Humalajoki Minna & Nissilä Suvi MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Humalajoki Minna & Nissilä Suvi MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT"

Transkriptio

1 Humalajoki Minna & Nissilä Suvi MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Syksy 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja Tekijät: Humalajoki Minna & Nissilä Suvi Opinnäytetyön nimi: Maatalousyrittäjien työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät Opinnäytetyön ohjaaja: TtM, lehtori Timo Kinnunen Opinnäytetyön tarkastaja: Yliopettaja, KL Maija Maunula Valmistumisvuosi: 2007 Sivumäärä: 35+4 Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n toimesta järjestetyn Kunnolla maitoa -hankkeen vaikutus maatalousyrittäjien työhyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä osoittaa liikunnallisen kuntoutuksen ja vertaistuen hyvinvointia edistävä vaikutus. Hanke toteutui kuntokurssiryhminä, paikallisryhmätoimintana sekä yksittäisinä opintopäivinä. Tutkimusaineisto koostui kaikista hankkeeseen osaa ottaneista maatalousyrittäjistä (n=212). Aineisto kerättiin postikyselynä. Kyselyyn vastasi yhteensä 120 maatalousyrittäjää, joista naisia oli 51 % ja miehiä 49 %. Vastausprosentti oli 47,2. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin kolmesivuisena kyselylomakkeena. Kysely käsitti sekä avo- että monivalintakysymyksiä, joita oli yhteensä 30 kappaletta. Kysymykset oli jaoteltu koskemaan vastaajan perustietoja, fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä Kunnolla maitoa -hanketta. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntäen Statistical Package for the Social Sciences- tietokoneohjelmaa (SPSS). Ikäryhmittäisessä vertailussa yli 48-vuotiaiden fyysiset oireet olivat vähentyneet enemmän kuin alle 48-vuotiaiden. Henkisen hyvinvoinnin tulosten mukaan naiset oireilivat miehiä enemmän. Miehet oireilivat päivittäin naisia enemmän ainoastaan väsymyksessä sekä muistin ja keskittymiskyvyn heikkenemisessä. Naisilla eniten oireita oli masennuksen ja ärtyneisyyden suhteen. Kunnolla maitoa -hanke koettiin vastaajien osalta tarpeelliseksi. Se herätti innostuksen itsestä, omasta terveydestä huolehtimiseen sekä kuntoiluun. Kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että hanke on edistänyt heidän työssä jaksamistaan sekä tukenut henkistä hyvinvointia. Hieman yli puolet koki hankkeen motivoineen oman terveyden hoitamiseen ja 40 % ilmoitti hankkeen parantaneen työtyytyväisyyttä. Vastaajat toivoivat lisää samanlaisia hankkeita, jotka välittävät tiedon maatalousyrittäjien hyvinvoinnin aidosta välittämisestä. Avainsanat: maatalous, maatalousyrittäjä, työterveyshuolto, fyysinen hyvinvointi, henkinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi, työkykyä ylläpitävä toiminta.

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY of APPLIED SCIENCES ABSTRACK Degree programme in Nursing, Public Health Nurse Authors: Humalajoki Minna & Nissilä Suvi Name of the degree work: The work well-being of the farmers and factors involving it Instructor: Lecturer Timo Kinnunen Supervisor: Principal lecturer Maija Maunula Year of graduation: 2007 Number of pages: 35+4 The purpose of this research project was to describe the impact of Kunnolla maitoa- project on farmers work well-being and factors involving it and to point out the advancing effect of peer support and exercise rehabilitation. The project was organized by ProAgria Central Ostrobothnia. It was practised as exercise course groups, local group activity and separate education events. The research material consisted of all the farmers who took part to the project (n=212). The material was collected as a mail questionnaire. Altogether 120 farmers answered questionnaire, women 51 % and men 49 %. The answer per cent was 47,2 %. The research was quantitative and it came out as a three-page questionnaire. It covered both open and multichoice questions, total 30 questions. Questions were divided to concern basic information, physical and mental well-being and Kunnolla maitoa- project. The research material was analyzed by Statistical Package for the Social Sciences- computer programme. When analyzing the results of the research by age physical symptoms of the farmers over 48 years old had decreased more than farmers under 48 years. According to the results of the mental well-being women showed more symptoms than men. Based on daily symptoms men had higher results than women only in depression and weakening memory and concentration skill. Women had most symptoms in depression and irritation. Kunnolla maitoa- project was experienced useful by the responders. The project brought to life enthusiasm to exercise and look after oneself and one s health. Third of the responders thought that project has promoted their ability to work and supported mental well-being. Slightly over half of responders felt the project had motivated to take care of health and 40 percent told it had improved work satisfaction. Responders wished for similar projects which provide information of real caring of farmers well-being. Key words: farming, farmer, occupational health service, physical well-being, mental well-being, social well-being, activity to maintain work ability.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO KUNNOLLA MAITOA- HANKE MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Maatalous Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi Sosiaalinen hyvinvointi Työterveyshuolto Työkykyä ylläpitävä toiminta Aikaisemmat tutkimukset TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTON ANALYYSI Määrällinen tutkimusote Aineiston kerääminen Aineiston analyysi Luotettavuus ja eettiset kysymykset TULOKSET Taustatiedot Työterveyshuolto Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi Kunnolla maitoa- hanke POHDINTA Tutkimusmenetelmät ja luotettavuus Tulosten tarkastelua Maatalousyrittäjien kokemat rajoitteet Maatalousyrittäjien kokema hyöty Kunnolla maitoa- hankkeesta Maatalousyrittäjien elämässä tapahtuneet muutokset kuntoutusjaksojen jälkeen Opinnäytetyön merkitys terveydenhoitotyölle ja omalle oppimiselle LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Maatalousyrittäjä hoitaa joko omaa tai vuokraamaansa tilaa, johon kuuluu peltoa ja sen lisäksi mahdollisesti karjaa ja metsää. Tilan hoitoon liittyvät karja-, pelto- ja metsätöiden ohella koneiden, laitteiden ja rakennusten huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöitä sekä suunnitelmia ja laskelmia. (Työministeriö 2005.) Maatalousyrittäjien lukumäärä oli vuoden 2006 kesäkuun lopussa ja maatiloja oli kaikkiaan Euroopan unionin (EU) aikana tilojen määrä on koko maassa vähentynyt 38 %. Maatalousyrittäjien keski-ikä on 47,6 vuotta. Tulot ovat riippuvaisia sekä tuotannonalasta että määrästä sekä valtion hintapolitiikasta, jonka johdosta tulot ovat keskimäärin /vuosi. (Maatalousyrittäjien eläkelaitos.) Maataloustyö on monipuolista ja itsenäistä. Työajoista yrittäjä päättää itse. Päivittäiset työtehtävät vaihtelevat tilan tuotantosuunnan ja koon mukaan. Maatalousyrittäjän on osattava perustiedot monelta eri alalta. Hänen tulee hallita taloudelliset asiat, kuten markkinointi ja tarvikkeiden osto, sekä tekniset asiat, joita ovat esimerkiksi koneiden korjaukset. Hänen on myös tunnettava niin kasvien kuin eläintenkin elintavat ja niiden vaatimukset. (Työministeriö 2005.) Maatalousyrittäjällä työpaikka on koti, ja koti on työpaikalla. Työ ja vapaa-aika eivät ole yhtä selkeästi toisistaan erillään kuin kodin ulkopuolella palkkatyössä käyvien kohdalla. Perinteiseen maatilan työvuoteen kuuluvat kiireiset työhuiput. Karjatilojen eläimet tarvitsevat hoitoa seitsemänä päivänä viikossa unohtamatta ilta- ja yöaikoja. Maatalousyrittäjän työ on sitovaa ja joskus yksinäistä. Eristyneisyyden tunnetta voi lisätä läheisten työtovereiden puute. Työyhteisön tarjoama tuki saattaa jäädä vähäiseksi tai sitä ei ole lainkaan. (Kivinen & Talola 2005, 23.) Maataloustyö on fyysisesti kuormittavaa. Jotta ylikuormittumiselta vältyttäisiin, maatalousyrittäjän tulisi omata mahdollisimman hyvä fyysinen kunto. Tämän vuoksi säännöllisen liikunnan merkitystä terveyden ja työkyvyn edistäjänä ei tule väheksyä. Kehittämällä työympäristöä, -välineitä ja -tekniikkaa voidaan kuormitusta vähentää. (Holopainen, Kinnunen & Taattola 2000, 33.)

6 2 Työpaikkaselvityksellä hankitaan tietoa maatalousyrittäjän työstä ja työympäristöstä sekä arvioidaan näiden vaikutusta yrittäjän terveyteen. Työpaikkaselvitys, joka toteutetaan tilakäyntinä, on oleellinen osa työterveyshuoltoa. Tilakäynti on pyrittävä tekemään joka neljäs vuosi. Työterveyshuoltoon kuluu myös terveystarkastus, joka tehdään 1-4 vuoden tiettyjen periaatteiden mukaan. Työterveyshuollon tavoitteena on työkyvyn tukeminen, turvallinen työympäristö, työolojen parantaminen ja työperäisten sairauksien ehkäiseminen (Karhula 2006, 21). Liittyminen työterveyshuoltoon on vapaaehtoista (Holopainen ym. 2000, 17, 21 22, 25). Työterveyshuollon asiakkaiden työkykyä uhkaavia ongelmia voidaan hoitaa kuntoutuksen avulla. Kuntoutus voi olla lääkinnällistä, sosiaalista, ammatillista tai kasvatuksellista (Kallanranta, Rissanen & Vilkkumaa 2001, 428). Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Ammatilliseen kuntoutukseen lukeutuu kaikki se, minkä avulla pystytään parantamaan työn tekemisen edellytyksiä. (Karhula 2006, 486.) Kunnolla maitoa -hanke on ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n toteuttama ja sen päämääränä oli motivoida maatalousyrittäjiä jatkuvaan oman kunnon ja hyvinvoinnin parantamiseen ja ylläpitämiseen. Yhtenä konkreettisena tavoitteena oli kannustaa maatalouden jatkamiseen ja tekemään kannattavia investointeja. Kunnolla maitoa hanke toteutui 13 kuntokurssina Kalajoella Diakonaatissa sekä Lappajärvellä Kivitipussa, paikallisryhmätoimintana sekä yksittäisinä opintopäivinä, joissa teemoina olivat muun muassa hätäensiapukoulutus ja töiden ulkoistaminen. Hankkeen toteutusaika oli (Keskinen 2006, 3-4.) Tässä opinnäytetyössämme tutkimme Kunnolla maitoa hankkeeseen osallistuneiden maatalousyrittäjien työhyvinvointia, kuntoutusta ja sen tarpeellisuutta.

7 3 2 KUNNOLLA MAITOA -HANKE Kunnolla maitoa hanke järjestettiin välisenä aikana ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n toimesta. Hanke toteutui 13 kuntokurssiryhmänä seurantajaksoineen Kalajoella Diakonaatissa ja Lappajärvellä Kivitipussa, paikallisryhmätoimintana Kannuksessa, Himangalla ja Kälviällä sekä yksittäisinä opintopäivinä. Kuntokurssit olivat 5-8 päivän mittaisia ja ne painottuivat pääasiassa maatalousyrittäjien fyysiseen toimintakykyyn. Tämän lisäksi hanke keskittyi myös yrittäjien henkiseen jaksamiseen. (Keskinen 2006, 3-4.) Hankkeen lähtökohtina olivat maataloustyön kuormittavuus, työn yksinäinen luonne ja epävarmuus tulevaisuuden suhteen. Kuormittavuus aiheuttaa työkykyä alentavia pitkäaikaissairauksia, joita ovat esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Epävarmuus aiheutuu osaltaan EU-säädöksistä, tilakoon kasvusta sekä työn aiheuttamista henkisistä rasituksista. Koneellistumisen myötä voidaan yhä pienemmällä työntekijämäärällä hoitaa yhä suurempia tuotantoyksiköitä. Tämä vähentää fyysistä rasitusta, mutta vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin (Karhula 2006, 460). Hankkeen tavoitteiksi muodostuivat maatalousyrittäjien kannustaminen jatkamaan maidontuotantoa, motivoiminen oman toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen, työterveyshuollon esiintuominen ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käsitteleminen keskustelujen avulla. Päällimmäiseksi nousi yrittäjien motivointi huolehtia omasta kunnosta ja hyvinvoinnista. (Keskinen 2006, 3-4.) Maatalousyrittäjä saa vuotta kohti 24 päivää vuosilomaa. Tämä lomaoikeus koskee päätoimisia maatalousyrittäjiä ja se on henkilökohtainen, joten sitä ei voi siirtää toiselle henkilölle. Käytettäessä kunnan lomittajia vuosilomaan saa sisältyä enintään kolme sunnuntaita tai pyhäpäivää. Maatalousyrittäjä on oikeutettu myös maksulliseen lomitukseen kaikkina viikonpäivinä, myös pyhäpäivisin. Yrittäjän on mahdollista saada vuodessa 120 tuntia maksullista lomitusta. Yksi vaihtoehto lomituksen järjestämiseen ovat lomitusrenkaat. Lomitusrengas muodostuu maatalousyrittäjistä, jotka joko itse tai lomitustoimen avulla hankkivat lomittajan. Yrittäjät saavat oman tilansa töihin perehtyneen lomittajan ja lomittajat vastaavasti

8 4 ammattinsa arvostusta sekä mahdollisuuden kehittyä oman renkaan tilojen työtehtäviin. Lomittajan saanti vuosiloman ja sijaisavun ajaksi helpottuu. (Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2007.) Työterveyshuoltokäytännön suositusten mukaisiin neljän vuoden välein tehtäviin tilakäynteihin ei Keski-Pohjanmaan alueella ole resursseja. Laskennallinen tilakäyntiväli on noin kahdeksan vuotta. Syynä tähän on kuntien asiantuntevan henkilökunnan puute sekä työterveyshuollon tarjonnan ja tiedottamisen olemattomuus. Yksi Kunnolla maitoa hankkeen tavoitteista kohdistui juuri tähän epäkohtaan: työterveyshoitajat yhdessä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) kanssa toivat eri tilaisuuksin esille kuntien työterveyshuoltotoimintaa sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia. Työterveyden ja turvallisuuden kuuluu olla osa tilan laatujärjestelmää ja johtamista. (Keskinen 2006, 3.) Hankkeen toteutusryhmä totesi kohderyhmän olleen oikea. Yrittäjillä vapaapäiviä on vähän ja ajanpuutteen vuoksi omasta itsestä huolehtiminen jää vähälle. Kuntokursseille osallistujat tarjosivat toisilleen vertaistukea, joka auttoi henkiseen jaksamiseen. Vertaistuki käsitti mukavaa yhdessäoloa sekä keskusteluja. Fyysinen kunto parantui seurantajaksolla. Erilaisten opintopäivien antiin kuuluivat alueen meijerien kanssa järjestetyt kuntopäivät Kalajoella sekä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toteutettu hätäensiapukoulutus Lohtajalla ja Kälviällä. (Keskinen 2006, 4-6.) Kunnolla maitoa hankkeesta tiedotettiin sanomalehtien, sidosryhmien ja yhteistyötahojen tiedotteiden välityksellä sekä ProAgria Keski-Pohjanmaan tiedotuslehdessä, jotta haluttu kohderyhmä saavutettaisiin. Kaikkiaan kuntokurssiryhmiä muodostui 13 kappaletta. Näistä ryhmistä osa jatkoi toimintaansa vielä hankkeen päätyttyäkin. Keväällä 2006 hankkeeseen osallistuneet kurssipaikat järjestivät näiden ryhmien jäsenille suunnattuja jatkokursseja. Kalajoen Diakonaatissa järjestettyyn jatkokurssiin osallistuivat melkein kaikki aiemmin mukana olleet yrittäjät. Hanke kiinnosti osallistujia ja hankkeen jälkeen elinvoimaiset kuntokurssit ovat osoitus asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Yrittäjille syntyi kipinä huolehtia itsestään. (Keskinen 2006, 5-6.)

9 5 3 MAATALOUSYRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA SIIHEN VAI- KUTTAVAT TEKIJÄT 3.1 Maatalous Suomessa maatalous on merkittävä työllistäjä ja se muodostaa elintarviketalouden perustan. Yhdessä muun elintarvikeketjun kanssa se työllistää yli suomalaista. Maatalouden tuotteita ovat muun muassa maito, liha, kananmuna, vilja ja peruna. Myös ympäristöstä huolehtiminen ja maaseutumaiseman säilyminen ovat niin sanottuja maatalouden tuotteita. Suurin osa maatalouden tuloista tulee tuotteiden myynnistä, mutta yhä suurempi osa muodostuu sekä EU:n yhteisen että kansallisen tukijärjestelmän mukaisista tuista. (Maa- ja metsätalousministeriö 2006.) Maatalousyrittäjä on henkilö, joka hoitaa joko omistamaansa tai vuokramaansa maatilaa. Tilaan voi kuulua peltojen lisäksi myös karjaa ja metsää. Yrittäjä hoitaa yleensä tilaansa yhdessä perheensä kanssa, mutta tilakokojen kasvaessa ulkopuolisen avun käyttäminen on yhä yleisempää. Maatalousyrittäjän työtehtävät vaihtelevat tilan tuotantosuunnan ja vuodenajan mukaan. Yrittäjä saa vapaasti suunnitella työtahdin ja -järjestyksen. Toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä ovat esimerkiksi pelto- ja metsätyöt, koneiden korjaus- ja huoltotyöt, suunnitelmien ja laskelmien tekeminen. (Työministeriö 2005.) 3.2 Fyysinen hyvinvointi Työntekijän työkykyyn vaikuttavat keskeisesti fyysinen toimintakyky yhdessä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kanssa. Tietyillä aloilla, kuten pelastusja rakennusalalla, hyvä fyysinen toimintakyky on työväline ja välttämättömyys. Työntekijän on itse ylläpidettävä fyysistä toimintakykyään. Tähän hän pystyy varsinaisen liikunnan sekä arki- ja hyötyliikunnan turvin. Liikunnan tulisi olla mah-

10 6 dollisimman monipuolista, jolloin siihen sisältyy kestävyyttä, lihasvoimaa sekä liikunnallista taitoa kehittäviä lajeja. Hyvää kuntoa ja toimintakykyä on jatkuvasti ylläpidettävä. Fyysisen toimintakyvyn kehittäminen parantaa myös psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, jolloin tästä muodostuu hyvä pohja kokonaisvaltaiselle TYKY-toiminnalle. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jossa edistetään ja tuetaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä. (Högström 2006.) Tällöin tuetaan työssä jaksamista, työkyvyn säilymistä sekä ehkäistään työkyvyttömyyttä (Kiiski 2007). Painopiste on ollut terveydenhoidossa, fyysisessä terveydessä ja erilaisissa yhteisissä tilaisuuksissa. (Ahonen ym. 2003, 15.) Fyysisiä voimavaroja ovat terveys, hyvä kunto ja jaksaminen (Ahonen 2003, 21). Pitkäkestoiset työajat lisäävät lihaksiston jännitettä. Oikeaoppinen työergonomia lisää työskentelytehokkuutta ja vähentää kuormitusta lihaksistossa. Pitkät työajat ilman lepoa voivat aiheuttaa stressiä ja verenkiertohäiriöitä, koska elimistö kärsii hapenpuutteesta. Venyttelyn ja taukojumpan tärkeyttä ei saa unohtaa. Verenpaine saattaa nousta ja sydän rasittua pitkän paikallaan olon seurauksena. Pahimmassa tapauksessa ihminen ei pysty enää työskentelemään. (Virtanen 2004, 96, 98.) Säännöllinen liikunta tasapainottaa monia stressireaktioita, mutta vaikeassa uupumustilassa liian aktiivinen liikunta vain lisää kuormitusta. Liikunnan positiiviset vaikutukset tulevat esiin, kun muistaa huolehtia riittävästä levosta. Liikkuminen virkistää elintoimintoja, elvyttää aineenvaihduntaa sekä vahvistaa fyysisiin ja psyykkisiin kuormituksiin sopeuttavia fysiologisia järjestelmiä. Mielihyvän kokeminen liikunnan harrastamisessa on tärkeää. Epärealistiset tavoitteet voivat lisätä stressiä, jolloin ihminen ei enää jaksa. Liikkumisessa tärkeää on sen säännöllisyys, ei niinkään kova teho tai maksimaalinen suorituskyky. Liikuntasuoritukset tulee mitoittaa oman kuntotason, mahdollisuuksien ja yleisen terveydentilan mukaan. (Lindholm 2006, 6-7.)

11 7 3.3 Henkinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi on ihmisen itsensä käytettävissä oleva henkinen voimavara. Erityisesti maatalousyrittäjien kohdalla painottuu työstä löytyvän mielekkyyden ja työtyytyväisyyden merkitys työturvallisuuden ja työkyvyn säilymisen ohella. Tällöin sekä myönteiset että kielteiset tunteet ovat sallittuja ja ne pystytään käsittelemään. Mikään tuntemus ei ole uhka minuudelle. Ongelmat selvitetään erilaisten selviytymiskeinojen avulla, jolloin epärealistiset toiveajattelut eivät ylläpidä henkistä huonovointisuutta. (Härkki-Santala 2001, 9.) Erityisesti muutos- ja kriisitilanteet koettelevat ihmisen henkisiä voimavaroja. Vahvistusta henkiseen hyvinvointiin löytyy tukea antavasta toiminnasta terveystarkastusten, tilakäyntien ja ryhmätoiminnan yhteydessä. Maaseudun tukihenkilöverkon toiminnan tarkoituksena on tukea ihmistä kriisiajan yli niin, että hän säilyttää työkykynsä ja selviää uupumatta ja sairastumatta tilanteesta. Paikoin tukihenkilötoiminta luetaan kuuluvaksi osaksi työterveyshuoltoa. (Holopainen ym. 2000, ) Psyykkinen väsyminen tarkoittaa tilaa, jossa ihminen on kuluttanut omia voimavarojaan yli. Tämä vaikuttaa työsuoritukseen ja vaikutuksen syvyys riippuu rasituksen kestosta sekä psykofyysisestä yleistilasta. Psyykkistä väsymistä aiheuttavat tekijät voidaan jakaa työn laatuun ja vaatimuksiin, työelämän toimintatapoihin, johtamiskäytäntöihin ja työyhteisön toimintaan sekä yksilön ominaisuuksiin. Ihmisillä on erilaiset perustaipumukset, henkiset voimavarat ja valmiudet kohdata erilaisia vaatimuksia. Psyykkistä väsymistä aiheuttavat tekijät, kuten oppimisvaatimukset, jatkuva tarkkaavaisuus sekä ihmisten kohtaaminen, ovat usein peruste tietylle alalle hakeutumiselle ja myös työn voimavara. Työelämän toimintatavoissa kuormittavat sellaiset rakennemuutokset, jotka heikentävät työturvaa ja siten horjuttavat sekä toivoa että elämän hallintaa. Jokaisella on yksilölliset psyykkisen ja fyysisen väsymisen rajat. Monet eivät ota todesta väsymisen merkkejä ennen kuin se on edennyt liian pitkälle. Ihminen, joka ajattelee ja toimii esimerkiksi vaatimalla itseltään täydellisyyttä tai antaa työn mennä kaiken muun ohi, kuluttaa itsensä nopeasti loppuun ja kuuluu näin ollen eräänlaiseen riskiryhmään. (Kääriäinen 2003, 5-8.)

12 8 Psyykkisen väsymisen tunnistaa muistin heikkenemisestä, oppimisen, keskittymisen ja tulevaisuuden suunnittelun vaikeutumisesta, kiinnostuksen puutteesta, unen häiriöistä sekä erilaisten somaattisten vaivojen lisääntymisestä. Voimien ollessa vähissä elimistö pyrkii vähentämään toimintoja, jotka eivät ole sillä hetkellä välttämättömiä elämän jatkumiselle, mutta olisivat tarpeellisia tasapainolle ja yleiselle toimintakyvylle. Väsyneen työntekijän valmiudet vaativiin päätöksiin tai ongelmaratkaisuihin ovat heikentyneet ja hän on suojattomampi sekä avuttomampi uusissa tilanteissa. Väsymys lisää epäonnistumiskokemuksia ja työtapaturmien riskiä. Epävarmuus omaan työhön lisää työkyvyn heikkenemistä. (Käärinen 2003, 9-11.) Psyykkistä väsymistä voidaan hoitaa työtapojen ja käytäntöjen muutoksella. Asiantuntevaa apua saatetaan tarvita työterveyshuollosta tai psykologilta. Ensimmäinen askel on pysähtyä ja tarkastella omaa tilannettaan, järjestellä työt uusiksi, vähentää painetta sekä ennaltaehkäistä psyykkistä väsymistä. Ihmisen arvioidessa tilannettaan, omia resurssejaan sekä tulevaisuuttaan saattaa tuloksena olla elämän muutos tai jopa ammatin vaihto. (Kääriäinen 2003, ) 3.4 Sosiaalinen hyvinvointi Suomalaisten mukaan perhe-elämä ja sen ihmissuhteet tuovat onnellisuutta. Siksi työkulttuurista haluttaisiin perheystävällistä eli hallittua ja tasapainoista työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamista. Onnellisuudessa tärkeitä asioita ovat sosiaaliset suhteet, hyvät ystävyys- ja ihmissuhteet, rakkauden kokeminen, mielenkiintoinen työ ja mieluisa työpaikka, hyvä terveys sekä turvattu perustoimeentulo. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei ole aina helppoa, mistä johtuen seurauksena on sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita. Tämä näkyy masennuksena, unettomuutena, ärtyisyytenä ja uupumuksena. Työstä väsyneet vanhemmat eivät jaksa olla kiinnostuneita lapsistaan, heidän tarpeistaan tai tekemisistään. (Ojala 2005, )

13 9 3.5 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tavoitteena on edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja työyhteisön toimintaa (Husman 2003, 32). Maatalousyrittäjien liittyminen työterveyshuoltoon on vapaaehtoista. Terveystarkastukset tehdään 1-4 vuoden välein ottaen huomioon työolosuhteet, työhön liittyvät altisteet, työntekijän ikä, terveydentila ja oireet (Karhula 2006, 460). Jokaisella kerralla arvioidaan sekä yrittäjän fyysistä että henkistä työkykyä. Maatalousyrittäjien kohdalla työpaikkaselvitykset ovat työterveyshuollon toiminnan perusta. Työpaikkaselvityksellä hankitaan tietoa sekä työstä että työympäristöstä ja arvioidaan näiden vaikutusta työntekijän terveyteen. Tämä toteutuu tilakäyntinä, joka pyritään tekemään joka neljäs vuosi. Tilakäynnin tekevät terveyskeskuksen edustaja, joko terveydenhoitaja ja/tai lääkäri, ja maatalouden asiantuntija, jotka yhdessä arvioivat maatilan työympäristöä ja tapaturmariskiä kaikkien tilalla asuvien kannalta. Tavoitteena on neuvoa yrittäjää työympäristön kehittämisessä ja työjärjestelyissä. Tilakäynnin ja työpaikkaselvityksen tiedot ja näistä annettu palaute ovat osa tilan laatujärjestelmää. Palaute annetaan sekä suullisesti että kirjallisesti. (Holopainen ym. 2000, 21-22, 27.) 3.6 Työkykyä ylläpitävä toiminta Kuntoutuksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla halutaan edistää vajaakuntoisen tai vammaisen henkilön työssä selviytymistä, työhön paluuta ja mahdollisimman hyvää omatoimista suoriutumista. Kuntoutus voi olla lääkinnällistä, ammatillista tai sosiaalista. Työterveyshuollon asiakkaiden kohdalla kyseessä on joko lääkinnällinen tai ammatillinen kuntoutus. Lääkinnällisen kuntoutuksen muotoja ovat muun muassa fysioterapia, puheterapia ja sopeutumisvalmennuskurssit, joilla pyritään parantamaan tai ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tähän pyritään parantamalla työn

14 10 tekemisen edellytyksiä, jolloin toimintamenetelmiä ovat esimerkiksi neuvonta, työnohjaus ja kuntoutustutkimukset. (Karhula 2006; Antti-Poika 2003.) Työkykyä ylläpitävä toiminta on laaja-alaista toimintaa työntekijän työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi koko hänen työuransa ajan. Tyky-toiminta kohdistuu terveyden edistämiseen, mutta edellyttää työympäristöön ja työyhteisöön vaikuttamista. Työkyky ei sinänsä ole itseisarvo vaan väline elämän suurimpien päämäärien saavuttamiseen. Tyky-toiminta suunnitellaan työpaikan omista lähtökohdista. Toiminta voidaan jakaa neljään eri ryhmään: Ensimmäinen on työ ja työympäristö. Toisena ovat työhön ja työympäristöön kohdistuvat toimenpiteet, kuten toimintatavat, johtaminen ja vuorovaikutus. Kolmantena ovat työntekijän voimavarat ja terveys sekä neljäntenä ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja edistäminen. Työntekijöiden hyvinvoinnin on todettu olevan myönteisesti yhteydessä myös työpaikan taloudelliseen menestymiseen. Työntekijöiden hyvä työkyky edistää niin työn sujuvuutta, laatua kuin vaikuttavuuttakin. Hyvinvoinnista saadaan apua työssä ja vapaa-ajalla jaksamiseen. Yhteistyötä tarvitaan niin työpaikalla kuin sen ulkopuolellakin. Tyky-toiminnan järjestämiseen voidaan ottaa avuksi ulkoisia tahoja kuten kuntoutuslaitoksia. (Rauramo 2003, 6-7.) 3.7 Aikaisemmat tutkimukset Maatalousyrittäjän työssä jaksamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä lähdimme alkupohdinnan jälkeen kartoittamaan lähikirjastojen tietokantoja hyväksikäyttäen. Opinnäytetyön aiheen tarjoaja työelämästä informoi meitä muualla Suomessa tehdyistä samankaltaisista hankkeista ja tämän pohjalta etsimme näistä tietoa, raportteja ja opinnäytetöitä. Rissanen (2006) on toimittanut tutkimuksen, jonka tarkoituksena on antaa laaja yleiskäsitys maatalousyrittäjien työoloista ja terveydestä. Siinä kartoitettiin maatalousyrittäjien työtä ja työoloja, henkistä kuormitusta ja koettua terveydentilaa, työ- ja vapaa-ajan tapaturmia sekä maatalousyrittäjien kokemuksia työterveyshuollon toiminnasta. Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluna. Henkisen hyvinvoinnin

15 11 osuudessa selvitettiin stressin ja psyykkisen oireilun esiintyvyyttä maatalousyrittäjien keskuudessa. Noin joka kolmannella oli stressiä ja eri psyykkisten oireryhmien esiintyvyys vaihteli 6-34 % vuonna Eniten oireilivat alle 45-vuotiaat naiset. Vastaajista vuotiaat voivat henkisesti parhaiten. Miehet oireilivat psyykkisesti keskimäärin naisia vähemmän. Tutkimustulokset osoittivat, että maatalousyrittäjien koettu terveydentila ja työkyky vaikuttavat henkiseen hyvinvointiin. Mitä parempi kokemus itsellä on, sitä parempi on henkinen vointi. Viljelyalaltaan yli 100 hehtaarin tiloilla stressi ja psyykkinen oireilu oli korkeinta. Perheeltä saatu tuki koettiin hyväksi, sen puute lisäsi oireilua. Maatalousyrittäjillä oli merkittävästi suomalaisia työntekijöitä vähemmän stressiä. Viikossa vähintään kahdesti liikuntaa harrastavilla yrittäjillä oli jonkin verran vähemmän stressiä ja psyykkistä oireilua. Naiset harrastivat aktiivisemmin kuntoliikuntaa kuin miehet. Tyytyväisyys työhön ja elämään vaikuttaa suoraan hyvinvointiin. Maatalousyrittäjistä 42 % kuvasi työtään ruumiillisesti melko tai hyvin rasittavana. Haastattelua edeltäneen vuoden aikana noin 65 % vastaajista oli ollut selkäkipua ja/tai niskahartiaseudun kipua tai kipua, särkyä tai liikearkuutta nivelissä. Työterveyshuoltoon kuului 54 % vastaajista. Heikkilän ja Lehdon (2001) tekemässä loppuraportissa, joka koski maatalousyrittäjien työssä jaksamista, tarkoituksena oli aktivoida maatalousyrittäjiä edistämään omaa työhyvinvointiaan. Hankkeen aikana erilaisiin tapahtumiin osallistui 374 henkilöä. Työterveyshuollon ja maatalouden yhteistyötä sekä erityisosaamista hyödynnettiin hankkeen aikana, jolloin tilakäynnit lisääntyivät. Noin kolmasosa hankkeeseen osallistuneista kuului työterveyshuoltoon. Hankkeen myötä yritettiin saada lisää yrittäjiä liittymään työterveyshuoltoon, sillä maatalous sinänsä on ammattitautiriski ja maataloudessa tapaturmavaara on keskimääräistä suurempi. Maatalousyrittäjien osallistumista tyky-toimintaan pyrittiin lisäämään ja yli 20 ilmoittautui mukaan. Keränen ym. (2004) tekivät loppuarvioinnin Maa voi hyvin -hankkeesta. Hankkeen kohteena olivat nuoret viljelijät ja heidän hyvinvointinsa. Pohdinnassa tekijät olivat sitä mieltä, että hanke oli vastannut hyvin tarpeita sekä nostanut keskustelun uudella tavalla esille tässä kohderyhmässä. Heidän mielestään hankkeen sisällölli-

16 12 nen osuus ja hankkeen tuottamien palvelujen joustava tuottamistapa kannattaa kopioida muihin samantapaisiin hankkeisiin. Huhtalan (2006) opinnäytetyö käsitteli lohtajalaisten maanviljelijöiden nykytilaa. Maanviljelijöiden rasitteena olivat kaukana sijaitsevat pellot. Yrittäjille ei tärkeintä ollut hyvinvointi mitattuna rahassa, vaikka heidän resurssinsa näyttivätkin olevan käyttämättä. TAULUKKO 1. Aiheeseen liittyvät tutkimukset Tutkija Tausta ja tarkoitus Keskeisimmät tulokset Lehto & Heikkilä, maatalousyrittäjien työhyvinvointipalvelujen saatavuus ja laatu - työterveyshuollon edistäminen maatalousyrittäjän työkyvyssä, työhyvinvoinnissa ja työssä jaksamisessa - tunnistaa terveyttä ja työkykyä uhkaavat tekijät - tyky-toiminnan järjestäminen fyysisen kunnon kohentamiseksi tarpeellista - tilakäynnit mahdollistavat konkreettisen vaikuttamisen työelämän laatuun ja työssä jaksamiseen Korhonen, Keränen & Keränen, 2004 Rissanen 2006 Huhtala parantaa maanviljelijöiden ja maatalouslomittajien ruumiillista ja henkistä terveyttä, työssä jaksamista ja ammatillista osaamista - parantaa elämän hallintaa ja muutosvalmiutta - saada laaja yleiskäsitys maatalousyrittäjien työoloista ja terveydestä - tutkia maatalousyrittäjien työtä ja työoloja, henkistä kuormitusta ja koettua terveydentilaa, työ- ja vapaaajan tapaturmia sekä maatalousyrittäjien kokemuksia työterveyshuollon toiminnasta. - saada tietoa Lohtajan maatalouden nykytilasta ja sen harjoittamiseen liittyvistä ongelmista - aito tarve, hanke onnistui vastaamaan tarpeisiin. - positiivinen ilmapiiri alueella - kehitti jonkin verran maatilojen välistä yhteisöllisyyttä ja työnjakoa - osallistujat saivat tiedollisia valmiuksia, oppivat yhteistyökykyä ja ryhmätoimintaa - koettu terveydentila ja työkyky heikompi kuin keskiverto työssäkäyvällä, stressiä ja psyykkistä oireilua on vähemmän -masennus on lisääntynyt - selkäkipu vähentynyt, niskahartiaseudunkivut ja nivelkivut lisääntyneet - ongelmana: pellot kaukana, laajentamista rajoittaa peltojen vähyys; tilat joutuvat lopettamaan - tilojen olisi kannattavaa hankkia ulkopuolista urakointipalvelua

17 13 4 TUTKIMUSTEHTÄVÄT Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata ja kartoittaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat maatalousyrittäjien työhyvinvointiin ja sitä kautta työssä jaksamiseen. Tavoitteena on kartoittaa liikunnan ja vertaistuen hyvinvointia edistävää vaikutusta. Tutkimustehtävät ovat seuraavat: 1. Millaisia rajoitteita maatalousyrittäjät kokivat ennen kuntoutusjaksoja? 2. Millaista hyötyä maatalousyrittäjät kokevat saaneensa Kunnolla maitoa -hankkeesta? 3. Millä tavoin maatalousyrittäjät ovat muuttaneet elämäänsä kuntoutusjaksojen päätyttyä?

18 14 5 TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTON ANALYYSI 5.1 Määrällinen tutkimusote Opinnäytetyössämme käytämme määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusotetta, jossa korostetaan yleispäteviä syyn ja seurauksen lakeja. Keskeisiä asioita kvantitatiivisessa tutkimusotteessa ovat muun muassa johtopäätökset aiemmista tutkimuksista, aiemmat teoriat, käsitteiden määrittely, koehenkilöiden tai tutkittavien henkilöiden valinta, muuttujien muokkaaminen taulukkomuotoon ja aineiston käsitteleminen tilastollisesti käsiteltävään muotoon. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, ) Päämääränä on saavuttaa numeraalista tietoa, jolla selitetään ihmisen toimintaa. Määrällisessä tutkimuksessa aineistosta haetaan syy-seuraussuhteita. Tavoitteena on löytää säännönmukaisuuksia siitä, millä tavalla eri asiat ovat liittyneinä toisiinsa ja selittää, miten tutkimusyksiköt eroavat suhteessa muuttujiin. Tutkimusyksiköitä voivat olla esimerkiksi ihmisten mielipiteet tai kulttuurituotteet. (Vilkka 2005, ) 5.2 Aineiston kerääminen Määrällisen tutkimusotteen tutkimusaineiston keräämistapoja ovat kyselylomake, systemaattinen havainnointi tai valmiiden tilastojen käyttö. Aineiston keräämiseen käytimme kyselylomaketta, jonka laadimme itse. Lomake sisälsi sekä avo- että monivalintakysymyksiä (liite 2). Kyselylomaketta eli mittaria suunniteltaessa tulee huomio kiinnittää myös tietojen käsittelyyn. Tuolloin päätetään lomakkeiden numeroinnista ja arvoista, joita muuttujille annetaan sekä havaintomatriisin rakentamisesta. (Vilkka 2005, 73, 89.) Suunnitteluvaiheessa kysymykset numeroitiin ja vastausvaihtoehdot muokattiin niin, että aineisto on mahdollista järjestää tilastollisesti käsiteltävään muotoon.

19 15 Kysely tunnetaan myös nimellä survey, joka tarkoittaa aineiston keräämistä standardoitusti. Tällöin haluttua asiaa kysytään kaikilta vastaajilta samalla tavalla. (Hirsjärvi ym. 2004, 183.) Valmiin kyselylomakkeen testasi perusjoukkoa edustava asiaan perehtynyt henkilö, jolta saimme palautetta ja parannusehdotuksia. Kyselylomake lähetettiin postitse kaikille Kunnolla maitoa -hankkeeseen osallistuneille maatalousyrittäjille helmikuussa Vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Tämän menetelmän avulla aikataulu ja kustannusarvio voidaan tehdä melko todenmukaisesti (Hirsjärvi ym. 2004, 184). Kyselyn mukana lähetettiin saatekirje sekä palautuskuori (liite 1). Vastanneiden kesken järjestettiin arvonta, jolla pyrittiin ehkäisemään postikyselyyn liittyvää suurta katoa vastauksissa. 5.3 Aineiston analysointi Aineiston analyysivaiheessa selviää, millaisia vastauksia saadaan asetettuihin ongelmiin (Hirsjärvi ym. 2004, 209). Aineiston järjestäminen alkoi kyselyjen läpikäymisellä, jolloin päätettiin, mitkä kyselyt voidaan hyväksyä ja mitkä on hylättävä. Käsillä olevasta aineistosta muodostettiin muuttujia. Tiedot ryhmiteltiin taulukkomuotoon Statistical Package for the Social Sciences- tietokoneohjelmaa käyttäen (SPSS). Taulukosta muodostui havaintomatriisi, jossa yksi rivi kertoo yhden kyselylomakkeen antaman tiedon. Yksi sarake sisältää kaikkien tutkittavien tiedot yhden tietyn asian osalta. Havaintomatriisista pystymme halutessamme laskemaan erilaisia keskilukuja, keskiarvon, moodin, mediaanin, hajontoja sekä korrelaatioita. (Vilkka 2005, ) Erilaisin taulukoin ja kuvioin pystymme parantamaan tekstin luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. 5.4 Luotettavuus ja eettiset kysymykset Tehdyn tutkimuksen luotettavuutta tulee aina arvioida, koska huolimatta pyrkimyksestä välttää virheiden ilmaantumista, tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys

20 16 vaihtelevat. Käsitteellä reliaabelius tarkoitetaan mittaustulosten toistettavuutta. Tämä voidaan todeta esimerkiksi silloin, kun kaksi tutkijaa saa samanlaisen lopputuloksen tai jos samaa henkilöä tutkittaessa saadaan eri tutkimuskerroilla sama tulos. Validius on toinen tutkimuksen arviointiin liittyvä käsite ja se merkitsee pätevyyttä. Pätevyys näkyy siinä, että mittari tai tutkimusmenetelmä mittaa juuri sitä, mitä sen pitääkin. Todellisuudessa tutkittava asia sekä mittari ja menetelmät eivät aina vastaa toisiaan. Näin käy esimerkiksi silloin, kun kyselyyn vastaajat käsittävät asetetun kysymyksen toisin kuin sen asettanut tutkija. Jos tutkija tulkitsee vastauksen oman näkemyksensä mukaan, tuloksia ei voida pitää tosina ja pätevinä. (Hirsjärvi ym. 2004, ) Virhemarginaalia voidaan pienentää huolellisella suunnittelulla mittaria rakennettaessa. Kysymysten asettelu, käsitteiden ja perusjoukon tarkka määrittely, aineiston keräämisen suunnittelu sekä varmistaminen, että asetetut kysymykset kattavat koko ongelmat ovat toimia, joilla pyritään linjaamaan tutkijan ja vastaajan käsitykset samanlaisiksi. Tutkimuksen kokonaisluotettavuudesta tulee hyvä silloin, kun valittu otos edustaa koko perusjoukkoa ja mittaamisessa on niin vähän satunnaisuutta kuin suinkin. (Vilkka 2005, )

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot