Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky. Kirjallisuuteen pohjautuva selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky. Kirjallisuuteen pohjautuva selvitys"

Transkriptio

1 Kirsti Siekkinen, Harto Hakonen ja Eino Havas Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky. Kirjallisuuteen pohjautuva selvitys LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES JYVÄSKYLÄ 2008

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ I Osa 1 JOHDANTO 4 2 TYÖKYKY 4 3 TOIMINTAKYKY Fyysinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky Työ- ja toimintakyvyn arviointi 8 4 PALOMIESTEN TERVEYS JA TYÖKYKY Työn vaatimukset Pelastajatutkintoon johtavan koulutuksen fyysiset 9 ja psyykkiset valintaperusteet Palomiehen työnkuva ja työn vaatimukset Palomiesten ikärakenne Palomiesten työkyky Työkyvyn arviointi Työkykytutkimuksia Sairastuvuus Fyysiset oireet ja sairaudet Psyykkiset oireet Palomiesten tapaturmat Sairauspoissaolot 21 5 PALOMIESTEN ELÄKÖITYMINEN Eläköityminen kunta-alalla Palomiesten eläköityminen 23 6 PALOMIESTEN KUOLLEISUUS 25 JA ENNUSTETTU ELINIKÄ 7 YHTEENVETO PALOMIEHEN TYÖKYVYSTÄ 27 II Osa 1 PALOMIESTEN ELÄKEIKÄ JA PELASTUSTOIMEN 30 SUORITUSKYKY 1.1 Johdanto Simulointimalli Mallin oletukset Palomiesten ikärakenne ja työkyvyttömyyseläkkeiden 30 alkavuus Mallin rakenne Simulointi Vakioitu vanhuuseläkeikä Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset Eläkeiän muutos vuonna Keski-iän kehittyminen eläköitymismalleilla Pelastussukelluskelpoisuuden kehittyminen 42 eläköitymismalleilla 2. JOHTOPÄÄTÖKSET 43 LIITE 1 47 LIITE 2 48

3 TIIVISTELMÄ Tämän työn ensimmäisessä osassa on tarkoitus selvittää vakituisessa työsuhteessa toimivan palomiehen yksilötason terveyttä, työkykyä ja eläköitymistä. Raportin toisessa osassa esitellään eri eläkeikämallien kustannuksia ja arvioidaan pelastustoimen suorituskykyä. Suomessa kunta-alalla työskentelee vakituisena palomiehenä noin 3000 henkilöä keski-iän ollessa 40.7 vuotta. Työn vaatimusten kannalta palomiehen terveydeltä ja toimintakyvyltä odotetaan, että pelastaja pystyy suoriutumaan tehokkaasti työtehtävistään vaarantamatta omaa, pelastettavan tai työtovereiden terveydentilaa ja turvallisuutta. Läpi työuran palomiesten terveyttä ja työkykyä arvioidaan määräaikaistarkastuksin. Tiettyjä työtehtäviä, kuten pelastus-sukellusta saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltua henkilö. Näihin työtehtäviin on erikseen määritellyt kuntovaatimukset. Palomiehillä työn fyysiset vaatimukset kohdistuvat erityisesti hengitysja verenkiertoelimistön ja tuki- ja liikuntaelinten toimintaan sekä motoriseen taitoon. Tutkimusten mukaan osalla palomiehistä on vaikeuksia selviytyä kaikista työtehtävistä vaarantamatta itsensä, työkaverin tai autettavan terveyttä. Iän lisääntyessä yhä useammat palomiehet kokevat sekä subjektiivisesti työkykynsä edelleen alentuvan, mutta myös objektiivisesti mittaamalla heillä on todettu eri fyysisten kunto-ominaisuuksien suhteen selvää heikkenemistä. Nämä työkykyä heikkenevät muutokset alkavat jo työuran kestoon nähden varsin aikaisessa vaiheessa. Moni palomies jää työkyvyttömyyseläkkeelle jopa vuosia ennen vanhuuseläkeikää. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden palomiesten keskiikä vuonna 2007 oli 54.7 vuotta, kun se kunta-alalla keskimäärin oli 57 vuotta. Suurimmat työkyvyttömyyseläkkeelle johtaneet syyt palomiehillä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja masennus. Raportin toisessa osassa on simulaatiomallin avulla laskettu, mitä kustannukset tulisivat olemaan, jos vanhuuseläkeikää alennettaisiin nykyisestä ja eläkkeelle siirtyneiden tilalle palkataan uutta työvoimaa. Laskuissa käsitellään kahta eri tapausta: työkyvyttömyyseläkkeellä olevia ilman eläkepoistumaa ja 20% poistuman kanssa Puhtaasti kannattavuuslaskelmien mukaan edullisinta tulisi olemaan palomiesten eläkeiän muutos 58 ikävuoteen 20% poistuman mukaan. Jos laskuissa otetaan huomioon palomiesten pelastussukelluskelpoisuus, niin edullisinta tulisi olemaan eläkeiän muutos 60 ikävuoteen puhtaasti sijoitusmielessä.

4 I Osa 1 JOHDANTO Tämän selvityksen I osan tarkoituksena on kartoittaa palomiehen työuran aikaista terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä työssä selviytymistä iän lisääntyessä. Raportin alkuosassa esitellään yleisesti työ- ja toimintakyvyn käsitteet, sekä ikääntymisen yleiset vaikutukset ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Tämän jälkeen raportissa käsitellään palomiehen työ- ja toimintakykyisyyttä, iän vaikutusta palomiehen työssä selviytymiseen, eläköitymistä ja kuolleisuutta. Raportin I osa päättyy yhteenvetoon, jossa on ikäjanalla kuvattuna tutkimusten ja selvitysten mukainen palomiehen työkykyprofiili. Tässä raportissa palomies määritellään työntekijäksi, joka tekee ns. poikkeusluvan mukaista 24 tunnin vuorokausirytmitystä ja on vakituisessa sekä päätoimisessa työsuhteessa työnantajaan. Selvityksen aineisto perustuu kotimaisiin ja kansainvälisesti julkaistuihin artikkeleihin, tieteellisiin kirjallisuuskatsauksiin ja virallisiin julkaisuihin. Selvityksen tilasi Suomen Palomiesliitto. 2 TYÖKYKY Työkyky rakentuu ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta (Kuva 1). Työkyvyn perustan muodostavat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys. Työntekijän peruskoulutus, ammatilliset tiedot ja taidot, sekä ns. elinikäisen oppimisen ideologia tukevat työkyvyn säilymistä erityisesti, jos ammatissa ilmenee tarvetta kohdata uusia työkykyvaatimuksia ja osaamisen alueita. Työkykyyn vaikuttavat myös työntekijän arvot, asenteet ja motivaatio. Työ, työolot, työyhteisö ja organisaatio muodostavat ihmisen työkykyä tukevan tai sitä heikentävän osan. Esimiestyö ja johtaminen vaikuttavat olennaisesti työkykyyn, kuten myös perheen, sukulaisten ja ystävien muodostama verkosto sekä yhteiskunnan rakenteet ja säännöt. Hyvä työkyky säilyy, jos työkykyä rakentavat tekijät tukevat toisiaan. Vastuu yksilön työkyvystä jakaantuu siis yksilön, työnantajan sekä yhteiskunnan kesken. 1

5 Kuva 1. Työkykyä kuvaavat kerrokset. 3 TOIMINTAKYKY Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä selviytyä hänelle asetetuista vaatimuksista sekä työssä että kotona. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys muodostavat perustan työkyvylle. Toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavat yksilön elintavat, työ, perimä ja sosio-ekonominen asema. Iän myötä erityisesti fyysisen toimintakyvyn on todettu heikkenevän, mutta toisaalta joillakin hyvä terveys ja toimintakyky voivat säilyä hyvänä pitkälle vanhuusikään. 2 Liitteessä 1 on esitetty ikääntymisen aiheuttamia yleisiä muutoksia työ- ja toimintakyvyssä, muutosten merkitys työkykyyn ja muutoksiin vaikuttamisen mahdollisuuksia. 3.1 Fyysinen toimintakyky Fyysinen toimintakyky on monissa ammateissa työkyvyn perusta. Fyysisen toimintakyvyn muutokset alkavat noin 30 vuoden iässä, mutta eivät ole suoraviivaisia iän lisääntyessä. Työ ja elintavat voivat nopeuttaa tai hidastaa muutoksia, jonka vuoksi itse vanhenemiseen liittyvien muutosten erottaminen on usein vaikeaa. Säännöllisellä ja kohtuullisella liikunnalla voidaan hidastaa elimistön vanhenemista ja ehkäistä monia pitkäaikaissairauksia, sekä nostaa toimintakyvyn kohtalaiselle tai hyvälle tasolle. Iän myötä tapahtuvan fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen voi kuitenkin olla merkittävää ja se pitäisi huomioida työn vaa-

6 timusten säätelyssä työjärjestelyillä, työympäristön parannuksilla sekä työn riittävällä tauotuksella. 2 Fyysinen toimintakyky jaetaan yleiskestävyyteen, lihaskuntoon ja liikkeiden hallintakykyyn. Fyysisen suorituksen lähtökohtia ovat henkilön kehon rakenne ja koostumus, energiantuottomekanismit, hermostolliset toiminnot sekä motivaatio. Aerobinen kestävyys kuvaa verenkiertoelimistön toimintakykyä. Lihasvoima ja -kestävyys sekä notkeus ovat puolestaan liikuntaelinten toimintakyvyn osa-alueita. Motorisen taidon edellytyksenä pidetään liikehallintakykyä. (Kuva 2). Kuva 2. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueet. Fyysisen toimintakyvyn muutokset Yleiskestävyyden mittana käytetään yleisimmin maksimaalista hapenottokykyä tai maksimaalista aerobista tehoa, jotka tarkoittavat elimistön maksimaalista kykyä tuottaa energiaa hapen avulla. Hengitys- ja verenkiertoelimistön testin tulos voidaan ilmaista hapenkulutuksena (l/min tai ml/min/kg). Yleiskestävyyttä voidaan mitata joko suoralla tai epäsuoralla hapanottokyvyn testillä. Hapenottokyvyssä tapahtuu ikävuoden välillä noin 5 ml/kg -1 /min -1 heikkeneminen 10:tä ikävuotta kohti. 3 Fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja terveydentilassa sekä kehon koostumuksessa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa paljon tosiasialliseen kehityskaareen. Aerobisen kapasiteetin muutokset aktiivisen työiän aikana voivat olla niin merkittäviä, että työnaikainen kuormitus voi muodostua kohtuuttoman suureksi ruumiillisesti raskaissa töissä ja vaikuttaa merkittävästi työssä selviytymiseen. 2 Lihasvoima on parhaimmillaan noin 25 vuoden iässä pysyen lähes muuttumattomana noin vuotiaaksi ja heikentyen tasaisesti ikääntymisen myötä. Lihaksen maksimaalisen suorituskyvyn heikkeneminen on merkittävää ikävuoden jälkeen. Miehet pystyvät tuot-

7 tamaan 50-vuoden iässä 20-vuotiaiden maksimivoimasta noin 90 % ja 65-vuoden iässä noin 70 %. 4 Lihasvoiman väheneminen liittyy nopeiden ja hitaiden lihassolujen koon pienentymiseen ja lihassolujen lukumäärän vähentymiseen. Nopeiden lihassolujen määrä vähenee enemmän suhteessa hitaisiin ja myös nopeiden lihassolujen maksimaalinen aktivointikyky heikkenee. Hermostossa hermosolujen lukumäärä ja koko vähenee. Samalla sidekudoksen osuus hermostossa kasvaa sekä hermon johtonopeus ja ärsytyskynnys nousevat. Motoristen yksiköiden koko kasvaa ja tarkkojen liikkeiden tuottamisesta tulee vaikeampaa ja tasapaino heikkenee. 4 Ikääntymisen vaikutuksia lihasten voimantuottoon voidaan kuitenkin hidastaa, sillä hermo-lihasjärjestelmän voimantuotto-ominaisuudet kasvavat harjoittelun myötä kaiken ikäisillä. Ikääntyneillä voimantuotto laskee erityisesti inaktiivisuuden ja vähentyneen lihasmassan myötä. Ikääntymisellä on vaikutuksia myös väsymiseen. Lihasten ATP-, KPja glygogeenivarastot vähenevät sekä entsyymien tehokkuus vähenee, jolloin väsyminen on nopeampaa. Väsyminen edesauttaa uupumista, jolloin elpymiseen tarvittava aika lisääntyy. 4 Luun massan on todettu myös vähenevän, luuston heikkenevän ja murtumien esiintymisen kasvavan. Edelleen sidekudosten, kuten jänteiden jäykkyys kasvaa ja elastisuus vähenee. Kehon rasvan suhteellinen osuus yleensä lisääntyy, mikä on paljolti yhteydessä elintapoihin. Myös verenpaineessa on todettu ikääntymisen myötä nousua Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa kykyä suoriutua erilaisista älyllisistä ja muuta henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä. Olennaista ovat ihmisen omat voimavarat, päivittäisen elämän vaatimuksista selviytyminen sekä muutos- ja kriisitilanteiden hallinta. Iän myötä merkittävimmät muutokset työelämässä koskevat havaintotoimintojen ja -nopeuden hidastumista ja on todettu, että useat ikääntyvien työntekijöiden vakavien työtapaturmien vaaratekijät liittyvät havaitsemiseen ja erityisesti havaintomotoriseen nopeuteen. Suorituksen hidastuminen iän myötä tulisi ottaa huomioon sekä tapaturmien torjunnassa että töiden kuormittavuudessa. 2 Aistitoimintojen muutokset ovat pääosin riippumattomia toisistaan ja yleisyydestään huolimatta ovat harvoin niin merkittäviä, ettei niitä voitaisi tasapainottaa työympäristön järjestelyillä. Aistitoiminnot ovat kuitenkin usein edellytyksenä havaintomotoriseen nopeuteen ja kognitiiviseen toimintaan ja niillä on tärkeä merkitys vaativimpien henkisten toimintojen kannalta. 2

8 3.3 Sosiaalinen toimintakyky Sosiaaliseen toimintakykyyn voidaan liittää ainakin kaksi ulottuvuutta. Toinen näistä käsittää ihmisen vuorovaikutussuhteissa ja toinen ihmisen aktiivisena sosiaalisena toimijana erilaisissa yhteisöissä. Yhteisöissä toimiminen edellyttää erilaisia sosiaalisia taitoja ja erilaiset työtehtävät edellyttävät erilaisia sosiaalisia valmiuksia. Yhteistä monille työelämän vaatimuksille on, että toiminta tapahtuu ryhmissä tai tiimeissä, mikä korostaa sosiaalisten taitojen tarvetta kaikenikäisillä. Sosiaaliset taidot muuttuvat tutkimusten mukaan iän myötä, koska useimmat ihmiset oppivat ikääntyessään tuntemaan omat rajoituksensa ja mahdollisuutensa muuttaen käyttäytymistään näiden mukaan. Muutokset ovat suhteessa oman itsetuntemuksen kasvuun. Vanheneminen ei näytä vähentävän sellaisia taitoja, jotka nojaavat toisten sietokykyyn, itsensä tuntemiseen ja ihmistuntemukseen. 2 Sosiaalisen osallistumisen ja aktiivisuuden uskotaan olevan merkityksellisiä terveyden, toimintakyvyn ja henkisen hyvinvoinnin säilyttäjinä. Toimivat ihmissuhteet ja yhteisöllisyys lisäävät ja ylläpitävät työn sujumista ja työviihtyvyyttä. Työn hallinnalla ja sosiaalisilla suhteilla onkin voimakas yhteys työntekijän selviytymiseen ja terveyteen Työ- ja toimintakyvyn arviointi Kuormituksen ja kuormittumisen arvioimiseksi on oltava käsitys työntekijän fyysisestä ja psyykkisestä toiminta- ja työkyvystä ja työn vaatimuksista suhteessa toimintakykyyn. Pelastustyössä on Pelastussukellusohjeessa 2007 annettu tarkat suorituskykyvaatimukset työtehtäviin osallistumiseksi 5. Kun suorituskykytestin maksimaalinen tulos suhteutetaan työn energeettisiin vaatimuksiin, saadaan viitteellinen käsitys hengitys- ja verenkiertoelimistön reserveistä työn suhteen 6. Mikäli tuloksia sovelletaan työelämän tarpeisiin, on työn sisältö tunnettava. Työtehtävän aiheuttama kuormitus ei voi hetkellisestikään ylittää työtekijän maksimikapasiteettia ja lähellä maksimirajoja olevia suorituksia ei saa esiintyä kuin satunnaisesti 7. Dynaamisessa, monia lihasryhmiä kuormittavassa työssä ei saisi hyvin tauotetun työpäivän keskikuormitus ylittää 50 % maksimikapasiteetista. Uupumisen vaara piilee jo % ylittävästä yksilöllisestä maksimikapasiteetista. Taakkojen käsittelyä sisältävässä työssä toimintareservejä pitäisi jäädä joskus jopa 70 80%. Staattisen työn osalta on esitetty, ettei tunteja kestävän staattisen työn teho saisi ylittää 2-5 % toimivan lihasryhmän maksimivoimasta. 8 Työntekijän työkykyisyyden arvioinnissa voidaan käyttää mittarina myös työkykyindeksiä. Työkykyindeksi on kehitetty ennustamaan työkyvyttömyyttä ja se on työterveyshuollon laajasti käyttämä subjektiivinen työkyvyn mittari. Sen avulla pyritään tunnistamaan riittävän varhain tukitoimia tarvitsevat työntekijät ja työyhteisöt, mutta sitä voidaan käyttää myös toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. 9

9 4 PALOMIESTEN TERVEYS JA TYÖKYKY 4.1 Työn vaatimukset Pelastajatutkintoon johtavan koulutuksen fyysiset ja psyykkiset valintaperusteet Päätoimisiin palomiehen, palomies-sairaankuljettajan ja pelastajan virkoihin edellytetään pelastajatutkinnon suorittaminen. Ammatillista peruskoulutusta opiskellaan Kuopiossa ja Helsingissä. Koulutukseen hakijan tulee olla terveydentilaltaan ja muutoin ammattialan tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta sopiva. Terveydentilasta tulee olla lääkärin todistus. Hakijan tulee hyväksytysti läpäistä fyysisen toimintakyvyn testi Pelastusopiston nimeämässä testipaikassa ennen hakemuksen jättämistä oppilaitokseen. Testiin kuuluu penkkipunnerrus, istumaannousu, käsinkohonta ja jalkakyykky. Testit suoritetaan toistotesteinä ja testeille on määritelty minimitoistovaatimukset. Koulutusohjelman valintakokeeseen kutsuttujen tulee suorittaa Cooperin testi (minimivaatimus 2800 m), uintitaitotesti (200m tulee uida 5 minuutissa) ja fobiatestit (suljetun ja korkeanpaikan kammo) hyväksytysti. Valintakokeeseen sisältyy myös psyykkinen soveltuvuustesti (1-6 pistettä, minimivaatimus 3 pistettä). Lopullinen koulutukseen valinta tapahtuu siten, että psyykkisen soveltuvuuden ja Cooperin testeistä saadut pistemäärät lisätään hakemuksessa saatuihin pistemääriin Palomiehen työnkuva ja työn vaatimukset Palomiehen työnkuvaa on Pelastushenkilöstön työssä jaksamista selvittäneen työryhmän raportissa (2006) kuvattu seuraavasti: Muuttuva toimintaympäristö tuo pelastajien työammattiin, palomiestyöhön, lisää vaativuutta. Pelastustoiminnassa miehistön työ on ollut tulipalojen sammuttamista, onnettomuustilanteissa ihmisten pelastamista, sairaankuljetuksessa potilaiden hoitamista ja jatkohoitoon kuljettamista sekä erilaisia valmiuteen liittyviä huoltotöitä. Pelastaja tulee edelleen olemaan pelastustoiminnan ammattilainen, joka koulutuksensa pohjalta osaa valita oikeat ja tarkoituksenmukaisimmat pelastusmenetelmät potilaiden ja omaisuuden pelastamiseksi sekä ympäristön suojelemiseksi. Pelastajan työ on yhä enemmän myös onnettomuuksien ehkäisyä ja valistustyötä. Pelastajilta odotetaan yhä enemmän myös turvallisuusalan konsultaatiotaitoja. Pelastajalla tulee myös olla valmiudet johtaa pelastusyksikköä operatiivisissa tehtävissä, koska hän saattaa olla omalla toimialueellaan ylin päivystävä pelastusviranomainen. Hänen tulee tällöin johtaa yksikköä kunnes päällystöpäivystäjä saapuu paikalle, ottaa johtovastuun ja vapauttaa paloesimiehen johtamaan yksikköään. Pelastajan tulee myös tietää pelastusjoukkueen johtamisen periaatteet. Pelastajan tulee tuntea sopimuspalokuntajärjestelmä, koska hänen rin-

10 nallaan tai alaisuudessa saattaa toimia vapaaehtoisia tai sivutoimista henkilöstöä, myös sopimuspalokuntien kouluttaminen saattaa kuulua työtehtäviin. 11 Palomiehen työn vaativuutta lisää työn ennalta arvaamattomuus, nopeasti muuttuvat tilanteet ja vaaralliset olosuhteet. Suojavarustuksen lisäksi palomies voi joutua nousemaan portaita kantaen työvälineitä, joiden yhteispaino voi olla 50 kg tai käyttämään kg painavia hydraulisia pelastuslaitteita hankalissa työasennoissa. Suojavarustuksen aiheuttama noin 25 kg:n lisäpaino lisää verenkiertoelimistön kuormittumista %:ia alentaen maksimaalista työtehoa noin 20 %. Paineilmasäiliölaitetta käytettäessä ilman saannin vaikeutuminen ja epätäydellinen hengityskaasujen vaihto lisäävät kuormitusta erityisesti raskaassa lihastyössä. Paineilmasäiliölaitteen käyttö muuttaa myös pystyasennon painopistettä vaikeuttaen pystyasennon hallintaa. Laitteiden kasvo-osa rajoittaa näkökenttää vaikeuttaen asennon ja tasapainon säätelyä. Työskentely savussa, hämärässä ja pimeissä paikoissa vaatii muulta kehon säätelyjärjestelmältä enemmän tehoa ja tarkkuutta. Liikkuminen täydessä savusukellusvarustuksessa erityisesti katolla ja tikapuilla liikuttaessa edellyttää hyvää pystyasennon ja liikkeiden hallintaa. 12 Työn vaatimusten kannalta palomiehen terveydeltä ja toimintakyvyltä odotetaan, että pelastaja pystyy suoriutumaan tehokkaasti työtehtävistään vaarantamatta omaa, pelastettavan tai työtovereiden terveydentilaa ja turvallisuutta. Työn fyysiset vaatimukset kohdistuvat erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön ja tuki- ja liikuntaelinten toimintaan ja motoriseen taitoon. Palomiehen työn fyysisesti vaativimpiin tehtäviin luetaan savusukellus, vesisukellus ja kemikaalisukellus, sekä valmiuden ylläpito näihin tehtäviin. Näihin tehtäviin on erikseen määritellyt kuntovaatimukset 5. Ohje on asetettu myös korkean paikan työskentelylle 13. Suomalaisen tutkimuksen mukaan (156 palomiestä, vuotiaita) iästä riippumatta palomiehet kokivat seuraavat työtehtävät raskaimmiksi: 1) savusukellus, 2) raskaiden työkalujen avulla tehtävät raivaustyöt, 3) palon sammuttaminen rakennusten sisällä, 4) palon sammuttaminen rakennusten ulkopuolelta ja 5) sukeltaminen paineilmalaitteilla. Iästä huolimatta %:ia palomiehistä teki näitä työtehtäviä keskimäärin neljä kertaa vuodessa, mikä osoittaa työn vaatimusten pysyvän samanlaisina kaikenikäisillä palomiehillä. 14 Monikko-tutkimuksessa palomiehet nimesivät työn vaatimuksiin nähden tärkeimmiksi työntekijän ominaisuuksiksi hyvän fyysisen kunnon (86 %), henkisen vireyden (86 %), sekä varmuuden ja pätevyyden tunteen (85 %). Samassa tutkimuksessa ilmeni, että palomiehet kokevat ikääntymisen ongelmien liittyvän työn fyysiseen kuormitukseen, epämukaviin työaikoihin ja vireystilaan. Palomiehet pitävät työtään nuoren miehen työnä, josta ikääntyneen työntekijän on vaikea selviytyä, mutta keski-ikäistä pidetään kuitenkin ihanne-ikäisenä palomiehen 10

11 työhön. Palomiehen iän tuomaa kokemusta kuitenkin arvostetaan ja eri-ikäisten työntekijöiden kohtelua pidetään pääosin (68 %) tasapuolisena. 15 Pelastuslaitosten hälytystehtävistä pidetään tilastoa pelastustoimen onnettomuus- ja resurssitilastojärjestelmä PRONTO:ssa16. Hälytystehtävät määritellään pelastustoimen tehtäviksi, joihin palokunta on saanut hälytyksen hätäkeskuksesta. Vuodesta 1996 vuoteen 2007 pelastustoimen hälytystehtävien määrä on kaksinkertaistunut Palomiesten ikärakenne Palomieheksi valmistutaan keskimäärin 26.3-vuotiaana 17. Kuviossa 1 nähdään, että pelastushenkilöstön vakinaisen henkilöstön ikäjakauma ei ole olennaisesti muuttunut vuosien aikana. Suurimman ikäryhmän vakinaisista pelastustoimintaan osallistuvista muodostavat vuotiaat henkilöt (37 %). Alle 30-vuotiaita henkilökunnasta on 10 %, vuotiaita 29 %, vuotiaita 23 % ja yli 60-vuotiaita 1 %. 18. Vakinaisesti toimivien palomiesten keski-ikä vuoden 2006 lopussa oli KEVA:n tilastotiedon mukaan vuotta. Keski-iässä ei ole tapahtunut suurta muutosta 2000-luvulla. 19 KUVIO 1. Vakinaisen pelastustoimen henkilöstön ikäjakauma %:na. 11

12 Palo- ja pelastushenkilöstön keski-iän on ennustettu nousevan ja ikärakenteen vanhenevan lähivuosien aikana. Kuntien eläkevakuutuksen tekemien ennustemallien mukaan (Kuviot 2a ja 3a) miehistön keski-ikä olisi korkeimmillaan vuonna 2025, lähes 46 vuotta. Ennustemalli ennustaa kuitenkin liian korkeaa keski-iän nousua ja ikärakenteen muutosta, koska se ei ota huomioon esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuutta. 11 Kuvioissa 2b ja 3b puolestaan nähdään tilanne, kun työkyvyttömyyseläkepoistuma on huomioitu. Keski-ikä tämän mallin mukaan olisi korkeimmillaan vuonna 2018, 44.8 vuotta. KUVIO 2a. Palo- ja pelastushenkilöstön keski-iän muuttuminen. KUVIO 2b. Palo- ja pelastushenkilöstön keski-iän muutos työkyvyttömyys-eläkepoistuma huomioiden 12

13 KUVIO 3a. Palo- ja pelastushenkilöstön ikärakenteen muuttuminen. Kuvio 3b. Palo- ja pelastushenkilöstön ikärakenteen muutos työkyvyttömyyseläkepoistuma huomioiden. 13

14 4.3 Palomiesten työkyky Työkyvyn arviointi Työkykyisyyttä arvioitaessa relevantteja näkökulmia ovat henkilön terveystilanne, kehon kapasiteetti, sairauspoissaolot, tapaturmat ja tehtävistä suoriutuminen. Palo- ja pelastusalalla toimivilla ammatti edellyttää hyvää, jopa keskimääräistä korkeampaa fyysistä ja psyykkistä työkykyä. Työkyvyn tulisi olla riittävän korkea myös henkilön ikääntyessä, jotta hän kykenisi työhön vaarantamatta itsensä tai toisten työntekijöiden ja autettavien terveyttä. Palomiehen terveydentilaa seurataan ennen koulutusta tapahtuvan alkutarkastusten ja työelämässä tapahtuvien määräaikaistarkastusten avulla. Spiroergometriatutkimusta suositellaan työhön tultaessa ja se kannattaa uusia noin 40 vuoden iässä ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Määräaikais-tarkastukset suositellaan tehtäväksi kolmen vuoden välein alle 40-vuotiaille savu- ja kemikaalisukeltajille, vuotiaille kahden vuoden välein ja yli 50-vuotiaille vuoden välein. Lisätarkastuksia tehdään tarvittaessa yksilön, työterveyshuollon tai esimiehen aloitteesta, mikäli työntekijän terveydentilassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Terveystarkastuksissa pitäisi arvioida liikuntaelinten toimintakykyä, keuhkotoimintaa ja sydänterveyttä sekä henkistä hyvinvointia. 5 Palomiehen työtehtävistä pelastussukellus on työturvallisuuslain 11 : ssä mainittua erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä, jossa on tapaturman ja sairastumisen vaara. Tällaista työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltua henkilö. Näihin työtehtäviin on erikseen määritellyt kuntovaatimukset 5. Turvallinen pelastus-sukellus edellyttää työntekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. Pelastussukellus edellyttää riittävää hengitysja verenkierto-elimistön toimintakykyä. Pelastussukeltajan maksimaalisen hapenkulutuksen on vastattava kuntoluokkaa hyvä, jotta se takaa riittävän reservin ylikuormittumisen ja terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Lisäksi vaaditaan riittävää lihasvoimaa ja kestävyyttä. Pelastussukeltajan olisi yllettävä lihasvoiman ja kestävyyden toistosuorituksiin perustuvissa testeissä vähintään luokkaan hyvä Työkykytutkimuksia Sluiterin ja Frings-Dresenin (2007) palomiesten työtä ja terveyttä käsittelevässä kirjallisuuskatsauksessa todettiin, että puute on erityisesti työntekijän psyykkistä terveyttä käsittelevistä tutkimuksista, joissa ikä on itsenäisenä muuttujana. Tiedetään, että ikä vaikuttaa moniin fysiologisiin kunto-ominaisuuksiin ja yksilöiden välillä voi olla huomattavia eroja ns. normaaliarvojen sisällä. On kuitenkin huomioitava, että yleisten, ikään suhteutettujen fyysisen suorituskyvyn viitearvojen käyt- 14

15 tö palomiesten kohdalla ei ole relevanttia, koska palomiehen työn fyysiset vaatimukset ovat keskivertoa kovemmat. Tutkimuksia, joissa olisi selvitetty ikääntyvän palomiehen työkyvyn ja työn vaatimusten välistä suhdetta on vielä vähän. Lisätutkimuksia tarvitaan muun muassa siitä, ylittävätkö palomiehen jonkin työtehtävän vaatimukset vanhemman keskitasokuntoisen palomiehen fyysiset kunto-ominaisuudet. Nämä mahdolliset työntekijän kapasiteetin ylittymisen seuraukset tulee ottaa huomioon tehtäessä päätöksiä työkykyisyydestä. 20 Työkykyindeksiä on käytetty tutkimuksissa työntekijöiden työkykyisyyden arviointikeinona. Kiss ym. (2002) selvittivät poikkileikkausasetelmalla 236 belgialaisen yli 45-vuotiaan palomiehen työkykyindeksit ja totesi, että ikääntymisellä on negatiivinen vaikutus työkykyyn. Riittämättömän työkyvyn omaavien vuotiaiden palomiesten prosentuaalinen osuus oli alle 5 % kasvaen vuotiaiden ikäryhmässä yli 30 %:iin. Iän myötä työkykyindeksi-arvoltaan erinomaiseen tai hyvään sijoittuvien määrä laskee ja vastaavasti keskitasoon ja heikkoon sijoittuvien osuus lisääntyy. Ikäryhmien sisällä esiintyy kuitenkin huomattavia yksilöllisiä vaihteluja. Ikääntyminen ja tuki- ja liikuntaelinten vaivat olivat suurimmat työkyvyn laskua selittävät tekijät. Huomattavaa on kuitenkin, että yli 58-vuotiaista kaikilla oli hyvä tai erinomainen koettu työkyky. Tämä selittyy pienellä otoskoolla ja ns. terveen työntekijän vaikutuksella eli vain parhaimmassa kunnossa olevat työntekijät jatkavat työelämässä yli 58-vuotiaana. 21 Työkykyä arvioivissa seurantatutkimuksissa ikääntymisen lisäksi koettuun työkykyyn on todettu vaikuttavan työssä tapahtuvat muutokset ja elämäntapa Suomalaisten, 630 palomiehen koettua työkykyä on selvitetty Eriikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky kolmen vuoden seurantatutkimuksessa. Vuosina 1996 ja 1999 työkyky voitiin luokitella hyväksi lähes puolella vastanneista. Kyselytutkimukseen vastanneista kuitenkin huonon työkykyindeksin omaavien osuus lisääntyi seurantaaikana 4 %:sta 9 %:iin ja vastaavasti erinomaisen omaavien osuus laski merkitsevästi noin 33 %:sta 20 %:iin. Työkyky oli iästä riippuvainen. Yli 53-vuotiaiden palomiesten ikäluokassa suurin osa kuului luokkaan kohtalainen, mutta huonoon luokkaan kuuluvien osuus lisääntyi kolmen vuoden seuranta-aikana 15 % 31 %:iin. Yleisesti kunta-alalla samanikäisillä miestyöntekijöillä alentuneen työkykyindeksin omaavien osuus on ollut 15 %. 24 Lusa-Moserin ym. (1999) tutkimuksessa työkykyindeksin heikkenemistä ennustivat tyytymättömyys elämään, huonot alaisten ja esimiesten väliset suhteet, onnistumisista saadun palautteen puute, vaikeiden työvaiheiden runsaus, vähäinen liikunta-aktiivisuus ja stressin kokeminen. Nämä edellä mainitut asiat nostivat riskiä heikommalle työkyvylle erityisesti yli 40 ikävuoden jälkeen kohoten vielä suuremmaksi yli 53-vuotiailla työntekijöillä. Samassa tutkimuksessa maksimaalisen hapenottokyvyn (VO 2 max) osalta todettiin, että suhteessa suomalaisiin viitearvoihin alle 30-vuotiaat palomiehet kuuluivat kuntoluokkaan 15

16 hyvä molemmilla tutkimuskerroilla, 40-vuotiaiden palomiesten kuntoluokka muuttui hyvästä keskinkertaiseen ja 50-vuotiailla palomiehillä kuntoluokka oli keskinkertainen molemmilla kerroilla. 24 Suomessa palomiehen työkykyä ja pelastussukelluskelpoisuutta arvioidaan fyysisillä kuntotesteillä 5, joista yksi on maksimaalisen hapanottokyvyn testi. Kolmen vuoden seurantatutkimuksen mukaan pelastussukelluskelpoisuusrajan (36 ml/min/kg) ylittäneiden palomiesten osuus vähenee iän myötä. Vuonna vuotiaista 97 % oli pelastussukelluskelpoisia, eikä pelastussukelluskelpoisten osuus vähentynyt yhtään kolme vuotta myöhemmin samojen palomiesten ollessa 33-vuotiaita. Vastaavasti 40-vuotiaana 88 % (-96) oli pelastussukelluskelpoisia ja 43- vuotiaina 83 % (-99). Suurin vähennys kolmessa vuodessa pelastus-sukelluskelpoisuudessa tapahtui vanhimmassa ikäryhmässä: 50-vuotiaista 66 % oli vuonna 1996 pelastussukelluskelpoisia, kun 53-vuotiaana prosenttiluku oli 51 %. On todettu, että iän myötä heikentynyt tai muuten työn vaatimuksiin nähden riittämätön verenkiertoelimistön toimintakyky rajoittaa ensimmäisenä ja eniten suoriutumista kaikista palo- ja pelastustehtävistä. 25 Kuviossa 4 havaitaan, että pelastussukelluskelpoisuuden raja-arvon alittavien osuus yli 54-vuotiaiden joukossa näyttäisi ennustearvojen mukaan olevan huomattava. KUVIO 4. Palomiesten maksimaalinen hapenottokyky ja ennustearvot

17 Palomiesten työn kuormittavuutta on tutkittu laskemalla palomiesten sydämen prosentuaalista sykereserviä (% HRR= heart rate reserve) ikäryhmittäin kahdessa työtehtävässä: teknisen työtehtävän aikana ja palonsammutus-tehtävässä. Ikäryhmien välillä havaittiin merkitseviä eroja sykereservissä teknisen, erityistaitoa vaativan työtehtävän aikana, mutta ei tulipalon sammutustehtävässä. Huomioitavaa on, että yksilöiden välillä oli suuria eroja kaikissa ikäryhmissä. Se mikä ei ole toiselle työntekijälle raskasta, voi toiselle olla hyvin kuormittavaa. Keskimäärin kuormitus sykereservillä mitattuna näissä työtehtävissä oli keskiraskasta (% HRR välillä), raskasta (% HRR välillä) tai erittäin raskasta (% HRR >50). 20 Bos ym. (2004) tutkivat 222 hollantilaisen 24 tunnin työvuoroa tekevän palomiehen työn fyysisiä vaatimuksia todellisten työtehtävien aikana suhteessa maksimaaliseen hyväksyttävään energeettiseen työkuormitukseen. Tässä tutkimuksessa kuormittavuutta arvioitiin prosentuaalisella sydämen sykereservillä (% HRR). Tutkimuksen mukaan keskimäärin hälytystapahtumia oli 24 tunnin työvuoron aikana 1.5 (vaihteluväli 0-7) ja työtehtäviin käytetty aika oli 88 min (vaihteluväli min). Tutkimuksessa todettiin, että palomiehen työhön liittyvistä tehtävistä työkuormituksen suositusarvot8 ylittyvät paineilmalaittein suoritetuissa tehtävissä. Paineilmalaittein suoritetun palonsammutuksen aikana keskimääräinen prosentuaalinen sydämen sykereservi oli 58.4 % (vaihteluvälillä % HRR). Huippukuormitukset näissä työtehtävissä olivat energeettisesti arvioituna korkeita, mikä saattaa johtaa liialliseen väsymykseen. Tutkimustuloksista ilmeni kuitenkin, että työntekijöiden välillä oli eri tehtävissä mitattujen prosentuaalisen sydämen sykereserveissä huomattavia vaihteluita Sairastuvuus Fyysiset oireet ja sairaudet Lääkärin toteamista sairauksista suomalaiset palomiehet kärsivät eniten tapaturmista (40,3 %) ja tuki- ja liikuntaelinsairauksista (28,8 %). Seuraavaksi eniten heillä on ihon, hengitys- ja verenkiertoelinten sairauksia. Kaikkia näitä sairauksia esiintyy merkitsevästi enemmän vanhemmilla palomiehillä. Elintavat vanhemmilla palomiehillä verrattuna nuorempiin sisältävät enemmän erilaisten sairauksien riskitekijöitä, kuten tiheämpää alkoholinkäyttöä, ravinto on epäterveellisempää ja liikuntaa harrastetaan vähemmän. Tuki- ja liikuntaelinten kipujen esiintymiseen palomiehillä on yhteydessä ikä, raskaat työvaiheet, hankalat työasennot ja tapaturmat. Suomalaisilla palomiehillä tehdyn kolmen vuoden seurantatutkimuksen loppumittauksen tulokset osoittivat, että palomiesten tapaturmien osuus säilyi seuranta-aikana ennallaan ja tukija liikuntaelinoireet lisääntyivät 7.8 %, erityisesti selän alaosan ja raajojen kulumavikojen osalta ja iskiasvaivana (34 43-vuotiailla lisääntyi 9 17

18 prosentista 16 prosenttiin). Myös verenkiertoelinsairaudet lisääntyivät erityisesti yli 53-vuotiaiden ryhmässä 19 prosentista 37 prosenttiin. Lämmönsietokyvyssä tapahtui seuranta-aikana heikkenemistä erityisesti yli 53-vuotiailla. 24 Bos ym. (2004) tutkivat hollantilaisten 1624 palomiehen ja 630 toimistotyöntekijöiden sairauksien esiintyvyyttä ja sairastumisriskiä. Tutkimuksessa todettiin, että palomiehillä esiintyy polvi- ja nilkkavaivoja toimistotyöntekijöitä merkitsevästi enemmän. Tässä tutkimuksessa ei todettu, että palomiehillä olisi muuta väestöä korkeampi riski vatsavaivoihin, uniongelmiin, kohonneeseen verenpaineeseen tai sydänoireisiin huolimatta vuorotyöstä ja työn korkeista fyysisistä vaatimuksista. Huomioitavaa on, että tässä tutkimuksessa ei tuloksia arvioitu ikäryhmittäin. 28 Palomiesten sairastumisriskiä syöpään on tutkittu LeMastersin ym. (2006) meta-analyysitutkimuksessa. Tutkimuksessa riski arvioitiin kolmeen kategoriaan: epätodennäköinen, mahdollinen ja todennäköinen. Palomiehen ammatissa multippeliin myeloomaan, non-hodgkinin lymfoomaan, prostata- ja kivessyöpään sairastumisen todennäköisyyttä kategorioitiin sanalla mahdollinen. Palomiehen riski sairastua näihin neljään syöpään saattaa liittyä tulipaloissa vapautuviin myrkyllisiin kaasuihin ja kemikaaleihin. 29 Palomiesten sydänperäisiä työkuolemia on amerikkalaisen selvityksen mukaan todettu tapahtuvan eniten sammutustyössä. Palontorjunnassa sydänkuoleman riski on kertaa normaalia suurempi. Aiempien tutkimusten perusteella palomiesten työn aikana tapahtuvista kuolemista 45 % johtuu sydänsairauksista. Amerikkalaistutkimuksessa analysoitiin 1144 palomiehen kuolemaa sisältävä aineisto vuosilta Kuolemista 449 johtui sydänsairaudesta (39 %). Näistä 32 % tapahtui itse palontorjunnassa, 31 % hälytykseen reagoidessa tai hälytyksestä palatessa ja 37 % muissa tehtävissä. Palontorjuntatyöhön kuluu ajallisesti vain 1 5 % palomiehen työstä, mutta palontorjuntatyössä tapahtui kuolemia työaikaan verrattuna suhteellisesti eniten. Syitä palotorjunnassa tapahtuviin kuolemiin tutkijoiden mukaan ovat palomiesten riittämätön fyysinen kunto, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden olemassaolo tai jo olemassa oleva sydänsairaus. Tässä tutkimuksessa todettiin, että suurimmassa osassa amerikkalaisia palolaitoksia työntekijöiden kunnosta ei huolehdita eikä fyysistä kuntoa harjoiteta tai seurata säännöllisesti. Tällöin jopa riskikunnossa olevat palomiehet saattavat osallistua palomiehen työn vaativimpiin tehtäviin Psyykkiset oireet Suomalaisten palomiesten kolmen vuoden seurantatutkimuksessa ( ) todettiin, että hyvillä psyykkisillä voimavaroilla oli vaikutusta palomiesten työtyytyväisyyteen, omien tietojen ja taitojen monipuoliseen 18

19 käyttöön ja koettuun pystyvyyteen vaikuttaa työpaikan asioihin. Psyykkisellä terveydellä oli myös positiivinen vaikutus liikunnan harrastamisen määrään. Seurannassa ilmeni, että alle 30-vuotiaiden keskuudessa koettiin tarmokkuuden vähenemistä, jota selitti eniten liikunnan puute vuotiaiden palomiesten psyykkiset voimavarat puolestaan heikentyivät seurannan aikana ja tämä ikäryhmä koki myös työn vaikeiden vaiheiden lisääntyneen. Yli 53-vuotiaiden ikäryhmä puolestaan ilmaisi, että heillä oli riittämätön koulutus vaativiin työtehtäviin. 31 Yli 40-vuotiaat palomiehet kokevat merkitsevästi enemmän työssään emotionaalisia ja henkisiä vaatimuksia kuin nuoremmat kollegat. Tähän johtopäätökseen päätyi hollantilainen tutkimus, jossa selvitettiin palomiesten (n=884) palon sammuttamisen aiheuttamaa psyykkistä työnkuormittumista ikäryhmittäin. 20 Lalic ym. (2007) tutkivat puolestaan 178 kroatialaisen palomiehen psyykkisen terveyden merkitystä stressille altistumiselle. Tutkimuksen mukaan palomiehet ovat usein ongelmaorientuneita, mutta tarvitsevat vain satunnaisesti ympäristön tai yhteisön tukea. Tutkimuksen mukaan palomiehillä on merkitsevästi vähemmän depressiota kuin keskimäärin väestössä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan käsitelty iän vaikutusta psyykkiseen terveyteen Palomiesten tapaturmat Työtapaturmien riskien on palo- ja pelastustyössä todettu johtuvan pääasiassa painavien koneiden ja laitteiden käytöstä, vaarallisista kulkuteistä, äärimmäisestä kuumakuormituksesta ja nopeasti muuttuvista lämpöoloista 11. Tapaturmat ovat pääosin venähdyksiä, nyrjähdyksiä tai nivelten sijoiltaanmenoja. Vuonna 2005 tapaturmat aiheuttivat yleensä alle 7 päivän sairauspoissaolon, mutta kuitenkin vuotiaiden ikäryhmässä vähintään 20 %:lla sairauspoissaolot ylittivät 15 päivää ja vuotiaiden ryhmässä miltei 25 %:lla. Näiden ikäryhmien tapaturmat käsittivät noin puolet kaikista tapaturmista. 26 Pelastushenkilöstön työssä jaksaminen loppuraporttiin (2006) TVL:ltä saadun tiedon mukaan suurin osa tapaturmista kohdistui jalkoihin tai selkään äkillisen fyysisen kuormituksen seurauksena tai liittyivät putoamisiin, hyppäämisiin, kaatumiseen tai liukastumiseen. Suuri tapaturmariski (v noin 20 %) liittyi liikuntatilanteisiin, erityisesti sählyn pelaamiseen. 11 Kuviossa 5 on esitetty palomiehille sattuneet tapaturmat Suomessa

20 KUVIO 5. Palomiesten tapaturmat Suomessa v Puolalaisille 1503 palomiehelle tehdyssä tapaturmatutkimuksessa todettiin, että kaikista työtapaturmista 40 % tapahtuu työpaikkaliikunnan aikana ja pelastustehtävissä tapahtui 25 % tapaturmista. Töistä poissaoloista työpaikkaliikuntavammat selittävät 41 % ja vastaavasti pelastustehtävissä tapahtuneet vammat 24 %. Vammafrekvenssissä ei ollut ikäryhmien välillä eroja, mutta vammojen vuoksi työstä poissaolot lisääntyivät 20 %:lla iän lisääntyessä. 33 Cloutier ym. (2000) tutkimuksessa selvitettiin kanadalaisten palomiesten vammariskiprofiilia ja ikääntymisen vaikutusta vammojen esiintymiseen ja töistä poissaoloon. He löysivät seitsemän tapaturmaprofiilia, joista kolmella oli yhteys työntekijän ikään. Tutkimuksen mukaan tapaturmien esiintyvyysfrekvenssi vähenee iän myötä, mutta työstä poissaolopäivien lukumäärä kasvaa. Nuoremmilla palomiehillä tapaturmat kohdistuivat niska-hartiaseutuun, vuotiailla tapaturmat liittyivät liikkumisen aikaisiin putoamisiin ja vuotiaille oli ominaista vammojen uusiutuminen. Vammojen vakavuusaste lisääntyy iän myötä. Tätä selittää sekä ikääntymisen myötä tapahtuva hidastunut paraneminen että putoamisiin liittyvien vammojen pitkä paranemisaika. 34 Suomalaisten palomiesten työtapaturmista 30 % on liukastumisten, kompastumisten ja kaatumisten aiheuttamia. Punakallio (2004) tutki väitöskirjassaan eri-ikäisten palomiesten tasapainon hallintaa ja liu- 20

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management Terveysjohtamisen tuloksia Aino Health Management Aino Health Management Oy Perustettu 1994 Työterveyspalveluntuottajista riippumaton terveysjohtamisen edelläkävijäyritys Tähtäämme asiakasorganisaation

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös

Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös 28.8.2012 Pelastuslaitosten henkilöstötilinpäätös Strategisen johtamisen ja arvioinnin työkalu. Ohjaa operatiivista johtoa käyttämään ja kehittämään resursseja oikein

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja evankelisluterilaisen kirkon eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Saapuneiden kirkon eläkehakemusten määrä eläkelajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji 2015 2014 Muutos,

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä ROVANIEMEN KAUPUNKI Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä SAIRAUSLOMA Ei ole olemassa subjektiivista sairauslomaoikeutta, vaan kyse on työkyvyttömäksi todetun henkilön sosiaaliturvasta Ei

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

RAND Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?

RAND Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen? 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen? RAND - 36 1. Erinomainen 2. Varsin hyvä 3. Hyvä 4. Tyydyttävä 5. Huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus

Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus Työhyvinvointikysely 2015 Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus 20.6.2016 Työhyvinvointikyselyn 2016 toteutus Työhyvinvointikysely toteutettiin 1.-30.4.2016 sähköisenä kyselynä (Webropol). Henkilökohtainen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot