日本の 日本の風俗習慣文化 2016 春. Japanilainen tapakulttuuri Kie : 大倉純一郎 編著: Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "日本の 日本の風俗習慣文化 2016 春. Japanilainen tapakulttuuri Kie-98.3415 : 大倉純一郎 編著: Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura"

Transkriptio

1 日本の 日本の風俗習慣文化 Japanilainen tapakulttuuri Kie 春 編著: : 大倉純一郎 Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 1

2 日 本 の 風 俗 習 慣 文 化 Japanilainen tapakulttuuri 目 次 Sisällys 2 1. 日 本 の 一 般 的 風 俗 習 慣 Japanilaisesta tapakulttuurista yleisesti 衣 食 住 Pukeutuminen, ruokailu ja asuminen 5 1) 衣 Pukeutuminen 5 2) 食 Ruokailu 5 3) 住 Asuminen 余 暇 冠 婚 葬 祭 エチケットとタブー Vapaa-aika, riitit/juhlamenot ja etiketteja & tabuita 7 1) 余 暇 Vapaa-aika 7 2) 冠 婚 葬 祭 Juhlat & Riitit 7 (1) 宗 教 行 事 Šūkjō gjōži = Uskonnolliset juhlamenot 7 (2) 年 中 行 事 Nentšū gjōži = Vuotuiset juhlamenot 8 3) エチケットとタブー Etiketteja & Tabuja 10 (1) 飲 酒 に 関 するエチケット Juomista koskevat etiketit 10 (2) 食 事 に 関 するエチケット Ruokailua koskevia etiketteja 11 (3) 鳥 の 象 徴 Lintu symboliikka 11 (4) 迷 信 = meišin = taika usko 11 (5) 数 に 関 する 迷 信 四 = lukumagia 4 11 (6) その 他 覚 えておくべきこと Muita muistettavia asioita 日 本 的 集 団 主 義 Japanilainen ryhmäkeskeisyys/kollektiivisuus 12 1) どのような 点 に 表 れるか Missä se ilmenee? 12 (1) 実 例 Konkreettisiä esimerkkejä 12 (2) 都 市 中 心 文 化 と 地 方 中 心 文 化 Kaupunkikeskeinen kulttuuri ja maaseutukeskeinen kulttuuri 12 (3) 例 外 や 個 性 は 日 本 では 悪 Poikkeavuus ja yksilöllisyys on pahe Japanissa. 12 2) 集 団 主 義 はいかに 表 れるか Miten kollektiivisuus ilmenee? 13 3) 集 団 主 義 はどこから Mistä se johtuu? 13 (1) 伝 統 的 生 産 手 段 Perinteiset pääelinkeinot 13 (2) 人 の 多 さ Ihmisten paljous 13 (3) 宗 教 Uskonto 14 4) 集 団 主 義 の 個 人 の 行 動 への 影 響 Miten kollektiivisuus vaikuttaa yhteisön käyttäytymiseen? 14 (1) 倫 理 道 徳 Etiikka ja moraali 15 (2) 法 と 情 そして 融 通 現 実 主 義 Laki ja tunne-elämä sekä joustavuus ja käytäntökeskeisyys 15 (3) 紛 争 処 理 の 仕 方 Miten toimitaan konflikti-tilanteen kanssa? 15 (4) 個 人 と 社 会 の 関 係 Yksilön ja yhteisön suhde - Individuaalisuus ja ryhmäkeskeisyys 日 本 社 会 の 根 底 にある 概 念 Japanilaisen yhteisön pohja-ajatukset/käsitteet 16 1) 常 識 (Žōšiki) Common-sense = ta lonpoikaisjärki? 16 2) 家 と 村 Ie ja Mura = suku ja yhteisö 16 3) 内 と 外 Sisäpuoli ja ulkopuoli 17 4) 義 理 と 人 情 (Giri & Ninjō) Velvollisuus ja Inhmillisyys 18 5) 本 音 と 建 前 (Honne to tatemae) Fakta ja normi 19 6) 甘 え (amae) Riippuvuus/Epäitsenäisyys 19 2

3 7) 競 争 社 会 Kilpailuyhteiskunta 20 8) 評 判 とイメージ そして そして 恥 Hjōban = maine, imēži = imago ja Haži = häpeä 21 9) マスメディアの 功 罪 Massamedian hyöty ja haitta 21 10) 英 雄 像 Sankarin kuva Suomessa ja Japanissa 22 11) 経 験 主 義 Kokemuskeskeisyys 23 12) 帰 納 法 と 演 繹 法 Induktiivisuus ja deduktiivisuus 23 13) 率 直 さと 婉 曲 性 Suorasukaisuus ja epäsuorasukaisuus 24 14) 視 覚 性 と 聴 覚 性 Visuaalisuus ja auditiivisuus 日 本 の 企 業 職 場 Japanilainen yritys ja työpaikka 26 1) 組 織 と 仕 事 の 分 担 Organisaatio ja työnjako 26 2) ボス Johtaja 27 3) 仕 事 と 自 由 時 間 Työ ja vapaa-aika 28 4) 契 約 Sopimus 29 5) コネ Kone = side/suhde 30 6) 系 列 Keiretsu = ryhmä/ketju 30 7) 消 費 者 としての 日 本 人 Japanilainen kuluttajana 30 8) 日 本 人 / 日 本 の 会 社 との 交 渉 Neuvottelut japanilaisten kanssa 31 9) 社 用 贈 答 品 Liikelahjat 31 10) 日 本 上 陸 作 戦 Maihinnousun strategia 三 種 の 神 器 Kolme jumalten suomaa aarretta 33 1) 終 身 雇 用 制 度 Elinikäinen työpaikka 33 (1) 歴 史 Historia 33 (2) 変 遷 と 現 在 Muutokset ja tämän hetkinen tilanne 33 (3) 終 身 雇 用 の 崩 壊 Elinikäisen työn järjestelmän tuhoutuminen 34 (4) 終 身 雇 用 に 関 する 法 的 規 制 Elinikäista työjärjestelmää koskevat lait 34 (5) 終 身 雇 用 の 利 点 Elinikäisen työjärjestelmän hyvät puolet 34 (6) 終 身 雇 用 制 のデメリット Elinikäisen työjärjestelmän haitta puoli 35 2) 年 功 序 列 制 度 Palvelusvuosien mukainen urajärjestelmä 35 3) 企 業 別 労 働 組 合 Yrityskohtaisen työntekijäliitto 36 (1) 企 業 別 労 働 組 合 の 利 点 Yrityskohtaisen työntekijäliiton edut 36 (2) 企 業 別 労 働 組 合 のデメリット Yrityskohtaisen työntekijäliiton haitat 36 4) 二 十 一 世 紀 における 変 動 2000-luvun muutokset 36 (1) 正 規 社 員 と 非 正 規 社 員 Virallinen/varsinainen työntekijä & epävirallinen/väliaikainen työntekijä. 36 (2) 一 般 職 と 総 合 職 Yleinen työntekijä ja Uratyöntekijä 37 1) 一 般 職 Yleiset työntekijät 37 2) 総 合 職 Uratyöntekijä 37 3) 若 者 達 のトレンド Nuorison trendi (3) 雇 用 流 動 化 Työsuhteen kelluminen 38 (4) 城 繁 幸 の 批 判 Žō Šigejukin kritiikki näitä perinteisiä järjestelmiä kohtaan. 38 (5) その 他 の 批 判 Muut kritiikki näitä järjestelmiä kohtaan. 39 (6) 旧 制 度 の 再 評 価 Vanhojen järjestelmien uudelleen arvostaminen. 40 (7) ブラック 企 業 Musta yritys 41 3

4 5) 結 論 Summa summarum 子 女 問 題 Naisten ja lasten asema Japanissa 43 1) 女 性 的 価 値 観 と 男 性 的 価 値 観 Naiselliset ja miehiset arvot 43 2) 子 供 の 躾 と 教 育 Lapsen kasvatus ja koulutus 43 3) 帰 国 子 女 の 問 題 Paluumuuttajalasten ongelmat 終 わりに Lopuksi 46 1) 日 本 の 現 代 社 会 Japanilainen nyky-yhteiskunta 46 2) 日 本 文 化 の 順 応 性 Japanilaisen kulttuurin sopeutuvaisuus 46 3) 二 つの 文 化 の 共 通 性 Kulttuuriemme yhtäläisyyksistä 47 4

5 1. 風 俗 習 慣 一 般 Tapakulttuuria Yleisesti 1-1. 衣 食 住 Pukeutuminen, ruokailu ja asuminen 1) 衣 Pukeutuminen Japanissa pukeutuminen jakautuu kahtia perinteiseen ja länsimaiseen pukeutumiseen. 和 服 Wahuku = perinteinen vaate 洋 服 Jōhuku = länsimainen vaate Nykyisin yleensä pukeudutaan Jōhukuun eli länsimaisiin vaatteisiin. Varsinkin miesten puolella ani harava edes omistaa perinteisiä vaatteita. Naiset pukeutuvat perinteisiin vaatteisiin juhlatilaisuuksissa kuten uuden vuoden päivinä tai häissä. 2) 食 Ruokailu 料 亭 rjōtei 割 烹 kappō = (kalliimman puoleiset) japanilaistyyliset ravintolat Japanilaisravintolaa käytetään usein liikeneuvotteluihin yms. Se ei ole kovin halpa lysti. 宴 会 enkai Kalliimman puoleisissa ravintoloissa pidetään perhejuhlat ja usein yritysten kestitykset. Niitä kutsutaan enkai = juhlatilaisuus. 食 堂 šokudō = Halvempia ruokapaikkoja löytyy Japanista kuin hiekkaa rannasta. 蕎 麦 屋 sobaja = Yksi niistä on nuudelipaikat Nuudelin syöminen on länsimaisille aika outoa. Rāmen on kulhossa tarjottava nuudelikeitto. Sitäkin pitäisi syödä puikoilla, mutta miten? Ratkaisu on yksinkertainen: lientä juodaan kulhon reunasta. Nuudeleita ryystetään ja mitä kovempi ryystämisen ääni, sitä parempi. Yleisestikin keittojen ryystäminen on sallittu ja sitä harrastetaan joka paikassa. ファミレス fami-resu = family restaurant Nykyisin ison tien varsiin on noussut uuden tyyppiset ravintolat. Sinne lapsiperhe lähtee autolla ruuokailemaan varsinkin viikonloppuna tai lomapäivinä. Näin ollen nämä ravintolat menevät aika aikaisin kiinni. Tämä on autoyhteisön tuoma uusi ilmiö. Toisaalta tämä heijastaa myös japanilaisen yhteisön muuttumista perhekeskeisemmaksi. 居 酒 屋 izakaja 一 杯 飲 み 屋 ippai nomija = halvempia ravintoloita/kapakoita. Japanissa on lukemattomia kapakoita. Ero suomalaiseen on ehkä se, että niissä tarjotaan myös kunnon ruokia juomien lisäksi. Niissä voi tutustua ihmisiin helposti ja skoolataan yhdessä. インスタント 食 品 = insutanto šokuhin = Pikaruoat Japanissa pikaruoat ovat kehittyneitä ja nykyisin Rāmen-nuudeleista valmiiseen riisiin asti kaikennäköisiä pikaruokia myydään. お 弁 当 = O-bentō = eväsboxi Ns. O-bentōlla = eväsboksilla on pitkäperinne. Varsinkin pitkälle junamatkalle japanilaiset ostavat niitä asemalaitureilta tai junassakin tulee aina myyntivaunu. Japanissa saa ylipäätään erittäin maukkaita ruokia edulliseen hintaan. Syynä on ennen muuta kova kilpailu. 写 真 (kuvat): 宴 会 居 酒 屋 割 烹 飲 み 屋 ファミレス 3) 住 Asuminen 玄 関 と 下 駄 箱 genkan & getabako = Talossa on aina tuulikaappi ja siinä sitten on aina kenkäkaappi. Kengät pitää jättää tuulikaappiin kärjet ulos päin suunnattuina. Ei missään tapauksessa kengät jalassa sisään! スリッパ surippa = slipat 5

6 Vaihdetaan slipperiin. < Moni suomalaisista vihaa tätä jalkasienen vaaran takia. 台 所 daidokoro = keittiö Nykyisin monet japanilaisista keittiöistä ovat jo länsimaistuneet. ダイニングルーム & 居 間 dainingu rūmu = ruokasali & ima = olohuone Samaten länsimaistuneet ovat ruokasali ja olohuone. 寝 室 šinšitsu = makuuhuone Sen sijaan länsimainen makuuhuone ei ole niinkään yleistä vielä. 日 本 間 = 和 室 Nihonma = Wašitsu = japanilaistyylinen huone Japanilaisessa talossa on aina ns. Nihonma tai Wašitsu. 畳 & 座 布 団 tatami = tatami-matto & zabuton = zabuton-tyyny Japanilainen kaipaa sittenkin tatami-mattoa ja zabuton-tyynyä. 障 子 šōži = japanilainen paperi Japanilaisessa huoneessa šōžia eli japanilaista paperia käytetään sisäikkunoiden ikkunalasin tai liukuoven sijasta, joten sisäikkunoiden ja sisäovien rakenne on hyvin köykäsiä. 襖 Husuma = paperiliukuovi Husuma on myös paperista tehty liukuovi, kuitenkin siinä on kuvallisia/värillisiä paperreita liimattu molemmin puolin kehikköä, joten se ei läpäise valoa ja se on hiukan raskaampi rakenne kuin šōži-ovi. 屏 風 Bjōbu = sermi 座 卓 Zataku = perinteinen pöytä 床 の 間 Tokonoma = alkovi Tokonoma = alkovi on japanilaistyylisen huoneen tärkein paikka Vieraita viedään aina huoneeseen, jossa on tokonoma. Istumajärjestyksestä tokonoman edessä on 2 eri tapaa: 1. Isäntä istuu tokonoman edessä. (yleisempi) 2. Vieras istuu tokonoman edessä. 掛 け 軸 Kakežiku = kuva-/kalligrafiakäärrö Tokonomaan laitetaan koristeena kuva-/kalligrafiakäärrö. 生 け 花 Ikebana = kukka-asetelma Tokonomaan laitetaan koristeena myös kukka-asetelma. 盆 栽 bonsai Isäntä voi harrastaa tokonoman edessä bonsai-puuta. 神 棚 Kamidana = šintolainen alttari Jokaisessa kodissa on šintolainen alttari. Aamuisin laitetaan vettä alttarin eteen ja rukoillaan päivän onnea. 仏 壇 Butsudan = vainajien alttari Japanilaiseen taloon kuuluu kamidanan lisäksi myös butsudan. Vasta keitettyä riisiä ja teetä laitetaan butsudanin eteen ja suitsutetaan. Tämäkin todistaa kuinka hyvin nämä kaksi uskontoa ovat sulassa sovussa Japanissa. 押 入 れ Oši-ire = (vuode-)vaatekomero Perinteisiin japanilaisiin huoneisiin kuuluu Oši-ire = (vuode-)vaatekomero. 布 団 Huton = vuodevaatteet Vuodevaatteita laitetaan aamulla oši-ireen ja illalla taas ne otetaan sieltä esille käyttöön. 箪 笥 Tansu = vaatekomero Tavalliset vaatteet säilytetään tansu-vaatekomerossa. トイレ/ 便 所 Toire/Benžo = WC Japanissa on kahdenlaista wc:ta: 洋 式 Jōšiki (länsimaistyylinen) & 和 式 Wašiki (japanilaistyylinen). Nykyisin onneksi Wašiki (japanilaistyylinen)-wc:ta näkee harvoin, sillä siinä joutuu olemaan kyykysillään koko ajan. 6

7 Muistettavana on se, että wc:ssä on wc:n omat slipperit. Wc:hen mennessä pitäisi vaihtaa slippereihin ja varsinkin sieltä poistullessa pitäisi taas muistaa vaihtaa ne. Muuten japanilaiset vihavat. Slipperien käytöstä japanilainen ja länsimainen hygienia-taju eroavat kovasti. Lisäksi Japanissa wc:tekniikka on maailman huippua tai pikemminkin liian pitkälle kehitetty: WC pesee automaattisesti takapuoltamme. Bidee kuuluu myös wc-pönttöön. Se kuivattaa myös takapuoltamme automaattisesti. Kaiken huippuna jotkut wc-pöntöt laulavat loppusinetiksi, kun nämä kaikki tehtävät on hoidettu! 一 戸 建 て 住 宅 Ikkodate žūtaku = omakotitalo Japanilaistenkin unelma on omakotitalo. Yleensä ne ovat hyvin pieniä: Tokion alueella 100:n neliön tontti on ihan tavallista. Siitä huolimatta siinä pitäisi olla myös jonkinlainen piha istutuksineen lammikkoineen. 縁 側 Engawa = terassikäytävä Etelän suunnassa on yleensä käytävä, joka aukeaa pihaan. 縁 先 Ensaki = terassikäytävän edusta Terassikäytävän edustalla on jonkinlainen pihaistutus ja ehkä pieni lammikkokin. Engawalla/ensakilla on tärkeä japanilaisessa talossa: Se toimii toisaalta takaporttina pihaan. Kuitenkin niiden tärkeämpi tehtävä on vieraiden vastaanottopaikkana toimiminen eli sosiaalinen merkitys 余 暇 冠 婚 葬 祭 エチケットとタブー Vapaa-aika, riitit/juhlamenot ja etiketteja & tabuita 1) 余 暇 Vapaa-aika 温 泉 Onsen = luonnon kuumavesilähde Japanissa vapaa-ajan suosituin on kotimaan matka ja usein kohteena on Onsen = luonnon kuumavesilähde. Kun Japani on tulivuoriperäinen maa, joka puolella maata on Onsenit. 旅 館 Rjokan = perinteinen majatalo Rjokan on suosittu japanilaisten keskuudessa, mutta länsimaisille se voi tuottaa tuskaa kun usein joutuu istumaan tatami-matossa. 風 呂 huro = japanilaistyylinen kylpy Japanilaiset muutenkin rakastavat kuumaa vettä ja jokaisessa kodissa on huro kuten sauna suomalaisissa kodeissa. Muistettavaa on, että ennen ammeeseen menoa pitäisi peseytyä ammeen reunassa ulkopuolella ja ettei saippuaa tai shampoota saa käyttää ammeessa, sillä samaa kylpyvettä käyttävät muutkin. 2) 冠 婚 葬 祭 Riitit/Juhlamenot Japanilaiset juhlamenot perustuvat joko uskontoon tai vuodenaikoihin. (1) 宗 教 行 事 Šūkjō gjōži = Uskonnolliset juhlamenot 御 宮 参 り O-mija mairi = šintolaispyhätössäkäynti Vasta syntynyt vauva viedään šintolaispyhätöön ja rukoillaan vauvan onnea. Tämä on eräänlainen kaste-tapahtuma japanilaisittain. お 見 合 い O-miai = järjestetty avioliitto Japanissakin viime aikoina on yleistynyt rakkausavioliitto. Silti avioliiton järjestäminen on myös yhtä suosittu ja sitä pidetään jopa luotettavampana keinona elämänkumppanin valinnassa. 結 納 Juinō = kihlajaislahjojen vaihto Kun kumppani on valittu vaihdetaan kihlat. Lahjat ovat perinteisiä esineitä ja ne ovat hyvin eriskummallisia kuten kuivattua merilevää ja mustekalaa. Lisäksi on paikallisia eroja. 結 婚 式 Kekkonšiki = häät Japanissa aviopari vihtään perinteisesti šintolaisin menoin, mutta viime aikoina kirkkohäiden suosio 7

8 on kasvannyt. Nykyisin häät järjestetään hotellissa ja aviopari pukeutuvat sekä japanilaisittain että länsimaalaisittain. Aika monissa hotelleissa on jopa kappeli vihkiäisiä varten. Tämäkin todistaa kirkkohäiden suosiota. Kummallisinta on se, ettei avioparin tarvitse olla välttä mätta kristettyjä. 葬 式 Sōšiki Perinteisesti hautajaiset hoidetaan buddhalaisin menoin. Pieni osa hautajaisista hoidetaan šintolaisittain tai kirkon menoin. 成 人 式 Seižin-šiki = aikuistumisen juhla Japanissa nuori on laillisesti täysi-ikäinen kun täyttää 20 v. Tätä juhlitaan tammikuun 15. p:nä (nykyisin tätä päivää lähinnä olevana viikon loppuna). Tytöt yleensä pukeutuvat kimonoon sinä päivänä. (2) 年 中 行 事 Nentšū gjōži = Vuotuiset juhlamenot 1) お 正 月 O-šōgatsu = uuden vuoden juhlat Uuden vuoden juhlat ovat vuoden suurimmat juhlat ja ihmiset viettävät lomansa ainakin kolme ensimmäistä päivää perheen parissa lomaillen. Jos on maaseudulla vanhemmat vielä elossa, niin sinne nuoremmat perheet lähtevät. Uuden vuoden juhlat ovat perhejuhlat ikään kuin joulu Suomessa. Sana šōgatsu tarkoittaa kirjaimellisesti oikeata kuukautta, mutta näiden juhlapäivien tarkka kesto on ylimalkaista: joskus sillä tarkoitetaan vain 3 ensimmäistä päivää ja joskus koko tammikuuta. 年 賀 状 Nengažō = uuden vuoden kortti Japanissa lähetellään uuden vuoden korttia kuten Suomessa joulukorttia. Tammikuun ensimmäisenä päivänä posti tekee erikoispalvelun, että nämä kortit jaetaan koteihin. Muuten tammikuun ensimmäisenä päivänä kaikki on kiinni. 御 節 料 理 O-setši rjōri = uuden vuoden juhla-ateria Uuden vuoden juhlapäivinä syödään perinteisiä juhla-aterioitaa. 御 雑 煮 O-zōni = motši-liemi Tyypillisin juhla-ateria on O-zōni eli vihannes liemi, jossa on grillattu motši eli riisikakku. 御 屠 蘇 O-toso = uudenvuoden juhla juoma (sakea) Uuden vuoden juhlassa juotava sake on nimeltään O-toso. 注 連 縄 Šimenawa = koriste köysi Uuden vuoden juhlassa jokaisen kodin porttia koristellaan koriste köydellä, jota kutsutaan nimellä šimenawa. 羽 根 つき Hanetsuki = japanilainen sulkapallo Uuden vuoden juhlapäivinä pelataan japanilaista sulkapalloa eli hanetsukia. 百 人 一 首 Hjakunin iššu = perinteinen korttipeli Lukija lukee tekstejä, jotka ovat perinteisiä tanka-runoja ja kilpailijoiden tulee nostaa tekstiin/runoon sopivaa kuvakorttia. 凧 揚 げ Takoage = leijan lennättäminen Uuden vuoden juhlapäivinä myös lennätetään leijoja eli takoa. お 年 玉 O-tošidama = uuden vuoden rahalahja Uuden vuoden juhlissa lapset saavat vanhemmilta/isovanhemmilta rahapussia eli o-tošidamaa. 御 用 始 め/ 仕 事 始 め Gojō hažime / Šigoto hažime = työn aloitus Uuden vuoden päivien juhlinnan jälkeen juhlitaan työpaikassa työn aloittamista. Tätä kutsutaan nimellä gojō hažime tai šigoto hažime. 2) 書 き 初 め Kakizome = kalligrafia harrastuksen aloittaminen Tammikuun toisena päivänä aloitetaan kalligrafia-harrastus juhlavasti ja tätä tilaisuutta kutsutaan nimellä kakizome eli kirjoittamisen aloittamiseksi. 3) 節 分 Setsubun = jaksojen vaihde 8

9 Ennen vanhaan vuosi on jaettu 24:een jaksoon ja jaksojen vaihdetta kutsuttiin nimellä setsubun. Aina jaksojen vaihdetta juhlittiin. Nykyisin nimellä setsubun tarkoitetaan pääasiallisesti helmikuun alun jaksojen vaihdetta. 豆 撒 き Mamemaki = papujen heitto Setsubun-juhlassa heitellään kuivattuja soija-papuja ja huudetaan Hukuwa utši, oniwa soto eli onni sisään ja pirut ulos. ナマハゲ Namahage Akitan prefektuurissa on säilynyt harvinainen ja merkillinen setsubun-juhlan meno: kaksi piruksi naamioitunutta ja pukeutunutta miestä, jolla on veitsi kädessä, kiertelevät talosta toiseen ja kyselevät onko talossa tuhmia lapsia. Tämä on ollut aikoinaan lasten kasvatus rituaali. Aivan samanlaiset menot tavataan Amerikan intiaanien heimoissa: naamiot, vaatteet ja veitsit ovat täysin samanlaisia. Itse asiassa suomalainen joulupukki ja varsinkin Nuutin tarinat ovat alun perin sukua tämän riitin kanssa. 4) 雛 祭 り Hina-matsuri = tyttöjen juhla Maaliskuun kolmas päivä on tyttöjen juhlapäivä. Niissä perheissä, joissa on pieniä tyttöjä, koristellaan aristokraattien nukeilla. 5) お 花 見 O-hanami = kirsikankukkien ihailujuhla Japanilaiset rakastavat ylikaiken kirsikan kukkia. Se näkyy siinäkin, että sana hana eli kukka tarkoittaa ensi sijaisesti kirsikan kukkia. Tokion korkeudella kirsikan kukat kukkivat yleensä maaliskuun lopussa. 6) 端 午 の 節 句 Tangono sekku = poikien juhla Toukokuun viides päivä on poikien päivä. Niissä perheissä, joissa on pieniä poikia, koristellaan samurai-nukeilla ja ripustetaan tankoon pareri-/kangas-karppia. 粽 Tšimaki 柏 餅 Kašiwa-motši Poikien päivään kuuluu perinteisesti Tšimaki ja Kašiwa-motši, jotka ovat kumpikin azuki-pavusta tehtyjä makeisia. 菖 蒲 湯 Šjōbu-ju = iiriskylpy Toukokuun alussa iirikset ovat jo aika isoksi kasvaneet Japanissa vaikkei vielä kukikaan. Poikien päivänä iiristen varsia laitetaan kylpyveteen. Näin nautitaan iiriksen tuoksuisesta hurokylvystä. 7) 衣 替 え Koromo-gae = vaatteiden vaihto Yleensä kaksi kertaa vuodessa, kesäkuussa ja lokakuussa vaihdetaan vaatteet. Tämä on perua Heian-kauden ( ) aristokraattien tavoista. 8) 暑 中 見 舞 い Šjotšū mimai = kesän tervehdys(-kortti) Kesällä lähetellään myös tervehdyskortteja sukulaisille, ystäville, niille, joille ollaan kiitollisuuden velassa jne. 9) 御 中 元 O-tšūgen = kesän kiitoslahja Niille ihmisille, joille ollaan kiitollisuuden velkaa, lähetetään kiitoslahja kaksi kertaa vuodessa. Kesällä se tapahtuu yleensä kesäkuussa. Tällä on vaikutus kultuksen edistämiseen. Samoihin aikoihin maksettava bonukset kompensoivat kotitalouksien rahamenoja. 10) 七 夕 Tanabata = tähtien juhla Heinäkuun seitsemäs päivä on kiinalaiseen mytologiaan pohjautuva tähtien juhla. Se juhlitaan kotona perhepiirissa, mutta myös kokonaisessa kaupungissakin. Yhteisön juhlana kuuluisin on Sendain kaupungin tanabata-juhla. 11) 御 盆 O-bon = vainajien muistojuhla Elokuun päivä (Tokion seudulla Heinäkuun päivä) on pyhitetty vainajien muistolle. Tämä on uuden vuoden juhlien rinnalla suurimpia vuotuisia juhlia. Tällöin kaikki lähtee synnyinseudulle ja viettävät entisessä kotitalossa yhdessä sen talon perijien 9

10 kanssa. O-bonin aikana Tokio, Osaka yms. suuret kaupungit tyhjentyvät ja ruuhkat siirtyvät maaseuduille, koska se on samalla myös turismin aikaa. 盆 踊 り bon odori = vainajien muistojuhlan tanssit Obonin aikana kylä yhteisössä järjestetään tanssiaiset. Tosin tansit eivät olekaan paritanssia kuten Suomessa. 12) 御 月 見 O-tsukimi = kuutamon ihailujuhla Syyskuussa ilma viilenee ja samalla selkenee, joten kuutamokin näkyy hyvin. Vanhasta ajasta lähtien uskottiin, että kuutamossa asuu kuun olennot. Tarjotaan kuutamolle motšia eli riisikakkua, hedelmiä yms. ja kaunista kuutamoa ihaillaan. 13) 七 五 三 Šitši-go-san = lasten onnen kiittäminen ja rukoileminen Marraskuun 15. päivänä viedään 5 ja 3 vuotta täyttävät pojat sekä 3 ja 7 vuotta täyttävät tytöt šintolaispyhättöön ja kiitetään heidän siihen astiset terveytensä sekä onnensa. Samalla rukoillaan suotuisan terveytensä ja onnensa jatkvan vastaisuudessakin. 14) クリスマス Kurisumasu = joulu Japanissa on vain 1 % (1 milj.) kristittyjä. Kristityt viettävät samalla tavoin joulua kuin Suomessakin. Muissa perheissä, jossa on pienet lapset, koristellaan joulukuusia, ostetaan ja syödään täytekakkua ja grillattua kanaa (kalkkunan asemesta). Pikkulapset löytävät joululahjat kuusen alta joulupäviän aamuna. 15) 忘 年 会 Bōnen-kai = japanilaiset pikkujoulujuhlat Firmoissa vietetään pikkujoulua marras- joulukuun aikana. Nimi bōnen-kai tarkoittaa kirjaimellisesti vuoden unohtamiskokoontuminen eli juodaan, syödään ja unohdetaan kuluvan vuoden (ikävät) asiat. 16) 餅 つき Motši-tsuki = riisikakkujen valmistaminen Hyvissä ajoin valmistaudutaan vuoden vaihteeseen. Aikoinaan jokaisessa perheessä marras- joulukuussa valmistettiin motšia eli riisikakkuja. Nykyisin ani harva perhe enää tekee niitä itse kotona vaan ostavat motšit supermarketista. 17) 御 歳 暮 O-seibo = vuodenvaihteen kiitoslahjat Kuten kesän o-tšūgen, ennen vuodenvaihdetta toimitetaan niille, jolle ollaan kiitollisuuden velkaa, kiitoslahjat. Tällä on varmasti kultusta edistävä vaikutus kuten o-tšūgenilla. Jalleen samoihin aikoihin maksettavat bonukset auttavat kotitalouksia. 18) 大 晦 日 Ōmisoka = vuoden viimeinen päivä Vuoden viimeinen päivä kutsutaan nimellä ōmisoka ja puolelta päivin koko Japani hiljenee ja ihmiset palavat kotiinsa perheensa luo vastaanottamaan uutta vuotta. 19) 年 越 し Tošikoši = vuoden vaihde / uuden vuoden vastaanottaminen Vuoden viimeisimpänä päivänä kokko perhe kokoontuu ja seuraa TV:sta lauluohjelmia ja raportteja, miten šintolaispyhätöissä ja buddhalaistemppeleissä vastaanotetaan uutta vuotta. Kun kello lyö 12 yöllä, syödään tošikoši-sobaa (vuoden vaihteen tattari-nuudelia). Ihmiset käyvät myös joko šintolaispyhätöissä tai buddhalaistemppeleissä. Kiitetään vanhan vuoden onnesta ja rukoillaan uuden vuoden tuovan vielä parempaa onnea. 二 年 参 り Ninen mairi = Kahden vuoden (tupla-) pyhättö-/temppelikäynti Uskotaan sen tuovan tuplasti onnea, kun menee pyhättöön tai temppeliin vanhan vuoden aikana ja tulee sieltä uuden vuoden puolella, sillä on rukoiltu kahtena vuotena peräkkäin eli tuplasti. 3) エチケットとタブー Etiketteja & Tabuita (1) 飲 酒 に 関 するエチケット Juomista koskevat etiketit - Juodaan työ-/opiskeluyhteisössä yhdessä muiden kanssa ja maksetaan vuorollaan. 割 り 勘 = warikan = Japanissakin jotkut harrastavat maksun jakaamista. Sanalla warikan tarkoitetaan joko maksun tasajakoa tai oman osuutensa maksamista. - Omaan lasiin kaataminen ei ole kohteliasta, joten pitäisi välttää. 10

11 - Pitäisi kaataa juomaa kaikille muille vuoron perään. - Kun toinen kaataa lasiisi, pitäisi nosta lasi/kuppi. (2) 食 事 に 関 するエチケット Ruokailua koskevia etiketteja Japanissa ruokailua koskevat tabut liittyvät usein kuolemaan. Ruokaillessa syömäpuikkojen kanssa pitäisi olla hyvin varovainen: - 渡 し 箸 = wataši baši = Puikoista puikkoihin ruuan antaminen on tabu ja ankarasti kielletty. Puikoista puikkoihin annetaan vainajan uurna-jäännökset hautajaisissa. Joten muulloin tämä tapa on muulloin ankarasti kielletty - 立 て 箸 = tate baši = Puikkoja ei saa laittaa pystyyn keitetyn riisin päälle. Tämä on myös tabu. Puikkojen pystyttäminen keitetyn riisin päälle kuuluu myös hautajaisiin. Muulloin se ei ole sallittu. - 猫 飯 = nekomeši = kissan ruoka = keitetyn riisin päälle miso-keiton tms. kaataminen. Ei saa kaataa keitetyn riisin päälle miso-keittoa. Tapa muistuttaa japanilaisten mielestä kissan ruoalta ja se pidetään huonona tapana. K eitetyn riisin päälle ei saa kaataa myöskään soijakastiketta. Sitä pidetään vihjailuna, että muut ruoat eivät maistu tai syötävää ei ole tarpeeksi, joten muissa perheessa vieraillessa tämä on erittäin epäkohteliasta. - Ruokaillessa aina pitäisi nostaa vasemmalla kädellä riisi-/keittokuppia. Jos syö niitä nostamatta, niin se nimitetään inu-guiksi ja pidetään huonona tapana. - Yhteisestä tarjoiluastiasta ruokaa ottaessa pitäisi käyttää yhteiset puikot. Jos käytät omat puikot, ne pitäisi kääntää nurin päin. Tämä johtuu tavallaan hygieenisesta syystä. - Sallittuja: Kupin/kulhon nostaminen ylös vasemmalla kädellä. Jollei nosteta kuppia/kulhoa, sitä pidetään huonona tapana ks. inu-gui. vrt. Koreassa kupin/kulhon nostaminen ylös ei ole sallittu, eikä Euroopassakaan. Sušin syöminen käsin on täysin sallittu. Samaten nuudelikeittojen ryystäminen on täysin sallittu. (3) 鳥 の 象 徴 Lintu symboliikka Ehkä se onkin yleismaailmallinen uskomus, mutta japanilaiset pelkäävät lintujen ikkunaan lentämistä huonona enteenä ja ylipäätään lintu-aiheisia koriste-esineita vältetään. Suomessa Oiva Toikan lasi-lintu tai Aarikan ikkunalaudassa istuva lintu pidetään arvokkaina ja suosittuina lahjaesineina, mutta japanilaiset vieroksuvat lintuaiheisia koriste-esineitä, joten tuliaisiksi niitä ei voi suositella Japaniin. Tämä kannattaa muistaa harkitessaan tuliaisia Japaniin. (4) 迷 信 = meišin = taika usko Japanilaiset ovat hyvin taikauskoisia, joten näiden tabu-asijoiden kanssa kannattaa olla hyvin varovainen. (5) 数 に 関 する 迷 信 四 = lukumagia 4 四 ši = 死 ši Japanilaiset välttelevät kaikin tavoin lukua 4. Tämä johtuu siitä, että luku 4 lausutaan kiinalaisittain ši ja sana kuolema lausutaan aivan samalla tavalla ši. (6) その 他 覚 えておくべきこと Muita muistettavia asioita - Japanilainen myöntää virheensä liiankin helposti tai pyytää anteeksi, vaikkeivat sitä myönnäkään. He eivät pidä selittelemisestä vaan pikemminkin hyväksyy moitteita. - Japanilaisessa yhteisössä ryhmän solidaarisuus on hyvin tiukka, joten vierasmaalaisilta se voi tuntua joskus yksityisyyttä loukkaavaksikin. - Kasvojen menettäminen sen sijaan on japanilaisille kestämätön asia, joten ei saa ajaa ketään seinää vasten, että hän menettäisi kasvonsa. Tämä johtuu häpeän kulttuurista. Vrt. eurooppalainen ajatus ja tapa. 参 照 (Referenssit) 1: 3. エチケットとタブー Etiketteja & Tabuita 1) Juomista koskevia etikettejä 11

12 vrt. D. Rowland s ) Ruokailua koskevia etiketteja vrt. D. Rowland s. 97 6) Muita muistettavia asioita vrt. D. Rowland s 参 照 (Referenssit) 2: 氏 家 ヴィデオ (video) : 何 もありませんが & トイレのスリッパ 話 し 合 い (keskustelu) 1: Mikä oli outo ja mikä meni pieleen? 日 本 のマナー タブー(Japanilaiset tavat & tabut) : 2. 日 本 的 集 団 主 義 Japanilainen ryhmäkeskeisyys/kollektiivisuus Japanilaisten suurin ominaisuus lienee ryhmäkeskeisyys/kollektiivisuus Japanilainen ryhmäkeskeisyys ei ole mitä tahansa kollektivismia, vaan se on erityistä ryhmäkeskeisyyttä. Ryhmät muodostuvat milloin milläkin perusteella. perusteena: etnisyys, koulu, synnyinpaikka, ikä jne. Keskustelu: Milloin, millä tavalla ja millä perusteella suomalaiset muodostavat ryhmiä? 1) どのような 点 に 表 れるか Missä se ilmenee? (1) 実 例 Konkreettisiä esimerkkejä 祭 り matsuri = juhlat 名 刺 meiši = käyntikortti 肩 書 き katagaki = titteli 判 子 hanko = leimasin 制 服 seihuku = uniformi 団 体 旅 行 dantai rjokō = ryhmämatka 写 真 (valokuvat): 祭 り 判 子 修 学 旅 行 学 校 給 食 高 校 生 の 昼 食 名 刺 名 刺 交 換 (2) 都 市 中 心 文 化 と 地 方 中 心 文 化 Kaupunkikeskeinen kulttuuri ja maaseutukeskeinen kulttuuri Japanissa on kaupunkikeskeinen kulttuuri ja Suomessa on maaseutukeskeinen kulttuuri Japani on täysin urbaanisoitunut yhteisö mutta sisimmissään ihmiset kaipaavat luontoa. Urbaanikulttuuri on massakulttuuria. esim. televisio, 源 氏 物 語 (Genjin tarinan urbaanisuus) Poikkeuksia: 能 Nō-teatteri 短 歌 & 俳 句 tanka-, haiku-runous: näissä taustana on karu luonto. Ihminen kaipaa maaseutua ja luontoa, mutta pakosta joutuu asumaan kaupungeissa. Aina keksitään kaikennäköisia ja keinotekoisia huveja. esim. Disney Land, tietokone pelit, pachinko-peli, tamagotsit yms. Suomessa yhteisön pohjana on edelleenkin maaseutu? Maaseudun kulttuuri on yksilön kulttuuri. esim. Aleksis Kiven seitsemän veljestä, Sibeliuksen musiikki yms. Puhdas luonto on vielä runsaasti jäljellä. Huvit ovat aitoja, luonnonmukaisia ja askeettisia = 禅 能 俳 句 の 精 神 (Zenin, Nōn, Haikun maailmaa). 写 真 (valokuvat):パチンコ 源 氏 物 語 vs. 能 永 平 寺 (3) 例 外 や 個 性 は 日 本 では 悪 Poikkeavuus ja yksilöllisyys on pahe Japanissa Japanissa ei katsota yksilöllisyyttä, eikä poikkeavuutta suopealla silmällä, vaan kaikkien pitäisi olla samannäköisiä ja samantapaisia, eikä saa poiketa muilta. Usein lasta pakotetaan oikeakätiseksi, ettei hän olisi poikkeavaa. esim. 制 服 seihuku = koulu uniformi Sanonnat: 12

13 出 る 釘 は 打 たれる (Deru kugiwa utareru) = Naula, joka töllöttää, lyödään. 村 八 分 (Mura hatšibu) = Hylkiminen kyläyhteisöstä oli aikoinaan raskain ja ankarin rangaistus, sillä koko perhe hyljettiin yhteisöstä, jolloin riisinviljelystä ei tullut mitään. 2) 集 団 主 義 はいかに 表 れるか Miten kollektiivisuus ilmenee? Ryhmän organisaatio on sisäisesti hyvin joustava ja orgaaninen. Ulospäin se on kiinteä ja ulkopuolisia poissulkeva. Tähän verrattuna länsimainen ryhmäorganisaatio on mekaaninen ja kankea. esim. Värtsilän laatupiiri-kokeilu 1980-l epäonnistui. Laatupiirin onnistuminen edellyttää sellaista ympäristöä, jossa työpaikka on ikään kuin perhelaitos. Tämän edellytyksenä on taas se, että työpaikka on elinikäinen. Suomeen sovellettiin laatupiiri-ajatus kirjalliseksi ideariiheksi, mutta Japanissa laatupiiri-idea on nimenomaan leppoisa juttutuokio, josta voi syntyä usein hyviäkin ideoita. 3) 集 団 主 義 はどこから Mistä se johtuu? (1) 伝 統 的 生 産 手 段 Perinteiset pääelinkeinot = 稲 作 Inasaku = riisin viljely vrt. Metsästyskulttuuri ja riisinviljelykulttuuri Perinteiset pääelinkeinot määräävät kulttuurin ominaisuuksia. Suomessa perinteinen pääelinkeino on ollut metsästys. Metsästys vaatii suurta tilaa henkeä kohden. Jokainen ihminen hoitaa kaikki asiat yksin. esim. Saamelaiset tänäkin päivänä. Tuloksena syntyy itsenäinen ja "itsepäinen" ihminen. Yhteisö jää löysästi jäseniä sitoavaksi. Ei ole koskaan syntynyt samaania ja heimopäällikköä suurempaa organisaattoria. Japanissa perinteinen pääelinkeino on ollut riisinviljely. Riisinviljely vaatii kollektiivista työvoimaa ja työn organisointia. Kehittyi pitkälle organisoitu kollektiivinen yhteisö. Pääorganisaattorina on ollut šamaani, jonka väitetään olevan keisarin suvun alkuna. Šamaanit organisoivat riisinviljelyä ja siihen liittyviä riittejä. Yksilön merkitys jää pieneksi ja ihmiset ovat toisistaan "riippuvaisia". Japanilaisen ryhmäkeskeisyyden pohjana on ennen kaikkea perinteinen pääelinkeino eli riisinviljely. Japanissa pääelinkeinona on ollut riisinviljely peräti 1900-luvun puoleen väliin asti. Varsinainen teollistuminen tapahtui vasta toisen maailman sodan jälkeen. Riisin istutuksen ja sadon korjuun aika on kriittisiä aikoja, jolloin tarvitaan runsasta työvoimaa ja nopeaa toimintaa, joten kylässä työvoiman organisoiminen ja johtaminen tulee olemaan tärkeä. Tästä kehittyi pitkälle organisoitu kollektiivinen yhteisö. Yksilön merkitys jää pieneksi ja ihmiset tulevat toisistaan "riippuvaisiksi". Toisaalta yhteisön sisällä sen jäsenten on mukavaa elää. Suomessa metsästys vaati suurta tilaa henkeä kohden. Jokainen ihminen joutuu hoitamaan kaikki asiat yksin. Tuloksena syntyy itsenäinen ja "itsepäinen" ihminen.yhteisö jää löysästi yksilöä sitoavaksi. Ei ole koskaan syntynyt šamaania ja heimopäällikköä suurempi organisaattori. (2) 人 の 多 さ Ihmisten paljous Toinen tärkeä syy japanilaisten kollektiivisuuteen on väen paljous: Japanin väkiluku on n. 125 milj. ja pinta-ala n km2, josta n. 70 % on vuoristoa. Asukastiheys on n. 338 h/km2. Suomessa Väkiluku on pieni (reilu 5 milj.). Pinta-ala on suhteellisen iso (n km2 = Japanin pinta-alasta n. 90 %). Asukastiheys on n. 15 h/km2. 13

14 Siis Japanin väkiluku on n. 25 kertainen ja aumistiheydessä n kertainen Suomeen verrattuna. Ehkä tästä johtuen japanilainen yhteisö on hyvin dynaaminen. (3) 宗 教 Uskonto Japanilaisten kollektiivisuuden taustana on myös uskonto: Uskonto vaikuttaa ihmisen ajattelutapaan ja käyttäytymiseen hyvin paljon ja sitä kautta myös myös kulttuuriin voimakkaasti. Suomessa uskonto on yksiselitteisesti kristinusko. Japanissa se ei ole yksiselitteinen, vaan on monikerroksinen. Japanilainen käsite kami ei ole Jumalaa vaan on jumalia. Se on haltija-uskoa. Siihen on kasautunut lisäksi esi-isien eli vainajien sielun palvonta. vrt. Saamelaisten seita-usko Japanilainen uskonnollinen ajatus on hyvin suvaitseva. Länsimaalaiset vitsailevat japanilaisista: "Japanilaisia kastetaan sintolaispyhätössä, vihitään kirkossa ja haudataan buddhalaiseen temppeliin." Japanilaisten vastaus länsimaalaisille: "Jos Jumala on niin hyvä ja kaikkiin pystyvä, miksi hän ei pysty rakastamaan toista?" Japanissa 4 (3) uskontoa elää tänäkin päivänä sulassa sovussa. (1) 神 道 Šintolaisuus (2) 儒 教 Kungfutsen oppi (= filosofia?) (3) 仏 教 Budhalaisuus (4) キリスト 教 Kristinusko Japanilaiseen kollektiivisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea 儒 教 Žukjō = Kungfutsen oppi. Yhtiö, koulu yms. yhteisöt ovat suureksi projisoitu perherakenne. Johtaja on ikään kuin perheen isä ja työntekijät kuin perheen lapset. Kilpailua käydään saman arvoisten ja tasoisten kesken, siis horisontaalisella tasolla. Vertikaalisella tasolla pitäisi olla lojaali. esim. Juhlien järjestäminen 祭 り matsuri = juhla Japanissa järjestetään hyvin paljon juhlia ja ne ovat karnevaali-tyyppisiä. Ne ovat perinteisiä ja hyvin pitkälle ohjelmoituja yhteisön juhlia. vrt. Suomessa juhlat ovat yleensä ydinperheen juhlia kuten joulu tai juhannus. 写 真 (kuvat): 田 植 え 稲 刈 り 写 真 (kuvat):お 宮 参 り 教 会 結 婚 式 神 前 結 婚 式 葬 式 話 し 合 い (keskustelu) 2: Voiko sallia kirkkojen vihkiä vaikka hääpari ei ole kristitty? 4) 集 団 主 義 の 個 人 の 行 動 への 影 響 Miten kollektiivisuus vaikuttaa yhteisön käyttäytymiseen? (1) 倫 理 道 徳 Etiikka ja moraali Suomessa etiikan ja moraalin pohjana on 罪 tsumi = synti. Synti tunnetaan ylempää kohtaan = vertikaalinen ja ajaton arvomaailma. Yksilö on vastuussa omasta itsestään ylempää (Jumalaa) kohtaan. Pyritään hyvän ja pahan (musta vs. vakoinen) selvittämiseen, eikä asioita jätetä puolitiehen. Laki on käytännön edellä. Yhteisön säännöt ovat tiukkoja ja jäykkiä. esim. työnkuvaus, 交 差 点 での 優 先 権 (etuajo-oikeus risteyksissä) Japanissa etiikan ja moraalin pohjana on 恥 haži = häpeä. Häpeän käsite perustuu poikkeavuuden eliminoimiseen, eikä niinkään hyvän ja pahan erotteluun. Tässä mielessä häpeän käsite on hyvin pitkälle yhdessä käyttäytymisnormin 常 識 žōšikin eli common sensen kanssa. Häpeä tunnetaan yhteisöä kohtaan = horisontaalinen ja ajallinen arvo. Lisäksi häpeäntunne ei ole ehdoton, pikemminkin joustavaa. Ts. yksilö on vastuussa yhteisöä kohtaan, eikä ylempää eli Jumalaa kohtaan. 14

15 Häpeän kääntöpuoli on maine ja kunnia eli "poikkeavan hyvä" ominaisuus ja siitä nouseva maineen ihannointi. esim. ブランド 指 向 Burando šikō = japanilaiset ovat hulluja merkkituotteiden perässä. 話 し 合 い (keskustelu) 3: Pitäisikö/saako kiittää autoilijaa, jos hän antaa tietä suojatien edessä? (2) 法 と 情 そして 融 通 現 実 主 義 Laki ja tunne-elämä sekä joustavuus ja käytäntökeskeisyys Japanissa pyritään mielummin harmonian ylläpitämiseen kuin erottelemaan hyvä ja paha tai oikea ja väärä. Tästä johtuen usein käytäntö on lain edellä ja yhteisön säännöt ovat hyvin joustavia. esim. työnkuvausta ei tunneta, 安 宅 の 関 (Atakano seki) 交 差 点 での 優 先 権 (etuajo-oikeus risteyksissä) Huom. 安 宅 の 関 (Atakano sekin) tarinassa inhimillisyys ja tunne voittaa virkavelvollisuutta tullipäällikössä 富 樫 (Togašissa). Hän rikkoo virkavelvollisuuden, mutta toimii inhimillisyyden nimessä oikein. 動 画 勧 進 帳 Kanžintšō: Katō Šūitši nimittää japanilaista yhteiskuntaa puuttuvan vastuun yhteisöksi ja kritisoi 一 億 総 懺 悔 (Itšioku sō zange) (sadan jälkeinen) Sadan miljoonan yhteisen katumuksen ajatusta, koska hänen mielestään pitäisi selvittää tiukasti kenellä oli vastuu sodasta. Hän nimittää japanilaista yhteisöä myös 責 任 不 在 社 会 Sekinin huzai šakai = vastuuttomaksi yhteisöksi ja väittää tämän johtuvan kaikkien yläpuolella olevan arvon eli Jumalan puutteesta. 話 し 合 い (keskustelu) 4: Onko laki olemassa ihmisiä varten vai ihminen lakia varten? (3) 紛 争 処 理 の 仕 方 Miten toimitaan konflikti-tilanteen kanssa? Suomessa ja Japanissa suhtautuminen konflikti-tilanteeseen eroavat: Japanissa konflikti-tilannetta yritetään jo etukäteen välttämään. Syynä: kasvojen menettäminen on pahinta kenelle tahansa japanilaisille. Konflikti-tilanteen välttämisen keinona käytetään esim. vihjailua, eikä suoraa kritiikkiä. Kuitenkin otetaan konfliktin vaaraa avoimesti esille ajoissa. Suomessa konflikti-tilanne kiristyy yleensä hyvin pitkälle. Ehkä luotetaan toisen osapuolen ymmärtämiseen ja ennen kaikkia lakiin. Yleensä ei haluta ottaa konfliktin vaaraa / itse konflikti-tilannetta avoimesti esille. Viime vaiheessa kovat kritiikit vaihdetaan ja osapuolten vihat rähähtävät sitäkin voimakkaammin. (4) 個 人 と 社 会 の 関 係 Yksilön ja yhteisön suhde - Individuaalisuus ja ryhmäkeskeisyys Suomalaisen yhteisön perustana on yksilökeskeisyys. Urheilukilpailussa suomalaiset ovat menestyneet perinteisesti yksilölajeissa paremmin. Suomessa arvostetaan yksilöä erittäin paljon. esim. hyvinvointi yhteiskunta ajatus. vastaväite: suolen kielen tilanne keskeisyys. Sukupuolten välinen tasa-arvoisuus on myös kehittyneempi verrattuna japanilaiseen yhteisöön. Japanilaisen yhteisön perustana on yhteisökeskeisyys/ryhmäkeskeisyys. Urheilukilpailussa japanilaiset menestyvät ryhmälajeissa paremmin. esim. 撫 子 (Nadešiko) Japan Japanissa arvostetaan yksilöä hyvin heikosti. esim. julkinen sosiaalihuolto on minimaalinen. Perhe, suku yms. epäviralliset ryhmät hoitavat pulassa olevia. Toisaalta tämä puolestaan tiukentaa ryhmän siteitä. Sukupuolten välinen tasa-arvoisuus on myös heikko. 写 真 (kuvat): 能 Nō: 安 宅 Ataka 歌 舞 伎 Kabuki: 勧 進 帳 Kanžintšō 撫 子 ジャパン ルイ ヴィトン ランヴァン グッチ 15

16 3. 日 本 社 会 の 根 底 にある 概 念 Japanilaisen yhteisön pohjana olevat käsitteet Kun japanilainen yhteisö on ryhmäkeskeinen yhteisö, niin millaiset ajatukset ja käsitteet ovat sen pohjana? Nyt tarkistelemme pintaa syvemmälle japanilaisen yhteisön pohjana olevia käsitteitä. 1) 常 識 (Žōšiki) Common-sense = talonpoikaisjärki? Sanan 常 識 (žōšiki) vastineeksi ehkä voi mainita englannin kielen sanaa Common sense. Ehkä suomenkielisenä vastineena tähän voi ajatella sanaa talonpoikaisjärki. Kuitenkin Suomessa käsitteet 常 識 (žōšiki) tai common-sense tuntuu hyvin vieraalta käsitteeltä. Sillä Suomessa ihmiset eivät toimi niinkään yhteisön normien mukaan, vaan pikemminkin omantunnon ja oman arvionsa mukaisesti. Diana Rowland toteaa teoksessaan Liikematkalle Japaniin näin: Taustansa samankaltaisuuden ja yhteisten tottumusten ansiosta japanilaiset ymmärtävät helposti toisiaan ilman pitkiä selityksiä. Tämän ilmiön pohjana on yhteinen konsensus, jota voisi ehkä vertailla käsitteeseen common sense. Japanissa ajatusmalli on hyvin yhtenäinen yhteisön sisällä, joten ehkä sana ajatusnormi tai käyttäytymisnormi olisi sopivampi sana kuin talonpoikaisjärki. Myös Katō Šūitši mainitsee japanilaisille ominaisesta ilmiöstä 以 心 伝 心 (Išin denšin) eli sanaton viestintä/kommunikaatio ja hän korostaa, että tällainen ilmiö onnistuu ainoastaan sisään päin lämpenevässä yhteisössä. Lisäksi Katō kommentoi, että japanilaisella sujuu kommunikaatio Intra-groop kommunikaatio erinomaisesti, mutta Inter-groop kommunikaatio erittäin huonosti. esim. Katō Šūitši mainitsee, että Japanin diplomatia on ollut kautta aikojaan aivan surkeata: se on täysin riippuvainen jostakin yhdestä ainoasta mahdista, eikä ole koskaan itsenäistä, eikä omintakeista. Käsite お 上 (okami) tarkoittaa yläpuolta tai ylempi taho.se juontuu konfutsen opista ja samurain vallanpitojärjestelmästä. esim. 水 戸 黄 門 話 し 合 い (keskustelu) 5: vrt. suomalainen herran pelko. 2) 家 と 村 Ie = koti/talo/perhe/suku ja Mura = yhteisö (1) Japanin kielessä sana ie merkitsee taloa, perhettä ja kotia. Kuitenkin sen voi kääntää suomeksi myös sanalla suku. Japanilaisille suvun jatkaminen on kaikki kaikissa. Usein länsimaiset joutuvat ihmettelemaan kun japanilainen ei millään ymmärrä sitä, että pariskunta ei toivo saavansa lapsia ts. jälkeläisiä. Japanilaiset turvautuvat 養 子 ( jōši) ottolapseen suvun jatkamista varteen, jos on pakko. Ihmisen on elettävä ennen kaikkea suvun jatkamista varten. (2) 家 (Ie) on erinäisistä ryhmä tyypistä keskeisintä ja se on kaikkien perustana oleva ryhmä. Perintöjärjestelmä yms. perustuu tähän käsitteeseen. ks. 中 根 千 枝 Nakane Chie 家 族 の 構 造 (Kazokuno kōzō) タテ 社 会 の 人 間 関 係 (Tate šakaino ningen kankei) (3) Perhe- ja sukusiteet ovat erittäin tiukkoja. esim. 見 合 い 結 婚 (miai kekkon) avioliittoja järjestetään edelleenkin. Perhe- ja sukusiteiden lujuus johtuu ensi sijaisesti siitä, että sosiaalihuolto on melkein olematon. Ihmisten on loppukädessä turvauduttava perheen ja sukulaisten apuun. Avioliitto ei ole ainoastaan nuoren parin asia, vaan se koskee vanhempiakin, koska siinä on kyse myös heidän vanhuuden päivien takeesta. (4) 村 (Mura) Japanin kielessä sana mura tarkoittaa kylää, mutta myöskin yhteisöä laajemmassa merkityksessä. Mura-käsite tunnetaan parhaiten sellaisessa yhteyksissä kuin 村 八 分 (mura hatšibu), joka tarkoittaa yhteisön ulkopuolelle hyljetyksi joutumista. 16

17 Japanilaisessa yhteisössä mielipiteiden yhtäläisyys on tärkeätä. Eriävää mielipidettä ei toivota. > oppositio ajatus rangaistaan hylkimällä yhteisöstä. = 村 八 分 (mura hatšibu) (5) 贈 答 (Zōtō) Lahjojen vaihto Ihmissiteitä vahvistetaan vaihtamalla lahjoja kaksi kertaa vuodessa. esim. 御 中 元 (O-tšūgen) kesällä 御 歳 暮 (O-seibo) talvella Lahjojen vaihto on velvollisuus ja jäykkä muodollisuus. Toisaalta tämän seurauksena Japanissa tavarat pyörivät ja kultukset nousevat. Kaksi kertaa vuodessa, sekä kesällä että talvella jaetaan ボーナス bonukset ja samoihin aikoihin ihmiset toimittavat lahjat. Siis bonuksilla kompemsoidaan lahjojen toimittamisesta johtuvat menot perhetaloudessa. Katō Šūitši nimittää tätä toimintaa monimutkaiseksi rituaalijärjestelmäksi. 写 真 (kuva): 御 中 元 3) 内 と 外 Utši = sisäpuoli & soto = ulkopuoli (1) Sanalla 内 (utši) tarkoitettiin alunperin sisäpuolta/-osaa, mutta tämä sana käytetään nykyisin puhujan/ kirjoittajan perhettä, kotia, taloa, työpaikkansa ja lopuksi jopa itseänsä. esim. Kansain (Ōsakan alueen) murteella sana utši tarkoittaa puhujaa/kirjoittajaa itseään. Toisin sanoen tätä sanaa pitäisi ymmärtää puhujan/kirjoittajan omaa sisäpiiriä merkitseväksi sanaksi. Tämän vastakohta on sana 外 / 外 部 (soto/gaibu = ulkopuoli/-osa). esim. 外 人 (gaižin = ulkopuolinen ihminen/henkilö = ulkomaalainen) Tällä tavoin japanilainen erottelee tarkoin omaan piiriin kuuluvat ja sen ulkopuolelle jäävät. Oman piirinsä sisällä hän voi rentoutua, eikä tarvitse olla täysin mallikelpoinen, pienistä virheistä ei syytetä, mutta kerran, kun menee oman piirin ulkopuolelle, niin pitää olla aina joka asiassa hyvinkin kohtelias, virallinen ja korrekti. Suomalaisille tämä japanilaisten piirre voi vaikuttaa kaksoismoraalilta. (2) Sisäänpäin lämpenevä yhteisö Onko japanilainen yhteisö sisäänpäin lämpiävä? Vastaus on "Kyllä". Ulkopuolisille ryhmät ovat hyvin eksklusiivisia. Ajattelevaisuus, huolehtivaisuus yms. on tärkeää yleensä ainoastaan ryhmän sisällä. Vaikka mitä sattuisi ulkopuolisille, se ei ole niin merkitsevä asia. Pohjana on se ajatus, että jokaisen on pärjättävä itse. Paradoksaarista kyllä, mutta juuri tämän takia muodostetaan ryhmää, jotta sen sisällä autettaisiin toisiaan. Tämän seurauksena ryhmän sisäinen lojaalisuus tiukentuu yhä. Sosiaalihuollon ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ajatuksen puute on syynä tähän. Katō Šūitši osoittaa japanilaisen yhteisön sisäänpäin lämpenemisen syyksi Japanin oven sulkemista samuraikaudella. Kaikkien alku on varmaan Japanin maantieteellinen tilanne, eli Japanin ympärrilla on joka puolella meri, ei missään ole naapuri maata. (3) Japanin kielen vaikutus 内 (utši) >< 外 (soto) erotteluun Ehkä tämä ajatus tuntuu aluksi oudolta, mutta niiden välillä on selvää yhteyttä: Japanin kielen lause rakentuu kahdesta vaiheesta: puheenaihe eli määrite sekä predikaatti eli ydin osasta/asiasta. Japanin kielessä puheenaihe rajataan heti alkuun, mihin asti seuraavassa vaiheessa kerrottava asia koskee ja mistä alkaa siihen kuulumaton, siis tehdään ensin selväksi, mihin asti on in ja mitkä asiat jätetään pois ulkopuolelle koskemattomaksi. Toiseksi mainittakoon se seikka, että japanin kielessä kohteliaisuussäännöt ovat hyvin tärkeitä. Kun tässä kielessä vältellään persoonapronominien käyttöä mahdollisimman paljon, tekijää arvioidaan ilmaisun kohteliaisuuserojen perusteella. Tämä vuorostaan edistää kunnioitettavan (ulkopuolinen) ja tuttavallisen (sisäpuolinen) erottelua. 絵 (kuva): 象 は 鼻 が 長 い (4) 日 本 社 会 の 排 他 性 Japanilaisen yhteisön exclusiivisuus 17

18 内 (utši) >< 外 (soto) erottelua seuraa luonnollisesti ulkopuolisten hylkiminen eli exclusiivisyys. esim. Japanin korealaisten asema (Korean miehitys ) (5) 外 人 (gaižin) Ulkomaalaisen asema Japanissa Sana ulkomaalainen on virallisesti 外 国 人 (gaikokužin = ulkomaalainen), mutta heitä yleensä kutsutaan nimellä 外 人 (gaižin = ulkolainen). Nimitys on yhtä loukkaavaa kuin suomen kielessäkin. Japanilainen yhteisö on hyvin exclusiivinen. Yksilö on ja hänen tuleekin olla aina yhteisön osa. Kuitenkin työvoiman ja maaseudun emäntien puute pakottavatkin nykyisib ottamaan vastaan imigrantteja mm. Aasian maista tai 3:nen tai 4:nen sukupolvem paluumuuttajia Braziliasta. Perinteisesti Japanissa on ongelmia imigranttien kanssa Korean miehityksen ajoilta asti. Nykyisen huonon taloudellisen tilanteen seurauksena imigranttit menettivät ensimmäisinä työpaikkaansa ja monet ovat joutuneet poistumaan Japanista. Japanin valtio on hyvin epädemokraattinen ja jopa ihmisoikeutta loukkaava. esim. Japanin korealaisten asema ja sormenjälkien ottaminen turisteilta. Kuitenkin henkilökohtaisesti japanilaiset ovat hyvin ystävällisiä ulkomaalaisia kohtaan, varsinkin valko-ihoisia kohtaan. Paradoksaarista kyllä, mutta japanilaisten eksklusiivisuuden parhaimpina esimerkkeina voidaan pitää sodan jälkeisen Šōwan nousukauden sankarit: 力 道 山 Rikidōzan, 王 貞 治 Ō Sadaharu, 大 鵬 幸 喜 Taihō Kōki ja 小 錦 Konišiki. He olivat kaikki jollain tavalla ulkomaalaisia, jonka takia he eivät ehkä päässeet ihan huipulle asti. (ks. 2-11) 写 真 (kuvat): 力 道 山 長 嶋 茂 雄 王 貞 治 大 鵬 幸 喜 小 錦 4) 義 理 と 人 情 (Giri & Ninžō) Velvollisuus ja Inhmillisyys 義 理 (giri) eli velvollisuuden tunne sääntelee usein japanilaisten käyttäytymistä. Katō Šūitši määrittelee 義 理 giri-käsitettä ulkoiseksi muodollisuudeksi ja monimutkaiseksi rituaaliseksi säännöksi. Lisäksi hän selittää giria: yhteisöllisten sanktioiden uhalla pakotettujen järjestysten kokonaisuudeksi. Katō myöntää, että tämä on samuraiden moraalisäännöstö. 義 理 giri-käsitteen pohjana on vahvasti velvollisuuden ja lojaalisuuden käsitys. Lisäksi siinä on kiitollisuuden velan käsite. Kun toinen on tehnyt minun hyväksi jotakin, minunkin pitäisi maksaa samalla mitalla hänelle takaisin. => reciprociteetti-idea on Japanissa hyvin vahvaa. esim. 赤 穂 浪 士 Akōn 47 isännätöntä samuraita. 写 真 (kuvat): 忠 臣 蔵 Ylpeys omasta itsestänsä on myös 義 理 giri-käsitteen pohjana. Vastakohtana on 恥 häpeä. 義 理 giri on miehinen arvo. Kun ylpeys ja maine on loukattu ja mies on joutunut häpeän tilaan, silloin hän tekee mielummin 切 腹 seppukua kuin joutuisi häpeän tilanteeseen. Sillä tavalla hän yrittää pelastaa omaa maineensa. esim. 三 島 由 紀 夫 Mišima Jukio 写 真 (kuvat): 三 島 由 紀 夫 人 情 (ninžō) on vasta painona tähän. Nämä käsitteet ovat toisiansa täydentävää vastaparia. 人 情 (ninžō) -käsitteellä tarkoitetaan inhmillisyyttä ja sympatiaa. Se on naisellinen arvo. Katō Šūitšin mukaan 人 情 ninžō käsite on: ulkoisilta säännöilta vapaana olevat yksityiset tunteet, jotka on arvostettu kaupunkilaisten eli tavallisten kansalaisten parissa samurai-aikana. Nämä vastakkaiset käsitteet ovat syntyneet ja kehittyneet juuri Tokugawan kaudella eli samurai-kaudella 1600-luvulla. Nämä vastakkain olevat arvokäsitteiden suosiot jakautuivat maantieteellisesti kahtia: Samurai-kaudella Itäisessä Japanissa, siis Edon (Tokion) puolella 義 理 giri-käsittä arvostettiin 18

19 enemmän ja se heijastuu 荒 事 aragoto ohjelmien suosimisena 歌 舞 伎 kabuki-teatterissa. 荒 事 aragoto on sellaiset ohjelmat, jossa näytetään mm. samuraiden urheutta taistelussa. Samanaikaisesti Läntisessä Japanissa, siis Ōsakan puolella 人 情 (ninžō) -käsittä arvostettiin enemmän, joka heijastuu 和 事 wagoto ohjelmien suosimisena 浄 瑠 璃 žōruri-nukketeatterissa. 和 事 wagoto on sellaiset ohjelmat, jossa käsitellään mm. rakkauden ongelmia. Kun nämä kaksi vastakkaista arvoa törmäävät, niin tapahtuu tragedia: 心 中 šinžū = kaksoisitsemurha on tyypillistä 浄 瑠 璃 の 世 界 Žōrurin maailmassa. 写 真 (kuvat): 文 楽 曽 根 崎 心 中 Bunraku Sonezaki šinžū: 動 画 : 勧 進 帳 Kanžintšō: 鳴 神 Narukami: 話 し 合 い (keskustelu) 6: Miten koet velvollisuuden ja tunne-elämän Suomessa? 5) 本 音 と 建 前 (Honne to tatemae) Todellisuus ja normi Sanonta 本 音 と 建 前 (honne to tatemae) on hyvin tunnettu ja erittäin usein käytetty sanonta japanilaisesta tapakulttuurista puhuttaessa. Kuitenkin sen kääntäminen muille kielille on hyvin hankalaa: Todellinen ääni ja fasadi, Tosi tilanne ja tavoite, Käytäntö ja ideaali, Totuus ja normi jne. Sanalla 本 音 (honne) tarkoitetaan totuutta tai todellista tilannetta. Sanalla 建 前 tatemae tarkoitetaan asian oikea laita, eli sitä miten pitäisi olla, siis normia. Missä tahansa kulttuurissa todellisuuden ja normin/ideaalitilan välillä on ero, joka on täysin luonnollinen asia. Kuitenkin väitetään, että japanilaisessa kulttuurissa todellisuuden ja normin välinen kuilu on paljon syvempi kuin missään muussa kulttuurissa. Tämä piirre johtuu ensinnäkin 恥 (haži) häpeän-kulttuurista: ihmisella on kova tarve näyttää, että hänellä on kaikki hyvin, vaikkei olisikaan niin todellisuudessa. Kuitenkin näen tässäkin asiassa alueellisia eroja Japanin sisälläkin: Tämä tuntuu olevan ominaista Tokiolaiselle eli itäiselle kulttuurille, jossa on vahva kulttuuri jäänne samuraiden kulttuursta. Sen sijaan todellisuuden ja normin välinen ero ei tunnu niinkään isolta länsijapanilaisen kulttuurin kohdalla, jossa on vahvasti kauppiaskulttuurin perinne, joka pohjautuu käytännöllisyyteen. Eli tämänkin kulttuurin ominaispiirteen juuret ovat Edo-kauden samurai kulttuurissa: 侍 文 化 samurai bunka = samurai kulttuurin perintö: 武 士 は 食 わねど 高 楊 枝 Bušiwa kuwanedo taka jōži = Vaikka samurai ei olisikaan syönyt, suussaan on korkea hammastikku. Tässä mielessä 建 前 (tatemae) on pikemminkin fasadi, tai ulkonäkö. Japanissa usein toimitaan lain/moraalin/järjen vastaisesti ja rikkomusten oikeuttamiseksi esitetään seuraavanlainen ajatus: 建 前 は 建 前 本 音 は 本 音 (Tatemaewa tatemae, honnewa honne) = Normi on normi, ja fakta on fakta. = Normin mukaan olisi pitänyt toimia näin, mutta todellinen tilanne on niin. Tässä näkyy liiallista joustavuutta lain/moraalin/järjen edessä. Tätä kautta pääsee helposti seuraavaan käsitteeseen, 甘 え (riippuvuuteen/epäitsenäisyyteen). esim. 捕 鯨 Hogei = valaanpyynti tutkimus -tarkoitukseen. 話 し 合 い (keskustelu) 7: Kumpi on raaempi valaanpyynti vai turkistarhaus? 6) 甘 え (Amae) Riippuvuus/Epäitsenäisyys Japanilainen kulttuuri on hyvin joustava ja sopeutuvainen. Edellä faktan ja normin yhteydessä katsottiin, että Japanissa usein todellisuutta kaunistellaan ja jopa sitä peitellaan. Joskus se menee liian pitkälle. esim. 福 島 原 発 事 故 Hukušiman ydinvoimalan onnettomuus. Tämä johtuu japanilaisten joustavuudesta. 19

20 Joustavuus sinänsä ei ole paha asia, mutta usein se menee liian pitkälle. Tämä joustavuus kasvattaa ihmisissa liiallista luottamusta siihen, miten pitkälle yhteiskunta antaa periksi. Japanissa lapsia hoivataan hyvin pitkään ja tämän takia ihmisten riippuvuus vanhemmista ihmista tai ylemmästä tahosta kasvaa kovasti. 甘 え (amae = riippuvuus/epäitsenäisyys) on alun perin sellainen käsite, että lapset tekee rikkomuksia tietäen tahtoen ja luottaen siihen, etttä vanhemmat antavat periksi ja sallii sen. Kuitenkin tähän tottuneena japanilainen kokeilee ympäristön sietokykyä aikuisenakin, jolloin yhteiskunta on häntä vastassa. Tähän vaikuttanee japanilaisten uskontokin: Sekä šintolaisuus että budhalaisuuskin ovat hyvin suvaitsevaisia uskontoja. Lisäksi ihminen ei ole vastuussa itsestään korkeamman edessä, vaan hän on vastuussa yhteisön eli häntä ympäröivien ihmisten edessä, jolta saa helpommin anteeksi vaikka toimisikin väärin. Yhteisö on homogeeninen, lempeä ja jäseniään hoivaava. Japanissa yhteisö on ikään kuin lasta hoivaavat vanhemmat. esim. おんぶ ombu = lapsen kantaminen repussa. Sana Skinship 写 真 (kuvat):おんぶ 7) 競 争 社 会 Kjōsō šakai = kilpailuyhteiskunta Kuitenkin kollektiivinen yhteiskunta on toisaalta myös kilpailuyhteiskuntaa sen sisällä. Väen paljous sinänsä jo luonnollisesti synnyttää kilpailua. Katō Šūitši nimittää japanilaista yhteiskuntaa kilpailevaksi kollektivismiksi. Hän sanoo osuvasti: Yhteisön sisällä on kova kilpailu, kuitenkin yhteisönä se on kollektiivinen. Hän korostaa myös japanilaisen kulttuurin tämänhetkisyyttä: Tässä ja nyt tendenssiä. Vanhoja asioita ei kaivella, esim. sotamuistoja. Katō korostaa myös japanilaisten omalaatuista symbolijärjestelmää, siis arvojärjestelmän erikoisuutta. ks. 3) 内 と 外 Utši to soto & 5-2) 躾 と 教 育 Šitsuke to kjōiku. Katō nimittää japanilaista kilpailuryhmiä tavoitteeseen pyrkiviksi kilpailuryhmiksi ja kertoo, että sen ominaisuudet ovat aktiivisuus ja hyökkäävyys. 塾 Žuku 予 備 校 Jobikō = preppauskoulut Alun perin preppauskouluja perustettiin yliopiston pääsykokeita varten, mutta nykyisin pahimmassatapauksessa pikkulapsia valmennetaan lastentarhaan. 受 験 地 獄 Žuken žigoku = pääsykoe helvetti Kun Japanissa on runsaasti ihmisiä ja kilpailu on kova, jokaisessa vaiheessa pitäisi päästä pääsykokeesta läpi. Tätä alettiin kutsua pääsykoe helvetiksi. 大 学 のランキング = Yliopistojen rankingit Japanissa yliopistojen välillä on selvät rankingit: 国 立 大 学 entiset valtiolliset: 1. 東 大 Tokio 2. 京 都 Kioto 3. 東 北 Tōhoku 4. 北 大 Hokkaidō 私 立 大 学 : 早 稲 田 (Waseda) 慶 応 (Keiō) jne. Työhön pyrkiessä kandidaatin erikoisala ja mitä yliopistossa on tehnyt eivät vaikuta niinkään paljon. Vaan katsotaan mistä yliopistosta ko. ihminen on valmistunut. esim. Kirjallisuutta opiskellut voi saada kutsun työhaastatteluun autoyhtiön myyntiosastoon. 写 真 (kuvat): 塾 予 備 校 先 輩 後 輩 同 僚 先 輩 Sempai = seniori 後 輩 Kōhai = juniori 同 期 生 Dōkisei = Saman luokan/vuoden opiskelija/työntekijä = luokkakaverit 同 僚 Dōrjō = samanikäiset kolleegat Japanilaisessa yhteisössä koulut, yliopistot yms. laitosten ympärille syntyy aina vahvat siteet ja ihmiset auttavat toisiaan myös vain siitä hyvästä, että joku on saman laitoksen kasvatti tai työntekijä kuin itse. Sanat 先 輩 Sempai 後 輩 Kōhai 同 僚 Dōrjō tarkoittavat kaikki samassa laitoksessa 20

21 työskenteleviä/työskennelleitä. Sanojen 同 期 生 Dōkisei ja 同 僚 Dōrjō kohdalla samanikäisyydessä ei ole kyse syntymäaijasta vaan laitokseen tuloaika on kyseessä. Yleensä 先 輩 seniori antaa kaikennäköiset avut tai jopa hoivaa 後 輩 junioria. Avunanto tapahtuu esim. työhönoton tai työtilausten yhteydessä. Tämäkin vahvistaa Japanilaisen yhteisön sisään päin lämpeneväisyyttä ja siteiden tärkeyttä, siis ulkopuolisten tulee olemaan yhä vaikeammaksi murtaa tätä verkostoa. Lisäksi 同 僚 Dōrjō = samanikäisten kolleegojen siteet ovat todella vahvoja, että tuskin muut kuin itse japanilaiset pystyisivät ymmärtämään, miksi ja miten opinahjo voisi merkitä niin paljon japanilaisille. 学 閥 Gakubatsu = koulukliikki Kun sama opinahjo tai työpaikka sitoo ihmisiä keskenänsä, koulujen välinen kilpailu kovenee. 東 大 (Tokion yliopisto) ja 京 大 (Kioton yliopisto), joista kumpikin on entiset valtiolliset yliopistot, kilpailevat kovasti keskenään Japanin parhaimman yliopiston tittelistä. Yksityisten yliopistojen puolella kaksi maineikkaimmat yliopistot 早 稲 田 (Waseda) ja 慶 応 (Keiō) kilpailevat myös verisesti ja ovat melkein tasoissa. Terve kilpailu on ihan hyvä asia, mutta se voi mennä liian pitkälle: virastoissa voi olla joskus koulukliikki. Yksityiset yrityksetkin kilpailevat kovasti: esim. トヨタ Toyota(カイゼン Kaizen = parannus)vs. 日 産 Nissan tai ホンダ Honda 写 真 (kuvat): 早 慶 戦 8) 評 判 とイメージ そして そして 恥 Hjōban = maine, imēži = imago ja Haži = häpeä Suomessa maine tai imago on hyvin merkityksetön/vähäpätöinen asia. esim. kansan idoleja on aika vähän. Onko jokainen tyytyväinen oman itsensä merkityksestä ja arvostuksesta? Ehkä ei sittenkään ole näin, vaan pikemminkin se johtuu väkiluvun pienuudesta. Suomalaiset ovat hyvin realistisia, eivätkä seuraa turhia illuusioita. Japanissa maineella ja imagolla on hyvin tärkeä merkitys. Väkiluku on hyvin suuri ja kilpailu on erittäin kova. Huipulle nouseminen on erittäin vaikea. Monien kohdalla se on mahdoton tehtävä. Juuri tämän takia kansa tarvitsee idoleja/sankareita unelmiensa sijaistoteuttajina. Idolit/sankarit ovat kansan unelmia, jollaisiksi tavallisen ihmisen on mahdotonta nousta itse. Japanilaiset ovat romanttisia unelmoijia, jotka haluavat elää unelmissa ja illuusioissa. Jos kuuntelee mollipitoisia japanilaisia vanhoja iskelmiä, tämän ymmärtäisi heti. esim. 演 歌 enka 9) マスメディアの 功 罪 Massamedian hyöty ja haitta Maine on häpeän kääntöpuoli. Tähän vaikuttaa massamedia hyvin vahvasti ja siinä on sekä hyötyä että haittaa. Ryhmäkeskeisyys nivoutuu näihin kahteen vastakkaisiin käsitteisiin, maineeseen ja häpeään. Häpeän käsite perustuu pikemminkin poikkeavuuden eliminoimiseen kuin hyvän ja pahan erotteluun tai tuomitsemiseen. Häpeän kääntöpuoli on "poikkeavan hyvä" ominaisuus. Siitä nousee maine. Nykyisin journalismi mm. TV ja aikakauslehdet luovat maineita ja idoleja tietäen tahtoen, eli massamedia luo ja muokkaa idoleja/sankareita. Ne muokkaavat myös yleisiä mielipiteitä. On moni, joka syyttää sanomalehtejä toisen maailmansodan lietsomisesta. (1) Positiivisessa mielessä journalismi toimii yhteisön moraalin ja turvallisuuden ylläpitäjänä. esim. Journalismi on varoittanut ensimmäisenä ääri-uskonlahkon vaaroista. オウム 真 理 教 事 件 Ōmu korkeimman totuuden lohkon tapaus 1995 麻 原 彰 晃 Asahara Šōkō 写 真 (kuvat): 麻 原 彰 晃 21

22 (2) Negatiivisena puolena ne eivät kaihda yksilönoikeuden ja ihmisoikeuden loukkaamistakaan. Japanissa media paljastaa epäiltyä ennen kuin heidät pidätetään. Tätä suomalaissyntyinen entinen parlamentaarikko 丸 呈 弦 念 (Marutei Tsurunen) ihmetteli myös, koska se on ilmiselvästi ihmisoikeuden loukkaamista. esim. 片 桐 機 長 事 件 (JAL:in lentokapteeni Katagirin tapaus) v Lentokapteeni Katagiri ohjasi JAL:in konetta mereen perämiehen estämisyrityksistä huolimatta. Tuloksena 24 ihmistä kuoli ja 149 loukkaantui. Media julkaisi heti kapteenin nimeä valokuvineen. Heti tämän jälkeen lääkäri ilmoitti antaneensa kapteeni Katagirille lentokiellon psykiatrisesta syystä jo ennen tätä onnettomuutta. Tästä huolimatta lentoyhtiö pakotti häntä lentämään. 写 真 (kuvat):jal:in DC-8 Ihmisoikeuden loukkaus on pahinta väkivaltaa, johon journalismi voi syyllistyä. 話 し 合 い (keskustelu) 8: Miten opiskelijat kokevat suomalaista mediaa? Vrt. Suomessakin alkaa olla samanlaiset piirteet: Jokelan ja Kauhajoen kouluampumis tapahtumista mediaa syytetään niiden toimintatavoista. Ihmisoikeuden loukkaus on todella massakulttuurin häpeän pilkku. Japanissa huono maine voi tuhota koko suvunkin kohtalon kuten tämän kapteenin kohdalla. 宣 伝 eli mainostaminen: Japanissa mainoskampanjan yhteydessä pyörii journalismin valtava koneisto. Tuotteiden menekki on pitkälti kiinni mainoskampanjasta ja ennen kaikkea siihen satsattavasta pääomasta. Japani on todella maineen ja imagon yhteisö. Mainetta ja imagoa journalismi luo ja muokkaa oman halunsa mukaan. 歌 手 Kašu = Iskelmätähdet ovat myös useimmiten tuotteita, jotka journalismin koneisto myy ja myös tuhoaa. Myyntimenestykset ja sankarit eivät synny itsestään, vaan massamedia luo ne. Tuotteen laatu ei ole niinkään tärkeää, vaan tuotteen imago on kaikki kaikissa. esim. 東 郷 ビール & ティモテー シャンプー Tōgō olut ja Timotei shampoo 80-luvun puolivälissä. 写 真 (kuvat): 東 郷 ビール Maineen ja imagon nurja puoli on käsite 恥 Haži = häpeä. Samuraille häpeän tilaan joutuminen oli kaikista pahin asia. Nykyisinkin japanilaiselle pahinta ja sietämätöntä on kasvojen menetys. 切 腹 seppukulla korjattiin häpeällistä tilaa ja samurain arvo ja imago palautettiin. esim. 赤 穂 浪 士 Akō rōši = Akōn 47 isännätöntä samuraita 三 島 由 紀 夫 Mišima Jukio 写 真 (kuvat): 赤 穂 浪 士 三 島 由 紀 夫 10) 英 雄 像 Sankarin kuva Japani on täynnä idoleja/sankareita. Niitä luotiin toisen maailman sodan jälkeen jatkuvasti ja luodaan tänäkin päivänä, joskaan ei niin ahkerasti enää. (1) Tappio toisessa maailman sodassa ja sodan jälkeiset pulavuodet olivat ennen näkemättömiä ja kokemattomia aikoja japanilaisille ja todella ankaraa ja raskasta kokemusta. Juuri sen takia kanssa lohdutusta idoliunelmista. Lohdutukseksi tarvittiin kansallisia sankareita. Tätä tarvetta tyydytti parhaiten ammattipainija 力 道 山 Rikidōzan, jonka menestystarina sumō-painin puolella katkesi korealaissukujuuren takia. Ammattipainin puolella sitä vastoin hänestä tuli Japanin nousukauden ehdoton sankari ja symboli. Idolit/sankarit olivat erittäin tärkeitä Japanin taloudellisen nousukauden aikana. He näyttivät tietä: Kun olet yhtä ahkeraa kuin he, niin pääset sinäkin ylös kuten hekin. esim. 力 道 山 光 浩 Rikidōzan Mitsuhiro = ammatti painija 長 嶋 茂 雄 Nagašima Šigeo 王 貞 治 Ō Sadaharu = baseball pelaajat 22

23 ジャイアンツ Giants = ammatti baseball joukkue 大 鵬 Taihō = sumō painija 写 真 (kuvat): 力 道 山 長 嶋 茂 雄 王 貞 治 大 鵬 幸 喜 忠 犬 ハチ 公 参 照 : 美 空 ひばり Misora Hibari: 悲 しい 酒 場 悲 しい 酒 場 悲 しし 酒 古 古 古 古.mp4 (2) 狐 のイメージ Kitsuneno imēži = Ketun imago Suomessa kettu on viisas eläin ja eräänlainen sankari eläinkunnassa. Japanissa kettua pidetään yleensä petkuttajana ja iljettävänä pahantekijänä. poikkeustapaus: 稲 荷 神 社 Inari žinža = Inari pyhättö 写 真 (kuvat): 伏 見 神 社 Hušimin pyhättö (3) コメディー 映 画 に 映 し 出 された 英 雄 像 Sankari-kuva, joka heijastuu komediaelokuvaan: Nämä erot heijastuvat parhaiten kansansankarien (antisankarien) kuvassa: vrt. Uuno Turhapuro >< 車 寅 次 郎 (Kuruma Toražirō = Tora-san) Oveluus on suomalaisittain hyvä asia kuten ketussa tai Uuno Turhapurossa. Lojaalisuus on japanilaisille kaikki kaikissa kuten Tora-san elokuvassa. 写 真 (kuvat): 寅 さん Tora-san vs. Uuno Turhapuro 話 し 合 い (keskustelu) 9: - Miltä kuulosti japanilainen enka? - Millainen on ketun imago opiskelijoilla? - Suomalainen sankarin kuva? Ketkä ovat suomalaisia sankareita? Sibelius? Nurumi? Kekkonen? Viren? Nykänen? Masayardsin Saarikangas? Nokian Ollila? jne. 11) 経 験 主 義 Kokemuskeskeisyys Japanissa arvostetaan edelleenkin kokemusta, kun Suomessa akateemiset tutkinnot ovat korostetusti arvossa. Tämän taustana lienee mm. Kunfutsen oppi. esim. sana 先 生 (sensei) = opettaja/mestari = aiemmin syntynyt, edellä elänyt. Lisäksi Japanissa historian paine vaikuttaa tähän: Monilla taiteen alalla ei hevin sallita kokeiluja, vaan pitäisi opetella pelkästään perus taitoja hyvin pitkälle ja vasta kokemusten kartuttuaan tarpeeksi saa kokeilla uutta. vrt. Tähän verrattuna tuntuu siltä, että Suomessa taiteilijat kokeilevat mitä tahansa ilman kokemusta ja perustaitojakin. vrt. venäläiset teatteri- ja tanssitaide. Lisäksi tuntuu siltä, että Suomessa akateemiset tutkinnot ja ns. pätevyydet arvostetaan huomattavastienemmän kuin Japanissa. Japanissa II maailman sodan jälkeisen taloudellisen nousukauden sankareista monet olivat kantapään kautta oppineita ihmisiä ilman minkäänlaista koulutusta. esim. 松 下 幸 之 助 Matsušita Kōnosuke = Nationalin perustaja johtaja 本 田 宗 一 郎 Honda Sōitširō = Hondan perustaja johtaja Nykyisin Japanissakin näiden sankarien aika näyttää olevan ohi, silti ihmisten käytännön kokemus, kekseliäisyys, ahkeruus arvostetaan huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Lisäksi Japanissa perinteisesti johtajaa kasvatetaan yhtiön sisällä, eikä oteta suoraan koulun penkistä, eikä muilta yhtiöiltä. Näin johtajiltakin vaaditaan lojaalisuutta omaa yhtiötä kohtaan. 写 真 (kuvat): 松 下 幸 之 助 本 田 宗 一 郎 12) 帰 納 法 と 演 繹 法 Induktiivisuus ja deduktiivisuus Japanilaiset ovat tyypillisesti induktiivista kansaa. esim. 80-luvun alun japanilaisen paperin näyttelyn rakentaminen taideteollisuus museon (nykyisen Design museon) japanilaisen paperin näyttelyssä. 23

Tapakulttuuria yleisesti 1) 衣 い Pukeutuminen 帯 おび japanilaistyylisen vaatteen vyö 下 駄 げた geta (japanil. Puukengät) サンダル

Tapakulttuuria yleisesti 1) 衣 い Pukeutuminen 帯 おび japanilaistyylisen vaatteen vyö 下 駄 げた geta (japanil. Puukengät) サンダル 単 語 たんご Suomennos 0 ヴィデオ Videosta 胡 坐 あぐら jalat ristissä istuminen 神 棚 かみだな jumalten alttari くずし jalat sivussa istuminen 焼 香 しょうこう suitsutus 正 座 せいざ oikea istumistapa, jalkojen päällä istuminen 立 て 箸 たてばし

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-japani

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-japani Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. おめでとうござい 末 永 くお 幸 せに Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne おめでとうございどう ぞお

Lisätiedot

Celia Jones, TZ Motors, Celia 47 JonesHerbert Street, Floreat, Perth WA Herbert Street Floreat Perth WA 6018 Osoitteen ulkoasu Australiassa: o

Celia Jones, TZ Motors, Celia 47 JonesHerbert Street, Floreat, Perth WA Herbert Street Floreat Perth WA 6018 Osoitteen ulkoasu Australiassa: o - Osoite 123-1234 東京都渋谷区代々木 1234 佐藤太郎様 Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Matti Meikäläinen Puistokatu 17 A 01234 Helsinki Finland Jeremy Rhodes, 212

Lisätiedot

日 本 語 五. Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura

日 本 語 五. Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 日 本 語 五 Nihongo 5 LC 3355 2016 秋 編 著 : 大 倉 純 一 郎 Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 目 次 Sisällysluettelo 目 次 Sisällysluettelo s. 1 第 二 十 一 課 (Luku 21): ユッシ 君 の 日 本 旅 行 s. 2 第 二 十 二 課 (Luku 22):

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä. Englanti

Matkustaminen Yleistä. Englanti - Olennaiset Can you help me, please? 助けていただけますか? Avun pyytäminen Do you speak English? 英語を話せますか? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Do you speak _[language]_? _ を話せますか? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä. Japani

Matkustaminen Yleistä. Japani - Olennaiset 助けていただけますか? Vous pouvez m'aider, s'il vous plaît? Avun pyytäminen 英語を話せますか? Parlez-vous anglais? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia _ を話せますか? Parlez-vous _[langue]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä. Japani

Matkustaminen Yleistä. Japani - Olennaiset 助けていただけますか? Avun pyytäminen Können Sie mir bitte helfen? 英語を話せますか? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Sprechen Sie Englisch? _ を話せますか? Sprechen Sie _[Sprache]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä. Saksa

Matkustaminen Yleistä. Saksa - Olennaiset Können Sie mir bitte helfen? 助けていただけますか? Avun pyytäminen Sprechen Sie Englisch? 英語を話せますか? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Sprechen Sie _[Sprache]_? _ を話せますか? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

ビジネス 場 面 での 日 本 語. Japania liike-elämän tilanteisiin. 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset. Hiraganan ja Katakanan. rakenne ja ääntäminen.

ビジネス 場 面 での 日 本 語. Japania liike-elämän tilanteisiin. 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset. Hiraganan ja Katakanan. rakenne ja ääntäminen. ビジネス 場 面 での 日 本 語 Japania liike-elämän tilanteisiin 仮 名 と 発 音 Japanin tavuaakkoset Hiraganan ja Katakanan rakenne ja ääntäminen Virpi Serita Tekijänoikeudet Paino Kustantaja Virpi Serita HSE Print HKKK

Lisätiedot

第二課 (Luku 2) : がくせいがいる

第二課 (Luku 2) : がくせいがいる 第二課 (Luku 2) : がくせいがいる Tässä kappaleessa opetellaan olemassaolon olla-verbejä いる & ある. 例文 (Esimerkkilauseet) 1: ミアさんがいる Olemassaolon olla-verbi いる. Käytetään itsestään liikkuvien kohdalla.. ミアさんがいる イスモくんがいる

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1)

フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1) 山 口 県 立 大 学 学 術 情 報 第 7 号 国 際 文 化 学 部 紀 要 通 巻 第 20 号 2014 年 3 月 フィンランド 語 中 級 教 材 作 成 の 試 み(1) A Finnish Textbook for Intermediate Learners (1) 渡 辺 克 義 WATANABE Katsuyoshi はじめに わが 国 におけるフィンランド 語 学 習 書 は

Lisätiedot

JA PA NIN TA PAKULTTUURI ねん

JA PA NIN TA PAKULTTUURI ねん JA PA NIN TA PAKULTTUURI にほん ぶんか しゅうかん ねん 日 本 の 文 化 と 習 慣 2014 年 Aika: ma & to klo 16.30 19.00; 10.2., 13.2., 17.2., 20.2. (yht. 12 h) Paikka: Oulun yliopisto, HU108 Luennoitsija: Junko Sopo Junko Sopo

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

SUOMI - JAPANI. hermo hioa hoitaa hoitoaika hoitoon tulosyy huolellisesti huoltaja huomata

SUOMI - JAPANI. hermo hioa hoitaa hoitoaika hoitoon tulosyy huolellisesti huoltaja huomata SUOMI - JAPANI ajanvaraus alaleuka allerginen alue arka asento ateria diagnoosi edetä (tauti pahenee) ehkäistä eliminoida/poistaa elintarvikeväri (plakkiväri) epämukava erikoishammaslääkäri eroosio, hampaan

Lisätiedot

...metroasema?... 地下鉄駅?...turisti-info?... 観光案内所?...käteisautomaatti?..ATM/ 現金取扱機? Missä päin on? まではどの道順を行けばいいですか? Reittiohjeiden kysyminen tiettyyn

...metroasema?... 地下鉄駅?...turisti-info?... 観光案内所?...käteisautomaatti?..ATM/ 現金取扱機? Missä päin on? まではどの道順を行けばいいですか? Reittiohjeiden kysyminen tiettyyn - Sijainti Olen eksyksissä. Et tiedä missä olet. 道に迷いました Voisitko näyttää kartalta missä sen on? どこなのか地図で示してもらえますか? Tietyn sijainnin kysymistä kartalta Mistä täällä on? はどこですか? Tietyn rakennuksen / n sijainnin

Lisätiedot

Japanin alkeet. Copyright Riku Eskelinen, 2007. Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co.

Japanin alkeet. Copyright Riku Eskelinen, 2007. Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co. Japanin alkeet Copyright Riku Eskelinen, 2007 Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co.jp Japanin alkeet, RE2007 Sivu 1 Sisällysluettelo Tervehdykset......2

Lisätiedot

しょうか 商 科 kaupanala s 17 しょうかい 紹 介 esittely s 17 しょうかいする 紹 介 する esitellä v 17 しょうかだいがく 商 科 大 学 kauppakorkeakoulu s 17 しょうゆ 醤 油 soija-kastike s 17 しれる

しょうか 商 科 kaupanala s 17 しょうかい 紹 介 esittely s 17 しょうかいする 紹 介 する esitellä v 17 しょうかだいがく 商 科 大 学 kauppakorkeakoulu s 17 しょうゆ 醤 油 soija-kastike s 17 しれる Sana hiraganalla Sana kanjillä Käännös あかちゃん 赤 ちゃん vauva s 17 あそび 遊 び leikki s 17 あたたまる 温 まる lämmetä v 17 あらそい 争 い taistelu, tappelu s 17 イーッタラ Iittala adv 17 いそがしさ 忙 しさ kiireisyys s 17 いちばん 一 番 nr. 1,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr -

Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr - Kolmas luento Junko Sopo 2014 Oulun yliopisto Japani-opinnot Japanin ruokakulttuurin historia Jomon-kausi (14 000 300 ekr) Yayoi-kausi (300 ekr - 250) Riisi saapui Japaniin Kofun-kausi (v. 250 592) Asuka-kausi

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 Ressun Peruskoulu, Lapinlahdenkatu 10 Kurssin vetäjä : Sirkku Sakane 1. Temaki-sushi (käsin käärityt sushit) / 手 巻 きずし (4~6:lle hengelle)

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Learn to speak Japanese for Finnish speakers. 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen

Learn to speak Japanese for Finnish speakers. 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen Learn to speak Japanese for Finnish speakers 日 本 こんにち! Nihon kon'nichiwa! Developed by Nam Nguyen Learning a new language or a second language is not easy or quick. Especially the first few months, it

Lisätiedot

あ ああ. www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) Silja 2010

あ ああ. www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) Silja 2010 www.kanjikaveri.net JLPT sanasto, taso N5 1 (14) あ ああ (int) aah, ooh, voi, oi 会 う あう (v5u, intr) tavata, nähdä jk, kohdata 青 い あおい (adj i) sininen 赤 い あかい (adj i) punainen 明 るい あかるい (adj i) 1 kirkas, valoisa

Lisätiedot

漢字入門. Johdatusta kanji-järjestelmään Kie 春 編著 : 大倉純一郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura

漢字入門. Johdatusta kanji-järjestelmään Kie 春 編著 : 大倉純一郎. Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 漢字入門 Johdatusta kanji-järjestelmään Kie-98.3229 2016 春 編著 : 大倉純一郎 Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 1 目次 Sisällysluettelo 目次 Sisällysluettelo s. 2 漢字 Kanji-kirjaimet s. 4 1. 漢字構築法による分類 Kanjien

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

PÄÄSIÄINEN > 25.4.

PÄÄSIÄINEN > 25.4. KALENTERIJUHLAT UUSIVUOSI 1.1. Uutenavuotena paukutellaan raketteja ja valetaan tinaa, josta ennustetaan alkavaa vuotta. Tehdään leikkimielisiä uudenvuodenlupauksia. Perheet syövät kotona perheen tai ystävien

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Aamuista matkantekoa Joka aamu, saavun kaukaa idästä, bussilla ruuhkassa, aina yhtä kiireessä, tavallisesti myöhässä. Onneksi se ei haittaa, vaikka ei aina ole ajallaan, kyllä sitä kuitenkin useaan, ehtii

Lisätiedot

Tervehdys 御 挨 拶. Olli Juvonen, Puheenjohtaja Suomalais-Japanilainen yhdistys ry

Tervehdys 御 挨 拶. Olli Juvonen, Puheenjohtaja Suomalais-Japanilainen yhdistys ry 御 挨 拶 Tervehdys 未 曾 有 の 大 震 災 と 津 波 が 二 万 人 近 い 尊 い 人 命 を 奪 い 日 本 の 東 北 地 方 に 壊 滅 的 な 被 害 を 与 えてから まもなく 一 年 になろうとしています この 未 曾 有 の 大 災 害 の 直 後 から 募 金 活 動 や 様 々なチャリティー 活 動 を 通 じてフィンランドの 人 々から 日 本 の 犠 牲 者

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

opas Infopalveluiden järjestämiseen

opas Infopalveluiden järjestämiseen opas Infopalveluiden järjestämiseen Iida Himanen Noora Miinalainen 12/2011 Karelia Expert Matkailupalvelu oy Tämä on opas infopalveluiden käytännön järjestämisen helpottamiseksi. Se on tehty opinnäytetyönä

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Hyvä tietää. Japani. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Japani. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Japani Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Japanista Pääkaupunki Kielet Asukasluku Tokio Japani 130 milj. Uskonto Valuutta Pinta-ala Shintolaisuus ja buddhalaisuus Yen Tällä sivulla

Lisätiedot

SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご

SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご SUOMI-JAPANI フィンランドご にほんご 2004ねん * = lainasana ** = lanasana (tavallisesti ei ole vaihtoehtoja japaniksi) pitkä vokaali /o/ ( -o う ) on kirjoitettu roomajilla ou eikä oo yhdissanan sisällä oleva - ainoastaan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun

Uskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun Uskontojen maailmassa Pelikortit ala- ja yläkouluun JOHDANTO Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

HUONEKALUT Olohuone Keittiö Kirjasto Erkin työhuone Raijan työhuone Eteishalli & TV Makuuhuone Alakerta asuin Sauna & pukuhukodinhoitohuon Sauna ja pukuhuverstas Autotalli Kylmä varasto Alak. Lämmin varasto

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Virpi Serita, Helsingin kauppakorkeakoulu, Liikejapanin perusteet 1, 2008 Oppikirjan käsikirjoitus on luotu Japan Foundation:in tuella.

Virpi Serita, Helsingin kauppakorkeakoulu, Liikejapanin perusteet 1, 2008 Oppikirjan käsikirjoitus on luotu Japan Foundation:in tuella. ビジネス 場 面 での 日 本 語 原 稿 Japania liike-elämän tilanteisiin - käsikirjoitus 第 一 巻 Vihko 1 第 四 版 4. painos Virpi Serita Kielen oppiminen on kuin puuron keittoa koko ajan saa hämmentää, ettei se palaisi pohjaan.

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

しつれい 失礼 Anteeksi. tl 1 しつれいしました 失礼しました Anteeksi. tl 1 しつれいします 失礼します Anteeksi./Näkemiin. tl 1 すみません / すいません Anteeksi. tl 1 せわ 世話 hoivaaminen, hoivaus

しつれい 失礼 Anteeksi. tl 1 しつれいしました 失礼しました Anteeksi. tl 1 しつれいします 失礼します Anteeksi./Näkemiin. tl 1 すみません / すいません Anteeksi. tl 1 せわ 世話 hoivaaminen, hoivaus たんご 単語 Suomennos Sanal. L. あいさつ 挨拶 Tervehdys s 1 あなたは Entas sinä? tl 1 ありがとう Kiitos. / Kiitoksia. tl 1 いかが 如何 miten adv 1 いただきます 頂きます Kiitos ruuasta! (Aloittaessa ruokailua) tl 1 いってきます 行ってきます Hei, minä

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA SUOMESTA TULI KOTINI Pakolaisina Suomeen 1990-luvulla tulleiden asumiskokemuksia suomalaisessa kerrostaloyhtiössä Y-säätiön asunnot Y-Päivä 2016 Circus Helsinki 21.1.2016 Tutkija, VTT Marja Katisko, DIAK-

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia

JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia Lämmittely Mitä Suomen juhlia tiedät? Miten niitä vietetään? Ketä kutsutaan? Miten? Mitä tehdään? Mitä syödään? Mitä annetaan lahjaksi? Miten pukeudutaan? Millainen

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3. TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.2008 Olimme työssäoppimassa Prahassa, jota kutsutaan kaikkien kaupunkien

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Naamioita eri kulttuureista

Naamioita eri kulttuureista Naamioita eri kulttuureista Nämä ovat Amerikan intiaanien naamioita. Naamiota käyttävän ihmisen uskottiin muuttuvan eläimeksi tai mystiseksi olennoksi. Naamioita käytetään edelleen perinteisissä seremoniatansseissa

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot