KÄYTTÄJÄT JA PÄIHDETYÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTTÄJÄT JA PÄIHDETYÖ"

Transkriptio

1 Toimintaterapia osana psykososiaalista kuntoutusta Alkoholi ja työkyky Ikäihmiset pärjäävät hoidossa Uutuuskirja motivointimenetelmistä päihdealan erikoislehti 1/2009 KÄYTTÄJÄT JA PÄIHDETYÖ tiimi 1/2009

2 sisältö 1/2009 "Motivaatiokäsitys on muuttunut asiakkaan staattisesta ominaisuudesta dynaamiseksi, vuorovaikutukseen sekä asiakkaan ja työntekijän väliseen yhteistyösuhteeseen perustuvaksi." Jouni Tourunen, sivu 27 Päihdealan erikoislehti Ilmestyy kuutena numerona Perustettu 1965 JULKAISIJA A-klinikkasäätiö TOIMITUS päätoimittaja Teuvo Peltoniemi toimitussihteeri Auli Saukkonen ulkoasu Kaija Savola Päihdehuolto suurten haasteiden edessä Lasse Murto Dopingaineita käyttävät kuntoilijat päihdetyön kohteena Tuuli Salospohja Toimintaterapia osana psykososiaalista kuntoutusta Heidi Fallenius Alkoholi ja työkyky Juhani juntunen Alkoholinkäytöllä yhteys varhaiseen eläköitymiseen Työ & tekijä: Työnohjauksen tutkija ja vaikka mitä muuta Auli Saukkonen Toinen tieto: Juureton Köyhyys keskellämme Jukka Heinonen Arviointitutkimus: Terveysneuvonta ollut menestyksekäs ja kustannustehokas interventio Ikäihmiset pärjäävät hoidossa nuorempia paremmin Luettavaa Tämä potilas kuuluu meille (kirja-arvio) Mailis Taskinen Näin järjestetään päihdeleiri (kirja-arvio) Auli Saukkonen Motivoivan haastattelun hengessä (kirja-arvio) Jouni Tourunen Uutisia TILAUKSET A-klinikkasäätiö Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki puhelin (09) , telefax (09) Vuosikerta 25 euroa TOIMITUSNEUVOSTO tutkimusprofessori Marja Holmila toimittaja Ulla Järvi johtaja Katriina Pajupuro päätoimittaja Teuvo Peltoniemi toimittaja Timo Pihlajaniemi johtajapsykiatri Kari Pylkkänen (pj.) johtaja Matti Rohunen neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti päätoimittaja Seppo Simola tutkimuspäällikkö Tuukka Tammi koulutuspäällikkö Mailis Taskinen kehittämispäällikkö Leena Warsell A-KLINIKKASÄÄTIÖ toimitusjohtaja Lasse Murto henkilöstön kehittämisjohtaja Tuula Annala johtava ylilääkäri Pekka Heinälä viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi talousjohtaja Kari Pätynen kehittämisjohtaja Ari Saarto Hallitus hallintoylihoitaja Riitta Flinck YTM Aulikki Kananoja (pj.) apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä toimialajohtaja Sakari Laari sosiaalityön johtaja Anna Liakka johtaja Jussi Merikallio kehittämispäällikkö Airi Partanen toimialajohtaja Erkki Torppa sosiaaliterapeutti Lasse Lehmusoksa (työntekijöiden edustaja) Tiimissä julkaistut kirjoitukset edustavat kirjoittajiensa, eivät välttämättä A-klinikkasäätiön kantaa. Tiimin kirjoitukset julkaistaan myös lehden internet-versiossa (www.a-klinikka.fi/tiimi) PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa ISSN (painettu lehti) ISSN (verkkolehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KANNEN KUVA: Harri Tahvanainen/GORILLA 2 tiimi 1/2009

3 LASSE MURTO pääkirjoitus Päihdehuolto suurten haasteiden edessä Moniammatillisen päihdetyön työmalli syntyi 1950-luvulla osana a-klinikkakeksintöä. Yli 50 vuotta A-klinikkasäätiö on kehittänyt ja tutkinut asiantuntijajärjestönä päihdepalveluita sekä toiminut päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä oikeuksien puolesta puhujana. Palvelujen tuottajana säätiön osuus on merkittävä, noin 40 prosenttia päihdehuollon erityispalveluista on säätiön ylläpitämiä. A-klinikkasäätiö on koko historiansa ajan palvellut myös ottamalla hoitaakseen valtion ja kuntien taholta tulleita erityistehtäviä. Näitä ovat mm. Järvenpään sosiaalisairaala, huumeriippuvaisten terveysneuvontatoiminta ja korvaushoito, lääkkeetön hoitovaihtoehto ja lasten ja nuorten pysäytyshoitomallin kehittäminen. Kehittämistyön jälkeen säätiö on lähes aina jatkanut toimintaa kuntarahoituksella, myös silloin, kun aloitteentekijä on ollut valtio. Uudet tehtävät ovat olleet tärkeitä ja mieluisia. Kuitenkin niiden pysyvän rahoituksen järjestämisen jääminen säätiön vastuulle on ollut vaikea ja raskas tehtävä. Nykyisin myös pitkiin kuntakumppanuuksiin perustuvien perustoimintojen rahoituksen varmuus on alkanut horjua. A-klinikkasäätiö on luonut rahoitusmallinsa tilanteessa, jossa kunnat vastasivat kumppanuuden hengessä vastuullisesti siitä, että hoitoon oli vuosittain käytössä riittävät resurssit. Tällä hetkellä kunnilla on tilaaja-tuottajamallin perusteella mahdollisuus vaihdella vuosittain herkästi tilausten määrää ja jättää yleishyödyllinen palvelujen tuottaja itse kamppailemaan toiminnan pyörittämisen lisärahoituksen hankinnan ja henkilökunnan työllistämisen kanssa. Päihdepalveluita viedään nyt markkina-ajatteluun, jossa perinteiset sosiaalipoliittiset perustelut ovat vaikeuksissa. Uusi näkemys liittyy uusliberalistiseen ajatteluun, joka kohtelee koko yhteiskuntaa markkinoina. Periaatteessa lähes kaiken tulee olla tuotteistettavissa, siis myytävissä ja ostettavissa. Tavaroituminen yhteiskunnan läpäisevä kaupallistuminen muuttaa ihmisten väliset suhteet hyötysuhteiksi ja rapauttaa näin pahimmillaan sosiaalisen solidaarisuuden ja vastuuntunnon muotoja. Hankintalaki ja sen tiukimpiin tulkintoihin pohjautuvat ostopalvelumallit seuraavat logiikkaa ja terminologiaa, joka on peräisin tavaratuotannosta. Moniongelmaisille suunnattuja palveluketjuja on lähes mahdoton tuotteistaa. Markkinoiden toimivuuden ja tiimi 1/2009 kilpailutuksen kritiikitön vaatiminen päihdepalveluihin on muodostumassa kohtuuttomaksi prosessiksi. Pitkälle viety kilpailuttaminen ja sitä kautta kuntamaksajalle tarjoutuva mahdollisuus vetäytyä pois rahoitusvastuusta hävittää järjestöpohjaisen palvelutoiminnan erityisluonteen ja pakottaa palvelujen tuottajat entistä tarkempaan asiakasvalikointiin. Vähitellen kaikki palvelujen tuottajat ovat kiinnostuneista samoista helpoista, "hyödyllisistä" ja hyvän hoitoennusteen asiakasryhmistä. Vaikeat ja kenties eniten tukea tarvitset ihmiset jäävät ilman apua. A-klinikkasäätiön toiminnan lähtökohtana on, ettei meillä ole oikeutta hylätä yhtään apua hakevaa sen perusteella, miten hänen ongelmansa ovat syntyneet tai mikä hänen maksukykynsä tai hyödyllisyytensä on yhteiskunnalle. Toimeksianto tulee ihmiseltä itseltään. Jokaiselle on tarjottava apua ja tukea jo kärsimysten lievittämiseksi. Päihteistä aiheutuvien haittojen määrä on tällä hetkellä sietämättömän korkealla. Viinaa juodaan enemmän kuin koskaan. A-klinikkasäätiön tulevaisuus asiantuntijajärjestönä ja palvelujen tuottajana on kiinni siitä, kuinka vastuullisesti yhteiskunta päättää vastata moniongelmaisten kansalaisten tuen ja avun tarpeesta. Emme voi pakottaa kuntia ostamaan enemmän palveluitamme, vaikka kasvavat päihdeongelmat kertovat tarpeen lisääntyneen. Voimme vain rohkeasti pitää esillä niitä arvoja, joihin suomalainen moniammatillinen päihdetyö pohjaa, nojata yli 50 vuoden ajalta kertyneeseen kokemustietoon ja lisätä tieteellisen tutkimuksen roolia hoidon vaikuttavuudesta. Mutta A-klinikkasäätiön ja muiden järjestötoimijoiden oma toiminta ei riitä. Myös valtion ja kuntien on kannettava oma vastuunsa etsimällä aktiivisesti rahoitusmalleja, joilla järjestöt voivat hoitaa ne erityistehtävät, joita julkinen valta on niille antanut. Lasse Murto on A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja.

4 DOPING- aineita käyttävät kuntoilijat päihdetyön kohteena tiimi 1/2009

5 Kansikuva viime syksynä julkaistusta Nuoret, liikunta ja doping -projektin esitteestä. DOPING Suomessa on tuhansia kuntosaliharrastajia, jotka hakevat tehoa harjoitteluun dopingaineista. He myös monesti vähättelevät käyttämänsä dopingin haittoja eivätkä pidä virallista informaatiota uskottavana. Millaisen päihdetyön keinoin heidät voisi tavoittaa? TUULI SALOSPOHJA x Tyypilliset dopingaineiden käyttäjät ovat kaupungissa asuvia iältään noin 26-vuotiaita miespuolisia kuntosaliharrastajia, joilla on ammattiin valmistava koulutus. Useimmiten he elävät mallikelpoista elämää ahkerasti töitä tehden tai opiskellen. Heidän säännölliset kuukausiansionsa ovat yleensä yli euroa kuukaudessa. Ainoana selkeänä paheena esiin nousee taipumus käyttää erilaisia päihteitä ja lääkeaineita terveydelle haitallisella tavalla. Vain murto-osa kaikista dopingaineiden käyttäjistä on kilpa- ja huippu-urheilijoita. Vuonna 1993 toteutetun varusmieskyselyn perusteella Suomessa on arvioitu olevan noin anabolisten hormonien kuntoilijakäyttäjää. Oma lokakuussa 2008 tarkastettu lisensiaatintutkimukseni antaa viitteitä siitä, että käyttö saattaa olla Suomessa nykyisin paljon yleisempää kuin aiemmin on arvioitu. Sen perusteella näyttää ilmeiseltä, että anabolisten hormonien lisäksi useat tuhannet suomalaiset käyttävät muun muassa efedriiniä tai klenbuterolia kuntosaliharrastuksensa tehostamiseen. Lisäksi jopa yli 5 prosenttia tutkimukseen vastanneista on harkinnut aloittavansa jonkin dopingaineen käytön tulevaisuudessa. Tutkimusaineistona käytettiin vuonna 2006 kerättyä kyselyaineistoa (N=1319) sekä asiantuntijahaastatteluja. Kyselyaineisto hankittiin erään kohderyhmän keskuudessa suositun internetfoorumin kautta. Aineisto on harkinnanvarainen, mutta jakaumiltaan melko edustava näyte noin :n vuotiaan suomalaisen kuntosaliharrastajan perusjoukosta. tiimi 1/2009 Sekä fyysisiä että psyykkisiä haittoja Kuntoilijat käyttävät dopingaineita muokatakseen kehoaan tai parantaakseen fyysistä suorituskykyään jopa satakertaisina annostuksina sairaudenhoidollisiin määriin verrattuna. Anabolisten hormonien väärinkäytön pahimpina fyysisinä haittavaikutuksina pidetään sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien sekä ennenaikaisen kuoleman kasvanutta riskiä, erilaisia sisäelinvaurioita ja vakavia hormonitasapainon muutoksia. Efedriini ja klenbuteroli, joilla käyttö usein aloitetaan, voivat aiheuttaa muun muassa sydämen rytmihäiriöitä ja kovaa päänsärkyä. Nuoret ja naiset ovat erityisiä riskiryhmiä dopingaineiden aiheuttamien terveyshaittojen suhteen. Dopingaineiden liikakäyttöön liittyy usein fyysisten haittojen lisäksi psyykkisiä terveysongelmia, kuten ahdistuneisuutta, masennusta, ärtyvyyttä ja jopa vakavia mielialahäiriöitä. On tyypillistä, että aineiden käyttö jatkuu kuuriluontoisesti jopa vuosikausia: monet jäävät koukkuun aineiden avulla hankittuun uuteen, entistä paremmin itse tyydyttävään ulkomuotoon. Anaboliset hormonit voivat aiheuttaa myös suoranaista fyysistä riippuvuutta, koska ne vaikuttavat huumausaineiden tavoin aivojen lääkeriippuvuutta välittäviin osiin. Dopingaineiden käyttöön liittyy usein myös muiden kehoa tai mieltä muokkaavien aineiden käyttöä. Dopingaineiden käyttäjät käyttävät päihteitä huomattavasti enemmän kuin ns. "naturaalit" dopingaineita käyttämättömät harrastuskumppaninsa. Tupakan, nuuskan ja kannabiksen käyttö on noin kaksinkertaista verrattuna naturaaleihin.

6 OPINGDOPI Vain murto-osa dopingaineiden käyttäjistä on kilpa- ja huippu-urheilijoita. Ekstaasin, amfetamiinin ja kokaiinin käyttö on dopingaineiden käyttäjien keskuudessa naturaaleihin nähden jopa kymmenkertaista. Yllättävän moni dopingaineiden käyttäjä on siis valmis uhraamaan terveytensä ikään kuin kahteen kertaan käyttämällä samaan aikaan riippuvuutta aiheuttavia ja kunnon kehittymistä heikentäviä päihteitä ja vakavia terveyshaittoja aiheuttavia dopingaineita. Kuntosaliharrastukseen vahvasti linkittyvä ravintolisien käyttö on dopingaineiden käyttäjillä erittäin yleistä, yli 90 prosenttia käyttää niitä säännöllisesti. Rahaa he kuluttavat dopingaineisiin ja ravintolisiin yhteensä keskimäärin 140 euroa kuukaudessa. Potenssilääkkeiden huvikokeilijoita tai -käyttäjiä dopingaineiden käyttäjistä on jopa 11,5 prosenttia, kun naturaaleissa heitä oli kyselyn mukaan vain 0,7 prosenttia. Näyttää siltä, että kun kehon manipuloinnissa ylitetään "luonnollisen" raja yhdellä alueella, tämän jälkeen se on todennäköisesti helpompi ylittää myös jollain muulla tavalla. Virallista informaatiota pidetään mitättömänä Dopingaineiden käyttäjät eivät miellä käyttöään terveydelle kovin haitalliseksi ainakaan käytön alkuvaiheessa tai verrattuna esimerkiksi huumeiden käyttöön. Monet käyttäjät suhtautuvat tietämiinsäkin terveyshaittoihin piittaamattomasti. Viiveellä esiin tulleita haittoja ei myöskään aina osata tai haluta yhdistää dopingaineiden käyttöön. Dopingaineiden liikakäyttö ja haittojen vähättely johtuvat paljolti siitä, että annostus- ja käyttöohjeita ei hankita yleensä lääkäriltä vaan muilta käyttäjiltä, internetistä tai alan "gurujen" kirjoittamista hormonioppaista. Virallisella informaatiolla on käyttäjille lähes mitätön merkitys. Yksi syy tähän on se, että ammatillisten tahojen koetaan yleisesti liioittelevan haittoja. Toisaalta aiheesta ei edes ole vielä tarjolla juuri tälle kohderyhmälle suunnattua terveysneuvontaa suomeksi. Dopingin käyttäjiä neulanvaihtopisteiden asiakkaina Terveysneuvontaa suunniteltaessa kannattaa ottaa mallia ehkäisevän huumetyön hyvistä käytännöistä. Huumeidenkäytöstä aiheutuvien haittojen määrää on onnistuttu vähentämään faktoihin perustuvan ja luotettavan riskitiedon jakamisen avulla. Haittojen vähentämistoimilla on saavutettu hyviä tuloksia myös käytön ehkäisyssä. Muissa Pohjoismaissa on ollut jo pitkään tarjolla erilaisia julkisin varoin rahoitettuja terveysneuvontapalveluita dopingaineita käyttäville kuntoilijoille. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa keskeisiä työmuotoja ovat internetissä tarjolla oleva riskitiedotus ja puhelinneuvonta. Aiheesta annetaan koulutusta ja neuvontaa myös muun muassa dopingaineiden käyttäjien läheisille, kuntosalien henkilökunnalle, terveydenhoitoalan ammattilaisille ja opettajille. Myös huumausaineiden käyttäjille suunnattujen terveysneuvontapisteiden henkilökuntaa tulee kouluttaa dopingaineiden käyttäjien kohtaamiseen. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa anabolisten hormonien käyttäjien määrä neulanvaihtopisteissä on lisääntynyt samaan aikaan kun suonensisäisten huumeiden käyttäjien määrä on tasoittunut. Joidenkin neulanvaihtopisteiden asiakkaista jopa yli 80 prosenttia on ensisijaisesti alle 25-vuotiaita anabolisten hormonien käyttäjiä. Suomessa käyttäjät hankkivat tarvitsemansa neulat vielä tällä hetkellä pääasiassa apteekeista, missä aiheellisen terveysneuvonnan ja tuen saaminen on joko kokonaan mahdotonta tai erittäin vähäistä. Rikoslainsäädäntö kaipaa tarkentamista Dopingaineiden käyttö kilpaurheilussa on helppo tuomita epäreiluna vilppinä muihin kilpailijoihin nähden. Nuorten kuntoilijoiden käytön ymmärtäminen ja siihen puuttuminen on vaikeampaa. Kuntoilijoita ei voida rangaista kilpaurheilun antidopingsäännöstöjen mukaan. Dopingaineiden käyttö ei ole Suomessa myöskään laitonta, vaikka dopingaineiden valmistuksesta, maahantuonnista ja levittämisestä sekä hallussapidosta levittämistarkoituksessa tuli vuonna 2002 rangaistavaa. Nykyisessä rikoslainsäädännössä on kuitenkin kohtia, joita tarkentamalla voitaisiin vaikuttaa aineiden saatavuuteen pimeillä markkinoilla ja tukea näin myös terveysneuvonnan tavoitteita. Ensinnäkin dopingaineiksi luettavien lääkeaineiden maahantuojalla pitäisi olla suomalaisen lääkärin määräämä resepti. Tämä vähentäisi dopingaineiden tuontimääriä henkilöliikenteessä. Toiseksi pitäisi tehdä selkeämpi rajanveto, mitä laittomasti maahantuotuun tavaraan ryhtyminen tarkoittaa, tiimi 1/2009

7 NGDOPING "Mulle kaikki heti nyt" -mentaliteetti valtaa alaa. kun kyseessä ovat dopingaineet. Kolmanneksi rikoslain dopingainelistaa pitäisi voida päivittää tarpeen mukaan. Neljänneksi dopingaineiden vienti ja kauttakuljetus pitäisi kriminalisoida. Tullin ja poliisin mukaan Suomesta on nimittäin hyvää vauhtia tulossa dopingaineiden kauttakulkumaa. On selvää, että osa aineista pyritään usein levittämään Suomessa. Terveeltä näyttäminen terveyttä tärkeämpää Tämän päivän nuoret taistelijat elävät arkeaan elinvoimaisten musiikkivideo- ja elokuvatähtien, hoikkien mainosvartaloiden ja herkkumarkkinoinnin ristitulessa. "Mulle kaikki heti nyt" -mentaliteetti valtaa alaa kärsivällisyydeltä nyky-yhteiskunnassa, jossa muutoksesta on tullut pysyvää. Tehokkuus on trendi, jonka halutaan näkyvän myös ulkomuodossa. Tällöin fyysisen terveyden edistäminen ei ole aina tärkeimpänä arvona mielessä. Terveeltä näyttäminen on nyky-yhteiskunnassa vallitsevien ihanteiden mukaan vielä olennaisempaa kuin terveenä oleminen, sillä terveys määritellään usein ulkonäön kautta. Yhä useammat tuntuvat olevan valmiita käyttämään apunaan kaikkia mahdollisia keinoja ulkonäkötavoitteidensa saavuttamiseksi. Useat seikat viittaavat siihen suuntaan, että dopingaineiden käyttö kilpaurheilun ulkopuolella on laajeneva ilmiö länsimaissa. Käytön terveyshaitat ovat moninaisia, ja niihin tuleekin suhtautua kansanterveydellisenä uhkana. Riskitiedotuksen ja terveysneuvontapalveluiden toteuttaminen sekä lainsäädännön täsmentäminen vaativat laaja-alaista yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Dopingaineiden kuntoilijakäyttäjät elävät leimallisesti keskiluokkaisten nuorten aikuisten elämää. Tämä tulisi ottaa huomioon myös tälle kohderyhmälle suunnattavaa terveysneuvontaa suunniteltaessa. Koska tyypilliset dopingaineiden käyttäjät hallitsevat elämäänsä yhteiskunnallisten mittareiden mukaan hyvin, myös terveysneuvonnan kohderyhmänä heihin tulee suhtautua itse ajattelevina ja aikaansa seuraavina kansalaisina. Julkisen terveydenhuollon viesti on kuitenkin melko kaukana Hollywood- ja pop-ikonien kuvallisesta viestistä. Yhteisen kielen löytäminen vaatii osapuolilta rohkeutta opetella puhumaan aiheesta avoimesti ja tasapuolisesti kohdatusten. tiimi 1/2009 DOPINGAINEET Aineet, joiden tarkoituksena on parantaa fyysistä suorituskykyä tai kasvattaa lihasmassaa tai lisätä näitä molempia. 1. Kilpa- ja huippu-urheilijoilta kielletyt dopingaineet Niiden käytön keskeinen tavoite on saavuttaa vilpillistä etua muihin kilpailijoihin nähden. Aineet luetellaan WADA:n ja ADT: n kiellettyjen lääkeaineiden ja menetelmien listalla. 2. Suomen rikoslaissa kriminalisoidut dopingaineet Näihin aineisiin kuuluvat synteettiset anaboliset steroidit ja niiden johdannaiset, testosteroni ja sen johdannaiset, kasvuhormoni sekä kemialliset aineet, jotka lisäävät testosteronin, sen johdannaisten tai kasvuhormonin tuotantoa ihmiskehossa. Käytön keskeiset tavoitteet ovat lihasmassan ja voiman lisääminen. 3. Kuntoilijoiden käyttämät dopingaineet Rikoslaissa mainittujen aineiden lisäksi erityisesti efedriini ja klenbuteroli. Niiden käytön keskeisimpiä tavoitteita ovat yleensä rasvanpolton tehostaminen ja harjoitustehon lisääminen. Tuuli Salospohja työskenteli vuosina projektipäällikkönä Elämä on parasta huumetta ry: n Nuoret, liikunta ja doping -projektissa. Artikkeli perustuu hänen lisensiaatintutkimuksensa "Tiukkaa lihhoo Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa". Tutkimus löytyy kokonaisuudessaan projektin internetsivuilta Salospohja jatkaa aiheen tutkimista opetusministeriön kolmevuotisella määrärahalla Turun yliopiston sosiologian laitoksella.

8 TOIMINTATERAPIA osana psyk Toimintaterapeutit ovat harvinainen ammattikunta päihdekuntoutuksessa. Toimintaterapeutti tekee työtään niin yksilöjen kuin ryhmien parissa. Työn tavoitteet ovat moninaiset, päämääränä voi olla esimerkiksi arjessa selviytymisen tai itsetuntemuksen tukeminen. HEIDI FALLENIUS x KUVAT: AULI SAUKKONEN Olen itse työskennellyt runsaat kolme vuotta toimintaterapeuttina Arabianrannan päihdeklinikalla, joka tarjoaa opiaattiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoitoa. A-klinikkasäätiön noin 700 työntekijän organisaatiossa meitä toimintaterapeutteja työskentelee vain kolme. Toimintaterapeutti on kuntoutusalan ammattilainen. Ammattinimikettä voi käyttää vain toimintaterapeutin suorittanut henkilö. Tutkinto on laajuudeltaan 210 opintopisteen arvoinen. Taustalla holistinen käsitys ihmisestä Toimintaterapeutin työn taustalla vaikuttaa holistinen käsitys ihmisestä, jolloin päihdekuntoutujan elämää ja kuntoutusta tarkastellaan ja rakennellaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, ottaen huomioon asiakkaan sekä fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen että henkinen ulottuvuus. Toimintaterapia perustuu asiakkaan toimintakyvyn arviointiin ja toiminnan terapeuttiseen käyttämiseen. Toiminta nähdään ihmisen luontaisena tarpeena toteuttaa itseään ja olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Päihdepuolella toimintaterapian ydinkysymyksiä voivat olla asiakkaan merkityksellisen ja tarkoituksenmukaisen arjen rakentaminen ja siinä selviytyminen päihteittä. Toimintaterapiassa asiakasta tuetaan pohtimaan uusia ajatusmalleja ja harjoittelemaan toimintamalleja konkreettisen toiminnan kautta. Toiminnan avulla asiakas saa mahdollisuuden mielikuva- ja tunnetason työskentelyyn, jolloin asioita voidaan tutkia ja tarkastella myös symbolisessa muodossa. Asiakkaan kanssa käytettävät toiminnat ja toimintamuodot rakentuvat toimintaterapeutin kliinisestä harkinnasta ja asiakkaan sen hetkisistä voimavaroista ja mielenkiinnon kohteista. Asiakkaalle annetaan palautetta toteutuneesta toiminnasta. Tällöin asiakkaan kyky tehdä havaintoja itsestään konkretisoituu. Arabianrannan päihdeklinikan naisten tunneryhmässä opeteltiin tunnistamaan ja nimeämään erilaisia tunteita. tiimi 1/2009

9 ososiaalista kuntoutusta Toimintamahdollisuuksia edistävä neuvonta ja ohjaus Toimintaterapeutin palvelujen tarvetta Arabianrannan päihdeklinikalla lähdetään usein pohtimaan ja arvioimaan esimerkiksi asiakkaan elämäntilanteiden muuttuessa ja pohdittaessa uusia hoidon motivaatiokeinoja. Klinikan työryhmässä halutaan kartoittaa, millaisia tukitoimia asiakas tarvitsee, jotta hän kykenee selviytymään arjestaan taitojaan vastaavalla tavalla. Pohdittavana voi olla myös asiakkaalle oikeanlainen kuntoutus- tai hoitovaihtoehto, opiskelun, työn tai päivätoiminnan aloittaminen, työkyvyn selvittäminen ja asiakkaan hoitomotivaation tai aktivaation ylläpitäminen. Toimintaterapian keinoin pyritään rakentamaan kuntoutuspolku asiakkaan taitoja vastaavaksi ja muuta korvaushoitoa tukevaksi. Asiakas ohjautuu toimintaterapeutille usein Arabianrannan päihdeklinikan henkilökunnan suullisella lähetteellä. Asiakkaan ensimmäinen toimintaterapiatapaaminen toteutetaan usein yhdessä omahoitajan kanssa, jotta yhteisistä säännöistä ja tavoitteista päästään sopimaan. Toimintaterapeutti osallistuu tarvittaessa myös asiakkaan hoitosuunnitelmakokouksiin, jolloin voidaan kartoittaa palvelujen tarvetta. Ydinkysymykseksi toimintaterapiaan ohjautuville asiakkaille Arabianrannan päihdeklinikalla nousee arjessa ja kodinhoidollisista asioista selviytyminen tarkoituksenmukaisella tavalla. Ne on hyvä kartoittaa, ennen kuin muuta kuntoutusta lähdetään rakentamaan. Toimintaterapeutti toimii lähiyhteistyössä klinikan sosiaaliterapeutin kanssa. Asiakkaan toimintakyvyn arvioinnin jälkeen palveluohjaus tai hoitoonohjaus siirtyy klinikan muulle henkilökunnalle. Motivaatio lähtee hyvän olon tunteesta Toimintaterapiassa käsitellään myös kuntoutujan päihdeongelmaa. Tarkoituksena on antaa tukea ja ohjausta asiakkaan opetellessa elämään päihteettömänä. Toimintaterapiaprosessin aikana asiakkaalle tarjotaan välineitä irtautumiseen päihdekeskeisestä kulttuurista. Ne voivat olla esimerkiksi erilaisten keinojen etsimistä ja harjoittelemista retkahdusten estämiseksi sekä päihteistä kieltäytymisen opettelua. Kuntoutujaa tuetaan erilaisia toimintamuoto- tiimi 1/2009 9

10 Toiminnan avulla asiakas saa mahdollisuuden mielikuvaja tunnetason työskentelyyn. ja käyttämällä omaan pohdintaan siitä, millainen ihminen hän on päihtyneenä tai selvänä. Tärkeää on selvittää, minkälainen hän itse haluaisi olla ja minkälaiseksi hän haluaa muuttua. Tavoitteena on luoda asiakkaalle kokemus päihteettömänä toimijana. Tausta-ajatuksena on, että motivaatio kuntoutumiseen lähtee yksilön omasta hyvän olon tunteen kokemuksesta ja terveydestä ilman päihteitä. Eri toimintamuotoja käyttämällä vahvistetaan asiakkaan kokemusta itsestä toimijana. Asiakkaalle annetaan palautetta toteutuneesta toiminnasta ja yrittämisestä. Uusien toimintatapojen tulisi tuottaa samanlaista tyydytystä kuin aiemman kielteisen toiminnan. Yksilölle ei saisi asettaa liian suuria vaatimuksia. Asiakasta tuetaan oikean polun löytämisessä ja häntä vahvistetaan omassa ongelmanratkaisun ja päätösten tekemisen tasapainottelussa. Itsetuntemuksen tukeminen on erittäin tärkeää. Tunteiden käsittelyn tukeminen toiminnallisin menetelmin voi helpottaa asiakasta, jolle on vaikea ilmaista tunteitaan esimerkiksi siksi, että niille ei löydy sanoja. Toimintaterapiassa kuntoutujalle annetaan mahdollisuus työstää ja tutkia mielenmaailmaansa esimerkiksi luovien ja ilmaisevien toimintamuotojen avulla. Niitä voivat olla esimerkiksi kuvallinen ilmaisu, kirjoittaminen ja musiikki. Tavoitteena toimintaterapiassa on asiakkaan kokemuksellisen minän vahvistaminen. Toimintaterapian keinoin mahdollistetaan asiakkaalle ajatusten ja tunteiden liittämistä itseen ja itseä edustavaksi. Apuna erilaisia testejä Toimintakyvyn arvio perustuu arviointiin toiminnallisissa tilanteissa yksilö- ja ryhmätapaamisissa. Jotta asiakkaan kyvyt yleistää taitojaan tulisivat näkyväksi, arviointia on hyvä tehdä eri ympäristöissä. Toimintakyvyn arvioinnissa käytetään mm. haastattelua, strukturoitua toiminnan havainnointia ja erilaisia suoriutumisen testejä. Standardoitujen testien ja mittausvälineiden lisäksi arvioinnissa hyödynnetään erilaisia itsearviointitestejä. Arviointi Arabianrannan päihdeklinikalla koostuu noin 6 8 tapaamiskerrasta noin kahdeksan viikon ajalla. Toimintakyvyn arviointiin kuuluu asiakkaan sen hetkisen elämäntilanteen selvittäminen, asiakkaan päihdehistorian kartoittaminen, päihteidenkäytön vaikutus hänen toiminnalliseen historiaansa sekä tulevaisuuden näkymät. Lisäksi huomioon otetaan asiakkaan tavat ja tottumukset, toiminnalliset roolit, toimintaympäristöt sekä psykososiaaliset ja kognitiiviset taidot ja valmiudet. Välineinä voidaan käyttää toimintaterapian strukturoituja haastattelumenetelmiä, kuten OPHI-II (toimintahistoriaa kartoittava itsearviointiväline), ACIS (kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja arvioiva mittari). Asiakkaan työkykyä arvioidessa voidaan käyttää mm. strukturoitua WRI-haastattelua (työroolia arvioiva haastattelu). Toimintaterapiaan tarkoitettu kognitiivinen testi LOTCA II voi olla myös yksi käytettävistä arviointivälineistä. Toimintakyvyn arvioinnissa on hyvä tarkastella myös asiakkaan toimintakokonaisuuksien hallintaa, kuten itsestä huolehtimista, asioimiseen ja kotielämään liittyviä toimintoja, yhteiskunnallista osallistumista sekä tapaa viettää vapaa-aikaa. Yksi osa-alue toimintakyvyn arvioinnissa on asiakkaan ajanhallinnan ja organisointikyvyn arviointi. Toimintaterapeutti voi myös arvioida asiakkaan motorisia ja prosessitaitoja kuten liikkumisen taitoja, koordinaatiota, voimankäytön säätelyä ja kehon hallintaa tai tarkastella asiakkaan sensorisia valmiuksia. Psyykkisten taitojen ja valmiuksien tarkastelussa voidaan kartoittaa ja arvioida asiakkaan kykyä omien tunteiden tunnistamiseen, tunteiden ilmaisua ja hallintaa toiminnan aikana. Arvioitaessa asiakkaan sosiaalisia taitoja ja valmiuksia tarkastel- LOTCA II -paketti sisältää erilaisia testejä. Testillä, jossa tehtävänä on sijoittaa mallin mukaan vihreitä nappuloita reikälaudalle, arvioidaan hahmottamistaitoja, silmän ja käden yhteistyötä ja sorminäppäryyttä. 10 tiimi 1/2009

11 Itsetuntemuksen tukeminen on erittäin tärkeää. Mitä saa 20 eurolla, mietittiin arjenhallintaryhmässä. Toimintaterapeutti Heidi Fallenius esittelee yhteisen pohdinnan tuloksia. kuntoutuksen tarpeen sekä taidot ja valmiudet. Toimintaterapeutin ohjaamiin suljettuihin teemallisiin ryhmiin asiakkaat valitaan ensin keskustelemalla ryhmän tarkoituksesta työryhmän kanssa. Mahdolliset ryhmään soveltuvat asiakkaat haastatellaan ja kartoitetaan heidän motivaatiotaan. Arabianrannan päihdeklinikalla toimintaterapeutilla on työparinaan ryhmissä myös toinen ohjaaja työryhmästä. Ryhmien sisältöä suunniteltaessa huomioidaan myös asiakkaiden omat ajatukset ja toiveet ryhmäkertojen sisällöistä. Ryhmissä käytetään toimintaa auttamaan virittäytymistä kuhunkin teemaan ja helpottamaan yleistä keskustelua. Toimintaterapeutin ohjaamia ryhmiä Arabianrannan päihdeklinikalla ovat olleet avoimet ryhmät, kuten retki- ja elämysryhmä. Suljettuja ryhmiä ovat olleet naisten ja miesten ryhmät, arkista selviytymistä sekä ajanhallintaa tukeva kehoremonttiryhmä, oman kehon hallintaa ja tuntemusta lisäävä rentoutusryhmä sekä vaihtoehtoisia toimintamalleja tarjoava ja kokeileva teematorstairyhmä. Bentsoryhmä on tarjonnut apua ja tukea bentsodiatsepiinivieroitukseen. laan asiakkaan kykyä asiayhteyteen ja tilanteeseen sopiviin vuorovaikutustaitoihin ja sosiaalisten viestien ymmärtämiseen, tuottamiseen ja hallitsemiseen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Sekä avoimia että suljettuja ryhmiä Puutteet vuorovaikutustaidoissa ja vetäytyminen sosiaalisista suhteista voivat haitata elämää. Ryhmät tarjoavat asiakkaille suojaa, tukea ja erilaisia toimintamalleja erityisesti silloin, kun ne takaavat myös riittävän etäisyyden säilyttämisen tunteen. Toiminnallisissa luovissa ryhmissä potilaalla on mahdollisuus työstää mielenmaailmaansa ja ilmaista tunteitaan. Ryhmien käyttö ei ole itseisarvo vaan sopivin kuntoutusmuoto valitaan yksilöllisistä lähtökohdista. Ryhmät ovat olleet Arabianrannan päihdeklinikalla suosittuja, innostavia ja motivoivia niin ohjaajille kuin potilaille. Uusia ryhmäkokonaisuuksia suunniteltaessa toimintaterapeutti huomioi asiakkaidensa hoidon tai tiimi 1/2009 KIRJALLISUUS: Heidi Fallenius & Kati Laitinen: Muotoutuva kaksoisdiagnoosi ja saventyöstäminen toimintaterapiassa. Opinnäytetyö. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Rose Hagedorn (ed.): Tools for Practice in Occupational Therapy. Churchill Livingstone Sisko Salo-Chydenius: Yhdessä harkittu toiminta Mitä asiakaskeskeisyys on toimintaterapian mielenterveystyössä. Toimintaterapian pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, terveystieteen laitos Thelma Sumsion (ed.): Client-Centred Practice in Occupational Therapy. A Guide to Implementation. Churchill Livingstone Elizabeth Townsend et al.: Enabling Occupation An Occupational Therapy perspective. Canadian Association of Occupational Therapists Heidi Fallenius työskentelee toimintaterapeuttina Arabianrannan päihdeklinikalla. 11

12 Alkoholi ja työkyky Alkoholin liikakäyttö voi johtaa sairauksiin lähes kaikissa ihmiselimistön elimissä. Sillä on vaikutuksensa myös ihmisen työkykyyn. Tilastojen mukaan alkoholisairaudet ovat yhä useammin työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisperusteena. JUHANI JUNTUNEN x Alkoholin aiheuttamien terveyshaittojen arviointi työkykymielessä ei aina ole helppoa. Sairausvakuutusjärjestelmä huolehtii alkuun alkoholinkäytöstä aiheutuvan työkyvyttömyyden sosiaaliturvasta. Pitkittyneissä työkyvyttömyyksissä joudutaan pohtimaan työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea. Tällöin nousee keskeiselle sijalle alkoholin aiheuttamien sairauksien vaikeusaste ja pysyvyys. Pelkkä alkoholinkäyttö ilman merkittäviä elinvaurioita ja toiminnallisia haittoja ei yleensä oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Joissain tapauksissa alkoholismi ilman elinvaurioita aiheuttaa työkyvyttömyyden. Tällöin vaikea alkoholismi ja syrjäytyneisyys ovat sitä luokkaa, ettei työkykyä voida palauttaa. Työkyvyttömyys Työkyvyttömyys on juridinen käsite, johon liittyy aina lääketieteellinen arvio. Työkyvyttömyyskäsitteen sisältö riippuu sovellettavasta sosiaalivakuutuksen lajista eikä lääketieteestä. Työkyvyttömyys on lainsäädännössämme tarkoin määritelty ja meillä on useita työkyvyttömyysmääritelmiä. Esimerkiksi julkisen sektorin ammatillisen työkyvyttömyyden käsite poikkeaa työeläkelakien mukaisesta yleisen työkyvyttömyyden käsitteestä. Kansaneläkelain mukaisessa työkyvyttömyyden määritelmässä korostetaan kohtuullisen toimentuloturvan hankkimiseen tarvittavaa työkykyä. Työeläkelaissa puhutaan kyvystä hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Molemmissa laeissa on joustavia normeja, jotka sallivat varsin laaja-alaisen harkinnan työkyvyttömyysratkaisuissa. Työkyky Työkykyä ei ole laissa tarkemmin määritelty. Vakuutuslääketieteen keskeinen ongelma-alue onkin jäljellä olevan toimintakyvyn ja työkyvyn arviointi. Työkyky on muuttuva ominaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät: sairaus, vika tai vamma, motivaatiotekijät, elin- ja työympäristön vaatimukset ja niiden suomat edellytykset sekä ihmisen sosiaaliset mielikuvat. Tällaisen ilmiön tutkiminen on vaikeata sen monisyisyyden takia ja erityisesti alkoholiongelmaisten kohdalla. Työkykyä arvioidaan monella taholla: potilaiden oma arvio työkyvystään on varsin osuva, samoin työyhteisön arviointi. Terveydenhuollon ammattilaisen arvio tarjoaa työkyvystä objektiivista lääketieteellistä tietoa. Tässä hoitavan lääkärin ja työterveyshuollon arvio on keskeisessä asemassa. Työvoimaviranomaisten arvio työkyvystä tuo esille paikallisen työvoimapoliittisen näkökulman potilaan työllistymismahdollisuuksista. Kaikki nämä tiedot ovat eläkevakuutuslaitoksen käytettävissä työkyvyttömyyseläkkeitä harkittaessa. Alkoholisairaudet ja työkyvyttömyys Alkoholin liiallinen käyttö voi johtaa sairauksiin lähes kaikissa elinjärjestelmissä. Ruoanasulatuskanavan sairaudet, sydän- ja verisuonitaudit, mielenterveyden häiriöt, hormonaaliset sairaudet, verenkuvan muutokset ja hermoston sairaudet ovat yleisiä alkoholisteilla. Työkyvyttömyyteen johtavat usein pitkälle edennyt maksakirroosi, krooninen haimatulehdus ja sydänlihassairaudet. Myös mielenterveyden häiriöt, kuten masentuneisuus, ahdistuneisuus, persoonallisuushäiriöt, kaksisuuntaiset mielialahäiriöt ja psykoottiset häiriöt olivatpa ne sitten alkoholinkäytön syy tai seuraus ovat merkit- 12 tiimi 1/2009

13 Kuvio 1. Alkoholisairauksien osuus voimassa olevista työkyvyttömyyseläkkeistä (%). Lähde: Stakes, Päihdetilastolliset vuosikirjat % = Kelan myöntämät eläkkeet 2= yksityisen ja julkisen sektorin työeläkkeet n alkoholisairaus eräänä työkyvyttömyyssyynä n alkoholisairaus pääsairautena tävä työkyvyttömyyden syy alkoholiongelmaisilla. Tärkeimmät työkykyyn vaikuttavat haitat tulevat hermoston alkoholisairauksista. Nämä voidaan käytännössä jakaa akuutteihin ja kroonisiin alkoholisairauksiin sekä vieroitusoireisiin. Akuutit sairaudet eli humala ja alkoholimyrkytys sekä vieroitusoireet, kuten krapula, epilepsia, hallusinoosi ja delirium tremens, johtavat lyhytaikaiseen työkyvyttömyyteen. Alkoholin aiheuttamat elimelliset aivosairaudet, kuten amnestinen oireyhtymä, Wernicke-Korsakoffin oireyhtymä, dementia ja pikkuaivojen rappeutuma johtavat työkyvyttömyyteen missä ammatissa tahansa. Ääreishermoston alkoholisairaudet voivat merkittävästi alentaa työkykyä raskaissa ammateissa. Alkoholimaksasairauksista maksankovettuma eli maksakirroosi on merkittävin työkyvyttömyyden syy. Sitä edeltää usein pitkäaikainen alkoholinkäyttö ja toistuvat maksatulehdukset. Maksakirroosi on alkuvaiheessa parannettavissa, mikäli alkoholinkäyttö lopetetaan. Myöhemmässä vaiheessa se johtaa työkyvyttömyyteen huonokuntoisuuden ja vatsaonteloon kertyneen nesteen vuoksi. Alkoholin aiheuttama haimatulehdus voi olla kohtalokas jo ensimmäisellä kerralla. Toistuvat haimatulehdukset johtavat usein krooniseen haimatulehdukseen, jonka aiheuttama työkyvyttömyys on ajan mittaan selvä. Oman ongelmansa työkyvyttömyysharkinnassa muodostavat alkoholin aiheuttamat verenkuvamuutokset, kuten anemia sekä immuunijärjestelmän muutokset. Näiden seurauksena mm. infektioherkkyys lisääntyy ja potilas voi olla huonokuntoinen. tiimi 1/2009 Nämä muutokset ovat kuitenkin yleensä palautuvia eivätkä ne johda pysyvään työkyvyttömyyteen. Työkyvyttömyystilastot Alkoholisairauksien aiheuttaman työkyvyttömyyden laajuutta pohdittaessa voidaan tarkastella eläketilastoja. Niiden mukaan alkoholisairauksien osuus myöntämisperusteena kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä näyttäisi jatkuvasti kasvavan (kuvio 1). Alkoholista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä ovat varmuudella ne, joissa alkoholisairaus on tilastoitu pääasiallisena työkyvyttömyyden syynä. Alkoholisyyn merkitys jää epäselväksi niissä tapauksissa, joissa alkoholisairausdiagnoosi on muiden diagnoosien joukossa. Myös ns. maskeerautuneiden alkoholisairauksien osuus on huomioitava. Näillä tarkoitetaan tapauksia, joissa alkoholisairaus ei näy diagnooseissa lainkaan vaan niiden sijasta käytetään muita elimellisten tai psykiatristen sairauksien diagnooseja. Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisuprosessi Työkyvyttömyyseläkkeet ratkaistaan auktorisoiduissa eläkelaitoksissa, kuten kansaneläkepuolella Kansaneläkelaitoksessa, työeläkepuolella julkisella sektorilla Valtiokonttorissa ja Kuntien eläkeva- Työkyky on muuttuva ominaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät. 13

14 Potilaiden oma arvio työkyvystään on varsin osuva, samoin työyhteisön arviointi. kuutuksessa sekä yksityisellä sektorilla eläkevakuutusyhtiöissä. Ratkaisuprosessissa (kuvio 2) asiantuntijat pohtivat huolellisesti eläkkeenhakijan terveydentilaa, työhistoriaa ja asiaan kuuluvaa juridiikkaa. Mikäli eläkevakuutuslaitos tai -yhtiö päätyy hylkäysratkaisuun kuten tapahtuu noin viidesosassa hakemuksista hakija voi maksutta valittaa muutoksenhakuelimiin, joissa eri asiantuntijat käsittelevät asiaa uudelleen. Tässä prosessissa hakijoiden oikeusturva toteutuu varsin hyvin, koska kohtuuttomat hylkäykset muuttuvat melko varmasti. Hoitava lääkäri ja vakuutuslääkäri Alkoholiongelmaisten työkyvyn arvioinnissa hoitavan lääkärin kirjoittamalla SVB-lausunnolla on keskeinen merkitys. Sillä pyritään välittämään potilaan todellisuus vakuutusyhtiölle. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu tyydyttävästi, ja voidaan päätyä kohtuuttomaan ratkaisuun. Hoitava lääkäri tuntee parhaiten potilaansa terveydentilan ja hänen tehtävänään on etiikkansa mukaisesti huolehtia potilaastaan parhaansa mukaan. Tähän sisältyy myös erilaisten sosiaalietuuksien hakemiseen tähtäävien lausuntojen kirjoittaminen. Vakuutuslääkäri ei ole viisaampi kuin hoitava lääkäri, vaan hän pyrkii suhteuttamaan yksittäistapaukset kokonaisuuteen ja vallitsevaan ratkaisukäytäntöön. Tähän hänellä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet kuin hoitavalla lääkärillä. Vakuutuslääkäri pyrkii varmistamaan, että samalla tavalla sairaat saavat samanlaisen kohtelun sosiaalivakuutusjärjestelmässä, jolloin sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu. Hän noudattaa työssään vakuutuslääketieteen asiantuntijuuden etiikkaa. Päihderiippuvaisen työkyvyttömyyskriteerit Päihderiippuvainen henkilö on työkyvytön, jos hänellä on työkykyä selvästi alentavia somaattisia sairauksia tai jos päihderiippuvuuden taustalla on merkittävä psykiatrinen sairaus, johon hoito ei ole tehonnut yrityksistä huolimatta. Myös alkoholismi ilman elinvaurioita voi aiheuttaa työkyvyttömyyden. Silloin kyseessä on usein vaikea alkoholismi, jonka aiheuttama syrjäytyneisyys on sitä luokkaa, ettei työkykyä voida palauttaa. Kun päihderiippuvainen henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä, asia tulee ratkaista samalla tavoin kuin muutkin työkyvyttömyyseläketapaukset. Erityisen tärkeää on huomioida varsinaisen sairauden aiheuttaman toimintakyvyn aleneman ohella potilaan mahdollisuudet toipua päihderiippuvuudesta. Niitä voidaan arvioida mm. aikaisempien hoito- ja kuntoutusyritysten perusteella. Näiden perusteella ratkaistaan työkyvyttömyyseläkkeen kesto. Mikäli työkyvyn palautumisen ennuste on hyvä, eläke myönnetään kuntoutustukena eli määräaikaisena. Oman ongelmaryhmänsä muodostavat syrjäytyneet alkoholistit, joilla ei ole työtä johon palata. Heidän kohdallaan pitää arvioida, ovatko he oikean sosiaaliturvan piirissä: mikäli he ovat työkyvyttömiä, he kuuluvat työkyvyttömyyseläkkeelle. Tähän pyrkii mm. ELMA-projekti. Terveysperusteisten tukijärjestelmien lisäksi toimeentuloturvaa on saatavissa työttömyyspäivärahan, eläketuen, työmarkkinatuen asumistuen ja toimeentulotuen muodossa. Professori, vakuutuslääketieteen dosentti, neurologian erikoislääkäri Juhani Juntunen työskentelee ylilääkärinä Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Eterassa. Kun päihderiippuvainen hakee työkyvyttömyyseläkettä, asia tulee ratkaista samalla tavoin kuin muutkin työkyvyttömyyseläketapaukset. 14 tiimi 1/2009

15 Alkoholinkäytöllä yhteys varhaiseen eläköitymiseen Runsaalla alkoholinkäytöllä on vahva yhteys aikeeseen hakeutua työkyvyttömyystai varhaiseläkkeelle, selvisi Kuntien eläkevakuutuksen tutkimuksesta. Yli 250 grammaa alkoholia (yli 20 alkoholiannosta) viikossa käyttävillä oli noin kaksi kertaa ja yli 500 grammaa alkoholia viikossa käyttävillä lähes kolme kertaa useammin vahvoja aikomuksia siirtyä varhaiseläkkeelle, kun heitä vertasi alkoholia kohtuullisemmin käyttäviin. Kuntien eläkevakuutuksen tutkimuksessa selvitettiin, miten persoonallisuuspiirteet, elämäntapahtumat, ihmissuhteet ja riskikäyttäytyminen ovat yhteydessä työssä jatkamiseen. Yksi tekijä, jonka yhteyttä toiveeseen siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle tutkittiin, oli alkoholinkäyttö. Tutkimus perustuu noin työikäisen suomalaisen valtakunnalliseen seuranta-aineistoon. Tuloksista selvisi, että runsaasti alkoholia kuluttavat mutta myös täysin raittiit jäävät kohtuukäyttäjiä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle. Tutkija Karoliina Harkonmäen mukaan täysraittiiden kohonneeseen eläkeriskiin vaikuttaa ehkä se, että alkoholinkäyttö on pitänyt lopettaa sairastumisen takia. Humalahakuisesti juovilla, jotka samaan aikaan käyttivät psyykenlääkkeitä, oli yli 7-kertainen riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle verrattuna niihin, joilla ei ollut alkoholin ongelmakäyttöä eikä psyykenlääkkeiden käyttöä. Myös varhaiseläkkeelle suuntautuminen oli heillä viisi kertaa yleisempää. Tutkimuksen tulokset ker- Kuvio 2. Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisuprosessi. MITEN RATKAISTAAN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE? Terveydentila Työhistoria Juridiikka Vakuutusyhtiö tai -laitos käsittelijät ratkaisijat juristit asiantuntijalääkärit päättäjät tovat laajemminkin alkoholia rankasti käyttävien kurjasta tilanteesta. Alkoholin ongelmakäyttöön olivat yhteydessä stressi, vakavat masennusoireet ja kuormittavat tapahtumat lapsuudessa ja aikuisena. Huomattavat vaikeudet työpaikalla esimiehen kanssa lisäsivät alkoholin ongelmakäyttöä. Myös psyykenlääkkeiden ja alkoholin käytön välillä oli yhteys. Mitä enemmän lääkkeitä oli käytetty viimeisen 12 kuukauden aikana, sitä runsaampaa ja ongelmallisempaa oli alkoholinkäyttö. AS Karoliina Harkonmäki, Markku Koskenvuo & Pauli Forma: Tahdon asia? Näkökulmia työssä jatkamiseen ja terveyteen. Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 3/2008. Raportti myös internetissä: > Lisäselvitykset Muutoksenhakulautakunta juristit asiantuntijalääkärit työelämän asiantuntijat Vakuutusoikeus juristit asiantuntijalääkärit työelämän asiantuntijat tiimi 1/

16 AULI SAUKKONEN x Työnohjauksen tutkija ja vaikka mitä muuta Minkä takia päihdetyössä on työnohjausta? Mitä siltä halutaan? Mahdottomiako? Vantaan katkaisuhoitoaseman esimies Jari Salonen on pohtinut sosiaalityön työnohjausta ja ollut kirjoittamassa teemasta myös oppikirjaa. Työnohjausta pidetään itsestään selvänä. Sitä pitää olla ja siihen pitää mennä. Vähemmän on mietitty, miksi ja mihin vaivaan sitä tarvitaan. Kun Jari Salonen kertoo työuransa kulusta, heikompaa alkaa pyörryttää. Kymmenessä vuodessa mies on ehtinyt moneen. Ehkä olen vähän huono keskittymään. Tai keskityn aikani, ja joko saan hommasta mielestäni kaiken irti tai kyllästyn siihen muuten. Luopuminen ei ole ollut mulle koskaan erityisen hankalaa. En ehkä ole niin turvallisuushakuinen, hän selittää. Aiemmassa elämässään Jari Salonen oli merkonomi, joka työkseen myi rakennustarvikkeita. Työ meni alta 1990-luvun lamassa. Tuli mieleen, että olisi otollinen hetki opiskella. Aikuisopiskelija suoritti opintoja tiukkaan tahtiin. Päihdetyössä hän aloitti työharjoittelijana Helsingin itäisellä A-klinikalla ja jäi vakityöhön sosiaaliterapeutiksi Myös gradun aihe löytyi työpaikalta. Itäisellä A- klinikalla aavisteltiin, että asiakkaita oli kuollut paljon. Salonen selvitti sosiaalityön pro gradussaan, paljonko. Vastaus: kymmenen vuoden aikana asiakkaina olleista 11 prosenttia, kaksi kolmannesta alle 50-vuotiaana. Mihin kuoltiin, jäi hämäräksi, sillä kuolinsyytietoja ei saatu käyttöön tutkijan harmiksi. Monta rautaa tulessa Jatko-opinnot kiinnostivat ja yliopistolta houkuteltiin lupaavaa tutkijanalkua jatko-opintoihin. Aihe oli hakusessa. Jari Salonen oli siirtynyt 1999 Helsingin JARI SALONEN 16 tiimi 1/2009

17 itäisen A-klinikan Vuosaaren sivupisteen johtavaksi sosiaaliterapeutiksi ja tutustunut siellä työnohjauskuvioihin. Huomasin, että sosiaalityön työnohjausta ei ollut tutkittu ollenkaan. Ajattelin, että siinä voisi olla hyvä aihe. Sain paikan sosiaalityön valtakunnallisesta tutkijakoulusta. Se oli neljän vuoden periodi, jonka tarkoitus oli tuottaa väitöskirja. Mutta eihän se sitä tuottanut. Syy saattoi olla, että Salonen oli johkaantunut muuhun tekemiseen. Hän toimi tutkijana sosiaalisen sovittelun projektissa, laajassa sosiaalityöntekijöiden työtä kartoittaneessa Konstikas sosiaalityö -tutkimuksessa, sovittelun valtakunnallistamisen kuntakyselyssä ja Espoon Diakoniasäätiön asumispalveluprojektissa. Työtä teetti lisäksi pari hallinnollista yliopistohanketta. Tämän lisäksi Salonen piti yllä kosketusta päihdetyöhön työnohjaajana päihdehoitopaikoissa ja A-klinikkasäätiön Päihdelinkin neuvontapalvelun vastaajana. Runsas vuosi sitten Jari Salonen aloitti työt Vantaan katkaisuhoitoaseman esimiehenä Myyrmäessä. Hän tunsi palanneensa juurilleen. Olin ollut viimeiset kuusi vuotta projektityössä. Se on itsenäistä ja yksinäistä työtä, mikä sinänsä itselleni sopiikin. Ajattelin, että jos kokeilisi tuommoista normaalielämää. Kävisi vain töissä niin kuin muutkin ihmiset, ja olisi vähän vapaa-aikaakin. Jari Salonen kotioloissa. Kuvassa myös venäläinen kaksisilmäinen Lubitel-peilikamera ja jackrussellinterrieri Aksu. tiimi 1/

18 Itsellä on ollut työnohjaukseen oman asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma. Tuntuu, että siihen se vastaa vähän huonosti. Enemmän kyse on tunteiden tuulettamisesta, jaksamisen tukemisesta ja burn outin välttämisestä." Työohjauksen tarkoitus usein hämärän vallassa Väitöskirja työnohjauksesta elää nyt hiljaiseloa. Jari Salonen pitää toista jalkaa tutkimuksen oven raossa enemmänkin kirjoittamalla Tutkimusta käytäntöön -palstaa Sosiaaliturva-lehteen. Hiljaiselon syy voi olla sekin, että Salonen tuli tyhjentäneeksi sanottavaansa kirjaan Työnohjaus sosiaalityössä, joka ilmestyi Se on ensimmäinen alan oppikirja Suomessa. Tekijöinä olivat Salosen lisäksi professori Synnöve Karvinen-Niinikoski ja yliopistonlehtori Ulla-Maija Rantalaiho. Sosiaalityössä työnohjauksella on jo institutionalisoitunut asema. Sitä pidetään itsestään selvänä. Sitä pitää olla ja siihen pitää mennä. Vähemmän on mietitty, minkä takia ja mihin vaivaan sitä tarvitaan, sanoo Jari Salonen. Suurin ongelma työpaikoilla tuntuu olevan, mistä löydetään työnohjaaja. Konstikas sosiaalityö -tutkimuksesta nousi esiin sellainen tragikoominen havainto, että sosiaalityöntekijät tykkäävät paljon työnohjauksesta ja pitävät sitä ehdottoman välttämättömänä. Sen sijaan he eivät juuri osanneet vastata kysymykseen, miten he ovat hyödyntäneet työnohjausta työssään. Mitä hyötyä siitä on työlle? Itsellä on ollut työnohjaukseen oman asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma. Tuntuu, että siihen se vastaa vähän huonosti. Enemmän kyse on tunteiden tuulettamisesta, jaksamisen tukemisesta ja burn outin välttämisestä. Tämä on sinänsä arvokasta, sanoo Salonen, mutta siihen sisältyy myös ongelma. Työnohjauksella ei ole mahdollista vaikuttaa organisatorisiin rakenteisiin ja olosuhteisiin, joista jaksamattomuus ja uupuminen johtuu. Sen avulla voi ehkä oppia ohjaamaan omaa työtään, että osaisi löytää rajansa ja pitää niistä kiinni. Vantaan katkaisuhoitoasemalla kaikille työntekijöille yhteinen työnohjaus on juuri aloitettu. Pohdintojen jälkeen päädyttiin hyvin perinteiseen perusasiakastyön case-tyyppiseen työnohjaukseen. Itselläni on sellainen ajatus, että monet asiat, yleisemmät käytännöt ja periaatteet tulevat selkeämmin esiin elävien asiakasesimerkkien kautta. Jos työnohjaaja on hyvä, hän osaa vetää keskustelua yksittäisestä yleisempään. Ja sieltä taas palauttaa yksityiseen. Ulkopuolinen työnohjaaja pystyy katsomaan asioita vähän eri kulmasta ja kyseenalaistamaan. Itse olen aina pyrkinyt hankkimaan sellaisia työnohjaajia, jotka pystyisivät vähän neuvomaankin tarvittaessa. Jari Salonen sanoo, ettei itse mieti työasioita kotona. Ei ne siitä mihinkään muutu, vaikka niitä kuinka hautoisi päässään. Täällä katkolla ihmisiä tulee ja menee. On akuuttitilanteita, joihin pitää reagoida nopeasti, ja joskus on taas rauhallisempaa. Täytyy vain uida siinä mukana. Sivuhyppy kirjailijaksi Jari Salonen on tehnyt aluevaltauksen myös kaunokirjallisella puolella. Vuonna 2006 ilmestyi hänen romaaninsa Enkelit eivät itke. Elämänmakuinen romaani kertoo Miskasta, sosiaalityöntekijästä, jolle tulee vastaan tavallista rankempi asiakastapaus. Tapahtumat sysäävät liikkeelle isoja muutoksia niin Miskan omassa elämässä kuin hänen työyhteisössään. Kaunokirjallista pyrkimystä on ollut varmaan pennusta asti. Muutama vuosi sitten ajattelin, että kun olen jo niin kauhean vanha olin silloin varmaan 37 pitää tehdä sellaisia töitä, mitä olen ajatellut tehdä. Halusin kehittää kirjallisen ilmaisun puolta ja hakeuduin alan koulutukseen. Siitä homma lähti käyntiin. Kunnianhimoinen tavoite oli romaanin avulla avata ihmisille sosiaalityön arkea. Tammi oli kiinnostunut kirjasta, mutta kun ison kustantamon pyörät näyttivät nitkahtelevan hitaasti, kirja päätyi FinnEpos-pienkustantamoon. En ajatellut, että minusta tulisi koskaan kirjailijaa. Mutta kun kirja sitten tuli ulos ja oli kaupoissa, se tuntui ihan mukavalta. Kiertelin kirjamessuja ja pääsin kurkistamaan sitäkin elämää. Ehkä teen valokuvakirjan joskus! Pari viimeistä vuotta Jari Salosen suurin vapaaajan kiinnostuksen kohde on nimittäin ollut valokuvaus Hyvä ajat tuottavat kovaa arvomaailmaa Vantaan katkaisuhoitoasemalla eletään samassa tilanteessa kuin päihdehoidossa yleensä: palvelu- 18 tiimi 1/2009

19 ja on tarjottavana huomattavasti vähemmän kuin niitä kysytään. Ryysis tuntuu konkreettisesti paikanvarauspuhelimessa. Ei-oota saa kaupata aika tavalla. Mekään emme ole lähteneet siihen, että juuri valikoisimme asiakkaita. Vain lastensuojeluasiakkaita priorisoidaan. Katkaisuhoitoasemalla Vantaan Myyrmäessä on 17 asiakaspaikkaa. Kun huomioida pitää korvaushoidossa olevien oheiskäyttövierottautujat, opiaattivierottautujat ja intervallihoidossa olevat, paikkoja jää 11:lle alkoholikatkaisussa olevalle ja lääke- ja muista huumeista kuin opiaateista vierottautujille. Hoitoajat ovat pidentyneet asiakkaiden moniongelmaisuuden vuoksi: kun ennen normaalia oli kolmen päivän katkaisu, nyt aikaa tarvitaan keskimäärin puolitoista viikkoa, huumeidenkäyttäjillä vielä pidempään. Lisäksi moni joutuu myös odottelemaan jatkohoitopaikkaa katkolla. Vaikka Vantaa ostaa katkaisuhoitoa myös muualta, Jari Salonen laskee, että paikkoja tarvittaisiin puolet enemmän, jotta katkaisuhoitoon pääsy voitaisiin taata kolmen päivän sisällä. Onko tänä päivänä vaikea työskennellä päihdetyössä? Pitääkö omaa työtä puolustaa ja perustella? En ole koskaan kokenut sillä tavalla. Ainahan päihdetyötä on pitänyt perustella, päihdeongelmassa on moralistinen taakka. Alkoholinkäytöstä ajatellaan kaksinaisesti. Sanotaan, että kyllä kunnon mies viinaa kestää. Mutta kun tulee kenkää töistä ja perhe seisoo yöpaitasillaan pakkasessa, suhtautuminen muuttuu äärettömän kielteiseksi. Viinaa saa juoda ja paljonkin, mutta seurauksilta halutaan ummistaa silmät. Omillaan pärjäämisen eetos ja arvomaailman kovuus korostuvat aina hyvinä kausina. Taloudellisesti huonoina aikoina ei koeta niin hankalaksi turvautua yhteiskunnan apuun, ja sellainen ajatuskin saa sijaa, että yhteiskunta voi joskus auttaa ihmisiä. Jari Salosen kotisivut: Jari Salonen Työssä Vantaan katkaisuhoitoaseman esimies. Muuta en nyt oikein jouda. Koulutus Peruskoulutukseltani olen VTM Helsingin yliopistosta Kotoisin Vahvasti länsirannikolta. Työssäni palkitsee Se että se tuntuu mielekkäältä. Varmaan kaikki, jotka ovat valinneet sosiaalityöntekijän ammatin, joutuvat rakentamaan sen päänsä sisään. Rakkain työkalu Tietokoneen kanssa tietysti joutuu eniten seurustelemaan, mutta onko se rakkain? Rakkain on varmaan tämä yhteisö tässä. Mutta onko se työkalu? Voi se ollakin. tiimi 1/2009 Toteutumaton ammattihaave Pentunahan kaikki haaveet liittyivät työhön. Vanhempana on ymmärtänyt, että on sitä elämää muuallakin. Voin vaikka jäädä eläkkeelle tästä työstä, jos tämä ei hullummaksi muutu. Vapaalla Sohvalla no ei vaiskaan. Vaimo ja koira pitävät puuhassa. Kesällä on pihahommia, matkustellaan jonkin verran, lueskellutkin olen kirjoittamaanhan oppii lukemalla. Osaan olla myös tekemättä mitään. Motto Olen kyllä enemmän pragmaatikko. (Pitkä tauko.) Nyt nyt keksin: I did it my way. Ainakin se on kliseiden klisee. (Naurua.) AULI SAUKKONEN Jari Salosella työasiat jäävät työpaikalle. "Ei ne siitä mihinkään muutu, vaikka niitä kuinka hautoisi päässään." 19

20 toinen tieto Juureton Kuka kirkastaisi silmäni, jotka ovat jo nähneet kaiken. Kuka saisi sydämeni kielet soimaan, joiden sointu on sammunut. Kuka antaisi minulle paikan olotilassa, jota en enää löydä oman maaperän, kielen. Elämäni rakennuskivet, tukipilarin takaisin. Kirre PIIRROS AGNES SCHADEWITZ Toinen tieto -sivulla annetaan tilaa päihdepalvelupaikoissa tehtävän luovan työn tuloksille. Tämä runo ja piirros ovat syntyneet Salon A-klinikalla toimivassa runoryhmässä. 20 tiimi 1/2009

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Päihdelääketieteen Yhdistyksen Torstailuennot 5.11.2009 ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Juhani Juntunen Ylilääkäri, professori, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera TYÖELÄMÄ JA TYÖELÄMÄ JA ALKOHOLI

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa

Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa VTL Tuuli Salospohja Turun Yliopisto www.pumppaa.fi tuuli.salospohja@utu.fi 1 Syksyllä 2008 tarkastetun lisensiaatintutkimuksen kohderyhmä:

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma

Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma Sanna Kailanto 1 Doping Kilpaurheilijoiden suorituskyvyn parantaminen 1950-luvulta lähtien. Käyttö levinnyt aktiiviurheilun ulkopuolelle.

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot