3 Työpaikkaselvitys. 8 Tyken palvelukartta. 13 Masennusta kannattaa hoitaa. Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen asiakaslehti

Transkriptio

1 3 Työpaikkaselvitys Johtaa räätälöityihin ratkaisuihin 8 Tyken palvelukartta Osoitteet ja yhteystiedot 13 Masennusta kannattaa hoitaa Masennuksessa työ voi olla kuntouttavaa

2 Pääkirjoitus Hyvän edistäminen työssä Olin muutama päivä sitten työterveyslääkärimme Luciana Duguen väitöstilaisuudessa. Monella tavalla positiivisesti mieleen jäävä kokemus, ei vähiten tutkimustulosten kannalta. Väittelijä selvitti suomalaisten ekspatriaattien, ulkomaankomennuksella olevien työntekijöiden jaksamista ja työtyytyväisyyttä. Löydökset olivat lähes vastakkaiset kuin mitä tutkija alkujaan oletti. Ulkomailla työskentelevät suomalaiset voivat erittäin hyvin. He nauttivat työn tekemisestä ja sen tuloksesta, eikä heillä ole juuri lainkaan stressioireita. Parempi palkka ei selittänyt tulosta. Mistä siis johtuu, että hektisessä ja vaativassa työympäristössä pitkää työpäivää tekevä suomalainen nauttii työstään ja voi hyvin? Kotimaan julkisuus rummuttaa masennusta, muutosta ja jaksamisongelmia. Miksi työ näyttäytyy meille varsin usein vaarana ja rasitustekijänä? Miten osaisimme tehdä käännöksen nähdäksemme työn hyvänolon ja onnellisuuden mahdollistajana, ei riskinä? Työterveyshuollon ja työsuojelunkin näkökulmasta voi pohtia sitä, millaisin työvälinein olemme tottuneet havainnoimaan työtä ja työolosuhteita. Perinne on ollut riskien arviointia ja vaarojen välttämistä. Tuttuja ovat erilaiset kuormitus- ja rasitustekijöiden listaukset. Näillä menetelmillä on voitu parantaa työturvallisuutta, mutta työelämän laatuun nämä mittarit eivät pureudu. Tässä lehdessä esillä oleva työpaikkaselvityksen malli sekä muutospaja ovat uudenlaisia tapoja lähestyä ja selvittää työn vaikutuksia terveyteen. Nämä toimintamallit ovat syntyneet yhteiskehittelynä asiakkaidemme, työyhteisöjen ja esimiesten kanssa. Tarkoituksena on nostaa työstä esiin se hyvä, joka antaa voimavaroja ja parantaa jopa lääkkeen tavoin. Työterveyshuollon tehtävänä on auttaa työpaikkoja jäsentämään ja ymmärtämään työn vaikutuksia hyvinvointiin. Kuluvana vuonna työterveyskeskuksen kehityskohteena ovat olleet erilaiset työhön palauttavat prosessit. Koska työllä on positiivisia terveysvaikutuksia, tulevaisuuden haasteena on tukea myös mahdollisimman nopeaa sairauslomalta työhön paluuta. Varsinkin masennuksen kohdalla työ voi edistää sairaudesta toipumista. Osa-aikaisuus ja työn joustot ovat saaneet kuitenkin liian vähän huomiota, kuten työterveyslääkärimme Ritva Teerimäki toteaa masennuksen hoitoa käsittelevässä puheenvuorossaan. Helsingin kaupungin työterveyskeskus toimii visionsa mukaisesti työterveyspalveluiden ammatillisena uudistajana ja valtakunnallisena edelläkävijänä. Olen erittäin ilahtunut ja ylpeä henkilöstömme puolesta tänä vuonna saadusta tunnustuksesta, Vuoden 2009 työterveysteko palkinnosta. Suomen työterveyslääkäreiden yhdistys palkitsi Helsingissä kehitetyn Varhaisen tuen mallin. Mallista on tullut valtakunnallinen tienviitta: sillä on selkeää näyttöä siitä, että sairauslomiin ja työkyvyttömyyteen voidaan vaikuttaa puuttumalla asioihin varhain. Jotta voisimme myös jatkossa toimia asiakkaidemme parhaaksi työterveyden asialla, toivoisin varsinkin näin uuden vuoden kynnyksellä, että haastaisitte meitä edelleen arvioimaan työtapojamme ja uudistumaan. Tiina Pohjonen työterveysjohtaja JULKAISIJA Helsingin kaupungin työterveyskeskus Tyke TOIMITUS Toimittaja/toimitussihteeri Leena Seretin, Toimittaja Tiina Komi, Toimittaja Sinikka Luhtasaari, KUVAAJAT Pertti Nisonen, , Pirjo Mailammi, ULKOASU JA TAITTO Aija Aalto, PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2009 KANNEN KUVA Rodeo/Tero Sivula

3 Kaarlo Kontro, Päivi Kataja, Eija Määttänen, Leena Väisänen ja Kirsi Kaarela Työpaikkaselvitys johtaa räätälöityihin ratkaisuihin TEKSTI Leena Seretin KUVATPirjo Mailammi Työpaikkaselvitys opetusvirastossa on jalostettu sellaiseksi, että opettajilla on mahdollisuus zoomata korjattavat toimet oleellisiin ongelmiin. Malli antaa mahdollisuuden räätälöityihin ratkaisuihin. Hiidenkiven koululla asiat ovat tolallaan. Erityisiä ongelmia ei esiinny, ellei oteta huomioon kiirettä, joka vaivaa liki kaikkia palkansaajia koko maassa. Kiireen hallitsemiseen voi löytyä vastauksia työpaikkaselvityksessä, jossa työterveyshuollon ammattitiimi yhdessä koulun johdon kanssa käyvät ongelman kimppuun. Opetustoimessa työpaikkaselvitys tehdään joka neljäs vuosi. Ei me vängällä tuppauduta koululle, jos siellä ei syystä tai toisesta ole halukkuutta. Toisaalta selvitys voidaan tehdä tiheämminkin kuin nelivuosittain, jos tarvetta ilmenee, kertoo työterveyslääkäri Päivi Kataja. Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä määräajoin oma-aloit- teisesti, mutta myös esimiehet ja työsuojelu voivat olla aloitteen tekijöitä. Selvitys on tarpeen myös silloin, kun työolosuhteet olennaisesti muuttuvat tai uusi työpaikka aloittaa toimintansa. Henkilöstö mukaan Hiidenkiven koulun selvitysryhmään tänä keväänä osallistuivat työterveyskeskuksesta Päivi Kataja, työterveyshoitaja Eija Määttänen,työsuojeluvaltuutettu Kaarlo Kontro sekä rehtori Kirsi Kaarela ja apulaisrehtori Leena Väisänen.Mukaan voidaan tarvittaessa ottaa työspykologi ja työfysioterapeutti. Koulun koko opettajakunta integroitiin selvitykseen. Opettajakunta vastasi ensin kyselyyn työhyvinvoinnin tilasta, mistä muodostui tarkastuksen agenda. Kaikkia asi-

4 rehtori Kirsi Kaarela oita ei yritetäkään käsitellä yhdellä kertaa. Kyselyyn vastasi runsas puolet opettajista. Tosin moni oli keskustellut kollegansa kanssa ja vastauksia lähetettiin vain yksi. Aiemmin oli paljolti ilmapiiriä, ettei kyselyyn kannata vastata, koska niitä ei käsitellä missään. Kyllä käsitellään ja ongelmiin haetaan ratkaisuja, vakuuttaa rehtori Kirsi Kaarela. Rehtorille laatimassa yhteenvedossa työterveyshuolto kiinnittää huomiota muun muassa edelliseen työpaikkaselvitykseen ja mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin, sairauspoissaoloihin ja sisäilmaselvityksiin. Tosin opetustoimessa sairauspoissaolot eivät ole kovin vahva indikaattori, sillä opettajat eivät jää herkästi sairauslomille. Villakoiran ytimeen Sillä, että selvitysraporttia käsitellään niin koulun johtoryhmässä, työterveyshuollon kanssa yhteispalavereissa ja työyhteisölle laaditaan raportti työpaikkaselvityksen tuloksista, on suuri merkitys. Näin päästään kiinni oleellisiin ongelmiin ja niiden ratkaisuvaihtoehtoihin. Aiemmin tuloksia vertailtiin keskiarvoihin, joista ei saatu juurikaan oleellista tietoa eikä varsinkaan ongelman ratkaisuvaihtoehtoja, työsuojeluvaltuutettu Kaarlo Kontro sanoo. Hiidenkiven koululla nousi erityiseen keskusteluun kiireen hallinta. Koululla alettiin puhua slow-opetuksesta, hidastetusta tahdista opetustyössä. apulaisrehtori Leena Väisänen Kehittelemme nyt mallia, että opetuksessa edetään lasten vauhtia, eikä ulkopuolelta annettujen tavoitteiden sallita ohjata liikaa opetustyötä. Toki opetussuunnitelmia noudatetaan, mutta niissäkin voi keskittyä olennaiseen. Hidastettu tempo auttaa opettajia ja myös koululaisia jaksamaan, apulaisrehtori Leena Väisänen sanoo jamuistuttaa, että koulutyössä valmistautumiseen voi käyttää loputtomasti aikaa. Täytyy keskustella keskenämme, mikä meille on riittävän hyvää ja mitä ei ole aivan pakko tehdä, Leena Väisänen tähdentää. Kirsi Kaarela huomauttaa, että vaikka kouluvuosi olisi kuinka hyvin suunniteltu, aina voi ulkopuolelta pamahtaa uusi tehtävä tai projekti tai joku oppilaista aiheuttaa lisätyötä päivätolkulla. teyttä työterveyshuoltoon, silloin on jo tavallisesti syntynyt ongelma, joka pitää yhdessä ratkaista, työterveyshoitaja Eija Määttänen kertoo. Uudella toimintamallilla, joka pohjautuu paljolti työterveyshuollon ja johtoryhmän tapaamisiin, hyvinvoinnin tilaan päästään kiinni ajoissa. Kun asioita käsitellään yhdessä, kuljetaan myös kohti yhteistä tavoitetta. Myös oma työmotivaationi on lisääntynyt ja tuonut työhöni uusia haasteita, pitkään työpaikkaselvityksiä tehnyt Eija Määttänen sanoo. Työmuuttuu Opetustyö siinä missä mikä muukin työ ja työolosuhteet muuttuvat. Se edellyttää tekijöiltään muutoshalukkuutta ja -kykyä. Usein muutos kuitenkin rassaa ja stressaa. Opettajien työ on ollut pitkään yksinäistä puurtamista, mutta nykymaailma edellyttää kollegojen keskinäistä yhteistyötä. Vielä ollaan tilanteessa, että yhteistyöhön pitää kannustaa ja innostaa, mutta loppupelissä erilaiset yhteistyöratkaisut tuovat synergiaa ja siitä on hyötyä työssä jaksamiseen, rehtori Kirsi Kaarela sanoo. työsuojeluvaltuutettu Kaarlo Kontro työterveyslääkäri Päivi Kataja Ennakoivaa työtä Työturvallisuus- ja työterveyshuoltolaki edellyttävät, että työolosuhteisiin pitää puuttua ennakoivasti työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta edistäen. Työpaikkaselvityskin on lakimääräinen, mutta sen toimintamalli voi olla räätälöity kuhunkin työpaikkaan sopivaksi. On tärkeää, että hyvinvointiongelmien oireista puhutaan ensin työyhteisössä ja sitten pyydetään ammattiapua työterveyshuollosta. Jos linjanjohto tai esimies ottaa yh- työterveyshoitaja Eija Määttänen

5 TEKSTI Leena Seretin KUVA Pertti Nisonen Työterveyspsykologi voi parhaimmillaan tukea niin yksilön, esimiehen kuin työyhteisönkin hyvinvointia, toimia ikään kuin peilinä ongelmien ja vahvuuksien jäsentämisessä, tiivistää työterveyspsykologi Juha Hokkanen. Yhtä reseptiä työssä jaksamiseen ei ole, vaan ratkaisut on räätälöitävä työpaikkakohtaisesti. Tykellä on kuitenkin valmiita ja toimiviksi koettuja malleja työhyvinvoinnin edistämiseen, sanoo työterveyspsykologi Juha Hokkanen. Työterveyspsykologi voitoimia peilinä työyhteisölle Tyken työterveyspsykologeilla on kolmijakoinen tehtävä: tukea yksilöä, esimiestä ja työyhteisöä. Käytännössä tämä tarkoittaa yksilövastaanottoja, esimieskonsultaatiota tai työterveyspsykologin käyntiä työyhteisössä. Työpaikalle jalkaudumme yleensä esimiehen aloitteesta. Aina ei tarvitse olla ongelmia. Tarjoamme myös tukea tilanteissa, joissa hyvin toimivaa työyhteisöä kannustetaan pitämään työhyvinvoinnista huolta ja kehittämään sitä, Juha Hokkanen sanoo. Yksilöä tuetaan Työkuormituksen koetellessa työterveyttä ja jaksamista työterveyslääkäri tai -hoitaja voi ohjata työntekijän työterveyspsykologin vastaanotolle. Lähtökohtana ontyössä jaksaminen. Yksilökeskusteluissa asiakas kuvaa tilannettaan ja yhdessä pyritään arvioimaan, mitkä tekijät työssä jaksamista nakertavat. Työja perhe-elämän tilanteet linkittyvät usein toisiinsa, mutta työterveyshuollossa keskitytään työhyvinvoin- tiin. Henkilökohtaisen elämän ongelmissa ja kriiseissä ohjaamme asiakkaat yleensä muiden asiantuntijoiden pakeille, Juha Hokkanen sanoo ja muistuttaa, että asiakas kohdataan kuitenkin aina kokonaisena ihmisenä. Työterveyslääkärit ja -hoitajat hoitavat suurimman osan yksilöasiakkaista. Hoitokeskustelujen rinnalla saatetaantarvitasairauslomaa tai lääkitystä. Tarvittaessa työterveyslääkäri voi konsultoida myös psykiatria. Psykiatriset palvelut Tyke ostaa ulkopuolelta. Esimies avainasemassa Esimiehiin kohdistuu suuria paineita, ja esimieskin voi uupua. Etenkin, jos tilanne työpaikalla on kriisiytymässä. Esimies voi ottaa työterveyspsykologiin yhteyttä suoraan ja hakea konsultaatiota. Esimiehellä työyhteisön vetäjänä on saattanut näkökenttä kapeutua eikä hän aina välttämättä tunnista, mistä työyhteisön ongelmat kumpuavat tai miksi omat taidot eivät riitä ratkaisemaan ongelmia. Jälleen on kyse siitä, että työhyvinvointi olisi kohdallaan: niin yksilöiden, esimiehen kuin työyhteisönkin. Työterveyspsykologille esimies ei välttämättä tule omine ongelmineen ja jaksamisen vuoksi, vaan hän saattaa tulla peilaamaan omia vaihtoehtojaan työpaikan tilanteiden ratkaisuissa, Juha Hokkanen selventää. Esimiehille on tarjolla räätälöityjä voimavarakuntoremontteja ja Aslakkuntoutusta. Tavoitteena on työssä jaksamisen ja työhön liittyvän hyvinvoinnin edistäminen. Työpaikoille jalkaudutaan Työterveyspsykologit eivät istu pelkästään omissa huoneissaan ja odota ovesta astuvan apua tarvitsevan työntekijän tai esimiehen. Työterveyspsykologit yhdessä työterveyslääkärin ja -hoitajan tai laajemmankin ammattilaisjoukon voimin voivat jalkautua työpaikalle. Työterveyshuollon vastaanotolla voi ilmetä asioita, joihin on syytä tutustua työpaikalla. Työpaikkakäyntien tavoitteena on saada aikaan muutoksia työjärjestelyissä ja työ- oloissa, jotta työ sujuisi paremmin ja olosuhteet työhyvinvointiin olisivat kohdallaan. Juha Hokkanen kertoo, että työterveyspsykologit ovat mukana myös kriisitilanteiden jälkipuinnissa. Se on tavallisesti työhön liittyvän vaikean asian käsittelyä keskustellen. Tilaisuudessa käydään avoimesti läpi tapahtumaan, esimerkiksi työtapaturmaan, väkivaltaan tai sen uhkaan liittyviä ajatuksia ja tuntemuksia sekä pahoinvointia aiheuttavia oireita. Jälkipuintitilaisuuksia järjestetään yleensä yhdestä kolmeen, ja ne kestävät kerrallaan yleensä pari tuntia. Tavoitteena on työyhteisön toimintakyvyn säilyttäminen, työntekijöiden tukeminen sekä järkyttyneimpien yksilöiden tuen ja jatkohoidon tarpeen arviointi. Jälkipuinnin lisäksi esimies voi välittömästi järkyttävän tapahtuman jälkeen järjestää työntekijöiden kanssa niin sanotun purkutilaisuuden, jossa selvitetään tapahtumien kulku ja seuraukset ja joihin voi saada tukea työterveyshuollosta.

6 TEKSTI Tiina Komi KUVA Pertti Nisonen Sosiaaliviraston perheneuvolaan on kohdistunut lyhyen ajan sisällä monenlaisia muutoksia. Jatkuvassa muutosvalmiudessa työskenteleminen kuluttaa henkilökunnan voimia. Apu löytyityöterveyskeskuksen ja Työterveyslaitoksen yhdessä toteuttamista muutospajoista. Leena Lehikoinen Muutospajasta voimavaroja työn muutokseen Perheneuvolan lähihistoriaan mahtuu useita suuria muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2005 alueellisista perheneuvoloista siirryttiin keskitettyyn perheneuvolamalliin, ja vuonna 2008 lastenpsykiatrinen avohoito siirrettiin Helsingin perheneuvolalta HYKSin lastenpsykiatrian poliklinikalle. Uudelleenorganisoituneen perheneuvolan perustehtävä muuttui, ja siltä edellytetään nyt aiempaa varhaisempaa puuttumista asiakkaiden ongelmiin. Lapsiasiakkaiden ikäraja nousi 12 vuodesta 17 vuoteen. Muutospajoissa muutokset selkeytyvät ja tulevatosaksi arkea. Näitä muutoksia on suunniteltu hallinnollisella tasolla vuosia, ja nyt niitä eletään todeksi käytännön työssä. Muutospajojen tavoitteena on auttaa työntekijöitä selkeyttämään, mitä muutokset käytännössä tarkoittavat, ja miten niitä toteutetaan, kuvailee Perheneuvolan pohjoisen alueyksikön väliaikainen aluepäällikkö Leena Lehikoinen. Helsingin perheneuvola on hallinnollisesti jakautunut kolmeen alueyksikköön, jolla kullakin on kaksi tai useampia toimipisteitä. Muutospajoja on ollut yhteensä viisi. Ensimmäisenä toimintansa aloittanut itäisen alueyksikön pajatyöskentely on jo päättynyt. Muilla työ jatkuu kevääseen 2010 asti, jolloin on prosessin loppuarvioinnit. Perheneuvolan henkilökunta on paneutunut muutospajatyöskentelyyn tarmokkaasti, vaikka se on aikaa vievä prosessi, johon on sitouduttava vähintään puoleksi vuodeksi. Yhteisiä tapaamisia on noin kolmen viikon välein, ja tapaamisten välillä on kotitehtäviä, kertoo työterveyshuollon vastaava lääkäri Helena Helko. Tavoitteena työhyvinvoinnin lisääminen Alituinen muutoksessa eläminen uuvuttaa työtekijöitä. Työterveyshuollossa ei haluttu tyytyä hoitamaan pelkästään muutoksesta johtuvaa väsymystä ja oireilua, vaan haluttiin pureutua niihin työn järjestelyistä ja organisaatiosta johtuviin tekijöihin, jotka rasittavat esimiehiä ja työntekijöitä. Ratkaisuksi lähdettiin toteuttamaan muutospajoja yhdessä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Muutospajassa ei ratkota yksittäisiä työhön tai hyvinvointiin liittyviä ongelmia, vaan siellä pyritään rakentamaan uutta toimintatapaa työhyvinvoinnin edistämiseksi. Ideana on, että työntekijät kehittävät itse toimivia keinoja ja ratkaisuja, sanoo muutospajoja vetänyt työterveyspsykologi David Parland. Työntekijöiden väsymisen syyt ovat usein työssä ja siinä tapahtuvissa muutoksissa. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Laura Seppänen kertoo, että muutospajoissa omaan työhön otetaan tutkiva ote. Muutosta prosessoidaan monella tavalla, esimerkiksi häiriöja onnistumistarinoiden sekä oman työ- tai toimipaikan historian tutkimisen kautta. Keskustelut ja yhdessä pohtiminen auttavat ymmärtämään, mistä muutoksessa on kyse. Tutkiva ote omaan työhön. Muutospajojen perusfilosofia ei ole pyrkimys minimoida muutoksia, vaan vaikuttaa ja ottaa ne haltuun, muutospajojen suunnitteluun ja vetämiseen osallistunut Seppänen korostaa. Seppänen kertoo, että osa työntekijöistä koki muutospajat aluksi johdon sanelemana juttuna; organisaatiomuutoksen tavoin ulkoapäin päätettynä asiana, johon ei voi itse vaikuttaa. He huomasivat kuitenkin nopeasti, mistä on kyse, ja pajatyöskentelystä tuli oman työn kehittämisen väline. Usein pajoissa marmatetaan ensin harmituksen aiheista. Mutta pian ihmiset huomaavat, että asioille voi tehdä jotain ja alkavat kehittää ja kokeilla erilaisia uusia toimintamalleja. Tämä tuo onnistumisen iloa. Esimiehet ja työntekijät kokevat saavansa oman työnsä paremmin hallintaan, mikä lisää työhyvinvointia. Työvälineitä arkeen Pohjoisen alueyksikön väliaikainen aluepäällikkö Leena Lehikoinen on mukana oman alueensa muutospajan lisäksi myös perheneuvolan johtoryhmän pajassa. Monien muutosten jälkeen muutospajoista haettiin selkeyttä siihen, mitä perheneuvolan työhön nyt kuuluu, ja miten asiat hoidetaan. Lähdimme liikkeelle työn mallintamisesta: kuka tekee mitä kenenkin kanssa, ja mitä tavoitellen? Mitkä mallit ovat käytössä, ja millaiset säännöt työtä säätelevät? Toimintahistorian läpikäyminen auttoi kyseenalaistamaan omia toimintamalleja. Se, mikä on ollut joskus tarpeellista ja toimivaa, ei välttämättä enää toimi. Esimerkiksi asiakasjakokokoukset toimivat aikoinaan hyvin, kun asiakkaita oli vähän. Asiakas- ja työntekijämäärien kaksinkertaistuttua kokoukset eivät enää palvele tarkoitustaan. Historiallinen katsausauttoityöntekijöitä myös ymmärtämään toisiaan paremmin. Eri vuosina töihin tulleet ihmiset näkevät asiat erilailla.

7 Työn onnistumis- ja häiriötarinat paljastivat, mikä arjessa sujuu ja mikä ei. Muutospajoissa ei jäädä pelkän keskustelun tasolle, vaan sieltä saa työvälineitä. Teoria muuttui eläväksi arkityössämme. Uusia näkökulmia Häiriötarinoista nousi kehittämiskohteita, joita on työstetty kokeilemalla erilaisten ideoiden toimivuutta. Esimerkiksi useissa perheneuvoloissa koettiin ongelmaksi pitkät asiakasjonot. Työntekijät kokevat raskaaksi sen, että asiakkaat joutuvat odottamaan kriisitilanteissa avun saamista. Eräässä pajassa ratkaisuksi löydettiin alkuarviointimenetelmä, joka on levinnyt muihin toimipisteisiin. Alkuarviointi tarkoittaa käytännössä sitä, että uuden asiakkaan kanssa sovitaan nopeasti arviointikäynnistä, jossa asiakkaan tarpeet kartoitetaan ja päätetään, mitä tehdään. Kriittisissä tilanteissa jatkotoimenpiteissä edetään nopeasti. Joskus joyksi nopeasti järjestynyt tapaaminen auttaa asiakasta ja jatkotoimet voidaan siirtää myöhemmäksi. Arviointikeskustelu helpottaa sekä perheneuvoloiden asiakkaiden että työntekijöiden tilannetta. Häiriötarinoista nousi kehittämiskohteita. Perheneuvolan johdon muutospajassa pohdittiin muun muassa perheneuvolan perustehtävää sekä sitä, miten perheneuvola sijoittuu lapsiperheiden palveluverkostoon. Lehikoisen kokemuksen mukaan niin johtajat kuin työntekijätkin ovat olleet erittäin tyytyväisiä pajatyöskentelyyn. Risuja on tullut siitä, että prosessiin varattu aika koettiin liian lyhyeksi ja tapaamisia oli liian vähän. Oli myös mielenkiintoista seurata, miten Työterveyslaitoksen tutkijat analysoivat työtämme ja vertasivat sitä muiden alojen töihin. Työn tekemisessä, organisoinnissa ja muutosprosessissa on yhteisiä piirteitä alasta riippumatta. Tämän oivaltaminen toi uutta näkökulmaa omaan työhön, perheneuvolan aluepäällikkö Leena Lehikoinen kiittelee. Yhteistyö meidän, Työterveyskeskuksen ja perheneuvolan kanssa on sujunut hyvin. Oleellista oli se, että perheneuvolan johto halusi sitoutua muutospajatyöskentelyyn ja kehittää omaa toimintaansa, Työterveyslaitoksen tutkija Laura Seppänen sanoo. TEKSTI Tiina Komi Sisäilmaongelmia ratkotaan yhteistyöllä Helsingin kaupungin omistamissa kiinteistöissä on monenlaisia sisäilmaongelmia, jotka voivat vaurioittaa rakennusta ja aiheuttaa erilaista oireilua ihmisissä. Työterveyshuolto ja HKR-Rakennuttaja ovat kehittäneet yhdessä sisäilmaongelmien analysoimista ja ratkaisemista varten uuden yhteistyömallin. Etenkin vanhemmissa, luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä on erilaisia sisäilmaongelmia. Ne voivat ilmetä eri tavoin. Yhdessä kiinteistössä työntekijät alkavat oireilla, toisessa tuoksahtaa omituiselta, kolmannessa on näkyviä kosteusvaurioita. Sisäilmaongelmat voivat heijastua myös terveyteen. Työnterveyshuolto pohtii sisäilmaongelmien terveysvaikutuksia ja riskejä. Oireilevat asiakkaat tutkitaan ja hoidetaan, mutta pelkkä oireiden hoitaminen ei riitä.kiinteistöt täytyy kunnostaa, mikä on usein pitkä prosessi, jossa yhden vian löytäminen ja korjaaminen johtaa helposti toisen ongelman paljastumiseen. Ongelmakohdan paikallistaminen ei ole aina helppoa. Sitä varten HKR-Rakennuttaja on teettänyt tutkimissaan kohteissa kyselyjä, joissa on selvitetty muun muassa havaintoja kosteusvaurioista. Myös työterveyshuollossa on ollut jo pitkään käytössä sisäilmastokysely, jonka avulla on kartoitettu työtekijöiden kokemia olosuhdehaittoja ja työhön liittyvää oireilua. Näiden kahden kyselyn sijaan meillä on nyt käytössä yhteinen lomake, jonka avulla saamme enemmän jayksityiskohtaisempaa tietoa kuin erikseen kyselemällä, kertoo vastaava työterveyslääkäri Marjaana Saarela. Meidän piti pyytää usein työterveyshuollosta apua oirevastausten tulkitsemiseen. Nyt saamme paljon tietoa näppärästi yhdellä kyselyllä, ja tieto on huonekohtaista, kiittelee HKR-R:n sisäilma-insinööri Marianna Tuomainen. Kyselyssä tiedustellaan esimerkiksi yksityiskohtaisia kosteusvaurioiden merkkejä ja hajuja sekä kysytään aiemmin tehdyistä korjauksista ja siitä, miten ne ovat auttaneet. Raportteja ja tiedotustilaisuus Ongelmien havaitseminen voi lähteä liikkeelle monelta suunnalta. Ihannetapauksessa esimies ottaa yhteyttä isännöitsijään, joka päättää, voiko hän korjauttaa itse vian, vai ottaako hän yhteyttä HKR- R:ään. Me otamme tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon, ja jos ongelma on epämääräinen, teetämme sisäilmakyselyn, Tuomainen kuvailee. Uusi sisäilmastokysely on ollut käytössä niin vähän aikaa, ettei käytäntö ole vielä vakiintunut. Tulevaisuudessa ongelmia ratkaisemaan saatetaan perustaa jatkossa yhteistyöryhmä, johon kuuluvat työterveyshuollon ja HKR-R:n asiantuntijoiden lisäksi isännöitsijä, työsuojelu ja esimies. Sekä Saarela että Tuomainen ovat sitä mieltä, että ryhmän kokoaminen on työterveyshuollon tai työsuojelun vastuulla. Sisäilmastokysely on yksi työkalu muiden joukossa kiinteistön sisäilmaongelmien hoidossa. Sitä ei tehdä kaikissa kohteissa. Pois rajautuvat esimerkiksi kaikki alle 20 työntekijän työpaikat. Työterveyshuolto ja HKR-R ovat toteuttaneet yhdessä tänä vuonna 3 4 kyselyä. Päätös kyselyn tekemisestä tehdään harkiten ja yhteistyössä. Itsestäänselvyyksiä ei kannata lähteä kyselemään. Jos kysely tehdään, sen toteuttaa työterveyshuolto. Valmiista kyselystä tehdään asiantuntija- ja asiakasraportit. Sen jälkeen pidetään tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan kyselyn tulokset ja mitä niiden perusteella ryhdytään tutkimaan ja millaisella aikataululla. Tiedotustilaisuuteen osallistuvat sekä HKR-R:n asiantuntijat että Tyken työterveyslääkäri. Tiedotustilaisuudessa työyhteisö saa palautteen tehdystä kyselystä ja samalla kuulee suunnitellut jatkotutkimus- tai korjaussuunnitelmat. Oikea-aikainen tiedottaminen on tärkeä osa sisäilmaongelman ratkaisuprosessia ja se rauhoittaa työyhteisöä, Saarela sanoo. Emme ole ennen pystyneet hoitamaan asioita näin hienosti. Tiedotustilaisuuden järjestäminen helpottaa myös esimiehen tilannetta. Esimies vastaa siitä, että tilat ovat terveelliset ja tuvalliset. Esimiehen huoli lievenee, kun asiantuntijakaarti seisoo apuna, Tuomainen jatkaa. Hän toivoo, että kyselyn voisi uusia sen jälkeen, kun ongelmat on korjattu, jotta korjauksen vaikutuksia voisi seurata nykyistä pidemmälle.

8 Kattavat sairaanhoitopalvelut Helsinginkadun työterveysasema Helsinginkatu 24, 5. ja 6.krs Ajanvaraus puh Avoinna maanantaista perjantaihin klo Tyke tarjoaa yleislääkäritasoiset sairaanhoidon palvelut osana työterveyshuoltoa. Ajanvaraus vastaanotoille toimii klo Kiireellisissä asioissa voi myös soittaa oman työterveyshoitajan aamupuhelinaikaan. Puhelinajat löytyvät Heli-intran sivuilta Työterveys. Työterveyslääkärillä on sairauksien tutkimisessa käytössään laaja tutkimusvalikoima laboratoriotutkimuksista kliinisfysiologisiin tutkimuksiin ja kuvantamiseen. Tykessä on käytettävissä kattavat eri alojen erikoislääkäripalvelut sairauden uhatessa työkykyä. Työterveyslääkärit voivat myös lähettää potilaan sairaalahoitoon. Työterveyslääkäri osaa sairauksia hoitaessaan arvioida, suositellaanko työn ja terveyden yhteensovittamisen jatkotoimia. Työterveyskeskuksessa on oma laboratorio sekä röntgen ja pyrimme palvelemaan asiakkaitamme ilman turhaa jonottamista. Kaikki palvelut ovat Helsingin kaupungin työntekijöille työsuhde-etuina maksuttomia. Työterveyshuollon palveluihin eivät kuulu - ensiapu ja päivystys (henkeä uhkaavat tilanteet) - gynekologiset palvelut - hammashoito - kirurgiset toimenpiteet Työhöntulotarkastus Töölön työterveysasema Eino Leinon katu 8 Ajanvaraus puh ja Avoinna maanantaista perjantaihin klo Uuden henkilön tie kaupungin palvelukseen käy työhöntulotarkastuksen kautta. Tarkastus tehdään vakinaiseen toimeen tai virkaan tai yli vuoden kestävään työsuhteeseen valitulle. Tarkastuksen tekee pääsääntöisesti työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri. Esimiehen tulee saada lausunto työhöntulotarkastuksesta aina ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Julkishallinnossa on monia tehtäviä, joissa edellytetään huumetestiä ennen työhön ottamista. Kaupungin ohjeet huumausainetesteistä ja työtehtävistä, joissa edellytetään huumetesti, löytyvät kaupungin päihdeohjelmasta. Työtervey Keskuskadun työterveysasema Keskuskatu 8, Kaivokatu 6, 5. krs Ajanvaraus puh Avoinna maanantaista perjantaihin klo Lääkäreiden iltavastaanotot maanantaisin ja keskiviikkoisin klo Asiakkaana johto Palvelutarpeen yhteinen arviointi ja seuranta Työterveysraportointi ja sairauspoissaoloseuranta Organisaatiomuutosten muutostuki Työpaikkakäynnit työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi Työyhteisöjen toiminnan edistämisen tuki Kriisitilanteiden selvitys ja tuki Asiakkaana Energiaterveys Parrukatu 1-3 Ajanvaraus puh Avoinna maanantaista perjantaihin klo Työhyvinvoinnin johtamisen konsultointi Työhyvinvoinnin johtamisen tuki Esimiesten oman jaksamisen tuki

9 Työkyvyn arviointi Työelämässä tulee esiin tilanteita, joissa työntekijällä katsotaan olevan ongelmia selviytyä työtehtävistään, mutta selkeää syytä ei löydy. Työssä selviytymisen ongelmista vain osa johtuu lääketieteellisistä syistä. Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ohella työkykyyn vaikuttavat osaaminen, motivaatio, työn sisältö ja vaatimukset sekä työolot. Helsingin kaupungilla onkäytössä varhaisen tuen malli, joka perustuu pääosin työntekijän ja esimiehen keskinäiseen keskusteluun ja työkyvyn kehittämiseen. Jos keskustelut eivät johda työkyvyn kohenemiseen, esimies kokoaa työkyvyn tarvetta arvioivan neuvottelun. Esimies ja työntekijä täyttävät työkyvyn arviointipyyntö -lomakkeen, joka toimitetaan työterveyshoitajalle. Työntekijä varaa hoitajalle ajan arvioinnin aloittamiseksi. Työkyvyn arvioinnin tekee työterveyslääkäri. Arviointi päätetään työterveyshuollon edustajan, esimiehen ja työntekijän yhteiseen neuvotteluun. Työkyvyn arviointi voi tulla ajankohtaiseksi paitsi työntekijän omien tai esimiehen arvioiden perusteella, työkyvyn muuttuessa, työtehtävien muuttuessa tai uudelleensijoitustilanteessa Laboratorio Helsinginkatu 24., 4. krs Avoinna maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo Keskuskatu 8, Kaivokatu 6, 5. krs Avoinna maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo spalvelut Röntgen Helsinginkatu 24, 6. kerros Avoinna ilman ajanvarausta maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo esimiehet Asiakkaana työntekijät Työntekijöiden työhöntulo ja lakisääteiset terveystarkastukset Terveystarkastukset työuran eri vaiheissa Työkykykeskustelut työntekijän kanssa Työtapojen ja välineiden käytön ohjaus työpaikoilla Työntekijän kuntoutus- ja uudelleensijoitusneuvottelut Varhainen tuki työkykyongelmissa ja työkyvyn arviointi Työntekijän päihdeongelmissa hoitoonohjaus Kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaus Sairauksien ja oireiden hoito sekä niihin liittyvät tutkimukset Työfysioterapia Helsinginkatu 24 Ajanvaraus omalta työterveysasemalta, työterveyslääkärin tai hoitajan lähetteellä

10 TEKSTI Tiina Komi KUVA Pertti Nisonen Tehokas ja joustava hoitopolku Miten Helsingin kaupungin työntekijän hoitopolkutykessä kulkee? Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen perustehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia työssä. Työterveyshuollolla on kaksi päätehtävää: ennalta ehkäisevä työterveyshuolto ja sairaanhoito. Hoitopolusta puhuttaessa liikutaan sairaanhoidon puolella. Parin viime vuoden aikana olemme kehittäneet sairaanhoitopalvelua entistä paremmin asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Pyrimme siihen, ettei asiakkaita pallotella hoitajalta tai lääkäriltä toiselle, vaan arvioimme hoidon tarpeen nopeasti ja tarkasti, kertoo palvelupäällikkö Lena Meyer Työterveyskeskuksesta. Hoitopolulta löytyy erilaisia mallejajaratkaisuja,sillä työterveysasemien tavoitteena on joustava, tehokas ja asiakasläheinen palvelu eli toimiva työterveysasema. Asiakaspalaute on tärkeä osa toimintamme seurantaa, arviointia ja kehittämistä. Palautetta kerätään aktiivisesti ja se käsitellään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Asiakkaan tarve Asiakas astuu hoitopolulle, kun hän ottaa yhteyttä työterveysasemalle apua saadakseen. Hoidon tarve pyritään arvioimaan saman päivän aikana. Hoidontarpeen ja -kiireellisyyden arvioinnin tekee ensisijaisesti työterveyshoitaja. Arvioitsija päättää myös sen, onko Työterveyskeskus oikea hoitopaikka. Työterveyshuolto on nimensä mukaisesti keskittynyt työkykyä uhkaavien sairauksien hoitoon. Päivystysensiapua tarvitsevat potilaat ohjataan muualle. Hoidon tarpeen arviointi Työterveyskeskuksen ajanvaraukseen soittavalle asiakkaalle varataan joko saman tien aika työterveyshoitajalle tai lääkärille. Puhelu yhdistetään tarvittaessa omalle työterveyshoitajalle tai päivystävälle hoitajalle. Osa asiakkaista soittaa suoraan omalle työterveyshoitajalle. Hoitajilla on aamuisin 45 minuutin ja keskipäivällä puo- len tunnin puhelinajat, jolloin asiakas voi soittaa heille itse. Heille voi jättää myös soittopyynnön. Kaikki sairaudet eivät vaadi lääkärissä käyntiä. Jos asia ei ole kiireellinen, aika lääkärille tai työterveyshoitajalle varataan muutaman päivän päähän. Myös työterveyshoitajat voivat määrätä laboratoriokokeita, neuvoa sairauksien hoidossa ja kirjoittaa tarvittaessa sairauspoissaolotodistuksen seitsemään päivään saakka. Tarpeenmukainen hoito Asiakkaat pyritään hoitamaan ensisijaisesti Työterveyskeskuksessa, jokatoimiineljässä eri toimipisteessä. Jos omalta työterveysasemalta ei löydy aikaa, akuuttivastaanottoajan voi saada kaikilta Työterveyskeskuksen omilta asemilta. Lääkärit päivystävät myös iltavastaanotolla maanantaisin ja keskiviikkoisin kello Jos kaikki lääkäriajat ovat varattuja, eikä potilas voi odottaa seuraavaan päivään, hän voi tarvittaessa saada lähetteen ulkopuolisen lääkärin vastaanotolle ostopalvelusopimuksella. Tosin ulkopuolisten palvelujen käyttö on vähentynyt oman palvelun tehostumisen ansioista. Meillä on päivystysringin ja muiden toiminnan parantamistoimenpiteiden ansioista enemmän lääkäriaikoja, ja aikoja voi varata myös internetin kautta. Työterveysasemilta löytyy myös laadukkaina palveluina oma laboratorio,röntgen sekä fysioterapeutteja, psykologeja ja kuntoutussuunnittelijoita. Meillä on käytössämme laadunhallintajärjestelmä, jolla voimme suunnitelmallisesti parantaa toimintaamme. Kehitämme yhtenäiset toimintatavat kaikille työterveysasemille, Lena Meyer kertoo tyytyväisenä. Palvelupäällikkö Lena Meyer on ylpeä Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen palveluista, joita on kehitetty yhteistyössä henkilöstön kanssa. 10

11 TEKSTI Tiina Komi KUVAT Pertti Nisonen Ratikkakuskien työn kuormittavuutta on tutkittu Raitiovaunukuljettajien työn kuormittavuutta ja riskejä on tutkittu tänä vuonna aidoissa työtilanteissa.tutkimustuloksia hyödynnetään muun muassa uusien vaunujen suunnittelussa.tavoitteena on parantaa työoloja ja liikenneturvallisuutta. Raitiovaununkuljettajien työ on helppoa, sen kun istuu ja ajelee kiskoja pitkin. Tainäin äkkiseltään luulisi. Todellisuudessa liikenteessä ajaminen vaatii tarkkuutta ja nostaa ajoittain kuljettajan stressitason hyvinkin korkealle. Työasento ja ajosäätimen käyttö rasittavat erityisesti vasenta olkapäätä ja kättä. Ohjaamoja on kehitetty vuosien varrella, mutta niissä on yhä puutteita. Samaa vaunua ajavat kuljettavat ovat erikokoisia. Yhdelle kuljettajalle sopiva työasento voi olla toiselle erittäin huono. Ylävartalon tuki- ja liikuntaelinten vaivat sekä etenkin niska-hartiaseudun säryt ovat kuljettajille tuttuja. Kuopion yliopiston biolääketieteen laitoksen professori Veikko Louhevaara kiinnostui raitiovaunun kuljettajien työoloista kuullessaan, että Helsingin kaupunki panostaa raideliikenteeseen. Kaupunki aikoo hankkia myös uusia vaunuja ensi vuonna. Kuopion yliopisto käynnisti yhdessä Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen kanssa viime keväänä hankkeen, jossa selvitetään raitiovaunukuljettajien työn psykofysiologista kuormittavuutta. Lähdimme mukaan tähän verkostohankkeeseen, koska haluamme pysyä kehityksen kärjessä ja palvella asiakkaitamme eli Helsingin kaupungin henkilökuntaa mahdollisimman hyvin, kertoo projektitutkija Tuija Toikka Helsingin kaupungin työterveyskeskuksesta. Tutkimushankkeen tavoitteena on vähentää työn kuormittavuutta ja riskejä sekä kehittää kuljettajien työoloja. Tuloksi hyödynnetään myös uusien raitiovaunujen ohjaamoiden suunnittelussa. Raitiovaununkuljettajien työn kuormittavuus ja riskit hallintaan eli RAKUHA -tutkimus ja kehittämishanke on ensimmäinen ratikkakuskeja koskeva tutkimus kenties koko maailmassa. Louhevaara ei ole ainakaan löytänyt aiempia tutkimustuloksia muutamia selvityksiä lukuun ottamatta. Yllätyin siitä, ettei tätä ole tutkittu, sillä maailmalla on paljon raitiovaunuliikennettä. Tutkimusta aidossa työtilanteessa Tutkimushanke toteutettiin mittaamalla raitiovaunukuljettajien hartiaseudun ja käsien lihasten toimintaa 8-9 tuntia kestävän työvuoron aikana. Lisäksi selvitettiin kuljettajien stressitasoa ja palautumista 36 tunnin ajalta työvuoroa edeltävästä illasta työvuoron jälkeiseen aamuun asti. Lisäksi kyselomakkeilla selvitettiin terveyteen, liikuntaelinten oireisiin ja stressiin liittyviä tekijöitä. Tutkimukseen osallistui parikymmentä kuljettajaa. He saavat henkilökohtaisen kirjallisen palautteen omista mittaustuloksistaan. Mittausvälineinä käytettiin sydämen sykettä ja sykevälivaihtelua tallentavaa sykepantaa sekä lihasten sähköistä aktiviteettia mittaavaa anturipaitaa. Kuljettaja kiinnitti sykepannan työvuoroa edeltävänä iltana ja riisui pannan työvuoron päättymisen jälkeisenä aamuna. Sykepanta mittaa fyysistä kuormittumista, stressiä ja niistä palautumisesta. Istumatyötä tekevillä raitiovaunukuljettajilla sydämen sykevälivaihtelu on suurempaa kuin esimerkiksi urheilusuorituksessa, vaikka sykintätaajuus on rauhallinen. Meitä kiinnosti erityisesti työn aiheuttama stressi sekä se, miten hyvin kuljettajat palautuivat työvuoron päätyttyä. Huono palautuminen johtaa kroo- Raitiovaununkuljettajien työn kuormittavuutta ja riskien hallintaa tutkittiin aidoissa työtilanteissa teknisten mittauslaitteiden, päiväkirjan ja lokikirjan avulla. Risto Happosen työvuoroonjuuri alkamassa. nistuvaan väsymykseen ja stressiin. Kuljettajan stressitasoa nostavat esimerkiksi liukkaat kiskot ja autoilijoiden arvaamattomuus. Kuljettavat kirjasivat vapaaajaltaan päiväkirjaan noin puolen tunnin välein, mitä he kulloinkin tekivät. Yöllä päiväkirjaa ei toki tarvinnut nousta täyttämään. Ihmettelin erään kuljettajan sykintätaajuuden nousemista yöllä kahden aikaan, kunnes selvisi, että Jatkuu... 11

12 hän harjoitteli maratonia varten ja kävi muutaman tunnin nukuttuaan öisin lenkillä, Louhevaara kertoo. Sykepannan lisäksi mittauksiin käytettiin anturipaitaa. Kuljettaja puki työvuoron ajaksi ylleen kymmentä ylävartalon lihasryhmän toimintaa mittaavan anturipaidan, ja laittoi vyölleen pienen laitteen, joka tallensi mittaustulokset. Tämä on ainutlaatuinen tutkimus. Ratikkakuskit ovat ensimmäinen tutkimusryhmä, jotka pitävät anturipaitaa aidossa työtilanteessa ja vielä koko työvuoron ajan, Louhevaara sanoo. Saamme hankkeen avulla tärkeää tietoa, jonka avulla pystymme parantamaan kuljettajien työoloja ja vireystilaa, mikä puolestaan lisää liikenneturvallisuutta, Toikka jatkaa. Tutkimustulokset valmistuvat vuoden vaihteessa. Hankkeesta on tulossa ensi vuonna myös kolme opinnäytetyötä Kuopion yliopistosta. TEKSTI Sinikka Luhtasaari Viisi kysymystä työfysioterapeutti Leena Maulalle? Kuljettajalle puetaan ennen työvuoron alkua anturipaita, joka mittaa lihasten toimintaa. Lihasten toiminta synnyttää sähköistä aktiviteettia, jonka paidassa olevat tekstiilielektrodit tunnistavat. Kaikki työpäivän aikana tapahtuvat muutokset lihaksissa rekisteröityvät anturipaidassa olevien elektrodien kautta mukana kulkevaan laitteeseen. Miten fysioterapiaan pääsee? Arvion tekee aina lääkäri. Hän on asiantuntija, joka tuntee hoitojen vaikuttavuuden. Työterveyskeskuksessa akuuttineuvontaan pääsee pääsääntöisesti samana päivänä. Työterveyskeskuksessa on kolmetoista fysioterapeuttia, jotka neuvovat, miten tuki- jaliikuntaelinoireiden kanssa pärjää työelämässä. Mikä on fysioterapeutin rooli selkäkipujen hoidossa? Suuri osa työterveyskeskuksen fysioterapeuttien työstä kuluu siihen, että he tekevät työpaikkakäyntejä. Tavoitteena on ennaltaehkäistä selkäkipuja ja etteivät ihmiset sairastuisi. Ihanne olisi, että fysioterapeutti otettaisiin mukaan jo siinä vaiheessa, kun työpistettä suunnitellaan. Sairastuminen on hätähuuto. Akuuttineuvonta sopii kaikille. Silloin annetaan ohjeita, miten liikkua sopivasti tai mitä liikeratoja on syytä välttää. Kun kyse on kivuista, ensin tilanne rauhoitetaan. Otetaan selvää, mistä oire kertoo. Liiasta kuormituksesta vai liikkumattomuudesta? Joskus lihaskivut hellittävät venyttelemällä. Muutaman päivän lepo saattaa olla paikallaan. Vähitellen aloitetaan kevyttä liikuntaa. Se on yleensä kävelylenkkejä. Minkälainen on tyyppiasiakas? Joskus selkä saattaa kipeytyä viikonlopun jälkeen, kun ihminen on haravoinut tai ollut muuttopuuhissa. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään uusien työntekijöiden kanssa, joiden saattaa olla vaikea kyseenalaistaa vanhoja työmalleja. Parasta olisi, jos uudet ja vanhat työntekijät löytäisivät yhdessä keskustellen tavan hoitaa töitä ergonomisesti oikein. Kun asiakas tulee vastaanotolle, tarkistetaan, onko asennossa jokin muuttunut selkäkivun takia. Yleensä ihmiset ovat hyvin halukkaita lähtemään liikkeelle liikkumattomuuden jälkeen. Joskus liikaakin. Kuljettajan stressitasoa nostavat esimerkiksi liukkaat kiskot ja autoilijoiden arvaamattomuus. Mitä fysioterapeutti pystyy tekemään selkäkivulle? Minkälainen on onnistunut asiakaskäynti? Ihanne on, että asiakas oppii pärjäämään selkänsä kanssa. Selkävaivat ovat usein toistuvia ja työterveyskeskus pyrkii antamaan henkilökohtaisen työkalupakin, jolla ennaltaehkäistä kipuja. Työterveyskeskus hoitaa kokonaisvaltaisestiihmistä. 1

13 TEKSTI Sinikka Luhtasaari KUVA Pertti Nisonen Masennusta kannattaa hoitaa, työ voi olla kuntouttavaa Työ ei ole ainoa, johon masennus vaikuttaa. Koko oma elämä kapeutuu. Itseensä kannattaa sijoittaa ja hakea apua ajoissa. Kahden kysymyksen testi paljastaa, onko ihminen masentunut vai ei. Mitkä kaksi kysymystä ovat käänteentekeviä työterveyslääkäri Ritva Teerimäki Helsingin kaupungin työterveyskeskuksessa? 1. Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? 2. Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? Yksikin myöntävä vastaus tarkoittaa todennäköisesti masennusta. Myöntävästi vastaa suurin osa masennuspotilaista. Masennusta on vaikea havaita. Ihmiset sopeutuvat liikaa oireisiinsa. Mielialan seulontaa Masennustestistä on laiha hyöty,jos ei ole tarjolla jatkotutkimuksia tai apua. Se on suuri haaste työterveyshuollolle. Puolet masennuksista on työperäisiä. Teerimäen toiveena on, että masennuksen varhaista tunnistamista opittaisiin entistä terävämmin havaitsemaan työterveyspuolella. Mielialaoireita on monin verroin helpompi ja halvempi hoitaa kuin työkyvyttömyyttä uhkaavaa masennustilaa. Se on koko työyhteisön ongelma. Ihmisen sopeutumiskyky on niin suuri, että hän sopeutuu elämää kapeuttaviin oireisiinsa. Jättää harrastukset, kun ei jaksa. Ei huolehdi itsestään, syö epäterveellistä lohturuokaa, eikä viitsi enää huolehtia kodin siivouksesta. Ihminen saattaa ajatella, että tämmöistä elämä nyt on. Mielialaa ei ole seulottu terveystarkastustilanteissa, koska sitä on pidetty yksilön koskemattomuuteen liittyvänä tekijänä. Nämä kaksi kysymystä voisivat olla yhtä rutiininomaisia kuin lääkärin tiedustelu, onko suvussa diabetestä, verenpainetautia tai ylipainoa. Mieliala vaihtelee, joskus pärjäillään hyvin ja joskus huonosti. Toistuva masennus on se, minkä me näemme. Pitäisi puuttua tilanteeseen nykyistä varhemmin, kun on masennusta ennakoiva tila. Se on samanlaista hoidon logiikkaa kuin vaikkapa aikuistyypin diabeteksen. Sen puhkeamiseen voidaan vaikuttaa elämäntavoilla, jos riski tiedetään. Masennus ja työ kytkeytyvät Pitkittyessään masennustila on merkittävä työkykyä ja elämänlaatua heikentävä sairaus. Hyvä työ tukee ihmisen mielenterveyttä ja voi edistää myös masennuksesta toipumista. Työn myönteisiä vaikutuksia mielenterveydelle ei voi liikaa korostaa. Työjatoiminta ovat useimmille ihmisille tärkeä voimavara vaikeissakin elämäntilanteissa. Työterveyden edistäminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen kohentavat sekä ihmisten hyvinvointia että yritysten tuottavuutta. Dosentti Teija Honkonen, Masto-hankkeen pääsihteeri Ryhmäjakuntoutussuunnittelija tukena Ritva Teerimäki arvelee, että yksi syy, miksei apua haeta, saattaa olla lääkehoidon yleisyys masennuksessa. Se ei auta kaikkia, ja ihmiset ovat ennakkoluuloisia. työterveyslääkäri Ritva Teerimäki Pitää olla tarjolla muuta. Keskusteluhoito nojaa vahvasti työterveyshoitajan ammattitaitoon. Asioiden jäsentäminen ja ratkaisujen miettiminen helpottaa. Yksin kotona sairastaminen ei auta ketään. Työterveyskeskukseen on palkattu kaksi uutta kuntoutussuunnittelijaa. He verkostoituvat asiakkaan puolesta ja auttavat pitämään huolta muun muassa byrokratiaan liittyvistä papereista ja siitä, milloin mikin lomake on lähetettävä minnekin. Byrokratia voi olla lääkärillekin vaikea hallittava, Teerimäki sanoo. Kuntoutussuunnittelija on työelämän valmentaja. Ryhmämuotoisesta depression hoidosta on saatu näyttöön perustuvaa tutkimustietoa. Meillä on erityisosaamista ja haaveena on, että ryhmähoitoon saataisiin lisäyksiä. Hoidon mahdollisuudet ovat aivan toiset, kun panostetaan ennaltaehkäisyyn. Ryhmähoito on se palikka, mikä masennuksen hoitoketjusta on puuttunut. Vertaistuki on voima, joka sopii joillekin ihan samoin kuin lääkehoito. Kaikki eivät hyödy samanlaisesta avusta. Valinnat ovat yksilöllisiä. Työhön paluu osa hoitoa Työhön paluu pitkältä sairauslomalta on myös osa masennuksen hoitoketjua. Uutta ajattelua edustaa se, että esimies soittaisi perään neljän viikon sairausloman jälkeen ja tiedus- telisi vointia. Ihminen kuuluu työyhteisöön. Esimiehellä on tärkeä rooli silloinkin, kun työtä on muokattava työhön paluun tukemiseksi. Kaikkein radikaaleinta uutta on se, että töihin palattaisiin osatyökykyisenä. Harvoin on sellainen tilanne, että ihminen on täysin terve. Osaaikaisuus on saanut aivan liian vähän huomiota. Olemme kouluttaneet esimiehiä neuvottelemaan erilaisista työn tekemisen mahdollisuuksista. Työitsessään ei ole riski sairastua masennukseen, sen sijaan riskejä ovat heikot johtamisen rakenteet ja työhyvinvointia nakertavat stressitekijät. Työhyvinvointiin sijoitetut eurot näkyvät entistä parempana tuottavuutena, sairauspoissaolojen vähenemisenä ja eläkekulujen pienenemisenä. Tässä Ritva Teerimäki näkee työterveyshuollolla merkittävän roolin. Työn ja terveyden välisiä asioita voidaan neuvotella ja sopia. Se on meidän arkipäiväämme. Joka tapauksessa masennusta kannattaa hoitaa sen kaikissa olomuodoissa. Jopa vaikeassa masennuksessa on kuntoutuksellisia ja hoidollisia mahdollisuuksia. Lähteinä käytetty: Käypä hoito suositus, potilasversio, Lääkärilehti 43/2009, Työ Terveys Turvallisuus lehti 6/2009, psykiatri Teija Honkonen haastattelu, työterveyslääkäri Ritva Teerimäki haastattelu 1

14 TEKSTI Tiina Komi KUVA Pertti Nisonen Kuntoutussuunnittelija Sari Harjun työ muistuttaa palapelin kokoamista. Kuntoutujalle suunnitellaan erilaisista tukitoimista polku, jota pitkin hän voi palata työelämään. Kuntoutussuunnittelija Sari Harju opastaa pitkään työelämästä poissaolevia kaupungin työntekijöitä takaisin työelämään. Takaisin työelämään Työskentelen sellaisten työntekijöiden kanssa, jotka ovat olleet pitkään poissa työelämästä sairauden vuoksi eikä työhönpaluu syystä tai toisesta ota oikein onnistuakseen. Kyse voi olla myös työkyvyn alenemasta, johon mietimme yhdessä esimiesten, henkilöstökeskuksen työvoimasuunnittelijoiden ja työeläkelaitoksen kanssa erilaisia työssä selviytymistä tukevia ratkaisuja. Ongelman ratkaisu lähtee aina työntekijän tarpeista ja toiveista. Kuntoutussuunnittelijan työ on työterveyshuollossa vielä varsin uutta. En tiedä, onko Suomessa lisäkseni ketään muuta, joka tekisi samanlaista työtä kuin minä. Olen toiminut tässä tehtävässä vähän yli vuoden, joten työn sisältö on osin vielä rakenteilla. Neuvottelemalla ratkaisuun Asiakkaideni työnteko on katkennut sairastumiseen. Monella on aluksi tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, joihin liittyy usein kipuja ja toimintakyvyn rajoitteita. Pitkittyessään ne voivat johtaa mielenterveysongelmiin, esimerkiksi masennukseen. Helsingin kaupungilla on työntekijää ja oma työeläkevakuutusjärjestelmä. Suurtyönantajana kaupunki toimii maksumiehenä kaikille ennenaikaisille työeläkemaksuille, mikä on melkoinen summa. Esimerkiksi jokaisen alkavan kuntoutustuen hinta on noin euroa henkilöä kohden. Jokaisen työhön palaavasta työntekijästä koituu mittava säästö kaupungille. Tämä on yksi peruste työlleni, mutta euroja tärkeämmäksi koen sen, että asiakkaani on itse tyytyväinen töihin paluuseensa. Koen siitä työniloa. Työssäni parasta onse, kun joku haasteellinen tilanne alkaa selkiytyä. Tunnen kaupungin käytännöt sekä työeläkelaitoksen ammatillisen ja Kelan kuntoutusjärjestelmän, joten pystyn rakentamaan palvelujärjestelmästä toimintakelpoisen ratkaisun. Tehtäväni on esittää realistisia vaihtoehtoja. En työnnä valmista reseptiä asiakkaan nenän alle, vaan tämä on neuvotteleva työtapa, jossa yhdessä sitten pyritään löytämään paras vaihtoehto. Aina se ei ole helppoa. Työni on erilaisten polkujen rakentamista. Valtaosa asiakkaistani palaa entiseen työhönsä, joten suunnittelemme hänelle erilaisista tukitoimista polun, jota pitkin hän pääsee tavoitteeseensa. Arviolta noin kolmannes palaa työelämään uudelleensijoituksen avulla, noin prosenttia uudelleen kouluttautumalla. Pieni osa asiakkaistani ei palaa työelämään, vaan heille tehdään eläkepäätös. Olen mukana myös tässä arviointiprosessissa. Jokaisen työhön palaajan kunto ei palaudu entiselleen. Siksi on tärkeä seurata hänen vointiaan ja arvioida työkykyä mahdollisesti läpi koko työuran. Osatyökykyiset ovat tärkeä osa työvoimaresurssia. Tämä vaatii paljon ymmärrystä ja joustavuutta myös työyhteisöissä. Jos minulla olisi taikasauva Työelämä on muuttunut yhä kiireisemmäksi ja tuottavuustavoitteet tuntuvat koventuvan entisestään. Työterveyshuollon vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Se on vain yksi työssä jaksamisen ja siinä selviytymisen tärkeä tukijalka. Esimiehet ovat avainasemassa monella tapaa. Ottamalla puheeksi ja reagoimalla mahdollisimman varhain erilaisiin työkykyongelmiin on ratkaisevan tärkeää. Meillä on toimivia varhaisen puuttumisen malleja, mutta aina ne eivät valitettavasti riitä. Esimiehillä on merkittävä rooli myös siinä vaiheessa, kun työntekijä palaa pitkän poissaolon jälkeen töihin. Esimerkiksi työaikojen tai työpäivien pituuden muuttaminen voi helpottaa merkittävästi paluuta. Sekä esimiesten että työterveyshuollon pitäisi seurata työntekijää sairastumisen jälkeen. Työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon ja työnantajan välistä yhteistyötä pitäisi parantaa. Tällä hetkellä ainoa töihin paluuta pehmentävä ammatillisen kuntoutuksen keino on työkokeilu. Kolmen kuukauden pituinen työkokeilu on osalle liian lyhyt ja vaativa jakso. Etenkin mielenterveysasiakkaiden kynnys palata pitkän poissaolon jälkeen töihin pelkän kokeilun turvin on riittämätön. Joudun miettimään tarkkaan, mihin kohtaan asiakkaan työhön paluuta lykkään tämän kolmen kuukauden jakson, että se onnistuisi. Jos minulla olisi valta ja voima, tarjolla olisi erilaisia valmentavia jaksoja, jotka helpottaisivat työhön paluuta. 1

15 TEKSTI Sinikka Luhtasaari Selkäkipu ei parane pötköttelemällä Alaselkäkipu on tavallinen vaiva. Kahdeksan kymmenestä aikuisesta tuntee näitä kipuja elämänsä aikana. Joka kolmas työikäinen on kärsinyt selkäkivuista viimeisen kuukauden aikana. Alaselkäsairauksissa kipu on yleensä oire, joka tuo potilaan lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tunnistaa vakavat oireet Käypä hoito-suosituksessa potilaat jaetaan oireiden keston mukaan kolmeen ryhmään. Äkillisissä tapauksissa selkäkipu onkestänyt enintään viikon, pitkittyneessä vaivassa 6-12 viikkoa ja kroonistuneessa selkävaivassa enemmän kuin 12 viikkoa. Lääkärin tehtävänä on tunnistaa ne potilaat, joilla kivun takana on välilevytyrä eli hermon puristustila (iskiasoire) tai vakava sairaus. Tällaisia vakavia, mutta onneksi harvinaisia selkäsairauksia ovat muun muassa selkärangan kasvaimet, tulehdukset sekä nikamamurtumat. Kasvaimille ja tulehduksille on tyypillistä jatkuva ja asteittain lisääntyvä selkäsärky, joka vaivaa levossakin. Iskiasoireessa selkäkipu säteilee alaraajaan, tavallisimmin polven alapuolelle. Noin joka kymmenellä selkäkipua potevalla on säteilykipua. Voimakkaan oireilun tavallisin syy on välilevytyrä, joka voi aiheuttaa myös tuntohäiriöitä jalkaterän alueelle ja nilkan lihasten heikkoutta. Iskiasoireisto paranee yleensä varsin hyvin. Suurin osa selkäkivuista on epämääräisiä ja ohimeneviä, joissa ei ole vakavaa syytä. Valtaosa vaivoista paranee itsekseen tai lääkityksellä parissa viikossa. Pitkittyvien selkävaivojen hoito on ryhmätyötä, jossa potilaalla itsellään on tärkein osuus. Kivun noidankehä katkaistava Akuutissa kiputilanteessa ei ole tarkoitus ruveta vahvistamaan lihaksia. Kipu pitää saada ensin hallintaan tulehduskipulääkkeillä. Halpa, hyvä ja vatsalle ystävällinen kipulääkevaihtoehto on parasetamoli, jonka on todettu olevan selkäkivun hoidossa lähes tulehduskipulääkkeen veroinen. Pitkäaikaisessakaan käytössä tavanomaisiin tulehduskipulääkkeisiin ei synny riippuvuutta. Kipulääkityksen avulla kivun noidankehä katkaistaan, ja liikuntakyky on mahdollista palauttaa. Kun selkä on kipeänä, me jännitämme vaistomaisesti lihaksillamme varoen liikuttamasta kipeää paikkaa. Tällöin selkäkipu pahenee lihasten hapenpuutteen vuoksi. Vasta lihaksia käyttämällä lihasverenkierto elpyy ja kipu lievittyy. Kaikkea saa tehdä, mikä ei lisää kipua. Liike on lääke Selkävaivat voivat kroonistua, jos kipua ei hoideta ja jos selkäpotilas jatkaa normaalin liikkumisen ja kuntoilun välttämistä. Tämä taas johtaa fyysisen yleiskunnon heikkenemiseen. Vartalolihasten asentotunto huononee, vartalon ja alaraajojen lihasvoimat heikkenevät ja lihaskestävyys heikkenee sekä rangan liikkuvuus alenee. Kunnon heikkeneminen alentaa kuormituksen sietoa entisestään, mikä puolestaan lisää todennäköisyyttä kokea kipua. Lopputuloksena voi olla noidankehä, joka altistaa myös masennukselle ja ahdistukselle työkyvyn heiketessä ja elämänpiirin kaventuessa. Liikuntaharjoittelu on vaikuttavaa hoitoa alaselkäkivuista kärsiville. Harjoittelu on vaikuttavinta silloin, kun se on yksilöllisesti suunniteltua, sen toteutumista valvotaan ja se sisältää lihasvoimaharjoittelua ja venyttelyjä. Työterveyshuolto hoitaa kokonaisvaltaisesti Työterveyshuolto tietää, millaista työtä kipeäselkäinen työntekijä tekee. Tarvit- tavan sairausloman pituus voidaan siten arvioida paremmin kuin muualla. Lisäksi työfysioterapeutti voi tarvittaessa käydä työpaikalla tarkastamassa ergonomian eli työtavat ja -asennot. Lisäksi hän opastaa, neuvoo ja tekee mahdollisia apuvälinesuosituksia. Työterveyshuollossa kiinnitetään huomiota kokonaisvaltaisesti työntekijän työ- ja toimintakykyä uhkaaviin tekijöihin. Selkäkipujen ehkäisy ja hoito on työntekijän ja työterveyshuollon yhteisprojekti. Siinä kiinnitetään huomio painonhallintaan, liikkumiseen, ergonomiaan ja tupakoimattomuuteen. Yleinen elämänhallinta yhdistyneenä työhön ja elämäniloon pitää yllä terveyttä. Lähteinä käytetty: Käypä hoito-suositus selkäkipuihin, potilasversio, ja työterveyslääkäri Merja Rossin haastattelu Rodeo.fi 1

16 TEKSTI Leena Seretin KUVA Pertti Nisonen Ylilääkäri Jouni Silvo: Työterveyshuolto kehittyy Mitä hyötyä kaupungin työntekijälle on, että hän käyttää kaupungin oman työterveyskeskuksen Tyken palveluja? Kun ihmiset käyttävät omaa työterveyshuoltoa, meillä on mahdollisuus nähdä oireiden ja sairauksien yhteys työhön ja seurata kokonaisvaltaisesti tilanteen kehittymistä. Tykessä tunnetaan kaupungin työt ja työolosuhteet ja yhteydet virastoihin ovat kiinteät. Sairauden merkitys työssä selviytymiseen ja työhyvinvointiin kuuluu työterveyshuollon tehtäviin, ja työn ja sairauksien yhteyttä punnitaan koko ajan. Tottakaionsaatavissa asiantuntevaa hoitoa muualtakin, mutta ulkopuolinen toimija jää helposti liian ulkopuoliseksi. Sairaus voidaan hoitaa, mutta yhteyttä työhön ja työolosuhteisiin ei nähdä, koska ulkopuolisella terveydenhuollolla ei ole yhteyksiä kaupungin virastoihin ja työpaikkoihin. Kuinka kauan voi olla sairauden vuoksi pois töistä ilman lääkärintodistusta? Kolme päivää voi olla pois esimiehen luvalla. Sairauden jatkuessa työterveyshoitaja voi myöntää sairauspoissaolotodistuksen seitsemään päivään saakka, ja sitten on tultava lääkäriin. Mielestäni järjestelmä on toimiva etenkin, kun siihen kuuluu esimiehen oikeus patistaa henkilö hankkimaan poissaolotodistus, jos epäilee kyseessä olevan muun kuin sairauspoissaolo. Valtaosin ihmisillä on kuitenkin niin korkea työmoraali, että väärin käyttöä tapahtuu hyvin vähän. Pahinta on, että ihminen menee velvollisuuden tunnossaan töihin kipeänä tai puolikuntoisena ja sairastuttaa muitakin. Olisi työterveyshuollon resurssien väärinkäyttöä, jos pari päivää kestävän flunssan tai vatsataudin vuoksi pitäisi aina saada lääkärintodistus. Pääsevätkö halukkaat Tyken palvelujen piiriin? Sellaista puhetta on kuulunut, ettei vastaanotolle pääsisi riittävän nopeasti. Nykyään tilanne on katsoakseni parantunut, kun on lisätty vastaanottoaikojen määrää. Yhteyden työterveyshoitajaan saa helposti, lääkärinajankin saa useimmiten päivässä parissa. Millaiset sairaudet ovat vallitsevia ja lisääntyviä? Helsingin kaupungin työntekijöillä tilanne on sama kuin palkansaajilla yleensä koko valtakunnassa. Mielenterveyden ongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet muodostavat valtaosan meidän asiakkaidemme ongelmista. Mikä on Tyken painopistealue nyt? Sikainfluenssan hoito on vienyt tänä syksynä työterveyskeskuksen resursseja melko lailla. Painopiste ylimalkaan on työkyvyn ylläpitämisessä ja työurien pidentämisessä. Muuttuuko työterveyshuollon luonne, kun kaupungin henkilöstö ikääntyy? Sairaudet kiistatta lisääntyvät, kun väki ikääntyy. Olemme hieman jäljessä tulevaisuuteen suhtautumisessa. Varhaisen havaitsemisen merkitys kasvaa työkykyyn ja sairauksiin vaikuttamisessa. Tykellä täytyy olla kanavat vaikuttaa työnantajaan eli virastoihin ja näiden esimiehiin, jotta varhainen puuttuminen onnistuisi ja pääsisimme vaikuttamaan tilanteeseen. Ikätarkastus on nyt lähtökohtaisesti viisi vuotta, joissain tapauksissa kolme vuotta. Määräaikaistarkastuksen pitäisi tapahtua useammin juuri varhaisen puuttumisen näkökulmasta. Viidessä vuodessa työolosuhteissa ja ihmisessä ehtii tapahtua paljon. Onko virastoissa valmiuksia siihen, että työntekijä voisi palata työhön osatyökyisenä esimerkiksi masennusta sairastaessaan? Tähän on nyt puututtu ja asiaa kehitellään. Nytkinhän on mahdollista, että työntekijä voi palata työhön osatyökyvyttömyyseläkkeen tai osasairauspäivärahan turvin. Osasairauspäiväraha on määräaikainen ja huonosti tunnettu. Siksi sitä myöskin käytetään vähän, vaikka henkilölle itselleen olisi tärkeä käydä töissä edes osa-aikaisesti. Mielestäni Helsingin kaupungilla työnantajana on perusmyönteinen asenne siihen, että osatyökyvyttömällekin järjestyy töitä. Tällaisia tapauksia onkin paljon. Millaisena näet työterveyshuollon roolin tulevaisuudessa? Suomessa on erittäin hyvä työterveyshuoltolainsäädäntö ja oikeastaan maailman laajuisesti ajatellen hyvin kehittynyt. Taustalla on ajatus, että työ ja terveys yhdistetään ja punnitaan niiden keskinäistä suhdetta ja haetaan muutoksia tilanteen korjaamiseksi. Uskon, että käytäntö jatkuu siitäkin syystä, että väestö ikääntyy ja työuria pitäisi jatkaa. Ikääntyvällä työväellä tulee terveydellisistä syistä rajoitteita työssä selviytymiseen, mikä entisestään korostaa työterveyshuollon merkitystä. On erittäin tärkeää, että työterveyshuoltoon nivoutuu sairaanhoito. Pelkästään ennalta ehkäisevä työterveyshuolto jää liian kapeaksi ja yhteys työhön ja terveyteen katkeaa. Mikä on viestisi Helsingin kaupungin työntekijöille? On hyvin tärkeää, että meillä on toimiva työterveyshuolto sairauksien hoitamiseen saakka. Ihmisellä on kuitenkin myös omavastuu terveydestään ja työkyvystään. Ei saisi unohtaa, että omilla elämäntavoilla on vaikutus paitsi terveyteen myös työkykyyn. 1