Kuntoutus parantaa työikäisten masennuspotilaiden työkykyä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntoutus parantaa työikäisten masennuspotilaiden työkykyä"

Transkriptio

1 ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ JOUKO LIND VTT, dosentti, johtava tutkija ANNAMARI TUULIO- HENRIKSSON FT, dosentti, johtava tutkija ILONA AUTTI-RÄMÖ LKT, tutkimusprofessori, terveystutkimuksen päällikkö Kela, Tutkimusosasto Helsinki Kuntoutus parantaa työikäisten masennuspotilaiden työkykyä Lähtökohdat Artikkelissa kuvataan masennuspotilaiden taustaa sekä työtilannetta ennen kuntoutusjakson alkamista ja sen päätyttyä vuonna Tutkimuskysymyksenä on selvittää kuntoutujan keskeisten sosiodemografisten tekijöiden, kuntoutusta edeltäneen terveydentilan ja kuntoutustoimenpiteiden merkitystä vuoden 2006 työmarkkina-aktiivisuuteen, ts. kuuluuko kuntoutuja työvoimaan vai ei tai onko hän opiskelemassa. Menetelmät Seurantatutkimus perustuu Kelan kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneitä koskeviin rekisteritietoihin. Kohderyhmä (n = 3 655) koostuu vuoden 2006 lopussa elossa olleista henkilöistä, jotka kuntoutukseen hakeutuessa olivat vuotiaita ja joilla kuntoutushakemuksen päädiagnoosi oli masennus. Kuntoutujien alkutilanteen ja seuranta-ajankohdan kuvaus perustuu jakaumiin ja tunnuslukuihin sekä vuoden 2006 työmarkkina-aseman monimuuttujatarkastelu askeltavaan logistiseen regressioanalyysiin. Tulokset Masennuspotilaat, jotka kuntoutukseen hakeutuessaan olivat työelämässä tai opiskelemassa, olivat työmarkkina-asemaltaan useimmin aktiiveja kolmen vuoden kuluttua kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutukseen hakeutuessa työkyvyltään rajoittuneista lähes 40 % oli vuoden 2006 lopussa työelämässä tai opiskelemassa. Työhön paluun tai opiskelun edellytykset heikkenivät selvästi kuntoutusta edeltäneiden sairauspäivärahapäivien määrän lisääntyessä. Aktiivien osuus oli suurin kuntoutukseen hakeutuessa vuotiaiden ikäluokassa ja ns. henkisen työn ammateissa. Päätelmät Kuten monet muut etenevät ja pitkäkestoiset sairaudet, myös masennus tulisi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja aloittaa sen hoito- sekä kuntoutustoimenpiteet. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nuorten aikuisten masennuksen tunnistamiseen ja oikea-aikaisen hoidon sekä kuntoutuksen järjestymiseen. VERTAISARVIOITU VV Masennustila on moniulotteinen oireyhtymä, jota esiintyy noin viidesosalla väestöstä elämän aikana (1,2,3). Mielenterveyden häiriöiden ja erityisesti masennuksen aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Työkyvyttömyyseläkkeen syynä masennus vaihtelee sukupuolen ja ammatin mukaan. Työkyvyttömyyseläkkeelle johtanutta masennusta on eniten ns. henkisen työn tekijöillä, ja naisilla useammin kuin miehillä (4,5,6,7). Masennuksen aiheuttamien haittojen yleistyminen on käynnistänyt masennuksen ehkäisemiseen tähtäävien selvitysten ja toimenpideohjelmien laatimisen paitsi Suomessa (8,9,10,) myös maailmanlaajuisesti (11,12). Sosiaali- ja terveysministeriön MASTO-hankkeen (13) tavoitteeksi asetettiin masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen, työssä jatkamisen ja työhön paluun tukeminen sekä masennuksen hyvä hoito ja kuntoutus. Myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden psykososiaalisiin ongelmiin ja tarpeisiin vastaamiseksi on kehitetty omia toimintamalleja (14). Kelan tehtävänä on järjestää ja kustantaa vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta, vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena tarjotaan myös muuta ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta sekä toteutetaan Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk

2 ALKUPERÄISTUTKIMUS KIRJALLISUUTTA 1 Miettunen J, Suvisaari J, Haukka J, Isohanni M. Use of case registries in psychiatric epidemiology. Kirjassa: Tsuang M, Tohen M, Jones P, toim. Textbook in psychiatric epidemiology, 3. painos. Wiley-Blackwell 2011; Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Depressio. Käypä hoito -suositus Päivitetty suositukset/naytaartikkeli/tunnu s/hoi Aromaa A, Koskinen S, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys tutkimuksen perustulokset. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/ Gould R, Grönlund H, Korpiluoma R, Nyman H, Tuominen K. Miksi masennus vie eläkkeelle? Työkyvyttömyysasiain neuvottelukunta. Eläketurvakeskuksen raportteja 2007:1. Helsinki Raitasalo R, Maaniemi K. Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat haitat jatkavat kasvuaan. Sosiaalivakuutus 2007;6: Pensola T, Gould R, Polvinen A. Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet. Masennukseen, muihin mielenterveyden häiriöihin sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat eläkkeet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:16. Helsinki Päihdeongelmaisen masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon uusia menetelmiä. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tiedote 241/2007, hing/documents/12403/index.htx kehittämishankkeita (15). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaisia Kelan järjestämiä kuntoutustoimenpiteitä masennusdiagnoosin saaneille henkilöille on järjestetty. Lisäksi tarkastelemme masennusdiagnoosin vuoksi kuntoutusta saaneiden työkykyä ja työtilannetta sekä työmarkkina-aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä kolmen vuoden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä. Selvitys perustuu seurantatietoihin, jotka on saatu kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneiden henkilöiden tilanteesta vuoden 2006 loppuun mennessä (16). Aineisto ja menetelmät Selvitystä varten on poimittu kaikista vuonna 2003 Kelan järjestämän kuntoutuksen päättäneistä (n = ) niiden henkilöiden tiedot, joiden kuntoutushakemuksen päädiagnoosi ICD-10 tautiluokituksen (17) mukaan oli masennustila (F32), toistuva masennus (F33) tai pitkäaikainen masennus (F34.1). Yhteensä selvitettiin henkilön (1 138 miehen, naisen) tiedot. Tutkimus kohdistettiin kun - toutukseen hakeutuessa vuotiaisiin (n = 3 700; miestä, naista). Aineistosta poistettiin yli 60-vuotiaat ja vuoden 2006 loppuun mennessä kuolleet (n = 45). Lopullisen kohderyhmän koko on kuntoutujaa (1 036 miestä, naista). Yläikärajan asettamisella pyrittiin vähentämään kuntoutujien seuranta-aikana tapahtuvan normaalin, 60 ikävuoden jälkeen ajoittuvan eläkkeelle siirtymisen vaikutusta seuranta-ajankohdan työtilanteeseen. Masennuskuntoutusta on tarkasteltu toimenpiteittäin sekä lakiperusteiden mukaisesti (15,18). Työtilanne ennen kuntoutusta perustuu kuntoutushakemuksessa ilmoitettuun tilanteeseen ja kuntoutuksen jälkeinen työtilanne Kelan ja Eläketurvakeskuksen (ETK) eläkerekisteritietoihin, ETK:n työsuhdetietoihin sekä Kelan ja Finanssivalvonnan työttömyysturvarekistereihin. Työttömyys on määritelty työttömyysajan perus- ja ansioturvan perusteella (16). Terveydentilaa kuntoutuksen alkuvaiheessa on kuvattu masennusdiagnoosin ja mahdollisten lisäsairauksien perusteella sekä sairauspäivärahapäivien kertymällä vuosina tertiileihin luokiteltuna. Masennushäiriöihin liittyvän samanaikaissairastavuuden yhtenä kuvaajana otettiin huomioon sekä psyykkisiin että somaattisiin sairauksiin saatujen erityiskorvattujen lääkkeiden käyttö. Kuntoutuksen tuloksellisuus perustuu vuoden 2006 työtilanteeseen, jota on tarkasteltu muodostetun kaksiluokkaisen työmarkkina-asema-käsitteen avulla: aktiivi (ansiotyössä täysi- tai osa-aikaisesti, työtön, opiskelija) ja eiaktiivi (eläkkeellä, muu tilanne). Pääpaino tarkastelussa on aktiivien osuuden muutoksessa. Joissakin tapauksissa ei-aktiivien ryhmää on tarkasteltu myös kaksiluokkaisena (eläkkeellä, muu tilanne). Kuntoutusta edeltänyt työtilanne perustuu asiakastyössä käytettyyn kuntoutushakemukseen, jossa yli 60 päivää sairauspäivärahaa saaneet ovat omana luokkana työkyvyttömien rinnalla. TAULUKKO 1. T Työmarkkina-aktiivisuuteen vaikuttavat muuttujat kuntoutushakemuksen luokittelun mukaan. Sosiodemografinen tausta Ikä: , , , , vähintään 55-vuotiaat Työtilanne: opiskelija, ansiotyössä, työtön, työkyvytön (pitkällä sairauslomalla), eläkkeellä, muu tilanne Kuntoutusta edeltänyt terveydentila Ensimmäinen lisäsairaus: mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö, tuki- ja liikuntaelinten sairaus, muu sairaus, ei lisäsairautta Sairauspäivärahapäivien kertymä vuosina : ei sairauspäivärahapäiviä, sairauspäivärahapäivien määrä tertiileittäin erikseen miehille ja naisille Erityiskorvattujen lääkkeiden käyttö vuosina : ei/kyllä Psyykenlääkkeiden käyttö vuosina : ei/kyllä Kuntoutustoimenpiteet Ensisijainen kuntoutustoimenpide: psykoterapia, kehittämis- ja kokeilutoiminta, kuntoutuskurssi, kuntoutustutkimus, Tyk-toiminta, muu toimenpide Tilastomenetelmät Työmarkkina-aktiivisuuteen (aktiivi ei aktiivi) vuonna 2006 yhteydessä olevia tekijöitä analysoitiin askeltavalla logistisella regressioanalyysilla. Kyseeseen tulevien selittäjien valinnassa otettiin huomioon sosiodemografisten tekijöiden ja henkilön yleisen terveydentilan yhteys masennuksen esiintymiseen (4,5,6,7) sekä kuntoutustoimenpiteiden määräytyminen kuntoutustarpeen mukaan. Alustavien tarkastelujen jälkeen analyysi toteutettiin samoilla muuttujilla erikseen miehille ja naisille (taulukko 1). Psyykenlääkettä merkittiin käytetyksi, jos kuntoutujalla oli ko. vuotena Kelan lääkerekisterissä korvaus psykoosilääkkeestä (N05A), neuroosilääkkeestä (N05B), unilääkkeestä (N05C) tai masennuslääkkeestä (N06A) (19). Kohderyhmää tarkasteltiin luokkamuuttujien 3214 Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk 66

3 TIETEESSÄ 8 Vuorela M. Työtä haluaville uusia mahdollisuuksia työhön. Työ- ja elinkeinoministeriö loppuraportti.pdf 9 Lehto M, Lindström K, Lönnqvist J ym. Mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyseläkkeen syynä ajatuksia ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2005:1. Helsinki Lehto M. Kaikki mukaan! Osatyökykyiset työmarkkinoilla. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2011:5. Helsinki Euroopan Yhteisöjen Komissio Väestön mielenterveyden parantaminen. Tavoitteena Euroopan unionin mielenterveysstrategia. Bryssel KOM(2005) 484 lopullinen. Vihreä kirja. LexUriServ/site/fi/com/2005/ com2005_0484fi01.pdf 12 Scaling up care for mental, neurological, and substance use disorders. mhgap Mental Health Gap Action Programme. World Health Organization gap_final_english.pdf 13 Masto-hankkeen ( ) loppuraportti. Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2011:15. Helsinki aisu/ #fi 14 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASTE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Helsinki Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista. Suomen Säädöskokoelma / Lind J, Aaltonen T, Autti-Rämö I, Halonen JP. Kelan kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneet. Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 105, Tautiluokitus ICD THL Päivitetty istributionaction.do?action=versio n&key=58 18 Kelan tilastollinen vuosikirja Helsinki: Kansaneläkelaitos. SVT, Sosiaaliturva f/alias/vk_09_pdf/$file/vk_09.p df?openelement 19 ATC-DDD luokitus. Fimea Raitasalo R, Toikka T, Saarijärvi S, Salminen JK. Masennus ja työssäkäynti. Viiden vuoden seurantatutkimus. Suom Lääkäril 2010;65: TAULUKKO 2. Kohderyhmän taustatietoja. Tarkasteltava muuttuja Miehet Naiset Kaikki n = n = n = n % n % n % Työtilanne kuntoutushakemuksessa opiskelija ansiotyössä työtön työkyvytön eläkkeellä muu tilanne yhteensä Ammatti teknill., tieteell., lainopillinen yms. työ terveydenhuolto, sosiaalialan työ hallinto- ja toimistotyö teollisuus-, rakennus- yms. työ opiskelijat muu työ yhteensä Ensimmäinen lisäsairaus mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö tuki- ja liikuntaelinten sairaus muu sairaus ei lisäsairautta yhteensä Ensisijainen kuntoutustoimenpide psykoterapia kehittämis- ja kokeilutoiminta kuntoutuskurssi kuntoutustutkimus Tyk-toiminta muu toimenpide yhteensä perusteella, ikää ja sairauspäivärahapäiviä myös jatkuvina muuttujina. Luokkamuuttujien riippumattomuustarkastelut suoritettiin χ 2 -testillä ja jatkuvien muuttujien ryhmien väliset vertailut kahden otoksen t-testillä ja muutosten vertailut parittaisella t-testillä. Luokkamuuttujien osalta tulokset esitetään jakaumina ja jatkuvien muuttujien osalta keskiarvoina ja keskihajontoina. Aineisto analysoitiin SAS EG 4.1 -ohjelmalla. Tulokset Enemmistö (72 %) kohderyhmään kuuluneista oli naisia (taulukko 2). Koko aineistossa keskiikä kuntoutukseen hakeutuessa oli 39,8 (11,9) vuotta, miehet olivat vuoden vanhempia kuin naiset. Joka neljäs oli alle 25-vuotias tai yli 54- vuotias. Kuntoutukseen hakeutumisajankohtana naiset olivat miehiä useammin työmarkkinaasemaltaan aktiiveja (p < 0,0001). Teknillisen, tieteellisen, lainopillisen yms. työn sekä opiskelijoiden osuus oli kummankin sukupuolen kohdalla noin viidennes. Luokassa muu työ suurimpia ammattialoja olivat palvelutyö ja kaupallinen työ. Masennusdiagnoosin lisäksi miehistä 44 prosentilla ja naisista 39 prosentilla oli lisäsairaus, useimmiten toinen mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö tai tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Keskimäärin 14 prosentilla oli kuntoutushakemuksessa vähintään kaksi lisäsairautta, Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk

4 ALKUPERÄISTUTKIMUS TAULUKKO 3. Kuntoutusta edeltäneen tilanteen yhteys vuoden 2006 työmarkkina-aktiivisuuteen 1. Askeltavat logistiset regressiomallit sukupuolen mukaan. Miehet, n = 609 Naiset, n = Riippumattomat muuttujat OR 2 95 %:n LV 3 OR 2 95 %:n LV 3 Työtilanne kuntoutushakemuksessa opiskelija 1,013 0,29 3,49 1,460 0,85 2,50 ansiotyössä 2,188 0,67 7,15 2,987 1,79 4,99 työtön 0,991 0,30 3,29 1,234 0,71 2,14 työkyvytön 1,128 0,35 3,69 1,288 0,75 2,21 eläkkeellä 0,476 0,14 1,62 0,487 0,27 0,88 muu tilanne 1,000 1,000 Ikä kuntoutushakemuksessa vuotiaat 3,183 1,49 6,80 2,624 1,60 4, vuotiaat 4,700 2,52 8,77 3,596 2,44 5, vuotiaat 4,726 2,65 8,43 4,511 3,17 6, vuotiaat 2,983 1,77 5,02 2,853 2,07 3, vuotiaat 1,000 1,000 Sairauspäivärahapäivät ei sairauspäivärahapäiviä 2,392 1,54 3,72 1,725 1,32 2,26 on sairauspäivärahapäiviä 1. tertiili 1,790 1,13 2,83 2,006 1,4862 2,72 2. tertiili 1,368 0,90 2,09 1,039 0,79 1,36 3. tertiili 1,000 1,000 Ensisijainen kuntoutustoimenpide psykoterapia 1,620 1,07 2,45 1,564 1,20 2,04 kehittämis- ja kokeilutoiminta 1,673 0,96 2,90 2,051 1,40 3,00 kuntoutuskurssi 1,731 1,02 2,94 1,430 1,03 1,98 kuntoutustutkimus 0,601 0,38 0,96 0,736 0,50 1,08 Tyk -toiminta 1,883 0,92 3,85 1,325 0,9 2,06 muu toimenpide 1,000 1,000 Erityiskorvattavat lääkkeet ei käyttänyt 1,658 1,18 2,33 1,529 1,22 1,91 on käyttänyt 1,000 1,000 Ensimmäinen lisäsairaus mielenterveyden ja käyttäytym. häiriö 0,525 0,38 0,73 0,918 0,74 1,14 tuki- ja liikuntaelinten sairaus 1,305 0,69 2,49 1,552 1,06 2,28 muu sairaus 0,900 0,55 1,48 1,573 1,11 2,22 ei lisäsairautta 1,000 1,000 Likelihood ratio p < 0,0001 p < 0, Ansiotyössä täysi- tai osa-aikaisesti, työttömänä tai opiskelijana vuonna 2006 olleet. 2 Odds Ratio (ristitulosuhde) %:n luottamusväli. Luottamusvälit (LV), jotka eivät sisällä arvoa 1, ovat tilastollisesti merkitseviä tasolla p < 0, Aaltonen T, Lind J. Miten työkyky muuttuu Kelan tukeman psykoterapiakuntoutuksen jälkeen? Rekisteriseuranta Kelan psykoterapiaa saaneiden työ- ja opiskelukyvystä vuosina Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 95, miehillä useammin kuin naisilla (16 % vs. 12 %; p = 0,001). Lakiperusteen (15) mukaan kuntoutus oli yleensä ollut harkinnanvaraista kuntoutusta, naisilla useammin kuin miehillä (64 % vs. 76 %; p < 0,0001). Muu kuntoutus oli pääsääntöisesti vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta. Vain seitsemän henkilöä oli saanut kuntoutusta vaikeavammaisuuden perusteella. Kuntoutuksena korvattava psykoterapia sekä kehittämis- ja kokeilutoiminta muodostivat yli puolet ensisijaisista kuntoutustoimenpiteistä (taulukko 2). Miesten ja naisten kuntoutuk sen sisällöt poikkesivat toisistaan selvästi (p < 0,0001). Kuntoutuspsykoterapiaa saaneista naisten osuus oli suurempi kuin miesten, joilla vastaavasti korostui ammatillisia mahdollisuuksia laajasti kartoittava kuntoutustutkimus. Luokassa muu toimenpide (taulukko 2) yleisimpiä olivat sopeutumisvalmennuskurssit, Aslak-kurssit, kuntoutustarveselvitykset ja työhönvalmennus. Osalla (5 %) oli ollut vähintään kaksi kuntoutustoimenpidettä. Kehittämis- ja kokeilutoimintaan osallistuneet olivat keskimääräistä nuorempia (26,0 vuotta) ja Tyk-toimintaan osallistuneet keskimääräistä vanhempia (51,3 vuotta). Kuntoutuksen päättymistä edeltäneenä vuonna (2002) kolmasosa kuntoutujista oli käyttänyt masennuslääkkeitä (miehet 27 %, naiset 34 %), 10 % uni- ja rauhoittavia lääkkeitä tai molempia ja 4 % psykoosilääkkeitä. Kolme neljästä psyykenlääkkeitä vuonna 2002 käyttäneistä käytti niitä edelleen kuntoutuksen päättymisen jälkeisenä vuotena 2004 ja 12 % oli ostanut psyykenlääkkeitä jokaisena vuotena ajanjaksolla Joka viides kohderyhmään kuuluneista oli käyttänyt erityiskorvattuja lääkkeitä vuonna 2002, näistä neljäsosa oli ollut psyykenlääkkeitä. Erityiskorvattavia lääkkeitä käyttäneistä joka toisella oli kuntoutushakemuksessa lisäsairaus, joista puolet oli muita kuin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Useimmin erityiskorvattuja lääkkeitä olivat käyttäneet ne, jotka olivat eläkkeellä, työkyvyttömänä tai joiden työtilanne oli muu tilanne. Erityiskorvattuja lääkkeitä vuonna 2002 käyttäneistä 90 % käytti niitä edelleen vuonna Toisaalta vuonna 2006 erityiskorvattuja lääkkeitä käyttäneistä 37 % ei ollut käyttänyt niitä vuonna Miehistä 47 % ja naisista 40 % oli saanut vuonna 2002 sairauspäivärahaa, miehillä 60 päivää oli täyttynyt useammin kuin naisilla (30 % vs. 20 %; p < 0,0001). Kohderyhmään kuuluneista 64 % oli saanut sairauspäivärahaa vuosina Sairauspäivärahapäivien kertymässä oli suurta vaihtelua sekä eri kuntoutustoimenpiteitä saaneiden että sukupuolten välillä. Sairauspäivärahaa saaneiden sairauspäivien kertymän tertiilien ylärajat olivat miehillä Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk 66

5 TIETEESSÄ KUVIO 1. Työmarkkina-asemaltaan aktiivien (ansiotyössä täysi- tai osa-aikaisesti, työtön, opiskelija) sekä eläkkeellä ja muussa työtilanteessa olleiden ryhmät kuntoutushakemuksessa sekä vuosina 2003 ja Kuntoutushakemus vuonna 2003 vuonna 2006 Aktiivi 72 % (n = 2 628) Eläkkeellä 26 % (n = 941) Muu tilanne 2 % (n = 86) 77 % 10 % 31 % 63 % 21 % 58 % 21 % 22 Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla Kuntoutus 2010;2: Karlsson H, Joukamaa M, Lehtinen V, Kokki-Saarinen T. Frequent attender profiles: different clinical subgroups among frequent attender patients in primary care. J Psychosom Res 1997;42: Koskela TH. Terveyspalveluiden pitkäaikaisen suurkäyttäjän ennustekijät. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 425. Kuopio Melartin T, Rytsälä H, Leskelä U, Lestelä-Mielonen P, Sokero P, Isometsä E. Continuity is the main challenge in treating major depressive disorder in psychiatric care. J Clin Psychiatry 2005;66: Rytsälä H, Melartin T, Leskelä U, Lestelä-Mielonen P, Sokero P, Isometsä E. Determinants of functional disability and social adjustment in major depressive disorder: a prospective study. J Nerv Ment Dis 2006;194: Aktiivi 64 % (n = 2 355) Eläkkeellä 24 % (n = 877) Muu tilanne 12 % (n = 423) 79 % 9 % 22 % 74 % 12 % 59 % 29 % Aktiivi 63 % (n = 2 296) Eläkkeellä 25 % (n = 920) Muu tilanne 12 % (n = 439) päivää, 232 päivää ja 542 päivää sekä naisilla vastaavasti 50 päivää, 184 päivää ja 585 päivää. Kuntoutuksen jälkeen vuonna 2003 työmarkkina-asemaltaan aktiivien osuus oli lähes 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin vastaava työvoimaan kuuluneiden (ansiotyössä, työtön) ja opiskelijoiden osuus kuntoutushakemuksessa. Samanaikaisesti myös eläkkeellä ja muussa työtilanteessa olleista osa oli siirtynyt aktiiviksi (kuvio 1). Vuoteen 2006 mennessä aktiivien kokonaisosuus oli edelleen jonkin verran pienentynyt. Eläkkeellä olleiden osuudessa tapahtuneet muutokset olivat pieniä. Vuoden 2006 lopussa naisista 64 % ja miehistä 59 % oli työmarkkina-asemaltaan aktiiveja. Kuntoutushakemuksen työtilanteen mukaan tarkasteltuna opiskelijoista aktiiveja oli 68 %, työvoimaan kuuluneista 73 %, työkyvyttömistä ja eläkkeellä olleista 39 % sekä 55 % niistä, joiden työtilanne oli ollut jokin muu. Hakemusajankohdan ammatin mukaan teollisuus- yms. työssä työskennelleistä puolet oli aktiiveja, teknillisessä, tieteellisessä, lainopillisessa yms. työssä lähes kolme neljästä sekä kaksi kolmesta terveydenhuollossa ja sosiaalialan työssä samoin kuin hallinto- ja toimistotyössä työskennelleistä. Kuntoutukseen hakeutuessa opiskelijana olleista joka toinen oli siirtynyt työvoimaan vuoteen 2006 mennessä ja yleensä myös työllistynyt, joka viides oli edelleen opiskelija. Opiskelijoista eläkkeelle oli siirtynyt lähes joka kymmenes ja joka neljännen työ- tai eläketilanne ei ollut selkiytynyt ( muu tilanne ). Työllisinä olleista kolme neljästä kuului myös vuonna 2006 työvoimaan ja 13 % oli siirtynyt eläkkeelle. Joka neljäs työttömänä olleista oli työllistynyt, joka viides oli edelleen työtön ja kolmasosa oli siirtynyt eläkkeelle. Työttömien työja eläketilanne oli vuonna 2006 useammin selkiytymätön (15 %) kuin kuntoutukseen hakeutuessa työllisinä olleiden (10 %). Työkyvyttömänä, ts. usein pitkällä sairauslomalla olleista lähes joka toinen kuului vuonna 2006 työvoimaan, kuntoutustuella (määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä) olleista joka neljäs. Työkyvyttömänä tai eläkkeellä olleista työmarkkina-asemaltaan aktiiviksi vuonna 2006 siirtyneiden osuus pieneni selvästi iän myötä: hakemusajankohtana alle 45-vuotiaista keskimäärin 46 %, vuotiaista 37 % ja vuotiaista 22 % oli aktiiveja. Muulle kuin työkyvyttömyyseläkkeelle, lähinnä ikäeläkkeelle koko kohderyhmästä oli siirtynyt 2 %. Vuonna 2006 eläkettä saavan hoitotukea sai 86 henkilöä ja vammaistukea 35 henkilöä, joista 15 myös jo ennen kuntoutusta. Työmarkkina-asemaltaan aktiivien osuus vuonna 2006 vaihteli huomattavasti kuntoutustoimenpiteen mukaan (kuvio 2). Aktiivien osuus oli suurin työelämään sidoksissa olevassa Aslak-kuntoutuksessa. Psykoterapiaa saaneiden joukossa sekä nuoriin että ja työelämään suuntautuneisiin kehittämishankkeisiin ja Tyk-toimintaan osallistuneista aktiiveja oli noin 70 %. Sekä miehillä että naisilla kuntoutuksen jälkeistä työmarkkina-aktiivisuutta kuvaavat askeltavat logistiset regressiomallit samoin kuin kaikki niihin tulleet muuttujat osoittautuivat tilastollisesti erittäin merkitseviksi. Keskeisimpinä tekijöinä olivat työtilanne ennen kuntoutusta ja ikä (taulukko 3). Yleistä terveydentilaa kuvannut erityiskorvattujen lääkkeiden käyttö kuntoutuksen päättymistä edeltäneinä vuosina merkitsi seurantaajankohtana sekä miehillä että naisilla pienem- Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk

6 ALKUPERÄISTUTKIMUS 27 Bond G, Drake RE, Becker D. An update on randomized controlled trials of evidence based supported employment. Psychiatr Rehabil J 2008;31: Työhyvinvointityöryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:4. Helsinki SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. Tästä asiasta tiedettiin Masennusta esiintyy jossakin elämänvaiheessa noin viidesosalla väestöstä. Masennuksesta johtuva sairauspoissaolojen määrä on kasvanut ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen yleistynyt viime vuosina. Tämä tutkimus opetti Masennusdiagnoosilla Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistuneiden työmarkkinaasemaltaan aktiivien osuus väheni kolmen vuoden seuranta-aikana. Useimmin aktiiveja olivat ne, jotka olivat olleet aktiiveja myös ennen kuntoutusta, mutta myös pitkällä sairauslomalla sekä eläkkeellä olleista lähes kaksi viidestä oli seuranta-ajankohtana työmarkkinaasemaltaan aktiiveja. pää aktiivien osuutta verrattuna lääkkeitä käyttämättömiin (taulukko 3). Kuntoutusta edeltäneiden psyykenlääkkeiden käyttö ei miehillä eikä naisilla tullut mukaan askeltavaan malliin, ei myöskään silloin kun erityiskorvatut lääkkeet jätettiin pois. Miehillä mielenterveyden häiriö lisäsairautena oli yhteydessä pienempään työmarkkina-asemaltaan aktiivien osuuteen verrattuna niihin, joilla ei ollut lisäsairautta. Tuki- ja liikuntaelinten sairaus ja naisilla lisäksi muu sairaus olivat yhteydessä suurempaan aktiivien osuuteen (taulukko 3). Pohdinta Kuten kuntoutuksessa yleensä, myös masennuskuntoutusta edeltäneellä työtilanteella ja siihen liittyvällä työkyvyllä on keskeinen merkitys myöhempään työmarkkina-aktiivisuuteen (20). Ne, jotka kuntoutuksen alkaessa olivat olleet joko työelämässä tai opiskelijoita, olivat todennäköisimmin kolmen vuoden seuranta-ajan jälkeen työmarkkina-asemaltaan aktiiveja. Työkyvyttömistä ja pitkällä sairauslomalla sekä eläkkeellä pääsääntöisesti kuntoutustuella olleista aktiiveja oli seuranta-ajan jälkeen noin kaksi viidestä. Myös tässä aineistossa henkisen työn ammattien osuus oli suurempi kuin ruumiillisen työn ammattien, henkisen työn tekijöistä suurempi osa oli myös aktiiveja vuonna Kuntoutukseen hakeutuessa ns. parhaassa työiässä olleiden vuotiaiden ikäluokassa aktiivien osuus oli suurin. Iän painopiste oli naisilla jonkin verran korkeampi kuin miehillä, mikä saattaa kuvata perhesyiden merkitystä naisten säännölliseen työelämään siirtymisessä. Koko kohderyhmässä työmarkkina-asemaltaan aktiivien osuus väheni seuranta-aikana 72 prosentista 63 prosenttiin. Psyykenlääkkeillä on keskeinen asema masennuksen hoidossa (2). Olemme aiemmin todenneet tällä samalla aineistolla psyykenlääkityksen myötävaikuttavan psykoterapian tuloksellisuuteen (21). Tässä tutkimuksessa, jossa olivat mukana kaikki masennusdiagnoosilla Kelan kuntoutusta saaneet, psyykenlääkkeillä ei kuitenkaan ollut yhteyttä kolmen vuoden seurantaajankohdan työmarkkina-aktiivisuuteen: kuntoutuksen päättymistä edeltäneiden kahden vuoden aikainen psyykenlääkkeiden käyttö ei tullut mukaan askeltavaan regressiomalliin. Tämä selittynee kuntoutujien masennuksen asteen, sairaushistorian ja liitännäissairauksien merkittävällä vaikutuksella sekä työtilanteeseen ennen kuntoutusta että siihen, mihin kuntoutustoimenpiteisiin kuntoutuja ohjautui. Huomiota herättää myös se, että masennuslääkkeitä oli käyttänyt vain kolmasosa kuntoutusta saaneista, vaikka kaikilla oli jokin masennushäiriö. Vaikka tuloksistamme ei voi päätellä mitään todellisesta masennuslääkkeiden tarpeesta, on mahdollista, että kuntoutuksen aikainen muu oireenmukainen hoito ei toteudu kaikkien kohdalla riittävästi. Rekisteritutkimus ei kuitenkaan mahdollista hoidon laadun arviointia sekä lääkehoidon käyttöön liittyvien syiden tutkimusta. Niistä, joilla oli mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö lisädiagnoosina vain kolmasosa oli ansiotyössä kuntoutukseen hakeutuessaan, muu sairaus lisädiagnoosina olleista kaksi kolmasosaa. Masennusdiagnoosilla Kelan kuntoutusta saaneista kuntoutus edisti työmarkkinaaktiivisuutta erityisesti niillä, joilla erityiskorvattujen lääkkeiden käyttö ja sairauslomien kesto oli ollut vähäisintä. Sairauspäivärahakausien pitkittyminen lisäsi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä, mikä korostaa varhain käynnistyvien kuntoutustoimenpiteiden merkitystä (22). Sairauspäiväraha ei kuitenkaan välttämättä aina johtunut masennuksesta. Niillä, joilla oli lisäksi muita mielenterveyden häiriöitä, oli heikommat edellytykset säilyttää tai parantaa työkykyään. Etenkin miehillä tuki- ja liikuntaelinten sairaus lisädiagnoosina liittyi työmarkkina-asemaltaan aktiivien suurempaan ristitulosuhteeseen verrattuna niihin, joilla ei ollut lisäsairautta. Tämä saattaa kuvastaa paitsi erilaisia kuntoutustarpeita myös masennuksen erilaista etiologiaa tässä kuntoutujien ryhmässä. Psyykkisiä sairauksia potevat hakeutuvat usein terveyspalvelujen piiriin fyysisten vaivojen vuoksi, mikä vaikeuttaa terveysongelmien tunnistamista ja diagnoosin tekoa (23,24). Oikein ajoitettu ja työelämän olosuhteet, vaativuuden ja fyysisen rasittavuuden huomioon ottava kuntoutus saattaa katkaista masennusta ruokkivan kehän (8,9,10). Hoidon, kuntoutuksen ja seurannan jatkuvuuden turvaaminen on suuri haaste masennuksen hoidossa (25,26). Hoidon jatkuvuudella ja kuntoutuksen oikea-aikaisuudella voidaan parantaa myös kuntoutuksen tuloksellisuutta. Ensisijaisten kuntoutustoimenpiteiden työmarkkina-aktiivisuutta kuvaavat ristitulosuhteet ilmen Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk 66

7 TIETEESSÄ KUVIO 2. Työmarkkina-asemaltaan aktiivien (ansiotyössä täysi- tai osa-aikaisesti, työtön, opiskelija) osuus vuonna 2006 ensisijaisen kuntoutustoimenpiteen 1 mukaan. Kuntoutustarveselvitys (n = 132) Kuntoutustutkimus (n = 332) Työhönvalmennus (n = 102) Työ- ja koulutuskokeilu (n = 60) Ammatillinen kuntoutuskurssi (n = 64) Sopeutumisvalmennuskurssi (n = 156) Ammattikoulutus (n = 56) Kuntoutuskurssi (n = 416) Tyk-toiminta (n = 211) Kehittämis- ja kokeilutoiminta (n = 607) Psykoterapia (n = 1 316) ASLAK-kurssi (n = 137) % 1 Kuntoutustoimenpiteet, joihin oli osallistunut yli 50 henkilöä. Perinteinen ajatteluketju hoida, kuntouta, kouluta ja työllisty näyttää toimivan vain harvan masennuspotilaan kohdalla tavoitteen mukaisesti. tävät erilaisia sairaushistorioita, kuntoutustarpeita ja työhistoriaa. Parhaan tuloksen kuntoutus tuotti korostuneen yksilökeskeisessä ja tavoitehakuisessa kuntoutuksessa, kuten psykoterapiassa, ja kun tavoitteena oli työelämässä olevan työkyvyn säilyttäminen, kuten mm. Aslakkuntoutuksessa. Moniammatillisen kuntoutustutkimuksen pieni ristitulosuhde heijastanee sitä, että tähän toimenpiteeseen ohjautuu usein vaikeammin työllistyvät ja monioireiset henkilöt. Rekisteritutkimuksiin liittyy usein rekisterin sisällöstä aiheutuvia menetelmällisiä ongelmia. Tässä tutkimuksessa ei ollut käytettävissä tietoja kuntoutujan sairaushistoriasta, psykiatrisesta hoidosta ja mahdollisista muista mielenterveyskuntoutuksen muodoista ennen Kelan järjestämää kuntoutusta. Erityiskorvattuja lääkkeitä käyttäneistä joka toisella oli lisädiagnoosi, emmekä voi olla varmoja, että ilmoitetut liitännäisdiagnoosit kattoivat kaikki työkyvyn kannalta merkittävät sairaudet. Reseptitiedoston sisältöön vaikuttavat myös korvausjärjestelmän muutokset, joista merkittävin on kiinteän omavastuun poistuminen vuonna Tätä ennen esimerkiksi pienet unilääkepakkaukset eivät kirjautuneet Kelan reseptitiedostoon. Ammatillisen kuntoutuksen päätavoitteeseen työkykyyn ja sitä kautta työllistymiseen vaikuttavat myös yleinen työllisyystilanne sekä vajaakuntoisten työllistymisedellytykset ja välityömarkkinoiden toimivuus (8,10). Koska kyseessä on rekisteripohjainen analyysi, näitä vaikutuksia ei tässä ole mahdollista eritellä. Kuntoutustoimenpiteiden vaikutusten arviointi edellyttää seurantaa ja seurannan toteutus tulee mahdolliseksi ja perustelluksi vasta tarkastelun kohteena olevan toiminnan kannalta riittävän viiveen jälkeen. Tässä tarkastelun kohteena oleva rekisteriseuranta koski ajanjaksoa ennen viime vuosikymmenen lopulla alkanutta taloudellista taantumaa. Masennusdia - gnoosilla kuntoutukseen ohjautuneiden työllistyminen saattaakin nykytilanteessa olla vielä vaikeampaa kuin aiemmin. Lopuksi Tässä tutkimuksessa todettiin, että perinteinen ajatteluketju hoida, kuntouta, kouluta ja työllisty näyttäisi toimivan vain harvan masennuspotilaan kohdalla tavoitteen mukaisesti (27). Työllä sinänsä on kuntoutumista tukeva ja työkykyä vahvistava vaikutus. Tarvitaankin paitsi hoidon ja kuntoutuksen kehittämistä myös työelämän hyvinvoinnin kohentamista (28) sekä vajaakuntoisten työllistymismahdollisuuksien parantamista (10). Masennuksesta aiheutuvien sairauspäivärahakausien pitkittyessä ja kuntoutustoimenpiteiden viivästyessä on suuri riski, että työmarkkinat menettävät arvokasta tulevaisuuden työvoimaa. Kuntoutuksen sisällön kehittämisen ja ajoittamisen suurimmat haasteet kohdistuvat opiskeluun ja työelämään kiinnittymättömien nuorten aikuisten sekä monioireisista mielenterveyshäiriöistä kärsivien tarpeisiin vastaamiseen. Kiitämme tutkija Maria Valastetta tilastotieteellisestä konsultaatiosta. English summary > in english Rehabilitation improves working ability in patients with depression Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk

8 TIETEESSÄ JOUKO LIND D.Soc Sc., Adj. Prof. Social Insurance Institution in Finland (Kela), Research Department ANNAMARI TUULIO- HENRIKSSON ILONA AUTTI-RÄMÖ ENGLISH SUMMARY Rehabilitation improves working ability in patients with depression Background Mental disorders are the main reason for rehabilitation and early retirement in Finland. This article describes the background and outcomes for people diagnosed with depression who had received rehabilitation organized by the Social Insurance Institution in Finland (Kela) ending in Kela organizes and funds vocational rehabilitation, medical rehabilitation for persons with severe disabilities and discretionary rehabilitation. Population The target group consisted of people who were aged when entering rehabilitation with a diagnosis of depression (F32, F33 or F34.1 of the ICD-10) and who were alive in 2006 (n = 3655). Method The impact of the rehabilitation client s occupational status at the timing of the rehabilitation on the situation at follow-up was analyzed by stepwise logistic regression analysis. Results The percentage of subjects in the active labour force at follow-up in 2006 was highest among rehabilitants who had been employed prior to rehabilitation (76%) compared to those who had been unemployed (47%) or students (68%). The proportion with active labour force status at follow-up was highest in subjects in the age-group years at the time of applying for rehabilitation and also among those working in white-collar occupations. Longer period of sickness allowance or unemployment at the time of applying for rehabilitation reduced the likelihood of being in the active labour force at the follow-up time. Conclusions It is important that depression is diagnosed at an early stage and that the care and rehabilitation processes are timely started. The likelihood of positive rehabilitation outcomes is lowest among depressed adults aged years who were unemployed or who had difficulties in their studies. Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk a

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Kelan mielenterveyskuntoutuksessa olleiden lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö ja kuntoutuminen Rekisteriselvitys vuosilta 2000 2006

Kelan mielenterveyskuntoutuksessa olleiden lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö ja kuntoutuminen Rekisteriselvitys vuosilta 2000 2006 Nettityöpapereita 7/11 Jouko Lind Kelan mielenterveyskuntoutuksessa olleiden lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö ja kuntoutuminen Rekisteriselvitys vuosilta 6 Kelan tutkimusosasto Kirjoittaja Jouko

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kipinä-kuntoutukselle edelleen tarvetta

Kipinä-kuntoutukselle edelleen tarvetta K A T S A U S Jouko Lind Tuula Toikka Kipinä-kuntoutukselle edelleen tarvetta Johdanto Vallitseva taloudellinen laskukausi merkitsee monelle työttömyyttä sekä taloudellista ja sosiaalista turvattomuutta.

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Tuula Aaltonen ja Jouko Lind Miten työkyky muuttuu Kelan tukeman psykoterapiakuntoutuksen jälkeen?

Tuula Aaltonen ja Jouko Lind Miten työkyky muuttuu Kelan tukeman psykoterapiakuntoutuksen jälkeen? 2007 2008 Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 95 Tuula Aaltonen ja Jouko Lind Miten työkyky muuttuu Kelan tukeman psykoterapiakuntoutuksen jälkeen? Rekisteriseuranta Kelan psykoterapiaa saaneiden työ-

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ KATSAUS KAROLIINA KOSKENVUO, HELKA HYTTI, ILONA AUTTI-RÄMÖ SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ Vuonna 1999 voimaan tulleen nuoren kuntoutusrahaa koskeneen

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Työpapereita 57/2014

Työpapereita 57/2014 Työpapereita 57/2014 Pekka Heino, Tuula Toikka ja Ilona Autti-Rämö Vammaistuen kriteerit muuttuvat nuoren täyttäessä 16 vuotta Vaikutukset kuntoutuksen järjestymiseen ja sisältöön Kelan tutkimusosasto

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen vuonna 2002 päättäneet Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina 2002 2004

Kelan kuntoutuksen vuonna 2002 päättäneet Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina 2002 2004 2007 Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 74 Jouko Lind, Tuula Aaltonen, Jukka-Pekka Halonen ja Timo Klaukka Kelan kuntoutuksen vuonna 2002 päättäneet Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina 2002 2004

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

96/2015 Kelan tutkimusosasto

96/2015 Kelan tutkimusosasto Tuula Toikka Pekka Heino Ilona Autti-Rämö Kelan ASLAK- ja Tyk-kuntoutusta vuonna 2007 hakeneet Myöntökriteerit ja tilanne hylkäävän päätöksen jälkeen 96/2015 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita Kelan

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

KELAN TYÖ- JA OPISKELUKYKYÄ TUKEVA KUNTOUTUSPSYKOTERAPIA TOTEUTUU ERI KESTOISENA

KELAN TYÖ- JA OPISKELUKYKYÄ TUKEVA KUNTOUTUSPSYKOTERAPIA TOTEUTUU ERI KESTOISENA TIETEELLINEN ARTIKKELI ANNAMARI TUULIO- HENRIKSSON PEKKA HEINO TUULA TOIKKA ILONA AUTTI-RÄMÖ KELAN TYÖ- JA OPISKELUKYKYÄ TUKEVA KUNTOUTUSPSYKOTERAPIA TOTEUTUU ERI KESTOISENA Johdanto Psykoterapia on terveydenhuollon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot

Työajanodotteet ja niiden erot Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela Kela kuntouttaa Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Lakimies Heidi Giss Kela Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Mielenterveys ja työkyvyttömyys

Mielenterveys ja työkyvyttömyys Mielenterveys ja työkyvyttömyys huhtikuu 2012 KT Kuntatyönantajat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry Kunta-alan Unioni ry Tekniikka ja terveys KTN ry Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön asiakastyötoimikunnan seminaari 11.9.2014 Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela /Terveysosasto/Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

05/2014. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria. Eläketurvakeskus. Rekisteripohjainen tarkastelu

05/2014. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria. Eläketurvakeskus. Rekisteripohjainen tarkastelu 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen tarkastelu Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Osatyökykyiset työssä -ohjelma, OSKU Osku-tiimi, STM Päivi Mattila-Wiro, ohjelmajohtaja

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen kautta työkyvyttömyyseläkkeelle?

Ammatillisen kuntoutuksen kautta työkyvyttömyyseläkkeelle? TIETEELLINEN ARTIKKELI Asko Suikkanen, Jari Lindh ja Ritva Linnakangas Ammatillisen kuntoutuksen kautta työkyvyttömyyseläkkeelle? Kelan vajaakuntoisten ammatillisessa kuntoutuksessa olleiden henkilöiden

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE

KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE TIETEELLINEN ARTIKKELI JUKKA-PEKKA HALONEN TUULA AALTONEN JOUKO LIND ILONA AUTTI-RÄMÖ PENTTI TIENARI KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE Johdanto MS-tauti on hajapesäkkeinen keskushermoston

Lisätiedot

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut 28.4.2010 Heikki Palomäki Asiantuntijalääkäri, dosentti Kansaneläkelaitos Terveysosasto 1 Osasairauspäiväraha 2007 (I) Tavoitteena järjestelmä, joka Tukisi vakuutetun

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla

Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla TIETEESSÄ ILONA AUTTI-RÄMÖ lastenneurologian dosentti, terveystutkimuksen päällikkö ilona.autti-ramo@kela.fi JOHANNA SEPPÄNEN FT, erikoistutkija RAIMO RAITASALO lääketieteellisen psykologian dosentti,

Lisätiedot

Reumaa sairastavien vakuutettujen kuntoutus Pohjois-Suomen vakuutusalueella. Jorma Kiuttu Pohjois-Suomen alueen ylilääkäri 30.8.

Reumaa sairastavien vakuutettujen kuntoutus Pohjois-Suomen vakuutusalueella. Jorma Kiuttu Pohjois-Suomen alueen ylilääkäri 30.8. Reumaa sairastavien vakuutettujen kuntoutus Pohjois-Suomen vakuutusalueella Jorma Kiuttu Pohjois-Suomen alueen ylilääkäri 3.8.21 6 5 4 3 2 1 Ammatillinen kuntoutus 29 6 (M5, M6, M8) Vajaakuntoisten ammatillinen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija. Kelan palvelut neuropsykiatrisesta häiriöstä kärsivän työhön kuntoutumisentukena Iiris Pelkonen Projektipäällikkö, suunnittelija Terveysosasto Kuntoutusryhmä Neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Vammaisten työllistymisen. taloudellinen merkitys

Vammaisten työllistymisen. taloudellinen merkitys Vammaisten työllistymisen tukitoimien i i vaikuttavuus ja taloudellinen merkitys 15.6.2011 Veera Laiho Pasi Holm Osa vammaisista työhaluisia ja työkykyisiä Työkyky on erinomainen tai hyvä 35 %:lla vammaisista

Lisätiedot