Tietotekniikka koukuttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietotekniikka koukuttaa"

Transkriptio

1 3 / 2014 Psykologi Aku Kopakkala: Masennuksen hoito nojaa liikaa lääkkeisiin Tietotekniikka koukuttaa

2 SISÄLLYS 3/ Psykologi Aku Kopakkala toivoo laajaa yhteiskunnallista keskustelua masennuksen syistä ja hoidosta. 48 Osuuskunnassa kaikki työntekijät osallistuvat kaikkiin töihin. Hoivatiimin Eveliina Hult ja Anna Mattila ovat lähdössä kotikäynnille. 22 Mitä lapsen mielessä tapahtuu intensiivisten pelituokioiden aikana? 16 Kirsi Kuittinen tykkää työstään Launeen kotihoidossa. Asiakkaana on Mari Konttila. maaliskuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Uusi neuvottelujärjestö 7 Lääkehoidon päivä Lisää lähihoitajia erikoissairaanhoitoon 9 Joka toinen on onnellinen 10 Vanhustyölle palkintoja 11 Lomautuksia Päijät-Hämeeseen 12 Maaliskuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: kinkkupiirakka 16 Kirsi Kuittisen työpäivä 21 Joustot auttavat jaksamaan 22 Tietotekniikka, hyvä vai paha? 26 Ei kiusata kaveria 28 Häveliäisyys estää hoitoa 30 Terapiaa avuksi masennukseen 32 Uusi tapa oppia 34 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 35 Tukea muistikoordinaattorilta 36 Omahoitovalmennus tehoaa 38 Opintopäivät Ilmoittaudu jäseniltaan 44 Palauttavaa kotijumppaa 46 Terttu Postila palkittiin 47 Varaudu tulipaloon 48 Hoivaosuuskunta Lempäälästä 50 Yrittäjäkoulutusta Jyväskylässä 52 Aika hyvä työpaikka Vantaalta 54 Hyvä hoitaja ottaa huomioon 55 Palasia sieltä täältä 56 Mielenterveyskoulutusta 57 Työsuhdeturva liikkeen luovutuksissa, Oma luottamusmieskoulutus käyntiin 58 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 60 Superristikko 61 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 62 Mia Patanen keksi helpot vaatteet 66 Jäsenyksikkö tiedottaa 67 Siskon pakina 68 Työttömyyskassan ajankohtaiset 71 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Varsinais-Suomesta 2 SUPER 3/2014

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma Jukka Järvelä vuorotteluvapaalla vierailevat kirjoittajat Elina Kujala, Teija Launis, Maarit Mäkinen, Tarja Ojala, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas, Tiina Örn kannen kuva Ingimage ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen Isoja asioita Tässä lehtemme numerossa on useita sellaisia uutisia, jotka laittavat hieraisemaan silmää. Esimerkiksi: kunta-alan neuvottelujärjestelmä uudistuu, erikoissairaanhoidossa kaivataan lähihoitajien työpanosta ja masennuslääkkeet kenties lisäävätkin masennusta! Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry hoitaa maaliskuun alusta lähtien neuvottelut, joita kuuden viimeksi kuluneen vuoden ajan on Kuntatyönantajan kanssa käynyt SuPer TNJ:n ainoana jäsenenä. Uuden pääsopijajärjestön muodostavat SuPer, joulukuussa 2013 TNJ:hin liittynyt Suomen Palomiesliitto SPAL ja Tehy. Liitoilla ei ole sidoksia toinen toistensa päätöksiin ja SuPer jatkaa itsenäistä vahvaa edunvalvontatyötään Suomen suurimpana sosiaali- ja terveysalan toisen asteen koulutettujen järjestönä. Ylilääkäri Jarmo Kantonen on nostanut keskusteluun lähihoitajien voimakkaasti pienentyneen osuuden erikoissairaanhoidon työpaikoissa. Kantosen mukaan lähihoitajille voitaisiin erikoissairaanhoidossakin osoittaa itsenäisesti hoidettavia työtehtäviä, kun nyt läänityksillä turvataan eri ammattikuntien itsetuntoa eikä näin saada osaamista täydessä mittakaavassa käyttöön. Kantonen uskoo, että asiakkaatkin ottaisivat hoitajan laajemman roolin hyvin vastaan ja lähihoitajakoulutuksen antama kattava osaaminen koituisi kaikkien eduksi. Psykologi Aku Kopakkala sanoo, että masennusta hoidetaan väärin. Hänen mukaansa hoito on nykyisellään liian lääkepainotteista. Sen sijaan että hoito keskittyisi laittamaan masentuneen henkilön elämää kuntoon, valitaan nopeampi tie. Lääkehoito toimii Kopakkalan mukaan jokseenkin yhtä hyvin kuin muut menetelmät, mutta masennus näyttäisi uusiutuvan helpommin silloin, kun sitä on ensin hoidettu lääkkeillä. Tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja puolueetonta tutkimusta yli puolta miljoonaa suomalaista koskevan epidemian ratkaisemiseksi. Niin ja lehdestä löytyy myös paljon muuta ajankohtaista asiaa. On siis aika kääntää sivua.. painos ilmoitukset Katriina Alfa osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 3 /2014 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat maaliskuu huhtikuu Kalenteri Kansainvälinen naistenpäivä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja -messut, Turku Luottamusmiestutkinto 3, Helsinki, SuPer Vaikuta viestinnällä, Helsinki, SuPer Suomen vastaanotto-osastoavustajat opintopäivät, Tampere Verkkoviestintäkoulutus, Pasila, SuPer Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer Kevätpäiväntasaus Luottamusmiestutkinto 1, Kuopio, SuPer Yksityissektorin neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer Yhdysjäsenkurssi, Lappeenranta, SuPer SuPer-Opojen kehittämispäivät, Helsinki, SuPer Yksityissektorin luottamusmiesten peruskoulutus Yhdysjäsenkurssi, Oulu, SuPer Mikeva yritysverkostotapaaminen, Helsinki Lapsimessut, Helsinki Puheenjohtaja Silja Paavola: Ei asuntorahaa hoivakuluihin Puheenjohtaja Silja Paavola ei pidä hyvänä ratkaisuna ikäihmisten asuntovarallisuuden käyttämistä hoivakuluihin. Tätä esitetään yhtenä vaihtoehtona Finanssialan keskusliiton tilaamassa asiantuntijaraportissa. Jos yhteiskunta ei pysty tai halua turvata jatkossa vanhustenhuollon riittäviä palveluita, kehityssuunta tulee olemaan kohti kaksitasoista palvelujärjestelmää. Toiseen pääsevät ne, joilla on omaa varallisuutta. Heille pystytään turvaamaan palvelut kohtuullisen hyvin siihen asti, kun asiakkaan oma varallisuus riittää. Varattomimmat joutuvat tyytymään säilytyspaikkoihin. Paavolan mukaan yhteiskunnan on turvattava kansalaisille hyvä vanhustenhoito. He, joilla on varallisuutta, voivat halutessaan ostaa lisäpalveluita. Perinteisesti vanhusten hoiva on ollut eräs keskeisimmistä kunnan turvaamista peruspalveluista, joka on kustannettu yhteisillä verovaroilla. Kunnat ja myös valtio on ajettu ahtaalle julkisen sektorin rahoituspohjaa heikentämällä 2000-luvun alusta lähtien. Erilaisilla veroratkaisuilla verotuksen painopistettä on siirretty pienituloisille. Tällä tavalla on merkittävästi kasvatettu varallisuuseroja. nyt on aika Kun julkisen sektorin rahoituspohjaa on heikennetty ja taloudelliset resurssit ovat muutoinkin tiukassa, on ratkaisumalliksi noussut yksityistäminen. Sen on nähty olevan ratkaisu hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen. Yksityisen sektorin uskotaan tuottavan palvelut tehokkaammin ja yhteiskunnalle edullisemmin. Lisätään kuntien ostopalveluita, palveluseteleitä, palveluasumista ja palvelua tarvitsevien asiakkaiden omaa rahoitusta ja näin pelastetaan palvelut. Nyt esitetään vanhusväestön varallisuuden ja jopa omistusasunnon käyttämistä vanhuuden palvelutarpeiden rahoitukseen. Mikäli hoitokustannuksia siirretään entistä enemmän vanhusten itsensä maksettavaksi, on suurena vaarana, että vanhukset eivät tule hankkimaan itselleen riittävästi toimintakykyä ylläpitäviä palveluita. Miten tässä tilanteessa pystytään turvaamaan tärkeä tavoite, että vanhukset pysyvät toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään? Päättäjien on pidettävä kiinni hyvinvointivaltiosta ja ihmisarvoa kunnioittavan hoitokäytännön jatkamisesta. Heidän on myös muistettava, että eräs sivistysvaltion mittari on, miten se kohtelee vanhuksiaan. Kaiken talousahdingon keskelläkin meillä on varaa hoitaa ikäihmisiämme tulevina vuosina. Kysymys on siitä, haluammeko sitä.. ingimage laatia ammattiosaston vuosikertomus ja tilinpäätös ja toimittaa ne liittoon. osallistua YTHS:n jäsentilaisuuksiin lähteä joukolla jäseniltaan. ilmoittautua TSN:n Kokkolan pidettävään jäseniltaan ilmoittautua yhdysjäsenkurssille. tutustua uusiin verkkosivuihin ja tarkastaa omat jäsentiedot. tutustua Lääkehoidon teemapäivään juhlia naistenpäivää 8.3. kääntää kelloja eteenpäin SUPER 3/2014

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Työnjako puhututtaa Työnjako meidän alallamme on ajoittain hölmöläisten hommaa. Keskustellaan siitä, millainen on hoidon ja hoivan taso eri ikäryhmillä ja millaisella ammattitaidolla saa kukakin työhön osallistua. Viime viikkojen aikana olen aika useasti joutunut vastaamaan kysymykseen, miksi hoiva-avustajakoulutus ei vastaa työn vaativuuteen ja esiin nousseisiin haasteisiin. Erikoisen asiasta tekee se, että viime vuosien ajan olemme joutuneet todistelemaan, että lähihoitajatutkinto on hyvä ja tasokas tutkinto niin sairaalamaailmaan, vastaanotoille kuin varhaiskasvatukseenkin. Nyt tuntuu, että hoito- ja hoivamaailma on hyvin epätasa-arvoinen sen suhteen, keitä se arvostaa. Vanhukset ja pitkäaikaissairaat eivät kuulu samaan kategoriaan kuin muut. Näin voi ainakin päätellä, kun lukee eri toimijoiden kannanottoja. SuPer on halunnut vaikuttaa hoidon tasoon. Vanhuspalvelulakia tehtäessä vaadimme siihen kirjattavaksi minimihenkilöstömitoitusta. Varhaiskasvatuslakia tehtäessä vaadimme lapsiryhmien pienentämistä. Näillä molemmilla vaateilla on tarkoitus parantaa hoidon laatua, jolloin myös työntekijöiden jaksaminen paranee. Molemmat vaateet ovat olleet vastatuulessa, vaikka kaikki tietävät niiden olevan järkeviä ja tulevaisuudessa kustannustehokkaita. Kaikki puhuvat juhlapuheissa, miten tärkeää on ennalta- ehkäistä ja kuntouttaa, mutta arkimaailmaan ei ole tarjottu mitään konkreettista asian edistämiseksi. Monista eri suunnista on tullut todisteluja siitä, että vanhukset tarvitsevat peseytymis-, ruokailu- ja ulkoilutusapua. Tietysti tarvitsevat, mutta samalla on todella kapea-alaista hoitoajattelua, jos kuvitellaan, että vanhusten tai sairaiden hoito ja hoiva on joidenkin yksittäisten asioiden tekemistä. Perustarpeista huolehtiminen on aina osa kokonaisvaltaista hoitotyötä, sitä ei voida pilkkoa eri ihmisille. Tällainen temppu kerrallaan eri ammattiryhmien suorittamana -hoitokulttuuri olisi taaksepäin menoa monen vuoden verran. Päivittäiset toimet ovat todella suuri osa kuntouttavaa toimintaa. Miten voidaan ajatella, että hoitava henkilö, joka ei tunne sairauden kulkua tai lääkityksen vaikutusta, voisi arvioida tai huomioida muutoksia ja syitä. Paljon enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että työntekijät oman työnsä kautta voivat antaa aikaa ihmisen omalle suoriutumiselle. Työssä olevat kehittävät hoitotyötä koko ajan siten, että sen avulla tuetaan ihmisten omatoimisuutta siinä määrin kun se on mahdollista. Kiire ja hitaasti liikkuva vanhus, jonka omia voimavaroja pitäisi vahvistaa, on mahdoton yhtälö. Onkin käsittämätöntä, etteivät päättäjät ja työn organisoijat osaa tai halua ottaa vas- taan palautetta ja tietoa työntekijöiltä. Työntekijät ovat usean vuoden ajan todenneet, että hoidettavat ovat entistä sairaampia ja siten hoito on entistä enemmän ammattitaitoa vaativaa. Tähän taustaan suhteutettuna on selkeä tarve lisätä koulutettujen hoitajien määrää.. Aurinkoisia päiviä teille kaikille, Silja Nyt tuntuu, että hoitoja hoivamaailma on hyvin epätasa-arvoinen sen suhteen, keitä se arvostaa. SUPER 3 /2014 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Kuntapuolen neuvottelupöytään astuu Kolmen liiton KoHo teksti ja kuva marjo sajantola Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry hoitaa maaliskuun ensimmäisestä päivästä alkaen TNJ:n käymät neuvottelut kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. SuPerin lisäksi KoHo:on kuuluvat Suomen Palomiesliitto SPAL ja Tehy. Viime syyskuussa aloitetut neuvottelut uuden pääsopijajärjestön muodostamisesta kunnalliseen työmarkkinakenttään on saatu päätökseen. Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry:n perustamissopimus allekirjoitettiin 27. helmikuuta Helsingissä. Kuntatyönantajan kanssa neuvottelevat pääsopijajärjestöt ovat KoHo ry:n lisäksi JUKO ry, KTN ry ja Kunta alan unioni ry. Yhteiset tavoitteet viedään neuvottelupöytään KoHo:n perustaminen tarkoitti hyvästejä Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:lle, jonka ainoana sopijajärjestönä SuPer on osallistunut viimeiset kuusi vuotta kuntasektorin neuvottelupöytään. Joulukuussa Suomen Palomiesliitto SPAL haki ja hyväksyttiin TNJ: n jäseneksi. Jatkossa molemmat liitot ajavat jäsentensä etuja KoHo:n kautta. Kolmantena liittona tässä pääneuvottelujärjestössä on Tehy. Kaikilla kolmella liitolla on omat tavoitteensa jäsenistönsä edunvalvonnassa, mutta paljon yhteisiäkin löytyy. Su- Perin puheenjohtaja Silja Paavola painottaa sitä, että liitoilla ei tule olemaan sidoksia toistensa päätöksiin, mutta yhteiset KVTES-tavoitteet viedään neuvottelupöytään. Myös jaksotyöajan kehittämistyötä jatketaan. Perustamisneuvotteluissa sovittiin yhteisiä periaatteita ja käytäntöjä esimerkiksi järjestelyvaraneuvotteluihin. Viime kädessähän työnantaja määrää järjestelyvaroista, mutta järjestöt ovat sopineet, ettei yksikään liitois- ta mene toisen rahapussille, ei edes pyri havittelemaan toisen palkkaosuutta, puheenjohtaja Paavola kertoo. SuPer edelleen suurin SuPer tulee jatkamaan jäsentensä edunvalvontatyötä yhtä itsenäisesti ja voimakkaasti kuin tähänkin saakka ja säilyttää myös oman luottamusmiesorganisaationsa. Syksyllä neuvoteltu KVTES astui voimaan maaliskuun alusta, ja SuPerin omat pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet jatkavat entiseen malliin. Heidän ei tarvitse opetella Teknisten sopimusta, jota sovelletaan SPAL:n jäseniin, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. Hän painottaa sitä, että SuPer on edelleen suurin ja ainoa sosiaali- ja terveysalan toisen asteen koulutuksen saaneiden edunvalvontaan profiloitunut etujärjestö.. SPALin puheenjohtaja Kim Nikula, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo ja toinen varapuheenjohtaja Anna-Leena Brax sekä SuPerin varapuheenjohtaja Tiia Rautpalo allekirjoittivat KoHo ry:n perustamispöytäkirjan 27. helmikuuta Helsingissä. 6 SUPER 3/2014

7 Tunne lääkkeesi ja kerro niistä ammattilaiselle teksti henriikka hakkala Valtakunnallista Lääkehoidon päivää vietetään keskiviikkona 19. maaliskuuta. Tänä vuonna Lääkehoidon päivän tarkoituksena on välittää ja lisätä tietoa lääkityksestä ja erityisesti itsehoitolääkkeiden järkevästä ja turvallisesta käytöstä. ingimage Tietoa jaetaan erilaisissa tapahtumissa ja luennoilla niin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, alaa opiskeleville kuin lääkkeiden käyttäjille muun muassa työpaikoilla, oppilaitoksissa, terveyskeskuksissa, liikuntakeskuksissa ja apteekeissa kautta Suomen. Samalla lääkkeiden käyttäjiä ja lääkehoidosta vastaavia ammattilaisia ohjataan käyttämään luotettavia lääketiedon lähteitä sekä kysymään asiakkailtaan heidän lääkityksestään ja merkitsemään myös itsehoitolääkkeet, rohdos- ja lisäravinnevalmisteet ajantasaiseen lääkityslistaan. Ammattilaisia kannustetaan lisäksi sekä kansalliseen että alueelliseen moniammatilliseen yhteistyöhön entistäkin paremman lääkehoidon toteuttamiseksi. Lääkehoitopäivän ydinviesti on se, että jokaisen on tärkeää tuntea omat lääkkeensä, itsehoitolääkkeensä ja niiden vaikutukset. Esimerkiksi erilaiset itsehoitolääkkeet, rohdos- ja lisäravinnevalmisteet saattavat korostaa tai heikentää lääkärin määräämän lääkityksen vaikuttavuutta tai aiheuttaa odottamattomia sivuvaikutuksia, toteaa SuPerin asiantuntija Elina Ottela. Kaikista käytössä olevista itsehoitolääkkeistä onkin syytä kertoa lääkehoidon ammattilaiselle lääkärille, hoitajalle tai apteekissa aina, kun lääkitystä määrätään, seurataan tai muutetaan. Helppoa on esimerkiksi kertoa niistä kotihoidon lähi- tai perushoitajalle, kun hän tarkistaa lääkityslistaa, Ottela muistuttaa. Jokainen järjestävä taho voi tehdä tapahtumasta itsensä näköisen. SuPer osallistuu Lääkehoidon päivän viettoon muun muassa toimittamalla alan oppilaitoksiin ja ammattiosastoihin teemasta kertovat julisteet sekä kirjeet, joiden avulla päivän viestiä ja tietoa lääkehoidon verkkosivustosta voidaan levittää kentälle. Oppilaitoksiin toimitetaan myös diaesitys, jota voi hyödyntää päivän tapahtumissa. SuPer on iso liitto, ja meillä on mahdollisuus tavoittaa suuri joukko niin alan ammattilaisia, opiskelijoita kuin maallikoitakin, Ottela iloitsee. Aloitteen vuotuisen lääkehoidon päivän viettämisestä teki sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko vuonna Päivän järjestäjinä on suuri määrä lääkehuollon ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimijoita. Jatkossa Lääkehoidon päivää on tarkoitus viettää vuosittain maaliskuussa. Lisätietoa päivästä sekä tapahtumista löytyy verkosta osoitteesta EU-vaalit toukokuussa Julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys Fipsu osallistuu kevään aikana sekä laajaan ammattiliittojen yhteiseen että Eurooppalaisen Suomen koko maan kattavaan vaalikampanjaan. Julkisen alan liitot esiintyvät vaalikentillä yhdessä Fipsuna ja toisaalta omien alueellisten toimijoittensa ja organisaatioittensa kautta. Tavoitteena on äänestysaktiivisuuden kasvattaminen jäsenistön ja kansalaisten keskuudessa sekä julkisille sektorille, palveluille ja työntekijöille tärkeiden teemojen esiintuominen ja tasokkaan vaalikeskustelun aikaansaaminen. Kärkinä ovat laadukkaat julkiset palvelut ja julkinen sektori, laadukas työelämä ja työntekijöiden oikeudet. Fipsun viesti vaaliehdokkaille on, että sosiaalinen Eurooppa on nostettava talouden Euroopan rinnalle ja sen eteen on tehtävä paljon työtä. THL tutkii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksessa seurataan vuonna 1987 Suomessa syntyneiden noin lapsen elämää sikiökaudelta aikuisuuteen. Tässä vaiheessa tiedot yltävät vuoteen 2012 asti. Seurannassa poimittujen tietojen mukaan vammaisuuden esiintyvyys tässä ikäluokassa oli hyvin vähäistä. Yleisimmin esiintyneet vammaryhmät olivat: kehitysvammat 0,5, CPvammat 0,4, Downin syndrooma 0,3, kuulovammat 0,2 ja sokeus- ja heikkonäköisyys 0,1 prosenttia. Ikäryhmän lapsista joka seitsemäs on saanut alle 16-vuotiaan lapsen hoitotukea, nykyistä vammaistukea, kun aikaisemmin syntyneille tukea oli myönnetty ainoastaan yhdelle sadasta. SUPER 3 /2014 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Ylilääkäri Jarmo Kantonen: Lisää toimivaltaa lähihoitajille teksti ja kuva tiina örn Lähihoitajalla tulisi olla aina oikeus tehdä kaikkea sitä, mihin hän on saanut koulutuksen ja mitä hän osaa tehdä, piste, toteaa ykskantaan Attendon päivystyspalveluiden ylilääkäri Jarmo Kantonen. Päivystysvastaanotoista väitöskirjaa valmisteleva Kantonen kummastelee, miksi erikoissairaanhoidossa lähihoitajien toimivallan lisääminen tuntuu olevan edelleen niin vaikeaa. Perusterveydenhuollossa lähihoitajat tai heihin rinnastettavat ovat jo pitkään tehneet ansiokkaasti itsenäistä työtä hoidon tarpeen arvioinnissa. Niin on jo säästynyt lääkärien aikaa. Myös erikoissairaanhoidossa lähihoitajat voisivat Kantosen mielestä itsenäisesti huolehtia monista hoitotoimenpiteistä. He voisivat huolehtia haavojen liimauksesta ja ompelusta alusta loppuun. Hoidon tarpeen kiireellisyyden arviot ja helppojen sairausoireiden todistaminen sopisivat aivan hyvin lähihoitajien työhön myös erikoissairaanhoidon maailmassa. Kantonen perustelee lähihoitajan laajempaa toimenkuvaa paitsi taloudellisilla syillä, myös turvallisuudella. Yleensä ajatellaan, että korkea koulutustaso takaa turvallisemman hoidon, varmasti niin osittain onkin. Toisaalta olen nähnyt, että kokeneet hoitajat ovat jopa tarkempia kuin lääkärit esimerkiksi hoidon kiireellisyyden arvioinnissa. Paras tilanne Kantosen mielestä olisi Attendon ylilääkäri Jarmo Kantonen korostaa, että lähihoitajien osaamisen hyödyntäminen alusta loppuun on kaikkien etu. sellainen, jossa jokaisen ammattikunnan taidot hyödynnettäisiin loppuun asti. Lääkärillä on pisin koulutus ja siksi hänen tulisi saada keskittyä vain vaativimpiin tehtäviin. Sairaanhoitajan taas ei tulisi joutua tekemään tehtäviä, joissa hänen koulutuksensa ei tule täysmääräisesti hyödynnetyksi. Kantonen tietää, etteivät kaikki näytä vihreää valoa lähihoitajien laajemmalle toimenkuvalle. Toimivallan lisäämistä vastustetaan, vaikka se tietäisi kustannusten laskua. Ehkä kyse on siitä, että privilegioilla ja läänityksillä turvataan eri ammattikuntien itsetuntoa. Halutaan pitää tietyt tehtävät itsellä. Se on huono juttu, koska koulutetun työvoiman osaamisen hyödyntäminen täydessä mittakaavassa olisi kaikkien etu. Ylilääkärinä terveyskeskustoimintaa seuranneena Kantonen tietää, millaista palvelua asiakkaat haluavat. Vanhemmat asiakkaat saattavat edelleen haluta aina lääkärin vastaanotolle. Nuorempi sukupolvi ymmärtää, ettei kannata jonottaa neljää tuntia lääkärille, jos asia hoituu hoitajan vastaanotolla kymmenessä minuutissa. Asiakkaat ottaisivat hoitajan laajemman roolin hyvin vastaan myös erikoissairaanhoidossa, uskoo Kantonen. Tarvitaan ajattelua, jossa ei hirttäydytä oppiarvoihin. Lähihoitajien koulutus on hyvin kattava. Työpaikkakoulutuksella voidaan kohdentaa osaamista vielä lisää. Lisäksi viime vuosina nimenomaan lähihoitajien koulutusta on kehitetty. Näin on tapahtunut esimerkiksi ensihoitoasetuksen laatuvaatimusten täyttämiseksi.. 8 SUPER 3/2014

9 Puolet suomalaisista on enimmäkseen onnellisia teksti henriikka hakkala Joka toinen aikuinen suomalainen kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan ajasta ja pitää elämänlaatuaan hyvänä. Toisaalta meistä kaikista reilu neljännes arvioi työkykynsä heikenneen ja sama määrä epäilee, ettei jaksa työssään vanhuuseläkkeeseen asti. Nämä tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta, joka käynnistyi vuonna 2010 ja laajeni valtakunnalliseksi vuonna Sekä onnellisuuden ja elämänlaadun kokemuksessa että oman jaksamisen epäilemisessä erottuu alueellista vaihtelua. Uudellamaalla ollaan onnellisempia ja jaksamistaan epäilee vain noin 22 prosenttia tutkituista kun Etelä- ja Pohjois-Savossa, Kainuussa, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa eläkeikään saakka jaksamistaan epäilee jopa joka kolmas eli prosenttia tutkituista. Koulutusryhmä näyttää vaikuttavan jaksamiseen ja työkykyyn kaikilla alueilla. Sosioekonomisella asemalla puolestaan on vahva yhteys koettuun elämänlaatuun. Vähemmän opiskelleista elämänlaatunsa arvioi hyväksi 48 pro- senttia kun korkeammin koulutetuilla vastaava luku on jopa 62 prosenttia. Reilut miljoona suomalaista kertoo lisäksi tinkineensä ruuasta, lääkkeistä tai lääkärillä käynneistä rahapulan vuoksi. Koulutuksen taso vaikuttaa tässäkin; vähemmän koulutetuista itsensä köyhäksi tuntee 24 prosenttia kun korkeammin koulutetuista saman vastauksen antaa vain 15 prosenttia. Väestöryhmien ja alueiden väliset erot näyttävät tutkimuksen mukaan vaikuttavan laajasti suomalaisten hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Vastaava tutkija, THL:n kehittämispäällikkö Risto Kaikkonen toteaakin, että päättäjien tulisi toimia kaikilla politiikan tasoilla erojen kaventamiseksi alueiden ja etenkin väestöryhmien välillä. Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus tuottaa kunnille ja kuntayhtymille pätevää ja vertailukelpoista tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Valtakunnallisen ja jatkuvan, yli suomalaista kattavan kyselytutkimuksen tuloksia voi tarkastella Terveytemme.fi-verkkopalvelussa.. ingimage Ministeriölle huomautus Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle huomautuksen laiminlyönnistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämää valtakunnallista hoitoilmoitusrekisteriä koskevat säännökset eivät täytä perustuslain vaatimuksia. Laissa ei säädetä perustuslain ja perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla kattavasti rekisteröinnin tavoitteesta, rekisteröitävien henkilötietojen sisällöstä, niiden sallituista käyttötarkoituksista, tietojen säilytysajasta, rekisteröidyn oikeusturvasta eikä henkilötietojen luovuttamisesta teknisen käyttöyhteyden avulla. Apulaisoikeuskansleri pyysi ministeriötä ilmoittamaan viimeistään 30. toukokuuta, mihin toimiin ministeriö ryhtyy asian korjaamiseksi. Nivelrikko kumppanina Suomen Nivelyhdistys on julkaissut maksuttoman oppaan, jossa kerrotaan nivelrikon ehkäisystä ja sairauden kanssa arjessa selviytymisestä. Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, jonka merkittävimpiä oireita ovat kipu ja liikkumisen vaikeudet. Nivelrikon vuoksi Suomessa tehdään vuosittain yli lääkärikäyntiä. Sairauden syntymekanismeja ei tunneta tarkkaan, eikä siihen ole löydetty parantavaa hoitoa. Oireita ja nivelrikon pahenemista voidaan kuitenkin ehkäistä oikealla hoidolla. Opas on jaossa terveyskeskuksissa, sairaaloissa, fysioterapiapisteissä ja apteekeissa eri puolilla maata. Lisäksi se löytyy sekä suomeksi että ruotsiksi osoitteesta Silmät suojaan Näkövammaisten Keskusliitto kehottaa käyttämään aurinkoisina päivinä aurinkolaseja tai lippaa, sillä ne suojaavat silmiä häikäisyltä ja haitallisilta UV-säteiltä. Lasien tulee suojata ylhäältä ja alhaalta sekä sivuilta tulevilta säteiltä. Polaroiduista linsseistä on hyötyä lumilla ja vesillä. Linsseistä siniset ja harmaat toistavat värejä parhaiten. Sen sijaan ruskeat ja oranssit poistavat häikäisyä tehokkaammin, mutta ne voivat vääristää värejä. CEmerkintä kertoo, että lasit vastaavat eurooppalaisia laatu- ja suojausstandardeja. SUPER 3 /2014 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Kuvassa reunimmaisena vasemmalla oleva La Carita säätiön hallituksen jäsen Sirpa Salin jakoi opintopäivillä säätiön tunnustuspalkinnot. Palkinnon vastaanottivat Juvalle Kirsi Ruotsalainen yhdessä Sari Savolaisen kanssa ja Teuvalle Minna Hietanen Sonja Kormanon kanssa. Äärimmäisenä oikealla on SuPerin asiantuntija Soili Nevala. Juvalla ja Teuvalla tehdään Hyvää vanhustyötä teksti ja kuva marjo sajantola SuPerin opintopäivillä jaettiin La Carita -säätiön myöntämät tunnustuspalkinnot hyvästä vanhustyöstä. La Carita -säätiö myönsi 1500 euron tunnustuspalkinnon Juvan Vanhaintuki ry Kuharannan Palvelukeskukselle ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän Teuvan osastolle 1. Palkinnot jakoi SuPerin opintopäivillä La Carita -säätiön hallituksen jäsen Sirpa Salin. Hän toi samalla säätiön tervehdyksen opintopäiväyleisölle ja kertoi säätiön tukevan monin tavoin hyvää vanhustyön tutkimusta ja käytäntöjä. Ei riitä, että tehdään tieteellistä tutkimusta, tarvitaan myös sen soveltajia. Tunnustuspalkinnolla halutaan an- taa tunnustusta hyvää vanhustyötä tekeville työyhteisöille. Salin nosti esiin niitä hyviä asioita, joihin palkittavia valittaessa oli kiinnitetty erityistä huomiota. Kuharannan palvelukeskuksen osalta palkinnon myöntämiseen vaikutti muun muassa se määrätietoinen työ, jota asiakkaiden tyytyväisyyden eteen siellä tehdään. Palvelukeskus sai kiitosta myös asukkaiden hengellisten tarpeiden huomioimisesta. Kuharannassa henkilöstö on sitoutunutta ja tekee sydämellä työtä. Salin kertoi, että kahdeksan lähihoitajaa on suorittanut vanhustyön erikoisammattitutkinnon ja muistihoitajakoulutuksen. Lähihoitajilla on omat vastuualueet, joihin he ovat saaneet koulutusta. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän 33-paikkaisella Teuvan osasto ykkösellä hoidetaan sekä akuuttihoidossa että pitkäaikaisessa hoidossa olevia, jatkohoitopaikkaa odottavia potilaita. Osastolla korostetaan kuntouttavaa työotetta. Kuntosalia hyödynnetään ja potilaita aktivoidaan muun muassa sillä, että päiväksi pukeudutaan ja sängyt pedataan. Salin totesi, että jo siitäkin potilaan ajatus alkaa kääntyä kotiin päin. Hän näki myös, että henkilökunta on hyvin koulutettua ja haluaa täydentää osaamistaan muun muassa suorittamalla kuntoutuksen ammattitutkintoa oppisopimuksena.. 10 SUPER 3/2014

11 Päijät-Hämeen yt-neuvottelut saatiin päätökseen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän yt-neuvottelut saatiin päätökseen 25. helmikuuta. Esityksen mukaan 2500 työntekijää lomautetaan kolmeksi, seitsemäksi tai neljäksitoista päiväksi. Ketään ei irtisanota tai osa-aikaisteta. Sote-yhtymä vakuuttaa tiedotteessaan, että potilaiden palvelut turvataan lomautuksista huolimatta. Lomautukset toteutetaan kevään ja syksyn aikana. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ammattiosaston pääluottamusmies Tuula Nieminen sanoo, että tieto lomautuksista otettiin vastaan pettyneinä. En usko, että hyvää hoitoa pystytään takamaan lomautusten aikana. Ihan varmasti potilasturvallisuus ja työ- Ennakkoratkaisu äitiysvapaan ajan palkasta Vesialoite etenee turvallisuus vaarantuvat. Erikoissairaanhoitoon haetaan säästöjä myös monilla muilla tavoilla. Esimerkiksi korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto suljettiin 1. maaliskuuta. Peruspalvelukeskus Aavassa säästöt haetaan määräaikaista henkilöstöä vähentämällä, hyödyntämällä luonnollista poistumaa ja siirtämällä henkilöstöä toisiin tehtäviin. Lisäksi vähennetään terveysasemien pitkäaikaishoidon vuodepaikkoja. Yt-neuvottelut olivat vaativat. Alun perin ne piti saada päätökseen tammikuun lopussa. Silloin ratkaisuja ei löytynyt ja neuvotteluissa pidettiin kolmen viikon tauko.. Euroopan unionin tuomioistuin antoi 13. helmikuuta merkittävän ennakkoratkaisun TSN:n ja Terveyspalvelualan liiton välisessä riita-asiassa. Se koski äitiysvapaan palkan maksamista työntekijän keskeyttäessä hoitovapaan uuden äitiysvapaan vuoksi. EU-tuomioistuin katsoi, että työehtosopimuksen määräys, jonka mukaan äitiysvapaan palkkaa ei tällaisessa tapauksessa maksettaisi, on EU-oikeuden vastainen. Erimielisyydessä on kyse siitä, että työnantaja on kieltäytynyt maksamasta Mehiläisessä työskenneelle hoitajalle äitiysvapaan palkkaa tämän jäädessä hoitovapaalta suoraan uudelle äitiysvapaalle. Työnantaja on vedonnut asiassa Terveyspalvelualan työehtosopimuksen määräykseen. SuPerin, Tehyn ja Erton muodostama neuvottelujärjestö TSN vei asian Työtuomioistuimeen, joka pyysi asiassa EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua. Lopullisesti asian ratkaisee Työtuomioistuin, mutta nyt annettu ennakkoratkaisu on selkeä, eikä jätä asiassa tulkinnanvaraa.. Euroopan julkisen alan ammattiliittojen EPSU:n yhteinen Vesi on perusoikeus -kansalaisaloite on kerännyt tuekseen reilut 1,6 miljoonaa allekirjoitusta. Aloitteella pyritään turvaamaan puhtaan veden ja sanitaatiomahdollisuuksien yleinen saatavuus sekä estämään vesipalvelujen yksityistäminen vaatimalla niiden pois jättämistä EU:n käyttöoikeussopimusdirektiivin piiristä. Kampanja on ensimmäinen eurooppalainen kansalaisaloite, joka yltää Euroopan komission käsittelyyn. Se edellyttää miljoonan allekirjoituksen keräämistä vuoden aikana. Komission on vastattava Vesi on perusoikeus -aloitteeseen 20. marraskuuta mennessä joko lainsäädäntötoimia ehdottamalla tai selittämällä, miksi se pitää toimia tarpeettomana.. Rattijuoppouden seuraukset näkyvät yhä Vaikka kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat länsimaissa vähentyneet 1980-luvulta lähtien, alkoholin aiheuttamien liikennekuolemien osuus ei ole monissa maissa vähentynyt lainkaan. Suomessa alkoholin aiheuttamien liikennekuolemien osuus on pysynyt 25 prosentissa. Jopa kahdellakymmenellä prosentilla keski-ikäisistä suomalaisista miehistä on vapaaehtoisesti alkometri käytössä ja kolmannes heistä käyttää sitä säännöllisesti alkoholia juotuaan. Rikosuhripäivystuksen tukea tarvitaan Rikosuhripäivystys tarjosi vuonna 2013 tukihenkilön 2275 rikoksen uhrille. Tukisuhteiden määrä kasvoi edellisvuodesta 30 prosenttia. Tavallisimmin tukihenkilöä tarvittiin pari- ja lähisuhdeväkivallasta, seksuaalisesta väkivallasta tai muusta väkivallasta selviytymiseen. Vuonna 2013 nuorille ja nuoria kohtaaville aikuisille avattiin chat-palvelu, jossa on käyty jo 200 henkilökohtaista keskustelua nuorten kanssa. Chatissa järjestetään teemakeskusteluja ja -kyselyjä nuoria kiinnostavista asioista, kuten seurusteluväkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä ja katuväkivallasta. Ennätyssumma syöpätutkimukseen Viime lokakuussa Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräys innosti suomalaiset jo yhdettätoista kertaa tukemaan syöpätutkimusta ja rintasyöpään sairastuneita. Kampanja tuotti euroa. Vuonna 2013 Roosa nauha -rahastosta myönnettiin ennätykselliset euroa rintasyövän tutkimukseen. Syöpäjärjestöjen valtakunnallista neuvontapalvelua Roosa nauha tuki eurolla. Lahjoittajien ansiosta neuvontapalvelujen aukioloaikaa pystyttiin vuoden alusta lisäämään kuudella tunnilla viikossa. SUPER 3 /

12 maaliskuun LYHYET Viisi prosenttia suomalaisista kärsii virtsan pakkokarkailusta. Uhkaako tuberkuloosiepidemia? Laajasta potilasnäyteaineistosta on löytynyt uusia resistenttejä tuberkuloosikantoja etenkin Itä-Euroopasta. Löydetyissä bakteerikannoissa esiintyy samanaikaisesti sekä vahvaa vastustuskykyä lääkkeille että muutoksia perimässä. Tartuntatauti voi laajentua epidemiaksi, jos ehkäisytoimenpiteitä ei tehdä tai lääke sairauteen on väärä. Tutkimus paljasti, miksi tuberkuloosin hoito- ja leviämisen ehkäisyohjelmat Itä-Euroopassa eivät ole tehonneet toivotusti. stt info Kolmekin olutta on liikaa Päivittäinen alkoholinkäyttö voi aikaistaa muistin heikkenemistä. Tutkimuksen mukaan vaikutus havaitaan, kun kulutus nousee yli kolmeen alkoholiannokseen päivässä. Muisti ja muut kognitiiviset mielen toiminnot heikentyvät jopa kuusi vuotta aikaisemmin miehillä, jotka juovat päivittäin vähintään kolme olutta, drinkkiä tai viinilasillista. Kiusaamiseen puututtava varhain Koulukiusattujen psyykkiset ja fyysiset oireet ovat sitä pahempia, mitä pitempään kiusaaminen jatkuu. Tuore tutkimus paljasti, että kiusatuksi joutuneet kokivat psyykkisen ja fyysisen terveydentilansa heikommaksi kuin muut. Heillä oli enemmän masennusoireita ja alhaisempi itsetunto kuin lapsilla, joita ei kiusattu. Terveydentila oli heikoin lapsilla, joita oli kiusattu alemmilta luokilta saakka. Koulukiusaamiseen liittyvät tutkimukset tukevat ajatusta siitä, että kiusaamisen aiheuttamia henkisiä ja fyysisiä vammoja voidaan vähentää puuttumalla kiusaamiseen varhain. duodecim duodecim Lihavuus on harvinaista Japanissa Sosiaalinen ammattiasema vaikuttaa lihavuuteen Suomessa, mutta ei Japanissa. Lihavuus on Japanissa muutenkin harvinaisempaa kuin Suomessa, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Suomessa vajaa viidennes tutkituista työikäisistä luokiteltiin lihaviksi, mutta Japanissa vastaava luku oli kolme prosenttia. Suomessa painoindeksi on korkein suorittavaa työtä tekevillä, mutta Japanissa vastaavaa eroa ei havaittu. Perinteinen japanilainen ruokavalio on terveellinen ja sisältää runsaasti vihanneksia, soijaproteiinia ja kalaa. Myös elinympäristö Japanissa aiheuttaa vähemmän lihavuutta kuin Suomessa, jossa esimerkiksi pikaruokaa on helposti saatavilla. stt info ingimage 12 SUPER 3/2014

13 helmikuun kysymys oli: MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. Tukeeko työnantajasi täydennyskoulutusta tasapuolisesti? 53% jotta kaikilla on sama mahdollisuus olla pätevä tehtävässään. koulutukseen yleensä pääsee, kun vain hakee. on työnantajan etu, että jokainen saa täydennyskoulutusta. hyvä esimies ja pidämme itse huolta tasapuolisuudesta. kaikilla on vuorollaan mahdollisuus osallistua mieleisiinsä koulutuksiin. työnantaja ymmärtää asian tärkeyden ja siihen budjetoidaan tarpeeksi. työnantaja tarvitsee osaavia ammattilaisia. muut lehdet Seksistäkin puhutaan nykyisin avoimemmin kuin tavallisesta kosketuksesta. Miehiä aihe voi hihityttää, vähän samaan tapaan kuin homous tai viina. Siihen otetaan etäisyyttä huumorin avulla. sukupuolentutkimuksen professori taina kinnunen mielenterveys-lehti 1/2014 Milloin meillä on viimeksi puhuttu kasvatuksesta? Maassa on satoja kasvatustieteiden professoreita ja lukuisia alan tiedekuntia, mutta kasvatus ei näy julkisuudessa. euroopan historian professori laura kolbe lääkärilehti 7/2014 Yhteiskunnan pitäisi hyväksyä myös se, että vanhuus voi olla väsymyksen ja sairauksien leimaamaa. Näissäkin realistisissa tapauksissa vanhuuden tulisi silti olla lohdullista. vanhustyön keskusliiton valtuuston pj markku lehto hs vuotta sitten 47% joka on röyhkeä ja ehtii, se pääsee. sairaanhoitajat ovat etusijalla. olen yksityisellä, eikä meillä ole koulutusta juuri lainkaan. sijaiset eivät pääse täydennyskoulutuksiin. lastentarhanopettajille on enemmän koulutuksia kuin lähihoitajille. vähän henkilökuntaa, joten koulutetaan nuorimmat, niin saadaan pitempiaikainen hyöty. vain osa pääsee, vaikka koulutus olisi tarkoitettu kaikille. Tutut ongelmat vaivasivat 30 vuotta sitten. Valtava-nimistä lainasäädäntöä ajanut valtio alensi kuntien valtionosuuksia ja lehdessä pohdittiin, kuinka käy sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen. Samaan aikaan pidettiin liiton erittäin suositut opintopäivät Helsingin Finlandia-talolla. Paikalla oli peräti noin kymmenesosa liiton jäsenistöstä. Opintopäivillä oli esillä väljä ja kiristämätön ehdotus uudeksi apuhoitajan työasuksi: maaliskuun kysymys löytyy superin nettisivuilta kohdasta super-lehti. kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kätevä kylmäkassi. helmikuussa arpa suosi helena sihvosta lapualta. onnittelut! Monet katsomassa käyneet huokasivatkin hartaasti: Voi kunpa tuollaisen tosiaan saisi! apuhoitaja 3/1984 SUPER 3 /

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Moneen makuun muuntuva kinkkupiirakka teksti ja kuvat marjo sajantola Lähihoitaja Kaisa Behm haluaa vaihtelua elämäänsä niin töissä kuin vapaa-ajallaan, mutta ystävilleen hän leipoo aina kinkkupiirakkaa. Tylsäksi sekään ei käy, sillä hänellä on reseptistä viisi eri versiota. Jos kinkun jättäisi pois, niin kasvisvaihtoehto olisikin jo kuudes. Kaisa Behm valmistui lähihoitajaksi kuntoutuksen koulutusohjelmasta keväällä 2009 Jämsän ammattiopistosta. Olen lähihoitaja ja olen siitä ylpeä. Hommia on riittänyt. Valmistumisesta lähtien olen tehnyt töitä ihan putkeen. Heti valmistuttuaan hän muutti Helsinkiin ja sai töitä kaupungilta. Kolmen vuoden jälkeen hän tarvitsi vaihtelua, ja otti työvapaata. Viimeiset puolitoista vuotta hän on keikkaillut Seuren kautta. Viime syksynä minusta alkoi tuntua, että elämä menee jo ihan työsumussa ja että pitäisi olla muutakin sisältöä. Siksi lähdin mukaan SuPer-Nuorten toimintaan. SuNussa olen tutustunut uusiin ihmisiin ja minusta on tosi mielenkiintoista olla mukana suunnittelemassa nuorille kaikenlaista toimintaa. Kaisa aloitti vuoden alusta myös sairaanhoitajaopinnot, joten kiirettä riittää. Hän asuu opiskeluviikot Kotkassa ja viikonloppuisin hän keikkailee tai viettää laatuaikaa puolisonsa kanssa. Kokkailu on heille yhteinen harrastus. Yläasteella innostuin kotitaloudesta ja otin valinnaisena leivontakurssin ja kotitalouden. Sain niistä myös stipendin. Mielestäni jokaisen nuoren pitäisi oppia tekemään simppeliä perusruokaa, jotta pärjää sitten omillaan. Kaisa on lähtöisin Kotkasta, mutta muutti sittemmin perheensä kanssa Kuhmoisiin. Kaverit jäivät Kotkaan, ja uudessa kotipaikassa kouluunkin oli pitkä matka, 45 kilometriä. Hän toteaa, että vasta ajokortin saatuaan hän pääsi liikkumaan laajemmin ja päätyikin sitten Helsinkiin töihin jo alle 19-vuotiaana. Hän on juuri täyttänyt 23 vuotta, mutta kokee olevan- Jokaisen nuoren pitäisi oppia tekemään simppeliä perusruokaa, jotta pärjää sitten omillaan. sa monella tapaa aikuisempi kuin moni ikäisensä. Hän on aina halunnut lisähaasteita ja tehnyt mielellään vastuullista työtä erilaisissa työpaikoissa. Lapsellisuus on karissut matkan varrelle. Koen, että ammatillinen kehitykseni on ollut valtava. Minulle on muotoutunut oma hoitajapersoona. Tiedän mitä teen ja miksi. Se näkyy toiminnassani ja uskallan ottaa myös haasteita. Kaisa on kokenut työssään, että lähihoitajan on todella aina tiedettävä, mitä tekee ja pystyttävä aina myös perustelemaan, miksi niin tekee. Meillä on hirveä vastuu. Hoitajan on osattava selittää tekemisensä myös potilaille, jotka luottavat sinuun. Kaiken tekemisen on pohjattava tietoon, ihan perusasioidenkin. Keikkatöissä hän on päässyt näkemään monenlaista osaamista ja osaamattomuuttakin. Hän suosittelee lämpimästi työkiertoa ihan kaikille. Hänen mielestään samaan työpaikkaan vuosiksi jämähtänyt ei kehity ammatillisesti eikä opi työssä mitään uutta. Kaisan bravuuritarjottava vierailleen on kinkkupiirakka, eikä hän ole vielä kyllästynyt siihen. Vaihtelun mahdollisuuksia on useita. Pohjia on erilaisia. Palvikinkun tilalla hän käyttää joskus pizzakinkkukuutioita. Juustoista hän suosii voimakkaita makuja. Joskus hän ripottelee Aura-juustomuruja täytteeseen. Kaisa luettelee lisää täytevaihtoehtoja: hernemaissipaprikasekoitusta, valkosipulia hyvin hienonnettuna, maustekurkkua suolakurkkujen sijaan, erilailla maustettuja salaattijuustoja. Pohjan ostan aina pakasteena, vaikka voisin sen tehdä itsekin. Nykyisin on kuitenkin paljon hyviä puolivalmisteita, joiden käyttö on kätevää. Oli täyte mikä hyvänsä, ripottelen mausteeksi aina oreganoa. Olen siihen ihan hulluna.. 14 SUPER 3/2014

15 Kinkkupiirakka Valmis kaura-ruis piirakkapohja 2 munaa 2 ½ dl kevyttä ja paksua ruokakermaa minitomaatteja noin puolet 250 g rasiasta aurinkokuivatuilla tomaateilla ja kapriksilla maustettua salaattijuustoa 2 pientä valkosipulisuolakurkkua 400 g palvikinkkua 150 g emmentalia raasteena oreganoa Taputtele sulanut pohja piirakkavuokaan. Sekoita kerma ja munat. Lisää joukkoon noin desi juustoraastetta sekä kuutioitu kinkku ja kuutioidut suolakurkut. Pyöräytä aineet lastalla kevyesti sekaisin ja kaada pohjan päälle. Levitä kinkut ja kurkut tasaisesti. Asettele piirakan päälle kauniisti tomaatit, salaattijuustokuutiot sekä mausteöljyn kaprikset ja tomaatit. Ripottele muutamia pisaroita juuston marinadilientä sinne tänne. Mausta oreganolla. Sirottele loput juustoraasteesta pinnalle. Paista piirakkaa 200 asteessa noin 20 minuuttia. Kokeile kypsyyttä haarukalla reunoista ja keskeltä. SUPER 3 /

16 16 SUPER 3/2014

17 Kiireettömiä kohtaamisia hektisessä aikataulussa teksti minna lyhty kuvat jaana ahjokangas Lahdessa Launeen kotihoidossa työskentelevä Kirsi Kuittinen käy viidentoista asiakkaan luona perjantaisen iltavuoronsa aikana. Voisi sanoa, että kiirettä pitää, mutta Kirsipä ei niin sano. Hänen mielestään kiire ja hoitotyö eivät sovi yhteen, vaan työn pitää olla inhimillistä ja ihmisläheistä. Perjantainen iltavuoro Launeen kotihoidossa on alkamassa. Kirsi Kuittinen hurauttaa autollaan Launeen terveysaseman pihaan kello 13. Hän kiipeää toiseen kerrokseen kotihoidon tiloihin ja tervehtii iloisesti paikalla olevaa esimiestä ja paria hoitajaa. Useimmiten iltavuorot aloitetaan menemällä suoraan asiakaskäynneille, mutta tänään Kirsi pyörähtää toimiston kautta. Hän hakee verenpainemittarin ja tarkistaa, onko apteekista tullut lääkkeitä, jotka pitää viedä asiakkaille. Kaikkein tärkein mukaan otettava työkalu on puhelin. Siitä lähihoitaja katsoo, millainen hänen iltavuoronsa tulee olemaan. Puhelimen Hilkka-järjestelmässä on tiedot kaikista asiakkaista ja mitä kenenkin luona tehdään. Sen avulla seurataan myös asiakaskäyntien kestoa. Lisäksi puhelimessa on ohjelma, jolla avataan asiakkaiden sähkölukot. Ennen kaulassa saattoi roikkua kaksitoista avainta. Nyt vain kovilla pakkasilla avaimet pitää ottaa mukaan, sillä silloin sähkölukot saattavat jäätyä. Kun älypuhelimet tulivat kolme vuotta sitten Launeen kotihoitoon, niitä vastustettiin aluksi, mutta nyt useimmat eivät haluaisi palata enää vanhaan. Nykyään kaikki on puhelimen varassa. Ilman sitä työn tekemisestä ei tule mitään. Yksi pieni elefantti marssi näin Iltapäivän kolmelle käynnille Kirsi Kuittinen menee omalla autollaan. Iltakäynneille hänelle on varattu uusi sähköauto, jonka käyttämisestä pidettiin koulutus edellisenä päivänä. Ensimmäisen asiakkaan luo matkaa on kilometrin verran. Auto pysäköidään valkoisen omakotitalon pihaan. Kirsi merkitsee puhelimen Hilkka-ohjelmassa ensimmäisen kotikäynnin alkaneeksi. Kirsi on tullut tutuksi 90-vuotiaalle Siiri Hammelalle, sillä hän on käynyt tämän kotona parin vuoden ajan. Siiri saa päivälääkkeen ja verenpaine mitataan. Samalla jutellaan urheilusta ja vanhoista kotimaisista elokuvista. Keskusteluun osallistuu myös Siirin puoliso Viktor, joka on Siirin omaishoitaja. Yhteistä taivalta Hammeloilla on lähes seitsemänkymmentä vuotta. Hyvät on paineet. Lähdetäänkö kävelylle? Kirsi auttaa Siirin pyörätuolista jaloilleen rollaattorin tukea vasten ja pitää kiinni kävelyvyöstä. Kauniisti sisustettu omakotitalo huokuu lämpöä ja oikeaa mummolan tunnelmaa. Alakerran pystyy kiertämään ympäri huoneesta toiseen. Se on Siirin tavallinen päivälenkki. Yksi pieni elefantti marssi näin Kirsi ja Siiri laulavat kulkiessaan. Viktor ei ole suostunut vielä norsujonon jatkoksi, Kirsi kertoo nauraen. Kun kaksi kierrosta on menty, molemmat istahtavat olohuoneeseen. Kirsi leikkaa vielä Siirin kynnet. Samalla puhutaan ystävänpäivästä. Me ollaan ystäviä, mutta älä kerro sitä miehellesi. Heittää pian sinut ulos, Viktor vitsailee. No, onneksi minulla on paikka minne tulla, Kirsi vastaa. Niin, meillä on yläkerta vapaana, Viktor tuumaa. Kun kynnet on leikattu, hoitaja muistuttaa Siiriä, ettei kannata kiivetä puuhun. Lyhyillä kynsillä sinne ei enää pääsisi. Vielä keskustellaan siitä, miten luomen poistaminen sairaalassa on sujunut ja luetaan sairaalasta tullut kirje. Kirsi alkaa tehdä lähtöä. Tulen illalla uudestaan. Ja olen myös koko viikonlopun töissä. Hiiriä ja muuta yllättävää Kahdelta Kirsi Kuittinen on autossa jälleen. Ennen lähtöä seuraavan paikkaan pitää kirjata, mitä ensimmäisellä asiakaskäynnillä tehtiin. Tiedot siirtyvät suoraan Pegasos-ohjelmaan. Jos asia- SUPER 3 /

18 Työkaverit ovat Kirsi Kuittiselle tärkeitä, vaikka työ on itsenäistä. Heiltä saa aina tukea työhön. Lähihoitajat Miia Palm ja Janika Karppinen antavat vinkkejä siitä, mitä viestivihkoon pitää kirjoittaa. 2. Puhelin on tärkein työväline Launeen kotihoidossa. Sen avulla luetaan asiakastiedot, tehdään kirjaukset ja avataan sähkölukot. Toki sillä saa yhteyden myös työkaveriin tai ambulanssiin. 3. Entinen torikauppias kas joutuu sairaalaan, siellä nähdään heti, mitä kotihoito on kirjannut voinnista. Sitten vielä kuittaus, että työ on valmis. Seuraavaksi mennään asunnottomien tukiasuntolaan, jossa kotihoidolla on useampikin asiakas. Jotkut kokevat siellä käynnit ahdistavina, sillä osa asiakkaista on päihdetaustaisia ja äkkipikaisia. Tämä asiakas on kuitenkin ihan leppoisa kaveri. Kirsi lämmittää ruoan, tiskaa ja antaa lääkkeet. Kauppatilaus hoituu älypuhelimen Hilkka-ohjelmalla. Viidessätoista minuutissa hommat on hoidettu ja matka jatkuu. Tänään iltavuoron reitti on Launeen alueella. Se on Lahden eteläinen kaupunginosa, jonka ytimen muodostaa ja 1950-luvuilla rakennettu omakotialue. Täällä välimatkat ovat lyhyitä. Toisinaan Kirsi tekee pitkän reitin, jolloin mennään maaseudulle. Yhdessä paikassa on vain ulkohuussi, eikä sisälle tule kuin kylmä vesi. Asiakas ei enää käytä ulkovessaa, vaan käytössä on portatiivi, jonka hoitaja tyhjentää. Joissain paikoissa olen aloittanut asiakaskäynnin tekemällä lumityöt, kun en olisi muuten päässyt autolla pihaan. Tässä työssä vastaan voi tulla mitä tahansa. Seuraavaksi saavutaan ison omakotitalon pihaan. Kirsi avaa sähkölukon ja astuu sisään. Eteisen lattialla on hiirenloukku. Työkaveri joutui ottamaan täällä hiiren pois loukusta. Onneksi se ei sattunut minun kohdalleni, sillä en olisi ehkä pystynyt siihen. Yhden hämähäkinkin kanssa otti kerran koville. Tämän asiakkaan luona käydään aamuisin ja iltapäivisin. Työtehtävinä ovat ruoan lämmitys, tiskaus, lääkkeiden antaminen ja insuliinin pistäminen. Pulssiakin tunnustellaan asiakkaan pyynnöstä: ihan tasaiselta tuntuu. Kirsi huomaa, että dosetista puuttuu vatsansuojalääke lauantailta ja sunnuntailta. Hän soittaa apteekkiin. Sovitaan, että viikonloppuna otetaan annos alkuviikon lääkkeistä. Siihen mennessä apteekista toimitetaan lisää. Kun tulee jotain tällaista yllättävää, siinä menee helposti vartti ylimääräistä. Sitten olenkin jo aikataulusta myöhässä. Mutta olen päättänyt, että jään mieluummin ylitöihin kuin teen työtä kiireellä. En halua tehdä huolimattomuusvirheitä tai saada yöllä mieleeni, että olen unohtanut jotain. Vielä roskat. Sitten on aika käydä toimistolla ennen iltatöitä. Teetä ja torvisoittoa Puoli neljältä Kirsi Kuittinen saapuu Launeen kotihoidon toimistolle, jossa iltavuorolaiset käyvät läpi iltatyölistaa. Optimointiohjelma on jakanut asiakaskäynnit siten, että välimatkat ovat mahdollisimman lyhyet. Ihan kaikkeen ohjelman äly ei riitä, vaan työnjaon viimeistelyyn tarvitaan työntekijää. Kirsillä iltakäyntejä on kaksitoista. Työaika kestää puoli kymmeneen. Kotihoidon asiakkaina on kahdestaan hoidettavia vuodepotilaita, joista kukaan ei ole tänään Kirsin iltalistalla. Asiakkaina on myös muistisairaita, joiden sairaus on edennyt jo pitkälle. He saavat asua kotona, jos he pärjäävät ilman ympärivuorokautista valvontaa, eivätkä lähde hortoilemaan kodin ulkopuolelle. On Kirsin vuoro ottaa mukaan yhteyspuhelin, johon tulee esimerkiksi omaisten puhelut. Joskus puheluja tulee kymmenenkin illan aikana. Neljältä Kirsi hakee uuden menopelin hallilta. Sähköautolla ajaminen sujuu kuin vanhalta konkarilta. Hiljaista on kyyti. Mitä haluaisit? Kirsi kysyy ensimmäisessä iltakäyntipaikassa. 18 SUPER 3/2014

19 4 5 Risto Pöyhönen nappaa Kirsin kainaloon. Tämä on hyvä hoitaja, Pöyhönen sanoo. 4. Tulethan huomennakin? kysyy Siiri Hammela Kirsiltä puoliso Viktor vierellään. 5. Kotihoidon autot tarvitsevat virtaa ja huoltoa. Kirsi laittaa sähköauton lataukseen työvuoronsa päätteeksi. Teetä ja torvisoittoa. Niitä olen pyytänyt, mutta olen saanut vain teetä, hyväntuulinen asiakas vastaa leikillään. Kirsi auttaa pyörätuolissa istuvan naisen vessaan ja laittaa hänelle syömistä tarjolle. Iltakäynneillä tehdään vain kaikkein välttämättömin. Tiskit ja roskat jätetään aamuksi. Iltapalat on tehty aamuvuorossa valmiiksi jääkaappiin. Kotihoidon aamuvuoroissa lähihoitajan toimenkuva on laajimmillaan. Meillä on paljon sairaanhoidollisia tehtäviä, joita saan tehdä itsenäisesti. Teen esimerkiksi haavanhoitoja, katetrointeja ja otan jopa verinäytteitä. Olen oppinut tässä työssä niin valtavasti, että nyt uskaltaisin mennä töihin ihan minne vain. Seuraavaksi ajetaan luhtitalon pihaan. Sairaalasta on kotiutunut miespuolinen asiakas, joka haluaisi voimakkaampia kipulääkkeitä, mutta lääkäri ei ole suostunut niitä kirjoittamaan. Joku kandi määrää mun elämästä, asiakas napisee. Kirsi tarjoaa iltapalaa ja antaa lääkkeet. Samalla hän kuuntelee asiakkaan murheet. Hän toivottaa hyvää ystävänpäivää ja sulkee oven takanaan. Olen oppinut tässä työssä niin valtavasti, että nyt uskaltaisin mennä töihin ihan minne vain. Seuraavaksi pitäisi mennä jälleen asunnottomien tukiasuntolaan, mutta hoitaja huomaa, että on unohtanut lääkedosetin toimistolle. Asiakkaan luona ei voi säilyttää lääkkeitä edes lukollisessa lääkelaatikossa. Pelkona on, että asiakkaan vieraat särkevät sen ja vievät vahvat kipulääkkeet. Onneksi matka toimistolle on lyhyt. Tämä asiakas on illan haasteellisin. Tiedossa on, ettei hän ole huolinut mitään apuja aamulla. Suihkuun hän ei ole suostunut lähtemään pitkään aikaan. Väkisin ei voi tehdä mitään. Jos asiakas ei suostu lähtemään pesuille, emme voi sille mitään. Yleensä Kirsi kuitenkin pärjää tämän asiakkaan kanssa mainiosti. Jos on ollut vapailla, ensiksi pitää kuunnella kiukuttelu. Kun se on ohi, yhteistyö sujuu jälleen. Nytkin asiakas purkaa pahaa mieltään, mutta ottaa lääkkeet ja antaa rasvata olkapäät kipuvoiteella. Kirsin periaatteena on, että hän tekee työt aina mahdollisimman hyvin, oli ihmisen tausta millainen tahansa. Voileivän mittainen tauko Kello on kuusi. On voileivän mittaisen tauon aika. Kirsi ei ehdi käydä toimistossa tauolla, vaan hän syö eväsleivät autossa. Näin on aina iltavuorossa. Seuraavaksi ajetaan ison omakotitalon pihaan, jossa vastassa on hyväntuulinen mies. Talviolympialaisista riittää juteltavaa. Täällä mitataan verensokeri ja pistetään insuliini sekä rasvataan jalat. Ja sitten taas autoon ja kohti seuraavaa paikkaa. Auton kojelaudassa näkyy jäljellä oleva sähkövirta: 37 kilometriä. Sen pitäisi riittää hyvin loppuillan ajoihin. SUPER 3 /

20 Illan viides käynti menee sukkelasti. Iltatöinä ovat lääkkeiden antaminen, rasvaukset ja verensokerin mittaus. Hieman ennen seitsemää Kirsi palaa Hammeloille auttamaan iltatoimissa. Iltapesut sujuvat huumorimielellä. Täällä ei taideta muulla mielellä olla koskaan. Olisiko siinä pitkän iän salaisuus? Yhteyspuhelin soi. Tänään se onkin ollut harvinaisen hiljainen. Omainen on huolissaan, kun ei saa yhteyttä äitiinsä. Kirsi soittaa hoitajalle, jonka listalla asiakas on. Hoitaja on juuri menossa sinne. Selviää, että kaikki on kunnossa. Kirsi soittaa omaiselle ja kertoo hyvät uutiset. Puoli kahdeksalta alkaa seitsemäs iltakäynti. Iltapuuhat sujuvat jutustelun ohessa. Tämän jälkeen on vielä viisi kotikäyntiä, mutta Kirsi ei hötkyile. Hän kohtaa yhden ihmisen kerrallaan. Virta alkaa olla vähissä Seuraavaksi mennään kotihoidon uuden asiakkaan luokse. Kirsi Kuittinen jakaa vain lääkkeet, sillä paikalla on asiakkaan sisko, joka lupaa laittaa iltapalan. Kirsi käynnistää auton. Alhainen akun varaus, auto ilmoittaa naisen äänellä. Virran pitäisi riittää, sillä kilometrejä ei tule enää paljon. Kolme asiakasta asuu samassa kerrostalossa, joten siirtyminen paikasta toiseen käy nopeasti. Kaikkien luona tehdään tavalliset iltahommat: pesut, iltapalaa ja lääkkeet. Käynnit sujuvat ilman suurempia yllätyksiä. Kello ollaan jälleen autossa. Edessä on vielä yksi iltakäynti. Asiakkaana on aivoinfarktin saanut, pyörätuolissa istuva mies, joka Kirsin mukaan on aina hyvällä tuulella. Kun iltapesut on tehty ja cystofix-pussi on tyhjennetty, laitetaan iltapalaa pöytään. Rommia, jos vielä saisi, asiakas pyytää. Kirsi toteuttaa toiveen. Hän auttaa asiakkaan vuoteeseen ja ottaa käsituen pois. Peiton asettelussa on pulma, sillä asiakas ei pysty afasian vuoksi selittämään, miten peitto pitää laittaa. Yhteisymmärrys löytyy lopulta. On hyvän yön toivotusten aika. Ja sitten taas autoon. Kirsi ajaa auton hallille ja laittaa auton lataukseen. Huh, akun virta riitti, hän huokaisee. Vähän yli kymmenen Kirsi saapuu toimistolle. Paikalla on vielä kaksi muuta hoitajaa, joiden kanssa vaihdetaan illan kuulumiset. Hymyä ja huumoria riittää edelleen, vaikka ylitöiksi on mennyt. Vaikka olisi kuinka työntäyteistä, tykkään tästä työstä ihan hirveästi. Joka päivä saan todeta, että osasin jotain, mitä en ole ennen tehnyt. Vielä pitäisi kirjata verenpaineet ja verensokerit koneelle, sillä niitä ei voi laittaa puhelimella. Mutta tänään Kirsi ei enää jaksa. Ne ehtii tehdä huomennakin.. Tänään töissä kuka 33-vuotias Kirsi Kuittinen työskentelee Lahden kaupungin Launeen kotihoidossa. työura Valmistui lähihoitajaksi vuonna 2000 vanhustyön koulutusohjelmasta. Työskennellyt kotihoidossa, vanhusten palvelutalossa ja hoitokodissa sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ryhmäkodissa. Vuodesta 2010 lähtien ollut töissä nykyisessä työpaikassaan. Orimattilassa asuessa toimi am mat tiosaston puheenjohtajana neljä vuotta. perhe Puoliso ja kaksi tytärtä: 5- ja 7-vuotiaat. harrastukset Kuntosali, ryhmäliikuntatunnit ja lenkkeily. Kesäisin reissaa perheen kanssa asuntovaunulla. Tykkää lukea ja katsoa elokuvia. ikävintä työssä Riittämättömyyden tunne. Teen työni hyvin, mutta jos aikaa olisi enemmän, pystyisin tekemään työni vielä paremmin. Teknologia on tehnyt työstä tehokkaampaa mutta myös yksinäisempää. parasta työssä Parasta on asiakkaiden kohtaaminen. Siitä saa itselleen valtavan paljon, kun tapaa erilaisia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Työilmapiirimme on erinomainen. Oikeudenmukainen esimies, joka osaa asiansa. 20 SUPER 3/2014

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

TNJ RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006

TNJ RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006 TNJ RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006 Luottamusmieskoulutus Tehy 18.1.-20.1. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 2-jakso (1/05) Tehy 26.-28.4. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 3-jakso (1/05)

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot