KAAVIN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2013. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kunnanhallitus KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2013 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Miettinen Eino, puheenjohtaja Räsänen Jorma, vpj Kosloff Johanna Miettinen Antti Oksman Minna Saario Harri Tiilikainen Hilkka Toikka Kirsti Viinikainen Antti Laukkanen Pentti, valtuuston pj. Räsänen Erkki, valtuuston I vpj. Toivanen Jouko, valtuuston II vpj., poissa Sopanen Ari, kunnanjohtaja, esittelijä Holopainen Marja-Liisa, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Laukkarinen Pekka, toimitusjohtaja, Savon Kuituverkko Oy, klo :n 51 kohdalla Hämäläinen Essi, projektipäällikkö, Kuopion kaupunki, klo :n 52 kohdalla Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t Liitteet n:ot 6-7 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Antti Miettinen ja Minna Oksman. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS Eino Miettinen Marja-Liisa Holopainen JA VARMENNUS puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN Kaavilla TARKASTUS Antti Miettinen Minna Oksman PÖYTÄKIRJA ON Kaavin kunnanvirasto PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ keskusarkistonhoitaja Anna-Maija Rissanen

2 Kunnanhallituksen kokous , nro 3, asialista 1. KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 3. SAVON KUITUVERKKO OY:N ESITYS LAAJAKAISTAHANKKEEN RAHOITUKSESTA 4. KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMISHANKE 5. PUUNOSTOTARJOUSTEN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN 6. PERUSTERVEYDENHUOLLON JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON TILAAJATOIMIKUNNAN ASETTAMINEN 7. JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN SOISALON TYÖTERVEYDEN JOHTOKUNTAAN 8. LAUSUNNON ANTAMINEN KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA 9. KUNTASTRATEGIAN VALMISTELU 10. KAAVIN TYÖNHAKIJAT RY:N AVUSTUSANOMUS 11. ILMOITUSASIAT

3 Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus SAVON KUITUVERKKO OY:N ESITYS LAAJAKAISTAHANKKEEN RAHOITUKSESTA. Asia 3. KH 109 Savon Kuituverkko Oy esittää kirjeellään omistajakunnille laajakaistahankkeiden rahoitukseen liittyviin valtuustopäätöksiin maksuosuuden tarkentamista teknisenä lisäyksenä. Yhtiö esittää, että yhtiön perustamisen yhteydessä kunnilta haettujen päätösten osalta on kuntien tarkennettava osallistumistaan hankkeisiin siten, että pääomalainarakenteen lisäksi kunta voi suorittaa maksuosuutensa avustuksena laajakaistalain mukaisella tavalla. Kuopiossa on pidetty omistajakuntien infotilaisuus, missä asiaa on esitelty. Tilaisuudessa omistajien edustajat sitoutuivat viemään asiaa eteenpäin omissa hallintoelimissään esitetyn mukaisesti. Laajakaistalaissa ei ole määritelty, millä tavalla kunnan tulisi suorittaa maksuosuutensa laajakaistahankkeissa. Liikenne- ja viestintäministeriö on osoittanut valmiutta tarkentaa laajakaistalain sanamuotoa siten, että pääomalaina ja muut vastaavat osakeyhtiölain mahdollistamat struktuurit voitaisiin katsoa kunnan maksuosuuden täyttämiseksi. Em. muutos voitaisiin mahdollisesti tehdä vuoden 2012 välitarkastelussa. Savon Kuituverkko Oy:n omistajakunnissa aiemmin tehtiin päätökset osakepääoman ja pääomalainan käyttämisestä maksuosuuden täyttämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö on sittemmin ottanut sen kannan, että kunnan maksuosuus laajakaistahankkeiden rahoituksessa tulee suorittaa ei-takaisin maksettavana suorana tukena. Em. kannanotto koskee tapauksia, joissa kunnan maksuosuus on Kaavin tapaan 22 % ja valtion tuki haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä. Muussa tapauksessa maa- ja metsätalousministeriö todennäköisesti katsoo, että kunta ei ole suorittanut valtiontuen myöntämisen edellytyksenä olevaa kunnan maksuosuutta eikä valtiontukea näin ollen myönnettäisi. Myös niissä tapauksissa, joissa kunnan maksuosuus on 8 % tai 33 % ja tuen myöntämisestä päättää viestintävirasto, kanta muuna kuin avustusluontoisena maksuna suoritettavaan kunnan maksuosuuteen on ollut varauksellinen. Kaavin valtuusto on :ssä 34 päättänyt, että kunta merkitsee euron määrällä osakepääomaa sekä hyväksyy alustavan laskelman mukaisesti euron pääomalainasitoumuksen.

4 Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Osakepääoma on merkitty vuonna Pohjois-Savon Liiton päätöksessä koskien laajakaistahankkeen toteuttajan valintaa on Kaavin kunnan osuudeksi mainittu enintään euroa eli 22 % tukikelpoisista kustannuksista. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se muuttaa aiemmin tekemäänsä päätöstä hyväksymällä lisäyksen koskien laajakaistahankkeen rahoitusta siten, että kunta voi tarvittaessa suorittaa maksuosuutensa avustuksena. Kunta maksaa oman osuutensa siinä vaiheessa, kun hanke toteutuu Kaavin kunnan alueelle ja hankkeen laajuus on selvitetty sekä todelliset kustannukset ovat tiedossa. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin Valt. 32 Päätös: Keskusteltuaan asiasta valtuusto yksimielisesti jätti asian pöydälle lisävalmistelua varten KH 116 Savon Kuituverkko Oy:n osakaskunnista Kaavi ja Keitele ovat ilmoittaneet, että valokuituhanke toteutettaisiin molemmissa kunnissa yhdellä kertaa. Muut osakaskunnat ovat jaksottaneet rakentamisen vähintään kahteen ja enintään viiteen eri vaiheeseen. Savon Kuituverkko Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen on ilmoittanut kunnanjohtaja Ari Sopaselle, että verkon rakentaminen yhdellä kertaa ei Kaavin kunnan alueellinen laajuus huomioiden ole tarkoituksenmukaista. Myös kunnan budjettitalous tukee verkon rakentamista monena hankealueena ja toteuttamisalueet sekä laajuus on sovittava Verkkoyhtiön ja kunnan kesken erillisin sopimuksin talousarviovuosittain niin, että toteutus ajoitetaan vuosille Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se muuttaa aiemmin tekemäänsä päätöstä hyväksymällä lisäyksen koskien laajakaistahankkeen rahoitusta siten, että kunta voi tarvittaessa suorittaa maksuosuutensa avustuksena. Kunta maksaa oman osuutensa siinä vaiheessa, kun hanke toteutuu Kaavin kunnan alueelle ja hankkeen laajuus on selvitetty sekä todelliset kustannukset ovat tiedossa. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin Valt. 35 Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 Kunnanhallitus KH Ehdotus: Kunnanhallitus päättää jättää asian pöydälle lisävalmistelua varten. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirjamerkintä: Ennen päätöstä Savon Kuituverkko Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen oli kunnanhallituksen kuultavana kello

6 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUOPION, SIILINJÄRVEN JA KOILLIS-SAVON MOOTTORIKELKKAREITTIEN VIRALLISTAMISHANKE. Asia 4. KH 9 Moottorikelkkareittien virallistamishankkeita on Pohjois-Savossa tehty tähän saakka Pohjois-Savon ympäristökeskuksen johdolla ja kuntien osarahoituksella. Parhaillaan on käynnissä moottorikelkkareittien virallistamishanke Koillis-Savossa ja sellainen on valmisteilla Kuopion ja Siilinjärven alueilla. Pohjois-Savon ELY -keskuksen vetäytyessä hankkeen vetovastuusta valtionhallinnossa tapahtuneiden muutosten myötä, on virallistamishankkeen toimintamalliksi esitetty maakunnallista EAKR-hanketta, jossa Kuopion kaupunki ottaa vetovastuun. Kuopion kaupunginhallitus on päättänyt ryhtyä päähakijaksi Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon seutukunnan moottorikelkkareittien virallistamishankkeessa ja hyväksynyt osaltaan Pohjois-Savon ELY -keskuksen valmisteleman aiesopimuksen. Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistamishankkeen kustannukset ovat liitteenä olevan projektisuunnitelman mukaan (alv 0 %). Kustannuksiin tulee lisäksi sisällyttää hankkeen hallintokulut /v. Kuopio laskuttaa muita kuntia liitteessä esitettyjen kuntaosuuksien mukaisessa suhteessa. EAKR -rahoitusosuus on käytännössä 80 %, koska reittitoimitusmaksut ja maanomistajakorvaukset eivät ole hankerahoituskelpoisia, vaan ne jäävät hankkeeseen osallistuvien kuntien maksettaviksi. Kaavin kunnan projektisuunnitelman mukainen osuus on yhteensä euroa. EAKR -rahoitusta tulee hakea pikaisesti siten, että hakemus tulee otetuksi huomioon päättyvän Pohjois-Savon ELY - keskuksen hakemusten käsittelyajan puitteissa. Hakemista varten hankkeeseen osallistuvien kuntien tulee tehdä viralliset päätökset hankkeeseen osallistumisesta ja allekirjoittaa sitä koskeva aiesopimus. Aiesopimus on liitteenä. Liite n:o 3. Kuopion kaupunki pyytää päivätyllä kirjeellään, että Kaavin kunta ryhtyy pikaisiin toimiin edellytysten luomiseksi moottorikelkkareittien virallistamishankkeen EAKR -rahoituksen hakemista varten.

7 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että Kaavin kunta osallistuu Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen -hankkeeseen sekä hyväksyy liitteen n:o 3 mukaisen aiesopimuksen osallistumisesta suunniteltuun hankkeeseen. Kaavin kunta sitoutuu hankkeeseen enintään euron maksuosuudella. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin sillä täydennyksellä, että reitti edellyttää maanomistajien suostumusta KH 137 Kuopion kaupungin isännöimän Kuopion, Siilinjärven Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen -EAKR - hankkeen aktiivitoiminta on alkanut. Hankkeessa pyritään suunnittelemaan ja rakentamaan Kuopion ja Siilinjärven alueiden reitit sekä saattamaan loppuun suunnitteluprosessi ja virallistamisen jälkeen rakentamaan reitit Koillis-Savon kuntien alueelle. Hankkeessa toimii projektipäällikön lisäksi kaksi suunnittelijaa sekä rakentamistöiden valvoja. Kuopion kaupungin hallintoon on nimetty yhdyshenkilö, joka vastaa hankkeen toteutumisesta. Suunnitelman mukainen hankkeen kokonaiskustannus on ,00 euroa (alv 0 %), josta Koillis-Savon osuus ,00 euroa. EAKR -rahoituksen edellyttämä kokonaiskuntaosuus olisi 20 %, eli Koillis-Savon kunnilta euroa (alv 0 %). hankkeen mukaisesti Kaavin kunnan omavastuuosuudeksi vv jäisi yhteensä ,00 euroa (alv 0 %). Esityslistan mukana on projektisuunnitelma ja sopimusluonnos kuntien hyväksyttäväksi. Kuopion kaupunki pyytää, että kunnasta nimetään yhteyshenkilö hankkeeseen ja lisäksi yksi jäsen ja varajäsen ohjausryhmään. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous on tarkoitus pitää jo lokakuussa. Kaavin valtuusto on talousarviokäsittelyn yhteydessä päättänyt, että talousarvion investointiosaan merkittyä moottorikelkkareitin suunnittelua ei täytäntöönpanna vuoden 2012 aikana. Ehdotus: Kunnanhallitus jättää asia pöydälle lisäselvittelyjä varten. Lisävalmistelussa selvitetään Maarianvaaran suunnalta lähtevät reitit periaatteella, että reitteihin on maanomistajien suostumus ja että reitti kulkee mahdollisimman monen sellaisen kaavilaisen yrityksen kautta, josta reitin käyttäjät voivat saada palveluja. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

8 Kunnanhallitus Esityslistan mukana on jaettu projektisuunnitelma ja reittikartta. KH 52 Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy esitetyn projektisuunnitelman ja osallistuu hankkeeseen euron osuudella (alv 0 %) aikaisemmin päätettyjen periaatteiden mukaan. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirjamerkintä: Ennen päätöstä projektipäällikkö Essi Hämäläinen oli kunnanhallituksen kuultavana klo

9 Kunnanhallitus PUUNOSTOTARJOUSTEN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN. Asia 5. KH 53 Kaavin kuntaan on pyydetty metsäyhtiöiltä metsänhakkuutarjouksia. Hakkuut kohdistuvat useisiin metsiköihin. Tarjoukset pyydettiin jättämään viimeistään mennessä. Määräajassa tuli viisi tarjousta. Keitele Forestin tarjous ei ollut tarjouspyynnön mukainen joten se hylätään. Tarjouspyyntö ja tarjousvertailu ovat liitteenä n:o 6. Esityslistan mukana on jaettu kunnanhallituksen jäsenille jäljennökset tarjouksista. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy Metsägroupin tarjouksen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

10 Kunnanhallitus Kunnanhallitus PERUSTERVEYDENHUOLLON JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON TILAAJATOIMIKUNNAN ASETTAMINEN. Asia 6. KH 34 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt kuntayhtymälle johtosäännön vuoden 2011 alusta voimaan. Johtosäännön 3 :n mukaan hallituksen tulee asettaa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon tilaajatoimikunta. Tilaajatoimikunta vastaa KYSTERI yhteistoiminta-alueen kuntien perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen tilaamisesta. Palvelujen tuottamisesta vastaa KYSTERI liikelaitos. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on käynnistänyt tilaajatoimikunnan asettamisen ja pyytää Juankosken, Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kunnista esityksen näiden jäsenistä ja henkilökohtaisista varajäsenistä tilaajatoimikuntaan. Hallitus toivoo, että kunnat neuvottelevat keskenään tilaajatoimikunnan kokoonpanosta ottaen huomioon poliittiset voimasuhteet ja tasa-arvolain 4a :n vaatimukset. Määräaika esitysten tekemiselle on Ehdotus: Kunnanhallitus valitsee Kaavin kunnan edustajan ja tälle henkilökohtaisen varaedustajan tilaajatoimikuntaan. Päätös: Asia jätettiin pöydälle KH 54 Ehdotus: Kunnanhallitus valitsee Kaavin kunnan edustajan ja tälle henkilökohtaisen varaedustajan tilaajatoimikuntaan. Päätös: Asia jätettiin pöydälle.

11 Kunnanhallitus Kunnanhallitus JÄSENEN JA VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN SOISALON TYÖTERVEYDEN JOHTOKUNTAAN. Asia 7. KH 37 Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymä on siirtänyt työterveyshuollon järjestämisvastuun Kysterille lukien ja vastaavasti Kysteri on siirtänyt tuottamisvastuun Soisalon Työterveyshuollolle. Soisalon Työterveys pyytää kuntaa nimeämään laitoksen johtokuntaan henkilön ja varahenkilön. Ehdotus: Kunnanhallitus nimeää jäsenen ja varajäsenen Soisalon Työterveyden johtokuntaan. Päätös: Asia jätettiin pöydälle KH 55 Ehdotus: Kunnanhallitus nimeää jäsenen ja varajäsenen Soisalon Työterveyden johtokuntaan. Päätös: Asia jätettiin pöydälle.

12 Kunnanhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA. Asia 8. KH 56 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Osana kuntauudistusta hallitus käynnisti syksyllä 2011 hallitusohjelman mukaisen koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne (valtiovarainministeriön julkaisuja 5a/2012 ja 5b/2012) valmistui helmikuussa Valtiovarainministeriö asetti helmikuussa 2012 kuntarakennelakia valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä oli seurata ja arvioida kunta- ja palvelurakenneselvityksestä saatavaa palautetta ja sen pohjalta laatia yhteenveto alue- ja kuulemiskierroksesta sekä tehdä uudistuksen vaikutusarviointi ja laatia tarkennettu esitys uudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista. Lisäksi työryhmän tuli valmistella luonnos hallituksen esityksestä kuntauudistusta ohjaavaksi rakennelaiksi. Hallitus linjasi kuntauudistuksen etenemistä iltakoulussaan sekä antoi seuraavana päivänä tiedonannon eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä (VNT 2/2012 vp). Hallitus antoi linjauksissaan määrittelemiensä tarkastelunäkökulmien perusteella tarkempien uudistuksen kriteerien valmistelun rakennelakia valmistelevan työryhmän tehtäväksi. Työryhmän valmistelemat tarkemmat kriteerit vahvistettiin hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä Nyt kyseessä oleva kuntarakennelakiluonnos on valmisteltu hallituksen linjausten pohjalta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, ja samalla lain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan kielilain muuttamista eräiltä osin. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä on linjannut palvelurakenneuudistuksen jatkoa

13 Kunnanhallitus Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa lakiluonnoksesta yleisesti sekä erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksistä: - selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; - esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; - valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; - yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä; - sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Hallinnon- ja aluekehityksen ministeriryhmä on 27. kesäkuuta 2012 hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla hyväksynyt kuntarakenteen kuntauudistusta ohjaavat kriteerit. Kuntaliitosselvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta. Jo yksikin kuntaliitostarvetta osoittavan kriteerin täyttyminen osoittaa kunnan liitostarpeen. Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Kriteerien pohjalta kunnat voivat käynnistää tarvittavat selvitykset sekä muodostaa uudet kunnat. Kriteerit toimivat pohjana hallituksen valmistelemalle rakennelaille, jonka on tarkoitus tulla voimaan viimeistään Alueellisesti ehjä ja toiminnallinen kokonaisuus Uudistuksen yleisenä edellytyksenä on, että selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi selvitysalueen tulee olla perusteltu alueen kokonaisedun näkökulmasta. Palveluiden väestöpohjaksi vähintään noin asukasta (Kaavin asukasluku 3322) Palvelu- ja väestöpohjakriteereiden tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti turvata kuntarakenne, joka turvaa palvelujen järjestämisen yhdenvertaisesti koko maassa sekä vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti peruspalvelujen järjestämisestä. Tarkoituksena on lisäksi vahvistaa ja edistää kuntataloudeltaan vakaampien kuntien muodostamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin asukasta. Väestöpohja luo

14 Kunnanhallitus mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. Kaavilla ikäluokka on lasta. Väestöpohjan täyttävät kunnat eivät voi jättäytyä uudistuksen ulkopuolelle, mikäli väestöpohjan täyttävää toiminnallista kokonaisuutta alueella ei muutoin ole saavutettavissa. Työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta kuvaavat kriteerit Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit ovat toisilleen vaihtoehtoisia kriteereitä selvitystarvetta arvioitaessa. Kunnilla on kuitenkin selvitysvelvollisuus, vaikka työpaikkaomavaraisuus- tai pendelöintiprosentti ei sitä edellyttäisi, jos selvitystarve on ilmeinen yhdyskuntarakennekriteerin ja alueen kokonaistarkastelun perusteella. Työpaikkaomavaraisuusaste tulee kunnassa olla vähintään 80 prosenttia. Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan kunnan työssäkäyvän väestön ja kunnassa olevien työpaikkojen suhdetta. Kaavin työpaikkaomavaraisuus on 100 %. Työssäkäyntikriteerin eli pendelöintiprosentin tarkoituksena on koota yhteen sellaiset alueet, joiden kehittäminen on elinkeinorakenteen näkökulmasta voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. Työssäkäyntikriteeri osoittaa kuntaliitostarpeen lisäksi kuntaliitoksen toteutussuuntaa. Kriteerinä suurilla kaupunkiseuduilla eli Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla on, jos kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 35 %. Muiden työssäkäyntialueiden osalta kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 25 %. (Kaavilla 10,36%.) Yhdyskuntarakennekriteeri kokoaisi yhteen alueen, jolla yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon tarve on suurin. Yhdyskuntarakennekriteerin osoittama alue koostuisi kaupunkiseudun keskustaajamasta ja lähitaajamista silloin, kun keskustaajaman kasvupaine ulottuu vahvana lähitaajamaan asti. Yhdyskuntakriteeriä sovellettaisiin kaikilla työssäkäyntialueilla.

15 Kunnanhallitus Yhdyskuntakriteeritarkastelun tukena voidaan tarvittaessa käyttää Suomen ympäristökeskuksen selvityksiä asioinnin suuntautumisesta sekä yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeistä silloin kun ne tukevat yhdyskuntarakenteeltaan eheiden alueiden syntymistä. Kriteerin soveltaminen Helsingin metropolialueella: Metropolialueella selvitysalueiden tulee koostua kunnista, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineiden vuoksi. Alueen on lisäksi oltava perusteltu alueen kokonaisnäkökulmasta ja muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. Kunnan talouskriteeri Talouskriteerin tarkoituksena on varmistaa kunnan taloudellinen kantokyky vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta. Kunnat, joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin eli ns. kriisikunnat, osoittavat liitostarpeen. Eli kunnan vuosikate on negatiivinen ilman harkinnanvaraista korotusta, lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään 50 %:lla, taseessa on kertynyttä alijäämää, tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo, omavaraisuusaste on alle 50 % ja suhteellinen on vähintään 50 %. Lisäksi kunnat, joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät edellä mainittujen raja-arvojen täyttymistä kolmena peräkkäisenä vuotena. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a :n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta rajaarvosta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään -500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä. Poikkeusperusteet Kriteereistä poikkeamisen tulisi olla mahdollista mm. erityisen harvan asutuksen, kielellisten oikeuksien turvaamisen sekä toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen perusteella. Poikkeukset eivät kuitenkaan olisi automaattisia, vaan niiden tarve arvioitaisiin kussakin tapauksessa erikseen. Arvioinnissa tulisi ottaa huomioon alueen näkökulma ja poikkeaminen tulisi olla mahdollista vain, jos kunnalla on edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä../.

16 Kunnanhallitus Perustuslain reunaehdot huomioidaan uudistuksen toteuttamisessa Uudistuksen toteuttamisessa on otettava huomioon perustuslain kunnallista itsehallintoa, sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia sekä kielellisiä oikeuksia (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa koskevat kirjaukset. Tulkinnassa on otettava huomioon myös perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntö. Perustuslain reunaehdot huomioon ottaen uudistus ei voi johtaa kielellisesti yhtenäisten alueiden pirstoutumiseen tai merkittäviin muutoksiin kielellisten oikeuksien toteutumisessa. Kuntauudistuksen eteneminen Vahvistettujen kriteerien pohjalta kirjoitetaan hallituksen esitys rakennelaiksi, joka lähetetään syksyllä lausuntokierrokselle kuntiin. Lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään Hallitus tulee kannustamaan kuntia tekemään tarvittavat muutokset suuntaamalla kunnille yhdistymisavustuksia. Avun saamisen perusteena on yhdistymispäätöksen tekeminen mennessä. Yhdistymisten tulee tapahtua 2015/2017, kuitenkin kaikissa tapauksissa viimeistään vuoden 2017 alusta. Valtio varautuu avustamaan kuntajakoselvityksiä. Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään mennessä sähköpostitse osoitteeseen Ehdotus: Kaavin kunta antaa valtiovarainministeriölle kuntarakennelakiluonnoksesta seuraavan alustavan lausunnon: Yleisesti: - Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen linjaukset tulisi olla selvillä ennen kuntarakennelain laatimista. Terveydenhuollon järjestämisessä tulee pyrkiä siihen, että kansalaisten terveydenhuolto järjestetään kokonaisvaltaisesti yhden tahon toimesta yhtenä palvelutuotantoprosessina vähintään maakunnan kokoisella alueella. - Valtion ja kuntien tehtävänjakoa on arvioitava kuntien kannalta kriittisesti suhteessa kuntien käytettävissä oleviin voimavaroihin.

17 Kunnanhallitus Tehtävät on järjestettävä luontevasti sopiviksi kuntien perustehtäväkenttään. Valtion tulee jatkossa kunnille uusia tehtäviä määrätessään kohdentaa tehtävien hoitoa vastaavat varat kuntien käyttöön. - Nykyinen kuntajakolaki antaa riittävät mahdollisuudet muuttaa kuntajakoa niin haluttaessa. - Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa tulee huomioida valtionosuuksien oikeudenmukainen kohdentaminen (esim. sairastavuuskerroin lasketaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden ikä- ja sukupuolivakioidun osuuden perusteella). - Kaavin kunta toivoo, että kuntien lausunnot huomioidaan kaikessa uudistustyössä. Selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä: - Uudistuksen yhteydessä asetetuilla raja-arvoilla ( asukasta, 50 oppilasta, 80 % työpaikkaomavaraisuus) ei ole mitään puolueettomaan tutkimukseen pohjautuvaa kannattavan toiminnan raja-arvoperustetta. - Nykyinen kuntajakolaki antaa riittävät mahdollisuudet muuttaa kuntajakoa, valtion tulee kunnioittaa kuntien itsehallintoasemaa. Esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä: - Aikataulu on liian tiukka ja epärealistinen. Valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta: - Ei ole tarpeellista huomioiden nykyinen kuntajakolain mukainen mahdollisuus. Yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä: - Yhdistymisavustusten käyttökohteet ilmoitettava, käyttöä valvottava, kohdentaminen muuhun kuin ennalta sovittuun sanktioitava. Yhdistämisavustukset eivät saa vähentää kuntakentän saamaa muuta rahoitusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaalija terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti: - Tilanteen selkeyttämiseksi on perusteltua, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukset valmistellaan ennen kuntarakenteen tarkastelua. Kuntarakennelakiluonnos tulisi sen jälkeen palauttaa uuteen parlamentaariseen valmisteluun.

18 Kunnanhallitus Linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen suhteen vaihtelevat, asiaan on mahdotonta ottaa kantaa tietämättä tarkasti hallinto- ja toimijarakennetta. Kuntaliitokset edellyttävät vapaaehtoisuutta, yhteistä tahtoa sekä näkemyksen siitä, miten kunnat voivat kuntaliitoksen jälkeen turvata peruspalvelut lähipalveluina kaikille kuntalaisille. Nyt lausuttavana oleva toimintamalli ja sisältö, aikataulut sekä valmistelun keskeneräisyys eivät toistaiseksi luo mainittavia edellytyksiä asian eteenpäin viemiselle Suomen kuntakentässä. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

19 Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN VALMISTELU. Asia 9. KH 57 Esityslistan liitteenä on kunnanjohtajan laatima strategialuonnos keskustelun pohjaksi. Liite n:o 7 Ehdotus: Kunnanhallitus käy valmistelevan keskustelun kuntastrategiasta valtuustoseminaaria varten. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin ja kunnanhallitus antaa valtuustolle liitteen n:o 7 mukaisen kuntastrategialuonnoksen klo pidettävälle valtuustoseminaarille jatkotyöstämistä varten. Valtuutetuille jaetaan seminaaria varten ennakkotehtävät. Strategiavalmistelun jatkoseminaari järjestetään valtuutetuille kello

20 Kunnanhallitus Kunnanhallitus KAAVIN TYÖNHAKIJAT RY:N AVUSTUSANOMUS. Asia 10. KH 178 Kaavin Työnhakijat ry on toimittanut kunnalle päivätyn seuraavanlaisen avustushakemuksen: Kaavin Työnhakijat ry on pystynyt toiminaan ilman ulkopuolista rahoitusta pian kaksi vuotta. Oman toiminnan tuotoilla on pystytty toimintaa pienimuotoisena ylläpitämään. Kaavin Työnhakijat ry:n hallitus pitää yhdistyksen toimintaa erittäin tärkeänä paikkakunnalla, koska yhdistys pystyy monin eri tavoin auttamaan pitkäaikaistyöttömiä, syrjäytyneitä ja vähävaraisia. Mukana olevan laskelman perusteella haemme Kaavin kunnalta kiireellisempiin maksuihin 3.814,04 euron avustusta. Tällä olisi ratkaisevan suuri merkitys yhdistyksen tulevaisuutta silmällä pitäen. Yhdistyksen tulevaisuus muuttuisi paljon valoisemmaksi ja olisi helpompaa suunnitella ensi vuottakin. Kaavin Työnhakijat ry:llä on maksamatonta lainaa Kaavin kunnalle euroa vuonna 2010 myönnetystä euron lainasta, jonka maksuaika on vuoden 2011 loppuun. Jäljellä oleva lainapääoma on siis euroa. Rahana yhdistys on saanut vuoden 2011 aikana avustusta kahteen kertaan, yhteensä euroa perustuen kunnanhallituksen päätökseen, jonka mukaan avustukset ovat korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Kaavin Työnhakijat ry on toimittanut lisäselvityksen nykyisestä rahantarpeestaan ja pyytää kunnalta euron lainaa, jota yhdistys lyhentäisi vuoden 2012 huhtikuun alusta lukien esim. 250 e/kk. Ehdotus: Kunnanhallitus jättää asian pöydälle ja kehottaa hakijaa laatimaan lyhyt liiketoimintasuunnitelma vuodelle Tämän jälkeen kunnanhallitus ottaa asian uudelleen vireille. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirjamerkintä: Pöytäkirja tarkastettiin heti KH 58 Kaavin Työnhakijat ry:lle on kunnanjohtajan päätöksellä myönnetty avustusta 2000 euroa. Yhdistys on sittemmin vuoden 2012 marraskuussa pyytänyt, että kunta nostaisi avustuksen euroon. Anomustaan Työnhakijat perustelee mm. sillä, ettei yhdistyksellä ole muuta ulkopuolista