Vuosikatsaus Vuosi sujui menestyksekkäästi 6. Vastuullista toimintaa Pohjois-Suomen hyväksi 20

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikatsaus 2010. Vuosi sujui menestyksekkäästi 6. Vastuullista toimintaa Pohjois-Suomen hyväksi 20"

Transkriptio

1 Vuosikatsaus 2010 Vuosi sujui menestyksekkäästi 6 Vastuullista toimintaa Pohjois-Suomen hyväksi 20

2 Oulun Energia -konserni Oulun Energia Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Oulun Sähkönmyynti Oy Turveruukki Oy Haukiputaan Energia Oy Kasarmintie 6 Kasarmintie 6 Kasarmintie 6 Teknologiantie 12 Torpantie 18 PL 116, Oulu PL 116, Oulu PL 116, Oulu Oulu PL 14, Haukipudas Vaihde: Vaihde: Vaihde: Vaihde: Asiakaspalvelu:

3 Vuosikatsaus 2010 Sisällys 12 Merikosken voimalaitos tuottaa puhdasta vesisähköä 16 Sähkönjakelun luotettavuus on Oulussa Suomen kärkitasoa 20 Pohjoista voimaa tarkoittaa työskentelyä oman alueen ihmisten ja yritysten hyväksi Vuosi Yhteenveto 6 Toimitusjohtajan katsaus Luonnosta voimaa 8 Puuta ja turvetta lähialueelta Raaka-aineista energiaa 12 Merikosken voimalaitos oulun kruununjalokivi Energiaa meille kaikille 16 Häiriötön sähkönjakelu tärkein päämäärä Yhteinen asiamme 20 Pohjoista voimaa vastuullista toimintaa 22 Vuoden 2010 päätapahtumat Pohjoisen voiman tekijät 11 Johanna Salmela 15 Mikko Vesterinen 19 Niko Kuivas 24 Kolme uutta johtajaa toimintakertomukset 26 Oulun Energia 30 Oulun Sähkönmyynti Oy 34 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 36 Turveruukki Oy Vuosi lukuina 39 Taloudelliset tunnusluvut Oulun Energia -konserni menestyi hyvin vuonna 2010 s. 6 Lähienergiaa kannattaa suosia monista syistä s. 8 Konsernin johtoon uusia jäseniä s. 24

4 Oulun Energia Eteni vahvasti Oulun Energia -konsernin vuosi 2010 oli onnistunut. Konsernin liikevaihto kohosi 242,8 miljoonaan euroon edellisvuoden 200 miljoonasta eurosta. Liikevoitto puolestaan nousi 44,5 miljoonaan euroon. Vastaava luku vuonna 2009 oli 33,5 miljoonaa. Konserni myös kehitti voimakkaasti toimintaansa ja aloitti useita merkittäviä investointihankkeita. Pohjoista voimaa -ajattelumalli on Oulun Energia -konsernin toiminnassa keskeisellä sijalla. Se tukeutuu pohjoisiin luonnonvaroihin ja osaamiseen, tuottaa sähköä ja lämpöä alueen ihmisille ja yrityksille sekä kanavoi toiminnastaan kertyvät varat oman talousalueen hyväksi. Oulun kaupungin omistama energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon, sähkön ja lämmön tuotannon, jakelun ja myynnin sekä näihin liittyvät erilaiset palvelut. Konserniin kuuluvat Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy, Haukiputaan Energia Oy sekä vuoden 2011 alusta myös Oulun Energia Urakointi Oy, joka syntyi Oulun Energia Siirto ja Jakelun jakautumisen tuloksena. Oulun Energia -konsernin keskeiset tunnusluvut* Liikevaihto (milj. euroa) 200,0 242,8 Liikevoitto (milj. euroa) 33,5 44,5 Investoinnit (milj. euroa) 47,3 31,3 Liikevaihto/henkilö (milj. euroa) 0,56 0,68 Liikevoitto/henkilö (milj. euroa) 0,09 0,13 Henkilöstön määrä Asiakkaiden määrä Sähkönmyynti Sähkönsiirto omassa verkossa Kaukolämpö Höyry 3 3 * Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Sisäiset liiketoiminnot eliminoitu. 4

5 Vuosikatsaus 2010 Liikevaihto * Liikevoitto * Myyntituottojen jakautuminen * Liikevoiton jakautuminen 1000 * Sähkön myynti Polttoaineen myynti Sähkön siirto Höyryn myynti Lämmön myynti Muut myyntituotot Sähkökauppa Lämpökauppa Siirto ja urakointi Polttoainekauppa Investoinnit * Henkilöstömäärä* * Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Sisäiset liiketoiminnot eliminoitu. Vuosien luvuissa mukana Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Luvut ovat tilintarkastamattomia. 5

6 Toimitusjohtajan katsaus Toiminnallisesti ja taloudellisesti onnistunut vuosi Toimitusjohtaja Järvelä on tyytyväinen Oulun Energia -konsernin suorituskykyyn ja toiminnan kehittämiseen. 6

7 Vuosikatsaus 2010 Sähkön hinnan nopeat ja jyrkät vaihtelut. Energia- ja jäteveron korotus. Poikkeuksellisen kylmä talvi ja harvinaisen kuuma kesä. Vähäiset sateet ja pohjoismaisten vesialtaiden tyhjentyminen. Sähkön ja lämmön kova kysyntä. Markkinoiden jatkuva kansainvälistyminen. Haasteet polttoaineiden hankinnassa. Energia-alalla vuosi 2010 oli jälleen tapahtumarikas. Vaikka mennyt vuosi oli haasteellinen, arvioi toimitusjohtaja Juhani Järvelä Oulun Energian selvinneen siitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvin. Kehitimme toimintaamme ja aloitimme useita merkittäviä investointihankkeita. Myös taloudellisesti menestyimme hyvin. Konsernin voitto ennen varauksia ja veroja kohosi noin 22,6 miljoonaan euroon, joka on lähes kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Liikevoittokin nousi 44,5 miljoonaan euroon. Liikevaihtomme puolestaan kohosi 242,8 miljoonaan euroon, hän toteaa. Kasvaneiden lukujen taustalla oli Järvelän mukaan ennen kaikkea sähkön ja lämmön vahva kysyntä. Meidän on ymmärrettävä ja täytettävä asiakkaidemme tarpeet niin hyvin kuin suinkin mahdollista 24 tuntia vuorokaudessa. Säällä suuri vaikutus Vuosi 2010 osoitti jälleen kerran, kuinka säät heiluttelevat energia-alaa. Vähäisten sateiden vuoksi Norjan ja Ruotsin vesisähkön tuotanto oli vaikeuksissa. Näiden isoista tunturialtaista jäi puuttumaan vettä jopa kolmen ydinvoimalaitoksen sähköntuotantoa vastaava määrä. Niinpä sähkön hinta pohjoismaisilla markkinoilla nousi huomattavasti poikkeuksellisesti jopa kalliimmaksi kuin Saksassa. Kuivuuden lisäksi myös kylmyys vaikutti sähkön ja lämmön markkinoihin. Kovien pakkasten vuoksi molempien kysyntä nousi voimakkaasti. Sähkön myynnissä haasteena oli jyrkkien kulutus- ja hintapiikkien hallitseminen. Esimerkiksi helmikuussa 2010 sähkön pörssihinta nousi hetkeksi kolmekymmenkertaiseksi normaaliin verrattuna. Tällaiset heilahtelut eivät ole hyväksi millekään osapuolelle. Kaukolämmön kulutus taas nousi suuremmaksi kuin koskaan. Jouduimme käyttämään alueellisia huippukattilalaitoksia sekä ostamaan lämpöä merkittävästi myös paikalliselta teollisuudelta, kertoo Järvelä. Viime vuonna asiakkaille ilmoitettiin sähkön ja lämmön hinnan korotuksesta, joka astui voimaan tämän vuoden alusta ja johtui valtiovallan päätöksestä kiristää energia- ja jäteverotusta. Juhani Järvelä myöntää, ettei asiakkaille ole helppoa ymmärrettävästi perustella energian kallistumista, vaikka tässä oli kysymys ainoastaan suoraan valtiolle tilitettävien verojen siirtämisestä asiakashintoihin. Kaiken kaikkiaan kaukolämpö ja sähkön siirtohinnat ovat Oulussa varsin edullisia. Suomen kymmenen suurimman kaupungin ryhmässä kaukolämpö on täällä kaikkein halvinta ja sähkön siirto halvimpien joukossa. Toiminnan kehittämistä Oulun Energian oman toiminnan kehittämisen kannalta viime vuosi oli vilkas. Toimitusjohtaja Järvelän mukaan sen eri osien työskentely yhtenäistyi ja tuli yhä selkeämmin konsernimaiseksi. Tätä suuntausta vahvistetaan tänä vuonna entisestään uuden tukifunktiomalliin perustuvan matriisiorganisaation avulla. Osa konsernin toiminnan kehittämistä on uusi polttoaineiden hankintayksikkö, joka työskenteli nyt ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden. Yksikkö onnistui tavoitteidensa mukaisesti tehostamaan ja varmistamaan puun ja turpeen hankintaa. Järvelä on myös tyytyväinen asiakkaille suunnatun energianeuvonnan onnistumisesta. Olemme käyneet puhumassa energia-asioista messuilla, asukasyhdistyksissä, yleisötilaisuuksissa ja monissa muissa yhteyksissä. Tästä olemme saaneet asiakkailtamme paljon kiitosta, hän iloitsee. Huoltovarmuuden parantamiseksi edelleen on Oulun Energia tehnyt paljon töitä esimerkiksi polttoaineen tuotannossa ja hankinnassa kuin myös sähkön siirrossa. Ilmajohtoja on korvattu vähemmän vikaherkillä maakaapeleilla, pylväsmuuntajia vaihdettu puistomuuntajiksi ja toimintatapoja kehitetty. Näin se on saanut sähkökatkojen määrän ja keston erittäin alhaiselle tasolle Suomenkin mittakaavassa. Isoja investointeja Alkaneen vuoden aikana Oulun Energia investoi erittäin runsaasti kaikkiaan noin 63 miljoonaa euroa. Summa käytetään Järvelän mukaan konsernin toiminnan kehittämiseen, tehokkuuden lisäämiseen ja kilpailukyvyn kohentamiseen. Isoimpia investointikohteita ovat Laanilan ekovoimalaitoksen rakentaminen, kaukolämmön runkoputken ulottaminen Oulusta Kiiminkiin sekä etäluettavien sähkö- ja energiamittarien asentaminen. Kaikkien näiden toteuttaminen on toki ehditty aloittaa jo viime vuoden puolella, hän mainitsee. Toimitusjohtaja Järvelä on vakuuttunut, että investoinnit ja konsernin toiminnan määrätietoinen kehittäminen luovat vankan pohjan tulevaisuudelle. Suuri merkitys on myös sillä, että konsernilla on hallussaan koko arvoketju turpeen tuotannosta sähkön ja lämmön jakeluun saakka. Tärkeimmiksi valteiksi hän kuitenkin nostaa henkilöstön vankan tietotaidon ja erinomaisen asiakaspalvelun. Meidän on ymmärrettävä ja täytettävä asiakkaidemme tarpeet niin hyvin kuin suinkin mahdollista 24 tuntia vuorokaudessa. Tästä emme voi koskaan tinkiä, Järvelä sanoo. Toimitusjohtaja Järvelä aloitti tehtävässään viime vuoden elokuussa. Yhteistyö konsernin henkilökunnan, asiakkaiden, kumppaneiden ja omistajien kanssa on sujunut erittäin rakentavassa ilmapiirissä. Tästä hän haluaa esittää kaikille lämpimät kiitokset. 7

8 Luonnosta voimaa Puuta ja turvetta lähialueelta Oulun Energian hankintapäällikkö Pertti Vanhala katselee karttaa. Sitten hän piirtää ympyrän, joka kiertää Oulun noin sadan kilometrin säteellä. Ympyrän sisälle jää lähienergian alue, jolta Oulun Energia saa valtaosan tarvitsemastaan turpeesta ja puusta. Nykyisin lähienergian osuus Oulun Energian käyttämästä polttoaineesta nousee yli 90 prosenttiin. Sen suosimiseen on Vanhalan mukaan useita hyviä syitä. Ensimmäisenä niistä hän nostaa esille lähienergian taloudellisen merkityksen Oulun seudulle. Vanhalan laskelmien mukaan se tuo vuosittain tälle alueelle noin 40 miljoonan euron tulovirran polttoaineen toimittajille, turveurakoitsijoille, hakeyrittäjille, metsänomistajille, autoilijoille, metsäkoneen kuljettajille ja muille tekijöille. Lähienergia on myös vahva työllistäjä: sen parissa toimii Oulua ympäröivässä maakunnassa noin tuhat ihmistä. Ja täällä ei polttoaineketjussa ole monikansallisia yrityksiä. Kaikki hyöty jää omalle alueelle, painottaa hankintapäällikkö Vanhala. Huoltovarmuutta ja uskallusta investoida Suotuisten talous- ja työllisyysvaikutusten ohella lähienergiassa on paljon muutakin hyvää. Oulun Energian kannalta katsoen sen käyttäminen parantaa huoltovarmuutta. Alueen yrityksille se puolestaan luo uskallusta ja mahdollisuuksia investoida, toteaa Vanhala. Lähienergiaan turvautuminen on lisäksi vastuullista. Oulun Energia hankkii tarvitsemansa polttoaineet mieluummin läheltä, jolloin se pystyy varmistamaan, että toimitusketjun toiminta on asiallista ja määräykset täyttävää. Iso tuulisähkön tekijä Tuulisähkön tekijänä Oulun Energia on yksi Suomen suurimmista. Sen osuus koko maan tuulivoimakapasiteetista on nykyisin noin kuusi prosenttia. Tuulivoima on Oulun Energialle tärkeää ympäristösyiden lisäksi energiantuotannon monipuolistajana. Oulun Energia ei itse tuota tuulisähköä, vaan osallistuu sen tekemiseen osakkaana PVO-Innopower Oy:ssä. Osakkuus tuulisähköön erikoistu- neessa yhtiössä hajauttaa tuotannon useille eri paikkakunnille sekä mahdollistaa osallistumisen isoihin investointeihin. PVO-Innopowerin osakkaana Oulun Energia on mukana Oulun Vihreäsaaren, Oulunsalon Riutunkarin, Kemin Ajoksen, Kokkolan ja Kristiinankaupungin tuulivoimalaitoksissa. Lisäksi vireillä on uusia hankkeita eri puolilla Suomea. 8

9 Vuosikatsaus 2010 Lähienergian käyttöä voidaan jatkossa jopa lisätä. Tarvittaessa se pystyy myös vaikuttamaan ketjun toimintatapoihin. Kauempaa hankitun polttoaineen tuotanto-olosuhteista ja -tavoista on paljon vaikeampi pysyä perillä. Pertti Vanhala yhdistäisikin mielellään lähienergiaan vanhastaan tutun kotitarvekäsitteen. Luonnon antimia on aina hyödynnetty kodeissa monella tavalla. Kotitarve viittaa siihen, että otetaan lähiympäristöstä käyttöön jotakin tarpeellista, mutta maltillisesti ja ympäristöä kunnioittaen. Lähienergiassa on pitkälti kysymys samasta asiasta ja ajattelutavasta, hän sanoo. Lähienergia on merkittävä rikkaus Lähienergian tulevaisuuteen Pertti Vanhala suhtautuu luottavaisesti. Meillä on merkittävä energialähde omassa maakunnassa. Ei sellaista rikkautta kannata missään nimessä hukata. Lähienergian käyttöä voidaan jatkossa jopa lisätä täällä on siihen tarpeeksi turvetta ja metsä kasvaa riittävän ripeästi, hän vakuuttaa. Silti on itsestään selvää, että puun ja turpeen hintakilpailukyvyn täytyy pysyä kunnossa. Tämä edellyttää, että eri osapuolet pitävät prosessinsa kunnossa ja kehittävät niitä edelleen. Pertti Vanhala muistuttaa myös, että yhteiskunnalliset ja poliittiset päätökset vaikuttavat suuresti niin lähienergian kuin muidenkin energialähteiden asemaan. Lähienergian käytön tulee olla kannattavaa, kestävää ja hyväksyttyä. Hankintapäällikkö Pertti Vanhala korostaa, että lähienergialla on huomattava taloudellinen merkitys. 9

10 Luonnosta voimaa Polttoaineiden käyttö lisääntyi Kasvanut sähkön ja lämmön tuotanto vuonna 2010 lisäsi luonnollisesti Oulun Energian polttoaineiden käyttöä. Toppilan voimalaitoksella poltettiin turvetta gigawattituntia. Määrä on runsaat 40 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Puun käyttö väheni kokonaisuudessaan 11 prosenttia, mutta silti kotimaasta hankitun metsähakkeen käyttö nousi 17 prosenttia. Oulun Energian tavoitteena onkin määrätietoisesti lisätä erityisesti omasta maakunnasta hankitun puupolttoaineen määrää. Alueellisia lämpökeskuksia jouduttiin käyttämään varavoimana huomattavasti tavanomaista enemmän Toppilan voimalaitoksella sattuneen turbiinivaurion vuoksi. Tämän vuoksi öljyn kulutus kipusi edellisvuotta suuremmaksi. Turpeen tuotantoa Pohjois-Pohjanmaalla haittasivat kesällä 2010 merkittävästi rajut ukkoskuurot ja suuri ilmankosteus. Myös Oulun Energia -konserniin kuuluva Turveruukki Oy kärsi kosteista olosuhteista. Sen turvetuotanto putosi gigawattituntiin, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli gigawattituntia. Yhtiön toteutunut tuotanto oli 75 prosenttia tavoitteesta. Toteutunut tuotanto yhdessä ylivuotisen varaston kanssa takasi kuitenkin sovitut asiakastoimitukset. Toppilan voimalaitoksen turvehuollon turvaamiseksi Turveruukki siirsi kauempana olevilta turvesoilta polttoainetta välivarastoon lähemmäs Oulua. Lisäksi suuri puun käyttömäärä auttoi Toppilaa selviytymään ilman varapolttoaineita kivihiiltä ja öljyä. Polttoaineiden käyttö (GWh) Turpeen tuotanto 1000 m 3 Puun osuus kasvanut Puun osuus Oulun Energian käyttämistä polttoaineista on viime vuosina kasvanut huomattavasti samalla kun turpeen osuus on pienentynyt. Yksi syy tähän on se, että puun polttamiseen tarvitaan vähemmän päästöoikeuksia. Toinen syy liittyy turpeen heikkoon saatavuuteen muutamien viime kesien huonojen tuotantoolosuhteiden vuoksi. Hankintapäällikkö Vanhala myöntää, että lähienergian käyttöön liittyy toki myös riskejä ja pulmia. Puun ja turpeen hinta ja laatu vaihtelevat, mutta sama kyllä koskee muitakin polttoaineita. Oma riskinsä syntyy siitä, että lähienergia kerätään varsin rajatulta alueelta. Vaikkapa hankalat säät saattavat koetella koko aluetta ja vaikeuttaa polttoaineiden tuotantoa ja toimittamista Turve Puu Öljy Biokaasu Sähkö 0,5 0,5 Yhteensä Turpeen ja puun käyttömäärien kehitys (GWh) turve puu (sis. metsähakkeen) 10

11 Palveluneuvoja Johanna Salmela Sähkösopimuksia ja energianeuvontaa Pohjoisen voiman tekijät Suurin osa työstäni on sähkösopimusten tekemistä. Lisäksi käyn yhdessä asiakkaiden kanssa läpi laskuihin ja laskutukseen liittyviä asioita. Aika paljon työhön kuuluu myös energianeuvontaa. Pyrimme palvelemaan asiakkaita kokonaisvaltaisesti, emmekä pompottele heitä luukulta toiselle. Kaikkein mukavinta tässä tehtävässä on ihmisten tapaaminen, joko kasvokkain tai kuten useimmiten nykyisin puhelimen välityksellä. Pyrimme myös ohjaamaan asiakkaita käyttämään verkossa toimivaa Energiatiliä, jonka avulla he pystyvät itse hoitamaan energiaasioitaan. Tarvittaessa neuvomme mielellämme sen käytössä. Hyvä palaute ilahduttaa aina. Iloinen mieli tulee myös siitä, kun tuntee pystyneensä auttamaan ja neuvomaan asiakasta. Ja itsekin tässä oppii koko ajan lisää. 11

12 Raaka-aineista energiaa Merikosken voimalaitos Oulun kruununjalokivi Kaikkialla kuuluu vaimea jyrinä ja jaloissa tuntuu pieni tärinä. Muuten Merikosken voimalaitoksella on hiljaista. Laitoksen suuressa hallissa on kolme turbiinia tarkasti jonossa ja sopivan välimatkan päässä toisistaan. Hallin alla näkymättömissä virtaava vesi pyörittää turbiineja rauhallisesti mutta varmasti. Tuirassa, aivan Oulun keskustan vieressä, syntyy ympäristöystävällistä vesisähköä. Oulun Energian tuotannosta vastaava johtaja Jukka Salovaara viittoilee peremmälle turbiinihalliin. Monien mielestä tämä laitos on Oulun kruununjalokivi, hän toteaa. Kannattavaa tuotantoa Merikosken voimalaitos on arvokas monestakin syystä. Oulun Energian tuottamasta sähköstä sen osuus on keskimäärin reilu kymmenen prosenttia. Taloudelliseen tulokseen Merikoski vaikuttaa paljon enemmän, sillä sähkön tuottaminen vanhalla vesivoimalla on hyvin kannattavaa. Vanhojen vesivoimalaitosten muuttuvat kustannukset ovat hyvin pienet. Niiden sähköntuotantoa on voitu kasvattaa korjausinvestoinneilla ilman merkittävää vaikutusta kustannuksiin. Ja investointina Merikoski on kuoletettu ajat sitten, selvittää Salovaara. Pelkästään ihmiset ja markkinat eivät tosin säätele vesivoimalaitoksia. Sääoloilla on niiden toimintaan suuri vaikutus. Sateen ropina vauhdittaa tuotantoa huimasti ja kuivuus taas kutistaa sitä pahasti. Oikein hyvänä vesivuonna laitosten sähköntuotanto voi olla jopa lähes kaksinkertainen huonoon verrattuna. Myös arkkitehtonisesti Merikosken voimalaitos on helmi. Laitosta ja sitä ympäröivää aluetta voi pitää kauneimpana Ouluna. Voimalaitoksen ja koskialueen suunnittelusta aikoinaan pidetyn kilpailun lopputulos oli, että laitoksen piirsi tamperelainen arkkitehti Bertel Strömmer ja Toivoniemen asemakaavan puolestaan Alvar Aalto. Remontit nostaneet tehoa Nyt hieman yli 60-vuotiaan Merikosken koneita on toki muutaman kerran remontoitu. Samalla laitoksen teho on noussut vuosikymmenten takaisesta 34 megawatista nykyiseen 42 megawattiin. Oma osuutensa tähän on ollut myös padotuskorkeuden nostolla. Käytännössä laitoksen teho riippuu hieman vuodenajasta ja veden korkeudesta. Vuosina täällä tehtiin revisio, jonka yhteydessä uusittiin kahden koneen turbiinin juoksupyörät ja kolmas kunnostettiin sekä tehtiin muutakin isompaa koneistojen peruskunnostusta. Vuosina uusittiin kokonaan ykköskoneen generaattorin staattori ja turbiinin juoksupyörä. 12

13 Vuosikatsaus 2010 Oulun keskustan vieressä syntyy ympäristöystävällistä sähköä. Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi Sähkönhankinta GWh Toppila Merikoski Osuudet Ostot Lämmönhankinta GWh Oulun Energian sähkönhankinta vuonna 2010 nousi gigawattituntiin eli 4,5 prosenttia edellisvuotta suuremmaksi. Erityisesti oma tuotanto Toppilan ja Merikosken voimalaitoksissa kasvoi. Sähkön kysynnän voimistuminen ja hintatason kohoaminen mahdollistivat Toppilan tuotannon kannattavan lisäämisen. Merikoski puolestaan hyötyi hyvästä vesitilanteesta. Tavallista kylmempi sää nosti Oulun Energian toimittaman kaukolämmön määrän ennätysmäisen suureksi. Osittain tähän vaikutti myös entisestään laajentunut kaukolämpöverkosto. Lämmönhankinta kasvoi kaikkiaan gigawattituntiin. Toppilan voimalaitos tuotti lämmöstä 88 prosenttia. Kasvanut tuotanto lisäsi myös hiilidioksidipäästöjä. Niiden määrä kohosi vuonna 2010 kaikkiaan noin tonniin, kun ne vuotta aiemmin jäivät hieman runsaaseen tonniin. Päästöoikeuden hinta markkinoilla pysytteli varsin vakaana ja oli suurimman osan vuotta euron tasolla hiilidioksiditonnilta Päästöoikeuden hintakehitys 2010 EUR/CO 2 tonni Toppila Lämpökeskukset Ostot 15 CO 2 -päästöt Tuotannosta vastaava johtaja Jukka Salovaara kehuu Merikosken voimalaitoksen olevan mainiossa vedossa tonnia

14 Raaka-aineista energiaa Samalla tehtiin muutoksia kolmoskoneen generaattoriin ja asennettiin uusi turbiinin juoksupyörä. Kakkoskoneeseen ei 1990-luvun revision jälkeen ole tarvinnut koskea, kertoo Salovaara. Voimalaitoksen koneet pyörivätkin nyt varmasti, luotettavasti ja melkein itsestään. Laitoksella on varsinaisesti töissä vain yksi henkilö toki joskus paikalla käy enemmänkin väkeä. Merikoskea valvotaan Toppilan voimalaitokselta muutaman kilometrin päässä. Valtava ponnistus Laitoksen rakentaminen oli aikoinaan valtava ponnistus. Rakentamishanke oli ollut vireillä lähes neljännesvuosisadan, kunnes Oulun kaupunginvaltuusto päätti vuoden 1939 elokuussa, että voimalaitoksen pystyttäminen aloitetaan. Pian koittanut sota-aika kuitenkin ensin pysäytti ja sitten vaikeutti ja viivästytti töitä niin, että laitoksen ensimmäinen kone saatiin kytkettyä verkkoon vasta vuonna Toisen koneen vuoro oli vuonna 1950 ja kolmannen neljä vuotta myöhemmin. Vasta silloin Merikosken voimalaitos oli lopultakin kokonaan valmis viisitoista vuotta rakentamistöiden aloittamisen ja lähes ylittämättömien vaikeuksien voittamisen jälkeen. Voimalaitoksen koneet pyörivät nyt varmasti, luotettavasti ja melkein itsestään. Ekovoimalaitos polttaa jätteet energiaksi Parhaillaan rakenteilla oleva Laanilan ekovoimalaitos on valmistuttuaan merkittävä lisäys Oulun Energian tuotantokoneistoon. Syntypaikkalajiteltua sekajätettä polttava laitos monipuolistaa Oulun Energian tuotantorakennetta ja polttoainelähteitä. Ekovoimalaitos valmistuu kaupalliseen käyttöön vuoden 2012 syyskesällä. Laitos maksaa noin 79 miljoonaa euroa, on teholtaan noin 55 megawattia ja mitoitettu jalostamaan vuosittain tonnia jätettä höyryksi, sähköksi ja kaukolämmöksi. Lisäksi se tuottaa ympäristöhyötyjä muun muassa vähentämällä Ruskon kaatopaikan kuormitusta ja leikkaamalla sen metaanipäästöjä. Laitoksen ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. 14

15 Pohjoisen voiman tekijät KAukolämmön yleissuunnittelija Mikko Vesterinen Kaukolämpöverkon pitkän ajan suunnittelua Pidän siitä, kun saan olla mukana seuraamassa ja viemässä eteenpäin kaupungin kehitystä. Pääosa työstäni on kaukolämpöverkon pitkän ajan suunnittelua. Osallistun kaavoitukseen, jotta näen mihin ja mitä Oulun seudulla aiotaan rakentaa. Sitten pyrin varmistamaan, että kaukolämpöverkko pysyy rakentamisen perässä. Kokouksia ja palavereja on tietysti paljon. Verkon suunnittelussa ja tarkastelussa käytän apuna laskentaohjelmia. Kaupungin kasvun huomaa tässä tehtävässä selvästi. Isoja projekteja on koko ajan käynnissä. Nyt esillä ovat esimerkiksi Ritaharju ja Hiukkavaara. Tehtäväkenttä vain laajenee Oulun seudun ison kuntaliitoksen myötä. Kaukolämmön asema Oulussa on vankka, mutta haasteita kyllä riittää. Suuriakin muutoksia voi olla tulossa, mutta uskon kaukolämmön pitävän pintansa. 15

16 Energiaa meille kaikille Häiriötön sähkönjakelu tärkein päämäärä Käyttöpäällikkö Matti Lehto tietää hyvin, mitä asiakkaat kaikkein eniten odottavat sähköyhtiöltään: laadukasta ja häiriötöntä sähkön toimittamista. Lyhyetkin jakelukatkot pitkistä puhumattakaan hankaloittavat huomattavasti ihmisten ja yritysten elämää. Siksi Lehdolla ja hänen työkavereillaan Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:ssä on yksi päämäärä yli muiden: häiriöiden estäminen tai kutistaminen niin pieniksi kuin mahdollista. Työhuoneessaan Lehto vilkaisee tottuneesti sähköverkon käytöntukijärjestelmän kaavioita ja karttoja. Kaikki näyttää olevan kunnossa kuten yleensäkin on. Olemme onnistuneet varsin hyvin, sillä sähkönjakelu Oulun ja Kiimingin alueella mistä me vastaamme on luotettavuudeltaan aivan Suomen kärkeä. Niin katkojen määrä kuin pituuskin on alhaisella tasolla, hän toteaa. Taustalla määrätietoinen työ Suomen luotettavimpiin kuuluva sähköverkko ei synny itsestään. Taustalla on määrätietoinen työ ja paljon erilaisia toimenpiteitä. Näistä ehkä keskeisin on maakaapelin käyttäminen vikaherkemmän ilmajohdon sijasta aina kun se on mahdollista olipa sitten kysymys vanhan verkon saneerauksesta tai uuden rakentamisesta. Maakaapelia on Oulun ja Kiimingin alueella jo varsin paljon. Keskijänniteverkostamme maan alla kulkee tällä hetkellä lähes 60 ja pienjänniteverkostamme jo 83 prosenttia. Osuudet kasvavat vuosittain prosenttiyksikön tai pari, käyttöpäällikkö Lehto laskeskelee. Kaukolämpöverkko laajenee jatkuvasti Oulun Energia laajentaa jatkuvasti kaukolämpöverkkoaan. Parhaillaan on rakenteilla 13 kilometriä pitkä runkoputki yhdistämään Kiimingin ja Jäälin alueen lämpöverkot Oulun verkkoon. Näin alueiden öljykäyttöisissä lämpökeskuksissa tuotettu lämpö voidaan korvata ympäristöystävällisellä kaukolämmöllä, joka tuotetaan Toppilan voimalaitoksessa turvetta ja puuta polttamalla tehokkaasti, ympäristöystävällisenä lämmön ja sähkön yhteistuotantona. Oulun Energian lämpöverkko kattaa kaupungin keskustan lisäksi jo lähes kaikki merkittävät lähialueet ympäristökuntineen. Runkoverkon laajentumisen myötä verkkoon voidaan liittää myös uusia alueita. Hinnaltaan oululainen kaukolämpö on edullisinta kymmenen suurimman kaupungin vertailussa. 16

17 Vuosikatsaus 2010 Verkostoasentaja Jouni Rantakallio pitää huolta siitä, että sähköverkko pysyy kunnossa. Jos sähköt sattuvat menemään poikki, käynnistyy vian selvittely ja korjaaminen saman tien. Samalla tavalla pylväsmuuntajat joihin esimerkiksi linnut ja pieneläimet aiheuttavat vikoja pyritään mahdollisuuksien mukaan korvaamaan vähemmän herkillä koppimaisilla puistomuuntajilla. Lisäksi Lehto korostaa verkon kunnossapidon ja säännöllisten kuntotarkastusten tärkeyttä. Kuntotarkastajat myös tekevät jatkuvasti pienempiä korjauksia. Jos sähköt syystä tai toisesta sattuvat menemään poikki, käynnistyy vian selvittely ja korjaaminen aina saman tien. Tehokkaana apuna tässä ovat kauko-ohjattavat erotinasemat. Etäluettavien AMR-sähkömittareiden (Automatic Meter Reading) asentamisella on myös iso merkitys paitsi kuluttajille myös verkkoyhtiölle, sillä se saa niiden avulla arvokasta tietoa sähkön laadusta ja mahdollisista jakeluhäiriöistä. Mittareiden asennus on parhaillaan käynnissä ja se on tarkoitus saada tehtyä valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Käyttöpäällikkö Matti Lehto tietää, että luotettavan sähköverkon eteen joutuu tekemään paljon töitä. Suunnitellut katkot vähäisemmiksi Kaikki sähkökatkot eivät johdu yllättävistä sattumuksista tai luonnonvoimista. Joskus sähköt joudutaan katkaisemaan aivan tietoisesti esimerkiksi erilaisten korjaus- tai rakennustöiden vuoksi. Suunniteltujen katkosten määrää ja pituutta voi Lehdon mukaan pienentää monin tavoin. Hyvällä suunnittelulla jonka lähtökohtana on pyrkimys mahdollisimman vähäisiin katkoihin saadaan paljon aikaan, hän korostaa. Lisäksi yhä enemmän töitä pystytään tekemään jännitteellisenä, jolloin sähköjä ei tarvitse laittaa poikki lainkaan. Tämä vaatii luonnollisesti erikoiskoulutusta ja erikoisvälineitä. Tarvittaessa voidaan apuna käyttää myös varavoimakoneita, joilla tilapäisesti syötetään sähköä verkkoon. Vaikka sähkönjakelun luotettavuus Oulussa ja Kiimingissä onkin hyvällä tolalla, varoo Matti Lehto visusti kehumasta liikoja. Sataprosenttisen varmaa sähköverkkoa ei ole olemassa eikä sellaista koskaan tulekaan. Pienempiä ja joskus isompiakin häiriöitä tulee väkisin, sillä kaikkeen ei hyvästä yrityksestä huolimatta voi varautua. Sille ei esimerkiksi voi mitään, jos kuorma-auto suistuu liukkaalla kelillä tieltä, törmää muuntajakoppiin ja särkee sen. Ja luonnonvoimat, kuten myrskyt ja ukkoset, voivat joskus olla yksinkertaisesti liian rajuja, hän myöntää. 17

18 Energiaa meille kaikille Energiatili helpottaa asiointia Internetissä toimiva energiatili tarjoaa Pohjoista voimaa -yhtiöiden asiakkaille näppärän tavan hoitaa sähköön ja kaukolämpöön liittyvää asiointia. Sen avulla voi muun muassa ilmoittaa mittarilukemat, tehdä muuttoilmoituksia, vaihtaa sopimustyyppiä, tutustua kampanjatarjouksiin ja antaa palautetta. Tilissä on myös työkalu, joka auttaa hakemaan keinoja energian säästämiseksi. Lisäksi palveluun rakennetaan mahdollisuus seurata omaa energian kulutustaan jopa tunnin tarkkuudella. Energiatili helpottaa asiointia Pohjoista voimaa -yhtiöiden kanssa ja parantaa niiden asiakaspalvelua. Energia-asioiden hoitaminen puhelimitse tai paikan päällä käymällä onnistuu niin ikään jatkossakin mainiosti. Sähkön markkinahinta korkealla Sähkön markkinahinta pohjoismaisessa sähköpörssissä oli vuonna 2010 selvästi edellisvuotista korkeampi. Keskimäärin markkinasähkö maksoi Suomessa viime vuonna 5,7 senttiä kilowattitunnilta. Tämä on 53 prosenttia enemmän kuin vuonna Myös vuodelle 2011 myydyn sähkön hinta kallistui markkinoilla selvästi. Hinnan nousun taustalla olivat Ruotsin ja Norjan huono hydrologinen tilanne, Ruotsin ydinvoimalaitosten heikko käytettävyys sekä sähkön kysynnän huomattava kasvu talouden elpymisen myötä. Kovien pakkasten aikaan sähkömarkkinoilla esiintyi kaikkien osapuolten kannalta ongelmallisia hintapiikkejä. Ne johtuivat sähkön kovasta kysynnästä, siirtojärjestelmän pullonkauloista ja tuotantokapasiteetin niukkuudesta. Sähkön Spot-hinta ( /MWh) ,68 Sähkönjakelun luotettavuus Oulun ja Kiimingin alueella josta Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy vastaa on pysynyt valtakunnallisessa vertailussa kärkiryhmässä. Suunniteltujen ja häiriökeskeytysten keskimääräinen kestoaika on ollut yhteensä noin kymmenen minuuttia asiakasta kohden. Osaltaan sähkönjakelun häiriöttömyys johtuu siitä, että Oulun Energia Siirto ja Jakelu pyrkii korvaamaan vika-alttiimpia ilmajohtoja maakaapeleilla. Keskijännitejohdoista jo reilusti yli puolet ja pienjännitejohdoista yli 80 prosenttia on maakaapelia. Kaukolämpöverkkoaan Oulun Energia laajensi vuonna 2010 rakentamalla uutta kaukolämpökanavaa yhteensä noin 24 kilometriä. Rakentamisen painopiste oli Ritaharjun ja Metsokankaan alueilla. Uusia asiakkaita kaukolämmön piiriin tuli viime vuonna noin 450. Oululaisista noin yhdeksänkymmentä prosenttia asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Johtojen pituus ja kaapelointiaste Johtojen Maakaapepituus lointiaste 110 kv:n verkko 49 km 8,0 % Keskijänniteverkko 833 km 59,5 % Pienjänniteverkko km 83,0 % Sähkönjakelukeskeytysten keskimääräinen kestoaika (h/asiakas) 1 0,75 0,5 0, Häiriokeskeytysten yhteenlaskettu kesto Suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu kesto Kaukolämpöverkon rakentaminen (km) Spot (systeemi) Spot (Suomen aluehinta)

19 Pohjoisen voiman tekijät Vuoromestari Niko Kuivas Sähkön ja lämmön luotettavaa tuottamista Olen ollut Oulun Energian palveluksessa runsaan vuoden. Ensin työskentelin päivämestarina. Vuoromestarin toimeen Toppilan voimalaitokselle siirryin tammikuun loppupuolella. Tärkein tehtäväni on varmistaa, että voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä mahdollisimman häiriöttömästi ja taloudellisesti. Tähän sisältyy myös sähkön myynnin, polttoaineiden käytön ja tuotannon suunnittelua. Pidän siitä vastuusta, joka työhöni liittyy. Teemme Toppilan voimalaitoksella tärkeitä hyödykkeitä sähköä ja kaukolämpöä. Asiakkaamme tarvitsevat niitä välttämättä. Haluan omalta osaltani turvata, että kaikilla on kotonaan lämmintä ja mukavaa ja että sähkösaunan voi napsauttaa päälle. Toppilassa on kiva tehdä töitä. Joskus työvuoro osuu juhannukseksi, jouluksi tai uudenvuoden aatoksi, mutta niinhän kaikissa tehtävissä on omat hyvät ja huonot puolensa. 19

20 Yhteinen asiamme Pohjoista voimaa vastuullista toimintaa Pohjoista voimaa on sanapari, joka kiteyttää Oulun Energia -konsernin toiminnan perusvireen. Se merkitsee työskentelyä oman alueen ihmisten hyvinvoinnin ja yritysten menestyksen puolesta, elämistä mukana näiden arkipäivässä sekä huolehtimista ympäristöstä ja omasta henkilökunnasta. Oulun Energia pyrkii toimimaan kaikin tavoin vastuullisella tavalla. Se tukeutuu paikallisiin lähienergialähteisiin, jalostaa niistä yhteistuotantona sähköä ja lämpöä sekä kanavoi toimintansa tuloksena syntyvän taloudellisen hyödyn lähialueelleen ja -maakuntiin. Sähkö ja lämpö ovat välttämättömiä hyödykkeitä, joiden tuottamisessa, markkinoinnissa ja toimittamisessa asiakkaille Oulun Energia toimii mahdollisimman toimitusvarmasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Näin se varmistaa kuluttaja-asiakkailleen häiriöttömän arkipäivän ja yritysasiakkailleen mahdollisuuden menestykselliseen toimintaan. Taloudellisen hyvinvoinnin rakentajana Oulun Energia on alueelleen tärkeä. Sen omassa palveluksessa on noin 350 työntekijää. Lisäksi konserni hankkii vuosittain merkittävän määrän polttoainetta turvetta ja puuta Oulun lähialueelta. Lähienergian tuotantoketjussa työskentelee Oulun ympäristössä vajaat ihmistä. Vuosittain turpeen ja puun hankinnasta kanavoituu maakuntiin yli 40 miljoonaa euroa. Omistajansa eli Oulun kaupungin talouteen Oulun Energialla on niin ikään suuri merkitys. Vuoden 2010 tuloksestaan se tuloutti kaupungille kaikkiaan 21 miljoonaa euroa. Kestävää kehitystä Ympäristöstä huolehtiminen on Oulun Energialle ensiarvoisen tärkeää. Se haluaa vastata kestävän kehityksen vaatimuksiin ja torjua ilmastonmuutosta. Oulun Energia on mukana Energiateollisuus ry:n energiatehokkuussopimuksissa, joiden myötä sen on tehostettava omaa energian käyttöään ja autettava asiakkaitaan tekemään samoin. Kestävään kehitykseen kuuluu uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Oulun Energia on yksi Suomen suurimmista tuulivoiman tuottajista. Se on myös mukana useissa uusissa tuulivoimahankkeissa eri puolilla Suomea. Kotimaisen energiapuun käytön lisäämiseksi Oulun Energia on perustanut puuterminaaleja turvesoiden yhteyteen. Biokaasun käytön kasvattamisen puolestaan mahdollistaa Oysin sairaalakokonaisuuden lämpökeskukseen hankittu biokaasukompressori. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Toppilan voimalaitoksella on ympäristöystävällistä. Voimalaitoksen hyötysuhdetta on parannettu entisestään teknisillä uudistuksilla. Rakenteilla olevalla Laanilan ekovoimalaitoksella on valmistuttuaan huomattavia myönteisiä ympäristövaikutuksia. Jätteistä energiaa tuottava voimalaitos pienentää Ruskon kaatopaikan kuormitusta ja hajuhaittoja, kaksinkertaistaa jätteiden hyötykäytön sekä leikkaa hankalaksi kasvihuonekaasuksi tunnetun metaanin erittymistä ilmakehään. 20

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Oulun Energia -konserni

Oulun Energia -konserni Oulun Energia -konserni Yhteinen asiamme OULUN ENERGIA Toiminta-ajatus Kotimaisessa omistuksessa oleva energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon sähkön ja lämmön tuotannon

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin.

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2015 PÖRSSITIEDOTE 6.11.2015 KLO 8:45 Katsauskauden tulos kasvoi 77%. - Liikevaihto 31,0 miljoonaa euroa (30,4 milj. euroa) - Liikevoitto 1,9 miljoonaa

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2016 PÖRSSITIEDOTE 10.11.2016 KLO 8:50 - Liikevaihto 28,3 miljoonaa euroa (31,0 milj. euroa) - Liikevoitto 1,2 miljoonaa euroa (1,9 miljoonaa euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Konsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 80 tuhatta euroa (866 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.

Konsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 80 tuhatta euroa (866 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2014 OSAVUOSIKATSAUS 5.11.2014 KLO 8:50 - Liikevaihto 30,4 miljoonaa euroa (29,9 milj. euroa) - Liikevoitto 1.133 tuhatta euroa (468 tuhatta euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Sähkön siirron hinnoittelu

Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009

Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009 Osavuosikatsaus 7 9 / 2009 22.10.2009 Ajoissa aloitetut toimet tuottavat tulosta kassavirta vahva, kaikki liiketoiminta-alueet plussalla Kassavirta investointien jälkeen 216 miljoonaa euroa vahvin vuosineljännes

Lisätiedot

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot