Tietotekniikka koukuttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietotekniikka koukuttaa"

Transkriptio

1 3 / 2014 Psykologi Aku Kopakkala: Masennuksen hoito nojaa liikaa lääkkeisiin Tietotekniikka koukuttaa

2 SISÄLLYS 3/ Psykologi Aku Kopakkala toivoo laajaa yhteiskunnallista keskustelua masennuksen syistä ja hoidosta. 48 Osuuskunnassa kaikki työntekijät osallistuvat kaikkiin töihin. Hoivatiimin Eveliina Hult ja Anna Mattila ovat lähdössä kotikäynnille. 22 Mitä lapsen mielessä tapahtuu intensiivisten pelituokioiden aikana? 16 Kirsi Kuittinen tykkää työstään Launeen kotihoidossa. Asiakkaana on Mari Konttila. maaliskuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Uusi neuvottelujärjestö 7 Lääkehoidon päivä Lisää lähihoitajia erikoissairaanhoitoon 9 Joka toinen on onnellinen 10 Vanhustyölle palkintoja 11 Lomautuksia Päijät-Hämeeseen 12 Maaliskuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: kinkkupiirakka 16 Kirsi Kuittisen työpäivä 21 Joustot auttavat jaksamaan 22 Tietotekniikka, hyvä vai paha? 26 Ei kiusata kaveria 28 Häveliäisyys estää hoitoa 30 Terapiaa avuksi masennukseen 32 Uusi tapa oppia 34 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 35 Tukea muistikoordinaattorilta 36 Omahoitovalmennus tehoaa 38 Opintopäivät Ilmoittaudu jäseniltaan 44 Palauttavaa kotijumppaa 46 Terttu Postila palkittiin 47 Varaudu tulipaloon 48 Hoivaosuuskunta Lempäälästä 50 Yrittäjäkoulutusta Jyväskylässä 52 Aika hyvä työpaikka Vantaalta 54 Hyvä hoitaja ottaa huomioon 55 Palasia sieltä täältä 56 Mielenterveyskoulutusta 57 Työsuhdeturva liikkeen luovutuksissa, Oma luottamusmieskoulutus käyntiin 58 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 60 Superristikko 61 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 62 Mia Patanen keksi helpot vaatteet 66 Jäsenyksikkö tiedottaa 67 Siskon pakina 68 Työttömyyskassan ajankohtaiset 71 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Varsinais-Suomesta 2 SUPER 3/2014

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma Jukka Järvelä vuorotteluvapaalla vierailevat kirjoittajat Elina Kujala, Teija Launis, Maarit Mäkinen, Tarja Ojala, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas, Tiina Örn kannen kuva Ingimage ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen Isoja asioita Tässä lehtemme numerossa on useita sellaisia uutisia, jotka laittavat hieraisemaan silmää. Esimerkiksi: kunta-alan neuvottelujärjestelmä uudistuu, erikoissairaanhoidossa kaivataan lähihoitajien työpanosta ja masennuslääkkeet kenties lisäävätkin masennusta! Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry hoitaa maaliskuun alusta lähtien neuvottelut, joita kuuden viimeksi kuluneen vuoden ajan on Kuntatyönantajan kanssa käynyt SuPer TNJ:n ainoana jäsenenä. Uuden pääsopijajärjestön muodostavat SuPer, joulukuussa 2013 TNJ:hin liittynyt Suomen Palomiesliitto SPAL ja Tehy. Liitoilla ei ole sidoksia toinen toistensa päätöksiin ja SuPer jatkaa itsenäistä vahvaa edunvalvontatyötään Suomen suurimpana sosiaali- ja terveysalan toisen asteen koulutettujen järjestönä. Ylilääkäri Jarmo Kantonen on nostanut keskusteluun lähihoitajien voimakkaasti pienentyneen osuuden erikoissairaanhoidon työpaikoissa. Kantosen mukaan lähihoitajille voitaisiin erikoissairaanhoidossakin osoittaa itsenäisesti hoidettavia työtehtäviä, kun nyt läänityksillä turvataan eri ammattikuntien itsetuntoa eikä näin saada osaamista täydessä mittakaavassa käyttöön. Kantonen uskoo, että asiakkaatkin ottaisivat hoitajan laajemman roolin hyvin vastaan ja lähihoitajakoulutuksen antama kattava osaaminen koituisi kaikkien eduksi. Psykologi Aku Kopakkala sanoo, että masennusta hoidetaan väärin. Hänen mukaansa hoito on nykyisellään liian lääkepainotteista. Sen sijaan että hoito keskittyisi laittamaan masentuneen henkilön elämää kuntoon, valitaan nopeampi tie. Lääkehoito toimii Kopakkalan mukaan jokseenkin yhtä hyvin kuin muut menetelmät, mutta masennus näyttäisi uusiutuvan helpommin silloin, kun sitä on ensin hoidettu lääkkeillä. Tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja puolueetonta tutkimusta yli puolta miljoonaa suomalaista koskevan epidemian ratkaisemiseksi. Niin ja lehdestä löytyy myös paljon muuta ajankohtaista asiaa. On siis aika kääntää sivua.. painos ilmoitukset Katriina Alfa osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 3 /2014 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat maaliskuu huhtikuu Kalenteri Kansainvälinen naistenpäivä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja -messut, Turku Luottamusmiestutkinto 3, Helsinki, SuPer Vaikuta viestinnällä, Helsinki, SuPer Suomen vastaanotto-osastoavustajat opintopäivät, Tampere Verkkoviestintäkoulutus, Pasila, SuPer Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer Kevätpäiväntasaus Luottamusmiestutkinto 1, Kuopio, SuPer Yksityissektorin neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer Yhdysjäsenkurssi, Lappeenranta, SuPer SuPer-Opojen kehittämispäivät, Helsinki, SuPer Yksityissektorin luottamusmiesten peruskoulutus Yhdysjäsenkurssi, Oulu, SuPer Mikeva yritysverkostotapaaminen, Helsinki Lapsimessut, Helsinki Puheenjohtaja Silja Paavola: Ei asuntorahaa hoivakuluihin Puheenjohtaja Silja Paavola ei pidä hyvänä ratkaisuna ikäihmisten asuntovarallisuuden käyttämistä hoivakuluihin. Tätä esitetään yhtenä vaihtoehtona Finanssialan keskusliiton tilaamassa asiantuntijaraportissa. Jos yhteiskunta ei pysty tai halua turvata jatkossa vanhustenhuollon riittäviä palveluita, kehityssuunta tulee olemaan kohti kaksitasoista palvelujärjestelmää. Toiseen pääsevät ne, joilla on omaa varallisuutta. Heille pystytään turvaamaan palvelut kohtuullisen hyvin siihen asti, kun asiakkaan oma varallisuus riittää. Varattomimmat joutuvat tyytymään säilytyspaikkoihin. Paavolan mukaan yhteiskunnan on turvattava kansalaisille hyvä vanhustenhoito. He, joilla on varallisuutta, voivat halutessaan ostaa lisäpalveluita. Perinteisesti vanhusten hoiva on ollut eräs keskeisimmistä kunnan turvaamista peruspalveluista, joka on kustannettu yhteisillä verovaroilla. Kunnat ja myös valtio on ajettu ahtaalle julkisen sektorin rahoituspohjaa heikentämällä 2000-luvun alusta lähtien. Erilaisilla veroratkaisuilla verotuksen painopistettä on siirretty pienituloisille. Tällä tavalla on merkittävästi kasvatettu varallisuuseroja. nyt on aika Kun julkisen sektorin rahoituspohjaa on heikennetty ja taloudelliset resurssit ovat muutoinkin tiukassa, on ratkaisumalliksi noussut yksityistäminen. Sen on nähty olevan ratkaisu hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen. Yksityisen sektorin uskotaan tuottavan palvelut tehokkaammin ja yhteiskunnalle edullisemmin. Lisätään kuntien ostopalveluita, palveluseteleitä, palveluasumista ja palvelua tarvitsevien asiakkaiden omaa rahoitusta ja näin pelastetaan palvelut. Nyt esitetään vanhusväestön varallisuuden ja jopa omistusasunnon käyttämistä vanhuuden palvelutarpeiden rahoitukseen. Mikäli hoitokustannuksia siirretään entistä enemmän vanhusten itsensä maksettavaksi, on suurena vaarana, että vanhukset eivät tule hankkimaan itselleen riittävästi toimintakykyä ylläpitäviä palveluita. Miten tässä tilanteessa pystytään turvaamaan tärkeä tavoite, että vanhukset pysyvät toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään? Päättäjien on pidettävä kiinni hyvinvointivaltiosta ja ihmisarvoa kunnioittavan hoitokäytännön jatkamisesta. Heidän on myös muistettava, että eräs sivistysvaltion mittari on, miten se kohtelee vanhuksiaan. Kaiken talousahdingon keskelläkin meillä on varaa hoitaa ikäihmisiämme tulevina vuosina. Kysymys on siitä, haluammeko sitä.. ingimage laatia ammattiosaston vuosikertomus ja tilinpäätös ja toimittaa ne liittoon. osallistua YTHS:n jäsentilaisuuksiin lähteä joukolla jäseniltaan. ilmoittautua TSN:n Kokkolan pidettävään jäseniltaan ilmoittautua yhdysjäsenkurssille. tutustua uusiin verkkosivuihin ja tarkastaa omat jäsentiedot. tutustua Lääkehoidon teemapäivään juhlia naistenpäivää 8.3. kääntää kelloja eteenpäin SUPER 3/2014

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Työnjako puhututtaa Työnjako meidän alallamme on ajoittain hölmöläisten hommaa. Keskustellaan siitä, millainen on hoidon ja hoivan taso eri ikäryhmillä ja millaisella ammattitaidolla saa kukakin työhön osallistua. Viime viikkojen aikana olen aika useasti joutunut vastaamaan kysymykseen, miksi hoiva-avustajakoulutus ei vastaa työn vaativuuteen ja esiin nousseisiin haasteisiin. Erikoisen asiasta tekee se, että viime vuosien ajan olemme joutuneet todistelemaan, että lähihoitajatutkinto on hyvä ja tasokas tutkinto niin sairaalamaailmaan, vastaanotoille kuin varhaiskasvatukseenkin. Nyt tuntuu, että hoito- ja hoivamaailma on hyvin epätasa-arvoinen sen suhteen, keitä se arvostaa. Vanhukset ja pitkäaikaissairaat eivät kuulu samaan kategoriaan kuin muut. Näin voi ainakin päätellä, kun lukee eri toimijoiden kannanottoja. SuPer on halunnut vaikuttaa hoidon tasoon. Vanhuspalvelulakia tehtäessä vaadimme siihen kirjattavaksi minimihenkilöstömitoitusta. Varhaiskasvatuslakia tehtäessä vaadimme lapsiryhmien pienentämistä. Näillä molemmilla vaateilla on tarkoitus parantaa hoidon laatua, jolloin myös työntekijöiden jaksaminen paranee. Molemmat vaateet ovat olleet vastatuulessa, vaikka kaikki tietävät niiden olevan järkeviä ja tulevaisuudessa kustannustehokkaita. Kaikki puhuvat juhlapuheissa, miten tärkeää on ennalta- ehkäistä ja kuntouttaa, mutta arkimaailmaan ei ole tarjottu mitään konkreettista asian edistämiseksi. Monista eri suunnista on tullut todisteluja siitä, että vanhukset tarvitsevat peseytymis-, ruokailu- ja ulkoilutusapua. Tietysti tarvitsevat, mutta samalla on todella kapea-alaista hoitoajattelua, jos kuvitellaan, että vanhusten tai sairaiden hoito ja hoiva on joidenkin yksittäisten asioiden tekemistä. Perustarpeista huolehtiminen on aina osa kokonaisvaltaista hoitotyötä, sitä ei voida pilkkoa eri ihmisille. Tällainen temppu kerrallaan eri ammattiryhmien suorittamana -hoitokulttuuri olisi taaksepäin menoa monen vuoden verran. Päivittäiset toimet ovat todella suuri osa kuntouttavaa toimintaa. Miten voidaan ajatella, että hoitava henkilö, joka ei tunne sairauden kulkua tai lääkityksen vaikutusta, voisi arvioida tai huomioida muutoksia ja syitä. Paljon enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että työntekijät oman työnsä kautta voivat antaa aikaa ihmisen omalle suoriutumiselle. Työssä olevat kehittävät hoitotyötä koko ajan siten, että sen avulla tuetaan ihmisten omatoimisuutta siinä määrin kun se on mahdollista. Kiire ja hitaasti liikkuva vanhus, jonka omia voimavaroja pitäisi vahvistaa, on mahdoton yhtälö. Onkin käsittämätöntä, etteivät päättäjät ja työn organisoijat osaa tai halua ottaa vas- taan palautetta ja tietoa työntekijöiltä. Työntekijät ovat usean vuoden ajan todenneet, että hoidettavat ovat entistä sairaampia ja siten hoito on entistä enemmän ammattitaitoa vaativaa. Tähän taustaan suhteutettuna on selkeä tarve lisätä koulutettujen hoitajien määrää.. Aurinkoisia päiviä teille kaikille, Silja Nyt tuntuu, että hoitoja hoivamaailma on hyvin epätasa-arvoinen sen suhteen, keitä se arvostaa. SUPER 3 /2014 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Kuntapuolen neuvottelupöytään astuu Kolmen liiton KoHo teksti ja kuva marjo sajantola Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry hoitaa maaliskuun ensimmäisestä päivästä alkaen TNJ:n käymät neuvottelut kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. SuPerin lisäksi KoHo:on kuuluvat Suomen Palomiesliitto SPAL ja Tehy. Viime syyskuussa aloitetut neuvottelut uuden pääsopijajärjestön muodostamisesta kunnalliseen työmarkkinakenttään on saatu päätökseen. Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry:n perustamissopimus allekirjoitettiin 27. helmikuuta Helsingissä. Kuntatyönantajan kanssa neuvottelevat pääsopijajärjestöt ovat KoHo ry:n lisäksi JUKO ry, KTN ry ja Kunta alan unioni ry. Yhteiset tavoitteet viedään neuvottelupöytään KoHo:n perustaminen tarkoitti hyvästejä Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:lle, jonka ainoana sopijajärjestönä SuPer on osallistunut viimeiset kuusi vuotta kuntasektorin neuvottelupöytään. Joulukuussa Suomen Palomiesliitto SPAL haki ja hyväksyttiin TNJ: n jäseneksi. Jatkossa molemmat liitot ajavat jäsentensä etuja KoHo:n kautta. Kolmantena liittona tässä pääneuvottelujärjestössä on Tehy. Kaikilla kolmella liitolla on omat tavoitteensa jäsenistönsä edunvalvonnassa, mutta paljon yhteisiäkin löytyy. Su- Perin puheenjohtaja Silja Paavola painottaa sitä, että liitoilla ei tule olemaan sidoksia toistensa päätöksiin, mutta yhteiset KVTES-tavoitteet viedään neuvottelupöytään. Myös jaksotyöajan kehittämistyötä jatketaan. Perustamisneuvotteluissa sovittiin yhteisiä periaatteita ja käytäntöjä esimerkiksi järjestelyvaraneuvotteluihin. Viime kädessähän työnantaja määrää järjestelyvaroista, mutta järjestöt ovat sopineet, ettei yksikään liitois- ta mene toisen rahapussille, ei edes pyri havittelemaan toisen palkkaosuutta, puheenjohtaja Paavola kertoo. SuPer edelleen suurin SuPer tulee jatkamaan jäsentensä edunvalvontatyötä yhtä itsenäisesti ja voimakkaasti kuin tähänkin saakka ja säilyttää myös oman luottamusmiesorganisaationsa. Syksyllä neuvoteltu KVTES astui voimaan maaliskuun alusta, ja SuPerin omat pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet jatkavat entiseen malliin. Heidän ei tarvitse opetella Teknisten sopimusta, jota sovelletaan SPAL:n jäseniin, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. Hän painottaa sitä, että SuPer on edelleen suurin ja ainoa sosiaali- ja terveysalan toisen asteen koulutuksen saaneiden edunvalvontaan profiloitunut etujärjestö.. SPALin puheenjohtaja Kim Nikula, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo ja toinen varapuheenjohtaja Anna-Leena Brax sekä SuPerin varapuheenjohtaja Tiia Rautpalo allekirjoittivat KoHo ry:n perustamispöytäkirjan 27. helmikuuta Helsingissä. 6 SUPER 3/2014

7 Tunne lääkkeesi ja kerro niistä ammattilaiselle teksti henriikka hakkala Valtakunnallista Lääkehoidon päivää vietetään keskiviikkona 19. maaliskuuta. Tänä vuonna Lääkehoidon päivän tarkoituksena on välittää ja lisätä tietoa lääkityksestä ja erityisesti itsehoitolääkkeiden järkevästä ja turvallisesta käytöstä. ingimage Tietoa jaetaan erilaisissa tapahtumissa ja luennoilla niin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, alaa opiskeleville kuin lääkkeiden käyttäjille muun muassa työpaikoilla, oppilaitoksissa, terveyskeskuksissa, liikuntakeskuksissa ja apteekeissa kautta Suomen. Samalla lääkkeiden käyttäjiä ja lääkehoidosta vastaavia ammattilaisia ohjataan käyttämään luotettavia lääketiedon lähteitä sekä kysymään asiakkailtaan heidän lääkityksestään ja merkitsemään myös itsehoitolääkkeet, rohdos- ja lisäravinnevalmisteet ajantasaiseen lääkityslistaan. Ammattilaisia kannustetaan lisäksi sekä kansalliseen että alueelliseen moniammatilliseen yhteistyöhön entistäkin paremman lääkehoidon toteuttamiseksi. Lääkehoitopäivän ydinviesti on se, että jokaisen on tärkeää tuntea omat lääkkeensä, itsehoitolääkkeensä ja niiden vaikutukset. Esimerkiksi erilaiset itsehoitolääkkeet, rohdos- ja lisäravinnevalmisteet saattavat korostaa tai heikentää lääkärin määräämän lääkityksen vaikuttavuutta tai aiheuttaa odottamattomia sivuvaikutuksia, toteaa SuPerin asiantuntija Elina Ottela. Kaikista käytössä olevista itsehoitolääkkeistä onkin syytä kertoa lääkehoidon ammattilaiselle lääkärille, hoitajalle tai apteekissa aina, kun lääkitystä määrätään, seurataan tai muutetaan. Helppoa on esimerkiksi kertoa niistä kotihoidon lähi- tai perushoitajalle, kun hän tarkistaa lääkityslistaa, Ottela muistuttaa. Jokainen järjestävä taho voi tehdä tapahtumasta itsensä näköisen. SuPer osallistuu Lääkehoidon päivän viettoon muun muassa toimittamalla alan oppilaitoksiin ja ammattiosastoihin teemasta kertovat julisteet sekä kirjeet, joiden avulla päivän viestiä ja tietoa lääkehoidon verkkosivustosta voidaan levittää kentälle. Oppilaitoksiin toimitetaan myös diaesitys, jota voi hyödyntää päivän tapahtumissa. SuPer on iso liitto, ja meillä on mahdollisuus tavoittaa suuri joukko niin alan ammattilaisia, opiskelijoita kuin maallikoitakin, Ottela iloitsee. Aloitteen vuotuisen lääkehoidon päivän viettämisestä teki sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko vuonna Päivän järjestäjinä on suuri määrä lääkehuollon ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimijoita. Jatkossa Lääkehoidon päivää on tarkoitus viettää vuosittain maaliskuussa. Lisätietoa päivästä sekä tapahtumista löytyy verkosta osoitteesta EU-vaalit toukokuussa Julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys Fipsu osallistuu kevään aikana sekä laajaan ammattiliittojen yhteiseen että Eurooppalaisen Suomen koko maan kattavaan vaalikampanjaan. Julkisen alan liitot esiintyvät vaalikentillä yhdessä Fipsuna ja toisaalta omien alueellisten toimijoittensa ja organisaatioittensa kautta. Tavoitteena on äänestysaktiivisuuden kasvattaminen jäsenistön ja kansalaisten keskuudessa sekä julkisille sektorille, palveluille ja työntekijöille tärkeiden teemojen esiintuominen ja tasokkaan vaalikeskustelun aikaansaaminen. Kärkinä ovat laadukkaat julkiset palvelut ja julkinen sektori, laadukas työelämä ja työntekijöiden oikeudet. Fipsun viesti vaaliehdokkaille on, että sosiaalinen Eurooppa on nostettava talouden Euroopan rinnalle ja sen eteen on tehtävä paljon työtä. THL tutkii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksessa seurataan vuonna 1987 Suomessa syntyneiden noin lapsen elämää sikiökaudelta aikuisuuteen. Tässä vaiheessa tiedot yltävät vuoteen 2012 asti. Seurannassa poimittujen tietojen mukaan vammaisuuden esiintyvyys tässä ikäluokassa oli hyvin vähäistä. Yleisimmin esiintyneet vammaryhmät olivat: kehitysvammat 0,5, CPvammat 0,4, Downin syndrooma 0,3, kuulovammat 0,2 ja sokeus- ja heikkonäköisyys 0,1 prosenttia. Ikäryhmän lapsista joka seitsemäs on saanut alle 16-vuotiaan lapsen hoitotukea, nykyistä vammaistukea, kun aikaisemmin syntyneille tukea oli myönnetty ainoastaan yhdelle sadasta. SUPER 3 /2014 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Ylilääkäri Jarmo Kantonen: Lisää toimivaltaa lähihoitajille teksti ja kuva tiina örn Lähihoitajalla tulisi olla aina oikeus tehdä kaikkea sitä, mihin hän on saanut koulutuksen ja mitä hän osaa tehdä, piste, toteaa ykskantaan Attendon päivystyspalveluiden ylilääkäri Jarmo Kantonen. Päivystysvastaanotoista väitöskirjaa valmisteleva Kantonen kummastelee, miksi erikoissairaanhoidossa lähihoitajien toimivallan lisääminen tuntuu olevan edelleen niin vaikeaa. Perusterveydenhuollossa lähihoitajat tai heihin rinnastettavat ovat jo pitkään tehneet ansiokkaasti itsenäistä työtä hoidon tarpeen arvioinnissa. Niin on jo säästynyt lääkärien aikaa. Myös erikoissairaanhoidossa lähihoitajat voisivat Kantosen mielestä itsenäisesti huolehtia monista hoitotoimenpiteistä. He voisivat huolehtia haavojen liimauksesta ja ompelusta alusta loppuun. Hoidon tarpeen kiireellisyyden arviot ja helppojen sairausoireiden todistaminen sopisivat aivan hyvin lähihoitajien työhön myös erikoissairaanhoidon maailmassa. Kantonen perustelee lähihoitajan laajempaa toimenkuvaa paitsi taloudellisilla syillä, myös turvallisuudella. Yleensä ajatellaan, että korkea koulutustaso takaa turvallisemman hoidon, varmasti niin osittain onkin. Toisaalta olen nähnyt, että kokeneet hoitajat ovat jopa tarkempia kuin lääkärit esimerkiksi hoidon kiireellisyyden arvioinnissa. Paras tilanne Kantosen mielestä olisi Attendon ylilääkäri Jarmo Kantonen korostaa, että lähihoitajien osaamisen hyödyntäminen alusta loppuun on kaikkien etu. sellainen, jossa jokaisen ammattikunnan taidot hyödynnettäisiin loppuun asti. Lääkärillä on pisin koulutus ja siksi hänen tulisi saada keskittyä vain vaativimpiin tehtäviin. Sairaanhoitajan taas ei tulisi joutua tekemään tehtäviä, joissa hänen koulutuksensa ei tule täysmääräisesti hyödynnetyksi. Kantonen tietää, etteivät kaikki näytä vihreää valoa lähihoitajien laajemmalle toimenkuvalle. Toimivallan lisäämistä vastustetaan, vaikka se tietäisi kustannusten laskua. Ehkä kyse on siitä, että privilegioilla ja läänityksillä turvataan eri ammattikuntien itsetuntoa. Halutaan pitää tietyt tehtävät itsellä. Se on huono juttu, koska koulutetun työvoiman osaamisen hyödyntäminen täydessä mittakaavassa olisi kaikkien etu. Ylilääkärinä terveyskeskustoimintaa seuranneena Kantonen tietää, millaista palvelua asiakkaat haluavat. Vanhemmat asiakkaat saattavat edelleen haluta aina lääkärin vastaanotolle. Nuorempi sukupolvi ymmärtää, ettei kannata jonottaa neljää tuntia lääkärille, jos asia hoituu hoitajan vastaanotolla kymmenessä minuutissa. Asiakkaat ottaisivat hoitajan laajemman roolin hyvin vastaan myös erikoissairaanhoidossa, uskoo Kantonen. Tarvitaan ajattelua, jossa ei hirttäydytä oppiarvoihin. Lähihoitajien koulutus on hyvin kattava. Työpaikkakoulutuksella voidaan kohdentaa osaamista vielä lisää. Lisäksi viime vuosina nimenomaan lähihoitajien koulutusta on kehitetty. Näin on tapahtunut esimerkiksi ensihoitoasetuksen laatuvaatimusten täyttämiseksi.. 8 SUPER 3/2014

9 Puolet suomalaisista on enimmäkseen onnellisia teksti henriikka hakkala Joka toinen aikuinen suomalainen kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan ajasta ja pitää elämänlaatuaan hyvänä. Toisaalta meistä kaikista reilu neljännes arvioi työkykynsä heikenneen ja sama määrä epäilee, ettei jaksa työssään vanhuuseläkkeeseen asti. Nämä tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta, joka käynnistyi vuonna 2010 ja laajeni valtakunnalliseksi vuonna Sekä onnellisuuden ja elämänlaadun kokemuksessa että oman jaksamisen epäilemisessä erottuu alueellista vaihtelua. Uudellamaalla ollaan onnellisempia ja jaksamistaan epäilee vain noin 22 prosenttia tutkituista kun Etelä- ja Pohjois-Savossa, Kainuussa, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa eläkeikään saakka jaksamistaan epäilee jopa joka kolmas eli prosenttia tutkituista. Koulutusryhmä näyttää vaikuttavan jaksamiseen ja työkykyyn kaikilla alueilla. Sosioekonomisella asemalla puolestaan on vahva yhteys koettuun elämänlaatuun. Vähemmän opiskelleista elämänlaatunsa arvioi hyväksi 48 pro- senttia kun korkeammin koulutetuilla vastaava luku on jopa 62 prosenttia. Reilut miljoona suomalaista kertoo lisäksi tinkineensä ruuasta, lääkkeistä tai lääkärillä käynneistä rahapulan vuoksi. Koulutuksen taso vaikuttaa tässäkin; vähemmän koulutetuista itsensä köyhäksi tuntee 24 prosenttia kun korkeammin koulutetuista saman vastauksen antaa vain 15 prosenttia. Väestöryhmien ja alueiden väliset erot näyttävät tutkimuksen mukaan vaikuttavan laajasti suomalaisten hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Vastaava tutkija, THL:n kehittämispäällikkö Risto Kaikkonen toteaakin, että päättäjien tulisi toimia kaikilla politiikan tasoilla erojen kaventamiseksi alueiden ja etenkin väestöryhmien välillä. Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus tuottaa kunnille ja kuntayhtymille pätevää ja vertailukelpoista tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Valtakunnallisen ja jatkuvan, yli suomalaista kattavan kyselytutkimuksen tuloksia voi tarkastella Terveytemme.fi-verkkopalvelussa.. ingimage Ministeriölle huomautus Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle huomautuksen laiminlyönnistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämää valtakunnallista hoitoilmoitusrekisteriä koskevat säännökset eivät täytä perustuslain vaatimuksia. Laissa ei säädetä perustuslain ja perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla kattavasti rekisteröinnin tavoitteesta, rekisteröitävien henkilötietojen sisällöstä, niiden sallituista käyttötarkoituksista, tietojen säilytysajasta, rekisteröidyn oikeusturvasta eikä henkilötietojen luovuttamisesta teknisen käyttöyhteyden avulla. Apulaisoikeuskansleri pyysi ministeriötä ilmoittamaan viimeistään 30. toukokuuta, mihin toimiin ministeriö ryhtyy asian korjaamiseksi. Nivelrikko kumppanina Suomen Nivelyhdistys on julkaissut maksuttoman oppaan, jossa kerrotaan nivelrikon ehkäisystä ja sairauden kanssa arjessa selviytymisestä. Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, jonka merkittävimpiä oireita ovat kipu ja liikkumisen vaikeudet. Nivelrikon vuoksi Suomessa tehdään vuosittain yli lääkärikäyntiä. Sairauden syntymekanismeja ei tunneta tarkkaan, eikä siihen ole löydetty parantavaa hoitoa. Oireita ja nivelrikon pahenemista voidaan kuitenkin ehkäistä oikealla hoidolla. Opas on jaossa terveyskeskuksissa, sairaaloissa, fysioterapiapisteissä ja apteekeissa eri puolilla maata. Lisäksi se löytyy sekä suomeksi että ruotsiksi osoitteesta Silmät suojaan Näkövammaisten Keskusliitto kehottaa käyttämään aurinkoisina päivinä aurinkolaseja tai lippaa, sillä ne suojaavat silmiä häikäisyltä ja haitallisilta UV-säteiltä. Lasien tulee suojata ylhäältä ja alhaalta sekä sivuilta tulevilta säteiltä. Polaroiduista linsseistä on hyötyä lumilla ja vesillä. Linsseistä siniset ja harmaat toistavat värejä parhaiten. Sen sijaan ruskeat ja oranssit poistavat häikäisyä tehokkaammin, mutta ne voivat vääristää värejä. CEmerkintä kertoo, että lasit vastaavat eurooppalaisia laatu- ja suojausstandardeja. SUPER 3 /2014 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Kuvassa reunimmaisena vasemmalla oleva La Carita säätiön hallituksen jäsen Sirpa Salin jakoi opintopäivillä säätiön tunnustuspalkinnot. Palkinnon vastaanottivat Juvalle Kirsi Ruotsalainen yhdessä Sari Savolaisen kanssa ja Teuvalle Minna Hietanen Sonja Kormanon kanssa. Äärimmäisenä oikealla on SuPerin asiantuntija Soili Nevala. Juvalla ja Teuvalla tehdään Hyvää vanhustyötä teksti ja kuva marjo sajantola SuPerin opintopäivillä jaettiin La Carita -säätiön myöntämät tunnustuspalkinnot hyvästä vanhustyöstä. La Carita -säätiö myönsi 1500 euron tunnustuspalkinnon Juvan Vanhaintuki ry Kuharannan Palvelukeskukselle ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän Teuvan osastolle 1. Palkinnot jakoi SuPerin opintopäivillä La Carita -säätiön hallituksen jäsen Sirpa Salin. Hän toi samalla säätiön tervehdyksen opintopäiväyleisölle ja kertoi säätiön tukevan monin tavoin hyvää vanhustyön tutkimusta ja käytäntöjä. Ei riitä, että tehdään tieteellistä tutkimusta, tarvitaan myös sen soveltajia. Tunnustuspalkinnolla halutaan an- taa tunnustusta hyvää vanhustyötä tekeville työyhteisöille. Salin nosti esiin niitä hyviä asioita, joihin palkittavia valittaessa oli kiinnitetty erityistä huomiota. Kuharannan palvelukeskuksen osalta palkinnon myöntämiseen vaikutti muun muassa se määrätietoinen työ, jota asiakkaiden tyytyväisyyden eteen siellä tehdään. Palvelukeskus sai kiitosta myös asukkaiden hengellisten tarpeiden huomioimisesta. Kuharannassa henkilöstö on sitoutunutta ja tekee sydämellä työtä. Salin kertoi, että kahdeksan lähihoitajaa on suorittanut vanhustyön erikoisammattitutkinnon ja muistihoitajakoulutuksen. Lähihoitajilla on omat vastuualueet, joihin he ovat saaneet koulutusta. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän 33-paikkaisella Teuvan osasto ykkösellä hoidetaan sekä akuuttihoidossa että pitkäaikaisessa hoidossa olevia, jatkohoitopaikkaa odottavia potilaita. Osastolla korostetaan kuntouttavaa työotetta. Kuntosalia hyödynnetään ja potilaita aktivoidaan muun muassa sillä, että päiväksi pukeudutaan ja sängyt pedataan. Salin totesi, että jo siitäkin potilaan ajatus alkaa kääntyä kotiin päin. Hän näki myös, että henkilökunta on hyvin koulutettua ja haluaa täydentää osaamistaan muun muassa suorittamalla kuntoutuksen ammattitutkintoa oppisopimuksena.. 10 SUPER 3/2014

11 Päijät-Hämeen yt-neuvottelut saatiin päätökseen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän yt-neuvottelut saatiin päätökseen 25. helmikuuta. Esityksen mukaan 2500 työntekijää lomautetaan kolmeksi, seitsemäksi tai neljäksitoista päiväksi. Ketään ei irtisanota tai osa-aikaisteta. Sote-yhtymä vakuuttaa tiedotteessaan, että potilaiden palvelut turvataan lomautuksista huolimatta. Lomautukset toteutetaan kevään ja syksyn aikana. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ammattiosaston pääluottamusmies Tuula Nieminen sanoo, että tieto lomautuksista otettiin vastaan pettyneinä. En usko, että hyvää hoitoa pystytään takamaan lomautusten aikana. Ihan varmasti potilasturvallisuus ja työ- Ennakkoratkaisu äitiysvapaan ajan palkasta Vesialoite etenee turvallisuus vaarantuvat. Erikoissairaanhoitoon haetaan säästöjä myös monilla muilla tavoilla. Esimerkiksi korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto suljettiin 1. maaliskuuta. Peruspalvelukeskus Aavassa säästöt haetaan määräaikaista henkilöstöä vähentämällä, hyödyntämällä luonnollista poistumaa ja siirtämällä henkilöstöä toisiin tehtäviin. Lisäksi vähennetään terveysasemien pitkäaikaishoidon vuodepaikkoja. Yt-neuvottelut olivat vaativat. Alun perin ne piti saada päätökseen tammikuun lopussa. Silloin ratkaisuja ei löytynyt ja neuvotteluissa pidettiin kolmen viikon tauko.. Euroopan unionin tuomioistuin antoi 13. helmikuuta merkittävän ennakkoratkaisun TSN:n ja Terveyspalvelualan liiton välisessä riita-asiassa. Se koski äitiysvapaan palkan maksamista työntekijän keskeyttäessä hoitovapaan uuden äitiysvapaan vuoksi. EU-tuomioistuin katsoi, että työehtosopimuksen määräys, jonka mukaan äitiysvapaan palkkaa ei tällaisessa tapauksessa maksettaisi, on EU-oikeuden vastainen. Erimielisyydessä on kyse siitä, että työnantaja on kieltäytynyt maksamasta Mehiläisessä työskenneelle hoitajalle äitiysvapaan palkkaa tämän jäädessä hoitovapaalta suoraan uudelle äitiysvapaalle. Työnantaja on vedonnut asiassa Terveyspalvelualan työehtosopimuksen määräykseen. SuPerin, Tehyn ja Erton muodostama neuvottelujärjestö TSN vei asian Työtuomioistuimeen, joka pyysi asiassa EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua. Lopullisesti asian ratkaisee Työtuomioistuin, mutta nyt annettu ennakkoratkaisu on selkeä, eikä jätä asiassa tulkinnanvaraa.. Euroopan julkisen alan ammattiliittojen EPSU:n yhteinen Vesi on perusoikeus -kansalaisaloite on kerännyt tuekseen reilut 1,6 miljoonaa allekirjoitusta. Aloitteella pyritään turvaamaan puhtaan veden ja sanitaatiomahdollisuuksien yleinen saatavuus sekä estämään vesipalvelujen yksityistäminen vaatimalla niiden pois jättämistä EU:n käyttöoikeussopimusdirektiivin piiristä. Kampanja on ensimmäinen eurooppalainen kansalaisaloite, joka yltää Euroopan komission käsittelyyn. Se edellyttää miljoonan allekirjoituksen keräämistä vuoden aikana. Komission on vastattava Vesi on perusoikeus -aloitteeseen 20. marraskuuta mennessä joko lainsäädäntötoimia ehdottamalla tai selittämällä, miksi se pitää toimia tarpeettomana.. Rattijuoppouden seuraukset näkyvät yhä Vaikka kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat länsimaissa vähentyneet 1980-luvulta lähtien, alkoholin aiheuttamien liikennekuolemien osuus ei ole monissa maissa vähentynyt lainkaan. Suomessa alkoholin aiheuttamien liikennekuolemien osuus on pysynyt 25 prosentissa. Jopa kahdellakymmenellä prosentilla keski-ikäisistä suomalaisista miehistä on vapaaehtoisesti alkometri käytössä ja kolmannes heistä käyttää sitä säännöllisesti alkoholia juotuaan. Rikosuhripäivystuksen tukea tarvitaan Rikosuhripäivystys tarjosi vuonna 2013 tukihenkilön 2275 rikoksen uhrille. Tukisuhteiden määrä kasvoi edellisvuodesta 30 prosenttia. Tavallisimmin tukihenkilöä tarvittiin pari- ja lähisuhdeväkivallasta, seksuaalisesta väkivallasta tai muusta väkivallasta selviytymiseen. Vuonna 2013 nuorille ja nuoria kohtaaville aikuisille avattiin chat-palvelu, jossa on käyty jo 200 henkilökohtaista keskustelua nuorten kanssa. Chatissa järjestetään teemakeskusteluja ja -kyselyjä nuoria kiinnostavista asioista, kuten seurusteluväkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä ja katuväkivallasta. Ennätyssumma syöpätutkimukseen Viime lokakuussa Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräys innosti suomalaiset jo yhdettätoista kertaa tukemaan syöpätutkimusta ja rintasyöpään sairastuneita. Kampanja tuotti euroa. Vuonna 2013 Roosa nauha -rahastosta myönnettiin ennätykselliset euroa rintasyövän tutkimukseen. Syöpäjärjestöjen valtakunnallista neuvontapalvelua Roosa nauha tuki eurolla. Lahjoittajien ansiosta neuvontapalvelujen aukioloaikaa pystyttiin vuoden alusta lisäämään kuudella tunnilla viikossa. SUPER 3 /

12 maaliskuun LYHYET Viisi prosenttia suomalaisista kärsii virtsan pakkokarkailusta. Uhkaako tuberkuloosiepidemia? Laajasta potilasnäyteaineistosta on löytynyt uusia resistenttejä tuberkuloosikantoja etenkin Itä-Euroopasta. Löydetyissä bakteerikannoissa esiintyy samanaikaisesti sekä vahvaa vastustuskykyä lääkkeille että muutoksia perimässä. Tartuntatauti voi laajentua epidemiaksi, jos ehkäisytoimenpiteitä ei tehdä tai lääke sairauteen on väärä. Tutkimus paljasti, miksi tuberkuloosin hoito- ja leviämisen ehkäisyohjelmat Itä-Euroopassa eivät ole tehonneet toivotusti. stt info Kolmekin olutta on liikaa Päivittäinen alkoholinkäyttö voi aikaistaa muistin heikkenemistä. Tutkimuksen mukaan vaikutus havaitaan, kun kulutus nousee yli kolmeen alkoholiannokseen päivässä. Muisti ja muut kognitiiviset mielen toiminnot heikentyvät jopa kuusi vuotta aikaisemmin miehillä, jotka juovat päivittäin vähintään kolme olutta, drinkkiä tai viinilasillista. Kiusaamiseen puututtava varhain Koulukiusattujen psyykkiset ja fyysiset oireet ovat sitä pahempia, mitä pitempään kiusaaminen jatkuu. Tuore tutkimus paljasti, että kiusatuksi joutuneet kokivat psyykkisen ja fyysisen terveydentilansa heikommaksi kuin muut. Heillä oli enemmän masennusoireita ja alhaisempi itsetunto kuin lapsilla, joita ei kiusattu. Terveydentila oli heikoin lapsilla, joita oli kiusattu alemmilta luokilta saakka. Koulukiusaamiseen liittyvät tutkimukset tukevat ajatusta siitä, että kiusaamisen aiheuttamia henkisiä ja fyysisiä vammoja voidaan vähentää puuttumalla kiusaamiseen varhain. duodecim duodecim Lihavuus on harvinaista Japanissa Sosiaalinen ammattiasema vaikuttaa lihavuuteen Suomessa, mutta ei Japanissa. Lihavuus on Japanissa muutenkin harvinaisempaa kuin Suomessa, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Suomessa vajaa viidennes tutkituista työikäisistä luokiteltiin lihaviksi, mutta Japanissa vastaava luku oli kolme prosenttia. Suomessa painoindeksi on korkein suorittavaa työtä tekevillä, mutta Japanissa vastaavaa eroa ei havaittu. Perinteinen japanilainen ruokavalio on terveellinen ja sisältää runsaasti vihanneksia, soijaproteiinia ja kalaa. Myös elinympäristö Japanissa aiheuttaa vähemmän lihavuutta kuin Suomessa, jossa esimerkiksi pikaruokaa on helposti saatavilla. stt info ingimage 12 SUPER 3/2014

13 helmikuun kysymys oli: MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. Tukeeko työnantajasi täydennyskoulutusta tasapuolisesti? 53% jotta kaikilla on sama mahdollisuus olla pätevä tehtävässään. koulutukseen yleensä pääsee, kun vain hakee. on työnantajan etu, että jokainen saa täydennyskoulutusta. hyvä esimies ja pidämme itse huolta tasapuolisuudesta. kaikilla on vuorollaan mahdollisuus osallistua mieleisiinsä koulutuksiin. työnantaja ymmärtää asian tärkeyden ja siihen budjetoidaan tarpeeksi. työnantaja tarvitsee osaavia ammattilaisia. muut lehdet Seksistäkin puhutaan nykyisin avoimemmin kuin tavallisesta kosketuksesta. Miehiä aihe voi hihityttää, vähän samaan tapaan kuin homous tai viina. Siihen otetaan etäisyyttä huumorin avulla. sukupuolentutkimuksen professori taina kinnunen mielenterveys-lehti 1/2014 Milloin meillä on viimeksi puhuttu kasvatuksesta? Maassa on satoja kasvatustieteiden professoreita ja lukuisia alan tiedekuntia, mutta kasvatus ei näy julkisuudessa. euroopan historian professori laura kolbe lääkärilehti 7/2014 Yhteiskunnan pitäisi hyväksyä myös se, että vanhuus voi olla väsymyksen ja sairauksien leimaamaa. Näissäkin realistisissa tapauksissa vanhuuden tulisi silti olla lohdullista. vanhustyön keskusliiton valtuuston pj markku lehto hs vuotta sitten 47% joka on röyhkeä ja ehtii, se pääsee. sairaanhoitajat ovat etusijalla. olen yksityisellä, eikä meillä ole koulutusta juuri lainkaan. sijaiset eivät pääse täydennyskoulutuksiin. lastentarhanopettajille on enemmän koulutuksia kuin lähihoitajille. vähän henkilökuntaa, joten koulutetaan nuorimmat, niin saadaan pitempiaikainen hyöty. vain osa pääsee, vaikka koulutus olisi tarkoitettu kaikille. Tutut ongelmat vaivasivat 30 vuotta sitten. Valtava-nimistä lainasäädäntöä ajanut valtio alensi kuntien valtionosuuksia ja lehdessä pohdittiin, kuinka käy sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen. Samaan aikaan pidettiin liiton erittäin suositut opintopäivät Helsingin Finlandia-talolla. Paikalla oli peräti noin kymmenesosa liiton jäsenistöstä. Opintopäivillä oli esillä väljä ja kiristämätön ehdotus uudeksi apuhoitajan työasuksi: maaliskuun kysymys löytyy superin nettisivuilta kohdasta super-lehti. kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kätevä kylmäkassi. helmikuussa arpa suosi helena sihvosta lapualta. onnittelut! Monet katsomassa käyneet huokasivatkin hartaasti: Voi kunpa tuollaisen tosiaan saisi! apuhoitaja 3/1984 SUPER 3 /

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Moneen makuun muuntuva kinkkupiirakka teksti ja kuvat marjo sajantola Lähihoitaja Kaisa Behm haluaa vaihtelua elämäänsä niin töissä kuin vapaa-ajallaan, mutta ystävilleen hän leipoo aina kinkkupiirakkaa. Tylsäksi sekään ei käy, sillä hänellä on reseptistä viisi eri versiota. Jos kinkun jättäisi pois, niin kasvisvaihtoehto olisikin jo kuudes. Kaisa Behm valmistui lähihoitajaksi kuntoutuksen koulutusohjelmasta keväällä 2009 Jämsän ammattiopistosta. Olen lähihoitaja ja olen siitä ylpeä. Hommia on riittänyt. Valmistumisesta lähtien olen tehnyt töitä ihan putkeen. Heti valmistuttuaan hän muutti Helsinkiin ja sai töitä kaupungilta. Kolmen vuoden jälkeen hän tarvitsi vaihtelua, ja otti työvapaata. Viimeiset puolitoista vuotta hän on keikkaillut Seuren kautta. Viime syksynä minusta alkoi tuntua, että elämä menee jo ihan työsumussa ja että pitäisi olla muutakin sisältöä. Siksi lähdin mukaan SuPer-Nuorten toimintaan. SuNussa olen tutustunut uusiin ihmisiin ja minusta on tosi mielenkiintoista olla mukana suunnittelemassa nuorille kaikenlaista toimintaa. Kaisa aloitti vuoden alusta myös sairaanhoitajaopinnot, joten kiirettä riittää. Hän asuu opiskeluviikot Kotkassa ja viikonloppuisin hän keikkailee tai viettää laatuaikaa puolisonsa kanssa. Kokkailu on heille yhteinen harrastus. Yläasteella innostuin kotitaloudesta ja otin valinnaisena leivontakurssin ja kotitalouden. Sain niistä myös stipendin. Mielestäni jokaisen nuoren pitäisi oppia tekemään simppeliä perusruokaa, jotta pärjää sitten omillaan. Kaisa on lähtöisin Kotkasta, mutta muutti sittemmin perheensä kanssa Kuhmoisiin. Kaverit jäivät Kotkaan, ja uudessa kotipaikassa kouluunkin oli pitkä matka, 45 kilometriä. Hän toteaa, että vasta ajokortin saatuaan hän pääsi liikkumaan laajemmin ja päätyikin sitten Helsinkiin töihin jo alle 19-vuotiaana. Hän on juuri täyttänyt 23 vuotta, mutta kokee olevan- Jokaisen nuoren pitäisi oppia tekemään simppeliä perusruokaa, jotta pärjää sitten omillaan. sa monella tapaa aikuisempi kuin moni ikäisensä. Hän on aina halunnut lisähaasteita ja tehnyt mielellään vastuullista työtä erilaisissa työpaikoissa. Lapsellisuus on karissut matkan varrelle. Koen, että ammatillinen kehitykseni on ollut valtava. Minulle on muotoutunut oma hoitajapersoona. Tiedän mitä teen ja miksi. Se näkyy toiminnassani ja uskallan ottaa myös haasteita. Kaisa on kokenut työssään, että lähihoitajan on todella aina tiedettävä, mitä tekee ja pystyttävä aina myös perustelemaan, miksi niin tekee. Meillä on hirveä vastuu. Hoitajan on osattava selittää tekemisensä myös potilaille, jotka luottavat sinuun. Kaiken tekemisen on pohjattava tietoon, ihan perusasioidenkin. Keikkatöissä hän on päässyt näkemään monenlaista osaamista ja osaamattomuuttakin. Hän suosittelee lämpimästi työkiertoa ihan kaikille. Hänen mielestään samaan työpaikkaan vuosiksi jämähtänyt ei kehity ammatillisesti eikä opi työssä mitään uutta. Kaisan bravuuritarjottava vierailleen on kinkkupiirakka, eikä hän ole vielä kyllästynyt siihen. Vaihtelun mahdollisuuksia on useita. Pohjia on erilaisia. Palvikinkun tilalla hän käyttää joskus pizzakinkkukuutioita. Juustoista hän suosii voimakkaita makuja. Joskus hän ripottelee Aura-juustomuruja täytteeseen. Kaisa luettelee lisää täytevaihtoehtoja: hernemaissipaprikasekoitusta, valkosipulia hyvin hienonnettuna, maustekurkkua suolakurkkujen sijaan, erilailla maustettuja salaattijuustoja. Pohjan ostan aina pakasteena, vaikka voisin sen tehdä itsekin. Nykyisin on kuitenkin paljon hyviä puolivalmisteita, joiden käyttö on kätevää. Oli täyte mikä hyvänsä, ripottelen mausteeksi aina oreganoa. Olen siihen ihan hulluna.. 14 SUPER 3/2014

15 Kinkkupiirakka Valmis kaura-ruis piirakkapohja 2 munaa 2 ½ dl kevyttä ja paksua ruokakermaa minitomaatteja noin puolet 250 g rasiasta aurinkokuivatuilla tomaateilla ja kapriksilla maustettua salaattijuustoa 2 pientä valkosipulisuolakurkkua 400 g palvikinkkua 150 g emmentalia raasteena oreganoa Taputtele sulanut pohja piirakkavuokaan. Sekoita kerma ja munat. Lisää joukkoon noin desi juustoraastetta sekä kuutioitu kinkku ja kuutioidut suolakurkut. Pyöräytä aineet lastalla kevyesti sekaisin ja kaada pohjan päälle. Levitä kinkut ja kurkut tasaisesti. Asettele piirakan päälle kauniisti tomaatit, salaattijuustokuutiot sekä mausteöljyn kaprikset ja tomaatit. Ripottele muutamia pisaroita juuston marinadilientä sinne tänne. Mausta oreganolla. Sirottele loput juustoraasteesta pinnalle. Paista piirakkaa 200 asteessa noin 20 minuuttia. Kokeile kypsyyttä haarukalla reunoista ja keskeltä. SUPER 3 /

16 16 SUPER 3/2014

17 Kiireettömiä kohtaamisia hektisessä aikataulussa teksti minna lyhty kuvat jaana ahjokangas Lahdessa Launeen kotihoidossa työskentelevä Kirsi Kuittinen käy viidentoista asiakkaan luona perjantaisen iltavuoronsa aikana. Voisi sanoa, että kiirettä pitää, mutta Kirsipä ei niin sano. Hänen mielestään kiire ja hoitotyö eivät sovi yhteen, vaan työn pitää olla inhimillistä ja ihmisläheistä. Perjantainen iltavuoro Launeen kotihoidossa on alkamassa. Kirsi Kuittinen hurauttaa autollaan Launeen terveysaseman pihaan kello 13. Hän kiipeää toiseen kerrokseen kotihoidon tiloihin ja tervehtii iloisesti paikalla olevaa esimiestä ja paria hoitajaa. Useimmiten iltavuorot aloitetaan menemällä suoraan asiakaskäynneille, mutta tänään Kirsi pyörähtää toimiston kautta. Hän hakee verenpainemittarin ja tarkistaa, onko apteekista tullut lääkkeitä, jotka pitää viedä asiakkaille. Kaikkein tärkein mukaan otettava työkalu on puhelin. Siitä lähihoitaja katsoo, millainen hänen iltavuoronsa tulee olemaan. Puhelimen Hilkka-järjestelmässä on tiedot kaikista asiakkaista ja mitä kenenkin luona tehdään. Sen avulla seurataan myös asiakaskäyntien kestoa. Lisäksi puhelimessa on ohjelma, jolla avataan asiakkaiden sähkölukot. Ennen kaulassa saattoi roikkua kaksitoista avainta. Nyt vain kovilla pakkasilla avaimet pitää ottaa mukaan, sillä silloin sähkölukot saattavat jäätyä. Kun älypuhelimet tulivat kolme vuotta sitten Launeen kotihoitoon, niitä vastustettiin aluksi, mutta nyt useimmat eivät haluaisi palata enää vanhaan. Nykyään kaikki on puhelimen varassa. Ilman sitä työn tekemisestä ei tule mitään. Yksi pieni elefantti marssi näin Iltapäivän kolmelle käynnille Kirsi Kuittinen menee omalla autollaan. Iltakäynneille hänelle on varattu uusi sähköauto, jonka käyttämisestä pidettiin koulutus edellisenä päivänä. Ensimmäisen asiakkaan luo matkaa on kilometrin verran. Auto pysäköidään valkoisen omakotitalon pihaan. Kirsi merkitsee puhelimen Hilkka-ohjelmassa ensimmäisen kotikäynnin alkaneeksi. Kirsi on tullut tutuksi 90-vuotiaalle Siiri Hammelalle, sillä hän on käynyt tämän kotona parin vuoden ajan. Siiri saa päivälääkkeen ja verenpaine mitataan. Samalla jutellaan urheilusta ja vanhoista kotimaisista elokuvista. Keskusteluun osallistuu myös Siirin puoliso Viktor, joka on Siirin omaishoitaja. Yhteistä taivalta Hammeloilla on lähes seitsemänkymmentä vuotta. Hyvät on paineet. Lähdetäänkö kävelylle? Kirsi auttaa Siirin pyörätuolista jaloilleen rollaattorin tukea vasten ja pitää kiinni kävelyvyöstä. Kauniisti sisustettu omakotitalo huokuu lämpöä ja oikeaa mummolan tunnelmaa. Alakerran pystyy kiertämään ympäri huoneesta toiseen. Se on Siirin tavallinen päivälenkki. Yksi pieni elefantti marssi näin Kirsi ja Siiri laulavat kulkiessaan. Viktor ei ole suostunut vielä norsujonon jatkoksi, Kirsi kertoo nauraen. Kun kaksi kierrosta on menty, molemmat istahtavat olohuoneeseen. Kirsi leikkaa vielä Siirin kynnet. Samalla puhutaan ystävänpäivästä. Me ollaan ystäviä, mutta älä kerro sitä miehellesi. Heittää pian sinut ulos, Viktor vitsailee. No, onneksi minulla on paikka minne tulla, Kirsi vastaa. Niin, meillä on yläkerta vapaana, Viktor tuumaa. Kun kynnet on leikattu, hoitaja muistuttaa Siiriä, ettei kannata kiivetä puuhun. Lyhyillä kynsillä sinne ei enää pääsisi. Vielä keskustellaan siitä, miten luomen poistaminen sairaalassa on sujunut ja luetaan sairaalasta tullut kirje. Kirsi alkaa tehdä lähtöä. Tulen illalla uudestaan. Ja olen myös koko viikonlopun töissä. Hiiriä ja muuta yllättävää Kahdelta Kirsi Kuittinen on autossa jälleen. Ennen lähtöä seuraavan paikkaan pitää kirjata, mitä ensimmäisellä asiakaskäynnillä tehtiin. Tiedot siirtyvät suoraan Pegasos-ohjelmaan. Jos asia- SUPER 3 /

18 Työkaverit ovat Kirsi Kuittiselle tärkeitä, vaikka työ on itsenäistä. Heiltä saa aina tukea työhön. Lähihoitajat Miia Palm ja Janika Karppinen antavat vinkkejä siitä, mitä viestivihkoon pitää kirjoittaa. 2. Puhelin on tärkein työväline Launeen kotihoidossa. Sen avulla luetaan asiakastiedot, tehdään kirjaukset ja avataan sähkölukot. Toki sillä saa yhteyden myös työkaveriin tai ambulanssiin. 3. Entinen torikauppias kas joutuu sairaalaan, siellä nähdään heti, mitä kotihoito on kirjannut voinnista. Sitten vielä kuittaus, että työ on valmis. Seuraavaksi mennään asunnottomien tukiasuntolaan, jossa kotihoidolla on useampikin asiakas. Jotkut kokevat siellä käynnit ahdistavina, sillä osa asiakkaista on päihdetaustaisia ja äkkipikaisia. Tämä asiakas on kuitenkin ihan leppoisa kaveri. Kirsi lämmittää ruoan, tiskaa ja antaa lääkkeet. Kauppatilaus hoituu älypuhelimen Hilkka-ohjelmalla. Viidessätoista minuutissa hommat on hoidettu ja matka jatkuu. Tänään iltavuoron reitti on Launeen alueella. Se on Lahden eteläinen kaupunginosa, jonka ytimen muodostaa ja 1950-luvuilla rakennettu omakotialue. Täällä välimatkat ovat lyhyitä. Toisinaan Kirsi tekee pitkän reitin, jolloin mennään maaseudulle. Yhdessä paikassa on vain ulkohuussi, eikä sisälle tule kuin kylmä vesi. Asiakas ei enää käytä ulkovessaa, vaan käytössä on portatiivi, jonka hoitaja tyhjentää. Joissain paikoissa olen aloittanut asiakaskäynnin tekemällä lumityöt, kun en olisi muuten päässyt autolla pihaan. Tässä työssä vastaan voi tulla mitä tahansa. Seuraavaksi saavutaan ison omakotitalon pihaan. Kirsi avaa sähkölukon ja astuu sisään. Eteisen lattialla on hiirenloukku. Työkaveri joutui ottamaan täällä hiiren pois loukusta. Onneksi se ei sattunut minun kohdalleni, sillä en olisi ehkä pystynyt siihen. Yhden hämähäkinkin kanssa otti kerran koville. Tämän asiakkaan luona käydään aamuisin ja iltapäivisin. Työtehtävinä ovat ruoan lämmitys, tiskaus, lääkkeiden antaminen ja insuliinin pistäminen. Pulssiakin tunnustellaan asiakkaan pyynnöstä: ihan tasaiselta tuntuu. Kirsi huomaa, että dosetista puuttuu vatsansuojalääke lauantailta ja sunnuntailta. Hän soittaa apteekkiin. Sovitaan, että viikonloppuna otetaan annos alkuviikon lääkkeistä. Siihen mennessä apteekista toimitetaan lisää. Kun tulee jotain tällaista yllättävää, siinä menee helposti vartti ylimääräistä. Sitten olenkin jo aikataulusta myöhässä. Mutta olen päättänyt, että jään mieluummin ylitöihin kuin teen työtä kiireellä. En halua tehdä huolimattomuusvirheitä tai saada yöllä mieleeni, että olen unohtanut jotain. Vielä roskat. Sitten on aika käydä toimistolla ennen iltatöitä. Teetä ja torvisoittoa Puoli neljältä Kirsi Kuittinen saapuu Launeen kotihoidon toimistolle, jossa iltavuorolaiset käyvät läpi iltatyölistaa. Optimointiohjelma on jakanut asiakaskäynnit siten, että välimatkat ovat mahdollisimman lyhyet. Ihan kaikkeen ohjelman äly ei riitä, vaan työnjaon viimeistelyyn tarvitaan työntekijää. Kirsillä iltakäyntejä on kaksitoista. Työaika kestää puoli kymmeneen. Kotihoidon asiakkaina on kahdestaan hoidettavia vuodepotilaita, joista kukaan ei ole tänään Kirsin iltalistalla. Asiakkaina on myös muistisairaita, joiden sairaus on edennyt jo pitkälle. He saavat asua kotona, jos he pärjäävät ilman ympärivuorokautista valvontaa, eivätkä lähde hortoilemaan kodin ulkopuolelle. On Kirsin vuoro ottaa mukaan yhteyspuhelin, johon tulee esimerkiksi omaisten puhelut. Joskus puheluja tulee kymmenenkin illan aikana. Neljältä Kirsi hakee uuden menopelin hallilta. Sähköautolla ajaminen sujuu kuin vanhalta konkarilta. Hiljaista on kyyti. Mitä haluaisit? Kirsi kysyy ensimmäisessä iltakäyntipaikassa. 18 SUPER 3/2014

19 4 5 Risto Pöyhönen nappaa Kirsin kainaloon. Tämä on hyvä hoitaja, Pöyhönen sanoo. 4. Tulethan huomennakin? kysyy Siiri Hammela Kirsiltä puoliso Viktor vierellään. 5. Kotihoidon autot tarvitsevat virtaa ja huoltoa. Kirsi laittaa sähköauton lataukseen työvuoronsa päätteeksi. Teetä ja torvisoittoa. Niitä olen pyytänyt, mutta olen saanut vain teetä, hyväntuulinen asiakas vastaa leikillään. Kirsi auttaa pyörätuolissa istuvan naisen vessaan ja laittaa hänelle syömistä tarjolle. Iltakäynneillä tehdään vain kaikkein välttämättömin. Tiskit ja roskat jätetään aamuksi. Iltapalat on tehty aamuvuorossa valmiiksi jääkaappiin. Kotihoidon aamuvuoroissa lähihoitajan toimenkuva on laajimmillaan. Meillä on paljon sairaanhoidollisia tehtäviä, joita saan tehdä itsenäisesti. Teen esimerkiksi haavanhoitoja, katetrointeja ja otan jopa verinäytteitä. Olen oppinut tässä työssä niin valtavasti, että nyt uskaltaisin mennä töihin ihan minne vain. Seuraavaksi ajetaan luhtitalon pihaan. Sairaalasta on kotiutunut miespuolinen asiakas, joka haluaisi voimakkaampia kipulääkkeitä, mutta lääkäri ei ole suostunut niitä kirjoittamaan. Joku kandi määrää mun elämästä, asiakas napisee. Kirsi tarjoaa iltapalaa ja antaa lääkkeet. Samalla hän kuuntelee asiakkaan murheet. Hän toivottaa hyvää ystävänpäivää ja sulkee oven takanaan. Olen oppinut tässä työssä niin valtavasti, että nyt uskaltaisin mennä töihin ihan minne vain. Seuraavaksi pitäisi mennä jälleen asunnottomien tukiasuntolaan, mutta hoitaja huomaa, että on unohtanut lääkedosetin toimistolle. Asiakkaan luona ei voi säilyttää lääkkeitä edes lukollisessa lääkelaatikossa. Pelkona on, että asiakkaan vieraat särkevät sen ja vievät vahvat kipulääkkeet. Onneksi matka toimistolle on lyhyt. Tämä asiakas on illan haasteellisin. Tiedossa on, ettei hän ole huolinut mitään apuja aamulla. Suihkuun hän ei ole suostunut lähtemään pitkään aikaan. Väkisin ei voi tehdä mitään. Jos asiakas ei suostu lähtemään pesuille, emme voi sille mitään. Yleensä Kirsi kuitenkin pärjää tämän asiakkaan kanssa mainiosti. Jos on ollut vapailla, ensiksi pitää kuunnella kiukuttelu. Kun se on ohi, yhteistyö sujuu jälleen. Nytkin asiakas purkaa pahaa mieltään, mutta ottaa lääkkeet ja antaa rasvata olkapäät kipuvoiteella. Kirsin periaatteena on, että hän tekee työt aina mahdollisimman hyvin, oli ihmisen tausta millainen tahansa. Voileivän mittainen tauko Kello on kuusi. On voileivän mittaisen tauon aika. Kirsi ei ehdi käydä toimistossa tauolla, vaan hän syö eväsleivät autossa. Näin on aina iltavuorossa. Seuraavaksi ajetaan ison omakotitalon pihaan, jossa vastassa on hyväntuulinen mies. Talviolympialaisista riittää juteltavaa. Täällä mitataan verensokeri ja pistetään insuliini sekä rasvataan jalat. Ja sitten taas autoon ja kohti seuraavaa paikkaa. Auton kojelaudassa näkyy jäljellä oleva sähkövirta: 37 kilometriä. Sen pitäisi riittää hyvin loppuillan ajoihin. SUPER 3 /

20 Illan viides käynti menee sukkelasti. Iltatöinä ovat lääkkeiden antaminen, rasvaukset ja verensokerin mittaus. Hieman ennen seitsemää Kirsi palaa Hammeloille auttamaan iltatoimissa. Iltapesut sujuvat huumorimielellä. Täällä ei taideta muulla mielellä olla koskaan. Olisiko siinä pitkän iän salaisuus? Yhteyspuhelin soi. Tänään se onkin ollut harvinaisen hiljainen. Omainen on huolissaan, kun ei saa yhteyttä äitiinsä. Kirsi soittaa hoitajalle, jonka listalla asiakas on. Hoitaja on juuri menossa sinne. Selviää, että kaikki on kunnossa. Kirsi soittaa omaiselle ja kertoo hyvät uutiset. Puoli kahdeksalta alkaa seitsemäs iltakäynti. Iltapuuhat sujuvat jutustelun ohessa. Tämän jälkeen on vielä viisi kotikäyntiä, mutta Kirsi ei hötkyile. Hän kohtaa yhden ihmisen kerrallaan. Virta alkaa olla vähissä Seuraavaksi mennään kotihoidon uuden asiakkaan luokse. Kirsi Kuittinen jakaa vain lääkkeet, sillä paikalla on asiakkaan sisko, joka lupaa laittaa iltapalan. Kirsi käynnistää auton. Alhainen akun varaus, auto ilmoittaa naisen äänellä. Virran pitäisi riittää, sillä kilometrejä ei tule enää paljon. Kolme asiakasta asuu samassa kerrostalossa, joten siirtyminen paikasta toiseen käy nopeasti. Kaikkien luona tehdään tavalliset iltahommat: pesut, iltapalaa ja lääkkeet. Käynnit sujuvat ilman suurempia yllätyksiä. Kello ollaan jälleen autossa. Edessä on vielä yksi iltakäynti. Asiakkaana on aivoinfarktin saanut, pyörätuolissa istuva mies, joka Kirsin mukaan on aina hyvällä tuulella. Kun iltapesut on tehty ja cystofix-pussi on tyhjennetty, laitetaan iltapalaa pöytään. Rommia, jos vielä saisi, asiakas pyytää. Kirsi toteuttaa toiveen. Hän auttaa asiakkaan vuoteeseen ja ottaa käsituen pois. Peiton asettelussa on pulma, sillä asiakas ei pysty afasian vuoksi selittämään, miten peitto pitää laittaa. Yhteisymmärrys löytyy lopulta. On hyvän yön toivotusten aika. Ja sitten taas autoon. Kirsi ajaa auton hallille ja laittaa auton lataukseen. Huh, akun virta riitti, hän huokaisee. Vähän yli kymmenen Kirsi saapuu toimistolle. Paikalla on vielä kaksi muuta hoitajaa, joiden kanssa vaihdetaan illan kuulumiset. Hymyä ja huumoria riittää edelleen, vaikka ylitöiksi on mennyt. Vaikka olisi kuinka työntäyteistä, tykkään tästä työstä ihan hirveästi. Joka päivä saan todeta, että osasin jotain, mitä en ole ennen tehnyt. Vielä pitäisi kirjata verenpaineet ja verensokerit koneelle, sillä niitä ei voi laittaa puhelimella. Mutta tänään Kirsi ei enää jaksa. Ne ehtii tehdä huomennakin.. Tänään töissä kuka 33-vuotias Kirsi Kuittinen työskentelee Lahden kaupungin Launeen kotihoidossa. työura Valmistui lähihoitajaksi vuonna 2000 vanhustyön koulutusohjelmasta. Työskennellyt kotihoidossa, vanhusten palvelutalossa ja hoitokodissa sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ryhmäkodissa. Vuodesta 2010 lähtien ollut töissä nykyisessä työpaikassaan. Orimattilassa asuessa toimi am mat tiosaston puheenjohtajana neljä vuotta. perhe Puoliso ja kaksi tytärtä: 5- ja 7-vuotiaat. harrastukset Kuntosali, ryhmäliikuntatunnit ja lenkkeily. Kesäisin reissaa perheen kanssa asuntovaunulla. Tykkää lukea ja katsoa elokuvia. ikävintä työssä Riittämättömyyden tunne. Teen työni hyvin, mutta jos aikaa olisi enemmän, pystyisin tekemään työni vielä paremmin. Teknologia on tehnyt työstä tehokkaampaa mutta myös yksinäisempää. parasta työssä Parasta on asiakkaiden kohtaaminen. Siitä saa itselleen valtavan paljon, kun tapaa erilaisia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Työilmapiirimme on erinomainen. Oikeudenmukainen esimies, joka osaa asiansa. 20 SUPER 3/2014

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Kyläkierroksella nousseita teemoja

Kyläkierroksella nousseita teemoja Kyläkierroksella nousseita teemoja Mallun aikataulut ja ajanvaraus Asenteet Mallun käyttöön Neuvonta ja palvelukokeilut Sairaanhoidolliset tarpeet Mallu-autossa Yleisimmät palvelutarpeet haja-asutusalueella

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot