Kuntoutus parantaa työikäisten masennuspotilaiden työkykyä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntoutus parantaa työikäisten masennuspotilaiden työkykyä"

Transkriptio

1 ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ JOUKO LIND VTT, dosentti, johtava tutkija ANNAMARI TUULIO- HENRIKSSON FT, dosentti, johtava tutkija ILONA AUTTI-RÄMÖ LKT, tutkimusprofessori, terveystutkimuksen päällikkö Kela, Tutkimusosasto Helsinki Kuntoutus parantaa työikäisten masennuspotilaiden työkykyä Lähtökohdat Artikkelissa kuvataan masennuspotilaiden taustaa sekä työtilannetta ennen kuntoutusjakson alkamista ja sen päätyttyä vuonna Tutkimuskysymyksenä on selvittää kuntoutujan keskeisten sosiodemografisten tekijöiden, kuntoutusta edeltäneen terveydentilan ja kuntoutustoimenpiteiden merkitystä vuoden 2006 työmarkkina-aktiivisuuteen, ts. kuuluuko kuntoutuja työvoimaan vai ei tai onko hän opiskelemassa. Menetelmät Seurantatutkimus perustuu Kelan kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneitä koskeviin rekisteritietoihin. Kohderyhmä (n = 3 655) koostuu vuoden 2006 lopussa elossa olleista henkilöistä, jotka kuntoutukseen hakeutuessa olivat vuotiaita ja joilla kuntoutushakemuksen päädiagnoosi oli masennus. Kuntoutujien alkutilanteen ja seuranta-ajankohdan kuvaus perustuu jakaumiin ja tunnuslukuihin sekä vuoden 2006 työmarkkina-aseman monimuuttujatarkastelu askeltavaan logistiseen regressioanalyysiin. Tulokset Masennuspotilaat, jotka kuntoutukseen hakeutuessaan olivat työelämässä tai opiskelemassa, olivat työmarkkina-asemaltaan useimmin aktiiveja kolmen vuoden kuluttua kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutukseen hakeutuessa työkyvyltään rajoittuneista lähes 40 % oli vuoden 2006 lopussa työelämässä tai opiskelemassa. Työhön paluun tai opiskelun edellytykset heikkenivät selvästi kuntoutusta edeltäneiden sairauspäivärahapäivien määrän lisääntyessä. Aktiivien osuus oli suurin kuntoutukseen hakeutuessa vuotiaiden ikäluokassa ja ns. henkisen työn ammateissa. Päätelmät Kuten monet muut etenevät ja pitkäkestoiset sairaudet, myös masennus tulisi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja aloittaa sen hoito- sekä kuntoutustoimenpiteet. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nuorten aikuisten masennuksen tunnistamiseen ja oikea-aikaisen hoidon sekä kuntoutuksen järjestymiseen. VERTAISARVIOITU VV Masennustila on moniulotteinen oireyhtymä, jota esiintyy noin viidesosalla väestöstä elämän aikana (1,2,3). Mielenterveyden häiriöiden ja erityisesti masennuksen aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Työkyvyttömyyseläkkeen syynä masennus vaihtelee sukupuolen ja ammatin mukaan. Työkyvyttömyyseläkkeelle johtanutta masennusta on eniten ns. henkisen työn tekijöillä, ja naisilla useammin kuin miehillä (4,5,6,7). Masennuksen aiheuttamien haittojen yleistyminen on käynnistänyt masennuksen ehkäisemiseen tähtäävien selvitysten ja toimenpideohjelmien laatimisen paitsi Suomessa (8,9,10,) myös maailmanlaajuisesti (11,12). Sosiaali- ja terveysministeriön MASTO-hankkeen (13) tavoitteeksi asetettiin masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen, työssä jatkamisen ja työhön paluun tukeminen sekä masennuksen hyvä hoito ja kuntoutus. Myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden psykososiaalisiin ongelmiin ja tarpeisiin vastaamiseksi on kehitetty omia toimintamalleja (14). Kelan tehtävänä on järjestää ja kustantaa vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta, vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena tarjotaan myös muuta ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta sekä toteutetaan Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk

2 ALKUPERÄISTUTKIMUS KIRJALLISUUTTA 1 Miettunen J, Suvisaari J, Haukka J, Isohanni M. Use of case registries in psychiatric epidemiology. Kirjassa: Tsuang M, Tohen M, Jones P, toim. Textbook in psychiatric epidemiology, 3. painos. Wiley-Blackwell 2011; Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Depressio. Käypä hoito -suositus Päivitetty suositukset/naytaartikkeli/tunnu s/hoi Aromaa A, Koskinen S, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys tutkimuksen perustulokset. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/ Gould R, Grönlund H, Korpiluoma R, Nyman H, Tuominen K. Miksi masennus vie eläkkeelle? Työkyvyttömyysasiain neuvottelukunta. Eläketurvakeskuksen raportteja 2007:1. Helsinki Raitasalo R, Maaniemi K. Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat haitat jatkavat kasvuaan. Sosiaalivakuutus 2007;6: Pensola T, Gould R, Polvinen A. Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet. Masennukseen, muihin mielenterveyden häiriöihin sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat eläkkeet. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:16. Helsinki Päihdeongelmaisen masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon uusia menetelmiä. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tiedote 241/2007, hing/documents/12403/index.htx kehittämishankkeita (15). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaisia Kelan järjestämiä kuntoutustoimenpiteitä masennusdiagnoosin saaneille henkilöille on järjestetty. Lisäksi tarkastelemme masennusdiagnoosin vuoksi kuntoutusta saaneiden työkykyä ja työtilannetta sekä työmarkkina-aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä kolmen vuoden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä. Selvitys perustuu seurantatietoihin, jotka on saatu kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneiden henkilöiden tilanteesta vuoden 2006 loppuun mennessä (16). Aineisto ja menetelmät Selvitystä varten on poimittu kaikista vuonna 2003 Kelan järjestämän kuntoutuksen päättäneistä (n = ) niiden henkilöiden tiedot, joiden kuntoutushakemuksen päädiagnoosi ICD-10 tautiluokituksen (17) mukaan oli masennustila (F32), toistuva masennus (F33) tai pitkäaikainen masennus (F34.1). Yhteensä selvitettiin henkilön (1 138 miehen, naisen) tiedot. Tutkimus kohdistettiin kun - toutukseen hakeutuessa vuotiaisiin (n = 3 700; miestä, naista). Aineistosta poistettiin yli 60-vuotiaat ja vuoden 2006 loppuun mennessä kuolleet (n = 45). Lopullisen kohderyhmän koko on kuntoutujaa (1 036 miestä, naista). Yläikärajan asettamisella pyrittiin vähentämään kuntoutujien seuranta-aikana tapahtuvan normaalin, 60 ikävuoden jälkeen ajoittuvan eläkkeelle siirtymisen vaikutusta seuranta-ajankohdan työtilanteeseen. Masennuskuntoutusta on tarkasteltu toimenpiteittäin sekä lakiperusteiden mukaisesti (15,18). Työtilanne ennen kuntoutusta perustuu kuntoutushakemuksessa ilmoitettuun tilanteeseen ja kuntoutuksen jälkeinen työtilanne Kelan ja Eläketurvakeskuksen (ETK) eläkerekisteritietoihin, ETK:n työsuhdetietoihin sekä Kelan ja Finanssivalvonnan työttömyysturvarekistereihin. Työttömyys on määritelty työttömyysajan perus- ja ansioturvan perusteella (16). Terveydentilaa kuntoutuksen alkuvaiheessa on kuvattu masennusdiagnoosin ja mahdollisten lisäsairauksien perusteella sekä sairauspäivärahapäivien kertymällä vuosina tertiileihin luokiteltuna. Masennushäiriöihin liittyvän samanaikaissairastavuuden yhtenä kuvaajana otettiin huomioon sekä psyykkisiin että somaattisiin sairauksiin saatujen erityiskorvattujen lääkkeiden käyttö. Kuntoutuksen tuloksellisuus perustuu vuoden 2006 työtilanteeseen, jota on tarkasteltu muodostetun kaksiluokkaisen työmarkkina-asema-käsitteen avulla: aktiivi (ansiotyössä täysi- tai osa-aikaisesti, työtön, opiskelija) ja eiaktiivi (eläkkeellä, muu tilanne). Pääpaino tarkastelussa on aktiivien osuuden muutoksessa. Joissakin tapauksissa ei-aktiivien ryhmää on tarkasteltu myös kaksiluokkaisena (eläkkeellä, muu tilanne). Kuntoutusta edeltänyt työtilanne perustuu asiakastyössä käytettyyn kuntoutushakemukseen, jossa yli 60 päivää sairauspäivärahaa saaneet ovat omana luokkana työkyvyttömien rinnalla. TAULUKKO 1. T Työmarkkina-aktiivisuuteen vaikuttavat muuttujat kuntoutushakemuksen luokittelun mukaan. Sosiodemografinen tausta Ikä: , , , , vähintään 55-vuotiaat Työtilanne: opiskelija, ansiotyössä, työtön, työkyvytön (pitkällä sairauslomalla), eläkkeellä, muu tilanne Kuntoutusta edeltänyt terveydentila Ensimmäinen lisäsairaus: mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö, tuki- ja liikuntaelinten sairaus, muu sairaus, ei lisäsairautta Sairauspäivärahapäivien kertymä vuosina : ei sairauspäivärahapäiviä, sairauspäivärahapäivien määrä tertiileittäin erikseen miehille ja naisille Erityiskorvattujen lääkkeiden käyttö vuosina : ei/kyllä Psyykenlääkkeiden käyttö vuosina : ei/kyllä Kuntoutustoimenpiteet Ensisijainen kuntoutustoimenpide: psykoterapia, kehittämis- ja kokeilutoiminta, kuntoutuskurssi, kuntoutustutkimus, Tyk-toiminta, muu toimenpide Tilastomenetelmät Työmarkkina-aktiivisuuteen (aktiivi ei aktiivi) vuonna 2006 yhteydessä olevia tekijöitä analysoitiin askeltavalla logistisella regressioanalyysilla. Kyseeseen tulevien selittäjien valinnassa otettiin huomioon sosiodemografisten tekijöiden ja henkilön yleisen terveydentilan yhteys masennuksen esiintymiseen (4,5,6,7) sekä kuntoutustoimenpiteiden määräytyminen kuntoutustarpeen mukaan. Alustavien tarkastelujen jälkeen analyysi toteutettiin samoilla muuttujilla erikseen miehille ja naisille (taulukko 1). Psyykenlääkettä merkittiin käytetyksi, jos kuntoutujalla oli ko. vuotena Kelan lääkerekisterissä korvaus psykoosilääkkeestä (N05A), neuroosilääkkeestä (N05B), unilääkkeestä (N05C) tai masennuslääkkeestä (N06A) (19). Kohderyhmää tarkasteltiin luokkamuuttujien 3214 Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk 66

3 TIETEESSÄ 8 Vuorela M. Työtä haluaville uusia mahdollisuuksia työhön. Työ- ja elinkeinoministeriö loppuraportti.pdf 9 Lehto M, Lindström K, Lönnqvist J ym. Mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyseläkkeen syynä ajatuksia ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2005:1. Helsinki Lehto M. Kaikki mukaan! Osatyökykyiset työmarkkinoilla. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2011:5. Helsinki Euroopan Yhteisöjen Komissio Väestön mielenterveyden parantaminen. Tavoitteena Euroopan unionin mielenterveysstrategia. Bryssel KOM(2005) 484 lopullinen. Vihreä kirja. LexUriServ/site/fi/com/2005/ com2005_0484fi01.pdf 12 Scaling up care for mental, neurological, and substance use disorders. mhgap Mental Health Gap Action Programme. World Health Organization gap_final_english.pdf 13 Masto-hankkeen ( ) loppuraportti. Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2011:15. Helsinki aisu/ #fi 14 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASTE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Helsinki Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista. Suomen Säädöskokoelma / Lind J, Aaltonen T, Autti-Rämö I, Halonen JP. Kelan kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneet. Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 105, Tautiluokitus ICD THL Päivitetty istributionaction.do?action=versio n&key=58 18 Kelan tilastollinen vuosikirja Helsinki: Kansaneläkelaitos. SVT, Sosiaaliturva f/alias/vk_09_pdf/$file/vk_09.p df?openelement 19 ATC-DDD luokitus. Fimea Raitasalo R, Toikka T, Saarijärvi S, Salminen JK. Masennus ja työssäkäynti. Viiden vuoden seurantatutkimus. Suom Lääkäril 2010;65: TAULUKKO 2. Kohderyhmän taustatietoja. Tarkasteltava muuttuja Miehet Naiset Kaikki n = n = n = n % n % n % Työtilanne kuntoutushakemuksessa opiskelija ansiotyössä työtön työkyvytön eläkkeellä muu tilanne yhteensä Ammatti teknill., tieteell., lainopillinen yms. työ terveydenhuolto, sosiaalialan työ hallinto- ja toimistotyö teollisuus-, rakennus- yms. työ opiskelijat muu työ yhteensä Ensimmäinen lisäsairaus mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö tuki- ja liikuntaelinten sairaus muu sairaus ei lisäsairautta yhteensä Ensisijainen kuntoutustoimenpide psykoterapia kehittämis- ja kokeilutoiminta kuntoutuskurssi kuntoutustutkimus Tyk-toiminta muu toimenpide yhteensä perusteella, ikää ja sairauspäivärahapäiviä myös jatkuvina muuttujina. Luokkamuuttujien riippumattomuustarkastelut suoritettiin χ 2 -testillä ja jatkuvien muuttujien ryhmien väliset vertailut kahden otoksen t-testillä ja muutosten vertailut parittaisella t-testillä. Luokkamuuttujien osalta tulokset esitetään jakaumina ja jatkuvien muuttujien osalta keskiarvoina ja keskihajontoina. Aineisto analysoitiin SAS EG 4.1 -ohjelmalla. Tulokset Enemmistö (72 %) kohderyhmään kuuluneista oli naisia (taulukko 2). Koko aineistossa keskiikä kuntoutukseen hakeutuessa oli 39,8 (11,9) vuotta, miehet olivat vuoden vanhempia kuin naiset. Joka neljäs oli alle 25-vuotias tai yli 54- vuotias. Kuntoutukseen hakeutumisajankohtana naiset olivat miehiä useammin työmarkkinaasemaltaan aktiiveja (p < 0,0001). Teknillisen, tieteellisen, lainopillisen yms. työn sekä opiskelijoiden osuus oli kummankin sukupuolen kohdalla noin viidennes. Luokassa muu työ suurimpia ammattialoja olivat palvelutyö ja kaupallinen työ. Masennusdiagnoosin lisäksi miehistä 44 prosentilla ja naisista 39 prosentilla oli lisäsairaus, useimmiten toinen mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö tai tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Keskimäärin 14 prosentilla oli kuntoutushakemuksessa vähintään kaksi lisäsairautta, Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk

4 ALKUPERÄISTUTKIMUS TAULUKKO 3. Kuntoutusta edeltäneen tilanteen yhteys vuoden 2006 työmarkkina-aktiivisuuteen 1. Askeltavat logistiset regressiomallit sukupuolen mukaan. Miehet, n = 609 Naiset, n = Riippumattomat muuttujat OR 2 95 %:n LV 3 OR 2 95 %:n LV 3 Työtilanne kuntoutushakemuksessa opiskelija 1,013 0,29 3,49 1,460 0,85 2,50 ansiotyössä 2,188 0,67 7,15 2,987 1,79 4,99 työtön 0,991 0,30 3,29 1,234 0,71 2,14 työkyvytön 1,128 0,35 3,69 1,288 0,75 2,21 eläkkeellä 0,476 0,14 1,62 0,487 0,27 0,88 muu tilanne 1,000 1,000 Ikä kuntoutushakemuksessa vuotiaat 3,183 1,49 6,80 2,624 1,60 4, vuotiaat 4,700 2,52 8,77 3,596 2,44 5, vuotiaat 4,726 2,65 8,43 4,511 3,17 6, vuotiaat 2,983 1,77 5,02 2,853 2,07 3, vuotiaat 1,000 1,000 Sairauspäivärahapäivät ei sairauspäivärahapäiviä 2,392 1,54 3,72 1,725 1,32 2,26 on sairauspäivärahapäiviä 1. tertiili 1,790 1,13 2,83 2,006 1,4862 2,72 2. tertiili 1,368 0,90 2,09 1,039 0,79 1,36 3. tertiili 1,000 1,000 Ensisijainen kuntoutustoimenpide psykoterapia 1,620 1,07 2,45 1,564 1,20 2,04 kehittämis- ja kokeilutoiminta 1,673 0,96 2,90 2,051 1,40 3,00 kuntoutuskurssi 1,731 1,02 2,94 1,430 1,03 1,98 kuntoutustutkimus 0,601 0,38 0,96 0,736 0,50 1,08 Tyk -toiminta 1,883 0,92 3,85 1,325 0,9 2,06 muu toimenpide 1,000 1,000 Erityiskorvattavat lääkkeet ei käyttänyt 1,658 1,18 2,33 1,529 1,22 1,91 on käyttänyt 1,000 1,000 Ensimmäinen lisäsairaus mielenterveyden ja käyttäytym. häiriö 0,525 0,38 0,73 0,918 0,74 1,14 tuki- ja liikuntaelinten sairaus 1,305 0,69 2,49 1,552 1,06 2,28 muu sairaus 0,900 0,55 1,48 1,573 1,11 2,22 ei lisäsairautta 1,000 1,000 Likelihood ratio p < 0,0001 p < 0, Ansiotyössä täysi- tai osa-aikaisesti, työttömänä tai opiskelijana vuonna 2006 olleet. 2 Odds Ratio (ristitulosuhde) %:n luottamusväli. Luottamusvälit (LV), jotka eivät sisällä arvoa 1, ovat tilastollisesti merkitseviä tasolla p < 0, Aaltonen T, Lind J. Miten työkyky muuttuu Kelan tukeman psykoterapiakuntoutuksen jälkeen? Rekisteriseuranta Kelan psykoterapiaa saaneiden työ- ja opiskelukyvystä vuosina Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 95, miehillä useammin kuin naisilla (16 % vs. 12 %; p = 0,001). Lakiperusteen (15) mukaan kuntoutus oli yleensä ollut harkinnanvaraista kuntoutusta, naisilla useammin kuin miehillä (64 % vs. 76 %; p < 0,0001). Muu kuntoutus oli pääsääntöisesti vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta. Vain seitsemän henkilöä oli saanut kuntoutusta vaikeavammaisuuden perusteella. Kuntoutuksena korvattava psykoterapia sekä kehittämis- ja kokeilutoiminta muodostivat yli puolet ensisijaisista kuntoutustoimenpiteistä (taulukko 2). Miesten ja naisten kuntoutuk sen sisällöt poikkesivat toisistaan selvästi (p < 0,0001). Kuntoutuspsykoterapiaa saaneista naisten osuus oli suurempi kuin miesten, joilla vastaavasti korostui ammatillisia mahdollisuuksia laajasti kartoittava kuntoutustutkimus. Luokassa muu toimenpide (taulukko 2) yleisimpiä olivat sopeutumisvalmennuskurssit, Aslak-kurssit, kuntoutustarveselvitykset ja työhönvalmennus. Osalla (5 %) oli ollut vähintään kaksi kuntoutustoimenpidettä. Kehittämis- ja kokeilutoimintaan osallistuneet olivat keskimääräistä nuorempia (26,0 vuotta) ja Tyk-toimintaan osallistuneet keskimääräistä vanhempia (51,3 vuotta). Kuntoutuksen päättymistä edeltäneenä vuonna (2002) kolmasosa kuntoutujista oli käyttänyt masennuslääkkeitä (miehet 27 %, naiset 34 %), 10 % uni- ja rauhoittavia lääkkeitä tai molempia ja 4 % psykoosilääkkeitä. Kolme neljästä psyykenlääkkeitä vuonna 2002 käyttäneistä käytti niitä edelleen kuntoutuksen päättymisen jälkeisenä vuotena 2004 ja 12 % oli ostanut psyykenlääkkeitä jokaisena vuotena ajanjaksolla Joka viides kohderyhmään kuuluneista oli käyttänyt erityiskorvattuja lääkkeitä vuonna 2002, näistä neljäsosa oli ollut psyykenlääkkeitä. Erityiskorvattavia lääkkeitä käyttäneistä joka toisella oli kuntoutushakemuksessa lisäsairaus, joista puolet oli muita kuin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Useimmin erityiskorvattuja lääkkeitä olivat käyttäneet ne, jotka olivat eläkkeellä, työkyvyttömänä tai joiden työtilanne oli muu tilanne. Erityiskorvattuja lääkkeitä vuonna 2002 käyttäneistä 90 % käytti niitä edelleen vuonna Toisaalta vuonna 2006 erityiskorvattuja lääkkeitä käyttäneistä 37 % ei ollut käyttänyt niitä vuonna Miehistä 47 % ja naisista 40 % oli saanut vuonna 2002 sairauspäivärahaa, miehillä 60 päivää oli täyttynyt useammin kuin naisilla (30 % vs. 20 %; p < 0,0001). Kohderyhmään kuuluneista 64 % oli saanut sairauspäivärahaa vuosina Sairauspäivärahapäivien kertymässä oli suurta vaihtelua sekä eri kuntoutustoimenpiteitä saaneiden että sukupuolten välillä. Sairauspäivärahaa saaneiden sairauspäivien kertymän tertiilien ylärajat olivat miehillä Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk 66

5 TIETEESSÄ KUVIO 1. Työmarkkina-asemaltaan aktiivien (ansiotyössä täysi- tai osa-aikaisesti, työtön, opiskelija) sekä eläkkeellä ja muussa työtilanteessa olleiden ryhmät kuntoutushakemuksessa sekä vuosina 2003 ja Kuntoutushakemus vuonna 2003 vuonna 2006 Aktiivi 72 % (n = 2 628) Eläkkeellä 26 % (n = 941) Muu tilanne 2 % (n = 86) 77 % 10 % 31 % 63 % 21 % 58 % 21 % 22 Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla Kuntoutus 2010;2: Karlsson H, Joukamaa M, Lehtinen V, Kokki-Saarinen T. Frequent attender profiles: different clinical subgroups among frequent attender patients in primary care. J Psychosom Res 1997;42: Koskela TH. Terveyspalveluiden pitkäaikaisen suurkäyttäjän ennustekijät. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 425. Kuopio Melartin T, Rytsälä H, Leskelä U, Lestelä-Mielonen P, Sokero P, Isometsä E. Continuity is the main challenge in treating major depressive disorder in psychiatric care. J Clin Psychiatry 2005;66: Rytsälä H, Melartin T, Leskelä U, Lestelä-Mielonen P, Sokero P, Isometsä E. Determinants of functional disability and social adjustment in major depressive disorder: a prospective study. J Nerv Ment Dis 2006;194: Aktiivi 64 % (n = 2 355) Eläkkeellä 24 % (n = 877) Muu tilanne 12 % (n = 423) 79 % 9 % 22 % 74 % 12 % 59 % 29 % Aktiivi 63 % (n = 2 296) Eläkkeellä 25 % (n = 920) Muu tilanne 12 % (n = 439) päivää, 232 päivää ja 542 päivää sekä naisilla vastaavasti 50 päivää, 184 päivää ja 585 päivää. Kuntoutuksen jälkeen vuonna 2003 työmarkkina-asemaltaan aktiivien osuus oli lähes 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin vastaava työvoimaan kuuluneiden (ansiotyössä, työtön) ja opiskelijoiden osuus kuntoutushakemuksessa. Samanaikaisesti myös eläkkeellä ja muussa työtilanteessa olleista osa oli siirtynyt aktiiviksi (kuvio 1). Vuoteen 2006 mennessä aktiivien kokonaisosuus oli edelleen jonkin verran pienentynyt. Eläkkeellä olleiden osuudessa tapahtuneet muutokset olivat pieniä. Vuoden 2006 lopussa naisista 64 % ja miehistä 59 % oli työmarkkina-asemaltaan aktiiveja. Kuntoutushakemuksen työtilanteen mukaan tarkasteltuna opiskelijoista aktiiveja oli 68 %, työvoimaan kuuluneista 73 %, työkyvyttömistä ja eläkkeellä olleista 39 % sekä 55 % niistä, joiden työtilanne oli ollut jokin muu. Hakemusajankohdan ammatin mukaan teollisuus- yms. työssä työskennelleistä puolet oli aktiiveja, teknillisessä, tieteellisessä, lainopillisessa yms. työssä lähes kolme neljästä sekä kaksi kolmesta terveydenhuollossa ja sosiaalialan työssä samoin kuin hallinto- ja toimistotyössä työskennelleistä. Kuntoutukseen hakeutuessa opiskelijana olleista joka toinen oli siirtynyt työvoimaan vuoteen 2006 mennessä ja yleensä myös työllistynyt, joka viides oli edelleen opiskelija. Opiskelijoista eläkkeelle oli siirtynyt lähes joka kymmenes ja joka neljännen työ- tai eläketilanne ei ollut selkiytynyt ( muu tilanne ). Työllisinä olleista kolme neljästä kuului myös vuonna 2006 työvoimaan ja 13 % oli siirtynyt eläkkeelle. Joka neljäs työttömänä olleista oli työllistynyt, joka viides oli edelleen työtön ja kolmasosa oli siirtynyt eläkkeelle. Työttömien työja eläketilanne oli vuonna 2006 useammin selkiytymätön (15 %) kuin kuntoutukseen hakeutuessa työllisinä olleiden (10 %). Työkyvyttömänä, ts. usein pitkällä sairauslomalla olleista lähes joka toinen kuului vuonna 2006 työvoimaan, kuntoutustuella (määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä) olleista joka neljäs. Työkyvyttömänä tai eläkkeellä olleista työmarkkina-asemaltaan aktiiviksi vuonna 2006 siirtyneiden osuus pieneni selvästi iän myötä: hakemusajankohtana alle 45-vuotiaista keskimäärin 46 %, vuotiaista 37 % ja vuotiaista 22 % oli aktiiveja. Muulle kuin työkyvyttömyyseläkkeelle, lähinnä ikäeläkkeelle koko kohderyhmästä oli siirtynyt 2 %. Vuonna 2006 eläkettä saavan hoitotukea sai 86 henkilöä ja vammaistukea 35 henkilöä, joista 15 myös jo ennen kuntoutusta. Työmarkkina-asemaltaan aktiivien osuus vuonna 2006 vaihteli huomattavasti kuntoutustoimenpiteen mukaan (kuvio 2). Aktiivien osuus oli suurin työelämään sidoksissa olevassa Aslak-kuntoutuksessa. Psykoterapiaa saaneiden joukossa sekä nuoriin että ja työelämään suuntautuneisiin kehittämishankkeisiin ja Tyk-toimintaan osallistuneista aktiiveja oli noin 70 %. Sekä miehillä että naisilla kuntoutuksen jälkeistä työmarkkina-aktiivisuutta kuvaavat askeltavat logistiset regressiomallit samoin kuin kaikki niihin tulleet muuttujat osoittautuivat tilastollisesti erittäin merkitseviksi. Keskeisimpinä tekijöinä olivat työtilanne ennen kuntoutusta ja ikä (taulukko 3). Yleistä terveydentilaa kuvannut erityiskorvattujen lääkkeiden käyttö kuntoutuksen päättymistä edeltäneinä vuosina merkitsi seurantaajankohtana sekä miehillä että naisilla pienem- Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk

6 ALKUPERÄISTUTKIMUS 27 Bond G, Drake RE, Becker D. An update on randomized controlled trials of evidence based supported employment. Psychiatr Rehabil J 2008;31: Työhyvinvointityöryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:4. Helsinki SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. Tästä asiasta tiedettiin Masennusta esiintyy jossakin elämänvaiheessa noin viidesosalla väestöstä. Masennuksesta johtuva sairauspoissaolojen määrä on kasvanut ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen yleistynyt viime vuosina. Tämä tutkimus opetti Masennusdiagnoosilla Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistuneiden työmarkkinaasemaltaan aktiivien osuus väheni kolmen vuoden seuranta-aikana. Useimmin aktiiveja olivat ne, jotka olivat olleet aktiiveja myös ennen kuntoutusta, mutta myös pitkällä sairauslomalla sekä eläkkeellä olleista lähes kaksi viidestä oli seuranta-ajankohtana työmarkkinaasemaltaan aktiiveja. pää aktiivien osuutta verrattuna lääkkeitä käyttämättömiin (taulukko 3). Kuntoutusta edeltäneiden psyykenlääkkeiden käyttö ei miehillä eikä naisilla tullut mukaan askeltavaan malliin, ei myöskään silloin kun erityiskorvatut lääkkeet jätettiin pois. Miehillä mielenterveyden häiriö lisäsairautena oli yhteydessä pienempään työmarkkina-asemaltaan aktiivien osuuteen verrattuna niihin, joilla ei ollut lisäsairautta. Tuki- ja liikuntaelinten sairaus ja naisilla lisäksi muu sairaus olivat yhteydessä suurempaan aktiivien osuuteen (taulukko 3). Pohdinta Kuten kuntoutuksessa yleensä, myös masennuskuntoutusta edeltäneellä työtilanteella ja siihen liittyvällä työkyvyllä on keskeinen merkitys myöhempään työmarkkina-aktiivisuuteen (20). Ne, jotka kuntoutuksen alkaessa olivat olleet joko työelämässä tai opiskelijoita, olivat todennäköisimmin kolmen vuoden seuranta-ajan jälkeen työmarkkina-asemaltaan aktiiveja. Työkyvyttömistä ja pitkällä sairauslomalla sekä eläkkeellä pääsääntöisesti kuntoutustuella olleista aktiiveja oli seuranta-ajan jälkeen noin kaksi viidestä. Myös tässä aineistossa henkisen työn ammattien osuus oli suurempi kuin ruumiillisen työn ammattien, henkisen työn tekijöistä suurempi osa oli myös aktiiveja vuonna Kuntoutukseen hakeutuessa ns. parhaassa työiässä olleiden vuotiaiden ikäluokassa aktiivien osuus oli suurin. Iän painopiste oli naisilla jonkin verran korkeampi kuin miehillä, mikä saattaa kuvata perhesyiden merkitystä naisten säännölliseen työelämään siirtymisessä. Koko kohderyhmässä työmarkkina-asemaltaan aktiivien osuus väheni seuranta-aikana 72 prosentista 63 prosenttiin. Psyykenlääkkeillä on keskeinen asema masennuksen hoidossa (2). Olemme aiemmin todenneet tällä samalla aineistolla psyykenlääkityksen myötävaikuttavan psykoterapian tuloksellisuuteen (21). Tässä tutkimuksessa, jossa olivat mukana kaikki masennusdiagnoosilla Kelan kuntoutusta saaneet, psyykenlääkkeillä ei kuitenkaan ollut yhteyttä kolmen vuoden seurantaajankohdan työmarkkina-aktiivisuuteen: kuntoutuksen päättymistä edeltäneiden kahden vuoden aikainen psyykenlääkkeiden käyttö ei tullut mukaan askeltavaan regressiomalliin. Tämä selittynee kuntoutujien masennuksen asteen, sairaushistorian ja liitännäissairauksien merkittävällä vaikutuksella sekä työtilanteeseen ennen kuntoutusta että siihen, mihin kuntoutustoimenpiteisiin kuntoutuja ohjautui. Huomiota herättää myös se, että masennuslääkkeitä oli käyttänyt vain kolmasosa kuntoutusta saaneista, vaikka kaikilla oli jokin masennushäiriö. Vaikka tuloksistamme ei voi päätellä mitään todellisesta masennuslääkkeiden tarpeesta, on mahdollista, että kuntoutuksen aikainen muu oireenmukainen hoito ei toteudu kaikkien kohdalla riittävästi. Rekisteritutkimus ei kuitenkaan mahdollista hoidon laadun arviointia sekä lääkehoidon käyttöön liittyvien syiden tutkimusta. Niistä, joilla oli mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö lisädiagnoosina vain kolmasosa oli ansiotyössä kuntoutukseen hakeutuessaan, muu sairaus lisädiagnoosina olleista kaksi kolmasosaa. Masennusdiagnoosilla Kelan kuntoutusta saaneista kuntoutus edisti työmarkkinaaktiivisuutta erityisesti niillä, joilla erityiskorvattujen lääkkeiden käyttö ja sairauslomien kesto oli ollut vähäisintä. Sairauspäivärahakausien pitkittyminen lisäsi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä, mikä korostaa varhain käynnistyvien kuntoutustoimenpiteiden merkitystä (22). Sairauspäiväraha ei kuitenkaan välttämättä aina johtunut masennuksesta. Niillä, joilla oli lisäksi muita mielenterveyden häiriöitä, oli heikommat edellytykset säilyttää tai parantaa työkykyään. Etenkin miehillä tuki- ja liikuntaelinten sairaus lisädiagnoosina liittyi työmarkkina-asemaltaan aktiivien suurempaan ristitulosuhteeseen verrattuna niihin, joilla ei ollut lisäsairautta. Tämä saattaa kuvastaa paitsi erilaisia kuntoutustarpeita myös masennuksen erilaista etiologiaa tässä kuntoutujien ryhmässä. Psyykkisiä sairauksia potevat hakeutuvat usein terveyspalvelujen piiriin fyysisten vaivojen vuoksi, mikä vaikeuttaa terveysongelmien tunnistamista ja diagnoosin tekoa (23,24). Oikein ajoitettu ja työelämän olosuhteet, vaativuuden ja fyysisen rasittavuuden huomioon ottava kuntoutus saattaa katkaista masennusta ruokkivan kehän (8,9,10). Hoidon, kuntoutuksen ja seurannan jatkuvuuden turvaaminen on suuri haaste masennuksen hoidossa (25,26). Hoidon jatkuvuudella ja kuntoutuksen oikea-aikaisuudella voidaan parantaa myös kuntoutuksen tuloksellisuutta. Ensisijaisten kuntoutustoimenpiteiden työmarkkina-aktiivisuutta kuvaavat ristitulosuhteet ilmen Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk 66

7 TIETEESSÄ KUVIO 2. Työmarkkina-asemaltaan aktiivien (ansiotyössä täysi- tai osa-aikaisesti, työtön, opiskelija) osuus vuonna 2006 ensisijaisen kuntoutustoimenpiteen 1 mukaan. Kuntoutustarveselvitys (n = 132) Kuntoutustutkimus (n = 332) Työhönvalmennus (n = 102) Työ- ja koulutuskokeilu (n = 60) Ammatillinen kuntoutuskurssi (n = 64) Sopeutumisvalmennuskurssi (n = 156) Ammattikoulutus (n = 56) Kuntoutuskurssi (n = 416) Tyk-toiminta (n = 211) Kehittämis- ja kokeilutoiminta (n = 607) Psykoterapia (n = 1 316) ASLAK-kurssi (n = 137) % 1 Kuntoutustoimenpiteet, joihin oli osallistunut yli 50 henkilöä. Perinteinen ajatteluketju hoida, kuntouta, kouluta ja työllisty näyttää toimivan vain harvan masennuspotilaan kohdalla tavoitteen mukaisesti. tävät erilaisia sairaushistorioita, kuntoutustarpeita ja työhistoriaa. Parhaan tuloksen kuntoutus tuotti korostuneen yksilökeskeisessä ja tavoitehakuisessa kuntoutuksessa, kuten psykoterapiassa, ja kun tavoitteena oli työelämässä olevan työkyvyn säilyttäminen, kuten mm. Aslakkuntoutuksessa. Moniammatillisen kuntoutustutkimuksen pieni ristitulosuhde heijastanee sitä, että tähän toimenpiteeseen ohjautuu usein vaikeammin työllistyvät ja monioireiset henkilöt. Rekisteritutkimuksiin liittyy usein rekisterin sisällöstä aiheutuvia menetelmällisiä ongelmia. Tässä tutkimuksessa ei ollut käytettävissä tietoja kuntoutujan sairaushistoriasta, psykiatrisesta hoidosta ja mahdollisista muista mielenterveyskuntoutuksen muodoista ennen Kelan järjestämää kuntoutusta. Erityiskorvattuja lääkkeitä käyttäneistä joka toisella oli lisädiagnoosi, emmekä voi olla varmoja, että ilmoitetut liitännäisdiagnoosit kattoivat kaikki työkyvyn kannalta merkittävät sairaudet. Reseptitiedoston sisältöön vaikuttavat myös korvausjärjestelmän muutokset, joista merkittävin on kiinteän omavastuun poistuminen vuonna Tätä ennen esimerkiksi pienet unilääkepakkaukset eivät kirjautuneet Kelan reseptitiedostoon. Ammatillisen kuntoutuksen päätavoitteeseen työkykyyn ja sitä kautta työllistymiseen vaikuttavat myös yleinen työllisyystilanne sekä vajaakuntoisten työllistymisedellytykset ja välityömarkkinoiden toimivuus (8,10). Koska kyseessä on rekisteripohjainen analyysi, näitä vaikutuksia ei tässä ole mahdollista eritellä. Kuntoutustoimenpiteiden vaikutusten arviointi edellyttää seurantaa ja seurannan toteutus tulee mahdolliseksi ja perustelluksi vasta tarkastelun kohteena olevan toiminnan kannalta riittävän viiveen jälkeen. Tässä tarkastelun kohteena oleva rekisteriseuranta koski ajanjaksoa ennen viime vuosikymmenen lopulla alkanutta taloudellista taantumaa. Masennusdia - gnoosilla kuntoutukseen ohjautuneiden työllistyminen saattaakin nykytilanteessa olla vielä vaikeampaa kuin aiemmin. Lopuksi Tässä tutkimuksessa todettiin, että perinteinen ajatteluketju hoida, kuntouta, kouluta ja työllisty näyttäisi toimivan vain harvan masennuspotilaan kohdalla tavoitteen mukaisesti (27). Työllä sinänsä on kuntoutumista tukeva ja työkykyä vahvistava vaikutus. Tarvitaankin paitsi hoidon ja kuntoutuksen kehittämistä myös työelämän hyvinvoinnin kohentamista (28) sekä vajaakuntoisten työllistymismahdollisuuksien parantamista (10). Masennuksesta aiheutuvien sairauspäivärahakausien pitkittyessä ja kuntoutustoimenpiteiden viivästyessä on suuri riski, että työmarkkinat menettävät arvokasta tulevaisuuden työvoimaa. Kuntoutuksen sisällön kehittämisen ja ajoittamisen suurimmat haasteet kohdistuvat opiskeluun ja työelämään kiinnittymättömien nuorten aikuisten sekä monioireisista mielenterveyshäiriöistä kärsivien tarpeisiin vastaamiseen. Kiitämme tutkija Maria Valastetta tilastotieteellisestä konsultaatiosta. English summary > in english Rehabilitation improves working ability in patients with depression Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk

8 TIETEESSÄ JOUKO LIND D.Soc Sc., Adj. Prof. Social Insurance Institution in Finland (Kela), Research Department ANNAMARI TUULIO- HENRIKSSON ILONA AUTTI-RÄMÖ ENGLISH SUMMARY Rehabilitation improves working ability in patients with depression Background Mental disorders are the main reason for rehabilitation and early retirement in Finland. This article describes the background and outcomes for people diagnosed with depression who had received rehabilitation organized by the Social Insurance Institution in Finland (Kela) ending in Kela organizes and funds vocational rehabilitation, medical rehabilitation for persons with severe disabilities and discretionary rehabilitation. Population The target group consisted of people who were aged when entering rehabilitation with a diagnosis of depression (F32, F33 or F34.1 of the ICD-10) and who were alive in 2006 (n = 3655). Method The impact of the rehabilitation client s occupational status at the timing of the rehabilitation on the situation at follow-up was analyzed by stepwise logistic regression analysis. Results The percentage of subjects in the active labour force at follow-up in 2006 was highest among rehabilitants who had been employed prior to rehabilitation (76%) compared to those who had been unemployed (47%) or students (68%). The proportion with active labour force status at follow-up was highest in subjects in the age-group years at the time of applying for rehabilitation and also among those working in white-collar occupations. Longer period of sickness allowance or unemployment at the time of applying for rehabilitation reduced the likelihood of being in the active labour force at the follow-up time. Conclusions It is important that depression is diagnosed at an early stage and that the care and rehabilitation processes are timely started. The likelihood of positive rehabilitation outcomes is lowest among depressed adults aged years who were unemployed or who had difficulties in their studies. Suomen Lääkärilehti 43/2011 vsk a

Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina

Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina Nettityöpapereita 17/2010 Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina 2003 2006 Kirjoittaja Jouko Lind, VTT, johtava tutkija,

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Nettityöpapereita 16/2010. Jouko Lind ja Tuula Toikka Työkyvyltään merkittävästi heikentyneiden ammatillinen kuntoutuminen

Nettityöpapereita 16/2010. Jouko Lind ja Tuula Toikka Työkyvyltään merkittävästi heikentyneiden ammatillinen kuntoutuminen Nettityöpapereita 16/2010 Jouko Lind ja Tuula Toikka Työkyvyltään merkittävästi heikentyneiden ammatillinen kuntoutuminen Kirjoittajat Jouko Lind, VTT, johtava tutkija, dosentti, Kelan tutkimusosasto etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ KATSAUS KAROLIINA KOSKENVUO, HELKA HYTTI, ILONA AUTTI-RÄMÖ SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ Vuonna 1999 voimaan tulleen nuoren kuntoutusrahaa koskeneen

Lisätiedot

Kipinä-kuntoutukselle edelleen tarvetta

Kipinä-kuntoutukselle edelleen tarvetta K A T S A U S Jouko Lind Tuula Toikka Kipinä-kuntoutukselle edelleen tarvetta Johdanto Vallitseva taloudellinen laskukausi merkitsee monelle työttömyyttä sekä taloudellista ja sosiaalista turvattomuutta.

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Tuula Aaltonen ja Jouko Lind Miten työkyky muuttuu Kelan tukeman psykoterapiakuntoutuksen jälkeen?

Tuula Aaltonen ja Jouko Lind Miten työkyky muuttuu Kelan tukeman psykoterapiakuntoutuksen jälkeen? 2007 2008 Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 95 Tuula Aaltonen ja Jouko Lind Miten työkyky muuttuu Kelan tukeman psykoterapiakuntoutuksen jälkeen? Rekisteriseuranta Kelan psykoterapiaa saaneiden työ-

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen vuonna 2002 päättäneet Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina 2002 2004

Kelan kuntoutuksen vuonna 2002 päättäneet Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina 2002 2004 2007 Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 74 Jouko Lind, Tuula Aaltonen, Jukka-Pekka Halonen ja Timo Klaukka Kelan kuntoutuksen vuonna 2002 päättäneet Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina 2002 2004

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

96/2015 Kelan tutkimusosasto

96/2015 Kelan tutkimusosasto Tuula Toikka Pekka Heino Ilona Autti-Rämö Kelan ASLAK- ja Tyk-kuntoutusta vuonna 2007 hakeneet Myöntökriteerit ja tilanne hylkäävän päätöksen jälkeen 96/2015 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita Kelan

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 23.11.2016 Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 2017-2020 Palveluntuottajien koulutus Anne Flak, suunnittelija Kirsi Vainiemi, vastaava asiantuntijalääkäri Maija Rauma, suunnittelija Milla Kaitola,

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

KELAN TYÖ- JA OPISKELUKYKYÄ TUKEVA KUNTOUTUSPSYKOTERAPIA TOTEUTUU ERI KESTOISENA

KELAN TYÖ- JA OPISKELUKYKYÄ TUKEVA KUNTOUTUSPSYKOTERAPIA TOTEUTUU ERI KESTOISENA TIETEELLINEN ARTIKKELI ANNAMARI TUULIO- HENRIKSSON PEKKA HEINO TUULA TOIKKA ILONA AUTTI-RÄMÖ KELAN TYÖ- JA OPISKELUKYKYÄ TUKEVA KUNTOUTUSPSYKOTERAPIA TOTEUTUU ERI KESTOISENA Johdanto Psykoterapia on terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos

Työeläkekuntoutus hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos Työeläkekuntoutus 2015 hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos Työeläkekuntoutus 2015 Hakemukset, päätökset Päivitetty 20.6.20/ Eläketurvakeskus Hakemukset, päätökset vuosina 1992 2015 (ei sisällä

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Työpapereita 75/2015

Työpapereita 75/2015 Työpapereita 75/2015 Liisa Törmäkangas, Ilona Autti-Rämö, Annamari Tuulio-Henriksson, Marko Merikukka, Tiina Ristikari, Reija Paananen ja Mika Gissler Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneet Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina

Kelan kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneet Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina 2009 Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 105 Jouko Lind, Tuula Aaltonen, Ilona Autti-Rämö, Jukka-Pekka Halonen Kelan kuntoutuksen vuonna 2003 päättäneet Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina 2003 2006

Lisätiedot

Kun aika ei hoida! Finlandia-talo

Kun aika ei hoida! Finlandia-talo Kun aika ei hoida! Finlandia-talo Masennuksen merkitys Veli-Pekka Valkonen, ylilääkäri 6.5.2015 Oikeus hyvinvointiin Mistä syistä eläköidytään? Päivitetty: 30.4.2015 - Anna palautetta tai kysy Seuraava

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Eläkeuudistus tulee 2. Työkyvyttömyys vähenee 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5. Yhteistyön

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Reumaa sairastavien vakuutettujen kuntoutus Pohjois-Suomen vakuutusalueella. Jorma Kiuttu Pohjois-Suomen alueen ylilääkäri 30.8.

Reumaa sairastavien vakuutettujen kuntoutus Pohjois-Suomen vakuutusalueella. Jorma Kiuttu Pohjois-Suomen alueen ylilääkäri 30.8. Reumaa sairastavien vakuutettujen kuntoutus Pohjois-Suomen vakuutusalueella Jorma Kiuttu Pohjois-Suomen alueen ylilääkäri 3.8.21 6 5 4 3 2 1 Ammatillinen kuntoutus 29 6 (M5, M6, M8) Vajaakuntoisten ammatillinen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016. STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016. STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016 STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kuntoutujat sairauksittain 1990 2012 2 Kuntoutujien lukumäärä 100 asukasta kohti maakunnittain 2012

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia?

Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia? Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia? Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Tänään fokuksessa Miksi työttömien toiminta-kykyä on syytä

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE 01. Ohjaajan nimi 02. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä 03. Kuntoutuslaitos 1 Arinna Oy 2 Avire-Kuntoutus

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Osasairauspäiväraha. Yhdessä työkyvyn tukena. Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012

Osasairauspäiväraha. Yhdessä työkyvyn tukena. Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Osasairauspäiväraha Yhdessä työkyvyn tukena Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Heikki Palomäki/Lauri Keso Asiantuntijalääkäri Kansaneläkelaitos Terveysosasto 1 Osasairauspäivärahaa koskeva lainsäädäntö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital Työikäisen kuntoutussuunnitelma Timo Pohjolainen Helsinki Hospital Sidonnaisuudet Työpaikka - Helsinki Hospital Asiantuntijalääkäri - Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta - Vakuutuslautakunta - Potilasvakuutuskeskus

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työttömien terveystarkastukset

Työttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset 5.10.2012 KaiTo -hanke Tuija Holopainen, Mirka Kovalainen, Kirsti Oikarinen ja Raija Tahvanainen 1 KaiTo -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 31.12.2012

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työttömille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työttömille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työttömille 2009 1 Kelan kuntoutustoiminta Järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työvoiman

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot