Humalajoki Minna & Nissilä Suvi MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Humalajoki Minna & Nissilä Suvi MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT"

Transkriptio

1 Humalajoki Minna & Nissilä Suvi MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Syksy 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja Tekijät: Humalajoki Minna & Nissilä Suvi Opinnäytetyön nimi: Maatalousyrittäjien työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät Opinnäytetyön ohjaaja: TtM, lehtori Timo Kinnunen Opinnäytetyön tarkastaja: Yliopettaja, KL Maija Maunula Valmistumisvuosi: 2007 Sivumäärä: 35+4 Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n toimesta järjestetyn Kunnolla maitoa -hankkeen vaikutus maatalousyrittäjien työhyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä osoittaa liikunnallisen kuntoutuksen ja vertaistuen hyvinvointia edistävä vaikutus. Hanke toteutui kuntokurssiryhminä, paikallisryhmätoimintana sekä yksittäisinä opintopäivinä. Tutkimusaineisto koostui kaikista hankkeeseen osaa ottaneista maatalousyrittäjistä (n=212). Aineisto kerättiin postikyselynä. Kyselyyn vastasi yhteensä 120 maatalousyrittäjää, joista naisia oli 51 % ja miehiä 49 %. Vastausprosentti oli 47,2. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin kolmesivuisena kyselylomakkeena. Kysely käsitti sekä avo- että monivalintakysymyksiä, joita oli yhteensä 30 kappaletta. Kysymykset oli jaoteltu koskemaan vastaajan perustietoja, fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä Kunnolla maitoa -hanketta. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntäen Statistical Package for the Social Sciences- tietokoneohjelmaa (SPSS). Ikäryhmittäisessä vertailussa yli 48-vuotiaiden fyysiset oireet olivat vähentyneet enemmän kuin alle 48-vuotiaiden. Henkisen hyvinvoinnin tulosten mukaan naiset oireilivat miehiä enemmän. Miehet oireilivat päivittäin naisia enemmän ainoastaan väsymyksessä sekä muistin ja keskittymiskyvyn heikkenemisessä. Naisilla eniten oireita oli masennuksen ja ärtyneisyyden suhteen. Kunnolla maitoa -hanke koettiin vastaajien osalta tarpeelliseksi. Se herätti innostuksen itsestä, omasta terveydestä huolehtimiseen sekä kuntoiluun. Kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että hanke on edistänyt heidän työssä jaksamistaan sekä tukenut henkistä hyvinvointia. Hieman yli puolet koki hankkeen motivoineen oman terveyden hoitamiseen ja 40 % ilmoitti hankkeen parantaneen työtyytyväisyyttä. Vastaajat toivoivat lisää samanlaisia hankkeita, jotka välittävät tiedon maatalousyrittäjien hyvinvoinnin aidosta välittämisestä. Avainsanat: maatalous, maatalousyrittäjä, työterveyshuolto, fyysinen hyvinvointi, henkinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi, työkykyä ylläpitävä toiminta.

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY of APPLIED SCIENCES ABSTRACK Degree programme in Nursing, Public Health Nurse Authors: Humalajoki Minna & Nissilä Suvi Name of the degree work: The work well-being of the farmers and factors involving it Instructor: Lecturer Timo Kinnunen Supervisor: Principal lecturer Maija Maunula Year of graduation: 2007 Number of pages: 35+4 The purpose of this research project was to describe the impact of Kunnolla maitoa- project on farmers work well-being and factors involving it and to point out the advancing effect of peer support and exercise rehabilitation. The project was organized by ProAgria Central Ostrobothnia. It was practised as exercise course groups, local group activity and separate education events. The research material consisted of all the farmers who took part to the project (n=212). The material was collected as a mail questionnaire. Altogether 120 farmers answered questionnaire, women 51 % and men 49 %. The answer per cent was 47,2 %. The research was quantitative and it came out as a three-page questionnaire. It covered both open and multichoice questions, total 30 questions. Questions were divided to concern basic information, physical and mental well-being and Kunnolla maitoa- project. The research material was analyzed by Statistical Package for the Social Sciences- computer programme. When analyzing the results of the research by age physical symptoms of the farmers over 48 years old had decreased more than farmers under 48 years. According to the results of the mental well-being women showed more symptoms than men. Based on daily symptoms men had higher results than women only in depression and weakening memory and concentration skill. Women had most symptoms in depression and irritation. Kunnolla maitoa- project was experienced useful by the responders. The project brought to life enthusiasm to exercise and look after oneself and one s health. Third of the responders thought that project has promoted their ability to work and supported mental well-being. Slightly over half of responders felt the project had motivated to take care of health and 40 percent told it had improved work satisfaction. Responders wished for similar projects which provide information of real caring of farmers well-being. Key words: farming, farmer, occupational health service, physical well-being, mental well-being, social well-being, activity to maintain work ability.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO KUNNOLLA MAITOA- HANKE MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Maatalous Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi Sosiaalinen hyvinvointi Työterveyshuolto Työkykyä ylläpitävä toiminta Aikaisemmat tutkimukset TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTON ANALYYSI Määrällinen tutkimusote Aineiston kerääminen Aineiston analyysi Luotettavuus ja eettiset kysymykset TULOKSET Taustatiedot Työterveyshuolto Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi Kunnolla maitoa- hanke POHDINTA Tutkimusmenetelmät ja luotettavuus Tulosten tarkastelua Maatalousyrittäjien kokemat rajoitteet Maatalousyrittäjien kokema hyöty Kunnolla maitoa- hankkeesta Maatalousyrittäjien elämässä tapahtuneet muutokset kuntoutusjaksojen jälkeen Opinnäytetyön merkitys terveydenhoitotyölle ja omalle oppimiselle LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Maatalousyrittäjä hoitaa joko omaa tai vuokraamaansa tilaa, johon kuuluu peltoa ja sen lisäksi mahdollisesti karjaa ja metsää. Tilan hoitoon liittyvät karja-, pelto- ja metsätöiden ohella koneiden, laitteiden ja rakennusten huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöitä sekä suunnitelmia ja laskelmia. (Työministeriö 2005.) Maatalousyrittäjien lukumäärä oli vuoden 2006 kesäkuun lopussa ja maatiloja oli kaikkiaan Euroopan unionin (EU) aikana tilojen määrä on koko maassa vähentynyt 38 %. Maatalousyrittäjien keski-ikä on 47,6 vuotta. Tulot ovat riippuvaisia sekä tuotannonalasta että määrästä sekä valtion hintapolitiikasta, jonka johdosta tulot ovat keskimäärin /vuosi. (Maatalousyrittäjien eläkelaitos.) Maataloustyö on monipuolista ja itsenäistä. Työajoista yrittäjä päättää itse. Päivittäiset työtehtävät vaihtelevat tilan tuotantosuunnan ja koon mukaan. Maatalousyrittäjän on osattava perustiedot monelta eri alalta. Hänen tulee hallita taloudelliset asiat, kuten markkinointi ja tarvikkeiden osto, sekä tekniset asiat, joita ovat esimerkiksi koneiden korjaukset. Hänen on myös tunnettava niin kasvien kuin eläintenkin elintavat ja niiden vaatimukset. (Työministeriö 2005.) Maatalousyrittäjällä työpaikka on koti, ja koti on työpaikalla. Työ ja vapaa-aika eivät ole yhtä selkeästi toisistaan erillään kuin kodin ulkopuolella palkkatyössä käyvien kohdalla. Perinteiseen maatilan työvuoteen kuuluvat kiireiset työhuiput. Karjatilojen eläimet tarvitsevat hoitoa seitsemänä päivänä viikossa unohtamatta ilta- ja yöaikoja. Maatalousyrittäjän työ on sitovaa ja joskus yksinäistä. Eristyneisyyden tunnetta voi lisätä läheisten työtovereiden puute. Työyhteisön tarjoama tuki saattaa jäädä vähäiseksi tai sitä ei ole lainkaan. (Kivinen & Talola 2005, 23.) Maataloustyö on fyysisesti kuormittavaa. Jotta ylikuormittumiselta vältyttäisiin, maatalousyrittäjän tulisi omata mahdollisimman hyvä fyysinen kunto. Tämän vuoksi säännöllisen liikunnan merkitystä terveyden ja työkyvyn edistäjänä ei tule väheksyä. Kehittämällä työympäristöä, -välineitä ja -tekniikkaa voidaan kuormitusta vähentää. (Holopainen, Kinnunen & Taattola 2000, 33.)

6 2 Työpaikkaselvityksellä hankitaan tietoa maatalousyrittäjän työstä ja työympäristöstä sekä arvioidaan näiden vaikutusta yrittäjän terveyteen. Työpaikkaselvitys, joka toteutetaan tilakäyntinä, on oleellinen osa työterveyshuoltoa. Tilakäynti on pyrittävä tekemään joka neljäs vuosi. Työterveyshuoltoon kuluu myös terveystarkastus, joka tehdään 1-4 vuoden tiettyjen periaatteiden mukaan. Työterveyshuollon tavoitteena on työkyvyn tukeminen, turvallinen työympäristö, työolojen parantaminen ja työperäisten sairauksien ehkäiseminen (Karhula 2006, 21). Liittyminen työterveyshuoltoon on vapaaehtoista (Holopainen ym. 2000, 17, 21 22, 25). Työterveyshuollon asiakkaiden työkykyä uhkaavia ongelmia voidaan hoitaa kuntoutuksen avulla. Kuntoutus voi olla lääkinnällistä, sosiaalista, ammatillista tai kasvatuksellista (Kallanranta, Rissanen & Vilkkumaa 2001, 428). Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Ammatilliseen kuntoutukseen lukeutuu kaikki se, minkä avulla pystytään parantamaan työn tekemisen edellytyksiä. (Karhula 2006, 486.) Kunnolla maitoa -hanke on ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n toteuttama ja sen päämääränä oli motivoida maatalousyrittäjiä jatkuvaan oman kunnon ja hyvinvoinnin parantamiseen ja ylläpitämiseen. Yhtenä konkreettisena tavoitteena oli kannustaa maatalouden jatkamiseen ja tekemään kannattavia investointeja. Kunnolla maitoa hanke toteutui 13 kuntokurssina Kalajoella Diakonaatissa sekä Lappajärvellä Kivitipussa, paikallisryhmätoimintana sekä yksittäisinä opintopäivinä, joissa teemoina olivat muun muassa hätäensiapukoulutus ja töiden ulkoistaminen. Hankkeen toteutusaika oli (Keskinen 2006, 3-4.) Tässä opinnäytetyössämme tutkimme Kunnolla maitoa hankkeeseen osallistuneiden maatalousyrittäjien työhyvinvointia, kuntoutusta ja sen tarpeellisuutta.

7 3 2 KUNNOLLA MAITOA -HANKE Kunnolla maitoa hanke järjestettiin välisenä aikana ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n toimesta. Hanke toteutui 13 kuntokurssiryhmänä seurantajaksoineen Kalajoella Diakonaatissa ja Lappajärvellä Kivitipussa, paikallisryhmätoimintana Kannuksessa, Himangalla ja Kälviällä sekä yksittäisinä opintopäivinä. Kuntokurssit olivat 5-8 päivän mittaisia ja ne painottuivat pääasiassa maatalousyrittäjien fyysiseen toimintakykyyn. Tämän lisäksi hanke keskittyi myös yrittäjien henkiseen jaksamiseen. (Keskinen 2006, 3-4.) Hankkeen lähtökohtina olivat maataloustyön kuormittavuus, työn yksinäinen luonne ja epävarmuus tulevaisuuden suhteen. Kuormittavuus aiheuttaa työkykyä alentavia pitkäaikaissairauksia, joita ovat esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Epävarmuus aiheutuu osaltaan EU-säädöksistä, tilakoon kasvusta sekä työn aiheuttamista henkisistä rasituksista. Koneellistumisen myötä voidaan yhä pienemmällä työntekijämäärällä hoitaa yhä suurempia tuotantoyksiköitä. Tämä vähentää fyysistä rasitusta, mutta vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin (Karhula 2006, 460). Hankkeen tavoitteiksi muodostuivat maatalousyrittäjien kannustaminen jatkamaan maidontuotantoa, motivoiminen oman toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen, työterveyshuollon esiintuominen ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käsitteleminen keskustelujen avulla. Päällimmäiseksi nousi yrittäjien motivointi huolehtia omasta kunnosta ja hyvinvoinnista. (Keskinen 2006, 3-4.) Maatalousyrittäjä saa vuotta kohti 24 päivää vuosilomaa. Tämä lomaoikeus koskee päätoimisia maatalousyrittäjiä ja se on henkilökohtainen, joten sitä ei voi siirtää toiselle henkilölle. Käytettäessä kunnan lomittajia vuosilomaan saa sisältyä enintään kolme sunnuntaita tai pyhäpäivää. Maatalousyrittäjä on oikeutettu myös maksulliseen lomitukseen kaikkina viikonpäivinä, myös pyhäpäivisin. Yrittäjän on mahdollista saada vuodessa 120 tuntia maksullista lomitusta. Yksi vaihtoehto lomituksen järjestämiseen ovat lomitusrenkaat. Lomitusrengas muodostuu maatalousyrittäjistä, jotka joko itse tai lomitustoimen avulla hankkivat lomittajan. Yrittäjät saavat oman tilansa töihin perehtyneen lomittajan ja lomittajat vastaavasti

8 4 ammattinsa arvostusta sekä mahdollisuuden kehittyä oman renkaan tilojen työtehtäviin. Lomittajan saanti vuosiloman ja sijaisavun ajaksi helpottuu. (Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2007.) Työterveyshuoltokäytännön suositusten mukaisiin neljän vuoden välein tehtäviin tilakäynteihin ei Keski-Pohjanmaan alueella ole resursseja. Laskennallinen tilakäyntiväli on noin kahdeksan vuotta. Syynä tähän on kuntien asiantuntevan henkilökunnan puute sekä työterveyshuollon tarjonnan ja tiedottamisen olemattomuus. Yksi Kunnolla maitoa hankkeen tavoitteista kohdistui juuri tähän epäkohtaan: työterveyshoitajat yhdessä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) kanssa toivat eri tilaisuuksin esille kuntien työterveyshuoltotoimintaa sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia. Työterveyden ja turvallisuuden kuuluu olla osa tilan laatujärjestelmää ja johtamista. (Keskinen 2006, 3.) Hankkeen toteutusryhmä totesi kohderyhmän olleen oikea. Yrittäjillä vapaapäiviä on vähän ja ajanpuutteen vuoksi omasta itsestä huolehtiminen jää vähälle. Kuntokursseille osallistujat tarjosivat toisilleen vertaistukea, joka auttoi henkiseen jaksamiseen. Vertaistuki käsitti mukavaa yhdessäoloa sekä keskusteluja. Fyysinen kunto parantui seurantajaksolla. Erilaisten opintopäivien antiin kuuluivat alueen meijerien kanssa järjestetyt kuntopäivät Kalajoella sekä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toteutettu hätäensiapukoulutus Lohtajalla ja Kälviällä. (Keskinen 2006, 4-6.) Kunnolla maitoa hankkeesta tiedotettiin sanomalehtien, sidosryhmien ja yhteistyötahojen tiedotteiden välityksellä sekä ProAgria Keski-Pohjanmaan tiedotuslehdessä, jotta haluttu kohderyhmä saavutettaisiin. Kaikkiaan kuntokurssiryhmiä muodostui 13 kappaletta. Näistä ryhmistä osa jatkoi toimintaansa vielä hankkeen päätyttyäkin. Keväällä 2006 hankkeeseen osallistuneet kurssipaikat järjestivät näiden ryhmien jäsenille suunnattuja jatkokursseja. Kalajoen Diakonaatissa järjestettyyn jatkokurssiin osallistuivat melkein kaikki aiemmin mukana olleet yrittäjät. Hanke kiinnosti osallistujia ja hankkeen jälkeen elinvoimaiset kuntokurssit ovat osoitus asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Yrittäjille syntyi kipinä huolehtia itsestään. (Keskinen 2006, 5-6.)

9 5 3 MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAI- KUTTAVAT TEKIJÄT 3.1 Maatalous Suomessa maatalous on merkittävä työllistäjä ja se muodostaa elintarviketalouden perustan. Yhdessä muun elintarvikeketjun kanssa se työllistää yli suomalaista. Maatalouden tuotteita ovat muun muassa maito, liha, kananmuna, vilja ja peruna. Myös ympäristöstä huolehtiminen ja maaseutumaiseman säilyminen ovat niin sanottuja maatalouden tuotteita. Suurin osa maatalouden tuloista tulee tuotteiden myynnistä, mutta yhä suurempi osa muodostuu sekä EU:n yhteisen että kansallisen tukijärjestelmän mukaisista tuista. (Maa- ja metsätalousministeriö 2006.) Maatalousyrittäjä on henkilö, joka hoitaa joko omistamaansa tai vuokramaansa maatilaa. Tilaan voi kuulua peltojen lisäksi myös karjaa ja metsää. Yrittäjä hoitaa yleensä tilaansa yhdessä perheensä kanssa, mutta tilakokojen kasvaessa ulkopuolisen avun käyttäminen on yhä yleisempää. Maatalousyrittäjän työtehtävät vaihtelevat tilan tuotantosuunnan ja vuodenajan mukaan. Yrittäjä saa vapaasti suunnitella työtahdin ja -järjestyksen. Toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä ovat esimerkiksi pelto- ja metsätyöt, koneiden korjaus- ja huoltotyöt, suunnitelmien ja laskelmien tekeminen. (Työministeriö 2005.) 3.2 Fyysinen hyvinvointi Työntekijän työkykyyn vaikuttavat keskeisesti fyysinen toimintakyky yhdessä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kanssa. Tietyillä aloilla, kuten pelastusja rakennusalalla, hyvä fyysinen toimintakyky on työväline ja välttämättömyys. Työntekijän on itse ylläpidettävä fyysistä toimintakykyään. Tähän hän pystyy varsinaisen liikunnan sekä arki- ja hyötyliikunnan turvin. Liikunnan tulisi olla mah-

10 6 dollisimman monipuolista, jolloin siihen sisältyy kestävyyttä, lihasvoimaa sekä liikunnallista taitoa kehittäviä lajeja. Hyvää kuntoa ja toimintakykyä on jatkuvasti ylläpidettävä. Fyysisen toimintakyvyn kehittäminen parantaa myös psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, jolloin tästä muodostuu hyvä pohja kokonaisvaltaiselle TYKY-toiminnalle. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jossa edistetään ja tuetaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä. (Högström 2006.) Tällöin tuetaan työssä jaksamista, työkyvyn säilymistä sekä ehkäistään työkyvyttömyyttä (Kiiski 2007). Painopiste on ollut terveydenhoidossa, fyysisessä terveydessä ja erilaisissa yhteisissä tilaisuuksissa. (Ahonen ym. 2003, 15.) Fyysisiä voimavaroja ovat terveys, hyvä kunto ja jaksaminen (Ahonen 2003, 21). Pitkäkestoiset työajat lisäävät lihaksiston jännitettä. Oikeaoppinen työergonomia lisää työskentelytehokkuutta ja vähentää kuormitusta lihaksistossa. Pitkät työajat ilman lepoa voivat aiheuttaa stressiä ja verenkiertohäiriöitä, koska elimistö kärsii hapenpuutteesta. Venyttelyn ja taukojumpan tärkeyttä ei saa unohtaa. Verenpaine saattaa nousta ja sydän rasittua pitkän paikallaan olon seurauksena. Pahimmassa tapauksessa ihminen ei pysty enää työskentelemään. (Virtanen 2004, 96, 98.) Säännöllinen liikunta tasapainottaa monia stressireaktioita, mutta vaikeassa uupumustilassa liian aktiivinen liikunta vain lisää kuormitusta. Liikunnan positiiviset vaikutukset tulevat esiin, kun muistaa huolehtia riittävästä levosta. Liikkuminen virkistää elintoimintoja, elvyttää aineenvaihduntaa sekä vahvistaa fyysisiin ja psyykkisiin kuormituksiin sopeuttavia fysiologisia järjestelmiä. Mielihyvän kokeminen liikunnan harrastamisessa on tärkeää. Epärealistiset tavoitteet voivat lisätä stressiä, jolloin ihminen ei enää jaksa. Liikkumisessa tärkeää on sen säännöllisyys, ei niinkään kova teho tai maksimaalinen suorituskyky. Liikuntasuoritukset tulee mitoittaa oman kuntotason, mahdollisuuksien ja yleisen terveydentilan mukaan. (Lindholm 2006, 6-7.)

11 7 3.3 Henkinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi on ihmisen itsensä käytettävissä oleva henkinen voimavara. Erityisesti maatalousyrittäjien kohdalla painottuu työstä löytyvän mielekkyyden ja työtyytyväisyyden merkitys työturvallisuuden ja työkyvyn säilymisen ohella. Tällöin sekä myönteiset että kielteiset tunteet ovat sallittuja ja ne pystytään käsittelemään. Mikään tuntemus ei ole uhka minuudelle. Ongelmat selvitetään erilaisten selviytymiskeinojen avulla, jolloin epärealistiset toiveajattelut eivät ylläpidä henkistä huonovointisuutta. (Härkki-Santala 2001, 9.) Erityisesti muutos- ja kriisitilanteet koettelevat ihmisen henkisiä voimavaroja. Vahvistusta henkiseen hyvinvointiin löytyy tukea antavasta toiminnasta terveystarkastusten, tilakäyntien ja ryhmätoiminnan yhteydessä. Maaseudun tukihenkilöverkon toiminnan tarkoituksena on tukea ihmistä kriisiajan yli niin, että hän säilyttää työkykynsä ja selviää uupumatta ja sairastumatta tilanteesta. Paikoin tukihenkilötoiminta luetaan kuuluvaksi osaksi työterveyshuoltoa. (Holopainen ym. 2000, ) Psyykkinen väsyminen tarkoittaa tilaa, jossa ihminen on kuluttanut omia voimavarojaan yli. Tämä vaikuttaa työsuoritukseen ja vaikutuksen syvyys riippuu rasituksen kestosta sekä psykofyysisestä yleistilasta. Psyykkistä väsymistä aiheuttavat tekijät voidaan jakaa työn laatuun ja vaatimuksiin, työelämän toimintatapoihin, johtamiskäytäntöihin ja työyhteisön toimintaan sekä yksilön ominaisuuksiin. Ihmisillä on erilaiset perustaipumukset, henkiset voimavarat ja valmiudet kohdata erilaisia vaatimuksia. Psyykkistä väsymistä aiheuttavat tekijät, kuten oppimisvaatimukset, jatkuva tarkkaavaisuus sekä ihmisten kohtaaminen, ovat usein peruste tietylle alalle hakeutumiselle ja myös työn voimavara. Työelämän toimintatavoissa kuormittavat sellaiset rakennemuutokset, jotka heikentävät työturvaa ja siten horjuttavat sekä toivoa että elämän hallintaa. Jokaisella on yksilölliset psyykkisen ja fyysisen väsymisen rajat. Monet eivät ota todesta väsymisen merkkejä ennen kuin se on edennyt liian pitkälle. Ihminen, joka ajattelee ja toimii esimerkiksi vaatimalla itseltään täydellisyyttä tai antaa työn mennä kaiken muun ohi, kuluttaa itsensä nopeasti loppuun ja kuuluu näin ollen eräänlaiseen riskiryhmään. (Kääriäinen 2003, 5-8.)

12 8 Psyykkisen väsymisen tunnistaa muistin heikkenemisestä, oppimisen, keskittymisen ja tulevaisuuden suunnittelun vaikeutumisesta, kiinnostuksen puutteesta, unen häiriöistä sekä erilaisten somaattisten vaivojen lisääntymisestä. Voimien ollessa vähissä elimistö pyrkii vähentämään toimintoja, jotka eivät ole sillä hetkellä välttämättömiä elämän jatkumiselle, mutta olisivat tarpeellisia tasapainolle ja yleiselle toimintakyvylle. Väsyneen työntekijän valmiudet vaativiin päätöksiin tai ongelmaratkaisuihin ovat heikentyneet ja hän on suojattomampi sekä avuttomampi uusissa tilanteissa. Väsymys lisää epäonnistumiskokemuksia ja työtapaturmien riskiä. Epävarmuus omaan työhön lisää työkyvyn heikkenemistä. (Käärinen 2003, 9-11.) Psyykkistä väsymistä voidaan hoitaa työtapojen ja käytäntöjen muutoksella. Asiantuntevaa apua saatetaan tarvita työterveyshuollosta tai psykologilta. Ensimmäinen askel on pysähtyä ja tarkastella omaa tilannettaan, järjestellä työt uusiksi, vähentää painetta sekä ennaltaehkäistä psyykkistä väsymistä. Ihmisen arvioidessa tilannettaan, omia resurssejaan sekä tulevaisuuttaan saattaa tuloksena olla elämän muutos tai jopa ammatin vaihto. (Kääriäinen 2003, ) 3.4 Sosiaalinen hyvinvointi Suomalaisten mukaan perhe-elämä ja sen ihmissuhteet tuovat onnellisuutta. Siksi työkulttuurista haluttaisiin perheystävällistä eli hallittua ja tasapainoista työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamista. Onnellisuudessa tärkeitä asioita ovat sosiaaliset suhteet, hyvät ystävyys- ja ihmissuhteet, rakkauden kokeminen, mielenkiintoinen työ ja mieluisa työpaikka, hyvä terveys sekä turvattu perustoimeentulo. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei ole aina helppoa, mistä johtuen seurauksena on sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita. Tämä näkyy masennuksena, unettomuutena, ärtyisyytenä ja uupumuksena. Työstä väsyneet vanhemmat eivät jaksa olla kiinnostuneita lapsistaan, heidän tarpeistaan tai tekemisistään. (Ojala 2005, )

13 9 3.5 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tavoitteena on edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja työyhteisön toimintaa (Husman 2003, 32). Maatalousyrittäjien liittyminen työterveyshuoltoon on vapaaehtoista. Terveystarkastukset tehdään 1-4 vuoden välein ottaen huomioon työolosuhteet, työhön liittyvät altisteet, työntekijän ikä, terveydentila ja oireet (Karhula 2006, 460). Jokaisella kerralla arvioidaan sekä yrittäjän fyysistä että henkistä työkykyä. Maatalousyrittäjien kohdalla työpaikkaselvitykset ovat työterveyshuollon toiminnan perusta. Työpaikkaselvityksellä hankitaan tietoa sekä työstä että työympäristöstä ja arvioidaan näiden vaikutusta työntekijän terveyteen. Tämä toteutuu tilakäyntinä, joka pyritään tekemään joka neljäs vuosi. Tilakäynnin tekevät terveyskeskuksen edustaja, joko terveydenhoitaja ja/tai lääkäri, ja maatalouden asiantuntija, jotka yhdessä arvioivat maatilan työympäristöä ja tapaturmariskiä kaikkien tilalla asuvien kannalta. Tavoitteena on neuvoa yrittäjää työympäristön kehittämisessä ja työjärjestelyissä. Tilakäynnin ja työpaikkaselvityksen tiedot ja näistä annettu palaute ovat osa tilan laatujärjestelmää. Palaute annetaan sekä suullisesti että kirjallisesti. (Holopainen ym. 2000, 21-22, 27.) 3.6 Työkykyä ylläpitävä toiminta Kuntoutuksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla halutaan edistää vajaakuntoisen tai vammaisen henkilön työssä selviytymistä, työhön paluuta ja mahdollisimman hyvää omatoimista suoriutumista. Kuntoutus voi olla lääkinnällistä, ammatillista tai sosiaalista. Työterveyshuollon asiakkaiden kohdalla kyseessä on joko lääkinnällinen tai ammatillinen kuntoutus. Lääkinnällisen kuntoutuksen muotoja ovat muun muassa fysioterapia, puheterapia ja sopeutumisvalmennuskurssit, joilla pyritään parantamaan tai ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tähän pyritään parantamalla työn

14 10 tekemisen edellytyksiä, jolloin toimintamenetelmiä ovat esimerkiksi neuvonta, työnohjaus ja kuntoutustutkimukset. (Karhula 2006; Antti-Poika 2003.) Työkykyä ylläpitävä toiminta on laaja-alaista toimintaa työntekijän työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi koko hänen työuransa ajan. Tyky-toiminta kohdistuu terveyden edistämiseen, mutta edellyttää työympäristöön ja työyhteisöön vaikuttamista. Työkyky ei sinänsä ole itseisarvo vaan väline elämän suurimpien päämäärien saavuttamiseen. Tyky-toiminta suunnitellaan työpaikan omista lähtökohdista. Toiminta voidaan jakaa neljään eri ryhmään: Ensimmäinen on työ ja työympäristö. Toisena ovat työhön ja työympäristöön kohdistuvat toimenpiteet, kuten toimintatavat, johtaminen ja vuorovaikutus. Kolmantena ovat työntekijän voimavarat ja terveys sekä neljäntenä ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja edistäminen. Työntekijöiden hyvinvoinnin on todettu olevan myönteisesti yhteydessä myös työpaikan taloudelliseen menestymiseen. Työntekijöiden hyvä työkyky edistää niin työn sujuvuutta, laatua kuin vaikuttavuuttakin. Hyvinvoinnista saadaan apua työssä ja vapaa-ajalla jaksamiseen. Yhteistyötä tarvitaan niin työpaikalla kuin sen ulkopuolellakin. Tyky-toiminnan järjestämiseen voidaan ottaa avuksi ulkoisia tahoja kuten kuntoutuslaitoksia. (Rauramo 2003, 6-7.) 3.7 Aikaisemmat tutkimukset Maatalousyrittäjän työssä jaksamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä lähdimme alkupohdinnan jälkeen kartoittamaan lähikirjastojen tietokantoja hyväksikäyttäen. Opinnäytetyön aiheen tarjoaja työelämästä informoi meitä muualla Suomessa tehdyistä samankaltaisista hankkeista ja tämän pohjalta etsimme näistä tietoa, raportteja ja opinnäytetöitä. Rissanen (2006) on toimittanut tutkimuksen, jonka tarkoituksena on antaa laaja yleiskäsitys maatalousyrittäjien työoloista ja terveydestä. Siinä kartoitettiin maatalousyrittäjien työtä ja työoloja, henkistä kuormitusta ja koettua terveydentilaa, työ- ja vapaa-ajan tapaturmia sekä maatalousyrittäjien kokemuksia työterveyshuollon toiminnasta. Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluna. Henkisen hyvinvoinnin

15 11 osuudessa selvitettiin stressin ja psyykkisen oireilun esiintyvyyttä maatalousyrittäjien keskuudessa. Noin joka kolmannella oli stressiä ja eri psyykkisten oireryhmien esiintyvyys vaihteli 6-34 % vuonna Eniten oireilivat alle 45-vuotiaat naiset. Vastaajista vuotiaat voivat henkisesti parhaiten. Miehet oireilivat psyykkisesti keskimäärin naisia vähemmän. Tutkimustulokset osoittivat, että maatalousyrittäjien koettu terveydentila ja työkyky vaikuttavat henkiseen hyvinvointiin. Mitä parempi kokemus itsellä on, sitä parempi on henkinen vointi. Viljelyalaltaan yli 100 hehtaarin tiloilla stressi ja psyykkinen oireilu oli korkeinta. Perheeltä saatu tuki koettiin hyväksi, sen puute lisäsi oireilua. Maatalousyrittäjillä oli merkittävästi suomalaisia työntekijöitä vähemmän stressiä. Viikossa vähintään kahdesti liikuntaa harrastavilla yrittäjillä oli jonkin verran vähemmän stressiä ja psyykkistä oireilua. Naiset harrastivat aktiivisemmin kuntoliikuntaa kuin miehet. Tyytyväisyys työhön ja elämään vaikuttaa suoraan hyvinvointiin. Maatalousyrittäjistä 42 % kuvasi työtään ruumiillisesti melko tai hyvin rasittavana. Haastattelua edeltäneen vuoden aikana noin 65 % vastaajista oli ollut selkäkipua ja/tai niskahartiaseudun kipua tai kipua, särkyä tai liikearkuutta nivelissä. Työterveyshuoltoon kuului 54 % vastaajista. Heikkilän ja Lehdon (2001) tekemässä loppuraportissa, joka koski maatalousyrittäjien työssä jaksamista, tarkoituksena oli aktivoida maatalousyrittäjiä edistämään omaa työhyvinvointiaan. Hankkeen aikana erilaisiin tapahtumiin osallistui 374 henkilöä. Työterveyshuollon ja maatalouden yhteistyötä sekä erityisosaamista hyödynnettiin hankkeen aikana, jolloin tilakäynnit lisääntyivät. Noin kolmasosa hankkeeseen osallistuneista kuului työterveyshuoltoon. Hankkeen myötä yritettiin saada lisää yrittäjiä liittymään työterveyshuoltoon, sillä maatalous sinänsä on ammattitautiriski ja maataloudessa tapaturmavaara on keskimääräistä suurempi. Maatalousyrittäjien osallistumista tyky-toimintaan pyrittiin lisäämään ja yli 20 ilmoittautui mukaan. Keränen ym. (2004) tekivät loppuarvioinnin Maa voi hyvin -hankkeesta. Hankkeen kohteena olivat nuoret viljelijät ja heidän hyvinvointinsa. Pohdinnassa tekijät olivat sitä mieltä, että hanke oli vastannut hyvin tarpeita sekä nostanut keskustelun uudella tavalla esille tässä kohderyhmässä. Heidän mielestään hankkeen sisällölli-

16 12 nen osuus ja hankkeen tuottamien palvelujen joustava tuottamistapa kannattaa kopioida muihin samantapaisiin hankkeisiin. Huhtalan (2006) opinnäytetyö käsitteli lohtajalaisten maanviljelijöiden nykytilaa. Maanviljelijöiden rasitteena olivat kaukana sijaitsevat pellot. Yrittäjille ei tärkeintä ollut hyvinvointi mitattuna rahassa, vaikka heidän resurssinsa näyttivätkin olevan käyttämättä. TAULUKKO 1. Aiheeseen liittyvät tutkimukset Tutkija Tausta ja tarkoitus Keskeisimmät tulokset Lehto & Heikkilä, maatalousyrittäjien työhyvinvointipalvelujen saatavuus ja laatu - työterveyshuollon edistäminen maatalousyrittäjän työkyvyssä, työhyvinvoinnissa ja työssä jaksamisessa - tunnistaa terveyttä ja työkykyä uhkaavat tekijät - tyky-toiminnan järjestäminen fyysisen kunnon kohentamiseksi tarpeellista - tilakäynnit mahdollistavat konkreettisen vaikuttamisen työelämän laatuun ja työssä jaksamiseen Korhonen, Keränen & Keränen, 2004 Rissanen 2006 Huhtala parantaa maanviljelijöiden ja maatalouslomittajien ruumiillista ja henkistä terveyttä, työssä jaksamista ja ammatillista osaamista - parantaa elämän hallintaa ja muutosvalmiutta - saada laaja yleiskäsitys maatalousyrittäjien työoloista ja terveydestä - tutkia maatalousyrittäjien työtä ja työoloja, henkistä kuormitusta ja koettua terveydentilaa, työ- ja vapaaajan tapaturmia sekä maatalousyrittäjien kokemuksia työterveyshuollon toiminnasta. - saada tietoa Lohtajan maatalouden nykytilasta ja sen harjoittamiseen liittyvistä ongelmista - aito tarve, hanke onnistui vastaamaan tarpeisiin. - positiivinen ilmapiiri alueella - kehitti jonkin verran maatilojen välistä yhteisöllisyyttä ja työnjakoa - osallistujat saivat tiedollisia valmiuksia, oppivat yhteistyökykyä ja ryhmätoimintaa - koettu terveydentila ja työkyky heikompi kuin keskiverto työssäkäyvällä, stressiä ja psyykkistä oireilua on vähemmän -masennus on lisääntynyt - selkäkipu vähentynyt, niskahartiaseudunkivut ja nivelkivut lisääntyneet - ongelmana: pellot kaukana, laajentamista rajoittaa peltojen vähyys; tilat joutuvat lopettamaan - tilojen olisi kannattavaa hankkia ulkopuolista urakointipalvelua

17 13 4 TUTKIMUSTEHTÄVÄT Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata ja kartoittaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat maatalousyrittäjien työhyvinvointiin ja sitä kautta työssä jaksamiseen. Tavoitteena on kartoittaa liikunnan ja vertaistuen hyvinvointia edistävää vaikutusta. Tutkimustehtävät ovat seuraavat: 1. Millaisia rajoitteita maatalousyrittäjät kokivat ennen kuntoutusjaksoja? 2. Millaista hyötyä maatalousyrittäjät kokevat saaneensa Kunnolla maitoa -hankkeesta? 3. Millä tavoin maatalousyrittäjät ovat muuttaneet elämäänsä kuntoutusjaksojen päätyttyä?

18 14 5 TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTON ANALYYSI 5.1 Määrällinen tutkimusote Opinnäytetyössämme käytämme määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusotetta, jossa korostetaan yleispäteviä syyn ja seurauksen lakeja. Keskeisiä asioita kvantitatiivisessa tutkimusotteessa ovat muun muassa johtopäätökset aiemmista tutkimuksista, aiemmat teoriat, käsitteiden määrittely, koehenkilöiden tai tutkittavien henkilöiden valinta, muuttujien muokkaaminen taulukkomuotoon ja aineiston käsitteleminen tilastollisesti käsiteltävään muotoon. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, ) Päämääränä on saavuttaa numeraalista tietoa, jolla selitetään ihmisen toimintaa. Määrällisessä tutkimuksessa aineistosta haetaan syy-seuraussuhteita. Tavoitteena on löytää säännönmukaisuuksia siitä, millä tavalla eri asiat ovat liittyneinä toisiinsa ja selittää, miten tutkimusyksiköt eroavat suhteessa muuttujiin. Tutkimusyksiköitä voivat olla esimerkiksi ihmisten mielipiteet tai kulttuurituotteet. (Vilkka 2005, ) 5.2 Aineiston kerääminen Määrällisen tutkimusotteen tutkimusaineiston keräämistapoja ovat kyselylomake, systemaattinen havainnointi tai valmiiden tilastojen käyttö. Aineiston keräämiseen käytimme kyselylomaketta, jonka laadimme itse. Lomake sisälsi sekä avo- että monivalintakysymyksiä (liite 2). Kyselylomaketta eli mittaria suunniteltaessa tulee huomio kiinnittää myös tietojen käsittelyyn. Tuolloin päätetään lomakkeiden numeroinnista ja arvoista, joita muuttujille annetaan sekä havaintomatriisin rakentamisesta. (Vilkka 2005, 73, 89.) Suunnitteluvaiheessa kysymykset numeroitiin ja vastausvaihtoehdot muokattiin niin, että aineisto on mahdollista järjestää tilastollisesti käsiteltävään muotoon.

19 15 Kysely tunnetaan myös nimellä survey, joka tarkoittaa aineiston keräämistä standardoitusti. Tällöin haluttua asiaa kysytään kaikilta vastaajilta samalla tavalla. (Hirsjärvi ym. 2004, 183.) Valmiin kyselylomakkeen testasi perusjoukkoa edustava asiaan perehtynyt henkilö, jolta saimme palautetta ja parannusehdotuksia. Kyselylomake lähetettiin postitse kaikille Kunnolla maitoa -hankkeeseen osallistuneille maatalousyrittäjille helmikuussa Vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Tämän menetelmän avulla aikataulu ja kustannusarvio voidaan tehdä melko todenmukaisesti (Hirsjärvi ym. 2004, 184). Kyselyn mukana lähetettiin saatekirje sekä palautuskuori (liite 1). Vastanneiden kesken järjestettiin arvonta, jolla pyrittiin ehkäisemään postikyselyyn liittyvää suurta katoa vastauksissa. 5.3 Aineiston analysointi Aineiston analyysivaiheessa selviää, millaisia vastauksia saadaan asetettuihin ongelmiin (Hirsjärvi ym. 2004, 209). Aineiston järjestäminen alkoi kyselyjen läpikäymisellä, jolloin päätettiin, mitkä kyselyt voidaan hyväksyä ja mitkä on hylättävä. Käsillä olevasta aineistosta muodostettiin muuttujia. Tiedot ryhmiteltiin taulukkomuotoon Statistical Package for the Social Sciences- tietokoneohjelmaa käyttäen (SPSS). Taulukosta muodostui havaintomatriisi, jossa yksi rivi kertoo yhden kyselylomakkeen antaman tiedon. Yksi sarake sisältää kaikkien tutkittavien tiedot yhden tietyn asian osalta. Havaintomatriisista pystymme halutessamme laskemaan erilaisia keskilukuja, keskiarvon, moodin, mediaanin, hajontoja sekä korrelaatioita. (Vilkka 2005, ) Erilaisin taulukoin ja kuvioin pystymme parantamaan tekstin luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. 5.4 Luotettavuus ja eettiset kysymykset Tehdyn tutkimuksen luotettavuutta tulee aina arvioida, koska huolimatta pyrkimyksestä välttää virheiden ilmaantumista, tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys

20 16 vaihtelevat. Käsitteellä reliaabelius tarkoitetaan mittaustulosten toistettavuutta. Tämä voidaan todeta esimerkiksi silloin, kun kaksi tutkijaa saa samanlaisen lopputuloksen tai jos samaa henkilöä tutkittaessa saadaan eri tutkimuskerroilla sama tulos. Validius on toinen tutkimuksen arviointiin liittyvä käsite ja se merkitsee pätevyyttä. Pätevyys näkyy siinä, että mittari tai tutkimusmenetelmä mittaa juuri sitä, mitä sen pitääkin. Todellisuudessa tutkittava asia sekä mittari ja menetelmät eivät aina vastaa toisiaan. Näin käy esimerkiksi silloin, kun kyselyyn vastaajat käsittävät asetetun kysymyksen toisin kuin sen asettanut tutkija. Jos tutkija tulkitsee vastauksen oman näkemyksensä mukaan, tuloksia ei voida pitää tosina ja pätevinä. (Hirsjärvi ym. 2004, ) Virhemarginaalia voidaan pienentää huolellisella suunnittelulla mittaria rakennettaessa. Kysymysten asettelu, käsitteiden ja perusjoukon tarkka määrittely, aineiston keräämisen suunnittelu sekä varmistaminen, että asetetut kysymykset kattavat koko ongelmat ovat toimia, joilla pyritään linjaamaan tutkijan ja vastaajan käsitykset samanlaisiksi. Tutkimuksen kokonaisluotettavuudesta tulee hyvä silloin, kun valittu otos edustaa koko perusjoukkoa ja mittaamisessa on niin vähän satunnaisuutta kuin suinkin. (Vilkka 2005, )

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela Työhyvinvointikyselyn tulokset Pirjo Saari Mela 2 Kysely Työhyvinvointiohjelman pohjaksi Nettikysely Vastaajia yhteensä 1 191, joista sidosryhmävastauksia 32 Lyhyt kysely, auki joulukuun alusta tammikuun

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta

Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta Työterveys ja maatalous Suomessa 8.10.2015 KoneAgria, Tampere Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen janne.karttunen@tts.fi

Lisätiedot

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset SAK:n 21. Työympäristöseminaari 23.3.2013 Rea Lagerstedt, Helsingin yliopisto 1 Perhelääkäritkö tth:n tilalle? 2 Mitä erikoislääkärikoulutus pitää

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot