Havaintokyky, tarkkaavaisuus, muistaminen,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Havaintokyky, tarkkaavaisuus, muistaminen,"

Transkriptio

1 Katsaus Aivot työssä Juhani Juntunen Työkyky ja aivojen hyvinvointi ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Artikkelissa käsitellään lyhyesti aivojen ja eri aivosairauksien merkitystä työkyvyn kannalta. Aivojen tärkeyden oivaltaminen elämän hallinnan kannalta helpottaa valintojen tekemistä. Ihminen voi esimerkiksi terveyskäyttäytymisessään entistä perustellummin priorisoida niitä asioita, jotka parantavat aivotoimintaa ja siten kaikkinaista hyvinvointia. Työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työkyvyn ylläpidossa tähän tähtäävät toimenpiteet ovat ehkä viisainta, mitä voidaan tehdä. Havaintokyky, tarkkaavaisuus, muistaminen, oppiminen, luovuus, viisaus, älykkyys, motivaatio ja joustavuus ovat työkyvyn kannalta keskeisiä asioita. Niiden häiriöt vaikuttavat ihmisen omaan työkyvyn tunteeseen, joka tutkimusten mukaan ennakoi luotettavimmin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Työkyvyn heikkenemistä voi tarkastella jatkumona. Työkyvyn tunteen heikentyessä ihminen jossain vaiheessa tulee siinä määrin työkyvyttömäksi, että hän joutuu sosiaaliturvan piiriin. Toisin kuin työkyvyttömyyttä työkykyä ei ole missään laissa tarkemmin määritelty. Se voisi tarkoittaa ihmisen kykyä selviytyä työstään vallitsevalla normitasolla. Työkyky on nähtävä työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien, elin- ja työympäristön ja työpaikan henkilöstöhallinnon välisenä funktiona, joka muuttuu ajan mukana. Työkykyyn vaikuttavat monet seikat, kuten sairaudet, viat tai vammat, sosiaaliset mielikuvat, työelämän käytännöt ja ennen kaikkea motivaatiotekijät. Aivoihin syntyvät kokemukselliset ja elämykselliset muistijäljet ovat keskeisiä työkyvyn tunteessa, olipa henkilön terveydentila millainen tahansa. Kipu on hyvä esimerkki tuntemuksesta, jonka modulaatio tapahtuu keskushermostossa ja joka vaikuttaa merkittävästi työkyvyn tunteeseen. Työkyvyttömyyseläkkeenhakijoista kolme neljäsosaa ilmoittaa kivun olevan pääasiallinen syy työkyvyn heikkenemiseen (Klockars 1994). Epidemiologisten tutkimusten mukaan kroonista kipua esiintyy työikäisessä väestössä yli 45 %:lla (Elliott ym. 1999). Psyykkiset tekijät vaikuttavat merkittävästi kivun koettuun haittaavuuteen, ja työkyvyn tunne määräytyy hyvin yksilöllisesti. Esimerkiksi selkävaivoissa yksilön asenteilla, uskomuksilla ja keinoilla käsitellä kipua näyttää olevan erittäin suuri vaikutus ennusteeseen (Härkäpää 1999). Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvä lopullinen ratkaisu työkyvyn osalta tehdään eläkevakuutuslaitoksissa ja -yhtiöissä, joilla on käytettävissään mm. vakuutuslääketieteellistä asiantuntemusta. Vakuutuslääkärin tehtävänä on asiantuntijan etiikkaa ja lainsäädäntöä noudattaen arvioida objektiivisesti yksittäisen eläkkeenhakijan työkykyä käytettävissä olevan lääketieteellisen ja muun tiedon pohjalta (Juntunen 1999). Muistin ja oppimisen neurobiologiaa Uudet kuvantamismenetelmät ovat tuoneet runsaasti uutta tietoa aivojen toiminnasta ja aivosairauksien patogeneesistä (Duodecim 4/2000). Elävän ihmisen aivojen toimintaa pystytään nyt Duodecim 2000; 116:

2 A B C S i s ä ä n OPPIMINEN U l o s Kuva 1. Synapsin toiminta muistijälkien syntymisessa ja oppimisessa. A) Lepotilassa oleva synapsi. B) Aktiivisessa toiminnassa oleva, vahvistunut synapsi. C) Vahvistuneiden synapsien muodostamia muistijälkiä hermoverkossa. tutkimaan ennennäkemättömän tarkasti, mm. toiminnallisella magneettikuvauksella. Myös molekyylibiologia, molekyyligenetiikka ja neurobiologia ovat avanneet aivotutkimuksessa uusia näkymiä esimerkiksi perinnöllisen Alzheimerin taudin geenivirhe on pystytty paikantamaan. Muistin ja oppimisen neurobiologisen perustan tutkimus on lisännyt perusluonteisten aivotoimintojen ymmärtämistä ja niiden integroitumista filosofian ja psykologian elementteihin. Muistitiede on ollut jo vuosisatoja oma tieteenalansa aivotutkimuksessa. Erityisesti kognitiivisen neurotieteen mielenkiinnon kohteena on ollut semanttinen muisti eli se muistin ominaisuus, joka antaa aisti-informaatiolle sisällöllisen tulkinnan ja jota ilman informaatio olisi aivoissamme käsittämättömänä sekamelskana (Revonsuo 1996). Kun aisti-informaatio havaitsemisen ja valikoidun tarkkaavaisuuden (Alho ym. 1996) ohjaamana alkaa ärsyttää hermosolua tavanomaista useammin, nopeammin tai voimakkaammin, hermovälittäjäaineiden synteesi kiihtyy ja synaptinen transmissio voimistuu. Tällaisessa vahvistuneessa synapsissa informaatio siirtyy helpommin ja nopeammin kuin lepotilassa olevassa. Reittiä, joka muodostuu lukuisten neuronien vahvistuneista synapseista, kutsutaan muistijäljeksi (kuva 1). Jokaisella liikkeellä, muistolla, ajatuksella ja tunteella on oma muistijälkensä aivoissamme. Niitä pystytään luomaan lisää rajattomasti. Tähän perustuu suositus aivojen toiminnan parantamisesta aktiivisella käytöllä. Oppimisen kannalta pitkäaikaismuisti on tärkein muistin muoto. Pysyvät muistijäljet»arkistoituvat» hierarkkisiin tietokehikoihin, joista ne tarvittaessa löytyvät. Uusia tietokehikoita voi syntyä lähes rajattomasti, ja uutta tietoa voi myös liittyä vanhoihin kehikoihin. Ihmisen oppiminen ikääntymisen myötä on näiden tietokehikoiden jatkuvaa lisäämistä ja muuntamista. Aivotoiminnan muutokset ikääntymisessä eivät siis ole pelkästään negatiivisia. Pysyvien muistijälkien lisääntyminen ja aivojen tietokehikoiden kehittyminen tekevät ikääntyvät aivot monessa suhteessa nuoria aivoja»paremmiksi». Kokemukseen perustuvaa viisautta ei voi saavuttaa muulla tavalla kuin ikääntymällä (kuva 2). Tämän kokemuksen hyväksikäyttö työelämässä ei varmaankaan ole nykyään optimaalista. Euroopan yhteisö onkin kiinnittänyt ikääntyviin työntekijöihinsä erityistä huomiota viime aikoina. Muistitoiminnot ovat monimutkaisen säätelyn alaisia, ja ilmeisesti emootioiden merkitys on suuri tässä yhteydessä (Cahill ja McGaugh 1996, Salminen ym. 1999). Aivojen vanheneminen Väestön ikääntyessä aivojen häiriöt ja sairaudet yleistyvät. Aivoissa tapahtuu ikääntymisen myötä vanhenemismuutoksia ja niiden plastisuus heikkenee. Normaaliin vanhenemiseen ei kuulu älyllisen toiminnan dramaattisia muutoksia. Yleisimmät muutokset liittyvät oppimisen ja lähimuistin heikentymiseen, aistitoiminnan ylei J. Juntunen

3 Kuva 2. Ikääntymisen ja aivotoiminnan muuttumisen suhde. Ikääntyneet aivot pystyvät nuoria aivoja paremmin hahmottamaan monimutkaisia asiakokonaisuuksia niihin kertyneen kokemuksen perusteella (Erila ym. 1992). Kuvat piirtänyt Jorma Nousiainen. seen heikentymiseen sekä kognitiivisen toiminnan ja motoriikan hidastumiseen. Joustavan älyn ja kristallisoituneen älyn välinen suhde muuttuu. Muistin alueista säilyvät parhaiten sana- ja numerosarjojen välitön muisti ja ns. yliopitut asiat. Vaikka suurin osa aivojen ikääntymiseen liittyvästä problematiikasta ei koske työikäistä väestöä, ovat ikääntymiseen liittyvät aivojen häiriötilat kuitenkin työelämän loppupuolella merkittäviä. Ihmisen aivot ovat jatkuvassa dynaamisessa tilassa, jossa yhteyksiä häviää ja syntyy koko ajan. Eri ikäkausina ihmisaivojen hermoverkon tiheydessä tapahtuu huomattavia muutoksia (kuva 3). On arvioitu, että ihmisen noin 100 miljardista aivosolusta kuolee fysiologisen rappeuman myötä noin tunnissa, ja tällä vauhdilla aivomme surkastuvat suunnilleen 10 % sadassa vuodessa. Tämä aivosolujen fysiologinen kuolema mahdollistaa uusien synaptisten yhteyksien syntymisen jäljellä olevassa hermosolujoukossa ja on yksi aivojen plastisuuden taustatekijöistä. Käytämme aivosoluistamme vain pientä osaa, ehkä alle kymmentä prosenttia kerrallaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että terveen ihmisen oppimisen rakenteelliset ja toiminnalliset elementit eivät huonone merkittävästi elinaikana. Tämä oli eräs aivojen vuosikymmenen hyvistä viesteistä jatkuvasti kasvavalle ja aktiiviselle ikääntyvälle väestölle. Vanhuuseläkkeen ikärajat eivät aina ole sopusoinnussa suoritus- ja työkyvyn kanssa. Menetämme nykyään huomattavan osan maamme aivokapasiteetista vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi. Kun aivot sairastavat Työikäisen väestön aivojen häiriöt, mielenterveyden häiriöt mukaan luettuina, aiheuttavat nykyisin noin puolet kaikista työkyvyttömyyseläketapauksista. Kehitysvammaisuuden, hermoston sairauksien ja aivoverenkierron häiriöiden vuoksi myönnettyjen eläkkeiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on kansaneläkejärjestelmässä 17 % ja työeläkejärjestelmässä 9 %. Kehitysvammaisten työkyvyttömyyseläkkeiden osuus kansaneläkejärjestelmässä on yksin lähes samansuuruinen kuin muiden aivosairauksien osuus yhteensä, työeläkejärjestelmässä se on alle 1 % (Liira ym. 1992). Hermoston kehitysvammaisuus on käytännön vakuutuslää- Aivot työssä 1191

4 Vastasyntynyt 8-kuukautinen 11-vuotias 60-vuotias Kuva 3. Ihmisen aivokuoren hermoverkon kehitys havainnollistettuna Golgin värjäyksellä käsiteltyjen pystyleikkeiden camera obscura -piirroksilla (Virsu 1991). ketieteessä mielenkiintoinen ongelma. Nämä kehitysvammat voivat ilmetä hyvin eriasteisina ja -muotoisina, ja kyseiset henkilöt saattavat selviytyä työelämässä alkuun hyvin. Usein he kuitenkin tulevat työkyvyttömiksi verrattain nuorella iällä esimerkiksi elinympäristön muutoksen yhteydessä, ja tällöin työkyvyn arviointi ei aina ole helppoa. Kehitysvammaisten työkyvyttömyyskustannukset ovat merkittäviä sen takia, että he ovat yleensä pitkään työkyvyttömyyseläkkeen piirissä, päinvastoin kuin esimerkiksi keskimäärin iäkkäämmät aivoverenkierron häiriöistä kärsivät potilaat. Aivoverenkierron häiriöt ovat yleisiä, ja ne ovat kolmanneksi yleisin kuolemansyy sydäntautien ja syövän jälkeen. Aivoinfarktien osuus niistä on yli kolme neljäsosaa. Niiden vuosittainen ilmaantuvuus on Suomessa / , ja sairastuneista kolmasosa on työikäisiä. Aivoverenkierron häiriöiden ilmaantuvuus on pienentynyt Suomessa 1970-luvulta lähtien lähinnä riskitekijöiden paremman hallinnan ansiosta (Numminen ym. 1998). Joka toinen kuolee kuukauden kuluessa sairauden alusta. Eloon jääneistä vain yksi kymmenestä kykenee entiseen työhönsä. Työkyvyn heikkenemä riippuu häiriön vaikeusasteesta ja paikasta sekä potilaan primaarikapasiteetista ja ammatista, joten työkyvyn arviointi edellyttää tarkkaa diagnoosia ja tilan kuvausta. Aivojen rappeumasairauksista dementia tulee lisääntymään. Suomessa on nykyään noin dementiaa sairastavaa. On arvioitu, että vuonna 2030 dementiapotilaiden määrä on noin Yleisimmän dementian Alzheimerin taudin uusia variantteja löydetään jatkuvasti (Verkkoniemi ym. 1998). Alzheimerin tauti alkaa yleensä 60 vuoden iässä, joten se koskee myös osaa työelämänsä loppukaarella olevasta väestöstä. Kognitiivisia häiriöitä aiheuttavien sairauksien hoitoon on kehitetty yhä tehokkaampia täsmälääkkeitä, ja tämän seikan merkitys kansantaloudelle on todennäköisesti suuri tulevaisuudessa. Kognitiivisen suorituskyvyn lievällä huonontumisella mm. nuorella iällä alkavissa dementiaprosesseissa (Hänninen ja Soininen 1999) on ilmeisen suuri merkitys työkyvyn heikkenemisessä J. Juntunen

5 Alkoholi-, huume- ja lääkeriippuvuus Alkoholi, lääkeaineet ja huumeet ovat merkittävimpiä aivotoimintaan vaikuttavista ulkoisista tekijöistä. Maassamme on arvioitu olevan noin alkoholin suurkuluttajaa, jotka ovat suurimmaksi osaksi työelämässä mukana ja muodostavat selvän riskiryhmän. Alkoholin suurkulutus johtaa ennemmin tai myöhemmin elimellisiin aivosairauksiin ja alkoholipsykooseihin. Tyypillisiä alkoholinkäytöstä johtuvia neuropsykologisia muutoksia ovat abstraktisen ajattelukyvyn ja ongelmanratkaisukyvyn huonontuminen. Alkoholia juodaan sen aivovaikutusten takia, ja merkittävimmät työkykyyn vaikuttavat haitat aiheutuvat aivojen häiriöistä. Suoraan alkoholista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista työeläkkeistä on noin 2 % (Kaukinen ym. 1991). Alkoholi on hyvin vahvasti työkykyyn vaikuttava tekijä yhteiskunnassamme. Huumeongelmaisten osuus työkyvyttömyyseläkkeen saajista on ollut varsin pieni, vain noin kymmenesosa alkoholin aiheuttamista työkyvyttömyystapauksista, mutta osuus on kasvamassa. Dopamiinijärjestelmän ohella myös huumeriippuvuudelle altistavat geneettiset tekijät näyttävät olevan keskeisiä (Korpi 1999). Kun tieto mielihyvään liittyvistä neurobiologisista toiminnoista on lisääntynyt, myös addiktioiden hoitomahdollisuudet ovat parantuneet (Koobs 1992, Kiianmaa ja Hyytiä 1998, Konsensuskokous 1999), vaikka hoito käytännössä takelteleekin. Aivovammat Kallo-aivovammoihin johtavia tapaturmia sattuu maassamme vuosittain yli Suurin osa niistä kohdistuu nuoriin henkilöihin, ja syynä ovat usein liikenneonnettomuudet ja työtapaturmat. Vaikeiden kallovammojen osuus on 15 %, ja taustatekijänä on usein alkoholi. Nykyisin katsotaan, että traumaattinen aivovamma syntyy kahdella mekanismilla, primaarisella ja sekundaarisella. Primaarivaurio syntyy aivojen välittömän ruhjoutumisen seurauksena ja sekundaarinen vaurio taas tämän primaarivaurion laukaisemasta aivokudoksen neurokemiallisesta prosessista muutaman tunnin aikana (Novack ym. 1996). Erityisen mielenkiinnon kohteena on ollut sekundaariseen aivovammaan liittyvä diffuusi aksonaalinen vaurio ja sen kliiniset seuraamukset ja ehkäisy (Povlischok ja Christman 1995). Lievien umpinaisten aivovammojen ja diffuusin aksonaalisen vaurion välisistä yhteyksistä on toistaiseksi verraten vähän tutkimustietoa. Vakuutuslääketieteessä on erityisen vaikeaa arvioida lievien diffuusien aivovammojen aiheuttamaa työkyvyn heikkenemistä ja sen syy-yhteyttä trauman jälkeisiin oireisiin. Mielenterveyden häiriöt Skitsofrenian, persoonallisuushäiriöiden ja neuroosien aiheuttama työkyvyttömyys on pysynyt alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrällä mitaten varsin vakiona viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Sen sijaan depression perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut moninkertaiseksi 1980-luvun puolivälistä lähtien. Depression aiheuttama työkyvyttömyysriski on viisinkertainen verrattuna psyykkisesti terveisiin ihmisiin (Broadhead ym. 1990). Kaikista myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä noin 9 % myönnetään masentuneisuuden vuoksi (Pylkkänen ym. 1995). Vakavan depression työkyvyttömyyttä ennustavat tekijät ovat jossain määrin riippuvaisia sukupuolesta: miehillä nämä tekijät ovat epävarmuus tulevaisuudesta ja subjektiivinen huono terveydentila ja naisilla huono taloudellinen tila, heikko psykososiaalinen toimintakyky ja rauhattomuus (Viinamäki ym. 1996). Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä masentuneisuuden lisäsairautena, ja ne lisäävät työkyvyttömyyden riskiä (Salminen ym. 1997). Masentuneisuuden osuuden kasvu työkyvyttömyyseläkkeiden syynä on ristiriidassa psykiatrisen avohoidon nopean kehityksen sekä psykiatrien ja psykologien määrän ja uusien depressiolääkkeiden lisääntymisen kanssa. Tutkimusten mukaan vain % depressioista on hoitoresistenttejä (Keller ym. 1992). Ristiriitaa on pyritty selittämään tarkentuneella diagnostiikalla, piilevien depressiotapausten löytymisellä ja depression lisääntymisellä yhä vaativam- Aivot työssä 1193

6 massa työelämässä (Viinamäki ym. 1998). Suomessa esiintyy varsin runsaasti työuupumusta (Kalimo ja Hakanen 1998), joka liittyy usein masennukseen. Aivoja voidaan huoltaa Vaikka aivojen toimintakyky on työkyvyn ja koko elämän kannalta ensiarvoisen tärkeä, on itse aivojen huoltoon kiinnitetty vain vähän huomiota. Terveet aivot -projektin yhteydessä laaditut aivojen huolto-ohjeet on esitetty taulukossa 1. Monet muistiin ja oppimiseen liittyvät aivotoiminnot heikentyvät mm. aivojen mekaanisen ja kemiallisen vammautumisen yhteydessä. Aivojen hyvään huoltoon kuuluukin aivojen asianmukainen suojaus sekä elämäntapoihin liittyvien kemiallisten riskien välttäminen. Mikä tahansa yleinen terveyden edistäminen vaikuttaa positiivisesti myös aivoihin kuten liikunta, terveellinen ravinto ja riittävä lepo. Aivojen toimintakykyä voidaan ylläpitää erityistoimenpitein, jotka kohdistuvat aivojen kapasiteettia eniten huonontaviin tekijöihin. Osa näistä toimenpiteistä on pyritty toteuttamaan lainsäädännön avulla. Aivojen suojaamiseksi on olemassa säädöksiä kypärän käytöstä liikenteessä, liikunnassa ja työpaikalla. Verraten ankara tupakkalaki tähtää tupakoinnin haittojen ja siten myös aivoverenkierron häiriöiden ehkäisyyn. Alkoholinkulutusta on säädelty lain ja erilaisten paikallissäännösten voimalla jo pitkään. Huumeiden ja pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden myynnissä on omat lakiin perustuvat rajoituksensa. Säädösten lisäksi ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen on pyritty vaikuttamaan erilaisin terveyskasvatuskampanjoin. Vähemmän tunnettu aivotoimintaa parantavista toimenpiteistä on aivojen aktiivinen käyttäminen. Se edellyttää motivaatiota omaehtoiseen ponnisteluun, eikä se ole yhteiskunnan säädeltävissä. Muisti ja oppiminen ilmentävät aivojen plastisuutta. Muistijälkien syntymiseen voidaan vaikuttaa nykytietämyksen valossa, ja tähän perustuu aivojen huolto-ohjeiden suositus aivojen aktiivisesta käytöstä. Taulukko 1. Aivojen huolto-ohjeet (Erila ym. 1992). Käytä aivojasi Aivojen toiminta paranee Aivojen häiriöiden haitat pienenevät Ajattele, pohdi, ideoi, opettele uutta Aivot eivät käytössä kulu! Suojaa aivosi Älä ota turhia riskejä Käytä kypärää, suojapäähinettä tai turvavyötä aina kun se on tarkoituksenmukaista työssä, urheilussa ja liikenteessä Suojaa aivosi vaurioilta, älä elämyksiltä! Säästä aivojasi Tupakka, alkoholi, lääkkeet ja huumeet voivat vahingoittaa aivojasi Muista kohtuus elämäntavoissasi Vaikuta niihin tekijöihin, joihin voit itse vaikuttaa Hoida aivojasi Säännöllinen liikunta ja monipuolinen ravinto Myönteinen asennoituminen elämään Riittävä lepo ja mieluisat harrastukset Elämä on hallinnassa, kun aivot ovat kunnossa Onko terveysviestinnällä merkitystä? Useissa maissa on viime vuosikymmenen aikana viestitetty modernin aivotutkimuksen tuloksia tutkijoille ja yleisölle.yhdysvaltain senaatti julisti 1990-luvun aivojen vuosikymmeneksi. Suomessa aloitettiin 1990-luvun alussa viestintäkampanja Terveet aivot -projekti, jonka kohteena oli koko kansa (Juntunen 1992). Ajatuksena oli se, että ihmisten itse on oivallettava aivojen omaehtoisen hoidon tärkeys ja että sitä varten heille on tarjottava tutkimukseen perustuvaa tietoa aivotoiminnoista. Tämä edellyttää luonnollisesti viestitettävien asioiden huomattavaa yksinkertaistamista. Terveet aivot -projektin vaikuttavuudesta tehtyjen tutkimusten perusteella tällainen laaja popularisoitu kampanja näyttäisi lisäävän selvästi väestön ajankohtaista tietämystä aivoista, mutta vaikutukset asenteisiin ja terveyskäyttäytymiseen näyttävät jäävän vähäisemmäksi (Uimonen 1995, Juntunen 1996). Ennen kampanjan alkua ja vuosi sen jälkeen tehty kyselytutkimus osoitti, että erityisesti tieto alkoholinkäytön haitallisuudesta aivoille oli merkittävästi lisääntynyt kampanjan aikana (Juntunen ja Berg 1993) J. Juntunen

7 Lopuksi Nykyisessä sosiaalipoliittisessa keskustelussa puhutaan usein työkyvystä ja sen ylläpidosta ilman näiden käsitteiden syvällistä pohdintaa. Monien päättäjien omat esimerkit varhaiselle eläkkeelle siirtymisestä eivät juuri tue juhlapuheiden sanomaa työssä pysymisen tärkeydestä. Keskimääräinen eläkeikämme 59 vuotta on edelleen alhainen, ja sen nostaminen on eläkepolitiikkamme suuria haasteita. Työkyvyn ylläpito pyrkii vaikuttamaan työtä tekevien ihmisten haluun ja kykyyn pysyä työelämässä. On viitteitä siitä, että varhain aloitettu aktiivinen yksilöllinen kuntoutus ja vähäisemmässä määrin ryhmäkuntoutus myöhentävät eläkkeelle siirtymistä. Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet kovin rohkaisevia, ja työnteon vaihtoehdot ovat edelleen suosittuja. Oleellista olisi pyrkiä vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka ovat paitsi elämän myös työelämän ja työkyvyn kannalta tärkeitä. Motivaatio ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä estävät tutkimusten mukaan työuupumusta. Tulevaisuuden työelämän visiossa kaksi asiaa on varmaa: tietoammattien osuus kasvaa ja koulutuksen merkitys korostuu. Molemmat seikat asettavat ihmisaivojen toiminnalle yhä lisääntyviä vaatimuksia. Terveiden aivojen valtava kapasiteetti myös oppimisen suhteen koko elämänkaaren aikana on hyvä sanoma monille työkyvystään ja ikääntymisestään huolestuneille. Tietoyhteiskunnassa kognitiivisen neurotieteen merkitys kasvaa. Ihmisen aivot ovat tulevaisuudessakin työntekijän tärkein työväline. Kirjallisuutta Alho K, Näätänen R, Lang H. Tarkkavaisuus ja aisti-informaation käsittely ihmisaivoissa. Kirjassa: Revonsuo A, Lang H, Aaltonen O, toim. Mieli ja Aivot. Kognitiivinen neurotiede. Turku: Painosalama Oy, 1996, s Broadhead W, Blazer D, George L, ym. Depression, disability days and days lost from work in an prospective epidemiologic survey. JAMA 1990;264: Cahill L, McGaugh J L. Modulation of memory storage. Curr Opin Neurobiol 1996;6: Elliott A, Smith H, Penny K, ym. The epidemiology of chronic pain. Lancet 1999;354: Erila T, Färkkilä M, Juntunen J, ym. (toim.). Matka mieleen. Neurologiasäätiö, Suomen Neurologinen yhdistys, Sosiaali- ja terveyshallitus ja Työsuojelurahasto, Huumeriippuvuuden hoito Suomessa. Konsensuskokous Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia, Hänninen T, Soininen H. Lievä kognitiivinen heikentyminen dementian varhaisena merkkinä. Duodecim 1999;115: Härkäpää K. Psyykkiset tekijät ja selkävaivat. Duodecim 1999;115: Juntunen J. Terveet aivot -projekti. Suom Lääkäril 1992;12: Juntunen J, Berg MA. The healthy brain project of Finland: effects of health education on the general population. XVth World Congress of Neurology 1993, Vancouver, Canada. (Abstrakti). Juntunen J. Vakuutuslääketieteen asiantuntijuuden eettinen näkökulma. Kirjassa: Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, Torstila I, toim. Vakuutuslääketiede. Kustannus Oy Duodecim 1999, s Juntunen K. Terveet aivot -projekti. Analyysi elämäntavan markkinoinnista (diplomityö). Helsinki: Markkinointi-Instituutti Kalimo R, Hakanen J. Työuupumus tutkimusten valossa. Koulutusaineisto, Työterveyslaitos, Helsinki Kaukinen K, Juntunen J, Salaspuro M. Työkyky ja alkoholi: ohjeita hoitavalle lääkärille. Suom Lääkäril 1991;46: Keller M, Lavory P, Mueller T, ym. Time to recovery, chronicity, and levels of psychopathology in major depression. Arch Gen Psychiatry 1992;49: Klockars M. Ikääntyminen, työkyky ja työkyvyttömyys. Kirjassa: Kuusinen J, Heikkinen E, Huuhtanen P, Ilmarinen J, Kirjonen J, Ruoppila I, Vaherva T, Mustapää O, Rautoja S, toim. Ikääntyminen ja työ. Juva: WSOY ja Työterveyslaitos 1994, s Koob G. Drugs of abuse: anatomy, pharmacology and function of reward pathways. Trends Pharmacol Sci 1992;13: Korpi E. Huumeriippuvuuden patofysiologia. Suom Lääkäril 1999;30: Liira J, Kannisto J, Juntunen J. Aivosairaudet ja työkyvyttömyys. Suom Lääkäril 1992;27: Novack T, Dillon M, Jackson W. Neurochemical mechanisms in brain injury and treatment: a review. J Clin Exp Neuropsychol 1996;18: Numminen H, Kotila M, Waltimo O, ym. Declining incidence and mortality rates of stroke in Finland from 1972 to Stroke 1996; 27: Povlichock J, Christman C. The pathobiology of traumatically induced axonal injury in animals and humans: a review of current thoughts. J Neurotrauma 1995;12: Pylkkänen K, Niskanen P, Mikkonen T. Masennus ja työkyvyttömyys. Suom Lääkäril 1995;50: Revonsuo A. Semanttinen muisti. Kirjassa: Revonsuo A, Lang H, Aaltonen O, toim. Kognitiivinen neurotiede. Turku: Painosalama Oy, 1996, s Salminen JK, Saarijärvi S, Äärelä E, Kauhanen J. Sanat, tunteet ja terveys. Duodecim 1999;115: Salminen JK, Saarijärvi S, Tikka J, ym. Vakava masennus ja työkyky. Suomen Lääkäril 1997;52: Uimonen T.»Pääosassa aivot»: terveet aivot terveysviestintäkampanjan vaikutukset kansalaisten tietoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen (pro gradu -tutkielma). Helsingin yliopisto, viestinnän laitos, Verkkoniemi A, Somer M, Haltia M. Uusi Alzheimerin taudin variantti. Duodecim 1998;114: Viinamäki H, Hintikka J, Koivumaa-Honkanen H, ym. Vakava masennustila ja työkyky. Suom Lääkäril 1996;51: Viinamäki H, Tanskanen A, Antikainen R, ym. Psykiatriseen hoitoon lähetetyn masennuspotilaan työkyky. Duodecim 1998;114: Virsu V. Aivojen muotoutuvuus ja kuntoutuminen. Kuntoutussäätiö, tutkimuksia 26, JUHANI JUNTUNEN, professori, ylilääkäri LEL Työeläkekassa Palkkatilanportti Helsinki Aivot työssä 1195

8 Mitä opin 1. Ihmisaivojen soluista on»aktiivikäytössä» kerrallaan a) 70 % b) 50 % c) 20 % d) 10 % 2. Mikä aivojen toiminto tai ominaisuus on elämänhallinnan kannalta tärkein? a) Oppiminen b) Emootiot c) Kognitiivinen prosessointinopeus d) Visuaalinen hahmottaminen 3. Aivosoluista katoaa fysiologisen rappeuman myötä tunnissa keskimäärin a) b) c) d) 200 Oikeat vastaukset sivulla

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Aivot ja työhyvinvointi

Aivot ja työhyvinvointi Työhyvinvointi-ilta Tampere 17.3.2010 Aivot ja työhyvinvointi Juhani Juntunen professori, ylilääkäri, Etera Share of GDP Three phases of development of economic structures each with special type of enterprises

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? RAKASTAVAT! Liikunta ja

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Satakuntaliiton maakuntatilaisuus 2.11.2011 Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Mielenterveys ja työkyvyttömyys

Mielenterveys ja työkyvyttömyys Mielenterveys ja työkyvyttömyys huhtikuu 2012 KT Kuntatyönantajat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry Kunta-alan Unioni ry Tekniikka ja terveys KTN ry Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot