NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A"

Transkriptio

1 NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Noin 500 vauvaa sai asukasluku-t-paidan sivu Taaborin kesä yllättää sivut Liiku Nurmijärvellä sivut sivu 4 Hyvä sijainti ja Nurmijärven kunnan aktiivisuus ratkaisivat: Schenkerin logistiikkakeskus nousee Ilvesvuoreen Nurmijärven kaavoituskatsaus sivut 13 20

2 PÄÄKIRJOITUS Kuntarakenteen uudistus on ollut alkuvuodesta kaikkialla kiinnostavan ja vilkkaan keskustelun aihe. Kunnat antoivat huhtikuussa vastauksensa rakennetyöryhmän selvitykseen valtiovarainministeriölle. Nurmijärven valtuuston linja oli yksimielisen selvä Nurmijärvi pystyy parhaiten itsenäisenä kuntana turvaamaan kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Mahdollisena pidettiin kuitenkin ottaa kuntaamme liittämisen selvitysalueiksi sellaisia alueita, jotka liittyvät tai tukeutuvat luontaisesti kunnan palveluihin tai teknisiin verkostoihin. Tällaista kiinnostusta on tuotu esiin muun muassa Vihtijärven suunnalta. Lausunnossa tuotiin esille kriteereitä, jotka puoltavat kunnan itsenäisyyttä. Nurmijärvellä talous on hyvällä mallilla ja ikärakenne on muuta Suomea keskimääräisesti nuorempaa. Työttömyysprosentti on Helsingin seudun kuntien pienimpiä. Väestömäärässä ylitimme viime vuoden alussa asukkaan rajapyykin ja vuoteen 2040 mennessä tavoitteena on asukkaan kunta. Näistä lähtökohdista Nurmijärven on hyvä ponnistaa eteenpäin itsenäisenä kuntana. Kuntien lausuntoja vedetään yhteen toukokuussa. Jonkinlaisia linjauksia tulevasta on luvassa toukokuun puolen välin jälkeen ja viimeistään ennen kesälomia. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen tavoitteena on, että uudella kuntarakenteella lähdettäisiin liikkeelle NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: Kimmo Behm PL 37, Nurmijärvi ISSN Päätoimittaja: Hilkka Gehör Puh PL 37, Nurmijärvi Kuntarakenteessa muutoksen tuulia jo vuoden 2015 alusta. Asiassa on kuitenkin varmasti vielä monta muttaa ja vaihetta. Aikalisän ottamista puoltaa sekin, että on vielä päättämättä, miten ja millaisilla toiminta-alueilla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään. Tätä koskevat selvitykset on nyt aloitettu ja kuntien kannanottoja kysytään myöhemmin. Vaihtoehtona kuntarakenneuudistukselle on Helsingin seudulla väläytetty ja vaadittu metropolialueen yhteistä hallintoa. Tässä mallissa kuntien päätöksentekoa asumisen, maankäytön ja liikenteen sekä ympäristöasioiden suunnittelussa ja hoidossa siirrettäisiin seudulliselle päätöksentekoelimelle. Hallitusohjelmaan kirjatun metropolipolitiikan selvitystyö on vasta alkamassa ja sisältöä pohditaan ympäristöministerin johtamassa metropolipolitiikan neuvottelukunnassa. Nurmijärvellä on imua Nurmijärven kasvaessa myös maisemat muuttuvat vauhdilla. Kirkonkylän keskustassa suurimmat muutokset näkyvät ns. Perloksen alueen tontilla. Uusia kerrostaloja on rakennettu ja lisää on tulossa. Huhtikuun lopussa vietettiin pääkirjastoa vastapäätä rakentuvan K-Marketin harjannostajaisia. Moottoritien varsi Myllykukosta etelään on kokenut suuret muutokset. Ilvesvuoren yritysaluetta on louhittu ja esirakennettu alueelle sijoittuville uusille yrityksille. Näistä DB Schenkerin logistiikkakeskuksen harjannostajaisia vietetään kesäkuussa. Parhaillaan ollaan käynnistämässä Ilvesvuoren laajennusta Myllykukosta pohjoiseen. Samoin on aloitettu taustaselvitykset Klaukkalan ohikulkutien ja moottoritien liittymän seudun alueiden hyödyntämisestä työpaikka-alueina. Artikkelit: JL-Media, Leena Valkonen ja Jukka Jusslin Nurmijärven kunta, viestintä ja kulttuuripalvelut Kansikuva Jukka Jusslin: Kiinteistöjohtaja Marco Furu, DB Schenker Klaukkalan keskustassa on Viirinlaaksossa mittavat kehittämissuunnitelmat matkakeskuksineen ja kaupan hankkeineen. Alueelle on tulossa myös asuinrakentamista. Voi hyvällä syyllä sanoa, että Nurmijärvellä on imua. Kunnan työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi ja uusien asukkaiden vastaanottamiseksi tehdään työtä monella rintamalla. Lehden keskiaukeamalla on irrotettava kaavoituskatsaus, josta löytyvät kunnan ajankohtaiset kaavoitushankkeet. Kesä tuo kulttuuria ja liikuntamahdollisuuksia Lehden erityisteemoina ovat kaavoituskatsauksen lisäksi kesän kulttuuritapahtumat ja liikuntamahdollisuudet. Muun muassa liikuntajärjestöt kertovat kesätarjonnastaan. Löytyisikö sieltä jopa uusi harrastus? Sääksi ja muut uimarannat sekä upea luonto ovat myös kesää parhaimmillaan. Taaborin kävijöitä odottaa tänä kesänä iso uudistus: näyttävä tekstiilikatos suojaa esitysten katsojia sekä sateelta että liialta auringolta. Ohjelmatarjonta on jälleen monipuolista. Kivi-juhlia vietetään nyt 60. kertaa ja myös se näkyy kesän ohjelmistossa. Tarkemmat tiedot tapahtumista löytyvät lehden Taaborin kesän teemasivuilta, takasivun tapahtumakalenterista ja joka talouteen jaetusta kunnan kesäesitteestä. Toivotan kuntalaisille mitä parhainta loppukevättä ja rentouttavaa kesää! Kimmo Behm kunnanjohtaja Taitto: AD Krista Jännäri Mainospalvelu Kristasta Oy Painosmäärä: kpl Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy Nurmijärvi lukuina Asukasluku (ennakkotieto ) Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 vesipinta-alaa 4,83 km 2 Tuloveroprosentti 19 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,75 vakinainen asuinrakennus 0,35 muut asuinrakennukset 0,85 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 3,00 Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä ( ) 0 6-vuotiaat 10,2 % 7 14-vuotiaat 12,8 % vuotiaat 11,2 % vuotiaat 53,4 % Yli 65-vuotiaat 12,3 % Yhteensä 100 % Työpaikkojen määrä (1/2010) Työllinen työvoima (1/2010) Päätaajamat/asukasluvut: ( ) Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Muut Sisältö Pääkirjoitus 2 Katettu katsomo uudistaa Taaboria 3 Kiven patsas lakitettiin 3 Schenkerin varastohotelli Ilvesvuoreen 4 Pirjon Pakari laajentaa Nurmijärvelle 5 Kunnallisvaalit pidetään lokakuussa 6 Kunta myy 41 omakotitonttia 6 Kunta ei hyväksy pakkoliitoksia 6 Kunnan talous pysyi vakaana 7 Helmi puuhakas yksivuotias 8 Päivähoidossa kokeillaan pitkän lomakauden maksuttomuutta 8 Perhepäivähoitajille kuntalisää omista lapsista 9 Tilapäistä hoitoapua alle 3-vuotiaille 9 Hyvinvointiselvitys 9 Koulukuljetukset 10 Linux-kokeilu käynnistyi Uotilan koululla 10 Vedenkulutusilmoitukset verkossa 11 Ilvesvuori laajentaa reviiriään 12 KAAVOITUSKATSAUSLIITE 13 Viirinlaakson suunnittelu etenee 21 KULTTUURI Kiven syntymäkoti avataan 22 Kesä alkaa toimintaviikoilla 22 Museon uusi näyttely kiinnostaa myös lapsia 22 Katti Matikainen mukana museoalueen avajaisissa 22 Veljekset tällä erää viimeistä kesää 23 Nummisuutarit ruotsiksi 23 Anna Hanski Taaborilla 24 Elokuussa bailataan Lauri Tähkän tahdissa 24 Veljekset lavastajan silmin 25 Kysymyksiä kivikuvanveistäjälle 25 TERVEYS JA HYVINVOINTI eresepti käytössä Nurmijärvellä 26 Suun terveydenhuoltoon tulossa sähköinen ajanvarauspalvelu 26 Ikäihmisten osapäiväkuntoutusta Kiljavalla 27 LIIKUNTA JA URHEILU Moonlight drivers ohjaa sukelluksesta kiinnostuneita 28 Rajamäen uimahalli auki kesäkuussa 28 Tule virkistäytymään uimarannalle 28 KUNNAN PALVELUT KESÄLLÄ 31 TAPAHTUMAKALENTERI 32

3 KUNTA TIEDOTTAA Katos perustuu haruksien ja teräsmastojen avulla jännitettyyn tekstiiliin, joka aina näytäntökauden päättyessä puretaan ja varastoidaan talvikuukausien ajaksi. Materiaali on 100 % kierrätettävää komposiittikangasta ja sen toimittaa ranskalainen komposiittikankaisiin erikoistunut yhtiö. Maailmalla samantyyppisiä ratkaisuja on käytössä mm. julkisissa rakennuksissa, ulkoilmateattereissa ja urheilukeskuksissa. Katettu katsomo uudistaa Taaboria tyylillä Taaborin kävijöitä odottaa kesän näytäntökauden alkaessa iso uudistus. Näyttävä tekstiilikatos tuo hienolla tavalla uutta ilmettä kesäteatterin miljööseen ja tarjoaa katsojille suojan liialta auringolta ja varsinkin sateelta. Katsomon kattamisen tarpeesta keskusteltiin useiden vuosien ajan. Kattamishanke lähti liikkeelle, kun valtuusto myönsi määrärahan katoksen suunnittelua ja toteuttamista varten. Uudistus lisää varmasti alueen houkuttelevuutta, sanoo Nurmijärven tuore kulttuurijohtaja Marke Vornanen. Katetun katsomon uskotaan myös parantavan lippujen ennakkomyyntiä, kun sääolot eivät entiseen tapaan vaikuta kysyntään. Nythän monet päättävät päivän sään perusteella, lähteäkö näytökseen vai ei, ja sateelta suojaava katsomo pitkälti poistaa säävarauksen. Katsomosuunnitelma oli jo tehty, kun Vornanen aloitti tammikuussa työt Nurmijärvellä. Hän on suunnitelmaan kuitenkin tyytyväinen. Katos toteutetaan niin, että se muuttaa mahdollisimman vähän Taaborinvuoren miljöötä. Kangas asennetaan katsomon päälle keväisin ja poistetaan syksyllä näytäntökauden päättyessä. Katsomo ja näyttämö ovat suurimman osan vuodesta ilman katosta. Muutoksia katsomopaikkojen määrään Nurmijärven kunnan tilakeskuksen hankeinsinööri Ossi Kauppila on ollut keskeisesti mukana katoshankkeessa. Katoksen myötä Taaborin katsomopaikat vähenevät nykyisestä noin tuhannesta 720:een, joista noin 550 mahtuu uuden katoksen alle. Kauppilan mukaan katsojapaikkojen vähennys perustuu käyttäjien toiveisiin ja pitkäaikaisiin katsojakeskiarvoihin. Tuhannelle istumapaikalle ei enää ole kysyntää. Katetun katsomon ansiosta Taaborilla voidaan tästä eteenpäin viedä näytökset läpi, satoi tai paistoi. Siten katoksella on myös markkinoinnillista merkitystä kesäteatterille. Hankkeessa on nyt meneillään pilarien ja harusten perustusurakan kilpailutus. Rakennelma valmistuu juhannukseen mennessä. Katoksen kustannusarvio on euroa ja sen rahoittaa Nurmijärven kunta. Haastava ympäristö ja design Vastaavia rakenteita on Suomessa jo käytössä mm. Savonlinnan Oopperajuhlilla, Café Ursulassa Helsingissä sekä useissa kesäteattereissa ympäri maata. Suunnitelmassa haluttiin säilyttää Taaborin avoimet panoraamanäkymät esteettöminä, mikä määritteli esimerkiksi katoksen korkeuden ja jyrkkyyden, kertoo arkkitehti Pentti Raiski katoksen suunnitelleesta POOK Arkkitehtitoimisto Oy:stä. Lisäksi suunnitelmassa piti ottaa huomioon toteutettavuuden geometriset reunaehdot, estetiikka ja tuulen vaikutus. Halusimme jo suunnitelman alkumetreiltä asti tuoda maisemaan kontrastia, joka ei kilpaile Taaborin vanhan rakennuskannan kanssa. Toimitimme luonnosvaiheessa keskustelun pohjaksi kaksi erilaista vaihtoehtoa, joiden perusteella hioimme suunnitelman valmiiksi yhdessä Nurmijärven kunnan edustajien kanssa. Kiven patsas lakitettiin Nurmijärven kunta järjesti perinteisen Aleksis Kiven patsaan lakituksen vappuaattona kunnanviraston edustalla. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä toivotti yleisön tervetulleeksi reippaasti räppäämällä. Yleisö osallistui tervehdyssanoihin taputtamalla rytmiä. Maljapuheen piti Kivi-juhlien puheenjohtaja Lea Hirvasniemi-Haverinen ja juhlajuomaksi nautittiin LC Nurmijärvi Kanervan tarjoilemaa simaa, joka valmistettiin kunnan Aleksia ruokapalveluissa. Tilaisuuden musiikkipuolesta vastasivat Nurmijärven Puhallinorkesteri ja Too Many Sisters. Kaupan hyllyltä ei löytynyt Kivelle lakkia tänäkään vuonna, vaan sen ompeli mittatilaustyönä Marjaana Laajakoski. Lakin ympärysmitta on peräti 76 senttimetriä. Outi Mäkelä joutui köysiin Patsaan lakitus sai hauskan käänteen, kun areenalle marssi juuri ennen h- hetkeä kolme gangsteria, jotka köyttivät Outi Mäkelän ja veivät lakin hänen kädestään. Kiven patsaan lakitti Mäkelän sijaan gangstereiden johtaja. Ihan oikeista rosvoista ei kuitenkaan ollut kysymys; Gangstereiden vierailu liittyi Taaborilla ensi kesänä nähtävään Kaunotar ja gangsterit -näytelmään. Aleksis Kivien patsas on lakitettu vappuaattona vuodesta 2006 lähtien. Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto Oy 3

4 KUNTA TIEDOTTAA Hyvä sijainti ja Nurmijärven kunnan aktiivisuus ratkaisivat: Schenkerin logistiikkakeskus nousee Ilvesvuoreen Ilvesvuoren yritysalueelle rakennettava DB Schenkerin suurvarasto etenee aikataulussa. Noin neliömetrin tilat otetaan käyttöön marraskuussa. Logistiikkakeskus tulee palvelemaan mm. maahantuojia ja tukkukauppiaita ja työllistämään alkuvaiheessa noin 50 henkilöä. Nykyisen 8 hehtaarin tontin lisäksi DB Schenker on varannut kunnalta 9 hehtaarin alueen, jolla on rakennusoikeutta neliömetriä. Laajennuksen toteutuessa keskuksen kokonaislaajuus on neliömetriä ja se voi työllistää henkilöä. Kiinteistöjohtaja Marco Furu pitää Nurmijärven Ilvesvuorta erinomaisena sijaintipaikkana yritykselle hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Nurmijärven logistiikkakeskus on osa Suomen DB Schenkerin Helsinki Relocation projektia, eli pääkaupunkiseudun toimintojen uudelleen sijoittamista. Helsingin Metsälässä toimiva maaliikennekeskus tullaan siirtämään Vantaan Viinikkalaan ja Viinikkalan varaston toiminnot pääosin Ilvesvuoreen, pois uuden maaliikennekeskuksen rakentamisen alta. Ilvesvuoren hyvä sijainti pääkaupunkiseudun kupeessa, mutta poissa ruuhkista ja hyvät tieyhteydet eri suuntiin, ratkaisivat Nurmijärvelle tulon. Suomen DB Schenkerin kiinteistöjohtaja Marco Furu kertoo hankkeen taustoista: Loistavan sijainnin lisäksi päädyimme Nurmijärvelle, koska kunnalla oli osoittaa meille valmis, kaavoitettu maa-alue, johon pääsi rakentamaan nopealla aikataululla. Kunnan vastaanotto oli erittäin lämmin ja olemme yhdessä kunnan johdon ja teknisen toimen kanssa vieneet hanketta eteenpäin. Haluan myös korostaa yrityskehityspäällikkö Pirjo Leinon ratkaisevaa roolia asiassa. Furu sanoo rakennustöiden edenneen aikataulussa hyvän suunnittelun ja edullisten perustamisolosuhteiden ansiosta, koko alue kun on kalliota. Urakka teettää louhintatöitä noin kuutiometrin verran ja louhittu kiviaines hyödynnetään lähes kokonaan alueen tasaamiseen. Hankkeen ympäristölupa on edellyttänyt mm. pölyhaittojen tiukkaa huomioon ottamista ja tästä syystä olemme mm. käyttäneet runsaasti vettä minimoimaan louhinta- ja murskaustyön aiheuttaa pölyä. Monipuolista toimintaa Ilvesvuoren logistiikkakeskus on osa DB Schenkerin tarjoamaa palvelukonseptia, jossa yhtiö operoi asiakkaiden varastotoimintoja näiden lukuun. Näillä näkymin rakennukseen on tulossa maahantuontija tukkukaupan asiakkaita sekä pohjoispäähän erillinen varasto kemikaaleille. Osan kokonaisuudesta tulee muodostamaan kaksi erillistä, noin neliömetrin suuruista lämmittämätöntä ke vytrakenteista tilaa, joissa Furun mukaan voidaan säältä suojassa varastoida kaikkea mikä kestää pakkasta. Pulloja, terästä, muovituotteita ja niin edelleen. Tilat mahdollistavat asiakkaiden tavaroiden varastoinnin aina muutamasta lavapaikasta muutamaan tuhanteen lavaan. Keskus työllistää ja näkyy Schenkerin tiloista tulee jo alkuvaiheessa Ilvesvuoren suurin yksittäinen toimija ja näkyvä maamerkki. Paikallista työvoimaa rekrytoidaan mahdollisesti henkilöä, eikä rakennuksen tunnistaminen tule olemaan vaikeaa. Moottoritien puoleiseen julkisivuun tehdään 10 x 70 metrin kokoinen Schenkerin logo ja myös rakennuksen katolle tulee näkyvä yritystunnus. Harjannostajaisia vietetään kesäkuussa. Schenker lyhyesti DB Schenker on Deutsche Bahn AG:n, eli Saksan rautateiden kuljetus- ja logistiikkadivisioona ja yksi maailman suurimmista logistiikkapalveluiden tarjoajista. Viime vuonna Schenkerin liikevaihto oli lähes 20 miljardia euroa ja se työllistää noin ihmistä 130 maassa. Suomessa DB Schenkerin palveluita tarjoaa kolme yritystä: Schenker Oy, Schenker Cargo Oy ja Suomen Kiitoautot Oy. Konsernin emoyhtiö Suomessa on Oy Schenker East Ab, joka vastaa DB Schenkerin koko itäisen Euroopan toiminnoista. Suomen lisäksi näihin kuuluvat Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Ukraina ja Valko-Venäjä. Maa-, meri- ja lentokuljetusten sekä huolintapalvelujen lisäksi yritys tarjoaa monipuolisia logistiikkapalveluja, joita Nurmijärvelle nouseva varastohotellikin edustaa. Nurmijärven lisäksi Schenkerillä on Suomessa varastot Kouvolassa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. 4

5 KUNTA TIEDOTTAA Uusi leipomo Nurmijärvelle: Pirjon Pakari mukaan etelän leipäbisnekseen Honkajoella Seinäjoella ja Ylöjärvellä toimiva ja useita ruoka- ja yrittäjyyspalkintoja voittanut leipomoketju Pirjon Pakari tulee nyt Helsingin seudulle. Nurmijärven kirkonkylään nouseva leipomo on tarkoitus avata toukokuun aikana. Pinta-alaltaan neliömetrin suuruisessa rakennuksessa tulevat leipomon lisäksi toimimaan 30-paikkainen kahvila sekä leipomon myymälä. Yritys työllistää aluksi 20 leipomoalan ammattilaista ja se tähtää Nurmijärveltä käsin tosissaan Helsingin ja Uudenmaan kilpailluille leipämarkkinoille. Toimitusjohtaja Hannu Malmivaara kertoi itsestään ja Pirjon Pakarista keskellä uudisrakennuksen viimeistelytöitä ja henkilökunnan rekrytointikiireitä. Palkittu ja innovatiivinen kasvuyritys Pirjon Pakarin tuotteet ovat kahvileivät, ruokaleivät ja gluteenittomat leipomotuotteet. Yrityksen juuret ovat Pohjanmaan Honkajoella ja vuodessa 1985, jolloin Malmivaara yhdessä vaimonsa kanssa perusti paikkakunnalle leipomon. Tavoitteena oli alusta asti erottua kilpailijoista lisäaineettomilla ja maakunnan paikallisiin makuihin sovitetuilla tuotteilla. Pariskunta valittiin Honkajoen vuoden yrittäjäksi vuonna 1992 ja vuonna 2004 avattiin leipomo Seinäjoelle. Vuonna 2005 Pirjon Pakarin Ruiskakko, vaalea leipä jossa suolan, hiivan, veden ja vehnäjauhon lisäksi on reilu kolmannes ruisjauhoja, palkittiin Ruokamessujen uutuustuotteena. Vuonna 2006 tuli maakunnallinen Innosuomi-voitto Satakunnassa ja 2007 Vuoden gluteeniton yritys -titteli. Kolmas leipomo avattiin Ylöjärvelle vuonna 2009 ja nyt työntekijöitä on kolmella paikkakunnalla yhteensä 60. Nurmijärven avaaminen nostaa työntekijöiden määrän noin 80:een ja tavoitteena on kasvaa edelleen. Malmivaaran jokainen leipomo on itsenäisen yritys, mutta ne kaikki toimivat Pirjon Pakari -markkinointinimen alla. Yritysten liikevaihto tulee Nurmijärven leipomon avattua olemaan yhteensä noin 10 miljoonaa euroa vuodessa ja se on yksi Suomen nopeimmin kasvavista leipomoketjuista. Hannu Malmivaara on peruskoulutukseltaan maanviljelijä, joka jo 16-vuotiaana lukiolaisena harjoitti liiketoimintaa myymällä Stockmannille viiriäisenmunia. Kasvavan liiketoiminnan edellyttämiä lisätaitoja hän kertoo saaneensa kauppiasvalmennuksesta sekä osallistumalla yrittäjäkursseille. Ja koska minulla ei ole leipomoalan koulutusta, olen tehnyt asioita ehkä hiukan eri tavalla ja luovemmin kuin kilpailijat. Olemme onnistuneesti sekoittaneet eri leipäkulttuureita ja pitäydymme paikallisuudessa. Ja luovuus ulottuu myös henkilökunnan työtehtäviin. Meillä ei esimerkiksi ole lainkaan päätoimista konttorihenkilökuntaa, vaan leipomisen ohella jokainen hoitaa oman osaamisalueensa tehtäviä yrityksessä. Ainoa joka ei tee kaikkea on taikinansekoittaja Malmivaara työllistää mm. ekonomi-leipurin, hitsari-leipurin, koodaaja-leipurin ja rakennusmies-leipurin. Ekonomi käyttää neljä päivää kuukaudessa palkanmaksuun ja leipoo lopun ajan. Koodaaja hoitaa yrityksen kotisivut ja leipoo. Leipurit myös ajavat valmistamansa tuotteet yrityksen omilla pakettiautoilla suoraan kauppoihin ja keräävät samalla myymättä jääneet edellisen päivän leivät, jotka kierrätetään mm. hevostiloille. Käyttämättä jäävä taikina kierrätetään rehuksi. Aivan oleellista on henkilökunnan halu kasvattaa yritystä sekä ahneus työlle. Lisäksi meillä on lähitoimittajan imago jota aiomme vaalia täälläkin, Malmivaara sanoo. Nurmijärven sijainti ratkaisi Pirjon Pakari omistaa itse tonttinsa ja niillä olevat liiketilat. Nurmijärvelle yritys päätyi, koska halusi hakea kasvua pääkaupunkiseudun isoilta markkinoilta ja tarvitsi logistisesti hyvää sijaintia. Pyysin Ylöjärven elinkeinoasiamiestä etsimään tonttia tältä suunnalta, Keuken yrityspalvelupäällikkö Riitta Seppälä (oik.), Pirjon Pakarin Nurmijärven toimipisteen vetäjä Timo Nissinen, toimitusjohtaja Hannu Malmivaara sekä leipomokahvilan tuleva vetäjä Miia Ketonen odottavat innolla leipomon toimitilojen valmistumista. joko Hyvinkäältä tai Nurmijärveltä, ja sain Nurmijärven yrityskehityspäällikön yhteystiedot. Pirjo Leinon persoona vakuutti heti ja täällä ollaan. Kauppanummenkujalta, lähes kirkonkylän keskustasta löytyi sopiva tontti, jonne nyt valmistuvan rakennuksen jälkeen jää vielä reilusti rakennusoikeutta. Keskeinen sijainti mahdollistaa liiketoiminnan laajentamisen Helsinkiin ja isoon osaan Uuttamaata. Pohjoisessa Ylöjärven leipomo palvelee aina Hämeenlinnaan asti ja Nurmijärveltä käsin tullaan hoitamaan kaikki siitä etelään. Henkilökuntaa ollaan parhaillaan rekrytoimassa. Sen jälkeen kun Nurmijärven Uutisissa oli helmikuussa juttu yrityksen tulosta paikkakunnalle, tuli yhteydenottoja lyhyessä ajassa yli 30. Vinkki auttaa Nurmijärven yrittäjiä Klaukkalaan viime tammikuussa avattu yrityspalvelupiste Vinkki on monipuolinen asioimispaikka aloittaville sekä toimintaansa kehittäville yrityksille. Palvelupisteessä toimivat Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Keuke, ProAgria Uusimaa ja Nurmijärven yritysvoimala Tutka. Vinkki pähkinänkuoressa Käyntiosoite Lepsämäntie 1 (Kauppakeskus, katutaso), Klaukkala. Aloittavien yrittäjien palvelut Neuvonnasta vastaa Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry. Yritysneuvojat tiistaisin ja torstaisin Vinkin tiloissa ajanvarauksella tai Jo toimivat yrittäjät Neuvontaa tarjoaa Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus. Yritysneuvoja keskiviikkoisin Vinkin tiloissa tai erikseen sovittuna ajankohtana yrittäjän tiloissa. Ajanvaraus numerosta Kaikki Vinkin palvelut ovat maksuttomia. Vinkin toimipiste sijaitsee Klaukkalan kauppakeskuksessa. Tilat omistaa Nurmijärven kunta ja ne kunnostettiin paikallisten yrittäjien toimesta talkootyönä. Vinkin toimijoiden intressi on ennen kaikkea alueen yritysten kasvun sekä työpaikkojen turvaaminen. Palvelujen kysyntä on jo ensi kuukausina ollut vilkasta, iloitsee Keuken tuore yrityspalvelupäällikkö Riitta Seppälä: Ihan niin paljon kuin ehdimme palvella. Alueellamme on selkeät kasvumahdollisuudet varsinkin logistiikan alalla, ja tämä vetää puoleensa muuta yritystoimintaa. Keski-Uudellamaalla tämä näkyy innostuneena ja monipuolisena aloittavana yritystoimintana. Moni idea kantaa täällä aivan eri tavalla kuin muualla Suomessa, ja näin on sekä palveluissa että tuotannollisella puolella. Monipuolista neuvontaa Vinkin kautta löytyy monipuolista asiantuntemusta mm. yrityksen talouteen, rahoitukseen, markkinointiin, kasvuun ja vientiin liittyvissä asioissa. Yksi yritysneuvojista on erikoistunut palveluliiketoimintaan ja tarvittaessa Vinkin asiakas ohjataan eteenpäin, Seppälä sanoo. Silloin jos oma osaamisemme ei riitä, ohjaamme kysyjän varmasti eteenpäin oikeaan paikkaan. Teemme yrittäjyyteen liittyvissä asioissa tiivistä yhteistyötä myös Laurea ammattikorkeakoulun ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan kanssa. 5

6 KUNTA TIEDOTTAA Kunnallisvaalit pidetään lokakuussa anna äänesi vaikuttaa 1. Kauanko olet ollut mukana Nurmijärven kunnallispolitiikassa? Valtuustossa olen ollut 15 vuotta. 2. Miksi lähdit mukaan? Kouluasiat ja kevyen liikenteen ongelmat laittoivat toimimaan. 3. Mitkä ovat valtuuston puheenjohtajan tärkeimmät tehtävät? Kunnan ylimmän päätöksentekoelimen, valtuuston, johtaminen, vaikuttaminen ylikunnallisesti esimerkiksi Kuuma- ja metropoliasioissa sekä kuntalaisten äänitorvena toimiminen. 4. Miten valtuuston työskentely on sujunut tällä vaalikaudella? Varsin mutkattomasti. 5. Miten yhteistyö kunnan virkamiesten kanssa on sujunut? Välit ovat asialliset. 6. Kuinka aktiivisesti kuntalaiset pitävät yhteyttä ja minkälaisissa asioissa? Yhteydenotot liittyvät toisaalta julkisuudessa oleviin kunnan hankkeisiin ja toisaalta yksittäisten kuntalaisten huoliin. 7. Mitkä ovat olleet vaalikauden tärkeimmät päätökset? Kunnan talous on pidetty kunnossa kohtuullisella budjettikurilla. Viime ajoilta mainittakoon valtuuston yksimielinen kanta kunnan itsenäisyyden säilyttämiseksi. Vuoden 2012 kunnallisvaalit järjestetään Ennakkoon voi äänestää Nurmijärven valtuustossa on 51 jäsentä. Nurmijärven valtuuston puheenjohtajana toimii Petri Kalmi (kesk). Millaista on työskentely luottamushenkilönä? Esitimme puheenjohtajalle kymmenen kysymystä. 8. Mitä odotat syksyn kunnallisvaaleilta, onko esimerkiksi odotettavissa muutoksia voimasuhteisiin? Uskon, että henkilövaihtuvuutta on, mutta voimasuhteet muuttuvat vain vähän. 9. Miksi kuntavaaleissa kannattaa äänestää? Siellä päätetään kuntalaisten lähipalveluista. 10. Oletko itse ehdolla? Olen. Valtuuston jäsenet kauden alkaessa vuonna 2009: Naisia oli 25 ja miehiä 26. Nuorimmat valtuutetut olivat naisia (2): 25 v. Vanhin valtuutettu oli 64 v. Valtuuston keski-ikä oli 47 v. Äänestysprosentti v kuntavaaleissa oli 61,1 Äänioikeutettuja (2008) ja annettuja ääniä Valtuustopaikat 2009: Keskusta 16 Kokoomus 16 Sosialidemokraatit 10 Perussuomalaiset 3 Vihreät 3 Vasemmistoliitto 2 Kristillisdemokraatit 1 Nurmijärvi ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia Nurmijärven kunta on antanut huhtikuussa vastauksensa valtiovarainministeriölle kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä. Vastaus kertoo kunnan kantana yksiselitteisesti sen, että Nurmijärvi pystyy parhaiten hoitamaan perustehtävänsä säilymällä itsenäisenä kuntana. Lausunnossaan kunta ilmaisee, että se täyttää vahvan ja elinvoimaisen kunnan edellytykset, joten kuntien yhdistämiselle ei tästä näkökulmasta ole pakkoa. Nurmijärveä on rakenneselvityksessä ehdotettu yhdistettäväksi Keski-Uudenmaan alueen kuntien kanssa. Kunnan pilkkomiselle sanotaan lausunnossa jyrkästi ei. Kunta pitää kuitenkin mahdollisena, että Nurmijärven oleviin palveluihin tai teknisiin verkostoihin tukeutuvia ja luontaisesti liittyviä lähialueita voidaan ottaa selvityskohteeksi vapaaehtoiselta pohjalta. Tällaisia palvelujen ja kunnan kehittämismahdollisuuksien kannalta mahdollisia selvitettäviä alueita olisivat esimerkiksi Vihdin kunnan Vihtijärven alue, Rajamäen asunto- ja työpaikkaalueisiin rajautuvat alueet Sääksjärven ympäristöstä sekä valtatie 25:n ja maantie 130:n varrella oleva alueet Hyvinkään rajalta sekä Klaukkalaan rajautuva Syväojan alue lähiympäristöineen Vantaalta. Lausunnossa todetaan, että Nurmijärven väestön ikärakenne tulee säilymään muuhun Suomeen verrattuna keskimääräistä nuorempana maan sisäisen muuttoliikkeen ja luonnollisen väestönkasvun ansiosta. Näin ollen myös väestöllinen huoltosuhde tulee säilymään tulevaisuudessakin hyvänä. Kunnanvaltuuston vuonna 2011 hyväksymän maankäytön kehityskuvan mukaan kunnan tavoitteena on kasvaa vuoteen 2040 mennessä asukkaaseen, joten Nurmijärvi vastaa osaltaan siihen haasteeseen, jonka kasvava ja kilpailukykyinen Helsingin metropolialue asettaa asuntotuotannolle. Kunnan kasvu on ollut ja tulee jatkossakin olemaan hallittua ja maltillista kunnan palveluiden järjestämiseen nähden. Kunnan taloudellinen tilanne on nyt ja tulevaisuudessakin kokonaistaloudellisesti vahva. Nurmijärvi on kuntien vertailuissa kustannustehokkuudeltaan vahvimpia. Nurmijärvi pystyy nyt että tulevaisuudessa vastaamaan väestönkasvun vaatimaan palvelutarpeeseen. Kunnan käyttötalous on tasapainossa ja työttömyysaste on 4,1 prosenttia, mikä on yksi Helsingin seudun pienimpiä, lausunnossa painotetaan. Toisin kuin rakennetyöryhmän raportissa päätellään, Nurmijärvi ei ole yhdyskuntarakenteeltaan luontainen osa muita Keski-Uudenmaan kuntia. Kuntalaisten asiointi ja työssäkäynti suuntautuu pohjois etelä-suuntaisesti valtatie 3:een tukeutuen ja huomattava osa työpaikkaliikenteestä suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Jos Nurmijärvi yhdistettäisiin kuntarakenneselvityksen mukaisesti idässä sijaitseviin naapurikuntiin, se aiheuttaisi väistämättä tarpeen parantaa myös itä länsi-suuntaisia liikenneyhteyksiä. Vapaaehtoinen yhteistyö keinotekoisia pakkoliitoksia parempi vaihtoehto Kunnanjohtaja Kimmo Behm sanoo, että kunnan luottamushenkilöt ovat yksituumaisesti kunnan itsenäisyyden takana. Maankäytön, liikenteen ja asumisen osalta ns. metropoliratkaisu on vielä kesken ja se on jäänyt kuntarakenneuudistuksen jalkoihin. Kunnanjohtaja näkee kuntien vapaaehtoisen yhteistyön elinvoimaisten kuntien keinotekoisia liitoksia parempana etenemistapana kuntien elinvoimaisuuden turvaajana. Nurmijärven kunta myy 41 omakotitonttia Nurmijärven kunnalla on ollut haettavana omakotitontteja Kirkonkylästä, Klaukkalasta ja Rajamäeltä. Tonttien hakuaika päättyi ja tonttien saajien valinta on parhaillaan käynnissä. Kunnan alueella tuli tänä vuonna luovutettavaksi yhteensä 41 omakotitonttia. Näistä Klaukkalassa sijaitsee 19, Rajamäellä 20 ja Kirkonkylässä 2. Määräaikaan mennessä hakemuksia saapui 162 kpl, joista 108 koski Klaukkalassa, 30 kirkonkylässä ja 24 Rajamäellä sijaitsevia tontteja. Hakijoita oli hieman vähemmän, koska osa hakijoista haki tonttia useammasta taajamasta. Tonttien saajat valitaan arpomalla Omakotitonttien saajat valitaan hakuaikana hakemuksensa jättäneistä arpomalla. Arvonta suoritetaan ensin ostotonttia ja sen jälkeen vuokratonttia hakeneiden kesken. Mikäli kaikki tontit eivät tule varatuiksi tai varaus peruuntuu, voidaan tontteja luovuttaa jatkuvalla hakume- nettelyllä. Tällöinkin otetaan huomioon ensisijaisesti ne tonttia hakeneet hakijat, jotka eivät tonttia saaneet varsinaisella hakukerralla. Oma tai vuokratontti Omakotitontit luovutetaan kiinteällä hinnalla siten, että tontin voi ensisijaisesti ostaa tai toissijaisesti vuokrata. Tonttien hinnat on määritelty taajamatai aluekohtaisesti siten, että hinnat vaihtelevat euron välillä tonttineliömetriltä. Tonttien vuosivuokra on kuusi prosenttia myyntihinnasta. Mikäli tontteja tulee vapaiksi myöhemmin peruutusten vuoksi, ne ilmoitetaan uudelleen haettavaksi erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Tonteista ilmoitetaan kunnan kotisivuilla ja sanomalehdissä. Lisätietoja tonteista saa maankäyttöinsinööri Hannu Kujalalta puh tai maankäyttöinsinööri Mika Alastalolta puh

7 KUNTA TIEDOTTAA Kunnan talous pysyi vakaana Kunnassa on onnistuttu tekemään toimia, joilla talous on saatu kääntymään vakaaksi, toteaa kunnanjohtaja Kimmo Behm vuoden 2011 tilinpäätöksestä. Verorahoitus kattoi investoinnit ja kunnan lainamäärä pieneni. Tilinpäätös oli 7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Verotuloja kertyi kunnan kassaan viime vuonna noin kuusi miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Tilanteeseen vaikutti osaltaan tuloveroprosentin nostaminen tälle vuodelle. Kulujen kasvu saatiin pysähtymään vuonna 2010 ja maltillinen kululinja jatkui vuonna Lainamäärää pystyttiin pienentämään ja lainaa oli vuoden lopussa euroa asukasta kohden. Tämä on 216 euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Asukasluvun kasvu oli maltillista ja nousi edellisestä vuodesta 404 asukkaalla, eli noin yhdellä prosentilla. Työllisyystilanteeseen kunnanjohtaja on hyvin tyytyväinen. Työllisyys on parantunut entisestään ja työttömyysaste laski vuoden takaisesta 5,2 prosentin tasosta 4,5 prosenttiin. Kunnan investoinnit olivat viime vuonna lähes 18 miljoonaa euroa. Mer- kittävimmät rakennushankkeet olivat Lukkarin koulun peruskorjaus ja pääterveysaseman laajennus. Kunnallistekniikkaan käytettiin 6,8 miljoonaa euroa. Liikuntapuolella iso hanke oli Klaukkalan tekonurmikentän perusparannus. Asuntoja kuntaan valmistui 366 kappaletta. Uusia vuokra-asuntoja ei tehty, mutta hankkeita on alkamassa. Muun muassa Kirkonkylän keskustaan on tulossa kaksi yli 40 asunnon vuokrataloa, joista toisessa on mm. tuettua asumista kehitysvammaisille. Tämän vuoden taloudessa Behm näkee tiukentumista. Miten talous lopulta sujuu, se on kiinni kansantalouden kas vuvauhdista. Verotulot eivät ehkä kasva arvioidun mukaisesti. Alkuvuosi osoittaa, että menoja varsinkin sosiaalija terveystoimen puolella on arvioitua enemmän. Erikoissairaanhoidon puolelta saattaa tulla taloudellisia menoyllätyksiä. Nurmijärvellä on vireillä kaavahankkeita, jotka toteutuessaan lisäävät työpaikkoja, palveluja ja asumista kunnassa. Ilvesvuoren työpaikka-alue laajentuu ja yrittäjillä on kiinnostusta aluetta kohtaan. Viirinlaakson kaavoituksen eteneminen merkitsee Klaukkalassa suurta kehitysaskelta muun muassa kaupallisten palvelujen laajentumisena ja asuntorakentamisena. Nurmijärven vuokra-asunnot Oy on laatinut rakentamisohjelman ja sen mukaan kuntaan rakennetaan 420 uutta vuokra-asuntoa vuoteen 2016 mennessä, poimii kunnanjohtaja esimerkkejä tulevaisuuden suunnitelmista. Kunnallistekniikkaa rakennetaan Talousarviossa on varattu tälle vuodelle kunnallistekniikan rakentamiseen 9,1 miljoonaa euroa, mihin sisältyvät myös urheilu- ja liikunta-alueet. Tämän lisäksi on varauduttu mm. yleisten teiden kevyen liikenteen väylien toteuttamiseen Uudella Pikimetsän asuin alueella Klaukkalassa jatketaan kunnallistekniikan rakentamista. Kirkonkylässä jatkuu Ilvesvuoren yritysalueen laajennus alueen eteläosassa. Rajamäellä suurin kohde on Saunatien asemakaava-alueen kunnallistekniikka. Kunnallistekniikan investointisuunnitelman kohteita taajamittain vuonna 2012 Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen Vesihuollon perusparantaminen Liikenneturvallisuus Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen 7

8 KUNTA TIEDOTTAA Nurmijärven kunnan :s asukas Helmi Oja on täyttänyt vuoden. Noin 500 vauvaa sai asukasluku- t-paidan Nurmijärven kunta nousi viime vuoden alusta asukkaallaan uudelle kymmenluvulle. Vuonna 2011 syntyneille lahjoitettiin juhlavuoden kunniaksi asukaslukutunnuksella varustettu t-paita. Kaikkiaan noin 500 vauvaa sai paidan, mistä saatiin myös hyvää palautetta. Muun muassa moni isovanhempi tarkisti jo etukäteen, että heidän lapsenlapselleen on sellainen tulossa. Kunnan väestömäärä oli vuoden 2011 lopussa asukasta. Vuoden aikana syntyi noin 500 lasta. Nurmijärven kunta on vuodenvaihteen 336 kunnasta asukasluvultaan Suomen 24. suurin. Kaikki suuremmat ovat kaupunkeja. Helmi puuhakas yksivuotias Kunta muisti vuoden alkupuolella syntymäpäiväänsä viettänyttä Helmiä Tarinakorun Koiramäen Elsa-riipuksella. Samalla vaihdettiin Jenni ja Sami Ojan lasten kasvukuulumisia. Helmistä on tullut tomera ja omatahtoinen yksivuotias. Hän on innokas kiipeilemään ja sitten sattuu muksahteluja sohvalta ja tuoleilta alas. Hän on myös kova höpöttelemään omalla kielellään sekä innokas muskarioppilas, kuvailee äiti. Vaikka muuten meillä ollaan lasten kanssa oltu aina tosi terveitä, niin tänä keväänä tuntui, että meille metsästettiin jokainen ympärillä liikkunut pöpö, kuvaa Jenni Oja lapsiperheen arkea. Jenni Oja suunnittelee töihin paluuta syksyllä. Helmille ja 4-vuotiaalle Lennille on haettu tarhapaikkaa Maaniitun päiväkodista, josta Lenni on parhaillaan tauolla.. Lenni on käynyt kunnan kerhossa pari kertaa viikossa ja viihtynyt siellä leikkien tuoksinassa. Vanhin sisko Eevi on innokas 8-vuotias ekaluokkalainen Maaniitun koulussa ja hän soittaa aktiivisesti selloa musiikkiopiston tapahtumissa. Sisarukset Helmi, Eevi ja Lenni. Päivähoidossa kokeillaan pitkän lomakauden maksuttomuutta Päivähoidossa kokeillaan tänä kesänä menetelmää, jossa perheille hyvitetään päivähoitomaksu lapsen yhtämittaisesta kahdeksan viikon lomaajasta. Kesä ja heinäkuun hoitomaksua ei laskuteta niiltä perheiltä, joiden lapset eivät ole yhtään päivää päivähoidossa ajalla Tuen avulla toivotaan perheiden voivan viettää enemmän yhteistä loma-aikaa. Kunnanvaltuusto päätti kokeilusta valtuustoaloitteen pohjalta. Perheiden tuli ilmoittautua kokeiluun maaliskuun loppuun mennessä. Asia kiinnosti, sillä hakemuksia tuli yhteensä 411, kertoo varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine. Kun joskus ihmettelin hiljaisuutta ja etsin Helmiä, olikin hän tyhjentänyt veljen leluhyllyä ja kiivennyt itse lokeroon. Sieltä katseli hiirenhiljaa kun häntä etsiskelin, äiti Jenni Oja kertoo. Kokeilun uskotaan helpottavan henkilökunnan lomien järjestämistä. Monet työntekijät haluavat ottaa palkatonta työlomaa kesän aikana, jolloin lomien pitäminen ja sijaistarve talvikautena vähenee. Tämä tuo osaltaan säästöä henkilöstökuluihin. Maksuttomuus vähentää jonkin verran hoitomaksutuottoja. Kokeilun seurannassa selvitetään pitkän lomakauden taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset. 8

9 KUNTA TIEDOTTAA Tilapäistä hoitoapua alle 3-vuotiaille Moni pieniä lapsiaan kotona hoitava vanhempi kohtaa silloin tällöin tilanteita, joissa lapselle tarvitaan tilapäistä hoitoapua omien menojen ajaksi. Nurmijärven hoitoapukokeilu vastaa tähän tarpeeseen Kirkonkylässä Toreenintien, Rajamäellä Tornitien ja Klaukkalassa Haikalan päiväkodissa. Hoitoapukokeilu käynnistyi tammikuun alussa ja jatkuu vuoden loppuun. Kokeilussa on kysymys siitä, että lapsiaan kotona hoitava vanhempi voi varata lapselleen lyhytaikaisen hoitopaikan kunnan päiväkodista omien asioiden hoitamisen ajaksi. Hoitoaika on klo 7.30 ja välillä ja lapsen voi tuoda hoitoon joko viideksi tai seitsemäksi tunniksi kerrallaan. Palvelu noudattelee koulujen aukioloaikoja, joten kesä-, syys-, joulu- ja hiihtoloma-aikoina sitä ei ole tarjolla. Tilapäishoitopaikan voi varata aina yhdeksi päiväksi kerrallaan korkeintaan neljä kertaa kuukaudessa. Hoitoapukokeilua Toreenintien päi väkodissa vetävä lastenhoitaja Satu Karvinen kertoo, että palvelulle on jo muutamassa kuukaudessa vakiintunut mukavasti kysyntää. Melkein joka päivä meillä on muutama lapsi hoidossa. Maksimimäärä on neljä lasta kerrallaan jos lapset ovat alle 3-vuotiaita, mutta jos yhdessä päiväkodissa on kiintiö jo täynnä, voi paikkaa yrittää kahdesta muusta. Riittää kun hoitopaikkaa tiedustelee hoitotarvetta edeltävänä päivänä klo 14:ään mennessä. Oma tila mutta yhteinen päiväohjelma Toreenintiellä lyhytaikaiselle päivähoidolle on varattu oma tila salin perältä, mutta päiväohjelma seuraa talon rutiineja, joihin kuuluvat aamupala, lounas, päiväunet, välipala ja ulkoilu. Tilapäishoidosta vastaa jokaisessa kolmessa päiväkodissa yksi nimetty lastenhoitaja ja myös hoitovaraukset tehdään hänen kauttaan. Varauksia voi tarvittaessa tehdä jopa viisi kuukautta ennen toivottua päivää. Koko päivän eli seitsemän tunnin hoitorupeama maksaa ensimmäiseltä lapselta 25 ja toiselta lapselta 15 euroa. Vastaavasti puolipäiväinen, eli viiden tunnin hoitopaikka maksaa 15 ja 10 euroa. Koska hoitopäiviä voi enimmillään olla neljä kuukaudessa, ei niillä ole vaikutusta kunnan maksamaan kuntalisään eikä kotihoidon tukeen. Hyvinvointiselvitys kertoo: Lapset haluavat viettää aikaa vanhempien, sisarusten ja päivähoidon aikuisten kanssa Lasten kokemuksia omasta elämästä, kotona ja päivähoidossa, kartoitettiin helmikuussa 2012 kymmenessä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnassa. Vastaajina oli 639 vuonna 2007 syntynyttä lasta. Kartoituksen teki Sosiaalitaito Oy ja mukana oli myös nurmijärveläisiä vastaajia. Lasten vanhempi toimi lapsen haastattelijana. Aineistosta värittyy kuva hyvinvoivista ja tyytyväisistä lapsista ja heidän perheistään. Lapset haluavat tehdä asioita, joissa aikuinen on läsnä, heidän kanssaan halutaan myös leikkiä niin päivähoidossa kuin kotona. Aikuisten kanssa halutaan myös pelata ja tehdä arkipäivän askareita. Sylissä oleminen, hali ja rakkaus sekä leikkiminen olivat suosituimpia vastauksia, kun lapsilta kysyttiin, mikä saa heidät hyvälle mielelle. Lapset liikkuvat yleisesti varsin vähän päivähoitopäivän ulkopuolella. Lasten ajasta kotona TV:n katsominen vie vähintään puoli tuntia päivässä ja neljä viidestä lapsesta katsoo TV:tä päivittäin tunnin tai enemmän. Osalla lapsia näyttäisi olevan liian paljon ruutuaikaa, liian vähän unta ja liian vähän liikuntaa. Päivähoidossa on kavereita ja kivoja aikuisia Päivähoidossa halutaan ensisijaisesti leikkiä. Päivähoidossa on kivoja aikuisia ja kavereita, saa puuhastella ja leikkiä, ruokakin on melko hyvää. Joskus on liikaa hälyä ja meteliä, joku tönii tai kiusaa. Valtaosalla lapsista on päivähoidossa aina kaveri ja he saavat aina leikkiä tarpeeksi. Kun päivähoidossa tapahtuu ikäviä asioita, ne liittyvät yleisimmin kiusaamiseen, samoin kuin kavereiden kanssa sattuvat ikävät asiat. Leikkiminen, kaverit, ulkoilu ja aikuisten kanssa yhdessä tekeminen ovat lapsista mukavinta tekemistä. Pieni osa lapsista välittää kokemuksensa siitä, että on jäänyt ilman kavereita sekä päivähoidossa että kotona tai on joutunut kiusatuksi. Aikuinen ei ole myöskään lohduttanut, kun lapsella on ollut paha mieli. Joskus aikuinen ei ole edes huomannut lapsen pahaa mieltä. Kartoitukseen osallistuivat Nurmijärvi, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Tuusula ja Vihti. Perhepäivähoitajille kuntalisää omista lapsista Iisa 3 v. ja Aate 2 v. ovat ajoittain tilapäishoidossa päiväkodissa. Ohjaaja Satu Karvisen kanssa on turvallista keinua. Nurmijärven kunta tukee yksityisiä ja kunnallisia perhepäivähoitajia maksamalla perhepäivähoitajan kuntalisää omista alle esiopetusikäisistä lapsista, joita hoidetaan omassa ryhmässä. Edellytys on, että lapsen oikeus kotihoidontuen kuntalisään on päättynyt. Tukea maksetaan sen vuoden kesäkuun loppuun jolloin lapsen oikeus esiopetukseen alkaa. Tuen suuruus on 200 euroa ja sitä on haettava jokaisesta lapsesta erikseen. Hakemuksia saa varhaiskasvatuksen aluetoimistoista ja Nurmijärven kunnan internetsivuilta. Kuntalisän saamisen edellytys on, että lapsi ei käytä subjektiivista oikeutta kunnalliseen päivähoitoon tai yksityisen hoidon tukeen. Lisäksi tuen saamisen edellytys on, että hoitajalla on hoidossa vähintään yksi kokopäiväinen päivähoitoikäinen lapsi. Kuntalisän saaminen ei estä avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin osallistumista. Perhepäivähoitajan kuntalisää on maksettu elokuusta 2011 alkaen ja sen piirissä oli huhtikuussa12 lasta ja 10 perhepäivähoitajaa. 9

10 KUNTA TIEDOTTAA Koulukuljetukset osa kunnan henkilökuljetuksia Nurmijärven kunnan henkilökuljetuksiin sisältyvät esi- ja perusopetuskuljetukset, sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset sekä eri toimialojen muut kuljetukset. Kuljetuksia yhdistellään niin paljon kuin se kuljetusten luonne huomioon ottaen on mahdollista. Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset matkat ja ambulanssikuljetukset toteutetaan näihin liittyvien säädösten mukaisesti. Nurmijärven kunnan sivistyslautakunta on päättänyt periaatteet, joiden mukaan esi- ja perusopetuksen oppilaille myönnetään maksuton kuljetus. Samassa yhteydessä on hyväksytty kunnan henkilökuljetusopas sivistystoimen osalta. Oppaassa on luettavissa edellä mainitut periaatteet ja siinä kerrotaan mm. matkan pituuden mittaamisesta, kuljetusten järjestämisestä eri kulkumuodoittain sekä annetaan ohjeita maksuttoman kuljetuksen hakemisesta. Opas on luettavissa osoitteessa: www. nurmijarvi.fi > Opetus ja koulutus > Nurmijärven kunnan henkilökuljetusopas. Opasta on saatavissa myös paperiversiona yksiköistä. Perusopetuksen maksuttoman kul jetuksen myöntämisperiaatteet ovat pääpiirteissään seuraavat: Oppilas käy esikoulua tai on luokan oppilas ja koulumatka on lyhintä käyttökelpoista reittiä pitkin yli kolme kilometriä pitkä. Oppilas on luokan oppilas ja koulumatka on lyhintä käyttökelpoista reittiä pitkin yli viisi kilometriä pitkä. Kuljetus järjestetään lapsen tutkimukseen perustuvan lääketieteellisen syyn perusteella. Asiantuntijalausunnon tulee olla tänä keväänä saatu lapsen tutkimukseen perustuva lausunto (lääkäri tai psykologi) ja se toimitetaan suljetussa kirjekuoressa hakemuksen liitteenä. Koulumatka on vaarallinen luokan oppilaan äidinkieli on ruotsi ja oppilas käy koulua kunnan ulkopuolella. Oppilas käy toissijaista koulua ja saisi maksuttoman kuljetuksen sekä omaan kouluun että toissijaiseen kouluun. Muu opetussuunnitelmallinen syy (esim. 10. luokka vieraassa kunnassa). Oppilaan vanhemmat asuvat eri osoitteissa ja heillä on vahvistettu yhteishuoltajuus sekä kirjallinen tapaamissopimus koskien arkitapaamisia, lisäksi maksuttoman kuljetuksen ehtojen tulee täyttyä. Kuljetus iltapäivätoimintaan/varhaiskasvatuksen järjestämään päivähoitopaikkaan järjestetään, jos oppilas on oikeutettu maksuttomaan kuljetukseen ja hänellä on asiantuntijalausunto (lääkäri tai psykologi), jossa on lapsen tutkimukseen perustuva lääketieteellinen syy ja perustelut kuljetukselle ja jossa suositellaan kuljetuksen järjestämistä. Kuljetuspäätökset tehdään pääsääntöisesti toukokuun loppuun mennessä ja päätöksestä lähetetään huoltajalle kirjallinen tieto. Kuljetusten järjestämistavasta ja aikatauluista tiedotetaan yksiköiden kautta elokuun alussa. Kuljetukset järjestetään ensisijaisesti avoimella joukkoliikenteellä (vuoroauto, tilaus- ja ostolinjat, Kivenkyyti). Mikäli avointa joukkoliikennettä on vähän tai sitä ei ole lainkaan, niin kuljetukset järjestetään osin avoimella joukkoliikenteellä ja erikseen tilattavalla koulukyydillä tai kokonaan erikseen tilattavalla koulukyydillä. Nurmijärven liikenneturvallisuustyöryhmä tekee omalta osaltaan työtä liikenneturvallisuuden parantamiseksi kunnassamme. Liikennesääntöjen noudattamien ja toisten tienkäyttäjien huomioon ottaminen on erityisen tärkeää. Tie kuuluu kaikille tienkäyttäjille, joten autot eivät saa syrjäyttää muita tiellä liikkujia. Turvallista koulumatkaa! Kuljetussuunnittelija Pirjo Heilimo Linux-kokeilu käynnistyi Uotilan koululla Sähköiset oppimateriaalit, vapaat lähdekoodit ja nettietiketti ovat Uotilan koululla nykyisin arkipäivää kiitos syksyllä alkaneen Linuxpilotoinnin. Koulun Linux-hanke käynnistyi syksyllä 2011 ja se toi suuria muutoksia koulun tietokonevarustukseen. Koululla oli oppilaskäytössä aiemmin yhteensä kymmenen tietokonepäätettä ja niistä jokaisessa oli oma keskusyksikkö. Nyt päätteitä on 25 ja niitä kaikkia pyörittää ainoastaan yksi keskusyksikkö. Kukaan meistä opettajista ei ennen kokeilua tiennyt mitään Linuxista, joten astuimme tuntemattomalle maaperälle. Yksi koulunkäynnin ohjaajistamme on alan osaaja ja vakuutuimme nopeasti, että kokeilu tulee onnistumaan, Uotilan koulun rehtori Jari Anttila kuvaa lähtötilannetta. Erillinen tietokoneluokka avattiin Kokeilu mahdollisti erillisen tietokoneluokan avaamisen. Luokassa on kaksitoista päätettä ja luokkaa käytetään joustavasti eri opetustilanteiden mukaan. Jokaisella oppilaalla on omat tunnukset, 10 Rehtori Jari Anttila on tyytyväinen Linuxjärjestelmästä saatuihin kokemuksiin. joilla pääsee verkon opetusohjelmiin. Nuorimpia oppilaita autetaan koneen käytössä tarpeen mukaan. Myös nettietiketistä puhutaan ja muistutetaan tietotekniikan sekä sähköpostin asiallisesta käytöstä. Suurin kynnys Linuxin käyttöön oli opetushenkilöstöllä. Oppilailla ei loppujen lopuksi ollut vaikeuksia omaksua uutta järjestelmää, Jari Anttila sanoo. Suurimmat hyödyt aiempaan Windows-järjestelmään verrattuna ovat verkon nopeus, järjestelmän hiljaisuus, laitteiden hyvä toimivuus ja häiriöiden puute. Haut ovat nopeita ja myös tietoturvan näkökulmasta Linux on hyvä, koska virusvaara on olematon. Esimerkiksi oppikirjasarjojen valmistajien verkkosivut ja verkkomateriaalit toimivat yhtä hyvin kuin Windowsympäristössä ja tiedonhaku on erittäin nopeaa. Kerran teimme oppilaiden kanssa testin, jossa kirjauduimme kaikilla koneilla yhtä aikaa MTV3:n sivuille ja klikkasimme myös sisään yhtä aikaa. Hitainkin pääte avasi sivut kuudessa sekunnissa, nopein aukesi kahdessa sekunnissa. Ehkä ainoa rajoitus tulee toimistoohjelmistosta, koska Linux käyttää ns. Open office -pakettia, mutta senkin toiminnallisuus on käytännössä sama ja oppilaat voivat siirtää koululla aloittamansa Word- tai Excel-harjoituksen sähköpostilla kotikoneelleen ja jatkaa siellä. Kolmevuotinen kokeilu Uotilan Linux-kokeilu jatkuu kolme vuotta. Sen kustannukset ovat yhteensä euroa, joista koneiden hankinta vei noin puolet ja järjestelmän ylläpito tulee viemään toisen puolen. Järjestelmän toimittaja on Opinsys Oy, joka on erikoistunut avoimen lähdekoodiin perustuvan Linux-päätejärjestelmän toimittamiseen ja ylläpitoon erityisesti kouluille. Rehtori Jari Anttila on varsin tyytyväinen järjestelmästä tähän mennessä saatuihin kokemuksiin: Käyttömukavuus on sen verran hyvä, että en usko meidän palaavan Windows-ympäristöön. Pidän erittäin hyvänä, että lähdimme kokeiluun mukaan. Päättäjät tietysti aikanaan päättävät, vakiintuuko Linux kunnan sivistystoimen järjestelmäksi laajemmin. Kustannusten näkökulmasta asiaa voi katsoa kahdella tavalla. Toisaalta ulkopuolinen ylläpitäjä aiheuttaa kustannuksia, toisaalta Linuxpäätteet ja lisenssi ovat Windowsia edullisempia ja järjestelmän toiminnallisuus parempi. Kokeilun jälkeen kunnassa ratkaistaan laajennetaanko vapaan lähdekoodin käyttöä muihinkin kouluihin. Uotilan koulun kokemukset ainakin tällä erää tukevat laajentamisajatusta. Uotilan koulu Nurmijärven Perttulassa sijaitseva Uotilan koulu aloitti vuonna 1875 ja on siitä lähtien toiminut yhtäjaksoisesti kunnallisena kouluna. Koulussa toimii neljä luokkaa: erilliset ykkös- ja kakkosluokat sekä yhdistetyt 3 4 ja 5 6 luokat. Oppilaita on 76 ja opettajia viisi.

11 KUNTA TIEDOTTAA Nurmijärven Vesi muistuttaa: Vedenkulutusilmoitukset kannattaa tehdä Kulutus-Web-palvelun kautta Nurmijärven Vesi -liikelaitos vastaa kunnan asemakaavoitettujen taajamien vesihuollosta ja sillä on noin asiakasta. Nurmijärvellä on vuodesta 2008 alkaen ollut käytössä Kulutus-Web-palvelu, joka mahdollistaa vesimittarin lukeman ilmoittamisen internetin kautta. Vesimittarin lukeman ilmoittaminen on perinteisesti tapahtunut postitse, kun vesilaitos on ensin postittanut asiakkailleen vesimittarien lukukortit, jotka asiakkaat ovat sitten palauttaneet täytettynä niin ikään postitse. Asiakaspalvelusihteeri Susanne Juslin-Aitoniemi Nurmijärven Vedestä kertoo, että sen jälkeen kun Kulutus- Web-palvelu otettiin käyttöön, noin puolet vesilaitoksen asiakkaista on siirtynyt sen käyttäjäksi. Vielä enemmän saisi käyttäjiä olla, koska internetpohjainen järjestelmä hyödyttää asiakkaita suuresti. Jos asiakas syöttää kulutustiedot vaikkapa kahden kuukauden välein, jäävät isot tasauslaskut käytännössä kokonaan pois, kun laskutus seuraa todellista kulutusta. Järjestelmä mahdollistaa kulutustietojen seuraamisen viiden vuoden ajalta ja antaa esimerkiksi taloyhtiöille ja paritaloille tärkeää tilastotietoa vedenkulutuksesta. Ajatellaanpa myös vanhoja omakotitaloja, joissa vesiputkiin saattaa tulla vuotoja. Silloin kiinteistössä voi tikittää aikapommi, jos kulutustiedot annetaan vain kerran vuodessa. Kulutus-Webin kautta riittävän ajoissa annetuilla ilmoituksilla tällaiset poikkeamat tulevat automaattisesti ilmi. Samalla vältytään ylisuurelta vesilaskulta ja muilta vuotovahingoilta. Helppokäyttöinen järjestelmä Asiakkaat pääsevät palveluun vesilaitoksen internet-sivulla olevan Kulutus-Web linkin kautta. Kirjautuminen ohjelmaan tapahtuu kirjoittamalla kulutuspisteen numero ja vesimittarin numero niille varattuihin kenttiin. Molemmat numerot löytyvät vesimittarin luentakortista ja Nurmijärven Veden vesilaskusta. Sen jälkeen asiakas syöttää järjestelmään päivämäärän, mittarinlukeman ja painaa lähetä -valintaa. Myös asiakastietojen muutokset talon tai asunnon vaihtaessa omistajaa käyvät helposti Kulutus-Webissä. Juslin-Aitoniemi sanoo, että sen jälkeen kun järjestelmä avattiin, ei asiakkailta ole tullut sen käyttöön liittyviä kysymyksiä, mikä kertoo sen helppokäyttöisyydestä. Meillä vesilaitoksella järjestelmä on myös helpottanut työtä suuresti, koska tietojen syöttö käsin on puolittunut eikä puhelinkaan soi entiseen malliin. Näin meillä jää rutiinitöiltä yhä enemmän aikaa asiakkaiden palvelemiseen isommissa asioissa, kuten vaikkapa uudisrakennusten vesiasioissa. Toivon todella, että asiakkaamme jatkossa yhä enemmän hyödyntävät helppokäyttöistä internetpohjaista Kulutus-Web-palveluamme vedenkulutusilmoituksissa. Asiakaspalvelusihteeri Susanne Juslin-Aitoniemi. Kunnalla töissä Susanne Juslin-Aitoniemi tuli Nurmijärven kunnalle töihin seitsemän vuotta sitten, ensin rakennusvalvontaan. Kaksi vuotta sitten hän siirtyi Nurmijärven Veden puolelle, mutta osa työajasta kuluu edelleen rakennusvalvonnan tehtävissä. Vesilaitoksella Juslin-Aitoniemi palvelee asiakkaita mm. kiinteistöjen omistajanvaihdoksissa, laskujen reklamaatioissa ja uusien vesiliittymien yhteydessä. Viihdyn erinomaisesti ja nimenomaan kuntalaisten asiakaspalvelu on minun juttuni. Nurmijärven Vedellä työskentelee kaksi asiakaspalvelusihteeriä: Päivi Laakso ja Susanne Juslin-Aitoniemi. Maisemat muuttuvat kunnan kasvaessa Nurmijärven kesäesite on ilmestynyt Nurmijärven kesäesite jaettiin kaikkiin kunnan koti talouksiin huhtikuussa. Kirkonkylän uuden K-Market-kauppakeskuksen harjannostajaisia vietettiin huhtikuun lopussa. Taustalla uusia kerrostaloja. Alue on ns. entinen Perloksen tontti pääkirjastoa vastapäätä. Kesäesitteessä on ajankohtaista tietoa kuntalaisille ja matkailijoille suunnatusta palvelutarjonnasta. Esitteestä löytyvät muun muassa museoiden ja muiden tutustumiskohteiden yhteystiedot ja aukioloajat. Lisäksi tietoa on ostospaikoista, luontokohteista, uinti- ja liikuntapaikoista sekä kunnassa järjestettävistä kesätapahtumista. Kesäesitteitä on jaossa Nurmijärven kirjastoissa. 11

12 KUNTA TIEDOTTAA Ilvesvuori laajentaa reviiriään Ilvesvuoren yritysalue on laajenemassa myös pohjoiseen. Kaava tuo lisää tonttitilaa yritysrakentamiselle noin 60 hehtaaria. Kunta omistaa maata Kuusimäen yritysalueen pohjoispuolelta. Pohjoisen suunnittelualueen koko on noin 40 hehtaaria ja tämän alueen kaavarunkotyötä tehdään parhaillaan. Alueen sisällä on korkeita kallioita, joiden hyödyntäminen ja jatkojalostus riippuvat alueelle sijoittuvien hankkeiden koosta ja tarpeista. Yrityksiä otetaan suunnitteluun mukaan heti alkuvaiheessa. Varsinainen asemakaavoitus on alkamassa syksyllä Vireillä on myös asemakaavamuutos Siippoontien ja Ilvesvuorenkadun risteyksessä, joka tuo lisää yritystontteja Myllykukon ympäristöön. Luonnoksessa on pinta-alaa noin 1,4 hehtaaria ja rakennusalaa reilut kerrosneliömetriä. Alue on sijainniltaan ja näkyvyydeltään erinomainen, sanoo yrityskehityspäällikkö Pirjo Leino. Ilvesvuoren ns. vanhalla alueella Myllykukon ympäristössä olevat 28 tonttia on kaikki myyty. Tällä hetkellä Ilvesvuoressa on noin 260 työpaikkaa. Ilvesvuoren alueen kasvaessa sinne tarvitaan lisää tukipalveluita. Vireillä oleva Siippoontien ja Ilvesvuorenkadun risteyksen asemakaavamuutos vastaa tähän tarpeeseen, Leino jatkaa. Ilvesvuori eteläisen laajennuksen tonteista ollut kysyntää tasaiseen tahtiin. 12 Uudelle alueelle on tulossa 22 tonttia. Alue on kallioista ja vaatii louhintaa. Kunta hoitaa tonttien esirakentamisen keskitetysti ja tämän vuoksi tonttien myynti ajoittuu kolmelle vuodelle. Ensimmäisiä tontteja voitaneen myydä jo syksyllä. Ilvesvuoren ohessa kunnassa mietitään koko ajan, mitkä olisivat hyviä, uusia työpaikka-alueita. Klaukkalan ohikulkutie ja sen tuleva liittymä moottoritiehen on varmaankin yksi tulevaisuuden alueita. Ylipäätään liikenneväylien risteysalueet kiinnostavat yrittäjiä, Leino tietää. Hanko Hyvinkään-tien varrella on jo Ketunpesän työpaikka-alue ja sillä suunnalla yritystoiminnan odotetaan myös lisääntyvän. Kun Kehä III tienookin alkaa olla täyteen rakennettu, hakevat yritykset logistisesti hyvää sijaintia ja kohtuuhintaista tonttimaata kehyskunnista. Nurmijärvi on ollut yritysten kannalta kiinnostava paikka varsinkin hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Viime vuonna kuntaan perustettiin 216 yritystä, ja 107 yritystä lopetti toiminnan. Havainnekuva Kuusimäentien linjauksesta. Asemakaavan muu tosluonnoksen mukaan alueelle sijoittuu lähinnä liike-, toimisto- ja toimitiloja. Alueen tonttitehokkuus on e=0,45.

13 Ota talteen! Kaavoituskatsaus 2012 AW2 Arkkitehdit Oy

14 KAAVOITUSKATSAUS 2012 Vuonna 2012 vireillä olevat ja lähia KAAVOJEN LAATIMINEN ON KUNNAN TEHTÄVÄ Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Asemakaavat valmistellaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja yleiskaavat kuntakehitystoimikunnalle. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) seuraa kunnan kaavoitusta ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella tai valituksella kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole MRL:n mukaisia. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus perustuu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävään kaavoitus-ohjelmaan ja siinä esitetään tilanne- ja kokonaiskuva Nurmijärven yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Kaavojen vireille-tulosta tiedotetaan kaavakohtaisesti erikseen. Lisäksi kaavoituskatsauksessa esitetään arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Nurmijärven asemakaava-alueiden tont tivarannon toteutumista seurataan tarkemmin maankäytön toteuttamisohjelmien yhteydessä sekä maapoliittisissa tilannekatsauksissa. Asuntotonttivaranto on Klaukkalan, Lepsämän, Kirkonkylän ja Röykän asemakaava-alueilta merkittävissä määrin rakentunut viime vuosina. Näillä alueilla tonttivaranto ei vastaa kysyntää. Rajamäen ja Herusten alueella tonttivarantoa on vielä kohtalaisesti jäljellä. Kunnan omistamaa tonttivarantoa ei ole voimassa olevissa asemakaavoissa maankäytön toteutusohjelman mukaisen viiden vuoden tontinluovutusohjelman tarpeisiin riittävästi. Tontinluovutusohjelma sisältää kohteita, joiden kaavoitus ja maankäyttösopimukset ovat vielä valmisteilla. Puutetta on erityisesti kerros- ja rivitalotonteista. Kunta pyrkii luomaan edellytykset valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan aiesopimuksen mukaiselle asunto- ja vuokra-asuntotuotannolle. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja asemakaavahankkeita sekä maanhankintatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään paremmin kysyntää vastaavaksi erityisesti Klaukkalan ja Kirkonkylän alueilla. Nämä lähiajan kaavahankkeet on esitetty tässä kaavoituskatsauksessa jäljempänä. KAAVAN LAATIMISESTA PERITTÄVÄT KUSTANNUK- SET JA MAANKÄYTTÖ- SOPIMUKSET Asemakaavan laatimisoikeus kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle. Ensisijaisesti uudet asemakaavat laaditaan kunnan omistamalle maalle. Tilanteesta riippuen kunta hankkii kaavoitettavaa maata vapaaehtoisten kauppojen lisäksi myös maankäyttösopimuksella, etuostolla tai lunastamalla. Kaavamuutoksia laaditaan myös yksityisten omistamille alueille. Maankäyttö ja rakennuslain 59 :n mukaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta. Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen yhteydessä tehdään sopimus maanomistajan kanssa kaavoituksen käynnistämisestä silloin, kun kaava tai kaavan muutos näyttää vaativan kunnan resursseja tavallista enemmän. Sopimuksella sovitaan kaavan laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Mikäli asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin rakennusoikeus nousee, laaditaan kaavan laatimisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Kunnan ja maanomistajan kesken tehtävällä maankäyttösopimuksella sovitaan kaavan toteuttamisen kustannuksiin osallistumisesta. Yksityisoikeudellinen maankäyttösopimus suhteutetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja maanomistajan kaavoituksesta saamaan hyötyyn. Maankäyttösopimusneuvottelut aloitetaan viimeistään silloin, kun alueen kaavoituksen pääperiaatteet on ratkaistu. Asemakaavaa tai kaavan muutosehdotusta ei aseteta julkisesti nähtäville ennen kuin on saatu aikaiseksi molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. TIEDOTUS JA OSALLISTUMINEN Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet maankäytön suunnitteluun Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä ilmoituslehdessä. MRL:n mukaan aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumisja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä yleensä myös joko Nurmijärven tai Rajamäen kirjastossa tai Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sen mukaan, mitä taajamaa kaavan laatiminen koskee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä myös kunnan kotisi vuilla. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjestetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyyden kannalta sopivalla tavalla. Kaavasta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tiedotus- ym. tilaisuuksia. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Opastusta kaavoitusasioissa voi kysyä kunnanviraston kaavoituksen asiakaspalvelusta. Viirinlaakso KAAVAJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet varmistavat valtakunnallisesti merkittävien seik-kojen huomioon ottamisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Ne käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne; 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty. Helsingin seudun erityiskysymyksissä on korostettu joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuotannon varmistamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytössä tulee mm. ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. 14

15 KAAVOITUSKATSAUS 2012 koina vireille tulevat kaavat Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä ja laaja-alaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Nurmijärven kunnan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006 ja kaava on lainvoimainen. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkasteltiin toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti kaavan määräten sen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vaihekaava täydentää marraskuussa 2006 vahvistettua Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Maakuntakaavan uudistamisessa eli 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään nimitystä maakuntakaavan uudistaminen. Uudenmaan liitto on valmistellut maakuntakaavaa laajana yhteistyönä kuntien ja viranomaisten kanssa. Valmistelun keskeisenä lähtökohtana on ollut joulukuussa 2010 hyväksytty perusrakenne. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen kokouksessaan Kaavaehdotus tulee nähtäville touko-kesäkuussa Ehdotus mahdollistaa alueelle noin asukkaan kasvun vuoteen 2035 mennessä. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Uudenmaan liiton kotisivuilta Yleiskaava on kunnan laatima maankäytön suunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon kehittämisen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esim. taajamittain tai kylittäin. Yleiskaava voidaan laatia strategisena maankäytön suunnitelmana, rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavana alueva-rauskaavana maaseutu- ja kyläalueilla tai asemakaavoituksen perustaksi taaja missa. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta. Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko kunnan alueella. Se sisältää määräyksiä lupa-menettelystä ja ohjaa rakentamistapaa hyvän asuin- ja elinympäristön turvaamiseksi. Rakennusjärjestys on keskeisin rakennuslupaharkinnan perusta alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakentamistapaohjeita voidaan laatia silloin, kun halutaan täydentää asemakaavoissa esitettyjä rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. MUUT SUUNNITELMAT Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun MALyhteistyö. Helsingin seudun visio ja strategiset linjaukset 2050 Helsingin seudun 14 kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti,) valtuustojen yhteistyökokous hyväksyi Helsingin seudun vision Seutuvision jälkeen yhteistyökokous hyväksyi Helsingin Seutu 2050 maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset. Vuonna 2011 yhteistyökokous merkitsi tiedokseen v laaditun Rajaton metropoli kehityskuvaraportin. Seudun yhteinen tahto tulevaisuudesta kirjataan maankäytön suunnitelmiin, liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja asumisen pitkän aikavälin tavoitteisiin. Se muodostaa myös neuvottelupohjan valtion kanssa laadittaville aiesopimuksille ja välittää seudun tulevaisuuden tavoitteita myös kansainvälisille toimijoille. Lisätietoja sivustolta kohdasta yhteistyöelimet, Helsingin seudun yhteistyökokous. Aiesopimus Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen aiesopimus seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi oli voimassa v loppuun saakka. Parhaillaan neuvotellaan sen jatkoksi seudun maankäyttöä. asumista ja liikennettä koskevaa aiesopimusta, jossa asuntotuotannon lisäksi sovitaan seudun ja asuntotuotannon kehittämisen tarvitsemista liikennehankkeista. Liikennehankkeet perustuvat seudulle v hyväksyttyyn liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Aieso-pimus on tarkoitus hyväksyä sen jälkeen, kun valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko on hyväksytty eduskunnassa kevään 2012 aikana. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) Helsingin seudun 14 kuntaa ovat päättäneet laatia yhdessä valtion viranomaisten (liikenne- ja viestintäministeriö, ratahallintokeskus ja tiehallinto) kanssa seudulle yhteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, joka korvaa seudulle aikaisemmin laaditut useat erilliset liikennejärjestelmä-suunnitelmat. Työ käynnistyi v ja suunnitelma laadittiin Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) johdolla. HSL:n hallitus hyväksyi kokouksessaan Helsingin seudun liikennejärjestelmä suunnitelman (HLJ 2011). Suunnitelmaa on valmisteltu koko Helsingin seudun yhteisenä hankkeena ja se tähtää aina vuoteen 2050 saakka. KUUMA-kunnat ovat hyväksyneet liikennejärjestelmäsuunnitelman keväällä Klaukkalan ohikulkutie Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnittelu on käynnistetty v uudelleen, koska aikaisemman yleissuunnitelman mukainen linjaus osoittautui tiesuunnitelmaa laadittaessa rakentamiskustannuksiltaan olennaisesti aikaisemmin arvioitua kalliimmaksi. Suunnitteluaineistoa esiteltiin kuntalaisille joulukuussa 2010 ja kunnanhallitus antoi joulukuussa 2010 lausuntonsa esillä olleista linjausvaihtoehdoissa Mäntysalon ja Ripatin alueilla. Ohikulkutien uutta yleissuunnitelmaa laaditaan v aikana kunnanhallituksen edellyttämällä tavalla sisältäen ko. alueella molemmat esillä olleet linjausvaihtoehdot. Yleissuunnitelmasta pidettiin yleisötilaisuus joulukuussa Palautteen perusteella tutkitaan vielä vaihtoehdon 2 osalta Kirkkotien eritasoliittymän toteuttamismahdollisuutta ohikulkutielle. Yleissuunnitelma tulee nähtäville toukokesäkuussa Nähtävillä oloaikana yleissuunnitelmasta on mahdollista esittää muistutuksia. Hankkeen ajankohtaistiedot löytyvät tiehallinnon sivuilta Liikenne/tiehankkeet/uusimaa/Klaukkalan_ohikulkutie. Klaukkalan ohikulkutie sisältyy HLJ suunnitelman kärkihankkeisiin ja se on ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa kehittämishanke, jonka rahoituksesta eduskunta päättää hankekohtaisesti. Kuntastrategia Valtuusto hyväksyi Nurmijärven uuden kuntastrategian joulukuussa Strategia laaditaan valtuustokausittain kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja se ohjaa kuntakokonaisuuden toimintaa. Kuntastrategiaa toteutetaan vuosittain talousarvion yhteydessä päätettävillä toimiala- ja yksikkökohtaisilla tavoitteilla. Strategia on kunnan kotisivuilla osoitteessa: /kuntatieto_ja_paatoksenteko/paatoksenteko/ strategiat_ja_ohjelmat. Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040 Koko kunnan maankäytön kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet, joihin väestönkasvua ohjataan. Kehityskuva ohjaa kunnan kaavoitusta, ei kuitenkaan aluevarauskaavana, vaan valtuuston strategisena maankäytöllisenä linjauksena. Kunnanvaltuusto hyväksyi maankäytön kehityskuva raportin Kehityskuvaraportti on kunnan kotisivuilla osoitteessa: asuminen_ja_ymparisto/kaavat_tontit_ ja_rakennusluvat/yleiskaavoitus/maankayton_kehityskuva_2040. KAAVOITUSTA PALVELEVAT SELVITYKSET Sekä yleis- että asemakaavoja varten tehdään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä selvityksiä ja vaikutusarviointeja, jotka koskevat mm. liikennettä, luonto- ja ympäristöasioita ja melua. RAKENNUSJÄRJESTYS Rakennusjärjestyksen tarkistaminen käynnistetään vuonna Tavoitteena on hyväksyä tarkistettu rakennusjärjestys vuonna

16 KAAVOITUSKATSAUS 2012 Yleiskaavoitus TAAJAMIEN OSAYLEISKAAVAT Taajamien osayleiskaavat ohjaavat asemakaavojen laadintaa ja tarkistamista taajamissa sekä määrittelevät mm. taajamien kasvusuunnat, virkistysalueet ja yhteysverkostot. Klaukkalan osayleiskaava Klaukkalan osayleiskaava ohjaa Klaukkalan asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Klaukkalan osayleiskaavaluonnos on laadittu vuoden 2011 aikana ottaen huomioon Klaukkalan ohikulkutielle suunniteltava uusi linjaus ja sen vaikutukset maankäyttöön ja alemmanasteiseen tieverkkoon. Kaavaluonnos on tavoitteena saada nähtäville alkusyksystä Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa Kirkonkylän asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Osayleiskaavan laadintaa palvelevana selvityksenä on tehty Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys. Kirkonkylän osayleiskaavan laadinta pyritään käynnistämään maanhankinnan ja asemakaavojen laadinnan tueksi heti, kun jo vireillä olevien yleiskaavojen suunnittelutilanne ja resurssitilanne sen sallii. Nukarin peltomaisemaa. MAASEUTUALUEIDEN OSAYLEISKAAVAT Maaseutualueiden osayleiskaavat ohjaavat rakentamista ja maankäyttöä alueilla, joille ei tulla laatimaan asemakaavoja. Nämä osayleiskaavat tullaan mitoitukseltaan perustamaan emätilakohtaiseen rakentamismahdollisuuksien ja toteutuneen rakentamisen tarkasteluun. Tilajaotushistorian lisäksi rakentamismahdollisuuksien arviointiin vaikuttavat tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa, tilan pinta-ala sekä alueelta tehty ympäristöja maisemaselvitys. Lepsämän osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Lepsämän osayleiskaavaa laadittaessa on mää- ritelty samalla kaikkia maaseutualueiden osayleiskaavoja koskevat mitoitusperiaatteet ja kehitetty siihen liittyvät työmenetelmät. Valtuusto hyväksyi Lepsämän kylän osayleiskaavan kesäkuussa Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt kesäkuussa 2011 valtuuston hyväksymispäätöksestä tehdyt valitukset. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Perttulan osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Perttulan kylän osayleiskaavan laadintaa palvelevaa emätilaselvitystä laaditaan vuoden 2011 aikana. Perttulan osayleiskaavan laatimisen lähtökohtia koskeva yleisötilaisuus järjestetään vuoden 2012 aikana. YLEISKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Elinkeino- ja kuntakehityskeskus/ Yleiskaavoitus Keskustie 2 B, Nurmijärvi puh ymparisto/kaavat_tontit_ja_ rakennusluvat/yleiskaavoitus Kaavoituksen asiakaspalvelu puh fax Yleiskaava-asiat kuntakehitystoimikunnassa Kononen Aarno kehitysjohtaja kuntakehitystoimikunnan esittelijä puh Nikunlaakso Risto erikoissuunnittelija kuntakehitystoimikunnan sihteeri puh Yleiskaavoituksen henkilökunta Haikonen Marjo suunnitteluavustaja (suunnittelutarveratkaisut) puh Junttila Arja yleiskaavainsinööri (suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset haja-asutusalueella) puh Vilokkinen Ruusu yleiskaavasuunnittelija puh Pihala Anita va. yleiskaavapäällikkö puh

17 KAAVOITUSKATSAUS 2012 Asemakaavoitus ASEMAKAAVAPROSESSI JA KAAVAN KÄSITTELYVAIHEET Asemakaavoituksen tärkein tehtävä on luoda edellytykset toimivalle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja rakentamiselle. Tämä ja muut tavoitteet toteutetaan asemakaavasuunnittelulla, joka ottaa huomioon alueen olosuhteet ja muut lähtötiedot. Seuraavassa käydään läpi asemakaavaprosessin ja kaavan virallisen käsittelyn eri vaiheet pääpiirteissään. Kaavahankkeiden yksilöllisyydestä ja kaavoitustyön moniulotteisesta luonteesta johtuen eri vaiheet usein lomittuvat toisiinsa. Kaavan vireilletulosta ja kaavaluonnoksen hyväksymisestä voidaan esimerkiksi päättää samanaikaisesti. Asemakaavan virallinen käsittely käynnistyy, kun asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää ilmoittaa asemakaavan vireilletulleeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville. OAS on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Valmisteluvaihe Valmisteluvaihe on asemakaavaratkaisun sisällön kannalta tärkein ja aikaa vaativin. Silloin perehdytään suunnittelualueeseen ja suunnittelun reunaehtoihin sekä luonnostellaan alueen maankäyttöratkaisuja. Valmisteluvaiheen aikana käynnistetään neuvottelut eri yhteistyö-tahojen kanssa ja aloitetaan tarpeellisten selvitysten tekeminen. Tässä vaiheessa pidetään myös ns. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jos kaavahanke sellaista edellyttää. Ehdotusvaihe Asemakaavaluonnoksesta saatu palaute tutkitaan ja tarvittaessa kaavaratkaisua muokataan. Luonnoksen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka käsittää kaavakartan, -määräykset ja -selostuksen. Asemakaavaehdotus yhdessä lausuntoihin ja kirjallisiin mielipiteisiin annettujen vastausten kanssa käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnan-hallituksessa. Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville yleensä 30 päivän ajaksi (MRL 65 ), jolloin siitä voi jättää kirjallisia muistutuksia. Jos ehdotusta, saadun palautteen johdosta tai muista syistä muutetaan olennaisesti, asetetaan se uudelleen nähtäville ja käsitellään uu- destaan kunnan luottamustoimielimissä. Muussa tapauksessa muistutuksiin annetut vastaukset käsitellään hyväksymisen yhteydessä. Mikäli kaava edellyttää toista viranomaisneuvottelua, pidetään se ehdotusvaiheessa. Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy Nurmijärven kunnanvaltuusto (vaikutuksiltaan vähäisen kaavan hyväksyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta). Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 vuorokautta valtuuston pöytäkirjan nähtävilläolopäivästä. Jos valituksia ei jätetä, tulee asemakaava voimaan kunnan ilmoituslehden kuulutuksella. Aloitusvaihe Asemakaavahankkeen aloitusvaiheessa tutustutaan kohdealueen olosuhteisiin, määritellään tulevan rakentamisen tavoitteet ja selvitetään, mitä lähtötietoja alueesta on saatavilla. Samalla arvioidaan mahdollisten lisäselvitysten tarve sekä se, edellyttääkö alueen kaavoitus maankäyttösopimuksia tai maanhankintaa. Aloitusvaiheessa määritellään alustavasti myös yhteistyömenettelyt muiden hallintokuntien, viranomaisten ja osallisten kanssa. Luonnosvaihe Ensimmäinen kunnan luottamustoimielinten käsittelyyn menevä suunnitelma-asiakirja on tavallisesti asemakaavaluonnos, jossa esitetään alustavasti mm. eri alueiden käyttötarkoitukset sekä rakentamisen määrä. Asemakaavaluonnokseen voi liittyä asemakaavakartan ja -määräysten lisäksi myös muuta valmisteluaineistoa, esim. kaavan selostus. Asemakaavaluonnos oheisaineistoineen laitetaan nähtäville yleensä 21 päivän ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteitään. Asianosaisilta yhteisöiltä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Kirkonkylä Tärkeimmät kaavoituskohteet valmisteluvaiheittain Kohteet löytyvät myös Nurmijärven kotisivuilta asuminen_ja_ymparisto/kaavat_tontit_ja_rakennusluvat/asemakaavoitus/ ajankohtaiset_asemakaavahankkeet/aikataulu 17

18 KAAVOITUSKATSAUS 2012 Klaukkala KLAUKKALA 1. Viirinlaakson kaavamuutos, vaihe I Viirinlaakso on merkittävä tulevaisuuden rakentamisalue Klaukkalassa. Alueen suunnittelussa varaudutaan myös Nurmijärvelle mahdollisesti ulottuvaan raideyhteyteen sekä uusiin rautatie- ja linja-autoliikenteen terminaaleihin. Alueelle tullaan sijoittamaan keskustatoimintoja (liiketilaa, asuntoja jne.) ja liikenneväyliä liittymineen. Ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään kaavahanke, joka käsittää lähimpänä Klaukkalantietä olevat Viirinlaakson osat. Kaavoitus on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 2. Vanha-Klaukan alueen (Lepsämäntien eteläpuoli) kaavoitus Lepsämäntien eteläpuolelle Klaukkalan urheilu- ja koulualueiden tuntumaan suunnitellaan uutta asuinaluetta. Alueelle tullaan sijoittamaan kerros-, pienkerros- ja pientaloasumista. Kaavan laatiminen on selvitys- ja luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 3. Ali-Tilkka Klaukkalan asemakaavaa muutetaan Klaukkalan koulun ja Ropakkotien välisellä alueella. Alue rajoittuu idässä Klaukkalantiehen ja lännessä ns. Ropakon asuinalueeseen. Asemakaavassa muutos koskee kortteleita 59 ja 3058 sekä virkistys-, katu- ja maatalousaluetta. Aluetta tiivistetään osoittamalla alue pääosin kerrostaloalueeksi. Samalla tutkitaan koulu- ja liikunta-alueen mahdollinen laajennustarve. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. Kaava on valmisteluvaiheessa. 4. Lintumetsän alueen laajennus Lepsämässä sijaitsevaa Lintumetsän asuinaluetta laajennetaan. Alueelle tullaan sijoittamaan pientalo-asumista. Alue on rakentamaton ja pääosalla aluetta ei tällä hetkellä ole asemakaavaa. Alue rajoittuu kolmelta sivultaan Lepsämän asemakaavaan. Alue on pinta-alaltaan noin 22 ha. Kaavoitus on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 5. Kisakujan alueen kaavamuutos Asemakaavaa tarkistetaan Klaukkalantien länsipuolella Lepsämäntien, Kisakujan ja Kuntotien rajoittamalla alueella. Aluetta suunnitellaan kerrostaloalueena. Kaavan laatiminen on selvitys- ja luonnosvaiheessa. Kaava on vireillä. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 6. Vaskomäen kaavamuutos Kaavalla määritellään mm. Vaskomäen virkistys-alueen ja siihen liittyvien asuinympäristöjen suojelu. Kaava on vireillä. Kaavan laatiminen on valmisteluvaiheessa. Osalla alueesta on rakennuskielto. 7. Nummitien alue Suunnittelualue sijaitsee Lepsämän kaava-alueella. Lepsämäntien pohjoispuolella, rajoittuen lännestä Nummitiehen. Alueen pinta-ala on n. 6,7 ha ja se on rakentamatonta kuusivaltaista metsämaata. Alue suunnitellaan tiiviiksi asuinalueeksi, joka liittyy Lepsämän taajama-rakenteeseen. Kaavan laatiminen on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 8. Klaukkalan täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Lähivuosina varaudutaan lisäksi Klaukkalan osayleiskaavan ja siihen liittyvien selvitysten perusteella määriteltävien taajaman uusien laajennusalueiden kaavoitukseen. Klaukkalan keskustaa. 18

19 KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kirkonkylä 1. Krannilan alue Krannilantien, Perttulantien ja Rajamäentien välisen alueen maankäyttöä tiivistetään. Alueelle osoitetaan asuinrakentamista, päiväkoti, koulu, keskustapalveluja sekä virkistysalue, jolle sijoittuu lähiliikuntapaikka. Kaava on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. Osalla alueesta on rakennuskielto. 2. Ilvesvuoren työpaikka-alueen laajennus Ilvesvuoren työpaikka-aluetta laajennetaan alueen eteläosassa. Kaavalla mahdollistetaan erikokoisten toimitila-, yritys- ja varastorakennusten sijoittuminen alueelle. Kaavoitus on hyväksymisvaiheessa. 3. Ilvesvuori pohjoinen (Kuusimäen työpaikkaalueen laajennus) Siippoontien pohjoispuolella sijaitsevan Kuusimäen työpaikka-alueen asemakaavaa laajennetaan pohjoiseen. Alue sijaitsee vanhan Hämeenlinnantien (Mt 139) ja Hämeenlinnan väylän (Vt 3) välissä ja on pääosin kunnan omistuksessa. Kaavoitus edellyttää mahdollisesti maanhankintaa/maankäyttösopimusta. Kaavoitus on aloitusvaiheessa. 4. Paloaseman eteläpuoli Asemakaavan muutos käsittää Aleksis Kiven tien ja paloaseman välisiä alueita Helsingintien varressa. Alueelle sijoitetaan asumista ja keskustatoimintoja. Asemakaavan muutos on vireillä. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta/ maanhankintaa. Alueella on rakennuskielto. 5. Metsä-Tuomela Nurmijärven Sähkö on hakenut asemakaavan laatimista voimalaitoksen ja varalämpökeskuksen rakentamista varten. Samalla tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa alueelle myös jätemateriaalia hyödyntävää yritystoimintaa. Kaavoitus on valmisteluvaiheessa. 6. Sorvankaaren koulu Sorvankaaren päiväkodin viereen laaditaan asemakaava yhtenäiskoulun sijoittamista varten. Alueelle suunnitellaan myös asumista. Asemakaavan laatiminen on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 7. Myllykukon alueen asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Ilvesvuoren yritysalueen itäosassa sijaitsevan Myllykukon huoltoaseman ja kauppakeskuksen. Alueen eteläosa on rakentamaton. Alueen pinta-ala on yhteensä n. 4,9 ha. Voimassaolevaa asemakaavaa tarkistetaan, jotta voitaisiin tukea alueen yritysten kehittymisedellytyksiä sekä parantaa alueen taajamakuvaa Hämeenlinnan väylän ja Ilvesvuorenkadun varressa. Alueella on voimassa rakennuskielto. Kaavoitus edellyttää mahdollisesti maankäyttösopimusta. Asemakaavan muutos on luonnosvaiheessa. Yksityiskohta Ilvesvuori pohjoisesta. 8. Kuusimäentien linjaus Voimassa olevaa asemakaavaa tarkistetaan siirtämällä Kuusimäen tien linjausta ja Kuusimäentien sekä Ilvesvuorenkadun risteystä kauemmas Siippoontien risteyksestä. Samalla tutkitaan katualueiden väliin jäävän korttelialueen laajentamista puistoalueelle, lähinnä liike- ja toimitilarakentamisen tarpeisiin. Asemakaavan muutos on vireillä. Tavoitteena on parantaa alueen liikennejärjestelyjen turvallisuutta ja toimivuutta sekä kohentaa taajamakuvaa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa. 9. Kirkonkylän täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennys rakentamalla tutkitaan. 19

20 KAAVOITUSKATSAUS 2012 Rajamäki ja Herunen ASEMA- KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL 37, Keskustie 2 B, Nurmijärvi puh Kaavoituksen asiakaspalvelu puh , fax Asemakaava-asiat asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa Vuorenpää Leena hallintopäällikkö asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan sihteeri puh Asemakaavoituksen henkilökunta Oksanen Juha suunnittelupäällikkö Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu- tulosalue puh Lehtinen Timo asemakaavapäällikkö puh Uudenniityntien alue Asemakaava laaditaan Rajamäen taajaman kaakkoisosassa ns. Metistönmäen länsipuolella, Metistön ja Uudenniityntien alueelle. Alueelle suunnitellaan pientaloasumista. Alueen kautta tulee kulkemaan uusi kokoojatie, Uudenniityntien jatke, joka yhdistää Rajamäentien ja Metistöntien. Pääosa alueesta on kunnan omistuksessa. Asemakaavan laatiminen on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 2. Kylänpään alue Asemakaavaa muutetaan Rajamäen taajaman ns. luoteisneljänneksessä Rajamäentien ja Kiljavantien välisellä alueella. Alue käsittää mm. entisen metsäoppilaitoksen alueen ympäristöineen ja se rajautuu Käpylän ja Kylänpään asuinalueisiin sekä Käpylännummen laajaan virkistysalueeseen. Alueelle tullaan tutkimaan mm. kerros- ja pientaloasumista, lähipalveluja sekä keskustatoimintoja. Alue on osittain kunnan, osittain yksityisten omistuksessa. Alueella on rakennuskielto. Kaavahanke on vireillä. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 3. Altian Rajamäen tehdasalueen asemakaavan tarkistaminen Taajaman pohjoispuolella sijaitsevan Altian Rajamäen tehdasalueen asemakaavaa tarkistetaan vastaamaan alueen toimijoiden tarpeita ja samalla huomioidaan rakennushistoriallisesti merkittävän rakennuskannan suojelu. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. Kaavoitus on valmisteluvaiheessa. 4. Urttilantien länsipää Kunnan omistuksessa oleva alue Urttilantien eteläpuolella kaavoitetaan pientaloalueeksi. 5. Ketunpesän työpaikkaalueen laajennus Nykyistä työpaikka-aluetta laajennetaan sen eteläpuolelle kunnan omistamalle alueelle. 6. Rajamäen täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. HERUNEN 7. Herusten eteläosa Asemakaavaa tarkistetaan ajantasaiseksi. Kaava on valmisteluvaiheessa. Alueella on rakennuskielto. Marja Pelo kaavoitusarkkitehti (sijainen) puh Sissi Qvickström kaavoitusarkkitehti (sijainen) puh Peltoniemi Katri kaavoitus- ja lupa-arkkitehti puh Eeva-Maija Hyvärinen kaavavalmistelija puh Laakso-Mäki Pirkko kaavavalmistelija puh

Ilvesvuori pohjoinen Yritysalue Kehien keskellä

Ilvesvuori pohjoinen Yritysalue Kehien keskellä Kehä V NURMIJÄRVI Ilvesvuori Klaukkala Ilvesvuori pohjoinen ESPOO VANTAA Kehä III Kehä I HELSINKI KAUNIAINEN Ilvesvuoren yritysalue laajenee pohjoiseen. Kehä III 12 min Hyvinkää 20 min Helsinki 30 min

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014 05.05.2014 Sivu 1 / 1 1937/02.07.00/2014 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57. 57 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57. 57 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2015 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2248/02.07.00/2015 57 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin. 1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta MUUTOKSEN TAUSTA 1. Miksi uudistus tehdään? 2. Millä perusteella koulupaikka 3. Mitkä ovat lähikoulun osoittamisen

Lisätiedot

MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI

MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI Perusturvalautakunta 112 03.10.2007 Perusturvalautakunta 127 21.11.2007 Kunnanhallitus 645 10.12.2007 MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI 649/21/211/2007 PERUST 112 Matti Pohjola

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emma Oy TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emman erikoisosaamista ovat taloushallinnon palvelut asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Palvelemme mielellämme myös pieniä ja keskisuuria

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91. Valmistelijat / lisätiedot: Laine Henry, puh. (09) 816 25929 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91. Valmistelijat / lisätiedot: Laine Henry, puh. (09) 816 25929 etunimi.sukunimi@espoo.fi 08.10.2012 Sivu 1 / 1 4130/02.07.00/2012 91 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Laine Henry, puh. (09) 816 25929 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Tuntiperusteinen asiakasmaksu. Vanhempainilta 13.8.2015

Tuntiperusteinen asiakasmaksu. Vanhempainilta 13.8.2015 Tuntiperusteinen asiakasmaksu Vanhempainilta 13.8.2015 Opetuslautakunta on päättänyt kokouksessaan 26.5.2015 aloittaa tuntiperusteisen, mobiilikirjaukseen perustuvan, asiakasmaksun kokeilun Kärävuoren,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet 2 Sijainti Siirin tontit sijaitsevat n. 5 km keskustasta itään. Alue sijaitsee aivan Harvoilanmäen asuntomessualueen vieressä. Asuntomessualue avasi Siirin uuden asuinalueen. Kaikkiaan Siirin alueelle

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Tarvasmäki 3. vaiheen omakotitontit

Tarvasmäki 3. vaiheen omakotitontit Tarvasmäki 3. vaiheen omakotitontit 4.5.2009 TONTTIEN SIJAINTI PALVELUT Tarvasmäen tontit sijaitsevat n. 7,5 kilometriä Hämeenlinnan kaupungin keskustasta kaakkoon lähellä Janakkalan kunnan rajaa. Alueen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa PALTAMON KUNTA 1 (4) Sivistyspalvelut / Lasten päivähoito LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa LAPSEN NIMI Syntymäaika Osoite Hoitopaikka ÄITI / HUOLTAJA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

Metsäkylän kaavoitushankkeet

Metsäkylän kaavoitushankkeet Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

ASEMAKAAVOITUS. Kuva: havainnekuva Kylänpään alueesta (Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy)

ASEMAKAAVOITUS. Kuva: havainnekuva Kylänpään alueesta (Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy) 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia

Lisätiedot

PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA

PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA Sivistyslautakunta 70 11.09.2014 Kunnanhallitus 269 29.09.2014 Valtuusto 88 08.10.2014 PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA SIVIS 70 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

KOULUKULJETUS- OPAS 2011

KOULUKULJETUS- OPAS 2011 KOULUKULJETUS- OPAS 2011 Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa 28.6.2011 RAUMAN KAUPUNGISSA NOUDATETTAVAT KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET KOULUMATKOJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Perusopetuslaki

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

www.sunnycarcenter.fi

www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi Sunny Car Center Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Tel +358 (0)10 322 3344 Fax +358 (0)10 322 3345 www.sunnycarcenter.fi Katariina Muukka Project Coordinator

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Kärsämäen kunta VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 ALKAEN

Kärsämäen kunta VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 ALKAEN Liite opetustoimen ltk 152 /1,1.12.2014 Kärsämäen kunta VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 ALKAEN Lasten päivähoidosta perittävät maksut perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

(Valmistelija/lisätietoja: päivähoidon päällikkö Erja Sihlman puh. 040 314 5734)

(Valmistelija/lisätietoja: päivähoidon päällikkö Erja Sihlman puh. 040 314 5734) Perusturvalautakunta 53 21.05.2014 Perusturvalautakunta 5 28.01.2015 Kunnanhallitus 57 02.03.2015 Kunnanhallitus 68 09.03.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä / Kuntalaisaloite 52/02.05.01/2014 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Tonttihakemukset tulee palauttaa hakuajan puitteissa os. Sodankylän kunta, Tekninen osasto, PL 60, 99601 SODANKYLÄ.

Tonttihakemukset tulee palauttaa hakuajan puitteissa os. Sodankylän kunta, Tekninen osasto, PL 60, 99601 SODANKYLÄ. SODANKYLÄ KUULUTTAA HAETTAVAKSI TONTTEJA Sodankylän kunta vuokraa yhdeksän uutta pientalotonttia Savikankaalta. Tontit on rakennettava kahden vuoden kuluessa vuokrasopimuksen allekirjoituksesta alkaen.

Lisätiedot

PYHÄNNÄN KUNNAN KUNTATIEDOTE KESÄKUU 2011

PYHÄNNÄN KUNNAN KUNTATIEDOTE KESÄKUU 2011 SISÄLTÖ Valtuuston kokous. 1 Löydetty silmälasit. 1 Kirpputoritapahtuma.. 1 Sosiaali ja terveyspiiri Helmen kesätiedote. 1 5 Sivistysosasto tiedottaa.. 5 Kirjasto avoinna 1.6. 31.8.2011. 6 Taidenäyttely..

Lisätiedot

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ PIKKU-VETURI Pikku-Veturi on perheiden kohtaamispaikka Perhekeskus Pikku-Veturissa toimii maksuton, kaikille avoin päiväkoti. Avoin päiväkoti on perheiden kohtaamispaikka,

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä. Juha Metsänoja, Elina Ilmanen

Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä. Juha Metsänoja, Elina Ilmanen Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä Juha Metsänoja, Elina Ilmanen Palvelun kohderyhmäyrityksiin kuuluivat Yritysharavan yhteydessä rekrytointitarpeista raportoineet yritykset

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle Lisäselvityksiä esitetyt kysymykset Lautakunnan esittämät lisäkysymykset: Yleisten tilojen hoito, kuka hoitaa? Keitä talossa tulee asumaan (ulkolaisia

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN MAKSATUSOHJEISIIN TEHTÄVÄT TARKISTUKSET. Valmistelija: Varhaiskasvatusjohtaja Jonna Soininen

LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN MAKSATUSOHJEISIIN TEHTÄVÄT TARKISTUKSET. Valmistelija: Varhaiskasvatusjohtaja Jonna Soininen Sivistyslautakunta 103 27.11.2012 Kunnanhallitus 319 12.12.2012 Kunnanvaltuusto 74 20.12.2012 Sivistyslautakunta 14 18.03.2014 LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN MAKSATUSOHJEISIIN TEHTÄVÄT TARKISTUKSET

Lisätiedot

Eläkeyhtiön rooli sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen kehittäjänä Esimerkkinä Etera

Eläkeyhtiön rooli sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen kehittäjänä Esimerkkinä Etera Eläkeyhtiön rooli sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen kehittäjänä Esimerkkinä Etera Timo Sotavalta Kiinteistöjohtaja Etera pähkinänkuoressa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera vakuuttaa kaikkien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) 51 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Jukka Relanderin toivomusponteen liittyen Keskustakirjaston hankesuunnitelman

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Tässä raportissani visualisoin koko Perhekurssiprosessin kulun kurssin suunnittelusta jälkimarkkinointiin Kurssin suunnittelu ja kalenterointi Perhe On

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01. Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,

Lisätiedot

EPÄSÄÄNNÖLLINEN PÄIVÄHOITO SAHURIN PÄIVÄKODISSA: aamuhoito 5.00-6.30 iltahoito: 17.00-22.00 la-hoito: 5.00-18.00

EPÄSÄÄNNÖLLINEN PÄIVÄHOITO SAHURIN PÄIVÄKODISSA: aamuhoito 5.00-6.30 iltahoito: 17.00-22.00 la-hoito: 5.00-18.00 EPÄSÄÄNNÖLLINEN PÄIVÄHOITO SAHURIN PÄIVÄKODISSA: aamuhoito 5.00-6.30 iltahoito: 17.00-22.00 la-hoito: 5.00-18.00 Muutos 1.3.2015 alkaen Akaan valtuusto on kokouksessaan 17.12.2014 talousarviokäsittelyn

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot