Krämertintie Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Krämertintie 2 00620 Helsinki www.sininauhaliitto.fi"

Transkriptio

1

2 Krämertintie Helsinki Kannen piirros: Päivi Koivu Piirroksen graafinen suunnittelu ja toteutus: Markus Kujala Sininauhaliitto 2005 Kannen suunnittelu: DA Graphics, Tanja Varonen Kustannustoimittaja: Riikka Saarenpää Tukea KaikkiNaiselle -projektin rahoitus Raha-automaattiyhdistys Helsinki 2007

3 1. Johdanto Toipumisohjelman ja sen toteutuksen lähtökohtia Kenelle ohjelma on tarkoitettu? Naiset tarvitsevat erityisesti naisille tarkoitettua vertaisryhmätoimintaa Prosessimainen toipumisohjelma Vertaistuki auttaa naisia Hengellisyys naisten toipumisen tukena Ryhmänohjaajien oman jaksamisen ja työkyvyn turvaaminen Ryhmätoiminnan elementtejä Ryhmä- ja leiritoiminnan käytännön toteutus Toiminnan käynnistäminen Ryhmäprosessin kulku Ryhmän pelisäännöt Ennakkotyöskentely ja valmistautuminen ryhmätapaamisia varten Toipumisryhmissä ja leireillä käytettävät työskentelymenetelmät Ryhmäprosessin päättäminen Erilaisia tapoja toteuttaa ohjelmaa Kokemuksia ja pohdintaa naisten toipumisohjelman kehittämisprosessista OlenNainen-ryhmien ja tunneleirien tavoitteet ja toimintaohjeet Aloitustapaaminen Tunneleiri I Oman toipumisen vaiheen tunnistaminen ja retkahduksen ehkäiseminen Häpeästä vapauteen Syyllisyydestä vapauteen Viha ja katkeruus Peloista vapauteen Välileiri: Naiseus naiseuden elämänkaari Anteeksiantamisen vapauttava voima Omien rajojen tunnistaminen Irti väärästä ihmissidonnaisuudesta - kohti omien todellisten tarpeiden tunnistamista Minän ulottuvuuksia Kohti parempaa itsetuntoa Tunneleiri II Seurantatapaamiset Seurantatapaaminen I...76 Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 3

4 5.2. Seurantatapaaminen II Seurantatapaaminen III Ryhmätoteutuksia leirien teemoista Elämänkaarityöskentelyn toteutusvaihtoehtoja Toipuminen prosessina Oman toipumisen vaiheen tunnistaminen ja tavoitteiden asettaminen Tunteiden tunnistaminen ja käsitteleminen Rakkaus elämän voimavara Minun verkostoni Tulevaisuus ja tavoitteiden asettaminen tulevaisuuteen Arviointia Minä kasvan toipumisohjelman toteutuksesta ja tuloksista Suositeltavaa kirjallisuutta Liite 1. Toipumisryhmän esiteen asiakkaiden versio Liite 2. SOPIMUSMALLI YHTEISTYÖSTÄ Liite 3. Ryhmäläisten ennakkohaastattelu Liite 4. Kutsukirje ryhmäprosessiin Liite 5. Kirje minulle Liite 6. Leirikirje. Tunneleiri I Liite 7. Naisen perusoikeudet Liite 8. Palautelomake tunneleiri I Liite 9. Palautelomake tunneleiri II Liite 10. Minä kasvan -runo Liite 11. Herran siunaus. Jörg Zink Liite 12. Verkostokartta Liite 13. Joharin ikkuna Liite 14. Naisen riippuvuuksien puu Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 4

5 1. JOHDANTO Tämä toipumisohjelma on kehitetty päihdeongelmasta kuntoutuvien naisten tueksi siinä vaiheessa, kun päihteidenkäyttö on jo jossain määrin hallinnassa tai loppunut kokonaan. Ohjelma tarjoaa naiselle mahdollisuuden lisätä itsetuntemustaan, käsitellä elämänsä kokonaisuutta hyvine ja huonoine kokemuksineen, eheytyä kipeiden kokemusten vaikutuksista, saada tukea arkielämään, olla yhteydessä toisten naisten kanssa sekä saada vertais- ja ammatillista tukea omien tarpeidensa mukaisesti. Ohjelma perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen, jossa huomioidaan ihmisen psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja hengellinen osa-alue. Toipumisohjelman tarve tuli ilmi Sininauhaliiton Eevan perhe -hankkeen kehittämistyön aikana vuosina , jolloin Jyväskylässä toimi päihdeongelmaisille naisille tarkoitettu Naisten talo. Tuolloin havaittiin, että naiset saavat apua ja tukea lähinnä vain päihteidenkäyttönsä akuutissa vaiheessa. Tällöin tulee kysymykseen katkaisuhoito ja/tai lyhyt kuntoutusjakso laitoksessa. Avopuolen palvelut eivät riitä vastaamaan naisten tarpeisiin, kun elämän kipeät asiat nousevat pintaan päihteidenkäytön loputtua. Varsinainen toipuminenhan alkaakin vasta tästä. Naisilla on tarve käsitellä asioitaan pitkäkestoisesti, eikä heillä juuri ole mahdollisuuksia päästä terapiaan. Lisäksi naiset ovat yksimielisesti sitä mieltä, että he tarvitsevat ja haluavat käsitellä asioitaan nimenomaan naisten kesken. Sekaryhmissä naiset eivät pysty avautumaan tai purkamaan naiseuteen, seksuaalisuuteen, parisuhteeseen, äitiyteen sekä monien kokemaan eriasteiseen ja erimuotoiseen väkivaltaan ja hyväksikäyttöön liittyviä kokemuksiaan. Tähän tarpeeseen on Sininauhaliiton Tukea KaikkiNaiselle hankkeessa ( ) kehitetty toipumisohjelma, joka koostuu yhdestätoista ryhmätapaamisesta, leiripäivästä, kahdesta kahden vuorokauden mittaisesta leiristä sekä kolmesta seurantatapaamisesta. Ohjelman ovat kehittäneet ja sitä käytännössä testanneet projektipäällikkö, KM Tarja Hiltunen ja projektisuunnittelija, KM Virpi Kujala. Ohjelmaa on kokeiltu yhteistyössä seitsemän Sininauhaliiton jäsenjärjestön kanssa. Jäsenjärjestöistä on ollut yksi tai kaksi työntekijää jokaisessa ryhmäprosessissa ohjaajaparina. Ohjelmaa toteuttamaan tarvitaan kaksi ryhmänohjaajaa, joilla on kokemusta ryhmien vetämisestä ja riittävä tuntemus päihdeongelmaisten toipumisen tukemisesta sekä naisten erityiskysymyksistä. Ryhmänvetäjien tai ainakin toisen vetäjän tulee olla nainen. Toipumisohjelmaa voidaan toteuttaa mallin mukaisesti tai sovelletusti vain ryhmätapaamisina, jolloin leiriosiotkin viedään läpi ryhmäistunnoissa tai hieman pidempinä kokoontumisina. Ryhmäaineistoa voi käyttää myös yksittäisien te tojen tai tapahtumien osina sekä soveltaa suurimmalta osalta miesten ryhmissä. Leireistä voi tehdä Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 5

6 omaan toimintaan sopivia sovellutuksia. Erityisesti naiseuden leiripäivä on toteuttamiskelpoinen erillisenäkin tapahtumana. Oppaan luvut 3.8. ja 7. on kirjoittanut Tarja Hiltunen. Muut luvut ovat Virpi Kujalan kirjoittamia. Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 6

7 2. TOIPUMISOHJELMAN JA SEN TOTEUTUKSEN LÄHTÖKOHTIA 2.1. Kenelle ohjelma on tarkoitettu? Naisten toipumisohjelma on tarkoitettu päihdeongelmasta kuntoutuvien naisten tueksi akuutin päihteidenkäytön loputtua. Vertaisryhmätoiminnasta hyötyvät eniten naiset, joiden päihteidenkäyttö on jo kokonaan loppunut tai raittiit jaksot ovat pitkiä. Toipumisohjelman sisällöistä ja teemojen työstämisestä voi hyötyä oikeastaan kuka tahansa nainen tai mieskin, jolla on tarvetta selkiyttää omaa elämäänsä. Ryhmään mukaan tulevalla naisella tulee olla kyky ja halu käsitellä elämänsä asioita sekä menneisyyttä että nykyisyyttä. Lisäksi hänen pitää pystyä sitoutumaan ryhmäprosessiin ja jaksaa kuunnella toisten naisten kokemuksia ja tarinoita. Ryhmään osallistuvien naisten tulee olla myös riittävän terveitä psyykkisesti. Lievä tai keskivaikea masennus eivät ole osallistumisen esteitä, mutta vakavammasta mielenterveysongelmasta kärsivän naisen ei ole hyvä tulla ryhmään mukaan. Ryhmäprosessi on melko vaativa ja nostaa esille kipeitäkin elämänkokemuksia, joiden työstämiseen tarvitaan voimavaroja. Tämä ohjaajan opas liittyy naisten toipumisohjelman leirien ja ryhmien sisältöjä käsittelevään kirjaan Minä kasvan, joka on julkaistu joulukuussa Kirjasta löytyvät ryhmissä ja leireillä käytettävät eri teemojen sisällöt, naisten toipumisohjelman tausta-ajattelu ja perustelut sekä erilaisia tapoja toteuttaa ryhmä- ja yksilötyöskentelyä. Kirja sisältää myös jokaiseen teemaan liittyvät tehtävät, joita ei tässä ohjaajanoppaassa ole lainkaan mukana. Lisäksi kirjassa on masennusta käsittelevä luku, jota ei ole käytetty ryhmissä, mutta teemana masennus on hyvin paljon naisia koskettava ja tarpeellinen. Sen vuoksi se haluttiin ottaa mukaan kirjaan. Ohjaajan opas palvelee ryhmänohjaajia ryhmätyöskentelyn toteuttamisessa. Opas sisältää naisten toipumistyön perusteluja, ryhmänohjaajuuden perusteita sekä leirien ja ryhmien ohjelmat tavoitteineen ja toimintaohjeineen. Mukana on myös ryhmiin ja leireihin liittyvien toiminnallisten harjoitusten ohjeita, Raamatunkohtia sekä teemoihin liittyvä kirjallisuusluettelo. Laajempi kirjallisuusluettelo on naisten toipumisohjelmaa käsittelevässä kirjassa. Suositus on, että ryhmänohjaajat perehtyisivät ainakin tämän ohjaajanoppaan kirjallisuusluettelossa mainittuun kirjallisuuteen. Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 7

8 2.2. Naiset tarvitsevat erityisesti naisille tarkoitettua vertaisryhmätoimintaa Suomessa sukupuoleen ja naiserityisyyteen on alettu kiinnittää huomiota vasta viime vuosikymmenen aikana. Naisten päihdeongelmasta on tullut entistä näkyvämpi ja suurempi ongelma. Sen myötä myös naisten päihdeongelmasta toipumiseen on alettu kiinnittää huomiota omana erityiskysymyksenään. Yleinen näkemys on, että päihdehuollossa ei huomioida riittävästi naisten erityistarpeita, eikä tarjota riittävästi naisia motivoivaa toimintaa. Koska naisten päihdeongelmaa pidetään vieläkin leimaavana ja siihen suhtaudutaan miesten päihdeongelmaa ankarammin, naisten on miehiä vaikeampi hakeutua avun piiriin. Naisilla on korkeampi kynnys hakea apua. Häpeä ja syyllisyys sekä pelko lasten huostaanotosta saavat naisen eristäytymään ja salaamaan päihdeongelmansa. Päihdehoito on kohdistunut kautta aikojen enemmän miehiin ja on muotoutunut vastaamaan miesten tarpeisiin. Erityisesti naisille tarkoitettuja päihdepalveluita on vähän. Naisilla on vähän auttajia. Naisten kanssa työskenneltäessä on tullut esille voimakas tarve juuri naisille tarkoitetuille päihdepalveluille. Naiset eivät pysty käsittelemään samoissa ryhmissä miesten kanssa naiseuteen, seksuaalisuuteen, parisuhteeseen, äitiyteen liittyviä kipeitä kokemuksiaan. Tämä näkemys perustuu arkikokemukseen ja tutkittuun tietoon. Julkisen sektorin palveluita on kehitettävä entistä paremmin naisten tarpeita vastaaviksi. Näiden lisäksi on tarvetta kolmannen sektorin palveluille, joihin osallistumiseen on monesti matalampi kynnys kuin virallisiin palveluihin Prosessimainen toipumisohjelma Päihdeongelma kehittyy yleensä pitkällä aikavälillä. Toipuminenkin on pitkä prosessi. Sanotaan, että se on jopa koko elämän mittainen prosessi. Päihdeongelmasta toipuminen ei ole vain sitä, että nainen tai mies lopettaa aineen käytön. Päihteettömyys on lähtökohta ja todella suuriarvoinen asia. Kuitenkin vasta päihteidenkäytön lopettamisen jälkeen voi alkaa varsinainen toipuminen kaikilla osa-alueilla fyysisellä, psyykkisellä, sosiaalisella ja hengellisellä osa-alueella. Päihdeongelma vaikuttaa lieveilmiöineen voimakkaasti ihmisen kaikkiin asioihin. Näin ollen kysymyksessä ei ole mikään vähäpätöinen asia. Päihdeongelmainen ihminen joutuu rakentamaan lähes koko elämänsä uudestaan. Kestää pitkän aikaa ennen kuin ihminen on fyysisesti toipunut. Kaikki sairaudet ja vauriot eivät parane koskaan. Myös ihmissuhteet ovat usein rikkoutuneet, ja pysyäkseen raittiina ihmisen on tarpeen korjata jo olemassa olevia rakentavia ihmissuhteita sekä luoda uusia raittiita verkostoja. Psyykkinen osa-alue voi olla kaikkein vaikein eheytettävä. Päihteidenkäyttö muuttaa ihmisen persoonaa ja tunne-elämää. Päihteidenkäytön myötä ihminen altistuu monille haavoittaville kokemuksille ja elämänkriiseille. Niiden vaikutukset tulevat päih- Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 8

9 teidenkäytön lopettamisen jälkeen esille painolastina, jota on tarpeen purkaa ja käsitellä. Samalla nousevat esille kaikki elämän tapahtumat lapsuudesta nykyhetkeen saakka. Näiden asioiden kanssa on rakasta olla. Tunne-elämän ja ajatusmaailman painolastit altistavat repsahtamaan takaisin päihteidenkäyttöön ja/tai lääkkeiden väärinkäyttöön. Toipumisprosessin vaiheessa, jossa on jo syntynyt vahva halu ja motivaatio raitistua ja päihteidenkäyttö on jo jonkinlaisessa hallinnassa, naiset voivat hyötyä tässä oppaassa kuvastusta toipumisohjelmasta, joka kaikkineen on noin yhdeksän kuukauden mittainen. Ohjelman läpikäyminen ei toki ole ainakaan kaikille naisille riittävä ja elämän täysin muuttava juttu. Naisia pitää tukea ja ohjata prosessin jälkeen muun tuen piiriin. Prosessin aikana naiset saavat valmiuksia ja rohkeutta suuntautua eri tahoille, kuten päihde- ja mielenterveyspalveluihin, työvoimatoimeen, seurakuntiin ja erilaisten harrastusten pariin. Ihanteellista olisi, jos sama ryhmä voisi jatkaa kokoontumisia pidempäänkin tai paikkakunnalla alkaisi jokin uusi naisten vertaistuen muoto. Näin naiset, jotka itse ovat saaneet tukea ja edenneet toipumisessaan, voisivat puolestaan olla toisten tukena Vertaistuki auttaa naisia Naisten toipumisryhmässä toteutuu naisten keskinäinen vertaistuki siltä osin, että kaikilla ryhmään osallistuvilla on yhteisenä kokemuksena riippuvuus jostakin päihteestä. Lisäksi se, että kaikki ovat naisia, antaa mahdollisuuden jakaa syvästi omia kokemuksia. Ryhmänohjaajat vahvistavat tukea omalla ammatillisella osaamisellaan. Päihderiippuvuuksista toipuvien naisten vertaisryhmä on koettu hyväksi ja hoitavaksi toimintamuodoksi. Naisten on helpompi jakaa kokemuksia vertaistensa kanssa ja verrata omaa elämäänsä toisten kokemuksiin. Samankaltaiset kokemukset ja ongelmat yhdistävät, vaikka naisten tarinat ovatkin erilaisia. Tuen saaminen toisilta naisilta ja tuen antaminen toisille on tärkeää toipumisessa. Naisilla on usein tunne, että he ovat yksin ongelmansa kanssa. Toisten naisten tapaaminen ja kokemusten jakaminen poistavat yksinäisyyden tunnetta. Naisten välille syntyy nopeasti yhteys, mikä antaa mahdollisuuden jakaa oman elämän iloja ja suruja. Naisten mieliala paranee, itsetunto kohenee ja he saavat uusia voimia ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Naiset uskaltautuvat puhumaan naisten kesken naisten asioista, ja olemaan omana itsenään. Vertaistuen saaminen vaikuttaa naisten ulkoiseen ja sisäiseen hyvinvointiin. Naisten ryhmässä nainen ei tunne itseään silmätikuksi, hänen ei tarvitse olla palvelija eikä miellyttäjä, vaan hän saa olla oma itsensä kaikkine tunteineen ja kokemuksineen. Vertaistuki antaa mahdollisuuden uusien ihmissuhteiden ja ystävyyssuhteiden löytymiseen. Naisten asema ja rooli miesvaltaisissa ryhmissä on usein alisteinen. Naisista tulee miesten palvelijoita ja miellyttäjiä. Toisaalta naiset myös usein kilpailevat miesten Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 9

10 suosiosta. Naiset ajautuvat suuren tarvitsevuutensa ja tunnevajeidensa vuoksi parisuhteisiin, jotka eivät ole heille rakentavia. Olisi parempi, että naisilla olisi mahdollisuus toipua rauhassa naisyhteisöissä Hengellisyys naisten toipumisen tukena Kristillinen ihmiskäsitys Tukea KaikkiNaiselle -toipumisohjelman taustalla on selkeästi kristillinen ihmiskäsitys. Se tuo toipumiseen mukaan mahdollisuuden saada toivoa, tukea, eheytymistä ja voimaa toipumisen matkalle Jumalalta. Naisilta kysytään jo ennen ryhmään tulemista heidän asennettaan hengellisiä asioita kohtaan. Jos nainen vastustaa ehdottomasti rukousta, hartautta ja Raamatun tekstien esillä olemista, ryhmä ei ole hänelle sopiva. Jos naisella on periaatteessa myönteinen kanta tai hengelliset elementit eivät häiritse häntä, nainen voi tulla mukaan ryhmään. Tällöin naisella on mahdollisuus tutustua hengellisiin asioihin ja ottaa niihin kantaa. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on Jumalan luomana ainutlaatuinen, arvokas ja jakamaton kokonaisuus, johon kuuluvat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen osa-alue. Nämä osa-alueet ja ihmisen kohtaaminen arvostavalla ja kunnioittavalla tavalla tulee ottaa huomioon hengellisessä tukitoiminnassa. Elämään sisältyy rikkinäisyyttä, sairautta, kärsimystä ja syyllisyyttä. Ihmiselle kuuluu armo ja anteeksiantamus sekä uudelleen alkamisen mahdollisuus. Ihminen on vastuussa omista teoistaan ja valinnoistaan yksilönä sekä myös yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Ihmistä tulee auttaa kasvamaan oman arvonsa mukaiseen vastuuseen itsestään ja niistä ihmisistä, jotka kuuluvat hänen lähiyhteisöönsä. Kristillinen ihmiskäsitys sisältää elämän kannalta keskeisiä ja rakentavia elementtejä. Ihminen on Jumalan luoma ja sen perusteella ainutlaatuinen ja arvokas kokonaisuus. Usko siihen, että on Jumalan silmissä arvokas, auttaa muuttamaan päihdeongelmaiselle naiselle muodostunutta huonoa minäkäsitystä positiivisemmaksi. Kun voi tunnustaa, että elämään yleensäkin sisältyy rikkinäisyyttä, sairautta, kärsimystä ja syyllisyyttä, tuntuu helpommalta kohdata omat heikkoutensa ja kärsimyksensä. Armon kokeminen antaa mahdollisuuden aloittaa alusta, ikään kuin puhtaalta pöydältä. Syyllisyydestä ja itsesyytöksistä vapautuminen antaa voimia elää eteenpäin ja kantaa vastuuta menneisyyden tekojen seurauksista. Kasvaminen vastuuseen omasta elämästään ja yhteisöstään antaa ihmiselle mahdollisuuden kokea itsensä arvokkaaksi oman elämänsä toimijaksi eikä vain olosuhteiden voimattomaksi uhriksi. Hänen ei kuitenkaan tarvitse kokea olevansa vain omassa Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 10

11 varassaan, vaan hän voi turvautua ennen kaikkea Jumalaan. Näin hän voi ottaa vastaan apua ja tukea myös muilta ihmisiltä tulematta heistä väärällä tavalla riippuvaiseksi. Hän voi tukeakin toisia joutumatta hyväksikäytetyksi, koska hänen olemassaolonsa ja arvonsa eivät ole enää riippuvaisia toisten hyväksynnästä. Hengellisyys toipumisryhmässä Hengellisyys voi ilmetä ryhmässä monella tavalla ja tasolla. Jos ohjaajilla itsellään on kristillinen vakaumus, se tuo tullessaan toiminnan taustalle mahdollisuuden rukoilla naisten puolesta koko prosessin ajan ja vielä sen jälkeenkin. Raamattu kehottaa esirukoukseen. Esirukous vetää ryhmänohjaajien itsensä ja naisten tueksi Jumalan läsnäolon ja avun. Hartaus ja rukous ovat monille ihmisille tärkeitä voimavaroja yksin ja/tai yhdessä toisten kanssa toteutettuina. Naisilla on ehkä miehiä enemmän kykyä kääntyä sisäänpäin ja pohtia hengellisiä kysymyksiä. Ryhmistä saatu kokemus on se, että suurin osa naisista on hyötynyt todella paljon nimenomaan hengellisestä osa-alueesta. Joillekin mukana olleille se on ollut jopa kaikkein tärkein heitä tukenut asia. Naiset ovat löytäneet yhteyden Jumalaan, kynnys tulla Jumalan yhteyteen on madaltunut ja tullut osaksi arkipäivää. Naiset ovat oppineet lukemaan Raamattua ja rukoilemaan Jumalalta apua aivan jokapäiväisen elämänsä asioihin, puhumaan niistä Hänelle ja purkamaan sydäntään Hänelle omaa kieltä käyttäen. Naiset ovat oivaltaneet, ettei rukoukseen tarvita mitään hienoja sanakäänteitä eikä fraaseja, vaan siihen sopivat juuri heidän omat sanansa ja tapansa ilmaista itseään sanoin tai sanoitta, hiljaisesti tai äänekkäästi oman tarpeen mukaan. Ryhmänohjaajien esimerkki rohkaisee naisia ja antaa mallia, miten rukoilla ja miten lähestyä Jumalaa. Hengellinen osa-alue on jokaiselle hyvin intiimi alue, ja siksi sitä on kunnioitettava. Naisilla on oltava itsemääräämisoikeus ja lupa edetä tälläkin alueella juuri itsestä käsin. Rukouksen ja Raamatun tekstien käyttämisestä on hyvä keskustella ryhmäprosessin aikana. Joskus ryhmässä on käynyt niin, että joku nainen on halunnut hieman etäisyyttä näihin asioihin. Se on otettava huomioon ja sitä on kunnioitettava. Ryhmässä on etsittävä yhdessä sopiva tapa toimia. Päihdeongelmaisen naisen keskittymiskyky ei riitä osallistumiseen pitkiin hartauksiin, puheisiin ja rukouksiin. Tämän vuoksi hartauksien on hyvä olla lyhyitä ja sisällöltään jotenkin naisten elämään liittyviä. Luettavien raamatunkohtien ja rukousten on oltava lyhyitä. Musiikin ja luovien menetelmien, kuten visuaalisten elementtien, käyttäminen elävöittää ja konkretisoi hartautta. Hartauksissa on vältettävä hengellisillä asioilla lyömistä ja syyllistämistä. Päihdeongelmainen nainen tuntee jo muutenkin paljon syyllisyyttä ja häpeää. Hartauksien ja rukousten olisi oltava sellaisia, että ne rohkaisevat naista kääntymään Jumalan Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 11

12 puoleen sellaisena kuin hän on. Totuus omasta elämästä ja Jumalasta vapauttaa. Totuuden voi kohdata vain armahtavassa ja rakkaudellisessa ilmapiirissä, jossa ei tarvitse pelätä hylätyksi tulemista. Rukoukset voivat olla vapaamuotoisia tai lähes kaikille entuudestaan tuttuja, kuten Isä meidän -rukous tai Herran siunaus. Ryhmien ja leirien teemoihin liittyvät Raamatun jakeet löytyvät toipumisohjelmaa käsittelevästä Minä kasvan kirjasta (Kujala & Hiltunen 2007) kunkin teeman kohdalta. Raamatun jakeita voi käyttää siten, että ne kaikki tai osa niistä luetaan ääneen tai annetaan kopioituina ryhmäläisille ja he itse tutustuvat niihin ryhmän aikana tai kotona. Jos ryhmäläisillä on käytössään toipumiskirja, teksteistä osa löytyy kirjasta ja osa täytyy hakea itse Raamatusta. Ryhmänohjaaja voi halutessaan nostaa jonkin Raamatun jakeen ajatuksen erityisesti esille tai pyytää ryhmäläisiä kertomaan, jos jokin Raamatun teksti on ollut tärkeä tai avannut jotain itselle. Raamatun tekstien käyttö ryhmässä on harkittava ja sovittava jokaisen ryhmän toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Raamatun tekstit ovat olleet ryhmissä monille naisille tärkeitä Ryhmänohjaajien oman jaksamisen ja työkyvyn turvaaminen Itsetuntemus Ryhmänohjaajan on pidettävä itsestään huolta. Hänen on ennen ryhmänohjaajaksi ryhtymistään selvitettävä riittävässä määrin omat ongelmansa ja kyettävä tunnistamaan ja tunnustamaan omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Oman taustan, historian, elämänkokemusten, arvojen sekä ajattelu- ja toimintatapojen tunteminen on välttämätöntä, jotta säilyttää työntekijänä työkyvyn ja taidon reagoida tavalla, joka auttaa asiakasta eteenpäin hänen prosessissaan. Tunnistamattomina omat tunteet ohjelmoivat käyttäytymistä eivätkä omat reaktiot ja toimintatavat silloin ole aina asiakasta auttavia. Auttamistyössä joutuu kohtaamaan joskus erittäin haasteellisia tilanteita, joissa työntekijään kohdistuu kritiikkiä ja asiakkaan tunteita, jotka eivät johdu aina työntekijästä, vaan kumpuavat asiakkaan omista kipukohdista. Joskus asiakkaan reaktiot nousevat vuorovaikutuksesta työntekijän kanssa. Olipa kysymys mistä tahansa, työntekijän on kyettävä ottamaan vastuu omasta käyttäytymisestään ja tunteistaan. Omia tunteitaan ei saa sälyttää autettavansa kannettavaksi. Tämä on tärkeä osa ammattitaitoa, jota työntekijä joutuu jatkuvasti kehittämään ja ylläpitämään. Auttamistyötä tekevillä on vaarana sairastuminen auttajasyndroomaan. Jos ryhmänohjaaja ei tunnista omaa problematiikkaansa vaan käyttää tuettaviaan oman pahan olonsa hoitamiseen toisissa ihmisissä ja oman heikkoutensa kieltämiseen, auttajan ja autettavan välille kehittyy riippuvuussuhde. Tällainen auttamissuhde ei edistä autettavan paranemista lainkaan. Työntekijä ei ole mikään yli-ihminen, joka aina on vain muita Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 12

13 varten. Hänen on myös osattava ja suostuttava olemaan autettavana. Ryhmänohjaajilla olisi hyvä olla tukenaan työnohjaus tai oma sielunhoito. Ryhmänohjaajat voivat tukea toinen toistaan työssään erittäin hyvin pitämällä huolen siitä, että jokaisen ryhmäkerran ja leiripäivän tai leirin jälkeen heillä on varattuna aikaa omien kokemustensa läpikäymiseen ja jakamiseen keskenään. Kun työntekijällä on mahdollisuus tuulettaa kokemuksensa, ajatuksensa ja tunteensa heti toiminnan jälkeen, kuormitus vähenee eivätkä ryhmän tapahtumat ja ryhmäläisten asiat jää pyörimään mieleen vapaa-aikana. Purkupalaveri ryhmän jälkeen mahdollistaa myös palautteen saamisen ja antamisen sekä työskentelyn suunnittelun ja kehittämisen. Auttajan selviytymiskeinoja Auttaja voi yrittää selviytyä työn kuormituksesta keinoilla, jotka eivät todellisuudessa auta, vaan päinvastoin vain lisäävät kuormitusta. Auttaja voi kieltää ja torjua asiakkaiden ongelmat. Hän ei kuule, usko todeksi tai unohtaa sen, mitä hänen tulisi ottaa vastaan ja jakaa. Tämä vaikuttaa kielteisesti työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutukseen. Toisaalta kuormituksen kasvaessa työntekijän keskittymiskyky heikkenee, ja asiakkaiden asiat pyörivät ajatuksissa työajan jälkeenkin. Työntekijän mieli jää kiinni asiakkaiden kertomuksiin, eikä tilaa muille asioille löydy. Työntekijälle voi syntyä myös tarve pelastaa asiakas tai päättää hänen puolestaan. Tällöin työntekijä pyrkii manipuloimaan asiakasta. Työntekijä on vaarassa sairastua auttajasyndroomaan. Hänen on vaikea asettaa rajoja autettavalleen ja myös vaikea rajata omaa toimintaansa. Auttaja voi auttaa itseään olemalla tarkka ja herkkä omille tunteilleen. Jokainen tunne on viesti, jota on hyvä pysähtyä kuuntelemaan ja kuulla, mitä se itselle kertoo. Omat tunteet ovat tärkeitä työntekijälle ja hänellä on niihin kaikkiin oikeus. Asiakkaiden traumaattisten kertomusten keskelle ei pidä jäädä yksin, vaan tulee jakaa kokemuksensa ja tunteensa jonkun kanssa ja antaa niille sanoja. Ryhmätapaamisten purkupalaveri on tässä hyvä apu. Ryhmänohjaajilla tulisi olla myös säännöllistä työnohjausta. Auttajien tulisi rajoittaa raskaiden asioiden kohtaamisen määrää ja huolehtia siitä, että työtehtävät ovat vaihtelevia. Auttajakin tarvitsee mielihyvää, onnistumisen kokemuksia ja iloa tuottavia hetkiä työssään. Se, mikä innostaa, auttaa myös jaksamaan. Työn ulkopuolella tapahtuva tankkaus on myös tarpeen. Auttaja tarvitsee muita ihmisiä ja myönteisiä, hyviä ja kauniita asioita elämäänsä. Vaikka työssä joutuukin kuulemaan paljon rankkoja asioita, työntekijällä on kuitenkin lupa iloita omasta elämästään ja rakentaa sitä toiveittensa mukaisesti. Ryhmäläisten tilanteet voivat herättää sekä auttamisen halua että vastenmielisyyttä ja tarvetta paeta tilanteesta. Asiakkaiden kertomusten vastaanottaminen Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 13

14 edellyttää riittävän hyvää itsetuntemusta. Ryhmänohjaaja on vaarassa samaistua ryhmäläisiin liiallisesti niin, ettei pysty enää näkemään ihmisen todellisia tarpeita. Toisaalta auttaja voi suojata itseään samaistumalla liian vähäisessä määrin ja torjua empaattisen myötäelämisen tunteet. Auttajan elämänkokemuksella ja elämäntilanteella on merkitystä siinä, miten hän saavuttaa sopivan etäisyyden autettavaan. Se on aidon eläytymisen edellytys. Auttajan omat vaikeudet senhetkisessä elämäntilanteessa tai aiemmat traumat voivat vaikuttaa siten, että saattaa olla vaikea erottaa, mitkä ovat omia ongelmia ja mitkä asiakkaan ongelmia. Nämä asiat on hyvä tiedostaa. Työntekijän on oltava valmis kuuntelemaan ja kestämään ehkä epärealistisen vaativa, syyttelevä ja regressoitunut kontakti asiakkaaseen. Hänen on myös kyettävä kestämään rakentavaa kritiikkiä, sallittava itselleen virheitä ja suvaittava epäonnistumisia. On yritettävä ymmärtää ja nähdä asioita kokonaisuutena. Työntekijän tehtävänä on tukea asiakasta saamaan toivoa selviytymisen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tällöin työntekijän luottamus elämään ja tulevaisuuteen sekä usko asiakkaan mahdollisuuksiin toimivat ikään kuin sijaistoivona asiakkaalle. Jos työntekijä uupuu ja menettää oman toivonsa, hän ei pysty tukemaan asiakkaansakaan toivoa. Jokaisen työntekijän on löydettävä oma terapeuttinen asenteensa ja tapansa tehdä työtä. Epäonnistumisia tapahtuu väsymyksen, omien ajankohtaisten ongelmien, ajan vähäisyyden tai tietojen riittämättömyyden takia. Voi olla, että työntekijä ei pysty saamaan asiakasta yhteistyöhön. Se on vain hyväksyttävä ja jatkettava eteenpäin asiakkaalle mahdollisella tavalla. Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen Välittämisen hintana on myötätuntouupumus, jonka työntekijä maksaa välittämisestä, vierellä ja rinnalla olosta, vastaanottamisesta ja jakamisesta erityisesti, jos työntekijä altistuu jatkuvasti satuttaville asioille. Työntekijä myötäelää ja jakaa voimakkaita vihan, surun, ahdistuksen ja voimattomuuden tunteita. Asiakkaiden tilanteet yksityiskohtineen elävät mielessä vaatien aikaa, energiaa ja rauhaa tulla käsitellyiksi. Jos purkamista ja rauhoittumista ei saa riittävästi, työntekijä väsyy ja traumatisoituu itse. Sijaistraumatisoituminen syntyy pitkäaikaisessa altistumisessa traumaattisten kokemusten jakamiselle. Sijaistraumatisoituminen voi vaikuttaa työntekijään laajasti ja syvästi muuttamalla kielteisesti hänen minäänsä. Se voi myös heikentää tunteiden kestokykyä, minuuden tunteen säilyttämiskykyä ja kykyä säilyttää sisäinen yhteys toisiin. Omat tarpeet voivat jäädä taka-alalle, ja uskomukset itsestä ja muista ihmisistä voivat vääristyä ja siksi vaikuttaa haitallisesti ihmissuhteisiin. Omat voimavarat ja muisti voivat heiketä. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen seurauksena oman haavoittuvuuden kokemus korostuu ja turvallisuuden tunne järkkyy. Vaikeiden tunteiden Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 14

15 kohtaaminen heikentää työkykyä ja vireyttä. Seurauksena voi olla masennus, epätoivo, kyynisyys, väsymys, päänsärky, kivut. Omat tarpeet alkavat vaikuttaa liikaa, mikä voi johtaa yli- tai alireagointiin. Luottamus ihmisiin ja omat arvot voivat joutua koetukselle. Seurauksena voi olla sosiaalisten suhteiden laiminlyöntiä ja eristäytymistä ja liiallista työhön uppoamista. Omien tunteiden tunnistaminen ja niiden riittävä jakaminen ovat välttämättömiä työkyvyn ylläpitämiseksi Ryhmätoiminnan elementtejä Ryhmän kehitysprosessi Ryhmän toiminnassa on mekanismeja, jotka auttavat tai pahimmillaan estävät ryhmää toteuttamaan tehtäväänsä. Nämä mekanismit liittyvät ryhmän viestintään, toiminnan pelisääntöihin, päätöksentekoon sekä ongelmien käsittelyyn ja ratkaisuun. Ryhmä kehittyy vähitellen täysipainoiseen toimintaansa. Pelisäännöt synnyttävät yhteenkuuluvuuden ja ryhmään samaistumisen tunnetta, jolloin jäsenet alkavat ilmaista entistä avoimemmin näkemyksiään ja tunteitaan. Kun ryhmän jäsenet oppivat toimimaan ryhmänä, he luopuvat ainakin osittain omista pyrkimyksistään ja alkavat ottaa enemmän huomioon toistensa ja koko ryhmän tavoitteita. Ryhmän kehityksessä voidaan erottaa seuraavia kehitysvaiheita: 1. Aloitus- eli muotoutumisvaihe Tilanne on outo, ihmiset ovat varautuneita, epävarmoja ja ahdistuneita Varovaisuus, tunnustelu Tilanteeseen orientoituminen Tutustuminen, oman paikan etsiminen Tehtävän luonteen ja sääntöjen selvittäminen Hyväksyttävän toimintatavan löytäminen Riippuvuus ohjaajasta Paljon puhetta, vähän kuuntelua Ristiriitoja vältetään tietoisesti 2. Kuohuntavaihe / siirtymä- tai vakiintumisvaihe Me alamme kuulua yhteen -vaihe Luottamus syntyvät Roolit muodostuvat Toistensa ja ohjaajan testaaminen Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 15

16 Uskallus henkilökohtaisten kannanottojen ilmaisemiseen Alaryhmien muodostuminen ja niiden keskinäiset ristiriidat Jännitysten syntyminen jäsenten kesken, ohjaajan ja jäsenten kesken sekä jäsenten suhtautumisessa tehtävään Selvittämättömät suhteet aiheuttavat jännitystä ja epävarmuus aggressiivisuutta, joka johtaa välien selvittelyyn 3. Normienluomisvaihe / harmaan arjen vaihe Jännitysten tiedostamisen ja ristiriitojen käsittelyn jälkeen ilmapiiri selkeytyy Osallistujat luovat yhteisiä toimintanormeja ja kykenevät asettamaan ryhmälle tavoitteita Junnaamista, väsymystä, voimattomuutta, turhautumista 4. Toimintavaihe / täysipainoinen työskentely Toiminnan tulokset parhaimmillaan Erilaisia näkemyksiä, kysymyksiä, omia mielipiteitä On opittu ratkaisemaan ryhmän sisäiset ongelmat Avoimuus Keskinäiset suhteet tukevat tehtävän suorittamista Roolit ovat joustavia ja ryhmän toimintaan liittyviä Pystytään ottamaan vastuuta tehtävästä ja suoriutumaan siitä rakentavasti Ollaan itsenäisiä suhteessa ryhmän ympäristöön 5. Päätösvaihe Kokoaminen ja arviointi Helpotuksen tunne Haikeus Ryhmän jäsenten roolit Seuraavassa esille tulevat roolit ovat yleistä roolien tyypittelyä. Roolit ilmenevät käytännössä eri tavoin. Ryhmänohjaajien on tiedostettava, että ryhmässä muodostuu rooleja, ja niillä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Ryhmän pelisäännöillä voidaan vaikuttaa erityisesti ryhmän dominoivimpien ja hiljaisimpien naisten tilannetta tasapainottavasti. Kun pelisäännöissä on sovittu esimerkiksi siitä, että kaikilla ryhmän jäsenillä on yhtä pitkä aika tuoda esille omia asioitaan ja että ryhmässä kunnioitetaan toistensa rajoja, se auttaa naisia itseään ja myös ryhmänohjaajia. Ohjaajien tehtävänä on myös huolehtia, että pelisääntöjä noudatetaan. Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 16

17 Ryhmätilanteessa rooli tarkoittaa sellaista ryhmän jäsenen käyttäytymistä tai osallistumistapaa, jota muut häneltä odottavat. Jokaiselle ryhmän jäsenelle kehittyy ryhmän vuorovaikutuksessa rooli tai rooleja. Roolit ovat välttämättömiä, jotta ryhmä voisi toimia hyvin. Jos yksi jäsen lähtee ryhmästä pois, ryhmän roolirakenne voi muuttua ja tehtävät jakaantua uudelleen. Roolit voivat olla vakiintuneita kaavoja yksilön käyttäytymisessä, mutta usein ne kuitenkin vaihtelevat tilanteesta toiseen. Viralliset roolit ovat ennalta määrättyjä tai niistä voidaan sopia yhdessä, esimerkiksi kokoukselle voidaan valita puheenjohtaja. Ryhmänohjaajien roolit ovat ennalta määrättyjä, mutta kuitenkin muotoutuvat persoonallisiksi. Epäviralliset roolit ilmenevät ryhmän jäsenen toistuvana käyttäytymisenä. Ne muodostuvat ja kehittyvät ryhmän vuorovaikutuksessa. Ryhmän perustehtävä ja jäsenten väliset suhteet vaikuttavat siihen, millaisia rooleja ryhmässä syntyy. Tehtäväkeskeiset roolit auttavat ryhmää saavuttamaan tavoitettaan. Arvioija arvioi kriittisesti ryhmän suoritusta. Ehdottaja tekee uusia ehdotuksia ja avaa näkökulmia käsiteltävään asiaan. Suhdekeskeiset roolit ylläpitävät ja kehittävät jäsenten välisiä suhteita ja ilmapiiriä. Sovittelija pyrkii konfliktitilanteessa kompromisseihin. Portinvartija pyrkii pitämään viestintäkanavat avoimina ja rohkaisee kaikkia osallistumaan, mutta hän voi toimia myös päinvastaisesti eli pantata tietoa. Yksilökeskeiset roolit liittyvät yksilön taipumuksiin toimia. Ne eivät palvele ryhmän perustehtävää vaan yksilön omia tavoitteita. Esimerkiksi vastarannan kiiski vastustaa kaikkea, dominoija pyrkii johtamaan ja manipuloimaan muita. Ryhmänohjaajien roolit Ryhmänohjaajat voivat tunnistaa omia roolejaan yleisistä ryhmän jäsenten rooleja koskevista kuvauksista. On hyvä tunnistaa omaa tapaansa toimia ryhmissä. Ryhmänohjaajien on sovittava keskinäisestä työnjaostaan selkeästi. Ohjaajat voivat täydentää toisiaan omilla vahvuuksillaan. Ohjaajat voivat jakaa vetovastuun pienempiin osioihin, joista kumpikin ottaa vastuun, tai he voivat vuorotella eri ryhmäkerroilla ohjaamisen päävastuussa. Jos toisella ohjaajalla on enemmän kokemusta ryhmien vetämisestä, voi olla tarkoituksenmukaista, että päävastuu on hänellä ainakin alkuvaiheessa. Ohjaajien on pohdittava omaa rooliaan myös siltä osin, miten paljon he kertovat omasta elämästään ryhmässä. Toipumisryhmän ideana on, että ohjaajat ovat sopivassa määrin mukana työskentelyssä aidosti oman elämänsä kanssa. Jos ohjaaja on työstänyt elämäänsä hyvin paljon ja on sinut sen kanssa, on turvallista ja helppoa jakaa omia kokemuksiaan. Jos ohjaaja ei ole työstänyt omaa elämäänsä kovin paljon, on mah- Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 17

18 dollista, että toipumisohjelman läpikäyminen nostaa esille asioita, joita on itse työstettävä. Ryhmä ei ole kuitenkaan tarkoitettu palvelemaan ohjaajia, vaan ryhmäläisiä. Kokemukset ovat osoittaneet, että naiset kokevat erittäin myönteisesti ohjaajien olemisen ja elämänsä jakamisen omana aitona itsenään. Naisille tulee tunne ja kokemus, että ohjaajat ovat samalla viivalla, ihmisiä ihmisten joukossa. Naisten kynnys puhua omista asioistaan madaltuu, kun ohjaajatkin ovat läpinäkyviä ja avoimia. Jokaisen ohjaajan on ratkaistava avoimuutensa raja itse. Ryhmä voi toimia hyvin, vaikka ohjaajat eivät kovin paljon omaa elämäänsä jakaisikaan. Ohjaajien ei ainakaan pidä tuoda ryhmään omia akuutteja kriisejään. Naiset alkavat helposti kantaa ohjaajien elämäntaakkoja omassa mielessään ja huolestua ohjaajien jaksamisesta. Ohjaajien aitous on tärkeää, jakoivatpa he elämästään enemmän tai vähemmän. Ajankäytössä on huomioitava aina se, että ohjaajat käyttävät mahdollisimman vähän aikaa omiin osuuksiinsa kuulumis- ja tunnelmakierroksilla sekä tehtävien purkamisessa. Naiset ovat tuoneet esille kokemuksiaan ammattiauttajien kanssa kohtaamisistaan. Monet ovat turhautuneet, koska ovat tunteneet puhuneensa kuin seinälle, josta ei saa mitään vastakaikua. Puhuminen auttaa jonkin verran, mutta tarvitaan elävää vuorovaikutusta ja yhteyttä. Naiset tarvitsevat tulla kuulluiksi, nähdyiksi, todesta otetuiksi ja kohdatuiksi. Tässä auttaa se, että ohjaaja on aidosti läsnä, keskittynyt juuri siihen hetkeen ja siihen ihmiseen, joka kulloinkin on äänessä. Ohjaajan antama sanallinen ja sanaton ymmärtämispalaute ja rohkaisu ovat tärkeitä. Ohjaajien tehtävänä on vastata siitä, että kaikki asiat toimivat ryhmissä ja leireillä, ryhmän yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan ja kaikkia kohdellaan arvostavasti ja tasapuolisesti. Ohjaajat jakavat ja tarvittaessa rajaavat puheenvuoroja. Ohjaajien vastuulla on myös ottaa puheeksi ja selvitettäviksi mahdolliset ongelma- ja ristiriitatilanteet. Maton alle lakaiseminen ei ole toipumisen kannalta hyvä asia. Ohjaajien tulee pysähtyä sellaisten esille tulleiden asioiden äärelle, jotka ovat jotenkin huolestuttavia tai toipumisen kannalta keskeisiä naisten elämässä. Naiset voivat tuoda vain sivulauseessa ja viittauksenomaisesti esille todella rankkojakin asioita. Niitä ei pidä ohittaa, vaan niihin saa ja pitää tarttua. Ohjaajien itsensä tulee toimia esimerkkinä sääntöjen noudattamisessa ja ryhmään sitoutumisessa. Toipuvilla naisilla on vaikeuksia sitoutumisessa ja pelisääntöjen noudattamisessa. Sen vuoksi ohjaajien esimerkki on tärkeä. Ryhmän käyttäytymissäännöt normit Vuorovaikutuksessa luodaan aina erilaisia normeja, jotka ovat välttämättömiä ryhmän toiminnalle. Normit asettavat rajoja ryhmän jäsenten sopivalle ja sopimattomalle käyttäytymiselle. On olemassa kirjoitettuja tai ääneen lausuttuja sääntöjä ja ääneen sanomattomia tapoja, jotka tiedostetaan vasta kun joku rikkoo niitä. Normeja on aina ole- Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 18

19 massa, vaikkei ryhmä olisikaan niistä tietoinen. Näin on naistenkin ryhmässä. Naisten käyttäytyminen alkaa saada pikku hiljaa toistuvia muotoja. Normit muotoutuvat osana ryhmän kulttuurin kehittymistä. Ryhmän kulttuuri vaikuttaa siihen, millaisia normeja ryhmään syntyy, mutta normit myös muokkaavat ryhmän kulttuuria. Normit ohjaavat ryhmän viestintäprosessia eli sitä, kenelle puhutaan, miten puhutaan ja mistä aiheista puhutaan. Normit ovat melko vakiintuneita, vaikka ne sallisivat ryhmälle vahingollistakin käyttäytymistä, esimerkiksi jatkuvaa myöhästelyä. Normeja on mahdollista asettaa ja muuttaa esimerkiksi keskustelemalla niistä ja niiden rikkomisesta yhdessä. Uusi jäsen huomaa ryhmän normit usein vasta sitten, kun hän tietämättään rikkoo niitä. Tullessaan ryhmään hän ikään kuin haastaa ryhmän normirakenteen. Ryhmään sosiaalistuessaan hän oppii ryhmän kulttuurin ja normit tai hän saattaa myös muuttaa niitä. Sosiaalistumisprosessissa ryhmän ulkopuolisesta yksilöstä tulee osa ryhmää. Ryhmän jäsenten sitoutuminen koko ryhmäprosessiin on tärkeää. Jos joku ryhmän jäsen on poissa jollakin ryhmäkerralla, voi havaita, kuinka koko ryhmän asetelma ja ilmapiiri voi muuttua. Jokainen jäsen on olennainen tekijä ryhmässä. Tästä syystä ryhmään ei voida ottaa uusia jäseniä kesken prosessia, vaikka joku olisikin jäänyt kesken kaiken ryhmästä pois ja ryhmässä olisi periaatteessa tilaa. Jos ryhmään tulee uusi jäsen, ryhmä joutuu ikään kuin aloittamaan alusta ja ryhmäprosessi häiriintyy ja sen tehokkuus laskee. Ryhmä joutuu järjestäytymään uudelleen ja muodostamaan osittain uuden toimintakulttuurin ja uudet normit. Mikä aiheuttaa turvattomuutta ryhmässä? Naisten toipumisryhmätoiminnan tuloksellisuuteen vaikuttaa paljon se, miten turvalliseksi tai turvattomaksi ryhmä koetaan. Jos ryhmä koetaan turvallisena, naiset uskaltavat avautua ja puhua asioistaan vapaammin. Jos ryhmässä on turvattomuutta, se vaikuttaa siten, että naiset vetäytyvät ja suojautuvat eivätkä ole avoimia. Tämä taas vähentää heidän työskentelystään saamaansa hyötyä. Naisilla on ollut tai on parhaillaan turvattomuutta omassa elämässään. Ryhmä voi olla mahdollisuus lisätä sisäistä ja ulkoistakin turvallisuuden tunnetta. Ryhmän turvallisuutta tulee vaalia erityisesti. Turvallisuuden lähtökohtana on ohjaajien oma turvallisuus. Jos ohjaajilla on sisäinen turvallisuus ja levollisuus omassa olemuksessaan ja työskentelyssään, se heijastuu myös ryhmäläisiin turvallisuutena. Ohjaajat voivat omalla selkeydellään, johdonmukaisuudellaan, keskinäisellä hyvin sovitulla työnjaollaan ja toimintaperiaatteillaan luoda ryhmään turvallisuutta. Kun ohjaajat ovat sitoutuneita toimintaan ja noudattavat yhteisesti laadittuja pelisääntöjä ja toimivat tasapuolisesti kaikkia ryhmän jäseniä kohtaan, ryhmässä säilyy turvallinen olo. Jos ohjaajat eivät itse noudata sääntöjä, toimivat ristirii- Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 19

20 taisesti ja epäoikeudenmukaisesti tai kohtelevat eriarvoisesti ryhmäläisiä, se herättää ryhmäläisissä turvattomuutta. Jos ohjaajille tulee ristiriitoja ryhmäprosessin aikana, ne on ehdottomasti selvitettävä ryhmätilanteen ulkopuolella. Ohjaajien on tartuttava ryhmän sisällä ilmeneviin ristiriitoihin ja pyrittävä selvittämään se välittömästi: mitään ei pidä lakaista maton alle. Maton alle lakaiseminen ja asioiden käsittelyn välttäminen kuuluvat juuri päihdekulttuuriin, josta naiset ovat pyrkimässä ulos. Toipumista auttaa, kun ryhmässä tulee malli avoimesta, totuudellisesta, rakkaudellisesta ja oikeudenmukaisesta asioiden käsittelemisestä siten, ettei ketään alisteta, syyllistetä tai suljeta ryhmän ulkopuolelle. Ryhmäläiset voivat horjuttaa ryhmän turvallisuutta esimerkiksi sillä, etteivät noudata yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Tähän on ajoittain puututtava ryhmässä ja keskusteltava siitä yhdessä sekä tarvittaessa tarkennettava tai muutettava pelisääntöjä. Jotkut ryhmän jäsenet voivat viedä liikaa tilaa eivätkä pysty kuuntelemaan toisia. Tämä on hyvä käydä yhdessä läpi jo pelisääntöjä luodessa. Ryhmänohjaajalla on oikeus ja velvollisuus asettaa rajat liikaa tilaa vieville ja rohkaista hiljaisempia saamaan äänensä kuuluville. Kun esimerkiksi tehtävien purkuun käytettävissä oleva aika jaetaan pääsääntöisesti tasan kaikkien kesken, tätä ongelmaa ei tule. Ryhmissä on vaarana syntyä alaryhmiä, jotka liittoutuvat keskenään ja ryhmäprosessi hajoaa. Ryhmän rakenteella ja yhteisillä pelisäännöillä voidaan ehkäistä tätäkin ongelmaa. Ryhmässä ei pidä sallia kahdenkeskistä kuiskuttelua ryhmän aikana. Kun pelisäännöissä on myös mukana kohta, jossa on sovittu harmittavien tai häiritsevien asioiden yhteisestä käsittelystä, on helppo tarttua ja vedota siihen. Muita turvallisuutta vähentäviä asioita, joihin ohjaajien tulee puuttua voivat olla mm. toisten puheenvuorojen keskeyttäminen, myöhästely, puhelimeen vastaaminen, tekstiviestien lukeminen tai lähetteleminen ryhmäistunnon aikana. Erityisesti niistä tulee turvallisuutta heikentäviä, jos ohjaajat eivät puutu niihin millään tavalla. Mikä luo turvallisuutta ryhmässä? Turvallisuutta lisää ryhmässä ohjaajien hyvä yhteishenki ja työnjako, rauhallisuus, myönteinen ja tukeva asenne, pelisääntöjen perusteellinen muodostaminen ja niistä kiinni pitäminen sekä jämäkkyys, mutta kuitenkin kyky joustaa tarvittaessa. Myös selkeä ryhmäohjelma ja aina sama kokoontumispaikka ja ajankohta luovat turvallisuutta. Virpi Kujala, Tarja Hiltunen ja Sininauhaliitto 20

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi?

Yhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi? Yhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi? 12.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Sonja Pekkola Ympäristöasiantuntija Sosiaalivirasto, Helsingin kaupunki p. 09 310 43544

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

JÄRJESTÖN SISÄINEN VIESTINTÄ JA PEREHDYTYS. Ainejärjestö-ilta , Susanna Jokimies

JÄRJESTÖN SISÄINEN VIESTINTÄ JA PEREHDYTYS. Ainejärjestö-ilta , Susanna Jokimies JÄRJESTÖN SISÄINEN VIESTINTÄ JA PEREHDYTYS Ainejärjestö-ilta 29.10.2015, Susanna Jokimies SUSANNA JOKIMIES - LYHYESTI Kasvatuspsykologia Phenomena ry:n puheenjohtaja 2013 Peduca ry, Condus ry 2012 HYAL

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot