日本の 日本の風俗習慣文化 2016 春. Japanilainen tapakulttuuri Kie : 大倉純一郎 編著: Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura

Transkriptio

1 日本の 日本の風俗習慣文化 Japanilainen tapakulttuuri Kie 春 編著: : 大倉純一郎 Kirjoittanut ja toimittanut: Junichiro Okura 1

2 日 本 の 風 俗 習 慣 文 化 Japanilainen tapakulttuuri 目 次 Sisällys 2 1. 日 本 の 一 般 的 風 俗 習 慣 Japanilaisesta tapakulttuurista yleisesti 衣 食 住 Pukeutuminen, ruokailu ja asuminen 5 1) 衣 Pukeutuminen 5 2) 食 Ruokailu 5 3) 住 Asuminen 余 暇 冠 婚 葬 祭 エチケットとタブー Vapaa-aika, riitit/juhlamenot ja etiketteja & tabuita 7 1) 余 暇 Vapaa-aika 7 2) 冠 婚 葬 祭 Juhlat & Riitit 7 (1) 宗 教 行 事 Šūkjō gjōži = Uskonnolliset juhlamenot 7 (2) 年 中 行 事 Nentšū gjōži = Vuotuiset juhlamenot 8 3) エチケットとタブー Etiketteja & Tabuja 10 (1) 飲 酒 に 関 するエチケット Juomista koskevat etiketit 10 (2) 食 事 に 関 するエチケット Ruokailua koskevia etiketteja 11 (3) 鳥 の 象 徴 Lintu symboliikka 11 (4) 迷 信 = meišin = taika usko 11 (5) 数 に 関 する 迷 信 四 = lukumagia 4 11 (6) その 他 覚 えておくべきこと Muita muistettavia asioita 日 本 的 集 団 主 義 Japanilainen ryhmäkeskeisyys/kollektiivisuus 12 1) どのような 点 に 表 れるか Missä se ilmenee? 12 (1) 実 例 Konkreettisiä esimerkkejä 12 (2) 都 市 中 心 文 化 と 地 方 中 心 文 化 Kaupunkikeskeinen kulttuuri ja maaseutukeskeinen kulttuuri 12 (3) 例 外 や 個 性 は 日 本 では 悪 Poikkeavuus ja yksilöllisyys on pahe Japanissa. 12 2) 集 団 主 義 はいかに 表 れるか Miten kollektiivisuus ilmenee? 13 3) 集 団 主 義 はどこから Mistä se johtuu? 13 (1) 伝 統 的 生 産 手 段 Perinteiset pääelinkeinot 13 (2) 人 の 多 さ Ihmisten paljous 13 (3) 宗 教 Uskonto 14 4) 集 団 主 義 の 個 人 の 行 動 への 影 響 Miten kollektiivisuus vaikuttaa yhteisön käyttäytymiseen? 14 (1) 倫 理 道 徳 Etiikka ja moraali 15 (2) 法 と 情 そして 融 通 現 実 主 義 Laki ja tunne-elämä sekä joustavuus ja käytäntökeskeisyys 15 (3) 紛 争 処 理 の 仕 方 Miten toimitaan konflikti-tilanteen kanssa? 15 (4) 個 人 と 社 会 の 関 係 Yksilön ja yhteisön suhde - Individuaalisuus ja ryhmäkeskeisyys 日 本 社 会 の 根 底 にある 概 念 Japanilaisen yhteisön pohja-ajatukset/käsitteet 16 1) 常 識 (Žōšiki) Common-sense = ta lonpoikaisjärki? 16 2) 家 と 村 Ie ja Mura = suku ja yhteisö 16 3) 内 と 外 Sisäpuoli ja ulkopuoli 17 4) 義 理 と 人 情 (Giri & Ninjō) Velvollisuus ja Inhmillisyys 18 5) 本 音 と 建 前 (Honne to tatemae) Fakta ja normi 19 6) 甘 え (amae) Riippuvuus/Epäitsenäisyys 19 2

3 7) 競 争 社 会 Kilpailuyhteiskunta 20 8) 評 判 とイメージ そして そして 恥 Hjōban = maine, imēži = imago ja Haži = häpeä 21 9) マスメディアの 功 罪 Massamedian hyöty ja haitta 21 10) 英 雄 像 Sankarin kuva Suomessa ja Japanissa 22 11) 経 験 主 義 Kokemuskeskeisyys 23 12) 帰 納 法 と 演 繹 法 Induktiivisuus ja deduktiivisuus 23 13) 率 直 さと 婉 曲 性 Suorasukaisuus ja epäsuorasukaisuus 24 14) 視 覚 性 と 聴 覚 性 Visuaalisuus ja auditiivisuus 日 本 の 企 業 職 場 Japanilainen yritys ja työpaikka 26 1) 組 織 と 仕 事 の 分 担 Organisaatio ja työnjako 26 2) ボス Johtaja 27 3) 仕 事 と 自 由 時 間 Työ ja vapaa-aika 28 4) 契 約 Sopimus 29 5) コネ Kone = side/suhde 30 6) 系 列 Keiretsu = ryhmä/ketju 30 7) 消 費 者 としての 日 本 人 Japanilainen kuluttajana 30 8) 日 本 人 / 日 本 の 会 社 との 交 渉 Neuvottelut japanilaisten kanssa 31 9) 社 用 贈 答 品 Liikelahjat 31 10) 日 本 上 陸 作 戦 Maihinnousun strategia 三 種 の 神 器 Kolme jumalten suomaa aarretta 33 1) 終 身 雇 用 制 度 Elinikäinen työpaikka 33 (1) 歴 史 Historia 33 (2) 変 遷 と 現 在 Muutokset ja tämän hetkinen tilanne 33 (3) 終 身 雇 用 の 崩 壊 Elinikäisen työn järjestelmän tuhoutuminen 34 (4) 終 身 雇 用 に 関 する 法 的 規 制 Elinikäista työjärjestelmää koskevat lait 34 (5) 終 身 雇 用 の 利 点 Elinikäisen työjärjestelmän hyvät puolet 34 (6) 終 身 雇 用 制 のデメリット Elinikäisen työjärjestelmän haitta puoli 35 2) 年 功 序 列 制 度 Palvelusvuosien mukainen urajärjestelmä 35 3) 企 業 別 労 働 組 合 Yrityskohtaisen työntekijäliitto 36 (1) 企 業 別 労 働 組 合 の 利 点 Yrityskohtaisen työntekijäliiton edut 36 (2) 企 業 別 労 働 組 合 のデメリット Yrityskohtaisen työntekijäliiton haitat 36 4) 二 十 一 世 紀 における 変 動 2000-luvun muutokset 36 (1) 正 規 社 員 と 非 正 規 社 員 Virallinen/varsinainen työntekijä & epävirallinen/väliaikainen työntekijä. 36 (2) 一 般 職 と 総 合 職 Yleinen työntekijä ja Uratyöntekijä 37 1) 一 般 職 Yleiset työntekijät 37 2) 総 合 職 Uratyöntekijä 37 3) 若 者 達 のトレンド Nuorison trendi (3) 雇 用 流 動 化 Työsuhteen kelluminen 38 (4) 城 繁 幸 の 批 判 Žō Šigejukin kritiikki näitä perinteisiä järjestelmiä kohtaan. 38 (5) その 他 の 批 判 Muut kritiikki näitä järjestelmiä kohtaan. 39 (6) 旧 制 度 の 再 評 価 Vanhojen järjestelmien uudelleen arvostaminen. 40 (7) ブラック 企 業 Musta yritys 41 3

4 5) 結 論 Summa summarum 子 女 問 題 Naisten ja lasten asema Japanissa 43 1) 女 性 的 価 値 観 と 男 性 的 価 値 観 Naiselliset ja miehiset arvot 43 2) 子 供 の 躾 と 教 育 Lapsen kasvatus ja koulutus 43 3) 帰 国 子 女 の 問 題 Paluumuuttajalasten ongelmat 終 わりに Lopuksi 46 1) 日 本 の 現 代 社 会 Japanilainen nyky-yhteiskunta 46 2) 日 本 文 化 の 順 応 性 Japanilaisen kulttuurin sopeutuvaisuus 46 3) 二 つの 文 化 の 共 通 性 Kulttuuriemme yhtäläisyyksistä 47 4

5 1. 風 俗 習 慣 一 般 Tapakulttuuria Yleisesti 1-1. 衣 食 住 Pukeutuminen, ruokailu ja asuminen 1) 衣 Pukeutuminen Japanissa pukeutuminen jakautuu kahtia perinteiseen ja länsimaiseen pukeutumiseen. 和 服 Wahuku = perinteinen vaate 洋 服 Jōhuku = länsimainen vaate Nykyisin yleensä pukeudutaan Jōhukuun eli länsimaisiin vaatteisiin. Varsinkin miesten puolella ani harava edes omistaa perinteisiä vaatteita. Naiset pukeutuvat perinteisiin vaatteisiin juhlatilaisuuksissa kuten uuden vuoden päivinä tai häissä. 2) 食 Ruokailu 料 亭 rjōtei 割 烹 kappō = (kalliimman puoleiset) japanilaistyyliset ravintolat Japanilaisravintolaa käytetään usein liikeneuvotteluihin yms. Se ei ole kovin halpa lysti. 宴 会 enkai Kalliimman puoleisissa ravintoloissa pidetään perhejuhlat ja usein yritysten kestitykset. Niitä kutsutaan enkai = juhlatilaisuus. 食 堂 šokudō = Halvempia ruokapaikkoja löytyy Japanista kuin hiekkaa rannasta. 蕎 麦 屋 sobaja = Yksi niistä on nuudelipaikat Nuudelin syöminen on länsimaisille aika outoa. Rāmen on kulhossa tarjottava nuudelikeitto. Sitäkin pitäisi syödä puikoilla, mutta miten? Ratkaisu on yksinkertainen: lientä juodaan kulhon reunasta. Nuudeleita ryystetään ja mitä kovempi ryystämisen ääni, sitä parempi. Yleisestikin keittojen ryystäminen on sallittu ja sitä harrastetaan joka paikassa. ファミレス fami-resu = family restaurant Nykyisin ison tien varsiin on noussut uuden tyyppiset ravintolat. Sinne lapsiperhe lähtee autolla ruuokailemaan varsinkin viikonloppuna tai lomapäivinä. Näin ollen nämä ravintolat menevät aika aikaisin kiinni. Tämä on autoyhteisön tuoma uusi ilmiö. Toisaalta tämä heijastaa myös japanilaisen yhteisön muuttumista perhekeskeisemmaksi. 居 酒 屋 izakaja 一 杯 飲 み 屋 ippai nomija = halvempia ravintoloita/kapakoita. Japanissa on lukemattomia kapakoita. Ero suomalaiseen on ehkä se, että niissä tarjotaan myös kunnon ruokia juomien lisäksi. Niissä voi tutustua ihmisiin helposti ja skoolataan yhdessä. インスタント 食 品 = insutanto šokuhin = Pikaruoat Japanissa pikaruoat ovat kehittyneitä ja nykyisin Rāmen-nuudeleista valmiiseen riisiin asti kaikennäköisiä pikaruokia myydään. お 弁 当 = O-bentō = eväsboxi Ns. O-bentōlla = eväsboksilla on pitkäperinne. Varsinkin pitkälle junamatkalle japanilaiset ostavat niitä asemalaitureilta tai junassakin tulee aina myyntivaunu. Japanissa saa ylipäätään erittäin maukkaita ruokia edulliseen hintaan. Syynä on ennen muuta kova kilpailu. 写 真 (kuvat): 宴 会 居 酒 屋 割 烹 飲 み 屋 ファミレス 3) 住 Asuminen 玄 関 と 下 駄 箱 genkan & getabako = Talossa on aina tuulikaappi ja siinä sitten on aina kenkäkaappi. Kengät pitää jättää tuulikaappiin kärjet ulos päin suunnattuina. Ei missään tapauksessa kengät jalassa sisään! スリッパ surippa = slipat 5

6 Vaihdetaan slipperiin. < Moni suomalaisista vihaa tätä jalkasienen vaaran takia. 台 所 daidokoro = keittiö Nykyisin monet japanilaisista keittiöistä ovat jo länsimaistuneet. ダイニングルーム & 居 間 dainingu rūmu = ruokasali & ima = olohuone Samaten länsimaistuneet ovat ruokasali ja olohuone. 寝 室 šinšitsu = makuuhuone Sen sijaan länsimainen makuuhuone ei ole niinkään yleistä vielä. 日 本 間 = 和 室 Nihonma = Wašitsu = japanilaistyylinen huone Japanilaisessa talossa on aina ns. Nihonma tai Wašitsu. 畳 & 座 布 団 tatami = tatami-matto & zabuton = zabuton-tyyny Japanilainen kaipaa sittenkin tatami-mattoa ja zabuton-tyynyä. 障 子 šōži = japanilainen paperi Japanilaisessa huoneessa šōžia eli japanilaista paperia käytetään sisäikkunoiden ikkunalasin tai liukuoven sijasta, joten sisäikkunoiden ja sisäovien rakenne on hyvin köykäsiä. 襖 Husuma = paperiliukuovi Husuma on myös paperista tehty liukuovi, kuitenkin siinä on kuvallisia/värillisiä paperreita liimattu molemmin puolin kehikköä, joten se ei läpäise valoa ja se on hiukan raskaampi rakenne kuin šōži-ovi. 屏 風 Bjōbu = sermi 座 卓 Zataku = perinteinen pöytä 床 の 間 Tokonoma = alkovi Tokonoma = alkovi on japanilaistyylisen huoneen tärkein paikka Vieraita viedään aina huoneeseen, jossa on tokonoma. Istumajärjestyksestä tokonoman edessä on 2 eri tapaa: 1. Isäntä istuu tokonoman edessä. (yleisempi) 2. Vieras istuu tokonoman edessä. 掛 け 軸 Kakežiku = kuva-/kalligrafiakäärrö Tokonomaan laitetaan koristeena kuva-/kalligrafiakäärrö. 生 け 花 Ikebana = kukka-asetelma Tokonomaan laitetaan koristeena myös kukka-asetelma. 盆 栽 bonsai Isäntä voi harrastaa tokonoman edessä bonsai-puuta. 神 棚 Kamidana = šintolainen alttari Jokaisessa kodissa on šintolainen alttari. Aamuisin laitetaan vettä alttarin eteen ja rukoillaan päivän onnea. 仏 壇 Butsudan = vainajien alttari Japanilaiseen taloon kuuluu kamidanan lisäksi myös butsudan. Vasta keitettyä riisiä ja teetä laitetaan butsudanin eteen ja suitsutetaan. Tämäkin todistaa kuinka hyvin nämä kaksi uskontoa ovat sulassa sovussa Japanissa. 押 入 れ Oši-ire = (vuode-)vaatekomero Perinteisiin japanilaisiin huoneisiin kuuluu Oši-ire = (vuode-)vaatekomero. 布 団 Huton = vuodevaatteet Vuodevaatteita laitetaan aamulla oši-ireen ja illalla taas ne otetaan sieltä esille käyttöön. 箪 笥 Tansu = vaatekomero Tavalliset vaatteet säilytetään tansu-vaatekomerossa. トイレ/ 便 所 Toire/Benžo = WC Japanissa on kahdenlaista wc:ta: 洋 式 Jōšiki (länsimaistyylinen) & 和 式 Wašiki (japanilaistyylinen). Nykyisin onneksi Wašiki (japanilaistyylinen)-wc:ta näkee harvoin, sillä siinä joutuu olemaan kyykysillään koko ajan. 6

7 Muistettavana on se, että wc:ssä on wc:n omat slipperit. Wc:hen mennessä pitäisi vaihtaa slippereihin ja varsinkin sieltä poistullessa pitäisi taas muistaa vaihtaa ne. Muuten japanilaiset vihavat. Slipperien käytöstä japanilainen ja länsimainen hygienia-taju eroavat kovasti. Lisäksi Japanissa wc:tekniikka on maailman huippua tai pikemminkin liian pitkälle kehitetty: WC pesee automaattisesti takapuoltamme. Bidee kuuluu myös wc-pönttöön. Se kuivattaa myös takapuoltamme automaattisesti. Kaiken huippuna jotkut wc-pöntöt laulavat loppusinetiksi, kun nämä kaikki tehtävät on hoidettu! 一 戸 建 て 住 宅 Ikkodate žūtaku = omakotitalo Japanilaistenkin unelma on omakotitalo. Yleensä ne ovat hyvin pieniä: Tokion alueella 100:n neliön tontti on ihan tavallista. Siitä huolimatta siinä pitäisi olla myös jonkinlainen piha istutuksineen lammikkoineen. 縁 側 Engawa = terassikäytävä Etelän suunnassa on yleensä käytävä, joka aukeaa pihaan. 縁 先 Ensaki = terassikäytävän edusta Terassikäytävän edustalla on jonkinlainen pihaistutus ja ehkä pieni lammikkokin. Engawalla/ensakilla on tärkeä japanilaisessa talossa: Se toimii toisaalta takaporttina pihaan. Kuitenkin niiden tärkeämpi tehtävä on vieraiden vastaanottopaikkana toimiminen eli sosiaalinen merkitys 余 暇 冠 婚 葬 祭 エチケットとタブー Vapaa-aika, riitit/juhlamenot ja etiketteja & tabuita 1) 余 暇 Vapaa-aika 温 泉 Onsen = luonnon kuumavesilähde Japanissa vapaa-ajan suosituin on kotimaan matka ja usein kohteena on Onsen = luonnon kuumavesilähde. Kun Japani on tulivuoriperäinen maa, joka puolella maata on Onsenit. 旅 館 Rjokan = perinteinen majatalo Rjokan on suosittu japanilaisten keskuudessa, mutta länsimaisille se voi tuottaa tuskaa kun usein joutuu istumaan tatami-matossa. 風 呂 huro = japanilaistyylinen kylpy Japanilaiset muutenkin rakastavat kuumaa vettä ja jokaisessa kodissa on huro kuten sauna suomalaisissa kodeissa. Muistettavaa on, että ennen ammeeseen menoa pitäisi peseytyä ammeen reunassa ulkopuolella ja ettei saippuaa tai shampoota saa käyttää ammeessa, sillä samaa kylpyvettä käyttävät muutkin. 2) 冠 婚 葬 祭 Riitit/Juhlamenot Japanilaiset juhlamenot perustuvat joko uskontoon tai vuodenaikoihin. (1) 宗 教 行 事 Šūkjō gjōži = Uskonnolliset juhlamenot 御 宮 参 り O-mija mairi = šintolaispyhätössäkäynti Vasta syntynyt vauva viedään šintolaispyhätöön ja rukoillaan vauvan onnea. Tämä on eräänlainen kaste-tapahtuma japanilaisittain. お 見 合 い O-miai = järjestetty avioliitto Japanissakin viime aikoina on yleistynyt rakkausavioliitto. Silti avioliiton järjestäminen on myös yhtä suosittu ja sitä pidetään jopa luotettavampana keinona elämänkumppanin valinnassa. 結 納 Juinō = kihlajaislahjojen vaihto Kun kumppani on valittu vaihdetaan kihlat. Lahjat ovat perinteisiä esineitä ja ne ovat hyvin eriskummallisia kuten kuivattua merilevää ja mustekalaa. Lisäksi on paikallisia eroja. 結 婚 式 Kekkonšiki = häät Japanissa aviopari vihtään perinteisesti šintolaisin menoin, mutta viime aikoina kirkkohäiden suosio 7

8 on kasvannyt. Nykyisin häät järjestetään hotellissa ja aviopari pukeutuvat sekä japanilaisittain että länsimaalaisittain. Aika monissa hotelleissa on jopa kappeli vihkiäisiä varten. Tämäkin todistaa kirkkohäiden suosiota. Kummallisinta on se, ettei avioparin tarvitse olla välttä mätta kristettyjä. 葬 式 Sōšiki Perinteisesti hautajaiset hoidetaan buddhalaisin menoin. Pieni osa hautajaisista hoidetaan šintolaisittain tai kirkon menoin. 成 人 式 Seižin-šiki = aikuistumisen juhla Japanissa nuori on laillisesti täysi-ikäinen kun täyttää 20 v. Tätä juhlitaan tammikuun 15. p:nä (nykyisin tätä päivää lähinnä olevana viikon loppuna). Tytöt yleensä pukeutuvat kimonoon sinä päivänä. (2) 年 中 行 事 Nentšū gjōži = Vuotuiset juhlamenot 1) お 正 月 O-šōgatsu = uuden vuoden juhlat Uuden vuoden juhlat ovat vuoden suurimmat juhlat ja ihmiset viettävät lomansa ainakin kolme ensimmäistä päivää perheen parissa lomaillen. Jos on maaseudulla vanhemmat vielä elossa, niin sinne nuoremmat perheet lähtevät. Uuden vuoden juhlat ovat perhejuhlat ikään kuin joulu Suomessa. Sana šōgatsu tarkoittaa kirjaimellisesti oikeata kuukautta, mutta näiden juhlapäivien tarkka kesto on ylimalkaista: joskus sillä tarkoitetaan vain 3 ensimmäistä päivää ja joskus koko tammikuuta. 年 賀 状 Nengažō = uuden vuoden kortti Japanissa lähetellään uuden vuoden korttia kuten Suomessa joulukorttia. Tammikuun ensimmäisenä päivänä posti tekee erikoispalvelun, että nämä kortit jaetaan koteihin. Muuten tammikuun ensimmäisenä päivänä kaikki on kiinni. 御 節 料 理 O-setši rjōri = uuden vuoden juhla-ateria Uuden vuoden juhlapäivinä syödään perinteisiä juhla-aterioitaa. 御 雑 煮 O-zōni = motši-liemi Tyypillisin juhla-ateria on O-zōni eli vihannes liemi, jossa on grillattu motši eli riisikakku. 御 屠 蘇 O-toso = uudenvuoden juhla juoma (sakea) Uuden vuoden juhlassa juotava sake on nimeltään O-toso. 注 連 縄 Šimenawa = koriste köysi Uuden vuoden juhlassa jokaisen kodin porttia koristellaan koriste köydellä, jota kutsutaan nimellä šimenawa. 羽 根 つき Hanetsuki = japanilainen sulkapallo Uuden vuoden juhlapäivinä pelataan japanilaista sulkapalloa eli hanetsukia. 百 人 一 首 Hjakunin iššu = perinteinen korttipeli Lukija lukee tekstejä, jotka ovat perinteisiä tanka-runoja ja kilpailijoiden tulee nostaa tekstiin/runoon sopivaa kuvakorttia. 凧 揚 げ Takoage = leijan lennättäminen Uuden vuoden juhlapäivinä myös lennätetään leijoja eli takoa. お 年 玉 O-tošidama = uuden vuoden rahalahja Uuden vuoden juhlissa lapset saavat vanhemmilta/isovanhemmilta rahapussia eli o-tošidamaa. 御 用 始 め/ 仕 事 始 め Gojō hažime / Šigoto hažime = työn aloitus Uuden vuoden päivien juhlinnan jälkeen juhlitaan työpaikassa työn aloittamista. Tätä kutsutaan nimellä gojō hažime tai šigoto hažime. 2) 書 き 初 め Kakizome = kalligrafia harrastuksen aloittaminen Tammikuun toisena päivänä aloitetaan kalligrafia-harrastus juhlavasti ja tätä tilaisuutta kutsutaan nimellä kakizome eli kirjoittamisen aloittamiseksi. 3) 節 分 Setsubun = jaksojen vaihde 8

9 Ennen vanhaan vuosi on jaettu 24:een jaksoon ja jaksojen vaihdetta kutsuttiin nimellä setsubun. Aina jaksojen vaihdetta juhlittiin. Nykyisin nimellä setsubun tarkoitetaan pääasiallisesti helmikuun alun jaksojen vaihdetta. 豆 撒 き Mamemaki = papujen heitto Setsubun-juhlassa heitellään kuivattuja soija-papuja ja huudetaan Hukuwa utši, oniwa soto eli onni sisään ja pirut ulos. ナマハゲ Namahage Akitan prefektuurissa on säilynyt harvinainen ja merkillinen setsubun-juhlan meno: kaksi piruksi naamioitunutta ja pukeutunutta miestä, jolla on veitsi kädessä, kiertelevät talosta toiseen ja kyselevät onko talossa tuhmia lapsia. Tämä on ollut aikoinaan lasten kasvatus rituaali. Aivan samanlaiset menot tavataan Amerikan intiaanien heimoissa: naamiot, vaatteet ja veitsit ovat täysin samanlaisia. Itse asiassa suomalainen joulupukki ja varsinkin Nuutin tarinat ovat alun perin sukua tämän riitin kanssa. 4) 雛 祭 り Hina-matsuri = tyttöjen juhla Maaliskuun kolmas päivä on tyttöjen juhlapäivä. Niissä perheissä, joissa on pieniä tyttöjä, koristellaan aristokraattien nukeilla. 5) お 花 見 O-hanami = kirsikankukkien ihailujuhla Japanilaiset rakastavat ylikaiken kirsikan kukkia. Se näkyy siinäkin, että sana hana eli kukka tarkoittaa ensi sijaisesti kirsikan kukkia. Tokion korkeudella kirsikan kukat kukkivat yleensä maaliskuun lopussa. 6) 端 午 の 節 句 Tangono sekku = poikien juhla Toukokuun viides päivä on poikien päivä. Niissä perheissä, joissa on pieniä poikia, koristellaan samurai-nukeilla ja ripustetaan tankoon pareri-/kangas-karppia. 粽 Tšimaki 柏 餅 Kašiwa-motši Poikien päivään kuuluu perinteisesti Tšimaki ja Kašiwa-motši, jotka ovat kumpikin azuki-pavusta tehtyjä makeisia. 菖 蒲 湯 Šjōbu-ju = iiriskylpy Toukokuun alussa iirikset ovat jo aika isoksi kasvaneet Japanissa vaikkei vielä kukikaan. Poikien päivänä iiristen varsia laitetaan kylpyveteen. Näin nautitaan iiriksen tuoksuisesta hurokylvystä. 7) 衣 替 え Koromo-gae = vaatteiden vaihto Yleensä kaksi kertaa vuodessa, kesäkuussa ja lokakuussa vaihdetaan vaatteet. Tämä on perua Heian-kauden ( ) aristokraattien tavoista. 8) 暑 中 見 舞 い Šjotšū mimai = kesän tervehdys(-kortti) Kesällä lähetellään myös tervehdyskortteja sukulaisille, ystäville, niille, joille ollaan kiitollisuuden velassa jne. 9) 御 中 元 O-tšūgen = kesän kiitoslahja Niille ihmisille, joille ollaan kiitollisuuden velkaa, lähetetään kiitoslahja kaksi kertaa vuodessa. Kesällä se tapahtuu yleensä kesäkuussa. Tällä on vaikutus kultuksen edistämiseen. Samoihin aikoihin maksettava bonukset kompensoivat kotitalouksien rahamenoja. 10) 七 夕 Tanabata = tähtien juhla Heinäkuun seitsemäs päivä on kiinalaiseen mytologiaan pohjautuva tähtien juhla. Se juhlitaan kotona perhepiirissa, mutta myös kokonaisessa kaupungissakin. Yhteisön juhlana kuuluisin on Sendain kaupungin tanabata-juhla. 11) 御 盆 O-bon = vainajien muistojuhla Elokuun päivä (Tokion seudulla Heinäkuun päivä) on pyhitetty vainajien muistolle. Tämä on uuden vuoden juhlien rinnalla suurimpia vuotuisia juhlia. Tällöin kaikki lähtee synnyinseudulle ja viettävät entisessä kotitalossa yhdessä sen talon perijien 9

10 kanssa. O-bonin aikana Tokio, Osaka yms. suuret kaupungit tyhjentyvät ja ruuhkat siirtyvät maaseuduille, koska se on samalla myös turismin aikaa. 盆 踊 り bon odori = vainajien muistojuhlan tanssit Obonin aikana kylä yhteisössä järjestetään tanssiaiset. Tosin tansit eivät olekaan paritanssia kuten Suomessa. 12) 御 月 見 O-tsukimi = kuutamon ihailujuhla Syyskuussa ilma viilenee ja samalla selkenee, joten kuutamokin näkyy hyvin. Vanhasta ajasta lähtien uskottiin, että kuutamossa asuu kuun olennot. Tarjotaan kuutamolle motšia eli riisikakkua, hedelmiä yms. ja kaunista kuutamoa ihaillaan. 13) 七 五 三 Šitši-go-san = lasten onnen kiittäminen ja rukoileminen Marraskuun 15. päivänä viedään 5 ja 3 vuotta täyttävät pojat sekä 3 ja 7 vuotta täyttävät tytöt šintolaispyhättöön ja kiitetään heidän siihen astiset terveytensä sekä onnensa. Samalla rukoillaan suotuisan terveytensä ja onnensa jatkvan vastaisuudessakin. 14) クリスマス Kurisumasu = joulu Japanissa on vain 1 % (1 milj.) kristittyjä. Kristityt viettävät samalla tavoin joulua kuin Suomessakin. Muissa perheissä, jossa on pienet lapset, koristellaan joulukuusia, ostetaan ja syödään täytekakkua ja grillattua kanaa (kalkkunan asemesta). Pikkulapset löytävät joululahjat kuusen alta joulupäviän aamuna. 15) 忘 年 会 Bōnen-kai = japanilaiset pikkujoulujuhlat Firmoissa vietetään pikkujoulua marras- joulukuun aikana. Nimi bōnen-kai tarkoittaa kirjaimellisesti vuoden unohtamiskokoontuminen eli juodaan, syödään ja unohdetaan kuluvan vuoden (ikävät) asiat. 16) 餅 つき Motši-tsuki = riisikakkujen valmistaminen Hyvissä ajoin valmistaudutaan vuoden vaihteeseen. Aikoinaan jokaisessa perheessä marras- joulukuussa valmistettiin motšia eli riisikakkuja. Nykyisin ani harva perhe enää tekee niitä itse kotona vaan ostavat motšit supermarketista. 17) 御 歳 暮 O-seibo = vuodenvaihteen kiitoslahjat Kuten kesän o-tšūgen, ennen vuodenvaihdetta toimitetaan niille, jolle ollaan kiitollisuuden velkaa, kiitoslahjat. Tällä on varmasti kultusta edistävä vaikutus kuten o-tšūgenilla. Jalleen samoihin aikoihin maksettavat bonukset auttavat kotitalouksia. 18) 大 晦 日 Ōmisoka = vuoden viimeinen päivä Vuoden viimeinen päivä kutsutaan nimellä ōmisoka ja puolelta päivin koko Japani hiljenee ja ihmiset palavat kotiinsa perheensa luo vastaanottamaan uutta vuotta. 19) 年 越 し Tošikoši = vuoden vaihde / uuden vuoden vastaanottaminen Vuoden viimeisimpänä päivänä kokko perhe kokoontuu ja seuraa TV:sta lauluohjelmia ja raportteja, miten šintolaispyhätöissä ja buddhalaistemppeleissä vastaanotetaan uutta vuotta. Kun kello lyö 12 yöllä, syödään tošikoši-sobaa (vuoden vaihteen tattari-nuudelia). Ihmiset käyvät myös joko šintolaispyhätöissä tai buddhalaistemppeleissä. Kiitetään vanhan vuoden onnesta ja rukoillaan uuden vuoden tuovan vielä parempaa onnea. 二 年 参 り Ninen mairi = Kahden vuoden (tupla-) pyhättö-/temppelikäynti Uskotaan sen tuovan tuplasti onnea, kun menee pyhättöön tai temppeliin vanhan vuoden aikana ja tulee sieltä uuden vuoden puolella, sillä on rukoiltu kahtena vuotena peräkkäin eli tuplasti. 3) エチケットとタブー Etiketteja & Tabuita (1) 飲 酒 に 関 するエチケット Juomista koskevat etiketit - Juodaan työ-/opiskeluyhteisössä yhdessä muiden kanssa ja maksetaan vuorollaan. 割 り 勘 = warikan = Japanissakin jotkut harrastavat maksun jakaamista. Sanalla warikan tarkoitetaan joko maksun tasajakoa tai oman osuutensa maksamista. - Omaan lasiin kaataminen ei ole kohteliasta, joten pitäisi välttää. 10

11 - Pitäisi kaataa juomaa kaikille muille vuoron perään. - Kun toinen kaataa lasiisi, pitäisi nosta lasi/kuppi. (2) 食 事 に 関 するエチケット Ruokailua koskevia etiketteja Japanissa ruokailua koskevat tabut liittyvät usein kuolemaan. Ruokaillessa syömäpuikkojen kanssa pitäisi olla hyvin varovainen: - 渡 し 箸 = wataši baši = Puikoista puikkoihin ruuan antaminen on tabu ja ankarasti kielletty. Puikoista puikkoihin annetaan vainajan uurna-jäännökset hautajaisissa. Joten muulloin tämä tapa on muulloin ankarasti kielletty - 立 て 箸 = tate baši = Puikkoja ei saa laittaa pystyyn keitetyn riisin päälle. Tämä on myös tabu. Puikkojen pystyttäminen keitetyn riisin päälle kuuluu myös hautajaisiin. Muulloin se ei ole sallittu. - 猫 飯 = nekomeši = kissan ruoka = keitetyn riisin päälle miso-keiton tms. kaataminen. Ei saa kaataa keitetyn riisin päälle miso-keittoa. Tapa muistuttaa japanilaisten mielestä kissan ruoalta ja se pidetään huonona tapana. K eitetyn riisin päälle ei saa kaataa myöskään soijakastiketta. Sitä pidetään vihjailuna, että muut ruoat eivät maistu tai syötävää ei ole tarpeeksi, joten muissa perheessa vieraillessa tämä on erittäin epäkohteliasta. - Ruokaillessa aina pitäisi nostaa vasemmalla kädellä riisi-/keittokuppia. Jos syö niitä nostamatta, niin se nimitetään inu-guiksi ja pidetään huonona tapana. - Yhteisestä tarjoiluastiasta ruokaa ottaessa pitäisi käyttää yhteiset puikot. Jos käytät omat puikot, ne pitäisi kääntää nurin päin. Tämä johtuu tavallaan hygieenisesta syystä. - Sallittuja: Kupin/kulhon nostaminen ylös vasemmalla kädellä. Jollei nosteta kuppia/kulhoa, sitä pidetään huonona tapana ks. inu-gui. vrt. Koreassa kupin/kulhon nostaminen ylös ei ole sallittu, eikä Euroopassakaan. Sušin syöminen käsin on täysin sallittu. Samaten nuudelikeittojen ryystäminen on täysin sallittu. (3) 鳥 の 象 徴 Lintu symboliikka Ehkä se onkin yleismaailmallinen uskomus, mutta japanilaiset pelkäävät lintujen ikkunaan lentämistä huonona enteenä ja ylipäätään lintu-aiheisia koriste-esineita vältetään. Suomessa Oiva Toikan lasi-lintu tai Aarikan ikkunalaudassa istuva lintu pidetään arvokkaina ja suosittuina lahjaesineina, mutta japanilaiset vieroksuvat lintuaiheisia koriste-esineitä, joten tuliaisiksi niitä ei voi suositella Japaniin. Tämä kannattaa muistaa harkitessaan tuliaisia Japaniin. (4) 迷 信 = meišin = taika usko Japanilaiset ovat hyvin taikauskoisia, joten näiden tabu-asijoiden kanssa kannattaa olla hyvin varovainen. (5) 数 に 関 する 迷 信 四 = lukumagia 4 四 ši = 死 ši Japanilaiset välttelevät kaikin tavoin lukua 4. Tämä johtuu siitä, että luku 4 lausutaan kiinalaisittain ši ja sana kuolema lausutaan aivan samalla tavalla ši. (6) その 他 覚 えておくべきこと Muita muistettavia asioita - Japanilainen myöntää virheensä liiankin helposti tai pyytää anteeksi, vaikkeivat sitä myönnäkään. He eivät pidä selittelemisestä vaan pikemminkin hyväksyy moitteita. - Japanilaisessa yhteisössä ryhmän solidaarisuus on hyvin tiukka, joten vierasmaalaisilta se voi tuntua joskus yksityisyyttä loukkaavaksikin. - Kasvojen menettäminen sen sijaan on japanilaisille kestämätön asia, joten ei saa ajaa ketään seinää vasten, että hän menettäisi kasvonsa. Tämä johtuu häpeän kulttuurista. Vrt. eurooppalainen ajatus ja tapa. 参 照 (Referenssit) 1: 3. エチケットとタブー Etiketteja & Tabuita 1) Juomista koskevia etikettejä 11

12 vrt. D. Rowland s ) Ruokailua koskevia etiketteja vrt. D. Rowland s. 97 6) Muita muistettavia asioita vrt. D. Rowland s 参 照 (Referenssit) 2: 氏 家 ヴィデオ (video) : 何 もありませんが & トイレのスリッパ 話 し 合 い (keskustelu) 1: Mikä oli outo ja mikä meni pieleen? 日 本 のマナー タブー(Japanilaiset tavat & tabut) : 2. 日 本 的 集 団 主 義 Japanilainen ryhmäkeskeisyys/kollektiivisuus Japanilaisten suurin ominaisuus lienee ryhmäkeskeisyys/kollektiivisuus Japanilainen ryhmäkeskeisyys ei ole mitä tahansa kollektivismia, vaan se on erityistä ryhmäkeskeisyyttä. Ryhmät muodostuvat milloin milläkin perusteella. perusteena: etnisyys, koulu, synnyinpaikka, ikä jne. Keskustelu: Milloin, millä tavalla ja millä perusteella suomalaiset muodostavat ryhmiä? 1) どのような 点 に 表 れるか Missä se ilmenee? (1) 実 例 Konkreettisiä esimerkkejä 祭 り matsuri = juhlat 名 刺 meiši = käyntikortti 肩 書 き katagaki = titteli 判 子 hanko = leimasin 制 服 seihuku = uniformi 団 体 旅 行 dantai rjokō = ryhmämatka 写 真 (valokuvat): 祭 り 判 子 修 学 旅 行 学 校 給 食 高 校 生 の 昼 食 名 刺 名 刺 交 換 (2) 都 市 中 心 文 化 と 地 方 中 心 文 化 Kaupunkikeskeinen kulttuuri ja maaseutukeskeinen kulttuuri Japanissa on kaupunkikeskeinen kulttuuri ja Suomessa on maaseutukeskeinen kulttuuri Japani on täysin urbaanisoitunut yhteisö mutta sisimmissään ihmiset kaipaavat luontoa. Urbaanikulttuuri on massakulttuuria. esim. televisio, 源 氏 物 語 (Genjin tarinan urbaanisuus) Poikkeuksia: 能 Nō-teatteri 短 歌 & 俳 句 tanka-, haiku-runous: näissä taustana on karu luonto. Ihminen kaipaa maaseutua ja luontoa, mutta pakosta joutuu asumaan kaupungeissa. Aina keksitään kaikennäköisia ja keinotekoisia huveja. esim. Disney Land, tietokone pelit, pachinko-peli, tamagotsit yms. Suomessa yhteisön pohjana on edelleenkin maaseutu? Maaseudun kulttuuri on yksilön kulttuuri. esim. Aleksis Kiven seitsemän veljestä, Sibeliuksen musiikki yms. Puhdas luonto on vielä runsaasti jäljellä. Huvit ovat aitoja, luonnonmukaisia ja askeettisia = 禅 能 俳 句 の 精 神 (Zenin, Nōn, Haikun maailmaa). 写 真 (valokuvat):パチンコ 源 氏 物 語 vs. 能 永 平 寺 (3) 例 外 や 個 性 は 日 本 では 悪 Poikkeavuus ja yksilöllisyys on pahe Japanissa Japanissa ei katsota yksilöllisyyttä, eikä poikkeavuutta suopealla silmällä, vaan kaikkien pitäisi olla samannäköisiä ja samantapaisia, eikä saa poiketa muilta. Usein lasta pakotetaan oikeakätiseksi, ettei hän olisi poikkeavaa. esim. 制 服 seihuku = koulu uniformi Sanonnat: 12

13 出 る 釘 は 打 たれる (Deru kugiwa utareru) = Naula, joka töllöttää, lyödään. 村 八 分 (Mura hatšibu) = Hylkiminen kyläyhteisöstä oli aikoinaan raskain ja ankarin rangaistus, sillä koko perhe hyljettiin yhteisöstä, jolloin riisinviljelystä ei tullut mitään. 2) 集 団 主 義 はいかに 表 れるか Miten kollektiivisuus ilmenee? Ryhmän organisaatio on sisäisesti hyvin joustava ja orgaaninen. Ulospäin se on kiinteä ja ulkopuolisia poissulkeva. Tähän verrattuna länsimainen ryhmäorganisaatio on mekaaninen ja kankea. esim. Värtsilän laatupiiri-kokeilu 1980-l epäonnistui. Laatupiirin onnistuminen edellyttää sellaista ympäristöä, jossa työpaikka on ikään kuin perhelaitos. Tämän edellytyksenä on taas se, että työpaikka on elinikäinen. Suomeen sovellettiin laatupiiri-ajatus kirjalliseksi ideariiheksi, mutta Japanissa laatupiiri-idea on nimenomaan leppoisa juttutuokio, josta voi syntyä usein hyviäkin ideoita. 3) 集 団 主 義 はどこから Mistä se johtuu? (1) 伝 統 的 生 産 手 段 Perinteiset pääelinkeinot = 稲 作 Inasaku = riisin viljely vrt. Metsästyskulttuuri ja riisinviljelykulttuuri Perinteiset pääelinkeinot määräävät kulttuurin ominaisuuksia. Suomessa perinteinen pääelinkeino on ollut metsästys. Metsästys vaatii suurta tilaa henkeä kohden. Jokainen ihminen hoitaa kaikki asiat yksin. esim. Saamelaiset tänäkin päivänä. Tuloksena syntyy itsenäinen ja "itsepäinen" ihminen. Yhteisö jää löysästi jäseniä sitoavaksi. Ei ole koskaan syntynyt samaania ja heimopäällikköä suurempaa organisaattoria. Japanissa perinteinen pääelinkeino on ollut riisinviljely. Riisinviljely vaatii kollektiivista työvoimaa ja työn organisointia. Kehittyi pitkälle organisoitu kollektiivinen yhteisö. Pääorganisaattorina on ollut šamaani, jonka väitetään olevan keisarin suvun alkuna. Šamaanit organisoivat riisinviljelyä ja siihen liittyviä riittejä. Yksilön merkitys jää pieneksi ja ihmiset ovat toisistaan "riippuvaisia". Japanilaisen ryhmäkeskeisyyden pohjana on ennen kaikkea perinteinen pääelinkeino eli riisinviljely. Japanissa pääelinkeinona on ollut riisinviljely peräti 1900-luvun puoleen väliin asti. Varsinainen teollistuminen tapahtui vasta toisen maailman sodan jälkeen. Riisin istutuksen ja sadon korjuun aika on kriittisiä aikoja, jolloin tarvitaan runsasta työvoimaa ja nopeaa toimintaa, joten kylässä työvoiman organisoiminen ja johtaminen tulee olemaan tärkeä. Tästä kehittyi pitkälle organisoitu kollektiivinen yhteisö. Yksilön merkitys jää pieneksi ja ihmiset tulevat toisistaan "riippuvaisiksi". Toisaalta yhteisön sisällä sen jäsenten on mukavaa elää. Suomessa metsästys vaati suurta tilaa henkeä kohden. Jokainen ihminen joutuu hoitamaan kaikki asiat yksin. Tuloksena syntyy itsenäinen ja "itsepäinen" ihminen.yhteisö jää löysästi yksilöä sitoavaksi. Ei ole koskaan syntynyt šamaania ja heimopäällikköä suurempi organisaattori. (2) 人 の 多 さ Ihmisten paljous Toinen tärkeä syy japanilaisten kollektiivisuuteen on väen paljous: Japanin väkiluku on n. 125 milj. ja pinta-ala n km2, josta n. 70 % on vuoristoa. Asukastiheys on n. 338 h/km2. Suomessa Väkiluku on pieni (reilu 5 milj.). Pinta-ala on suhteellisen iso (n km2 = Japanin pinta-alasta n. 90 %). Asukastiheys on n. 15 h/km2. 13

14 Siis Japanin väkiluku on n. 25 kertainen ja aumistiheydessä n kertainen Suomeen verrattuna. Ehkä tästä johtuen japanilainen yhteisö on hyvin dynaaminen. (3) 宗 教 Uskonto Japanilaisten kollektiivisuuden taustana on myös uskonto: Uskonto vaikuttaa ihmisen ajattelutapaan ja käyttäytymiseen hyvin paljon ja sitä kautta myös myös kulttuuriin voimakkaasti. Suomessa uskonto on yksiselitteisesti kristinusko. Japanissa se ei ole yksiselitteinen, vaan on monikerroksinen. Japanilainen käsite kami ei ole Jumalaa vaan on jumalia. Se on haltija-uskoa. Siihen on kasautunut lisäksi esi-isien eli vainajien sielun palvonta. vrt. Saamelaisten seita-usko Japanilainen uskonnollinen ajatus on hyvin suvaitseva. Länsimaalaiset vitsailevat japanilaisista: "Japanilaisia kastetaan sintolaispyhätössä, vihitään kirkossa ja haudataan buddhalaiseen temppeliin." Japanilaisten vastaus länsimaalaisille: "Jos Jumala on niin hyvä ja kaikkiin pystyvä, miksi hän ei pysty rakastamaan toista?" Japanissa 4 (3) uskontoa elää tänäkin päivänä sulassa sovussa. (1) 神 道 Šintolaisuus (2) 儒 教 Kungfutsen oppi (= filosofia?) (3) 仏 教 Budhalaisuus (4) キリスト 教 Kristinusko Japanilaiseen kollektiivisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea 儒 教 Žukjō = Kungfutsen oppi. Yhtiö, koulu yms. yhteisöt ovat suureksi projisoitu perherakenne. Johtaja on ikään kuin perheen isä ja työntekijät kuin perheen lapset. Kilpailua käydään saman arvoisten ja tasoisten kesken, siis horisontaalisella tasolla. Vertikaalisella tasolla pitäisi olla lojaali. esim. Juhlien järjestäminen 祭 り matsuri = juhla Japanissa järjestetään hyvin paljon juhlia ja ne ovat karnevaali-tyyppisiä. Ne ovat perinteisiä ja hyvin pitkälle ohjelmoituja yhteisön juhlia. vrt. Suomessa juhlat ovat yleensä ydinperheen juhlia kuten joulu tai juhannus. 写 真 (kuvat): 田 植 え 稲 刈 り 写 真 (kuvat):お 宮 参 り 教 会 結 婚 式 神 前 結 婚 式 葬 式 話 し 合 い (keskustelu) 2: Voiko sallia kirkkojen vihkiä vaikka hääpari ei ole kristitty? 4) 集 団 主 義 の 個 人 の 行 動 への 影 響 Miten kollektiivisuus vaikuttaa yhteisön käyttäytymiseen? (1) 倫 理 道 徳 Etiikka ja moraali Suomessa etiikan ja moraalin pohjana on 罪 tsumi = synti. Synti tunnetaan ylempää kohtaan = vertikaalinen ja ajaton arvomaailma. Yksilö on vastuussa omasta itsestään ylempää (Jumalaa) kohtaan. Pyritään hyvän ja pahan (musta vs. vakoinen) selvittämiseen, eikä asioita jätetä puolitiehen. Laki on käytännön edellä. Yhteisön säännöt ovat tiukkoja ja jäykkiä. esim. työnkuvaus, 交 差 点 での 優 先 権 (etuajo-oikeus risteyksissä) Japanissa etiikan ja moraalin pohjana on 恥 haži = häpeä. Häpeän käsite perustuu poikkeavuuden eliminoimiseen, eikä niinkään hyvän ja pahan erotteluun. Tässä mielessä häpeän käsite on hyvin pitkälle yhdessä käyttäytymisnormin 常 識 žōšikin eli common sensen kanssa. Häpeä tunnetaan yhteisöä kohtaan = horisontaalinen ja ajallinen arvo. Lisäksi häpeäntunne ei ole ehdoton, pikemminkin joustavaa. Ts. yksilö on vastuussa yhteisöä kohtaan, eikä ylempää eli Jumalaa kohtaan. 14

15 Häpeän kääntöpuoli on maine ja kunnia eli "poikkeavan hyvä" ominaisuus ja siitä nouseva maineen ihannointi. esim. ブランド 指 向 Burando šikō = japanilaiset ovat hulluja merkkituotteiden perässä. 話 し 合 い (keskustelu) 3: Pitäisikö/saako kiittää autoilijaa, jos hän antaa tietä suojatien edessä? (2) 法 と 情 そして 融 通 現 実 主 義 Laki ja tunne-elämä sekä joustavuus ja käytäntökeskeisyys Japanissa pyritään mielummin harmonian ylläpitämiseen kuin erottelemaan hyvä ja paha tai oikea ja väärä. Tästä johtuen usein käytäntö on lain edellä ja yhteisön säännöt ovat hyvin joustavia. esim. työnkuvausta ei tunneta, 安 宅 の 関 (Atakano seki) 交 差 点 での 優 先 権 (etuajo-oikeus risteyksissä) Huom. 安 宅 の 関 (Atakano sekin) tarinassa inhimillisyys ja tunne voittaa virkavelvollisuutta tullipäällikössä 富 樫 (Togašissa). Hän rikkoo virkavelvollisuuden, mutta toimii inhimillisyyden nimessä oikein. 動 画 勧 進 帳 Kanžintšō: Katō Šūitši nimittää japanilaista yhteiskuntaa puuttuvan vastuun yhteisöksi ja kritisoi 一 億 総 懺 悔 (Itšioku sō zange) (sadan jälkeinen) Sadan miljoonan yhteisen katumuksen ajatusta, koska hänen mielestään pitäisi selvittää tiukasti kenellä oli vastuu sodasta. Hän nimittää japanilaista yhteisöä myös 責 任 不 在 社 会 Sekinin huzai šakai = vastuuttomaksi yhteisöksi ja väittää tämän johtuvan kaikkien yläpuolella olevan arvon eli Jumalan puutteesta. 話 し 合 い (keskustelu) 4: Onko laki olemassa ihmisiä varten vai ihminen lakia varten? (3) 紛 争 処 理 の 仕 方 Miten toimitaan konflikti-tilanteen kanssa? Suomessa ja Japanissa suhtautuminen konflikti-tilanteeseen eroavat: Japanissa konflikti-tilannetta yritetään jo etukäteen välttämään. Syynä: kasvojen menettäminen on pahinta kenelle tahansa japanilaisille. Konflikti-tilanteen välttämisen keinona käytetään esim. vihjailua, eikä suoraa kritiikkiä. Kuitenkin otetaan konfliktin vaaraa avoimesti esille ajoissa. Suomessa konflikti-tilanne kiristyy yleensä hyvin pitkälle. Ehkä luotetaan toisen osapuolen ymmärtämiseen ja ennen kaikkia lakiin. Yleensä ei haluta ottaa konfliktin vaaraa / itse konflikti-tilannetta avoimesti esille. Viime vaiheessa kovat kritiikit vaihdetaan ja osapuolten vihat rähähtävät sitäkin voimakkaammin. (4) 個 人 と 社 会 の 関 係 Yksilön ja yhteisön suhde - Individuaalisuus ja ryhmäkeskeisyys Suomalaisen yhteisön perustana on yksilökeskeisyys. Urheilukilpailussa suomalaiset ovat menestyneet perinteisesti yksilölajeissa paremmin. Suomessa arvostetaan yksilöä erittäin paljon. esim. hyvinvointi yhteiskunta ajatus. vastaväite: suolen kielen tilanne keskeisyys. Sukupuolten välinen tasa-arvoisuus on myös kehittyneempi verrattuna japanilaiseen yhteisöön. Japanilaisen yhteisön perustana on yhteisökeskeisyys/ryhmäkeskeisyys. Urheilukilpailussa japanilaiset menestyvät ryhmälajeissa paremmin. esim. 撫 子 (Nadešiko) Japan Japanissa arvostetaan yksilöä hyvin heikosti. esim. julkinen sosiaalihuolto on minimaalinen. Perhe, suku yms. epäviralliset ryhmät hoitavat pulassa olevia. Toisaalta tämä puolestaan tiukentaa ryhmän siteitä. Sukupuolten välinen tasa-arvoisuus on myös heikko. 写 真 (kuvat): 能 Nō: 安 宅 Ataka 歌 舞 伎 Kabuki: 勧 進 帳 Kanžintšō 撫 子 ジャパン ルイ ヴィトン ランヴァン グッチ 15

16 3. 日 本 社 会 の 根 底 にある 概 念 Japanilaisen yhteisön pohjana olevat käsitteet Kun japanilainen yhteisö on ryhmäkeskeinen yhteisö, niin millaiset ajatukset ja käsitteet ovat sen pohjana? Nyt tarkistelemme pintaa syvemmälle japanilaisen yhteisön pohjana olevia käsitteitä. 1) 常 識 (Žōšiki) Common-sense = talonpoikaisjärki? Sanan 常 識 (žōšiki) vastineeksi ehkä voi mainita englannin kielen sanaa Common sense. Ehkä suomenkielisenä vastineena tähän voi ajatella sanaa talonpoikaisjärki. Kuitenkin Suomessa käsitteet 常 識 (žōšiki) tai common-sense tuntuu hyvin vieraalta käsitteeltä. Sillä Suomessa ihmiset eivät toimi niinkään yhteisön normien mukaan, vaan pikemminkin omantunnon ja oman arvionsa mukaisesti. Diana Rowland toteaa teoksessaan Liikematkalle Japaniin näin: Taustansa samankaltaisuuden ja yhteisten tottumusten ansiosta japanilaiset ymmärtävät helposti toisiaan ilman pitkiä selityksiä. Tämän ilmiön pohjana on yhteinen konsensus, jota voisi ehkä vertailla käsitteeseen common sense. Japanissa ajatusmalli on hyvin yhtenäinen yhteisön sisällä, joten ehkä sana ajatusnormi tai käyttäytymisnormi olisi sopivampi sana kuin talonpoikaisjärki. Myös Katō Šūitši mainitsee japanilaisille ominaisesta ilmiöstä 以 心 伝 心 (Išin denšin) eli sanaton viestintä/kommunikaatio ja hän korostaa, että tällainen ilmiö onnistuu ainoastaan sisään päin lämpenevässä yhteisössä. Lisäksi Katō kommentoi, että japanilaisella sujuu kommunikaatio Intra-groop kommunikaatio erinomaisesti, mutta Inter-groop kommunikaatio erittäin huonosti. esim. Katō Šūitši mainitsee, että Japanin diplomatia on ollut kautta aikojaan aivan surkeata: se on täysin riippuvainen jostakin yhdestä ainoasta mahdista, eikä ole koskaan itsenäistä, eikä omintakeista. Käsite お 上 (okami) tarkoittaa yläpuolta tai ylempi taho.se juontuu konfutsen opista ja samurain vallanpitojärjestelmästä. esim. 水 戸 黄 門 話 し 合 い (keskustelu) 5: vrt. suomalainen herran pelko. 2) 家 と 村 Ie = koti/talo/perhe/suku ja Mura = yhteisö (1) Japanin kielessä sana ie merkitsee taloa, perhettä ja kotia. Kuitenkin sen voi kääntää suomeksi myös sanalla suku. Japanilaisille suvun jatkaminen on kaikki kaikissa. Usein länsimaiset joutuvat ihmettelemaan kun japanilainen ei millään ymmärrä sitä, että pariskunta ei toivo saavansa lapsia ts. jälkeläisiä. Japanilaiset turvautuvat 養 子 ( jōši) ottolapseen suvun jatkamista varteen, jos on pakko. Ihmisen on elettävä ennen kaikkea suvun jatkamista varten. (2) 家 (Ie) on erinäisistä ryhmä tyypistä keskeisintä ja se on kaikkien perustana oleva ryhmä. Perintöjärjestelmä yms. perustuu tähän käsitteeseen. ks. 中 根 千 枝 Nakane Chie 家 族 の 構 造 (Kazokuno kōzō) タテ 社 会 の 人 間 関 係 (Tate šakaino ningen kankei) (3) Perhe- ja sukusiteet ovat erittäin tiukkoja. esim. 見 合 い 結 婚 (miai kekkon) avioliittoja järjestetään edelleenkin. Perhe- ja sukusiteiden lujuus johtuu ensi sijaisesti siitä, että sosiaalihuolto on melkein olematon. Ihmisten on loppukädessä turvauduttava perheen ja sukulaisten apuun. Avioliitto ei ole ainoastaan nuoren parin asia, vaan se koskee vanhempiakin, koska siinä on kyse myös heidän vanhuuden päivien takeesta. (4) 村 (Mura) Japanin kielessä sana mura tarkoittaa kylää, mutta myöskin yhteisöä laajemmassa merkityksessä. Mura-käsite tunnetaan parhaiten sellaisessa yhteyksissä kuin 村 八 分 (mura hatšibu), joka tarkoittaa yhteisön ulkopuolelle hyljetyksi joutumista. 16

17 Japanilaisessa yhteisössä mielipiteiden yhtäläisyys on tärkeätä. Eriävää mielipidettä ei toivota. > oppositio ajatus rangaistaan hylkimällä yhteisöstä. = 村 八 分 (mura hatšibu) (5) 贈 答 (Zōtō) Lahjojen vaihto Ihmissiteitä vahvistetaan vaihtamalla lahjoja kaksi kertaa vuodessa. esim. 御 中 元 (O-tšūgen) kesällä 御 歳 暮 (O-seibo) talvella Lahjojen vaihto on velvollisuus ja jäykkä muodollisuus. Toisaalta tämän seurauksena Japanissa tavarat pyörivät ja kultukset nousevat. Kaksi kertaa vuodessa, sekä kesällä että talvella jaetaan ボーナス bonukset ja samoihin aikoihin ihmiset toimittavat lahjat. Siis bonuksilla kompemsoidaan lahjojen toimittamisesta johtuvat menot perhetaloudessa. Katō Šūitši nimittää tätä toimintaa monimutkaiseksi rituaalijärjestelmäksi. 写 真 (kuva): 御 中 元 3) 内 と 外 Utši = sisäpuoli & soto = ulkopuoli (1) Sanalla 内 (utši) tarkoitettiin alunperin sisäpuolta/-osaa, mutta tämä sana käytetään nykyisin puhujan/ kirjoittajan perhettä, kotia, taloa, työpaikkansa ja lopuksi jopa itseänsä. esim. Kansain (Ōsakan alueen) murteella sana utši tarkoittaa puhujaa/kirjoittajaa itseään. Toisin sanoen tätä sanaa pitäisi ymmärtää puhujan/kirjoittajan omaa sisäpiiriä merkitseväksi sanaksi. Tämän vastakohta on sana 外 / 外 部 (soto/gaibu = ulkopuoli/-osa). esim. 外 人 (gaižin = ulkopuolinen ihminen/henkilö = ulkomaalainen) Tällä tavoin japanilainen erottelee tarkoin omaan piiriin kuuluvat ja sen ulkopuolelle jäävät. Oman piirinsä sisällä hän voi rentoutua, eikä tarvitse olla täysin mallikelpoinen, pienistä virheistä ei syytetä, mutta kerran, kun menee oman piirin ulkopuolelle, niin pitää olla aina joka asiassa hyvinkin kohtelias, virallinen ja korrekti. Suomalaisille tämä japanilaisten piirre voi vaikuttaa kaksoismoraalilta. (2) Sisäänpäin lämpenevä yhteisö Onko japanilainen yhteisö sisäänpäin lämpiävä? Vastaus on "Kyllä". Ulkopuolisille ryhmät ovat hyvin eksklusiivisia. Ajattelevaisuus, huolehtivaisuus yms. on tärkeää yleensä ainoastaan ryhmän sisällä. Vaikka mitä sattuisi ulkopuolisille, se ei ole niin merkitsevä asia. Pohjana on se ajatus, että jokaisen on pärjättävä itse. Paradoksaarista kyllä, mutta juuri tämän takia muodostetaan ryhmää, jotta sen sisällä autettaisiin toisiaan. Tämän seurauksena ryhmän sisäinen lojaalisuus tiukentuu yhä. Sosiaalihuollon ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ajatuksen puute on syynä tähän. Katō Šūitši osoittaa japanilaisen yhteisön sisäänpäin lämpenemisen syyksi Japanin oven sulkemista samuraikaudella. Kaikkien alku on varmaan Japanin maantieteellinen tilanne, eli Japanin ympärrilla on joka puolella meri, ei missään ole naapuri maata. (3) Japanin kielen vaikutus 内 (utši) >< 外 (soto) erotteluun Ehkä tämä ajatus tuntuu aluksi oudolta, mutta niiden välillä on selvää yhteyttä: Japanin kielen lause rakentuu kahdesta vaiheesta: puheenaihe eli määrite sekä predikaatti eli ydin osasta/asiasta. Japanin kielessä puheenaihe rajataan heti alkuun, mihin asti seuraavassa vaiheessa kerrottava asia koskee ja mistä alkaa siihen kuulumaton, siis tehdään ensin selväksi, mihin asti on in ja mitkä asiat jätetään pois ulkopuolelle koskemattomaksi. Toiseksi mainittakoon se seikka, että japanin kielessä kohteliaisuussäännöt ovat hyvin tärkeitä. Kun tässä kielessä vältellään persoonapronominien käyttöä mahdollisimman paljon, tekijää arvioidaan ilmaisun kohteliaisuuserojen perusteella. Tämä vuorostaan edistää kunnioitettavan (ulkopuolinen) ja tuttavallisen (sisäpuolinen) erottelua. 絵 (kuva): 象 は 鼻 が 長 い (4) 日 本 社 会 の 排 他 性 Japanilaisen yhteisön exclusiivisuus 17

18 内 (utši) >< 外 (soto) erottelua seuraa luonnollisesti ulkopuolisten hylkiminen eli exclusiivisyys. esim. Japanin korealaisten asema (Korean miehitys ) (5) 外 人 (gaižin) Ulkomaalaisen asema Japanissa Sana ulkomaalainen on virallisesti 外 国 人 (gaikokužin = ulkomaalainen), mutta heitä yleensä kutsutaan nimellä 外 人 (gaižin = ulkolainen). Nimitys on yhtä loukkaavaa kuin suomen kielessäkin. Japanilainen yhteisö on hyvin exclusiivinen. Yksilö on ja hänen tuleekin olla aina yhteisön osa. Kuitenkin työvoiman ja maaseudun emäntien puute pakottavatkin nykyisib ottamaan vastaan imigrantteja mm. Aasian maista tai 3:nen tai 4:nen sukupolvem paluumuuttajia Braziliasta. Perinteisesti Japanissa on ongelmia imigranttien kanssa Korean miehityksen ajoilta asti. Nykyisen huonon taloudellisen tilanteen seurauksena imigranttit menettivät ensimmäisinä työpaikkaansa ja monet ovat joutuneet poistumaan Japanista. Japanin valtio on hyvin epädemokraattinen ja jopa ihmisoikeutta loukkaava. esim. Japanin korealaisten asema ja sormenjälkien ottaminen turisteilta. Kuitenkin henkilökohtaisesti japanilaiset ovat hyvin ystävällisiä ulkomaalaisia kohtaan, varsinkin valko-ihoisia kohtaan. Paradoksaarista kyllä, mutta japanilaisten eksklusiivisuuden parhaimpina esimerkkeina voidaan pitää sodan jälkeisen Šōwan nousukauden sankarit: 力 道 山 Rikidōzan, 王 貞 治 Ō Sadaharu, 大 鵬 幸 喜 Taihō Kōki ja 小 錦 Konišiki. He olivat kaikki jollain tavalla ulkomaalaisia, jonka takia he eivät ehkä päässeet ihan huipulle asti. (ks. 2-11) 写 真 (kuvat): 力 道 山 長 嶋 茂 雄 王 貞 治 大 鵬 幸 喜 小 錦 4) 義 理 と 人 情 (Giri & Ninžō) Velvollisuus ja Inhmillisyys 義 理 (giri) eli velvollisuuden tunne sääntelee usein japanilaisten käyttäytymistä. Katō Šūitši määrittelee 義 理 giri-käsitettä ulkoiseksi muodollisuudeksi ja monimutkaiseksi rituaaliseksi säännöksi. Lisäksi hän selittää giria: yhteisöllisten sanktioiden uhalla pakotettujen järjestysten kokonaisuudeksi. Katō myöntää, että tämä on samuraiden moraalisäännöstö. 義 理 giri-käsitteen pohjana on vahvasti velvollisuuden ja lojaalisuuden käsitys. Lisäksi siinä on kiitollisuuden velan käsite. Kun toinen on tehnyt minun hyväksi jotakin, minunkin pitäisi maksaa samalla mitalla hänelle takaisin. => reciprociteetti-idea on Japanissa hyvin vahvaa. esim. 赤 穂 浪 士 Akōn 47 isännätöntä samuraita. 写 真 (kuvat): 忠 臣 蔵 Ylpeys omasta itsestänsä on myös 義 理 giri-käsitteen pohjana. Vastakohtana on 恥 häpeä. 義 理 giri on miehinen arvo. Kun ylpeys ja maine on loukattu ja mies on joutunut häpeän tilaan, silloin hän tekee mielummin 切 腹 seppukua kuin joutuisi häpeän tilanteeseen. Sillä tavalla hän yrittää pelastaa omaa maineensa. esim. 三 島 由 紀 夫 Mišima Jukio 写 真 (kuvat): 三 島 由 紀 夫 人 情 (ninžō) on vasta painona tähän. Nämä käsitteet ovat toisiansa täydentävää vastaparia. 人 情 (ninžō) -käsitteellä tarkoitetaan inhmillisyyttä ja sympatiaa. Se on naisellinen arvo. Katō Šūitšin mukaan 人 情 ninžō käsite on: ulkoisilta säännöilta vapaana olevat yksityiset tunteet, jotka on arvostettu kaupunkilaisten eli tavallisten kansalaisten parissa samurai-aikana. Nämä vastakkaiset käsitteet ovat syntyneet ja kehittyneet juuri Tokugawan kaudella eli samurai-kaudella 1600-luvulla. Nämä vastakkain olevat arvokäsitteiden suosiot jakautuivat maantieteellisesti kahtia: Samurai-kaudella Itäisessä Japanissa, siis Edon (Tokion) puolella 義 理 giri-käsittä arvostettiin 18

19 enemmän ja se heijastuu 荒 事 aragoto ohjelmien suosimisena 歌 舞 伎 kabuki-teatterissa. 荒 事 aragoto on sellaiset ohjelmat, jossa näytetään mm. samuraiden urheutta taistelussa. Samanaikaisesti Läntisessä Japanissa, siis Ōsakan puolella 人 情 (ninžō) -käsittä arvostettiin enemmän, joka heijastuu 和 事 wagoto ohjelmien suosimisena 浄 瑠 璃 žōruri-nukketeatterissa. 和 事 wagoto on sellaiset ohjelmat, jossa käsitellään mm. rakkauden ongelmia. Kun nämä kaksi vastakkaista arvoa törmäävät, niin tapahtuu tragedia: 心 中 šinžū = kaksoisitsemurha on tyypillistä 浄 瑠 璃 の 世 界 Žōrurin maailmassa. 写 真 (kuvat): 文 楽 曽 根 崎 心 中 Bunraku Sonezaki šinžū: 動 画 : 勧 進 帳 Kanžintšō: 鳴 神 Narukami: 話 し 合 い (keskustelu) 6: Miten koet velvollisuuden ja tunne-elämän Suomessa? 5) 本 音 と 建 前 (Honne to tatemae) Todellisuus ja normi Sanonta 本 音 と 建 前 (honne to tatemae) on hyvin tunnettu ja erittäin usein käytetty sanonta japanilaisesta tapakulttuurista puhuttaessa. Kuitenkin sen kääntäminen muille kielille on hyvin hankalaa: Todellinen ääni ja fasadi, Tosi tilanne ja tavoite, Käytäntö ja ideaali, Totuus ja normi jne. Sanalla 本 音 (honne) tarkoitetaan totuutta tai todellista tilannetta. Sanalla 建 前 tatemae tarkoitetaan asian oikea laita, eli sitä miten pitäisi olla, siis normia. Missä tahansa kulttuurissa todellisuuden ja normin/ideaalitilan välillä on ero, joka on täysin luonnollinen asia. Kuitenkin väitetään, että japanilaisessa kulttuurissa todellisuuden ja normin välinen kuilu on paljon syvempi kuin missään muussa kulttuurissa. Tämä piirre johtuu ensinnäkin 恥 (haži) häpeän-kulttuurista: ihmisella on kova tarve näyttää, että hänellä on kaikki hyvin, vaikkei olisikaan niin todellisuudessa. Kuitenkin näen tässäkin asiassa alueellisia eroja Japanin sisälläkin: Tämä tuntuu olevan ominaista Tokiolaiselle eli itäiselle kulttuurille, jossa on vahva kulttuuri jäänne samuraiden kulttuursta. Sen sijaan todellisuuden ja normin välinen ero ei tunnu niinkään isolta länsijapanilaisen kulttuurin kohdalla, jossa on vahvasti kauppiaskulttuurin perinne, joka pohjautuu käytännöllisyyteen. Eli tämänkin kulttuurin ominaispiirteen juuret ovat Edo-kauden samurai kulttuurissa: 侍 文 化 samurai bunka = samurai kulttuurin perintö: 武 士 は 食 わねど 高 楊 枝 Bušiwa kuwanedo taka jōži = Vaikka samurai ei olisikaan syönyt, suussaan on korkea hammastikku. Tässä mielessä 建 前 (tatemae) on pikemminkin fasadi, tai ulkonäkö. Japanissa usein toimitaan lain/moraalin/järjen vastaisesti ja rikkomusten oikeuttamiseksi esitetään seuraavanlainen ajatus: 建 前 は 建 前 本 音 は 本 音 (Tatemaewa tatemae, honnewa honne) = Normi on normi, ja fakta on fakta. = Normin mukaan olisi pitänyt toimia näin, mutta todellinen tilanne on niin. Tässä näkyy liiallista joustavuutta lain/moraalin/järjen edessä. Tätä kautta pääsee helposti seuraavaan käsitteeseen, 甘 え (riippuvuuteen/epäitsenäisyyteen). esim. 捕 鯨 Hogei = valaanpyynti tutkimus -tarkoitukseen. 話 し 合 い (keskustelu) 7: Kumpi on raaempi valaanpyynti vai turkistarhaus? 6) 甘 え (Amae) Riippuvuus/Epäitsenäisyys Japanilainen kulttuuri on hyvin joustava ja sopeutuvainen. Edellä faktan ja normin yhteydessä katsottiin, että Japanissa usein todellisuutta kaunistellaan ja jopa sitä peitellaan. Joskus se menee liian pitkälle. esim. 福 島 原 発 事 故 Hukušiman ydinvoimalan onnettomuus. Tämä johtuu japanilaisten joustavuudesta. 19

20 Joustavuus sinänsä ei ole paha asia, mutta usein se menee liian pitkälle. Tämä joustavuus kasvattaa ihmisissa liiallista luottamusta siihen, miten pitkälle yhteiskunta antaa periksi. Japanissa lapsia hoivataan hyvin pitkään ja tämän takia ihmisten riippuvuus vanhemmista ihmista tai ylemmästä tahosta kasvaa kovasti. 甘 え (amae = riippuvuus/epäitsenäisyys) on alun perin sellainen käsite, että lapset tekee rikkomuksia tietäen tahtoen ja luottaen siihen, etttä vanhemmat antavat periksi ja sallii sen. Kuitenkin tähän tottuneena japanilainen kokeilee ympäristön sietokykyä aikuisenakin, jolloin yhteiskunta on häntä vastassa. Tähän vaikuttanee japanilaisten uskontokin: Sekä šintolaisuus että budhalaisuuskin ovat hyvin suvaitsevaisia uskontoja. Lisäksi ihminen ei ole vastuussa itsestään korkeamman edessä, vaan hän on vastuussa yhteisön eli häntä ympäröivien ihmisten edessä, jolta saa helpommin anteeksi vaikka toimisikin väärin. Yhteisö on homogeeninen, lempeä ja jäseniään hoivaava. Japanissa yhteisö on ikään kuin lasta hoivaavat vanhemmat. esim. おんぶ ombu = lapsen kantaminen repussa. Sana Skinship 写 真 (kuvat):おんぶ 7) 競 争 社 会 Kjōsō šakai = kilpailuyhteiskunta Kuitenkin kollektiivinen yhteiskunta on toisaalta myös kilpailuyhteiskuntaa sen sisällä. Väen paljous sinänsä jo luonnollisesti synnyttää kilpailua. Katō Šūitši nimittää japanilaista yhteiskuntaa kilpailevaksi kollektivismiksi. Hän sanoo osuvasti: Yhteisön sisällä on kova kilpailu, kuitenkin yhteisönä se on kollektiivinen. Hän korostaa myös japanilaisen kulttuurin tämänhetkisyyttä: Tässä ja nyt tendenssiä. Vanhoja asioita ei kaivella, esim. sotamuistoja. Katō korostaa myös japanilaisten omalaatuista symbolijärjestelmää, siis arvojärjestelmän erikoisuutta. ks. 3) 内 と 外 Utši to soto & 5-2) 躾 と 教 育 Šitsuke to kjōiku. Katō nimittää japanilaista kilpailuryhmiä tavoitteeseen pyrkiviksi kilpailuryhmiksi ja kertoo, että sen ominaisuudet ovat aktiivisuus ja hyökkäävyys. 塾 Žuku 予 備 校 Jobikō = preppauskoulut Alun perin preppauskouluja perustettiin yliopiston pääsykokeita varten, mutta nykyisin pahimmassatapauksessa pikkulapsia valmennetaan lastentarhaan. 受 験 地 獄 Žuken žigoku = pääsykoe helvetti Kun Japanissa on runsaasti ihmisiä ja kilpailu on kova, jokaisessa vaiheessa pitäisi päästä pääsykokeesta läpi. Tätä alettiin kutsua pääsykoe helvetiksi. 大 学 のランキング = Yliopistojen rankingit Japanissa yliopistojen välillä on selvät rankingit: 国 立 大 学 entiset valtiolliset: 1. 東 大 Tokio 2. 京 都 Kioto 3. 東 北 Tōhoku 4. 北 大 Hokkaidō 私 立 大 学 : 早 稲 田 (Waseda) 慶 応 (Keiō) jne. Työhön pyrkiessä kandidaatin erikoisala ja mitä yliopistossa on tehnyt eivät vaikuta niinkään paljon. Vaan katsotaan mistä yliopistosta ko. ihminen on valmistunut. esim. Kirjallisuutta opiskellut voi saada kutsun työhaastatteluun autoyhtiön myyntiosastoon. 写 真 (kuvat): 塾 予 備 校 先 輩 後 輩 同 僚 先 輩 Sempai = seniori 後 輩 Kōhai = juniori 同 期 生 Dōkisei = Saman luokan/vuoden opiskelija/työntekijä = luokkakaverit 同 僚 Dōrjō = samanikäiset kolleegat Japanilaisessa yhteisössä koulut, yliopistot yms. laitosten ympärille syntyy aina vahvat siteet ja ihmiset auttavat toisiaan myös vain siitä hyvästä, että joku on saman laitoksen kasvatti tai työntekijä kuin itse. Sanat 先 輩 Sempai 後 輩 Kōhai 同 僚 Dōrjō tarkoittavat kaikki samassa laitoksessa 20

21 työskenteleviä/työskennelleitä. Sanojen 同 期 生 Dōkisei ja 同 僚 Dōrjō kohdalla samanikäisyydessä ei ole kyse syntymäaijasta vaan laitokseen tuloaika on kyseessä. Yleensä 先 輩 seniori antaa kaikennäköiset avut tai jopa hoivaa 後 輩 junioria. Avunanto tapahtuu esim. työhönoton tai työtilausten yhteydessä. Tämäkin vahvistaa Japanilaisen yhteisön sisään päin lämpeneväisyyttä ja siteiden tärkeyttä, siis ulkopuolisten tulee olemaan yhä vaikeammaksi murtaa tätä verkostoa. Lisäksi 同 僚 Dōrjō = samanikäisten kolleegojen siteet ovat todella vahvoja, että tuskin muut kuin itse japanilaiset pystyisivät ymmärtämään, miksi ja miten opinahjo voisi merkitä niin paljon japanilaisille. 学 閥 Gakubatsu = koulukliikki Kun sama opinahjo tai työpaikka sitoo ihmisiä keskenänsä, koulujen välinen kilpailu kovenee. 東 大 (Tokion yliopisto) ja 京 大 (Kioton yliopisto), joista kumpikin on entiset valtiolliset yliopistot, kilpailevat kovasti keskenään Japanin parhaimman yliopiston tittelistä. Yksityisten yliopistojen puolella kaksi maineikkaimmat yliopistot 早 稲 田 (Waseda) ja 慶 応 (Keiō) kilpailevat myös verisesti ja ovat melkein tasoissa. Terve kilpailu on ihan hyvä asia, mutta se voi mennä liian pitkälle: virastoissa voi olla joskus koulukliikki. Yksityiset yrityksetkin kilpailevat kovasti: esim. トヨタ Toyota(カイゼン Kaizen = parannus)vs. 日 産 Nissan tai ホンダ Honda 写 真 (kuvat): 早 慶 戦 8) 評 判 とイメージ そして そして 恥 Hjōban = maine, imēži = imago ja Haži = häpeä Suomessa maine tai imago on hyvin merkityksetön/vähäpätöinen asia. esim. kansan idoleja on aika vähän. Onko jokainen tyytyväinen oman itsensä merkityksestä ja arvostuksesta? Ehkä ei sittenkään ole näin, vaan pikemminkin se johtuu väkiluvun pienuudesta. Suomalaiset ovat hyvin realistisia, eivätkä seuraa turhia illuusioita. Japanissa maineella ja imagolla on hyvin tärkeä merkitys. Väkiluku on hyvin suuri ja kilpailu on erittäin kova. Huipulle nouseminen on erittäin vaikea. Monien kohdalla se on mahdoton tehtävä. Juuri tämän takia kansa tarvitsee idoleja/sankareita unelmiensa sijaistoteuttajina. Idolit/sankarit ovat kansan unelmia, jollaisiksi tavallisen ihmisen on mahdotonta nousta itse. Japanilaiset ovat romanttisia unelmoijia, jotka haluavat elää unelmissa ja illuusioissa. Jos kuuntelee mollipitoisia japanilaisia vanhoja iskelmiä, tämän ymmärtäisi heti. esim. 演 歌 enka 9) マスメディアの 功 罪 Massamedian hyöty ja haitta Maine on häpeän kääntöpuoli. Tähän vaikuttaa massamedia hyvin vahvasti ja siinä on sekä hyötyä että haittaa. Ryhmäkeskeisyys nivoutuu näihin kahteen vastakkaisiin käsitteisiin, maineeseen ja häpeään. Häpeän käsite perustuu pikemminkin poikkeavuuden eliminoimiseen kuin hyvän ja pahan erotteluun tai tuomitsemiseen. Häpeän kääntöpuoli on "poikkeavan hyvä" ominaisuus. Siitä nousee maine. Nykyisin journalismi mm. TV ja aikakauslehdet luovat maineita ja idoleja tietäen tahtoen, eli massamedia luo ja muokkaa idoleja/sankareita. Ne muokkaavat myös yleisiä mielipiteitä. On moni, joka syyttää sanomalehtejä toisen maailmansodan lietsomisesta. (1) Positiivisessa mielessä journalismi toimii yhteisön moraalin ja turvallisuuden ylläpitäjänä. esim. Journalismi on varoittanut ensimmäisenä ääri-uskonlahkon vaaroista. オウム 真 理 教 事 件 Ōmu korkeimman totuuden lohkon tapaus 1995 麻 原 彰 晃 Asahara Šōkō 写 真 (kuvat): 麻 原 彰 晃 21

22 (2) Negatiivisena puolena ne eivät kaihda yksilönoikeuden ja ihmisoikeuden loukkaamistakaan. Japanissa media paljastaa epäiltyä ennen kuin heidät pidätetään. Tätä suomalaissyntyinen entinen parlamentaarikko 丸 呈 弦 念 (Marutei Tsurunen) ihmetteli myös, koska se on ilmiselvästi ihmisoikeuden loukkaamista. esim. 片 桐 機 長 事 件 (JAL:in lentokapteeni Katagirin tapaus) v Lentokapteeni Katagiri ohjasi JAL:in konetta mereen perämiehen estämisyrityksistä huolimatta. Tuloksena 24 ihmistä kuoli ja 149 loukkaantui. Media julkaisi heti kapteenin nimeä valokuvineen. Heti tämän jälkeen lääkäri ilmoitti antaneensa kapteeni Katagirille lentokiellon psykiatrisesta syystä jo ennen tätä onnettomuutta. Tästä huolimatta lentoyhtiö pakotti häntä lentämään. 写 真 (kuvat):jal:in DC-8 Ihmisoikeuden loukkaus on pahinta väkivaltaa, johon journalismi voi syyllistyä. 話 し 合 い (keskustelu) 8: Miten opiskelijat kokevat suomalaista mediaa? Vrt. Suomessakin alkaa olla samanlaiset piirteet: Jokelan ja Kauhajoen kouluampumis tapahtumista mediaa syytetään niiden toimintatavoista. Ihmisoikeuden loukkaus on todella massakulttuurin häpeän pilkku. Japanissa huono maine voi tuhota koko suvunkin kohtalon kuten tämän kapteenin kohdalla. 宣 伝 eli mainostaminen: Japanissa mainoskampanjan yhteydessä pyörii journalismin valtava koneisto. Tuotteiden menekki on pitkälti kiinni mainoskampanjasta ja ennen kaikkea siihen satsattavasta pääomasta. Japani on todella maineen ja imagon yhteisö. Mainetta ja imagoa journalismi luo ja muokkaa oman halunsa mukaan. 歌 手 Kašu = Iskelmätähdet ovat myös useimmiten tuotteita, jotka journalismin koneisto myy ja myös tuhoaa. Myyntimenestykset ja sankarit eivät synny itsestään, vaan massamedia luo ne. Tuotteen laatu ei ole niinkään tärkeää, vaan tuotteen imago on kaikki kaikissa. esim. 東 郷 ビール & ティモテー シャンプー Tōgō olut ja Timotei shampoo 80-luvun puolivälissä. 写 真 (kuvat): 東 郷 ビール Maineen ja imagon nurja puoli on käsite 恥 Haži = häpeä. Samuraille häpeän tilaan joutuminen oli kaikista pahin asia. Nykyisinkin japanilaiselle pahinta ja sietämätöntä on kasvojen menetys. 切 腹 seppukulla korjattiin häpeällistä tilaa ja samurain arvo ja imago palautettiin. esim. 赤 穂 浪 士 Akō rōši = Akōn 47 isännätöntä samuraita 三 島 由 紀 夫 Mišima Jukio 写 真 (kuvat): 赤 穂 浪 士 三 島 由 紀 夫 10) 英 雄 像 Sankarin kuva Japani on täynnä idoleja/sankareita. Niitä luotiin toisen maailman sodan jälkeen jatkuvasti ja luodaan tänäkin päivänä, joskaan ei niin ahkerasti enää. (1) Tappio toisessa maailman sodassa ja sodan jälkeiset pulavuodet olivat ennen näkemättömiä ja kokemattomia aikoja japanilaisille ja todella ankaraa ja raskasta kokemusta. Juuri sen takia kanssa lohdutusta idoliunelmista. Lohdutukseksi tarvittiin kansallisia sankareita. Tätä tarvetta tyydytti parhaiten ammattipainija 力 道 山 Rikidōzan, jonka menestystarina sumō-painin puolella katkesi korealaissukujuuren takia. Ammattipainin puolella sitä vastoin hänestä tuli Japanin nousukauden ehdoton sankari ja symboli. Idolit/sankarit olivat erittäin tärkeitä Japanin taloudellisen nousukauden aikana. He näyttivät tietä: Kun olet yhtä ahkeraa kuin he, niin pääset sinäkin ylös kuten hekin. esim. 力 道 山 光 浩 Rikidōzan Mitsuhiro = ammatti painija 長 嶋 茂 雄 Nagašima Šigeo 王 貞 治 Ō Sadaharu = baseball pelaajat 22

23 ジャイアンツ Giants = ammatti baseball joukkue 大 鵬 Taihō = sumō painija 写 真 (kuvat): 力 道 山 長 嶋 茂 雄 王 貞 治 大 鵬 幸 喜 忠 犬 ハチ 公 参 照 : 美 空 ひばり Misora Hibari: 悲 しい 酒 場 悲 しい 酒 場 悲 しし 酒 古 古 古 古.mp4 (2) 狐 のイメージ Kitsuneno imēži = Ketun imago Suomessa kettu on viisas eläin ja eräänlainen sankari eläinkunnassa. Japanissa kettua pidetään yleensä petkuttajana ja iljettävänä pahantekijänä. poikkeustapaus: 稲 荷 神 社 Inari žinža = Inari pyhättö 写 真 (kuvat): 伏 見 神 社 Hušimin pyhättö (3) コメディー 映 画 に 映 し 出 された 英 雄 像 Sankari-kuva, joka heijastuu komediaelokuvaan: Nämä erot heijastuvat parhaiten kansansankarien (antisankarien) kuvassa: vrt. Uuno Turhapuro >< 車 寅 次 郎 (Kuruma Toražirō = Tora-san) Oveluus on suomalaisittain hyvä asia kuten ketussa tai Uuno Turhapurossa. Lojaalisuus on japanilaisille kaikki kaikissa kuten Tora-san elokuvassa. 写 真 (kuvat): 寅 さん Tora-san vs. Uuno Turhapuro 話 し 合 い (keskustelu) 9: - Miltä kuulosti japanilainen enka? - Millainen on ketun imago opiskelijoilla? - Suomalainen sankarin kuva? Ketkä ovat suomalaisia sankareita? Sibelius? Nurumi? Kekkonen? Viren? Nykänen? Masayardsin Saarikangas? Nokian Ollila? jne. 11) 経 験 主 義 Kokemuskeskeisyys Japanissa arvostetaan edelleenkin kokemusta, kun Suomessa akateemiset tutkinnot ovat korostetusti arvossa. Tämän taustana lienee mm. Kunfutsen oppi. esim. sana 先 生 (sensei) = opettaja/mestari = aiemmin syntynyt, edellä elänyt. Lisäksi Japanissa historian paine vaikuttaa tähän: Monilla taiteen alalla ei hevin sallita kokeiluja, vaan pitäisi opetella pelkästään perus taitoja hyvin pitkälle ja vasta kokemusten kartuttuaan tarpeeksi saa kokeilla uutta. vrt. Tähän verrattuna tuntuu siltä, että Suomessa taiteilijat kokeilevat mitä tahansa ilman kokemusta ja perustaitojakin. vrt. venäläiset teatteri- ja tanssitaide. Lisäksi tuntuu siltä, että Suomessa akateemiset tutkinnot ja ns. pätevyydet arvostetaan huomattavastienemmän kuin Japanissa. Japanissa II maailman sodan jälkeisen taloudellisen nousukauden sankareista monet olivat kantapään kautta oppineita ihmisiä ilman minkäänlaista koulutusta. esim. 松 下 幸 之 助 Matsušita Kōnosuke = Nationalin perustaja johtaja 本 田 宗 一 郎 Honda Sōitširō = Hondan perustaja johtaja Nykyisin Japanissakin näiden sankarien aika näyttää olevan ohi, silti ihmisten käytännön kokemus, kekseliäisyys, ahkeruus arvostetaan huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Lisäksi Japanissa perinteisesti johtajaa kasvatetaan yhtiön sisällä, eikä oteta suoraan koulun penkistä, eikä muilta yhtiöiltä. Näin johtajiltakin vaaditaan lojaalisuutta omaa yhtiötä kohtaan. 写 真 (kuvat): 松 下 幸 之 助 本 田 宗 一 郎 12) 帰 納 法 と 演 繹 法 Induktiivisuus ja deduktiivisuus Japanilaiset ovat tyypillisesti induktiivista kansaa. esim. 80-luvun alun japanilaisen paperin näyttelyn rakentaminen taideteollisuus museon (nykyisen Design museon) japanilaisen paperin näyttelyssä. 23