Jaana Halonen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jaana Halonen (toim.)"

Transkriptio

1 Jaana Halonen (toim.) Rakennemuutoskatsaus 2011

2 Raportin artikkelit eivät ole Kuntaliiton kannanottoja vaan niistä vastaavat tekijät. TOIMITTANUT Jaana Halonen KANNEN KUVAT Futureimagebank.com ja Heli Sorjonen 1. painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Paino: Miktor Oy Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, PL 200, Puh Faksi

3 Rakennemuutoskatsaus uudessa kuosissa Kädessäsi on uudistunut Rakennemuutoskatsaus. Uudistuminen tapahtuu useimmiten ulkoisten paineiden aiheuttamana. Tässä tapauksessa paine oli sisäinen: entiset tekijät siirtyivät työelämästä eläkkeelle. Koska katsauksella on kysyntää, päätimme jatkaa katsauksen toimittamista uusin voimin. Uusi katsaus on tekijöittensä näköinen. Katsauksen luettavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kartta- ja muuta havainnollistamismateriaalia on lisätty. Myös rakenne on muuttunut. Kuntien ja alueiden kehittymisen ja kehittämisen kannalta keskeisin tieto tullaan julkaisemaan edelleen vuosittain niin, että aikasarjojen pohjalta voidaan nähdä asioiden muuttuminen. Uutena elementtinä katsaukseen on lisätty ajankohtaisia teemoja käsitteleviä kutsuttujen kirjoittajien artikkeleita. Teemat ja niiden kirjoittajat tulevat vaihtelemaan vuosittain. Tässä rakennemuutoskatsauksessa katsotaan tulevaisuuteen heti katsauksen alussa. Vaikka tilastomateriaali kertoo aina menneestä, sen tärkein hyödyntämisen kohde on tulevaisuuden ennakointi. Kuntasektorin edessä olevien muutosten laadukas valmistelu vaatii menneen hyvää tuntemista. Väestöön ja osaamiseen liittyvät osiot ovat vahvoja aikaisempaan tapaan. Infrastruktuuriin liittyvän tiedon osuutta on kasvatettu. Kokonaan uutena mukaan on otettu kuntataloutta käsittelevä osio. Tavoitteenamme on myös, että Rakennemuutoskatsaus objektiivisena tietolähteenä tukee Kuntaliiton toimintastrategian ja tavoitteiden toteuttamista. Viime kevään eduskuntavaalien jälkeen maa sai hallituksen ja hallitus laati itselleen ohjelman. Kuntaliitto on, hallitusohjelmaan liittyen, asettanut mm. kuntarakenteen uudistamista, EU:n seuraavaa rakennerahastokautta, kaupunkipolitiikkaa, kuntien ja alueiden elinvoimaa, kuntien tuottavuutta, vaikeasti työllistyviä sekä maahanmuuttajien kotouttamista koskevia tavoitteita. Tämänkertaisen Rakennemuutoskatsauksen sisältö ja teemat on valittu siten, että ne lisäävät omalta osaltaan em. Kuntaliiton tavoitteisiin liittyvää tietoa ja toivottavasti myös asioiden ymmärrystä. Tämän uudistuneen Rakennemuutoskatsauksen kokoamisesta esitän kiitokset työhön osallistuneille Kuntaliiton asiantuntijoille sekä teemakatsausten kirjoittajille. Erityiset kiitokset esitän Kuntaliiton tilastotutkija Jaana Haloselle sekä viimekesäiselle harjoittelijallemme fil.yo Jouni Suomiselle, jotka kuluneen kesän ja syksyn aikana ovat tuottaneet ja toimittaneet katsauksen sisällön. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa. Siksi olemmekin Kuntaliitossa avoimia kaikille kommenteillenne ja ehdotuksillenne, jotka koskevat Rakennemuutoskatsauksen kehittämistä. Helsingissä Keijo Sahrman Johtaja Alue- ja elinkeinokehitys 3

4 Kuntaliitto Rakennemuutoskatsaus Sisältö Esipuhe: Rakennemuutoskatsaus uudessa kuosissa...3 Tiivistelmä: Maakuntien ja seutujen 2000-luvun rakenteelliset muutokset sekä kurkistuksia tilastojen taakse...6 Resumé: De strukturella förändringarna i land skapen och regionerna under 2000-talet och en titt på statistiken Toimintaympäristö muuttuu...13 Torsti Kirvelä Odottamatonta odotellessa...13 Jouni Suominen 2 Liikenteen, koulutuksen ja palveluiden infrastruktuuri Liikenteen infrastruktuuri...17 Rakenteilla olevat tie- ja ratahankkeet...17 Satamaliikenne...19 Rautatieliikenne...21 Lentoliikenne...22 Rajanylitysliikenne...24 Tietoliikenne Koulutuksen infrastruktuuri...27 Yliopistot...27 Ammattikorkeakoulut Palveluiden infrastruktuuri...29 Jaana Halonen 3 Suomen alueellinen kehitys BTV-indikaattori EU:n tilastojako ja Suomi...35 Jaana Halonen 4 Väestö Väestönkehitys Väestön kokonaismuutos Väestönmuutoksen osatekijät Väestöennuste Autioituvat alueet Huoltosuhde 2010, 2020 ja Väestöllinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Muuttoliike Maassamuutto Maahanmuutto...53 Timo Aro Kun hyvät muuttajat lisääntyvät, pidot paranevat

5 Jaana Halonen 5 Osaaminen Väestön koulutusrakenne Ilman 2. asteen tutkintoa olevat...60 Maarit Kallio-Savela Koulutuksen kautta työelämään...63 Risto Raivio Kilpailukykyä osaamisella: oppilaitokset avainasemassa...65 Juhani Honka Osaamisen ja koulutuksen merkitys aluekehityksessä Näkökulmia työvoimakysymyksiin...70 Pauli Forma ja Jussi Mattila Kunta-alan ikärakenne johtaa nopeaan eläkepoistumaan...70 Riikka-Maria Yli-Suomu Osaavan työvoiman saatavuus...73 Pekka Myrskylä Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkymät 2010-luvulla...76 Pekka Tiainen Pitkäaikaistyöttömyyden nousu suhdanne- ja rakennemuutoksessa...82 Jaana Halonen 7 Tuotanto alueittain Maakuntien tuotanto Seutukuntien tuotanto...88 Janne Huovari Aineettomat investoinnit ovat kasvun avain...93 Jaana Halonen 8 Tuotantorakenne Elinkeinorakenteen muutos Työpaikkojen määrän muutos Yritykset Julkinen sektori Alueiden erikoistuminen Kuntatalous koko maassa ja alueittain Reijo Vuorento ja Heikki Pukki Alueelliset erot kaventuneet lainakanta nopeassa kasvussa Liitteet Liite 1. Seutukuntien BTV-indikaattorit osatekijöittäin vuosina Liite 2. Seutukuntien BTV-indikaattorit jaksoittain vuosina Liite 3. Taloudellisia tunnuslukuja seutukunnittain

6 Kuntaliitto Rakennemuutoskatsaus Maakuntien ja seutujen 2000-luvun rakenteelliset muutokset sekä kurkistuksia tilastojen taakse Fyysiset rakenteet alueellisen kehityksen raamina Suomen tämänhetkistä aluerakennetta tarkastellaan tässä katsauksessa erityisesti liikenteen, koulutuksen ja palveluiden infrastruktuurin näkökulmasta. Katsaus tarjoaa kokonaiskuvan fyysisen infrastruktuurin kattavuudesta, eri kuljetusmuotojen volyymeistä ja niissä tapahtuneista viimeaikaisista muutoksista sekä suunnitelluista panostuksista tulevaisuuteen. Koulutusinfrastruktuurin tiheydellä ja monipuolisuudella on huomattava vaikutus alueellisen kehittämisen mahdollisuuksiin. Koulutuksen tarjonnassa ja kysynnässä on tällä hetkellä epätasapainoa niin aloittain, alueittain kuin toimipisteittäinkin. Valtion paikallishallinnon palveluiden infrastruktuuri on ollut koko 2000-luvun voimakkaiden muutosten kohteena. Valtion paikallisviranomaisten toimialueet ovat viime vuosina laajentuneet. Toimipaikkaverkostoon kohdistuu edelleen muutostarpeita tulevaisuudessa. Eräs huomattava paikallishallintoon vaikuttava muutosvoima on sähköisten palvelujen kehitys. Yhä useammat palvelut ovat saatavilla internetin kautta. Väestön keskittyminen jatkuu Alueittaiset erot väestönkehityksessä ovat merkittäviä ja väestö on keskittynyt pitkään Etelä-Suomeen ja muutamalle suurimmalle kaupunkiseudulle. Positiivisen väestökehityksen maakunnat ovat kuluneiden vuosikymmenten aikana harventuneet väestön vähetessä erityisesti jo ennestään vähäväkisissä kunnissa. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestöosuuden väheneminen on suuri tulevaisuuden haaste tilanteessa, jossa väestöllinen huoltosuhde ei parane yhdessäkään kunnassa. n kaupungin kehittämispäällikkö Timo Aro avaa artikkelissaan muuttoliikkeen vaikutuksia kuntatalouteen. Hän tarkastelee sekä muuttoliikkeen tulovaikutuksia muuton kohteena olevassa kunnassa että suoria ja epäsuoria menovaikutuksia lähtökunnissa. Johtopäätöksenä Aro toteaa, että muuttoliikkeen vaikutukset ovat vain yksi osa laajaa kuntataloutta, mutta muuttoliikkeen merkitys on keskeinen laaja-alaisten kerrannaisvaikutusten ja alueiden tulevan elinvoiman näkökulmista. Osaaminen vahvistaa kilpailukykyä Työikäisen väestön vähentyessä on tärkeää saada mahdollisimman moni työikäinen osallistumaan tuottavaan toimintaan. Koulutuksen merkitystä työelämään mukaantuloon, kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä yleensä alueelliseen kehitykseen on tässä raportissa pohdittu kolmessa eri artikkelissa. Kuntaliiton erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela on artikkelissaan kiinnittänyt huomiota niihin nuoriin, jotka eivät ole suorittaneet toisen asteen tutkintoa. Tällä ryhmällä on kolminkertainen riski jäädä työttömäksi tai koulutuksen ulkopuolelle ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneisiin verrattuna. Ratkaisuina tilanteeseen Kallio-Savela näkee jatko-opiskelupaikan turvaamisen kaikille nuorille sekä puuttumisen ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syihin. Osaamisen kehittäminen sekä oppilaitosten ja paikallisen elinkeinoelämän välinen yhteistyö on viime vuosina noussut niin kansallisesti kuin EU:n ja maailman laajuisessa yhteydessä yhdeksi keskeiseksi strategisesti tavoitteeksi. Myös ammatillisella koulutuksella on roolinsa tässä rakenteessa. Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Raivio avaa artikkelissaan yhdysvaltalaisen Community 6

7 College -oppilaitoksen toimintaa paikallistalouksien kehittämisessä. Kansainvälisten esimerkkien kautta Raivio esittää ne keskeiset tekijät, jotka ovat vaikuttaneet valitun koulutus- ja yhteistyöstrategian menestyksellisyyteen alueen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Maakunnan liitoilla on vastuu keskipitkän ja pitkän aikavälin ennakoinnista sekä koulutustavoitteiden koordinoinnista. Hämeen liiton maakuntajohtaja Juhani Honka toteaa artikkelissaan, että oikealla koulutuksella pystytään aikaansaamaan sellaista osaamista, jolla alueellinen kehittäminen ja alueiden menestyminen turvataan. Honka nostaa pohdittavaksi erityisesti sen, miten ihmiset kytketään järjestelmällisen koko työuran kattavan jatkuvan oppimisen systeemiin. Honka haastaa artikkelissaan myös pohtimaan niin koulutuksen sisältöjä kuin koulutusjärjestelmän uudistamistarpeita toimintaympäristön muutospaineiden edessä. Työvoimaresurssit niukkenevat Työvoimakysymyksiin on pureuduttu kunta-alan ikärakenteen, osaavan työvoiman saatavuuden, sosiaali- ja terveyspalvelujen luvun näkymien sekä pitkäaikaistyöttömyyden näkökulmien kautta. KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomu nostaa artikkelissaan esille kunta-alan osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet. Kuntatyö tarvitsee tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia työn ohessa tapahtuvaan osaamisen vahvistamiseen sekä markkinointia, koulutuksen ennakointia, opintojen nopeuttamista sekä laajempaa osaamisen tunnustamista. Työttömät, osatyökykyiset ja maahanmuuttajat ovat yhtälailla potentiaalisia työntekijöitä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkymät luvulla vaihtelevat suuresti alueittain. Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä toteaa artikkelissaan, että vaikka Suomen väkiluku jatkaa tasaista kasvuaan, vähenevät työikäiset ja sitä kautta työllisten määrä. Sosiaali- ja terveysalan työpaikkamäärä on 2000-luvulla kasvanut 19 prosenttia. Tulevalla vuosikymmenellä suuressa osassa maakuntia kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parissa työskentelevistä henkilöistä prosenttia siirtyy eläkkeelle. Tästä seuraavan rekrytointiongelman laajuus vaihtelee maakunnittain. Pitkäaikaistyöttömyyden nousua suhdanne- ja rakennemuutoksessa on käsitelty työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen artikkelissa. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat nousussa ja vaikeasti työllistyvien määrä on tällä hetkellä runsaat henkilöä. Tiainen toteaa, että niin alueellisten kuin alakohtaisten ja paikkakuntakohtaisten erojen huomioonottaminen työttömien aktivointitoimenpiteissä on erityisen tärkeää. Keva:ssa (Kuntien eläkevakuutus) työskentelevät tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma ja tilastomatemaatikko Jussi Mattila ovat artikkelissaan tarkastelleet kunta-alan työntekijöiden eläkepoistumaa, joka tulee olemaan nopea ja vaikutuksiltaan voimakas. Koko kunta-alaan verrattuna voimakkaampaa eläkepoistuma on yleisellä alalla (erilaiset hallintotehtävät) sekä teknisellä alalla (teknisen toimen ammatit). Keskimääräistä vähäisempää eläkepoistuma on sosiaali-, terveys- sekä sivistysaloilla. Artikkelissa on tarkasteltu kunta-alan eläkepoistumaa myös maakunnittain ja ammattiryhmittäin. Tuotanto maakunnittain ja seuduittain Maakuntien väliset voimasuhteet BKT:n tuotantoosuuksissa ovat pysyneet melko ennallaan koko 2000-luvun ajan. Kasvuvolyymit sen sijaan ovat vaihdelleet alueittain. Puolet koko maan BKT:sta muodostuu kolmessa väkiluvultaan suurimmassa maakunnassa. BKT:n kehitys on ollut seutukunnissa vuosien aikana pääosin positiivinen. Ekonomisti Janne Huovari Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) on artikkelissaan käsitellyt aineettomia investointeja osana tuotantoa. Suomessa suurin yksittäinen aineettomien investointien erä ovat tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit. Samoissa suuruuksissa liikkuvat myös investoinnit taloudelliseen kompetenssiin. Alueellinen keskittyminen on tunnusomaista aineettomille investoinneille, mikä näkyy myös Suomea koskevissa aluetiedoissa. 7

8 Kuntaliitto Rakennemuutoskatsaus Taantuma vei työpaikkaa Vuoteen 2008 saakka koko 2000-luvun työpaikkakehitys oli positiivista kaikkiaan 38 seutukunnassa. Vuoden 2008 taloudellinen romahdus oli kuitenkin niin voimakas, että monen seutukunnan kohdalla 2000-luvun muutoin positiivinen kehitys kääntyi negatiiviseksi. Taantuma koetteli erityisesti Varsinais-Suomea, Satakuntaa ja Pohjanmaan rannikkoseutua. Koko Suomessa työpaikat vähenivät vuoden aikana työpaikalla etenkin vientiin keskittyviltä aloilta ja seuduilta. Lukumääräisesti suurimmat menetykset kohdistuivat suurimmille kaupunkiseuduille, joissa työpaikkamäärät olivat lähtökohtaisestikin suurimmat. Rakennemuutoskatsauksessa on kuvattu maakuntien profiloituminen toimialoittain sekä tarkasteltu alueellista erikoistumista klustereiden arvonlisäyksien avulla. n seutukunnassa peräti kaksi kolmasosaa koko seutukunnan arvonlisäyksestä muodostui yhdellä ainoalla klusterilla eli perusteollisuudessa. Kuntataloudessa huolestuttava suunta Kuntatalouden tilaa tarkastellaan rakennemuutoskatsauksessa ensimmäistä kertaa. Kuntaliiton kuntatalousyksikön apulaisjohtaja Reijo Vuorento sekä erityisasiantuntija Heikki Pukki toteavat, että kuntatalous kokonaisuudessaan on heikentynyt jyrkästi, mitä kuvaa viime vuosien nopea kuntatalouden velkaantuminen. Ns. tulorahoitusvaje on ongelma erityisesti väestöltään kasvavissa kunnissa, joissa palveluinvestointeja joudutaan jatkuvasti tekemään - pääosin velkarahalla. Vuosien yhteenlaskettu vuosikate on ollut korkein Uudellamaalla ja alhaisin Etelä-Savossa. Raportin lopussa on kuvattu rahoituksen riittävyyttä maakunnittain. 8

9 De strukturella förändringarna i landskapen och regionerna under 2000-talet och en titt på statistiken De fysiska strukturerna som ram för regionutvecklingen I denna översikt granskas dagens finländska regionstruktur framför allt genom infrastrukturen inom trafiken, utbildningen och servicen. Översikten ger en helhetsbild av den fysiska infrastrukturens omfattning, olika transportformers volym och de senaste förändringarna i dem samt planerade framtidssatsningar. Tätheten och mångsidigheten i utbildningsinfrastrukturen har en stor inverkan på regionens utvecklingsmöjligheter. Utbildningsutbudet och utbildningsefterfrågan är för närvarande i obalans i fråga om både utbildningsområden, regioner och verksamhetsställen. Infrastrukturen inom den statliga lokalförvaltningen har genomgått kraftiga förändringar under hela 2000-talet. Under de senaste åren har de lokala statliga myndigheternas verksamhetsområden breddats. Nätverket av verksamhetsställen behöver fortfarande ses över. Utvecklingen av e-tjänster är en stark förändringskraft med effekter på lokalförvaltningen. Allt flera av tjänsterna är tillgängliga via internet. Befolkningskoncentrationen fortsätter Det finns stora regionala skillnader i befolkningsutvecklingen och finländarna har länge varit koncentrerade till Södra Finland och några stora stadsregioner. Under de senaste årtiondena har landskapen med positiv befolkningsutveckling blivit färre när befolkningen minskat framför allt i kommuner som redan tidigare haft ett lågt invånarantal. Den åldrande befolkningen och den minskande andelen invånare i arbetsför ålder är en stor framtida utmaning i en situation där försörjningskvoten inte förbättras i en enda kommun. Timo Aro, utvecklingschef i Björneborgs stad, skriver i sin artikel om hur flyttningsrörelsen inverkar på den kommunala ekonomin. Han behandlar flyttningsrörelsens verkningar på inkomsterna i kommuner med flyttningsöverskott och de direkta och indirekta verkningarna på utgifterna i kommuner som förlorar invånare. Aros slutsats är att flyttningsrörelsens effekter endast är en del av den omfattande kommunala ekonomin, men att flyttningsrörelsen har stor betydelse med tanke på de många multiplikatoreffekterna och den framtida regionala livskraften. Kompetens stärker konkurrenskraften I och med att befolkningen i arbetsför ålder minskar är det viktigt att så många arbetsföra som möjligt är med i den produktiva verksamheten. Utbildningens betydelse för inträdet i arbetslivet, för konkurrenskraften och för regionutvecklingen i allmänhet behandlas i tre artiklar i denna rapport. Maarit Kallio-Savela, sakkunnig vid Kommunförbundet, behandlar i sin artikel unga som inte har avlagt examen på andra stadiet. Denna grupp löper en trefaldig risk att bli arbetslös eller utan utbildning jämfört med den grupp som slutfört en grundläggande yrkesutbildning. En lösning på situationen är enligt Kallio-Savela att alla unga garanteras en utbildningsplats för fortsatta studier och att orsakerna till att unga avbryter sina studier utreds. Under de senaste åren har kompetensutvecklingen och samarbetet mellan läroanstalterna och det lokala näringslivet blivit ett centralt strategiskt mål både nationell, globalt och inom EU. Också yrkesutbildningen har sin plats i denna struktur. Risto Raivio, doktor i samhällsvetenskaper, beskriver i sin 9

10 Kuntaliitto Rakennemuutoskatsaus artikel den amerikanska läroinrättningen Community Colleges verksamhet i utvecklingen av lokalsamhällena. Via internationella exempel redogör Raivio för de centrala faktorer som bidragit till att man genom rätt utbildnings- och samarbetsstrategi har lyckats stärka regionens konkurrenskraft. Landskapsförbunden ansvarar för prognostiseringen på medellång och lång sikt och för samordningen av utbildningsmålen. Juhani Honka, landskapsdirektör för Tavastlands förbund, framhåller i sin artikel att rätt utbildning kan ge kompetens som tryggar den regionala utvecklingen och framgången i regionerna. Honka efterlyser en debatt om hur man kan skapa system för kontinuerligt lärande som omfattar hela arbetskarriären. Honka anser också att utbildningsinnehållen och behoven att förnya utbildningssystemet behöver ses över inför det tryck på förändringar som omvärlden medför. Arbetskraftsresurserna minskar Arbetskraftsfrågorna behandlas bland annat med fokus på åldersstrukturen inom kommunsektorn, tillgången på kompetent arbetskraft, social- och hälsovårdstjänsterna på 2010-talet och långtidsarbetslösheten. Riikka-Maria Yli-Suomu, utvecklingschef vid KT Kommunarbetsgivarna, tar i sin artikel upp de utmaningar som gäller tillgången på kompetent arbetskraft. De kommunala arbetsplatserna kommer i fortsättningen att behöva större möjligheter till kompetenshöjning vid sidan av arbetet samt marknadsföring, snabbare studietakt och erkännande av kompetens. Både arbetslösa, partiellt arbetsföra och invandrare är potentiella arbetstagare. Utsikterna för social- och hälsovårdstjänsterna på 2010-talet varierar i hög grad efter region. Utvecklingschef Pekka Myrskylä vid Statistikcentralen konstaterar i sin artikel att även om den finländska befolkningsökningen är stabil, minskar antalet invånare i arbetsför ålder och därigenom antalet sysselsatta. Antalet arbetstillfällen inom social- och hälsovården har ökat med 19 procent på 2000-talet. Under nästa årtionde kommer procent av dem som arbetar inom den kommunala social- och hälsovården att gå i pension i en stor del av landskapen. Det kommer att ge upphov till rekryteringsproblem som varierar mellan de olika landskapen. Pekka Tiainen, som är konsultativ tjänsteman vid arbets- och näringsministeriet, behandlar i sin artikel den ökande långtidsarbetslösheten under konjunktur- och strukturomvandlingen. Ungdoms- och långtidsarbetslösheten håller på att öka och antalet svårsysselsatta är för närvarande Enligt Tiainen är det särskilt viktigt att man i aktiveringen av de arbetslösa beaktar skillnaderna mellan olika regioner, verksamhetsområden och orter. Forsknings- och utvecklingsdirektör Pauli Forma och statistikmatematiker Jussi Mattila vid Keva (Kommunernas pensionsförsäkring) behandlar i sin artikel pensionsavgångarna inom kommunsektorn. Avgångarna kommer att ske snabbt och ha kraftiga effekter. I kommunsektorn sker det största antalet pensionsavgångar inom den allmänna förvaltningen (olika slags förvaltningsuppgifter) och det tekniska området (yrken inom tekniska sektorn). I snitt är pensionsavgångarna färre inom social- och hälsovården och inom bildningssektorn. I artikeln har pensionsavgångarna granskats också efter landskap och yrkesgrupp. Produktionen i landskap och regioner Styrkeförhållandena mellan landskapen vad gäller BNP-andelarna av produktionen har varit rätt oförändrade under hela 2000-talet. Däremot har tillväxtvolymen varierat efter region. Hälften av hela Finlands BNP hänför sig till tre av landets till invånarantalet största landskap. I de ekonomiska regionerna har BNP-utvecklingen varit i huvudsak positiv under Janne Huovari, nationalekonom vid Pellervo ekonomiska forskningsinstitut (PTT) behandlar i sin artikel immateriella investeringar som en del av produktionen. I Finland utgörs de största immateriella investeringarna av investeringar i forsknings- och produktutveckling. Investeringarna i ekonomisk kompetens är också på samma nivå. Kännetecknande för de immateriella investeringarna är regional koncentration, vilket också syns i uppgifterna om regionerna i Finland. 10

11 Recessionen kapade arbetstillfällen Under 2000-talet hade totalt 38 ekonomiska regioner positiv arbetsplatsutveckling ända till år Då blev den ekonomiska kraschen så kraftig att den i övrigt positiva utvecklingen i många ekonomiska regioner vände. Recessionen drabbade framför allt Egentliga Finland, Satakunta och Österbottens kustregion. I hela Finland minskade antalet arbetstillfällen på ett år med , framför allt inom exportinriktade branscher och regioner. De till antalet största förlusterna drabbade stora stadsregioner där det i regel också fanns flest arbetstillfällen. I översikten över strukturomvandlingen beskrivs landskapens profilering efter verksamhetsområde och den regionala specialiseringen granskas med hjälp av värdeökningar som uppstår genom kluster. I Brahestads ekonomiska region härstammade så mycket som två tredjedelar av regionens värdeökning från ett enda kluster, dvs. basindustrin. Oroväckande trend inom den kommunala ekonomin Den kommunala ekonomins tillstånd granskas för första gången i översikten över strukturomvandlingen. Reijo Vuorento, biträdande direktör, och Heikki Pukki, sakkunnig, vid Kommunförbundets kommunalekonomiska enhet framhåller att den kommunala ekonomin har försämrats drastiskt, vilket den snabba skuldsättningen visar. Det så kallade inkomstfinansieringsunderskottet är ett problem särskilt i kommuner med växande invånarantal, där man är tvungen att fortsättningsvis göra serviceinvesteringar i huvudsak med lånade pengar. Det sammanräknade årsbidraget för var högst i Nyland och lägst i Södra Savolax. I slutet av rapporten anges hur finansieringen räcker till i de enskilda landskapen. 11

12 Kuntaliitto Rakennemuutoskatsaus 12

13 1 Toimintaympäristö muuttuu Torsti Kirvelä Odottamatonta odotellessa Artikkeli Kirjoittaja on Suomen Kuntaliiton kehityspäällikkö. Hän on kiinnostunut tämän päivän lisäksi myös tulevaisuudesta. Toimintaympäristö muuttuu Toimintaympäristön analyysin tarkoitus on auttaa organisaatioita menestymään alituisesti muuttuvassa maailmassa. Jos maailma ei muuttuisi laisinkaan, kerran huolellisesti suoritettu analyysi riittäisi siihen asti, kun maailma seuraavan kerran muuttuisi. Näin kun ei ole, on jatkuvalle toimintaympäristön muutoksien tarkkailulle vahvaa tilausta. Toimintaympäristön analyysin tekemisen perusedellytys on, että tunnetaan toimija eli organisaatio. On aivan eri asia laatia analyysi kunnan kuin elektroniikkavalmistajan näkökulmasta. Tämän lisäksi on aivan eri asia laatia analyysi Enontekiön kuin Helsingin näkökulmasta. Vielä on aivan eri asia laatia analyysi kunnan nuorisotoimen kuin maankäytön näkökulmasta. Toimintaympäristön analyysi saa toimijan kannalta merkityksensä silloin, kun se liitetään toimijan strategiaan ja kysytään, Miten strategiamme soveltuu muuttuneeseen tilanteeseen?. Strategiassa pyritään löytämään keinoja saavuttaa tavoitteeksi asetettu tilanne muuttuneessa toimintaympäristössä. Näistä syistä jäljempänä esitetty toimintaympäristön analyysi on luonteeltaan varsin yleinen. Sen fokus pyrkii luonnollisesti olemaan laajasti ottaen kuntakentässä. Ei kuitenkaan tietyissä tai tietyntyyppisissä kunnissa. Kun Rakennemuutoskatsaus pääosin keskittyy koviin ja mitattaviin sekä jo tapahtuneisiin ilmiöihin, tässä artikkelissa pyritään luotaamaan laadullisia muutoksia ja tulevaisuutta. Esitetyt näkemykset eivät ole tärkeysjärjestyksessä eikä tarkoitus ole edes yrittää käsitellä kaikkia niitä asioita, jotka voisivat olla olennaisia ja tärkeitä kuntakentän kannalta. Asukasluvultaan yhä suuremmat kunnat Jyrki Kataisen hallitus toteuttaa kuntauudistuksen, jolla tavoitellaan vahvoihin peruskuntiin pohjautuvaa elinvoimaista kuntarakennetta. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista. Mekaaninen laskutoimitus antaa uudistuksen tulokseksi 140 kuntaa (38 työssäkäyntialuetta ja 102 työssäkäyntialueisiin kuulumatonta kuntaa). Erittäin todennäköisesti tässä saatu tulos ei kuitenkaan ole oikea. Lopputulokseen vaikuttavat niin monet näkökohdat, että sen arvaaminen on tässä vaiheessa täysin turhaa. Jos mietitään mitä kuntakategoriaa uudistus koskettaisi eniten, mieleen tulevat eittämättä suurehkojen kaupunkien ympäryskunnat. Globaali poliittinen järjestelmä On verrattain epäselvää, millaisessa poliittisessa maailmanjärjestyksessä tällä hetkellä elämme. Ajatteluamme on hallinnut pitkää käsitys polariteetista eli järjestyksen napaisuudesta. Ennen toista maailmansotaa Euroopan järjestys oli moninapainen. Toisen maailmansodan jälkeen kylmän sodan aikana maailma oli kaksinapainen. Neuvostoliiton romahdettua Yhdysvallat oli kiistatta yksinapaisen järjestyksen dominoiva suurvalta. Kiinan nousua maailman johtavaksi vallaksi on totuttu pitämään itsestäänselvyytenä. Samoin moni 13

14 Kuntaliitto Rakennemuutoskatsaus uskoo siihen, että Eurooppa on menettämässä valtaansa maailmanpolitiikassa ja -taloudessa. Tämän itsestään selvyyden haastoi äskettäin virkistävästi professori Andrew Moravcsik ( Why Europe, not China, is the Other Superpower of the 21st Century ). Hän uskoo siihen, että erityisesti niin sanotun pehmeän vallan (kykyä päästä tavoitteisiin vetovoimalla, esimerkillä tai taivuttamalla pikemminkin kuin pakolla) alueella Euroopan esimerkki on houkuttavampi kuin Kiinan. Tämäkin argumentointi herättää vasta-argumentin. Miksi maailman pitäisi järjestyä napaisesti? Miksi jonkin suurvallan pitäisi lähitulevaisuudessa hallita maailmanjärjestystä vaikka historiassa näin on usein ollut. Saattaisiko tulossa ollakin aika, joka muuttaa myös kansainvälisen politiikan perinteisen maailmankuvan. Globaali ja eurooppalainen taloustilanne Tämän hetken eurooppalaista ja globaalia maailmantaloutta tarkastellessa tuntuu mahdottomalta uskoa Moravcsksin maalaamaa tulevaisuuden kuvaa Euroopasta maailman toisena suurvaltana. Niin monet seikat näyttävät nyt puhuvan sen puolesta, että vuonna 1957 alkanut eurooppalainen kokeilu voi saada varsin dramaattisen lopun. Tavoitteena ollut Euroopan talouden yhteenkietoutuminen on saavuttanut sellaiset mitat, että yhden maan talouden kriisi leviää väistämättä pankkijärjestelmän välityksellä myös muihin maihin. Ongelma on myös hyvin monitahoinen ja -tasoinen. Euroopassa kysymys ei ole ainoastaan siitä, mikä on ongelman paras taloustieteellinen ratkaisu. Kyseessä on myös kansalaisten luottamus poliitikkoihin ja poliittiseen päätöksentekoon. Näiden kahden tuntemattoman ratkaiseminen yhdessä yhtälössä on varsin haastava tehtävä. Kun tähän lisätään vielä Yhdysvaltain poliittisen päätöksenteon halvaantuminen ja maan valtavat velat Kiinalle, päädytään erittäin ongelmalliseen tilanteeseen globaalin talouden tasolla. On esitetty myös näkemyksiä siitä, että maailman talous ei noudattaisikaan enää perinteistä nousujen ja taantumien perättäistä järjestystä vaan että erilaiset shokit ja epävarmuudet ovat tulleet jäädäkseen. Ikärakenteen muutos, mille niaalit ja työelämän muutos Tässä katsauksessa tarkastellaan eri yhteyksissä laajasti ikärakenteen muutoksesta aiheutuvia seurauksia. Eläkkeelle siirtymisen seurauksena myös kuntien on rekrytoitava lähtevien tilalle uusia työntekijöitä. Vuonna 2025 kuntien palvelukseen rekrytoitava nuori on syntynyt vuosituhannen vaihteessa internet- ja mobiilimaailmaan. Hän on nyt 11-vuotias ja varttuu täysin erilaisessa ympäristössä kuin hänen vuonna 1960 syntynyt kollegansa. Vuonna 1964 kirjailija Hannu Salama tuomittiin kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen jumalanpilkasta. Vuonna 1967 lähetettiin Yleisradion ensimmäinen värilähetys. Vuonna 2011 television merkitys nuorten elämässä on vähentynyt. Vain kuusi prosenttia opiskelijoista ja kahdeksan prosenttia työelämään siirtyneistä nuorista pitää televisiota tärkeimpänä teknisenä laitteenaan. Vain neljä prosenttia vastanneista ilmoitti sanomalehden tärkeimmäksi informaatiolähteekseen. 21 prosenttia opiskelijoista ei ollut ostanut painettua kirjaa yli kahteen vuoteen tai koskaan. (3000 nuorta 14 maasta Cisco) Rekrytoidessaan näitä niin sanottuun Y-sukupolveen tai milleniaaleihin tai diginatiiveihin kuuluvia, kunta-ala kohtaa erittäin kovan määrällisen kilpailun. Toinen ja todennäköisesti suurempi haaste on se, miten houkuttavalta kunta-ala näyttäytyy tämän sukupolven silmissä. Nuorten mielikuvien mukaan valtio oli 3. huonoiten johdettu yritys ja kunnat 4. huonoiten johdettu. (Nuoret ja johtaminen Taloudellinen tiedotustoimisto) Polarisoituminen, erilaistuminen, segregaatio Helsingin kaupungin tuore julkaisu kertoo, että nuorten elämänlaatu vaihtelee merkittävästi kaupunginosittain. Vaihtelu on lisääntynyt voimakkaasti aivan viime vuosien aikana. On olemassa vahvoja viitteitä myös siitä, että pääkaupunkiseudulla on alkanut uusi kehitysvaihe, jota täyttää jo vahvan segregaation tunnusmerkit. Käytännössä tämä ilmiö näkyy koulujen ja asuinalueiden yhä tietoisempana valintana. Valitsijoina ovat ne, joilla on siihen 14

15 taloudelliset ja muut tarvittavat resurssit. Erilaistuminen ei ole muualla Suomessa yhtä pitkällä, mutta orastavia merkkejä siitä on näkyvissä. Esimerkiksi pienituloisuus ja sen pitkittyminen ovat jatkaneet kasvuaan miltei poikkeuksetta vuodesta Palvelujen "tuottamisen" paradigman muutos ja vertaistuki Otsikko ei ota kantaa siihen, tuottaako kunta palvelut itse vai vastaako se niiden järjestämisestä. Kysymys on palvelujen tuottamisen ja jakelun perusteena olevan ajattelutavan muuttumisesta. On väitetty, että palvelujen tuottaminen noudattaa vanhaa mallia, jossa lopputulosta ei tarkastella palvelun käyttäjän kannalta. Esimerkin voi ottaa terveydenhuollosta. Kärjistäen voidaan sanoa, että terveydenhuollon perimmäinen tehtävä nykyään on tuottaa hoitoa tai palveluita (suoritteita). Tämä on kyseenalaistettu ja katsottu, että terveydenhuollon tehtävänä onkin tuottaa terveyttä tai terveyshyötyä. Tulevaisuuden palvelujen kehittämiselle näyttäisi olevan luonteenomaista asiakaskeskeisyys, osallistavuus, henkilökohtaisuus, ennaltaehkäisevyys, ennustavuus, kustannustehokkuus ja tuotanto-organisaation mataluus. Tämän lisäksi käyttäjien vertaisverkostojen asema prosesseissa näyttää vahvistuvan. Tunnettu ja vanha vertaistuen muoto Suomessakin ovat AA-kerhot. Sosiaalisen median ja mobiilin kommunikaation esiinmarssi on mahdollistanut vertaistuen laajentumisen jopa globaaleihin mittoihin. Varsinkin terveyteen ja sairauteen liittyvät vertaistuen foorumit ovat yleistyneet internetissä. E-patients.net tiivistää kehityksen taustalla olevan ajatuksen seuraavalla tavalla: Koska terveysammattilaiset eivät selviydy siitä yksin. Ennakoimattomien ja merkityksellisien tapahtumien lisääntyminen Odottamattoman odottaminen. Mustat Joutsenet. Xevents. Game changers. Nämä ja monet muut ilmaisut ovat kotiutuneet kieleen viime vuosien aikana. Niiden yleistyminen osoittaa, että maailman muutos on lisääntymässä tavalla, joka poikkeaa aiemmasta. Seuraavat huomiot perustuvat keväällä 2011 julkaistuun kirjaan Extreme Events, Taloustieto. Julkaisussa pohditaan ääri-ilmiön käsitettä ja keinoja elää niiden kanssa. Ääri-ilmiöiden lisääntymisen nähdään johtuvat muun muassa seuraavista syistä: Maailman ja tapahtuminen kompleksisuus on kasvanut. Yksinkertaistettuna tällä tarkoitetaan sitä, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Emme tunne riittävästi näiden osien välisiä vuorovaikutussuhteita. Maailma on verkostoitunut globaalisti. Se mikä tapahtuu muualla, tapahtuu myös meillä. Suomea kohtaa todennäköisesti muualla syntyneet ääriilmiöt enemmän kuin puhtaasti sisäsyntyiset. Maailma on muuttunut jälleen litteäksi. Termi kuvastaa sitä, että muun muassa informaatio leviää vapaasti koko maailman mitassa. Uutislähteet ovat pitkälti samoja. Samoin uutisista aiheutuvat reaktiot. Tämän voi nähdä johtavan niin sanottuun sopuli-ilmiöön. Paradigman nähdään olevan muutoksessa. Tällä tarkoitetaan sitä, että maailman perusjärjestys on muuttumassa. Muutos rinnastetaan samansuuruiseen muutokseen, joka tapahtui siirryttäessä maatalouteen perustuvasta yhteiskunnasta teolliseen. Paradigman muutokseen on aina liittynyt suuria epäjatkuvuuksia. Useat globaalit ilmiöt ovat lähellä kriittisiä pisteitään. Näihin kuuluvat ympäristö, talous- ja rahoitusjärjestelmä, köyhyys, luonnonvarat, ruokaja vesihuolto. Ilmiöt ovat lisäksi monella tapaa toisiinsa linkittyneitä. 15

16 Kuntaliitto Rakennemuutoskatsaus Jouni Suominen 2 Liikenteen, koulutuksen ja palveluiden infrastruktuuri Aluerakenne 1 on ihmisen toimintojen alueellisen järjestäytymisen ilmentymä joka antaa raamit tulevaisuuteen tähtäävälle toiminnalle. Aluerakenteella tarkoitetaan asumisen, palvelujen, tuotannon ja työpaikkojen, vapaa-ajan alueiden sekä liikennejärjestelmien muodostamaa kokonaisuutta. Tarkastelutasona on joko yksittäinen maakunta tai sitä suurempi alue, jossa aluerakenteen eri osatekijöiden sijoittumista ja keskinäisiä sijaintisuhteita tarkastellaan joko yksittäisen maakunnan tai sitä suuremman alueen fyysisenä kokonaisuutena. Aluerakenteeseen vaikuttavat väestön ja talouden kehitys maan eri osissa sekä muuttoliike alueiden välillä. Erityisesti fyysisessä aluerakenteessa (asutuskeskittymät, valtakunnallinen liikennejärjestelmä) tapahtuvat muutokset ovat suhteellisen hitaita kun taas esimerkiksi seudullisessa muuttoliikkeessä saattaa olla suuriakin määrällisiä vaihteluita lyhyen ajan sisällä. Yhdyskuntarakenteella puolestaan tarkoitetaan yksittäisen työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun tai taajaman fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta. Suomalaiseen aluerakenteeseen vaikutetaan alueidenkäytön suunnittelujärjestelmällä, joka jakautuu valtakunnalliseen ohjaukseen ja maakunnalliseen kaavoitukseen. Koko Euroopan unionin kattavaa liikennejärjestelmää koskevat linjaukset (TEN-T) kytkevät Suomen liikennejärjestelmän osaksi kansainvälistä verkostoa niin fyysisen verkoston kuin niitä tukevien palvelujen osalta. Nykyisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Tarkoituksena on luoda katsaus Suomen tämänhetkiseen aluerakenteeseen liikenteen, koulutuksen ja palveluiden infrastruktuurin näkökulmasta. Nämä kolme tekijää ovat osaltaan edellytyksiä alueellisen Kuva 2.1. Väestöntiheys Suomessa. Lähde: Tilastokeskus. asukkaita/km² ei asukkaita Lähde:Tilastokeskus, Ruututietokanta 2009 KL/JAH Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta 2009 Kuntaliitto Vuoden 2010 Rakennemuutoskatsauksessa olevassa Perttu Vartiaisen ja Janne Antikaisen artikkelissa on tarkasteltu kansallisessa aluerakenteessa tapahtuneita muutoksia sekä aluekehityksen kuvaa erityisesti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. 16

17 ja paikallisen elinkeinotoiminnan kehittymiselle. Monikeskuksisuuden toiminnallis-yhteiskuntapoliittisiin näkökulmiin ei tässä yhteydessä tarkastella. 2.1 Liikenteen infrastruktuuri Rakenteilla olevat tie- ja ratahankkeet Vuosina rakenteilla olevat valtakunnalliset liikennehankkeet on esitetty kuvassa 2.2 sekä taulukossa 2.1. Näistä hankkeista on esimerkinomaisesti tarkasteltu kolmea liikennehankekokonaisuutta: -rataosa, valtatie 7 sekä Kehärata. Kuva 2.2. Rakenteilla olevat valtakunnalliset liikennehankkeet vuosina Lähde: Liikennevirasto. Hankkeiden numerot kartalla viittaavat taulukkoon 2.1. Kartassa on esitetty myös Suomen päätiestö. Taulukko 2.1. Rakenteilla olevat tie- ja ratahankkeet vuosina TIEHANKKEET Vuonna 2011 valmistuvat hankkeet 1 Vt 4 Lusi Vaajakoski 2 Vt 6 3 E 18 Kehä III:n kehittäminen 1. osa 4 Vt 5 Lusi 5 Kilpilahden teollisuusalueen uusi tieyhteys, Muut käynnissä olevat hankkeet 6 Mt 101 Kehä I, Turunväylä Vallikallio, Espoo 7 Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti 8 Vt 5 Päiväranta Vuorela, 9 Vt6 n kohta 10 E 18 Koskenkylä (elinkaarihanke) Vuonna 2011 alkavat hankkeet 11 E 18 n ohikulkutie 12 Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie, 13 Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 23 järvi Kehyspäätökseen sisältyvät muut hankkeet 14 Vt 12 en rantaväylä 15 Vt 14 n keskusta, 3. osa Yhteinen liikenneväylähanke 16 Vt 14 n keskusta, 1. ja 2. osa Lähde: Liikennevirasto Kuntaliitto RATAHANKKEET Vuonna 2011 valmistuvat hankkeet 17 Luumäki 18 Muut käynnissä olevat hankkeet 19 Ilmalan ratapiha 20 Keski-Pasila 21 Kehärata 22 (elinkaarihanke) Vuonna 2011 alkavat hankkeet 23 järvi 24, 2. vaihe alku 17

18 Kuntaliitto Rakennemuutoskatsaus -rataosa on yksi tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosista Suomessa. Rataa käyttää valtaosa Etelä- ja Pohjois-Suomen välisestä pitkämatkaisesta rautatieliikenteestä ja se on osa yleiseurooppalaista TEN-rautatieverkkoa. - -radan toteuttaminen on osa pääradan kehittämistä, jota on edeltänyt rataosan kehittäminen. Nykyiseen ratahankkeeseen on liitetty vuoden 2011 alusta myös -kaksoisraiteen rakentaminen. Koko hankkeen kustannusavio on 860 miljoonaa euroa, ja sen rakentaminen tapahtuu vaiheittain usealla hankejaksolla. Rataosaa parantamalla lisätään rautatieliikenteen kilpailukykyä ja luodaan uusia edellytyksiä Seinäjoen ja n välisen alueen maankäytölle sekä elinkeinotoiminnalle. Valtatie 7 on osa kansainvälistä Eurooppatietä 18 ja EU:n tärkeäksi asettamaa ns. Pohjolan kolmion liikennejärjestelmää. Valtatien 7 rakentaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä on yksi neljästä puuttuvasta Turun ja Vaalimaan välisen kansainvälisen E18-tien kehittämishankkeesta. Suomi on sitoutunut toteuttamaan E18-tien kokonaisuudessaan moottoritieksi vuoteen 2015 mennessä. Tällä hankkeella tavoitellaan yhtenäistä Helsingistä an ulottuvaa moottoritietä, joka parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Hankkeen kustannusarvio on 311 miljoonaa euroa. Kehärata on pääkaupunkiseudun poikittainen raideyhteys, joka yhdistää nykyisen Vantaankosken junaradan päärataan Tikkurilan kohdalla. Kehärata on tärkeä osa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen rataverkkoa, sillä se yhdistää seudun asuin- ja työpaikka-alueita ja mahdollistaa samalla raideyhteyden -Vantaan kansainväliselle lentoasemalle. Liikennöinti radalla alkaa vuonna Kehäradan kokonaiskustannusarvio on 605 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 419 milj. euroa ja Vantaan kaupungin 186 milj. euroa. Kuva 2.3. Pääkaupunkiseudulla vuonna 2011 rakenteilla olevat valtakunnalliset hankkeet. Lentoasema Tikkurila 21 3 Vantaankoski 6 Huopalahti Pasila 7 Lähde: Liikennevirasto Kuntaliitto 18

19 Kuva 2.4. Suurimmat ulkomaankaupan satamat. Satamat, joissa tuonnin ja viennin yhteenlaskettu määrä vuonna 2010 ylitti 1,0 miljoonaa tonnia. Lähde: Liikennevirasto. Satamaliikenne Vuonna 2010 Suomen satamien kautta kulki ulkomaille lähtevää ja ulkomailta saapuvaa tavaraa noin 93 miljoonaa tonnia. Määrä on 13 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta 6 9 prosenttia vähemmän kuin vuosina Suurin satama oli ssa sijaitseva Kilpilahti, jossa tavaraa käsiteltiin 16,9 miljoonaa tonnin edestä. Vuodesta 2000 vuoteen 2010 tavaraliikenteen määrä satamissa on noussut 16 prosenttia. Suhteellisesti tarkasteltuna tavaraliikenne on kasvanut eniten n ja n satamissa, joissa kasvuluvut olivat 73 ja 55 prosenttia. Samalla ajanjaksolla tavaraliikenteen määrä vähentyi kaikkiaan viidessä satamassa, joista suurin pudotus tapahtui Turun satamassa ( 45 %). Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus julkaisee vuosittain tilastokatsauksen Itämeren alueen satamien liikenteestä. Suomen suurin satama Kilpilahti sijoittui tässä tarkastelussa kahdeksanneksi. Volyymiltaan koko Itämeren alueen selvästi suurin satama oli Primorskin (79 milj. t.) öljysatama Venäjällä, jonka jälkeen tulivat Pietarin (50 milj. t.) ja Göteborgin (39 milj. t.) satamat. Helsingin satama sijoittui listalla 19. Liikennevirasto teetti vuonna 2010 satamanpitäjille kyselyn suunnitelluista investoinneista vuosille Tulosten mukaan investointien kokonaismäärä jää selvästi edellistä viisivuotiskautta pienemmäksi, noin 540 miljoonaan euroon. Tämä johtuu ennen kaikkea Helsingin Vuosaaren sataman valmistumisesta, joka on ollut 2000-luvun Kuva 2.5. Suurimpien ulkomaan satamien tuonnin ja viennin yhteenlaskettu määrä vuosina 2000 ja Lähde: Liikennevirasto. Naantali Inkoo Lähde: Liikennevirasto Kuntaliitto Naantali Inkoo milj. tonnia

20 Kuntaliitto Rakennemuutoskatsaus selvästi mittavin yksittäinen satamahanke. Kyselyn perusteella lähivuosien suurimmat suunnitellut investoinnit tehdään n Satamaan, jonka investoinnit nousevat yli 65 miljoonaan euroon. Yli 30 miljoonan euron investointeja on suunnitteilla myös Helsingin, n, n, n ja Turun satamiin. On huomattava, että investoinnit koskevat vain satamanpitäjien ilmoittamia määriä, eivätkä ne sisällä satamaoperaattorien ja teollisuuden investointeja. Satamien kokonaisinvestoinnit ovat siis näitä lukuja suurempia. Vuonna 2010 satamien ulkomaan matkustajaliikenteessä (saapuneet ja lähteneet matkustajat yhteensä) kulki 17,4 miljoonaa matkustajaa. Lisäystä oli edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 prosenttia. Vilkkaimmat matkustajasatamat olivat (10,4 milj.), (3,0 milj.) ja Maarianhamina (2,8 milj.). Vuosien aikana matkustajamäärät ovat nousseet kaikkiaan yhdeksän prosenttia, mutta satamakohtaiset erot ovat suuria. Esimerkiksi Turussa ja ssa määrät ovat olleet pitkään laskussa. Kuva 2.6. Suurimmat ulkomaan matkustajasatamat vuosina Lähde: Liikennevirasto. Eckerö Långnäs Maarianhamina Naantali Lähde: Liikennevirasto Kuntaliitto Kuva 2.7. Neljä suurinta matkustajasatamaa vuonna 2010 ja matkustajien määrä vuosina Lähde: Liikennevirasto milj. hlöä Maarianhamina Eckerö Maarianhamina Eckerö 20

Jaana Halonen (toim.)

Jaana Halonen (toim.) Jaana Halonen (toim.) Rakennemuutoskatsaus 2011 Raportin artikkelit eivät ole Kuntaliiton kannanottoja vaan niistä vastaavat tekijät. TOIMITTANUT Jaana Halonen KANNEN KUVAT Futureimagebank.com ja Heli

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä. Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani 25.11.

Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä. Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani 25.11. Kuntaliitto ammatillisen koulutuksen edistäjänä Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki-Lohiluoma Kajaani 25.11.2009 Väestöllinen huoltosuhde 1865-2026 Lähde: tilastokeskus 30.11.2009

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2015

Rajaliikennetilasto 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2015 350 1000 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (1000 kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009-2015 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2016

Rajaliikennetilasto 2016 Kauppa 2017 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2016 350 tuhat kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (tuhat kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009 2016 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus www.obotnia.fi/landskapsplanen Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus Landskapsreformens grundstenar Maakuntauudistuksen peruspalikat Landskapsförbunden, NTM-centralerna och regionförvaltningsverken

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINTIFOORUMI Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNNISSA Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kunnissa on

Lisätiedot

Laajakaistahanke tulevalla hallituskaudella. Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeriö

Laajakaistahanke tulevalla hallituskaudella. Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeriö Laajakaistahanke tulevalla hallituskaudella Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeriö 100 megan laajakaistahanke Valtioneuvoston periaatepäätös 12/2008: Kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Internatboende i Fokus

Internatboende i Fokus Internatboende i Fokus Michael Mäkelä Säkerhet i våra skolor och internat 8.6.2016, Tammerfors 1 Säkerhet i läroanstalter: Ett tema som har diskuterats en hel del på olika nivåer under de senaste åren,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot