KÄYTTÄJÄT JA PÄIHDETYÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTTÄJÄT JA PÄIHDETYÖ"

Transkriptio

1 Toimintaterapia osana psykososiaalista kuntoutusta Alkoholi ja työkyky Ikäihmiset pärjäävät hoidossa Uutuuskirja motivointimenetelmistä päihdealan erikoislehti 1/2009 KÄYTTÄJÄT JA PÄIHDETYÖ tiimi 1/2009

2 sisältö 1/2009 "Motivaatiokäsitys on muuttunut asiakkaan staattisesta ominaisuudesta dynaamiseksi, vuorovaikutukseen sekä asiakkaan ja työntekijän väliseen yhteistyösuhteeseen perustuvaksi." Jouni Tourunen, sivu 27 Päihdealan erikoislehti Ilmestyy kuutena numerona Perustettu 1965 JULKAISIJA A-klinikkasäätiö TOIMITUS päätoimittaja Teuvo Peltoniemi toimitussihteeri Auli Saukkonen ulkoasu Kaija Savola Päihdehuolto suurten haasteiden edessä Lasse Murto Dopingaineita käyttävät kuntoilijat päihdetyön kohteena Tuuli Salospohja Toimintaterapia osana psykososiaalista kuntoutusta Heidi Fallenius Alkoholi ja työkyky Juhani juntunen Alkoholinkäytöllä yhteys varhaiseen eläköitymiseen Työ & tekijä: Työnohjauksen tutkija ja vaikka mitä muuta Auli Saukkonen Toinen tieto: Juureton Köyhyys keskellämme Jukka Heinonen Arviointitutkimus: Terveysneuvonta ollut menestyksekäs ja kustannustehokas interventio Ikäihmiset pärjäävät hoidossa nuorempia paremmin Luettavaa Tämä potilas kuuluu meille (kirja-arvio) Mailis Taskinen Näin järjestetään päihdeleiri (kirja-arvio) Auli Saukkonen Motivoivan haastattelun hengessä (kirja-arvio) Jouni Tourunen Uutisia TILAUKSET A-klinikkasäätiö Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki puhelin (09) , telefax (09) Vuosikerta 25 euroa TOIMITUSNEUVOSTO tutkimusprofessori Marja Holmila toimittaja Ulla Järvi johtaja Katriina Pajupuro päätoimittaja Teuvo Peltoniemi toimittaja Timo Pihlajaniemi johtajapsykiatri Kari Pylkkänen (pj.) johtaja Matti Rohunen neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti päätoimittaja Seppo Simola tutkimuspäällikkö Tuukka Tammi koulutuspäällikkö Mailis Taskinen kehittämispäällikkö Leena Warsell A-KLINIKKASÄÄTIÖ toimitusjohtaja Lasse Murto henkilöstön kehittämisjohtaja Tuula Annala johtava ylilääkäri Pekka Heinälä viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi talousjohtaja Kari Pätynen kehittämisjohtaja Ari Saarto Hallitus hallintoylihoitaja Riitta Flinck YTM Aulikki Kananoja (pj.) apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä toimialajohtaja Sakari Laari sosiaalityön johtaja Anna Liakka johtaja Jussi Merikallio kehittämispäällikkö Airi Partanen toimialajohtaja Erkki Torppa sosiaaliterapeutti Lasse Lehmusoksa (työntekijöiden edustaja) Tiimissä julkaistut kirjoitukset edustavat kirjoittajiensa, eivät välttämättä A-klinikkasäätiön kantaa. Tiimin kirjoitukset julkaistaan myös lehden internet-versiossa (www.a-klinikka.fi/tiimi) PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa ISSN (painettu lehti) ISSN (verkkolehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KANNEN KUVA: Harri Tahvanainen/GORILLA 2 tiimi 1/2009

3 LASSE MURTO pääkirjoitus Päihdehuolto suurten haasteiden edessä Moniammatillisen päihdetyön työmalli syntyi 1950-luvulla osana a-klinikkakeksintöä. Yli 50 vuotta A-klinikkasäätiö on kehittänyt ja tutkinut asiantuntijajärjestönä päihdepalveluita sekä toiminut päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä oikeuksien puolesta puhujana. Palvelujen tuottajana säätiön osuus on merkittävä, noin 40 prosenttia päihdehuollon erityispalveluista on säätiön ylläpitämiä. A-klinikkasäätiö on koko historiansa ajan palvellut myös ottamalla hoitaakseen valtion ja kuntien taholta tulleita erityistehtäviä. Näitä ovat mm. Järvenpään sosiaalisairaala, huumeriippuvaisten terveysneuvontatoiminta ja korvaushoito, lääkkeetön hoitovaihtoehto ja lasten ja nuorten pysäytyshoitomallin kehittäminen. Kehittämistyön jälkeen säätiö on lähes aina jatkanut toimintaa kuntarahoituksella, myös silloin, kun aloitteentekijä on ollut valtio. Uudet tehtävät ovat olleet tärkeitä ja mieluisia. Kuitenkin niiden pysyvän rahoituksen järjestämisen jääminen säätiön vastuulle on ollut vaikea ja raskas tehtävä. Nykyisin myös pitkiin kuntakumppanuuksiin perustuvien perustoimintojen rahoituksen varmuus on alkanut horjua. A-klinikkasäätiö on luonut rahoitusmallinsa tilanteessa, jossa kunnat vastasivat kumppanuuden hengessä vastuullisesti siitä, että hoitoon oli vuosittain käytössä riittävät resurssit. Tällä hetkellä kunnilla on tilaaja-tuottajamallin perusteella mahdollisuus vaihdella vuosittain herkästi tilausten määrää ja jättää yleishyödyllinen palvelujen tuottaja itse kamppailemaan toiminnan pyörittämisen lisärahoituksen hankinnan ja henkilökunnan työllistämisen kanssa. Päihdepalveluita viedään nyt markkina-ajatteluun, jossa perinteiset sosiaalipoliittiset perustelut ovat vaikeuksissa. Uusi näkemys liittyy uusliberalistiseen ajatteluun, joka kohtelee koko yhteiskuntaa markkinoina. Periaatteessa lähes kaiken tulee olla tuotteistettavissa, siis myytävissä ja ostettavissa. Tavaroituminen yhteiskunnan läpäisevä kaupallistuminen muuttaa ihmisten väliset suhteet hyötysuhteiksi ja rapauttaa näin pahimmillaan sosiaalisen solidaarisuuden ja vastuuntunnon muotoja. Hankintalaki ja sen tiukimpiin tulkintoihin pohjautuvat ostopalvelumallit seuraavat logiikkaa ja terminologiaa, joka on peräisin tavaratuotannosta. Moniongelmaisille suunnattuja palveluketjuja on lähes mahdoton tuotteistaa. Markkinoiden toimivuuden ja tiimi 1/2009 kilpailutuksen kritiikitön vaatiminen päihdepalveluihin on muodostumassa kohtuuttomaksi prosessiksi. Pitkälle viety kilpailuttaminen ja sitä kautta kuntamaksajalle tarjoutuva mahdollisuus vetäytyä pois rahoitusvastuusta hävittää järjestöpohjaisen palvelutoiminnan erityisluonteen ja pakottaa palvelujen tuottajat entistä tarkempaan asiakasvalikointiin. Vähitellen kaikki palvelujen tuottajat ovat kiinnostuneista samoista helpoista, "hyödyllisistä" ja hyvän hoitoennusteen asiakasryhmistä. Vaikeat ja kenties eniten tukea tarvitset ihmiset jäävät ilman apua. A-klinikkasäätiön toiminnan lähtökohtana on, ettei meillä ole oikeutta hylätä yhtään apua hakevaa sen perusteella, miten hänen ongelmansa ovat syntyneet tai mikä hänen maksukykynsä tai hyödyllisyytensä on yhteiskunnalle. Toimeksianto tulee ihmiseltä itseltään. Jokaiselle on tarjottava apua ja tukea jo kärsimysten lievittämiseksi. Päihteistä aiheutuvien haittojen määrä on tällä hetkellä sietämättömän korkealla. Viinaa juodaan enemmän kuin koskaan. A-klinikkasäätiön tulevaisuus asiantuntijajärjestönä ja palvelujen tuottajana on kiinni siitä, kuinka vastuullisesti yhteiskunta päättää vastata moniongelmaisten kansalaisten tuen ja avun tarpeesta. Emme voi pakottaa kuntia ostamaan enemmän palveluitamme, vaikka kasvavat päihdeongelmat kertovat tarpeen lisääntyneen. Voimme vain rohkeasti pitää esillä niitä arvoja, joihin suomalainen moniammatillinen päihdetyö pohjaa, nojata yli 50 vuoden ajalta kertyneeseen kokemustietoon ja lisätä tieteellisen tutkimuksen roolia hoidon vaikuttavuudesta. Mutta A-klinikkasäätiön ja muiden järjestötoimijoiden oma toiminta ei riitä. Myös valtion ja kuntien on kannettava oma vastuunsa etsimällä aktiivisesti rahoitusmalleja, joilla järjestöt voivat hoitaa ne erityistehtävät, joita julkinen valta on niille antanut. Lasse Murto on A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja.

4 DOPING- aineita käyttävät kuntoilijat päihdetyön kohteena tiimi 1/2009

5 Kansikuva viime syksynä julkaistusta Nuoret, liikunta ja doping -projektin esitteestä. DOPING Suomessa on tuhansia kuntosaliharrastajia, jotka hakevat tehoa harjoitteluun dopingaineista. He myös monesti vähättelevät käyttämänsä dopingin haittoja eivätkä pidä virallista informaatiota uskottavana. Millaisen päihdetyön keinoin heidät voisi tavoittaa? TUULI SALOSPOHJA x Tyypilliset dopingaineiden käyttäjät ovat kaupungissa asuvia iältään noin 26-vuotiaita miespuolisia kuntosaliharrastajia, joilla on ammattiin valmistava koulutus. Useimmiten he elävät mallikelpoista elämää ahkerasti töitä tehden tai opiskellen. Heidän säännölliset kuukausiansionsa ovat yleensä yli euroa kuukaudessa. Ainoana selkeänä paheena esiin nousee taipumus käyttää erilaisia päihteitä ja lääkeaineita terveydelle haitallisella tavalla. Vain murto-osa kaikista dopingaineiden käyttäjistä on kilpa- ja huippu-urheilijoita. Vuonna 1993 toteutetun varusmieskyselyn perusteella Suomessa on arvioitu olevan noin anabolisten hormonien kuntoilijakäyttäjää. Oma lokakuussa 2008 tarkastettu lisensiaatintutkimukseni antaa viitteitä siitä, että käyttö saattaa olla Suomessa nykyisin paljon yleisempää kuin aiemmin on arvioitu. Sen perusteella näyttää ilmeiseltä, että anabolisten hormonien lisäksi useat tuhannet suomalaiset käyttävät muun muassa efedriiniä tai klenbuterolia kuntosaliharrastuksensa tehostamiseen. Lisäksi jopa yli 5 prosenttia tutkimukseen vastanneista on harkinnut aloittavansa jonkin dopingaineen käytön tulevaisuudessa. Tutkimusaineistona käytettiin vuonna 2006 kerättyä kyselyaineistoa (N=1319) sekä asiantuntijahaastatteluja. Kyselyaineisto hankittiin erään kohderyhmän keskuudessa suositun internetfoorumin kautta. Aineisto on harkinnanvarainen, mutta jakaumiltaan melko edustava näyte noin :n vuotiaan suomalaisen kuntosaliharrastajan perusjoukosta. tiimi 1/2009 Sekä fyysisiä että psyykkisiä haittoja Kuntoilijat käyttävät dopingaineita muokatakseen kehoaan tai parantaakseen fyysistä suorituskykyään jopa satakertaisina annostuksina sairaudenhoidollisiin määriin verrattuna. Anabolisten hormonien väärinkäytön pahimpina fyysisinä haittavaikutuksina pidetään sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien sekä ennenaikaisen kuoleman kasvanutta riskiä, erilaisia sisäelinvaurioita ja vakavia hormonitasapainon muutoksia. Efedriini ja klenbuteroli, joilla käyttö usein aloitetaan, voivat aiheuttaa muun muassa sydämen rytmihäiriöitä ja kovaa päänsärkyä. Nuoret ja naiset ovat erityisiä riskiryhmiä dopingaineiden aiheuttamien terveyshaittojen suhteen. Dopingaineiden liikakäyttöön liittyy usein fyysisten haittojen lisäksi psyykkisiä terveysongelmia, kuten ahdistuneisuutta, masennusta, ärtyvyyttä ja jopa vakavia mielialahäiriöitä. On tyypillistä, että aineiden käyttö jatkuu kuuriluontoisesti jopa vuosikausia: monet jäävät koukkuun aineiden avulla hankittuun uuteen, entistä paremmin itse tyydyttävään ulkomuotoon. Anaboliset hormonit voivat aiheuttaa myös suoranaista fyysistä riippuvuutta, koska ne vaikuttavat huumausaineiden tavoin aivojen lääkeriippuvuutta välittäviin osiin. Dopingaineiden käyttöön liittyy usein myös muiden kehoa tai mieltä muokkaavien aineiden käyttöä. Dopingaineiden käyttäjät käyttävät päihteitä huomattavasti enemmän kuin ns. "naturaalit" dopingaineita käyttämättömät harrastuskumppaninsa. Tupakan, nuuskan ja kannabiksen käyttö on noin kaksinkertaista verrattuna naturaaleihin.

6 OPINGDOPI Vain murto-osa dopingaineiden käyttäjistä on kilpa- ja huippu-urheilijoita. Ekstaasin, amfetamiinin ja kokaiinin käyttö on dopingaineiden käyttäjien keskuudessa naturaaleihin nähden jopa kymmenkertaista. Yllättävän moni dopingaineiden käyttäjä on siis valmis uhraamaan terveytensä ikään kuin kahteen kertaan käyttämällä samaan aikaan riippuvuutta aiheuttavia ja kunnon kehittymistä heikentäviä päihteitä ja vakavia terveyshaittoja aiheuttavia dopingaineita. Kuntosaliharrastukseen vahvasti linkittyvä ravintolisien käyttö on dopingaineiden käyttäjillä erittäin yleistä, yli 90 prosenttia käyttää niitä säännöllisesti. Rahaa he kuluttavat dopingaineisiin ja ravintolisiin yhteensä keskimäärin 140 euroa kuukaudessa. Potenssilääkkeiden huvikokeilijoita tai -käyttäjiä dopingaineiden käyttäjistä on jopa 11,5 prosenttia, kun naturaaleissa heitä oli kyselyn mukaan vain 0,7 prosenttia. Näyttää siltä, että kun kehon manipuloinnissa ylitetään "luonnollisen" raja yhdellä alueella, tämän jälkeen se on todennäköisesti helpompi ylittää myös jollain muulla tavalla. Virallista informaatiota pidetään mitättömänä Dopingaineiden käyttäjät eivät miellä käyttöään terveydelle kovin haitalliseksi ainakaan käytön alkuvaiheessa tai verrattuna esimerkiksi huumeiden käyttöön. Monet käyttäjät suhtautuvat tietämiinsäkin terveyshaittoihin piittaamattomasti. Viiveellä esiin tulleita haittoja ei myöskään aina osata tai haluta yhdistää dopingaineiden käyttöön. Dopingaineiden liikakäyttö ja haittojen vähättely johtuvat paljolti siitä, että annostus- ja käyttöohjeita ei hankita yleensä lääkäriltä vaan muilta käyttäjiltä, internetistä tai alan "gurujen" kirjoittamista hormonioppaista. Virallisella informaatiolla on käyttäjille lähes mitätön merkitys. Yksi syy tähän on se, että ammatillisten tahojen koetaan yleisesti liioittelevan haittoja. Toisaalta aiheesta ei edes ole vielä tarjolla juuri tälle kohderyhmälle suunnattua terveysneuvontaa suomeksi. Dopingin käyttäjiä neulanvaihtopisteiden asiakkaina Terveysneuvontaa suunniteltaessa kannattaa ottaa mallia ehkäisevän huumetyön hyvistä käytännöistä. Huumeidenkäytöstä aiheutuvien haittojen määrää on onnistuttu vähentämään faktoihin perustuvan ja luotettavan riskitiedon jakamisen avulla. Haittojen vähentämistoimilla on saavutettu hyviä tuloksia myös käytön ehkäisyssä. Muissa Pohjoismaissa on ollut jo pitkään tarjolla erilaisia julkisin varoin rahoitettuja terveysneuvontapalveluita dopingaineita käyttäville kuntoilijoille. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa keskeisiä työmuotoja ovat internetissä tarjolla oleva riskitiedotus ja puhelinneuvonta. Aiheesta annetaan koulutusta ja neuvontaa myös muun muassa dopingaineiden käyttäjien läheisille, kuntosalien henkilökunnalle, terveydenhoitoalan ammattilaisille ja opettajille. Myös huumausaineiden käyttäjille suunnattujen terveysneuvontapisteiden henkilökuntaa tulee kouluttaa dopingaineiden käyttäjien kohtaamiseen. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa anabolisten hormonien käyttäjien määrä neulanvaihtopisteissä on lisääntynyt samaan aikaan kun suonensisäisten huumeiden käyttäjien määrä on tasoittunut. Joidenkin neulanvaihtopisteiden asiakkaista jopa yli 80 prosenttia on ensisijaisesti alle 25-vuotiaita anabolisten hormonien käyttäjiä. Suomessa käyttäjät hankkivat tarvitsemansa neulat vielä tällä hetkellä pääasiassa apteekeista, missä aiheellisen terveysneuvonnan ja tuen saaminen on joko kokonaan mahdotonta tai erittäin vähäistä. Rikoslainsäädäntö kaipaa tarkentamista Dopingaineiden käyttö kilpaurheilussa on helppo tuomita epäreiluna vilppinä muihin kilpailijoihin nähden. Nuorten kuntoilijoiden käytön ymmärtäminen ja siihen puuttuminen on vaikeampaa. Kuntoilijoita ei voida rangaista kilpaurheilun antidopingsäännöstöjen mukaan. Dopingaineiden käyttö ei ole Suomessa myöskään laitonta, vaikka dopingaineiden valmistuksesta, maahantuonnista ja levittämisestä sekä hallussapidosta levittämistarkoituksessa tuli vuonna 2002 rangaistavaa. Nykyisessä rikoslainsäädännössä on kuitenkin kohtia, joita tarkentamalla voitaisiin vaikuttaa aineiden saatavuuteen pimeillä markkinoilla ja tukea näin myös terveysneuvonnan tavoitteita. Ensinnäkin dopingaineiksi luettavien lääkeaineiden maahantuojalla pitäisi olla suomalaisen lääkärin määräämä resepti. Tämä vähentäisi dopingaineiden tuontimääriä henkilöliikenteessä. Toiseksi pitäisi tehdä selkeämpi rajanveto, mitä laittomasti maahantuotuun tavaraan ryhtyminen tarkoittaa, tiimi 1/2009

7 NGDOPING "Mulle kaikki heti nyt" -mentaliteetti valtaa alaa. kun kyseessä ovat dopingaineet. Kolmanneksi rikoslain dopingainelistaa pitäisi voida päivittää tarpeen mukaan. Neljänneksi dopingaineiden vienti ja kauttakuljetus pitäisi kriminalisoida. Tullin ja poliisin mukaan Suomesta on nimittäin hyvää vauhtia tulossa dopingaineiden kauttakulkumaa. On selvää, että osa aineista pyritään usein levittämään Suomessa. Terveeltä näyttäminen terveyttä tärkeämpää Tämän päivän nuoret taistelijat elävät arkeaan elinvoimaisten musiikkivideo- ja elokuvatähtien, hoikkien mainosvartaloiden ja herkkumarkkinoinnin ristitulessa. "Mulle kaikki heti nyt" -mentaliteetti valtaa alaa kärsivällisyydeltä nyky-yhteiskunnassa, jossa muutoksesta on tullut pysyvää. Tehokkuus on trendi, jonka halutaan näkyvän myös ulkomuodossa. Tällöin fyysisen terveyden edistäminen ei ole aina tärkeimpänä arvona mielessä. Terveeltä näyttäminen on nyky-yhteiskunnassa vallitsevien ihanteiden mukaan vielä olennaisempaa kuin terveenä oleminen, sillä terveys määritellään usein ulkonäön kautta. Yhä useammat tuntuvat olevan valmiita käyttämään apunaan kaikkia mahdollisia keinoja ulkonäkötavoitteidensa saavuttamiseksi. Useat seikat viittaavat siihen suuntaan, että dopingaineiden käyttö kilpaurheilun ulkopuolella on laajeneva ilmiö länsimaissa. Käytön terveyshaitat ovat moninaisia, ja niihin tuleekin suhtautua kansanterveydellisenä uhkana. Riskitiedotuksen ja terveysneuvontapalveluiden toteuttaminen sekä lainsäädännön täsmentäminen vaativat laaja-alaista yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Dopingaineiden kuntoilijakäyttäjät elävät leimallisesti keskiluokkaisten nuorten aikuisten elämää. Tämä tulisi ottaa huomioon myös tälle kohderyhmälle suunnattavaa terveysneuvontaa suunniteltaessa. Koska tyypilliset dopingaineiden käyttäjät hallitsevat elämäänsä yhteiskunnallisten mittareiden mukaan hyvin, myös terveysneuvonnan kohderyhmänä heihin tulee suhtautua itse ajattelevina ja aikaansa seuraavina kansalaisina. Julkisen terveydenhuollon viesti on kuitenkin melko kaukana Hollywood- ja pop-ikonien kuvallisesta viestistä. Yhteisen kielen löytäminen vaatii osapuolilta rohkeutta opetella puhumaan aiheesta avoimesti ja tasapuolisesti kohdatusten. tiimi 1/2009 DOPINGAINEET Aineet, joiden tarkoituksena on parantaa fyysistä suorituskykyä tai kasvattaa lihasmassaa tai lisätä näitä molempia. 1. Kilpa- ja huippu-urheilijoilta kielletyt dopingaineet Niiden käytön keskeinen tavoite on saavuttaa vilpillistä etua muihin kilpailijoihin nähden. Aineet luetellaan WADA:n ja ADT: n kiellettyjen lääkeaineiden ja menetelmien listalla. 2. Suomen rikoslaissa kriminalisoidut dopingaineet Näihin aineisiin kuuluvat synteettiset anaboliset steroidit ja niiden johdannaiset, testosteroni ja sen johdannaiset, kasvuhormoni sekä kemialliset aineet, jotka lisäävät testosteronin, sen johdannaisten tai kasvuhormonin tuotantoa ihmiskehossa. Käytön keskeiset tavoitteet ovat lihasmassan ja voiman lisääminen. 3. Kuntoilijoiden käyttämät dopingaineet Rikoslaissa mainittujen aineiden lisäksi erityisesti efedriini ja klenbuteroli. Niiden käytön keskeisimpiä tavoitteita ovat yleensä rasvanpolton tehostaminen ja harjoitustehon lisääminen. Tuuli Salospohja työskenteli vuosina projektipäällikkönä Elämä on parasta huumetta ry: n Nuoret, liikunta ja doping -projektissa. Artikkeli perustuu hänen lisensiaatintutkimuksensa "Tiukkaa lihhoo Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa". Tutkimus löytyy kokonaisuudessaan projektin internetsivuilta Salospohja jatkaa aiheen tutkimista opetusministeriön kolmevuotisella määrärahalla Turun yliopiston sosiologian laitoksella.

8 TOIMINTATERAPIA osana psyk Toimintaterapeutit ovat harvinainen ammattikunta päihdekuntoutuksessa. Toimintaterapeutti tekee työtään niin yksilöjen kuin ryhmien parissa. Työn tavoitteet ovat moninaiset, päämääränä voi olla esimerkiksi arjessa selviytymisen tai itsetuntemuksen tukeminen. HEIDI FALLENIUS x KUVAT: AULI SAUKKONEN Olen itse työskennellyt runsaat kolme vuotta toimintaterapeuttina Arabianrannan päihdeklinikalla, joka tarjoaa opiaattiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoitoa. A-klinikkasäätiön noin 700 työntekijän organisaatiossa meitä toimintaterapeutteja työskentelee vain kolme. Toimintaterapeutti on kuntoutusalan ammattilainen. Ammattinimikettä voi käyttää vain toimintaterapeutin suorittanut henkilö. Tutkinto on laajuudeltaan 210 opintopisteen arvoinen. Taustalla holistinen käsitys ihmisestä Toimintaterapeutin työn taustalla vaikuttaa holistinen käsitys ihmisestä, jolloin päihdekuntoutujan elämää ja kuntoutusta tarkastellaan ja rakennellaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, ottaen huomioon asiakkaan sekä fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen että henkinen ulottuvuus. Toimintaterapia perustuu asiakkaan toimintakyvyn arviointiin ja toiminnan terapeuttiseen käyttämiseen. Toiminta nähdään ihmisen luontaisena tarpeena toteuttaa itseään ja olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Päihdepuolella toimintaterapian ydinkysymyksiä voivat olla asiakkaan merkityksellisen ja tarkoituksenmukaisen arjen rakentaminen ja siinä selviytyminen päihteittä. Toimintaterapiassa asiakasta tuetaan pohtimaan uusia ajatusmalleja ja harjoittelemaan toimintamalleja konkreettisen toiminnan kautta. Toiminnan avulla asiakas saa mahdollisuuden mielikuva- ja tunnetason työskentelyyn, jolloin asioita voidaan tutkia ja tarkastella myös symbolisessa muodossa. Asiakkaan kanssa käytettävät toiminnat ja toimintamuodot rakentuvat toimintaterapeutin kliinisestä harkinnasta ja asiakkaan sen hetkisistä voimavaroista ja mielenkiinnon kohteista. Asiakkaalle annetaan palautetta toteutuneesta toiminnasta. Tällöin asiakkaan kyky tehdä havaintoja itsestään konkretisoituu. Arabianrannan päihdeklinikan naisten tunneryhmässä opeteltiin tunnistamaan ja nimeämään erilaisia tunteita. tiimi 1/2009

9 ososiaalista kuntoutusta Toimintamahdollisuuksia edistävä neuvonta ja ohjaus Toimintaterapeutin palvelujen tarvetta Arabianrannan päihdeklinikalla lähdetään usein pohtimaan ja arvioimaan esimerkiksi asiakkaan elämäntilanteiden muuttuessa ja pohdittaessa uusia hoidon motivaatiokeinoja. Klinikan työryhmässä halutaan kartoittaa, millaisia tukitoimia asiakas tarvitsee, jotta hän kykenee selviytymään arjestaan taitojaan vastaavalla tavalla. Pohdittavana voi olla myös asiakkaalle oikeanlainen kuntoutus- tai hoitovaihtoehto, opiskelun, työn tai päivätoiminnan aloittaminen, työkyvyn selvittäminen ja asiakkaan hoitomotivaation tai aktivaation ylläpitäminen. Toimintaterapian keinoin pyritään rakentamaan kuntoutuspolku asiakkaan taitoja vastaavaksi ja muuta korvaushoitoa tukevaksi. Asiakas ohjautuu toimintaterapeutille usein Arabianrannan päihdeklinikan henkilökunnan suullisella lähetteellä. Asiakkaan ensimmäinen toimintaterapiatapaaminen toteutetaan usein yhdessä omahoitajan kanssa, jotta yhteisistä säännöistä ja tavoitteista päästään sopimaan. Toimintaterapeutti osallistuu tarvittaessa myös asiakkaan hoitosuunnitelmakokouksiin, jolloin voidaan kartoittaa palvelujen tarvetta. Ydinkysymykseksi toimintaterapiaan ohjautuville asiakkaille Arabianrannan päihdeklinikalla nousee arjessa ja kodinhoidollisista asioista selviytyminen tarkoituksenmukaisella tavalla. Ne on hyvä kartoittaa, ennen kuin muuta kuntoutusta lähdetään rakentamaan. Toimintaterapeutti toimii lähiyhteistyössä klinikan sosiaaliterapeutin kanssa. Asiakkaan toimintakyvyn arvioinnin jälkeen palveluohjaus tai hoitoonohjaus siirtyy klinikan muulle henkilökunnalle. Motivaatio lähtee hyvän olon tunteesta Toimintaterapiassa käsitellään myös kuntoutujan päihdeongelmaa. Tarkoituksena on antaa tukea ja ohjausta asiakkaan opetellessa elämään päihteettömänä. Toimintaterapiaprosessin aikana asiakkaalle tarjotaan välineitä irtautumiseen päihdekeskeisestä kulttuurista. Ne voivat olla esimerkiksi erilaisten keinojen etsimistä ja harjoittelemista retkahdusten estämiseksi sekä päihteistä kieltäytymisen opettelua. Kuntoutujaa tuetaan erilaisia toimintamuoto- tiimi 1/2009 9

10 Toiminnan avulla asiakas saa mahdollisuuden mielikuvaja tunnetason työskentelyyn. ja käyttämällä omaan pohdintaan siitä, millainen ihminen hän on päihtyneenä tai selvänä. Tärkeää on selvittää, minkälainen hän itse haluaisi olla ja minkälaiseksi hän haluaa muuttua. Tavoitteena on luoda asiakkaalle kokemus päihteettömänä toimijana. Tausta-ajatuksena on, että motivaatio kuntoutumiseen lähtee yksilön omasta hyvän olon tunteen kokemuksesta ja terveydestä ilman päihteitä. Eri toimintamuotoja käyttämällä vahvistetaan asiakkaan kokemusta itsestä toimijana. Asiakkaalle annetaan palautetta toteutuneesta toiminnasta ja yrittämisestä. Uusien toimintatapojen tulisi tuottaa samanlaista tyydytystä kuin aiemman kielteisen toiminnan. Yksilölle ei saisi asettaa liian suuria vaatimuksia. Asiakasta tuetaan oikean polun löytämisessä ja häntä vahvistetaan omassa ongelmanratkaisun ja päätösten tekemisen tasapainottelussa. Itsetuntemuksen tukeminen on erittäin tärkeää. Tunteiden käsittelyn tukeminen toiminnallisin menetelmin voi helpottaa asiakasta, jolle on vaikea ilmaista tunteitaan esimerkiksi siksi, että niille ei löydy sanoja. Toimintaterapiassa kuntoutujalle annetaan mahdollisuus työstää ja tutkia mielenmaailmaansa esimerkiksi luovien ja ilmaisevien toimintamuotojen avulla. Niitä voivat olla esimerkiksi kuvallinen ilmaisu, kirjoittaminen ja musiikki. Tavoitteena toimintaterapiassa on asiakkaan kokemuksellisen minän vahvistaminen. Toimintaterapian keinoin mahdollistetaan asiakkaalle ajatusten ja tunteiden liittämistä itseen ja itseä edustavaksi. Apuna erilaisia testejä Toimintakyvyn arvio perustuu arviointiin toiminnallisissa tilanteissa yksilö- ja ryhmätapaamisissa. Jotta asiakkaan kyvyt yleistää taitojaan tulisivat näkyväksi, arviointia on hyvä tehdä eri ympäristöissä. Toimintakyvyn arvioinnissa käytetään mm. haastattelua, strukturoitua toiminnan havainnointia ja erilaisia suoriutumisen testejä. Standardoitujen testien ja mittausvälineiden lisäksi arvioinnissa hyödynnetään erilaisia itsearviointitestejä. Arviointi Arabianrannan päihdeklinikalla koostuu noin 6 8 tapaamiskerrasta noin kahdeksan viikon ajalla. Toimintakyvyn arviointiin kuuluu asiakkaan sen hetkisen elämäntilanteen selvittäminen, asiakkaan päihdehistorian kartoittaminen, päihteidenkäytön vaikutus hänen toiminnalliseen historiaansa sekä tulevaisuuden näkymät. Lisäksi huomioon otetaan asiakkaan tavat ja tottumukset, toiminnalliset roolit, toimintaympäristöt sekä psykososiaaliset ja kognitiiviset taidot ja valmiudet. Välineinä voidaan käyttää toimintaterapian strukturoituja haastattelumenetelmiä, kuten OPHI-II (toimintahistoriaa kartoittava itsearviointiväline), ACIS (kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja arvioiva mittari). Asiakkaan työkykyä arvioidessa voidaan käyttää mm. strukturoitua WRI-haastattelua (työroolia arvioiva haastattelu). Toimintaterapiaan tarkoitettu kognitiivinen testi LOTCA II voi olla myös yksi käytettävistä arviointivälineistä. Toimintakyvyn arvioinnissa on hyvä tarkastella myös asiakkaan toimintakokonaisuuksien hallintaa, kuten itsestä huolehtimista, asioimiseen ja kotielämään liittyviä toimintoja, yhteiskunnallista osallistumista sekä tapaa viettää vapaa-aikaa. Yksi osa-alue toimintakyvyn arvioinnissa on asiakkaan ajanhallinnan ja organisointikyvyn arviointi. Toimintaterapeutti voi myös arvioida asiakkaan motorisia ja prosessitaitoja kuten liikkumisen taitoja, koordinaatiota, voimankäytön säätelyä ja kehon hallintaa tai tarkastella asiakkaan sensorisia valmiuksia. Psyykkisten taitojen ja valmiuksien tarkastelussa voidaan kartoittaa ja arvioida asiakkaan kykyä omien tunteiden tunnistamiseen, tunteiden ilmaisua ja hallintaa toiminnan aikana. Arvioitaessa asiakkaan sosiaalisia taitoja ja valmiuksia tarkastel- LOTCA II -paketti sisältää erilaisia testejä. Testillä, jossa tehtävänä on sijoittaa mallin mukaan vihreitä nappuloita reikälaudalle, arvioidaan hahmottamistaitoja, silmän ja käden yhteistyötä ja sorminäppäryyttä. 10 tiimi 1/2009

11 Itsetuntemuksen tukeminen on erittäin tärkeää. Mitä saa 20 eurolla, mietittiin arjenhallintaryhmässä. Toimintaterapeutti Heidi Fallenius esittelee yhteisen pohdinnan tuloksia. kuntoutuksen tarpeen sekä taidot ja valmiudet. Toimintaterapeutin ohjaamiin suljettuihin teemallisiin ryhmiin asiakkaat valitaan ensin keskustelemalla ryhmän tarkoituksesta työryhmän kanssa. Mahdolliset ryhmään soveltuvat asiakkaat haastatellaan ja kartoitetaan heidän motivaatiotaan. Arabianrannan päihdeklinikalla toimintaterapeutilla on työparinaan ryhmissä myös toinen ohjaaja työryhmästä. Ryhmien sisältöä suunniteltaessa huomioidaan myös asiakkaiden omat ajatukset ja toiveet ryhmäkertojen sisällöistä. Ryhmissä käytetään toimintaa auttamaan virittäytymistä kuhunkin teemaan ja helpottamaan yleistä keskustelua. Toimintaterapeutin ohjaamia ryhmiä Arabianrannan päihdeklinikalla ovat olleet avoimet ryhmät, kuten retki- ja elämysryhmä. Suljettuja ryhmiä ovat olleet naisten ja miesten ryhmät, arkista selviytymistä sekä ajanhallintaa tukeva kehoremonttiryhmä, oman kehon hallintaa ja tuntemusta lisäävä rentoutusryhmä sekä vaihtoehtoisia toimintamalleja tarjoava ja kokeileva teematorstairyhmä. Bentsoryhmä on tarjonnut apua ja tukea bentsodiatsepiinivieroitukseen. laan asiakkaan kykyä asiayhteyteen ja tilanteeseen sopiviin vuorovaikutustaitoihin ja sosiaalisten viestien ymmärtämiseen, tuottamiseen ja hallitsemiseen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Sekä avoimia että suljettuja ryhmiä Puutteet vuorovaikutustaidoissa ja vetäytyminen sosiaalisista suhteista voivat haitata elämää. Ryhmät tarjoavat asiakkaille suojaa, tukea ja erilaisia toimintamalleja erityisesti silloin, kun ne takaavat myös riittävän etäisyyden säilyttämisen tunteen. Toiminnallisissa luovissa ryhmissä potilaalla on mahdollisuus työstää mielenmaailmaansa ja ilmaista tunteitaan. Ryhmien käyttö ei ole itseisarvo vaan sopivin kuntoutusmuoto valitaan yksilöllisistä lähtökohdista. Ryhmät ovat olleet Arabianrannan päihdeklinikalla suosittuja, innostavia ja motivoivia niin ohjaajille kuin potilaille. Uusia ryhmäkokonaisuuksia suunniteltaessa toimintaterapeutti huomioi asiakkaidensa hoidon tai tiimi 1/2009 KIRJALLISUUS: Heidi Fallenius & Kati Laitinen: Muotoutuva kaksoisdiagnoosi ja saventyöstäminen toimintaterapiassa. Opinnäytetyö. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Rose Hagedorn (ed.): Tools for Practice in Occupational Therapy. Churchill Livingstone Sisko Salo-Chydenius: Yhdessä harkittu toiminta Mitä asiakaskeskeisyys on toimintaterapian mielenterveystyössä. Toimintaterapian pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, terveystieteen laitos Thelma Sumsion (ed.): Client-Centred Practice in Occupational Therapy. A Guide to Implementation. Churchill Livingstone Elizabeth Townsend et al.: Enabling Occupation An Occupational Therapy perspective. Canadian Association of Occupational Therapists Heidi Fallenius työskentelee toimintaterapeuttina Arabianrannan päihdeklinikalla. 11

12 Alkoholi ja työkyky Alkoholin liikakäyttö voi johtaa sairauksiin lähes kaikissa ihmiselimistön elimissä. Sillä on vaikutuksensa myös ihmisen työkykyyn. Tilastojen mukaan alkoholisairaudet ovat yhä useammin työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisperusteena. JUHANI JUNTUNEN x Alkoholin aiheuttamien terveyshaittojen arviointi työkykymielessä ei aina ole helppoa. Sairausvakuutusjärjestelmä huolehtii alkuun alkoholinkäytöstä aiheutuvan työkyvyttömyyden sosiaaliturvasta. Pitkittyneissä työkyvyttömyyksissä joudutaan pohtimaan työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea. Tällöin nousee keskeiselle sijalle alkoholin aiheuttamien sairauksien vaikeusaste ja pysyvyys. Pelkkä alkoholinkäyttö ilman merkittäviä elinvaurioita ja toiminnallisia haittoja ei yleensä oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Joissain tapauksissa alkoholismi ilman elinvaurioita aiheuttaa työkyvyttömyyden. Tällöin vaikea alkoholismi ja syrjäytyneisyys ovat sitä luokkaa, ettei työkykyä voida palauttaa. Työkyvyttömyys Työkyvyttömyys on juridinen käsite, johon liittyy aina lääketieteellinen arvio. Työkyvyttömyyskäsitteen sisältö riippuu sovellettavasta sosiaalivakuutuksen lajista eikä lääketieteestä. Työkyvyttömyys on lainsäädännössämme tarkoin määritelty ja meillä on useita työkyvyttömyysmääritelmiä. Esimerkiksi julkisen sektorin ammatillisen työkyvyttömyyden käsite poikkeaa työeläkelakien mukaisesta yleisen työkyvyttömyyden käsitteestä. Kansaneläkelain mukaisessa työkyvyttömyyden määritelmässä korostetaan kohtuullisen toimentuloturvan hankkimiseen tarvittavaa työkykyä. Työeläkelaissa puhutaan kyvystä hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Molemmissa laeissa on joustavia normeja, jotka sallivat varsin laaja-alaisen harkinnan työkyvyttömyysratkaisuissa. Työkyky Työkykyä ei ole laissa tarkemmin määritelty. Vakuutuslääketieteen keskeinen ongelma-alue onkin jäljellä olevan toimintakyvyn ja työkyvyn arviointi. Työkyky on muuttuva ominaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät: sairaus, vika tai vamma, motivaatiotekijät, elin- ja työympäristön vaatimukset ja niiden suomat edellytykset sekä ihmisen sosiaaliset mielikuvat. Tällaisen ilmiön tutkiminen on vaikeata sen monisyisyyden takia ja erityisesti alkoholiongelmaisten kohdalla. Työkykyä arvioidaan monella taholla: potilaiden oma arvio työkyvystään on varsin osuva, samoin työyhteisön arviointi. Terveydenhuollon ammattilaisen arvio tarjoaa työkyvystä objektiivista lääketieteellistä tietoa. Tässä hoitavan lääkärin ja työterveyshuollon arvio on keskeisessä asemassa. Työvoimaviranomaisten arvio työkyvystä tuo esille paikallisen työvoimapoliittisen näkökulman potilaan työllistymismahdollisuuksista. Kaikki nämä tiedot ovat eläkevakuutuslaitoksen käytettävissä työkyvyttömyyseläkkeitä harkittaessa. Alkoholisairaudet ja työkyvyttömyys Alkoholin liiallinen käyttö voi johtaa sairauksiin lähes kaikissa elinjärjestelmissä. Ruoanasulatuskanavan sairaudet, sydän- ja verisuonitaudit, mielenterveyden häiriöt, hormonaaliset sairaudet, verenkuvan muutokset ja hermoston sairaudet ovat yleisiä alkoholisteilla. Työkyvyttömyyteen johtavat usein pitkälle edennyt maksakirroosi, krooninen haimatulehdus ja sydänlihassairaudet. Myös mielenterveyden häiriöt, kuten masentuneisuus, ahdistuneisuus, persoonallisuushäiriöt, kaksisuuntaiset mielialahäiriöt ja psykoottiset häiriöt olivatpa ne sitten alkoholinkäytön syy tai seuraus ovat merkit- 12 tiimi 1/2009

13 Kuvio 1. Alkoholisairauksien osuus voimassa olevista työkyvyttömyyseläkkeistä (%). Lähde: Stakes, Päihdetilastolliset vuosikirjat % = Kelan myöntämät eläkkeet 2= yksityisen ja julkisen sektorin työeläkkeet n alkoholisairaus eräänä työkyvyttömyyssyynä n alkoholisairaus pääsairautena tävä työkyvyttömyyden syy alkoholiongelmaisilla. Tärkeimmät työkykyyn vaikuttavat haitat tulevat hermoston alkoholisairauksista. Nämä voidaan käytännössä jakaa akuutteihin ja kroonisiin alkoholisairauksiin sekä vieroitusoireisiin. Akuutit sairaudet eli humala ja alkoholimyrkytys sekä vieroitusoireet, kuten krapula, epilepsia, hallusinoosi ja delirium tremens, johtavat lyhytaikaiseen työkyvyttömyyteen. Alkoholin aiheuttamat elimelliset aivosairaudet, kuten amnestinen oireyhtymä, Wernicke-Korsakoffin oireyhtymä, dementia ja pikkuaivojen rappeutuma johtavat työkyvyttömyyteen missä ammatissa tahansa. Ääreishermoston alkoholisairaudet voivat merkittävästi alentaa työkykyä raskaissa ammateissa. Alkoholimaksasairauksista maksankovettuma eli maksakirroosi on merkittävin työkyvyttömyyden syy. Sitä edeltää usein pitkäaikainen alkoholinkäyttö ja toistuvat maksatulehdukset. Maksakirroosi on alkuvaiheessa parannettavissa, mikäli alkoholinkäyttö lopetetaan. Myöhemmässä vaiheessa se johtaa työkyvyttömyyteen huonokuntoisuuden ja vatsaonteloon kertyneen nesteen vuoksi. Alkoholin aiheuttama haimatulehdus voi olla kohtalokas jo ensimmäisellä kerralla. Toistuvat haimatulehdukset johtavat usein krooniseen haimatulehdukseen, jonka aiheuttama työkyvyttömyys on ajan mittaan selvä. Oman ongelmansa työkyvyttömyysharkinnassa muodostavat alkoholin aiheuttamat verenkuvamuutokset, kuten anemia sekä immuunijärjestelmän muutokset. Näiden seurauksena mm. infektioherkkyys lisääntyy ja potilas voi olla huonokuntoinen. tiimi 1/2009 Nämä muutokset ovat kuitenkin yleensä palautuvia eivätkä ne johda pysyvään työkyvyttömyyteen. Työkyvyttömyystilastot Alkoholisairauksien aiheuttaman työkyvyttömyyden laajuutta pohdittaessa voidaan tarkastella eläketilastoja. Niiden mukaan alkoholisairauksien osuus myöntämisperusteena kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä näyttäisi jatkuvasti kasvavan (kuvio 1). Alkoholista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä ovat varmuudella ne, joissa alkoholisairaus on tilastoitu pääasiallisena työkyvyttömyyden syynä. Alkoholisyyn merkitys jää epäselväksi niissä tapauksissa, joissa alkoholisairausdiagnoosi on muiden diagnoosien joukossa. Myös ns. maskeerautuneiden alkoholisairauksien osuus on huomioitava. Näillä tarkoitetaan tapauksia, joissa alkoholisairaus ei näy diagnooseissa lainkaan vaan niiden sijasta käytetään muita elimellisten tai psykiatristen sairauksien diagnooseja. Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisuprosessi Työkyvyttömyyseläkkeet ratkaistaan auktorisoiduissa eläkelaitoksissa, kuten kansaneläkepuolella Kansaneläkelaitoksessa, työeläkepuolella julkisella sektorilla Valtiokonttorissa ja Kuntien eläkeva- Työkyky on muuttuva ominaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät. 13

14 Potilaiden oma arvio työkyvystään on varsin osuva, samoin työyhteisön arviointi. kuutuksessa sekä yksityisellä sektorilla eläkevakuutusyhtiöissä. Ratkaisuprosessissa (kuvio 2) asiantuntijat pohtivat huolellisesti eläkkeenhakijan terveydentilaa, työhistoriaa ja asiaan kuuluvaa juridiikkaa. Mikäli eläkevakuutuslaitos tai -yhtiö päätyy hylkäysratkaisuun kuten tapahtuu noin viidesosassa hakemuksista hakija voi maksutta valittaa muutoksenhakuelimiin, joissa eri asiantuntijat käsittelevät asiaa uudelleen. Tässä prosessissa hakijoiden oikeusturva toteutuu varsin hyvin, koska kohtuuttomat hylkäykset muuttuvat melko varmasti. Hoitava lääkäri ja vakuutuslääkäri Alkoholiongelmaisten työkyvyn arvioinnissa hoitavan lääkärin kirjoittamalla SVB-lausunnolla on keskeinen merkitys. Sillä pyritään välittämään potilaan todellisuus vakuutusyhtiölle. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu tyydyttävästi, ja voidaan päätyä kohtuuttomaan ratkaisuun. Hoitava lääkäri tuntee parhaiten potilaansa terveydentilan ja hänen tehtävänään on etiikkansa mukaisesti huolehtia potilaastaan parhaansa mukaan. Tähän sisältyy myös erilaisten sosiaalietuuksien hakemiseen tähtäävien lausuntojen kirjoittaminen. Vakuutuslääkäri ei ole viisaampi kuin hoitava lääkäri, vaan hän pyrkii suhteuttamaan yksittäistapaukset kokonaisuuteen ja vallitsevaan ratkaisukäytäntöön. Tähän hänellä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet kuin hoitavalla lääkärillä. Vakuutuslääkäri pyrkii varmistamaan, että samalla tavalla sairaat saavat samanlaisen kohtelun sosiaalivakuutusjärjestelmässä, jolloin sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu. Hän noudattaa työssään vakuutuslääketieteen asiantuntijuuden etiikkaa. Päihderiippuvaisen työkyvyttömyyskriteerit Päihderiippuvainen henkilö on työkyvytön, jos hänellä on työkykyä selvästi alentavia somaattisia sairauksia tai jos päihderiippuvuuden taustalla on merkittävä psykiatrinen sairaus, johon hoito ei ole tehonnut yrityksistä huolimatta. Myös alkoholismi ilman elinvaurioita voi aiheuttaa työkyvyttömyyden. Silloin kyseessä on usein vaikea alkoholismi, jonka aiheuttama syrjäytyneisyys on sitä luokkaa, ettei työkykyä voida palauttaa. Kun päihderiippuvainen henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä, asia tulee ratkaista samalla tavoin kuin muutkin työkyvyttömyyseläketapaukset. Erityisen tärkeää on huomioida varsinaisen sairauden aiheuttaman toimintakyvyn aleneman ohella potilaan mahdollisuudet toipua päihderiippuvuudesta. Niitä voidaan arvioida mm. aikaisempien hoito- ja kuntoutusyritysten perusteella. Näiden perusteella ratkaistaan työkyvyttömyyseläkkeen kesto. Mikäli työkyvyn palautumisen ennuste on hyvä, eläke myönnetään kuntoutustukena eli määräaikaisena. Oman ongelmaryhmänsä muodostavat syrjäytyneet alkoholistit, joilla ei ole työtä johon palata. Heidän kohdallaan pitää arvioida, ovatko he oikean sosiaaliturvan piirissä: mikäli he ovat työkyvyttömiä, he kuuluvat työkyvyttömyyseläkkeelle. Tähän pyrkii mm. ELMA-projekti. Terveysperusteisten tukijärjestelmien lisäksi toimeentuloturvaa on saatavissa työttömyyspäivärahan, eläketuen, työmarkkinatuen asumistuen ja toimeentulotuen muodossa. Professori, vakuutuslääketieteen dosentti, neurologian erikoislääkäri Juhani Juntunen työskentelee ylilääkärinä Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Eterassa. Kun päihderiippuvainen hakee työkyvyttömyyseläkettä, asia tulee ratkaista samalla tavoin kuin muutkin työkyvyttömyyseläketapaukset. 14 tiimi 1/2009

15 Alkoholinkäytöllä yhteys varhaiseen eläköitymiseen Runsaalla alkoholinkäytöllä on vahva yhteys aikeeseen hakeutua työkyvyttömyystai varhaiseläkkeelle, selvisi Kuntien eläkevakuutuksen tutkimuksesta. Yli 250 grammaa alkoholia (yli 20 alkoholiannosta) viikossa käyttävillä oli noin kaksi kertaa ja yli 500 grammaa alkoholia viikossa käyttävillä lähes kolme kertaa useammin vahvoja aikomuksia siirtyä varhaiseläkkeelle, kun heitä vertasi alkoholia kohtuullisemmin käyttäviin. Kuntien eläkevakuutuksen tutkimuksessa selvitettiin, miten persoonallisuuspiirteet, elämäntapahtumat, ihmissuhteet ja riskikäyttäytyminen ovat yhteydessä työssä jatkamiseen. Yksi tekijä, jonka yhteyttä toiveeseen siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle tutkittiin, oli alkoholinkäyttö. Tutkimus perustuu noin työikäisen suomalaisen valtakunnalliseen seuranta-aineistoon. Tuloksista selvisi, että runsaasti alkoholia kuluttavat mutta myös täysin raittiit jäävät kohtuukäyttäjiä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle. Tutkija Karoliina Harkonmäen mukaan täysraittiiden kohonneeseen eläkeriskiin vaikuttaa ehkä se, että alkoholinkäyttö on pitänyt lopettaa sairastumisen takia. Humalahakuisesti juovilla, jotka samaan aikaan käyttivät psyykenlääkkeitä, oli yli 7-kertainen riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle verrattuna niihin, joilla ei ollut alkoholin ongelmakäyttöä eikä psyykenlääkkeiden käyttöä. Myös varhaiseläkkeelle suuntautuminen oli heillä viisi kertaa yleisempää. Tutkimuksen tulokset ker- Kuvio 2. Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisuprosessi. MITEN RATKAISTAAN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE? Terveydentila Työhistoria Juridiikka Vakuutusyhtiö tai -laitos käsittelijät ratkaisijat juristit asiantuntijalääkärit päättäjät tovat laajemminkin alkoholia rankasti käyttävien kurjasta tilanteesta. Alkoholin ongelmakäyttöön olivat yhteydessä stressi, vakavat masennusoireet ja kuormittavat tapahtumat lapsuudessa ja aikuisena. Huomattavat vaikeudet työpaikalla esimiehen kanssa lisäsivät alkoholin ongelmakäyttöä. Myös psyykenlääkkeiden ja alkoholin käytön välillä oli yhteys. Mitä enemmän lääkkeitä oli käytetty viimeisen 12 kuukauden aikana, sitä runsaampaa ja ongelmallisempaa oli alkoholinkäyttö. AS Karoliina Harkonmäki, Markku Koskenvuo & Pauli Forma: Tahdon asia? Näkökulmia työssä jatkamiseen ja terveyteen. Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 3/2008. Raportti myös internetissä: > Lisäselvitykset Muutoksenhakulautakunta juristit asiantuntijalääkärit työelämän asiantuntijat Vakuutusoikeus juristit asiantuntijalääkärit työelämän asiantuntijat tiimi 1/

16 AULI SAUKKONEN x Työnohjauksen tutkija ja vaikka mitä muuta Minkä takia päihdetyössä on työnohjausta? Mitä siltä halutaan? Mahdottomiako? Vantaan katkaisuhoitoaseman esimies Jari Salonen on pohtinut sosiaalityön työnohjausta ja ollut kirjoittamassa teemasta myös oppikirjaa. Työnohjausta pidetään itsestään selvänä. Sitä pitää olla ja siihen pitää mennä. Vähemmän on mietitty, miksi ja mihin vaivaan sitä tarvitaan. Kun Jari Salonen kertoo työuransa kulusta, heikompaa alkaa pyörryttää. Kymmenessä vuodessa mies on ehtinyt moneen. Ehkä olen vähän huono keskittymään. Tai keskityn aikani, ja joko saan hommasta mielestäni kaiken irti tai kyllästyn siihen muuten. Luopuminen ei ole ollut mulle koskaan erityisen hankalaa. En ehkä ole niin turvallisuushakuinen, hän selittää. Aiemmassa elämässään Jari Salonen oli merkonomi, joka työkseen myi rakennustarvikkeita. Työ meni alta 1990-luvun lamassa. Tuli mieleen, että olisi otollinen hetki opiskella. Aikuisopiskelija suoritti opintoja tiukkaan tahtiin. Päihdetyössä hän aloitti työharjoittelijana Helsingin itäisellä A-klinikalla ja jäi vakityöhön sosiaaliterapeutiksi Myös gradun aihe löytyi työpaikalta. Itäisellä A- klinikalla aavisteltiin, että asiakkaita oli kuollut paljon. Salonen selvitti sosiaalityön pro gradussaan, paljonko. Vastaus: kymmenen vuoden aikana asiakkaina olleista 11 prosenttia, kaksi kolmannesta alle 50-vuotiaana. Mihin kuoltiin, jäi hämäräksi, sillä kuolinsyytietoja ei saatu käyttöön tutkijan harmiksi. Monta rautaa tulessa Jatko-opinnot kiinnostivat ja yliopistolta houkuteltiin lupaavaa tutkijanalkua jatko-opintoihin. Aihe oli hakusessa. Jari Salonen oli siirtynyt 1999 Helsingin JARI SALONEN 16 tiimi 1/2009

17 itäisen A-klinikan Vuosaaren sivupisteen johtavaksi sosiaaliterapeutiksi ja tutustunut siellä työnohjauskuvioihin. Huomasin, että sosiaalityön työnohjausta ei ollut tutkittu ollenkaan. Ajattelin, että siinä voisi olla hyvä aihe. Sain paikan sosiaalityön valtakunnallisesta tutkijakoulusta. Se oli neljän vuoden periodi, jonka tarkoitus oli tuottaa väitöskirja. Mutta eihän se sitä tuottanut. Syy saattoi olla, että Salonen oli johkaantunut muuhun tekemiseen. Hän toimi tutkijana sosiaalisen sovittelun projektissa, laajassa sosiaalityöntekijöiden työtä kartoittaneessa Konstikas sosiaalityö -tutkimuksessa, sovittelun valtakunnallistamisen kuntakyselyssä ja Espoon Diakoniasäätiön asumispalveluprojektissa. Työtä teetti lisäksi pari hallinnollista yliopistohanketta. Tämän lisäksi Salonen piti yllä kosketusta päihdetyöhön työnohjaajana päihdehoitopaikoissa ja A-klinikkasäätiön Päihdelinkin neuvontapalvelun vastaajana. Runsas vuosi sitten Jari Salonen aloitti työt Vantaan katkaisuhoitoaseman esimiehenä Myyrmäessä. Hän tunsi palanneensa juurilleen. Olin ollut viimeiset kuusi vuotta projektityössä. Se on itsenäistä ja yksinäistä työtä, mikä sinänsä itselleni sopiikin. Ajattelin, että jos kokeilisi tuommoista normaalielämää. Kävisi vain töissä niin kuin muutkin ihmiset, ja olisi vähän vapaa-aikaakin. Jari Salonen kotioloissa. Kuvassa myös venäläinen kaksisilmäinen Lubitel-peilikamera ja jackrussellinterrieri Aksu. tiimi 1/

18 Itsellä on ollut työnohjaukseen oman asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma. Tuntuu, että siihen se vastaa vähän huonosti. Enemmän kyse on tunteiden tuulettamisesta, jaksamisen tukemisesta ja burn outin välttämisestä." Työohjauksen tarkoitus usein hämärän vallassa Väitöskirja työnohjauksesta elää nyt hiljaiseloa. Jari Salonen pitää toista jalkaa tutkimuksen oven raossa enemmänkin kirjoittamalla Tutkimusta käytäntöön -palstaa Sosiaaliturva-lehteen. Hiljaiselon syy voi olla sekin, että Salonen tuli tyhjentäneeksi sanottavaansa kirjaan Työnohjaus sosiaalityössä, joka ilmestyi Se on ensimmäinen alan oppikirja Suomessa. Tekijöinä olivat Salosen lisäksi professori Synnöve Karvinen-Niinikoski ja yliopistonlehtori Ulla-Maija Rantalaiho. Sosiaalityössä työnohjauksella on jo institutionalisoitunut asema. Sitä pidetään itsestään selvänä. Sitä pitää olla ja siihen pitää mennä. Vähemmän on mietitty, minkä takia ja mihin vaivaan sitä tarvitaan, sanoo Jari Salonen. Suurin ongelma työpaikoilla tuntuu olevan, mistä löydetään työnohjaaja. Konstikas sosiaalityö -tutkimuksesta nousi esiin sellainen tragikoominen havainto, että sosiaalityöntekijät tykkäävät paljon työnohjauksesta ja pitävät sitä ehdottoman välttämättömänä. Sen sijaan he eivät juuri osanneet vastata kysymykseen, miten he ovat hyödyntäneet työnohjausta työssään. Mitä hyötyä siitä on työlle? Itsellä on ollut työnohjaukseen oman asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma. Tuntuu, että siihen se vastaa vähän huonosti. Enemmän kyse on tunteiden tuulettamisesta, jaksamisen tukemisesta ja burn outin välttämisestä. Tämä on sinänsä arvokasta, sanoo Salonen, mutta siihen sisältyy myös ongelma. Työnohjauksella ei ole mahdollista vaikuttaa organisatorisiin rakenteisiin ja olosuhteisiin, joista jaksamattomuus ja uupuminen johtuu. Sen avulla voi ehkä oppia ohjaamaan omaa työtään, että osaisi löytää rajansa ja pitää niistä kiinni. Vantaan katkaisuhoitoasemalla kaikille työntekijöille yhteinen työnohjaus on juuri aloitettu. Pohdintojen jälkeen päädyttiin hyvin perinteiseen perusasiakastyön case-tyyppiseen työnohjaukseen. Itselläni on sellainen ajatus, että monet asiat, yleisemmät käytännöt ja periaatteet tulevat selkeämmin esiin elävien asiakasesimerkkien kautta. Jos työnohjaaja on hyvä, hän osaa vetää keskustelua yksittäisestä yleisempään. Ja sieltä taas palauttaa yksityiseen. Ulkopuolinen työnohjaaja pystyy katsomaan asioita vähän eri kulmasta ja kyseenalaistamaan. Itse olen aina pyrkinyt hankkimaan sellaisia työnohjaajia, jotka pystyisivät vähän neuvomaankin tarvittaessa. Jari Salonen sanoo, ettei itse mieti työasioita kotona. Ei ne siitä mihinkään muutu, vaikka niitä kuinka hautoisi päässään. Täällä katkolla ihmisiä tulee ja menee. On akuuttitilanteita, joihin pitää reagoida nopeasti, ja joskus on taas rauhallisempaa. Täytyy vain uida siinä mukana. Sivuhyppy kirjailijaksi Jari Salonen on tehnyt aluevaltauksen myös kaunokirjallisella puolella. Vuonna 2006 ilmestyi hänen romaaninsa Enkelit eivät itke. Elämänmakuinen romaani kertoo Miskasta, sosiaalityöntekijästä, jolle tulee vastaan tavallista rankempi asiakastapaus. Tapahtumat sysäävät liikkeelle isoja muutoksia niin Miskan omassa elämässä kuin hänen työyhteisössään. Kaunokirjallista pyrkimystä on ollut varmaan pennusta asti. Muutama vuosi sitten ajattelin, että kun olen jo niin kauhean vanha olin silloin varmaan 37 pitää tehdä sellaisia töitä, mitä olen ajatellut tehdä. Halusin kehittää kirjallisen ilmaisun puolta ja hakeuduin alan koulutukseen. Siitä homma lähti käyntiin. Kunnianhimoinen tavoite oli romaanin avulla avata ihmisille sosiaalityön arkea. Tammi oli kiinnostunut kirjasta, mutta kun ison kustantamon pyörät näyttivät nitkahtelevan hitaasti, kirja päätyi FinnEpos-pienkustantamoon. En ajatellut, että minusta tulisi koskaan kirjailijaa. Mutta kun kirja sitten tuli ulos ja oli kaupoissa, se tuntui ihan mukavalta. Kiertelin kirjamessuja ja pääsin kurkistamaan sitäkin elämää. Ehkä teen valokuvakirjan joskus! Pari viimeistä vuotta Jari Salosen suurin vapaaajan kiinnostuksen kohde on nimittäin ollut valokuvaus Hyvä ajat tuottavat kovaa arvomaailmaa Vantaan katkaisuhoitoasemalla eletään samassa tilanteessa kuin päihdehoidossa yleensä: palvelu- 18 tiimi 1/2009

19 ja on tarjottavana huomattavasti vähemmän kuin niitä kysytään. Ryysis tuntuu konkreettisesti paikanvarauspuhelimessa. Ei-oota saa kaupata aika tavalla. Mekään emme ole lähteneet siihen, että juuri valikoisimme asiakkaita. Vain lastensuojeluasiakkaita priorisoidaan. Katkaisuhoitoasemalla Vantaan Myyrmäessä on 17 asiakaspaikkaa. Kun huomioida pitää korvaushoidossa olevien oheiskäyttövierottautujat, opiaattivierottautujat ja intervallihoidossa olevat, paikkoja jää 11:lle alkoholikatkaisussa olevalle ja lääke- ja muista huumeista kuin opiaateista vierottautujille. Hoitoajat ovat pidentyneet asiakkaiden moniongelmaisuuden vuoksi: kun ennen normaalia oli kolmen päivän katkaisu, nyt aikaa tarvitaan keskimäärin puolitoista viikkoa, huumeidenkäyttäjillä vielä pidempään. Lisäksi moni joutuu myös odottelemaan jatkohoitopaikkaa katkolla. Vaikka Vantaa ostaa katkaisuhoitoa myös muualta, Jari Salonen laskee, että paikkoja tarvittaisiin puolet enemmän, jotta katkaisuhoitoon pääsy voitaisiin taata kolmen päivän sisällä. Onko tänä päivänä vaikea työskennellä päihdetyössä? Pitääkö omaa työtä puolustaa ja perustella? En ole koskaan kokenut sillä tavalla. Ainahan päihdetyötä on pitänyt perustella, päihdeongelmassa on moralistinen taakka. Alkoholinkäytöstä ajatellaan kaksinaisesti. Sanotaan, että kyllä kunnon mies viinaa kestää. Mutta kun tulee kenkää töistä ja perhe seisoo yöpaitasillaan pakkasessa, suhtautuminen muuttuu äärettömän kielteiseksi. Viinaa saa juoda ja paljonkin, mutta seurauksilta halutaan ummistaa silmät. Omillaan pärjäämisen eetos ja arvomaailman kovuus korostuvat aina hyvinä kausina. Taloudellisesti huonoina aikoina ei koeta niin hankalaksi turvautua yhteiskunnan apuun, ja sellainen ajatuskin saa sijaa, että yhteiskunta voi joskus auttaa ihmisiä. Jari Salosen kotisivut: Jari Salonen Työssä Vantaan katkaisuhoitoaseman esimies. Muuta en nyt oikein jouda. Koulutus Peruskoulutukseltani olen VTM Helsingin yliopistosta Kotoisin Vahvasti länsirannikolta. Työssäni palkitsee Se että se tuntuu mielekkäältä. Varmaan kaikki, jotka ovat valinneet sosiaalityöntekijän ammatin, joutuvat rakentamaan sen päänsä sisään. Rakkain työkalu Tietokoneen kanssa tietysti joutuu eniten seurustelemaan, mutta onko se rakkain? Rakkain on varmaan tämä yhteisö tässä. Mutta onko se työkalu? Voi se ollakin. tiimi 1/2009 Toteutumaton ammattihaave Pentunahan kaikki haaveet liittyivät työhön. Vanhempana on ymmärtänyt, että on sitä elämää muuallakin. Voin vaikka jäädä eläkkeelle tästä työstä, jos tämä ei hullummaksi muutu. Vapaalla Sohvalla no ei vaiskaan. Vaimo ja koira pitävät puuhassa. Kesällä on pihahommia, matkustellaan jonkin verran, lueskellutkin olen kirjoittamaanhan oppii lukemalla. Osaan olla myös tekemättä mitään. Motto Olen kyllä enemmän pragmaatikko. (Pitkä tauko.) Nyt nyt keksin: I did it my way. Ainakin se on kliseiden klisee. (Naurua.) AULI SAUKKONEN Jari Salosella työasiat jäävät työpaikalle. "Ei ne siitä mihinkään muutu, vaikka niitä kuinka hautoisi päässään." 19

20 toinen tieto Juureton Kuka kirkastaisi silmäni, jotka ovat jo nähneet kaiken. Kuka saisi sydämeni kielet soimaan, joiden sointu on sammunut. Kuka antaisi minulle paikan olotilassa, jota en enää löydä oman maaperän, kielen. Elämäni rakennuskivet, tukipilarin takaisin. Kirre PIIRROS AGNES SCHADEWITZ Toinen tieto -sivulla annetaan tilaa päihdepalvelupaikoissa tehtävän luovan työn tuloksille. Tämä runo ja piirros ovat syntyneet Salon A-klinikalla toimivassa runoryhmässä. 20 tiimi 1/2009

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot