Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky. Kirjallisuuteen pohjautuva selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky. Kirjallisuuteen pohjautuva selvitys"

Transkriptio

1 Kirsti Siekkinen, Harto Hakonen ja Eino Havas Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky. Kirjallisuuteen pohjautuva selvitys LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES JYVÄSKYLÄ 2008

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ I Osa 1 JOHDANTO 4 2 TYÖKYKY 4 3 TOIMINTAKYKY Fyysinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky Työ- ja toimintakyvyn arviointi 8 4 PALOMIESTEN TERVEYS JA TYÖKYKY Työn vaatimukset Pelastajatutkintoon johtavan koulutuksen fyysiset 9 ja psyykkiset valintaperusteet Palomiehen työnkuva ja työn vaatimukset Palomiesten ikärakenne Palomiesten työkyky Työkyvyn arviointi Työkykytutkimuksia Sairastuvuus Fyysiset oireet ja sairaudet Psyykkiset oireet Palomiesten tapaturmat Sairauspoissaolot 21 5 PALOMIESTEN ELÄKÖITYMINEN Eläköityminen kunta-alalla Palomiesten eläköityminen 23 6 PALOMIESTEN KUOLLEISUUS 25 JA ENNUSTETTU ELINIKÄ 7 YHTEENVETO PALOMIEHEN TYÖKYVYSTÄ 27 II Osa 1 PALOMIESTEN ELÄKEIKÄ JA PELASTUSTOIMEN 30 SUORITUSKYKY 1.1 Johdanto Simulointimalli Mallin oletukset Palomiesten ikärakenne ja työkyvyttömyyseläkkeiden 30 alkavuus Mallin rakenne Simulointi Vakioitu vanhuuseläkeikä Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset Eläkeiän muutos vuonna Keski-iän kehittyminen eläköitymismalleilla Pelastussukelluskelpoisuuden kehittyminen 42 eläköitymismalleilla 2. JOHTOPÄÄTÖKSET 43 LIITE 1 47 LIITE 2 48

3 TIIVISTELMÄ Tämän työn ensimmäisessä osassa on tarkoitus selvittää vakituisessa työsuhteessa toimivan palomiehen yksilötason terveyttä, työkykyä ja eläköitymistä. Raportin toisessa osassa esitellään eri eläkeikämallien kustannuksia ja arvioidaan pelastustoimen suorituskykyä. Suomessa kunta-alalla työskentelee vakituisena palomiehenä noin 3000 henkilöä keski-iän ollessa 40.7 vuotta. Työn vaatimusten kannalta palomiehen terveydeltä ja toimintakyvyltä odotetaan, että pelastaja pystyy suoriutumaan tehokkaasti työtehtävistään vaarantamatta omaa, pelastettavan tai työtovereiden terveydentilaa ja turvallisuutta. Läpi työuran palomiesten terveyttä ja työkykyä arvioidaan määräaikaistarkastuksin. Tiettyjä työtehtäviä, kuten pelastus-sukellusta saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltua henkilö. Näihin työtehtäviin on erikseen määritellyt kuntovaatimukset. Palomiehillä työn fyysiset vaatimukset kohdistuvat erityisesti hengitysja verenkiertoelimistön ja tuki- ja liikuntaelinten toimintaan sekä motoriseen taitoon. Tutkimusten mukaan osalla palomiehistä on vaikeuksia selviytyä kaikista työtehtävistä vaarantamatta itsensä, työkaverin tai autettavan terveyttä. Iän lisääntyessä yhä useammat palomiehet kokevat sekä subjektiivisesti työkykynsä edelleen alentuvan, mutta myös objektiivisesti mittaamalla heillä on todettu eri fyysisten kunto-ominaisuuksien suhteen selvää heikkenemistä. Nämä työkykyä heikkenevät muutokset alkavat jo työuran kestoon nähden varsin aikaisessa vaiheessa. Moni palomies jää työkyvyttömyyseläkkeelle jopa vuosia ennen vanhuuseläkeikää. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden palomiesten keskiikä vuonna 2007 oli 54.7 vuotta, kun se kunta-alalla keskimäärin oli 57 vuotta. Suurimmat työkyvyttömyyseläkkeelle johtaneet syyt palomiehillä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja masennus. Raportin toisessa osassa on simulaatiomallin avulla laskettu, mitä kustannukset tulisivat olemaan, jos vanhuuseläkeikää alennettaisiin nykyisestä ja eläkkeelle siirtyneiden tilalle palkataan uutta työvoimaa. Laskuissa käsitellään kahta eri tapausta: työkyvyttömyyseläkkeellä olevia ilman eläkepoistumaa ja 20% poistuman kanssa Puhtaasti kannattavuuslaskelmien mukaan edullisinta tulisi olemaan palomiesten eläkeiän muutos 58 ikävuoteen 20% poistuman mukaan. Jos laskuissa otetaan huomioon palomiesten pelastussukelluskelpoisuus, niin edullisinta tulisi olemaan eläkeiän muutos 60 ikävuoteen puhtaasti sijoitusmielessä.

4 I Osa 1 JOHDANTO Tämän selvityksen I osan tarkoituksena on kartoittaa palomiehen työuran aikaista terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä työssä selviytymistä iän lisääntyessä. Raportin alkuosassa esitellään yleisesti työ- ja toimintakyvyn käsitteet, sekä ikääntymisen yleiset vaikutukset ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Tämän jälkeen raportissa käsitellään palomiehen työ- ja toimintakykyisyyttä, iän vaikutusta palomiehen työssä selviytymiseen, eläköitymistä ja kuolleisuutta. Raportin I osa päättyy yhteenvetoon, jossa on ikäjanalla kuvattuna tutkimusten ja selvitysten mukainen palomiehen työkykyprofiili. Tässä raportissa palomies määritellään työntekijäksi, joka tekee ns. poikkeusluvan mukaista 24 tunnin vuorokausirytmitystä ja on vakituisessa sekä päätoimisessa työsuhteessa työnantajaan. Selvityksen aineisto perustuu kotimaisiin ja kansainvälisesti julkaistuihin artikkeleihin, tieteellisiin kirjallisuuskatsauksiin ja virallisiin julkaisuihin. Selvityksen tilasi Suomen Palomiesliitto. 2 TYÖKYKY Työkyky rakentuu ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta (Kuva 1). Työkyvyn perustan muodostavat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys. Työntekijän peruskoulutus, ammatilliset tiedot ja taidot, sekä ns. elinikäisen oppimisen ideologia tukevat työkyvyn säilymistä erityisesti, jos ammatissa ilmenee tarvetta kohdata uusia työkykyvaatimuksia ja osaamisen alueita. Työkykyyn vaikuttavat myös työntekijän arvot, asenteet ja motivaatio. Työ, työolot, työyhteisö ja organisaatio muodostavat ihmisen työkykyä tukevan tai sitä heikentävän osan. Esimiestyö ja johtaminen vaikuttavat olennaisesti työkykyyn, kuten myös perheen, sukulaisten ja ystävien muodostama verkosto sekä yhteiskunnan rakenteet ja säännöt. Hyvä työkyky säilyy, jos työkykyä rakentavat tekijät tukevat toisiaan. Vastuu yksilön työkyvystä jakaantuu siis yksilön, työnantajan sekä yhteiskunnan kesken. 1

5 Kuva 1. Työkykyä kuvaavat kerrokset. 3 TOIMINTAKYKY Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä selviytyä hänelle asetetuista vaatimuksista sekä työssä että kotona. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys muodostavat perustan työkyvylle. Toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavat yksilön elintavat, työ, perimä ja sosio-ekonominen asema. Iän myötä erityisesti fyysisen toimintakyvyn on todettu heikkenevän, mutta toisaalta joillakin hyvä terveys ja toimintakyky voivat säilyä hyvänä pitkälle vanhuusikään. 2 Liitteessä 1 on esitetty ikääntymisen aiheuttamia yleisiä muutoksia työ- ja toimintakyvyssä, muutosten merkitys työkykyyn ja muutoksiin vaikuttamisen mahdollisuuksia. 3.1 Fyysinen toimintakyky Fyysinen toimintakyky on monissa ammateissa työkyvyn perusta. Fyysisen toimintakyvyn muutokset alkavat noin 30 vuoden iässä, mutta eivät ole suoraviivaisia iän lisääntyessä. Työ ja elintavat voivat nopeuttaa tai hidastaa muutoksia, jonka vuoksi itse vanhenemiseen liittyvien muutosten erottaminen on usein vaikeaa. Säännöllisellä ja kohtuullisella liikunnalla voidaan hidastaa elimistön vanhenemista ja ehkäistä monia pitkäaikaissairauksia, sekä nostaa toimintakyvyn kohtalaiselle tai hyvälle tasolle. Iän myötä tapahtuvan fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen voi kuitenkin olla merkittävää ja se pitäisi huomioida työn vaa-

6 timusten säätelyssä työjärjestelyillä, työympäristön parannuksilla sekä työn riittävällä tauotuksella. 2 Fyysinen toimintakyky jaetaan yleiskestävyyteen, lihaskuntoon ja liikkeiden hallintakykyyn. Fyysisen suorituksen lähtökohtia ovat henkilön kehon rakenne ja koostumus, energiantuottomekanismit, hermostolliset toiminnot sekä motivaatio. Aerobinen kestävyys kuvaa verenkiertoelimistön toimintakykyä. Lihasvoima ja -kestävyys sekä notkeus ovat puolestaan liikuntaelinten toimintakyvyn osa-alueita. Motorisen taidon edellytyksenä pidetään liikehallintakykyä. (Kuva 2). Kuva 2. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueet. Fyysisen toimintakyvyn muutokset Yleiskestävyyden mittana käytetään yleisimmin maksimaalista hapenottokykyä tai maksimaalista aerobista tehoa, jotka tarkoittavat elimistön maksimaalista kykyä tuottaa energiaa hapen avulla. Hengitys- ja verenkiertoelimistön testin tulos voidaan ilmaista hapenkulutuksena (l/min tai ml/min/kg). Yleiskestävyyttä voidaan mitata joko suoralla tai epäsuoralla hapanottokyvyn testillä. Hapenottokyvyssä tapahtuu ikävuoden välillä noin 5 ml/kg -1 /min -1 heikkeneminen 10:tä ikävuotta kohti. 3 Fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja terveydentilassa sekä kehon koostumuksessa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa paljon tosiasialliseen kehityskaareen. Aerobisen kapasiteetin muutokset aktiivisen työiän aikana voivat olla niin merkittäviä, että työnaikainen kuormitus voi muodostua kohtuuttoman suureksi ruumiillisesti raskaissa töissä ja vaikuttaa merkittävästi työssä selviytymiseen. 2 Lihasvoima on parhaimmillaan noin 25 vuoden iässä pysyen lähes muuttumattomana noin vuotiaaksi ja heikentyen tasaisesti ikääntymisen myötä. Lihaksen maksimaalisen suorituskyvyn heikkeneminen on merkittävää ikävuoden jälkeen. Miehet pystyvät tuot-

7 tamaan 50-vuoden iässä 20-vuotiaiden maksimivoimasta noin 90 % ja 65-vuoden iässä noin 70 %. 4 Lihasvoiman väheneminen liittyy nopeiden ja hitaiden lihassolujen koon pienentymiseen ja lihassolujen lukumäärän vähentymiseen. Nopeiden lihassolujen määrä vähenee enemmän suhteessa hitaisiin ja myös nopeiden lihassolujen maksimaalinen aktivointikyky heikkenee. Hermostossa hermosolujen lukumäärä ja koko vähenee. Samalla sidekudoksen osuus hermostossa kasvaa sekä hermon johtonopeus ja ärsytyskynnys nousevat. Motoristen yksiköiden koko kasvaa ja tarkkojen liikkeiden tuottamisesta tulee vaikeampaa ja tasapaino heikkenee. 4 Ikääntymisen vaikutuksia lihasten voimantuottoon voidaan kuitenkin hidastaa, sillä hermo-lihasjärjestelmän voimantuotto-ominaisuudet kasvavat harjoittelun myötä kaiken ikäisillä. Ikääntyneillä voimantuotto laskee erityisesti inaktiivisuuden ja vähentyneen lihasmassan myötä. Ikääntymisellä on vaikutuksia myös väsymiseen. Lihasten ATP-, KPja glygogeenivarastot vähenevät sekä entsyymien tehokkuus vähenee, jolloin väsyminen on nopeampaa. Väsyminen edesauttaa uupumista, jolloin elpymiseen tarvittava aika lisääntyy. 4 Luun massan on todettu myös vähenevän, luuston heikkenevän ja murtumien esiintymisen kasvavan. Edelleen sidekudosten, kuten jänteiden jäykkyys kasvaa ja elastisuus vähenee. Kehon rasvan suhteellinen osuus yleensä lisääntyy, mikä on paljolti yhteydessä elintapoihin. Myös verenpaineessa on todettu ikääntymisen myötä nousua Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa kykyä suoriutua erilaisista älyllisistä ja muuta henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä. Olennaista ovat ihmisen omat voimavarat, päivittäisen elämän vaatimuksista selviytyminen sekä muutos- ja kriisitilanteiden hallinta. Iän myötä merkittävimmät muutokset työelämässä koskevat havaintotoimintojen ja -nopeuden hidastumista ja on todettu, että useat ikääntyvien työntekijöiden vakavien työtapaturmien vaaratekijät liittyvät havaitsemiseen ja erityisesti havaintomotoriseen nopeuteen. Suorituksen hidastuminen iän myötä tulisi ottaa huomioon sekä tapaturmien torjunnassa että töiden kuormittavuudessa. 2 Aistitoimintojen muutokset ovat pääosin riippumattomia toisistaan ja yleisyydestään huolimatta ovat harvoin niin merkittäviä, ettei niitä voitaisi tasapainottaa työympäristön järjestelyillä. Aistitoiminnot ovat kuitenkin usein edellytyksenä havaintomotoriseen nopeuteen ja kognitiiviseen toimintaan ja niillä on tärkeä merkitys vaativimpien henkisten toimintojen kannalta. 2

8 3.3 Sosiaalinen toimintakyky Sosiaaliseen toimintakykyyn voidaan liittää ainakin kaksi ulottuvuutta. Toinen näistä käsittää ihmisen vuorovaikutussuhteissa ja toinen ihmisen aktiivisena sosiaalisena toimijana erilaisissa yhteisöissä. Yhteisöissä toimiminen edellyttää erilaisia sosiaalisia taitoja ja erilaiset työtehtävät edellyttävät erilaisia sosiaalisia valmiuksia. Yhteistä monille työelämän vaatimuksille on, että toiminta tapahtuu ryhmissä tai tiimeissä, mikä korostaa sosiaalisten taitojen tarvetta kaikenikäisillä. Sosiaaliset taidot muuttuvat tutkimusten mukaan iän myötä, koska useimmat ihmiset oppivat ikääntyessään tuntemaan omat rajoituksensa ja mahdollisuutensa muuttaen käyttäytymistään näiden mukaan. Muutokset ovat suhteessa oman itsetuntemuksen kasvuun. Vanheneminen ei näytä vähentävän sellaisia taitoja, jotka nojaavat toisten sietokykyyn, itsensä tuntemiseen ja ihmistuntemukseen. 2 Sosiaalisen osallistumisen ja aktiivisuuden uskotaan olevan merkityksellisiä terveyden, toimintakyvyn ja henkisen hyvinvoinnin säilyttäjinä. Toimivat ihmissuhteet ja yhteisöllisyys lisäävät ja ylläpitävät työn sujumista ja työviihtyvyyttä. Työn hallinnalla ja sosiaalisilla suhteilla onkin voimakas yhteys työntekijän selviytymiseen ja terveyteen Työ- ja toimintakyvyn arviointi Kuormituksen ja kuormittumisen arvioimiseksi on oltava käsitys työntekijän fyysisestä ja psyykkisestä toiminta- ja työkyvystä ja työn vaatimuksista suhteessa toimintakykyyn. Pelastustyössä on Pelastussukellusohjeessa 2007 annettu tarkat suorituskykyvaatimukset työtehtäviin osallistumiseksi 5. Kun suorituskykytestin maksimaalinen tulos suhteutetaan työn energeettisiin vaatimuksiin, saadaan viitteellinen käsitys hengitys- ja verenkiertoelimistön reserveistä työn suhteen 6. Mikäli tuloksia sovelletaan työelämän tarpeisiin, on työn sisältö tunnettava. Työtehtävän aiheuttama kuormitus ei voi hetkellisestikään ylittää työtekijän maksimikapasiteettia ja lähellä maksimirajoja olevia suorituksia ei saa esiintyä kuin satunnaisesti 7. Dynaamisessa, monia lihasryhmiä kuormittavassa työssä ei saisi hyvin tauotetun työpäivän keskikuormitus ylittää 50 % maksimikapasiteetista. Uupumisen vaara piilee jo % ylittävästä yksilöllisestä maksimikapasiteetista. Taakkojen käsittelyä sisältävässä työssä toimintareservejä pitäisi jäädä joskus jopa 70 80%. Staattisen työn osalta on esitetty, ettei tunteja kestävän staattisen työn teho saisi ylittää 2-5 % toimivan lihasryhmän maksimivoimasta. 8 Työntekijän työkykyisyyden arvioinnissa voidaan käyttää mittarina myös työkykyindeksiä. Työkykyindeksi on kehitetty ennustamaan työkyvyttömyyttä ja se on työterveyshuollon laajasti käyttämä subjektiivinen työkyvyn mittari. Sen avulla pyritään tunnistamaan riittävän varhain tukitoimia tarvitsevat työntekijät ja työyhteisöt, mutta sitä voidaan käyttää myös toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. 9

9 4 PALOMIESTEN TERVEYS JA TYÖKYKY 4.1 Työn vaatimukset Pelastajatutkintoon johtavan koulutuksen fyysiset ja psyykkiset valintaperusteet Päätoimisiin palomiehen, palomies-sairaankuljettajan ja pelastajan virkoihin edellytetään pelastajatutkinnon suorittaminen. Ammatillista peruskoulutusta opiskellaan Kuopiossa ja Helsingissä. Koulutukseen hakijan tulee olla terveydentilaltaan ja muutoin ammattialan tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta sopiva. Terveydentilasta tulee olla lääkärin todistus. Hakijan tulee hyväksytysti läpäistä fyysisen toimintakyvyn testi Pelastusopiston nimeämässä testipaikassa ennen hakemuksen jättämistä oppilaitokseen. Testiin kuuluu penkkipunnerrus, istumaannousu, käsinkohonta ja jalkakyykky. Testit suoritetaan toistotesteinä ja testeille on määritelty minimitoistovaatimukset. Koulutusohjelman valintakokeeseen kutsuttujen tulee suorittaa Cooperin testi (minimivaatimus 2800 m), uintitaitotesti (200m tulee uida 5 minuutissa) ja fobiatestit (suljetun ja korkeanpaikan kammo) hyväksytysti. Valintakokeeseen sisältyy myös psyykkinen soveltuvuustesti (1-6 pistettä, minimivaatimus 3 pistettä). Lopullinen koulutukseen valinta tapahtuu siten, että psyykkisen soveltuvuuden ja Cooperin testeistä saadut pistemäärät lisätään hakemuksessa saatuihin pistemääriin Palomiehen työnkuva ja työn vaatimukset Palomiehen työnkuvaa on Pelastushenkilöstön työssä jaksamista selvittäneen työryhmän raportissa (2006) kuvattu seuraavasti: Muuttuva toimintaympäristö tuo pelastajien työammattiin, palomiestyöhön, lisää vaativuutta. Pelastustoiminnassa miehistön työ on ollut tulipalojen sammuttamista, onnettomuustilanteissa ihmisten pelastamista, sairaankuljetuksessa potilaiden hoitamista ja jatkohoitoon kuljettamista sekä erilaisia valmiuteen liittyviä huoltotöitä. Pelastaja tulee edelleen olemaan pelastustoiminnan ammattilainen, joka koulutuksensa pohjalta osaa valita oikeat ja tarkoituksenmukaisimmat pelastusmenetelmät potilaiden ja omaisuuden pelastamiseksi sekä ympäristön suojelemiseksi. Pelastajan työ on yhä enemmän myös onnettomuuksien ehkäisyä ja valistustyötä. Pelastajilta odotetaan yhä enemmän myös turvallisuusalan konsultaatiotaitoja. Pelastajalla tulee myös olla valmiudet johtaa pelastusyksikköä operatiivisissa tehtävissä, koska hän saattaa olla omalla toimialueellaan ylin päivystävä pelastusviranomainen. Hänen tulee tällöin johtaa yksikköä kunnes päällystöpäivystäjä saapuu paikalle, ottaa johtovastuun ja vapauttaa paloesimiehen johtamaan yksikköään. Pelastajan tulee myös tietää pelastusjoukkueen johtamisen periaatteet. Pelastajan tulee tuntea sopimuspalokuntajärjestelmä, koska hänen rin-

10 nallaan tai alaisuudessa saattaa toimia vapaaehtoisia tai sivutoimista henkilöstöä, myös sopimuspalokuntien kouluttaminen saattaa kuulua työtehtäviin. 11 Palomiehen työn vaativuutta lisää työn ennalta arvaamattomuus, nopeasti muuttuvat tilanteet ja vaaralliset olosuhteet. Suojavarustuksen lisäksi palomies voi joutua nousemaan portaita kantaen työvälineitä, joiden yhteispaino voi olla 50 kg tai käyttämään kg painavia hydraulisia pelastuslaitteita hankalissa työasennoissa. Suojavarustuksen aiheuttama noin 25 kg:n lisäpaino lisää verenkiertoelimistön kuormittumista %:ia alentaen maksimaalista työtehoa noin 20 %. Paineilmasäiliölaitetta käytettäessä ilman saannin vaikeutuminen ja epätäydellinen hengityskaasujen vaihto lisäävät kuormitusta erityisesti raskaassa lihastyössä. Paineilmasäiliölaitteen käyttö muuttaa myös pystyasennon painopistettä vaikeuttaen pystyasennon hallintaa. Laitteiden kasvo-osa rajoittaa näkökenttää vaikeuttaen asennon ja tasapainon säätelyä. Työskentely savussa, hämärässä ja pimeissä paikoissa vaatii muulta kehon säätelyjärjestelmältä enemmän tehoa ja tarkkuutta. Liikkuminen täydessä savusukellusvarustuksessa erityisesti katolla ja tikapuilla liikuttaessa edellyttää hyvää pystyasennon ja liikkeiden hallintaa. 12 Työn vaatimusten kannalta palomiehen terveydeltä ja toimintakyvyltä odotetaan, että pelastaja pystyy suoriutumaan tehokkaasti työtehtävistään vaarantamatta omaa, pelastettavan tai työtovereiden terveydentilaa ja turvallisuutta. Työn fyysiset vaatimukset kohdistuvat erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön ja tuki- ja liikuntaelinten toimintaan ja motoriseen taitoon. Palomiehen työn fyysisesti vaativimpiin tehtäviin luetaan savusukellus, vesisukellus ja kemikaalisukellus, sekä valmiuden ylläpito näihin tehtäviin. Näihin tehtäviin on erikseen määritellyt kuntovaatimukset 5. Ohje on asetettu myös korkean paikan työskentelylle 13. Suomalaisen tutkimuksen mukaan (156 palomiestä, vuotiaita) iästä riippumatta palomiehet kokivat seuraavat työtehtävät raskaimmiksi: 1) savusukellus, 2) raskaiden työkalujen avulla tehtävät raivaustyöt, 3) palon sammuttaminen rakennusten sisällä, 4) palon sammuttaminen rakennusten ulkopuolelta ja 5) sukeltaminen paineilmalaitteilla. Iästä huolimatta %:ia palomiehistä teki näitä työtehtäviä keskimäärin neljä kertaa vuodessa, mikä osoittaa työn vaatimusten pysyvän samanlaisina kaikenikäisillä palomiehillä. 14 Monikko-tutkimuksessa palomiehet nimesivät työn vaatimuksiin nähden tärkeimmiksi työntekijän ominaisuuksiksi hyvän fyysisen kunnon (86 %), henkisen vireyden (86 %), sekä varmuuden ja pätevyyden tunteen (85 %). Samassa tutkimuksessa ilmeni, että palomiehet kokevat ikääntymisen ongelmien liittyvän työn fyysiseen kuormitukseen, epämukaviin työaikoihin ja vireystilaan. Palomiehet pitävät työtään nuoren miehen työnä, josta ikääntyneen työntekijän on vaikea selviytyä, mutta keski-ikäistä pidetään kuitenkin ihanne-ikäisenä palomiehen 10

11 työhön. Palomiehen iän tuomaa kokemusta kuitenkin arvostetaan ja eri-ikäisten työntekijöiden kohtelua pidetään pääosin (68 %) tasapuolisena. 15 Pelastuslaitosten hälytystehtävistä pidetään tilastoa pelastustoimen onnettomuus- ja resurssitilastojärjestelmä PRONTO:ssa16. Hälytystehtävät määritellään pelastustoimen tehtäviksi, joihin palokunta on saanut hälytyksen hätäkeskuksesta. Vuodesta 1996 vuoteen 2007 pelastustoimen hälytystehtävien määrä on kaksinkertaistunut Palomiesten ikärakenne Palomieheksi valmistutaan keskimäärin 26.3-vuotiaana 17. Kuviossa 1 nähdään, että pelastushenkilöstön vakinaisen henkilöstön ikäjakauma ei ole olennaisesti muuttunut vuosien aikana. Suurimman ikäryhmän vakinaisista pelastustoimintaan osallistuvista muodostavat vuotiaat henkilöt (37 %). Alle 30-vuotiaita henkilökunnasta on 10 %, vuotiaita 29 %, vuotiaita 23 % ja yli 60-vuotiaita 1 %. 18. Vakinaisesti toimivien palomiesten keski-ikä vuoden 2006 lopussa oli KEVA:n tilastotiedon mukaan vuotta. Keski-iässä ei ole tapahtunut suurta muutosta 2000-luvulla. 19 KUVIO 1. Vakinaisen pelastustoimen henkilöstön ikäjakauma %:na. 11

12 Palo- ja pelastushenkilöstön keski-iän on ennustettu nousevan ja ikärakenteen vanhenevan lähivuosien aikana. Kuntien eläkevakuutuksen tekemien ennustemallien mukaan (Kuviot 2a ja 3a) miehistön keski-ikä olisi korkeimmillaan vuonna 2025, lähes 46 vuotta. Ennustemalli ennustaa kuitenkin liian korkeaa keski-iän nousua ja ikärakenteen muutosta, koska se ei ota huomioon esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuutta. 11 Kuvioissa 2b ja 3b puolestaan nähdään tilanne, kun työkyvyttömyyseläkepoistuma on huomioitu. Keski-ikä tämän mallin mukaan olisi korkeimmillaan vuonna 2018, 44.8 vuotta. KUVIO 2a. Palo- ja pelastushenkilöstön keski-iän muuttuminen. KUVIO 2b. Palo- ja pelastushenkilöstön keski-iän muutos työkyvyttömyys-eläkepoistuma huomioiden 12

13 KUVIO 3a. Palo- ja pelastushenkilöstön ikärakenteen muuttuminen. Kuvio 3b. Palo- ja pelastushenkilöstön ikärakenteen muutos työkyvyttömyyseläkepoistuma huomioiden. 13

14 4.3 Palomiesten työkyky Työkyvyn arviointi Työkykyisyyttä arvioitaessa relevantteja näkökulmia ovat henkilön terveystilanne, kehon kapasiteetti, sairauspoissaolot, tapaturmat ja tehtävistä suoriutuminen. Palo- ja pelastusalalla toimivilla ammatti edellyttää hyvää, jopa keskimääräistä korkeampaa fyysistä ja psyykkistä työkykyä. Työkyvyn tulisi olla riittävän korkea myös henkilön ikääntyessä, jotta hän kykenisi työhön vaarantamatta itsensä tai toisten työntekijöiden ja autettavien terveyttä. Palomiehen terveydentilaa seurataan ennen koulutusta tapahtuvan alkutarkastusten ja työelämässä tapahtuvien määräaikaistarkastusten avulla. Spiroergometriatutkimusta suositellaan työhön tultaessa ja se kannattaa uusia noin 40 vuoden iässä ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Määräaikais-tarkastukset suositellaan tehtäväksi kolmen vuoden välein alle 40-vuotiaille savu- ja kemikaalisukeltajille, vuotiaille kahden vuoden välein ja yli 50-vuotiaille vuoden välein. Lisätarkastuksia tehdään tarvittaessa yksilön, työterveyshuollon tai esimiehen aloitteesta, mikäli työntekijän terveydentilassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Terveystarkastuksissa pitäisi arvioida liikuntaelinten toimintakykyä, keuhkotoimintaa ja sydänterveyttä sekä henkistä hyvinvointia. 5 Palomiehen työtehtävistä pelastussukellus on työturvallisuuslain 11 : ssä mainittua erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä, jossa on tapaturman ja sairastumisen vaara. Tällaista työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltua henkilö. Näihin työtehtäviin on erikseen määritellyt kuntovaatimukset 5. Turvallinen pelastus-sukellus edellyttää työntekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. Pelastussukellus edellyttää riittävää hengitysja verenkierto-elimistön toimintakykyä. Pelastussukeltajan maksimaalisen hapenkulutuksen on vastattava kuntoluokkaa hyvä, jotta se takaa riittävän reservin ylikuormittumisen ja terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Lisäksi vaaditaan riittävää lihasvoimaa ja kestävyyttä. Pelastussukeltajan olisi yllettävä lihasvoiman ja kestävyyden toistosuorituksiin perustuvissa testeissä vähintään luokkaan hyvä Työkykytutkimuksia Sluiterin ja Frings-Dresenin (2007) palomiesten työtä ja terveyttä käsittelevässä kirjallisuuskatsauksessa todettiin, että puute on erityisesti työntekijän psyykkistä terveyttä käsittelevistä tutkimuksista, joissa ikä on itsenäisenä muuttujana. Tiedetään, että ikä vaikuttaa moniin fysiologisiin kunto-ominaisuuksiin ja yksilöiden välillä voi olla huomattavia eroja ns. normaaliarvojen sisällä. On kuitenkin huomioitava, että yleisten, ikään suhteutettujen fyysisen suorituskyvyn viitearvojen käyt- 14

15 tö palomiesten kohdalla ei ole relevanttia, koska palomiehen työn fyysiset vaatimukset ovat keskivertoa kovemmat. Tutkimuksia, joissa olisi selvitetty ikääntyvän palomiehen työkyvyn ja työn vaatimusten välistä suhdetta on vielä vähän. Lisätutkimuksia tarvitaan muun muassa siitä, ylittävätkö palomiehen jonkin työtehtävän vaatimukset vanhemman keskitasokuntoisen palomiehen fyysiset kunto-ominaisuudet. Nämä mahdolliset työntekijän kapasiteetin ylittymisen seuraukset tulee ottaa huomioon tehtäessä päätöksiä työkykyisyydestä. 20 Työkykyindeksiä on käytetty tutkimuksissa työntekijöiden työkykyisyyden arviointikeinona. Kiss ym. (2002) selvittivät poikkileikkausasetelmalla 236 belgialaisen yli 45-vuotiaan palomiehen työkykyindeksit ja totesi, että ikääntymisellä on negatiivinen vaikutus työkykyyn. Riittämättömän työkyvyn omaavien vuotiaiden palomiesten prosentuaalinen osuus oli alle 5 % kasvaen vuotiaiden ikäryhmässä yli 30 %:iin. Iän myötä työkykyindeksi-arvoltaan erinomaiseen tai hyvään sijoittuvien määrä laskee ja vastaavasti keskitasoon ja heikkoon sijoittuvien osuus lisääntyy. Ikäryhmien sisällä esiintyy kuitenkin huomattavia yksilöllisiä vaihteluja. Ikääntyminen ja tuki- ja liikuntaelinten vaivat olivat suurimmat työkyvyn laskua selittävät tekijät. Huomattavaa on kuitenkin, että yli 58-vuotiaista kaikilla oli hyvä tai erinomainen koettu työkyky. Tämä selittyy pienellä otoskoolla ja ns. terveen työntekijän vaikutuksella eli vain parhaimmassa kunnossa olevat työntekijät jatkavat työelämässä yli 58-vuotiaana. 21 Työkykyä arvioivissa seurantatutkimuksissa ikääntymisen lisäksi koettuun työkykyyn on todettu vaikuttavan työssä tapahtuvat muutokset ja elämäntapa Suomalaisten, 630 palomiehen koettua työkykyä on selvitetty Eriikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky kolmen vuoden seurantatutkimuksessa. Vuosina 1996 ja 1999 työkyky voitiin luokitella hyväksi lähes puolella vastanneista. Kyselytutkimukseen vastanneista kuitenkin huonon työkykyindeksin omaavien osuus lisääntyi seurantaaikana 4 %:sta 9 %:iin ja vastaavasti erinomaisen omaavien osuus laski merkitsevästi noin 33 %:sta 20 %:iin. Työkyky oli iästä riippuvainen. Yli 53-vuotiaiden palomiesten ikäluokassa suurin osa kuului luokkaan kohtalainen, mutta huonoon luokkaan kuuluvien osuus lisääntyi kolmen vuoden seuranta-aikana 15 % 31 %:iin. Yleisesti kunta-alalla samanikäisillä miestyöntekijöillä alentuneen työkykyindeksin omaavien osuus on ollut 15 %. 24 Lusa-Moserin ym. (1999) tutkimuksessa työkykyindeksin heikkenemistä ennustivat tyytymättömyys elämään, huonot alaisten ja esimiesten väliset suhteet, onnistumisista saadun palautteen puute, vaikeiden työvaiheiden runsaus, vähäinen liikunta-aktiivisuus ja stressin kokeminen. Nämä edellä mainitut asiat nostivat riskiä heikommalle työkyvylle erityisesti yli 40 ikävuoden jälkeen kohoten vielä suuremmaksi yli 53-vuotiailla työntekijöillä. Samassa tutkimuksessa maksimaalisen hapenottokyvyn (VO 2 max) osalta todettiin, että suhteessa suomalaisiin viitearvoihin alle 30-vuotiaat palomiehet kuuluivat kuntoluokkaan 15

16 hyvä molemmilla tutkimuskerroilla, 40-vuotiaiden palomiesten kuntoluokka muuttui hyvästä keskinkertaiseen ja 50-vuotiailla palomiehillä kuntoluokka oli keskinkertainen molemmilla kerroilla. 24 Suomessa palomiehen työkykyä ja pelastussukelluskelpoisuutta arvioidaan fyysisillä kuntotesteillä 5, joista yksi on maksimaalisen hapanottokyvyn testi. Kolmen vuoden seurantatutkimuksen mukaan pelastussukelluskelpoisuusrajan (36 ml/min/kg) ylittäneiden palomiesten osuus vähenee iän myötä. Vuonna vuotiaista 97 % oli pelastussukelluskelpoisia, eikä pelastussukelluskelpoisten osuus vähentynyt yhtään kolme vuotta myöhemmin samojen palomiesten ollessa 33-vuotiaita. Vastaavasti 40-vuotiaana 88 % (-96) oli pelastussukelluskelpoisia ja 43- vuotiaina 83 % (-99). Suurin vähennys kolmessa vuodessa pelastus-sukelluskelpoisuudessa tapahtui vanhimmassa ikäryhmässä: 50-vuotiaista 66 % oli vuonna 1996 pelastussukelluskelpoisia, kun 53-vuotiaana prosenttiluku oli 51 %. On todettu, että iän myötä heikentynyt tai muuten työn vaatimuksiin nähden riittämätön verenkiertoelimistön toimintakyky rajoittaa ensimmäisenä ja eniten suoriutumista kaikista palo- ja pelastustehtävistä. 25 Kuviossa 4 havaitaan, että pelastussukelluskelpoisuuden raja-arvon alittavien osuus yli 54-vuotiaiden joukossa näyttäisi ennustearvojen mukaan olevan huomattava. KUVIO 4. Palomiesten maksimaalinen hapenottokyky ja ennustearvot

17 Palomiesten työn kuormittavuutta on tutkittu laskemalla palomiesten sydämen prosentuaalista sykereserviä (% HRR= heart rate reserve) ikäryhmittäin kahdessa työtehtävässä: teknisen työtehtävän aikana ja palonsammutus-tehtävässä. Ikäryhmien välillä havaittiin merkitseviä eroja sykereservissä teknisen, erityistaitoa vaativan työtehtävän aikana, mutta ei tulipalon sammutustehtävässä. Huomioitavaa on, että yksilöiden välillä oli suuria eroja kaikissa ikäryhmissä. Se mikä ei ole toiselle työntekijälle raskasta, voi toiselle olla hyvin kuormittavaa. Keskimäärin kuormitus sykereservillä mitattuna näissä työtehtävissä oli keskiraskasta (% HRR välillä), raskasta (% HRR välillä) tai erittäin raskasta (% HRR >50). 20 Bos ym. (2004) tutkivat 222 hollantilaisen 24 tunnin työvuoroa tekevän palomiehen työn fyysisiä vaatimuksia todellisten työtehtävien aikana suhteessa maksimaaliseen hyväksyttävään energeettiseen työkuormitukseen. Tässä tutkimuksessa kuormittavuutta arvioitiin prosentuaalisella sydämen sykereservillä (% HRR). Tutkimuksen mukaan keskimäärin hälytystapahtumia oli 24 tunnin työvuoron aikana 1.5 (vaihteluväli 0-7) ja työtehtäviin käytetty aika oli 88 min (vaihteluväli min). Tutkimuksessa todettiin, että palomiehen työhön liittyvistä tehtävistä työkuormituksen suositusarvot8 ylittyvät paineilmalaittein suoritetuissa tehtävissä. Paineilmalaittein suoritetun palonsammutuksen aikana keskimääräinen prosentuaalinen sydämen sykereservi oli 58.4 % (vaihteluvälillä % HRR). Huippukuormitukset näissä työtehtävissä olivat energeettisesti arvioituna korkeita, mikä saattaa johtaa liialliseen väsymykseen. Tutkimustuloksista ilmeni kuitenkin, että työntekijöiden välillä oli eri tehtävissä mitattujen prosentuaalisen sydämen sykereserveissä huomattavia vaihteluita Sairastuvuus Fyysiset oireet ja sairaudet Lääkärin toteamista sairauksista suomalaiset palomiehet kärsivät eniten tapaturmista (40,3 %) ja tuki- ja liikuntaelinsairauksista (28,8 %). Seuraavaksi eniten heillä on ihon, hengitys- ja verenkiertoelinten sairauksia. Kaikkia näitä sairauksia esiintyy merkitsevästi enemmän vanhemmilla palomiehillä. Elintavat vanhemmilla palomiehillä verrattuna nuorempiin sisältävät enemmän erilaisten sairauksien riskitekijöitä, kuten tiheämpää alkoholinkäyttöä, ravinto on epäterveellisempää ja liikuntaa harrastetaan vähemmän. Tuki- ja liikuntaelinten kipujen esiintymiseen palomiehillä on yhteydessä ikä, raskaat työvaiheet, hankalat työasennot ja tapaturmat. Suomalaisilla palomiehillä tehdyn kolmen vuoden seurantatutkimuksen loppumittauksen tulokset osoittivat, että palomiesten tapaturmien osuus säilyi seuranta-aikana ennallaan ja tukija liikuntaelinoireet lisääntyivät 7.8 %, erityisesti selän alaosan ja raajojen kulumavikojen osalta ja iskiasvaivana (34 43-vuotiailla lisääntyi 9 17

18 prosentista 16 prosenttiin). Myös verenkiertoelinsairaudet lisääntyivät erityisesti yli 53-vuotiaiden ryhmässä 19 prosentista 37 prosenttiin. Lämmönsietokyvyssä tapahtui seuranta-aikana heikkenemistä erityisesti yli 53-vuotiailla. 24 Bos ym. (2004) tutkivat hollantilaisten 1624 palomiehen ja 630 toimistotyöntekijöiden sairauksien esiintyvyyttä ja sairastumisriskiä. Tutkimuksessa todettiin, että palomiehillä esiintyy polvi- ja nilkkavaivoja toimistotyöntekijöitä merkitsevästi enemmän. Tässä tutkimuksessa ei todettu, että palomiehillä olisi muuta väestöä korkeampi riski vatsavaivoihin, uniongelmiin, kohonneeseen verenpaineeseen tai sydänoireisiin huolimatta vuorotyöstä ja työn korkeista fyysisistä vaatimuksista. Huomioitavaa on, että tässä tutkimuksessa ei tuloksia arvioitu ikäryhmittäin. 28 Palomiesten sairastumisriskiä syöpään on tutkittu LeMastersin ym. (2006) meta-analyysitutkimuksessa. Tutkimuksessa riski arvioitiin kolmeen kategoriaan: epätodennäköinen, mahdollinen ja todennäköinen. Palomiehen ammatissa multippeliin myeloomaan, non-hodgkinin lymfoomaan, prostata- ja kivessyöpään sairastumisen todennäköisyyttä kategorioitiin sanalla mahdollinen. Palomiehen riski sairastua näihin neljään syöpään saattaa liittyä tulipaloissa vapautuviin myrkyllisiin kaasuihin ja kemikaaleihin. 29 Palomiesten sydänperäisiä työkuolemia on amerikkalaisen selvityksen mukaan todettu tapahtuvan eniten sammutustyössä. Palontorjunnassa sydänkuoleman riski on kertaa normaalia suurempi. Aiempien tutkimusten perusteella palomiesten työn aikana tapahtuvista kuolemista 45 % johtuu sydänsairauksista. Amerikkalaistutkimuksessa analysoitiin 1144 palomiehen kuolemaa sisältävä aineisto vuosilta Kuolemista 449 johtui sydänsairaudesta (39 %). Näistä 32 % tapahtui itse palontorjunnassa, 31 % hälytykseen reagoidessa tai hälytyksestä palatessa ja 37 % muissa tehtävissä. Palontorjuntatyöhön kuluu ajallisesti vain 1 5 % palomiehen työstä, mutta palontorjuntatyössä tapahtui kuolemia työaikaan verrattuna suhteellisesti eniten. Syitä palotorjunnassa tapahtuviin kuolemiin tutkijoiden mukaan ovat palomiesten riittämätön fyysinen kunto, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden olemassaolo tai jo olemassa oleva sydänsairaus. Tässä tutkimuksessa todettiin, että suurimmassa osassa amerikkalaisia palolaitoksia työntekijöiden kunnosta ei huolehdita eikä fyysistä kuntoa harjoiteta tai seurata säännöllisesti. Tällöin jopa riskikunnossa olevat palomiehet saattavat osallistua palomiehen työn vaativimpiin tehtäviin Psyykkiset oireet Suomalaisten palomiesten kolmen vuoden seurantatutkimuksessa ( ) todettiin, että hyvillä psyykkisillä voimavaroilla oli vaikutusta palomiesten työtyytyväisyyteen, omien tietojen ja taitojen monipuoliseen 18

19 käyttöön ja koettuun pystyvyyteen vaikuttaa työpaikan asioihin. Psyykkisellä terveydellä oli myös positiivinen vaikutus liikunnan harrastamisen määrään. Seurannassa ilmeni, että alle 30-vuotiaiden keskuudessa koettiin tarmokkuuden vähenemistä, jota selitti eniten liikunnan puute vuotiaiden palomiesten psyykkiset voimavarat puolestaan heikentyivät seurannan aikana ja tämä ikäryhmä koki myös työn vaikeiden vaiheiden lisääntyneen. Yli 53-vuotiaiden ikäryhmä puolestaan ilmaisi, että heillä oli riittämätön koulutus vaativiin työtehtäviin. 31 Yli 40-vuotiaat palomiehet kokevat merkitsevästi enemmän työssään emotionaalisia ja henkisiä vaatimuksia kuin nuoremmat kollegat. Tähän johtopäätökseen päätyi hollantilainen tutkimus, jossa selvitettiin palomiesten (n=884) palon sammuttamisen aiheuttamaa psyykkistä työnkuormittumista ikäryhmittäin. 20 Lalic ym. (2007) tutkivat puolestaan 178 kroatialaisen palomiehen psyykkisen terveyden merkitystä stressille altistumiselle. Tutkimuksen mukaan palomiehet ovat usein ongelmaorientuneita, mutta tarvitsevat vain satunnaisesti ympäristön tai yhteisön tukea. Tutkimuksen mukaan palomiehillä on merkitsevästi vähemmän depressiota kuin keskimäärin väestössä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan käsitelty iän vaikutusta psyykkiseen terveyteen Palomiesten tapaturmat Työtapaturmien riskien on palo- ja pelastustyössä todettu johtuvan pääasiassa painavien koneiden ja laitteiden käytöstä, vaarallisista kulkuteistä, äärimmäisestä kuumakuormituksesta ja nopeasti muuttuvista lämpöoloista 11. Tapaturmat ovat pääosin venähdyksiä, nyrjähdyksiä tai nivelten sijoiltaanmenoja. Vuonna 2005 tapaturmat aiheuttivat yleensä alle 7 päivän sairauspoissaolon, mutta kuitenkin vuotiaiden ikäryhmässä vähintään 20 %:lla sairauspoissaolot ylittivät 15 päivää ja vuotiaiden ryhmässä miltei 25 %:lla. Näiden ikäryhmien tapaturmat käsittivät noin puolet kaikista tapaturmista. 26 Pelastushenkilöstön työssä jaksaminen loppuraporttiin (2006) TVL:ltä saadun tiedon mukaan suurin osa tapaturmista kohdistui jalkoihin tai selkään äkillisen fyysisen kuormituksen seurauksena tai liittyivät putoamisiin, hyppäämisiin, kaatumiseen tai liukastumiseen. Suuri tapaturmariski (v noin 20 %) liittyi liikuntatilanteisiin, erityisesti sählyn pelaamiseen. 11 Kuviossa 5 on esitetty palomiehille sattuneet tapaturmat Suomessa

20 KUVIO 5. Palomiesten tapaturmat Suomessa v Puolalaisille 1503 palomiehelle tehdyssä tapaturmatutkimuksessa todettiin, että kaikista työtapaturmista 40 % tapahtuu työpaikkaliikunnan aikana ja pelastustehtävissä tapahtui 25 % tapaturmista. Töistä poissaoloista työpaikkaliikuntavammat selittävät 41 % ja vastaavasti pelastustehtävissä tapahtuneet vammat 24 %. Vammafrekvenssissä ei ollut ikäryhmien välillä eroja, mutta vammojen vuoksi työstä poissaolot lisääntyivät 20 %:lla iän lisääntyessä. 33 Cloutier ym. (2000) tutkimuksessa selvitettiin kanadalaisten palomiesten vammariskiprofiilia ja ikääntymisen vaikutusta vammojen esiintymiseen ja töistä poissaoloon. He löysivät seitsemän tapaturmaprofiilia, joista kolmella oli yhteys työntekijän ikään. Tutkimuksen mukaan tapaturmien esiintyvyysfrekvenssi vähenee iän myötä, mutta työstä poissaolopäivien lukumäärä kasvaa. Nuoremmilla palomiehillä tapaturmat kohdistuivat niska-hartiaseutuun, vuotiailla tapaturmat liittyivät liikkumisen aikaisiin putoamisiin ja vuotiaille oli ominaista vammojen uusiutuminen. Vammojen vakavuusaste lisääntyy iän myötä. Tätä selittää sekä ikääntymisen myötä tapahtuva hidastunut paraneminen että putoamisiin liittyvien vammojen pitkä paranemisaika. 34 Suomalaisten palomiesten työtapaturmista 30 % on liukastumisten, kompastumisten ja kaatumisten aiheuttamia. Punakallio (2004) tutki väitöskirjassaan eri-ikäisten palomiesten tasapainon hallintaa ja liu- 20

Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky.

Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky. Ikääntyvän palomiehen terveys, työkyky ja eläköityminen. Palomiesten eläkeikä ja pelastustoimen suorituskyky. LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES Sisällys: Sivu 2 Eläkeiän palauttamisessa

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

1.1 Työelämää on pidennettävä yhteiskunnan vuoksi 13. 1.2 Valtiovalta hakee ratkaisua ikääntymisen pulmaan 14

1.1 Työelämää on pidennettävä yhteiskunnan vuoksi 13. 1.2 Valtiovalta hakee ratkaisua ikääntymisen pulmaan 14 SISÄLLYS 1 Vetoa ja ikäjohtamista työelämään tarvitaan! 12 1.1 Työelämää on pidennettävä yhteiskunnan vuoksi 13 1.2 Valtiovalta hakee ratkaisua ikääntymisen pulmaan 14 1.2.1 Hallitusohjelman linjauksia

Lisätiedot

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos PALOASEMAT 3 27.11.2015 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuntia 27 Asukkaita 472 000 Päätoimista

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Mitä kautta työkyvyttömyys

Mitä kautta työkyvyttömyys Mitä työkyvyttömyys maksaa? Allan Paldanius / Kuntien eläkevakuutus k Mitä kautta työkyvyttömyys maksaa? Työkyvyttömyyden eri vaiheet työkyvyn menetys alkaa näkyä satunnaiset sairaslomat, sijaisten palkat,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös

Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös 28.8.2012 Pelastuslaitosten henkilöstötilinpäätös Strategisen johtamisen ja arvioinnin työkalu. Ohjaa operatiivista johtoa käyttämään ja kehittämään resursseja oikein

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot