TERVEENÄ TYÖSSÄ TÄHDÄTÄÄN PIDEMPÄÄN JA PAREMPAAN TYÖURAAN HAITIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEENÄ TYÖSSÄ TÄHDÄTÄÄN PIDEMPÄÄN JA PAREMPAAN TYÖURAAN HAITIA"

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE Viriketoiminta Luo yhteishenkeä ja motivoi toiminnalla Esimiestoiminta Esimies on avainasemassa viihtyvyyden kannalta Ergonomia Tehokasta, terveellistä ja tuottavaa työtä N:o 1 / Huhtikuu 2010 TERVEENÄ TYÖSSÄ 10 ASKELTA PAREMPAAN TYÖHYVINVOINTIIN Guy Ahonen: Liitä työhyvinvointi työpaikan strategiaan Liikunnasta tukea yhteisölle Huolehdi kunnosta - vaikutat työvireyteen Syö hyvin Hedelmä on ehdottomasti paras välipala AUTA HAITIA VASTAAMALLA KYSELYYMME MIKAEL FOGELHOLM Oikea ravinto ja hyvä lounashetki auttaa jaksamaan paremmin työssä. KUVA: NINA DODD TÄHDÄTÄÄN PIDEMPÄÄN JA PAREMPAAN TYÖURAAN Liisa Hyssälä: On tunnustettu tosiasia, että työhyvinvointiin panostaminen parantaa tuottavuutta KUVA: VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI

2 2 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU HAASTEITA Hyvä työnantaja varautuu tulevaisuuteen panostamalla työntekijän osaamiseen, työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Työpaikoilla on tärkeä rooli ja monia keinoja edistää työssä olevien työkykyä ja terveyttä. Työurien pidentäminen on keskeinen haasteemme SUOSITTELEMME SIVU 6 Riitta Luoto Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Henkilöstön kunnon ylläpito vaikkapa taukojumppien tai kuntoseteleiden avulla kannattaa. Suuret ikäluokat siirtyvät vanhuuseläkkeelle. Olemme ensimmäisen kerran hyvinvointivaltiomme historiassa tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun. Samanaikaisesti joukko hyvässä työiässä olevia ihmisiä on vaarassa syrjäytyä työelämästä ennenaikaisesti sairauksien vuoksi. Aktiivisuutta uudistuksiin Suomalaisten hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää, että 1 työikäinen väestö saadaan nykyistä paremmin käyttöön koko maassa. Käytännössä tämä tarkoittaisi työllisyysasteen nostamista panostamalla aktiivisesti uudistuksiin, joilla pyritään pidentämään työuria, edistämään työhön paluuta sekä ehkäisemään ennenaikaista työelämästä poistumista ja syrjäytymistä. Tavoite on haasteellinen. Toimia on kuitenkin tarkasteltava pidemmällä aikavälillä sellaisen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta, jossa taantuma on taitettu ja työvoima niukkenee. Meidän pitäisi tähdätä pidempään ja parempaan työuraan. Tarvitaan monia toimia aina työelämän laadun ja työhyvinvoinnin parantamisesta työntekijän terveyden, toimintakyvyn ja osaamisen vahvistamiseen sekä eläkejärjestelmän kehittämiseen. Torjutaan masennusta Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen on merkittävä työuria 2 lyhentävä ja työllisyysastetta madaltava tekijä. Työkyvyttömyyseläkkeelle vievät eniten tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Uusista eläkkeistä lähes kaksi kolmasosaa perustuu näihin sairauksiin. Yksittäisistä sairauksista kärjessä on masennus sekä miehillä että naisilla. Erityisen huolestuttavaa on se, että alle 30-vuotiaiden mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys on 2000-luvulla voimakkaasti lisääntynyt. Masennustiloista johtuvaa työkyvyttömyyttä kannattaa torjua myös taloudellisista syistä, koska eläkkeelle masennuksen vuoksi joutuvilla olisi yleensä vielä paljon työvuosia jäljellä. Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista aiheutui yhteensä 608 miljoonan euron kustannukset. Tuetaan työkykyä Työn vaatimuksilla, työilmapiirillä, johtamiskäytännöillä 3 ja Liisa Hyssälä Sosiaali- ja terveysministeri KUVA: VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI FAKTAA Johtamisen kehittäminen 1 on yksi suomalaisen työelämän tärkeimpiä kysymyksiä. 2 Hyvällä johtamisella ja tarjoamalla työntekijöille aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn sisältöön ja järjestelyihin voidaan merkittävästi parantaa työntekijöiden motivaatiota. 3 Hyvä johtaminen on avain myös työssä jaksamiseen ja sitä kautta tuottavuuden parantamiseen. työpaikan sosiaalisella pääomalla on suuri merkitys työntekijöiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Valtaosa ihmisistä haluaa tehdä työtä, mahdollisista toimintakykyä rajoittavista sairauksista huolimatta. Työyhteisöissä on tärkeää kannustaa sellaiseen toimintaan, joka lisää suvaitsevaisuutta, luottamusta ja sosiaalista tukea työntekijöiden välillä. Monissa yrityksissä on jo olemassa hyviä toimintamalleja työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi ja myös sairauspoissaolon jälkeisen työhön paluun edistämiseksi. Joustavaa paluuta työhön helpottaa myös osasairauspäivärahan karenssin lyhentäminen, mikä tuli voimaan vuoden alusta. Tavoitteena työhyvinvointi On tunnustettu tosiasia, että 4 työhyvinvointiin panostaminen parantaa tuottavuutta. Konkreettinen tulos saadaan laskevina työkyvyttömyyseläkekuluina, alentuneina tapaturma- ja sairauspoissaoloina, korkealaatuisena toimintana ja tuottavuuden kohoamisena. Tavoitteena tulee olla tuottava ja menestyvä työelämä, jonka eräänä keskeisenä tunnusmerkkinä on korkeatasoinen työhyvinvointi. Sen rakentamiseen tarvitaan koko työyhteisöä jokaisella työpaikalla. Mielenterveys s Johtaja voi tukea työyhteisön mielenterveyttä rakentamalla avointa ja oikeudenmukaista työkulttuuria. Sisätilat ja -ilma kuntoon! s Parantamalla työympäristön laatua, voidaan päästä keskimäärin 5-10 prosentin tuottavuuden lisäyksiin. Autamme lukijoitamme onnistumaan! TERVEENÄ TYÖSSÄ N:O 1, HUHTIKUU 2010 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, Helsinki Liiketoimintajohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Eveliina Hämäläinen Layout: Lii Treimann Business Developer: Outi Keskinen Vastuussa tästä numerosta Projektipäällikkö: Juuso Rönkkö Puhelin: S-posti: Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan. DIACOR TERVEYSPALVELUT OY VALMENTAA YRITYSTEN AVAINHENKILÖITÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN PÄÄTÖSTEN TEKEMISESSÄ Yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja jatkuva uudistuminen tarvitsee työssään hyvinvoivia, luovia asiantuntijoita. Intensiivinen työelämä on nykyään monin tavoin vaativaa, siksi kyky palautua työpaineista on oleellista oman hyvinvoinnin kannalta. On todettu, että itse koettu palautumisen tarve on huomattava työuupumuksen ennusmerkki. TARVE AVAINHENKILÖIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISEEN TUNNISTETAAN JO USEISSA YRITYKSISSÄ Asiantuntijaorganisaatioissa työntekijöiden hyvinvointi on merkittävä tuloksenteon tekijä. Diacorin hyvinvointiliiketoiminta on suunnattu juuri asiantuntijoille ja tietotyötä tekeville, joilla työpäivän ajallinen suunnittelu ja työtahti ovat pääasiassa omissa käsissä. Työpäivät venyvät helposti ja tauoista tingitään, kun uppoudutaan yhä kasvavaan työmäärään. Me autamme yritysten tietotyötä tekeviä henkilöitä säätämään omia arkipäivän päätöksiä terveyttä edistäviksi. Tuemme omajohtajuutta niin, että mikropäätöksistä pidetään kiinni. Kun esimerkiksi päätetään lounas- tai muista elpymistauoista, ne myös toteutetaan eikä ohiteta vetoamalla työkiireisiin, kuvailee Diacorin johtava työterveyspsykologi Antti Aro valmennuksen tavoitteita. Haluamme vaikuttaa johtamiseen niin, että työyhteisön kyky luoda uutta ja innovoida on hyvä. Tällaiset yritykset pystyvät kehittymään, tuottamaan hyvää tulosta ja luomaan työpaikkoja. Hyvinvoivissa työpaikoissa myös pysytään pidempään eikä haaveilla varhaisista eläkkeistä, kertoo Aro. Valmennus toteutetaan yksilö- ja ryhmätapaamisilla, joista valmennettavat pitävät oppimispäiväkirjaa ja dokumentoivat mikropäätöksiään verkkotyökalujen avulla. Valmennettavat saavat palautteen ja henkilökohtaiset hyvinvoinnin työkalut, joiden avulla he voivat muuttaa elintapojaan pysyvästi niin, että pysyvät hyvässä kunnossa. Varaa aika! ALPPIKATU HERTTONIEMI ISO OMENA ITÄKESKUS KESKUSTA KIRKKONUMMI LEPPÄVAARA PASILA PITÄJÄNMÄKI RUOHOLAHTI TAPIOLA TIKKURILA DIACOR SAIRAALA

3 AJASSA VINKKI TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISUU ILMOITUSLIITE 3 1ASKEL HUOLELLINEN LINE N SUUNNITTELU SUUNNITTELE TAAKKAA SOPIVAMMAKSI Henkilöstön työn suunnittelu ja sen hallinnan tukeminen, sekä sovittaminen yhteen työn vaatimusten kanssa, edistää työhyvinvointia mitä konkreettisimmalla tavalla. Jos työ tuntuu liian kevyeltä tai vastaavasti tehtäviä on liikaa, motivaatio ja työssäjaksaminen heikkenee. Selvitä tilanne ajoissa ja auta työntekijöitäsi suunnittelemaan ajankäyttöään heidän kannaltaan tehokkaimmalla tavalla. Liisa Hyssälän mukaan työ tukee parhaimmillaan niin esimiesten kuin työntekijöidenkin hyvinvointia ja mielenterveyttä. Vaikka työpaikalla kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa työolojen kehittymiseen mielenterveyttä tukevaan suuntaan, parhaat vaikutusmahdollisuudet tässä asiassa on kuitenkin yritysten johdolla ja esimiehillä. Työssä on oltava tilaa ja mahdollisuuksia erilaisille ja myös eri elämänvaiheissa oleville ihmisille niin nuorille, ikääntyville kuin osatyökykyisille. KUVAT: ISTOCK.COM

4 4 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AJASSA TUE HYVÄÄ 2ASKEL TOIMIVA YHTEISHENKI HENKEÄ Kysymys: Mikä merkitys työpaikan yhteistoiminnalla on henkilökunnan hyvinvointiin ja työmotivaatioon? Vastaus: Työpaikan yhteiset tapahtumat tuovat vaihtelua ja väriä arjen puurtamiseen. Ne ovat osoitus henkilöstön arvostamisesta. Työpaikan yhteistoiminnalla haetaan lievitystä työelämän kuormittumiseen ja yleiseen työssä jaksamiseen. Hyvinvoiva henkilöstö on tuottava henkilöstö ja siten koko yrityksen etu. Organisaatiot voivat motivoida ja kannustaa henkilöstöään monella eri tapaa, kuten tarjoamalla tuettuja liikunta- ja kulttuuriharrastuksia tai järjestämällä vaikkapa yhteisen teatteri-illan rankan työrupeaman päätteeksi. Osaltaan tapahtumat siis myös palkitsevat ja kannustavat henkilöstöä sekä auttavat selviytymään vaikeista vaiheista. Hyvinvointia monin tavoin Pelkästään yhteisillä tapahtumilla ei kuitenkaan taata henkilöstön työhyvinvointia, vaan se koostuu monista muistakin asioista, kuten työn mielekkyydestä, työn sujuvasta organisoinnista, kunnossa olevista työoloista, hyvästä työilmapiiristä sekä henkilöstön terveydestä ja ammattitaidosta. Arjen pienilläkin asioilla on iso merkitys. Näitä voivat olla jopa yhteiset kahvi- ja ruokailuhetket ja pienet yllätykset, joita itse kukin voi järjestää tilanteensa mukaan ja jotka eivät juuri aiheuta kustannuksia. Motivoida voi monella tavalla: järjestämällä koulutusmahdollisuuksia, hupijuttuja, liikuntavaihtoehtoja ja kulttuuritapahtumia. Lisäksi on tärkeätä järjestää henkilöstölle osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ja jakaa heille vastuuta. Näillä toimilla vahvistetaan sitoutumista ja motivaatiota työhön. Lopuksi pitää vielä muistaa antaa rakentavaa palautetta, sanoo työhyvinvoinnin dosentti, erikoistutkija Paula Naumanen Työterveyslaitoksesta. Yhteiset tapahtumat täydentävät tätä kokonaisuutta. Niitä on mukava odottaa ja muistella jälkeenpäin, hän toteaa. Tavoitellaan me-henkeä Jos työpaikan yhteiset tapahtumat ja toiminnat ovat onnistuneet hyvin, niillä tiivistetään yhteishenkeä. Ne ovat myös mahdollisuuksia tutustua työpaikan Paula Naumanen Työhyvinvoinnin dosentti, erikoistutkija, Työterveyslaitos KUVA: KUOPION YLI- OPISTO, KUVAKESKUS ihmisiin paremmin. Yhteishengen luomisessa jokaisella on kuitenkin myös oma vastuunsa joka päivä. Jokaisen olisikin hyvä katsoa aamulla peiliin ja miettiä millä tuulella lähtee töihin. Yhteiset tilaisuudet antavat mahdollisuuden nähdä johtajat ja työtoverit muissa kuin työrooleissa rennommissa puitteissa ja tutustua toinen toisiinsa. Jo muutama sopiva sana johtajalta voi tuntua hyvältä ja ilahduttaa pitkän aikaa, Naumanen sanoo. Samalla on mahdollista korjata omia käsityksiään ja asenteitaan työtovereista ja johtajista. On kuitenkin muistettava, etteivät kaikki osallistu kaikkeen eikä ketään pidä pakottaa ja tehdä siitä numeroa. Osallistumisen pitää olla vapaaehtoista, hän muistuttaa. Johda tyylillä ja sydämellä Yrityksen johdolla ja johtamistyylillä on oma roolinsa työpaikkojen yhteistoiminnan onnistumisessa. Kun johto osallistuu työpaikan yhteisiin tapahtumiin, henkilöstö yleensä kokee sen arvostuksen osoituksena. Asioiden hoitaminen puolin ja toisin helpottuu, kun johto ja työtoverit tuntevat toisiaan. Tämä helpottaa myös johtamistyötä. NINA GARLO-MELKAS VINKKI Työhyvinvointi- ja virkistyspäiviä työyhteisöille ja muille ryhmille ympäri vuoden. Huippuvälineet, osaavat ohjaajat, hyvä ruoka, persoonallinen ympäristö ja mielekäs toiminta kasvattavat voimavaroja ja vahvistavat ryhmän yhteishenkeä. Tutustu tarjontaamme akkujen lataamisesta talviajoon Se on huollon paikka! Lisätiedot: Irma Juusela, p Rastila Camping Karavaanikatu Helsinki YHDESSÄ Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa oman työpaikkansa hyvinvointiin. Tee aloite vaikkapatyöpaikkaliikunnan tai virkistyspäivien kehittämisestä yrityksessäsi. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM

5 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU 3ASKEL KÄYTÄNNÖN ÄNNÖ NÖN ESIMIESTYÖ REILUA JA MOTIVOIVAA Hilppa Kajasteen mukaan hyvä esimiestyö on työn viihtyvyyden kannalta avainasemassa. Hyvä esimies on läsnä, reilu, tasapuolinen ja motivoiva. Henkilöstöjohtamisen taidot kehittyvät harjoittelemalla. KUVA: ULLA-MAIJA SEPPÄNEN Hyvä esimiestyö kullan kallis Työn viihtyvyyden kannalta esimies on avainasemassa. Hyvä työilmapiiri koostuu monesta osa-alueesta, kuten työyhteisön sisäisestä turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden tunteesta. Taitava esimies onnistuu motivoimaan henkilöstönsä, jotta sen antama työpanos on paras mahdollinen. Hyvän työilmapiirin merkitys tulokseen ja sen ja tasoon on huomattava, sillä tyytyväinen ja itsensä arvostetuksi kokeva työntekijä suoriutuu töistään paremmin kuin tyytymätön. Hyvä työilmapiiri kohottaa myös työmoraalia, jolla on suora vaikutus työn lopputulokseen ja tehokkuuteen. Ole läsnä ja reilu - synnytät parempia tuloksia Valtiokonttorin kehityspäällikön Hilppa Kajasteen mukaan esimiehen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat reiluus, motivointikyky, läsnä olemisen taito sekä kyky saada tieto kulkemaan kaikille tasapuolisesti. Huippujohtajaksi harvoin kuitenkaan synnytään, vaan hyvät esimiestaidot ovat opeteltavissa. Esimiestaitoja on hyvä jatkuvasti hioa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa tekemällä käytännön esimiestyötä. Erityisesti henkilöjohtamisen taidot syntyvät näin, harjoittelemalla, Kajaste korostaa. Hyvä valmentava, keskusteleva johtaja saa aikaan innostusta ja halua tehdä yhdessä. Tämä kun onnistuu ja työnteko on kivaa, tuloksena on hyvä työhyvinvointi, työhön sitoutuminen ja myös hyvät työn tulokset, Kajaste kannustaa. Esimies koulunpenkille - ja käytäntöön Esimiestaitoja voidaan hioa myös kouluttautumalla. Tällöin on kuitenkin muistettava myös käytännön esimiestyön merkitys teoriaopetuksen ohella. Esimiehiä koulutetaan paljonkin, mutta usein niin, että he ovat koulutuksessa keskenään ilman kontakteja omiin alaisiinsa ja työyhteisöihinsä. Valtiokonttorin järjestämissä Kaiku- hankkeissa olemmekin suositelleet prosessimaisia koulutusjaksoja, joissa esimiehet tekevät aina koulutuspäivien välitöinä harjoituksia alaistensa tai työyhteisöjensä kanssa. Opiskellessaan vaikka myönteisen palautteen antamista esimies siis harjoittelee luontevaa palautteenantoa käytännössä, Kajaste kertoo. Uskalla kääntyä asiantuntijan puoleen Käytännön esimiestyössä tärkeää on varhainen puuttuminen työyhteisössä luonnollisesti yhtenään esille tuleviin ongelmiin, jotta tilanteet eivät ehdi muodostua todella tulehtuneiksi. Mikäli yhteinen keskustelu ei riitä tai tilanne on päässyt todella hankalaksi, on viisasta hakea ulkopuolista asiantuntija-apua. Kaikkien etu on, että ongelmat saadaan ratkaistuiksi ja palattua mahdollisimman pikaisesti riittävän hyvään yhteistyötilanteeseen, Kajaste summaa. NINA GARLO-MELKAS ILMOITUSLIITE 5 Liisa Virolainen Kehityspäällikkö, Valtionkonttori KUVA: KIM KONTTINEN Henkilöstö tuottavaksi Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen on suunnitelmallista toimintaa, jolla on selkeä vaikutus organisaation henkilöstötuottavuuteen, ja sen kautta koko liiketoiminnan kannattavuuteen. Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen tähtää ennakoimaan henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät kaikessa strategisessa suunnittelussa ja johtamisessa. Se pohjaa ajatukseen, että työhyvinvointi syntyy pääsääntöisesti arjen töissä, töitä yhteistyöllä tekemällä, ei humpatessa tai hölkätessä erillisissä tyky-tilaisuuksissa, kertoo Valtiokonttorin kehityspäällikkö Liisa Virolainen. Osaa nähdä osaaminen Osaaminen on sekä organisaation toimintakyvyn että työhyvinvoinnin kannalta keskeistä. Strategisessa työhyvinvoinnin johtamisen kannalta oleellista on se, että johto ymmärtää työhyvinvoinnin keskeiset lähteet, tarkastelee säännöllisin välein osaamispääoman osa-alueita toimintansa tavoitteita vastaan peilaten, ja samalla johtaa ja mahdollistaa tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. LISÄIETOJA: LIC/DOWNLOAD.ASPX?ID=72565&GUID={E3247B26- F20A-40C5-AF55-55A7CA91DAF3} NINA GARLO-MELKAS

6 6 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AJASSA Arvostava kulttuuri tukee tervettä mieltä Kysymys: Miten yritys voi tukea ja ylläpitää työntekijän mielenterveyttä? Vastaus: Rakentamalla arvostavaa työkulttuuria, jossa tarjotaan sopivasti haasteita sekä mahdollisuus omaehtoiseen stressin säätelyyn. Suomen kaltaisessa jälkiteollisessa yhteiskunnassa painitaan yhä enemmän psyykkisesti kuormittavan työn kanssa. Aiemmin tuki- ja liikuntaelimiä rasittaneet fyysiset työtehtävät ovat vaihtuneet vuorovaikutusta ja keskittymistä edellyttäväksi tiimityöskentelyksi. Tällaisessa ajattelukapasiteettia vaativassa työssä ei ole masentuneen ihmisen helppo pärjätä, Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila kertoo. Lisäksi ollaan haastavien aikojen äärellä muutenkin. Työelämässä on menossa monta murrosta yhtä aikaa, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, yritykset painivat työvoiman riittävyyden kanssa ja taloustilanne on kaikkialla huono. Kaikki nämä muutokset vievät ihmisten voimavaroja ja aiheuttavat psyykkiselle kestokyvylle ylimääräistä stressiä, toteaa Mielenterveysseuran koulutuspäällikkö Sinikka Björn. Kallis pahoinvointi Vuonna 2008 mielenterveyden häiriöistä kärsivien sairausryhmä kasvoi Kelan suurimmaksi kuntoutujaryhmäksi, ohittaen ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Erityisen hälyttävää PARASTA ENNALTAEHKÄISYÄ. Jyrki Korkeilan mukaan mielenterveyden tukeminen työpaikalla on parasta ennaltaehkäisyä ja tutkimusten kannalta taloudellisesti kannattavaa. KUVA: J. KORKEILAN OMA ARKISTO FAKTAA Mielenterveyden häiriöt sairausryhmänä kattaa monia taudinkuvia. Yleistymässä ovat mm. työuupumus sekä keskivaikea depressio. Arvioiden mukaan mielenterveyshäiriöiden aiheuttamien työpanosmenestysten laskennallinen arvo on vuosittain yli kaksi miljardia. Masennuksesta kärsii noin 5 % suomalaisista, joista vain pieni osa hakee apua. Mielenterveyshäiriöt ovat huomattava työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Vuonna 2008 alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä 32,8 % johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Vastaava luku tuki- ja liikuntaelinten sairausryhmälle oli 31,7%. Masennusta voi ehkäistä elintavoilla, kuten liikunnalla ja alkoholinkäytön rajoittamisella. Työuupumuksen tarkkailu ja omien rajojen kunnioittaminen ovat erityisen tärkeitä masennuksen ennaltaehkäisyssä sekä toipumisvaiheessa. Ihminen on psyykkis-fyysissosiaalinen kokonaisuus ja mielenterveyttä tulee hoitaa siinä missä kehoa ja sosiaalisia suhteitakin. 4ASKEL ARVOSTAVA AV TYÖKULTTUURI on se, että mielenterveyskuntoutujien keski-ikä on 26 vuotta. Nuoret eivät voi hyvin. Se liittyy ajan ja rauhan puutteeseen. Nykymaailman suorituskeskeisyys on siirtynyt lapsiin, psykoterapeuttinakin työskentelevä Björn kertoo. Mielenterveyden häiriöistä aiheutuvia kustannuksia on mahdotonta arvioida tarkasti. Suorat kustannukset ovat laskettavissa, mutta todelliset kustannukset nousevat moninkertaisiksi epäsuorien vaikutusten takia. Depressio lisää somaattisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien riskiä ja vaikuttaa myös masennuksesta kärsivän perheeseen, Korkeila muistuttaa. Arvostuksella ja työn hallittavuudella hyvinvointiin Johtajuuteen kuuluu vastuunkanto työntekijöiden terveydestä, niin fyysisestä kuin psyykkisestäkin. Mielenterveyden tukeminen työpaikalla on parasta ennaltaehkäisyä, ja tutkimusten valossa myös taloudellisesti kannattavaa. Hyvinvointi ja tuloksellisuus kytkeytyvätkin yhteen, eikä niitä ole edes mielekästä käsitellä erillisinä toimintoina ilman toista ei ole toista. Johtaja voi tukea työyhteisön mielenterveyttä rakentamalla avointa ja oikeudenmukaista työkulttuuria, jossa huomioidaan se, että arvostetuksi tulemisen kokemus on perustavanlaatuinen inhimillinen tarve. Arvostuksen on näyttävä teoissa ja käytänteissä, jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa sekä mahdollisuuksissa vaikuttaa omaan työhön. Työn hallittavuudella on iso vaikutus masennusriskiin. Jos työntekijä kokee, että hän voi itse säädellä työtaakkaansa tilanteen mukaan, auttaa se jaksamaan paremmin ja lisää motivaatiota, Korkeila toteaa. PÄIVI SURAKKA Pienet suuret asiat Varsinkin nyt, kun suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, tulisi keskittyä tämän hetken ja samalla tulevaisuutemme työvoiman hyvinvointiin, samalla kun huolehdimme eläkkeelle siirtyvistä. Kun työvoiman riittävyyden kanssa painitaan, saatetaan siinä sivussa unohtaa olemassa olevan henkilöstön henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Viriketoiminta, esimiestaidot, työliikunta, työergonomia, ravinto, sekä sisäympäristö yrityksessä ovat kaikki tärkeitä elementtejä, joilla voidaan saada aikaan suurikin vaikutus henkilöstön hyvinvointiin. Viriketoiminnalla luodaan yhteishenkeä, vastuullisella johtamisella ja esimiestoiminnalla puolestaan tukea ja luottamusta yrityksen sisällä. Ota käyttöön hiljalleen Henkilöstön tukemiseen on vaihtoehtoja. Antamalla työntekijöille mahdollisuus liikuntaan, jopa työaikana ja tarjoamalla ergonomisia ratkaisuja työpisteeseen työnteon turvaamiseksi ja edistämiseksi työntekijää voi tukea fyysisesti ja konkreettisesti. Hyvä on myös ja vaihtaa perinteiset kahvit ja pullat terveellisimpiin vaihtoehtoihin. Unohtaa ei sovi myöskään terveellisemmän ja mielekkämmän työympäristön luomista ilmastoinnilla sekä muilla sisätilaratkaisuilla. Näin voidaan ennaltaehkäistä varhaista työelämästä poistumista ja samalla pidentää työuria. JUUSO RÖNKKÖ Työn tilapäinen keventäminen, osasairauspäiväraha ja ammatillinen kuntoutus tukevat masennuksesta toipuvaa työhön paluussa. Toimintakyky palautuu vähitellen Masennus on parannettavissa oleva sairaus. Sen aiheuttama toimintakyvyn lasku on yleensä tilapäistä. Tarpeettoman pitkä sairausloma ei tue toipumista. Teija Honkonen, pääsihteeri, Masto-hanke Kun masennuksesta toipuva palaa takaisin työhön, työterveyshuollon rooli on tärkeä oikeaaikaisen ja onnistuvan työhönpaluun tukemisessa. Mahdollisuuksia on. Leena Ala-Mursula, ylilääkäri, Condia Oy Masennuksen hoidossa ei tarvita sairauslomia läheskään aina, jos hoito on tehokasta ja oikea-aikaista. Työ voi myös auttaa toipumisessa, ja osatyökykyisen työhön paluuta pystytään tukemaan monin tavoin. Tilapäinen toimintakyvyn lasku voidaan huomioida työpaikan järjestelyissä esimerkiksi työaikaa tai työn sisältöä muokkaamalla, sanoo Masto-hankkeen pääsihteeri, dosentti Teija Honkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Masennuksesta toipuva voi jatkaa työssä esimerkiksi siirtymällä kolmivuorotyöstä väliaikaisesti päivätyöhön tai asiakaspalvelusta toimisto- tai muuhun taustatyöhön, Honkonen havainnollistaa. Ammatillisen kuntoutuksen keinoista masennustoipilaalle erityisen hyvin sopii työkokeilu, joka pehmentää paluuta omaan työhön. Kokeilu kestää yleensä 3 6 kuukautta ja sen kustannukset korvaa työeläkelaitos. Masennuseläkkeiden vähentämisessä työhön liittyvät keinot ovat avainasemassa. Masennussairaudet eivät ole lisääntyneet, mutta työkyvyttömyyseläkkeet ovat. Työelämä vaatii nykyään erilaisia ominaisuuksia kuin ennen, esimerkiksi hyvää keskittymis- ja oppimiskykyä, omatoimisuutta sekä kiireen ja epävarmuuden sietokykyä. Ylilääkäri Leena Ala-Mursula Condia Oy:stä korostaa, että työterveyshuollon valmiuksia tulisi hyödyntää masennuksen hoidossa nykyistä laajemmin. Työterveyshuolto tuntee asiakkaansa, joten hoito käynnistyy matalalla kynnyksellä. Yhteistyö psykiatrian kanssa tukee varhaisen hoidon tehoa. Työterveyshuollossa yhteydet työpaikalle ovat jo valmiina. Hoitojen edetessä päästään pureutumaan työpaikan ja tukijärjestelmien mahdollisuuksiin, ja auttamaan arjen ratkaisujen löytymistä. Yhteydenpito työpaikalle helpottaa työhön paluuta. Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi jatkuu kevääseen 2011.

7 AJASSA TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU 5ASKEL ILMOITUSLIITE 7 PANOSTA KUNTOON LYHYESTI Pekkaniskan kuntobonus lyhyesti Pekkaniska panostaa - terveenä eläkkeelle Kysymys : Miksi henkilöstön hyvinvointiin kannattaa panostaa? Vastaus: Hyvinvoiva henkilökunta on yritykseen sitoutunutta ja halukas kehittämään sekä itseään että osaamistaan. ESIMERKKI Pekkaniskalla on vuosikymmenten kokemus henkilönostimista ja nostureista, mutta liiketoiminnan teknisestä luonteesta huolimatta myös yhtä pitkä perehtyneisyys henkilöstön hyvinvoinnin vaalimisessa. Sitoutuminen terveiden elintapojen vaalimiseen on yrityksen perustaja Pekka Niskan ansiota, joka tunnettuna urheilun ystävänä on aina ollut kiinnostunut terveydestä, elintavoista sekä terveysliikunnasta. Kuntobonuksesta käytännön kannuste 80-luvulla toimitusjohtaja Niska pohti miten henkilöstöä voisi mielekkäästi kannustaa terveellisiin elintapoihin. Ratkaisuksi muodostui liikkumisesta sekä terveistä elintavoista palkitseva kuntobonus-järjestelmä, joka vei hyvinvoinnin arvostamisen retoriikan tasolta suoraan käytänteisiin. Alunperin kuntobonuksilla palkittiin työntekijät, jotka pidättäytyivät tupakan ja alkoholin käytöstä vuoden verran. Korvaus oli 1000 markkaa, jonka sai myös maratonin juoksemisesta. Kuntobonukset ovat edellen Pekkaniskan perustoiminnan tärkeä osa, sillä kokemuksen valossa hyvässä fyysisessä kunnossa olevat työntekijät ovat yritykselle merkittävä voimavara. Nykyään tupakoinnin lopettamisesta ja vuoden savuttomuudesta saa 1000 euron korvauksen ja jos vuosi sujuu ilman tupakkaa tai alkoholia, tienaa kummastakin saavutuksesta 170 euroa. Lisäksi jos työntekijällä ei ole vuoden aikana yhtään poissaolopäivää töistä, hän saa 510 euroa. Terveillä elintavoilla tienaakin vuodessa mukavan lisän palkan päälle. JARKKO JÄRNBÄCKIN 5 VINKKIÄ: Kannusta työntekijöitä huolehtimaan kunnostaan ja an- 1 na siihen mahdollisuus. Liikunta edesauttaa fyysistä ja psyykkistä jaksamista, sairauspoissaolot vähenevät ja työteho paranee. Suosi rahallisia kannustimia, 2 sillä usein raha motivoi niitäkin, jotka eivät muuten huolehtisi itsestään. Toisaalta yksi terveisiin elämäntapoihin sijoitettu euro tuo yritykselle neljä takaisin. 3 Meillä Pekkaniskalla sairauspoissaolot ovat jo kymmenen vuoden ajan liikkuneet 0,7-2,5% tuntumassa, kun ne tällä alalla yleisesti ovat moninkertaiset. Jarkko Järnbäck Toimitusjohtaja, Pekkaniska Panosta jatkuvuuteen. Terveiden elämäntapojen kannustaminen vuodesta toiseen tuo ne osaksi työkulttuuria. Lyhyt kampanja on parempi kuin ei mitään, mutta asenteiden ja elämäntapojen pysyvä muuttaminen vie pitkään. Pane itsesi likoon. Innosta 4 omalla esimerkilläsi ja haasta henkilökunta kisaamaan itseäsi vastaan. Ole tasapuolinen. Kaikki työntekijät ovat samanarvoisia 5 riippumatta siitä, millaisia elämäntapoja he noudattavat. Kuuntele työntekijöitä, rohkaise heitä kertomaan mielipiteensä ja vastaa aina heidän puheluihinsa ja viesteihinsä. KUNNON KANNUSTEET Jarkko Järnbäck kertoo kuinka tunnetusti fyysisessä työpaikassa autetaan työntekijöitä huolehtimaan terveydestään kuntobonusten avulla. KUVA: JAAKKO SAARI Liikunnasta hyvinvointia Myös lenkkeilystä maksetaan korvausta euro per kilometri, kun lenkille lähdetään työpaikalta vähintään kahden hengen porukalla. Kunnon kohottamisen lisäksi lenkkeilyllä on yhteishenkeä parantava vaikutus. Lenkillä pääsee juttelemaan niidenkin työntekijöiden kanssa, joiden kanssa ei muuten olisi tekemisissä, Pekkaniskan toimitusjohtaja Jarkko Järnbäck kertoo. Myös Järnbäckillä on hyvä syy pitää kunnostaan huolta, sillä työntekijöillä on oman fyysisen kunnon ylläpitämisen ohella mahdollista mittelöidä toimitusjohtajan kanssa leuanvedossa. Kovassa kunnossa ollut Pekka aikoinaan lupasi maksaa 170 euroa sille, joka voittaa toimitusjohtajan leuanvedossa. Kukaan ei kuitannut bonusta Pekan toimitusjohtajakaudella, eikä ole kuitannut vieläkään, Järnbäck toteaa. Työkulttuurista kantava kipinä omaan liikkumiseen Nyt jo 20-vuotiaalla kuntobonus-järjestelmällä on aihetta juhlaan, sillä korvausten kannustevaikutus on ollut tuntuva. Moni Pekkaniskan työntekijä on saanut työkulttuurista kipinän liikkumiseen ja maratonin juoksijoiden määrä on moninkertaistunut. Viime vuonna Tukholman maratonilla taisteli jo 14 Pekkaniskan juoksijaa. Kuntobonus-järjestelmän hyöty näkyy konkreettisimmin sairauspoissaolojen laskuna. Pekkaniskalla sairauspoissaolot ovat jo kymmenen vuoden ajan liikkuneet 0,7-2,5% tuntumassa, kun ne tällä alalla yleisesti ovat moninkertaiset, Järnbäck toteaa. Kannustaen kuntoon Kuntobonus-järjestelmä on kannustinjärjestelmä, ja sellaisenaan sen tarkoitus on ainoastaan motivoida tietynlaiseen toimintaan. Valinta siitä, tarttuuko mahdollisuuteen ja sen mukana tuomiin hyötyihin, jää jokaisen itsensä ratkaistavaksi. PÄIVI SURAKKA Kannustamme ja annamme mahdollisuuden omasta kunnostaan huolehtimiseen, mutta emme pakota ketään. On jokaisesta itsestään kiinni, miten mahdollisuuden käyttää vai käyttääkö ollenkaan. Kuntobonuksissa on kysymys nimenomaan palkan päälle tulevista lisistä, ei palkan osasta. Vaikka henkilöstön terveelliset elintavat ja yleinen hyvinvointi hyödyttävät työnantajaa monella tapaa, on niiden taustalla muutakin kuin hyötyajattelua. Pekkaniska nimeää arvoikseen rehellisyyden ja ahkeruuden, mikä edellyttää vastavuoroista sitoutumista hyvään työhön niin johtoportaassa kuin työntekijätasollakin. Positiivinen luotettavuus jatkuvuuden suhteen on tärkeää hyvinvoinnille. Omaa henkilökuntaamme arvostamme erityisen korkealle ja yhtenä osoituksena tästä ilmoitimme laman alkaessa syksyllä 2008, että Pekkaniska ei lomauta laman takia ketään. Lupaus on pidetty ja vaikka tämäkin talvi on ollut tiukka, työntekijämme ovat voineet luottaa siihen, että työpaikka säilyy. Lisää liikkumiseen Pekkaniskan kuntobonus-järjestelmä on inspiroinut myös Toholammin kuntaa, jonne idea kuntobonuksista rantautui Pekkaniskan toholampilaisten työntekijöiden kautta. Palkan päälle laskettava liikuntalisä koskettaa reippaasti yli sataa kunnan työntekijää, jotka voivat merkitä liikuntakerrat nettipohjaiseen päiväkirjaan, kertoo Toholammin liikuntasihteeri Joni Mäki-Petäjä. Jokaisesta sovitun kestoisesta ja tehoisesta suorituksesta, esimerkiksi tunnin pituisesta kävelylenkistä, kunta maksaa viisi euroa. Liikuntalisää voi saada maksimissaan kolmesta kerrasta viikossa. Kyllä sen omastakin kokemuksesta tietää, että jos lenkille lähtö on kiikun kaakun, niin viiden euron kannustin voi antaa sen lähtemiseen tarvittavan lisäkipinän, Mäki-Petäjä toteaa. Liikuntalisä on tuonut liikuntaan liittyvien positiivisten vaikutusten lisäksi myös mainetta ja kunniaa terveysliikunnan palkintojen muodossa. Huomio on hyvin ansaittua, sillä tässä Keski- Pohjanmaan kunnassa on tehty kansanterveydellisesti arvokasta työtä vaikuttamalla kuntalaisten liikunta-asenteisiin ja mahdollisuuksiin. PÄIVI SURAKKA

8 8 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU INSPIRAATIO Kysymys: Miksi kannattaa järjestää hyvä työskentely-ympäristö ja kenen tehtävä se on? Vastaus: Hyvässä työpaikassa työ on tehokasta, terveellistä ja tuottavaa. Johto mahdollistaa hyvät puitteet, mutta jokainen on vastuussa hyvästä työilmapiiristä. Luo puitteet hyvälle ergonomialle ja työhyvinvoinnille MUUTOS TYÖERGONOMIA Itellassa työhyvinvointi on yksi strateginen painopistealue, ja ergonomian kehittäminen kuuluu tähän toimintaan kiinteänä ja tärkeänä osana. Ylin johto on vahvasti sitoutunut työhyvinvoinnin edistämiseen. Sen eteen tehdään hartiavoimin töitä. Työhyvinvoinnin onnistumista arvioidaan ja mitataan sairauspoissaolojen, ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ja työtapaturmien tunnuslukujen avulla. Kaikilla näillä mittareilla mitattuna kehitys on kulkenut Itellassa viime vuosina tasaisesti hyvään suuntaan, työhyvinvointipäällikkö Pirjo Talvela-Blomqvist toteaa. Suunnittelulla selätetään selkäsairauksia Talvela-Blomqvist palkattiin Itellaan vuonna 2006 ergonomian asiantuntijaksi. Ergonomian osaamista vahvistettiin yrityksessä myös, kun 17 tuotannon suunnittelijaa suoritti ergonomian perusopinnot Kuopion avoimessa yliopistossa. Työsarka isossa yrityksessä on valtaisa. Siinä onnistuminen edellyttää tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä asiantuntijoiden, suunnittelijoiden, johdon ja esimiesten, henkilöstön sekä työsuojelun ja työterveyshuollon kesken. Kun työtä ja sen osatekijöitä kehitetään, on tärkeää, että näissä projekteissa arvioidaan muutosten vaikutukset ihmisten kuormittumiselle. Siten pystymme tunnistamaan etukäteen mahdollisia riskitekijöitä ja ehkäisemään niitä. Ergonomia-arviointi, siitä vastaavat toimijat sekä käytettävät arviointi- ja raportointimenetelmät tulisikin sisällyttää projektisuunnitelmiin, Talvela-Blomqvist toteaa. Pelkästään ergonomia ei kuitenkaan sanele päätöksiä vaan ne ovat aina kompromisseja. Reunaehtojen sisällä haemme yhteistyössä optimaalisia ratkaisuja, joilla pääsemme mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Työelämässä tarvitaan sopeuttavia toimenpiteitä ja työtä keventäviä ratkaisuja, jotta työntekijät jaksavat 65-vuotiaiksi. Pirjo Talvela-Blomqvist Työhyvinvointipäällikkö KUVA: JOUNI SUOLANEN Tunnistetaan riskit ajoissa Yrityksessä on menossa kolmivuotinen työhyvinvoinnin kehittämishanke Vautsi. Sen yhtenä osa-hankkeena on Etua ergonomiasta. Kehitämme yhteistyössä Itellan liiketoimintojen kanssa toimintamalleja ja työkaluja ergonomiariskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja haittojen poistamiseksi, kun työtä ja sen osa-alueita kehitetään. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä työhön liittyvät kuormitusriskit mahdollisimman varhain. Yrityksessä tehdään paljon fyysisesti kuormittavaa työtä, ja tuki- ja liikuntaongelmat ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava tautiryhmä. Niiden vähentämisessä ergonomian merkitys on tärkeä. Samoin myös kehittämistoimenpiteissä, joilla tuetaan ikääntyneiden työntekijöiden työssä jatkamista. Työelämässä tarvitaan sopeuttavia toimenpiteitä ja työtä keventäviä ratkaisuja, jotta työntekijät jaksavat 65- vuotiaiksi, Talvela-Blomqvist muistuttaa. Työkaluja työssä jaksamiselle Ergonomiatietoa on hyödynnetty Itellassa erilaisissa hankkeissa. Postinlajittelussa yläraajoja haitallisesti kuormittavia kurkotusliikkeitä on saatu vähennettyä kehittämällä lajittelumenetelmää ja kalusteita. Uusien koneiden ergonomisia käyttäominaisuuksia on kehitetty yhteistyössä laitevalmistajien kanssa koneiden hankintavaiheessa. Työ- ja apuvälineiden ergonomiaa on kehitetty käyttäjiltä kerättävien arviointi- ja palautelomakkeiden avulla. Työn keventäminen on mahdollista useilla eri osa-alueilla ja eri menetelmillä. Ota omistajuus - työhyvinvointia ei voi ulkoistaa Yksittäinen työntekijä näkee usein vain lopputuloksen työpisteestä, mutta sen taustalla vaikuttaa monta asiaa. Itellassa ergonomian kehittäminen etenee prosessimaisesti aina riskikohtien tunnistamisesta niiden merkityksen arvioimiseen, kehittämisvaihtoehtojen arviointiin, testauksiin ja johtopäätöksiin. Esimies on työhyvinvoinnin johtaja. Jokainen työntekijä on myös itse vastuussa itsestään ja työyhteisön hyvästä hengestä. Ja esimieskin on yrityksen työntekijä, jonka oma jaksaminen on tärkeää. Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa. Sen johtaminen ja osaaminen on oltava organisaation sisällä, Talvela-Blomvist muistuttaa. JOUNI SUOLANEN HYVÄLLÄ KÄSIHYGIENIALLA KARSIT POIS TURHAT SAIRAUSPOISSAOLOT 1. Ota yhteyttä: Soita p tai Lähetä sähköposti 2. Toimitamme tarpeisiinne sopivan käsihygieniaratkaisun. 3. Huolehdimme laitteiden huollosta ja täytöstä, sekä tuemme yritystäsi aiheeseen liittyvässä viestinnässä. Lisätietoja Sairauslomien johdosta noin työntekijää on poissa työpaikaltaan joka päivä. Peräti 80% vatsataudeista ja influenssoista leviää käsien ja kosketeltavien pintojen kautta. Hyvällä käsihygienialla voidaan vähentää työpaikan sairauspoissaoloja kolmanneksella, jopa enemmänkin. Farmos HandDes on täysin uudenlainen käsien desinfiointilaite julkisiin tiloihin ja yrityksiin - kaikkialle, missä ihmiset kohtaavat. Laitteeseen ei tarvitse koskea ja käyttäjää ohjaavat annostelijan kuvalliset ohjeet. Nyt voit hankkia Farmos HandDes käsihygieniaratkaisun yrityksellesi vaivattomasti ja edullisesti alkaen 44,50 /kk.

9 6ASKEL EHKÄISE ERGONOMIALLA REAGOI AJOISSA Monet työterveyspalvelut tarjoavat apuaan ergonomisemman työympäristön saavuttamiseksi. Näin voidaan saavuttaa suuria säästöjä sairauspoissaoloja vältettäessä. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 9 5 VINKKIÄ ERGONOMIASTA Hanki hyvä työtuoli 1 Tietokonetyössä kaiken a ja o on hyvä, säädettävä työtuoli, jonka työntekijä on itse testannut. Tarjoa työntekijöille kokeiltavaksi useita malleja, joista he voivat valita itselleen sopivan. Säädä näyttöä 2 Tietokoneen näytön korkeutta tulee voida säätää eri korkeuksille istujan selän pituuden ja niskarakenteen mukaan. Liitä kannettavaan tietokoneeseen erillinen näppäimistö ja hiiri. Hanki näyttöpäätelasit 3 Moniteholasit ovat ongelmallisia näytön katselussa, koska niiden alaosa on säädetty normaalille lukuetäisyydelle, mutta näyttö on kauempana. Jos näkemisessä on vaikeuksia, työntekijällä on oikeus saada näyttöpäätelasit, jotka työnanantaja on osittain velvollinen korvaamaan. Helpot ohjelmistot 4 Tietokonetyössä tärkeää on ohjelmistojen käytettävyys. Erilaisten käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen kanssa pelaaminen ja niiden käytön opettelu vie aikaa. Käyttäjän ja help-deskin kommunikaatiossa on kehitettävää. Pidä taukoja työssä 5 Aivot tarvitsevat elpymistä ja kypsyttelyä, jotta työn laatu ei laske. Osan työajasta tulee olla palautumista kuten kahvi- ja muita taukoja. LÄHDE: ERIKOISTUTKIJA RITVA KETOLA. TYÖTERVEYSLAITOS. VINKKI Tarvitsetko lisätehoa? KÄTTELE Käsihygienia on tärkeä elementti, jolla voidaan ennaltaehkäistä turhat sairaustapaukset työpaikalla, kättelystä huolimatta. Ergonomia edistää työterveyttä Kinnarps luo tehokkaita työympäristöjä, joissa tärkeintä on ergonomia ja toimivuus. Lisäksi palveluumme kuuluvat sisustussuunnittelu, toimitus ja asennus. Tartu tilaisuuteen, niin voit lisätä tiimisi tulosta: Kinnarps OY puh Kinnarps Oy on suomalainen perheyritys, joka toimittaa sisustamisen kokonaisratkaisuja työympäristöihin. Voita PS3!

10 10 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AJASSA HUOLEHDI HYVÄSTÄ SISÄILMASTA TYÖPAIKALLA Työpaikan sisäilman tekijät ovat usein niin yleisiä, että niitä ei tule edes ajatelleeksi, ennen kuin aiheutuu erilaisia oireita. Lämpötila vaikuttaa viihtyvyyteen, terveyteen ja työn tuottavuuteen. Suosituslämpötila on astetta. Keväällä aurinko aiheuttaa helposti ylilämpenemistä. Sitä voidaan estää esimerkiksi sälekaihtimilla. Liian alhainen lämpötila aiheuttaa vedon tunnetta. Korkeampi lämpötila aiheuttaa mm. tunkkaista sisäilmaa, kuivuuden tunnetta ja kutinaa iholla. Myös huonosti toimiva ilmanvaihto aiheuttaa vedon tunnetta ja tunkkaista ilmaa, josta seurauksena voi olla päänsärkyä ja raskauden tunnetta. Työpisteen ja tuolin sijaintia voi vaihtaa pois ilmasuihkun alta. Pyydä kiinteistön huoltomiestä tarkastamaan ilmanvaihdon toiminta. Pidä työpiste ja huone järjestyksessä, mapit ja paperit kaapissa, jotta siivooja pääsee poistamaan pölyt ja siivoamaan. Pöly ärsyttää limakalvoja varsinkin jos ilma on kuivaa ja lämmintä. Tulostimet ja kopiokoneet tuovat ilmaan epäpuhtauksia. Kopionnin tulisi tapahtua omassa huoneessaan. Ihmiset ovat hyvä sisäilman mittari ja nenä varoittaa monista epäpuhtauksista! LÄHDE: JORMA SÄTERI. TOIMINNANJOHTAJA. SISÄILMAYHDISTYS RY JOUNI SUOLANEN Sovita tila tarpeisiin - paranna työympäristöä! Kysymys: Miten työympäristöistä saadaan toimivia ja viihtyisiä? Vastaus: Tilat tulee tehdä jo suunnittelusta ja rakentamisesta lähtien käyttäjiä varten ja työprosesseihin sopiviksi. Professori, lääketieteen tohtori Kari Reijula Työterveyslaitokselta antaa suomalaiselle työympäristölle yleisarvosanaksi vähemmän mairittelevan välttävän. Konkreettiset korjaamista vaativat Top 5 epäkohdat ovat toimimaton ilmanvaihto, vetoisuus, pölyisyys, likaisuus ja kosteusvauriot. Työkyky, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen eivät toki ole pelkästään yksilön terveys-, biologia- tai fysiologiakysymyksiä. Työyhteisöön vaikuttaa suuresti myös se, minkälainen esimies sitä johtaa ja minkälaisessa työympäristössä työntekijä työnsä tekee. Meillä on vahva näyttö Työterveyslaitoksella siitä, että parantamalla työympäristön laatua, voidaan päästä keskimäärin 5-10 prosentin tuottavuuden lisäyksiin, Reijula summaa Johtaja sitoudu ongelman ratkaisemiseen Psykologian tohtori Marjaana Lahtinen Työterveyslaitokselta selvitti väitöskirjassaan, että työyhteisö voi sisäilmaongelmissa, kuten erityisesti kosteus- ja homevaurioissa, joskus kriisiytyä jopa niin pahasti, että yrityksen toiminta keskeytyy. Mikä silloin avuksi? Tärkeintä on johdon sitoutuminen ongelman ratkaisemiseen. KARI REIJULA. Tilojen käytettävyyteen tulee panostaa enemmän jo rakentamisvaiheessa. Tulee muistaa, että tilat tehdään ihmisiä varten. KUVA: MARKKU REKOLA Johto ei saa kieltää ongelmaa vaan sen pitää ryhtyä selvittämään, mistä on kysymys ja sitoutua itse olemaan mukana ratkaisuprosessissa, Reijula kertoo. FAKTAA Suomalaisten työtilojen kehittämisen merkittävänä ajurina tulevat olemaan EU:n energiansäästövelvoitteet, jotka tulee ottaa huomioon sekä vanhoja tiloja korjattaessa että uusia rakennettaessa. Tämä on hyvä tilaisuus rakennusalan eri sektoreiden asiantuntijoille, tilojen käyttäjille ja muun muassa terveydenhuollon ammattilaisille tuoda oma asiantuntemuksensa yhteiseen pöytään. Kuvaava esimerkki käyttöönsä sopimattomista, joustamattomista tiloista ovat vanhat keskussairaalat. Niisssä Johdon ja työntekijöiden pitää ryhtyä yhdessä selvittämään ja korjaamaan asiaa. Niin sanotussa sisäilmaryhmäkonseptissa nimetään vastuuhenkilöt eri ryhmistä on vaikea toteuttaa kehittyvää lääketiedettä, tutkimusta sekä potilaiden akuuttia ja ennalta suunniteltua hoitoa. Prosesseja tulisi sulavoittaa ainakin niin, että akuutti ja ennalta suunniteltu hoito olisivat eri puolilla sairaalaa. Maan hallitus ajaa työurien pidentämistä, työssä jaksamisen tukemista ja hyvinvoinnin edistämistä työssä. Jos ihmiset jaksavat töissä pitempään, valtiolla on enemmän rahaa kirstussa, jos eivät, rahaa on vähemmän. LÄHDE: KARI REIJULA 7ASKEL TOIMIVA TYÖTILA kuten johdosta, henkilöstöstä, työsuojelusta, kiinteistönomistajalta ja mielellään ulkopuolinen asiantuntija. Tulee asettaa tavoitteet, joihin kaikki yhdessä sitoutuvat. Erittäin tärkeää on järjestää hyvin toimiva viestintä, jotta kaikki tietävät, missä ollaan menossa, Reijula korostaa. Tee tiloista muuntojoustavia Rakennus- ja kiinteistöalalla on pitkään suunniteltu ja tehty tiloja, mutta unohdettu, ketä varten ne on suunniteltu. Reijula on kuitenkin ilokseen huomannut muutoksen. Rakennusala lähtee nyt kansainväliseen kilpailuun hakemaan itselleen kilpailuvalttia ja uutta palvelua kuuntelemalla tilojen käyttäjää jo niiden suunnittelusta alkaen ennen kuin ongelmia on syntynyt ja korjaamaan viat nopeasti. Ala on yllättäen kääntynyt myös terveysalan ihmisten puoleen. Tilat tehdään ihmisille ja ne ovat ihmisiä varten, Reijula muistuttaa. Toimistotilat tehdään nyt liian sattumanvaraisesti ja liian samanlaisilla malleilla, mikä merkitsee usein tilojen huonoa käytettävyyttä. Uudisrakennuksissa tulee välttää jäykkiä teknisiä rakenneratkaisuja ja tilakonsepteja, ja sallia muuntojoustavuus niin, että tiloja pystytään muuntamaan muuttuvia tarpeita varten, Reijula kehottaa. JOUNI SUOLANEN Huolehdimme työpaikkasi sisäilmasta. Sinulla on oikeus hyvään sisäilmaan riippumatta siitä, onko työpaikkasi toimisto, koulu vai päiväkoti. Sisäilma vaikuttaa terveyteesi ja hyvinvointiisi samoin kuin ruokavalio tai liikunta. Halton huolehtii työpaikkojen sisäympäristöistä ja ratkaisee niihin liittyviä ongelmia; on sitten kyseessä veto, huono ilmanlaatu tai työssä koettu oireilu. Kutsu meidät töihin! Olemme menestyksekkäästi ratkaisseet asiakkaidemme sisäilmahaasteet. Lue lisää: Halton - Enabling wellbeing

11 AJASSA TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU 8ASKEL ILMOITUSLIITE 11 ILOA LIIKUNNASTA VINKKEJÄ TUOTTAVUUTEEN Riitta Luoto Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti KUVA: SANNA KORKEE Tunnista työntekijöiden vahvuustekijät kehityskeskustelussa. Jos esimies-alais -suhteet hiertävät, työntekijöiden panos ei ole paras mahdollinen. Liikunnallinen toiminta, erityisesti työaikana, parantaa työaikaista vireyttä ja lisää yhteisöllisyyttä. Lyhytkin kuntosalituokio voi toimia - pitkille lenkeille ei ehdikään työpäivän aikana, UKK-instituutin tutkimusjohtaja Riitta Luoto kertoo. Liikuntaseteleillä ja vastaavilla yrityskohtaisilla alennuksilla lisätään vapaa-ajan liikunnan määrää. Tämä puolestaan lisää elämänlaadun niitä osa-alueita, jotka ovat yhteydessä toimintaan työroolissa, tarmokkuuteen ja jaksamiseen, Luoto jatkaa. YHTEINEN LIIKUNNAN ILO Tue työntekijöiden liikunnallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Esimerkiksi jalkapallojoukkuetoiminta tai yhteiset tempaukset lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä, ja sitä kautta työntekijöiden tuottavuutta. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM Liikunnalla iloa ja motivaatiota työyhteisöön Kysymys: Voiko työnantaja vaikuttaa henkilöstönsä työkykyyn ja motivaatioon liikunnan avulla? Vastaus: Henkilöstön kunnon ylläpito vaikkapa taukojumppien tai kuntoseteleiden avulla kannattaa, sillä se on suorassa yhteydessä työvireyteen ja jaksamiseen. Räätälöi houkuttelevaksi Luodon mukaan iso osa suomalaisyrityksistä on varmasti jo oivaltanut liikunnan merkityksen henkilöstönsä hyvinvoinnin edistäjänä. Siltikään monissa organisaatioissa kunnon kohottamisen tavoitetta ei ole aina osattu toteuttaa. Kysynnän ja tarjonnan pitäisi kohdata sopivasti, jotta liikunta ei koettaisi pakotteeksi. Ammattilaisten tuottamat, yrityksille räätälöidyt liikuntaohjelmat tuottavat parempia tuloksia kuin yksittäiset tempaukset ja kehotukset, jotka voivat jopa vähentää kiinnostusta asiaan, hän varoittaa. Tavoitteellinen ammattilaisten tekemä suunnitelma, joka perustuu työntekijöiden kunnon ja elintapojen selvittämiseen, lienee kustannustehokkain vaihtoehto. Jos tämä ei ole mahdollista, työterveyshuolto voisi opastaa taukojumpassa ja omaehtoisen liikunnan toteuttamisessa, liikuntasetelien lisäksi, Luoto summaa. NINA GARLO-MELKAS Muista positiivinen palaute. Kukaan ei jaksa, ellei saa positiivista palautetta silloin kun siihen on aihetta. Panosta työntekijöiden liikunta- ja elintapaohjelmaan. Ensin kannattaa selvittää työntekijöiden elintavat kokonaisuutena - sen jälkeen harkiten toteuttamalla tavoitteellinen ohjelma ammattilaisten avulla. Tue työntekijöiden liikunnallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Esim. jalkapallojoukkuetoiminta tai yhteiset tempaukset lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä, ja sitä kautta työntekijöiden tuottavuutta. Tunnusta työn ja perheen yhteensovittamisen tärkeys. Lapsiperheiden vanhemmat ovat tuottavia, koska ovat oppineet käyttämään vähän ajan tehokkaammin. Tähän tarvitaan ymmärrystä myös työnantajilta.

12 12 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU 9ASKEL AJASSA SYÖ RAUHASSA Mikael Fogelholm Terveydentutkimusyksikön johtaja KUVA: NINA DODD Nesteytyksen merkitys on ylikorostunut Kun dosentti Mikael Fogelholm pitää ravitsemustieteen luentoja Jyväskylän yliopistolla, opiskelijoilla on aina vesipullot mukana luennoilla. Veden nauttimisen merkitystä esimerkiksi työpäivän aikana on Fogelholmin mukaan korostettu liikaa. Nauti välipaloja ja lounas ja pidä taukoja työssä! Kysymys: Miten kannattaa syödä työpäivän aikana, jotta vireys ja työteho pysyvät hyvin yllä? Vastaus: Nauti tukeva aamupala, lounas työpaikalla tai ulkona ja hedelmiä välipaloiksi. Ravinnolla on kahdenlaista merkitystä pitkäaikaista, muun muassa yleisen terveyden ja vastuskyvyn ylläpitämisessä, sekä lyhytaikaisempaa vaikutusta, mikä näkyy jaksamisena ja pärjäämisenä työpäivän aikana. Ruuan avulla jaksetaan hyvin tai sitten vähän huonommin, mutta ruokailu tarjoaa myös mahdollisuuden taukoon. Juttelu työkavereiden kanssa ruokatauolla voi olla työssä jaksamisen kannalta vielä tärkeämpää kuin itse syöminen, terveyden tutkimuksen yksikön johtaja, dosentti Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta kärjistää. Fogelholm arvostaa suomalaista lounaskulttuuria, joka mahdollistaa myös poikkeamisen työpaikan ulkopuolella ja laajemman verkoston, kuten muiden osastojen työntekijöiden tapaamisen. Siksi hän ei suosittele monissa maissa yleistä välipalan tai lounaan syömistä oman tietokoneen äärellä. Nauti ruisleipää ja hedelmiä Fogelholm suosittaa syömään tukevan aamiaisen, koska sillä jaksaa hyvin aamupäivän. Jos aamiainen jää väliin, työpaikalla voi syödä aamukahvin kanssa ruisleivän ja hedelmän. Hedelmä on ehdottomasti paras välipala. Banaanista saa enemmän energiaa kuin Sokeri nousee hyvin nopeasti nautittaessa tyhjään vatsaan nopeasti imeytyvää, korkean GI:n hiilihydraattia kuten valkoista vehnää, limua, pullaa tai karkkia. Mitä monipuolisempi ateria on eli mitä enemmän siinä on rasvaa, kuituja, täysjyväviljaa ja vihanneksia sitä rauhallisemmin sokeri imeytyy. Kohtuullisen kokoisen aterian hiilihydraattien määrä on ylipäätään pienempi kuin suuren ruoka-annoksen, Mikael Fogelholm toteaa. Jokaisella ruualla on vaihteleva, oma GI:nsä. Erityisesti vihanneksissa indeksit ovat matalia. Ruokalajeja sekoitettaessa indeksit muuttuvat. Siksi Fogelholm mielestä joidenkin suosima indeksitaulukkojen seuraaminen on turhaa. GI on vain yksi osoitin ruuan terveellisyydestä monien muiden joukossa. HYVÄ RUOKA JA SEURA Lounasseura on usein yhtä tärkeää kuin itse ravinto. Pidä siis tauko työstä ja nauti terveellinen lounas hyvässä seurassa. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM omenasta tai appelsiinista. Lounas auttaa jaksamaan iltapäivän. Jos lähtee työstä suoraan harrastukseen, kannattaa nauttia iltapäivällä myös välipalaa. Kahvi ja pulla on surkea vaihtoehto, jos se on ainoa säännöllinen välipala työpaikalla, varsinkin jos henkilö ei liiku kovin paljon. Se alkaa näkyä pian vyötäröllä ja vaikuttaa muihin ominaisuuksiin. Huonoin vaihtoehto on se, jos on pitkään syömättä tyhjällä vatsalla ja nauttii sitten kahvin ja pullan, karkin tai suklaan. Silloin työteho heikkenee. Veren sokeri nousee nopeasti, mutta laskee yhtä nopeasti. Glykeeminen indeksi on yksi osoitin ruuan terveellisyydestä Glykeeminen indeksi (GI) kuvaa veren sokeripitoisuuden nousua. Siihen vaikuttaa se, kuinka paljon ja miten nopeasti imeytyvää hiilihydraattia keho saa. Ruokavalion korkea GI edistää diabeteksen syntyä. FAKTA Ihmisen nälän tunne on paljon muutakin kuin biologiaa. Tunne on usein todellinen tarve energiasta, mutta nälkä voi herätä myös tilannesidonnaisesti. Nälkä alkaa kurnia vatsaa, kun työkaverit lähtevät lounaalle. Kun hyvä ruoka tuoksuu nenään, se herättää usein vastustamattoman näläntunteen. Ihminen syö seurassa enemmän kuin yksin - ja myös silloin kun tarjolla on useampia ruokia. JOUNI SUOLANEN Näkkileipä on terveellistä Meillä on ruokia, joilla on korkea GI, mutta jotka ovat jostain muusta syystä hyvinkin terveellisiä. Esimerkiksi näkkileivässä on korkea GI, mutta pidän sitä selvästi erittäin terveellisenä ja hyvänä. Siinä on paljon viljakuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Mars-patukassa on matalampi indeksi, mutta se ei tietenkään ole yhtä terveellinen, Fogelholm sanoo. Nuorten diabetes on yleistynyt ilmeisesti osittain sokeripitoisten juomien takia. Diabeteksen yleistymiseen on Fogelholmin mukaan vaikuttanut vielä enemmän ja tärkeimpänä tekijänä lihavuuden yleistyminen. Siihen taas vaikuttaa muun muassa liikunnan ja yleisen aktiivisuuden vähentyminen. JOUNI SUOLANEN Ihminen tarvitsee vuorokaudessa parisen litraa nestettä, josta litra tulee jo ruuan mukana, ja litra juomien mukana. Jos on sellaisissa töissä, joissa on kuuma ja hikoillaan, silloin pitää muistaa juoda enemmän. Suurin osa töistämme ovat kuitenkin erittäin kevyitä, joten mitään isompaa lisäjuomisen tarvetta ei ole, Fogelholm korostaa. Nesteen tarpeen näkee yksinkertaisella tavalla katsomalla virtsan väriä. Tummankeltainen virtsa kielii siitä, että elimistössä on liian vähän nestettä. Normaalin keltainen virtsa kertoo normaalista nestetasapainosta, ja hyvin vaalea siitä, että nestettä on juotu enemmän kuin mitä elimistö tarvii sillä hetkellä. Vesi vanhin voitehista Jano tulee joko siitä, että keho on käyttänyt nestettä tai saanut suolaa. Kun natriumin määrä veressä nousee, se herättää janon tunteen. Tämä tapahtuu esimerkiksi silloin, kun ihminen hikoilee ja menettää enemmän nestettä kuin suolaa. Sama tapahtuu, kun syödään suolaista ruokaa, mutta ei juoda tarpeeksi nestettä. Fogelholm suosittelee vettä jano- ja nesteytysjuomana. Myös tee on hyvä juoma siihen tarkoitukseen. Urheilujuomista on apua pitkien urheilusuoritusten aikana,ei muuten. Tavallinen kraanavesi on Suomessa ehdottomasti paras juoma. En ymmärrä työpaikkojen juoma-automaatteja. Ne kuluttavat sähköä, eivätkä niiden kertakäyttöiset muovimukit ole myöskään kovin ekologinen vaihtoehto. Mukin kanssa pitäisi jaksaa mennä vessaan tai keittiöön valuttamaan vettä kraanasta. Useimmissa paikoissa kraanavesi on hyvää. Vesi on perusjuoma, Fogelholm toteaa. JOUNI SUOLANEN

13 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 13

14 14 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AMMATILLINEN NÄKÖKULMA Tutkimukset osoittavat riittävän luotettavasti, että hyvin toteutetut työhyvinvointipanostukset ovat taloudellisesti kannattavia työpaikan kannalta. Yhteiskunnan kannalta työhyvinvoinnilla vaikutetaan kustannuksiin, jotka ovat vuosittain kymmeniä miljardeja euroja. Aikainen eläköityminen muodostaa suurimman yhteiskunnallisen uhkakuvan. Miksi panostaa työntekijöiden hyvinvointiin? Työpaikoilla työhyvinvointi vaikuttaa ensisijaisesti työn tuottavuuteen ja sairauspoissaoloihin. Työhyvinvoinnin tehokas edistäminen edellyttää luotettavaa tietoa työpaikan tilasta, hyviä työhyvinvointia tukevia järjestelmiä ja työhyvinvointityöhön innostavia yhteisiä hankkeita. Parhaimmillaan sijoitetulle panostukselle saa jopa kymmenkertaisen tuoton. Menetyksen hinta on kova Suomessa menetetään vuosittain noin puoli miljoonaa työvuotta ennenaikaisen eläkkeellesiirtymisen seurauksena. Tämän menetyksen taloudellinen hinta on 21 miljardia euroa. EK:n laskelmien mukaan sairauspoissaolojen takia menetetään vuosittain noin työvuotta. Kun tähän lisätään työtapaturmien aiheuttamat kokonaismenetykset päädytään 25 miljardin kokonaiskustannuksiin. Makrotasolla nämä kustannukset muodostavat sen uhkakuvan, johon työhyvinvointia edistävällä työllä vaikutetaan. Vain kolmasosa johtaa Keväällä 2009 selvitettiin Excenta Oy:n ja TTL:n välisenä yhteistyönä Suomessa vuosittain tehtävien työhyvinvointipanostusten tasoa. Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa tutkimuksessa saatiin vastaukset 335 yritykseltä, jotka edustivat seitsemää toimialaa kaikissa kokoluokissa. Toimialat olivat valtio, kunta, teollisuus, rakentaminen, kauppa, kuljetus ja logistiikka sekä liike-elämän palvelut. Tutkimus osoittaa, että strateginen hyvinvointi on selkeästi johdettua vain n. 1/3-osassa suomalaisista yrityksistä. Tässä arviossa johtamisen edellytyksiksi nostettiin normaalit johtamisprosessin elementit sisällön määrittäminen, tavoitteet, suunnitelmat, resurssit, seuranta. Myös esimiesten roolissa suhteessa alaistensa hyvinvoinnin edistämiseen oli kehittämistä, vain 37% yrityksistä oli määrittänyt esimiehille roolin asiassa. Lisäpanostuksesta hyötyä Tutkimuksessa selvitettiin myös ensimmäistä kertaa Suomessa panostusten euromäärät. Keskimäärin suomalaisilla työpaikoilla panostettiin 789 :henkilöä kohden, mikä tarkoitta 1,9 miljardin euron kokonaissummaa vuodessa. Tästä summasta puolet vie henkilöstön koulutus (392 /v), työterveyshuollon osuus oli 223 /henkilö/v. Loppu jakaantui virkistys- ja kulttuuritoiminnan (133 /hlö/v), liikunnan (73 /hlö/v), TYHY-toiminnan (74 /hlö/v), projektien (43 /hlö/v) ja viestinnän (15 /hlö/v) kesken. STRATEGIA Kansainväliset ja Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että työhyvinvointipanostukset ensisijaisesti parantavat työn välitöntä tuottavuutta. Guy Ahonen Tutkimusprofessori Finnish Institute of Occupational Health KUVA: SANOMATALO AURINKO Vaikka panostukset henkilöstön hyvinvointiin ovat merkittäviä, ne ovat edelleen riittämättömiä työelämän haasteisiin verrattuna. Kansainväliset ja Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että työhyvinvointipanostukset ensisijaisesti parantavat työn välitöntä tuottavuutta. Seuraavaksi tärkeimmät vaikutukset koskevat eläkevakuutusmaksuja, sairauspoissaoloja ja sairauskuluja. Tuottavuus kasvuun Myös Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa-tutkimuksessa tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä työhyvinvointipanostusten tuottavuusvaikutuksista. Vastaajien mukaan työpaikan ilmapiiri ja henkilöstön sitoutuminen, työkyvyn parantuminen ovat tärkeimpiä tuottavuusvaikutusten synnyttäjiä. Dragsfärdin kunnassa vuosina toteutettu Druvan-projekti osoittaa, että jopa merkittävä työhyvinvointipanostuksen lisääminen voi olla taloudellisesti kannattavaa. Kunta 20-kertaisti työhyvinvointipanostuksesna ja sai sijoittamalleen panokselle 46 % tuoton. Druvan-mallin keskeisenä osatekijänä oli Ove Näsmanin ja Juhani Ilmarisen kehittämä Metal Age-menetelmä, joka osallistaa koko henkilöstön työpaikan kehittämiskohteiden löytämiseen ja kehittämistoimenpiteiden ideointiin. 5 TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN TÄR- KEIMMÄT PERIAATTEET: Tosiasiat ensin 1 Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Työpaikan pitää järjestelmällisesti kerätä ja koota tietoa henkilöstön tilasta ja kehityksestä. Yhteispeli käyntiin 2 Työhyvinvoinnin pitää olla yhteinen asia. Työpaikan kehittämisellä pitää olla koko henkilöstön tuki ja sitoutuminen. Strategia mukaan 3 Työhyvinvointi pitää liittää työpaikan strategiaan. Vain identifioimalla miten henkilöstön hyvinvointi liittyy organisaation toiminta-ajatukseen, johto voi aidosti olla sen takana. Ikäjakaumalle huomiota 4 Toimenpiteet pitää sopeuttaa henkilöstön ikärakenteeseen. Eriikäiset arvostavat eri asioita ja toimivat eri tavalla. Projektista voimaa 5 Projektit vievät asioita eteenpäin. Erityisesti pientyöpaikalla pitää aina olla käynnissä jokin merkittävä yhteinen työhyvinvointiprojekti, jota kautta henkilöstö voi tehokkaasti osallistua oman hyvinvointinsa edistämiseen. Suuremmilla työpaikoilla järjestelmien merkitys korostuu. Työterveyslaitos Helsingin Urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö Urheilulääketieteen säätiö Helsingin urheilulääkäriasema Puh Liikunta lääkkeeksi työssä jaksamiseen Työyhteisö ja esimiestyö Työura Työturvallisuus ja riskienhallinta Terveys ja työkyky Työympäristö Työhyvinvointi Muuttuva työelämä Testauksella yksilöllistä tietoa harjoitteluun ja tarkkuutta harjoituksen suunnitteluun Miksi? Ammattitaitoisen henkilökunnan avulla tutkimukset ja mittaukset huippuluokan testilaitteistolla avuksi liikunnallisen elämäntavan aloittamiseen ja työssä jaksamiseen. Milloin? Kun olet aloittamassa liikuntaharrastusta. Kun haluat seurata kuntosi kehittymistä. Sinulla on liikunnan harrastusta tai työkykyä rajoittava terveysongelma tai sairaus. Mitä? Liikuntalääketieteen erikoislääkärin vastaanotot, terveystarkastukset, kliiniset rasituskokeet, kuntotestaukset ja ohjeita harjoitteluun. Kehonkoostumusmittaukset. Ravitsemusneuvonta. Alaraaja-analyysit. Miten? Varaamalla aika numerosta Sinun ei tarvitse olla urheilija etkä tarvitse lähetettä. Paasikivenkatu 4, Helsinki, katso kartta Kehonkoostumuksen mittauksella tukea painonhallintaan

15 INSPIRAATIO HUOMIO TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 15 ASKEL 10 YHDISTÄ PALASET Elämänlaatua etsimässä Työhyvinvointi merkitsee positiivista työelämän laatua. Työelämän laadulla tarkoitetaan henkilöstön kokeman fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja taloudellisen suhteen laatua työorganisaatiossa. Henkilön työelämä ja henkilökohtainen elämä eivät tosiasiassa ole toisistaan erotettavissa, joten toisen tasapaino ja hyvinvointi parantaa toistakin. KUVAT: ISTOCKHOTO.COM

16 16 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU KERRO MIELIPITEESI, ME KUUNTELEMME! OSALLISTU KYSELYYN OSOITTEESSA Tavoitteemme on auttaa lukijoitamme menestymään. Mielipiteesi ja ajatuksesi ovat siis meille erityisen tärkeitä. Ryhtymällä kriitikoksi teet myös laajemmalti hyvää, sillä lahjoitamme jokaista saamaamme lukijavastausta kohden yhden euron Haitia auttavaan hyväntekeväisyyteen. AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN SINULLE VIELÄ PAREMPAA LUETTAVAA! Tervetuloa kertomaan mielipiteesi tästä ja muista Mediaplanetin teemalehdistä! AUTA HAITIA VASTAAMALLA KYSELYYMME PUH

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot