Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma, (Amkesu) Etelä-Karjala

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma, (Amkesu) Etelä-Karjala

2 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma, Amkesu Etelä-Karjala 1 Sisällys 1. Yleistiedot Tiivistelmä/keskeiset kohdat: Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Ammatillisen koulutuksen alueellisessa kehittämissuunnitelmassa mukana olevat koulutuksen järjestäjät Kuvaus (yhteys alueellisiin kehittämisstrategioihin) Alueellisen kehittämisen painopisteet Nykytilan kuvaus, Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen järjestäjät Etelä-Karjalan koulutuksen järjestäjien yhteistyön nykytilan kuvaus Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyön nykytilan kuvaus Kehittämissuunnitelma Etelä-Karjalan koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteinen kehittämissuunnitelma Kuvat ja videot Linkit ja liitteet... 8

3 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma, Amkesu Etelä-Karjala 2 1. Yleistiedot 1.1 Tiivistelmä/keskeiset kohdat: Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaluonnoksessa on maakunnan ja koko Kaakkois-Suomen yhteisiksi kehittämisen painopisteiksi asetettu Venäjän naapuruuden tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen ja metsäteollisuuden toimintaedellytysten kehittäminen. Tavoitteena on tukea matkailun, kaupan ja palveluiden tulojen ja työllisyyden kasvua Suomeen suuntautuvien investointien ja yritysten välisen kaupankäynnin lisäämistä. Tämä edellyttää Etelä-Karjalan toisen asteen ammatilliselta koulutukselta sitä, että koulutustarjonnan on vastattava ennakoivasti ja joustavasti maakunnan työelämän ja väestön koulutustarpeisiin kansainvälisyyden erityisesti Venäjän läheisyyden mahdollisuuksiin. Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän toimintamuotoja työelämäyhteyksiä tulee vahvistaa ja monipuolistaa koulutusohjelmiin tulee lisätä joustavia rakenteita ja kehittää osaamisen tunnustamista. Opetussuunnitelmien osaamisperusteisuus tulee toteuttaa yhteistyössä työelämän kanssa. Opetushenkilöstön uuden ja vihreän teknologian työelämäosaamisesta on pidettävä huolta mm. henkilöstökoulutuksella luomalla työelämäjaksojen toteuttamiseen uusia, joustavampia toimintamalleja. Näihin edellä mainittuihin toimenpiteisiin haetaan rahoitusta ja toteutusmahdollisuuksia mm. hankkeiden kautta. Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisiksi alueellisten kehittämissuunnitelmien painopisteiksi on valittu Venäjäyhteistyö laatu- ja kestävän kehityksen hankkeet. 1.2 Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Saimaan ammattiopisto Sampo PL 303 (Armilankatu 40) Lappeenranta Vaihde: Sähköposti: kirjaamo@edusampo.fi Verkkosivut: Vastuuhenkilö: kuntayhtymän johtaja, rehtori Antti Lehmusvaara Sähköposti: antti.lehmusvaara@edusampo.fi Puhelin: Lisätietojen antaja: laatupäällikkö Pekka Turunen Sähköposti: pekka.turunen@edusampo.fi Puhelin: Ammatillisen koulutuksen alueellisessa kehittämissuunnitelmassa mukana olevat koulutuksen järjestäjät Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Saimaan ammattiopisto Sampo Jaakkiman kristillinen opisto

4 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma, Amkesu Etelä-Karjala 3 3. Kuvaus (yhteys alueellisiin kehittämisstrategioihin) 3.1 Alueellisen kehittämisen painopisteet Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaluonnos : Etelä-Karjala elää vahvasti teollisuudesta. Maakunnassa sijaitsee Euroopan toiseksi suurin kemiallisen metsäteollisuuden keskittymä, ja metsäteollisuuden suhteellinen osuus arvonlisäyksestä on selkeästi suurin koko maassa. Metsäteollisuuden uusiutuminen ja sen kilpailukyvyn säilyttäminen ovat maakunnan tulevaisuudelle tärkeitä asioita. Sitä tukevat metsäyhtiöiden tutkimusresurssit, joista merkittävä osa sijaitsee Etelä-Karjalassa. Rakennemuutos on vienyt Etelä-Karjalasta tuhansia työpaikkoja, mutta maakunta on selvinnyt murroksesta kohtuullisesti, koska kaupan ja palveluiden pariin on syntynyt erityisesti Lappeenrannan seutukunnalle uusia työpaikkoja. Metsäteollisuuden herännyt kiinnostut investoida jälleen Suomeen tuo mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiseen. Energia- ja ympäristöteknologian kehittyminen avaa mahdollisuuksia metalliteollisuudelle. Venäjän läheisyys lähi- ja luomuruokatrendi luovat pohjaa maataloustuotannolle ja elintarviketeollisuudelle. Etelä-Karjala on vahva koulutusmaakunta, jossa on suhteellisen pienestä väestömäärästä huolimatta yliopisto ja ammattikorkeakoulu monipuolista toisen asteen koulutusta. Koulutus- ja tutkimussektoriin kohdistuu kansallisen koulutusjärjestelmän murroksen vuoksi kasvavia muutos- ja kehittämistarpeita, jotka johtuvat ikäluokkien pienenemisestä ja julkisen talouden rahoituspohjan heikkenemisestä. Toisaalta samaan aikaan globaali kilpailu edellyttää osaamisen jatkuvaa päivittämistä valmiutta uudelleenkouluttautumiseen, mitkä korostavat saatavilla olevan koulutuksen merkitystä. Etelä-Karjala menestyy globaalissa työpaikoista ja hyvinvoinnista käytävässä kilpailussa hyödyntämällä maakunnan vahvuuksia. Etelä-Karjalan vahvuus ja menestykseen olennaisesti vaikuttava tekijä on maakunnan metsäteollisuus ja sen kyky uudistua unohtamatta muuta teollisuutta palveluelinkeinoja. Etelä-Karjalan tavoitetila 2030 Suomen menestyvin maakunta: Väkiluvun väheneminen on pysähtynyt asukkaaseen, mikä tarkoittaa voimakasta muuttovoittoa. Etelä-Karjala on hyödyntänyt asemansa Pietarin ja Helsingin metropolien vaikutusalueella ja maakunnan elinkeinorakenne on monipuolistunut. Alueella on uusi kansainvälistä kauppaa käyvien kasvuhaluisten pkyritysten sukupolvi. Keskisuurien ja kasvuyritysten lukumäärä on lisääntynyt. Osaamispohjaisia työpaikkoja on syntynyt etenkin uudistuvaan metsäklusteriin, energia- ja ympäristöaloille hyvinvointi- ja terveysmatkailuun. Etelä-Karjala on Suomen kuuden suurimman korkeakoulumaakunnan joukossa opiskelijamäärillä ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrällä mitattuna. Työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat erityisesti Saimia ja Sampo tuottavat työvoimaa uudistuneen elinkeinorakenteen tarpeisiin. Etelä-Karjala on osallistuvien ja aktiivisten ihmisten maakunta. Etelä-Karjala on terveellisen ja turvallisen elinympäristön, puhtaiden vesistöjen ja vihreän teknologian edelläkävijämaakunta. Etelä-Karjala on puhtain ja siistein matkailumaakunta Kulttuurien monimuotoisuus on maakunnan rikkaus ja eteläkarjalainen elämäntapa pitää sisällään kulttuurien kirjon. Etelä-Karjalan maakuntaohjelman (luonnos) visio toimintalinjat ja niiden visiot: Maakuntaohjelman visio: Etelä-Karjala - Suomen menestyvin maakunta 2030 Maakunnan vahvuuksia ovat ympäristö, teknologia ja kansainvälisyys. Toimintalinja 1: Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala, jonka visioksi on asetettu maakunnan osaamis- ja innovaatiopotentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen. Toimintalinja 2: Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta, visiona on olla osaamiseltaan, elinkeinoelämältään ja sijainniltaan kilpailukykyinen maakunta. Toimintalinja 3: Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä, visiona on olla puhtaan elinympäristön ja vihreän teknologian älykkäästi erikoistuva edelläkävijämaakunta. Toimintalinja 4: Välitön ja välittävä Etelä-Karjala, visiona positiivisina karjalaisina eteenpäin.

5 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma, Amkesu Etelä-Karjala Nykytilan kuvaus, Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen järjestäjät EKKY, Saimaan ammattiopisto Sampo Vahvuudet maakunnallinen, monialainen, arvostettu ja tunnustettu koulutuksen järjestäjä vakaa taloudellinen tilanne ikäluokkien ja rahoituksen pienenemiseen on varauduttu rakenteellisilla uudistuksilla panostamalla opetukseen ja sen laatuun, mikä näkyy tuloksellisuuden paranemisena toimitilat tehokkaassa käytössä - kampusajattelu henkilöstö on ammattitaitoista ja opetushenkilöstön kelpoisuus on valtakunnallisesti korkealla tasolla yhteiskunnallinen verkostotyö on vahvaa nopea ja joustava reagointi asiakastarpeisiin erityisesti aikuiskoulutuksessa Heikkoudet verkostoitumisen hyödyt ja hankkeiden tulokset siirtyvät hitaasti käytäntöön yksilölliset opintopolut eivät aina toteudu opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt ovat osin vanhoja. Tietojärjestelmien hyödyntäminen puutteellista virka- ja työehtosopimusten sopimusehtojen erot koulutustarpeisiin vastaaminen nuorisokoulutuksella on hidasta Mahdollisuudet ammatillisen koulutuksen tarve lisääntyy: teknologisen kehityksen mukanaan tuomat koulutustarpeet ilmastomuutoksen synnyttämän vihreän talouden edellyttämät uudet koulutustarpeet (koskee kaikkia ammattialoja ja koulutusmuotoja) Venäjä: ostosmatkailijoiden määrä kasvaa, yhteistyö lisääntyy koulutustarvetta mm. asiakaspalvelu-, kauppa-, matkailu-, sote-, kuljetus-, logistiikka-, varastointialoille ja kielten opiskeluun. palvelu- ja turva-alan koulutustarve kasvaa työelämä- ja yritysyhteistyömuodoissa on monipuolistamis- ja kehittämispotentiaalia aikuiskoulutuksen ja nuorisokoulutuksen yhdistämisestä saatava synergiahyöty yhdistelmätutkinnot 2+1 ja 1+2 -mallit lukioyhteistyön lisääminen Uhat työelämän ja yhteiskunnan rakennemuutokseen ei pystytä vastaamaan / muutoksia ei ymmärretä (mm. uusia, työelämän tarpeita vastaavia koulutuksia ja yhteistyömuotoja ei saada kehitetyksi riittävän nopeasti, joustavasti) henkilöstön osaamisen kehittämisessä ei onnistuta riittävällä tavalla ikääntyvä henkilöstö / eläköitymisen mukana poistuva osaaminen rahoituksen pieneneminen ennakoitua enemmän tutkintoon johtamattoman ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen päättyminen lopettaa Sampossa tarjottavan Venäjän kielen koulutuksen lähes kokonaan henkilöstön sitoutuminen muutoksiin haasteellisten opiskelijoiden osuus kasvaa Jaakkiman kristillinen opisto humanistinen ja kasvatusalan kouluttaja; lapsi- ja perhetyön perustutkinto on todettu koulutuksen arviointineuvoston tutkimuksessa erinomaiseksi varhaiskasvatuksen koulutukseksi monipuoliset oppimisympäristöt toimiva työelämäverkosto henkilöstön osaaminen henkilökohtaistaminen opiskelijahuolto sisäoppilaitos venäläisen kulttuurin tuntemus luonnonläheinen ympäristö koulutustarjonnan kapea-alaisuus rajoittaa opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia uuden teknologian haasteisiin vastaaminen hidasta humanistinen ja kasvatusalan osaamisen/koulutuksen tarjoaminen maakuntaan humanistinen ja kasvatusalan kouluttajien valtakunnallisen verkoston hyödyntäminen aikuiskoulutuksen ja nuorisokoulutuksen yhdistämisestä saadaan synenergiahyötyä maahanmuuttajien kouluttaminen kasvatusalan ammatteihin ajattelu vain suuri on kaunista opiskelijapaikkojen vähentämisestä ja yksikköhinnan pienentämisestä johtuvat talouden ongelmat sijainti suurten asustuskeskusten ulkopuolella

6 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma, Amkesu Etelä-Karjala Etelä-Karjalan koulutuksen järjestäjien yhteistyön nykytilan kuvaus Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä/saimaan ammattiopisto Sampo ja Jaakkiman kristillinen opisto toimivat erillisinä oppilaitoksina. Yhteistyötä on tehty mm. Opin ovi -hankkeessa ja opiskelijoiden ohjaustoiminnassa. 3.4 Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyön nykytilan kuvaus Taustaa: Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaluonnoksessa on Kaakkois-Suomen yhteisiksi kehittämisen painopisteiksi asetettu Venäjän naapuruuden tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntämisen ja metsäteollisuuden hyödyntäminen. Kataisen hallituksen syksyn 2013 rakennepoliittinen ohjelma asettaa tavoitteeksi toimenpidekokonaisuuden, jolla vahvistetaan edellytyksiä hyödyntää Venäjän kasvavia markkinoita ja venäläisten kuluttajien kasvavaa ostovoimaa. Se tukee matkailun, kaupan ja palveluiden tulojen ja työllisyyden kasvua Suomeen suuntautuvien investointien ja yritysten välisen kaupankäynnin lisäämistä. Nykytilanne: Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon ammatillisen koulutuksen järjestäjien Venäjäyhteistyöstä on sovittu. Ensimmäisenä käytännön toimena on laadittu yhteinen raportti Venäjätoimintojen nykytilasta suunnitelma toiminnan edelleen kehittämisestä. Koulutuksen järjestäjien johto pitää tähän liittyviä säännöllisiä kokouksia. Saimaan ammattiopisto Sampo, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami Kouvolan seudun ammattiopisto Kaso ovat tehneet laadunhallinnan yhteistyötä vuodesta Oppilaitokset toteuttavat säännöllisesti verkoston organisaatioiden välisiä vertaisarviointeja toimivat hankekumppaneina monissa laadun kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Vuodesta 2013 lähtien laadunkehittämisyhteistyötä on tehty myös Etelä-Savon koulutus Oy:n kanssa. Saimaan ammattiopisto Sampo ja Jaakkiman kristillinen opisto tekevät hankeyhteistyötä Kaakkois- Suomen ja Etelä-Savon koulutuksen järjestäjien kanssa useissa muissakin, kuten opetuksen ja osaamisen oppimisympäristöjen kehittämiseen ja TYKE -toimintaan liittyvissä hankkeissa. 3.5 Kehittämissuunnitelma Etelä-Karjalan koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelmalla on yhteys mm. seuraaviin kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin kehittämissuunnitelmiin ja strategioihin: Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Euroopan unionin ECVET -suositus Tutkintojen kehittämisen suunnitelma (OKM) ja siihen liittyvät lainsäädännön muutokset 2014 Etelä-Karjalan elinkeinostrategia ja sen toteutussuunnitelmat Imatran ja Lappeenrannan osalta Etelä-Karjalan matkailu- ja hyvinvointistrategia

7 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma, Amkesu Etelä-Karjala 6 Kehittämiskohteet / tavoitteet, toimenpiteet , aikataulu ja arviointi Kehittämiskohde / tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Arviointi Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Saimaan ammattiopisto Sampo: Sampon koulutustarjonta vastaa ennakoivasti ja joustavasti alueen työelämän ja väestön koulutustarpeisiin ja kansainvälisyyden erityisesti Venäjän läheisyyden mahdollisuuksiin. Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän toimintamuotoja työelämäyhteyksiä vahvistetaan ja monipuolistetaan. Neuvottelukuntatoimintaa kehitetään tiiviimmäksi osaksi koulutuksen ja työelämäyhteistyön uudistamista. Koulutuksessa ja oppilaitoksen toiminnassa otetaan kestävän kehityksen mukaiset toimintatavat järjestelmällisemmin huomioon. Jaakkiman kristillinen opisto: koulutustarjonta vastaa ennakoivasti ja joustavasti alueen työelämän ja väestön humanistinen ja kasvatusalan koulutustarpeisiin huomioiden erityisesti monikulttuurisuuden kysymykset humanistinen ja kasvatusalan työelämäyhteyksiä vahvistetaan ja monipuolistetaan. Prosessit ja rakenteet: Saimaan ammattiopisto Sampo: Nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus toimii laadukkaasti, tuloksellisesti ja joustavasti yhdessä synergiaetuja hyödyntäen ja tuottaen osaavaa työvoimaa. Hanketoiminnalla edistetään strategisten painopistealueiden toteutumista. Koulutusohjelmiin lisätään joustavia rakenteita ja osaamisen tunnustamista kehitetään. Oppimisympäristöjä laajennetaan työpaikoille esimerkiksi 2+1 -mallin pohjalta Opetussuunnitelmien osaamisperusteisuus toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa Opiskelijoiden ohjauksella tuetaan opintojen joustavaa toteutumista Huomioidaan Venäjän läheisyys koulutustarjonnassa vuosittain (yritysten tarpeet, maahanmuuttajat, kielikoulutus). Koulutusyhteistyö esim. Pietariin (Finedu -säätiö). Kielistudioita ja muita kielten oppimisympäristöjä kehitetään, Vastataan uusiin osaamistarpeisiin ja työelämän kehittämiseen hankkeita toteuttamalla (kestävät energiaratkaisut, vientiteollisuusosaaminen, henkilöstön työelämäjaksojen mahdollistaminen, 3D, Venäjäosaaminen, yrittäjyys, osaamisperusteiset ops:t, jne.) Tehdään muut hankehakemukset alueen kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeen. Investoinnit tukevat alueen työelämän tarpeita (esim. robotiikka, biodiesel), Työelämän osaamistarvekartoitusten avulla kehitetään koulutuksia yritysten tarpeisiin. Aloitetaan metsäluonnonhoitokorttikoulutus ja metsänomistajien metsäkoulu metsäalalla, Esiselvitys aurinkoenergian tuomisesta opetussuunnitelmaan (hanke). Kestävän kehityksen passi opetussuunnitelmiin. koulutusten sisällöllinen kehittäminen jatkuu yhteistyössä alueen työelämän kanssa Kehitetään ja pilotoidaan koulutuksia työvaltaisen oppimisen. Kehitetään valtionavustusrahoituksella HOPS -työtä, joustavien opintopolkujen laadintaa työelämässä toteutuvaa oppimista. Kehitetään uusia työssäoppimisen ja oppisopimuksen malleja valtionavustushankkeita toteuttamalla. Otetaan laajennettu työssäoppiminen joustavasti käyttöön (mm mallin pilotointi) Osaamisperusteisten opsien suunnittelu yhdessä työelämän kanssa Lisätään opiskelijatietohallinnon järjestelmien käyttöä ohjauksessa, opintojen etenemisen seurannassa ja vuorovaikutuksessa kodin ja koulun välillä Koulutetaan työpaikkaohjaajia ja otetaan käyttöön sähköisiä työvälineitä Sampon arviointisuunnitelman (organisaation eri tasoilla, vähintään neljännesvuosittain talousarvio- ja toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä). Jaakkiman kristillisen opiston arviointisuunnitelman vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman toimintakertomuksen tekemisen yhteydessä. Sampon arviointisuunnitelman (organisaation eri tasoilla, vähintään neljännesvuosittain talousarvio- ja toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä).

8 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma, Amkesu Etelä-Karjala 7 työssäoppimisen ohjaukseen. Jaakkiman kristillisen Jaakkiman kristillinen opisto: Nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus toimii laadukkaasti, tuloksellisesti ja joustavasti, CAF-laatujärjestelmän kehittäminen Opetussuunnitelmien osaamisperusteisuus toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa laatujärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen, omien prosessien kehittäminen työelämäyhteistyön kehittäminen sähköisten työvälineiden käyttöönoton lisääminen opiston arviointisuunnitelman vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman toimintakertomuksen tekemisen yhteydessä. Henkilöstö ja kehittyminen Saimaan ammattiopisto Sampo: Sampon henkilöstö on osaamistaan ylläpitävää, työssään hyvinvoivaa, motivoitunutta ja kehittämishaluista. Henkilöstökoulutusta toteutetaan henkilöstöstrategian ja käytännön osaamistarpeiden. Henkilöstön työelämäjaksoja tuetaan Osaamiskartoitukset ja kehityskeskustelut tukevat henkilöstön kehittymistä Yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja avointa tiedonkulkua lisätään Lähijohtamista tuetaan ja kehitetään henkilöstön työelämäjaksojen lisääminen ja uuden toteutusmallin luominen järjestetään hankerahoituksella henkilöstölle venäjän kielen koulutusta Sampon arviointisuunnitelman (organisaation eri tasoilla, vähintään neljännesvuosittain talousarvio- ja toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä). Jaakkiman kristillinen opisto: Henkilöstön osaamisen tulee vastata tämän hetken/tulevaisuuden työelämätarpeisiin, henkilöstökoulutusta toteutetaan henkilöstöstrategian ja käytännön osaamistarpeiden Yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja avointa tiedonkulkua lisätään Talous ja resurssit Saimaan ammattiopisto Sampo: Sampon talous on tasapainossa. Sampo toimii tehokkaasti ja taloudellisesti. Tuloksellisuusrahan osuus on maan keskitasoa korkeampi. Lappeenrannassa koulutus keskitetään yhdelle kampukselle Ekava-hankkeen hyödyntäminen Keskeyttämisten määrää vähennetään opiskelijahuollon toimenpiteillä. Nostetaan henkilöstön tietoisuutta tuloksellisuuden kriteereistä ja pyritään huomioimaan nämä päivittäisen toiminnan laadukkuudessa. Edistetään opiskelijoiden valmistumista 3 vuodessa Työelämälähtöisen koulutuksen varmistaminen ja sen avulla työllistymisen lisääminen Jaakkiman kristillisen opiston arviointisuunnitelman vuosittain toiminta-, talous ja henkilöstösuunnitelman toimintakertomuksen tekemisen.yhteydessä Sampon arviointisuunnitelman (organisaation eri tasoilla, vähintään neljännesvuosittain talousarvio- ja toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä). Jaakkiman kristillinen opisto: Tasapainoinen talous Taloussuunnittelun ja -seurannan kehittäminen Jaakkiman kristillisen opiston arviointisuunnitelman vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman toimintakertomuksen tekemisen yhteydessä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteinen kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelman tavoitteena on Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon alueen koulutuksen järjestäjien yhteistyön lisääminen oheisen taulukon kehittämiskohteiden osalta. Kehittämiskohteet on valittu siten, että ne edistävät maakunnallisten ja seudullisten strategioiden toteutumista. Yhteisistä kehittämiskohteista luodaan kehittämisohjelmia, jotka koostuvat yksityiskohtaisemmista projekteista.

9 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma, Amkesu Etelä-Karjala 8 Yhteiset kehittämiskohteet / tavoitteet, toimenpiteet , aikataulu ja arviointi Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä- Savon ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteinen kehittämiskohde / tavoite ja toimenpiteet Vastuut Aikataulu Arviointi Kansainvälistyminen ja koulutusvienti - Venäjäyhteistyö o laaditaan selvitys Venäjätoimintojen nykytilasta o laaditaan kunkin organisaation Venäjätoimintoja koskevat kehittämissuunnitelmat o valitaan yhteiset Venäjäyhteistyömuodot ja laaditaan kehittämissuunnitelma kunkin organisaatio vastaa omalta osaltaan Kouvolan seudun ammattiopisto valmis kesäkuu 2014 Kesäkuu 2014 Organisaatioiden arviointisuunnitelmien johdon Venäjäyhteistyötapaamisissa Hankeyhteistyö: - Laadunkehittämishankkeet o toteutetaan verkoston nykyisiä laadunkehittämishankkeita (mm. VETO!! ja LaStrada -hankkeet) o haetaan valtionavustusta yhteiseen laadunkehittämishankkeeseen vuodelle 2015 Saimaan ammattiopisto Sampo Haku: elokuu 2014 Organisaatioiden arviointisuunnitelmien Hankkeiden arviointisuunnitelmien - Kestävän kehityksen hankkeet o haetaan ESR/EAKR rahoitusta kestävän kehityksen verkostohankkeelle (esim. 3-vuotinen hanke) Saimaan ammattiopisto Sampo ESR/EAKR - hakuaikataulun mukaan, 2014 Johdon ja asiantuntijoiden verkostotapaamisissa Koulutusvastuiden jakaminen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella: - Metsäalan ammatillinen koulutus ja sen kehittäminen - Maatalousalan koulutus ja sen kehittäminen Etelä-Karjala Kymenlaakso sovittu sovittu Organisaatioiden arviointisuunnitelmien 4. Kuvat ja videot - 5. Linkit ja liitteet Venäjä-toiminnot Etelä-Savon ammattiopistossa, Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa, Jaakkiman kristillisessä opistossa, Kouvolan seudun ammattiopistossa Saimaan ammattiopistossa