Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palvelujen ja kuntoutuksen kehittäminen hanke
|
|
- Olivia Kapulainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palvelujen ja kuntoutuksen kehittäminen hanke Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvien kehitysvammaisten sekä heidän tuen ja avun tarpeensa kartoittaminen projektisuunnittelija Niko Vahala
2 Tiivistelmä Kaste-rahoitteisen yhteisvoimin kotona -hankkeen päämääränä on, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan riippumatta elää koko elämänsä kotona. Päätavoitteena on ennakoinnin ja oikeaaikaisten palvelujen kehittäminen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion yhtenä toimenpiteenä oli ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvien kehitysvammaisten määrän sekä tuen ja avun tarpeen kartoittaminen. Toimenpide oli kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa kartoitettiin perheet sekä heidän tuen ja avun tarpeensa. Vanhempien ikä rajattiin 75 vuotiaisiin ja sitä vanhempiin. Kyseisiä perheitä oli koko Satakunnan alueella 35. Heille kaikille lähti haastattelukutsu ja 18 eli 51,4 % haastateltiin. Toisessa osiossa mallinnettiin ensimmäinen osio ja hyödynnettiin haastattelujen tuloksia kuten palvelusuunnitelmien puuttuminen tai niiden päivittämättömyys sekä se, että perheet eivät tunne työntekijöitä luomalla etsivä kehitysvammaistyö työskentelymalli ja tästä ensimmäisestä osasta syntyi haastatteluraportti. Haastatteluraportin tuloksien esittelyssä esiteltiin samalla työskentelymalli ja keskusteltiin mahdollisuudesta lähteä pilotoimaan mallia. Pilotointiin lähti lopulta kaksi kuntaa eli Huittinen ja Kokemäki, näissä kunnissa mallia pilotoitiin kolmessa perheessä. Palaute niin perheiltä kuin työntekijöiltä oli positiivista. Pilottien lisäksi mallia kokeiltiin itsenäisesti Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymässä. Työskentelymallista hyötyy niin kunta kuin perhekin. Siinä tehdään ja suunnitellaan yhteistyössä perheen ja kehitysvammaisen elämää ja palveluita Työskentelymallia luotaessa ajateltiin jo valtakunnallista toimintaa ja tulevaa sotea. Soten myötä rakenteet tulevat uudistumaan ja ennaltaehkäisevät palvelut ovat tärkeässä roolissa. Näiden myötä työhön tulee uudenlaista ajattelua ja henkilöstön on omaksuttava uusia työskentelymalleja. Nyt olisi kunnilla aika herätä siihen, että ikäperheiden kanssa on aloitettava tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Tämän ennaltaehkäisevän työn tuloksena ikäperheiden kehitysvammaisille lapsille tehdään useammin ja suunnitellusti palvelusuunnitelma sekä suunnitellaan sitä tulevaisuutta. Asiasanat: ikäperhe, kehitysvammaiset, palvelut, tuet, tulevaisuus, ennakointi, etsivä kehitysvammaistyö
3 Sisällys 1. Tausta ja lähtökohdat Tavoitteet Organisoituminen ja yhteistyötahot Organisoituminen Yhteistyötahot Sidosryhmäyhteistyö Tavoitekohtainen toteutus ja tuotokset Asiakkaiden osallistamisen ja asiakkaan kohtaamisen toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen Ennakoivan kotikuntousmallin kehittäminen omaishoidon tueksi Henkilöstön osaamisen ja yhteistyön lisääminen Tulokset ja niiden arviointi Etsivä kehitysvammaistyö -työskentelymalli Arviointi Viestintä ja koulutukset Koulutus Viestintä Pohdinta ja kehittämisehdotukset Lähteet Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Haastattelulupa ja saatekirje Taustatietolomake Raportti Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvista kehitysvammaisista sekä heidän palvelunsa ja avun tarpeensa kartoittamisesta. Pilotoinnin arviointikysymykset perheelle Pilotoinnin arviointikysymykset työntekijälle Esite
4 1. Tausta ja lähtökohdat Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella ikääntyneiden määrä kasvaa niin kuin koko Suomessakin. Asiakkailla, jotka ovat niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon asiakkaita, on monia ongelmia. Näiden asiakkaiden hoito on pirstaloitunutta eikä eri hoitotasojen välillä ole aina toimivaa yhteistyötä. Ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvat kehitysvammaiset muodostavat oman erityisryhmänsä. He tarvitsevat joko oman tai vanhempiensa tilanteen vuoksi erilaisia ratkaisuja kuntoutuksen ja asumisen suhteen. He tarvitsevat palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaa, joten heille on myös tehtävä palvelutarpeen kartoitus niin kuin muillekin palveluja tarvitseville. (Yhteisvoimin kotona hankesuunnitelma). Viime vuosikymmeninä on myös kehitysvammaisten keskimääräinen elinikä noussut. Ikääntyviä kehitysvammaisia on aiempaa enemmän ja he muodostavatkin kasvavan osan kehitysvammapalveluiden käyttäjistä. Palvelujen järjestämiselle ikääntyminen tuo uusia haasteita mukanaan. Erityisesti toimintakyvyn muutokset jotka liittyvät ikääntymiseen, vaikuttavat niin käytettäviin kuin tarvittaviin palveluihin. Palveluiden kehittäminen on tärkeää, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin kasvaviin haasteisiin. (verneri.net). Kehittämisosion toimenpiteessä kartoitettiin perheitä, joissa asuu kehitysvammainen kotona ikääntyvien vanhempiensa kanssa ja selvitettiin heidän palveluitaan ja tuen tarvettaan vanhempien ikääntyessä. Tarkoituksena oli, että kyseinen toiminta mallinnetaan. 1
5 2. Tavoitteet Kaste-rahoitteisen Yhteisvoimin kotona -hankkeen päämääränä oli, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan riippumatta elää koko elämänsä kotona. Päätavoitteena oli ennakoinnin ja oikea-aikaisten palvelujen kehittäminen. Tarkoituksena oli tukea kotona asumista sekä ennalta ehkäistä iäkkäiden muuta palveluntarvetta siten, että tehokkaan, tarpeisiin vastaavan kuntoutuksen myötä ikääntyneet selviytyvät arjessa toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Hankkeen kohderyhmänä olivat kuntoutusta tai kotiin annettavia palveluja tarvitsevat ikääntyneet ja heidän omaisensa. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion yhtenä tavoitteena tehtävässä oli kartoittaa perheet, joissa asuu kehitysvammainen ikääntyvien vanhempiensa kanssa sekä selvittää heidän palvelunsa ja avun tarpeensa vanhempien ikääntyessä. Tavoitteena oli myös, että kartoitus, palvelutarpeen arviointi, kuntoutus- ja muu palvelusuunnittelu ja palveluiden toteuttaminen tehtäisiin yhteistyössä sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon kanssa. Samalla sovittaisiin eri tahojen vastuista asiakkaan asiassa. Tehty toiminta mallinnettaisiin. Toimenpiteen tulokset ja vaikutukset Hallitun elämänmuutoksen mahdollistaminen koko perheelle mitkä ovat vammaisen voimavarat ja selviytymisen taidot, erilleen muuttaminen, intervallihoidon mahdollisuudet. 3. Organisoituminen ja yhteistyötahot Hankkeen hallinnoijana toimi Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Hankkeessa ovat mukana: Satakunnan sairaanhoitopiiri, Huittinen, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila), Parainen, Perusturvakuntayhtymä Akseli (Masku, Mynämäki, Nousiainen) ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen). 2
6 3.1. Organisoituminen Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion toimenpiteeseen ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvat kehitysvammaiset palkattiin projektisuunnittelijaksi Sosionomi (AMK) Niko Vahala 50 % työajalle väliseksi ajaksi. Toisen puolen työajastaan hän toimi Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluiden toimialueella muuttovalmentajana. Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvien kehitysvammaisten toimenpiteen tukiryhmään kuuluivat Pirjo Ramstadius, johtava ohjaaja (Porin yta-alue), Tarja Mäkelä, sosiaalityöntekijä (PoSa), Katriina Uusitalo-Perkola, sosiaalipalvelupäällikkö (Pyhäjärviseutu), Vesa Kiiski, vammaistyön päällikkö (Rauma), Merja Paavola, sosiaalipalvelujen johtaja, SATSHP, Tiina Ketonen, erityispalvelupäällikkö (Keski- Satakunta), Maritta Tuominen, omaisten edustaja (Satakunnan Kehitysvammaisten Tukipiiri ry) ja Yhteisvoimin kotona -hankkeen projektipäällikkö sekä projektisuunnittelija. Tukiryhmä muodostettiin samoista henkilöistä, joita kuuluu kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa alueellisen suunnitelman seurantaryhmään. He ovat myös samoja henkilöitä, joiden kanssa on tehty yhteistyötä kuntakäynneillä. Jokainen heistä edustaa yhtä Satakunnan seutukuntaa ja mukana on myös omaisedustaja. 1. Porin seutu /yhteistoiminta-alue 2. Rauma 3. Pyhäjärviseutu 4. Keski-Satakunta 5. Pohjois-Satakunta Tukiryhmä kokoontui hankkeen aikana kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla tukiryhmän kokouksessa käytiin läpi tukiryhmän roolia ja tehtäviä sekä perheiden haastattelujen tuloksia, ja sovittiin jatkosta. Tukiryhmän oli tarkoitus käydä toimenpiteen tilannetta ja tuloksia läpi seuraavaksi kehitysvammaisten asumisen alueellisen suunnitelman seurantaryhmän kokouksessa Kyseisessä kokouksessa ei käyty toimenpiteen tilannetta ja tuloksia läpi, koska projektisuunnittelija oli tuolloin isyyslomalla. 3
7 Toinen tukiryhmän kokoontuminen oli ja siellä käytiin läpi toimenpiteen etenemistä sekä tuloksia, pilotointeja ja työskentelymallin juurruttamista käytäntöön. Tukiryhmän keskusteluissa nousivat esiin seuraavat asiat. Posassa olivat saaneet tulosten esittelyn jälkeen kipinän työskentelymallin mukaiseen toimintaan ja lähteneet tekemään/ päivittämään palvelusuunnitelmia sen mukaisesti. Esille nousivat myös keskustelut sotesta ja siitä, että Satasoteen ollaan perustamassa omaa työryhmää kehitys- ja vammaispalveluille. Tässä omassa ryhmässä käydään läpi palveluketjuja ja muita asiaan liittyvää Yhteistyötahot Sidosryhmäyhteistyö Hanketyö on mahdollistanut yhteistyön ja verkostoitumisen moninaisesti useiden eri toimijoiden kanssa. Tärkeimpiä verkostoja ja yhteistyötahoja ovat olleet Satakunnan kuntien kehitysvammapalveluista vastaavat sosiaalityöntekijät. Heidän kanssaan on hankkeen aikana tehty yhteistyötä kartoittamisen, tulosten esittelyn ja pilotointien mahdollisuuksista. Seurakuntien diakonia- ja perhetyöntekijöiden kanssa yhteistyö jäi sähköposti tiedustelujen tasolle, kun hankkeen alussa selviteltiin heidän tiedoissaan olevia perheitä. Tehtiin yhteistyötä Satakunnan Kehitysvammaisten Tukipiiri ry:n kanssa, kun hanketta käytin esittelemässä. Lisäksi heidän edustajansa on tukiryhmän jäsenenä. Hankeyhteistyötä on tehty myös muiden Yhteisvoimin kotona -hankkeen kehittämisosioiden kanssa kehittämispäivien kuin muidenkin suunnittelupäivien aikana. 4. Tavoitekohtainen toteutus ja tuotokset Toimenpide oli kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa kartoitettiin perheet sekä heidän tuen ja avun tarpeensa. Toisessa osiossa mallinnettiin ensimmäinen osio ja hyödynnettiin haastattelujen tuloksia luomalla etsivä kehitysvammaistyö työskentelymalli. 4
8 4.1. Asiakkaiden osallistamisen ja asiakkaan kohtaamisen toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen Aluksi hankesuunnitelman toimenpidettä tarkennettiin tekemällä tarkennettu toimintasuunnitelma. Tarkennetussa toimintasuunnitelmassa perheen vanhempien ikä rajataan 75 vuotiaisiin ja sitä vanhempiin, koska tällöin vanhemmat ovat olleet poissa työelämästä jo jonkin aikaa ja heillä alkaa mahdollisesti olla oman toimintakykynsä kanssa jo ongelmia sekä oman jaksamisen taso on laskemassa. Hankkeeseen mukaan lähtevien kuntien tai yhteistoimialueiden alueelta rajattiin alussa määrä 4-8 perheeseen. Haastatteluiden tekemiseen menee aikaa ja ajateltiin, että se ei olisi mahdollista ajallisen resurssin vuoksi haastatella kaikkia perheitä. Perheiden löytämisen selvittäminen rajattiin yllä esitettyihin toimiin, koska näin saataisiin jo suhteellisen selkeä käsitys ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvista kehitysvammaisista. Tarkennetun suunnitelman jälkeen aloitettiin kuntayhteistyö eri toimijoiden kanssa. Perheiden kartoittaminen ja määrän selvitys toteutettiin tekemällä kartoituskysely Satakunnan kuntien sosiaalitoimen vammaispalveluista vastaaville sosiaalityöntekijöille ja Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluiden toimialueen sosiaalityöntekijöille. Kyselyn tavoitteena oli saada selville perheistä ne, jotka ovat sosiaalihuollon palveluiden piirissä. Kartoituskysely tehtiin myös kuntien kotihoidon, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon vastaaville työntekijöille sekä myös Satakunnan kehitysvammaisten tukipiiri ry:lle ja seurakuntien perhetyöntekijöille. Näiden kyselyjen tarkoituksena oli selvittää perheitä, jotka tiedetään, mutta eivät kuulu sosiaalihuollon palvelujen piiriin. Kartoitukset toteutettiin aikavälillä Aikaväli on laaja sen vuoksi, että kysely jouduttiin uusimaan useamman kerran, koska kuntien sosiaalitoimista ei saatu vastauksia. Alkuyhteydenotot tehtiin sähköpostilla. Kahdelta kunnalta, Köyliö ja Luvia, tuli jo sähköpostilla vastauksena, ettei heillä ole rajaukseen sopivia perheitä. Muiden kanssa sovittiin tapaamiset, joissa kerrottiin hankkeesta ja toimenpiteestä sekä sovittiin miten jatketaan tästä eteenpäin. Tapaamiset toteutettiin välisenä aikana. 5
9 Kuntien selvitettyä perheiden määrän omilta alueiltaan toimitettiin heille oikean määrän haastattelulupia saatekirjeineen, jotka he toimittavat perheille. Haastattelukutsuja lähti yhteensä 35 ja perheistä 18 eli 51,4 % palautti haastatteluluvan. Haastattelulupa ja saatekirje löytyvät liitteenä. (Liite 1). Perheiden suuren määrän ja laajan kiinnostuksen seurauksena haastateltiin kaikki perheet. Haastattelut ajoittuivat välille Perheiden kanssa puhelimessa sovittiin haastatteluajankohdat, ennen haastatteluja lähetettiin perheille taustatietolomake. Idea taustatietolomakkeeseen tuli sosiaalipalveluiden johtajalta. Suunnittelemaani lomaketta kommentoivat useat tahot, kuten projektisuunnittelija kollegani ja sosiaalipalveluiden johtaja. Lomakkeen tarkoituksena oli, kerätä valmiiksi esitiedot, ettei niiden keräämisen mene haastatteluaikaa. Lomakkeessa selvitettiin perheenjäsenten iät, kehitysvammaisen diagnoosit, nykyiset palvelut ja tuet sekä onko heille tehty palvelusuunnitelmaa. Lomake löytyy raportin liitteistä (Liite 2) Ennakoivan kotikuntousmallin kehittäminen omaishoidon tueksi Perheiden kartoittamisen mallintamisesta ja haastatteluissa nousseiden tulosten pohjalta syntyi etsivä kehitysvammaistyö työskentelymalli. Haastatteluista nousi yhteisinä nimittäjinä, etteivät perheet eivät tunne kuntien sosiaalityöntekijöitä, eikä heille ole tehty palvelusuunnitelmaa. Etsivä kehitysvammaistyö työskentelymalli pohjautuu näihin yhteisiin nimittäjiin. Työskentelymallista on tarkemmin kappaleessa 5. Kun työskentelymalli ja alustavat tulokset haastatteluista olivat valmiina, niin aloitettiin uusi yhteydenottokierros kuntiin. Kuntien kanssa sovittiin ajankohdat tulosten esittelyille. Tulosten esittelyn yhteydessä keskusteltiin myös työskentelymallin pilotoinnista. Perheiden kanssa käytyjen haastattelujen jälkeen haastatteluista koostettiin raportti, jonka tulosten sekä edellä mainittujen toimien pohjalta luotiin etsivä kehitysvammaistyö työskentelymalli. Kyseinen kartoitusraportti on tämän raportin liitteenä (Liite 3). Tulosten esittely toteutettiin välisenä aikana. Huittinen Eura Kokemäki
10 Rauma Posa Pori yta Nakkila Harjavalta Raportti lähetettiin kuntiin sähköisesti ja perheille hankkeen päättyessä Henkilöstön osaamisen ja yhteistyön lisääminen Pilotointi Yhteisvoimin kotona -hankeen suunnitelmassa on kirjoitettu toimenpiteen kohdalle, että tehty toiminta mallinnetaan. Toimenpiteessä tehty työ eli perheiden kartoitus heidän palveluidensa ja avuntarpeensa selvitys, mallinnettiin etsivä kehitysvammaistyö -työskentelymalliksi. Työskentelymallin pilotoinnin päätavoitteena oli testata käytännössä etsivä kehitysvammaistyö -työskentelymalli niiden kuntien kanssa jotka lähtevät pilotointiin mukaan. Pilotoinnilla tavoiteltiin niin perheiden kuin työntekijöiden kokemuksia työskentelymallista. Perheiltä kysyttiin arviointikysymykset kotikäynnin yhteydessä, palvelusuunnitelman tekemisen jälkeen. Työntekijöille projektisuunnittelija antoi kohdennetut arviointikysymykset pilotoinnin jälkeen ja työntekijät vastasivat kysymyksiin sähköpostilla. Työskentelymallin pilotoinnilla tavoiteltiin hyviä palautteita niin perheiltä kuin työntekijöiltäkin sekä esille nousevia hyötyjä. Perheen ja työntekijän näkökulmasta esille tulevien hyötyjen sekä hyvien palautteiden kautta työskentelymalli olisi helpompi juurruttaa kuntiin työntekijöiden työkaluksi. Kun tuloksia esiteltiin kuntakierroksella, eivät kunnat kovasti innostuneet työskentelymallin pilotoinnista. Huittinen ja Rauma olivat ainoat, jotka kiinnostuivat tuolloin. Rauman kanssa pilotointi peruuntui loppujen lopuksi henkilökuntamuutosten vuoksi. Tulosten esittelyn jälkeen projektisuunnittelija laittoi vielä kunnille sähköpostia mahdollisuudesta osallistua pilotointiin. Sähköpostikierroksen jälkeen Huittisten seuraksi pilotointiin lähti Kokemäki. 7
11 Huittisissa työskentelymallia pilotoitiin kahdessa perheessä. Käynnit perheissä tapahtuivat ja Projektisuunnittelija oli mukana ensimmäisellä käynnillä, mutta oli pois toisesta sairauden vuoksi. Kokemäellä pilotointi toteutettiin yhdessä perheessä Pilotointi tapahtui kuntien kehitysvammapalveluiden sosiaalityöntekijän ja projektisuunnittelijan yhteistyönä. Sosiaalityöntekijä varasi perheeltä ajan kotikäynnille työskentelymallin mukaisesti. Kotikäynnin yhteydessä päivitettiin palvelusuunnitelma yhteistyössä perheiden kanssa. Kaikki pilotoitavat perheet olivat sellaisia joissa ei suoritettu haastattelua. Perheistä kahdessa oli palvelusuunnitelma tehty viimeksi 1990-luvulla ja yhdessä 2000-luvun alkupuolella. Perheet ottivat työntekijät hyvin vastaan ja vastailivat avoimesti kysymyksiin. Kotikäynti antoi kyllä hyvän ja laajan kuvan siitä miten perheet asuvat ja miten he pärjäävät tutussa ympäristössä, vaikka vanhemmalla olisi jo muistisairautta. Yhden perheen kehitysvammainen toi esille, että tämä malli on hyvä, koska ei tarvitse lähteä pois kotoa, on turvallisempaa. Tuotokset Yhteisvoimin kotona -hankkeesta on luotu hankehallinnoijan toimesta sivut Innokylään, joihin on kuvattu hankkeen tavoitteet ja tuloksia. Jokaisella kehittämisosiolla on myös sivunsa Innokylässä. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion sivuille Innokylän kehittämisympäristöön on kuvattu ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvat kehitysvammaiset toimenpiteessä kehitetty etsivä kehitysvammaistyö työskentelymalli-, ohessa on linkki sivuille. Etsivä kehitysvammaistyö työskentelymallista tehtiin oma osuutensa KunTeko 2020 kuntaalan työelämän kehittämisohjelman sivuille olevaan tekojen tori osioon. Ohessa linkki sivuille 8
12 5. Tulokset ja niiden arviointi Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvat kehitysvammaiset toimenpide oli kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa oli tarkoitus kartoittaa perheet sekä heidän tuen ja avun tarpeensa. Toisessa osiossa mallinnettiin ensimmäinen osio ja hyödynnettiin haastattelujen tuloksia luomalla etsivä kehitysvammaistyö työskentelymalli. Haastatteluissa raportoidut asiat, kuten palvelusuunnitelmien puuttuminen tai niiden päivittämättömyys sekä se, että perheet eivät tunne työntekijöitä, olivat määrittelemässä työskentelymallin sisältöä. Kyseinen työskentelymalli myös pilotoitiin kunnissa, jotka lähtivät siihen mukaan. Tästä ensimmäisestä osasta syntyi haastatteluraportti. Raportista selviää perheiden avun ja tuen tarpeet. (Liite 3). Haastatteluissa nousi esille, perheiden halu pitää lapsensa kotonaan niin kauan kuin mahdollista. Kaikilla perheillä ei ole sosiaaliverkostoa ympärillään, niin heidän kehitysvammaisen lapsensa työtoiminta on näille perheille ainoa vahva tuki jaksamiseen. Vanhemmalla/vanhemmilla on työtoiminnan aikana mahdollisuus huilata ja tehdä itselleen tärkeitä asioita. Vaikka työtoiminta on perheiden voimavara ja perheet toivat esille sen, että suurella osalla ei ole tilapäishoitopaikkaa ja eivät ole ottaneet sitä vastaan vaikka heille sitä on tarjottu. Yhteisinä nimittäjinä ilmeni myös, etteivät perheet tunne kuntien sosiaalityöntekijöitä, eikä heille ole tehty palvelusuunnitelmaa. Toimenpiteelle asetetut tavoitteet toteutuvat tässä perheiden kartoittamisessa. Tavoitteiden toteuttamista hidastivat kuntien hitaus vastata yhteydenottoihin. 9
13 5.1. Etsivä kehitysvammaistyö -työskentelymalli- Ennakointia ja oikeaaikaisia palveluita Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvien kehitysvammaisten sekä heidän tuen ja avun tarpeensa kartoittaminen mallinnettiin etsivä kehitysvammaistyö työskentelymalliksi (kuvio 1). Etsivän kehitysvammaistyön mallissa on tarkoituksena löytää sekä kartoittaa perheet, joissa asuu kehitysvammainen kotona ikääntyvien vanhempiensa kanssa. Kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja kartoittaa alueen perheet määrätyin väliajoin. Tällöin tarkistetaan, että perheen tiedot pitävät paikkansa ja että kehitysvammaisella on palvelusuunnitelma voimassa sekä milloin on päivitys. Kartoituksen jälkeen työntekijä lähettää perheille ennakkokyselyn. Ennakkokyselyssä selvitetään perheeltä olemassa olevat palvelut sekä uusien palveluiden tarve. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Jos perhe ennakkokyselyn perusteella haluaa työntekijän kotikäynnille, sovittaisiin aika. Jos taas perhe ei vastaa kyselyyn ottaa työntekijä heihin yhteyttä ja sopii ajan kotikäynnille. Tapaaminen kotikäyntinä on informatiivisempi kuin palaveri sosiaalitoimistossa. Kotikäynnillä työntekijä näkee perheen asuinympäristön ja perheelle taas tulee heidän asioistaan vastaava työntekijä tutuksi. Kun palvelusuunnitelma päivitetään yhdessä perheen ja kehitysvammaisen kanssa, on yhdessä asiakasta kuunnellen ja huomioiden luotu heille hyvä tuki ja suunnitelma tulevaisuuden varalle. Palvelusuunnitelman tekoon voidaan tarvittaessa tapauskohtaisesti pyytää ulkopuolinen asiantuntija. Myös palvelusuunnitelman jaosta sovitaan perheen kanssa, että saadaan tietoa kehitysvammaisen kohdalla tehdyistä suunnitelmista kotihoidollekin, jos he käyvät vanhempien luona. Tämän mallin mukaisesti perheillä ja kehitysvammaisilla on myös paremmat tiedot omista oikeuksistaan, palveluistaan sekä tuistaan, ja mahdollisuuksista osallistua oman elämän suunnitteluun. Kunnilla taas on tiedossa ikääntyvät perheet, joissa asuu kehitysvammainen kotona ja heille on tehty palvelusuunnitelma sekä on pystytty ennakoimaan ja tarjoamaan oikea-aikaisia palveluita perheille. Mallin mukaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla yhteistyö lisääntyy eri toimijoiden kesken. Palvelusuunnitelman mukaisesti jokaisella kotona asuvalla kehitysvammaisella on mietitty heidän tulevaisuuttaan ja mahdollista jatkoasumista, kun kotona asuminen ei enää onnistu. 10
14 Kuvio 1. Etsivä kehitysvammaistyö työskentelymalli 5.2. Arviointi Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämisosioiden kesken suoritettiin kaksi kertaa vertaisarviointi. Vertaisarviointi tukee kehittämisosioiden itsearvioinnin avulla koko hankkeen yhteistä arviointia. Vertaisarvioinnit toteutettiin kahden kehittämisosion välillä. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion vertaisarvioijana oli Perusturvakuntayhtymä Akseli ja sieltä Sirpa Levy, projektityöntekijä, Elina Salonen, vastaava sh kotihoito, tukiryhmän jäsen ja Elina Porekari, vastaava sh kotihoito, tukiryhmän jäsen. Ensimmäinen vertaisarviointi toteutui ja toinen Vertaisarvioinnissa olivat mukana myös Pikassoksesta Matti Mäkinen ja Heli Toroska. Pikassoksen tehtävänä oli valmentaa hanketyöntekijät arviointiin ja vertaisarvioinnin kulkuun. 11
15 Jälkimmäisessä vertaisarviointiraportin tuloksissa nousi esille, että kannattaa ennemmin rajata kehittämisosion tavoitteita ja varata aikaa tulosten juurtumiselle. Ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvien kehitysvammaisten toimenpiteessä, kun olisi pysynyt haastateltavien perheiden rajauksessa, niin juurtumiselle olisi mahdollisesti jäänyt aikaa. Toimenpiteen tehtävän arviointina oli perheiden osallistuminen haastatteluun ja heiltä nousseiden vastausten tärkeys. Haastattelujen yhteydessä perheiltä kerättiin palautetta. Palautteen perusteella perheet toivat esille, että eivät tiedä onko heille tehty palvelusuunnitelmaa ja eivät tunne työntekijöitä jotka hoitavat heidän asioitaan sosiaalitoimessa. Se, että palvelusuunnitelmaa ei ole tehty tai se on päivittämättä tuli yllätyksenä. Etsivä kehitysvammaistyö työskentelymallin arviointi tapahtui pilotoinneissa. Perheeltä kysyttiin arviointi kysymyksiä liitteenä olevan lomakkeen mukaisesti palvelusuunnitelman teon jälkeen (Liite 3). Pilotointi arvioitiin myös työntekijän näkökulmasta. Pilotoinnista mukana olleet sosiaalityöntekijät arvioivat myös työskentelymallia ja sen toimivuutta saamiensa arviointikysymysten mukaan kotikäynnin jälkeen. (Liite 5). Perheiltä arvioinnissa kysyttiin miltä tämäntyylinen työskentelytapa tuntui. Perheiltä kysyttiin myös tuntuiko työntekijän kotiin tuleminen helpommalta vai hankalammalta tavalta keskustella asioista vai jännittikö. Saiko perhe vastauksia kysymyksiin ja kokivatko he tulleensa kuulluiksi, kiinnostivat myös arvioinnin kannalta. Näiden lisäksi selvitettiin perheeltä onko heillä selkeämpi käsitys kunnan tarjoamista palveluista ja onko helpompi ottaa nyt yhteyttä työntekijään ja toivotaanko jatkossakin kotikäyntiä. Perheet pitivät kyseisestä työskentelymallista ja kokivat saaneensa äänensä kuuluviin sekä vastauksia kysymyksiin. Heistä on nyt helpompi ottaa tarvittaessa yhteyttä, kun tietää työntekijän. Heistä oli hyvä ajatus, että työntekijä tulee kotiin. Työntekijöiltä arvioinnissa kysyttiin miltä työskentelymallin mukainen toiminta tuntui ja onko se tuttu sekä onko informatiivisempi kuin tapaaminen toimistolla. Myös kysyttiin hyötyjä ja kehittämisideoita. Työntekijöistä työskentelymalli tuntui hyvältä vaikka jonkin verran tekevätkin kotikäyntejä, kokivat kuitenkin, että enemmän voisi tehdä. On kuitenkin perheitä jotka eivät halua työntekijää kotiinsa. Kotikäynti on informatiivisempi kuin, että perhe tulisi sosiaalitoimen tiloihin. Oma koti käydä keskusteluja on perheelle turvallinen ympäristö. Työntekijä näkee samalla kotiolot ja ymmärtää siihen liittyvät asiat paremmin. 12
16 Työskentelymallin avulla saadaan kohdennettua oikeat palvelut oikea aikaisesti perheille. Ajan puute on varmaankin yksi tekijä, miksi kotikäyntejä ei aina kyetä tekemään. Kehittämisideana vastauksissa nousi kysely ennakkoon perheelle, missä kysyttäisiin olemassa olevista palveluista ja uusien palveluiden tarpeesta. Kysely voitaisiin tehdä 2 3 vuoden välein. Jos perhe tämän kyselyn perusteella haluaisi työntekijän kotikäynnille, sovittaisiin se. Jos perhe ei vastaa kyselyyn, voitaisiin ottaa heihin yhteyttä ja sopia kotikäynti. Ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvien kehitysvammaisten toimenpide oli itsessään selkeä toteuttaa, mutta projektisuunnittelijan 50 % työaika sekä kuntayhteystyössä vastausten saamisten hitaus yhteydenottoihin toi vaikeuksia aikatauluttaa työskentelyä. Kyseinen kuntayhteistyön seikka oli kyllä odottamaton. Pilotointiakin olisi päästy aikaisemmin kokeilemaan, jos tulosten esittelyjen aikataulujen sopimiset olisivat sujuneet nopeammin. Alun perin oli ajatuksena haastatella pienempi määrä perheitä, mutta niiden suuri määrä tuli yllätyksenä. Suuri määrä hämmästyttää vielä enemmän, koska monissa kunnissa hankeesittelyssä ihmeteltiin vanhempien ikärajan korkeutta ja ajateltiin, että perheitä löytyisi enemmän jos ikäraja olisi 70 vuotta. 6. Viestintä ja koulutukset 6.1. Koulutus Kehittämisosiossa järjestettiin koulutuspäivä, jonka tarkoituksena oli antaa työkaluja laadukkaiden palveluiden toteuttamiseen niin, että asiakkaan omat valinnat ja päätökset voisivat toimia palvelujen perustana. Koulutus tuki hankkeen näkökulmasta asiakkaan osallisuuden tukemista. Työkaluja hyvään palveluun ja elämään Osallisuus, yhteistyö, itsemääräämisoikeus kehitysvammaisen hyvän elämän tukena koulutuspäivä Koulutuksessa käsiteltävät teemat: Kehitysvammainen ihminen oman elämänsä päämiehenä Yksilökeskeinen suunnittelu päämiehen itsemääräämisen tukena 13
17 Läheisyhteistyön merkitys päämiehen hyvän elämän tukemisessa Koulutuspäivä vahvisti henkilöstön osaamista ja tuki työntekijöitä edistämään kehitysvammaisten ihmisten osallistumista oman elämänsä suunnitteluun ja toteutukseen henkilöiden itsemääräämisoikeutta vahvistaen. Koulutuksella valmennettiin työntekijöitä tarkastelemaan työn toteutumisen tapoja ja kehittämään niitä yksilökeskeisen aktiivisen tuen suuntaan. Koulutuksella vahvistettiin osallistujien ajatusta läheisyhteistyön merkityksestä asiakkaan hyvän elämän mahdollistajana. Koulutukseen osallistui 58 henkilöä niin Satakunnan sairaanhoitopiiristä kuin ympäri Satakuntaakin. Koulutus oli keskustelua herättävä. Koulutusta kommentoitiin muun muuassa seuraavanlaisesti. Tiivis paketti, sai ajatuksia ja työkaluja omaan työskentelyyn. Hyvää keskustelua ja ajatusten vaihtoa sekä asian äärelle pysähtymistä. Luento antoi paljon ajattelemisen aihetta ja uusia kehittämisideoita työhön. Näillä saa vielä enemmän asiakkaan ääntä kuuluviin. Sujuvaa luennointia, hyviä esimerkkejä, herättelevä koulutus. Porinatuokiot olivat mukavia. Sen sijaan että olisi edessä vain joku puhunut koko ajan yksin. Kaikki asiat eivät täysin vastanneet oman työn asiakasryhmää. Tilaisuutta olisi värittänyt ja tuonut mielenkiintoisemmaksi jos yleisöltä olisi pyytänyt eläviä esimerkkejä tai sitten itse kertonut niitä. Koulutukselle oli liian vähän aikaa ja kokonaisuus oli liian iso. Tarpeellista asiaa ja hyviä näkökulmia työhön vietäväksi 6.2. Viestintä Hankkeen alussa tehtiin myös esite toimenpiteestä, hanke esittelyjen tueksi. Esite löytyy liitteenä (Liite 6). Yhteisvoimin kotona hankkeen aloitusseminaari järjestettiin Seminaari nimi oli Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen 14
18 kehittäminen seminaari. Seminaarissa esiteltiin hanketta ja hanketyöntekijät tulivat yleisölle tutuiksi. Tilaisuudessa oli esityksiä sekä paneelikeskustelu. Satakunnan vanhusneuvostolle esiteltiin hanketta yhdessä projektipäällikön sekä kahden muun projektisuunnittelijan kanssa Hankkeen esittely jatkui kun projektisuunnittelija oli esittelemässä hanketta ja sen toimenpidettä Satakunnan Kehitysvammaisten Tukipiiri ry syyskokouksessa. Satakunnan kunnille järjestetyssä info- ja neuvottelutilaisuudessa sosiaalipalveluiden alueella kerrottiin myös hankkeen toimenpiteestä. Hankkeen toimenpiteen etenemistä ja tuloksia esiteltiin sosiaalipalveluiden johtoryhmälle kaksi kertaa ja Satakunnan erityishuoltoneuvostolle hankkeen toimenpiteen etenemistä on esitelty kaksi kertaa ja Sosiaalipalveluiden johtajan ehdotuksesta projektisuunnittelija oli kertomassa hankkeen etenemisestä ja tilanteesta sosiaalipalveluiden ja kuntien välisissä alueneuvotteluissa. Alla seuraavat seutukunnat: Keski-Satakunta , Pyhäjärviseutu , Pohjois- Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä , Rauma ja Pori Yhteisvoimin kotona hankkeella on omat facebook sivut, joita on hallinnoinut projektisihteeri. Ohessa linkki kyseisille sivuille 7. Pohdinta ja kehittämisehdotukset Hankkeessa työskentely on ollut haasteellista, mutta mielenkiintoista. On ollut hienoa saada olla rakentamassa verkostoja ja tutustua perheisiin ja heidän asuinoloihinsa. Haasteensa työhön ovat tuoneet 50 % työaika ja kuntien hitaus vastata yhteydenottoihin. Kun aikataulut on saatu luotua, niin yhteistyössä ei ole ollut moitittavaa. Yhteisvoimin kotona hankkeen toimenpide ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvien kehitysvammaisten määrän ja tuen tarpeen kartoittaminen oli kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa kartoitettiin perheet kunnista ja haastattelujen avulla selvitettiin 15
19 heidän tuen ja avun tarpeensa. Toisessa osiossa mallinnettiin ensimmäisen osan työ ja hyödynnettiin haastattelujen tuloksia luomalla kehitysvammaistyö työskentelymalli. Pilotointi toteutettiin kahdessa kunnassa Huittisissa ja Kokemäellä. Edellä mainitun pohjalta tultiin siihen tulokseen, että juurtuminen ei tapahdu hanke aikana. Yllätyksenä kuitenkin tuli pidetyssä tukiryhmän kokouksessa kun Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän edustaja kertoi, saaneensa kipinän työskentelymallista tulosten esittelyssä. Hän oli siis omassa työssään pilotoinut ja samalla ottanut itsenäisesti mallin käyttöön, joka on mahdollista. Satakunnan kunnissa on monenkirjavaa toimintaa ja käytäntöä, joten nähtäisiin kyseisen etsivä kehitysvammaistyö työskentelymallin tärkeäksi työkaluksi kuntien käyttöön. Mallista on nyt saatu hyviä tuloksia niin pilotointien kuin Posan työntekijän työskentelyn kauttakin. Työskentelymallista hyötyy niin kunnat kuin perheetkin. Mallin hyötyjä ovat, että kunnilla on tiedossa ikäperheet joissa kehitysvammainen asuu vielä kotona ja tieto heistä on ajantasainen. Kyseisille kehitysvammaisille on laadittu palvelusuunnitelma ja heille on järjestetty oikeanlaiset tuet ja palvelut yhdessä perheen ja kehitysvammaisen kanssa. Kunnilla on mahdollisuus järjestää tarpeenmukaisia ja oikein ajoitettuja tukitoimia ja näin ennalta ehkäistä negatiivisia seurannaisvaikutuksia. Etsivä kehitysvammaistyö työskentelymalli osallistaa perheen oman elämän suunnitteluun. Mallin mukaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla yhteistyö lisääntyy eri toimijoiden kesken. Palvelusuunnitelman mukaisesti jokaisella kotona asuvalla kehitysvammaisella on mietitty heidän tulevaisuuttaan ja mahdollista jatkoasumista kun kotona asuminen ei enää onnistu. Perheille olisi hyvä markkinoida mahdollisuutta, että kehitysvammaisen tilapäisjaksojen alkaessa myös vanhemmalla olisi mahdollisuus olla asumisyksikössä esimerkiksi viikonloppu mukana näkemässä ja kokemassa toimintaa. Kartoituksen tulokset ovat kyllä ihan vertailukelpoisia laajemminkin hyödyntää ja samoin myös kyseinen työskentelymalli. Luotaessa työskentelymallia on jo ajateltu valtakunnallista toimintaa sekä tulevia sote kuvioita. Soten myötä rakenteet tulevat uudistumaan ja ennaltaehkäisevät palvelut ovat tärkeässä roolissa. Näiden myötä työhön tulee uudenlaista ajattelua ja henkilöstön on omaksuttava uusia työskentelymalleja. Sotesta keskusteltaessa tukiryhmässä nousi esille, että Satasoteen ollaan perustamassa omaa työryhmää vammaispalveluille. Tässä omassa ryhmässä käydään läpi palveluketjuja 16
20 ja niiden organisointi sekä muita asiaan liittyvää. Työskentelymalli olisi hyvä saada myös kyseisen ryhmän tietoon ja esille siellä. Satakuntaan olisi hyvä saada yhteinen lomakepankki, tällöin kaikilla olisi samanlaiset lomakkeet ja ne löytyisivät yhdestä paikasta. Perheitä haastateltaessa on noussut esille, että ei välttämättä tiedetä mistä mikäkin lomake löytyy. Tällöin yhteinen lomakepankki tukisi perhettä ja työntekijöitä. Jos sosiaali- ja terveysalan ammattilainen on välillä hukassa mistä löytää mikäkin lomake, niin miten nämä ikäperheet löytävät niitä. Alussahan kunnilta tuli, että olet laittanut korkeaksi vanhempien iän mahtaako tällaisia perheitä löytyä. Perheitä kuitenkin löytyi 35. Kuinka paljon olisi Satakunnasta löytynyt ikäperheitä joissa asuu kehitysvammainen kotona, jos vanhempien iäksi olisikin määritelty 70 vuotta. Toivottavasti kunnat nyt heräävät siihen, että ikäperheiden kanssa on aloitettava tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Tämän ennaltaehkäisevän työn tuloksena ikäperheiden kehitysvammaisille lapsille tehdään useammin ja suunnitellusti palvelusuunnitelma ja suunnitellaan sitä tulevaisuutta. 17
21 Lähteet Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Asumistarvekartoitus ja alueellinen suunnitelma vuosille unnitelma% pdf Verneri.net Kehitysvamma-alan verkkopalvelu Yhteisvoimin kotona, ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Hankesuunnitelma hankkeet/yhteivoiminkotona/hankesuunnitelmat1/yhteisvoimin%20kotona%20- hankkeen%20hankesuunnitelma% pdf 18
22 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Haastattelulupa ja saatekirje Taustatietolomake Raportti Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvista kehitysvammaisista sekä heidän palvelunsa ja avun tarpeensa kartoittamisesta. Pilotoinnin arviointikysymykset perheelle Pilotoinnin arviointikysymykset työntekijälle Esite
Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palvelujen ja kuntoutuksen kehittäminen hanke
Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palvelujen ja kuntoutuksen kehittäminen hanke Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvien kehitysvammaisten sekä heidän tuen ja avun tarpeensa kartoittaminen
Lisätiedot9.00 9.15 Tervetuloa Olli Wanne johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen - seminaari Aika: 22.9.2014 klo 9.00 14.45 Paikka: Satakunnan keskussairaala, N2 auditorio OHJELMA 8.30 9.00
LisätiedotYhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotYhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015
Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden
LisätiedotKehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen
Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011 Laatupäällikkö Jouko Alinen = Posa Vastaajat 2. Onko kunnassanne / kaupungissanne meneillään olevaa kehitysvammaisten asumiseen liittyvää uudisrakentamista?
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016
ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:
LisätiedotSOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 13.-15.5. ja 21.5.2013. M.Paavola
SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 13.-15.5. ja 21.5.2013 SOSIAALIPALVELUT Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Antinkartanon kuntoutuskeskus Jouni Helen Asumispalvelut Tuula Saarinen Asiantuntijapalvelut
LisätiedotSATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN
15.2.2012 Kunnallisjohtajat Maakuntajohtaja SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto Toimialueet ja toimipisteet 1.1.2012 - Kaskinen Kristiinankaupunki 98 km Vaasa 190
LisätiedotPakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus
Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotSosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.
Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa
LisätiedotKevään 2016 toimintasuunnitelma
POIS SYRJÄSTÄ Kevään 2016 toimintasuunnitelma Kehittämisosion nimi: VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan kevään 2016 aikana? Tavoite 1: 1. Verkostomaisen yhteistyön
LisätiedotKUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT
KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.7.2014 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut www.satshp.fi 050 Eura KONSERVATIIVISEN HOIDON TOIMIALUE
LisätiedotValtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista
Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen
LisätiedotOmaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan
OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotHILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)
HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin
LisätiedotHaluan itse päättää asioista niin pitkälle kuin se on mahdollista - Vammaisten lasten kokemuksia ja ideoita osallisuudesta
Haluan itse päättää asioista niin pitkälle kuin se on mahdollista - Vammaisten lasten kokemuksia ja ideoita osallisuudesta Projektisuunnittelija Heli Ronimus, Espoon kaupunki Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotYHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)
YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)
LisätiedotSATAOSAA työhönvalmennus
SATAOSAA työhönvalmennus Yhteistyöterveiset SATAOSAA-hankkeesta. Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää
LisätiedotKUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut
Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut
LisätiedotMahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi
LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (
LisätiedotKunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet
Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotLausuntopyyntö seudullisesta perhehoitomallista
Perusturvalautakunta 46 13.05.2014 Perusturvalautakunta 76 30.09.2014 Lausuntopyyntö seudullisesta perhehoitomallista 1250/00.04.01/2014 Petu 13.05.2014 46 Euran perusturvalautakunnan 11.2.2014 hyväksymän
LisätiedotPaikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta. Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9.
Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9.2015 Ennen henkilöpaikantimen valintaa- taustatyötä - Messut: Apuvälinemessut,
LisätiedotToimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus
Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus Väliraportti 14.1.2014 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Sosiaalijohtaja Alpo Komminaho 4.2.2014 Terveydenhuollon palveluiden järjestämistapa
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotSirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.
Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan
LisätiedotSosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 7.4.2017 1 Toimenpiteet Kotiin vietävien palvelujen kehittäminen Laajan kotikuntoutuksen mallin käyttöön ottaminen ja kehittäminen Yhteinen
LisätiedotYlä-Savon toiminta-alue
HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi
LisätiedotSATAOSAA-maakuntakokeilun ja TE-toimiston työkykykoordinaattorin tekemä selvitys työttömien terveystarkastusten toteutumisesta Satakunnassa
SATAOSAA-maakuntakokeilun ja TE-toimiston työkykykoordinaattorin tekemä selvitys työttömien terveystarkastusten toteutumisesta Satakunnassa Sari Ljungman, projektisuunnittelija SATAOSAA Tiia Nieminen,
LisätiedotMielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1
i SISÄLLYSLUETTELO SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen avaus... 2 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 3 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen... 4 4 Johtoryhmän
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotLähtökohtana. yhtäältä olla valmentaja ja tarjota tukea elämänhallintaan ja
Lähtökohtana yhä useampi asiakas/potilas on iäkäs ihminen yhä useamman asiakaan/potilaan ongelmat ovat monikerroksisia, ja ne voidaan ratkoa vain monien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisenä
LisätiedotMuutosagentti / Pohjois-Savo Tulokset
Muutosagentti / Pohjois-Savo Tulokset Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa kärkihanke I&O muutosagentti Päivi Tikkanen (STM/3240/2016) Hankkeen perustiedot Muutosagentti
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotYHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP)
YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)
LisätiedotRiskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa
Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa Ylitarkastaja Elina Uusitalo Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin
LisätiedotYhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä
MUISTIO 5/2016 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Pinkkeri, os. Pinkkerintie, Luvia Aika: pe 17.6.2016 klo 9.00 15.00 Paikalla Arja Santapukki, Parainen Anne Joensuu, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotYksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)
Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,
LisätiedotKOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ
KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OMAKOTI - LÄNSI- JA KESKI-UUSIMAA ASIAKASKOKEMUSKESKUSTELU Merja Salmi Kotihoidon asiakkaiden kokemuksia arjen sujuvuudesta, saamistaan palveluista sekä osallisuudestaan niiden
LisätiedotSatakunnan keskussairaala, keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori
MUISTIO 1/2014 1(4) POIS SYRJÄSTÄ HANKKEEN ALOITUSKOKOUS Aika 14.2.2014 klo 13.00 15.30 Paikka Satakunnan keskussairaala, keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori Paikalla Alpo Komminaho,
LisätiedotSatakunnan työllisyyskatsaus 10/2015
NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan
LisätiedotSOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 15-16.5. ja 30.5.2012. M.Paavola
SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 15-16.5. ja 30.5.2012 SOSIAALIPALVELUT Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Antinkartanon kuntoutuskeskus Katja Salminen Asumispalvelut Tuula Saarinen Asiantuntijapalvelut
LisätiedotAvustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen
1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotMielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
LisätiedotLähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt
Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen
LisätiedotKotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke
Kotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke Lahja Harju, projektipäällikkö Teija Rousu, kehittäjätyöntekijä 4.9.2018, tuloseminaari Toimiva kotihoito
LisätiedotSATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN
Kehitysvammaisten Suuri Ristiretki, jolla tuodaan Myötätuulta Satakuntalaisille päättäjille, jotta heillä olisi enemmän rohkeutta tehdä viisaita päätöksiä. Viestin tarkoitus on myös lyödä rumpua Satakunnan
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä Johanna Perälä 2.5.2019 Muutos sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä -> ajattelutavan muutos Ihminen edellä Hogeweyn dementiakylä 2 Minkälaisia muutostrendejä
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014
ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Tietopankki/Koulutus ja opetus Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan sairaanhoitopiirin
LisätiedotSatakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos
Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos 10.10.17 Satakunnan perhekeskus Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Verkostomainen palvelukokonaisuus Kokoaa yhteen
Lisätiedot2014 Toimintakertomus
sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä
LisätiedotAlueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI
Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Länsi-Pohjan ja Lapin kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja sairaanhoitopiirien seminaari, 26.5.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotAsiakaspalautejärjestelmä Perusturvakuntayhtymä Akselissa
Asiakaspalautejärjestelmä Perusturvakuntayhtymä Akselissa -Asiakaspalautekysely kotihoidossa -Asiakasfoorumit Sirpa Levy, projektityöntekijä Yhteisvoimin kotona -hanke Asiakkaan ääni kuuluviin asiakkaiden
LisätiedotKoonti: Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän tapaaminen II Harjavallassa
Koonti: Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän tapaaminen II 2.5.2018 Harjavallassa Erilaisia tapoja järjestää sosiaalista kuntoutusta Satakunnassa: Sinkokatu / Rauma: Asiakkaiden vahvuuksien esille
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotVanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano
Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano 2014-2017 Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009
ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry
Asiakkaiden tyytyväisyys Tammilehdon päivähoidon palveluun 2019 SISÄLLYS 1. PALVELUKESKUS TAMMILEHDON PÄIVÄHOITO 2. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3. ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUKESKUS
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotVastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen
Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotIkäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari 9.5.2019 Toimintamalli Päijät-Hämeessä Ikääntyminen on koko yhteiskunnan asia Ikääntynyt on aikuinen ihminen elämänsä loppuun saakka Ikääntyneet ovat voimavara Palvelurakenneuudistukset,
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
LisätiedotKEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45
KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT
ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään
LisätiedotPIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo
PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo Puheenjohtajina erityissuunnittelija Seija Junno & kehittämispäällikkö Mervi Janhunen Sekä dialogisen
LisätiedotPalvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
LisätiedotIkäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ
Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi
Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015
Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE
LisätiedotYHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP)
YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)
LisätiedotArjen Keskiössä seminaari Laitoshoidon purku asuntoverkostoja kehittämällä
Arjen Keskiössä seminaari 6.3.2014 Laitoshoidon purku asuntoverkostoja kehittämällä Yksilöllisen asumisen kehittäminen ja Arjen Keskiössä-hanke Careassa Laitoshoidon purku ja avohuollon asumisen kehittäminen
Lisätiedot