Tulevaisuuden kunta Millainen on tulevaisuuden kunta? Kuntaesimerkkejä

Transkriptio

1 Tulevaisuuden kunta Millainen on tulevaisuuden kunta? Kuntaesimerkkejä Maakuntatilaisuudet kevät 2016

2 Sisältö Paketin alussa on asiantuntija Sini Sallisen esitys Millainen on tulevaisuuden kunta?, jossa pohditaan: 1. Tuleeko kunnista vain vaakunankiillottajia? 2. Minkälaisia tulevaisuuden visioita kunnilla on? 3. Miten kuntien tulevaisuus koetaan? Paketin loppuun on koottu Kuntaesimerkkejä, eli miten kunnat ja kaupungit ovat lähteneet tekemään tulevaisuuttaan. 2 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

3 Millainen on tulevaisuuden kunta? Sini Sallinen,

4 1. Tuleeko kunnista vain vaakunankiillottajia? 4 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

5 Kuntien, maakuntien ja valtion välinen työnjako Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Elinvoiman edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Opetus- ja kulttuuripalvelut Tekniset palvelut Yleisen toimialan palvelut Muut palvelut Alueellinen demokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Palo- ja pelastustoimi Maakuntaliitot Osa ELY-keskusten tehtävistä Mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto Aluehallinnon rooli selviää lähiviikkoina ja -kuukausina Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluehallintovirastot Työ- ja elinkeinotoimistot Poliisi, tulli ja oikeuslaitos Verotoimistot Kela jne. 5 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

6 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 6 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

7 6 Itsehallintoroolin selkiyttäminen lainsäädännössä ja suhteessa maakunta- ja keskushallintoon 5 Elinympäristöroolin vahvistaminen: kuntalaisille sujuva arki sekä viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö 1 Osallisuus- ja yhteisöroolin vahvistaminen 7 Kehittäjä- ja kumppanuusroolin vahvistaminen kuntalaisten, yhteisöjen, yritysten ja toisten kuntien suuntaan Tulevaisuuden kunnan roolien vahvistaminen 4 Elinvoima- ja työllisyysroolin vahvistaminen 2 Hyvinvoinnin edistämisroolin vahvistaminen 3 Sivistysroolin vahvistaminen 7 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

8 Kuntaliiton valtuusto: Itsehallintoalueita ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Keskushallintouudistus Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus MAAKUNNAT Sote- ja maakuntauudis tus Rajapintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Tulevaisuuden kunta 8 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

9 2. Minkälaisia tulevaisuuden visioita kunnilla on? 9 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

10 Taustaa Tulevaisuuden kuntakuvat on luotu osana Kuntaliittokonsernin USO Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen verkostoprojektia.» Projektin yhtenä keskeisenä teemana on erilaisten kuntien rooli tulevaisuudessa» USO-verkostossa mukana 30 kuntaa Kuntakuvatyö on toteutettu 30 kunnan ja kaupungin seminaari- ja työpajatyöskentelyprosessina, jota on ohjannut Kuntaliitto, FCG ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu. Kuntien yhteisessä työskentelyssä syntyneen aineiston analyysityön johtajana on toiminut Tampereen yliopisto. 10 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

11 Millainen on pieni kunta tulevaisuudessa? 11 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

12 Miltä keskikokoisen kunnan tulevaisuus näyttää? 12 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

13 Millainen on tulevaisuuden kaupunki? 13 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

14 3. Miten kuntien tulevaisuus koetaan? 14 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

15 Uudistukset nähdään kunnissa monin eri tavoin menetys vallan puute päätösvallan pieneneminen liikkumavaran väheneminen vapautuminen helpotus kapasiteetin vapautuminen talouden ennakoinnin helpottuminen 15 Maakuntatilaisuudet kevät 2016 Lähde:Tampereen yliopisto

16 Maakuntauudistuksen ennakkovaikutukset kuntiin yhteenveto marraskuun 2015 kuntatyöpajoista 1) Kuntien on panostettava entistä enemmän elinvoiman edistämiseen ja sivistyspalveluihin. Valinnanvapaus lisää paikallisten elinkeinojen mahdollisuuksia. Sotepalvelujen asiakas valitsee itseään lähimpänä olevan palveluntuottajan, joten hän tuo valintansa avulla rahaa ja mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille. 2) Kunnat tuottavat itse vähemmän palveluita kuin nykyisin. Kumppanuudet yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa lisääntyvät. Kunnilla on uudenlainen, toimijat yhteen tuova, koordinoiva ja fasilitoiva rooli. 3) Paine kuntien väliselle yhteistyölle lisääntyy erityisesti yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa. Kuntien keskinäinen ja kuntien ja itsehallintoalueiden välinen yhteistyö lisääntyy joukkoliikenteessä ja palveluliikenteessä sekä kaavoituksessa. 4) Itsehallintoalueiden ja kuntien välistä yhteistyötä on tarvetta kehittää, jotta kunnat voivat hoitaa omaa hyvinvoinnin edistämisen tehtäväänsä. Avointa tiedonkulkua tukevien järjestelmien tarve kasvaa kuntien henkilöstön työn tukemiseksi. 5) Kuntien johtamisjärjestelmiä pitää uudistaa, koska kuntien tehtävät vähenevät. Ainakin valtuutettuja, lautakuntia ja toimialoja tarvitaan nykyistä vähemmän. Erityisenä huolenaiheena nousi esille se, miten saadaan hyviä ehdokkaita kuntavaaleissa. 6) Kunnat tarvitsevat vähemmän tukipalveluja ja -henkilöstöä, joten tukipalveluorganisaation uudistaminen on edessä. Erityisen paljon huolta kannettiin siitä, miten tämä muutosjohtaminen ja henkilöstön siirtyminen kunnista itsehallintoalueille saadaan toteutettua siten, ettei henkilöstön motivaatio kärsi. Lisäksi uhkana koettiin, että kunnille jää liikaa käyttämättömiä, tyhjiä kiinteistöjä. Ks. Tarkemmin

17 Miten kunnat ottivat kantaa tulevaisuuden kuntaan sote-lausunnoissa? (nostoja lausunnoista) Kunnat koosta riippumatta korostivat, että kuntiin tulisi jättää riittävät kuntien elinvoimaan liittyvät tehtävät. Tällaisina tuotiin esille maankäyttö ja kaavoitus, elinkeinopolitiikka, koulutus ja joissain lausunnoissa myös rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto. Rakennusvalvonnan siirtämistä maakunnille pääosin vastustettiin kaikenkokoisissa kunnissa. Maakuntakaavoituksen siirtyminen itsehallintoalueille maakunnan liitoilta edellyttäisi joidenkin lausuntojen mukaan kuntien aseman vahvistamista kaavoituksessa. Lisäksi esitettiin sen selvittämistä, mitä tehtäviä voitaisiin siirtää ylemmiltä hallinnon tasoilta kunnille. Osa etenkin alle asukkaan kunnista nosti esille oppilas- ja opiskelijahuollon sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon merkityksen olennaisena osana ehkäisevää toimintaa ja terveydenedistämistyötä. Kunnat toivoivat lausunnoissaan työllisyyden edistämiseen ja hoitoon liittyvien tehtävien ja vastuiden selkiyttämistä. Etenkin keskisuuret ja suuret kunnat, mutta myös osa pienemmistä kunnista, katsoivat, että nykyistä laajempi kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta pitäisi siirtää kunnille. Alle kunnat nostivat esille työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP-toiminta). Suuret kaupungit ja osa muista kaupunkiseutujen kunnista korostivat lausunnoissaan sitä, että uudistuksessa tulee ottaa huomioon suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasema, rooli ja piirteet 17 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

18 Sähköiset palvelut elinehto kunnissa vuonna 2025 Avoimuus ja tiedonkulku korostuvat verkostoissa ja uudenlaisessa johtamisessa Millainen on kunta vuonna 2025? Tärkeys tulee korostumaan tulevaisuudessa 18

19 Mistä lähtökohdista Tulevaisuuden kunta työhön? Globaalin kansallisen ja alueellisen toimintaympäristön (ml. ohjaamisen) muutos Suuret siirtymät Kompleksisuuden lisääntyminen Kunnan kehityshistoria Kunnan nykyisyys Resurssit Jaettu asiantuntijuus johtajuus Kunnan ennakoitu tulevaisuus Mistä tulemme? Tarinat ja kokemukset Innovaatiot Lisäarvo Eri toimijoiden yhteistyö ja vuorovaikutus Elinvoima, Yhteisöllisyys hyvinvointi Missä olemme? Uusien ratkaisujen luominen Strategia Mihin haluamme mennä? Kunnan omat valinnat, teot ja toimijuus 19 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

20 Järvenpää Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! 20 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

21 21 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Kuntaesimerkkejä

22 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Joensuu 22 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

23 Uusi Vuodet

24 UUDEN JOENSUUN KUNTAKUVA? Visio?: Kokeileva, asukaslähtöinen elinkeinokaupunki Maakuntatilaisuudet kevät

25 KONSERNIN TOIMINTA-ALUEET MERKITTÄVÄT KONSERNIYRITYKSET Josek Oy Tiedepuisto Oy Yrityskiinteistöt Oy Karelia Oy Joensuun Kodit Oy Joensuun Elli Oy Elinvoima Osallistuminen, osallisuus Elinkeino- ja kasvupolitiikka Tapahtumat Työllisyyspolitiikka Korkeakoulut ja tutkimus Kehitysalustat Verkostot ja edunvalvonta Asuntopolitiikka Puhas Oy Joensuun Pysäköinti Oy Konserni- Johto Yhteensovitus Edunvalvonta Neuvostot Kaupunkiympäristö Maankäyttö Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristö Hyvinvointi Kulttuuri Varhaiskasvatus Peruskoulu Lukio Nuoriso Liikunta Kansalaisopisto Konservatorio Sote-rajapinta Liiketoiminta Joensuun Vesi Islo Oy Maakuntatilaisuudet kevät

26 JOHTAMIS- JA TOIMINTAMALLI- PALVELUJEN JA TALOUDEN OHJAUS Konsernipalveluissa valmisteluryhmä, joka valmistelee vuosittaisen palveluja talousarvion pohjan arvioituihin tuloihin perustuen Palvelujen määrä, laatu ja resurssit (eurot, henkilöstö, tilat) Palvelu- ja talousarvioneuvottelut toiminta-alueiden kanssa elokuussa Kaupunginhallitus hyväksyy palvelujen ja talouden kehyksen; sisältää myös suurimmat investoinnit, lainatarvearvion ja seuraavan vuoden strategiset hankinnat Toiminta-alueet käsittelevät kehyksen omalta osaltaan Kaupunginvaltuusto hyväksyy palvelu- ja talousarvion ja kolmen vuoden suunnitelman Merkittävät konserniyritykset nostetaan varsinaiseen talousarvioon, ei enää liitteenä Palvelujen ja talouden sekä investointien toteutumisen raportointi ja poikkeamat toimielimille, hallitukselle ja valtuustolle Uusien palvelujen käynnistäminen tai entisten laajentaminen vaatii kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston päätöksen kokoluokasta riippuen Maakuntatilaisuudet kevät

27 PALVELUT TOIMINTA-ALUEITTAIN Kaupunginhallituksen toiminta-alue Elinvoima- ja työllisyys Konsernipalvelut Hallinto Talous Henkilöstö Toimitilat Muut tehtävät, jotka eivät kuulu kaupunkiympäristöön tai hyvinvointipalveluihin Kaupunkiympäristön toiminta-alue Kaupunkirakenne Rakennus- ja ympäristövalvonta Hyvinvointipalvelujen toiminta-alue Varhaiskasvatus Perusopetus Maakuntatilaisuudet kevät

28 OSAAMINEN (LUKIO, KIRJASTO, KANSALAISOPISTO, TAITEEN PERUSOPETUS) Kulttuuri Liikunta ja nuoriso Maakuntatilaisuudet kevät

29 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Vantaa 29 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

30 Miten valmistaudumme tulevaisuuden kunnan rakentamiseen? Vantaa

31 Tulevaisuuden kuntaan valmistautuminen Vantaalla (1/2) Vantaalla sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat ovat aktiivisesti mukana Kuntaliiton organisoimassa Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen (USO) -työskentelyssä Valtakunnallisten USO-seminaarien kautta pyritään saamaan ajankohtainen tieto mm. SOTE-/maakuntahallintouudistuksesta ja sen vaikutuksista mahdollisimman laajalle kohdejoukolle Vantaan omissa kaupunginhallituksen työpajoissa on kartoitettu toimintaympäristön keskeisiä muutosvoimia ja kehitetty kaupunginhallituksen strategista roolia Vuonna 2016 työpajojen aiheena on kaupungin johtamisjärjestelmän ja luottamushenkilöorganisaation tarkastelu uuden kuntalain, valtakunnallisten uudistusten ja tulevaisuuden kunnan näkökulmista. Työskentelyyn osallistuvat kaupunginhallitus, kaupungin johtoryhmä ja valtuustoryhmien puheenjohtajat Työskentelyssä esille nousseet asiat viedään osaksi organisaatiouudistusta, hallintosääntöuudistusta, strategiaprosessia ja toiminnan kehittämistä Maakuntatilaisuudet kevät

32 Tulevaisuuden kuntaan valmistautuminen Vantaalla (2/2) Kaupunginhallitus on nimennyt luottamushenkilötoimikunnan, jonka tehtävänä on Tarkastella kaupungin poliittista päätöksenteko- ja johtamismallia Arvioida kaupungin viranhaltijaorganisaation johtamisjärjestelmän muutostarpeita ja Arvioida valmisteilla olevan maakuntahallinnon vaikutukset kunnan päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmään sekä talouteen Kaupungin johtoryhmässä on nimetty SOTE- ja itsehallintouudistuksen muutosjohtamista varten työryhmät viidelle tehtäväalueelle: palvelu ja rakenteet; päätöksenteko, omaisuus järjestelyt ja sopimusvalmistelu; talous; henkilöstö. Työryhmät eivät ole vielä aloittaneet toimintaansa, vaan odottavat vielä valtakunnallisia lopullisia ratkaisuja Hallintosääntöuudistustyötä tehdään uuden kuntalain mukaisesti Seuraava valtuustokauden strategiaprosessi on tarkoitus tehdä osallistavilla menetelmillä Suomi 100 hankkeen tulevaisuustyöpajoista saatujen tulosten hyödyntäminen Maakuntatilaisuudet kevät

33 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Lempäälä 33 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

34 34 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

35 Lempäälän IDEA-toimintamalli Lempäälän kunta haluaa olla rohkea edelläkävijä Lempäälän kunta on aloittanut koko organisaatiota koskevan kulttuurinmuutosprojektin nimeltään Lempäälän IDEA Hankkeen tavoitteena on saada kunta toimimaan entistä taloudellisemmin ja paremmin asiakkaitaan palvelevasti Samalla haluamme kannustaa koko henkilöstöä kehittämään yhteisesti tekemäämme työtä Toimintamallin periaatteet: ideointi yhteistyö yli toimialarajojen lupa tehdä 35

36 IDEA-toiminta Mitä ideoidaan? taloudellisesti järkevämpiä ratkaisuja kuntalaisille parempia palveluja Projektityyppinen toimintatapa selkeä toteutussuunnitelma selkeä vastuunjako Pienempiin muutoksiin tartutaan heti Seuranta työyhteisöjen IDEA-seinien avulla Suuremmista kehittämisideoista IDEA-kortit Projektin tavoitteet, aikataulu ja vastuuhenkilöt Seuranta IDEA-korttipakkojen avulla (jory, toimialojen joryt) 36

37 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Juva 37 Maakuntatilaisuudet kevät 2016

38 Kunta on ihmisten yhteisö. *) Uuden hallituksen ohjelma Juva on ihmisten yhteisö. Maakuntatilaisuudet kevät

39 JUVAN KUNNAN VISIO 2025 Juva on viihtyisä, vireä ja verkostoitunut eteläsavolainen maaseutukeskus Viitostien varressa. Juva elää elintarvikkeista, puusta, luonnosta, matkailusta ja palveluista.

40 Yhteisöjen alusta- ja perinnerooli Juva 575 vuotta / Suomi 100 vuotta vuonna 2017 Kansalaiset mukaan, koko vuosi tapahtumia Kuntalaiset mukana uusien kuntalaisten (kiintiöpakolaiset) kotouttamisessa Pitäisi olla ylpeä omasta taustasta ja perinteestä Verkostoitumisen merkitys kasvaa uuden kunnan roolissa Ei vastakkain asettelua kaupunkien ja maaseutukuntien välillä, molemmat tarvitsevat toisiaan Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden asioiden tietämys ja yhteistyön merkitys kasvaa Kuntaa pitää johtaa niin kuin yritystoimintaa Maakuntatilaisuudet kevät

41 Mitä on elinvoimakunta erilaisissa toimintaympäristöissä? Mitä ollaan tekemässä? Ähtäri

42 ELINVOIMAKUNTA case Ähtäri Otettu käyttöön strateginen ja johdonmukainen johtaminen Strategioita ja suunnitelmia valmisteltaessa kuunneltu kuntalaisia, loma-asukkaita, henkilöstöä, yrittäjiä ja luottamushenkilöitä Huolehdittu, että strategiat jalkautuvat ja muuttuvat sanoista teoksi eli ELINVOIMAKSI Tiedostettu elinkeinorakenteiden muuttuminen, kunnan suurempi rooli toimintaympäristön rakentajana, verkostojen luojana, palveluiden tuottajana ja yhteistyön edistäjänä Ähtärin kaupunkistrategiasta johdettu elinvoimaohjelma, jolla paitsi vahvistetaan kaupungin vetovoimatekijöitä (mm. matkailu) myös vahvistetaan nykyisten yritysten toimintaedellytyksiä ja edesautetaan uusien yritysten rantautumista paikkakunnalle, mm. notkealla päätöksenteolla, joustavalla kaavoituspolitiikalla ja olemalla luotettava kumppani yrityksen eri elinkaaren vaiheissa Viihtyisät ja hyvin suunnitellut asuinympäristöt, panostukset monipuolisiin vapaa-ajan palveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin, paikalliskulttuurin arvostus eri muodoissaan Kaupungin brändityö alkamassa Ähtärissä vahva matkailubrändi, mutta myös esim. Euroopan suurin alumiiniveneteollisuus = teollisuusbrändi jne. Vahva brändi tukee elinvoimaisuutta!

43 KUNTA ELINVOIMAN JOHTAJANA Ähtärin keskustan kehittämishanke Suomen Kuntaliito ja FCG:n verkostohankkeen kautta järjestettiin teemaseminaareja ja kuntakohtaisia työpajoja, joiden avulla selvisi Ähtärin elinvoiman kannalta tärkeimmät kehittämiskohteet Kehittämisen ykkösprioriteetiksi nousi selkeästi keskustan kehittäminen eli Ostolantien ympäristö liike- asuin- ja ranta-alueineen Paikallisten työpajojen avulla, jossa mukana asukkaat, loma-asukkaat, yrittäjät, luottamushenkilöt ja virkamiehet, avattiin keskustan kehittämistarpeet viiteen eri osaalueeseen 1. matkakeskus-liikekeskus-torialue 2. Nk. Shellin alue, joka kaavoitettu liikealueeksi 3. Ranta-alue keskusta sijaitsee Ouluveden rannalla 4. Asuminen mm. julkisivuohjeet 5. Liikenne matkailualueen ( kävijää/v) ohjaaminen keskustan palvelujen äärelle Ostolantien alueen kehittämisen toimeenpanosta laadittiin vuoden kestävä hanke Maakuntatilaisuudet kevät

44 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Kuopio

45

46 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN PALVELUALUEIDEN YHTEISTYÖNÄ YHTEISET PAINOPISTEET 2016 (SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS) 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen varhainen tukeminen, avohuollon tuki, kiusaamiseen, fyysiseen uhkaan, seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan puututaan päihteiden käytön ennaltaehkäisy 2. Työikäisten hyvinvointi lisääntyy positiivinen työllistyminen ja työllisyystilanne päihteiden käytön ja perheväkivaltatilanteiden ennaltaehkäisy 3. Ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy vanhusten koteihin vietävä tuki mm. lääkärikäynnit, turvallisuuspalvelut ehkäistään ja puututaan mielenterveys ja päihdeongelmiin 4. Kaikkien kuntalaisten hyvinvointi lisääntyy yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja osallisuutta lisätään lähidemokratiamallin ja osallisuuden ohjelman avulla hyvinvointimarkkinoinnin toimintamalli koko kaupunkiin terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö Maakuntatilaisuudet kevät

47 LUPA INNOSTUA BLOGI lukijaa! Vertaismarkkinointi Lähettiläisyysajatus laajennetaan kuopiolaiseen järjestökenttään (vrt. Kiitos kaveruudelle).

48 KIITOS-KAMPANJA

49 KUOPION LIIKUNTAPAIKKOJEN MARKKINOINTI

50 YKS KAKS HYPPY!

51 MUITA LUPA INNOSTUA NOSTOJA VUODELTA 2015 Työhyvinvointipäivä 2015 Kuopion kirjaston nuorille suunnattu: Kuka nuorten kirjojen sankareista olet? Taidemuseon: Mikä taidemuseon teoksista olet? Museoiden: Yö museossa joulukalenteri

52 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Järvenpää

53 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Järvenpäässä Kevät 2016

54 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen organisoituminen Järvenpäässä Hyvinvoinnin johtoryhmä kaupungin johtoryhmä (ottaa roolin päätöksentekoa vaativissa asioissa) Hyvinvointiryhmä pj terveyden edistämisen johtaja, asiantuntijat nimetään alueittain kaupunkikehitys: erityisasiantuntija konsernipalvelut: johdon erityisasiantuntija Lasten ja nuorten sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet: erikoissuunnittelija Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue: erikoissuunnittelija Maakuntatilaisuudet kevät

55 Sähköinen hyvinvointikertomus, työkalu, joka vahvistaa kaupunkistrategian implementaatiota käytäntöön SHVK:n avulla tehdään hyvinvoinnin edistämisen työtä näkyväksi, kootaan siihen liittyviä suunnitelmia ja tietoa yhteen sekä varmistetaan yhteys kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluun Hyvinvoinnin johtoryhmä ja hyvinvointiryhmä (KJ päätös ) kaupungin johdon tuki toiminnan takana Ennakkoarvioinnin (EVA) käyttöönotto päätöksenteossa (Järvenpään malli, koulutukset 10/2014) Hyvinvointityöryhmän työ on monialaista ja yhteen sovittavaa asiantuntijatyötä, joka varmistaa kaupunkistrategian implementaatiota sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Maakuntatilaisuudet kevät

56 Hyvinvointiryhmä toimii aktiivisesti Ryhmän jäsenet toimivat linkkeinä alueilleen tuoden sieltä asioita työryhmään ja vieden työryhmästä asioita ja tehtäviä palvelualuille tukevat alueensa valmistelijoita ja asiantuntijoita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työssä esim. vaikutusten ennakkoarvioinneissa raportoivat alueiden johtoryhmissä hyvinvointityön etenemisestä, myös tunnuslukujen valossa (SHVK) puheenjohtaja raportoi säännöllisesti hyvinvoinnin johtoryhmälle (KJ) Maakuntatilaisuudet kevät

57 Järvenpään ennakkoarvioinnin malli nousee strategiasta kuntalaisvaikutukset yritys- ja elinkeinovaikutukset ympäristövaikutukset talousvaikutukset organisaatio- ja henkilöstövaikutukset 0-vaihtoehto 1 vaihtoehto 2 vaihtoehto Maakuntatilaisuudet kevät

58 Kaupunki kasvaa ja kehittyy lähivuosina Keskustan kehittämishanke Yritysalueiden kasvu Asuntorakentaminen lisääntyy huimasti Väestön ikääntymiseen liittyen palvelutarve kasvaa Uudenlaisia toimintatapoja, rakenteita, prosesseja.. Maakuntatilaisuudet kevät

59 Lähde: HS Maakuntatilaisuudet kevät

60 Perhelän kortteli Kaupallinen keskittymä kävelykadun yhteyteen Lisää asukkaita keskustaan Keskustan ilmeen parantaminen Keskustapysäköinnin parantaminen Vanhan rakennuksen osittainen säilytys Maakuntatilaisuudet kevät

61 Järvenpään prosessimainen toimintatapa Lähdetään eri asiakasryhmien tarpeista Karsitaan turhia työvaiheita > toiminnan tehostaminen Varmistetaan, että teemme kunkin asiakasryhmän kannalta oikeita asioita Kuntien imagotutkimus 2015, Taloustutkimus Oy: Suhteellisesti oikein hyvät arviot Järvenpää sai kunnan yrittäjämyönteisyydestä, kaavoituksesta yritystoiminnan kannalta ja kuntayhteistyön tuloksellisuudesta Maakuntatilaisuudet kevät

62 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Utajärvi

63 Hyvinvoinnin edistäminen Utajärvellä

64 Utajärven visio Utajärvi luo onnellisen elämän edellytyksiä Maakuntatilaisuudet kevät

65 Tavoite Utajärvellä sisällyttää hyvinvoinnin edistäminen osaksi kuntastrategiaa ja kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua sekä kunnan kokonaisjohtamista sekä jalkauttaa se osaksi jokaisen kuntalaisten arkea! Maakuntatilaisuudet kevät

66 Painopiste Uuden hallintomallin mukaisten valmistelu- ja arviointitoimikuntien toiminnan kehittäminen siten, että: Kunnassa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka pohjautuu toimiviin hyvinvointirakenteisiin (TerPS2) Maakuntatilaisuudet kevät

67 Maakuntatilaisuudet kevät

68 Vastuunjako on kolmiportainen - Julkisen sektorin vastuu: Utajärven kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän vastuu (Kuntalaki 1, ym.) - Kuntalaisen oma vastuu - 3. sektorin vastuu, yhteisöjen, järjestöjen, kyläseurojen, seurakunnan, ystävien, naapureiden, sukulaisten, Maakuntatilaisuudet kevät

69 Esimerkkejä Uintimatkat linja-autolla Rokuan Health and Spa:han Hyvinvointitanssit Sähköiset info-taulut luettavissa kauppojen kassajonoissa Kisailuja, haasteita, kannustusta, innostamista Maakuntatilaisuudet kevät

70 Tieto sähköisillä infotauluilla, joita on kaupoissa, leipomo-kahvilassa, terveyskeskuksessa, jne Maakuntatilaisuudet kevät

71 Maakuntatilaisuudet kevät

72 Työllistäminen Työllistämissuunnitelma Voimaantuminen Kaikilla nähdään olevan annettavaa työmarkkinoille Tavoitteena siirtyä aidosti kohti avoimia työmarkkinoita Maakuntatilaisuudet kevät

73 Kävelykokouksia ja sähkösäätöisiä työpöytiä Maakuntatilaisuudet kevät

74 Liikettä työpäivän sisälle Selättimiä ja pilatesrullia päiväkodille Tavarapyörä kiinteistötiimiin Maakuntatilaisuudet kevät

75 Kyse on hyvinvoinnin johtamisesta Hyvinvoinnin toimintamalli toteuttaa kunnan visiota Utajärvi luo onnellisen elämän edellytyksiä Positiivinen, kuntalaisia innostava, kannustava ja osallistava palvelujen yhteisluominen Kuntalaisia arvostetaan ja kiitetään Yksinkertaista, innovatiivista ja tuloksellista Hyvinvoinnin edistämisen vastuun lisäksi on myös oikeus olla hyvinvoiva ja onnellinen Maakuntatilaisuudet kevät

76 Kiitos! Maakuntatilaisuudet kevät

77 Kunta yhteisöjen alustana Tampere

78 Kunta yhteisöjen alustana Esimerkkejä Tampereelta

79 Tampereen 2025 strategian painotuksia Palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon osallistutaan laajasti, mikä tukee palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta. Kuntalaiset ja yhteisöt toimivat aktiivisesti. Kaupunki mahdollistaa omaehtoista toimintaa ja kannustaa huolehtimaan itsestä ja muista. Kaupungin tuottama tieto on avointa ja se tukee omaehtoista toimintaa Maakuntatilaisuudet kevät

80 Toimintaa Tampereella Alueellisissa työryhmissä yhteisöt voivat suoraan vaikuttaa kaupunkiin. Joka ryhmällä tukena vuorovaikutussuunnittelija. Käyttäjädemokratia palveluiden suunnittelussa ja toiminnassa. Esim. osallistuva budjetointi Tesomajärven viheralueen suunnittelussa. Kuntalaisten omatoimisuutta edistetään palvelujen tuotannossa. Esim. kymmenien vapaaehtoisten avustajien Luotsitoiminta. Kumppanuudet yritysten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa Osapuolet mukana esim. hyvinvointikeskusten suunnittelussa. Keskuksiin tulee järjestöjen, yritysten ja kaupungin tiloja. Maakuntatilaisuudet kevät

81 Tampere 6Aika hankkeessa (1) Avoimet innovaatioalustat Tavoitteena yritysten, palveluntuottajien, yhdistysten, asiakkaiden, asukkaiden sekä yliopistojen ja muiden oppilaitosten yhteistyömalli. Tesoman kaupunginosassa pilotteina hyvinvointipalvelut, Mediapoliksen kampusalue, älykäs liikkuminen ja joukkorahoitus yritysten ideoille. Osa kaupungin palvelumallin ja hankintojen uudistamista sekä digitalisointia. Yrityksille uusia mahdollisuuksia käyttäjälähtöiseen innovointiin sekä tuotteiden ja palveluiden testausta kaupunkiympäristössä. Asukkaiden tarpeita paremmin vastaavia palveluja. Maakuntatilaisuudet kevät

82 Tampere 6Aika-hankkeessa (2) Avoin data Tampere koordinoi hanketta. Tuloksena kymmeniä uusia yrityksiä ja tuotteita. Avoin osallisuus ja asiakkuus Hankkeessa etsitään toimivia tapoja yhteiseen palvelujen kehittämiseen asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Keskiössä asiakasneuvontaan liittyvien palvelujen kehittäminen ja niiden kokeilut. Osa kaupungin aluepohjaista palvelumallityötä. Maakuntatilaisuudet kevät

83 Kunta yhteisöjen alustana Oulu

84 Kunta yhteisöjen alustana- Oulun kaupungin yhteisötoiminta Merja Niemelä Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

85 Yhteisötoiminnan keskeiset tavoitteet Toiminnan keskeiset tavoitteet Osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelman mukaisesti: Saada alueen asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon: - Asukkaat ovat oman asuinalueensa asiantuntijoita - Luottamushenkilöiden aktiivinen osallistuminen keskeistä - Kaupungin asioiden tuominen avoimesti ja hyvissä ajoin keskusteluun - Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Vahvistetaan asukkaiden, yhdistysten, julkisten ja yksityisten palvelujen yhdessä tekemistä. Yhteistyö lisää yhteisöllisyyttä ja alueellista vaikuttavuutta. Maakuntatilaisuudet kevät

86 Yhteisötoiminnan keskeiset tavoitteet Asukaslähtöisen ja omaehtoisen toiminnan tukeminen tarjoamalla tiloja eri alueilta yhdistysten ja yhteisöjen käyttöön sekä myöntämällä avustuksia ennalta ehkäisevän, alueellisen toiminnan järjestämiseen 21 suuralueella. (V tuettu lähes 300 alueellista tapahtumaa (asukkaiden järjestämää retkeä, kerhoa, tilaisuutta ja muuta alueellista toimintaa) Tavoitteena on palvelujen uudistaminen kuntalais- ja asiakaslähtöisesti sekä asukkaiden osallisuus elinympäristöä ja palveluja koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Toiminnan kehittämiseen toteutetaan kuntalaiskysely keväällä Kyselyssä kartoitetaan asukkaiden mielipiteitä vaikuttamismahdollisuuksista, osallisuuden tavoista sekä tiedottamisesta. Linkki: Maakuntatilaisuudet kevät

87 Oulun raati Tavoitteena on edistää kuntalaisten vaikuttamista kunnan pitkän aikavälin tavoitteisiin ja palvelujen järjestämiseen. Oulun raatien puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tilaisuuksia on järjestetty v alkaen. Oulun raadit järjestetään kerran vuodessa esimerkiksi osana kaupunkistrategian, palvelujen järjestämisohjelman tai talousarvioprosessin laadintaa / päivitystä. Oulun raati tilaisuuksia täydentävät facebook-chatit, joissa on mukana johtavia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Lisäksi on toteutettu kuntalaiskyselyjä palveluista mm. otakantaa.fi palvelun kautta. Myös tiedottamisessa hyödynnetään sosiaalisen median eri kanavia. Linkki: Maakuntatilaisuudet kevät

88 Oulun raati 2016 Keväällä 2016 aiheena olivat Torin rannan kehittäminen ja kouluverkkoselvitys. Alueellisia tilaisuuksia järjestettiin keväällä 2016 yhteensä viisi. Tilaisuudet videoitiin ja tallennettiin. Osa tilaisuuksista lähetettiin suorana verkossa ja niissä oli viittomakielinen tulkkaus sekä induktiosilmukka käytössä. Kuntalaiskeskustelu ja kysymykset lähetettiin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, osaksi valmistelu- ja päätöksenteon prosessia. Linkit: ja Maakuntatilaisuudet kevät

89 Alueelliset yhteistyöryhmät Oulu on maantieteellisesti laaja, yli asukkaan kaupunkialue, joka on jaettu 21 suuralueeseen: - Haukipudas, Hiukkavaara-Sanginsuu, Höyhtyä, Jääli, Kaakkuri, Kaijonharju, Kaukovainio, Kello, keskusta, Kiiminki, Korvensuora, Koskela, Maikkula, Myllyoja, Oulunsalo, Oulunsuu, Pateniemi, Puolivälinkangas, Tuira, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Toimintamalli rakentuu suuralueilla toimivien yhteistyöryhmien ympärille. Yhteistyöryhmät ovat kaikille avoimia alueellisia vaikuttajaryhmiä, joissa on mukana mm. - Kolmannen ja neljännen sektorin edustajia eli asukkaita ja alueellisten yhdistysten ja yhteisöjen edustajia - Julkisten ja yksityisten palvelujen edustajia - Luottamushenkilöitä Linkki: Maakuntatilaisuudet kevät

90 Yhteistyöryhmän tehtävät Käsittelee suuralueen tai tarvittaessa koko kaupungin ajankohtaisia asioita. Antaa lausuntoja valmistelussa olevista asioista. Tekee aloitteita ja kannanottoja, sekä voi myös osallistua muiden tekemiin aloitteisiin ja kannanottoihin. Tiedottaa alueen asioista asukkaille, alueen toimijoille, päättäjille ja kaupungin hallinnolle. Järjestää tarvittaessa tiedotus-/keskustelutilaisuuksia. Lisää yhteisöllisyyttä ja kehittää vuorovaikutusta alueen eri toimijoiden kesken. Tekee esityksen toimintarahan jakamisesta vuosittain suuralueella. Maakuntatilaisuudet kevät

91 Haukiputaan suuralueen yhteistyöryhmä Kokouksia pidetään n. viisi kertaa vuodessa: esille tulevien asioiden mukaisesti. Puheenjohtajana toimii alueen asukas. Yhteistyöryhmässä mukana olevia tahoja mm. asukasyhdistyksiä (Haukiputaan Asemakylän kyläyhdistys, Haukiputaan kirkonkylän asukasyhdistys, Halosenlahden kyläyhdistys, Siikasaaren asukasyhdistys), eri eläkeläisyhdistyksiä (mm. Martinniemen eläkeläiset), seurakunta, kaupungin toimijoita (kirjastot, koulut, nuorisotalo), luottamushenkilöitä ja asukkaita. Yhteistyöryhmän sähköpostilistalla on n. 150 yhteystietoa. Kokouksissa käsiteltyjä aiheita, mm. Haukiputaan kaavoitus, hyvinvointikeskuksen toiminta, kirjastojen toiminta, teiden ylläpito ja auraus. Toimintaraha v. 2016: 9200 euroa ( asukasta). Hakemuksia yhteensä 15 kpl, hakemusten yhteenlaskettu määrä oli euroa. Maakuntatilaisuudet kevät

92 Asukastuvat Oulussa on yhteensä 11 kaupungin kanssa yhteistyössä toimivaa, kaikille asukkaille avointa asukastupaa: Höyhtyän Välke, Kaakkuri, Kello, Keskusta, Korvensuora, Maikkula, Meri-Toppila, Myllyoja, Puolivälinkangas, Tuira ja Ylikiiminki. Asukastupien toiminnasta tehdään kumppanuussopimus kolmannen sektorin toimijoiden, kuten alueellisen asukasyhdistyksen kanssa -> yhdistys vastaa asukastuvan päivittäisestä toiminnasta. Tilat ovat myös muiden alueen yhdistysten ja toimijoiden käytettävissä. Maakuntatilaisuudet kevät

93 Asukastuvat Oulun kaupunki tarjoaa asukastupatoiminnalle puitteet (tilavuokra, sähkö, vesi, tietokoneet, Internet-yhteys). Kulut n / tupa / vuosi. Lisäksi toiminnalle myönnetään toiminta-avustusta (vuonna 2015 asukastupien toiminnasta vastaaville asukasyhdistyksille 2500 / yhdistys). Asukastupien toimintoja ovat mm. virike-, harraste- ja yhteisölliset toiminnot, ateriapalvelut (esim. lounas / kahvilatoiminta, ylijäämäruoan jakelu), erityisesti ikäihmisten atk-ohjaus ja kurssitoiminta. Linkki: Maakuntatilaisuudet kevät

94 Höyhtyän Välke Höyhtyän Välkkeessä tekevät yhteistyötä Lintulammen asukasyhdistys ja Oulun kaupunki. Asukastupaan on liittynyt kaupungin hyvinvointipiste, johon voi mennä ilman ajanvarausta. Hyvinvointipisteellä onnistuu muun muassa verensokerin ja hemoglobiinin mittaus, ompeleiden poisto, muistitestit ja erilaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut. Asukastupa järjestää kerhoja, retkiä ja tilaisuuksia alueen asukkaille. Päivittäin tarjottava lounas ja kahvit sekä atk-ohjaus ovat asukastuvan palveluita. Linkit: Maakuntatilaisuudet kevät

95 Yhteisötalot Aleksinkulma, Honkapirtti ja Oulunsalon yhteisötalo. Alueen asukkaiden, yhdistysten ja yhteisöjen alueellista toimintaa varten tarkoitettuja tiloja, joissa on mahdollista järjestää kerhoja, kokouksia, tapahtumia, juhlia yms. Tiloissa toteutetaan myös Oulun kaupungin työtoimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Tiloista vastaa Oulun kaupungin yhteisötoiminta. Linkki: Maakuntatilaisuudet kevät

96 Yhteisöllisen toiminnan muotoja Oulussa lisäksi mm. Maahanmuuttajaneuvosto Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto Monikulttuurikeskus Villa Victor Alueelliset lasten ja nuorten osallisuusryhmät sekä ONE - Oulun Nuorten Edustajisto Asiakasraadit (mm. kirjastot, hyvinvointikeskukset, neuvolat) Yhdenvertaisuussuunnitelma v toteutettu yhdessä järjestöjen ja vähemmistön edustajien kanssa Maakuntatilaisuudet kevät

97 Yhteystiedot Yhteisötoiminnan päällikkö: Pasi Laukka, Kuntalaisvaikuttamisen koordinaattorit: Tuula Hautamäki, Nina Himsworth, Anne Kippola, Sirpa Laitala, Merja Niemelä, Maakuntatilaisuudet kevät

98 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Lapinjärvi

99 Lapinjärven askeleet tehokkaampiin työllistämispalveluihin Tiina Heikka, kunnanjohtaja Maakuntatilaisuudet kevät

100 Taustaa Lapinjärven työttömyysaste nyt noin 13 % Työntekijät ja työnantajat eivät kohtaa Työttömistä vaikea saada tietoa Paljon pienyrittäjiä, rekrytoinnin kynnys korkea Sakkomaksut n /v (vrt 1 vero%) Hyvä tila käyttämättömänä Työpajatoiminta ei houkuttele Tulevaisuuden vastuiden hoitoon varautumista Ihmislähtöinen kunta

101 Osaamisen ja rekrytoinnin pooli

102 Taitopaikka Omatoimisen työllistymisen ja kuntouttavan työtoiminnan väliin Matala kynnys työllistymiselle ja työllistämiselle Valmennusta ja koulutusta & Tukea ja opastusta Vertaisoppimista Mielekkään tekemisen tila Verkosto yrittäjien ja työntekijöiden välille Yritykset mentoreina Työllistyminen avoimille työmarkkinoille, yrittäjäksi, opiskelijaksi

103 Taitopaikka Yksilöllinen urasuunnitelma Kaikki osaaminen nostetaan esille sekä yksilön että yhteisön tasolla Taitopaikassa henkilö voi suorittaa työelämässä vaadittavia kursseja, kuten mm. tulityökortti, työturvallisuuskortti, hygienia-passi tai atk-ajokortti Taitopaikassa annetaan myös työelämässä pärjäämiseen liittyviä taitoja, kuten esimerkiksi opetetaan stressinsietokykyä, muutosvalmiutta ja alaistaitoja. Kun työnantaja rekrytoi Taitopaikassa olleen henkilön, hän tietää, että henkilöllä on muita työttömiä paremmat valmiudet pärjätä nykypäivän työelämässä

104 Taitopaikka Taitopaikka sijaitsee Taitotalossa, jossa on puu- ja teknisen työntilat, keittiötilat, atk-tila ja ruokailumahdollisuus Taitopaikan osaajat jakautuvat seuraavasti: 1. Takomo (metalli-, elektroniikka- ja muu konetekninen ala sekä mm. talonmiestoiminta) 2. Verstas (puuala) 3. Valimo (ICT-taidot) 4. Kyökki (kotitalous- ja muut palvelualat) 5. Riihi (luovat alat, asiantuntijatehtävät). Lisäksi Taitopaikassa toimii Puoti, joka hoitaa tuotteiden ja palveluiden myyntiä.

105 Taitopaikka Olemme vasta matkan alussa. TE-toimiston hankeavustus 50 % Isäntä ja pehtoori valittu ( aloitus) Valmennettavat maaliskuussa Jo yksi hakemus valmennettavaksi tullut Tänä vuonna n. 40 valmennettavaa Tavoitteena mallin vakiinnuttaminen ja laajentaminen myös muiden kuntien käyttöön alueella

106 Ps.

107 Lapinjärvi ensimmäinen ihmislähtöinen kunta

108 Otetaan yhteisöllisyys virallisesti osaksi kunnan toimintaa. Kuntalaiset ovat mukana palvelutuotannossa matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti. Helposti tavoitettavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Kun palveluntarvitsijat muuttuvat, on palveluidenkin muututtava. On katsottava palveluntarvetta tästä hetkestä 10, 20, 30 vuoden päähän. Palveluneuvonta ihmislähtöiseksi. Ei enää mallia KVG kato vaikka googlesta vaan KVK kysy vaikka kaverilta. Sosiaalinen innovaatio / investointi. Uusi tapa verkostoitua ja saada verkostot toimimaan. Kokonaisvaltainen hyvinvointi huomioidaan. Toiminta on tarvelähtöistä. Nostetaan ihmisyys arvoista osaksi arkipäivän tekoja. Valinnan vapautta ja joustavuutta palveluihin. Kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut voidaan saada myös pehmeiden arvojen kautta. Tekoja, ei suunnittelua. Vain tekemällä voidaan muuttaa asioita. Palvelut suunnitellaan ja tuotetaan ihmislähtöisesti. Palvelut tuotetaan ihmiseltä ihmiselle. Tuotetaan lääkettä yksinäisyyteen. Lapinjärvi - Ihmislähtöinen kunta Proaktiivinen hanke (uusi kuntalaki, soteuudistus) Kunnan uusi rooli: ennaltaehkäisevien palveluiden tuottaja, yhteisöllisyyden luoja sekä erilaisten yksiköiden ja ryhmien toiminnan mahdollistaja. Malli voidaan viedä muihin kuntiin tai muihin organisaatioihin. Maakuntatilaisuudet kevät 2016 Palveluita tuotetaan koteihin tai kirkolle riippuen yksilöiden tarpeesta Resurssit ovat ihmisiä, eivät rakenteita varten. Itsemääräämisoikeutta vahvistetaan etenkin vajaavaltaisten osalta. Tietojärjestelmät valjastetaan ihmislähtöisten palveluiden käyttöön kehitetään tietojärjestelmiä ja mobiileja palveluja ihmislähtöisesti. Luonto, kauneus, käsillä tekeminen, ihmisyys, haaveet ovat olennainen osa mm. hoito- ja hyvinvointipalveluiden suunnittelua eivät vain jotain extraa. Palvelumuotoilu. Se toimii kenellä on paras asiantuntemus Välittämistä, ei johtamista.

109 MUISTISAIRAAT Ihmislähtöinen kunta Ihmislähtöisen palvelukulttuurin implementointi Lapinjärven kunnassa Yhteisö suunnittelee ja tuottaa palveluita Ihmislähtöinen vanhustyö KOTONA ASUVAT TERVEET / 1-2 SAIRAUDEN KANSSA KOTONA ASUVAT kääntyneitä sallistava ja seohjautuva toiminta Kotihoidon ja terveysteknologian kehittäminen Hillahankkeen kautta Tehostettu palveluaseminen (kunnan omana toimintana) Palveluiden piazza (kunta, yrittäjät, järjestöt) Senioriasunnot (vuokraja omistusrivitalot ehkä eläkeläiskommuuni?) Hoiva- ja asumispalvelu (yksityinen palveluntuottaja) Ennaltaehkäisy ja kuntoutus Taide ja kultt osallistumise työn kehittäm välineenä (Läänintaitei Tutkimus (Aalto-yliopiston hanke, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Kuntaliitto, Laurea AMK, geronomi-opiskelijat) Muut yhteistyötahot (Tempur Finland, jne) Moniammatillinen yhteistyö ja henkilöstön valmennus Tietojärjestelmien kehittäminen ihmislähtöisesti

110 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa? Kontiolahti

111 KONTIOLAHDEN KUNTA Poikkeuksellinen kunta koko Itä-Suomessa asukasta, väestö kasvaa as./v (1-2 %/v) Kunnan väestö on ikärakenteeltaan nuorekasta Väestönkasvu pääsin syntyvyyden kautta, muuttoliike tuo kuntaan myös nuoria lapsiperheitä Yli 64-vuotiaiden määrä pieni, mutta kasvava Sairastavuusindeksi alle 85, väestö keskimääräistä koulutetumpaa ja hyvätuloisempaa Kattava päiväkoti- ja kouluverkko (9 alakoulua, Suomen 5. suurin yläkoulu) Kumulatiivista ylijäämää 14,2 Me Elinvoiman edistäminen tarkoittaa uusia asukkaita ja uusia työpaikkoja kuntaan Maanhankinnan ja kaavoituksen onnistuminen kasvun elinehto Oltava hyvä asuin- ja teollisuustonttivaranto Maanhankinta, maankäyttö, yritystilojen hallinnointi, yritysten kanssa tehtävä yhteistyö, asiakasystävällisyys ja palvelujen tiivis kytkeminen suunnitteluun ratkaisevat Elinvoima on kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan tärkeimpiä tehtäviä jatkossa Yhteisöllisyyden lisääminen, kuntalaisten ja järjestöjen kytkeminen edustukselliseen demokratiaan

112 Kiitos mielenkiinnostasi! Maakuntatilaisuudet 112 kevät 2016

113 Seuraa Kuntaliittoa ja keskustele maakuntatilaisuuksista sosiaalisessa mediassa Facebook Tykkää ja seuraa Kuntaliittoa! #maakunnat Youtube Vlogeja ja videoita, käy kurkkaamassa! Lisätietoa ja aineistot maakuntatilaisuudet