Vuosikatsaus Vuosi sujui menestyksekkäästi 6. Vastuullista toimintaa Pohjois-Suomen hyväksi 20

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikatsaus 2010. Vuosi sujui menestyksekkäästi 6. Vastuullista toimintaa Pohjois-Suomen hyväksi 20"

Transkriptio

1 Vuosikatsaus 2010 Vuosi sujui menestyksekkäästi 6 Vastuullista toimintaa Pohjois-Suomen hyväksi 20

2 Oulun Energia -konserni Oulun Energia Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Oulun Sähkönmyynti Oy Turveruukki Oy Haukiputaan Energia Oy Kasarmintie 6 Kasarmintie 6 Kasarmintie 6 Teknologiantie 12 Torpantie 18 PL 116, Oulu PL 116, Oulu PL 116, Oulu Oulu PL 14, Haukipudas Vaihde: Vaihde: Vaihde: Vaihde: Asiakaspalvelu:

3 Vuosikatsaus 2010 Sisällys 12 Merikosken voimalaitos tuottaa puhdasta vesisähköä 16 Sähkönjakelun luotettavuus on Oulussa Suomen kärkitasoa 20 Pohjoista voimaa tarkoittaa työskentelyä oman alueen ihmisten ja yritysten hyväksi Vuosi Yhteenveto 6 Toimitusjohtajan katsaus Luonnosta voimaa 8 Puuta ja turvetta lähialueelta Raaka-aineista energiaa 12 Merikosken voimalaitos oulun kruununjalokivi Energiaa meille kaikille 16 Häiriötön sähkönjakelu tärkein päämäärä Yhteinen asiamme 20 Pohjoista voimaa vastuullista toimintaa 22 Vuoden 2010 päätapahtumat Pohjoisen voiman tekijät 11 Johanna Salmela 15 Mikko Vesterinen 19 Niko Kuivas 24 Kolme uutta johtajaa toimintakertomukset 26 Oulun Energia 30 Oulun Sähkönmyynti Oy 34 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 36 Turveruukki Oy Vuosi lukuina 39 Taloudelliset tunnusluvut Oulun Energia -konserni menestyi hyvin vuonna 2010 s. 6 Lähienergiaa kannattaa suosia monista syistä s. 8 Konsernin johtoon uusia jäseniä s. 24

4 Oulun Energia Eteni vahvasti Oulun Energia -konsernin vuosi 2010 oli onnistunut. Konsernin liikevaihto kohosi 242,8 miljoonaan euroon edellisvuoden 200 miljoonasta eurosta. Liikevoitto puolestaan nousi 44,5 miljoonaan euroon. Vastaava luku vuonna 2009 oli 33,5 miljoonaa. Konserni myös kehitti voimakkaasti toimintaansa ja aloitti useita merkittäviä investointihankkeita. Pohjoista voimaa -ajattelumalli on Oulun Energia -konsernin toiminnassa keskeisellä sijalla. Se tukeutuu pohjoisiin luonnonvaroihin ja osaamiseen, tuottaa sähköä ja lämpöä alueen ihmisille ja yrityksille sekä kanavoi toiminnastaan kertyvät varat oman talousalueen hyväksi. Oulun kaupungin omistama energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon, sähkön ja lämmön tuotannon, jakelun ja myynnin sekä näihin liittyvät erilaiset palvelut. Konserniin kuuluvat Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy, Haukiputaan Energia Oy sekä vuoden 2011 alusta myös Oulun Energia Urakointi Oy, joka syntyi Oulun Energia Siirto ja Jakelun jakautumisen tuloksena. Oulun Energia -konsernin keskeiset tunnusluvut* Liikevaihto (milj. euroa) 200,0 242,8 Liikevoitto (milj. euroa) 33,5 44,5 Investoinnit (milj. euroa) 47,3 31,3 Liikevaihto/henkilö (milj. euroa) 0,56 0,68 Liikevoitto/henkilö (milj. euroa) 0,09 0,13 Henkilöstön määrä Asiakkaiden määrä Sähkönmyynti Sähkönsiirto omassa verkossa Kaukolämpö Höyry 3 3 * Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Sisäiset liiketoiminnot eliminoitu. 4

5 Vuosikatsaus 2010 Liikevaihto * Liikevoitto * Myyntituottojen jakautuminen * Liikevoiton jakautuminen 1000 * Sähkön myynti Polttoaineen myynti Sähkön siirto Höyryn myynti Lämmön myynti Muut myyntituotot Sähkökauppa Lämpökauppa Siirto ja urakointi Polttoainekauppa Investoinnit * Henkilöstömäärä* * Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Sisäiset liiketoiminnot eliminoitu. Vuosien luvuissa mukana Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Luvut ovat tilintarkastamattomia. 5

6 Toimitusjohtajan katsaus Toiminnallisesti ja taloudellisesti onnistunut vuosi Toimitusjohtaja Järvelä on tyytyväinen Oulun Energia -konsernin suorituskykyyn ja toiminnan kehittämiseen. 6

7 Vuosikatsaus 2010 Sähkön hinnan nopeat ja jyrkät vaihtelut. Energia- ja jäteveron korotus. Poikkeuksellisen kylmä talvi ja harvinaisen kuuma kesä. Vähäiset sateet ja pohjoismaisten vesialtaiden tyhjentyminen. Sähkön ja lämmön kova kysyntä. Markkinoiden jatkuva kansainvälistyminen. Haasteet polttoaineiden hankinnassa. Energia-alalla vuosi 2010 oli jälleen tapahtumarikas. Vaikka mennyt vuosi oli haasteellinen, arvioi toimitusjohtaja Juhani Järvelä Oulun Energian selvinneen siitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvin. Kehitimme toimintaamme ja aloitimme useita merkittäviä investointihankkeita. Myös taloudellisesti menestyimme hyvin. Konsernin voitto ennen varauksia ja veroja kohosi noin 22,6 miljoonaan euroon, joka on lähes kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Liikevoittokin nousi 44,5 miljoonaan euroon. Liikevaihtomme puolestaan kohosi 242,8 miljoonaan euroon, hän toteaa. Kasvaneiden lukujen taustalla oli Järvelän mukaan ennen kaikkea sähkön ja lämmön vahva kysyntä. Meidän on ymmärrettävä ja täytettävä asiakkaidemme tarpeet niin hyvin kuin suinkin mahdollista 24 tuntia vuorokaudessa. Säällä suuri vaikutus Vuosi 2010 osoitti jälleen kerran, kuinka säät heiluttelevat energia-alaa. Vähäisten sateiden vuoksi Norjan ja Ruotsin vesisähkön tuotanto oli vaikeuksissa. Näiden isoista tunturialtaista jäi puuttumaan vettä jopa kolmen ydinvoimalaitoksen sähköntuotantoa vastaava määrä. Niinpä sähkön hinta pohjoismaisilla markkinoilla nousi huomattavasti poikkeuksellisesti jopa kalliimmaksi kuin Saksassa. Kuivuuden lisäksi myös kylmyys vaikutti sähkön ja lämmön markkinoihin. Kovien pakkasten vuoksi molempien kysyntä nousi voimakkaasti. Sähkön myynnissä haasteena oli jyrkkien kulutus- ja hintapiikkien hallitseminen. Esimerkiksi helmikuussa 2010 sähkön pörssihinta nousi hetkeksi kolmekymmenkertaiseksi normaaliin verrattuna. Tällaiset heilahtelut eivät ole hyväksi millekään osapuolelle. Kaukolämmön kulutus taas nousi suuremmaksi kuin koskaan. Jouduimme käyttämään alueellisia huippukattilalaitoksia sekä ostamaan lämpöä merkittävästi myös paikalliselta teollisuudelta, kertoo Järvelä. Viime vuonna asiakkaille ilmoitettiin sähkön ja lämmön hinnan korotuksesta, joka astui voimaan tämän vuoden alusta ja johtui valtiovallan päätöksestä kiristää energia- ja jäteverotusta. Juhani Järvelä myöntää, ettei asiakkaille ole helppoa ymmärrettävästi perustella energian kallistumista, vaikka tässä oli kysymys ainoastaan suoraan valtiolle tilitettävien verojen siirtämisestä asiakashintoihin. Kaiken kaikkiaan kaukolämpö ja sähkön siirtohinnat ovat Oulussa varsin edullisia. Suomen kymmenen suurimman kaupungin ryhmässä kaukolämpö on täällä kaikkein halvinta ja sähkön siirto halvimpien joukossa. Toiminnan kehittämistä Oulun Energian oman toiminnan kehittämisen kannalta viime vuosi oli vilkas. Toimitusjohtaja Järvelän mukaan sen eri osien työskentely yhtenäistyi ja tuli yhä selkeämmin konsernimaiseksi. Tätä suuntausta vahvistetaan tänä vuonna entisestään uuden tukifunktiomalliin perustuvan matriisiorganisaation avulla. Osa konsernin toiminnan kehittämistä on uusi polttoaineiden hankintayksikkö, joka työskenteli nyt ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden. Yksikkö onnistui tavoitteidensa mukaisesti tehostamaan ja varmistamaan puun ja turpeen hankintaa. Järvelä on myös tyytyväinen asiakkaille suunnatun energianeuvonnan onnistumisesta. Olemme käyneet puhumassa energia-asioista messuilla, asukasyhdistyksissä, yleisötilaisuuksissa ja monissa muissa yhteyksissä. Tästä olemme saaneet asiakkailtamme paljon kiitosta, hän iloitsee. Huoltovarmuuden parantamiseksi edelleen on Oulun Energia tehnyt paljon töitä esimerkiksi polttoaineen tuotannossa ja hankinnassa kuin myös sähkön siirrossa. Ilmajohtoja on korvattu vähemmän vikaherkillä maakaapeleilla, pylväsmuuntajia vaihdettu puistomuuntajiksi ja toimintatapoja kehitetty. Näin se on saanut sähkökatkojen määrän ja keston erittäin alhaiselle tasolle Suomenkin mittakaavassa. Isoja investointeja Alkaneen vuoden aikana Oulun Energia investoi erittäin runsaasti kaikkiaan noin 63 miljoonaa euroa. Summa käytetään Järvelän mukaan konsernin toiminnan kehittämiseen, tehokkuuden lisäämiseen ja kilpailukyvyn kohentamiseen. Isoimpia investointikohteita ovat Laanilan ekovoimalaitoksen rakentaminen, kaukolämmön runkoputken ulottaminen Oulusta Kiiminkiin sekä etäluettavien sähkö- ja energiamittarien asentaminen. Kaikkien näiden toteuttaminen on toki ehditty aloittaa jo viime vuoden puolella, hän mainitsee. Toimitusjohtaja Järvelä on vakuuttunut, että investoinnit ja konsernin toiminnan määrätietoinen kehittäminen luovat vankan pohjan tulevaisuudelle. Suuri merkitys on myös sillä, että konsernilla on hallussaan koko arvoketju turpeen tuotannosta sähkön ja lämmön jakeluun saakka. Tärkeimmiksi valteiksi hän kuitenkin nostaa henkilöstön vankan tietotaidon ja erinomaisen asiakaspalvelun. Meidän on ymmärrettävä ja täytettävä asiakkaidemme tarpeet niin hyvin kuin suinkin mahdollista 24 tuntia vuorokaudessa. Tästä emme voi koskaan tinkiä, Järvelä sanoo. Toimitusjohtaja Järvelä aloitti tehtävässään viime vuoden elokuussa. Yhteistyö konsernin henkilökunnan, asiakkaiden, kumppaneiden ja omistajien kanssa on sujunut erittäin rakentavassa ilmapiirissä. Tästä hän haluaa esittää kaikille lämpimät kiitokset. 7

8 Luonnosta voimaa Puuta ja turvetta lähialueelta Oulun Energian hankintapäällikkö Pertti Vanhala katselee karttaa. Sitten hän piirtää ympyrän, joka kiertää Oulun noin sadan kilometrin säteellä. Ympyrän sisälle jää lähienergian alue, jolta Oulun Energia saa valtaosan tarvitsemastaan turpeesta ja puusta. Nykyisin lähienergian osuus Oulun Energian käyttämästä polttoaineesta nousee yli 90 prosenttiin. Sen suosimiseen on Vanhalan mukaan useita hyviä syitä. Ensimmäisenä niistä hän nostaa esille lähienergian taloudellisen merkityksen Oulun seudulle. Vanhalan laskelmien mukaan se tuo vuosittain tälle alueelle noin 40 miljoonan euron tulovirran polttoaineen toimittajille, turveurakoitsijoille, hakeyrittäjille, metsänomistajille, autoilijoille, metsäkoneen kuljettajille ja muille tekijöille. Lähienergia on myös vahva työllistäjä: sen parissa toimii Oulua ympäröivässä maakunnassa noin tuhat ihmistä. Ja täällä ei polttoaineketjussa ole monikansallisia yrityksiä. Kaikki hyöty jää omalle alueelle, painottaa hankintapäällikkö Vanhala. Huoltovarmuutta ja uskallusta investoida Suotuisten talous- ja työllisyysvaikutusten ohella lähienergiassa on paljon muutakin hyvää. Oulun Energian kannalta katsoen sen käyttäminen parantaa huoltovarmuutta. Alueen yrityksille se puolestaan luo uskallusta ja mahdollisuuksia investoida, toteaa Vanhala. Lähienergiaan turvautuminen on lisäksi vastuullista. Oulun Energia hankkii tarvitsemansa polttoaineet mieluummin läheltä, jolloin se pystyy varmistamaan, että toimitusketjun toiminta on asiallista ja määräykset täyttävää. Iso tuulisähkön tekijä Tuulisähkön tekijänä Oulun Energia on yksi Suomen suurimmista. Sen osuus koko maan tuulivoimakapasiteetista on nykyisin noin kuusi prosenttia. Tuulivoima on Oulun Energialle tärkeää ympäristösyiden lisäksi energiantuotannon monipuolistajana. Oulun Energia ei itse tuota tuulisähköä, vaan osallistuu sen tekemiseen osakkaana PVO-Innopower Oy:ssä. Osakkuus tuulisähköön erikoistu- neessa yhtiössä hajauttaa tuotannon useille eri paikkakunnille sekä mahdollistaa osallistumisen isoihin investointeihin. PVO-Innopowerin osakkaana Oulun Energia on mukana Oulun Vihreäsaaren, Oulunsalon Riutunkarin, Kemin Ajoksen, Kokkolan ja Kristiinankaupungin tuulivoimalaitoksissa. Lisäksi vireillä on uusia hankkeita eri puolilla Suomea. 8

9 Vuosikatsaus 2010 Lähienergian käyttöä voidaan jatkossa jopa lisätä. Tarvittaessa se pystyy myös vaikuttamaan ketjun toimintatapoihin. Kauempaa hankitun polttoaineen tuotanto-olosuhteista ja -tavoista on paljon vaikeampi pysyä perillä. Pertti Vanhala yhdistäisikin mielellään lähienergiaan vanhastaan tutun kotitarvekäsitteen. Luonnon antimia on aina hyödynnetty kodeissa monella tavalla. Kotitarve viittaa siihen, että otetaan lähiympäristöstä käyttöön jotakin tarpeellista, mutta maltillisesti ja ympäristöä kunnioittaen. Lähienergiassa on pitkälti kysymys samasta asiasta ja ajattelutavasta, hän sanoo. Lähienergia on merkittävä rikkaus Lähienergian tulevaisuuteen Pertti Vanhala suhtautuu luottavaisesti. Meillä on merkittävä energialähde omassa maakunnassa. Ei sellaista rikkautta kannata missään nimessä hukata. Lähienergian käyttöä voidaan jatkossa jopa lisätä täällä on siihen tarpeeksi turvetta ja metsä kasvaa riittävän ripeästi, hän vakuuttaa. Silti on itsestään selvää, että puun ja turpeen hintakilpailukyvyn täytyy pysyä kunnossa. Tämä edellyttää, että eri osapuolet pitävät prosessinsa kunnossa ja kehittävät niitä edelleen. Pertti Vanhala muistuttaa myös, että yhteiskunnalliset ja poliittiset päätökset vaikuttavat suuresti niin lähienergian kuin muidenkin energialähteiden asemaan. Lähienergian käytön tulee olla kannattavaa, kestävää ja hyväksyttyä. Hankintapäällikkö Pertti Vanhala korostaa, että lähienergialla on huomattava taloudellinen merkitys. 9

10 Luonnosta voimaa Polttoaineiden käyttö lisääntyi Kasvanut sähkön ja lämmön tuotanto vuonna 2010 lisäsi luonnollisesti Oulun Energian polttoaineiden käyttöä. Toppilan voimalaitoksella poltettiin turvetta gigawattituntia. Määrä on runsaat 40 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Puun käyttö väheni kokonaisuudessaan 11 prosenttia, mutta silti kotimaasta hankitun metsähakkeen käyttö nousi 17 prosenttia. Oulun Energian tavoitteena onkin määrätietoisesti lisätä erityisesti omasta maakunnasta hankitun puupolttoaineen määrää. Alueellisia lämpökeskuksia jouduttiin käyttämään varavoimana huomattavasti tavanomaista enemmän Toppilan voimalaitoksella sattuneen turbiinivaurion vuoksi. Tämän vuoksi öljyn kulutus kipusi edellisvuotta suuremmaksi. Turpeen tuotantoa Pohjois-Pohjanmaalla haittasivat kesällä 2010 merkittävästi rajut ukkoskuurot ja suuri ilmankosteus. Myös Oulun Energia -konserniin kuuluva Turveruukki Oy kärsi kosteista olosuhteista. Sen turvetuotanto putosi gigawattituntiin, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli gigawattituntia. Yhtiön toteutunut tuotanto oli 75 prosenttia tavoitteesta. Toteutunut tuotanto yhdessä ylivuotisen varaston kanssa takasi kuitenkin sovitut asiakastoimitukset. Toppilan voimalaitoksen turvehuollon turvaamiseksi Turveruukki siirsi kauempana olevilta turvesoilta polttoainetta välivarastoon lähemmäs Oulua. Lisäksi suuri puun käyttömäärä auttoi Toppilaa selviytymään ilman varapolttoaineita kivihiiltä ja öljyä. Polttoaineiden käyttö (GWh) Turpeen tuotanto 1000 m 3 Puun osuus kasvanut Puun osuus Oulun Energian käyttämistä polttoaineista on viime vuosina kasvanut huomattavasti samalla kun turpeen osuus on pienentynyt. Yksi syy tähän on se, että puun polttamiseen tarvitaan vähemmän päästöoikeuksia. Toinen syy liittyy turpeen heikkoon saatavuuteen muutamien viime kesien huonojen tuotantoolosuhteiden vuoksi. Hankintapäällikkö Vanhala myöntää, että lähienergian käyttöön liittyy toki myös riskejä ja pulmia. Puun ja turpeen hinta ja laatu vaihtelevat, mutta sama kyllä koskee muitakin polttoaineita. Oma riskinsä syntyy siitä, että lähienergia kerätään varsin rajatulta alueelta. Vaikkapa hankalat säät saattavat koetella koko aluetta ja vaikeuttaa polttoaineiden tuotantoa ja toimittamista Turve Puu Öljy Biokaasu Sähkö 0,5 0,5 Yhteensä Turpeen ja puun käyttömäärien kehitys (GWh) turve puu (sis. metsähakkeen) 10

11 Palveluneuvoja Johanna Salmela Sähkösopimuksia ja energianeuvontaa Pohjoisen voiman tekijät Suurin osa työstäni on sähkösopimusten tekemistä. Lisäksi käyn yhdessä asiakkaiden kanssa läpi laskuihin ja laskutukseen liittyviä asioita. Aika paljon työhön kuuluu myös energianeuvontaa. Pyrimme palvelemaan asiakkaita kokonaisvaltaisesti, emmekä pompottele heitä luukulta toiselle. Kaikkein mukavinta tässä tehtävässä on ihmisten tapaaminen, joko kasvokkain tai kuten useimmiten nykyisin puhelimen välityksellä. Pyrimme myös ohjaamaan asiakkaita käyttämään verkossa toimivaa Energiatiliä, jonka avulla he pystyvät itse hoitamaan energiaasioitaan. Tarvittaessa neuvomme mielellämme sen käytössä. Hyvä palaute ilahduttaa aina. Iloinen mieli tulee myös siitä, kun tuntee pystyneensä auttamaan ja neuvomaan asiakasta. Ja itsekin tässä oppii koko ajan lisää. 11

12 Raaka-aineista energiaa Merikosken voimalaitos Oulun kruununjalokivi Kaikkialla kuuluu vaimea jyrinä ja jaloissa tuntuu pieni tärinä. Muuten Merikosken voimalaitoksella on hiljaista. Laitoksen suuressa hallissa on kolme turbiinia tarkasti jonossa ja sopivan välimatkan päässä toisistaan. Hallin alla näkymättömissä virtaava vesi pyörittää turbiineja rauhallisesti mutta varmasti. Tuirassa, aivan Oulun keskustan vieressä, syntyy ympäristöystävällistä vesisähköä. Oulun Energian tuotannosta vastaava johtaja Jukka Salovaara viittoilee peremmälle turbiinihalliin. Monien mielestä tämä laitos on Oulun kruununjalokivi, hän toteaa. Kannattavaa tuotantoa Merikosken voimalaitos on arvokas monestakin syystä. Oulun Energian tuottamasta sähköstä sen osuus on keskimäärin reilu kymmenen prosenttia. Taloudelliseen tulokseen Merikoski vaikuttaa paljon enemmän, sillä sähkön tuottaminen vanhalla vesivoimalla on hyvin kannattavaa. Vanhojen vesivoimalaitosten muuttuvat kustannukset ovat hyvin pienet. Niiden sähköntuotantoa on voitu kasvattaa korjausinvestoinneilla ilman merkittävää vaikutusta kustannuksiin. Ja investointina Merikoski on kuoletettu ajat sitten, selvittää Salovaara. Pelkästään ihmiset ja markkinat eivät tosin säätele vesivoimalaitoksia. Sääoloilla on niiden toimintaan suuri vaikutus. Sateen ropina vauhdittaa tuotantoa huimasti ja kuivuus taas kutistaa sitä pahasti. Oikein hyvänä vesivuonna laitosten sähköntuotanto voi olla jopa lähes kaksinkertainen huonoon verrattuna. Myös arkkitehtonisesti Merikosken voimalaitos on helmi. Laitosta ja sitä ympäröivää aluetta voi pitää kauneimpana Ouluna. Voimalaitoksen ja koskialueen suunnittelusta aikoinaan pidetyn kilpailun lopputulos oli, että laitoksen piirsi tamperelainen arkkitehti Bertel Strömmer ja Toivoniemen asemakaavan puolestaan Alvar Aalto. Remontit nostaneet tehoa Nyt hieman yli 60-vuotiaan Merikosken koneita on toki muutaman kerran remontoitu. Samalla laitoksen teho on noussut vuosikymmenten takaisesta 34 megawatista nykyiseen 42 megawattiin. Oma osuutensa tähän on ollut myös padotuskorkeuden nostolla. Käytännössä laitoksen teho riippuu hieman vuodenajasta ja veden korkeudesta. Vuosina täällä tehtiin revisio, jonka yhteydessä uusittiin kahden koneen turbiinin juoksupyörät ja kolmas kunnostettiin sekä tehtiin muutakin isompaa koneistojen peruskunnostusta. Vuosina uusittiin kokonaan ykköskoneen generaattorin staattori ja turbiinin juoksupyörä. 12

13 Vuosikatsaus 2010 Oulun keskustan vieressä syntyy ympäristöystävällistä sähköä. Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi Sähkönhankinta GWh Toppila Merikoski Osuudet Ostot Lämmönhankinta GWh Oulun Energian sähkönhankinta vuonna 2010 nousi gigawattituntiin eli 4,5 prosenttia edellisvuotta suuremmaksi. Erityisesti oma tuotanto Toppilan ja Merikosken voimalaitoksissa kasvoi. Sähkön kysynnän voimistuminen ja hintatason kohoaminen mahdollistivat Toppilan tuotannon kannattavan lisäämisen. Merikoski puolestaan hyötyi hyvästä vesitilanteesta. Tavallista kylmempi sää nosti Oulun Energian toimittaman kaukolämmön määrän ennätysmäisen suureksi. Osittain tähän vaikutti myös entisestään laajentunut kaukolämpöverkosto. Lämmönhankinta kasvoi kaikkiaan gigawattituntiin. Toppilan voimalaitos tuotti lämmöstä 88 prosenttia. Kasvanut tuotanto lisäsi myös hiilidioksidipäästöjä. Niiden määrä kohosi vuonna 2010 kaikkiaan noin tonniin, kun ne vuotta aiemmin jäivät hieman runsaaseen tonniin. Päästöoikeuden hinta markkinoilla pysytteli varsin vakaana ja oli suurimman osan vuotta euron tasolla hiilidioksiditonnilta Päästöoikeuden hintakehitys 2010 EUR/CO 2 tonni Toppila Lämpökeskukset Ostot 15 CO 2 -päästöt Tuotannosta vastaava johtaja Jukka Salovaara kehuu Merikosken voimalaitoksen olevan mainiossa vedossa tonnia

14 Raaka-aineista energiaa Samalla tehtiin muutoksia kolmoskoneen generaattoriin ja asennettiin uusi turbiinin juoksupyörä. Kakkoskoneeseen ei 1990-luvun revision jälkeen ole tarvinnut koskea, kertoo Salovaara. Voimalaitoksen koneet pyörivätkin nyt varmasti, luotettavasti ja melkein itsestään. Laitoksella on varsinaisesti töissä vain yksi henkilö toki joskus paikalla käy enemmänkin väkeä. Merikoskea valvotaan Toppilan voimalaitokselta muutaman kilometrin päässä. Valtava ponnistus Laitoksen rakentaminen oli aikoinaan valtava ponnistus. Rakentamishanke oli ollut vireillä lähes neljännesvuosisadan, kunnes Oulun kaupunginvaltuusto päätti vuoden 1939 elokuussa, että voimalaitoksen pystyttäminen aloitetaan. Pian koittanut sota-aika kuitenkin ensin pysäytti ja sitten vaikeutti ja viivästytti töitä niin, että laitoksen ensimmäinen kone saatiin kytkettyä verkkoon vasta vuonna Toisen koneen vuoro oli vuonna 1950 ja kolmannen neljä vuotta myöhemmin. Vasta silloin Merikosken voimalaitos oli lopultakin kokonaan valmis viisitoista vuotta rakentamistöiden aloittamisen ja lähes ylittämättömien vaikeuksien voittamisen jälkeen. Voimalaitoksen koneet pyörivät nyt varmasti, luotettavasti ja melkein itsestään. Ekovoimalaitos polttaa jätteet energiaksi Parhaillaan rakenteilla oleva Laanilan ekovoimalaitos on valmistuttuaan merkittävä lisäys Oulun Energian tuotantokoneistoon. Syntypaikkalajiteltua sekajätettä polttava laitos monipuolistaa Oulun Energian tuotantorakennetta ja polttoainelähteitä. Ekovoimalaitos valmistuu kaupalliseen käyttöön vuoden 2012 syyskesällä. Laitos maksaa noin 79 miljoonaa euroa, on teholtaan noin 55 megawattia ja mitoitettu jalostamaan vuosittain tonnia jätettä höyryksi, sähköksi ja kaukolämmöksi. Lisäksi se tuottaa ympäristöhyötyjä muun muassa vähentämällä Ruskon kaatopaikan kuormitusta ja leikkaamalla sen metaanipäästöjä. Laitoksen ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. 14

15 Pohjoisen voiman tekijät KAukolämmön yleissuunnittelija Mikko Vesterinen Kaukolämpöverkon pitkän ajan suunnittelua Pidän siitä, kun saan olla mukana seuraamassa ja viemässä eteenpäin kaupungin kehitystä. Pääosa työstäni on kaukolämpöverkon pitkän ajan suunnittelua. Osallistun kaavoitukseen, jotta näen mihin ja mitä Oulun seudulla aiotaan rakentaa. Sitten pyrin varmistamaan, että kaukolämpöverkko pysyy rakentamisen perässä. Kokouksia ja palavereja on tietysti paljon. Verkon suunnittelussa ja tarkastelussa käytän apuna laskentaohjelmia. Kaupungin kasvun huomaa tässä tehtävässä selvästi. Isoja projekteja on koko ajan käynnissä. Nyt esillä ovat esimerkiksi Ritaharju ja Hiukkavaara. Tehtäväkenttä vain laajenee Oulun seudun ison kuntaliitoksen myötä. Kaukolämmön asema Oulussa on vankka, mutta haasteita kyllä riittää. Suuriakin muutoksia voi olla tulossa, mutta uskon kaukolämmön pitävän pintansa. 15

16 Energiaa meille kaikille Häiriötön sähkönjakelu tärkein päämäärä Käyttöpäällikkö Matti Lehto tietää hyvin, mitä asiakkaat kaikkein eniten odottavat sähköyhtiöltään: laadukasta ja häiriötöntä sähkön toimittamista. Lyhyetkin jakelukatkot pitkistä puhumattakaan hankaloittavat huomattavasti ihmisten ja yritysten elämää. Siksi Lehdolla ja hänen työkavereillaan Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:ssä on yksi päämäärä yli muiden: häiriöiden estäminen tai kutistaminen niin pieniksi kuin mahdollista. Työhuoneessaan Lehto vilkaisee tottuneesti sähköverkon käytöntukijärjestelmän kaavioita ja karttoja. Kaikki näyttää olevan kunnossa kuten yleensäkin on. Olemme onnistuneet varsin hyvin, sillä sähkönjakelu Oulun ja Kiimingin alueella mistä me vastaamme on luotettavuudeltaan aivan Suomen kärkeä. Niin katkojen määrä kuin pituuskin on alhaisella tasolla, hän toteaa. Taustalla määrätietoinen työ Suomen luotettavimpiin kuuluva sähköverkko ei synny itsestään. Taustalla on määrätietoinen työ ja paljon erilaisia toimenpiteitä. Näistä ehkä keskeisin on maakaapelin käyttäminen vikaherkemmän ilmajohdon sijasta aina kun se on mahdollista olipa sitten kysymys vanhan verkon saneerauksesta tai uuden rakentamisesta. Maakaapelia on Oulun ja Kiimingin alueella jo varsin paljon. Keskijänniteverkostamme maan alla kulkee tällä hetkellä lähes 60 ja pienjänniteverkostamme jo 83 prosenttia. Osuudet kasvavat vuosittain prosenttiyksikön tai pari, käyttöpäällikkö Lehto laskeskelee. Kaukolämpöverkko laajenee jatkuvasti Oulun Energia laajentaa jatkuvasti kaukolämpöverkkoaan. Parhaillaan on rakenteilla 13 kilometriä pitkä runkoputki yhdistämään Kiimingin ja Jäälin alueen lämpöverkot Oulun verkkoon. Näin alueiden öljykäyttöisissä lämpökeskuksissa tuotettu lämpö voidaan korvata ympäristöystävällisellä kaukolämmöllä, joka tuotetaan Toppilan voimalaitoksessa turvetta ja puuta polttamalla tehokkaasti, ympäristöystävällisenä lämmön ja sähkön yhteistuotantona. Oulun Energian lämpöverkko kattaa kaupungin keskustan lisäksi jo lähes kaikki merkittävät lähialueet ympäristökuntineen. Runkoverkon laajentumisen myötä verkkoon voidaan liittää myös uusia alueita. Hinnaltaan oululainen kaukolämpö on edullisinta kymmenen suurimman kaupungin vertailussa. 16

17 Vuosikatsaus 2010 Verkostoasentaja Jouni Rantakallio pitää huolta siitä, että sähköverkko pysyy kunnossa. Jos sähköt sattuvat menemään poikki, käynnistyy vian selvittely ja korjaaminen saman tien. Samalla tavalla pylväsmuuntajat joihin esimerkiksi linnut ja pieneläimet aiheuttavat vikoja pyritään mahdollisuuksien mukaan korvaamaan vähemmän herkillä koppimaisilla puistomuuntajilla. Lisäksi Lehto korostaa verkon kunnossapidon ja säännöllisten kuntotarkastusten tärkeyttä. Kuntotarkastajat myös tekevät jatkuvasti pienempiä korjauksia. Jos sähköt syystä tai toisesta sattuvat menemään poikki, käynnistyy vian selvittely ja korjaaminen aina saman tien. Tehokkaana apuna tässä ovat kauko-ohjattavat erotinasemat. Etäluettavien AMR-sähkömittareiden (Automatic Meter Reading) asentamisella on myös iso merkitys paitsi kuluttajille myös verkkoyhtiölle, sillä se saa niiden avulla arvokasta tietoa sähkön laadusta ja mahdollisista jakeluhäiriöistä. Mittareiden asennus on parhaillaan käynnissä ja se on tarkoitus saada tehtyä valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Käyttöpäällikkö Matti Lehto tietää, että luotettavan sähköverkon eteen joutuu tekemään paljon töitä. Suunnitellut katkot vähäisemmiksi Kaikki sähkökatkot eivät johdu yllättävistä sattumuksista tai luonnonvoimista. Joskus sähköt joudutaan katkaisemaan aivan tietoisesti esimerkiksi erilaisten korjaus- tai rakennustöiden vuoksi. Suunniteltujen katkosten määrää ja pituutta voi Lehdon mukaan pienentää monin tavoin. Hyvällä suunnittelulla jonka lähtökohtana on pyrkimys mahdollisimman vähäisiin katkoihin saadaan paljon aikaan, hän korostaa. Lisäksi yhä enemmän töitä pystytään tekemään jännitteellisenä, jolloin sähköjä ei tarvitse laittaa poikki lainkaan. Tämä vaatii luonnollisesti erikoiskoulutusta ja erikoisvälineitä. Tarvittaessa voidaan apuna käyttää myös varavoimakoneita, joilla tilapäisesti syötetään sähköä verkkoon. Vaikka sähkönjakelun luotettavuus Oulussa ja Kiimingissä onkin hyvällä tolalla, varoo Matti Lehto visusti kehumasta liikoja. Sataprosenttisen varmaa sähköverkkoa ei ole olemassa eikä sellaista koskaan tulekaan. Pienempiä ja joskus isompiakin häiriöitä tulee väkisin, sillä kaikkeen ei hyvästä yrityksestä huolimatta voi varautua. Sille ei esimerkiksi voi mitään, jos kuorma-auto suistuu liukkaalla kelillä tieltä, törmää muuntajakoppiin ja särkee sen. Ja luonnonvoimat, kuten myrskyt ja ukkoset, voivat joskus olla yksinkertaisesti liian rajuja, hän myöntää. 17

18 Energiaa meille kaikille Energiatili helpottaa asiointia Internetissä toimiva energiatili tarjoaa Pohjoista voimaa -yhtiöiden asiakkaille näppärän tavan hoitaa sähköön ja kaukolämpöön liittyvää asiointia. Sen avulla voi muun muassa ilmoittaa mittarilukemat, tehdä muuttoilmoituksia, vaihtaa sopimustyyppiä, tutustua kampanjatarjouksiin ja antaa palautetta. Tilissä on myös työkalu, joka auttaa hakemaan keinoja energian säästämiseksi. Lisäksi palveluun rakennetaan mahdollisuus seurata omaa energian kulutustaan jopa tunnin tarkkuudella. Energiatili helpottaa asiointia Pohjoista voimaa -yhtiöiden kanssa ja parantaa niiden asiakaspalvelua. Energia-asioiden hoitaminen puhelimitse tai paikan päällä käymällä onnistuu niin ikään jatkossakin mainiosti. Sähkön markkinahinta korkealla Sähkön markkinahinta pohjoismaisessa sähköpörssissä oli vuonna 2010 selvästi edellisvuotista korkeampi. Keskimäärin markkinasähkö maksoi Suomessa viime vuonna 5,7 senttiä kilowattitunnilta. Tämä on 53 prosenttia enemmän kuin vuonna Myös vuodelle 2011 myydyn sähkön hinta kallistui markkinoilla selvästi. Hinnan nousun taustalla olivat Ruotsin ja Norjan huono hydrologinen tilanne, Ruotsin ydinvoimalaitosten heikko käytettävyys sekä sähkön kysynnän huomattava kasvu talouden elpymisen myötä. Kovien pakkasten aikaan sähkömarkkinoilla esiintyi kaikkien osapuolten kannalta ongelmallisia hintapiikkejä. Ne johtuivat sähkön kovasta kysynnästä, siirtojärjestelmän pullonkauloista ja tuotantokapasiteetin niukkuudesta. Sähkön Spot-hinta ( /MWh) ,68 Sähkönjakelun luotettavuus Oulun ja Kiimingin alueella josta Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy vastaa on pysynyt valtakunnallisessa vertailussa kärkiryhmässä. Suunniteltujen ja häiriökeskeytysten keskimääräinen kestoaika on ollut yhteensä noin kymmenen minuuttia asiakasta kohden. Osaltaan sähkönjakelun häiriöttömyys johtuu siitä, että Oulun Energia Siirto ja Jakelu pyrkii korvaamaan vika-alttiimpia ilmajohtoja maakaapeleilla. Keskijännitejohdoista jo reilusti yli puolet ja pienjännitejohdoista yli 80 prosenttia on maakaapelia. Kaukolämpöverkkoaan Oulun Energia laajensi vuonna 2010 rakentamalla uutta kaukolämpökanavaa yhteensä noin 24 kilometriä. Rakentamisen painopiste oli Ritaharjun ja Metsokankaan alueilla. Uusia asiakkaita kaukolämmön piiriin tuli viime vuonna noin 450. Oululaisista noin yhdeksänkymmentä prosenttia asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Johtojen pituus ja kaapelointiaste Johtojen Maakaapepituus lointiaste 110 kv:n verkko 49 km 8,0 % Keskijänniteverkko 833 km 59,5 % Pienjänniteverkko km 83,0 % Sähkönjakelukeskeytysten keskimääräinen kestoaika (h/asiakas) 1 0,75 0,5 0, Häiriokeskeytysten yhteenlaskettu kesto Suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu kesto Kaukolämpöverkon rakentaminen (km) Spot (systeemi) Spot (Suomen aluehinta)

19 Pohjoisen voiman tekijät Vuoromestari Niko Kuivas Sähkön ja lämmön luotettavaa tuottamista Olen ollut Oulun Energian palveluksessa runsaan vuoden. Ensin työskentelin päivämestarina. Vuoromestarin toimeen Toppilan voimalaitokselle siirryin tammikuun loppupuolella. Tärkein tehtäväni on varmistaa, että voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä mahdollisimman häiriöttömästi ja taloudellisesti. Tähän sisältyy myös sähkön myynnin, polttoaineiden käytön ja tuotannon suunnittelua. Pidän siitä vastuusta, joka työhöni liittyy. Teemme Toppilan voimalaitoksella tärkeitä hyödykkeitä sähköä ja kaukolämpöä. Asiakkaamme tarvitsevat niitä välttämättä. Haluan omalta osaltani turvata, että kaikilla on kotonaan lämmintä ja mukavaa ja että sähkösaunan voi napsauttaa päälle. Toppilassa on kiva tehdä töitä. Joskus työvuoro osuu juhannukseksi, jouluksi tai uudenvuoden aatoksi, mutta niinhän kaikissa tehtävissä on omat hyvät ja huonot puolensa. 19

20 Yhteinen asiamme Pohjoista voimaa vastuullista toimintaa Pohjoista voimaa on sanapari, joka kiteyttää Oulun Energia -konsernin toiminnan perusvireen. Se merkitsee työskentelyä oman alueen ihmisten hyvinvoinnin ja yritysten menestyksen puolesta, elämistä mukana näiden arkipäivässä sekä huolehtimista ympäristöstä ja omasta henkilökunnasta. Oulun Energia pyrkii toimimaan kaikin tavoin vastuullisella tavalla. Se tukeutuu paikallisiin lähienergialähteisiin, jalostaa niistä yhteistuotantona sähköä ja lämpöä sekä kanavoi toimintansa tuloksena syntyvän taloudellisen hyödyn lähialueelleen ja -maakuntiin. Sähkö ja lämpö ovat välttämättömiä hyödykkeitä, joiden tuottamisessa, markkinoinnissa ja toimittamisessa asiakkaille Oulun Energia toimii mahdollisimman toimitusvarmasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Näin se varmistaa kuluttaja-asiakkailleen häiriöttömän arkipäivän ja yritysasiakkailleen mahdollisuuden menestykselliseen toimintaan. Taloudellisen hyvinvoinnin rakentajana Oulun Energia on alueelleen tärkeä. Sen omassa palveluksessa on noin 350 työntekijää. Lisäksi konserni hankkii vuosittain merkittävän määrän polttoainetta turvetta ja puuta Oulun lähialueelta. Lähienergian tuotantoketjussa työskentelee Oulun ympäristössä vajaat ihmistä. Vuosittain turpeen ja puun hankinnasta kanavoituu maakuntiin yli 40 miljoonaa euroa. Omistajansa eli Oulun kaupungin talouteen Oulun Energialla on niin ikään suuri merkitys. Vuoden 2010 tuloksestaan se tuloutti kaupungille kaikkiaan 21 miljoonaa euroa. Kestävää kehitystä Ympäristöstä huolehtiminen on Oulun Energialle ensiarvoisen tärkeää. Se haluaa vastata kestävän kehityksen vaatimuksiin ja torjua ilmastonmuutosta. Oulun Energia on mukana Energiateollisuus ry:n energiatehokkuussopimuksissa, joiden myötä sen on tehostettava omaa energian käyttöään ja autettava asiakkaitaan tekemään samoin. Kestävään kehitykseen kuuluu uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Oulun Energia on yksi Suomen suurimmista tuulivoiman tuottajista. Se on myös mukana useissa uusissa tuulivoimahankkeissa eri puolilla Suomea. Kotimaisen energiapuun käytön lisäämiseksi Oulun Energia on perustanut puuterminaaleja turvesoiden yhteyteen. Biokaasun käytön kasvattamisen puolestaan mahdollistaa Oysin sairaalakokonaisuuden lämpökeskukseen hankittu biokaasukompressori. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Toppilan voimalaitoksella on ympäristöystävällistä. Voimalaitoksen hyötysuhdetta on parannettu entisestään teknisillä uudistuksilla. Rakenteilla olevalla Laanilan ekovoimalaitoksella on valmistuttuaan huomattavia myönteisiä ympäristövaikutuksia. Jätteistä energiaa tuottava voimalaitos pienentää Ruskon kaatopaikan kuormitusta ja hajuhaittoja, kaksinkertaistaa jätteiden hyötykäytön sekä leikkaa hankalaksi kasvihuonekaasuksi tunnetun metaanin erittymistä ilmakehään. 20

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Oulun Energia -konserni

Oulun Energia -konserni Oulun Energia -konserni Yhteinen asiamme OULUN ENERGIA Toiminta-ajatus Kotimaisessa omistuksessa oleva energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon sähkön ja lämmön tuotannon

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti. Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen Pori Energia kestävän kehityksen linjoilla ARVOT VISIO TOIMINTA-AJATUS Teemme työtä vastuullisesti, yhdessä toimien, asiakasta, työtä ja toisiamme arvostaen

Lisätiedot

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut Tuotanto Kaukolämpö Sähkönmyynti Verkkopalvelut Sähköä ja lämpöä suomalaisille Kuopion Energia tuottaa ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, sekä sähköverkko- ja laajakaistapalveluja pääasiassa Kuopioon. Sähköä

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu. Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla

Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu. Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla IMATRAN LÄMPÖ OY Imatran Lämpö Oy vastaa asiakaslähtöisesti Imatran kaupungin omistamana osakeyhtiönä

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Atria Oyj Tilinpäätös 2012

Atria Oyj Tilinpäätös 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 2012 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 21.2.2013 21.2.2013 1 Atria-konserni Katsaus 2012 Milj. Q4 2012 Q4 2011 Q1-Q4 2012 Q1-Q4 2011 Liikevaihto 360,6 338,7 1 343,6 1 301,9 Liikevoitto 7,8

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

TIEDOTE Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla

TIEDOTE Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2011 Operatiivinen tulos parani Laajennutaan mobiilimaksamiseen Uphill Oy:n osake-enemmistön ostolla Konserni Aina

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

POWEST OY VUOSIKATSAUS 2001

POWEST OY VUOSIKATSAUS 2001 POWEST OY toimii sijoittajana ja omistusten hallinnoijana energia-alan palvelu- ja teknologiayhtiöissä. Yhtiöt keskittyvät siirto- ja jakeluverkkojen urakointiin ja kunnossapitoon energiakauppapalveluihin

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Liikevaihto 1 000 * Liikevoitto 1 000 * Myyntituottojen jakautuminen 1 000 * Liikevoiton jakautuminen 1 000 * 2005 2006 2007 2008 2009 Sähkökauppa

Liikevaihto 1 000 * Liikevoitto 1 000 * Myyntituottojen jakautuminen 1 000 * Liikevoiton jakautuminen 1 000 * 2005 2006 2007 2008 2009 Sähkökauppa vuosikatsaus 2009 Liikevaihto 1 000 * Liikevoitto 1 000 * 200 000 60 000 150 000 100 000 50 000 40 000 30 000 50 000 20 000 10 000 2005 2006 2007 2008 2009 2005 2006 2007 2008 2009 Myyntituottojen jakautuminen

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 8.30 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 8.30 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS Julkaistu: 2004-08-12 06:30:48 CEST Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.8.2004, klo 8.30 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2004- Konsernin kehitys Turkistuottajat Oyj järjesti katsauskauden 1.9.2004- aikana neljä huutokauppaa. Huutokaupoissa ja katsauskauden aikana tapahtuneessa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin.

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2015 PÖRSSITIEDOTE 6.11.2015 KLO 8:45 Katsauskauden tulos kasvoi 77%. - Liikevaihto 31,0 miljoonaa euroa (30,4 milj. euroa) - Liikevoitto 1,9 miljoonaa

Lisätiedot

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ Paavo Knaapi Jyväskylän Energia Oy 3.12.2010 www.jenergia.fi Sisältö Muutama sana Jyväskylän Energia yhtiöistä Kaukolämmityksen asema Suomessa Kaukolämmön tuotanto Jyväskylässä

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Yleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa.

Yleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 13.8.2007 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 - Liikevaihto 14,9 milj. euroa (12,8 milj. euroa) - Liikevoitto 494 tuhatta euroa

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Konsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 13 tuhatta euroa (518 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.

Konsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 13 tuhatta euroa (518 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2014 PÖRSSITIEDOTE 6.5.2014 KLO 8:45 - Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa (9,8 milj. euroa) - Liikevoitto 223 tuhatta euroa (76 tuhatta euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen

Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ Keravan omakotiyhdistys 26.4.2017 Osmo Auvinen osmo.auvinen@keoy.fi Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Q3 osavuosikatsaus. Talousjohtaja Tuomo Valkonen

Q3 osavuosikatsaus. Talousjohtaja Tuomo Valkonen Q3 osavuosikatsaus Talousjohtaja Tuomo Valkonen Heikko tulos tehostamistoimet käynnissä 2 HKScan-konserni Q3/2017 Positiivista Negatiivista Tuotemyynnin liikevaihto ja markkinaosuus kääntyivät kasvuun

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot