaksamaan paremmin ja lisää motivaatiota, Korkeila toteaa. PÄIVI SURAKKA Pienet suuret asiat Varsinkin nyt, kun suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, tulisi keskittyä tämän hetken ja samalla tulevaisuutemme työvoiman hyvinvointiin, samalla kun huolehdimme eläkkeelle siirtyvistä. Kun työvoiman riittävyyden kanssa painitaan, saatetaan siinä sivussa unohtaa olemassa olevan henkilöstön henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Viriketoiminta, esimiestaidot, työliikunta, työergonomia, ravinto, sekä sisäympäristö yrityksessä ovat kaikki tärkeitä elementtejä, joilla voidaan saada aikaan suurikin vaikutus henkilöstön hyvinvointiin. Viriketoiminnalla luodaan yhteishenkeä, vastuullisella johtamisella ja esimiestoiminnalla puolestaan tukea ja luottamusta yrityksen sisällä. Ota käyttöön hiljalleen Henkilöstön tukemiseen on vaihtoehtoja. Antamalla työntekijöille mahdollisuus liikuntaan, jopa työaikana ja tarjoamalla ergonomisia ratkaisuja työpisteeseen työnteon turvaamiseksi ja edistämiseksi työntekijää voi tukea fyysisesti ja konkreettisesti. Hyvä on myös ja vaihtaa perinteiset kahvit ja pullat terveellisimpiin vaihtoehtoihin. Unohtaa ei sovi myöskään terveellisemmän ja mielekkämmän työympäristön luomista ilmastoinnilla sekä muilla sisätilaratkaisuilla. Näin voidaan ennaltaehkäistä varhaista työelämästä poistumista ja samalla pidentää työuria. JUUSO RÖNKKÖ Työn tilapäinen keventäminen, osasairauspäiväraha ja ammatillinen kuntoutus tukevat masennuksesta toipuvaa työhön paluussa. Toimintakyky palautuu vähitellen Masennus on parannettavissa oleva sairaus. Sen aiheuttama toimintakyvyn lasku on yleensä tilapäistä. Tarpeettoman pitkä sairausloma ei tue toipumista. Teija Honkonen, pääsihteeri, Masto-hanke Kun masennuksesta toipuva palaa takaisin työhön, työterveyshuollon rooli on tärkeä oikeaaikaisen ja onnistuvan työhönpaluun tukemisessa. Mahdollisuuksia on. Leena Ala-Mursula, ylilääkäri, Condia Oy Masennuksen hoidossa ei tarvita sairauslomia läheskään aina, jos hoito on tehokasta ja oikea-aikaista. Työ voi myös auttaa toipumisessa, ja osatyökykyisen työhön paluuta pystytään tukemaan monin tavoin. Tilapäinen toimintakyvyn lasku voidaan huomioida työpaikan järjestelyissä esimerkiksi työaikaa tai työn sisältöä muokkaamalla, sanoo Masto-hankkeen pääsihteeri, dosentti Teija Honkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Masennuksesta toipuva voi jatkaa työssä esimerkiksi siirtymällä kolmivuorotyöstä väliaikaisesti päivätyöhön tai asiakaspalvelusta toimisto- tai muuhun taustatyöhön, Honkonen havainnollistaa. Ammatillisen kuntoutuksen keinoista masennustoipilaalle erityisen hyvin sopii työkokeilu, joka pehmentää paluuta omaan työhön. Kokeilu kestää yleensä 3 6 kuukautta ja sen kustannukset korvaa työeläkelaitos. Masennuseläkkeiden vähentämisessä työhön liittyvät keinot ovat avainasemassa. Masennussairaudet eivät ole lisääntyneet, mutta työkyvyttömyyseläkkeet ovat. Työelämä vaatii nykyään erilaisia ominaisuuksia kuin ennen, esimerkiksi hyvää keskittymis- ja oppimiskykyä, omatoimisuutta sekä kiireen ja epävarmuuden sietokykyä. Ylilääkäri Leena Ala-Mursula Condia Oy:stä korostaa, että työterveyshuollon valmiuksia tulisi hyödyntää masennuksen hoidossa nykyistä laajemmin. Työterveyshuolto tuntee asiakkaansa, joten hoito käynnistyy matalalla kynnyksellä. Yhteistyö psykiatrian kanssa tukee varhaisen hoidon tehoa. Työterveyshuollossa yhteydet työpaikalle ovat jo valmiina. Hoitojen edetessä päästään pureutumaan työpaikan ja tukijärjestelmien mahdollisuuksiin, ja auttamaan arjen ratkaisujen löytymistä. Yhteydenpito työpaikalle helpottaa työhön paluuta. Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi jatkuu kevääseen 2011.

7 AJASSA TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU 5ASKEL ILMOITUSLIITE 7 PANOSTA KUNTOON LYHYESTI Pekkaniskan kuntobonus lyhyesti Pekkaniska panostaa - terveenä eläkkeelle Kysymys : Miksi henkilöstön hyvinvointiin kannattaa panostaa? Vastaus: Hyvinvoiva henkilökunta on yritykseen sitoutunutta ja halukas kehittämään sekä itseään että osaamistaan. ESIMERKKI Pekkaniskalla on vuosikymmenten kokemus henkilönostimista ja nostureista, mutta liiketoiminnan teknisestä luonteesta huolimatta myös yhtä pitkä perehtyneisyys henkilöstön hyvinvoinnin vaalimisessa. Sitoutuminen terveiden elintapojen vaalimiseen on yrityksen perustaja Pekka Niskan ansiota, joka tunnettuna urheilun ystävänä on aina ollut kiinnostunut terveydestä, elintavoista sekä terveysliikunnasta. Kuntobonuksesta käytännön kannuste 80-luvulla toimitusjohtaja Niska pohti miten henkilöstöä voisi mielekkäästi kannustaa terveellisiin elintapoihin. Ratkaisuksi muodostui liikkumisesta sekä terveistä elintavoista palkitseva kuntobonus-järjestelmä, joka vei hyvinvoinnin arvostamisen retoriikan tasolta suoraan käytänteisiin. Alunperin kuntobonuksilla palkittiin työntekijät, jotka pidättäytyivät tupakan ja alkoholin käytöstä vuoden verran. Korvaus oli 1000 markkaa, jonka sai myös maratonin juoksemisesta. Kuntobonukset ovat edellen Pekkaniskan perustoiminnan tärkeä osa, sillä kokemuksen valossa hyvässä fyysisessä kunnossa olevat työntekijät ovat yritykselle merkittävä voimavara. Nykyään tupakoinnin lopettamisesta ja vuoden savuttomuudesta saa 1000 euron korvauksen ja jos vuosi sujuu ilman tupakkaa tai alkoholia, tienaa kummastakin saavutuksesta 170 euroa. Lisäksi jos työntekijällä ei ole vuoden aikana yhtään poissaolopäivää töistä, hän saa 510 euroa. Terveillä elintavoilla tienaakin vuodessa mukavan lisän palkan päälle. JARKKO JÄRNBÄCKIN 5 VINKKIÄ: Kannusta työntekijöitä huolehtimaan kunnostaan ja an- 1 na siihen mahdollisuus. Liikunta edesauttaa fyysistä ja psyykkistä jaksamista, sairauspoissaolot vähenevät ja työteho paranee. Suosi rahallisia kannustimia, 2 sillä usein raha motivoi niitäkin, jotka eivät muuten huolehtisi itsestään. Toisaalta yksi terveisiin elämäntapoihin sijoitettu euro tuo yritykselle neljä takaisin. 3 Meillä Pekkaniskalla sairauspoissaolot ovat jo kymmenen vuoden ajan liikkuneet 0,7-2,5% tuntumassa, kun ne tällä alalla yleisesti ovat moninkertaiset. Jarkko Järnbäck Toimitusjohtaja, Pekkaniska Panosta jatkuvuuteen. Terveiden elämäntapojen kannustaminen vuodesta toiseen tuo ne osaksi työkulttuuria. Lyhyt kampanja on parempi kuin ei mitään, mutta asenteiden ja elämäntapojen pysyvä muuttaminen vie pitkään. Pane itsesi likoon. Innosta 4 omalla esimerkilläsi ja haasta henkilökunta kisaamaan itseäsi vastaan. Ole tasapuolinen. Kaikki työntekijät ovat samanarvoisia 5 riippumatta siitä, millaisia elämäntapoja he noudattavat. Kuuntele työntekijöitä, rohkaise heitä kertomaan mielipiteensä ja vastaa aina heidän puheluihinsa ja viesteihinsä. KUNNON KANNUSTEET Jarkko Järnbäck kertoo kuinka tunnetusti fyysisessä työpaikassa autetaan työntekijöitä huolehtimaan terveydestään kuntobonusten avulla. KUVA: JAAKKO SAARI Liikunnasta hyvinvointia Myös lenkkeilystä maksetaan korvausta euro per kilometri, kun lenkille lähdetään työpaikalta vähintään kahden hengen porukalla. Kunnon kohottamisen lisäksi lenkkeilyllä on yhteishenkeä parantava vaikutus. Lenkillä pääsee juttelemaan niidenkin työntekijöiden kanssa, joiden kanssa ei muuten olisi tekemisissä, Pekkaniskan toimitusjohtaja Jarkko Järnbäck kertoo. Myös Järnbäckillä on hyvä syy pitää kunnostaan huolta, sillä työntekijöillä on oman fyysisen kunnon ylläpitämisen ohella mahdollista mittelöidä toimitusjohtajan kanssa leuanvedossa. Kovassa kunnossa ollut Pekka aikoinaan lupasi maksaa 170 euroa sille, joka voittaa toimitusjohtajan leuanvedossa. Kukaan ei kuitannut bonusta Pekan toimitusjohtajakaudella, eikä ole kuitannut vieläkään, Järnbäck toteaa. Työkulttuurista kantava kipinä omaan liikkumiseen Nyt jo 20-vuotiaalla kuntobonus-järjestelmällä on aihetta juhlaan, sillä korvausten kannustevaikutus on ollut tuntuva. Moni Pekkaniskan työntekijä on saanut työkulttuurista kipinän liikkumiseen ja maratonin juoksijoiden määrä on moninkertaistunut. Viime vuonna Tukholman maratonilla taisteli jo 14 Pekkaniskan juoksijaa. Kuntobonus-järjestelmän hyöty näkyy konkreettisimmin sairauspoissaolojen laskuna. Pekkaniskalla sairauspoissaolot ovat jo kymmenen vuoden ajan liikkuneet 0,7-2,5% tuntumassa, kun ne tällä alalla yleisesti ovat moninkertaiset, Järnbäck toteaa. Kannustaen kuntoon Kuntobonus-järjestelmä on kannustinjärjestelmä, ja sellaisenaan sen tarkoitus on ainoastaan motivoida tietynlaiseen toimintaan. Valinta siitä, tarttuuko mahdollisuuteen ja sen mukana tuomiin hyötyihin, jää jokaisen itsensä ratkaistavaksi. PÄIVI SURAKKA Kannustamme ja annamme mahdollisuuden omasta kunnostaan huolehtimiseen, mutta emme pakota ketään. On jokaisesta itsestään kiinni, miten mahdollisuuden käyttää vai käyttääkö ollenkaan. Kuntobonuksissa on kysymys nimenomaan palkan päälle tulevista lisistä, ei palkan osasta. Vaikka henkilöstön terveelliset elintavat ja yleinen hyvinvointi hyödyttävät työnantajaa monella tapaa, on niiden taustalla muutakin kuin hyötyajattelua. Pekkaniska nimeää arvoikseen rehellisyyden ja ahkeruuden, mikä edellyttää vastavuoroista sitoutumista hyvään työhön niin johtoportaassa kuin työntekijätasollakin. Positiivinen luotettavuus jatkuvuuden suhteen on tärkeää hyvinvoinnille. Omaa henkilökuntaamme arvostamme erityisen korkealle ja yhtenä osoituksena tästä ilmoitimme laman alkaessa syksyllä 2008, että Pekkaniska ei lomauta laman takia ketään. Lupaus on pidetty ja vaikka tämäkin talvi on ollut tiukka, työntekijämme ovat voineet luottaa siihen, että työpaikka säilyy. Lisää liikkumiseen Pekkaniskan kuntobonus-järjestelmä on inspiroinut myös Toholammin kuntaa, jonne idea kuntobonuksista rantautui Pekkaniskan toholampilaisten työntekijöiden kautta. Palkan päälle laskettava liikuntalisä koskettaa reippaasti yli sataa kunnan työntekijää, jotka voivat merkitä liikuntakerrat nettipohjaiseen päiväkirjaan, kertoo Toholammin liikuntasihteeri Joni Mäki-Petäjä. Jokaisesta sovitun kestoisesta ja tehoisesta suorituksesta, esimerkiksi tunnin pituisesta kävelylenkistä, kunta maksaa viisi euroa. Liikuntalisää voi saada maksimissaan kolmesta kerrasta viikossa. Kyllä sen omastakin kokemuksesta tietää, että jos lenkille lähtö on kiikun kaakun, niin viiden euron kannustin voi antaa sen lähtemiseen tarvittavan lisäkipinän, Mäki-Petäjä toteaa. Liikuntalisä on tuonut liikuntaan liittyvien positiivisten vaikutusten lisäksi myös mainetta ja kunniaa terveysliikunnan palkintojen muodossa. Huomio on hyvin ansaittua, sillä tässä Keski- Pohjanmaan kunnassa on tehty kansanterveydellisesti arvokasta työtä vaikuttamalla kuntalaisten liikunta-asenteisiin ja mahdollisuuksiin. PÄIVI SURAKKA

8 8 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU INSPIRAATIO Kysymys: Miksi kannattaa järjestää hyvä työskentely-ympäristö ja kenen tehtävä se on? Vastaus: Hyvässä työpaikassa työ on tehokasta, terveellistä ja tuottavaa. Johto mahdollistaa hyvät puitteet, mutta jokainen on vastuussa hyvästä työilmapiiristä. Luo puitteet hyvälle ergonomialle ja työhyvinvoinnille MUUTOS TYÖERGONOMIA Itellassa työhyvinvointi on yksi strateginen painopistealue, ja ergonomian kehittäminen kuuluu tähän toimintaan kiinteänä ja tärkeänä osana. Ylin johto on vahvasti sitoutunut työhyvinvoinnin edistämiseen. Sen eteen tehdään hartiavoimin töitä. Työhyvinvoinnin onnistumista arvioidaan ja mitataan sairauspoissaolojen, ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ja työtapaturmien tunnuslukujen avulla. Kaikilla näillä mittareilla mitattuna kehitys on kulkenut Itellassa viime vuosina tasaisesti hyvään suuntaan, työhyvinvointipäällikkö Pirjo Talvela-Blomqvist toteaa. Suunnittelulla selätetään selkäsairauksia Talvela-Blomqvist palkattiin Itellaan vuonna 2006 ergonomian asiantuntijaksi. Ergonomian osaamista vahvistettiin yrityksessä myös, kun 17 tuotannon suunnittelijaa suoritti ergonomian perusopinnot Kuopion avoimessa yliopistossa. Työsarka isossa yrityksessä on valtaisa. Siinä onnistuminen edellyttää tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä asiantuntijoiden, suunnittelijoiden, johdon ja esimiesten, henkilöstön sekä työsuojelun ja työterveyshuollon kesken. Kun työtä ja sen osatekijöitä kehitetään, on tärkeää, että näissä projekteissa arvioidaan muutosten vaikutukset ihmisten kuormittumiselle. Siten pystymme tunnistamaan etukäteen mahdollisia riskitekijöitä ja ehkäisemään niitä. Ergonomia-arviointi, siitä vastaavat toimijat sekä käytettävät arviointi- ja raportointimenetelmät tulisikin sisällyttää projektisuunnitelmiin, Talvela-Blomqvist toteaa. Pelkästään ergonomia ei kuitenkaan sanele päätöksiä vaan ne ovat aina kompromisseja. Reunaehtojen sisällä haemme yhteistyössä optimaalisia ratkaisuja, joilla pääsemme mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Työelämässä tarvitaan sopeuttavia toimenpiteitä ja työtä keventäviä ratkaisuja, jotta työntekijät jaksavat 65-vuotiaiksi. Pirjo Talvela-Blomqvist Työhyvinvointipäällikkö KUVA: JOUNI SUOLANEN Tunnistetaan riskit ajoissa Yrityksessä on menossa kolmivuotinen työhyvinvoinnin kehittämishanke Vautsi. Sen yhtenä osa-hankkeena on Etua ergonomiasta. Kehitämme yhteistyössä Itellan liiketoimintojen kanssa toimintamalleja ja työkaluja ergonomiariskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja haittojen poistamiseksi, kun työtä ja sen osa-alueita kehitetään. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä työhön liittyvät kuormitusriskit mahdollisimman varhain. Yrityksessä tehdään paljon fyysisesti kuormittavaa työtä, ja tuki- ja liikuntaongelmat ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava tautiryhmä. Niiden vähentämisessä ergonomian merkitys on tärkeä. Samoin myös kehittämistoimenpiteissä, joilla tuetaan ikääntyneiden työntekijöiden työssä jatkamista. Työelämässä tarvitaan sopeuttavia toimenpiteitä ja työtä keventäviä ratkaisuja, jotta työntekijät jaksavat 65- vuotiaiksi, Talvela-Blomqvist muistuttaa. Työkaluja työssä jaksamiselle Ergonomiatietoa on hyödynnetty Itellassa erilaisissa hankkeissa. Postinlajittelussa yläraajoja haitallisesti kuormittavia kurkotusliikkeitä on saatu vähennettyä kehittämällä lajittelumenetelmää ja kalusteita. Uusien koneiden ergonomisia käyttäominaisuuksia on kehitetty yhteistyössä laitevalmistajien kanssa koneiden hankintavaiheessa. Työ- ja apuvälineiden ergonomiaa on kehitetty käyttäjiltä kerättävien arviointi- ja palautelomakkeiden avulla. Työn keventäminen on mahdollista useilla eri osa-alueilla ja eri menetelmillä. Ota omistajuus - työhyvinvointia ei voi ulkoistaa Yksittäinen työntekijä näkee usein vain lopputuloksen työpisteestä, mutta sen taustalla vaikuttaa monta asiaa. Itellassa ergonomian kehittäminen etenee prosessimaisesti aina riskikohtien tunnistamisesta niiden merkityksen arvioimiseen, kehittämisvaihtoehtojen arviointiin, testauksiin ja johtopäätöksiin. Esimies on työhyvinvoinnin johtaja. Jokainen työntekijä on myös itse vastuussa itsestään ja työyhteisön hyvästä hengestä. Ja esimieskin on yrityksen työntekijä, jonka oma jaksaminen on tärkeää. Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa. Sen johtaminen ja osaaminen on oltava organisaation sisällä, Talvela-Blomvist muistuttaa. JOUNI SUOLANEN HYVÄLLÄ KÄSIHYGIENIALLA KARSIT POIS TURHAT SAIRAUSPOISSAOLOT 1. Ota yhteyttä: Soita p tai Lähetä sähköposti 2. Toimitamme tarpeisiinne sopivan käsihygieniaratkaisun. 3. Huolehdimme laitteiden huollosta ja täytöstä, sekä tuemme yritystäsi aiheeseen liittyvässä viestinnässä. Lisätietoja Sairauslomien johdosta noin työntekijää on poissa työpaikaltaan joka päivä. Peräti 80% vatsataudeista ja influenssoista leviää käsien ja kosketeltavien pintojen kautta. Hyvällä käsihygienialla voidaan vähentää työpaikan sairauspoissaoloja kolmanneksella, jopa enemmänkin. Farmos HandDes on täysin uudenlainen käsien desinfiointilaite julkisiin tiloihin ja yrityksiin - kaikkialle, missä ihmiset kohtaavat. Laitteeseen ei tarvitse koskea ja käyttäjää ohjaavat annostelijan kuvalliset ohjeet. Nyt voit hankkia Farmos HandDes käsihygieniaratkaisun yrityksellesi vaivattomasti ja edullisesti alkaen 44,50 /kk.

9 6ASKEL EHKÄISE ERGONOMIALLA REAGOI AJOISSA Monet työterveyspalvelut tarjoavat apuaan ergonomisemman työympäristön saavuttamiseksi. Näin voidaan saavuttaa suuria säästöjä sairauspoissaoloja vältettäessä. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 9 5 VINKKIÄ ERGONOMIASTA Hanki hyvä työtuoli 1 Tietokonetyössä kaiken a ja o on hyvä, säädettävä työtuoli, jonka työntekijä on itse testannut. Tarjoa työntekijöille kokeiltavaksi useita malleja, joista he voivat valita itselleen sopivan. Säädä näyttöä 2 Tietokoneen näytön korkeutta tulee voida säätää eri korkeuksille istujan selän pituuden ja niskarakenteen mukaan. Liitä kannettavaan tietokoneeseen erillinen näppäimistö ja hiiri. Hanki näyttöpäätelasit 3 Moniteholasit ovat ongelmallisia näytön katselussa, koska niiden alaosa on säädetty normaalille lukuetäisyydelle, mutta näyttö on kauempana. Jos näkemisessä on vaikeuksia, työntekijällä on oikeus saada näyttöpäätelasit, jotka työnanantaja on osittain velvollinen korvaamaan. Helpot ohjelmistot 4 Tietokonetyössä tärkeää on ohjelmistojen käytettävyys. Erilaisten käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen kanssa pelaaminen ja niiden käytön opettelu vie aikaa. Käyttäjän ja help-deskin kommunikaatiossa on kehitettävää. Pidä taukoja työssä 5 Aivot tarvitsevat elpymistä ja kypsyttelyä, jotta työn laatu ei laske. Osan työajasta tulee olla palautumista kuten kahvi- ja muita taukoja. LÄHDE: ERIKOISTUTKIJA RITVA KETOLA. TYÖTERVEYSLAITOS. VINKKI Tarvitsetko lisätehoa? KÄTTELE Käsihygienia on tärkeä elementti, jolla voidaan ennaltaehkäistä turhat sairaustapaukset työpaikalla, kättelystä huolimatta. Ergonomia edistää työterveyttä Kinnarps luo tehokkaita työympäristöjä, joissa tärkeintä on ergonomia ja toimivuus. Lisäksi palveluumme kuuluvat sisustussuunnittelu, toimitus ja asennus. Tartu tilaisuuteen, niin voit lisätä tiimisi tulosta: Kinnarps OY puh Kinnarps Oy on suomalainen perheyritys, joka toimittaa sisustamisen kokonaisratkaisuja työympäristöihin. Voita PS3!

10 10 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AJASSA HUOLEHDI HYVÄSTÄ SISÄILMASTA TYÖPAIKALLA Työpaikan sisäilman tekijät ovat usein niin yleisiä, että niitä ei tule edes ajatelleeksi, ennen kuin aiheutuu erilaisia oireita. Lämpötila vaikuttaa viihtyvyyteen, terveyteen ja työn tuottavuuteen. Suosituslämpötila on astetta. Keväällä aurinko aiheuttaa helposti ylilämpenemistä. Sitä voidaan estää esimerkiksi sälekaihtimilla. Liian alhainen lämpötila aiheuttaa vedon tunnetta. Korkeampi lämpötila aiheuttaa mm. tunkkaista sisäilmaa, kuivuuden tunnetta ja kutinaa iholla. Myös huonosti toimiva ilmanvaihto aiheuttaa vedon tunnetta ja tunkkaista ilmaa, josta seurauksena voi olla päänsärkyä ja raskauden tunnetta. Työpisteen ja tuolin sijaintia voi vaihtaa pois ilmasuihkun alta. Pyydä kiinteistön huoltomiestä tarkastamaan ilmanvaihdon toiminta. Pidä työpiste ja huone järjestyksessä, mapit ja paperit kaapissa, jotta siivooja pääsee poistamaan pölyt ja siivoamaan. Pöly ärsyttää limakalvoja varsinkin jos ilma on kuivaa ja lämmintä. Tulostimet ja kopiokoneet tuovat ilmaan epäpuhtauksia. Kopionnin tulisi tapahtua omassa huoneessaan. Ihmiset ovat hyvä sisäilman mittari ja nenä varoittaa monista epäpuhtauksista! LÄHDE: JORMA SÄTERI. TOIMINNANJOHTAJA. SISÄILMAYHDISTYS RY JOUNI SUOLANEN Sovita tila tarpeisiin - paranna työympäristöä! Kysymys: Miten työympäristöistä saadaan toimivia ja viihtyisiä? Vastaus: Tilat tulee tehdä jo suunnittelusta ja rakentamisesta lähtien käyttäjiä varten ja työprosesseihin sopiviksi. Professori, lääketieteen tohtori Kari Reijula Työterveyslaitokselta antaa suomalaiselle työympäristölle yleisarvosanaksi vähemmän mairittelevan välttävän. Konkreettiset korjaamista vaativat Top 5 epäkohdat ovat toimimaton ilmanvaihto, vetoisuus, pölyisyys, likaisuus ja kosteusvauriot. Työkyky, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen eivät toki ole pelkästään yksilön terveys-, biologia- tai fysiologiakysymyksiä. Työyhteisöön vaikuttaa suuresti myös se, minkälainen esimies sitä johtaa ja minkälaisessa työympäristössä työntekijä työnsä tekee. Meillä on vahva näyttö Työterveyslaitoksella siitä, että parantamalla työympäristön laatua, voidaan päästä keskimäärin 5-10 prosentin tuottavuuden lisäyksiin, Reijula summaa Johtaja sitoudu ongelman ratkaisemiseen Psykologian tohtori Marjaana Lahtinen Työterveyslaitokselta selvitti väitöskirjassaan, että työyhteisö voi sisäilmaongelmissa, kuten erityisesti kosteus- ja homevaurioissa, joskus kriisiytyä jopa niin pahasti, että yrityksen toiminta keskeytyy. Mikä silloin avuksi? Tärkeintä on johdon sitoutuminen ongelman ratkaisemiseen. KARI REIJULA. Tilojen käytettävyyteen tulee panostaa enemmän jo rakentamisvaiheessa. Tulee muistaa, että tilat tehdään ihmisiä varten. KUVA: MARKKU REKOLA Johto ei saa kieltää ongelmaa vaan sen pitää ryhtyä selvittämään, mistä on kysymys ja sitoutua itse olemaan mukana ratkaisuprosessissa, Reijula kertoo. FAKTAA Suomalaisten työtilojen kehittämisen merkittävänä ajurina tulevat olemaan EU:n energiansäästövelvoitteet, jotka tulee ottaa huomioon sekä vanhoja tiloja korjattaessa että uusia rakennettaessa. Tämä on hyvä tilaisuus rakennusalan eri sektoreiden asiantuntijoille, tilojen käyttäjille ja muun muassa terveydenhuollon ammattilaisille tuoda oma asiantuntemuksensa yhteiseen pöytään. Kuvaava esimerkki käyttöönsä sopimattomista, joustamattomista tiloista ovat vanhat keskussairaalat. Niisssä Johdon ja työntekijöiden pitää ryhtyä yhdessä selvittämään ja korjaamaan asiaa. Niin sanotussa sisäilmaryhmäkonseptissa nimetään vastuuhenkilöt eri ryhmistä on vaikea toteuttaa kehittyvää lääketiedettä, tutkimusta sekä potilaiden akuuttia ja ennalta suunniteltua hoitoa. Prosesseja tulisi sulavoittaa ainakin niin, että akuutti ja ennalta suunniteltu hoito olisivat eri puolilla sairaalaa. Maan hallitus ajaa työurien pidentämistä, työssä jaksamisen tukemista ja hyvinvoinnin edistämistä työssä. Jos ihmiset jaksavat töissä pitempään, valtiolla on enemmän rahaa kirstussa, jos eivät, rahaa on vähemmän. LÄHDE: KARI REIJULA 7ASKEL TOIMIVA TYÖTILA kuten johdosta, henkilöstöstä, työsuojelusta, kiinteistönomistajalta ja mielellään ulkopuolinen asiantuntija. Tulee asettaa tavoitteet, joihin kaikki yhdessä sitoutuvat. Erittäin tärkeää on järjestää hyvin toimiva viestintä, jotta kaikki tietävät, missä ollaan menossa, Reijula korostaa. Tee tiloista muuntojoustavia Rakennus- ja kiinteistöalalla on pitkään suunniteltu ja tehty tiloja, mutta unohdettu, ketä varten ne on suunniteltu. Reijula on kuitenkin ilokseen huomannut muutoksen. Rakennusala lähtee nyt kansainväliseen kilpailuun hakemaan itselleen kilpailuvalttia ja uutta palvelua kuuntelemalla tilojen käyttäjää jo niiden suunnittelusta alkaen ennen kuin ongelmia on syntynyt ja korjaamaan viat nopeasti. Ala on yllättäen kääntynyt myös terveysalan ihmisten puoleen. Tilat tehdään ihmisille ja ne ovat ihmisiä varten, Reijula muistuttaa. Toimistotilat tehdään nyt liian sattumanvaraisesti ja liian samanlaisilla malleilla, mikä merkitsee usein tilojen huonoa käytettävyyttä. Uudisrakennuksissa tulee välttää jäykkiä teknisiä rakenneratkaisuja ja tilakonsepteja, ja sallia muuntojoustavuus niin, että tiloja pystytään muuntamaan muuttuvia tarpeita varten, Reijula kehottaa. JOUNI SUOLANEN Huolehdimme työpaikkasi sisäilmasta. Sinulla on oikeus hyvään sisäilmaan riippumatta siitä, onko työpaikkasi toimisto, koulu vai päiväkoti. Sisäilma vaikuttaa terveyteesi ja hyvinvointiisi samoin kuin ruokavalio tai liikunta. Halton huolehtii työpaikkojen sisäympäristöistä ja ratkaisee niihin liittyviä ongelmia; on sitten kyseessä veto, huono ilmanlaatu tai työssä koettu oireilu. Kutsu meidät töihin! Olemme menestyksekkäästi ratkaisseet asiakkaidemme sisäilmahaasteet. Lue lisää: Halton - Enabling wellbeing

11 AJASSA TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU 8ASKEL ILMOITUSLIITE 11 ILOA LIIKUNNASTA VINKKEJÄ TUOTTAVUUTEEN Riitta Luoto Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti KUVA: SANNA KORKEE Tunnista työntekijöiden vahvuustekijät kehityskeskustelussa. Jos esimies-alais -suhteet hiertävät, työntekijöiden panos ei ole paras mahdollinen. Liikunnallinen toiminta, erityisesti työaikana, parantaa työaikaista vireyttä ja lisää yhteisöllisyyttä. Lyhytkin kuntosalituokio voi toimia - pitkille lenkeille ei ehdikään työpäivän aikana, UKK-instituutin tutkimusjohtaja Riitta Luoto kertoo. Liikuntaseteleillä ja vastaavilla yrityskohtaisilla alennuksilla lisätään vapaa-ajan liikunnan määrää. Tämä puolestaan lisää elämänlaadun niitä osa-alueita, jotka ovat yhteydessä toimintaan työroolissa, tarmokkuuteen ja jaksamiseen, Luoto jatkaa. YHTEINEN LIIKUNNAN ILO Tue työntekijöiden liikunnallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Esimerkiksi jalkapallojoukkuetoiminta tai yhteiset tempaukset lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä, ja sitä kautta työntekijöiden tuottavuutta. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM Liikunnalla iloa ja motivaatiota työyhteisöön Kysymys: Voiko työnantaja vaikuttaa henkilöstönsä työkykyyn ja motivaatioon liikunnan avulla? Vastaus: Henkilöstön kunnon ylläpito vaikkapa taukojumppien tai kuntoseteleiden avulla kannattaa, sillä se on suorassa yhteydessä työvireyteen ja jaksamiseen. Räätälöi houkuttelevaksi Luodon mukaan iso osa suomalaisyrityksistä on varmasti jo oivaltanut liikunnan merkityksen henkilöstönsä hyvinvoinnin edistäjänä. Siltikään monissa organisaatioissa kunnon kohottamisen tavoitetta ei ole aina osattu toteuttaa. Kysynnän ja tarjonnan pitäisi kohdata sopivasti, jotta liikunta ei koettaisi pakotteeksi. Ammattilaisten tuottamat, yrityksille räätälöidyt liikuntaohjelmat tuottavat parempia tuloksia kuin yksittäiset tempaukset ja kehotukset, jotka voivat jopa vähentää kiinnostusta asiaan, hän varoittaa. Tavoitteellinen ammattilaisten tekemä suunnitelma, joka perustuu työntekijöiden kunnon ja elintapojen selvittämiseen, lienee kustannustehokkain vaihtoehto. Jos tämä ei ole mahdollista, työterveyshuolto voisi opastaa taukojumpassa ja omaehtoisen liikunnan toteuttamisessa, liikuntasetelien lisäksi, Luoto summaa. NINA GARLO-MELKAS Muista positiivinen palaute. Kukaan ei jaksa, ellei saa positiivista palautetta silloin kun siihen on aihetta. Panosta työntekijöiden liikunta- ja elintapaohjelmaan. Ensin kannattaa selvittää työntekijöiden elintavat kokonaisuutena - sen jälkeen harkiten toteuttamalla tavoitteellinen ohjelma ammattilaisten avulla. Tue työntekijöiden liikunnallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Esim. jalkapallojoukkuetoiminta tai yhteiset tempaukset lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä, ja sitä kautta työntekijöiden tuottavuutta. Tunnusta työn ja perheen yhteensovittamisen tärkeys. Lapsiperheiden vanhemmat ovat tuottavia, koska ovat oppineet käyttämään vähän ajan tehokkaammin. Tähän tarvitaan ymmärrystä myös työnantajilta.

12 12 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU 9ASKEL AJASSA SYÖ RAUHASSA Mikael Fogelholm Terveydentutkimusyksikön johtaja KUVA: NINA DODD Nesteytyksen merkitys on ylikorostunut Kun dosentti Mikael Fogelholm pitää ravitsemustieteen luentoja Jyväskylän yliopistolla, opiskelijoilla on aina vesipullot mukana luennoilla. Veden nauttimisen merkitystä esimerkiksi työpäivän aikana on Fogelholmin mukaan korostettu liikaa. Nauti välipaloja ja lounas ja pidä taukoja työssä! Kysymys: Miten kannattaa syödä työpäivän aikana, jotta vireys ja työteho pysyvät hyvin yllä? Vastaus: Nauti tukeva aamupala, lounas työpaikalla tai ulkona ja hedelmiä välipaloiksi. Ravinnolla on kahdenlaista merkitystä pitkäaikaista, muun muassa yleisen terveyden ja vastuskyvyn ylläpitämisessä, sekä lyhytaikaisempaa vaikutusta, mikä näkyy jaksamisena ja pärjäämisenä työpäivän aikana. Ruuan avulla jaksetaan hyvin tai sitten vähän huonommin, mutta ruokailu tarjoaa myös mahdollisuuden taukoon. Juttelu työkavereiden kanssa ruokatauolla voi olla työssä jaksamisen kannalta vielä tärkeämpää kuin itse syöminen, terveyden tutkimuksen yksikön johtaja, dosentti Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta kärjistää. Fogelholm arvostaa suomalaista lounaskulttuuria, joka mahdollistaa myös poikkeamisen työpaikan ulkopuolella ja laajemman verkoston, kuten muiden osastojen työntekijöiden tapaamisen. Siksi hän ei suosittele monissa maissa yleistä välipalan tai lounaan syömistä oman tietokoneen äärellä. Nauti ruisleipää ja hedelmiä Fogelholm suosittaa syömään tukevan aamiaisen, koska sillä jaksaa hyvin aamupäivän. Jos aamiainen jää väliin, työpaikalla voi syödä aamukahvin kanssa ruisleivän ja hedelmän. Hedelmä on ehdottomasti paras välipala. Banaanista saa enemmän energiaa kuin Sokeri nousee hyvin nopeasti nautittaessa tyhjään vatsaan nopeasti imeytyvää, korkean GI:n hiilihydraattia kuten valkoista vehnää, limua, pullaa tai karkkia. Mitä monipuolisempi ateria on eli mitä enemmän siinä on rasvaa, kuituja, täysjyväviljaa ja vihanneksia sitä rauhallisemmin sokeri imeytyy. Kohtuullisen kokoisen aterian hiilihydraattien määrä on ylipäätään pienempi kuin suuren ruoka-annoksen, Mikael Fogelholm toteaa. Jokaisella ruualla on vaihteleva, oma GI:nsä. Erityisesti vihanneksissa indeksit ovat matalia. Ruokalajeja sekoitettaessa indeksit muuttuvat. Siksi Fogelholm mielestä joidenkin suosima indeksitaulukkojen seuraaminen on turhaa. GI on vain yksi osoitin ruuan terveellisyydestä monien muiden joukossa. HYVÄ RUOKA JA SEURA Lounasseura on usein yhtä tärkeää kuin itse ravinto. Pidä siis tauko työstä ja nauti terveellinen lounas hyvässä seurassa. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM omenasta tai appelsiinista. Lounas auttaa jaksamaan iltapäivän. Jos lähtee työstä suoraan harrastukseen, kannattaa nauttia iltapäivällä myös välipalaa. Kahvi ja pulla on surkea vaihtoehto, jos se on ainoa säännöllinen välipala työpaikalla, varsinkin jos henkilö ei liiku kovin paljon. Se alkaa näkyä pian vyötäröllä ja vaikuttaa muihin ominaisuuksiin. Huonoin vaihtoehto on se, jos on pitkään syömättä tyhjällä vatsalla ja nauttii sitten kahvin ja pullan, karkin tai suklaan. Silloin työteho heikkenee. Veren sokeri nousee nopeasti, mutta laskee yhtä nopeasti. Glykeeminen indeksi on yksi osoitin ruuan terveellisyydestä Glykeeminen indeksi (GI) kuvaa veren sokeripitoisuuden nousua. Siihen vaikuttaa se, kuinka paljon ja miten nopeasti imeytyvää hiilihydraattia keho saa. Ruokavalion korkea GI edistää diabeteksen syntyä. FAKTA Ihmisen nälän tunne on paljon muutakin kuin biologiaa. Tunne on usein todellinen tarve energiasta, mutta nälkä voi herätä myös tilannesidonnaisesti. Nälkä alkaa kurnia vatsaa, kun työkaverit lähtevät lounaalle. Kun hyvä ruoka tuoksuu nenään, se herättää usein vastustamattoman näläntunteen. Ihminen syö seurassa enemmän kuin yksin - ja myös silloin kun tarjolla on useampia ruokia. JOUNI SUOLANEN Näkkileipä on terveellistä Meillä on ruokia, joilla on korkea GI, mutta jotka ovat jostain muusta syystä hyvinkin terveellisiä. Esimerkiksi näkkileivässä on korkea GI, mutta pidän sitä selvästi erittäin terveellisenä ja hyvänä. Siinä on paljon viljakuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Mars-patukassa on matalampi indeksi, mutta se ei tietenkään ole yhtä terveellinen, Fogelholm sanoo. Nuorten diabetes on yleistynyt ilmeisesti osittain sokeripitoisten juomien takia. Diabeteksen yleistymiseen on Fogelholmin mukaan vaikuttanut vielä enemmän ja tärkeimpänä tekijänä lihavuuden yleistyminen. Siihen taas vaikuttaa muun muassa liikunnan ja yleisen aktiivisuuden vähentyminen. JOUNI SUOLANEN Ihminen tarvitsee vuorokaudessa parisen litraa nestettä, josta litra tulee jo ruuan mukana, ja litra juomien mukana. Jos on sellaisissa töissä, joissa on kuuma ja hikoillaan, silloin pitää muistaa juoda enemmän. Suurin osa töistämme ovat kuitenkin erittäin kevyitä, joten mitään isompaa lisäjuomisen tarvetta ei ole, Fogelholm korostaa. Nesteen tarpeen näkee yksinkertaisella tavalla katsomalla virtsan väriä. Tummankeltainen virtsa kielii siitä, että elimistössä on liian vähän nestettä. Normaalin keltainen virtsa kertoo normaalista nestetasapainosta, ja hyvin vaalea siitä, että nestettä on juotu enemmän kuin mitä elimistö tarvii sillä hetkellä. Vesi vanhin voitehista Jano tulee joko siitä, että keho on käyttänyt nestettä tai saanut suolaa. Kun natriumin määrä veressä nousee, se herättää janon tunteen. Tämä tapahtuu esimerkiksi silloin, kun ihminen hikoilee ja menettää enemmän nestettä kuin suolaa. Sama tapahtuu, kun syödään suolaista ruokaa, mutta ei juoda tarpeeksi nestettä. Fogelholm suosittelee vettä jano- ja nesteytysjuomana. Myös tee on hyvä juoma siihen tarkoitukseen. Urheilujuomista on apua pitkien urheilusuoritusten aikana,ei muuten. Tavallinen kraanavesi on Suomessa ehdottomasti paras juoma. En ymmärrä työpaikkojen juoma-automaatteja. Ne kuluttavat sähköä, eivätkä niiden kertakäyttöiset muovimukit ole myöskään kovin ekologinen vaihtoehto. Mukin kanssa pitäisi jaksaa mennä vessaan tai keittiöön valuttamaan vettä kraanasta. Useimmissa paikoissa kraanavesi on hyvää. Vesi on perusjuoma, Fogelholm toteaa. JOUNI SUOLANEN

13 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 13

14 14 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AMMATILLINEN NÄKÖKULMA Tutkimukset osoittavat riittävän luotettavasti, että hyvin toteutetut työhyvinvointipanostukset ovat taloudellisesti kannattavia työpaikan kannalta. Yhteiskunnan kannalta työhyvinvoinnilla vaikutetaan kustannuksiin, jotka ovat vuosittain kymmeniä miljardeja euroja. Aikainen eläköityminen muodostaa suurimman yhteiskunnallisen uhkakuvan. Miksi panostaa työntekijöiden hyvinvointiin? Työpaikoilla työhyvinvointi vaikuttaa ensisijaisesti työn tuottavuuteen ja sairauspoissaoloihin. Työhyvinvoinnin tehokas edistäminen edellyttää luotettavaa tietoa työpaikan tilasta, hyviä työhyvinvointia tukevia järjestelmiä ja työhyvinvointityöhön innostavia yhteisiä hankkeita. Parhaimmillaan sijoitetulle panostukselle saa jopa kymmenkertaisen tuoton. Menetyksen hinta on kova Suomessa menetetään vuosittain noin puoli miljoonaa työvuotta ennenaikaisen eläkkeellesiirtymisen seurauksena. Tämän menetyksen taloudellinen hinta on 21 miljardia euroa. EK:n laskelmien mukaan sairauspoissaolojen takia menetetään vuosittain noin työvuotta. Kun tähän lisätään työtapaturmien aiheuttamat kokonaismenetykset päädytään 25 miljardin kokonaiskustannuksiin. Makrotasolla nämä kustannukset muodostavat sen uhkakuvan, johon työhyvinvointia edistävällä työllä vaikutetaan. Vain kolmasosa johtaa Keväällä 2009 selvitettiin Excenta Oy:n ja TTL:n välisenä yhteistyönä Suomessa vuosittain tehtävien työhyvinvointipanostusten tasoa. Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa tutkimuksessa saatiin vastaukset 335 yritykseltä, jotka edustivat seitsemää toimialaa kaikissa kokoluokissa. Toimialat olivat valtio, kunta, teollisuus, rakentaminen, kauppa, kuljetus ja logistiikka sekä liike-elämän palvelut. Tutkimus osoittaa, että strateginen hyvinvointi on selkeästi johdettua vain n. 1/3-osassa suomalaisista yrityksistä. Tässä arviossa johtamisen edellytyksiksi nostettiin normaalit johtamisprosessin elementit sisällön määrittäminen, tavoitteet, suunnitelmat, resurssit, seuranta. Myös esimiesten roolissa suhteessa alaistensa hyvinvoinnin edistämiseen oli kehittämistä, vain 37% yrityksistä oli määrittänyt esimiehille roolin asiassa. Lisäpanostuksesta hyötyä Tutkimuksessa selvitettiin myös ensimmäistä kertaa Suomessa panostusten euromäärät. Keskimäärin suomalaisilla työpaikoilla panostettiin 789 :henkilöä kohden, mikä tarkoitta 1,9 miljardin euron kokonaissummaa vuodessa. Tästä summasta puolet vie henkilöstön koulutus (392 /v), työterveyshuollon osuus oli 223 /henkilö/v. Loppu jakaantui virkistys- ja kulttuuritoiminnan (133 /hlö/v), liikunnan (73 /hlö/v), TYHY-toiminnan (74 /hlö/v), projektien (43 /hlö/v) ja viestinnän (15 /hlö/v) kesken. STRATEGIA Kansainväliset ja Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että työhyvinvointipanostukset ensisijaisesti parantavat työn välitöntä tuottavuutta. Guy Ahonen Tutkimusprofessori Finnish Institute of Occupational Health KUVA: SANOMATALO AURINKO Vaikka panostukset henkilöstön hyvinvointiin ovat merkittäviä, ne ovat edelleen riittämättömiä työelämän haasteisiin verrattuna. Kansainväliset ja Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että työhyvinvointipanostukset ensisijaisesti parantavat työn välitöntä tuottavuutta. Seuraavaksi tärkeimmät vaikutukset koskevat eläkevakuutusmaksuja, sairauspoissaoloja ja sairauskuluja. Tuottavuus kasvuun Myös Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa-tutkimuksessa tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä työhyvinvointipanostusten tuottavuusvaikutuksista. Vastaajien mukaan työpaikan ilmapiiri ja henkilöstön sitoutuminen, työkyvyn parantuminen ovat tärkeimpiä tuottavuusvaikutusten synnyttäjiä. Dragsfärdin kunnassa vuosina toteutettu Druvan-projekti osoittaa, että jopa merkittävä työhyvinvointipanostuksen lisääminen voi olla taloudellisesti kannattavaa. Kunta 20-kertaisti työhyvinvointipanostuksesna ja sai sijoittamalleen panokselle 46 % tuoton. Druvan-mallin keskeisenä osatekijänä oli Ove Näsmanin ja Juhani Ilmarisen kehittämä Metal Age-menetelmä, joka osallistaa koko henkilöstön työpaikan kehittämiskohteiden löytämiseen ja kehittämistoimenpiteiden ideointiin. 5 TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN TÄR- KEIMMÄT PERIAATTEET: Tosiasiat ensin 1 Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Työpaikan pitää järjestelmällisesti kerätä ja koota tietoa henkilöstön tilasta ja kehityksestä. Yhteispeli käyntiin 2 Työhyvinvoinnin pitää olla yhteinen asia. Työpaikan kehittämisellä pitää olla koko henkilöstön tuki ja sitoutuminen. Strategia mukaan 3 Työhyvinvointi pitää liittää työpaikan strategiaan. Vain identifioimalla miten henkilöstön hyvinvointi liittyy organisaation toiminta-ajatukseen, johto voi aidosti olla sen takana. Ikäjakaumalle huomiota 4 Toimenpiteet pitää sopeuttaa henkilöstön ikärakenteeseen. Eriikäiset arvostavat eri asioita ja toimivat eri tavalla. Projektista voimaa 5 Projektit vievät asioita eteenpäin. Erityisesti pientyöpaikalla pitää aina olla käynnissä jokin merkittävä yhteinen työhyvinvointiprojekti, jota kautta henkilöstö voi tehokkaasti osallistua oman hyvinvointinsa edistämiseen. Suuremmilla työpaikoilla järjestelmien merkitys korostuu. Työterveyslaitos Helsingin Urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö Urheilulääketieteen säätiö Helsingin urheilulääkäriasema Puh Liikunta lääkkeeksi työssä jaksamiseen Työyhteisö ja esimiestyö Työura Työturvallisuus ja riskienhallinta Terveys ja työkyky Työympäristö Työhyvinvointi Muuttuva työelämä Testauksella yksilöllistä tietoa harjoitteluun ja tarkkuutta harjoituksen suunnitteluun Miksi? Ammattitaitoisen henkilökunnan avulla tutkimukset ja mittaukset huippuluokan testilaitteistolla avuksi liikunnallisen elämäntavan aloittamiseen ja työssä jaksamiseen. Milloin? Kun olet aloittamassa liikuntaharrastusta. Kun haluat seurata kuntosi kehittymistä. Sinulla on liikunnan harrastusta tai työkykyä rajoittava terveysongelma tai sairaus. Mitä? Liikuntalääketieteen erikoislääkärin vastaanotot, terveystarkastukset, kliiniset rasituskokeet, kuntotestaukset ja ohjeita harjoitteluun. Kehonkoostumusmittaukset. Ravitsemusneuvonta. Alaraaja-analyysit. Miten? Varaamalla aika numerosta Sinun ei tarvitse olla urheilija etkä tarvitse lähetettä. Paasikivenkatu 4, Helsinki, katso kartta Kehonkoostumuksen mittauksella tukea painonhallintaan

15 INSPIRAATIO HUOMIO TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 15 ASKEL 10 YHDISTÄ PALASET Elämänlaatua etsimässä Työhyvinvointi merkitsee positiivista työelämän laatua. Työelämän laadulla tarkoitetaan henkilöstön kokeman fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja taloudellisen suhteen laatua työorganisaatiossa. Henkilön työelämä ja henkilökohtainen elämä eivät tosiasiassa ole toisistaan erotettavissa, joten toisen tasapaino ja hyvinvointi parantaa toistakin. KUVAT: ISTOCKHOTO.COM

16 16 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU KERRO MIELIPITEESI, ME KUUNTELEMME! OSALLISTU KYSELYYN OSOITTEESSA Tavoitteemme on auttaa lukijoitamme menestymään. Mielipiteesi ja ajatuksesi ovat siis meille erityisen tärkeitä. Ryhtymällä kriitikoksi teet myös laajemmalti hyvää, sillä lahjoitamme jokaista saamaamme lukijavastausta kohden yhden euron Haitia auttavaan hyväntekeväisyyteen. AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN SINULLE VIELÄ PAREMPAA LUETTAVAA! Tervetuloa kertomaan mielipiteesi tästä ja muista Mediaplanetin teemalehdistä! AUTA HAITIA VASTAAMALLA KYSELYYMME PUH

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

"Hyvinvointirakentaminen"

Hyvinvointirakentaminen "Hyvinvointirakentaminen" Rakennetun ympäristön ohjelma, TEKES 18.5.2010 Helsinki Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Taustaa "Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista" (Vitruvius 80-15 eaa.) rakennelman

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

EUPHORIA TRAINING FITFIRMA PALVELUT

EUPHORIA TRAINING FITFIRMA PALVELUT LATURI ENERGIATESTI Eniten aktivointia tarvitsevien ryhmien saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaita työhyvinvointiohjelmia, joissa sekä herätetään että ohjataan liikunnan harrastamiseen sekä terveelliseen

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers

Lisätiedot