Humalajoki Minna & Nissilä Suvi MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Transkriptio

1 Humalajoki Minna & Nissilä Suvi MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Syksy 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja Tekijät: Humalajoki Minna & Nissilä Suvi Opinnäytetyön nimi: Maatalousyrittäjien työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät Opinnäytetyön ohjaaja: TtM, lehtori Timo Kinnunen Opinnäytetyön tarkastaja: Yliopettaja, KL Maija Maunula Valmistumisvuosi: 2007 Sivumäärä: 35+4 Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n toimesta järjestetyn Kunnolla maitoa -hankkeen vaikutus maatalousyrittäjien työhyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä osoittaa liikunnallisen kuntoutuksen ja vertaistuen hyvinvointia edistävä vaikutus. Hanke toteutui kuntokurssiryhminä, paikallisryhmätoimintana sekä yksittäisinä opintopäivinä. Tutkimusaineisto koostui kaikista hankkeeseen osaa ottaneista maatalousyrittäjistä (n=212). Aineisto kerättiin postikyselynä. Kyselyyn vastasi yhteensä 120 maatalousyrittäjää, joista naisia oli 51 % ja miehiä 49 %. Vastausprosentti oli 47,2. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin kolmesivuisena kyselylomakkeena. Kysely käsitti sekä avo- että monivalintakysymyksiä, joita oli yhteensä 30 kappaletta. Kysymykset oli jaoteltu koskemaan vastaajan perustietoja, fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä Kunnolla maitoa -hanketta. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntäen Statistical Package for the Social Sciences- tietokoneohjelmaa (SPSS). Ikäryhmittäisessä vertailussa yli 48-vuotiaiden fyysiset oireet olivat vähentyneet enemmän kuin alle 48-vuotiaiden. Henkisen hyvinvoinnin tulosten mukaan naiset oireilivat miehiä enemmän. Miehet oireilivat päivittäin naisia enemmän ainoastaan väsymyksessä sekä muistin ja keskittymiskyvyn heikkenemisessä. Naisilla eniten oireita oli masennuksen ja ärtyneisyyden suhteen. Kunnolla maitoa -hanke koettiin vastaajien osalta tarpeelliseksi. Se herätti innostuksen itsestä, omasta terveydestä huolehtimiseen sekä kuntoiluun. Kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että hanke on edistänyt heidän työssä jaksamistaan sekä tukenut henkistä hyvinvointia. Hieman yli puolet koki hankkeen motivoineen oman terveyden hoitamiseen ja 40 % ilmoitti hankkeen parantaneen työtyytyväisyyttä. Vastaajat toivoivat lisää samanlaisia hankkeita, jotka välittävät tiedon maatalousyrittäjien hyvinvoinnin aidosta välittämisestä. Avainsanat: maatalous, maatalousyrittäjä, työterveyshuolto, fyysinen hyvinvointi, henkinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi, työkykyä ylläpitävä toiminta.

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY of APPLIED SCIENCES ABSTRACK Degree programme in Nursing, Public Health Nurse Authors: Humalajoki Minna & Nissilä Suvi Name of the degree work: The work well-being of the farmers and factors involving it Instructor: Lecturer Timo Kinnunen Supervisor: Principal lecturer Maija Maunula Year of graduation: 2007 Number of pages: 35+4 The purpose of this research project was to describe the impact of Kunnolla maitoa- project on farmers work well-being and factors involving it and to point out the advancing effect of peer support and exercise rehabilitation. The project was organized by ProAgria Central Ostrobothnia. It was practised as exercise course groups, local group activity and separate education events. The research material consisted of all the farmers who took part to the project (n=212). The material was collected as a mail questionnaire. Altogether 120 farmers answered questionnaire, women 51 % and men 49 %. The answer per cent was 47,2 %. The research was quantitative and it came out as a three-page questionnaire. It covered both open and multichoice questions, total 30 questions. Questions were divided to concern basic information, physical and mental well-being and Kunnolla maitoa- project. The research material was analyzed by Statistical Package for the Social Sciences- computer programme. When analyzing the results of the research by age physical symptoms of the farmers over 48 years old had decreased more than farmers under 48 years. According to the results of the mental well-being women showed more symptoms than men. Based on daily symptoms men had higher results than women only in depression and weakening memory and concentration skill. Women had most symptoms in depression and irritation. Kunnolla maitoa- project was experienced useful by the responders. The project brought to life enthusiasm to exercise and look after oneself and one s health. Third of the responders thought that project has promoted their ability to work and supported mental well-being. Slightly over half of responders felt the project had motivated to take care of health and 40 percent told it had improved work satisfaction. Responders wished for similar projects which provide information of real caring of farmers well-being. Key words: farming, farmer, occupational health service, physical well-being, mental well-being, social well-being, activity to maintain work ability.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO KUNNOLLA MAITOA- HANKE MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Maatalous Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi Sosiaalinen hyvinvointi Työterveyshuolto Työkykyä ylläpitävä toiminta Aikaisemmat tutkimukset TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTON ANALYYSI Määrällinen tutkimusote Aineiston kerääminen Aineiston analyysi Luotettavuus ja eettiset kysymykset TULOKSET Taustatiedot Työterveyshuolto Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi Kunnolla maitoa- hanke POHDINTA Tutkimusmenetelmät ja luotettavuus Tulosten tarkastelua Maatalousyrittäjien kokemat rajoitteet Maatalousyrittäjien kokema hyöty Kunnolla maitoa- hankkeesta Maatalousyrittäjien elämässä tapahtuneet muutokset kuntoutusjaksojen jälkeen Opinnäytetyön merkitys terveydenhoitotyölle ja omalle oppimiselle LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Maatalousyrittäjä hoitaa joko omaa tai vuokraamaansa tilaa, johon kuuluu peltoa ja sen lisäksi mahdollisesti karjaa ja metsää. Tilan hoitoon liittyvät karja-, pelto- ja metsätöiden ohella koneiden, laitteiden ja rakennusten huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöitä sekä suunnitelmia ja laskelmia. (Työministeriö 2005.) Maatalousyrittäjien lukumäärä oli vuoden 2006 kesäkuun lopussa ja maatiloja oli kaikkiaan Euroopan unionin (EU) aikana tilojen määrä on koko maassa vähentynyt 38 %. Maatalousyrittäjien keski-ikä on 47,6 vuotta. Tulot ovat riippuvaisia sekä tuotannonalasta että määrästä sekä valtion hintapolitiikasta, jonka johdosta tulot ovat keskimäärin /vuosi. (Maatalousyrittäjien eläkelaitos.) Maataloustyö on monipuolista ja itsenäistä. Työajoista yrittäjä päättää itse. Päivittäiset työtehtävät vaihtelevat tilan tuotantosuunnan ja koon mukaan. Maatalousyrittäjän on osattava perustiedot monelta eri alalta. Hänen tulee hallita taloudelliset asiat, kuten markkinointi ja tarvikkeiden osto, sekä tekniset asiat, joita ovat esimerkiksi koneiden korjaukset. Hänen on myös tunnettava niin kasvien kuin eläintenkin elintavat ja niiden vaatimukset. (Työministeriö 2005.) Maatalousyrittäjällä työpaikka on koti, ja koti on työpaikalla. Työ ja vapaa-aika eivät ole yhtä selkeästi toisistaan erillään kuin kodin ulkopuolella palkkatyössä käyvien kohdalla. Perinteiseen maatilan työvuoteen kuuluvat kiireiset työhuiput. Karjatilojen eläimet tarvitsevat hoitoa seitsemänä päivänä viikossa unohtamatta ilta- ja yöaikoja. Maatalousyrittäjän työ on sitovaa ja joskus yksinäistä. Eristyneisyyden tunnetta voi lisätä läheisten työtovereiden puute. Työyhteisön tarjoama tuki saattaa jäädä vähäiseksi tai sitä ei ole lainkaan. (Kivinen & Talola 2005, 23.) Maataloustyö on fyysisesti kuormittavaa. Jotta ylikuormittumiselta vältyttäisiin, maatalousyrittäjän tulisi omata mahdollisimman hyvä fyysinen kunto. Tämän vuoksi säännöllisen liikunnan merkitystä terveyden ja työkyvyn edistäjänä ei tule väheksyä. Kehittämällä työympäristöä, -välineitä ja -tekniikkaa voidaan kuormitusta vähentää. (Holopainen, Kinnunen & Taattola 2000, 33.)

6 2 Työpaikkaselvityksellä hankitaan tietoa maatalousyrittäjän työstä ja työympäristöstä sekä arvioidaan näiden vaikutusta yrittäjän terveyteen. Työpaikkaselvitys, joka toteutetaan tilakäyntinä, on oleellinen osa työterveyshuoltoa. Tilakäynti on pyrittävä tekemään joka neljäs vuosi. Työterveyshuoltoon kuluu myös terveystarkastus, joka tehdään 1-4 vuoden tiettyjen periaatteiden mukaan. Työterveyshuollon tavoitteena on työkyvyn tukeminen, turvallinen työympäristö, työolojen parantaminen ja työperäisten sairauksien ehkäiseminen (Karhula 2006, 21). Liittyminen työterveyshuoltoon on vapaaehtoista (Holopainen ym. 2000, 17, 21 22, 25). Työterveyshuollon asiakkaiden työkykyä uhkaavia ongelmia voidaan hoitaa kuntoutuksen avulla. Kuntoutus voi olla lääkinnällistä, sosiaalista, ammatillista tai kasvatuksellista (Kallanranta, Rissanen & Vilkkumaa 2001, 428). Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Ammatilliseen kuntoutukseen lukeutuu kaikki se, minkä avulla pystytään parantamaan työn tekemisen edellytyksiä. (Karhula 2006, 486.) Kunnolla maitoa -hanke on ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n toteuttama ja sen päämääränä oli motivoida maatalousyrittäjiä jatkuvaan oman kunnon ja hyvinvoinnin parantamiseen ja ylläpitämiseen. Yhtenä konkreettisena tavoitteena oli kannustaa maatalouden jatkamiseen ja tekemään kannattavia investointeja. Kunnolla maitoa hanke toteutui 13 kuntokurssina Kalajoella Diakonaatissa sekä Lappajärvellä Kivitipussa, paikallisryhmätoimintana sekä yksittäisinä opintopäivinä, joissa teemoina olivat muun muassa hätäensiapukoulutus ja töiden ulkoistaminen. Hankkeen toteutusaika oli (Keskinen 2006, 3-4.) Tässä opinnäytetyössämme tutkimme Kunnolla maitoa hankkeeseen osallistuneiden maatalousyrittäjien työhyvinvointia, kuntoutusta ja sen tarpeellisuutta.

7 3 2 KUNNOLLA MAITOA -HANKE Kunnolla maitoa hanke järjestettiin välisenä aikana ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n toimesta. Hanke toteutui 13 kuntokurssiryhmänä seurantajaksoineen Kalajoella Diakonaatissa ja Lappajärvellä Kivitipussa, paikallisryhmätoimintana Kannuksessa, Himangalla ja Kälviällä sekä yksittäisinä opintopäivinä. Kuntokurssit olivat 5-8 päivän mittaisia ja ne painottuivat pääasiassa maatalousyrittäjien fyysiseen toimintakykyyn. Tämän lisäksi hanke keskittyi myös yrittäjien henkiseen jaksamiseen. (Keskinen 2006, 3-4.) Hankkeen lähtökohtina olivat maataloustyön kuormittavuus, työn yksinäinen luonne ja epävarmuus tulevaisuuden suhteen. Kuormittavuus aiheuttaa työkykyä alentavia pitkäaikaissairauksia, joita ovat esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Epävarmuus aiheutuu osaltaan EU-säädöksistä, tilakoon kasvusta sekä työn aiheuttamista henkisistä rasituksista. Koneellistumisen myötä voidaan yhä pienemmällä työntekijämäärällä hoitaa yhä suurempia tuotantoyksiköitä. Tämä vähentää fyysistä rasitusta, mutta vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin (Karhula 2006, 460). Hankkeen tavoitteiksi muodostuivat maatalousyrittäjien kannustaminen jatkamaan maidontuotantoa, motivoiminen oman toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen, työterveyshuollon esiintuominen ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käsitteleminen keskustelujen avulla. Päällimmäiseksi nousi yrittäjien motivointi huolehtia omasta kunnosta ja hyvinvoinnista. (Keskinen 2006, 3-4.) Maatalousyrittäjä saa vuotta kohti 24 päivää vuosilomaa. Tämä lomaoikeus koskee päätoimisia maatalousyrittäjiä ja se on henkilökohtainen, joten sitä ei voi siirtää toiselle henkilölle. Käytettäessä kunnan lomittajia vuosilomaan saa sisältyä enintään kolme sunnuntaita tai pyhäpäivää. Maatalousyrittäjä on oikeutettu myös maksulliseen lomitukseen kaikkina viikonpäivinä, myös pyhäpäivisin. Yrittäjän on mahdollista saada vuodessa 120 tuntia maksullista lomitusta. Yksi vaihtoehto lomituksen järjestämiseen ovat lomitusrenkaat. Lomitusrengas muodostuu maatalousyrittäjistä, jotka joko itse tai lomitustoimen avulla hankkivat lomittajan. Yrittäjät saavat oman tilansa töihin perehtyneen lomittajan ja lomittajat vastaavasti

8 4 ammattinsa arvostusta sekä mahdollisuuden kehittyä oman renkaan tilojen työtehtäviin. Lomittajan saanti vuosiloman ja sijaisavun ajaksi helpottuu. (Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2007.) Työterveyshuoltokäytännön suositusten mukaisiin neljän vuoden välein tehtäviin tilakäynteihin ei Keski-Pohjanmaan alueella ole resursseja. Laskennallinen tilakäyntiväli on noin kahdeksan vuotta. Syynä tähän on kuntien asiantuntevan henkilökunnan puute sekä työterveyshuollon tarjonnan ja tiedottamisen olemattomuus. Yksi Kunnolla maitoa hankkeen tavoitteista kohdistui juuri tähän epäkohtaan: työterveyshoitajat yhdessä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) kanssa toivat eri tilaisuuksin esille kuntien työterveyshuoltotoimintaa sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia. Työterveyden ja turvallisuuden kuuluu olla osa tilan laatujärjestelmää ja johtamista. (Keskinen 2006, 3.) Hankkeen toteutusryhmä totesi kohderyhmän olleen oikea. Yrittäjillä vapaapäiviä on vähän ja ajanpuutteen vuoksi omasta itsestä huolehtiminen jää vähälle. Kuntokursseille osallistujat tarjosivat toisilleen vertaistukea, joka auttoi henkiseen jaksamiseen. Vertaistuki käsitti mukavaa yhdessäoloa sekä keskusteluja. Fyysinen kunto parantui seurantajaksolla. Erilaisten opintopäivien antiin kuuluivat alueen meijerien kanssa järjestetyt kuntopäivät Kalajoella sekä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toteutettu hätäensiapukoulutus Lohtajalla ja Kälviällä. (Keskinen 2006, 4-6.) Kunnolla maitoa hankkeesta tiedotettiin sanomalehtien, sidosryhmien ja yhteistyötahojen tiedotteiden välityksellä sekä ProAgria Keski-Pohjanmaan tiedotuslehdessä, jotta haluttu kohderyhmä saavutettaisiin. Kaikkiaan kuntokurssiryhmiä muodostui 13 kappaletta. Näistä ryhmistä osa jatkoi toimintaansa vielä hankkeen päätyttyäkin. Keväällä 2006 hankkeeseen osallistuneet kurssipaikat järjestivät näiden ryhmien jäsenille suunnattuja jatkokursseja. Kalajoen Diakonaatissa järjestettyyn jatkokurssiin osallistuivat melkein kaikki aiemmin mukana olleet yrittäjät. Hanke kiinnosti osallistujia ja hankkeen jälkeen elinvoimaiset kuntokurssit ovat osoitus asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Yrittäjille syntyi kipinä huolehtia itsestään. (Keskinen 2006, 5-6.)

9 5 3 MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAI- KUTTAVAT TEKIJÄT 3.1 Maatalous Suomessa maatalous on merkittävä työllistäjä ja se muodostaa elintarviketalouden perustan. Yhdessä muun elintarvikeketjun kanssa se työllistää yli suomalaista. Maatalouden tuotteita ovat muun muassa maito, liha, kananmuna, vilja ja peruna. Myös ympäristöstä huolehtiminen ja maaseutumaiseman säilyminen ovat niin sanottuja maatalouden tuotteita. Suurin osa maatalouden tuloista tulee tuotteiden myynnistä, mutta yhä suurempi osa muodostuu sekä EU:n yhteisen että kansallisen tukijärjestelmän mukaisista tuista. (Maa- ja metsätalousministeriö 2006.) Maatalousyrittäjä on henkilö, joka hoitaa joko omistamaansa tai vuokramaansa maatilaa. Tilaan voi kuulua peltojen lisäksi myös karjaa ja metsää. Yrittäjä hoitaa yleensä tilaansa yhdessä perheensä kanssa, mutta tilakokojen kasvaessa ulkopuolisen avun käyttäminen on yhä yleisempää. Maatalousyrittäjän työtehtävät vaihtelevat tilan tuotantosuunnan ja vuodenajan mukaan. Yrittäjä saa vapaasti suunnitella työtahdin ja -järjestyksen. Toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä ovat esimerkiksi pelto- ja metsätyöt, koneiden korjaus- ja huoltotyöt, suunnitelmien ja laskelmien tekeminen. (Työministeriö 2005.) 3.2 Fyysinen hyvinvointi Työntekijän työkykyyn vaikuttavat keskeisesti fyysinen toimintakyky yhdessä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kanssa. Tietyillä aloilla, kuten pelastusja rakennusalalla, hyvä fyysinen toimintakyky on työväline ja välttämättömyys. Työntekijän on itse ylläpidettävä fyysistä toimintakykyään. Tähän hän pystyy varsinaisen liikunnan sekä arki- ja hyötyliikunnan turvin. Liikunnan tulisi olla mah-

10 6 dollisimman monipuolista, jolloin siihen sisältyy kestävyyttä, lihasvoimaa sekä liikunnallista taitoa kehittäviä lajeja. Hyvää kuntoa ja toimintakykyä on jatkuvasti ylläpidettävä. Fyysisen toimintakyvyn kehittäminen parantaa myös psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, jolloin tästä muodostuu hyvä pohja kokonaisvaltaiselle TYKY-toiminnalle. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jossa edistetään ja tuetaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä. (Högström 2006.) Tällöin tuetaan työssä jaksamista, työkyvyn säilymistä sekä ehkäistään työkyvyttömyyttä (Kiiski 2007). Painopiste on ollut terveydenhoidossa, fyysisessä terveydessä ja erilaisissa yhteisissä tilaisuuksissa. (Ahonen ym. 2003, 15.) Fyysisiä voimavaroja ovat terveys, hyvä kunto ja jaksaminen (Ahonen 2003, 21). Pitkäkestoiset työajat lisäävät lihaksiston jännitettä. Oikeaoppinen työergonomia lisää työskentelytehokkuutta ja vähentää kuormitusta lihaksistossa. Pitkät työajat ilman lepoa voivat aiheuttaa stressiä ja verenkiertohäiriöitä, koska elimistö kärsii hapenpuutteesta. Venyttelyn ja taukojumpan tärkeyttä ei saa unohtaa. Verenpaine saattaa nousta ja sydän rasittua pitkän paikallaan olon seurauksena. Pahimmassa tapauksessa ihminen ei pysty enää työskentelemään. (Virtanen 2004, 96, 98.) Säännöllinen liikunta tasapainottaa monia stressireaktioita, mutta vaikeassa uupumustilassa liian aktiivinen liikunta vain lisää kuormitusta. Liikunnan positiiviset vaikutukset tulevat esiin, kun muistaa huolehtia riittävästä levosta. Liikkuminen virkistää elintoimintoja, elvyttää aineenvaihduntaa sekä vahvistaa fyysisiin ja psyykkisiin kuormituksiin sopeuttavia fysiologisia järjestelmiä. Mielihyvän kokeminen liikunnan harrastamisessa on tärkeää. Epärealistiset tavoitteet voivat lisätä stressiä, jolloin ihminen ei enää jaksa. Liikkumisessa tärkeää on sen säännöllisyys, ei niinkään kova teho tai maksimaalinen suorituskyky. Liikuntasuoritukset tulee mitoittaa oman kuntotason, mahdollisuuksien ja yleisen terveydentilan mukaan. (Lindholm 2006, 6-7.)

11 7 3.3 Henkinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi on ihmisen itsensä käytettävissä oleva henkinen voimavara. Erityisesti maatalousyrittäjien kohdalla painottuu työstä löytyvän mielekkyyden ja työtyytyväisyyden merkitys työturvallisuuden ja työkyvyn säilymisen ohella. Tällöin sekä myönteiset että kielteiset tunteet ovat sallittuja ja ne pystytään käsittelemään. Mikään tuntemus ei ole uhka minuudelle. Ongelmat selvitetään erilaisten selviytymiskeinojen avulla, jolloin epärealistiset toiveajattelut eivät ylläpidä henkistä huonovointisuutta. (Härkki-Santala 2001, 9.) Erityisesti muutos- ja kriisitilanteet koettelevat ihmisen henkisiä voimavaroja. Vahvistusta henkiseen hyvinvointiin löytyy tukea antavasta toiminnasta terveystarkastusten, tilakäyntien ja ryhmätoiminnan yhteydessä. Maaseudun tukihenkilöverkon toiminnan tarkoituksena on tukea ihmistä kriisiajan yli niin, että hän säilyttää työkykynsä ja selviää uupumatta ja sairastumatta tilanteesta. Paikoin tukihenkilötoiminta luetaan kuuluvaksi osaksi työterveyshuoltoa. (Holopainen ym. 2000, ) Psyykkinen väsyminen tarkoittaa tilaa, jossa ihminen on kuluttanut omia voimavarojaan yli. Tämä vaikuttaa työsuoritukseen ja vaikutuksen syvyys riippuu rasituksen kestosta sekä psykofyysisestä yleistilasta. Psyykkistä väsymistä aiheuttavat tekijät voidaan jakaa työn laatuun ja vaatimuksiin, työelämän toimintatapoihin, johtamiskäytäntöihin ja työyhteisön toimintaan sekä yksilön ominaisuuksiin. Ihmisillä on erilaiset perustaipumukset, henkiset voimavarat ja valmiudet kohdata erilaisia vaatimuksia. Psyykkistä väsymistä aiheuttavat tekijät, kuten oppimisvaatimukset, jatkuva tarkkaavaisuus sekä ihmisten kohtaaminen, ovat usein peruste tietylle alalle hakeutumiselle ja myös työn voimavara. Työelämän toimintatavoissa kuormittavat sellaiset rakennemuutokset, jotka heikentävät työturvaa ja siten horjuttavat sekä toivoa että elämän hallintaa. Jokaisella on yksilölliset psyykkisen ja fyysisen väsymisen rajat. Monet eivät ota todesta väsymisen merkkejä ennen kuin se on edennyt liian pitkälle. Ihminen, joka ajattelee ja toimii esimerkiksi vaatimalla itseltään täydellisyyttä tai antaa työn mennä kaiken muun ohi, kuluttaa itsensä nopeasti loppuun ja kuuluu näin ollen eräänlaiseen riskiryhmään. (Kääriäinen 2003, 5-8.)

12 8 Psyykkisen väsymisen tunnistaa muistin heikkenemisestä, oppimisen, keskittymisen ja tulevaisuuden suunnittelun vaikeutumisesta, kiinnostuksen puutteesta, unen häiriöistä sekä erilaisten somaattisten vaivojen lisääntymisestä. Voimien ollessa vähissä elimistö pyrkii vähentämään toimintoja, jotka eivät ole sillä hetkellä välttämättömiä elämän jatkumiselle, mutta olisivat tarpeellisia tasapainolle ja yleiselle toimintakyvylle. Väsyneen työntekijän valmiudet vaativiin päätöksiin tai ongelmaratkaisuihin ovat heikentyneet ja hän on suojattomampi sekä avuttomampi uusissa tilanteissa. Väsymys lisää epäonnistumiskokemuksia ja työtapaturmien riskiä. Epävarmuus omaan työhön lisää työkyvyn heikkenemistä. (Käärinen 2003, 9-11.) Psyykkistä väsymistä voidaan hoitaa työtapojen ja käytäntöjen muutoksella. Asiantuntevaa apua saatetaan tarvita työterveyshuollosta tai psykologilta. Ensimmäinen askel on pysähtyä ja tarkastella omaa tilannettaan, järjestellä työt uusiksi, vähentää painetta sekä ennaltaehkäistä psyykkistä väsymistä. Ihmisen arvioidessa tilannettaan, omia resurssejaan sekä tulevaisuuttaan saattaa tuloksena olla elämän muutos tai jopa ammatin vaihto. (Kääriäinen 2003, ) 3.4 Sosiaalinen hyvinvointi Suomalaisten mukaan perhe-elämä ja sen ihmissuhteet tuovat onnellisuutta. Siksi työkulttuurista haluttaisiin perheystävällistä eli hallittua ja tasapainoista työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamista. Onnellisuudessa tärkeitä asioita ovat sosiaaliset suhteet, hyvät ystävyys- ja ihmissuhteet, rakkauden kokeminen, mielenkiintoinen työ ja mieluisa työpaikka, hyvä terveys sekä turvattu perustoimeentulo. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei ole aina helppoa, mistä johtuen seurauksena on sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita. Tämä näkyy masennuksena, unettomuutena, ärtyisyytenä ja uupumuksena. Työstä väsyneet vanhemmat eivät jaksa olla kiinnostuneita lapsistaan, heidän tarpeistaan tai tekemisistään. (Ojala 2005, )

13 9 3.5 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tavoitteena on edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja työyhteisön toimintaa (Husman 2003, 32). Maatalousyrittäjien liittyminen työterveyshuoltoon on vapaaehtoista. Terveystarkastukset tehdään 1-4 vuoden välein ottaen huomioon työolosuhteet, työhön liittyvät altisteet, työntekijän ikä, terveydentila ja oireet (Karhula 2006, 460). Jokaisella kerralla arvioidaan sekä yrittäjän fyysistä että henkistä työkykyä. Maatalousyrittäjien kohdalla työpaikkaselvitykset ovat työterveyshuollon toiminnan perusta. Työpaikkaselvityksellä hankitaan tietoa sekä työstä että työympäristöstä ja arvioidaan näiden vaikutusta työntekijän terveyteen. Tämä toteutuu tilakäyntinä, joka pyritään tekemään joka neljäs vuosi. Tilakäynnin tekevät terveyskeskuksen edustaja, joko terveydenhoitaja ja/tai lääkäri, ja maatalouden asiantuntija, jotka yhdessä arvioivat maatilan työympäristöä ja tapaturmariskiä kaikkien tilalla asuvien kannalta. Tavoitteena on neuvoa yrittäjää työympäristön kehittämisessä ja työjärjestelyissä. Tilakäynnin ja työpaikkaselvityksen tiedot ja näistä annettu palaute ovat osa tilan laatujärjestelmää. Palaute annetaan sekä suullisesti että kirjallisesti. (Holopainen ym. 2000, 21-22, 27.) 3.6 Työkykyä ylläpitävä toiminta Kuntoutuksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla halutaan edistää vajaakuntoisen tai vammaisen henkilön työssä selviytymistä, työhön paluuta ja mahdollisimman hyvää omatoimista suoriutumista. Kuntoutus voi olla lääkinnällistä, ammatillista tai sosiaalista. Työterveyshuollon asiakkaiden kohdalla kyseessä on joko lääkinnällinen tai ammatillinen kuntoutus. Lääkinnällisen kuntoutuksen muotoja ovat muun muassa fysioterapia, puheterapia ja sopeutumisvalmennuskurssit, joilla pyritään parantamaan tai ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tähän pyritään parantamalla työn

14 10 tekemisen edellytyksiä, jolloin toimintamenetelmiä ovat esimerkiksi neuvonta, työnohjaus ja kuntoutustutkimukset. (Karhula 2006; Antti-Poika 2003.) Työkykyä ylläpitävä toiminta on laaja-alaista toimintaa työntekijän työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi koko hänen työuransa ajan. Tyky-toiminta kohdistuu terveyden edistämiseen, mutta edellyttää työympäristöön ja työyhteisöön vaikuttamista. Työkyky ei sinänsä ole itseisarvo vaan väline elämän suurimpien päämäärien saavuttamiseen. Tyky-toiminta suunnitellaan työpaikan omista lähtökohdista. Toiminta voidaan jakaa neljään eri ryhmään: Ensimmäinen on työ ja työympäristö. Toisena ovat työhön ja työympäristöön kohdistuvat toimenpiteet, kuten toimintatavat, johtaminen ja vuorovaikutus. Kolmantena ovat työntekijän voimavarat ja terveys sekä neljäntenä ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja edistäminen. Työntekijöiden hyvinvoinnin on todettu olevan myönteisesti yhteydessä myös työpaikan taloudelliseen menestymiseen. Työntekijöiden hyvä työkyky edistää niin työn sujuvuutta, laatua kuin vaikuttavuuttakin. Hyvinvoinnista saadaan apua työssä ja vapaa-ajalla jaksamiseen. Yhteistyötä tarvitaan niin työpaikalla kuin sen ulkopuolellakin. Tyky-toiminnan järjestämiseen voidaan ottaa avuksi ulkoisia tahoja kuten kuntoutuslaitoksia. (Rauramo 2003, 6-7.) 3.7 Aikaisemmat tutkimukset Maatalousyrittäjän työssä jaksamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä lähdimme alkupohdinnan jälkeen kartoittamaan lähikirjastojen tietokantoja hyväksikäyttäen. Opinnäytetyön aiheen tarjoaja työelämästä informoi meitä muualla Suomessa tehdyistä samankaltaisista hankkeista ja tämän pohjalta etsimme näistä tietoa, raportteja ja opinnäytetöitä. Rissanen (2006) on toimittanut tutkimuksen, jonka tarkoituksena on antaa laaja yleiskäsitys maatalousyrittäjien työoloista ja terveydestä. Siinä kartoitettiin maatalousyrittäjien työtä ja työoloja, henkistä kuormitusta ja koettua terveydentilaa, työ- ja vapaa-ajan tapaturmia sekä maatalousyrittäjien kokemuksia työterveyshuollon toiminnasta. Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluna. Henkisen hyvinvoinnin

15 11 osuudessa selvitettiin stressin ja psyykkisen oireilun esiintyvyyttä maatalousyrittäjien keskuudessa. Noin joka kolmannella oli stressiä ja eri psyykkisten oireryhmien esiintyvyys vaihteli 6-34 % vuonna Eniten oireilivat alle 45-vuotiaat naiset. Vastaajista vuotiaat voivat henkisesti parhaiten. Miehet oireilivat psyykkisesti keskimäärin naisia vähemmän. Tutkimustulokset osoittivat, että maatalousyrittäjien koettu terveydentila ja työkyky vaikuttavat henkiseen hyvinvointiin. Mitä parempi kokemus itsellä on, sitä parempi on henkinen vointi. Viljelyalaltaan yli 100 hehtaarin tiloilla stressi ja psyykkinen oireilu oli korkeinta. Perheeltä saatu tuki koettiin hyväksi, sen puute lisäsi oireilua. Maatalousyrittäjillä oli merkittävästi suomalaisia työntekijöitä vähemmän stressiä. Viikossa vähintään kahdesti liikuntaa harrastavilla yrittäjillä oli jonkin verran vähemmän stressiä ja psyykkistä oireilua. Naiset harrastivat aktiivisemmin kuntoliikuntaa kuin miehet. Tyytyväisyys työhön ja elämään vaikuttaa suoraan hyvinvointiin. Maatalousyrittäjistä 42 % kuvasi työtään ruumiillisesti melko tai hyvin rasittavana. Haastattelua edeltäneen vuoden aikana noin 65 % vastaajista oli ollut selkäkipua ja/tai niskahartiaseudun kipua tai kipua, särkyä tai liikearkuutta nivelissä. Työterveyshuoltoon kuului 54 % vastaajista. Heikkilän ja Lehdon (2001) tekemässä loppuraportissa, joka koski maatalousyrittäjien työssä jaksamista, tarkoituksena oli aktivoida maatalousyrittäjiä edistämään omaa työhyvinvointiaan. Hankkeen aikana erilaisiin tapahtumiin osallistui 374 henkilöä. Työterveyshuollon ja maatalouden yhteistyötä sekä erityisosaamista hyödynnettiin hankkeen aikana, jolloin tilakäynnit lisääntyivät. Noin kolmasosa hankkeeseen osallistuneista kuului työterveyshuoltoon. Hankkeen myötä yritettiin saada lisää yrittäjiä liittymään työterveyshuoltoon, sillä maatalous sinänsä on ammattitautiriski ja maataloudessa tapaturmavaara on keskimääräistä suurempi. Maatalousyrittäjien osallistumista tyky-toimintaan pyrittiin lisäämään ja yli 20 ilmoittautui mukaan. Keränen ym. (2004) tekivät loppuarvioinnin Maa voi hyvin -hankkeesta. Hankkeen kohteena olivat nuoret viljelijät ja heidän hyvinvointinsa. Pohdinnassa tekijät olivat sitä mieltä, että hanke oli vastannut hyvin tarpeita sekä nostanut keskustelun uudella tavalla esille tässä kohderyhmässä. Heidän mielestään hankkeen sisällölli-

16 12 nen osuus ja hankkeen tuottamien palvelujen joustava tuottamistapa kannattaa kopioida muihin samantapaisiin hankkeisiin. Huhtalan (2006) opinnäytetyö käsitteli lohtajalaisten maanviljelijöiden nykytilaa. Maanviljelijöiden rasitteena olivat kaukana sijaitsevat pellot. Yrittäjille ei tärkeintä ollut hyvinvointi mitattuna rahassa, vaikka heidän resurssinsa näyttivätkin olevan käyttämättä. TAULUKKO 1. Aiheeseen liittyvät tutkimukset Tutkija Tausta ja tarkoitus Keskeisimmät tulokset Lehto & Heikkilä, maatalousyrittäjien työhyvinvointipalvelujen saatavuus ja laatu - työterveyshuollon edistäminen maatalousyrittäjän työkyvyssä, työhyvinvoinnissa ja työssä jaksamisessa - tunnistaa terveyttä ja työkykyä uhkaavat tekijät - tyky-toiminnan järjestäminen fyysisen kunnon kohentamiseksi tarpeellista - tilakäynnit mahdollistavat konkreettisen vaikuttamisen työelämän laatuun ja työssä jaksamiseen Korhonen, Keränen & Keränen, 2004 Rissanen 2006 Huhtala parantaa maanviljelijöiden ja maatalouslomittajien ruumiillista ja henkistä terveyttä, työssä jaksamista ja ammatillista osaamista - parantaa elämän hallintaa ja muutosvalmiutta - saada laaja yleiskäsitys maatalousyrittäjien työoloista ja terveydestä - tutkia maatalousyrittäjien työtä ja työoloja, henkistä kuormitusta ja koettua terveydentilaa, työ- ja vapaaajan tapaturmia sekä maatalousyrittäjien kokemuksia työterveyshuollon toiminnasta. - saada tietoa Lohtajan maatalouden nykytilasta ja sen harjoittamiseen liittyvistä ongelmista - aito tarve, hanke onnistui vastaamaan tarpeisiin. - positiivinen ilmapiiri alueella - kehitti jonkin verran maatilojen välistä yhteisöllisyyttä ja työnjakoa - osallistujat saivat tiedollisia valmiuksia, oppivat yhteistyökykyä ja ryhmätoimintaa - koettu terveydentila ja työkyky heikompi kuin keskiverto työssäkäyvällä, stressiä ja psyykkistä oireilua on vähemmän -masennus on lisääntynyt - selkäkipu vähentynyt, niskahartiaseudunkivut ja nivelkivut lisääntyneet - ongelmana: pellot kaukana, laajentamista rajoittaa peltojen vähyys; tilat joutuvat lopettamaan - tilojen olisi kannattavaa hankkia ulkopuolista urakointipalvelua

17 13 4 TUTKIMUSTEHTÄVÄT Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata ja kartoittaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat maatalousyrittäjien työhyvinvointiin ja sitä kautta työssä jaksamiseen. Tavoitteena on kartoittaa liikunnan ja vertaistuen hyvinvointia edistävää vaikutusta. Tutkimustehtävät ovat seuraavat: 1. Millaisia rajoitteita maatalousyrittäjät kokivat ennen kuntoutusjaksoja? 2. Millaista hyötyä maatalousyrittäjät kokevat saaneensa Kunnolla maitoa -hankkeesta? 3. Millä tavoin maatalousyrittäjät ovat muuttaneet elämäänsä kuntoutusjaksojen päätyttyä?

18 14 5 TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTON ANALYYSI 5.1 Määrällinen tutkimusote Opinnäytetyössämme käytämme määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusotetta, jossa korostetaan yleispäteviä syyn ja seurauksen lakeja. Keskeisiä asioita kvantitatiivisessa tutkimusotteessa ovat muun muassa johtopäätökset aiemmista tutkimuksista, aiemmat teoriat, käsitteiden määrittely, koehenkilöiden tai tutkittavien henkilöiden valinta, muuttujien muokkaaminen taulukkomuotoon ja aineiston käsitteleminen tilastollisesti käsiteltävään muotoon. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, ) Päämääränä on saavuttaa numeraalista tietoa, jolla selitetään ihmisen toimintaa. Määrällisessä tutkimuksessa aineistosta haetaan syy-seuraussuhteita. Tavoitteena on löytää säännönmukaisuuksia siitä, millä tavalla eri asiat ovat liittyneinä toisiinsa ja selittää, miten tutkimusyksiköt eroavat suhteessa muuttujiin. Tutkimusyksiköitä voivat olla esimerkiksi ihmisten mielipiteet tai kulttuurituotteet. (Vilkka 2005, ) 5.2 Aineiston kerääminen Määrällisen tutkimusotteen tutkimusaineiston keräämistapoja ovat kyselylomake, systemaattinen havainnointi tai valmiiden tilastojen käyttö. Aineiston keräämiseen käytimme kyselylomaketta, jonka laadimme itse. Lomake sisälsi sekä avo- että monivalintakysymyksiä (liite 2). Kyselylomaketta eli mittaria suunniteltaessa tulee huomio kiinnittää myös tietojen käsittelyyn. Tuolloin päätetään lomakkeiden numeroinnista ja arvoista, joita muuttujille annetaan sekä havaintomatriisin rakentamisesta. (Vilkka 2005, 73, 89.) Suunnitteluvaiheessa kysymykset numeroitiin ja vastausvaihtoehdot muokattiin niin, että aineisto on mahdollista järjestää tilastollisesti käsiteltävään muotoon.

19 15 Kysely tunnetaan myös nimellä survey, joka tarkoittaa aineiston keräämistä standardoitusti. Tällöin haluttua asiaa kysytään kaikilta vastaajilta samalla tavalla. (Hirsjärvi ym. 2004, 183.) Valmiin kyselylomakkeen testasi perusjoukkoa edustava asiaan perehtynyt henkilö, jolta saimme palautetta ja parannusehdotuksia. Kyselylomake lähetettiin postitse kaikille Kunnolla maitoa -hankkeeseen osallistuneille maatalousyrittäjille helmikuussa Vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Tämän menetelmän avulla aikataulu ja kustannusarvio voidaan tehdä melko todenmukaisesti (Hirsjärvi ym. 2004, 184). Kyselyn mukana lähetettiin saatekirje sekä palautuskuori (liite 1). Vastanneiden kesken järjestettiin arvonta, jolla pyrittiin ehkäisemään postikyselyyn liittyvää suurta katoa vastauksissa. 5.3 Aineiston analysointi Aineiston analyysivaiheessa selviää, millaisia vastauksia saadaan asetettuihin ongelmiin (Hirsjärvi ym. 2004, 209). Aineiston järjestäminen alkoi kyselyjen läpikäymisellä, jolloin päätettiin, mitkä kyselyt voidaan hyväksyä ja mitkä on hylättävä. Käsillä olevasta aineistosta muodostettiin muuttujia. Tiedot ryhmiteltiin taulukkomuotoon Statistical Package for the Social Sciences- tietokoneohjelmaa käyttäen (SPSS). Taulukosta muodostui havaintomatriisi, jossa yksi rivi kertoo yhden kyselylomakkeen antaman tiedon. Yksi sarake sisältää kaikkien tutkittavien tiedot yhden tietyn asian osalta. Havaintomatriisista pystymme halutessamme laskemaan erilaisia keskilukuja, keskiarvon, moodin, mediaanin, hajontoja sekä korrelaatioita. (Vilkka 2005, ) Erilaisin taulukoin ja kuvioin pystymme parantamaan tekstin luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. 5.4 Luotettavuus ja eettiset kysymykset Tehdyn tutkimuksen luotettavuutta tulee aina arvioida, koska huolimatta pyrkimyksestä välttää virheiden ilmaantumista, tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys

20 16 vaihtelevat. Käsitteellä reliaabelius tarkoitetaan mittaustulosten toistettavuutta. Tämä voidaan todeta esimerkiksi silloin, kun kaksi tutkijaa saa samanlaisen lopputuloksen tai jos samaa henkilöä tutkittaessa saadaan eri tutkimuskerroilla sama tulos. Validius on toinen tutkimuksen arviointiin liittyvä käsite ja se merkitsee pätevyyttä. Pätevyys näkyy siinä, että mittari tai tutkimusmenetelmä mittaa juuri sitä, mitä sen pitääkin. Todellisuudessa tutkittava asia sekä mittari ja menetelmät eivät aina vastaa toisiaan. Näin käy esimerkiksi silloin, kun kyselyyn vastaajat käsittävät asetetun kysymyksen toisin kuin sen asettanut tutkija. Jos tutkija tulkitsee vastauksen oman näkemyksensä mukaan, tuloksia ei voida pitää tosina ja pätevinä. (Hirsjärvi ym. 2004, ) Virhemarginaalia voidaan pienentää huolellisella suunnittelulla mittaria rakennettaessa. Kysymysten asettelu, käsitteiden ja perusjoukon tarkka määrittely, aineiston keräämisen suunnittelu sekä varmistaminen, että asetetut kysymykset kattavat koko ongelmat ovat toimia, joilla pyritään linjaamaan tutkijan ja vastaajan käsitykset samanlaisiksi. Tutkimuksen kokonaisluotettavuudesta tulee hyvä silloin, kun valittu otos edustaa koko perusjoukkoa ja mittaamisessa on niin vähän satunnaisuutta kuin suinkin. (Vilkka 2005, )