Työssä jatkaminen työelämän ja jaksaminen turvallisuusalan haasteena. Tehtävävaatimukset ja työn henkinen rasittavuus

Transkriptio

1 Työssä jatkaminen työelämän ja jaksaminen turvallisuusalan haasteena Tehtävävaatimukset ja työn henkinen rasittavuus

2 Työuria on pidennettävä, koska isona ongelmana julkisen talouden ylläpito sosiaaliturvan rahoituksen kestävyys työteon kannattavuus tuottavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen vähenevä työvoima ikääntyvä työvoima mitä nuoret suomalaiset odottavat!

3 Työeläkkeille siirtyneiden ikärajat Keskiarvo Mediaani Mediaani 58,6 58,4 57,3 57,5 57,8 58,4 58,

4 Huoltosuhde lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti demografinen huoltosuhde = alle 15 v ja 65+ täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään ,4 69, ,1 73, ,6 59,

5 HS Älytöntä puuhastelua kommentti: Harmittaa vain, että minä joudun nuorena maksumieheksi. Kaikkea maksettavaa eläkettä ei suinkaan ole tienattu työn ohessa eläkemaksuin, vaan kaksi kolmasosaa menee veroista. Kun maksaa verot, voisi kuvitella maksaneensa 100% eläkkeestään. Tilanne olisi tämä, jos Suomessa jokaista naista kohti syntyisi lasta. Suuret ikäluokat unohtivat kuitenkin lisääntyä, eli minä nuorena maksan veroistani näiden eläkkeitä. Lisäksi näyttää siltä, että omaa eläkettäni leikataan eliniän pitenemisen vuoksi. Tämä on ihan ok, mutta sitä en ymmärrä, miksi minun pitää ryhtyä suurten ikäluokkien eläkkeiden maksumieheksi huomattavasti suuremmalla summalla, kuin mitä suuret ikäluokat maksoivat eläkettä vanhemmilleen. Työuria on pidennettävä, mutta pidentäminen pitää aloittaa nyt ja se pitää aloittaa pian eläköityvistä suurista ikäluokista, eikä kahdenkymmenen vuoden viiveellä niistä, jotka joutuvat kuitenkin maksamaan suurten ikäluokkien eläkkeen. 5

6 Kunnioitan kyllä suuria ikäluokkiakin, he rakensivat osan Suomea. Kuitenkin unohtivat lisääntyä, mikä on biologisesti jokaisen lajin ainoa elämäntehtävä. Miksi minun pitäisi maksaa tämän porukan töppäilystä siis enää yhtään ylimääräistä? Maksan joka tapauksessa paljon, joten mielestäni tilannetta pitäisi kompensoida lisäämällä työuria saman tien 2-3 vuodella. Tämä ei käy työmarkkinajärjestöille eikä suurille ikäluokille, joten nuoret ovat maksumiehiä. Sitten vielä joku kehtaa ihmetellä, mikseivät nuoret jaksa työelämässä ja miksi meillä on niin synkät arviot, ettei tulla toimeen kahden vuoden kuluttua. Joku ihmettelee nuorten masennus- ja työuupumustilastojakin, mutta kukaan ei viitsi tehdä mitään. Nuoret eivät äänestä, joten nuorten masennukseen ei satsata raha, vaan se pistetään suurten ikäluokkien eläkkeisiin, jotta eläkeläiset sitten äänestävät "oikein". Suuret ikäluokat ovat luoneet tilanteen, jossa heitä on paljon ja nuoria vähän, he saavat äänensä kuuluviin aina halutessaan ja kaikki vero riistetään nuorten selkänahasta. Tulokset ovat tulevaisuudessa katastrofaaliset, mutta minkäs teet. 6

7 Sitoutuminen työhön TNS Gallupin uutiskirje Marraskuu 2009 Työtänsä pitää loistavana noin viidennes vastaajista, Noin puolet sanoo nykyisen työpaikkansa vastaavan ihannetyöpaikkaa melko tai eritäin hyvin. Yleensä työhön ollaan kohtuullisen tyytyväisiä. 3 / 4 Suomalainen työntekijä on keskimäärin yhtä sitoutunut kuin eurooppalaiset ja pohjoismaiset työntekijät yleensäkin. Sitoutuneimpia olivat yksityisellä sektorilla ja asiakaspalvelutehtävissä toimivat. Alempien toimihenkilöiden sitoutuminen on noussut erityisen paljon kahdessa vuodessa. Työntekijöitä motivoi erityisesti aktivoiva työ, jossa tapahtuu ja oppii uutta, omat työtoverit/työyhteisö, asiakkaat sekä palkka. Tyytymättömiä ja demotivoituneita on noin 15 % työntekijöistä. Tyytymättömintä 10%:a ei saa motivoitumaan millään. 7

8 Eniten tyytymättömyyttä kohdistui esimiesportaaseen/johtamiseen ja koko taloon, realistiseen tapaan johtaa toimintaa ja kohdella työntekijöitä. Esimiesasemassa olevat antoivat omille ylemmilleen kaikkein kehnoimmat arviot johtamisessa! Laskettu johtajuusindeksi oli yleensä matala. Kriittisimpiä kehittämiskohteita ovat esimiehen oman aktiivisuuden, sitoutuneisuuden ja jämäkkyyden parantaminen, työn organisoinnin ja suunnitelmallisuuden kehittäminen, ylimmän johdon käytännönläheisempi ote päätöksenteossa ja yhteen hiileen puhaltamisen sekä hyvinvointia tukevan innostuneen ilmapiirin aikaansaaminen huonompinakin aikoina. Sitoutumista ylläpitää tällä hetkellä erityisesti yhteisöjen hyvä ilmapiiri sekä työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu. Kaikkien mielipiteitä tulee kuulla ja työpanosta arvostaa. Merkkejä siitä, että paineet kasvavat ja jaksamisesta ollaan huolissaan, on nähtävissä. 8

9 Sosiaalipsykologi Jukka Tontti; Lääkärilehti : Masennus yhteiskunnallinen ilmiö, keinona selviytyä, ei sairaus vaan elämäntauti Jatkuva paine selviytyä ihmissuhteiden sekä työn, omien pyrkimysten ja tarpeiden, tunteiden ja kanssaihmisten asettamien odotusten ristivedosta niin, että pärjäisi, tuottaisi ja kehittyisi! Kun näin ei käykään Halu vetäytyä, hakea omaa aikaa, pysähtyä Kun tähän ei mahdollisuutta masentuu 9

10 Työn imu ja flow Csikszentmihalyita 1991 mukaillen Otala 2003,92 10 Vähäiset HAASTEET Korkeat AHDISTUS Korkeat haasteet Vähäinen osaaminen APATIA Vähäiset haasteet Vähäinen osaaminen Työn imu VIRTAUSTILA Korkeat haasteet Korkea osaaminen IKÄVYSTYMINEN Vähäiset haasteet Korkea osaaminen Vähäinen OSAAMINEN Korkea

11 Ammattiryhmittäiset eläkkeelle siirtyneiden keskiarvoiät Tkv-e V-e lkm ka i lkm ka i kaikki miehet naiset poliisit, palomiehet,tulli jne miehet naiset 6 4 lekurit, proviis. miehet naiset

12 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot eri henkilöstöryhmillä vuonna % teoreettisesta säännöllisestä työajasta 8,0 Miehet Naiset Yhteensä 7 6 5,8 6,5 5 4,6 4, ,8 3, ,5 2,0 0 Teollisuuden työntekijät Teollisuuden toimihenkilöt Palvelualojen henkilöstö Lähde: EK:n työaikatiedustelu Saukkonen

13 TYÖAIKA JA SAIRAUSPOISSAOLO tuntia = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 1 % = 18,89 TUNTIA ELI 18,89 : 7.5 = 2,52 PV Jos poissaolo-%= 4 4 x 2,52 = 10 päivää = 2 viikkoa Jos poissaolo - % = 6 6 x 2,52 = n 15 päivää = 3 viikkoa 13

14 ALKANEET SV-PÄVÄRAHAKAUDET Huom! > 1+7 ad 92 sen jälkeen vsta 93 > TU-LE MIE-TE SY-VE : : :

15 Työkyvyttömyyseläkkeen saajat; % -osuus kaikista (v 2008: ) ,5 42,8 43,9 43,4 44,1 44, ,8 22,6 25,3 31,8 23,1 22,9 24,2 24,2 24, ,6 8,6 7,9 7,8 7 6, Tub Sy-ves Tu-les Mie-tes 15

16 Kaikki työeläkettä saavat tkv-eläkkeet 1998 / / = : Miete ; Syve ; Tule ; Muut Mie-te Sy-ve Tu-le Muut

17 Ingegerd Wahl psykiater, gestaltterapeut, Falun Det är de passiva sjukskrivningarna som är farliga! Min erfarenhet är att det ibland behövs riktigt långa sjukskrivningar, först på heltid, sedanpå deltid. Men de ska ju inte vara passiva! Sjukskrivningen ska eventuellt kombineras med medicinering men framför allt med någon form av psykologisk behandling. Vilken form och i vilken omfattning är individuellt och också beroende på var i tillfriskningsprocessen patienten befinner sig. Jag har många exempel på att en»aktiv«sjukskrivning enlig ovanstående leder tillbaka till arbete på hel- eller deltid, även om den varat under lång tid. Och jag vet att jag inte är ensam om den erfarenheten, det framkom bland annat vid Läkarstämman Jag har hittills under dessa 20 år skrivit två (2!) intyg för hel förtidspension; 17

18 Osasairauspäivärahakausi 100 % 75 95% 100 % Sairausajan palkka (tes) Osatyöaika = % kokotyöajasta (=tehdystä työstä maksettu palkka) Osatyöaika = % kokotyöajasta ja siitä työnantajan maksama palkka Kokoaikatyön palkka Osasairauspäiväraha max 35 % työnantajalle Osasairauspäiväraha max 35 % työntekijälle päivää Sairausajan palkkajakso esim. 56 pv 72 osasairauspäivärahapäivää 18

19 Sv pv raha % :n vuositulosta 40 % yli :n vuositulosta ad :n vuositulosta 25 % yli vuositulosta Huom.! vuositulosta lakimääräisiä vähennyksiä ennen %!! (eli 70 % ei toteudu käytännössä!) Esim. Työtulo / kk Korvaus % tulosta

20 Työuria on pidennettävä, jotta julkinen talous ja sosiaaliturvan rahoitus saadaan kestävämmälle pohjalle Keskimääräinen eläkkeille jääminen alle 59 vuotiaana ei voi jatkua Ydin on työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä Yli 1/3 eläkkeelle jäävistä siirtyy tkv-eläkkeelle keskimäärin 53 vuotiaana Mielenterveyssyistä keski-ikä n 48 vuotta Mutta myös muut varhennuseläkkeet Vuoteen 2025 mennessä työuria pidennettävä kolmella vuodella Työurien alkupää Työterveyshuolto Työhyvinvointi Ikääntyneiden erityiskysymykset Johtaminen Ajankäyttö Koulutus 20

21 21 Eläke-ehdotukset: eläkkeen karttuminen ikääntyneiden työntekijöiden karttumaprosenttien muuttaminen 53 v korkeampi karttuma (ja maksu) pois, 4,5 prosentin karttuman ikäalueen ja tason uudelleenmitoitus kannustinkarttumat lähemmäksi alinta vanhuuseläkeikää, muuttuva prosentti ikävälillä siirrytään karttuman ja lykkäyskorotuksen yhdistelmään karttumat pienemmäksi, nykyistä anteliaampi indeksi 21

22 22 Eläke-ehdotukset: työnteko ikääntyneenä osa-aikaeläke Ikärajan noston peruuttaminen, houkuttelevuuden parantaminen lakkauttaminen tai kustannusneutraalisuus korvaaminen työelämän senioriohjelmalla tai osaaikatyöjärjestelmällä, jossa parempi karttuma varhennettu varhaiseläke lopetetaan osittainen vanhuuseläke käyttöön, varhennus ennen 63 ikää mahdollista vain tätä kautta ikääntyneille mahdollisuus vähentää työtä eläkekertymää vähentämättä vanhuuseläkkeellä tehdyn työn karttumien parannus ja kevyempi vero 22

23 Eläke-ehdotukset: eläkeikärajat vuotta alemmista eläkeikäjärjestelyistä luovutaan joustava vanhuuseläkeikäraja 70 ikävuoteen alle 40 v työhistorialla eläkeikä 65 kansaneläkkeen vanhuuseläkkeen ikärajan nosto pitkäaikaistyöttömän vanhuuseläkkeen ikäraja 63 vanhuuseläkkeen alaikärajan nosto portaittain, vanhennusoikeus pysyy 62 ikävuodessa kaikkien eläkeikien nosto laman jälkeen, jos odotteen kehitys niin vaatii vanhuuseläkeikärajan nosto eliniän nousun tahdissa 23

24 24 Työhyvinvointiin liittyvät ehdotukset senioriohjelmat toimivien sairauspoissaolokäytäntöjen kehittäminen työn keventäminen työuran loppupäässä etätyömahdollisuuksien lisääminen mahdollisuus vaihtaa lomaraha vapaaksi vuorotteluvapaajärjestelmän kehittäminen työhyvinvointitoiminta ymmärrettävä laajasti ikääntyneiden kokemuksen arvostaminen, mahdollisuudet vaikuttaa, lisäkoulutus, mentorointi, ikäjohtaminen 24

25 Työkyky ja terveys palo ja pelastusalalla Työolosuhteita ei juurikaan voi muokata!!! (toki yleiset rakennusmääräykset) Työhöntulotarkastuksen 3 kysymystä Estääkö vika, vamma, sairaus tai sen jälkitila erityistehtävien vaatimuksia Ilmeneekö seikkoja kovan fyysisen ja henkisen rasituksen vaaroista äkkikuolemaan, terveyteen ja olemassa olevan sairauden pahenemiseen Testaushetken kuntotestin vaara, esim. infektiotauti Työkykytarkastusten frekvenssi ja sisältö Syve He Tule Miete Näkö, kuulo, lääkkeet, raskaus 25

26 Työhön liittyvä erityinen väkivallan uhka poliisit, vartijat, muut turvallisuus töissä olevat Työolosuhteita ei voi muokata!!! Miete Työhöntulotarkastuksen 3 kysymystä Estääkö vika, vamma, sairaus tai sen jälkitila erityistehtävien vaatimuksia Ilmeneekö seikkoja kovan fyysisen ja henkisen rasituksen vaaroista äkkikuolemaan, terveyteen ja olemassa olevan sairauden pahenemiseen Testaushetken kuntotestin vaara, esim. infektiotauti Työkykytarkastusten frekvenssi ja sisältö Syve He Tule Miete Näkö, kuulo, lääkkeet, raskaus 26

27 Palkansaajien kuolemaan johtaneet työtapaturmat ,7 Yhteensä Työpaikalla Työliikenteessä palkansaajaa kohden 27

28 Yksilöllinen hyvinvointi ( onnellisuus ) ja työ Taloustieteen perusnäkemys: yksilöllisen hyvinvoinnin positiivinen riippuvuus kulutuksesta ja vapaa-ajasta Lähde: 28 Kahneman et al., 1999