TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

Transkriptio

1 1 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

2 2 TALOUSARVIO 2014 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 3 Talousarvion yleisperustelut 5 Yleinen taloudellinen kehitys 5 Kuntatalouden näkymät 6 Varkauden kaupunkistrategia 8 Varkauden kaupungin tilanne 12 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Talousarvion sitovuus ja muut määräykset 20 Lautakuntien talousarviot perusteluineen / Käyttötalousosa 29 Kaupunginvaltuusto 30 Tarkastuslautakunta 32 Kaupunginhallitus 34 Keskusvaalilautakunta 38 Konsernihallinto 39 Perusturvalautakunta 55 Sivistyslautakunta 81 Tekninen lautakunta 102 Henkilöstösuunnitelma Investointiosa 121 Investointisuunnitelma Investointien perustelut 128 Tuloslaskelma Talousarvio 2014 rahoituserät 149 Taloussuunnitelma tuloslaskelma 150 Rahoitusosa 152 Talousarvion liitteet 154 Käyttötalouden talousarviorakenne Soisalon työterveys liikelaitos 156 Konserniyhteisöt 163 Talouden sopeutusohjelma Joroisten kunnan sosiaali- ja terveystoimen talousarvio Pöytäkirjanote kv / Talousarvio vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuosille

3 3 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2014 ja taloussuunnitelmavuodet 2015 ja 2016 ovat taloudellisesti erittäin vaikeita ja haasteellisia. Ensi vuoden talousarviota on valmisteltu tilanteessa, jossa alijäämä uhkaa nousta kymmeniin miljooniin euroihin valtuustokauden loppuun mennessä, jos mitään ei tehdä. Tilanne on seurausta siitä, että tulopuolella verotulojen kasvu on olematonta pitkään jatkuneesta korkeasta työttömyydestä johtuen kun taas menopuolella erityisesti sosiaali- ja terveystoimen menot ovat jatkaneet kasvuaan. Esimerkiksi henkilöstökulujen, jotka ovat suurin menoerä, ennustetaan kasvavan sosiaali- ja terveystoimessa 17 % vuonna Mitään nopeata ratkaisua tulojen lisäämiseksi ei ole odotettavissa. Verojen nostojen arvioidaan lisäävän verotuloja runsaan prosentin verran ensi vuonna. Valtionosuuksissa ei tapahdu mitään merkittävää muutosta. Jatkossa valtionosuuksien määrän vaikuttavat paitsi valtiovallan toimenpiteet, myös vuonna 2015 voimaan tuleva valtionosuusuudistus. Niiden reaalinen merkitys tullee vähenemään jatkossa. Verorahoituksen ja ylipäänsä tulojen kasvu ei siis tuo ratkaisua kaupungin taloustilanteeseen lähivuosina. Ratkaisut on haettava menopuolelta. Kaupungin on pystyttävä alentamaan menojaan pysyvästi. Jos tähän ei kyetä, ja kehitys siis jatkuisi nykyisenkaltaisena, Varkaudella on velkaa noin 7000 euroa/asukas vuoden 2016 lopussa. Sellainen tilanne olisi kestämätön. Tässä tilanteessa ensi vuoden talousarvioesitykseen on sisällytetty merkittäviä rakenteellisia muutoksia ja lisäksi tuntuvia henkilöstömenosäästöjä. Niiden seurauksena ensi vuoden talousarvioesityksessä toimintakate (käyttötalouden netto) laskee noin 3 % verrattuna vuoden 2013 tilinpäätösarvioon. Vuosikate on melko vaatimaton 2,8 M, joka on 60 % poistoista. Lainamäärä kasvaa vajaaseen 3000 euroon/asukas. Suurimmat rakenteelliset muutokset kohdistuvat sosiaali- ja terveystoimeen. Vuodeosastopaikkoja vähennetään merkittävästi, toimintoja järjestellään uudelleen ja palkkamenojen kasvu on rajattu keskitetyn tuloratkaisun mukaiseksi. Ulkopuolisten sijaisten käyttöä rajoitetaan merkittävästi. Määräaikaisista työsuhteista luovutaan pääsääntöisesti ja vapautuvista vakansseista saadaan täyttää enintään puolet. Lisäksi esitykseen sisältyy vapaaehtoisia koko henkilöstöä koskevia palkkamenosäästöjä, joiden toteutumista arvioidaan ensi keväänä. Erikoissairaanhoidon ostopalvelumenojen kasvu on rajattu 2 %:iin. Tämä edellyttää sekä KYSin oman tuottavuusohjelman onnistunutta toteuttamista, mutta myös sitä, että Varkauden oma terveydenhuolto toimii nykyistäkin tehokkaammin. Navitas Kehitys Oy:ltä ostettavien elinkeinopalvelujen määräraha puolitetaan. Kaupunginhallitus päättää jatkossa, mihin elinkeinohankkeisiin osallistutaan.

4 4 Jotta pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvien työmarkkinatukimenojen kasvu saataisiin taittumaan, kaupunki panostaa lisää tukityöllistämiseen. Oman työpajan lisäksi toimialat ja tytäryhtiöt velvoitetaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä. Kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneselvitykset tehdään ensi vuonna. Riikinvoima Oy:n jätteenpolttolaitosinvestointi sekä Stora Enson mahdollinen kartonkikoneinvestointi luovat puolestaan uskoa Varkauden ja koko seudun elinvoimaan tulevaisuudessa. Savonian ja Lappeenrannan yliopiston yhteisen innovaatiokeskuksen käynnistyminen vahvistaa paikallista oppimisympäristöä merkittävästi. Hannu Tsupari kaupunginjohtaja

5 5 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu jatkui vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla vaisuna. Julkisen talouden sopeuttaminen, yksityisen sektorin velkojen purkaminen, suuri työttömyys ja vaimea palkkakehitys hidastivat talouskasvua laajasti. Vaikka rahoitusolojen koheneminen näkyi mm. osakekurssien nousuna, rahoituskriisin jäljet ovat pitkät: kriisin pahimmin koettelemilla talousalueilla tuotannon taso on edelleen vaatimaton. Maailmantalouden nykytilaa leimaa edelleen kriisistä toipumiseen liittyvä epävarmuus. Epävarmuudesta kärsivät eniten investoinnit, joiden määrä suhteessa kokonaistuotantoon on useissa maissa edelleen hyvin vähäinen. Vaikka osasyynä investointien heikkouteen ovat yli-investoinnit kriisiä edeltävinä vuosina esimerkiksi asuinrakentamiseen, myös kone- ja laiteinvestoinnit ovat toipuneet kriisin jälkeen hitaasti. Tämä taas on osaltaan heijastunut maailmankauppaan, jonka kehitys on ollut kuluvana vuonna hyvin vaimeaa. Suomen Pankin syyskuun 2013 kansainvälisen talouden ennusteen mukaan maailmantalouden kasvun odotetaan jäävän lähivuosina selvästi hitaammaksi kuin kriisiä edeltävinä vuosina. Tuoreimmat tiedot talouskehityksestä viittaavat kuitenkin hitaimman kasvun vaiheen olevan takana ja talouskasvun piristyvän asteittain nykyisestä. Toipuminen kriisistä jatkuu kuitenkin eritahtisena, ja maailmantalouden kasvuvauhti jää kokonaisuudessaan hitaammaksi kuin kriisiä edeltävinä vuosina. Suomen kansantalous oli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksen kasvu jäi hieman nollan yläpuolelle. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Kuluvan vuoden kesän jälkeen kaupan myynti oli edelleen pakkasella vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Myös vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Kokonaistuotannon ennakoidaan laskevan kuluvana vuotena hieman; mm. valtiovarainministeriö arvio kokonaistuotannon laskevan 0,5 prosenttiyksikköä. Ensi vuodelle povataan myös yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. BKT:n ennusteet liikkuvat yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinalaitoksen syksyllä 2013 saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisussa ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaan rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Valtiovarainministeriö arvio, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Välillisten verojen kiristyksen arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina n. 0,6 prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriön arvio palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 % ja ensi vuonna hidastuu 1,5 prosentin tuntumaan.

6 6 Kuntatalouden näkymät Peruspalveluohjelmassa todetaan, Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Vuoden 2012 odotettua heikompi toteutunut kehitys yhdistettynä lähivuosille ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja valtionosuusleikkauksiin merkitsee sitä, että kuntatalous pysyy alijäämäisenä ilman mittavia sopeutustoimia. Kuntatalous ei ole tarkasteluajanjaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Kuntien toimintamenojen nimellisen kasvun arvioidaan hidastuvan runsaaseen kolmeen prosenttiin, koska kustannusten nousu hidastuu. Kuntien menoja lisäävät myös kehyspäätökseen liittyvät kuntien velvoitteiden ja tehtävien lisäykset, joista merkittävin on kuntien työllisyyden hoidon vastuun kasvattaminen pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa ja rahoituksessa. Kunta-alan sopimukset Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. KT (Kuntatyönantajat) hyväksyi lokakuussa työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista Kunta-alan uusi sopimuskausi alkaa Sopimukset ovat voimassa saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta; ensimmäinen jakso on ja toinen jakso Ensimmäisen sopimuskauden kustannusvaikutukseksi on arvioitu 0,8 %. Toisen sopimuskauden korotuksista ja niiden kohdentamisesta neuvotellaan mennessä. Kunta-alan sopimuksissa on otettu huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi. Kuntien verotulot Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle

7 7 ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Myös vuosien jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla. Kiinteistöveron tuoton vuoden 2014 kasvuun vaikuttaa kiinteistöverojärjestelmän kehittäminen ensisijaisesti siten, että verotuksen pohjana olevia arvoja korotetaan lähemmäs niiden todellisia arvoja. Valtionosuudet Hallitusohjelmassa (2011) päätetyn 631 M euron tilapäisen leikkauksen lisäksi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta on leikattu vuosien 2012 ja 2013 kehysriihenpäätöksillä siten, että lisäleikkaukset merkitsevät peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuvien leikkausten kohoamista yhteensä 1,4 miljardiin euroon vuonna Leikkaukset aiheuttavat laskennallisesti 1,4 veroprosenttiyksikön kotuspaineen kunnallisverotukseen vuoden 2015 tasossa. Valtionosuus uudistus Hallitusohjelman mukaan osana kuntauudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyttä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Uudistuksen kuntakohtaisia vaikutuksia ei ole vielä tässä vaiheessa julkistettu.

8 8 VARKAUDEN KAUPUNKISTRATEGIA Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunkistrategian vuosille Kaupunkistrategiaan sisältyvistä viidestä painopistealueesta ja niille määritellyistä strategisista päämääristä sekä päämäärille asetetuista tavoitteista, mittareista ja toimenpiteistä on johdettu toimialojen / palvelualueiden vastaavat sitovat talousarviovuoden tavoitteet. Kaupunkistrategian pääviesti: Varkaus - luovaa energiaa Itä-Suomesta Visio: Rohkea ja inhimillinen Varkaus Olemme energiateknologian kansainvälinen osaamiskeskittymä. Keskellä Itä- Suomea, osana Keski-Savoa tarjoamme erinomaiset edellytykset monipuoliselle yrittäjyydelle ja laadukkaalle elämälle. Varkaudessa kaikki on lähellä ihmistä.

9 9

10 10

11 11

12 12 VARKAUDEN KAUPUNGIN TILANNE Yleistä Väestö Vuonna 2012 Varkaudessa oli asukasta. Vuoden 2013 lokakuun loppuun mennessä asukasmäärä on ennakkotietojen mukaan vähentynyt 229 henkilöllä ( as.). Väestöennusteen mukaan väestömäärä vähenee vuodesta 2012 vuoteen 2016 mennessä 762 asukkaalla. Väestön ikärakenteen kehitys asettaa haasteita palvelujen rahoitukselle ja palvelurakenteelle. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä suhteessa työikäisiin heikkenee. Varkauden huoltosuhde vuonna 2011 oli 57,1. Huoltosuhteen ennustetaan heikkenevän 65,0:een vuonna 2015 ja 76,6 vuoteen 2020 mennessä. Varkauden väestö iän mukaan v sekä ennuste vuosille Lähde: Tilastokeskus 0-6 v v v v v v. 85 v. - Yht

13 13 alle 15-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä 100 työikäistä kohden. Työpaikat ja työllisyys Varkaudessa oli vuoden 2011 lopussa työpaikkaa eli työpaikkojen määrä on säilynyt edellisen vuoden tasolla. Varkauden työpaikat toimialoittain Muutos %-os %-os %-os %-os. kpl % Maa- ja metsätalous, kalatalous (A) 111 1, , , ,5-5 -3,6 Teollisuus (B-E) , , , , ,3 Rakentaminen (F) 578 5, , , , ,6 Kauppa ja majoitus (G-I) , , , , ,9 Informaatio ja viestintä (J) 119 1, , , ,1-1 -1,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ((K) 108 1,1 99 1, ,1 98 1,1-3 -3,0 Kiinteistöalan toiminta (L) 110 1,1 99 1,1 97 1, ,2 6 6,2 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toim.(m-n) , , , ,5 58 6,6 Julk.hallinto, yhteiskunn.palv. (O-Q) , , , ,2 90 4,1 Muut palvelut (R-U) 404 4, , , , ,6 Tuntematon (X) 73 0,7 99 1, , , ,7 Yhteensä , ,0 0 0,0

14 14 Työttömyysaste Työttömyysaste Varkaudessa oli työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan vuoden 2013 lokakuussa 16,2 %. Pohjois-Savon työttömyysaste oli lokakuussa 11,8 % ja koko maan työttömyysaste oli 11,1 %. Työttömiä työnhakijoita oli Varkaudessa vuoden 2013 lokakuussa henkilöä (lokak ). Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli kuluvan vuoden lokakuun lopussa 497 henkilöä (lokak ). Alle 25-vuotiaita oli työttömänä lokakuun lopussa 195 (lokak ).

15 15 Varkauden kaupungin talous Vuoden 2013 tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden alijäämä tulee olemaan noin 8 M (talousarvio 2013 alijäämä -3 M ). Vuonna 2013 suurimmat määrärahaylitykset ovat sosiaali- ja terveystoimessa. Vuoden 2014 talousarvioesitys on 1,8 M alijäämäinen. Vuosina 2013 ja 2014 syntyvät alijäämät katetaan vuosien aikana. Jotta suunnitelma toteutuu, on välttämätöntä tehdä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ja tämän lisäksi joudutaan korottamaan tuloveroprosenttia suunnitelmakaudella yhden veroprosenttiyksikön verran (0,5 %-yksikköä v ja 0,5 %-yksikköä v. 2016). Myös kiinteistöveroprosenttia korotetaan vuonna 2014 yleisen kiinteistöveron osalta. TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA Laadinnan lähtökohdat Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2014 ja suunnittelukauden kehyksen. Talousarvioraamin laadinnan lähtökohtana on ollut vuoden 2012 tilinpäätös, vuoden 2013 käyttösuunnitelma ja sen toteutumisennuste vuoden 2013 ensimmäisen osavuosikatsauksen mukaan. Talousarvion rakenne / käyttötalous Käyttötalousosan rakenne on selitetty 155. Lautakuntataso - kaupunkistrategiasta johdetut toimialakohtaiset strategiat. Vastuualue- / palvelualuetaso - toiminta-ajatus - toimintaympäristö ja sen muutokset

16 16 - toiminnan painopistealueet - palvelualuetasolle kaupunkistrategiasta / toimialastrategiasta johdetut sitovat tavoitteet - tunnusluvut - määrärahat. Talousarvion rakenteelliset muutokset Kaupungin organisaatiorakennetta muutettiin vuoden 2013 alusta lukien, kun Joroisten kunnan ja Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaalue aloitti toimintansa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut siirtyivät alkaen Kunnan Taitoa Oy:n Varkauden toimipaikkaan. Vuoden 2012 alusta lukien konsernipalveluissa toimineen sosiaali- ja terveystoimen, ruoka- ja puhtauspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen varahenkilöstö (Keskitetty rekrytointi-yksikkö) purettiin ja henkilöstö siirrettiin alkaen takaisin toimialoille. Vuoden 2009 alusta alkaen Konsernipalvelut-yksikköön keskitetty toimistopalvelujen henkilöstö hajautetaan takaisin toimialoille alkaen. Ruoka- ja puhtauspalvelut sekä tilapalvelun-yksiköstä muodostetaan vuoden 2014 aikana yhteinen uusi nettobudjetoituyksikkö. Nettoperiaatteella toimiva yksikkö saa varsinaisen toimintansa rahoituksen kokonaan tai osittain korvauksena tuottamistaan palveluista. Yhdistymisellä tavoitellaan toiminnallisia ja taloudellisia etuja. Toimintakulut Toimintakate (käyttötalouden netto) osoittaa vuonna ,3 %:n vähennystä verrattuna vuoden 2013 tilinpäätösarvioon. Verotulot Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta (kunnallisverosta), yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Tulovero Kaupungin talousarvio on laadittu oletuksella, että kunnallisverotuksen tuloveroprosenttia nostetaan nykyisestä 20 prosentista 20,50 prosenttiin. Tuloveroprosenttia korotettiin edellisen kerran vuodelle Taloussuunnitelma (v ) sisältää myös tuloveroprosentin korottamisen laskennallisesti 0,5 prosenttiyksiköllä vuonna Verotuksen taso täsmentyy tulevien vuosien talousarvion valmistelun yhteydessä. Kunnallisveron tuotoksi v on arvioitu 67,1 M. Tuloveroprosentin korotuksen arvioidaan lisäävän kunnallisverotuloa n. 1,5 M. Kunnallisverotuoton arvioidaan kasvavan vuoden 2013 toteutumaennusteeseen nähden 1,4 %. Kiinteistövero Talousarvioehdotus sisältää yleisen kiinteistöveron veroprosentin korottamisen 0,40 prosenttiyksiköllä 1,35 prosenttiin, muut kiinteistöveroprosentit säilyvät entisellään.

17 17 Kiinteistöverotuksen verotusarvojen perusteet muuttuvat vuonna Kiinteistöverojärjestelmää kehitetään ensivaiheessa korottamalla verotuksen pohjana olevia arvoja lähemmäs niiden todellisia arvoja. Verotusarvojen tarkistaminen 0,3 M ja kiinteistöveroprosenttien korotus 0,9 M nostavat kiinteistöveron tuottoa yhteensä 1,1 M. Yhteisövero Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Vuonna 2014 yhteisöverokanta laskee 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Verokantaa alennettiin edellisen kerran 1,5 prosentti-yksiköllä vuonna Talousarviossa 2014 yhteisöverotulojen tulotavoite on 4,2 M. Verotulot Tp2011 Tp 2012 Ta2013 Tpe2013 Ta2014 Verotulot, yht muutos -% 0,7 0,2 3,3 1,5 3,9 Kunnallisvero muutos -% -0,4 1,7 3,5 0,8 1,4 Yhteisövero muutos -% 22,5-25,6-1,3 12,3 27,3 Kiinteistövero muutos -% 1,8 1,1 2,6 5,2 27,5 Varkaus Veroprosentit Tuloveroprosentti ,50 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 0,90 0,90 0,95 1,35 Vakituinen asuminen 0,25 0,25 0,35 0,35 0,40 0,40 Muut asuinrakennukset 0,85 0,85 0,95 0,95 1,00 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt Voimalaitos 1,4 2,5 2,5 2,5 2,85 2,85 Valtionosuudet Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuudet ovat yleiskatteisia tuloja ja niitä käsitellään kunnan yleisen rahoituksen erinä.

18 18 Valtionosuusuudistus Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta valmistellaan kuntarakenneuudistuksen rinnalla. Tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi järjestelmä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä järjestelmän laskennallisuutta, mikä kannustaisi kuntia tuottavuuden parantamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Valtionosuusuudistuksen kuntakohtaisia vaikutuksia ei talousarvion valmisteluvaiheessa ollut vielä käytössä, koska koelaskelmia esitetään vasta marraskuun 2013 aikana. Tavoitteena on, että uusi lainsäädäntö tulee voimaan alkaen. Valtionosuus vuonna 2014 Kunnan peruspalvelujen kustannustason muutos (indeksikorotus) on ennakkotiedon mukaan 2,4 prosenttia vuonna Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksen indeksikorotukset jäädytetään myös vuonna Valtionosuuksia on leikattu (kehysriihi maaliskuu 2012 ja maaliskuu 2013) nostamalla kuntien asukaskohtaista omarahoitusosuutta ylimääräisillä leikkauksilla. Omarahoitusosuuden kasvu on n. 67 e/asukas. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Valtionosuusleikkausten vaikutus /asukas koko maassa Uusi leikkaus ko. vuodelle M Uusi leikkaus ko. vuodelle /asukas Jäteveron tuotto siirretään kunnille vuodesta 2014 alkaen alustavasti valtionosuusjärjestelmän kautta. Tämän hetken laskelmien mukaan kunnille tuloutettavaksi tulisi 12,97 /asukas. Varkauden kaupungin osuus jäteveron tuotosta on arvioitu 0,3 M. Kaupungin valtionosuuksien kokonaismääräksi arvioidaan 44,0 M vuonna 2014, mihin sisältyy verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasausta 3,5 M. Valtionosuuksien muutos on 0,7 % verrattuna vuoteen Valtionosuusarvio perustuu Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Valtiovarainministeriö päättää peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2014 joulukuussa Verorahoitus (verot ja valtionosuudet) ja toimintakatteen kehitys TA2013 TPE2013 TA2014 TS2015 TS2016 Verotulot, yht muutos edell. v. -% 6,6-4,2 4,8 0,7 0,2 3,3 1,5 3,9-0,1 1,6 Valtionosuudet muutos edell. v. -% 15,7 4,3 11,5 6,3 6,6 3,5 3,2 0,5 0,0 0,0 Verorahoitus verot ja valtionosuudet -muutos edell. v. -% 9,2-1,6 7,0 2,6 2,5 3,3 2,1 2,6-0,1 1,0 Toimintakate muutos edell. v. -% 5,1 3,7 4,7 4,6 8,4 2,5 6,4-3,4-4,6-3,1

19 19 Vuosikate ja suunnitelmapoistot Kuntatalouden tasapainoa kuvataan pääsääntöisesti vuosikatteella. Sillä tarkoitetaan tulojen ja menojen erotusta eli sitä osaa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Tulorahoituksen katsotaan olevan tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistot eli käyttöomaisuuden vuosittaisen kuluman. Silloin tunnusluku vuosikate % poistoista on vähintään sata. Tulorahoitus on heikko, jos tunnusluku on jää nollan ja sadan välille. Jos vuosikate on negatiivinen, tulorahoitus on epätasapainossa, koska tulot eivät riitä edes varsinaisen toiminnan rahoittamiseen. Vuoden 2014 talousarvion mukaan vuosikate on 2,8 M. Vuosikate kattaa poistoista 60 %. Vuosikate on 127 euroa asukasta kohden. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1,2 M koostuu pääosin Keski-Savon Vesi Oy:n lainojen koroista. Muut rahoitustuotot 0,950 M muodostuu pääosin Varkauden Aluelämpö Oy:n ja Savon Voima Holding Oy:n osingoista. Summaan sisältyy myös kuntayhtymien peruspääomien korot. Korkokulut 1,2 M on arvioitu n. 2,0 % korkokannan mukaisesti. Lainat Kaupungin lainamäärä vuonna 2012 oli 44,1 M. Vuonna 2013 lainamäärän arvioidaan oleva 53,9 M. Lainamäärä asukasta kohti vuonna 2012 oli euroa ja vuoden 2013 lopussa n euroa. Vuonna 2014 lainamäärän arvioidaan oleva 63,9 M, asukasta kohti n euroa. Tilikauden tulos Vuoden 2011 kumulatiivinen alijäämä 8,2 M. Varkauden kaupungin vesihuoltotoiminta yhtiöitettiin alkaen kaupungin omistamalle yhtiölle, Keski- Savon Vesi Oy:lle. Liikkeenluovutuksen yhteydessä muodostui tuloslaskelmaan

20 20 laskennallista satunnaista tuloa 36 M, jolloin edellisten vuosien kumulatiivinen alijäämä poistui taseesta. Toiminnallisesti (ilman vesihuoltotoiminnan yhtiöittämistä) vuoden 2012 tilikauden tulos olisi muodostunut alijäämäiseksi n. 4 M. Vuoden 2013 talousarvion mukaan tilikauden tulos on alijäämäinen 2,9 M ja tilinpäätösennusteen mukaan alijäämä kasvaa n. 8 M. Talousarvioesityksen mukaan vuoden 2014 tulos jää alijäämäiseksi n. 1,8 M. TALOUSARVION SITOVUUS JA MUUT MÄÄRÄYKSET Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmalla tarkoitetaan tarkempaa käyttötalouden erittelyä toimielimen alaisista toiminnoista. Mikäli lopullinen talousarvio on muuttunut siitä, mitä lautakunnat ovat esittäneet, on kunkin lautakunnan laadittava uudelleen käyttösuunnitelmansa. Käyttösuunnitelmat tulee toimittaa taloushallintoon viimeistään Talousarvion täytäntöönpanomääräykset Kuntalaki ja kaupungin taloussääntö ja muut taloudesta annetut ohjeet velvoittavat hoitamaan kaupungin taloutta hyväksytyn talousarvion puitteissa. Huolehtiessaan oman toimialansa tehtävistä ja kehittämisestä, kaikkien lautakuntien sekä virastojen/laitosten vastaavien ja koko henkilöstön tulee yhdessä olla selvillä toimintojensa vaikutuksesta paitsi oman toimialan myös koko kaupungin kokonaistalouteen. Toimielimen/palvelualueen/palveluyksikön vastuussa olevien henkilöiden tulee tuntea oman alueensa talousarvio ja sen toiminnalliset tavoitteet. Heidän on oltava tietoisia määrärahojen määrästä ja riittävyydestä ennen niiden käyttämistä. Toimielimien edellytetään pysyvän valtuuston vahvistamassa talousarviossa. Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan koko kaupunkia koskevalla tasolla (konsernitaso), toimielin- ja palvelualuetasolla. Raportointivelvollisuus kohdistuu taloudellisen tuloksen seurantaan sekä toiminnallisten tavoitteiden seurantaan. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu, tammi-elokuu ja tammi-joulukuu (alustava tilinpäätösennuste). Toimialajohtajat vastaavat omalta osaltaan oman toimialan/palvelualueiden sisällä toteutettavasta raportoinnista. Toimialajohtajat raportoivat lautakuntaa talousarvion toteutumisesta palvelualuetasolla kuukausittain. Toimialajohtajien on informoitava kaupunginhallitusta säännöllisesti kuukausittain talousarvioin toteutumisesta ja välittömästi, jos näyttää että talousarvio ei toteudu suunnitellulla tavalla. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuuston nähden sitovat ovat: 1. Käyttötaloudessa palvelualuekohtainen tilikauden tulos (tulos suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen). 2. Kaupunkistrategiasta johdetut toimiala/palvelualuekohtaiset tavoitteet. 3. Rahoitusosassa kustannuspaikka.

21 21 4. Investointiosassa sitovuus on taseryhmittäin: maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, osakkeet ja osuudet. Taseryhmän koneet ja kalusteet sitovuus on hankekohtainen. 5. Lainanotossa ja antolainoissa nettolainanotto / nettolainananto on sitova. Lautakuntakohtainen sitovuus: 6. Lautakunnan on viimeistään käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä määriteltävä lautakuntaa sitova taso käyttötaloudessa. Se voi olla joko palvelualueen, palveluyksikön tai kustannuspaikan tilikauden tulos. 7. Lautakunta päättää investointiosan määrärahasiirrot taseryhmien sisällä hankkeiden kesken (ks. kohta 4). Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää: Lautakunta - määrärahojen siirrosta omien palveluyksiköiden välillä silloin kun muutos ei aiheuta koko toimialan palvelualueen tilikauden tuloksen ylittymistä. Soisalon Työterveys liikelaitos Liikelaitoksen tulee kattaa kertyneet alijäämät talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Hankinnat Vain toiminnan kannalta välttämättömät hankinnat suoritetaan. Hankintoihin on haettava lupa palvelualueen päälliköltä. Lainanotto Lainanottoa ja lainojen lyhennyksiä koskeva sitovuus: Talousjohtajalla on oikeus päättää talousarviolainojen sekä tilapäisluottojen ottamisesta kaupunginvaltuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa (lainanotto) sekä lainojen uudistamisesta ja lainaehtojen muuttamisesta. Päätös koskee - lainan ennenaikaista takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa - talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta talousarviossa hyväksytyn lainan oton mukaisesti - talousarviolainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 10 % - talousarviolainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskurssin perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla enintään 10 %. - tilapäisluoton ottamista maksuvalmiuden turvaamiseksi enintään15 M. Nettolainanotto on sitova taso, jolloin mm. lainojen konvertointi on mahdollista.