Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky. Kirjallisuuteen pohjautuva selvitys
|
|
- Mikko Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirsti Siekkinen, Harto Hakonen ja Eino Havas Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky. Kirjallisuuteen pohjautuva selvitys LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES JYVÄSKYLÄ 2008
2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ I Osa 1 JOHDANTO 4 2 TYÖKYKY 4 3 TOIMINTAKYKY Fyysinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky Työ- ja toimintakyvyn arviointi 8 4 PALOMIESTEN TERVEYS JA TYÖKYKY Työn vaatimukset Pelastajatutkintoon johtavan koulutuksen fyysiset 9 ja psyykkiset valintaperusteet Palomiehen työnkuva ja työn vaatimukset Palomiesten ikärakenne Palomiesten työkyky Työkyvyn arviointi Työkykytutkimuksia Sairastuvuus Fyysiset oireet ja sairaudet Psyykkiset oireet Palomiesten tapaturmat Sairauspoissaolot 21 5 PALOMIESTEN ELÄKÖITYMINEN Eläköityminen kunta-alalla Palomiesten eläköityminen 23 6 PALOMIESTEN KUOLLEISUUS 25 JA ENNUSTETTU ELINIKÄ 7 YHTEENVETO PALOMIEHEN TYÖKYVYSTÄ 27 II Osa 1 PALOMIESTEN ELÄKEIKÄ JA PELASTUSTOIMEN 30 SUORITUSKYKY 1.1 Johdanto Simulointimalli Mallin oletukset Palomiesten ikärakenne ja työkyvyttömyyseläkkeiden 30 alkavuus Mallin rakenne Simulointi Vakioitu vanhuuseläkeikä Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset Eläkeiän muutos vuonna Keski-iän kehittyminen eläköitymismalleilla Pelastussukelluskelpoisuuden kehittyminen 42 eläköitymismalleilla 2. JOHTOPÄÄTÖKSET 43 LIITE 1 47 LIITE 2 48
3 TIIVISTELMÄ Tämän työn ensimmäisessä osassa on tarkoitus selvittää vakituisessa työsuhteessa toimivan palomiehen yksilötason terveyttä, työkykyä ja eläköitymistä. Raportin toisessa osassa esitellään eri eläkeikämallien kustannuksia ja arvioidaan pelastustoimen suorituskykyä. Suomessa kunta-alalla työskentelee vakituisena palomiehenä noin 3000 henkilöä keski-iän ollessa 40.7 vuotta. Työn vaatimusten kannalta palomiehen terveydeltä ja toimintakyvyltä odotetaan, että pelastaja pystyy suoriutumaan tehokkaasti työtehtävistään vaarantamatta omaa, pelastettavan tai työtovereiden terveydentilaa ja turvallisuutta. Läpi työuran palomiesten terveyttä ja työkykyä arvioidaan määräaikaistarkastuksin. Tiettyjä työtehtäviä, kuten pelastus-sukellusta saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltua henkilö. Näihin työtehtäviin on erikseen määritellyt kuntovaatimukset. Palomiehillä työn fyysiset vaatimukset kohdistuvat erityisesti hengitysja verenkiertoelimistön ja tuki- ja liikuntaelinten toimintaan sekä motoriseen taitoon. Tutkimusten mukaan osalla palomiehistä on vaikeuksia selviytyä kaikista työtehtävistä vaarantamatta itsensä, työkaverin tai autettavan terveyttä. Iän lisääntyessä yhä useammat palomiehet kokevat sekä subjektiivisesti työkykynsä edelleen alentuvan, mutta myös objektiivisesti mittaamalla heillä on todettu eri fyysisten kunto-ominaisuuksien suhteen selvää heikkenemistä. Nämä työkykyä heikkenevät muutokset alkavat jo työuran kestoon nähden varsin aikaisessa vaiheessa. Moni palomies jää työkyvyttömyyseläkkeelle jopa vuosia ennen vanhuuseläkeikää. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden palomiesten keskiikä vuonna 2007 oli 54.7 vuotta, kun se kunta-alalla keskimäärin oli 57 vuotta. Suurimmat työkyvyttömyyseläkkeelle johtaneet syyt palomiehillä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja masennus. Raportin toisessa osassa on simulaatiomallin avulla laskettu, mitä kustannukset tulisivat olemaan, jos vanhuuseläkeikää alennettaisiin nykyisestä ja eläkkeelle siirtyneiden tilalle palkataan uutta työvoimaa. Laskuissa käsitellään kahta eri tapausta: työkyvyttömyyseläkkeellä olevia ilman eläkepoistumaa ja 20% poistuman kanssa Puhtaasti kannattavuuslaskelmien mukaan edullisinta tulisi olemaan palomiesten eläkeiän muutos 58 ikävuoteen 20% poistuman mukaan. Jos laskuissa otetaan huomioon palomiesten pelastussukelluskelpoisuus, niin edullisinta tulisi olemaan eläkeiän muutos 60 ikävuoteen puhtaasti sijoitusmielessä.
4 I Osa 1 JOHDANTO Tämän selvityksen I osan tarkoituksena on kartoittaa palomiehen työuran aikaista terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä työssä selviytymistä iän lisääntyessä. Raportin alkuosassa esitellään yleisesti työ- ja toimintakyvyn käsitteet, sekä ikääntymisen yleiset vaikutukset ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Tämän jälkeen raportissa käsitellään palomiehen työ- ja toimintakykyisyyttä, iän vaikutusta palomiehen työssä selviytymiseen, eläköitymistä ja kuolleisuutta. Raportin I osa päättyy yhteenvetoon, jossa on ikäjanalla kuvattuna tutkimusten ja selvitysten mukainen palomiehen työkykyprofiili. Tässä raportissa palomies määritellään työntekijäksi, joka tekee ns. poikkeusluvan mukaista 24 tunnin vuorokausirytmitystä ja on vakituisessa sekä päätoimisessa työsuhteessa työnantajaan. Selvityksen aineisto perustuu kotimaisiin ja kansainvälisesti julkaistuihin artikkeleihin, tieteellisiin kirjallisuuskatsauksiin ja virallisiin julkaisuihin. Selvityksen tilasi Suomen Palomiesliitto. 2 TYÖKYKY Työkyky rakentuu ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta (Kuva 1). Työkyvyn perustan muodostavat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys. Työntekijän peruskoulutus, ammatilliset tiedot ja taidot, sekä ns. elinikäisen oppimisen ideologia tukevat työkyvyn säilymistä erityisesti, jos ammatissa ilmenee tarvetta kohdata uusia työkykyvaatimuksia ja osaamisen alueita. Työkykyyn vaikuttavat myös työntekijän arvot, asenteet ja motivaatio. Työ, työolot, työyhteisö ja organisaatio muodostavat ihmisen työkykyä tukevan tai sitä heikentävän osan. Esimiestyö ja johtaminen vaikuttavat olennaisesti työkykyyn, kuten myös perheen, sukulaisten ja ystävien muodostama verkosto sekä yhteiskunnan rakenteet ja säännöt. Hyvä työkyky säilyy, jos työkykyä rakentavat tekijät tukevat toisiaan. Vastuu yksilön työkyvystä jakaantuu siis yksilön, työnantajan sekä yhteiskunnan kesken. 1
5 Kuva 1. Työkykyä kuvaavat kerrokset. 3 TOIMINTAKYKY Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä selviytyä hänelle asetetuista vaatimuksista sekä työssä että kotona. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys muodostavat perustan työkyvylle. Toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavat yksilön elintavat, työ, perimä ja sosio-ekonominen asema. Iän myötä erityisesti fyysisen toimintakyvyn on todettu heikkenevän, mutta toisaalta joillakin hyvä terveys ja toimintakyky voivat säilyä hyvänä pitkälle vanhuusikään. 2 Liitteessä 1 on esitetty ikääntymisen aiheuttamia yleisiä muutoksia työ- ja toimintakyvyssä, muutosten merkitys työkykyyn ja muutoksiin vaikuttamisen mahdollisuuksia. 3.1 Fyysinen toimintakyky Fyysinen toimintakyky on monissa ammateissa työkyvyn perusta. Fyysisen toimintakyvyn muutokset alkavat noin 30 vuoden iässä, mutta eivät ole suoraviivaisia iän lisääntyessä. Työ ja elintavat voivat nopeuttaa tai hidastaa muutoksia, jonka vuoksi itse vanhenemiseen liittyvien muutosten erottaminen on usein vaikeaa. Säännöllisellä ja kohtuullisella liikunnalla voidaan hidastaa elimistön vanhenemista ja ehkäistä monia pitkäaikaissairauksia, sekä nostaa toimintakyvyn kohtalaiselle tai hyvälle tasolle. Iän myötä tapahtuvan fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen voi kuitenkin olla merkittävää ja se pitäisi huomioida työn vaa-
6 timusten säätelyssä työjärjestelyillä, työympäristön parannuksilla sekä työn riittävällä tauotuksella. 2 Fyysinen toimintakyky jaetaan yleiskestävyyteen, lihaskuntoon ja liikkeiden hallintakykyyn. Fyysisen suorituksen lähtökohtia ovat henkilön kehon rakenne ja koostumus, energiantuottomekanismit, hermostolliset toiminnot sekä motivaatio. Aerobinen kestävyys kuvaa verenkiertoelimistön toimintakykyä. Lihasvoima ja -kestävyys sekä notkeus ovat puolestaan liikuntaelinten toimintakyvyn osa-alueita. Motorisen taidon edellytyksenä pidetään liikehallintakykyä. (Kuva 2). Kuva 2. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueet. Fyysisen toimintakyvyn muutokset Yleiskestävyyden mittana käytetään yleisimmin maksimaalista hapenottokykyä tai maksimaalista aerobista tehoa, jotka tarkoittavat elimistön maksimaalista kykyä tuottaa energiaa hapen avulla. Hengitys- ja verenkiertoelimistön testin tulos voidaan ilmaista hapenkulutuksena (l/min tai ml/min/kg). Yleiskestävyyttä voidaan mitata joko suoralla tai epäsuoralla hapanottokyvyn testillä. Hapenottokyvyssä tapahtuu ikävuoden välillä noin 5 ml/kg -1 /min -1 heikkeneminen 10:tä ikävuotta kohti. 3 Fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja terveydentilassa sekä kehon koostumuksessa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa paljon tosiasialliseen kehityskaareen. Aerobisen kapasiteetin muutokset aktiivisen työiän aikana voivat olla niin merkittäviä, että työnaikainen kuormitus voi muodostua kohtuuttoman suureksi ruumiillisesti raskaissa töissä ja vaikuttaa merkittävästi työssä selviytymiseen. 2 Lihasvoima on parhaimmillaan noin 25 vuoden iässä pysyen lähes muuttumattomana noin vuotiaaksi ja heikentyen tasaisesti ikääntymisen myötä. Lihaksen maksimaalisen suorituskyvyn heikkeneminen on merkittävää ikävuoden jälkeen. Miehet pystyvät tuot-
7 tamaan 50-vuoden iässä 20-vuotiaiden maksimivoimasta noin 90 % ja 65-vuoden iässä noin 70 %. 4 Lihasvoiman väheneminen liittyy nopeiden ja hitaiden lihassolujen koon pienentymiseen ja lihassolujen lukumäärän vähentymiseen. Nopeiden lihassolujen määrä vähenee enemmän suhteessa hitaisiin ja myös nopeiden lihassolujen maksimaalinen aktivointikyky heikkenee. Hermostossa hermosolujen lukumäärä ja koko vähenee. Samalla sidekudoksen osuus hermostossa kasvaa sekä hermon johtonopeus ja ärsytyskynnys nousevat. Motoristen yksiköiden koko kasvaa ja tarkkojen liikkeiden tuottamisesta tulee vaikeampaa ja tasapaino heikkenee. 4 Ikääntymisen vaikutuksia lihasten voimantuottoon voidaan kuitenkin hidastaa, sillä hermo-lihasjärjestelmän voimantuotto-ominaisuudet kasvavat harjoittelun myötä kaiken ikäisillä. Ikääntyneillä voimantuotto laskee erityisesti inaktiivisuuden ja vähentyneen lihasmassan myötä. Ikääntymisellä on vaikutuksia myös väsymiseen. Lihasten ATP-, KPja glygogeenivarastot vähenevät sekä entsyymien tehokkuus vähenee, jolloin väsyminen on nopeampaa. Väsyminen edesauttaa uupumista, jolloin elpymiseen tarvittava aika lisääntyy. 4 Luun massan on todettu myös vähenevän, luuston heikkenevän ja murtumien esiintymisen kasvavan. Edelleen sidekudosten, kuten jänteiden jäykkyys kasvaa ja elastisuus vähenee. Kehon rasvan suhteellinen osuus yleensä lisääntyy, mikä on paljolti yhteydessä elintapoihin. Myös verenpaineessa on todettu ikääntymisen myötä nousua Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa kykyä suoriutua erilaisista älyllisistä ja muuta henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä. Olennaista ovat ihmisen omat voimavarat, päivittäisen elämän vaatimuksista selviytyminen sekä muutos- ja kriisitilanteiden hallinta. Iän myötä merkittävimmät muutokset työelämässä koskevat havaintotoimintojen ja -nopeuden hidastumista ja on todettu, että useat ikääntyvien työntekijöiden vakavien työtapaturmien vaaratekijät liittyvät havaitsemiseen ja erityisesti havaintomotoriseen nopeuteen. Suorituksen hidastuminen iän myötä tulisi ottaa huomioon sekä tapaturmien torjunnassa että töiden kuormittavuudessa. 2 Aistitoimintojen muutokset ovat pääosin riippumattomia toisistaan ja yleisyydestään huolimatta ovat harvoin niin merkittäviä, ettei niitä voitaisi tasapainottaa työympäristön järjestelyillä. Aistitoiminnot ovat kuitenkin usein edellytyksenä havaintomotoriseen nopeuteen ja kognitiiviseen toimintaan ja niillä on tärkeä merkitys vaativimpien henkisten toimintojen kannalta. 2
8 3.3 Sosiaalinen toimintakyky Sosiaaliseen toimintakykyyn voidaan liittää ainakin kaksi ulottuvuutta. Toinen näistä käsittää ihmisen vuorovaikutussuhteissa ja toinen ihmisen aktiivisena sosiaalisena toimijana erilaisissa yhteisöissä. Yhteisöissä toimiminen edellyttää erilaisia sosiaalisia taitoja ja erilaiset työtehtävät edellyttävät erilaisia sosiaalisia valmiuksia. Yhteistä monille työelämän vaatimuksille on, että toiminta tapahtuu ryhmissä tai tiimeissä, mikä korostaa sosiaalisten taitojen tarvetta kaikenikäisillä. Sosiaaliset taidot muuttuvat tutkimusten mukaan iän myötä, koska useimmat ihmiset oppivat ikääntyessään tuntemaan omat rajoituksensa ja mahdollisuutensa muuttaen käyttäytymistään näiden mukaan. Muutokset ovat suhteessa oman itsetuntemuksen kasvuun. Vanheneminen ei näytä vähentävän sellaisia taitoja, jotka nojaavat toisten sietokykyyn, itsensä tuntemiseen ja ihmistuntemukseen. 2 Sosiaalisen osallistumisen ja aktiivisuuden uskotaan olevan merkityksellisiä terveyden, toimintakyvyn ja henkisen hyvinvoinnin säilyttäjinä. Toimivat ihmissuhteet ja yhteisöllisyys lisäävät ja ylläpitävät työn sujumista ja työviihtyvyyttä. Työn hallinnalla ja sosiaalisilla suhteilla onkin voimakas yhteys työntekijän selviytymiseen ja terveyteen Työ- ja toimintakyvyn arviointi Kuormituksen ja kuormittumisen arvioimiseksi on oltava käsitys työntekijän fyysisestä ja psyykkisestä toiminta- ja työkyvystä ja työn vaatimuksista suhteessa toimintakykyyn. Pelastustyössä on Pelastussukellusohjeessa 2007 annettu tarkat suorituskykyvaatimukset työtehtäviin osallistumiseksi 5. Kun suorituskykytestin maksimaalinen tulos suhteutetaan työn energeettisiin vaatimuksiin, saadaan viitteellinen käsitys hengitys- ja verenkiertoelimistön reserveistä työn suhteen 6. Mikäli tuloksia sovelletaan työelämän tarpeisiin, on työn sisältö tunnettava. Työtehtävän aiheuttama kuormitus ei voi hetkellisestikään ylittää työtekijän maksimikapasiteettia ja lähellä maksimirajoja olevia suorituksia ei saa esiintyä kuin satunnaisesti 7. Dynaamisessa, monia lihasryhmiä kuormittavassa työssä ei saisi hyvin tauotetun työpäivän keskikuormitus ylittää 50 % maksimikapasiteetista. Uupumisen vaara piilee jo % ylittävästä yksilöllisestä maksimikapasiteetista. Taakkojen käsittelyä sisältävässä työssä toimintareservejä pitäisi jäädä joskus jopa 70 80%. Staattisen työn osalta on esitetty, ettei tunteja kestävän staattisen työn teho saisi ylittää 2-5 % toimivan lihasryhmän maksimivoimasta. 8 Työntekijän työkykyisyyden arvioinnissa voidaan käyttää mittarina myös työkykyindeksiä. Työkykyindeksi on kehitetty ennustamaan työkyvyttömyyttä ja se on työterveyshuollon laajasti käyttämä subjektiivinen työkyvyn mittari. Sen avulla pyritään tunnistamaan riittävän varhain tukitoimia tarvitsevat työntekijät ja työyhteisöt, mutta sitä voidaan käyttää myös toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. 9
9 4 PALOMIESTEN TERVEYS JA TYÖKYKY 4.1 Työn vaatimukset Pelastajatutkintoon johtavan koulutuksen fyysiset ja psyykkiset valintaperusteet Päätoimisiin palomiehen, palomies-sairaankuljettajan ja pelastajan virkoihin edellytetään pelastajatutkinnon suorittaminen. Ammatillista peruskoulutusta opiskellaan Kuopiossa ja Helsingissä. Koulutukseen hakijan tulee olla terveydentilaltaan ja muutoin ammattialan tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta sopiva. Terveydentilasta tulee olla lääkärin todistus. Hakijan tulee hyväksytysti läpäistä fyysisen toimintakyvyn testi Pelastusopiston nimeämässä testipaikassa ennen hakemuksen jättämistä oppilaitokseen. Testiin kuuluu penkkipunnerrus, istumaannousu, käsinkohonta ja jalkakyykky. Testit suoritetaan toistotesteinä ja testeille on määritelty minimitoistovaatimukset. Koulutusohjelman valintakokeeseen kutsuttujen tulee suorittaa Cooperin testi (minimivaatimus 2800 m), uintitaitotesti (200m tulee uida 5 minuutissa) ja fobiatestit (suljetun ja korkeanpaikan kammo) hyväksytysti. Valintakokeeseen sisältyy myös psyykkinen soveltuvuustesti (1-6 pistettä, minimivaatimus 3 pistettä). Lopullinen koulutukseen valinta tapahtuu siten, että psyykkisen soveltuvuuden ja Cooperin testeistä saadut pistemäärät lisätään hakemuksessa saatuihin pistemääriin Palomiehen työnkuva ja työn vaatimukset Palomiehen työnkuvaa on Pelastushenkilöstön työssä jaksamista selvittäneen työryhmän raportissa (2006) kuvattu seuraavasti: Muuttuva toimintaympäristö tuo pelastajien työammattiin, palomiestyöhön, lisää vaativuutta. Pelastustoiminnassa miehistön työ on ollut tulipalojen sammuttamista, onnettomuustilanteissa ihmisten pelastamista, sairaankuljetuksessa potilaiden hoitamista ja jatkohoitoon kuljettamista sekä erilaisia valmiuteen liittyviä huoltotöitä. Pelastaja tulee edelleen olemaan pelastustoiminnan ammattilainen, joka koulutuksensa pohjalta osaa valita oikeat ja tarkoituksenmukaisimmat pelastusmenetelmät potilaiden ja omaisuuden pelastamiseksi sekä ympäristön suojelemiseksi. Pelastajan työ on yhä enemmän myös onnettomuuksien ehkäisyä ja valistustyötä. Pelastajilta odotetaan yhä enemmän myös turvallisuusalan konsultaatiotaitoja. Pelastajalla tulee myös olla valmiudet johtaa pelastusyksikköä operatiivisissa tehtävissä, koska hän saattaa olla omalla toimialueellaan ylin päivystävä pelastusviranomainen. Hänen tulee tällöin johtaa yksikköä kunnes päällystöpäivystäjä saapuu paikalle, ottaa johtovastuun ja vapauttaa paloesimiehen johtamaan yksikköään. Pelastajan tulee myös tietää pelastusjoukkueen johtamisen periaatteet. Pelastajan tulee tuntea sopimuspalokuntajärjestelmä, koska hänen rin-
10 nallaan tai alaisuudessa saattaa toimia vapaaehtoisia tai sivutoimista henkilöstöä, myös sopimuspalokuntien kouluttaminen saattaa kuulua työtehtäviin. 11 Palomiehen työn vaativuutta lisää työn ennalta arvaamattomuus, nopeasti muuttuvat tilanteet ja vaaralliset olosuhteet. Suojavarustuksen lisäksi palomies voi joutua nousemaan portaita kantaen työvälineitä, joiden yhteispaino voi olla 50 kg tai käyttämään kg painavia hydraulisia pelastuslaitteita hankalissa työasennoissa. Suojavarustuksen aiheuttama noin 25 kg:n lisäpaino lisää verenkiertoelimistön kuormittumista %:ia alentaen maksimaalista työtehoa noin 20 %. Paineilmasäiliölaitetta käytettäessä ilman saannin vaikeutuminen ja epätäydellinen hengityskaasujen vaihto lisäävät kuormitusta erityisesti raskaassa lihastyössä. Paineilmasäiliölaitteen käyttö muuttaa myös pystyasennon painopistettä vaikeuttaen pystyasennon hallintaa. Laitteiden kasvo-osa rajoittaa näkökenttää vaikeuttaen asennon ja tasapainon säätelyä. Työskentely savussa, hämärässä ja pimeissä paikoissa vaatii muulta kehon säätelyjärjestelmältä enemmän tehoa ja tarkkuutta. Liikkuminen täydessä savusukellusvarustuksessa erityisesti katolla ja tikapuilla liikuttaessa edellyttää hyvää pystyasennon ja liikkeiden hallintaa. 12 Työn vaatimusten kannalta palomiehen terveydeltä ja toimintakyvyltä odotetaan, että pelastaja pystyy suoriutumaan tehokkaasti työtehtävistään vaarantamatta omaa, pelastettavan tai työtovereiden terveydentilaa ja turvallisuutta. Työn fyysiset vaatimukset kohdistuvat erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön ja tuki- ja liikuntaelinten toimintaan ja motoriseen taitoon. Palomiehen työn fyysisesti vaativimpiin tehtäviin luetaan savusukellus, vesisukellus ja kemikaalisukellus, sekä valmiuden ylläpito näihin tehtäviin. Näihin tehtäviin on erikseen määritellyt kuntovaatimukset 5. Ohje on asetettu myös korkean paikan työskentelylle 13. Suomalaisen tutkimuksen mukaan (156 palomiestä, vuotiaita) iästä riippumatta palomiehet kokivat seuraavat työtehtävät raskaimmiksi: 1) savusukellus, 2) raskaiden työkalujen avulla tehtävät raivaustyöt, 3) palon sammuttaminen rakennusten sisällä, 4) palon sammuttaminen rakennusten ulkopuolelta ja 5) sukeltaminen paineilmalaitteilla. Iästä huolimatta %:ia palomiehistä teki näitä työtehtäviä keskimäärin neljä kertaa vuodessa, mikä osoittaa työn vaatimusten pysyvän samanlaisina kaikenikäisillä palomiehillä. 14 Monikko-tutkimuksessa palomiehet nimesivät työn vaatimuksiin nähden tärkeimmiksi työntekijän ominaisuuksiksi hyvän fyysisen kunnon (86 %), henkisen vireyden (86 %), sekä varmuuden ja pätevyyden tunteen (85 %). Samassa tutkimuksessa ilmeni, että palomiehet kokevat ikääntymisen ongelmien liittyvän työn fyysiseen kuormitukseen, epämukaviin työaikoihin ja vireystilaan. Palomiehet pitävät työtään nuoren miehen työnä, josta ikääntyneen työntekijän on vaikea selviytyä, mutta keski-ikäistä pidetään kuitenkin ihanne-ikäisenä palomiehen 10
11 työhön. Palomiehen iän tuomaa kokemusta kuitenkin arvostetaan ja eri-ikäisten työntekijöiden kohtelua pidetään pääosin (68 %) tasapuolisena. 15 Pelastuslaitosten hälytystehtävistä pidetään tilastoa pelastustoimen onnettomuus- ja resurssitilastojärjestelmä PRONTO:ssa16. Hälytystehtävät määritellään pelastustoimen tehtäviksi, joihin palokunta on saanut hälytyksen hätäkeskuksesta. Vuodesta 1996 vuoteen 2007 pelastustoimen hälytystehtävien määrä on kaksinkertaistunut Palomiesten ikärakenne Palomieheksi valmistutaan keskimäärin 26.3-vuotiaana 17. Kuviossa 1 nähdään, että pelastushenkilöstön vakinaisen henkilöstön ikäjakauma ei ole olennaisesti muuttunut vuosien aikana. Suurimman ikäryhmän vakinaisista pelastustoimintaan osallistuvista muodostavat vuotiaat henkilöt (37 %). Alle 30-vuotiaita henkilökunnasta on 10 %, vuotiaita 29 %, vuotiaita 23 % ja yli 60-vuotiaita 1 %. 18. Vakinaisesti toimivien palomiesten keski-ikä vuoden 2006 lopussa oli KEVA:n tilastotiedon mukaan vuotta. Keski-iässä ei ole tapahtunut suurta muutosta 2000-luvulla. 19 KUVIO 1. Vakinaisen pelastustoimen henkilöstön ikäjakauma %:na. 11
12 Palo- ja pelastushenkilöstön keski-iän on ennustettu nousevan ja ikärakenteen vanhenevan lähivuosien aikana. Kuntien eläkevakuutuksen tekemien ennustemallien mukaan (Kuviot 2a ja 3a) miehistön keski-ikä olisi korkeimmillaan vuonna 2025, lähes 46 vuotta. Ennustemalli ennustaa kuitenkin liian korkeaa keski-iän nousua ja ikärakenteen muutosta, koska se ei ota huomioon esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuutta. 11 Kuvioissa 2b ja 3b puolestaan nähdään tilanne, kun työkyvyttömyyseläkepoistuma on huomioitu. Keski-ikä tämän mallin mukaan olisi korkeimmillaan vuonna 2018, 44.8 vuotta. KUVIO 2a. Palo- ja pelastushenkilöstön keski-iän muuttuminen. KUVIO 2b. Palo- ja pelastushenkilöstön keski-iän muutos työkyvyttömyys-eläkepoistuma huomioiden 12
13 KUVIO 3a. Palo- ja pelastushenkilöstön ikärakenteen muuttuminen. Kuvio 3b. Palo- ja pelastushenkilöstön ikärakenteen muutos työkyvyttömyyseläkepoistuma huomioiden. 13
14 4.3 Palomiesten työkyky Työkyvyn arviointi Työkykyisyyttä arvioitaessa relevantteja näkökulmia ovat henkilön terveystilanne, kehon kapasiteetti, sairauspoissaolot, tapaturmat ja tehtävistä suoriutuminen. Palo- ja pelastusalalla toimivilla ammatti edellyttää hyvää, jopa keskimääräistä korkeampaa fyysistä ja psyykkistä työkykyä. Työkyvyn tulisi olla riittävän korkea myös henkilön ikääntyessä, jotta hän kykenisi työhön vaarantamatta itsensä tai toisten työntekijöiden ja autettavien terveyttä. Palomiehen terveydentilaa seurataan ennen koulutusta tapahtuvan alkutarkastusten ja työelämässä tapahtuvien määräaikaistarkastusten avulla. Spiroergometriatutkimusta suositellaan työhön tultaessa ja se kannattaa uusia noin 40 vuoden iässä ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Määräaikais-tarkastukset suositellaan tehtäväksi kolmen vuoden välein alle 40-vuotiaille savu- ja kemikaalisukeltajille, vuotiaille kahden vuoden välein ja yli 50-vuotiaille vuoden välein. Lisätarkastuksia tehdään tarvittaessa yksilön, työterveyshuollon tai esimiehen aloitteesta, mikäli työntekijän terveydentilassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Terveystarkastuksissa pitäisi arvioida liikuntaelinten toimintakykyä, keuhkotoimintaa ja sydänterveyttä sekä henkistä hyvinvointia. 5 Palomiehen työtehtävistä pelastussukellus on työturvallisuuslain 11 : ssä mainittua erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä, jossa on tapaturman ja sairastumisen vaara. Tällaista työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltua henkilö. Näihin työtehtäviin on erikseen määritellyt kuntovaatimukset 5. Turvallinen pelastus-sukellus edellyttää työntekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. Pelastussukellus edellyttää riittävää hengitysja verenkierto-elimistön toimintakykyä. Pelastussukeltajan maksimaalisen hapenkulutuksen on vastattava kuntoluokkaa hyvä, jotta se takaa riittävän reservin ylikuormittumisen ja terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Lisäksi vaaditaan riittävää lihasvoimaa ja kestävyyttä. Pelastussukeltajan olisi yllettävä lihasvoiman ja kestävyyden toistosuorituksiin perustuvissa testeissä vähintään luokkaan hyvä Työkykytutkimuksia Sluiterin ja Frings-Dresenin (2007) palomiesten työtä ja terveyttä käsittelevässä kirjallisuuskatsauksessa todettiin, että puute on erityisesti työntekijän psyykkistä terveyttä käsittelevistä tutkimuksista, joissa ikä on itsenäisenä muuttujana. Tiedetään, että ikä vaikuttaa moniin fysiologisiin kunto-ominaisuuksiin ja yksilöiden välillä voi olla huomattavia eroja ns. normaaliarvojen sisällä. On kuitenkin huomioitava, että yleisten, ikään suhteutettujen fyysisen suorituskyvyn viitearvojen käyt- 14
15 tö palomiesten kohdalla ei ole relevanttia, koska palomiehen työn fyysiset vaatimukset ovat keskivertoa kovemmat. Tutkimuksia, joissa olisi selvitetty ikääntyvän palomiehen työkyvyn ja työn vaatimusten välistä suhdetta on vielä vähän. Lisätutkimuksia tarvitaan muun muassa siitä, ylittävätkö palomiehen jonkin työtehtävän vaatimukset vanhemman keskitasokuntoisen palomiehen fyysiset kunto-ominaisuudet. Nämä mahdolliset työntekijän kapasiteetin ylittymisen seuraukset tulee ottaa huomioon tehtäessä päätöksiä työkykyisyydestä. 20 Työkykyindeksiä on käytetty tutkimuksissa työntekijöiden työkykyisyyden arviointikeinona. Kiss ym. (2002) selvittivät poikkileikkausasetelmalla 236 belgialaisen yli 45-vuotiaan palomiehen työkykyindeksit ja totesi, että ikääntymisellä on negatiivinen vaikutus työkykyyn. Riittämättömän työkyvyn omaavien vuotiaiden palomiesten prosentuaalinen osuus oli alle 5 % kasvaen vuotiaiden ikäryhmässä yli 30 %:iin. Iän myötä työkykyindeksi-arvoltaan erinomaiseen tai hyvään sijoittuvien määrä laskee ja vastaavasti keskitasoon ja heikkoon sijoittuvien osuus lisääntyy. Ikäryhmien sisällä esiintyy kuitenkin huomattavia yksilöllisiä vaihteluja. Ikääntyminen ja tuki- ja liikuntaelinten vaivat olivat suurimmat työkyvyn laskua selittävät tekijät. Huomattavaa on kuitenkin, että yli 58-vuotiaista kaikilla oli hyvä tai erinomainen koettu työkyky. Tämä selittyy pienellä otoskoolla ja ns. terveen työntekijän vaikutuksella eli vain parhaimmassa kunnossa olevat työntekijät jatkavat työelämässä yli 58-vuotiaana. 21 Työkykyä arvioivissa seurantatutkimuksissa ikääntymisen lisäksi koettuun työkykyyn on todettu vaikuttavan työssä tapahtuvat muutokset ja elämäntapa Suomalaisten, 630 palomiehen koettua työkykyä on selvitetty Eriikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky kolmen vuoden seurantatutkimuksessa. Vuosina 1996 ja 1999 työkyky voitiin luokitella hyväksi lähes puolella vastanneista. Kyselytutkimukseen vastanneista kuitenkin huonon työkykyindeksin omaavien osuus lisääntyi seurantaaikana 4 %:sta 9 %:iin ja vastaavasti erinomaisen omaavien osuus laski merkitsevästi noin 33 %:sta 20 %:iin. Työkyky oli iästä riippuvainen. Yli 53-vuotiaiden palomiesten ikäluokassa suurin osa kuului luokkaan kohtalainen, mutta huonoon luokkaan kuuluvien osuus lisääntyi kolmen vuoden seuranta-aikana 15 % 31 %:iin. Yleisesti kunta-alalla samanikäisillä miestyöntekijöillä alentuneen työkykyindeksin omaavien osuus on ollut 15 %. 24 Lusa-Moserin ym. (1999) tutkimuksessa työkykyindeksin heikkenemistä ennustivat tyytymättömyys elämään, huonot alaisten ja esimiesten väliset suhteet, onnistumisista saadun palautteen puute, vaikeiden työvaiheiden runsaus, vähäinen liikunta-aktiivisuus ja stressin kokeminen. Nämä edellä mainitut asiat nostivat riskiä heikommalle työkyvylle erityisesti yli 40 ikävuoden jälkeen kohoten vielä suuremmaksi yli 53-vuotiailla työntekijöillä. Samassa tutkimuksessa maksimaalisen hapenottokyvyn (VO 2 max) osalta todettiin, että suhteessa suomalaisiin viitearvoihin alle 30-vuotiaat palomiehet kuuluivat kuntoluokkaan 15
16 hyvä molemmilla tutkimuskerroilla, 40-vuotiaiden palomiesten kuntoluokka muuttui hyvästä keskinkertaiseen ja 50-vuotiailla palomiehillä kuntoluokka oli keskinkertainen molemmilla kerroilla. 24 Suomessa palomiehen työkykyä ja pelastussukelluskelpoisuutta arvioidaan fyysisillä kuntotesteillä 5, joista yksi on maksimaalisen hapanottokyvyn testi. Kolmen vuoden seurantatutkimuksen mukaan pelastussukelluskelpoisuusrajan (36 ml/min/kg) ylittäneiden palomiesten osuus vähenee iän myötä. Vuonna vuotiaista 97 % oli pelastussukelluskelpoisia, eikä pelastussukelluskelpoisten osuus vähentynyt yhtään kolme vuotta myöhemmin samojen palomiesten ollessa 33-vuotiaita. Vastaavasti 40-vuotiaana 88 % (-96) oli pelastussukelluskelpoisia ja 43- vuotiaina 83 % (-99). Suurin vähennys kolmessa vuodessa pelastus-sukelluskelpoisuudessa tapahtui vanhimmassa ikäryhmässä: 50-vuotiaista 66 % oli vuonna 1996 pelastussukelluskelpoisia, kun 53-vuotiaana prosenttiluku oli 51 %. On todettu, että iän myötä heikentynyt tai muuten työn vaatimuksiin nähden riittämätön verenkiertoelimistön toimintakyky rajoittaa ensimmäisenä ja eniten suoriutumista kaikista palo- ja pelastustehtävistä. 25 Kuviossa 4 havaitaan, että pelastussukelluskelpoisuuden raja-arvon alittavien osuus yli 54-vuotiaiden joukossa näyttäisi ennustearvojen mukaan olevan huomattava. KUVIO 4. Palomiesten maksimaalinen hapenottokyky ja ennustearvot
17 Palomiesten työn kuormittavuutta on tutkittu laskemalla palomiesten sydämen prosentuaalista sykereserviä (% HRR= heart rate reserve) ikäryhmittäin kahdessa työtehtävässä: teknisen työtehtävän aikana ja palonsammutus-tehtävässä. Ikäryhmien välillä havaittiin merkitseviä eroja sykereservissä teknisen, erityistaitoa vaativan työtehtävän aikana, mutta ei tulipalon sammutustehtävässä. Huomioitavaa on, että yksilöiden välillä oli suuria eroja kaikissa ikäryhmissä. Se mikä ei ole toiselle työntekijälle raskasta, voi toiselle olla hyvin kuormittavaa. Keskimäärin kuormitus sykereservillä mitattuna näissä työtehtävissä oli keskiraskasta (% HRR välillä), raskasta (% HRR välillä) tai erittäin raskasta (% HRR >50). 20 Bos ym. (2004) tutkivat 222 hollantilaisen 24 tunnin työvuoroa tekevän palomiehen työn fyysisiä vaatimuksia todellisten työtehtävien aikana suhteessa maksimaaliseen hyväksyttävään energeettiseen työkuormitukseen. Tässä tutkimuksessa kuormittavuutta arvioitiin prosentuaalisella sydämen sykereservillä (% HRR). Tutkimuksen mukaan keskimäärin hälytystapahtumia oli 24 tunnin työvuoron aikana 1.5 (vaihteluväli 0-7) ja työtehtäviin käytetty aika oli 88 min (vaihteluväli min). Tutkimuksessa todettiin, että palomiehen työhön liittyvistä tehtävistä työkuormituksen suositusarvot8 ylittyvät paineilmalaittein suoritetuissa tehtävissä. Paineilmalaittein suoritetun palonsammutuksen aikana keskimääräinen prosentuaalinen sydämen sykereservi oli 58.4 % (vaihteluvälillä % HRR). Huippukuormitukset näissä työtehtävissä olivat energeettisesti arvioituna korkeita, mikä saattaa johtaa liialliseen väsymykseen. Tutkimustuloksista ilmeni kuitenkin, että työntekijöiden välillä oli eri tehtävissä mitattujen prosentuaalisen sydämen sykereserveissä huomattavia vaihteluita Sairastuvuus Fyysiset oireet ja sairaudet Lääkärin toteamista sairauksista suomalaiset palomiehet kärsivät eniten tapaturmista (40,3 %) ja tuki- ja liikuntaelinsairauksista (28,8 %). Seuraavaksi eniten heillä on ihon, hengitys- ja verenkiertoelinten sairauksia. Kaikkia näitä sairauksia esiintyy merkitsevästi enemmän vanhemmilla palomiehillä. Elintavat vanhemmilla palomiehillä verrattuna nuorempiin sisältävät enemmän erilaisten sairauksien riskitekijöitä, kuten tiheämpää alkoholinkäyttöä, ravinto on epäterveellisempää ja liikuntaa harrastetaan vähemmän. Tuki- ja liikuntaelinten kipujen esiintymiseen palomiehillä on yhteydessä ikä, raskaat työvaiheet, hankalat työasennot ja tapaturmat. Suomalaisilla palomiehillä tehdyn kolmen vuoden seurantatutkimuksen loppumittauksen tulokset osoittivat, että palomiesten tapaturmien osuus säilyi seuranta-aikana ennallaan ja tukija liikuntaelinoireet lisääntyivät 7.8 %, erityisesti selän alaosan ja raajojen kulumavikojen osalta ja iskiasvaivana (34 43-vuotiailla lisääntyi 9 17
18 prosentista 16 prosenttiin). Myös verenkiertoelinsairaudet lisääntyivät erityisesti yli 53-vuotiaiden ryhmässä 19 prosentista 37 prosenttiin. Lämmönsietokyvyssä tapahtui seuranta-aikana heikkenemistä erityisesti yli 53-vuotiailla. 24 Bos ym. (2004) tutkivat hollantilaisten 1624 palomiehen ja 630 toimistotyöntekijöiden sairauksien esiintyvyyttä ja sairastumisriskiä. Tutkimuksessa todettiin, että palomiehillä esiintyy polvi- ja nilkkavaivoja toimistotyöntekijöitä merkitsevästi enemmän. Tässä tutkimuksessa ei todettu, että palomiehillä olisi muuta väestöä korkeampi riski vatsavaivoihin, uniongelmiin, kohonneeseen verenpaineeseen tai sydänoireisiin huolimatta vuorotyöstä ja työn korkeista fyysisistä vaatimuksista. Huomioitavaa on, että tässä tutkimuksessa ei tuloksia arvioitu ikäryhmittäin. 28 Palomiesten sairastumisriskiä syöpään on tutkittu LeMastersin ym. (2006) meta-analyysitutkimuksessa. Tutkimuksessa riski arvioitiin kolmeen kategoriaan: epätodennäköinen, mahdollinen ja todennäköinen. Palomiehen ammatissa multippeliin myeloomaan, non-hodgkinin lymfoomaan, prostata- ja kivessyöpään sairastumisen todennäköisyyttä kategorioitiin sanalla mahdollinen. Palomiehen riski sairastua näihin neljään syöpään saattaa liittyä tulipaloissa vapautuviin myrkyllisiin kaasuihin ja kemikaaleihin. 29 Palomiesten sydänperäisiä työkuolemia on amerikkalaisen selvityksen mukaan todettu tapahtuvan eniten sammutustyössä. Palontorjunnassa sydänkuoleman riski on kertaa normaalia suurempi. Aiempien tutkimusten perusteella palomiesten työn aikana tapahtuvista kuolemista 45 % johtuu sydänsairauksista. Amerikkalaistutkimuksessa analysoitiin 1144 palomiehen kuolemaa sisältävä aineisto vuosilta Kuolemista 449 johtui sydänsairaudesta (39 %). Näistä 32 % tapahtui itse palontorjunnassa, 31 % hälytykseen reagoidessa tai hälytyksestä palatessa ja 37 % muissa tehtävissä. Palontorjuntatyöhön kuluu ajallisesti vain 1 5 % palomiehen työstä, mutta palontorjuntatyössä tapahtui kuolemia työaikaan verrattuna suhteellisesti eniten. Syitä palotorjunnassa tapahtuviin kuolemiin tutkijoiden mukaan ovat palomiesten riittämätön fyysinen kunto, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden olemassaolo tai jo olemassa oleva sydänsairaus. Tässä tutkimuksessa todettiin, että suurimmassa osassa amerikkalaisia palolaitoksia työntekijöiden kunnosta ei huolehdita eikä fyysistä kuntoa harjoiteta tai seurata säännöllisesti. Tällöin jopa riskikunnossa olevat palomiehet saattavat osallistua palomiehen työn vaativimpiin tehtäviin Psyykkiset oireet Suomalaisten palomiesten kolmen vuoden seurantatutkimuksessa ( ) todettiin, että hyvillä psyykkisillä voimavaroilla oli vaikutusta palomiesten työtyytyväisyyteen, omien tietojen ja taitojen monipuoliseen 18
19 käyttöön ja koettuun pystyvyyteen vaikuttaa työpaikan asioihin. Psyykkisellä terveydellä oli myös positiivinen vaikutus liikunnan harrastamisen määrään. Seurannassa ilmeni, että alle 30-vuotiaiden keskuudessa koettiin tarmokkuuden vähenemistä, jota selitti eniten liikunnan puute vuotiaiden palomiesten psyykkiset voimavarat puolestaan heikentyivät seurannan aikana ja tämä ikäryhmä koki myös työn vaikeiden vaiheiden lisääntyneen. Yli 53-vuotiaiden ikäryhmä puolestaan ilmaisi, että heillä oli riittämätön koulutus vaativiin työtehtäviin. 31 Yli 40-vuotiaat palomiehet kokevat merkitsevästi enemmän työssään emotionaalisia ja henkisiä vaatimuksia kuin nuoremmat kollegat. Tähän johtopäätökseen päätyi hollantilainen tutkimus, jossa selvitettiin palomiesten (n=884) palon sammuttamisen aiheuttamaa psyykkistä työnkuormittumista ikäryhmittäin. 20 Lalic ym. (2007) tutkivat puolestaan 178 kroatialaisen palomiehen psyykkisen terveyden merkitystä stressille altistumiselle. Tutkimuksen mukaan palomiehet ovat usein ongelmaorientuneita, mutta tarvitsevat vain satunnaisesti ympäristön tai yhteisön tukea. Tutkimuksen mukaan palomiehillä on merkitsevästi vähemmän depressiota kuin keskimäärin väestössä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan käsitelty iän vaikutusta psyykkiseen terveyteen Palomiesten tapaturmat Työtapaturmien riskien on palo- ja pelastustyössä todettu johtuvan pääasiassa painavien koneiden ja laitteiden käytöstä, vaarallisista kulkuteistä, äärimmäisestä kuumakuormituksesta ja nopeasti muuttuvista lämpöoloista 11. Tapaturmat ovat pääosin venähdyksiä, nyrjähdyksiä tai nivelten sijoiltaanmenoja. Vuonna 2005 tapaturmat aiheuttivat yleensä alle 7 päivän sairauspoissaolon, mutta kuitenkin vuotiaiden ikäryhmässä vähintään 20 %:lla sairauspoissaolot ylittivät 15 päivää ja vuotiaiden ryhmässä miltei 25 %:lla. Näiden ikäryhmien tapaturmat käsittivät noin puolet kaikista tapaturmista. 26 Pelastushenkilöstön työssä jaksaminen loppuraporttiin (2006) TVL:ltä saadun tiedon mukaan suurin osa tapaturmista kohdistui jalkoihin tai selkään äkillisen fyysisen kuormituksen seurauksena tai liittyivät putoamisiin, hyppäämisiin, kaatumiseen tai liukastumiseen. Suuri tapaturmariski (v noin 20 %) liittyi liikuntatilanteisiin, erityisesti sählyn pelaamiseen. 11 Kuviossa 5 on esitetty palomiehille sattuneet tapaturmat Suomessa
20 KUVIO 5. Palomiesten tapaturmat Suomessa v Puolalaisille 1503 palomiehelle tehdyssä tapaturmatutkimuksessa todettiin, että kaikista työtapaturmista 40 % tapahtuu työpaikkaliikunnan aikana ja pelastustehtävissä tapahtui 25 % tapaturmista. Töistä poissaoloista työpaikkaliikuntavammat selittävät 41 % ja vastaavasti pelastustehtävissä tapahtuneet vammat 24 %. Vammafrekvenssissä ei ollut ikäryhmien välillä eroja, mutta vammojen vuoksi työstä poissaolot lisääntyivät 20 %:lla iän lisääntyessä. 33 Cloutier ym. (2000) tutkimuksessa selvitettiin kanadalaisten palomiesten vammariskiprofiilia ja ikääntymisen vaikutusta vammojen esiintymiseen ja töistä poissaoloon. He löysivät seitsemän tapaturmaprofiilia, joista kolmella oli yhteys työntekijän ikään. Tutkimuksen mukaan tapaturmien esiintyvyysfrekvenssi vähenee iän myötä, mutta työstä poissaolopäivien lukumäärä kasvaa. Nuoremmilla palomiehillä tapaturmat kohdistuivat niska-hartiaseutuun, vuotiailla tapaturmat liittyivät liikkumisen aikaisiin putoamisiin ja vuotiaille oli ominaista vammojen uusiutuminen. Vammojen vakavuusaste lisääntyy iän myötä. Tätä selittää sekä ikääntymisen myötä tapahtuva hidastunut paraneminen että putoamisiin liittyvien vammojen pitkä paranemisaika. 34 Suomalaisten palomiesten työtapaturmista 30 % on liukastumisten, kompastumisten ja kaatumisten aiheuttamia. Punakallio (2004) tutki väitöskirjassaan eri-ikäisten palomiesten tasapainon hallintaa ja liu- 20
Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky.
Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky. LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES Sisällys: Sivu 2 Eläkeiän palauttamisessa
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotUudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotEläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
Lisätiedottyössä selviytymisen tukena Itellassa
Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
Lisätiedottyökyvyttömyyseläkkeistä
FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus
LisätiedotKeski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotTilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista
Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 31.3.2017 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotEsityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta
Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke
LisätiedotPidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.
Pidempiä työuria työkaarimallin avulla Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.2018 Haasteena työurien pidentäminen 2 Työkyky ja ikääntyminen
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotTilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista
Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 31.3.2017 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotFORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon
FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen
LisätiedotVanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa
Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etla Miksi tutkitaan? Eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksista tiedetään Suomessa vähän, vaikka vanhuuseläkeiän
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotSOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotTilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:
Tilastotietoja evankelisluterilaisen kirkon eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 20.6.2017 Kevassa tehdyt kirkon eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina
LisätiedotTilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:
Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Työkyvyn ja koko elämän perusta on hyvä terveys. # Terveyttä ja toimintakykyä ei voi varastoida, niitä pitää ylläpitää koko ajan. # Ylläpitämiseen riittää pienet päivittäiset
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että
LisätiedotTyössä vai työkyvyttömänä
Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotHenkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta
Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta Hommat sujuvat, esimiestyö on täyspäistä ja kunto riittää töiden tekemiseen!
LisätiedotVantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ
Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotKUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ
KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ Satu Mänttäri, erikoistutkija Mikko Toivainen, Juha Oksa Kirjallisuus: ensihoitajien työssä on korkeita kuormitushuippuja, kokonaisten työpäivien aikaisesta
LisätiedotTilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista
Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 15.8.2018 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina
LisätiedotOsaaminen osana työkykyä 21.1.2010
Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus
LisätiedotOtanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät
LisätiedotTilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista
Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 28.2.2019 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina
LisätiedotIkäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen
LisätiedotLiikkuva työpaikka Tulokset
Liikkuva työpaikka 2019 Tulokset 1.10.2019 Miia Malvela Kehittämispäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma miia.malvela@likes.fi Puh. 050 4432376 Yhteistyössä 2 Liikkuva työpaikka 2019 10 osallistujaa
LisätiedotSupermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013
Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola
LisätiedotOpetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008
Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi
LisätiedotTyöurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet
Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien
LisätiedotYksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset
YKSILÖTUTKAN YHTEENVETOA FIRMA OY 15.2.2019 Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com Yksilötutkan yhteenvetoraportti voidaan ladata yrityskohtaisen käyttäjälinkin kautta. Kuvassa 1 on yhteenveto
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotTavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen
Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotVankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Mariitta Vaara 3.12.2018 3.12.2018 Mariitta Vaara 1 Työkyvyn määrittäminen Työkyky muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja
LisätiedotENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN
ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen
LisätiedotTESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.
Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 1.3.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski 1.3.2017
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 02.05.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotTutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998
Lisätiedot13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.
ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso
LisätiedotKehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus
Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotTilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:
Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotTilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:
Tilastotietoja evankelisluterilaisen kirkon eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 15.8.2018 Kevassa tehdyt kirkon eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotTilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista
Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 15.8.2018 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina
LisätiedotTilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:
Tilastotietoja evankelisluterilaisen kirkon eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 28.2.2019 Kevassa tehdyt kirkon eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina
LisätiedotAKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-
AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,
LisätiedotTilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista
Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 28.2.2019 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotKansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
Lisätiedot