Seminaariesitelmät. Sessio: Uuden ajan liikennepolitiikka LIIKENNEPOLIITTINEN SELONTEKO 2012: KILPAILUKYKYÄ JA HYVINVOINTIA VASTUULLISELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seminaariesitelmät. Sessio: Uuden ajan liikennepolitiikka LIIKENNEPOLIITTINEN SELONTEKO 2012: KILPAILUKYKYÄ JA HYVINVOINTIA VASTUULLISELLA"

Transkriptio

1 Seminaariesitelmät Sessio: Uuden ajan liikennepolitiikka LIIKENNEPOLIITTINEN SELONTEKO 2012: KILPAILUKYKYÄ JA HYVINVOINTIA VASTUULLISELLA LIIKENTEELLÄ...2 LIIKENNEREVOLUUTIO MUUTTAA LIIKENNEPOLITIIKAN AJATTELU- JA TOIMINTATAPOJA...5 KOKEMUKSIA LIIKENNEPOLIITTISEN SELONTEON VAIKUTTAVUUSARVIOINNISTA...9 YHTEISTYÖLLÄ JA ESISUUNNITTELULLA PAREMPIIN RATKAISUIHIN... 15

2 Väylät & Liikenne Liikennepoliittinen selonteko 2012: Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Minna Kivimäki Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennepoliittisen selonteon otsikko Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä kuvaa keskeisiä liikennepolitiikan tavoitteita. Liikennejärjestelmän tehtävä on luoda toiminta- ja kasvumahdollisuuksia sekä kilpailukykyä koko Suomelle. Sen tehtävä on saada ihmiset voimaan hyvin sekä tuottaa hyvät yhteydet kouluihin, työpaikoille ja ennen kaikkea ihmisten välille. Vastuullisuudella on monta ulottuvuutta. Yhteiskuntamme tarvitsee vastuullista hallintoa hoitamaan asioita tehokkaasti ja hyvinvointivaltion arvojemme mukaisesti. Tarvitaan toimijakenttää, joka kantaa oman kortensa kekoon ympäristömme vaalimiseksi ja yhteiskunnan pyörien pitämiseksi pyörimässä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin meidän jokaisen liikenteessä liikkujan vastuu yhteisestä turvallisuudesta. Jo hallitusohjelma painotti liikennepolitiikan kytkemistä kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehykseen. Hyvänä kokeilualustana tälle toimii käynnissä oleva E18-kasvukäytävähanke, jossa liikenneratkaisuihin haetaan uutta, arvon tuottamiseen tähtäävää näkökulmaa. Kestävässä käyttäjäkeskeisessä palveluyhteiskunnassa infrastruktuuria, liikkumista ja logistiikkaa lähestytään palveluna ja kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lähteenä. Tässä ajattelussa väylästä kehittyy joustava ja älykäs alusta, joka siihen kytkeytyvine palveluineen mahdollistaa innovaatioita ja kehittyvää liiketoimintaa ja siten tukee ympäröivän yhteiskunnan kestävää kasvua ja hyvinvointia. Tällä tiellä otetaan ensimmäisiä askeleita juuri nyt. Liikennejärjestelmälle myönnettävä rahoitus on aina kompromissi yhteiskunnan eri tarpeiden välillä. Liikennepoliittisen selonteon valmistelu ajoittui aikaan, jota leimasi epävarmuus Euroopan yhtenäisen talouspolitiikan tulevaisuudesta. Taantumasta toipuminen ottaa aikansa ja edessä on pitkä hitaan kasvun aika. Samalla hallitus joutui kantamaan vastuuta talouden pitkän aikavälin tasapainottamisesta, mikä edellytti valtiontalouden kukkaron nyörien kiristämistä entisestään. Suomen liikenneverkko on pystytty niukkenevista resursseista huolimatta pitämään kohtuullisessa kunnossa. Tämän vuosikymmenen lähestyessä loppuaan lienevät liikennesektorin rahoituksen lähtökohdat toisenlaiset kuin tällä hetkellä. EU:n liikennepolitiikassa pitkän aikavälin tavoitteena on soveltaa käyttömaksuja kaikkiin ajoneuvoihin koko liikenneverkossa. Suomessa liikenteen hinnoittelun pitkän aikavälin etenemissuunnitelmaa laaditaan Jorma Ollilan johdolla. Pitkän aikavälin linjanvetoja tarvitaan myös lento- ja meriliikenteen kehittämiseksi. Näissäkin pohdinnoissa on tarpeen irtautua yksittäisen liikennemuodon näkökulmasta ja pitää sen sijaan kirkkaana mielessä koko Suomen etu, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen. Uutta liikennepolitiikkaa on se, että asioita katsotaan uusista näkökulmista, vanhoja malleja kyseenalaistaen ja tehokkaampia ratkaisuja löytäen. Maailma, jossa elämme näyttää muuttuneen vime vuosina, jopa neljä vuotta sitten laaditusta edellisen liikennepoliittisen selonteon jälkeen, yllättävän paljon. Tulevaisuuden

3 3 Väylät & Liikenne 2012 suuriin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan liikennepolitiikkaan pitkäjänteisyyden ohella selkeää strategista näkemystä. Strateginen valinta on esimerkiksi panostaminen maamme rautatieverkostoon. Yhä teknologistuva, globaali ja dynaaminen toimintaympäristömme muuttuu nopeasti ja pitkäjänteisyyden rinnalla on tarve säilyttää - myös rahoituksessa - mahdollisuus reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Samanaikaisesti meidän on kehitettävä reagointiherkkyyttämme ja esimerkiksi taloudessa, elinkeino- ja palvelurakenteessa ja ihmisten arvostuksissa tapahtuvien muutosten tunnistamiseksi ja niihin tarttumiseksi. Teknologia- ja innovaatiokehitys tuo käyttöömme lähes päivittäin uusia menettelyjä, jolloin tulevaisuuden ongelmia ei kannata pyrkiä ratkaisemaan tämän päivän työkaluilla. Liikennepolitiikalle on asetettu uudentyyppisiä odotuksia, jotka vaativat meitä katsomaan tien reunaviivojen ulkopuolelle ja sinne minne kiskot eivät vielä vie. Myös julkisen sektorin rooli ja totuttu työnjako on murroksessa. Julkisen sektorin kestävyysvajeen kiinni kuromiseksi ei riitä asioiden tarkastelu sektoreittain vaan tarvitaan koko yhteiskuntapolitiikan vaikuttavuuden parantamista. Asioiden ja ilmiöiden seuraukset kertautuvat ja usein vaikutukset kohdistuvat muillekin sektoreille. On välttämätöntä, että monimuotoisiin, poikkihallinnollisiin vaikutuksiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Myös asioiden yhteiseen ennakoivaan tekemiseen tulee panostaa. Keväällä valmistuneessa selonteossa liikennepolitiikkaa on ryhdytty määrätietoisesti uudistamaan. Liikennepolitiikka on nähtävä aitona osana muuta yhteiskuntaa., koko Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edellytysten ja mahdollisuuksien luojana. Liikennehallinnon tehtävänä ei yksinomaan ole rakentaa ja ylläpitää väyliä, vaan huolehtia koko liikennejärjestelmän toimivuudesta. Meidän on tunnistettava myös ne mahdollisuudet, joita liikenneratkaisuilla voidaan luoda. Yrityksillä on innovaatiokykyä, jota yhteiskunnan kannattaa hyödyntää. Toimillaan julkisen sektorin tulee myös kannustaa yrityksiä luovuuteen ja keksimään uusia vientimahdollisuuksia. Muita uuden liikennepolitiikan tärkeimpiä elementtejä ovat asiakaslähtöiset ratkaisut, palvelutasoon perustuva päätöksenteko ja yhdessä tekeminen ja oppiminen. Selonteon valmistelun yhteydessä liikennepolitiikan ja laajemminkin yhteiskuntapolitiikan vaikuttavuuden arvioinnin menettelyissä on tunnistettu perustavanlaatuisia kehittämistarpeita, joihin on aiheellista tarttua hallituskauden aikana. Menettelyjen määrätietoinen kehittäminen tukee politiikan pitkäjänteisyyttä ja tavoitteiston jatkuvuutta sekä mahdollistaa niin sisällöllisen kuin prosessuaalisen oppimisen. Valtiolla, kunnilla ja veronmaksajilla on paljon voitettavaa, kun liikennepolitiikan pelisääntöjä uudistetaan. Kansalaisten ja elinkeinoelämän rooli muuttuu passiivisesta hyödyntäjästä aktiiviseksi vaikuttajaksi ja tekijäksi, kun tahot tuovat vain avoimesti omat tarpeensa ja osaamisensa palvelujen suunnitteluun. Hidastuva talous- ja tuottavuuskasvu sekä väestön ikääntymisen aiheuttamat menopaineet edellyttävät Suomelta aiempaa tehokkaampaa julkista sektoria. Valtionhallinnon tehtävä on osaltaan kantaa vastuuta siitä, että yhteiskunta toimii taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. Tuottavuuden kasvu ei enää tyypillisesti synny tekemällä enemmän vaan tekemällä asiat uudella tavalla, fiksummin kuin ennen. Hallintoon tarvitaan lisää uskallusta kyseenalaistaa nykyistä toimintaa ja toimintatapoja sekä innostusta luoda uusia ratkaisuja yhä monimutkaisempiin ja hallinnonalarajat ylittäviin ongelmiin. Hallintoa ei perinteisesti ole rakennettu innovoimaan vaan ylläpitämään vakautta ja olemassa olevia rakenteita. Roolin muutos on haasteellinen, mutta ei missään mielessä mahdoton. Liikennehallinnon uusi rooli innovaatioiden mahdollistajana ja

4 Väylät & Liikenne tuottajana edellyttää piilossa olevan potentiaalin vapauttavaa toimintakulttuurin tavoitteellista kehittämistä. Tätä tulevaisuuden näkymää ja tahtotilaa on selonteossa haluttu tuoda esille. Liikennehallinto on nyt lipunkantaja, jolla on mahdollisuus ravistella muitakin hallinnonaloja samalle tielle.

5 5 Väylät & Liikenne 2012 Liikennerevoluutio muuttaa liikennepolitiikan ajattelu- ja toimintatapoja Eeva Linkama Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennejärjestelmän kehittämiseen tarvitaan tehokkaampia ja vaikuttavampia keinoja. Haasteena on saada aikaan parempaa vähemmällä. Uudenlaisen, käyttäjälähtöisen lähestymistavan kautta on mahdollista löytää ratkaisuja, joilla pystymme tuottamaan vähemmillä resursseilla parempaa matkojen ja kuljetusten palvelutasoa kansalaisille ja yrityksille. Liikennerevoluutio -kehitysohjelma käynnistyi keväällä Sen tavoitteena on luoda yhdyskunta- ja liikennesuunnitteluun uuden sukupolven toimintakulttuuri, joka parantaa liikennepolitiikan tehokkuutta, vaikuttavuutta sekä käyttäjille tarjottavan liikennepalvelun laatua, kannustaa yrityksiä innovaatioihin ja uuteen liiketoimintaan sekä vähentää liikenteen CO2 päästöjä. Ajatuskartta, liikennerevoluution ensimmäinen vaihe valmistui keväällä Sen laati Sitran ja LVM:n johdolla laaja, yhdyskunta- ja liikennesuunnittelun keskeisistä toimijoista koostunut asiantuntijaryhmä neljän ministeriön eli LVM:n, TEMin, YM:n ja VM:n toimeksiannosta. Ajatuskartta kuvaa uuden yhdyskunta- ja liikennepolitiikan lähestymistavan keskeisen sisällön ja kertoo mitä uusi ajattelutapa käytännössä tarkoittaa. Kohti uuden sukupolven liikenne- ja yhdyskuntapolitiikkaa Yritysten on menestyäkseen aika ajoin tarkistettava toimintalogiikkaansa toimintaympäristön muuttuessa. Myös julkishallinnon on uskallettava kyseenalaistaa ja tarvittaessa uudistaa totutut ajattelu- ja toimintatapansa. Tilalle pitää kehittää uusia, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin ja tehokkaammin. Suomen liikennepolitiikan juuret ovat ja 60 luvulta, siis reilusti yli puolen vuosisadan takaa. Tuolloin, sotien jälkeen alkoi Suomessa jälleenrakennuksen aika. Olemassa oleva infra piti korjata ja uusia teitä ja ratoja rakentaa teollistuvan, kaupungistuvan ja nopeasti autoistuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Sotien jälkeen Suomea onkin rakennettu hyvin konkreettisesti. Meillä on nyt kehittynyt liikenneverkko ja suhteellisen kattavat liikennepalvelut. Myös liikenteen turvallisuus on vuosikymmenten mittaan merkittävästi parantunut. Tällainen toimintatapa on ollut oikea ja tehokas uutta rakentavassa teollisen ajattelun yhteiskunnassa. Toimintaympäristö on kuitenkin ehtinyt puolessa vuosisadassa muuttua aivan toisenlaiseksi. Olemme siirtyneet rakentamisesta ylläpitoon, korjaamiseen ja laadullisen parantamiseen. Uusia haasteita ilmestyy koko ajan entisten rinnalle. Ilmastonmuutoksesta johtuvat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet, globalisaation aiheuttama kilpailu yrityksistä ja työpaikoista ja monista eri syistä johtuva julkisen talouden kiristyminen pakottavat jo lähitulevaisuudessa etsimään perinteisiin ongelmiin uudenlaisia ratkaisuja. Uudistuvat ajattelu- ja toimintatavat Yhdyskunta- ja liikennesuunnittelu tarvitsee uuden sukupolven ajattelutavan ja toimintakulttuurin. Liikennepolitiikan kestävän tuottavuuden ydin ei löydy niin, että vaaditaan lisää resursseja ja jatketaan entisin toimintamallein. Resurssien riittävyys on

6 Väylät & Liikenne muuttumassa niukkuudeksi. Etenkin julkisen talouden kiristyessä pitää olemassa olevat resurssit osata hyödyntää yhä tehokkaammin niin, että vähemmilläkin panoksilla voidaan varmistaa toimiva ja laadukas liikennejärjestelmä. Tai että nykyisillä resursseilla saadaan aikaan enemmän ja parempaa. Uuden sukupolven liikenne- ja yhdyskuntapolitiikan keskeisiä periaatteita ja piirteitä ovat: Lähtökohtana toimivuustakuu Suunnittelun lähtökohtana on poliittinen päätös julkisin varoin tarjottavasta matkojen ja kuljetusten palvelutasosta, joka turvaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden. Se on julkisen vallan käyttäjille antama palvelulupaus, johon käyttäjät voivat perustaa omat päätöksensä ja toimintansa. Poliittisin päätöksin varmistetaan myös palvelulupauksen edellyttämä rahoitus. Loppukäyttäjän näkökulmasta palvelutaso tarkoittaa matkan tai kuljetuksen laatua. Se on useampien eri toimijoiden tarjoamista, toisiinsa liittyvistä palveluista muodostuva kokonaisuus. Palvelutasolle luodaan kriteerit, joita voivat olla esimerkiksi saavutettavuus, matka-aika, häiriöttömyys, hinta, päästöjen määrä ja liikenneturvallisuus. Hankitaan ratkaisuja ja palvelutasoa Julkisten tilaajien rooli ja osaamisvaatimukset laajentuvat asteittain nykyisestä tuotteen tai toimenpiteen hankkimisesta ratkaisun ostamiseen. Tilaajan ydintehtäväksi muodostuu hankittavan palvelutason yksityiskohtaisempi määrittely, jonka pohjalta palveluntuottaja suunnittelee konseptin ja keinot palvelutason toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Hankitaan toimivuutta, ei toimenpiteitä. Palvelutason tuottamisessa yhdistyvät eri toimijoiden erityyppiset, monipuoliset keinot sekä palveluntuottajien innovaatiot. Kaikessa hankinnassa keskeistä on tuotettava lisäarvo, eivät suoritteet tai toimenpiteet sinänsä. Palvelutason toteuttaminen edellyttää tuottajilta entistä monipuolisempaa osaamista ja verkottumista mutta luo samalla kannustimet innovaatioille sekä uudenlaisten ratkaisujen ja palvelukonseptien kehittämiseen. Kun käyttäjät tulevaisuudessa yhä laajemmin osallistuvat palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen aktiivisena tekijänä, luo käyttäjien tarpeiden hyvä ymmärrys yrityksille mahdollisuudet kehittää ja tarjota käyttäjille lisäpalveluja ja sitä kautta luoda itselleen uutta liiketoimintaa. Julkinen palvelutarjonta ja markkinaehtoiset palvelut täydentävät toisiaan. Kokonaistarjonnasta käyttäjät kokoavat tarvitsemansa palvelukokonaisuuden. Keinovalikoima monipuolistuu Palvelutason toteuttamisessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia keinoja ja teknologioita mukaan lukien maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen sekä kysynnän ohjauksen keinot. Liikennepolitiikassa on hyvä muistaa että emme sinänsä tarvitse liikenneväyliä vaan tehokkaita, innovatiivisia ja nopeavaikutteisia ratkaisuja liikenteen ongelmiin. On todennäköistä, että kokonaisuutena eniten arvoa rahalle saadaan, kun liikenteen ongelmia voidaan ehkäistä jo ennakolta ja kun akuutteja ongelmia voidaan poistaa mahdollisimman laajalti ja nopeasti. Pitkävaikutteisiin, kalliisiin ratkaisuihin perustuvaan liikennepolitiikkaan sisältyy myös riskinsä: ratkaisut ovat usein ylimitoitettuja näköpiirissä olevaan palvelutasotarpeeseen nähden ja pitemmällä aikavälillä tarpeet ehtivät muuttua toimintaympäristön myllerryksessä.

7 7 Väylät & Liikenne 2012 MALPE ja ideakonseptit Suurilla kaupunkiseuduilla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteen sovittava suunnittelumenettely ja toteutukseen liittyvät valtion ja kuntien väliset aiesopimukset ovat jo normaalikäytäntö. Uusi suunnittelukäytäntö MALPE merkitsee, että suunnittelualue laajenee kaupunkiseutua laajemmaksi työssäkäyntialueeksi ja että maankäytön, asumisen ja liikenteen lisäksi tarkasteluun kytketään myös alueen palvelurakenne ja elinkeinojen toimintaedellytykset. Eri hallinnonalojen ja hallinnon tasojen näkökulmat yhdistyvät jo varhaisessa vaiheessa yhteiseksi agendaksi jolloin osaoptimointi vähenee, lopputulos paranee ja suunnitteluprosessi kokonaisuutena nopeutuu. Pääteiden yhteysvälien kehittämisessä suunnittelun painopiste siirretään ideointi- ja esisuunnitteluvaiheeseen. Käyttäjien tarpeista lähtevä suunnittelu pyrkii löytämään ratkaisuja käyttäjien kokemiin matkojen ja kuljetusten palvelutaso-ongelmiin, ei niinkään toteuttamaan väyläverkolle ennalta määritettyä teknistä standardia. Investointihankkeiden suunnitelmien sijaan tilaaja hankkii ideakonsepteja, joissa haetaan kokonaisvaikutuksiltaan parhaita ratkaisuja ja tehokkainta kehittämisstrategiaa. Ratkaisuja lähestytään asiakaslähtöisesti käyttäjien näkökulmasta, ja niissä pyritään yhdistelemään erilaisia kehittämiskeinoja mahdollisimman kustannustehokkaaksi ja palvelutarvetta vastaavaksi kokonaisratkaisuksi. Neliporrasperiaate saadaan lopultakin tehokkaaseen käyttöön. Tiedon hyödyntäminen nostetaan uudelle tasolle Digitaalisuus, tiedon määrän kasvu ja tiedon hyödyntämiseen liittyvä uusi palveluliiketoiminta luovat uusia mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen on vielä alkutekijöissään. Ajatuskartta ehdottaa, että liikenteen ohjauksen, palveluiden kehittämisen ja tarjoamisen sekä tulevaisuuden suunnittelun tueksi rakennetaan liikenteen tietotori. Se tekee mahdolliseksi lähes reaaliajassa tapahtuvan aidon vuoropuhelun käyttäjien ja eri toimijoiden välillä. Tietotori kokoaa liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvät perustiedot sekä reaaliaikaista tila- ja tapahtumatietoa ohjauksen, suunnittelun ja palvelujen kehittämisen pohjaksi. Tietotori on liikennetiedon markkinapaikka, joka tuo tiedot yhden luukun periaatteella samalle tarjottimelle kaikkien tarvitsijoiden käyttöön. Liikennerevoluutio uudistaa jo liikennepolitiikkaa Ajatuskartan uudet ajatukset ovat lyöneet itsensä läpi vauhdikkaasti. Ne leimaavat sekä nykyisen hallituksen hallitusohjelmaa että etenkin liikennepoliittista selontekoa, jonka hallitus antoi eduskunnalle keväällä Tämä ei suinkaan tapahtunut sattumalta. Keskeisessä roolissa olivat selonteon laadinnan yhteydessä toteutetut uutta ajattelua havainnollistaneet kokeilut. Kokeilut olivat nopeita, muutamassa kuukauden kestäneitä projekteja, joissa uutta ajattelua kokeiltiin käytännössä. Kokeilujen tarkoituksena oli konkretisoida liikennerevoluution ajatuksia, testata uusien ajattelu- ja toimintamallien toimivuutta ja arvioida saavutettavia hyötyjä. Ne toimivat tukena ja apuna liikennepoliittista selontekoa laatineelle ministerityöryhmälle, jolle jo hallitusohjelmassa oli annettu selvä kehotus liikennepolitiikan uudistamiseksi - liikennejärjestelmän kehittämiseen oli löydettävä tehokkaampia ja vaikuttavampia keinoja.

8 Väylät & Liikenne Osa kokeiluista ylitti kaikki odotukset. Ne osoittivat, että uudenlaisilla ajattelu- ja toimintatavoilla on mahdollista saada aikaan mittavia säästöjä sekä tehostaa merkittävästi resurssien käyttöä. Lisäksi havaittiin, että julkisen sektorin ja elinkeinoelämän uudenlaisella yhteistyöllä liikenneväylistä on mahdollista kehittää kasvukäytäviä, jotka nykyistä tehokkaammin luovat mahdollisuuksia elinkeinoelämän, kuntien ja alueiden kilpailukyvylle, kasvulle ja kehittymiselle. Liikennerevoluutio on kahdessa vuodessa uudistanut merkittävällä tavalla Suomen liikennepoliittista ajattelutapaa ja vaikuttanut liikennepolitiikan sisältöön. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta liikennepolitiikkaan tuovat mm. poikkihallinnollisuus, palvelutasoajattelu, asiakaslähtöisyys, resurssien viisas ja vastuullinen käyttö, innovaatiohakuisuus ja strateginen ketteryys. Liikennepoliittiseen selontekoon sisältyy myös useita merkittäviä hallituksen kehittämislinjauksia ja toimeksiantoja, joilla totuttuja ajattelu- ja toimintatapoja tulevina vuosina käännetään uudelle kurssille.

9 9 Väylät & Liikenne 2012 Kokemuksia liikennepoliittisen selonteon vaikuttavuusarvioinnista Pekka Mild, Pöyry CM Oy Anu Tuominen, VTT Heikki Metsäranta, Strafica Oy Johdanto Liikenne- ja viestintäministeriö valmisteli kevään 2012 aikana järjestyksessään toisen liikennepoliittisen selonteon. Osaksi selontekoa laadittiin vaikutusarviointi. Suomessa ei toistaiseksi ole johdonmukaista menettelytapaa tai kehikkoa selonteon kaltaisen laajan valtakunnallisen ohjelman vaikutusten arviointiin. Hanketason arvioinnin menetelmät palvelevat ensisijaisesti yleissuunnitelmatasoista teknistä suunnittelua eikä niistä juurikaan ole apua laajemmissa ohjelmatason kysymyksissä. Ohjelmatason arviointikehikon laatiminen on jo pitkään ollut tunnistettu kehittämiskohde, jota mm. selonteon laatimisen sekä Liikennerevoluution laukaisemina ollaan jälleen aktivoimassa. Tämän työn tavoitteena oli laatia liikennepoliittisten linjausten vaikutusten arviointikehikko, jossa voidaan käsitellä yhteiskunnallisia tavoitteita ja liikennejärjestelmän tilaa muuttavia toimenpiteitä loogisesti toisiinsa liittäen. Arviointikehikkoa testattiin tunnistamalla ja arvioimalla vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa esitettävien linjausten vaikutusmekanismeja ja keskeisiä vaikutuksia. Työn tulokset sekä työn aikana esille nousseet liikennepoliittisen vaikutusarvioinnin sisällöllisen ja menetelmällisen kehittämisen tarpeet ja ideat kirjattiin taustamuistioon pohjustamaan arvioinnin myöhempää kehittämistä. Tämä artikkeli on tiivistelmä kyseisestä muistiosta. Liikennepolitiikan vaikutusarviointi käsitteet ja tausta Klassisen tulkinnan mukaan vaikutusten arvioinnilla viitataan prosessiin, jonka ydintavoitteena on tukea strategian, ohjelman tai politiikkatoimien valmistelua, toteutusta ja seurantaa sekä suunnitelmaa koskevaa julkista keskustelua. Arviointi tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen ansioista, arvoista ja merkityksistä. Lisäksi arvioinnin tavoitteena on osallistumisen ja yhteistyön tukeminen sekä ristiriitojen käsittely. Vaikutusarvioinnissa tuotettua tietoa voidaan käyttää poliittisen päätöksenteon syklissä strategian, ohjelman tai politiikkatoimien sekä ennakkoarviointiin että jälkikäteisarviointiin. Tässä yhteydessä kyseessä oli liikennepoliittisen selonteon linjausten ennakkoarviointi. Ennakollisella vaikutusarvioinnilla pyritään toisaalta osoittamaan, edistävätkö esitetyt politiikkatoimet tai linjaukset asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toisaalta arvioidaan, onko linjauksilla tavoitteiden suunnasta poikkeavia tai kokonaan tavoitteiston ulkopuolisia vaikutuksia Vaikutuksella tarkoitetaan tässä muutoksia, olosuhteita, tapahtumia tai tuotteita, jotka ovat suoria seurauksia politiikkatoimista. Vaikuttavuudella puolestaan tarkoitetaan sitä, mikä on vaikutuksen osuus liikennepolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa tai laajemmissa yhteiskunnassa tapahtuvissa muutoksissa. Liikennepolitiikkaan sisältyy lukuisia tavoitealueita ja näkökulmia, jotka voidaan johtaa laajemmista yhteiskunnallisista tavoitteista. Osa liikennepolitiikan tavoitteista on selkeästi määriteltyjä ja mitattavia, kuten liikenneturvallisuuden parantaminen. Osa on puolestaan epätäsmällisempiä ja vailla yksikäsitteisiä mittareita, kuten liikennepolitiikan

10 Väylät & Liikenne tasapuolisuus tai kestävän kehityksen turvaaminen. Systemaattisesti jäsennettyä kattavaa ja ennen kaikkea pysyvää liikennepolitiikan tavoitekarttaa ja tavoitteiden mittaristoa ei Suomessa toistaiseksi ole. 1 Tällaisen liikennepolitiikan tavoitekartan johdonmukainen jäsentely ja ennen kaikkea vakioiminen (asiat ovat teematasolla pysyviä, mutta niitä tarkennetaan ja muokataan kulloisenkin tilanteen mukaan uudelleen) onkin yksi keskeisistä myös tässä työssä tunnistetuista kehitystarpeista. Liikennepoliittisen selonteon 2012 vaikutusarviointi Liikennepoliittisen selonteon vaikutusarvioinnin työstämiseen laadittiin kehikko, joka koostuu seuraavista viidestä päävaiheesta. Tarkoituksenmukaisesti sovellettuna kehikon arviointiprosessia voidaan hyödyntää liikennepolitiikan apuna myös muilla suunnittelutasoilla. 1. Tavoitteiden tunnistaminen. Tämä vaihe käsitti lähtöaineiston läpikäynnin ja analysoinnin sekä näiden perusteella tavoitteiston pääpiirteisen määrittelyn. Keskeistä lähdemateriaalia olivat kansainväliset ja kansalliset liikenteen vaikutusarviointijulkaisut, -selvitykset ja -kehikot, hallitusohjelma sekä arvioitavaa selontekoa varten valmisteltu taustamateriaali. Arvioinnin perustaksi määriteltiin kuusi tavoitealuetta: (1) palvelutaso, (2) talouskasvu, (3) turvallisuus, (4) tasavertaisuus, (5) ilmasto ja ympäristö sekä (6) julkinen talous. Tavoitealueita pyrittiin jakamaan täsmällisemmiksi osatavoitteiksi ja kytkemään niitä selonteon linjauksiin ja toimenpidekokonaisuuksiin. Kovin perusteellista tavoitekarttaa ei vielä tämän arvioinnin puitteissa voitu rakentaa, mutta systemaattista lähestymistapaa sovellettiin ja testattiin. Pidemmän tähtäimen pyrkimyksenä voitaneenkin pitää sitä, että tavoitteisto ja systemaattinen kuvaus keskeisimmistä vaikutusmekanismeista saadaan pääosiltaan vakioitua ja arviointiprosessin ensimmäinen vaihe on enemmän tavoitteiston varmistaminen ja mahdollinen räätälöinti arviointitilanteeseen. 2. Vaikutusalueiden ja linjausten kohteiden tunnistaminen. Tässä vaiheessa tunnistettiin liikennepoliittisten linjausten vaikutusten kohteet ja näiden väliset riippuvuudet. Vaikutusten ja vaikuttavuuden päättelyssä sovellettiin kuvassa 1 esitettävää ajatusmallia. Sen mukaan toimintatapamuutokset, kuten suunnittelu- ja ohjausperiaatteet, ohjaavat viipeellä konkreettisia ohjauskeinoja, kuten hinnoittelua ja säädöksiä. Nämä taas vaikuttavat viipeellä liikennejärjestelmään, kuten matkojen ja kuljetusten palvelutasoon, mikä vaikuttaa osaltaan yhteiskunnan kehitykseen, kuten maankäyttöön, talouskasvuun ja sen kestävyyteen. Kokonaisvaikuttavuuden arvioinnissa on lisäksi huomioitava, että keinot voivat edistää useampaa tavoitetta samanaikaisesti ja ne voivat olla eri tavoitteiden suhteen ristiriitaisia. Moniin tavoitteisiin voidaan myös vaikuttaa useammalla vaihtoehtoisella keinolla. Vaikutusalueet pilkottiin edelleen täsmällisempiin osatekijöihin, joihin linjauksia ja niiden vaikutuksia kohdistetaan. 3. Linjausten vaikutusten arviointi tapahtui rakentamalla kustakin linjauksesta vaikutusketju kuvan 1 vaikuttavuusmallin neljälle vaikutusalueelle. Varsinainen 1 Liikennepolitiikan pysyvämpiä tavoitteita on Suomessa linjattu Parlamentaarisissa liikennekomiteoissa ja luvuilla luvulta lähtien tavoitteistoa työstettiin liikenneministeriössä ensin Jussi Sauna- ahon väitöskirjassa ja sitten toimintalinjatöissä ( 2020, 2025 ja 2030 ). Tavoitteiden mittareita on niin ikään kehitetty luvun alusta lähtien useassa eri selvityksessä ja tutkimuksessa, jotka ovat toistaiseksi jääneet kertaluonteiseksi. Viimeisin on Liikennejärjestelmän tilan seurannan mittarit 2010, jota on hyödynnetty Liikennepoliittisen selonteonkin taustatöissä. Liikenneviraston toimeksiannosta on kesäkuussa 2012 valmistumassa selvitys tilan seurannan toteuttamisesta pysyväksi palveluksi.

11 11 Väylät & Liikenne 2012 arviointi tehtiin linjauksen sisällöstä riippuen määrällisesti tai laadullisesti, aiempia tutkimuksia ja selvityksiä sekä arvioitsijoiden asiantuntemusta hyödyntäen. Arvioinnissa asiantuntijat kävivät lävitse selonteon linjaukset, ja tulokset dokumentointiin taulukkopohjaan yhdentoista otsikon alle. Näitä olivat: (1) ohjauskeinon/linjauksen teema, (2) tulkinta ohjauskeinosta, (3) ohjauskeinon tyyppi, (4) ohjauskeinon tavoite, (5) toimintatapavaikutukset, (6) rahoitus, (7) liikennejärjestelmävaikutukset, (8) laajempia vaikutuksia, (9) toteutuksen mahdollinen vaikutuspotentiaali, (10) vaikutuksen aikajänne ja (11) vaikutusalue. 4. Vaikutusarvioinnin tulkinnassa verrattiin vaiheen 3 tuloksia vaiheessa 1 tunnistettuihin tavoitteisiin. Pyrkimyksenä oli osoittaa, edistävätkö esitetyt politiikkatoimet tai linjaukset asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi arvioitiin, onko linjauksilla tavoitteiden suunnasta poikkeavia vaikutuksia. Tulkinta konkretisoitui selonteon luvun 10 arviointitekstiksi. 5. Vaikutusarviointitiedon systemaattinen käyttö ja kehittäminen. Selonteon loppuvaiheessa määritettiin mittaristo(a), jolla linjausten tai politiikkatoimien toteutumista voitaisiin seurata sekä hallituskauden kuluessa että myös pidemmällä aikavälillä. Seurannasta saadaan arvokasta tietoa seuraavan liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. Systemaattinen seuranta tukee tavoitteiston ja vaikutusarvioinnin kehikon jatkuvaa kehittämistä. Kuva 1. Vaikutusten ja vaikuttavuuden ajatusmalli Kuvattua arviointikehikkoa voidaan pitää hyvänä avauksena ei valmiina vastauksena liikennepolitiikan ohjelmatason arvioinnin kehittämiseen yhdessä aiempien selvitysten kanssa. Kehitystarpeet Vuoden 2012 liikennepoliittista selontekoa on pidetty varsin onnistuneena. Selonteko ei määrittele yksityiskohtaisia liikennejärjestelmän tavoitteita, vaan antaa yleistason kuvauksen vision mukaisesta vastuullisesta liikenteestä, joka edistää kilpailukykyä ja hyvinvointia. Visiomaiset tavoitteiden kytkennät varsinaisiin linjauksiin kulkevat monesti

12 Väylät & Liikenne monimutkaisen vaikutusketjun kautta. Toteutetun vaikutusarvioinnin perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että pääpiirteissään linjaukset tukevat vision tavoitteistoa, vaikkakin suorat kytkökset jäävät väljiksi lisäten arvioinnin haasteellisuutta. Linjausten vaikutusten arviointi on vielä vuoden 2012 selonteossa ollut linjausten määrittelystä erillinen prosessi. Tässä mielessä sen tehtäväksi jää kuvata vaikutusten kautta, mitä päätetyistä linjauksista ja toimenpiteistä todennäköisesti seuraa. Arviointi ei ole palvellut linjausten laadintaa, mutta sen sijaan se antaa informaatiota selonteosta eduskunnassa tehtävien päätösten tueksi. Jatkossa arviointi tulisikin integroida osaksi suunnitelman laadintaa sen alusta alkaen. Liikennepolitiikan vaikuttavuuden arvioinnin menettelyissä on perustavanlaatuisia kehittämistarpeita, joihin on aiheellista tarttua hallituskauden aikana. Suunnitteluprosessia ja arvioinnin menetelmällisiä valmiuksia olisi tarpeen kehittää suunnittelukierrosten välillä (kuluvan hallituskauden aikana ennen 2015 selontekoa), jotta tästä suunnittelukierroksesta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää tehokkaasti oppimisessa ja edelleen vuonna 2015 valittavalle eduskunnalle laadittavan liikennepoliittisen selonteon arvioinnissa. Politiikkatason arvioinnin yhteisille lähtökohdille (tavoitteet, mittarit, toimenpidekokonaisuudet) on useita muitakin käyttökohteita. Ensimmäinen ja tärkein kehittämiskohde on systemaattisen liikennepolitiikan tavoitteiston luominen ja vakioiminen sekä keskeisimpien vaikutusmekanismien avaaminen seurannan ja arvioinnin pohjaksi. Vaikutusmekanismien yhteydessä on kartoitettava ja otettava kantaa myös siihen, miten pystytään tuottamaan vaikutuksista määrällistä tietoa sopivalla tavalla. Joissain tilanteissa, kuten tienkäyttömaksun suunnittelussa, on väistämättä tehtävä erillisiä mallitarkasteluja. Linjaustason arvioinnissa taas voisi olla paremmin hyödyksi käyttää joustojen ja panos-tuotos -taulujen kaltaisia staattisia nyrkkisääntöjä. Seurannan ja ohjauksen mittarit tulee pystyä johtamaan riittävän yksityiskohtaisista tavoitteista, pyrkimyksenä vaikuttavuuden tiiviimpi integroiminen osaksi suunnitelmien laatimista, vuorovaikutusta ja toteutumisen seurantaa. Tällöin päätöksenteko ja painotukset voidaan kohdistaa perimmäisiin tavoitteisiin, ja vaikutusanalyysi auttaa tunnistamaan laaja-alaisesti tehokkaimmat ja tasapainoisimmat keinokokonaisuudet tavoitteiden saavuttamiseksi. Menettelyjen määrätietoinen kehittäminen myös suunnittelukierrosten välillä tukee politiikan pitkäjänteisyyttä ja tavoitteiston jatkuvuutta, sekä mahdollistaa niin sisällöllisen kuin prosessuaalisen oppimisen toistuvista suunnittelukierroksista. Peilaten edellä esitetyn arviointikehikon vaiheeseen 4, joka pitkälti kiteyttää koko arvioinnin päämäärän 2, selonteon arvioinnissa kohdattiin erityisesti kolmen tyyppisiä haasteita: Tavoitteiston vakiintumattomuus Linjausten epätäsmällisyys Vertailukohdan tai nollavaihtoehdon puuttuminen 2 Vaikutusarvioinnin tulkinnassa verrataan vaiheen 3 tuloksia vaiheessa 1 tunnistettuihin tavoitteisiin ja pyritään osoittamaan edistävätkö esitetyt politiikkatoimet tai linjaukset asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi arvioidaan onko linjauksilla tavoitteiden suunnasta poikkeavia vaikutuksia.

13 13 Väylät & Liikenne 2012 On huomattavasti helpompaa ja läpinäkyvämpää arvioida edistävätkö esitetyt politiikkatoimet ja linjaukset asetettujen tavoitteiden saavuttamista, jos tavoitteiston (ja seurantamittariston) rakenne on vakioitu ja tavoitteet on esitetty täsmällisesti ja selkeästi tarkoituksenmukaisella tarkastelutasolla. Tällöin suunnittelun alkuvaiheissa voidaan käydä jäsenneltyä keskustelua siitä, mitä tavoitteita rakentuvalla suunnitelmalla halutaan erityisesti painottaa. Laadittavat linjaukset voidaan myös selkeämmin sitoa alusta asti asetettuihin tavoitteisiin. Näin ollen kunkin linjauksen motiivien ja perustelujen pohtiminen ja kirjaaminen avaa samalla vaikutusketjua, ja vaikuttavuuden arviointi tulee integroitua osaksi suunnitteluprosessia. Linjausten epätäsmällisyys on selontekotasoisessa suunnitelmassa jokseenkin väistämätöntä. Vaikuttavuuden arviointia voidaan kuitenkin pyrkiä tukemaan jo suunnittelussa siten, että linjauksista pyritään tekemään niin täsmällisiä kuin mahdollista. Jos tavoitekartta ja siihen sisältyvä ajatus keskeisimmistä vaikutusmekanismeista on käsillä, voi myös linjausten täsmällisempi asettaminen olla helpompaa. Toki monet selonteon linjauksista ovat tarkoituksella sellaisia, että ne mahdollistavat merkittäviäkin vapausasteita linjauksen tulkinnasta ja toimeenpanosta. Vaikutusten arvioinnin näkökulmasta tällaiset linjaukset ovat kuitenkin erityisen haastavia, koska vaikutusten karkeakin arviointi saattaa edellyttää sisällön yksityiskohtaisempaa määrittelyä ja syntyvät vaikutukset ovat suoraan riippuvia linjauksen sisällä myöhemmin päätettäväksi ja täsmennettäväksi jätetyistä seikoista. Vertailukohdan (vrt. hankearvioinnin nollavaihtoehto tai skenaarioanalyysin perusskenaario, trendi) puuttuminen lisää arvioinnin haasteellisuutta. Arviointikysymykseen edistävätkö linjaukset asetettujen tavoitteiden saavuttamista voi toki vastata miettimällä miten linjaus vaikuttaa kyseiseen tavoitealueeseen, mutta arviointi saattaa jäädä sisällöltään ohueksi. Vertailukohtaa voidaan rakentaa esimerkiksi miettimällä kysymyksiä: Mitä tapahtuu, jos emme tee mitään tai jatkamme samalla tavalla kuin tähänkin asti? ja Mitä halutaan muuttaa verrattuna perusskenaarioon? Tällainen mietintä synnyttää luontevasti myös konkreettisempia tavoitteita. Linjaukset voisivat kohdistua tiukemmin vertailukohdasta ja siihen halutuista muutoksista muotoiltuihin tavoitteisiin, jonka jälkeen myös arviointikysymys tavoitteiden saavuttamisesta muuttuu mielekkäämmäksi. Tällaisessa ajattelussa on myös luontevampaa ja kenties läpinäkyvämpää, että asiat, joista ei linjata mitään, pidetään ennallaan perusskenaarion mukaisina. Seuraavassa esitetään yksi ajatus siitä, miten edellä kuvattuja haasteita voitaisiin mahdollisesti käsitellä suunnitteluprosessissa siten, että vaikuttavuuden arvioinnin menetelmällinen ote on jo osa varsinaisen politiikkaohjelman rakentamista. Ehdotusta voi pitää varsin kunnianhimoisena eikä se välttämättä ole käytännössä toteutettavissa sellaisenaan, mutta jotain osia tai ajatuksia voidaan mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi seuraavan selonteon valmistelussa. Arvioinnin kehittäminen edellyttää joka tapauksessa pitkäjänteistä työtä suunnitelmakierrosten välillä, jotta lähtökohdat seuraaviin arviointeihin saadaan askel askeleelta paremmiksi. Ehdotus prosessin vaiheiksi, karkeasti: 1. Vakioidun, pitkän aikavälin tavoitekartan laatiminen ja päivittäminen 2. Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten tunnistaminen ennakointiprosessin avulla - liikennejärjestelmän vaihtoehtoiset/mahdolliset tulevaisuuskuva

14 Väylät & Liikenne Perusskenaarion rakentaminen a. Liikennejärjestelmän tila tavoitekartan eri osa-alueilla (palvelutaso, turvallisuus, ympäristö, rahoituksen riittävyys jne.) b. Toimintaympäristötrendit (väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, uudet teknologiset mahdollisuudet, EU-paineet jne.) c. Liikennejärjestelmän ennakoitu kehitys nykymenolla d. (SWOT-analyysi edellisten perusteella) 4. Muutostarpeiden ja tavoitteiden määrittely vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia hyödyntäen a. Onko nykytilanne OK? b. Mihin tilanne on menossa? c. Mihin tilanteen haluttaisiin kehittyvän? d. Liikennejärjestelmän vision/tavoitetilan määrittely e. Mihin halutaan muutosta, mitä kehityskulkuja halutaan muuttaa? f. (Tarvittaessa alustava painotus ristiriitaisten tavoitteiden välillä) 5. Keinokokonaisuuksien ja linjausten työstäminen a. Selonteko- (ohjelma-) tasolla pakko ryhmitellä isommiksi nipuiksi; lähtökohta saadaan valmiista tavoitekartasta, täsmennetään suunnittelukontekstiin. b. Karkea arviointi tehokkaimmista keinoista eri tavoitteiden saavuttamiseen. c. Alustavaa vaikutusten arviointia ja keinoista ja niiden selvempi kytkös tavoitteisiin. d. Linjausten työstäminen ja kytkeminen muutostavoitteisiin (linjausten perustelut ja motiivit) sekä kontrolloitaviin keinoihin (mitä tarkemmin ottaen tarkoittaa). 6. Valitun kokonaisuuden vaikutusten arviointi a. Saavutetaanko halutut muutokset? b. Onko suunta oikea, onko muutos riittävän suuri? c. Kokonaisuuden resurssien riittävyys (yleisesti kokonaisuuden toteutettavuus), vaikutukset eri tavoitealueisiin, myönteiset ja kielteiset sivuvaikutukset. d. Kokonaisuuden iterointi arvioitujen vaikutusten perusteella. Voi hyvin olla, että nykyinen tietämys liikennejärjestelmän tilasta ja erilaisten keinojen vaikutuksista ei mahdollista edellä kuvatun kaltaista prosessia. Ehdotusta voi kuitenkin hyödyntää, ja on hyödynnettykin jo selonteon valmistelussa, myös ajatuksellisesti. Vaikuttavuusajattelun ja systemaattisen arvioinnin mallin rakentaminen ja integroiminen osaksi suunnittelua eivät vaadi määrällistä tietoa tai yksityiskohtaisia laskentamalleja. Menetelmällistä lähestymistapaa tarvitaan myös isolla pensselillä maalaamiseen ja ohjelmatason vaikuttavuuden arviointiin ja mittaamiseen. Kehitystyö on erittäin haastavaa, mutta merkityksellisyydessään palkitsevaa, joten siihen kannattaa panostaa.

15 15 Väylät & Liikenne 2012 Yhteistyöllä ja esisuunnittelulla parempiin ratkaisuihin Mervi Karhula Liikennevirasto Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä - Haasteita riittää miten eteenpäin? Liikennejärjestelmän, joukkoliikenteen ja väylien suunnitteluun kohdistuu yhä enemmän odotuksia ja haasteita. Ratkaisuilta odotetaan asiakaslähtöisyyttä, yhteiskunnan tavoitteiden huomioimista, resurssien käytön tehokkuutta ja erilaisten alueellisten tarpeiden huomioimista. Suunnittelulla etsitään ratkaisuja, jotka parantavat matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvallisuutta sekä liikennejärjestelmän tehokkuutta ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Samalla tulee varmistaa, että eri liikennemuodot edistävät valtakunnallisten alueidenkäyttöä ja alueiden kehittämistä koskevien tavoitteiden toteuttamista sekä maankäytön suunnittelussa yhdyskuntarakenteelle ja ympäristölle asetettavien tavoitteiden toteuttamista. Liikennettä tulee suunnitella osana yhdyskuntasuunnittelua. Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen on tärkeää erityisesti seuduilla, joissa maankäytön kehitys on nopeaa. Keskeiset tavoitteet ovat kestävä yhdyskuntarakenne ja kilpailukykyinen joukkoliikenne. Niin liikennesuunnitelmissa kuin kaavoissa selkeiden tavoitteiden asettaminen on tärkeää alueen ja valtakunnalliset tavoitteet sovitetaan yhteen. Suunnitelmassa toimenpiteinä tulee olla käytössä eri toimijoiden keinot ja kaikki liikennemuodot. Joukkoliikenteen, kunnossapidon, liikenteen hallinnan, kävelyn ja pyöräilyn ja liikkumisen ohjauksen keinoja tulee korostaa perinteisten maankäytön suunnittelun ja investointien rinnalla. Tavoitteiden ja esitettyjen toimenpiteiden yhteensopivuus on varmistettava. Kerrotaan selkeästi toimenpiteiden vaikutukset ja valintaperusteet tällä tavalla varmistetaan toimenpiteiden vaikuttavuus ja tavoitteiden toteutuminen. Liikennerevoluutio- mitä tuloksia saatiin suunnittelun ideakilpailulla? Liikennerevoluution ajatuskarttaan koottiin keskeiset periaatteet tulevaisuuden yhdyskunta- ja liikennepolitiikan sisällöstä ja toimintatavoista. Liikennesektorin tuottavuutta parannettaessa huomio tulee siirtymään väyläinfrastruktuurin rakentamisesta liikenteen kysynnän hallintaan ja palvelutason tarjoamiseen monipuolista keinovalikoimaa hyödyntäen. Käyttäjälähtöinen liikenteen tuotteiden ja palveluiden kehittäminen lisääntyy. Liikennerevoluution tuottaman ajatuskartan periaatteet vaativat jatkuvaa käytäntöön vientiä ja kokemusten keräämistä. Käytännössä ajatuskartan toiminnallistaminen aloitetaan pienten kokeiluhankkeiden kautta, joiden avulla testataan uusien ajattelumallien tai toimintatapojen toimivuutta ja käyttökelpoisuutta sekä edetään mahdollisesti suurempiin kokonaisuuksiin. Liikennerevoluution osana toteutettu suunnittelun ideakilpailu keväällä 2011 tuotti seitsemän konsulttiryhmän työn tuloksena uutta näkemystä paitsi suunnittelun lähtökohtien ja tavoitteiden määrittelyyn, myös ajatuksia toimintatapojen ja yhteistyömallien uudistamiseen sekä suunnittelun sisältöön ja keinovalikoimaan. Samalla se tuotti kaikkien osallistujien yhteisen oppimiskokemuksen ja toi esiin ajatuksia alan osaamisen kehittämisen tarpeista ja keinoista. Pilottikohteina olivat yhteysväli Pori-Oulu, jossa haettiin ratkai-

16 Väylät & Liikenne suehdotuksia liikennejärjestelmän suunnittelun tasolla, ja yhteysväli Turku-Tampere, jossa taas tehtiin ratkaisuehdotuksia yhteysvälin vaihtoehtoisiksi toimenpiteiksi vuoden aikajänteellä Loppuseminaarissa konsulttiryhmien ideoita kiteytettiin yhteiseksi näkemykseksi ja työstettiin kehittämisehdotuksiksi. Kiireellisimmiksi kehittämiskohteiksi ideakilpailun ehdotusten pohjalta nousivat seuraavat aiheet: suunnittelun lähtökohtien ja tavoitteiden määrittely matka- ja kuljetusketjujen tarpeiden ja palvelutasotasotavoitteiden näkökulmasta suunnitteluprosessin uudistaminen vähemmällä enemmän riittäväsi -näkökulmaa korostaen pienten monipuolisten keinojen käyttöä, vaihtoehtoisten ratkaisujen selvittämistä esisuunnittelussa sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelun parempaa yhteistyötä sekä laajaa vuoropuhelua koko suunnitteluprosessin ajan keskeisten valtakunnallisten yhteyksien ja solmukohtien määrittelyä ja niiden palvelutason varmistamista alueellisen liikennejärjestelmätyön tekeminen laajemmalla alueella (ELY-L alueet tai useat maakunnat yhdessä) sekä alueellisen tulosvastuullisuuden ja itsenäisyyden lisääminen tietoaineistojen kehittäminen liikennejärjestelmätilan jatkuvan seurannan välineeksi alan osaamisen monipuolistaminen ja eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen. Suunnittelun ideakilpailun kokemukset korostivat, että alan parempaa tehokkuutta haettaessa oleellisinta on ensin ymmärtää muutoksen tarve omakohtaisen osallistumisen ja yhdessä tekemisen kautta. Muutos vaatii uusia liiketoimintaideoita ja pilotteja muutosta vauhdittamaan. Uudenlaiset tavoitteet on tehtävä näkyviksi tekemisen kautta. Hyvät, kestävät, moraalisesti hyväksyttävät ratkaisut liikennesuunnittelussa motivoivat uusia sukupolvia ja parantavat alan imagoa. Eri asioiden ympärille rakennetut, hyvin valmistellut työpajat erilaisine menetelmineen ovat erinomainen tapa innovoida ja työstää asiaa. Osaamisen kehittämiseksi ja uusien ajatusten jakamiseksi voidaan tuleviin pilottiprojekteihin liittyen käynnistää lopputöitä (esim. tekn. yo, arkk.yo, valt.yo/sosiologi tai sos. psyk., maant.yo) ja tehdä yhteistyötä yliopistojen kanssa perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisessä. Miten suunnittelun ideakilpailun kokemuksista eteenpäin? Suunnittelun ideakilpailun tulosten ja liikennejärjestelmä- ja hankesuunnittelun kehittämistoimien pohjalta keskeisiä suunnittelun kehittämiskohteita ja -periaatteita Liikennevirastossa ovat: Liikennejärjestelmän suunnittelulla luodaan yhteinen tahtotila pitkäjänteiseen kehittämiseen maankäyttöä, asumista ja liikennettä sekä palveluja ja elinkeinoelämää tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena tavoitteena liikennetarpeen vähentäminen Suunnittelun lähtökohtana matka- ja kuljetusketjujen tarpeet ja niistä johdetut palvelutasotavoitteet

17 17 Väylät & Liikenne 2012 Maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat laaditaan kiinteässä yhteistyössä maakuntakaavoituksen ja maakuntaohjelmia laadinnan kanssa Kaupunkiseuduilla liikennejärjestelmätyö liittyy rakennemallitarkasteluihin, yleiskaavoituksen ja joukkoliikennesuunnitteluun Liikennevirasto ja ELY -keskukset edistävät liikennejärjestelmäsuunnitelmien perusteella tehtävien aiesopimusten roolin ja tavoitteiden kehittämistä niin, aiesopimukset toimivat myös ohjelmien lähtökohtana Tulevaisuuden liikennesuunnittelu on entistä pitkäjänteisempää, avoimempaa ja ratkaisujen on luotava edellytyksiä kestävään liikkumiseen. Kaupunkiseuduilla/työssäkäyntialueilla liikennejärjestelmätyössä painottuvat maankäytön, asumisen, palvelujen, elinkeinotoimintojen ja liikenteen kokonaistarkastelut. Maankäytön, asumisen, joukkoliikenteen ja liikenteen (MAL) kattava aiesopimus valtion eri toimijoiden ja kuntien kesken lisää eri osapuolten sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Malleja, toimintatapoja ja kannustimia on tarpeen edelleen kehittää. Maakuntien yhteistoiminta-alueittain /ELY-alue ja maakuntatasoisesti laadittavat suunnitelmat ovat hyvä menettely priorisoida liikennejärjestelmän ylläpito- ja kehittämistoimia eri tahojen yhteistyönä. Maakuntatasolla liikennejärjestelmätyö liittyy läheisesti maakuntakaavoituksen ja maakuntaohjelmien laadintaan. Valtionhallinnon ja maakuntahallinnon suunnittelu- ja sopimusmenettelyjä on kehitettävä, jotta ne paremmin vastaisivat nykyisiin haasteisiin. Valtakunnallisen ja alueellisen liikennejärjestelmätyön kautta saadaan lähtökohtia ja odotuksia matka- ja kuljetusketjujen toimivuudelle ja palvelutasolle. Tämä edellyttää liikennejärjestelmänäkökulman tuomista suunnitteluun ja esisuunnittelun lisäämistä, jotta hyödynnetään laajasti vaihtoehtoisia keinojen ratkaisujen lähtökohtana. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja esisuunnittelussa (eli niin kauan kuin käytettävät keinot ovat auki) pääpaino on ketjutarkasteluilla ja palvelutasotarkastelu kulkee mukana. Kun on päätetty käytettävä keinovalikoima ja tavoiteltava palvelutaso edetään hankekohtaiseen suunnitteluun: yleissuunnittelu, tie/ratasuunnittelu ja rakennussuunnittelu. Saavutettavaa palvelutasoa ja syntyviä kustannuksia arvioidaan suunnitteluprosessin kuluessa. Jos tavoiteltavaa palvelutasoa ei saavuteta asetetussa kustannuskehyksessä, palataan ketjutarkasteluun ja etsitään vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa haluttu tulos tai muutetaan tavoitetasoa. Suunnitelmat sisältävät vaihtoehtoisia ja vaiheittain toteutettavia ratkaisuja esisuunnittelun tehtävä on tuoda esiin suunnittelutarpeita ja vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä määritellä lähtökohdat ja tavoitteet seuraavan vaiheen suunnittelulle investointihankkeiden esi- ja yleissuunnittelussa vaihtoehtona aina VE0++ joustava suunnitteluvalmius ja toteuttamistasojen muunneltavuus rahoituspohjan laajentaminen - hyötyjä osallistuu Esisuunnittelu on keino kerätä taustatietoa liikennejärjestelmän suunnittelua varten ja pohtia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ratkaisuissa huomioidaan kaikki liikennemuodot ja keinot. Väylien uusinvestointien sijaan haetaan pieniä ja nopeita toimenpiteitä mm. liikenteen ohjaamisen ja väylien kunnossapitotoimien kautta.

18 Väylät & Liikenne Esisuunnittelu tuottaa jatkosuunnittelun periaatteita ja esittää vaihtoehtoisia etenemispolkuja rahoituksineen ja aikatauluineen. Sen tehtävänä on myös tarjota investointien suunnittelu- ja toteutusohjelmien muodostamiseen tietoa eri toimien vaikutuksista mm. yhtenäisten vaikutusarviointien avulla. Liikennevirasto yhtenäistää eri liikennemuotojen suunnittelukäytäntöjä. Tavoitteena on samalla ottaa paremmin huomioon käyttäjien tarpeet ja löytää eri tilanteisiin toimivia ratkaisuja. Vuoden 2012 aikana suunnittelun lähtökohtia ja kokeiluja on jatkettu ja viety eteenpäin ideakilpailun ajatuksia. Esisuunnittelua tullaan kehittämään myös jatkossa. Ratkaisut tehdään laajempaa vuoropuhelua ja tietoaineistoa hyödyntämällä Vuoropuhelua tarvitaan lähtökohtien ja tavoitteiden määrittelyssä, käyttäjien tarpeiden kokoamisessa sekä yhteisen tahtotilan muodostamiseen esisuunnittelun vuoropuhelua lisätään ja laajennetaan lähtökohtien ja tavoitteiden määrittelyssä maankäytön ja liikennesuunnittelun vuoropuhelun yhdistämisellä tietojärjestelmät ja tiedonhallintaportaalit varmistavat luotettavan ja yhtenäisen tiedon jakamisen Maankäytön ja liikenteen suunnittelun jatkuvalla yhteistyöllä rakennetaan tavoitteet toimivalle yhdyskuntarakenteelle ja varataan alueet liikkumista varten. Tavoitteena on saada eri toimijat ja erityisesti kunnat uudistuvalla tavalla mukaan suunnittelemaan ja kehittämään maankäytöllisiä ratkaisuja sekä sitoutumaan yhdessä mietittäviin liikenneratkaisuihin.. Uudenmaan maakuntakaavan valmistelun yhteydessä in kehitetty menettelyä, jossa Itäradan aluevaruksen suunnittelua tehdään osana kaavoitusta. Vuorovaikutus kansalaisten ja sidosryhmien kanssa tehdään osana kaavaprosessia eikä erillisenä. Tavoitteena on aluevaraussuunnittelun ja maankäytön suunnittelun tiiviimpi yhteistyö. Workshopissa1 Vauhtia liikennepolitiikan uudistamiseen kuullaan lisää kokemuksia ja esimerkkejä suunnittelun uudistumisesta. Tervetuloa keskustelemaan.

Liikennerevoluutio. Liikennerevoluutio-kehitysohjelman ajatuskartan julkistaminen 27.4.2011

Liikennerevoluutio. Liikennerevoluutio-kehitysohjelman ajatuskartan julkistaminen 27.4.2011 Liikennerevoluutio Liikennerevoluutio-kehitysohjelman ajatuskartan julkistaminen 27.4.2011 Vallankumouksen lähtökohdat Toimintaympäristöön on ilmaantunut merkittäviä ilmiöitä ja muutosvoimia, jotka eivät

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Rajanylityksiä ja liikennerevoluutiota

Rajanylityksiä ja liikennerevoluutiota Rajanylityksiä ja liikennerevoluutiota 13.10. Hannu Koverola Kouvolan kaupunki KOUVOLA 2011 7.10.2011 Kouvola 2011 Sisältö Kansalliset odotukset ja investointien edellytykset Painotus rataverkon kehittämiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson

Ajankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson Ajankohtaista älyliikenteestä Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson 31.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja EU:n liikennepolitiikan haasteet v. 2050 mennessä: kilpailukyky ja kestävyys Öljypohjaisten polttoaineiden

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen Hanna Perälä 13.3.2019 1 Taustalla parlamentaarisen työryhmän työ Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti 13.12.2018 ja valtioneuvoston selonteko

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Ajankohtaisia liikennejärjestelmä- ja maankäyttökysymyksiä. 2.10.2014 Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Mervi Karhula Liikennevirasto

Ajankohtaisia liikennejärjestelmä- ja maankäyttökysymyksiä. 2.10.2014 Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Mervi Karhula Liikennevirasto Ajankohtaisia liikennejärjestelmä- ja maankäyttökysymyksiä 2.10.2014 Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Mervi Karhula Liikennevirasto Liikennevirasto vastaa liikennejärjestelmästä Liikenteen

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman

Lisätiedot

Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella

Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella Käyttäjien ongelmista liikennejärjestelmän ylläpito- ja kehittämisohjelmaksi Jussi Kailasto, KAS ELY Liikenneryhmän päällikkö Liikenteen rakenneuudistukseen liittyvä kokeilu KAS-ELY:n alueella, Liikenne-

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä

Lisätiedot

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8. HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.2018 Tero Piippo HYVINVOINNIN SEURAAVA ERÄ - Ihanteet, visio ja

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalausunto Mikael Hildén, Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskus, Talousvaliokunta,

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely

Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely Ennakkotehtävä Liikennejärjestelmäanalyysi ja toimintalogiikan

Lisätiedot

Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia

Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia Kansainvälinen telepäivä 17.5.2010 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen

Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen Tampereen kaupunkiseudun tonttipäivä Museokeskus Vapriikki 22.3.2018 Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Maija Neva Miltä tulevaisuus näyttää?

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän

Lisätiedot

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kuntien osallistuminen Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.2019 1 Uusi strateginen suunnittelutaso pitkäjänteiseen kehittämiseen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki

Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet Finnmobile Vaikuttajafoorumi 8.11.2012 Ylijohtaja Minna Kivimäki Lähtökohdat tulevaisuuden liikennepolitiikalle Hallitusohjelman suuntaviivat

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Kansallinen älyliikenteen strategia

Kansallinen älyliikenteen strategia Kansallinen älyliikenteen strategia Ehdotus 18.11.2009 Harri Pursiainen Työn kulku Professori Kulmalan raportti 2008 LVM:n toimeksianto 19.3.2009 I asiantuntijaseminaari huhtikuussa Liikenteen ja viestinnän

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen lähtökohtia Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu http://www.ym.fi/mrluudistus Tietopohjan

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA 14.2.2013 E18 Turvallinen ja sujuva tie KOLOKO Hankkeen ansiosta liikenneturvallisuus paranee huomattavasti. Vuosittaiset henkilövahinko-onnettomuudet

Lisätiedot

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet

Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet 2013 Lähtökohdat ja tavoitteet Liikennevirasto yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittää joukkoliikenteen kokonaispalveluja ja niistä viestintää Tehtävänä

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala MRL- kokonaisuudistuksen vaiheita Tietopohjan laajentaminen ja suuntaviivojen valmistelu (esivalmisteluvaihe)

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6. Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.2012 LIIKENNE KAUPUNKIPOLITIIKAN KOVAA YDINTÄ Hyvät seminaarin osanottajat

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE 2017 Ajankohtaistilaisuus 18.4.2018 klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali Merialuesuunnittelun yhtenäinen lähestymistapa -hanke Työtapa Kysely

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Väylästä palveluun - uutta ajattelua liikennejärjestelmien suunnittelussa

Väylästä palveluun - uutta ajattelua liikennejärjestelmien suunnittelussa Väylästä palveluun - uutta ajattelua liikennejärjestelmien suunnittelussa Eeva Linkama Esityksen sisältö Miksi ajattelu- ja toimintatavat uudistuvat Millaiset nämä uudet ajattelu- ja toimintatavat ovat,

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hankeidea: Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen ja testaus

Hankeidea: Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen ja testaus Hankeidea: Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen ja testaus Tulevaisuuden kaupunkiseudut, tulostyöpaja 14.6.2017 Hankeidean tausta ja tavoitteet Käynnissä tai valmistumassa projekteja,

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 28.6.2018 Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 1. Liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Kaavajärjestelmän uudistaminen

Kaavajärjestelmän uudistaminen Kaavajärjestelmän uudistaminen Kaavajärjestelmän ja kaavojen kehittäminen tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin MAL-verkoston ohjausryhmä 7.2.2018 Kimmo Kurunmäki, johtaja, RAKLI ry Laki vastaa murroksiin

Lisätiedot

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Liikkuja polku verkostotapaaminen Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on

Lisätiedot

Kulttuurin rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja museopoliittinen ohjelma

Kulttuurin rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja museopoliittinen ohjelma Kulttuurin rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja museopoliittinen ohjelma Valtakunnalliset museopäivät 9.5.2017 Päivi Salonen MUSEOALAN VISIO 2030 Suomessa on vuonna 2030 Euroopan ajankohtaisimmat museot

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot