NAKKILAN KUNTA. Tilinpäätös vuodelta Valtuusto

Transkriptio

1 NAKKILAN KUNTA Tilinpäätös vuodelta 2015 Valtuusto

2 1 NAKKILAN KUNNAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 sivu 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Yleistiedot kunnasta Väestö Kunnan hallinto Kunnan toiminnan kehitys Talouden kehitys Yleinen taloudellinen kehitys 14 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma Tuloslaskelman tunnusluvut Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 20 3 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tunnusluvut 22 4 TASETARKASTELU Taseen tunnusluvut Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitaseen tunnusluvut Selonteko konsernin valvonnan järjestämisestä 32 5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS PERUSTURVALAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA 97 Kunnan hallinto-organisaatio 147 Nakkilan kunnan talousarviokaava 145 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, selvitys kirjanpidon säilyttämisestä 154 Allekirjoitukset 155

3 2 NAKKILAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1. 1 Kunnanjohtajan katsaus Valtiovarainministeriön laatiman ennakkoarvion mukaan bruttokansantuote nousi 0,2 prosenttia vuonna Kotimainen kysyntä kuitenkin heikkeni 0,2 %. Investoinnit laskivat noin kaksi prosenttia. Kuntien heikko taloustilanne jatkui edelleen Suomen hitaasta talouskasvusta ja mm. valtionosuusleikkauksista johtuen. Kuntien vuoden 2015 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan koko kuntasektorin tulos säilyi vuoden 2014 tasolla kun liikelaitosten yhtiöittämisestä aiheutuvia muutoksia ei huomioida. Kuntien ja kuntayhtymien lainakannan kasvu hidastui. Yhteenlaskettu lainamäärä oli n. 17 mrd. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot laskivat noin yhden prosentin verran. Verotulot kasvoivat 2,8 %. Nakkilan kunnassa sijaitsevat työpaikat vähenivät vuonna 2013 yhteensä 114. Vuoden 2013 työpaikkamäärä oli Vuoden 2014 lukuja ei ole vielä tiedossa. Nakkilan liikekeskuksen palveluvalikoima heikkeni, kun Alkon Nakkilan toimipiste lopetti toimintansa lokakuussa Samoin toimintansa lopetti kunnassa pitkään toiminut ja arvostettu pyöräliike Viren. Toisaalta valmisteille tuli myös uusi liikerakennus entisen lämpölaitoksen tontille sekä ratsastusareenan rakentaminen Leistilään Jaakkolan Rusthollin tilalle. Vuonna 2015 ainakin Suominen ja Muovitekniikka Oy Europlast tekivät yli yhden miljoonan euron investoinnit. Yrityksistä mm. Nakkila Works ja Suominen lisäsivät tuotantoaan voimakkaasti. Temal siirsi toimintojaan Järvenpäästä Nakkilaan. Työttömyysaste oli vuoden lopussa 13,3 % kun se edellisvuonna oli 12,7 %. Nakkilan kunta oli mukana Porin seudun kuntaliitosselvityksessä ja Keski-Satakunnan kuntaliitosselvityksessä. Molemmat raukesivat keväällä Nakkilan taajamaosayleiskaavan valmistelussa käytiin edelleen neuvotteluja viranomaisten kanssa ja ehdotusta tarkistettiin. Valtuusto hyväksyi yleiskaavaehdotuksen. Kuntakonsernin vuokrataloyhtiöissä pitkään jatkunut tarjonnan ja kysynnän epätasapaino saatiin hallintaan. Tasapainottamissuunnitelman kuluessa yhtiössä on muutettu kolme kerrostaloa asoy-muotoiseksi ja myyty osakkeet tavoitteiden mukaisesti sekä samoin on muutettu kaksi erillistä rivitaloa asunto-osake-yhtiöksi ja osakkeet on myyty edelleen. Kesällä 2015 purettiin kunnan keskustasta As Oy Kotiportin kiinteistö. Näillä toimenpiteillä vuokra-asuntojen käyttöaste on saatu nostettua runsaasta 80 %:sta yli 95 %:iin ja yhtiön talous on saatu parempaan tasapainoon. Uimahalli jouduttiin sulkemaan ja asettamaan käyttökieltoon talvella 2015 rakenteissa havaittujen heikkouksien vuoksi. Pikainen sulkeminen aiheutti ongelmia uimahallin, kuntosalin ja keilahallin käyttäjille. Vuoden 2015 syksyllä valmistui liikuntakeskuksen peruskorjaussuunnitelma. Kunnanhallitus päätti aiemmin, että peruskorjaussuunnitelma laaditaan vain liikuntahallin osalta ja uimahalli osuus

4 3 tulee purettavaksi. Hankesuunnittelu jatkuu edelleen vuoden 2016 puolella. Kunnan talouden kehitys koheni vuoden 2015 aikana. Kunnan keskeiset tuloslaskelman ja rahoituslaskelman tunnusluvut kohenivat. Vuosikate nousi vuoden eurosta ja euroon. Kunnan lainamäärä asukasta kohden laski ollen 963 kun lainamäärä asukasta kohti vuonna 2014 oli Vuoden 2015 toimintakulut olivat ja ne laskivat 0,6 % vuodesta Verotulot olivat yhteensä ja ne kasvoivat 3,9 % edellisestä vuodesta. Valtionosuuksien määrä oli yhteensä , laskua 3,4 %. Pitkäaikaisia lainoja vähennettiin euroa, eikä uutta lainaa otettu ollenkaan. Taseen kumulatiivinen ylijäämä väheni hieman ja oli vuoden 2015 lopussa yhteensä Lainakanta oli eli 963 asukasta kohti. Investointien suhteen vuosi 2015 oli välivuosi. Investointeihin kului kaikkiaan Investointitason laskulla varaudutaan tekemään tilaa liikuntakeskushankkeen toteuttamiselle vuosien 2017 ja 2018 aikana. Lainakannan laskulla pyritään samaan tarkoitukseen. Nakkilan kunnassa on tehty talouden sopeuttamistoimia pitkäkestoisesti yhdessä luottamushenkilöiden ja kunnan henkilöstön kanssa. Kiitän luottamushenkilöitä sekä kunnan henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä. Vuosi 2016 tuo mukanaan monia haasteita. Edelleen Nakkilan kunnan on tehtävä toimintojensa tarkastelua siten, että kunnan järjestämät palvelut ovat ajanmukaisia ja ne tuotetaan taloudellisesti sekä tehokkaasti. Lisäksi kunnan on varauduttava sote-uudistuksen jälkeen uuden kunnan tehtäviin. Siinä korostuu entisten tehtävien lisäksi elinvoiman kasvattaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Maan hallituksen linjausten mukaisesti Satakunnassa on aloitettu Sata-Soten valmistelu. Se on yksi suurimmista uudistuksista myös Nakkilassa. Kunnanjohtaja Kalevi Viren

5 4 1.2 Yleistiedot kunnasta Väestö Nakkilan kunnan väestö vv Koko väestö *) Opiskelijat * Eläkeläiset * vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat Lähde: Satamittari (väkiluku ) *) ennakkotieto Lähde: Satamittari *) ennakkotieto

6 Elinkeinot Työlliset toimialoittain (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Lähde: Satamittari

7 6 Kunnassa sijaitsevat työpaikat toimialoittain vv : Työpaikat (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Lähde: Satamittari Nakkilan kunnassa oli työpaikkoja vuonna kpl ja kunnan työssä käyvä väestö oli henkeä eli työpaikkaomavaraisuus oli 70,0 %. Kunnassa olevien työpaikkojen määrä on vuosina laskenut.

8 7 Yritysten liikevaihdon jakautuminen Toimialat Liikevaihto (1000 euroa) Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta.... Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto * Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja rav.toiminta Kuljetus, varastointi Liike-elämän palvelut Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muut Yhteensä Lähde: Satamittari. = tieto salainen * v vain TOL E (uusi luokitus) Nakkilalaisten yritysten talous Liikevaihto (1000 euroa) Aloittaneet yritykset lkm Lopettaneet yritykset lkm Yritysten lkm Yritysten toimipaikkojen lkm Lähde: Satamittari Työmarkkinat Työvoima * Työlliset * Työttömät * Työttömyysaste 10,4 9,9 10,3 11,7 12,7 Työpaikkaomavaraisuusaste 75,1 % 75,2 % 72,0 % 70,0 %.. Lähde: Satamittari * = ennakkotieto.... = tietoa ei vielä saatavilla

9 8 1.3 Kunnan hallinto Kunnan hallinto-organisaatio sekä kunnan virastot ja laitokset on esitetty s Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä oli seuraava: Vakinaiset Sijaiset ja Työllistetyt Yhteensä Toimintayksikkö määräaikaiset Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyömäärä vuodet määrä vuodet määrä vuodet määrä vuodet Yleishallinto 9 8, ,5 - ruokapalvelu 19 18, ,4 Perusturvatoimi Sivistystoimi , , ,7 Tekninen toimi 33 32,6 3 2, ,5 Yhteensä , , ,7 Vuonna 2014 yht , ,5 9 8, ,7 Henkilöstön määrä Työllistetyt Sijaiset ja määräaik. Vakituiset Henkilöstön keski-ikä oli 47,6 vuotta, joka oli hieman korkeampi kuin vuonna Yli 60-vuotiaiden osuus on kasvanut 2 %:lla suhteessa nuorempiin työntekijöihin. Sukupuolijakautuma on pysynyt vuoden 2014 tasolla. Henkilöstön ikäjakautuma Henkilöstön sukupuolijakautuma v. 33% yli 60 v. 13% v. 8% v. 27% v. 19% Naiset 84% Miehet 16%

10 9 1.4 Kunnan toiminnan kehitys Seuraavassa on esitetty kunnan toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset hallinnonaloittain. Tarkempi selvitys toiminnasta on jäljempänä luvussa 5. Keskushallinto/Yleishallinto Valtuusto hyväksyi Nakkila 2012 kuntastrategian, joka toimii ohjeena laadittaessa talousarvioita ja -suunnitelmaa sekä muita suunnitelmia. Valtuusto hyväksyi /57 kunnan talouden tasapainotusohjelman vv Säästöohjelma on valmisteltu vuoden 2015 aikana ja kunnanhallitus on huomioinut sen hyväksyttävät tulokset vuoden 2016 talousarvioesityksessä. Kunta oli mukana sekä Porin seudun kuntajakoselvityksessä että Keski-Satakunnan kuntajakoselvityksessä. Molemmat hankkeet raukesivat keväällä Nakkilan taajamaosayleiskaavan valmistelussa on vuonna 2015 edelleen käyty neuvotteluja viranomaisten kanssa ja ehdotusta on tarkistettu. Valtuusto hyväksyi yleiskaavaehdotuksen Elinkeinotoimi Kunnanhallitus päätti irtisanoa Prizztech Oy:n kanssa tehdyn kokonaisasiakkaitten yhteistyösopimuksen lukien. Kunnanhallitus hyväksyi sopimuksen Nakkilan ja Luvian kuntien välisestä elinkeino- ja yrityspalveluiden järjestämisestä. Sopimus on voimassa välisenä aikana ja sitä on jatkettu kunnanhallituksen päätöksellä saakka. Sopimuksen mukaan yrityskehittäjän avaintehtäviä ovat: yritysten toimintaedellytysten ja toimintaympäristön parantaminen yritysten kasvun ja kehittämisen edistäminen yritysten ja kunnan ja muiden yhteisöjen välisen vuorovaikutuksen ja verkottumisen edistäminen yritysten menestyksen avulla luoda elinvoimaisuutta, työpaikkoja, investointeja ja innovaatioita sekä verotuloja kunnille. Toiminta-ajatuksena on työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ja palvelujen monipuolistaminen. Vuoden 2015 yrittäjäpalkinto luovutettiin Kuljetus Leistilä Oy:lle. Yritys on perustettu v ja yhtiömuoto on muutettu osakeyhtiöksi v Yhtiön päätoiminnot keskittyvät kappaletavaroiden jakeluun ja niitä tukeviin runkokuljetuksiin. Kuljetettavat tavarat koostuvat pienistä postipaketeista ja elintarvikkeista aina nosturilla käsiteltäviin LVI- ja rakennusmateriaaleihin. Nuoren yrityksen tunnustus myönnettiin Kati Mäki Oy:lle Elinkeinotoimessa toiminnan painopiste oli aloittavien ja toimivien yritysten perusneuvonnassa, joka toteutettiin yhteistyössä muiden alueellisten Yritys-Suomi toimijoiden kanssa. Yrityskehittäjällä oli v Nakkilaan liittyviä yritys- ja sidosryhmäkontakteja 150 kpl. Nakkilan kunta oli v aikana mukana mm. seuraavissa yritystoimintaa edistävissä hankkeissa: SolarLeap -hanke (kesto ): Hankkeen tarkoituksena on Satakunnan

11 10 alueen aurinkoenergialiiketoiminnan edistäminen ja kehittäminen. RoboCoast -hanke (kesto 6/2015 8/2017): Hankkeen tarkoituksena on edistää digitalisaation, automaation ja robotiikan osaamista ja hyödyntämistä yrityksissä. Tulevaisuuden teollisuusvyöhyke - hanke (kesto ): Hankkeen tarkoituksena on Satakuntalaisen teollisuuden uudistumisprosessin vauhdittaminen, huomioiden EU:n määrittämä älykäs erikoistuminen ja alueen ominaispiirteet. Elinkeinotoimen hoidon kustannukset olivat vuonna euroa ja vuonna euroa (Elinkeinotoimen hoito + yrityskehittäjä Luvian osuus). Kuntaan palkattiin Luvian kunnan kanssa vuoden 2014 alussa yhteinen yrityskehittäjä. Yrityskehittäjän toimikausi on määräaikainen ja se päättyy Luvian kunnan yhdistyessä Eurajoen kuntaan. Maataloustoimi Nakkilan kunta on kuulunut lukien Rauman seudun maaseutuhallinnon yhteistyöalueeseen, jonka isäntäkuntana toimii Eura. Euran kunnan kanssa hyväksyttiin lisäksi sopimus, jolla maataloussihteeri on voinut sivutoimiluvalla edelleen hoitaa eräitä Nakkilan kunnan tehtäviä (esim. viljelysmaiden vuokrasopimusten hallinta). Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon pitkään jatkunut uudistus eteni vuoden 2015 lopulla. Maan hallitus linjasi sote-uudistusta, itsehallintoalueita sekä aluejaon perusteita. Hallituksen linjaukset ovat pohjana valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja itsehallintoaluelakia. Hallitus sopi itsehallintoalueiden määräksi 18 ja sote-palvelut järjestettäväksi 15 alu een puitteissa. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Nakkilan kunnan valtuusto antoi pyydetyn lausunnon hallituksen linjauksista. Lausunnossaan valtuusto päätti mm. että maakuntajako on oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle ja Nakkilan tulee kuulua Satakunnan maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen. Nakkilan kunnanhallitus päätti lisäksi myönteisestä kannasta myös vapaaehtoisen Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon yhdistämisen valmistelutyön aloittamisesta Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakuntaliiton tekemän aloitteen pohjalta. Aikuissosiaalityön tavoitteena oli aktiivisen työllistämisen ja kuntouttavan työotteen jatkaminen. Sosiaaliohjaajan työpanosta kohdennettiin edelleen työllistämiseen ja aktivointiin. Vuodesta 2015 lähtien kunta vastasi 300 pv työmarkkinatukea saaneiden tuen rahoituksesta. Vuoteen 2014 asti kunta vastasi työmarkkinatuen rahoituksesta vasta, kun oikeus tukeen oli kestänyt 500 pv. Muutos on lisännyt aktivoitavien henkilöiden määrää sosiaaliohjaajan työssä. Työllistämiseen ja aktivointiin panostaminen näkyi toimeentulotukimenojen pienenemisenä sekä asiakasnuorten siirtymisessä opiskelu- tai työelämään. Vuonna 2015 voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki vahvisti peruspalvelujen asemaa ja sen tavoitteena on vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Laki madalsi tuen hakemisen kynnystä ja lisäsi hakemusten sekä palvelutarpeen arvioi

12 11 den määriä. Lain voimaantulo on lisännyt sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien lakisääteisiä työtehtäviä. Vanhustenhuollossa vahvistettiin organisaatiomuutos vanhustyön johtajan viran perustamisen myötä. Tämän myötä aloitettiin määrätietoinen vanhustenhuollon kehittäminen, jossa painopiste on erityisesti ikäihmisten kotiin annettavissa palveluissa. Lastensuojelussa tiivis yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja varhaisen puuttumisen sekä tukemisen toimintatapa tuotti tulosta. Lastensuojelun asiakkaiden määrä säilyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. Kiireellisten sijoitusten määrä väheni kolmesta yhteen. Nakkilan kunnan terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2015 yhteensä Menot laskivat vuoteen 2014 verrattuna 0,32 % Vuoteen 2014 verrattuna erikoissairaanhoidon menot nousivat 1,2 % ja perusterveydenhuollon menot laskivat 3,4 %. Sivistystoimi Yhteiskoulun ja lukion hallinto Kunnanhallitus hyväksyi määräaikaisen sopimusluonnoksen Nakkilan lukion ja yhteiskoulun rehtorin hallinnollisten tehtävien ostamisesta Eurajoen kunnalta lähtien. Sopimus oli voimassa saakka. Sivistyslautakunta otti KM Jari Kosken suostumuksensa perusteella Nakkilan lukion ja perusopetuksen yhteiseksi rehtoriksi ajalle Kukonharjan koulupiirin yhdistäminen Kirkonseudun koulupiiriin Valtuusto päätti sivistyslautakunnan ja kunnanhallituksen esityk sestä yhdistää Kukonharja koulupiirin Kirkonseudun koulupiiriin siten, että toimintaan jää Kirkonseudun koulu ja Kukonharjan koulu lakkaa lukien. Sataedun Nakkilan yksikön opiskeluhuollon kuraattoripalveluiden järjestäminen lukien Nakkilan kunnanhallitus hyväksyi sivistyslautakunnan esityksestä Ulvilan ja Nakkilan kunnan välisen sopimuksen kuraattoripalvelujen ostamisesta Sataedun Nakkilan yksikön opiskeluhuollon tarpeisiin. Arantilan oppimiskeskus Sivistyslautakunta kävi periaatteellisen keskustelun Arantilan oppimiskeskus visiosta Nakkilan lähitulevaisuuden kouluverkkoratkaisuna. Arantilan oppimiskeskus liittyy vahvasti Pakkalan tiloihin, jossa toimii mm. Sataedun ammatillinen koulutus. Tämän koulutuksen siirtymisestä Villilän toimintaympäristöön on neuvoteltu vuoden vaihteesta lähtien. Kirjastotoimi OKM:n projektiavustuksella on digitoitu kirjaston, kunnan ja Nakkila-seuran kotiseutuaineistoa ja tallennettu niitä julkisesti käytettäväksi Suomen kirjastojen yhteiselle digikirjastot-sivustolle. Kokoelma sisältää kuvia ja tekstejä mm. nakkilalaisesta keinutuolista, nahkiaisten pyynnistä ja Vihtori Grönroosista. Satakirjastoissa on ryhdytty selvittämään uuteen kirjastojärjestelmään siirtymistä. Valmistelu jatkuu v ja uuteen järjestelmään siirrytään v. 2017, jolloin nykyisen kirjastojärjestelmän ylläpito päättyy. Kirjaston lainausmäärät ovat hieman vähentyneet. Suuntaus on valtakunnallinen. Lainausmäärä ylittää kuitenkin edelleen

13 12 valtakunnallisen vuoden 2014 keskitason. Kävijämäärä on myös hieman vähentynyt, mutta päivittäinen kävijämäärä on kuitenkin edelleen yli 100. Vapaa-aikatoimi Maaliskuun alussa uimahalli ja keilahalli laitettiin käyttökieltoon eli tämä aiheutti suuria toiminnallisia muutoksia, negatiivisessa mielessä. Positiivisena asiana oli, että Arantilan lähiliikuntapaikkahankkeeseen tuli myönteinen valtionavustuspäätös sen suuruisena kuin avustusta haettiinkin ja hanke voitiin aloittaa syyskaudella 2015 ja sen toteutus viedään loppuun vuoden 2016 aikana. Yhteistyötä LiikU:n sekä Ulvilan, Luvian ja Harjavallan liikuntatoimien kanssa tehtiin järjestämällä urheiluseuroille neljän koulutustilaisuuden kokonaisuus. Nakkilasta saatiin osallistujia koulutuksiin mukaan selvästi eniten. Tammikuussa 2015 avattiin karhukuntien yhteiset nuorten tieto- ja neuvontapalvelun verkkosivut eli nuokka.fi ja jeesari.fi ja tämä on toteutettu valtionavustuksella ja ensimmäinen hankevuosi päättyy huhtikuussa 2016 (hakemus toiselle vuodelle on jätetty). Tekninen toimi Talonrakennuksessa ei vuonna 2015 ollut isompaa yksittäistä investointikohdetta. Pienehköjä kohteita olivat mm. kunnanviraston lämmönjakokeskuksen uusiminen, lukion sähköisen yo-kirjoitusten valmiuden rakentaminen, Palvelukeskus Hyppinkin rakennusautomaatiolaitteiden saneeraus ja yhteiskoulun valurautaisten viemäreiden saneeraus. Liikuntahallin sisätilojen perusparannuksen hankesuunnittelu toteutettiin sekä kiinteistöjen ilmanvaihtokanavien puhdistuksia jatkettiin edellisten vuosien tapaan. Lisäksi oli runsaasti pienehköjä investointikohteita sekä kiinteistöjen kaukovalvontaa kehitettiin ja lisättiin. Alkuvuodesta 2015 suoritettiin liikuntakeskuksella Vahanen Oy:n toimesta julkisivun korjaussuunnitteluun liittyviä rakenteiden kuntotutkimuksia. Kuntotutkimuksien yhteydessä paljastui erinäisiä rakennuksessa olevia vakavia rakenteellisia ongelmia. Kuntotutkimustulosten johdosta asetettiin Nakkilan uimahalli käyttökieltoon maaliskuussa Uimahalliosuus todettiin kantavilta rakenteiltaan niin huonokuntoiseksi, että uimahalli joudutaan käytännössä purkamaan. Myöskään koko liikuntakeskukseen ajateltua julkisivujen perusparannusta ei voida toteuttaa laadittujen suunnitelmien mukaisesti ilman rakennuksen sisäpuolisia tiivistämistoimenpiteitä. Kuntotutkimuksissa ilmeni, että rakennuksen vaipassa on erittäin paljon ilmavuotoja. Ilmavuodot rakenteissa aiheuttavat aina kosteuden tiivistymisvaaran ja sitä kautta mahdollisuuden mikrobikasvustojen syntymiselle rakenteissa. Näiden em. tapahtumien ja selvitysten johdosta on Nakkilan kunta päättänyt luopua rakennuksen osittaisista korjaushankkeista ja sen sijaan käynnistänyt koko liikuntakeskusta koskevan, kokonaisvaltaisen hankesuunnittelun. Hankesuunnittelun pääajatuksena on, että koko rakennuksessa suoritetaan perusparannus yhtenä kokonaishankkeena. Perusparannushankkeeseen tulisi tällöin sisältymään myös rakennuksen vanhimman osan, eli uima- ja keilahallin purku kokonaisuudessaan. Liikuntakeskuksen perusparannushankkeessa on siis tapahtunut vuoden 2015 aikana paljon muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet sekä hankkeen laajuuteen että kustannuksiin. Nyt laaditussa hankesuun-

14 13 nitelmassa on perusparannushankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitu noin 4,7 milj. euroa (alv 0 %) Julkisen käyttöomaisuuden tulosalueella rakennettiin Savikontien jatke ja siihen liittyvä kunnallistekniikka. Soinilan asun toalueella rakennettiin jätevesiverkostoa. Kaavakatuja ja kevyen liikenteen väyliä päällystettiin aiempien vuosien tapaan sekä saneerattiin Kurulantien ja osa Kirkkokadun katuvalaistuksesta. Tuurmannintielle rakennettiin katuvalaistus. Liikelaitosten tulosalueella toteutettiin tehdyn kuntotutkimuksen mukaisia vesitornin korjaustöitä, sadevesiverkostoa saneerattiin Ahjonkadulla ja Harjavallantien (Penttalan alueella) jätevesipumppaamo saneerattiin. Rakennustarkastuksessa ei vuonna 2015 tapahtunut oleellisia muutoksia. Omakotitalorakennuslupien määrä on 3, eli alempi kuin keskimääräinen rakentamistaso (10 kpl). Rakentamisen tilavuus- ja kerrosalamäärä oli 2014 vuotta hieman korkeampi. Erilaisia lupia myönnettiin v yhteensä 68. Vuonna 2012 siirryttiin käyttämään Tekla Gis-järjestelmää Porin seutukäytössä, jolla rakennusvalvonnan tietojärjestelmä vaihdettiin karttapohjaiseen järjestelmään. Tämän järjestelmän kehittämistä ja koulutusta tehtiin koko vuoden 2015 ajan. Versiot päivittyvät jatkuvasti, joten yhden miehen organisaatiossa riittää opittavaa. Ympäristönsuojelun toiminnassa ja taloudessa ei ollut olennaisia muutoksia vuonna Investoinnit vuonna 2015 Investointimäärärahoista käytettiin vuonna (69,8 %). Merkittävimpiä investointikohteita olivat liikuntahallin hankesuunnitelma ( ), kunnantalon korajukset ( ), Hyppingin investoinnit ( ) ja yhteiskoulun viemäreiden saneeraus ( ). Tilapalveluyksikön oman rakentamisen ja rakennuttamisen kokonaissumma oli Muut investointikohteet talousarviossa toteutuivat seuraavasti: Julkisen käyttöomaisuuden (teiden rakentaminen ja päällystäminen, tievalaistus, puistot yms.) investointimenot olivat yhteensä (talousarvio ). Leikkikenttiin ja puistoihin investoitiin yhteensä Rakennuskaavateiden perusparantamismenot olivat Arvioitu kehitys alkaneella tilikaudella Vuoden 2016 vuosikate on talousarvion mukaan Talousarviossa arvioidaan vuoden 2016 olevan alijäämäinen Toimintamenot kokonaisuutena kasvavat vuoden 2016 talousarviossa 0,6 % vuoden 2015 toteutuneisiin menoihin verrattuna. (Toimintamenot olivat: v , v , v , v ja v ja vuoden 2016 talousarviossa ) Vuoden 2016 talousarviossa verotulojen ( ) arvioidaan kasvavan vuoden 2015 toteutuneeseen lukuun ( ) verrattuna 0,9 %.

15 14 Valtionosuuksien arvioidaan nousevan vuoden 2015 toteutuneeseen nähden ( ) v talousarviossa ( ) 1,7 %. Vuoden 2016 talousarviossa talonrakennusinvestoinnit ovat yhteensä Uus- ja korjausinvestointitarve on selvästi suurempi verrattuna talousarvion ja - suunnitelman määrärahoihin. Tarpeettomasta kiinteistökannasta pyritään mm. tästä syystä edelleen luopumaan. 1.6 Talouden kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennustelukujen mukaan bruttokansantuote pysyi vuonna 2015 lähes ennallaan, kasvua oli vain 0,2 %. Yksityinen kulutus karvoi 0,8 % ja julkinen kulutus kasvoi 0,2 %. Investoinnit vähenivät 2,1 %. Kotimainen kysyntä heikkeni 0,2 %. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan koko maassa vuonna 2015 keskimäärin 9,4 % kun edellisen vuoden vastaava keskiarvo oli 8,7 %. Nakkilan kunnan työttömyysasteen keskiarvo oli vuonna ,3 % Kunnan talouden kehitys Nakkilan kunnan tulos- ja rahoituslaskelman tunnusluvut kohenivat hieman vuonna Vuosikate nousi vuoden eurosta euroon. Vuosikate/poistot-% nousi 68,6:stä 96,7:een. Verotulojen yhteismäärä nousi 3,9 % ja valtionosuudet alenivat 3,7 %. Verotulojen tasaus kasvoi n , johtuen valtionosuusjärjestelmän muutoksesta Verotulot Valtionosuudet tästä verotulojen tasausta Kassavaroja oli vuoden 2014 lopussa ja vuoden 2015 lopussa Kassavarat riittivät noin 33 päivän menoihin. Kunnan omavaraisuus -%, joka mittaa kunnan vakavaraisuutta, koheni ollen 59,0. Kunnan lainamäärä asukasta kohti laski ollen 963. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus -% laski vuoden ,9 prosentista 29,5 prosenttiin. Vuoden 2015 tilikauden tulos oli ja alijäämä Tarkempi selvitys menoista, tuloista ja talousarvion toteutumisesta ilmenee luvusta Selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Sisäisen valvonnan järjestäminen Valtuusto hyväksyi /10 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Samassa yhteydessä täydennettiin hallintosäännön 24 :ää (Riskienhallinta) lisäyksillä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuista. Uudet perusteet ja säännökset tulivat voimaan Sitä ennen Nakkilan kunnan sisäinen valvonta perustui valtuuston hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen. Kunnanhallitus hyväksyi /67 kunnanhallituksen ohjeet sisäisen valvonnan hoitamisesta kunnan organisaatiossa. Muita keskeisiä johtosääntöjä ja ohjeita sisäisen valvonnan kannalta ovat: - hyvän hallinnon ohje, - hallintosääntö, - konserniohje.

16 15 Kunnanhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti. Lautakunnat vastaavat osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja lautakunnat ja viranhaltijat vastaavat toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Kunnan virasto-organisaatio on määritelty hallintosäännössä. Kullakin osastolla, hallinto- ja talousosasto, sosiaaliosasto, sivistysosasto ja rakennusosasto, on kunnanhallituksen nimeämä päällikkö. Kunnanjohtaja ja osastopäälliköt muodostavat kunnanviraston johtoryhmän, joka seuraa kunnan toiminta-ajatuksen ja päämäärien mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Tilivelvolliset viranhaltijat on määritelty. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimielinten ja viranhaltijoiden ratkaisuvalta on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä. Päätösten seuranta on osa johtamisella toteutettavaa sisäistä valvontaa. Toimielimen pöytäkirja ja kunnanjohtajan ja hallintojohtajan päätöspöytäkirjat toimitetaan kunnanhallitukselle ja muiden viranhaltijoiden pöytäkirjat asianomaiselle lautakunnalle. Toimielimet valvovat erityisesti, onko päätökset tehty viranhaltijan toimivallan puitteissa. Hallintokuntien samoin kuin viranhaltijoiden päätökset pidetään asianmukaisesti nähtävillä, annetaan tiedoksi ja pannaan tarvittavin tavoin täytäntöön. Päätöksiin liitetään asianmukaiset muutoksenhakuohjeet. Delegoidun päätösvallan osalta toimielin voi käyttää tarvittaessa otto-oikeutta ja päättää asiasta uudelleen. Käytännössä otto-oikeutta on käytetty erittäin harvoin. Tavoitteiden toteutuminen, varojenkäytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Sisäisen valvonnan ohjausjärjestelmä perustuu kunnanhallituksen ohjeeseen sisäisen valvonnan hoitamisesta kunnan organisaatiossa. Ohjausjärjestelmässä keskeisiä toimintoja ovat strateginen suunnittelu, taloussuunnittelu, lautakuntien käyttösuunnitelmat ja laskentajärjestelmä, pääkirjanpito, ostoreskontra, myyntireskontra ja palkkalaskenta sekä raportointi. Hallintokunnat toimittavat raportit talousarviovuoden taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallitukselle 30.4, ja tilanteista. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta hallintokunnat toimittavat kunnanhallitukselle raportit ja tilanteista. Kunnanhallitus toimittaa kyseiset raportit valtuustolle tiedoksi. Edellisen vuoden tilinpäätöksen yhteydessä toimitetaan valtuustolle tiedoksi talousarvion toteutumistilan tai aikataulun salliessa myöhäisempi talousarvion toteutumistilanne. Osavuosikatsaus toimitetaan valtuustolle siten, että toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen niistä selviää. Kunnan johtoryhmä käsittelee tulosarvion toteutumista kuukausittain. Esittelijöiden tulee informoida hallintokuntaansa käyttösuunnitelmien toteutumisesta niin, että toimielimellä on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Valtuusto on myöntänyt talousarvion tuloja menomäärärahat tulosalueittain bruttoperiaatteella. Tavoitteiden asettamiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Riskienhallinnan järjestäminen Riskien arviointi on olennainen edellytysten riskien hallinnalle. Riskien arviointi edellyttää työ- ja toimintoketjujen kartoittamista. Kunnanhallituksen ohjeen mu-

17 16 kaan hallintokuntien tulee kartoittaa toimintansa keskeiset toimintaketjut ja tehdä niistä kirjalliset kuvaukset. Samalla ilmoitetaan vastuut seurannasta. Kartoituksessa tulee nimetä toiminnassa esiintyvät vaaratekijät ja niiden toteutumisen todennäköisyys, joiden pohjalta laaditaan riskienhallintasuunnitelma. Tietoturvallisuusperiaatteet on määritelty kunnanhallituksen ohjeissa sisäisen valvonnan hoitamisesta. Olennaisia seikkoja, joihin kiinnitetään huomiota, ovat käyttöoikeuksien hallinta sekä laitteistojen ja tietovälineiden turvallinen käyttö ja säilytys. Vahinkojen varalta kunnalla on tapaturmavakuutus ja vahinkovakuutus, joka kattaa esinevahingot ja henkilöstön vastuuvakuutuksen. Riskienhallintasuunnitelma on valmisteilla. Sopimusten valmistelun yhteydessä pyritään kartoittamaan myös mahdolliset riskit. Riskien hallinta on osa päivittäistä toimintaa työpisteissä ja työnjohdon tehtäviin kuuluu vahinkojen ennalta ehkäiseminen. Työsuojelupäällikkö valvoo työoloja. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta perustuu mm. hallintosääntöön ja kunnanhallituksen ohjeeseen ostolaskujen käsittelyjärjestyksestä ja maksumääräysten antajista, irtaimen omaisuuden luettelointi ja poistoohjeiden, saatavien laskutus ja perintäohjeiden sekä tilahankkeiden ja toiminnallisten hankkeiden yleissuunnitteluohjeen määräyksiin. Valtionosuutta saavissa hankkeissa noudatetaan avustuspäätöksissä määrättyjä ehtoja. Sellaisia käsittelyn puutteita, jotka olisivat johtaneet taloudellisiin menetyksiin, ei ole havaittu. Sopimustoiminta Sopimusriskejä pyritään arvioimaan mahdollisimman kattavasti sopimusta valmisteltaessa. Erillistä sopimuksen hallintajärjestelmää kunnassa ei ole käytössä. Tilivelvollisilla viranhaltijoilla on velvollisuus seurata sopimusehtojen noudattamista ja vanhentumisaikoja. Ostolaskujen hyväksyjän tulee tarkastaa, että maksu on sopimuksen mukainen. Keskeiset johtopäätökset Sisäinen valvonta on kunnassa jatkuvaa toimintaa ja liittyy eri työvaiheiden ja varojen käytön tarkkailuun. Sisäisen valvonnan dokumentointi muodostuu muun muassa päätöksistä, muistioista, tarkastuksista ja sopimuksista. Talouden raportointi on osa dokumentointia. Ostoreskontraa hoidetaan sähköisessä järjestelmässä, joka luo hyvät edellytykset jatkuvan sisäisen valvonnan toteutumiseen. Laskujen käsittely tapahtuu kunnanhallituksen antamien laskutus- ja perintäohjeiden mukaisesti. Käsittely vaatii aina sekä tarkastajan että hyväksyjän, jotka lautakunnat ja kunnanhallitus ovat määritelleet. Valvonnassa ei ole havaittu puutteita. Työtehtäviä on eriytetty niin, että ns. vaarallisia työyhdistelmiä ei olisi. Laskujen käsittelyssä, samoin kuin palkkahallinnossa työtehtävät on hyvin eriytetty. Palkanlaskenta tapahtuu hallinto- ja talousosastolla, paitsi opettajien osalta sivistysosastossa. Osastopäälliköt tarkistavat kuukausittain palkkalistaukset. Valvonnassa ei ole havaittu puutteita, mutta riittävään eriyttämiseen tulee kiinnittää edelleen huomiota mm. osto- ja myyntitoiminnoissa sekä etuuksien maksatuksissa. Sosiaaliosasto on raportoinut tilinpäätöksen 2015 yhteydessä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta mm. asiakastyöstä ja henkilöstöstä. Asiakastyön osalta on todettu, että asiakkaat saavat aina päätöksen palveluiden myöntämisestä

18 17 (myönteinen tai kielteinen) ja heillä on valitusoikeus. Valitusosoite annetaan päätöksen liitteenä. Päätökset kirjataan ProConsona- tai Pegasos-ohjelmaan. Päätöksistä otetaan päätösluettelo vuosittain, jonka perusturvajohtaja tarkistaa. Päätöksentekijä ei hoida maksatausta vaan sen tekee eri henkilö. Kesälomaaikana tilanne on eri ja prosessia tulee vielä kehittää tältä osin. Perusturvajohtaja tarkistaa päivittäiset maksatus- ja laskutuslistat, jotka hallintosihteeri kokoaa. Henkilöstön osalta todetaan, että hankintoihin, koulutuksiin ja pidempiin työmatkoihin pyydetään esimiehen lupa. Hankinnat tehdään hankintaohjeiden mukaan. Tavallisten viranhoitomatkojen osalta perusturvajohtaja hyväksyy oman auton käytön- ja kilometrikorvaukset. Perusturvajohtaja tarkistaa kuukausittain palkkalistauksen. työajanseuranta tehdään henkilökohtaisesti lomakkeelle tai sosiaalitoimistossa olevaan kansioon. Perusturvajohtaja tarkistaa tunnit. Ylitöihin pyydetään esimiehen lupa. Lautakunta määrittelee vuoden ensimmäisessä kokouksessa laskujen asiatarkastajat ja hyväksyjät toiminnoittain. Lautakunta kirjaa vuoden ensimmäisessä kokouksessa lautakunnan jäsenten ja lautakunnan alaisten viranhaltijoiden pysyvät esteellisyydet jäsenten ja viranhaltijoiden ilmoitusten mukaisina. Prosessien todentamisessa perusturvajohtaja on raportoinut miten varmistetaan, että toimeentulotuki maksetaan oikein määräajassa. Sivistysjohtaja on raportoinut riskienhallinnassa sivistystoimessa seuraavaa: Jokaisen vastuualueen yksikölle on sivistyslautakunta hyväksynyt laskujen asiatarkastajan, varallaolijan, hyväksyjän ja hyväksyjän varallaolijan. Asiatarkastajana ja hyväksyjänä ei saa koskaan olla sama henkilö. Hyväksyjänä on aina virnahaltija ja asiatarkastajaa nähden esimiesase massa oleva. Jokainen koulu varmistaa lukuvuoden alussa koulun itsearviointina johtopäätökset edellisen lukuvuoden toiminnallisista tavoitteista ja painopistealu eista ja määrittelee alkavan lukuvuoden tavoitteet ja painopistealueet. Sivistyslautakunta päättää aina ennen alkavan lukuvuoden toimintaa ne laatukriteerit, jotka tullaan arvioimaan lukuvuoden päättyessä. Arviointi toteutetaan EduZefohjelmalla, jolloin se antaa mahdollisimman realistisen kuvan toteutuneesta toiminnasta. Sisäisessä valvonnassa ei raportin mukaan ole havaittu puutteita. sisäistä valvontaa on tarkoitus raportin mukaan mm. siten että valmisteilla oleva opetussuunnitelmauudistus (esi-, perus- ja lukioopetus) tehdään siten, että opetussuunnitelmaa on realistinen mahdollisuus virkavastuulla toteuttaa huomioiden riskit, resurssi ja muut opetukseen liittyvät tekijät. Ehdotus, jossa esitetään luovuttavaksi erillisistä johtosäännöistä ja koottavaksi kaikki johtosääntömääräykset kunnan hallintosääntöön mahdollistaa myös sisäisen valvonnan kehittämisen. Tällaisessa hallintosäännössä sen sisältöä jäsenneltäisiin erikseen hallinnon, toiminnan johtamisen organisoinnista ja erikseen niitä määräyksiä joita tarvitaan päätöksenteko- ja hallintomenettelystä. Tässä yhteydessä on syytä huomioida myös huolta aiheuttanut lisääntyneet sairauspoissaolot ja työhyvinvointiongelmat. Prosessien todentamisesta sivistysjohtaja on raportoinut opettajien palkan laskemisesta. Tekninen johtaja on raportoinut prosessien todentamisesta tuntipalkkaisen henkilöstön palkkojen maksatuksesta sekä urakkatietojen oikeasta ilmoittamisesta verohallintoon. Yleishallinnon osalta hallintotiimissä on kiinnitetty edelleen huomiota vireillä olevien asioiden kirjaamiseen vaiheittain vi-

19 18 reilletulosta päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon. Prosessien todentamisessa hallintojohtaja on raportoinut palkkatuen oikean maksatuksen toteuttamisesta. Kunnassa on voimassa kunnanhallituksen antama ohje EU-hankkeiden hallinnoinnista. Ohjeen tarkoituksena on yhtenäistää ja selventää EU-osarahoitteisten hankkeiden suunnittelua ja hallinnointia Nakkilan kunnassa. Ohjeissa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeiden hallinnointiin ja taloudenpitoon, julkisista hankinnoista annetun lain mukaisiin menettelyihin sekä mahdollisiin delegointeihin ja hankkeiden oikeaan dokumentointiin. EUhankkeiden toteutumista kunnassa on tarkastettu myös työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Tarkastusraporteissa ei ole ollut huomautettavaa kunnan järjestelmien suhteen. Tilaisuudessa nousivat esille muun muassa strategiseen päätöksentekoon liittyvät riskit. Taloudellisiin ja toiminnallisiin riskeihin liittyen nousivat esille valtionosuuksien väheneminen, toimintojen sopeuttamistarpeet, muun muassa ikääntymisestä, sairastuvuudesta ja työttömyydestä johtuvat palvelutarpeiden muutokset sekä konsernivalvonta. Henkilöstövoimavarat, niiden riittävyys, ammattitaito ja työkyvyn ylläpitäminen ovat seikkoja, joihin kunnassa tulee kiinnittää huomiota myös riskienhallinnan näkökulmasta. Riskien arviointia on käsitelty johtoryhmässä ja todettu, että arvioinnissa keskitytään aluksi muutamaan olennaisimpaan riskiin, joiden pohjalta hallintokunnat ja työyksiköt tarkentavat oman toimintansa riskejä. Sisäisessä valvonnassa todentamista on dokumentoitu. Sisäisen valvonnan kehittäminen Kunnassa on käynnistetty riskien arviointi. Esimiehille järjestettiin lokakuussa 2014 riskienhallintaa koskeva koulutusiltapäivä, jossa käytiin läpi sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja riskien arvioinnin tapoja sekä arvioitiin riskejä koko kunnan tasolla.

20 19 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma vuosi/ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Poistoeron vähennys Varausten lisäys/vähennys Tilikauden yli-/alijäämä Toimintakulut laskivat vuonna ,6 % ja toimintatulot laskivat 3,2 %. Vuosikate kasvoi 42,2 %. Verotulojen yhteismäärä nousi 3,9 % ja valtionosuudet alenivat 3,7 %. Verotuloista kunnallisvero nousi 3,3 %, kiinteistövero nousi 2,5 % ja yhteisöveroosuus nousi 25,0 %. Käyttöomaisuuden poistojen yhteismäärä nousi edellisestä vuodesta Tilikauden alijäämä parani vuoden eurosta euron alijäämään vuonna Taseen kumulatiivinen ylijäämä on siten , Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 11,9 12,3 11,6 Vuosikate/Poistot-% 96,7 68,8 76,9 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Ensimmäinen tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osa kunnan varsinaisen toiminnan kuluista saadaan katettua palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla. Luku osoittaa myös, että 88,1 % toimintakuluista katetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate/poistot-% ilmoittaa, kuinka suuri osa käyttöomaisuuden poistoista saadaan katettua vuosikatteella. Tämä tunnusluku parani vuoden ,8 prosentista 96,7 prosenttiin. Vuosikate oli 215 asukasta kohti.

21 20 Toimintatuotot/toimintakulut, % Nakkila Nakkila 12,3 11,7 11,6 12,3 11, as. kunnat 18,4 18,9 18,5 19, as. kunnat 19, ,5 17, as. kunnat as. kunnat Vuosikate, /asukas Nakkila , as. kunnat as. kunnat Nakkila as. kunnat as. kunnat Vuosikate / poistot, % Nakkila Nakkila 106,5-6,5 76,9 68,8 96, as. kunnat as. kunnat as. kunnat as. kunnat Asukasmäärä Nakkila Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden 2015 tulos ennen poistoeron ja varausten muutosta on ,86. Poistoeron muutos ja varauksen lisäys ovat seuraavat: - tehtyjä poistoeroja tuloutetaan suunnitelman mukaan ,33 Edellä mainittujen muutosten jälkeen tilikauden alijäämä on ,53, joka esitetään kirjattavaksi taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämään. Vuoden 2015 alijäämän kirjaamisen jälkeen taseen ylijäämä on ,01.

22 21 3 TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma vuosi/ Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien myyntitulot Pysyvien vastaavien myyntivoitot Investoinnit, netto Rahavirta/toiminta ja investoinnit Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennys Antolainojen lisäys -20 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys , Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po. muutos 3 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korott. pitkä- ja lyh.aik. velk. muut Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelma osoittaa, miten rahoitustarve on katettu. Rahoituslaskelman alussa olevat tulorahoituksen erät ovat samat kuin tuloslaskelmassa. Laskelmasta ilmenee, että tulorahoitus riittää netto- investointien rahoitukseen. Lainojen lyhennyksiä maksettiin Kassavarat vähenivät ,41.

23 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 139,16 67,9 44,8 Lainanhoitokate 1,33 0,96 1,57 Rahavarat, Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus-% ilmoittaa, mikä osuus investointien omahankintamenosta on voitu kattaa tulorahoituksella. Lainanhoitokate osoittaa tulorahoituksen riittävyyden lainakustannusten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Tämä luku nousi 0,96:sta 1,33:een. Rahavarat alenivat edellisvuodesta. Vuoden lopun rahavarat riittivät vuonna päivän menoihin. Investointien tulorahoitus,% Nakkila 72,2-3,6 44,8 67, as. kunnat as. kunnat Nakkila as. kunnat as. kunnat Lainanhoitokate Nakkila 3-0,1 1,57 0,96 1, as.kunnat 1,2 0,7 1,3 1, as. kunnat 0,9 0,6 0,8 0,9 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0, Nakkila as. kunnat as. kunnat 40 Nakkila Kassan riittävyys, päiviä Nakkila as. kunnat as. kunnat as. kunnat as. kunnat

24 4 TASETARKASTELU Kunnan tase Kunnan tase on esitetty tiivistelmänä seuraavaksi ja tarkemmin sivuilla Taseen loppusumma aleni vuoteen 2014 verrattuna ,37. Vastaavaapuolella pysyvien vastaavien määrä aleni ja saamisten määrä aleni Rahojen ja pankkisaamisten määrä aleni Vastattavissa oman pääoman määrä aleni 8.823,53 ja vieraan pääoman määrä aleni Pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä aleni ja lyhytaikaisen vieraan pääoman määrä aleni Talousarviolainojen määrä oli vuoden lopussa 5,45 milj., kun otetaan huomioon vuonna 2016 erääntyvät lyhennykset, jotka sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin. Kunnan korollisten lainojen määrä oli /asukas, mikä on 160 /asukas vähemmän kuin vuonna Omavaraisuusaste, % Nakkila 73,4 65, , as. kunnat 58,2 55,8 55,7 55, as. kunnat 55, ,3 53, Nakkila as. kunnat as. kunnat Suhteellinen velkaantuneisuus, % Nakkila 18,8 25,5 30,5 31,9 29, as. kunnat 38,4 40,1 40,3 41, as. kunnat 42,4 46,2 47,3 46, Nakkila as. kunnat as. kunnat Kertynyt ylijäämä, /asukas Nakkila as. kunnat as. kunnat Nakkila as. kunnat as. kunnat Lainakanta, /asukas Nakkila as. kunnat as. kunnat Nakkila as. kunnat as. kunnat

25 T a s e vuosi/ VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Pysyvät vastaavat yht Toimeksiantojen varat Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 1 2 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA yht VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Edell. tilik. yli-/alijäämät Tilikauden yli-/alijäämä Arvostuserät Oma pääoma yht Varaukset Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Pitkäaik. vieras pääoma Lyhytaikainen Vieras pääoma yht VASTATTAVAA yht

26 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste,% 59,0 57,4 59,0 Suhteellinen velkaantuneisuus % 29,5 31,9 30,5 Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /asukas Asukasmäärä Omavaraisuus-% mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksistaan. Se lasketaan karkeasti ottaen oman pääoman ja varausten yhteissumman ja taseen loppusumman suhteena. Omavaraisuus-% nousi 57,4 %:sta 59,0 %:iin. Suhteellinen velkaantuneisuus-% kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista (mukaan luettuna verot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Tämä tunnusluku laski vuoden ,9 %:sta 29,5 %:iin. Lainakantaan sisältyvät pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kirjatut velat ja lyhytaikaisiin velkoihin sisältyvät em. lainojen vuonna 2016 maksettavat lyhennykset sekä lyhytaikainen laina. Lainasaamisiin sisältyvät pysyviin vastaaviin kirjatut antolainat kunnan tytäryhteisöiden ja muiden yhteisöiden investointien rahoittamiseen. Kunnan korollisten lainojen määrä laski vuonna ,45 miljoonaan euroon ja on asukasta kohti 963. Alle asukkaan kunnissa lainaa asukasta kohti oli euroa vuonna 2014.