Sisällysluettelo. 2. Tilinpäätöslaskelmat 2.1 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase...77

Transkriptio

1 Tasekirja

2 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus 1.1 Yleiskatsaus Hallinto Kirkkovaltuusto Tilintarkastajat Kirkkoneuvosto Johtokunnat Kirkkoneuvoston valitsemat toimikunnat Sahalahden kappelineuvosto Kuhmalahden kappelineuvosto Muut toimielimet Henkilöstö Väkiluku Talousarvion toteutumavertailut Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteden arviointi Hallinto (pääluokka 1) Yleishallinto Tiedotus ja viestintä Yleinen seurakuntatyö (pääluokka 2) Yhteyden johtokunta Yleinen seurakuntatyö 21-24, Aikuistyö Kirkkomusiikki Kasvun johtokunta Lapsi- ja perhetyö 231, 232, Varhaisnuorisotyö 233, partio Rippikoulutyö Nuorisotyö Erityisnuorisotyö Palvelun johtokunta Diakoniatyö 241, perheneuvonta 242, sairaalasielunhoito 243, palveleva puhelin 244 ja kansainvälinen diakonia Lähetystyö Seurahuone Hautaustoimi (pääluokka 4) 41, 451, Kiinteistötoimi ja -hallinto (pääluokka 5) Käyttötalouden toteutumisvertailu Toteutumisvertailu pääluokkataso ulkoinen Toteutumisvertailu pääluokkataso sisäinen Toteutumisvertailu tehtäväaluetaso ulkoinen Tuloslaskelman toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumavertailu Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma Tuloslaskelman tunnusluvut Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tunnusluvut Tase Taseen tunnusluvut Kirkkoneuvoston esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilinpäätöslaskelmat 2.1 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot 3.1 Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuutuksia ja vastuusitoumiksia koskevat liitetiedot Hautainhoitorahaston tilinpäätöslaskelmat liitetietoineen Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 4.1 Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset 5.1 Luettelo tositteiden lajeista ja kirjanpitokirjoista sekä selvitys niiden säilytystavoista...86

3 4 1.1 YLEISKATSAUS 5 Loppuvuoden yllätys Vuosi jää Euroopan, Suomen ja myös Kangasalan seurakunnan historiaan. Syyskuussa maassamme kohdattiin uusi, kaikkia ajatus-, kulttuuri- ja hallintorakenteita mullistanut ilmiö, turvapaikanhakijoiden tulva. Varsin nopeasti Kaivannon vanhan sairaalan tilat vuokrattiin Suomen Punaisen Ristin käyttöön. Paikkakunnalle muutti loppuvuodesta vajaa 4 turvapaikanhakijaa. Jouduimme seurakuntana uudenlaisten kysymysten eteen. Jouduimme miettimään uusien kuntalaisten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä, kantaväestön mielipiteen ilmaisemiseen liittyviä kysymyksiä sekä myös oman työmme perusteisiin liittyviä kysymyksiä. Muukalaisista tuli yhtäkkiä lähimmäisiä! Lähiidän kansojen edustajat saivat yhtäkkiä keskuudessamme kasvot. Emme voineet enää puhua irakilaisista, syyrialaisista tai muiden kansojen edustajista. Meidän täytyi opetella puhumaan Alista, Samerista jne. Miten haluamme kohdata Alin ja hänen ystävänsä? Työtä turvapaikanhakijoiden keskuudessa voidaan tarkastella ainakin ihmisarvon, diakonian ja lähetystyön näkökulmasta. Uskomme lähtee liikkeelle siitä, että jokaisella ihmisellä on luotuisuutensa perusteella täysi ihmisarvo! Toisenlainen uskonto tai toisenlaiset tavat eivät vähennä yhdenkään lähimmäisen ihmisarvoa ei silloinkaan, kun hän ymmärtämättömyyttään tekee jotakin sellaista, mikä loukkaa lähellä elävien ihmisten tunteita tai oikeuksia. Tämä ei tarkoita sitä, että keneltäkään tulisi hyväksyä lain vastaisia tai toisen ihmisen itsemääräämisoikeutta loukkaavia tekoja. Meillä suomalaisilla on oikeus odottaa kaikilta maassamme asuvilta nollatoleranssia esimerkiksi naisiin kohdistuvan häirinnän alueella. ovat osoittaneet runsasta auttamisen halua. Oman ongelmansa auttamisessa on muodostanut se, että olemme kohdanneet pakolaisuuden mielikuvistamme poikkeavalla tavalla: naisten ja lasten sijaan keskellemme on tullut hyväkuntoisia miehiä. Miksi näin? Syyt voivat olla hyvin yksinkertaisia. Kyse saattaa olla tavasta mutta ehkäpä ennen kaikkea siitä, että juuri miehillä on ajateltu olevan parhaat mahdollisuudet selviytyä pitkästä ja raskaasta matkasta. Diakonisen lähestymistavan tarve tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa. Mukana ehkä tuotu varallisuus alkaa monelta turvapaikanhakijalta loppua. Pikkuhiljaa turvapaikanhakijat saavat myös oleskelulupaan liittyviä päätöksiä. Valtaosa päätöksistä lienee kielteisiä. Tällaisen päätöksen saaminen synnyttää katkeruutta ja henkistä hätää elämä vastaanottokeskuksissa saattaa tästä syystä vaikeutua. Kolmas kohtaamisentapa on missionäärinen, lähetysajattelusta nouseva tapa. Suomalaiset ovat lähetyskansaa. Kangasalla on vietetty lukuisia lähetyspiirien 1-vuotisjuhlia. Turvapaikanhakijoiden myötä lähetyskenttä on tullut keskelle omaa maatamme ja asuinpaikkaamme. Vastaanottokeskuksilla on omat tapansa ottaa huomioon asukkaidensa hengelliset tarpeet. Keskuksissa vierailijoiden tulee kunnioittaa noita periaatteita. Mutta jos ja kun turvapaikanhakijat löytävät tiensä seurakuntamme tilaisuuksiin, meidän tulee olla rohkeasti kristittyjä! Tätä odottavat kaikki, eniten ehkä turvapaikanhakijat itse. Jeesus Kristus on koko maailman Lunastaja ja Vapahtaja. Sanoma hänen rakkaudestaan ja armosta kuuluu siksi jokaiselle ihmiselle. Rukoilemme seurakuntana sitä, että osaisimme oikealla tavalla antaa todistuksen Vapahtajastamme kaikille turvapaikanhakijoille ja myös kaikille kantasuomalaisille! Seppo Jarva kirkkoherra Voimme kohdata turvapaikanhakijoita myös diakonisesta näkökulmasta. Diakonia on perinteisesti tehnyt työtä juuri heidän keskuudessaan, jotka ovat menettäneet elämässään eniten. Diakonia on pyrkinyt auttamaan juuri heitä, joita kukaan muu ei auta. Suomalaiset

4 6 7 Katsaus talouteen Suomen kansantalous kasvoi vuonna edellisestä vuodesta kolmen taantumavuoden jälkeen. Suurinta kasvu oli toisella vuosineljänneksellä, jolla bruttokansantuote kasvoi,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä, muilla neljänneksillä kasvu oli lähellä nollaa. Työllisyystilanne heikkeni vuoden kuluessa (Tilastokeskus/ neljännesvuositilinpito). Valtiovarainminiteriön ennusteen mukaan Suomen talouden vaikeudet jatkuvat seuraavan parin vuoden aikana. Julkisen talouden tilanne ei myöskään parane oleellisesti. Suomen talouskasvu jää ennustehorisontin aikana kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste korkeaksi. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömine määrän kasvun osalta tilanne on vakava (VM, taloudellinen katsaus talvi ). Samanaikaisesti yleisen taloudellisen taantuman aikana Suomen seurakuntatalouksien verotuspohja heikkenee jäsenistön vähentyessä. Seurakunnissa tehtävän työn on kuitenkin jatkuttava. Vaikeina taloudellisina aikoina seurakunnilta odotetaan tukea jopa entistä enemmän. Toimintansa turvaamiseksi seurakunnat joutuvat entistä tarkemmin suunnittelemaan resurssiensa kohdentamisen. Seurakuntien välisen yhteistyön lisäämistä kartoitetaan monessa seurakunnassa toimintaresurssien ylläpitämiseksi. Kangasalan seurakunnan taloudellinen tilanne on vielä varsin vakaa. Vuosikate vahvistui vuoden talousarviosta ( euroa) noin 48 euroa. Vuosikatteen vahvistumiseen talousarviossa arvioidusta vaikuttivat useampi seikka; kuluja oli seurakuntatyön pääluokassa huomattavasti arvioitua vähemmän, rahoitustuottoja seurakunta sai suorien osakkeiden myynnistä lähes 196 euroa, ja Kuhmalahden vanhan seurakuntatalon myynti lopulta toteutui. Vuoden 214 tilinpäätöslukemista vuosikate vahvistui noin 183 euroa. Hyvän tuloksen taustalla oli luonnollisesti myös verotulojen toteutuminen lähes talousarvion mukaisina huolimatta siitä, että vielä syksyllä verotuloennusteet ennustivat myös Kangasalan seurakunnalle kirkollisveron merkittävää vähenemistä. Useat muut seurakunnat yllättyivät niin ikään loppuvuoden tilityksistä positiivisesti. Yksi syy tilitysten paranemiselle oli verottajan tekemä jako-osuuksien tarkistaminen. Vuoden aikana jako-osuuksissa huomioitu jäsenkannan muutos ei toteutunutkaan täysin ennakoidusti. Vuosi on Kangasalan seurakunnassa ollut kehittämisen aikaa. Uuden henkilöstöpäällikön tehtävän myötä henkilöstöhallinnon prosessit sekä henkilöstöjohtamisen kehittäminen ovat olleet keskiössä. Seurakunnan strategian valmisteleminen aloitettiin syksyllä. Strategiantyön tueksi seurakunta teetti Taloustutkimuksella julkisuuskuvatutkimuksen. Tutkimustulokset olivat osin ennustettavissa, mutta joiltain osin tulokset yllättivät; kangasalalaisilla on vahva halu osallistua vapaaehtoistyön kautta seurakunnan toimintaan. Vuoden 216 talousarvion yhteydessä tehtiinkin päätös määräaikaisen vapaaehtoiskoordinaattorin toimen perustamista. Vuosi meni talouden näkökulmasta kiitettävästi. Vuosikate 88 28,46 euroa ylitti poistot ( ,59 euroa) reilusti. Tämä tarkoittaa seurakunnalle ,1 euron positiivista tulosta. Annu Kuusisto talousjohtaja Tuet ja avustukset 3 % Metsätalouden tuotot 7 % Annetut avustukset 4 % Aineet tavarat tarvikkeet 13 % Vuokrat 4 % Palveluiden ostot 18 % 452 Toimintakulujen jakautuminen Toimintatuottojen jakautuminen Muut toimintatuotot 3 % Vuokratuotot 34 % Muut toimintakulut 1 % Korvaukset 25 % maksutuotot 26 % 396 Toimintakatteen kehitys (toimintatuotot - toimintakulut) Henkilöstökulut 6 % Myyntituotot 2 % Verotulojen kehitys (1 euroa) Kirkollisvero Yhteisövero ,37; 7 % Toimintakulut pääluokittain Kiinteistötoimi; ; 27,1 % Hautaustoimi; 45 39; 6,9 % ,22; ,45; 3 % 15 % Kaikkien tulojen jakauma ,63; 75 % Vuosikate vs. poistot Yleishallinto; ; -16,6 % Tilikauden tulos ( euroa) Seurakuntatyö; ; 49,3 % Kirkollisvero Yhteisövero Toimintatuotot Rahoitustuotot Vuosikate Poistot , ,

5 8 1.2 hallinto 9 RIIPPUMATON SAKUNTA- VÄKI 15 valtuutettua Kausi Kirkkovaltuusto Seurakunnan ylimpänä päättävänä elimenä on toiminut syksyllä 214 vuosiksi -218 valittu kirkkovaltuusto. Järjestys äänimäärien mukaan. Pekka Simojoki Minna Pyysalo Juha Mansikka-aho Asko Nieminen Timo Keskinen Kirkkovaltuuston puheenjohtajana on toiminut Timo Keskinen, varapuheenjohtajana Riina Sarkanen sekä sihteerinä talousjohtaja Annu Kuusisto. Kirkkovaltuuston jäsenet (33) kertomusvuoden aikana: Ville Keskinen Jukka Hirvonen Dani Lahtinen Mikko Jussila Liisa Sarkala Minna Perkiö Tuula Salminen Markku Tiilikainen Kirsti Kylänlahti KINKERIPIIRI 11 valtuutettua Kausi -218 Järjestys äänimäärien mukaan. Sakari Vanhanen Torsti Tulenheimo Hirvonen Jukka Jussila Mikko Järvenpää Mari Kerttula Kari Keskinen Timo Keskinen Ville Kettunen Jouni Koivukangas Timo Koljonen Kari Kylänlahti Kirsti Lahtinen Dani Laine Raili Lehtiniemi-Eerola Heidi Lumijärvi Helka Mansikka-aho Juha Mäkelä Jukka Mäkijärvi Pirjo Nieminen Asko Perkiö Minna Perttula Tapio Pyysalo Minna Salminen Tuula Salo Aimo Sarkala Liisa Sarkanen Riina Simojoki Pekka Thomassen Anne-Mari Tiilikainen Markku Tuhola Sirkka Tulenheimo Torsti Vanhanen Sakari Villgren Timo Yli-Hinkkala Juhani Kirkkovaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana 4 (4) kertaa. Pykäliä käsiteltiin 47 (53). Suluissa vuoden 214 tiedot. Kirkkovaltuuston jäsen Pekka Simojoki on työskennellyt kirkolliskokousedustajana alkaen. Tapio Perttula Heidi Lehtiniemi- Eerola Helka Lumijärvi Kari Kerttula Juhani Yli-Hinkkala Sirkka Tuhola Timo Koivukangas Jukka Mäkelä Jouni Kettunen KOKO KANSAN KIRKKO 7 valtuutettua Kausi -218 Järjestys äänimäärien mukaan. Pirjo Mäkijärvi Mari järvenpää Kirkkovaltuuston tärkeimpiä päätöksiä: 7.1. Valitsi kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuosiksi 216. Valitsi kappelineuvostojen ja johtokuntien jäsenet, varajäsenet ja puheenjohtajat vuosiksi 218. Nimesi vaalilautakunnan ja suhteellisten vaalien lautakunnan vuosiksi Hyväksyi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta ja merkitsi tiedoksi henkilöstöraportin vuodelta. Hyväksyi muutokset kirkkoneuvoston ohjesääntöön Hyväksyi muutokset talousarvion investointiosaan. Määräsi vuoden 216 kirkollisveroprosentin. Valitsi tilintarkastajan ja varatilintarkastajan vuosille 218. Hyväksyi muutokset kirkkoneuvoston ohjesääntöön. Aimo Salo Kari Koljonen Anne-Mari Thomassen Raili Laine Riina Sarkanen Timo Villgren Hyväksyi talousarvion 216 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille

6 Tilintarkastajat Varsinaisena tilintarkastaja toimi KHT, JHTT, CIA Jaakko Rönkkö ja varatilintarkastajana JHTT Keijo Lappalainen. Tilintarkastaja suoritti vuoden aikana seitsemänä päivänä tilien ja hallinnon tarkastusta Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston puheenjohtajana on toiminut virkansa puolesta kirkkoherra Seppo Jarva. Varapuheenjohtajaksi kirkkovaltuusto valitsi vuosiksi 216 Tapio Perttulan. Kirkkoneuvosto kokoontui kertomusvuonna 12 kertaa (14), pykäliä käsiteltiin 148 (21). Puheenjohtaja: Jarva Seppo, kirkkoherra Varapuheenjohtaja: Perttula Tapio Jäsen Hirvonen Jukka Koivukangas Timo Lehtiniemi-Eerola Heidi Mäkijärvi Pirjo Nieminen Asko Perttula Tapio Salminen Tuula Salo Aimo Sarkala Liisa Thomassen Anne-Mari Tiilikainen Markku Varajäsen Jaakkola Jyrki Tulenheimo Torsti Tuhola Sirkka Lumijärvi Helka Keskinen Ville Yli-Hinkkala Juhani Tarri Henriikka Wallenius Ari Pesonen Sanni Laine Raili Vanhanen Sakari Muut läsnäolijat: Keskinen Timo, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Sarkanen Riina, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Viitala Markku, kappalainen, Kuhmalahden kappeliseurakunta Kuusisto Annu, talousjohtaja (sihteeri) Koivisto Ritva, ma. henkilöstöpäällikkö (31.5. saakka) Lehtinen Sari, henkilöstöpäällikkö (1.6. alkaen) Kirkkoneuvoston tärkeimpiä päätöksiä: Valitsi suunnittelutoimikunnan ja ystävyysseurakuntatoimikunnan jäsenet vuosille 216. Valitsi kirkkoneuvoston edustajat johtokuntiin ja kappelineuvostoihin. Myönsi keittiömestari Ilkka Salolle eron eläkkeelle siirtymisen johdosta 1.1. alkaen Esitti tuomiokapitulille, että avoinna olevaa kappalaisen virkaa ei julisteta haettavaksi. Valitsi ruokapalveluesimieheksi Mervi Nevalan 1.4. alkaen. Valitsi määräaikaiseksi lähetyssihteeriksi Sointu Kaikkosen ajalle Hyväksyi sijoittamisen periaatteet ja sijoitussuunnitelman. Hyväksyi Aune Karimaan testamentin varojen käyttösuunnitelman. Valitsi seurakunnan edustajat yhdistysten ja yhtiöiden hallintoelimiin vuosiksi 216. Päätti henkilöstöltä ja luottamushenkilöiltä perittävät vuokrat seurakunnan tilojen käytöstä. Myönsi lastenohjaaja Sanna Tiaiselle eron 1.3. alkaen Päätti solmia Kangasalan kunnan kanssa 2 vuoden sopimuksen iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisestä. Päätti aloittaa kiinteistöhallinnon yhteistyön Ylöjärven seurakunnan kanssa ja osa-aikaistaa kiinteistöpäällikön viran Kangasalan seurakunnassa Päätti sovintoesityksestä koskien Kuikkarannan kiinteistökauppaa. Valitsi henkilöstöpäälliköksi Sari Lehtisen 1.6. alkaen Antoi lausunnon Kangasalan kunnalle Nattarin alueen asemakaavaluonnoksesta. Päätti, että seurakunta ostaa hautapaikan kangasalalaisille sotaveteraaneille kun heidät haudataan Tampereen seurakuntayhtymän Vatialan hautausmaalle. Jatkoi sopimusta Pirkanmaan sukututkimustoimiston kanssa sukututkimuksista Vakinaisti kirjanpitäjä Jenni Hermikosken 1.6. alkaen. Myönsi erityisdiakoni Sirpa Aholalle virkavapaata Tilasi Taloustutkimukselta julkisuuskuvatutkimuksen. Perusti ohjausryhmän, johon kuuluvat kirkkoherra, talousjohtaja ja kunkin valtuustoryhmän johtajat. Valitsi vs. erityistyön diakoniksi Helena Vettenrannan ajalle Jatkoi Hanne Karakselan sijaisuutta Sahalahden diakoniatyössä vuoden asti. Päätti, että Teija Mettälä hoitaa kirkkoherranviraston toimistosihteerin virkaa Sanna Vehkaojan virkavapaan ajan ja että Ritva Koivisto valitaan määräaikaiseksi henkilöstösihteeriksi samalle ajalle Päätti järjestää Sanan suvipäivät 216 yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa. Myönsi viestintäkoordinaattori Johanna Harttuselle eron 1.8. alkaen. Valitsi Anu Raition lapsityönohjaajaksi Katja Kohosen virkavapaan ajaksi Hyväksyi työterveyshuollon toimintasuunnitelman vuodelle. Hyväksyi henkilöstön palkkojen tarkistukset. Myönsi lapsityönohjaaja Mari Sunellille eron alkaen. Valitsi avoinna oleviin lastenohjaajan tehtäviin Sandra Petrellin, Petra Laurilan ja Susanna Johanssonin asti. Myönsi lastenohjaaja Hannele Leppäselle vuorotteluvapaata , ja Hyväksyi sijoitustoiminnan periaatteet ja sijoitusratkaisut. Valitsi tiedottajaksi Tiina Myllärin alkaen. Valitsi Sirpa Hotarin vs. lapsityönohjaajaksi ajalle ja myönsi hänelle virkavapaata nuorisotyönohjaajan virasta samalle ajalle. Myönsi kiinteistöpäällikkö Erkki Niemelle eron alkaen.

7 Valitsi Hannele Karakselan vs. diakoniksi ajalle Perusti talousarvion mukaisesti 4 kesätyöntekijän (teologi, kanttori, nuorisotyöntekijä) virkaa vuodelle Hyväksyi Studio Puiston suunnittelutarjouksen Tapulinmäen maa-alueen kehittämiseksi. Hyväksyi nimikkosopimuksen Medialähetys Sanansaattajien kanssa satelliittitelevisio SAT-7 työn tukemiseksi. Päätti perustaa kahdeksi vuodeksi määräaikaisen vapaaehtoistyönkoordinaattorin tehtävän. Päätti ostaa taloushallinnon henkilöstöpalvelua (kirjanpito) Klacon Oy:ltä. Aloitti kiinteistöhallinnon yhteistyön Tampereen seurakuntayhtymän kanssa. Myönsi kirjanpitäjä Jenni Hermikoskelle eron alkaen. Myönsi lastenohjaaja Mervi Alakestille eron alkaen. Hyväksyi Iina Keskisen lastenohjaajan oppisopimuskoulutuksen ajalle Johtokunnat Kasvun johtokunta (vastaava johtava lapsityönohjaaja Karin Uotila) Jäsen Villgren Timo, pj. Helminen Tommi Joronen Pasi Järvenpää Mari Järvinen Teija Lahtinen Dani Palenius Minna Perkiö Minna Uotila-Välimäki Soili Varajäsen Rautanen Timo Mäkelä Jukka Mattson Kai Kaarne Marja Välikangas Katariina Keskinen Ville Hakala Nina Hölli Minna Jaatinen Anneli Kirkkoneuvoston edustajana Hirvonen Jukka. Yhteyden johtokunta (vastaava kappalainen Markku Viitala) Jäsen Tarri Henriikka, pj. Burman Pirkko Haapa Anne Huhta-aho Johanna Jaatinen Anne Kerttula Kari Koljonen Kari Mattson Kai Simojoki Pekka Varajäsen Pyysalo Minna Sarkanen Riina Mikkola Helka Mustonen Gitte Jokilampi Irmeli Kettunen Jouni Välimaa Matti Uusmies Hannu Mansikka-aho Juha Palvelun johtokunta (vastaava johtava diakonian viranhaltija Mirja- Leena Hirvonen) Jäsen Lumijärvi Helka, pj. Häme-Sahinoja Johanna Jussila Mikko Kauhanen Matti Kurronen Outi Laine Raili Majuri Hannu Sieranoja Pasi Välikangas Katariina Varajäsen Haapa Anne Määttä Arja Tiilikainen Markku Pitkäniemi Juhani Sarkala Liisa Kaarne Marja Jaakkola Jyrki Lampinen Paavo Tuhola Sirkka Kirkkoneuvoston edustajana Salo Aimo. Johtokunta kokoontui 4 kertaa vuonna. Johtokunta avusti taloudellisesti Kristian Isotalon Precious me valokuvanäyttelyn järjestämistä. Sairaalasielunhoidon johtokunta (Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä) Kangasalan seurakunnan edustajana Jäsen Lumijärvi Helka Varajäsen Joronen Pasi Kirkkoneuvoston valitsemat toimikunnat Ystävyysseurakuntatoimikunta Ahonen Harri, pj. Efana Lawrence Kerttula Irma Kiminki Anneli Kurronen Outi Mattson Kai Muranen Ulla Mäsä Marja-Liisa Valkola Ari Seurakunnan työntekijä: Jarva Seppo (sihteeri) Ystävyysseurakuntatoimikunta kokoontui 2 kertaa. Toimikunta järjesti ystävyysseurakuntatapaamisen Ilomantsin ja Põltsamaan seurakuntien kanssa Kangasalla Lisäksi toimikunnan jäseniä vieraili Raivolassa ja Põltsamaan seurakunnan vieraina Eestin kirkkopäivillä ja laulujuhlilla Tartossa. Mwikan seurakunnasta oli kesätyöntekijä Pyysalossa. Seurakunnan budjettivaroista avustettiin Mwikan, Raivolan ja Põltsamaan seurakuntia. Suunnittelutoimikunta Hirvonen Panu, pj. Jokilampi Irmeli Kiminki Anneli Mäkelä Jukka Palenius Minna Pesonen Sanni Rask Mauri Tiilikainen Markku Tulenheimo Torsti Seurakunnan työntekijät: Jarva Seppo, Kuusisto Annu, Lehtola Henri (asiantuntijajäsen), Lehtinen Sari (sihteeri). Suunnittelutoimikunta kokoontui 3 kertaa. Toimikunta käsitteli seurakunnan strategiaa, julkisuuskuvatutkimuksen tuloksia ja uuden seurakuntalaisen tervetulopaketin sisältöä. Ohjausryhmä Jarva Seppo, kirkkoherra Kuusisto Annu, talousjohtaja Koljonen Kari Nieminen Asko Tulenheimo Torsti Kirkkoneuvoston edustajana Lehtiniemi-Eerola Heidi. Johtokunta kokoontui 3 kertaa vuonna. Julkisuuskuvatutkimuksen tuloksia kirkkovaltuustossa Valtuustoseminaari

8 Sahalahden kappelineuvosto Jäsenet Burman Pirkko Jussila Tuula Karaksela Petri Koivuniemi-Ojala Pirkko Lehtonen Mikko Pyysalo Minna Rinne Seppo Valkola Ari Kirkkoneuvoston edustaja Liisa Sarkala Toimintakertomus Varajäsenet Aakkula Outi Haapanen Tuula Jalava Tommi Lindholm Eila Lumijärvi Helka Lähteenmäki Ilkka Nieminen-Pessi Maija Pyysalo Jussi Tehtävä Sahalahden kappeliseurakunta rohkaisee ihmisiä Pyhän etsimiseen arjessa ja kutsuu ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, vahvistaa kristillistä uskoa ja elämäntapaa sekä edistää luomakunnan hyvinvointia. Diakonia on monesti näkymätöntä, mutta erityisen arvokasta työtä seurakunnassa. Sitä toteutettiin arjen kohtaamisissa, kerhoissa ja tapahtumissa. Tapahtumat ja myyjäiset ovatkin säilyttäneet tärkeän paikkansa seurakunnan kalenterissa. Ajankohtia, jolloin näitä järjestettiin, ovat mm. adventti, joulu, laskiainen, pääsiäinen ja kesän Suvipäivät. Uutena kappelin tarjonnassa oli Laipanmaan Ruskavaellus, hikinen mutta upea kierros luonnon keskellä. Yleisarviointi Sahalahden seurakunnan tulevaisuus näyttää lupaavalta. Muutokset, joiden keskellä eletään, ovat aina uhka, mutta samalla mahdollisuus. Vaikka mahdollisesti tapahtuva kappelin purkaminen ei akuutisti vaikutakaan toiminnan laajuuteen ja sisältöön, sen nostaa kysymyksen, mitä Sahalahdella seurakunnalta tulevaisuudessa odotetaan. Vapaaehtoistiimi, joka on ollut keskeisellä paikalla toiminnan toteuttajana, on luonut mallin, jota jatkossa on noudatettava. Seurakunnan tulevaisuus on yhä enemmän vapaaehtoisten, siis seurakuntalaisten osaamisen ja vastuullisuuden varassa. Seurakuntalaisten osuuden kasvattaminen on haaste, mutta samalla suuri mahdollisuus ottaa käyttöön lahjoja, joita seurakunnan Herra on itse kullekin antanut. Seurakunta ei ole alkuperäiseltä luonteeltaan tilaisuuksia järjestävä ja palveluita tarjoava laitos, vaan yhteisö, joka on aina läsnä siellä, missä sen jäsenet ovat. Kristillistä uskoa eletään todeksi yhtä hyvin erilaisissa tilaisuuksissa kuin arjessa, tavallisen elämän keskellä. Resurssit Toiminnasta vastaavana kyläpappi Kari Mikkonen, diakoni Hanne Karaksela ja kanttori Janne Kyrönlahti. Kaikkien näiden työajasta osa kului emäseurakunnan tehtävien hoitoon. Innokkaat, vastuulliset ja taitavat vapaaehtoiset olivat tärkeä osa toimintaa. Yleistä Sahalahden kappeliseurakunnassa jatkettiin edellisvuonna alkanutta aluemallikokeilua. Kappalaisen virkaa ei edelleenkään täytetty, vaan toimintaa johti kyläpappi. Kappelineuvosto toimi tehokkaasti, samoin edellisvuonna toimintansa aloittanut vapaaehtoistiimi. Historiallisesti ja hallinnollisesti tärkeä hanke oli kappelineuvoston alustava päätös suositella Kangasalan seurakunnan kirkkovaltuustolle kappelin lakkauttamista. Toiminnallisesti päätöksellä pyritään turvaamaan työn monipuolinen jatkuminen Sahalahdella. Toiminta Toiminnallisesti vuosi oli vireä. Jumalanpalveluksia järjestettiin keskimäärin kahdesti kuukaudessa. Niistä puolet pidettiin kirkossa ja toinen puoli seurakuntatalolla eväsmessun nimellä. Näissä vapaaehtoisten seurakuntalaisten osuus oli merkittävän tärkeä. Kävijämäärät lisääntyivät lievästi edellisvuoteen verrattuna. Myös Haapasaaren myllykirkko ja Rajalan kämpän metsäkirkko vetivät paljon väkeä perinteiseen tapaan. Kirkkokuoro palveli taidollisesti ja uskollisesti monissa jumalan-palveluksissa, konserteissa ja tapahtumissa. Naisille järjestettiin kuukausittain naisteniltoja teemalla Minä nainen. Myös naistenpäivät ja Gospellattarit saivat hyvin naisia koolle. Miehille järjestettiin myös omaa toimintaansa. Yhdessä Kuhmalahden miesten kanssa kokoonnuttiin Rekolassa, Jussin Kodalla Kuhmalahdella tai Pentosalissa. Pohjaa keskusteluille antoivat Raamatun erilaiset miehet. Osa nuorille tarkoitetusta viikkotoiminnasta loppui vuoden aikana, mutta toisaalta seurakunnassa alkoi kokonaan uusi tapa kohdata nuoria, Donkkis-illat. Näissä alakouluikäisille tarkoitetuissa, muutama kerta vuodessa järjestettävissä illoissa on tarjolla sopivassa suhteessa Sanaa, liikuntaa ja syötävää ja niiden suosio on kasvanut koko ajan.

9 16 17 Puheenjohtaja, sihteeri: Viitala Markku, kappalainen Jäsenet: Mervi Kortelahti Hannu Nieminen Saila Haaparanta Varajäsenet: Juhani Yli-Hinkkala Kirsti Kylänlahti Jouko Tapanila Kappelineuvoston keskeisimmät päätökset : Hyväksyttiin toimintakertomus vuodelta 214. Valittiin kappelineuvoston puheenjohtajaksi Markku Viitala ja varapuheenjohtajaksi Mervi Kortelahti Kappelineuvosto hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvioesityksen vuodelle 216 ja päätti esittää sen eteenpäin kirkkoneuvostolle. Päätettiin, että Pentosalin Kirkonkoto-päivien ruokailujen omakustannusosuus maksetaan vuoden 216 alusta lukien Kilpikosken rahastosta. Ruokailu on näin ollen osallistujille maksuton Kävijämäärien sekä saadun yleisen palautteen perusteella kappelineuvosto päätti esittää kirkkoneuvostolle Kuhmalahden kappeliseurakunnan alueella pidettävien jumalanpal- Itsenäisyyspäivä Pentosalissa velusten järjestämisestä seuraavaa: 1) Kerran kuussa jumalanpalvelus pidetään klo 1 Kuhmalahden kirkossa/ Pentosalissa. 2) Kerran kuussa jumalanpalvelus pidetään klo 1 Vehkajärven kirkossa. 3) Kerran kuussa pidetään erityisjumalanpalvelus (metsäkirkko, kesäkirkko, gospelmessu tms, jonka alkamisaika on pääsääntöisesti jokin muu kuin klo 1. Alkamisaika määräytyy tapauskohtaisesti. 4) Juhla-aikojen jumalanpalvelukset säilytetään ennallaan. 5) Käytäntö astuu voimaan Toimintakertomus Tehtävä: Kokonaiskirkon tehtävän mukaisesti Kuhmalahden kappeliseurakunta pyrkii kutsumaan ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuomaan elämään kestävän perustan ja rohkaisemaan ihmisiä välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Resurssit: Kappalaisen lisäksi paikallisina henkilöstöresursseina diakoni Monika Viitala sekä kanttori Tarja Sillanpää. Suntion tehtäviä ovat kappeliseurakunnan alueella hoitaneet pääsääntöisesti Riikka Lindell ja Jan Forss. Emäntänä ja vahtimestarin tehtävissä on toiminut Sanna Vuorinen. Vastuuhenkilönä kappalainen Markku Viitala. Rinki-yhtye soitti Kelttiläisessä messussa Toiminnallisten tavoitteiden arviointi Tavoite 1: Kappeliseurakunnan toiminnan jatkaminen vakiintuneella tavalla ja tasolla Toimenpiteet: Vakiintuneen perustoiminnan ylläpitäminen Kuhmalahden kappelineuvosto Toteutuminen: Seurakunnan toimintaa kappeliseurakunnan alueella on jatkettu ilman suuria muutoksia. Toiminnan järjestämisessä on pyritty keskittymään ns. toimiviin tilanteisiin ja karsimaan sellaisia toimintoja ja toimintamuotoja, jotka eivät kokoa ihmisiä. Uutena toimintamuotona aloitettiin miestenillat yhteistyössä Sahalahden kappeliseurakunnan toimijoiden kanssa. Toiminta Kappeliseurakunnan jumalanpalvelukset pidettiin tammi,- helmi,- ja maaliskuussa Kuhmalahden kirkon sijasta Pentosalissa ja Vehkajärven kirkon sijasta Vehkajärven entisellä koululla. Kirkolliset toimitukset pidettiin kyseisenä ajanjaksona kirkoissa. Kerran kuukaudessa Kuhmalahdella ei ole jumalanpalvelusta ja kerran kuussa jumalanpalvelus vietettiin Vehkajärven kirkossa. Jumalanpalveluksissa kävijöitä oli keskimäärin 41 henkilöä/ tilaisuus. (v. 214: 39 henkilöä/ tilaisuus). Kappeliseurakunnassa toimii edelleenkin kaksi kuoroa, Vivace ja Agitato, jotka harjoittelevat säännöllisesti torstaisin syyskuusta toukokuulle. Kuorot palvelevat erilaisissa seurakunnan toiminnoissa. Molempia kuoroja johtaa kanttori Tarja Sillanpää. Muuta kappelin alueella toteutuvaa seurakunnan toimintaa ovat mm. päiväkerho, avoin perhekerho, pikkukirkot, varhaisnuorten askartelukerho, kirkonkoto, miestenillat ja diakoniapiirit. Yleisarviointi Jumalanpalvelusten osalta käynnissä on ollut kokeilu, jonka mukaisesti jumalanpalvelukset ovat alkaneet pääsääntöisesti kello 14. Kävijämäärien osalta kellonajan muutos ei ole tuonut merkittävää muutosta suuntaan taikka toiseen. Kuhmalahtelaisilta aktiiviseurakuntalaisilta saatu palaute on kuitenkin kääntynyt selvästi muutosta vastaan. Vaikka iltapäivään sijoittuva ajankohta tuo mukanaan mahdollisuuksia tehokkaampaan henkilöstöresurssien käyttöön on paikallisten jumalanpalveluksiin osallistuvien ihmisten mielipiteitä kuunneltava tarkasti. Kappeliseurakunta on ensisijaisesti jumalanpalvelusyhteisö. Kuhmalahden alueella järjestettävät jumalanpalvelukset ovat osa koko seurakunnan jumalanpalveluselämää ja kokonaistarjonnan kannalta eriävä alkamisaika muiden kirkkojen jumalanpalvelusten kanssa olisi perusteltua. Tätä merkittävämpää on kuitenkin paikallisyhteisön oma tahtotila silloin kun sen toteuttaminen ei heikennä liiaksi koko seurakunnan henkilöstöresurssien käyttöä ja on linjassa aikanaan seurakuntien liittymissopimuksessa kirjattujen asioiden kanssa. Näistä syistä kappelineuvosto päätti tehdä esityksen jumalanpalvelusten alkamisajankohdan palauttamisesta kello kymmeneen kaksi kertaa kuukaudessa. Kirkonkoto-päivät kokoavat kuhmalahtelaisia vanhuksia Pentosaliin ilahduttavan paljon. Miestenillat ovat myös käynnistyneet varsin lupaavasti. Musiikkitoiminta on kahden kuoron toimesta hyvällä mallilla. Lasten päiväkerho ja avoin perhekerho ovat sen sijaan kärsineet osanottajapulasta. Joulumuistamisia jaettiin n. 115 kpl yli 75-vuotiaille kappeliseurakunnan jäsenille. Esteri Kilpikosken rahaston varoista kustannettiin jokaiselle ikäihmiselle paketti Kirkkokahvia. Joulumuistamiset toimitti perille viranhaltijoiden lisäksi joukko vapaaehtoisia. Kaiken toiminnan ja kävijämäärien luettelemisen rinnalla on pidettävä mielessä, että seurakunta ei ole tilaisuuksien järjestäjä ja aktiviteettien luoja vaan yhteisö, jonka muodostavat siihen kuuluvat seurakuntalaiset. Kristillistä uskoa ja elämää eletään todeksi niin järjestetyissä tilaisuuksissa kuin myös arjen jumalanpalveluksessa tavallisen elämän keskellä. Miesten kotaillat on pidetty Jussin kodassa Kuhmalahden kirkko sai uudet käytävämatot

10 Muut toimielimet 1.3 HENKILÖSTÖ Yhteistyötoimikunta Työnantajan edustajat Jarva Seppo kirkkoherra Kuusisto Annu talousjohtaja Niemi Erkki kiinteistöpäällikkö, työsuojelupäällikkö asti Koivisto Ritva i vt. henkilöstöpäällikkö, sihteeri asti Lehtinen Sari henkilöstöpäällikkö, sihteeri, 1.6. alkaen; työsuojelupäällikkö alkaen Henkilöstön edustajat Jussila Jorma luottamusmies, Kirkon alat ry., pj. Huomo Matti luottamusmies, Juko ry., asti; varavaltuutettu Kaipia Auni luottamusmies, Juko ry., 1.9. alkaen Hotari Sirpa työsuojeluvaravaltuutettu Lindell Riikka työsuojeluvaravaltuutettu, alkaen Lähteenmäki Tanja työsuojeluvaltuutettu, asti Yhteistyötoimikunta kokoontui 2 kertaa kertomusvuoden aikana. Yhteistyötoimikunta päätti järjestää koko työyhteisön koulutuspäivän syyskuussa 216. Päivän aikana KTT Paula Kirjavainen ohjasi erilaisia keskusteluja liittyen työyhteisön toimintakulttuuriin ja tulevaisuuteen. Päivän aikana myös muisteltiin seurakunnassa pitkän työuran tehneitä työntekijöitä. Yhteistyötoimikunnan tärkeimpiä päätöksiä: Koko työyhteisön koulutuspäivän järjestäminen syyskuussa. Yhteistyön aloittaminen Silmä-Aseman kanssa työnäköpalveluista. Vuoden 216 työterveyshuollon teemaksi sovittiin fyysinen työkyky ja että vuonna 216 omavastuullisena henkilöstöetuna tarjotaan liikuntaseteleitä. Vuoden lopussa seurakunnassamme työskenteli yhteensä 79 henkilöä. Näistä 63 oli vakinaisessa virassa tai työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli 16 henkilöä. Kaikkiaan seurakunnassa työ- tai virkasuhteessa vuoden aikana oli 149 henkilöä. Osa-aikaisia työntekijöitä seurakunnassa oli 21 henkilöä. Osa-aikaisuuden prosentti vaihteli välillä 5 95% kokoaikaisuudesta. Passiivisia (ei palkkaasaavia) työsuhteita vuonna oli 6 henkilöllä. Tällaisia passiivisia työsuhteita ovat esimerkiksi vuorotteluvapaalla tai hoitovapaalla olevien työsuhteet. Tilivuonna vakituisia työsuhteita päättyi 8 henkilön osalta (joista kaksi eläköitymistä), ja vastaavasti uusia vakituisia työntekijöitä aloitti 3 henkilöä. Henkilömäärältään suurin työala seurakunnassamme on lapsityö, jossa vuoden päättyessä työskenteli 23 henkilöä. Pienin työntekijäryhmä vuoden vaihtuessa oli hautaus maatyöntekijät. Kesäaikaan tosin hautausmaillamme työskenteli yhteensä 28 henkilöä kahden vakituisen työntekijän rinnalla. Hautausmaan kausityöntekijöitä oli 12 ja kesätyöntekijöitä 16. Tänäkin vuonna seurakuntamme oli merkittävä työllistäjä nuorille Kangasalla. Esimerkiksi isospalkkion saajia oli 88 henkilöä ja kerhonohjaajina vuoden aikana toimi 13 henkilöä. Isosia ja kerhonohjaajia ei kuitenkaan ole laskettu mukaan henkilömäärään lyhyen palvelussuhteen vuoksi Henkilöstön määrä Määräaikaiset Vakinaiset Palkkasumma vuonna oli (vuonna ). Työntekijöiden palkka muodostuu kolmesta osasta, vaativuusryhmän mukaisesta tehtäväkohtaisesta, vuosisidonnaisesta ja harkinnanvaraisesta palkanosasta. Vaativuusryhmät seurakunnassamme olivat taulukoiden välillä (1.797, ,42 ). Vuosisidonnainen palkanosa oli 68 henkilöllä, ja nämä olivat välillä 68,8 536,17 ). Harkinnanvarainen palkanosa oli 12 henkilöllä. Harkinnanvarainen palkanosa oli 2% tehtäväkohtaisesta palkasta. Lisäksi kolmella henkilöllä oli erityisperuste, jonka mukaan he saivat 15 kuukausikorvauksen. Luottamusmiespalkkioita maksettiin 22 kuukaudessa. Henkilöstöä Katrina-varausjärjestelmän koulutuksessa

11 2.. Viranhaltijat Ahola Lea toimistonhoitaja Hirvonen Mirja-Leena johtava diakoniatyöntekijä Hotari Sirpa nuorisotyönohjaaja Huomo Matti kanttori Hyssy Marja seurakuntapastori Ihalainen Marjo seurakuntapastori Ilkka-Ahola Sirpa erityisdiakoni, virkavapaa asti Jarva Seppo kirkkoherra Jussila Jorma erityisnuorisotyönohjaaja Jutila Johanna johtava nuorisotyönohjaaja Kaipia Auni kappalainen Kohonen Katja lapsityöntyönohjaaja, virkavapaa asti Kuusisto Annu talousjohtaja Kyrönlahti Janne kanttori Lehtinen Sari henkilöstöpäällikkö Lehtola Henri hallintokappalainen Lindell Mirja emäntä-vahtimestari Lähteenmäki Tanja diakoni, virkavapaa asti Mikkonen Kari seurakuntapastori Niemelä Liisa seurakuntapuutarhuri Raitanen Johanna diakoni Rantakallio Riikka diakoni Sagulin Marko seurakuntapastori Segerroos Päivi perhetyön diakoni Sillanpää Tarja kanttori Uotila Karin johtava lapsityönohjaaja Vehkaoja Sanna toimistosihteeri, virkavapaa asti Vettenranta Ari nuorisotyönohjaaja Vettenranta Ismo nuorisotyönohjaaja Viitala Markku kappalainen Viitala Monika diakoni Työsopimussuhteiset Alakesti Mervi lastenohjaaja Forss Jan seurakuntamestari Hildén Virpi toimistosihteeri Hänninen Helena lastenohjaaja Inkiläinen Riikka vahtimestari Isoaho Anu lastenohjaaja Kares Eija lastenohjaaja Kohonen Mikko seurakuntamestari Laaksonen Merja lastenohjaaja Lahtinen Heikki kiinteistötoimen työnjohtaja Lahtinen Mari lastenohjaaja Lehti Liisa ylivahtimestari Leppänen Hannele lastenohjaaja Lindell Riikka seurakuntamestari Lohtander Seija lastenohjaaja Lähdekorpi Arja palkanlaskija Meskanen Terhi lastenohjaaja Mettälä Teija toimistosihteeri Nevala Mervi ruokapalveluesimies Pihlaja Saara-Maria lastenohjaaja, työvapaa asti Päivinen Helena lastenohjaaja Runsas Tuija lastenohjaaja Saarinen Päivi kirkonkoto-ohjaaja Suominen Merja lastenohjaaja Tiainen Sanna lastenohjaaja Tikka Leena vahtimestari Vanhanen Riitta keittiöapulainen Vartiainen Eija lastenohjaaja Vepsäläinen Veli-Matti lastenohjaaja, työvapaa asti Vettenranta Juha seurakuntamestari Virtanen Jonna erityisammattimies Vuorinen Sanna-Mari vahtimestari Yrjänä Eine vahtimestari Sijaiset ja määräaikaiset virka- ja työsuhteet Ikonen Tuomas lastenohjaaja Johansson Susanna lastenohjaaja Joki Satu lastenohjaaja Järvinen Reetta lastenohjaaja Kaikkonen Sointu lähetyssihteeri Karaksela Hanne diakoni Karevaara Kirsi lastenohjaaja Keskinen Iina lastenohjaaja Koivisto Ritva henkilöstösihteeri Laurila Petra lastenohjaaja Leppänen Berita viestintäsihteeri Oksanen Elina seurakuntapastori Petrell Sandra lastenohjaaja Raitio Anu lapsityönohjaaja Riekki Paula seurakuntamestari Uotila Hanna-Maria lapsityönohjaaja Vettenranta Helena erityisdiakoni Vuonna päättyneet vakituiset palvelussuhteet Alakesti Mervi lastenohjaaja Harttunen Johanna viestintäkoordinaattori Hermikoski Jenni kirjanpitäjä Niemi Erkki kiinteistöpäällikkö Raitanen Ari seurakuntamestari Sunell Mari lapsityönohjaaja Tiainen Sanna lastenohjaaja Vuokko-Keskinen Anneli hallintopäällikkö Vuonna päättyneet määräaikaiset palvelussuhteet (määräaikaisuus yli 1 kk, tarvittaessa töihin kutsuttavat yli 1kk) Alin Sylvi hautausmaan kesätyöntekijä Bogdanoff Eva-Maria viestintäsihteeri Hakasalo Heini nuorisotyön kesätyöntekijä Hirvonen Laura keittiöapulainen Jokihaara Sirpa hautausmaan kausityöntek. Kallioinen Maarit hautausmaan kausityöntek. Kauppinen Kaisa keittiöapulainen Koli Hanna seurakuntapastori Kotkajuuri Anna hautausmaan kesätyöntekijä Lahtinen Dani yövalvoja Lankinen Juha seurakuntapastori Lehtola Marita lastenohjaaja Leinonen Riitta hautausmaan kausityöntek. Mariki Godbless kesäisäntä Marjakoski Seija keittiöapulainen Marsi Iris toimistosihteeri Meriläinen Sisko hautausmaan kausityöntek. Metsävainio Mari seurakuntapastori Myllymäki Sari musiikkiavustaja Myllyniemi Krista lastenohjaaja Mäkelä Elina lastenhoitaja Mäki Mervi seurakuntamestari Mäkinen Emma hautausmaan kesätyöntekijä Mäkipää Mervi hautausmaan kausityöntek. Niemelä Paula lastenohjaaja Nieminen Marketta pyhäkoulun opettaja Nieminen Miika kesäisäntä Nuuttila Markus hautausmaan kesätyöntekijä Paajanen Inka hautausmaan kesätyöntekijä Pasanen Heikki hautausmaan kesätyöntekijä Peltola Eeva-Liisa emäntä Peltomaa Johanna hautausmaan kesätyöntekijä Peltonen Raija hautausmaan kausityöntek. Penttilä Tiina hautausmaan kausityöntek. Henkilöstön määrä henkilöryhmittäin Petäjä Merja hautausmaan kausityöntek. Pääskynen Susanna pyhäkoulun opettaja Raittila Heljä hautausmaan kausityöntek. Ranto Neea lastenohjaaja Repo Heikki seurakuntapastori Ruusukallio Liisa kesäteologi Rämö Pinja hautausmaan kesätyöntekijä Salmela Heidi hautausmaan kausityöntek. Salomaa Marja hautausmaan kausityöntek. Savijärvi Essi kirkonopas Savolainen Pirjo lastenohjaaja Simojoki Arja lastenohjaaja Sipilä Marja lastenohjaaja Sundelin Iris hautausmaan kesätyöntekijä Säämäki Maisa hautausmaan kesätyöntekijä Tamminen Jussi kesäkanttori Tanner Vaula hautausmaan kausityöntek. Taskula Aatu hautausmaan kesätyöntekijä Taylor Mikael kesäteologi Tiiva Elina hautausmaan kesätyöntekijä Tolvanen Henna siivooja Vihtiälä Atte hautausmaan kesätyöntekijä Viitanen Valtteri hautausmaan kesätyöntekijä Villgren Tarja keittiöapulainen Wennström Mikko kesäteologi

12 VÄKILUKU 1.5 TALOUSARVION TOTEUTUMAVERTAILUT Jäsenmäärä ja kunnan väkiluku kunnan väkiluku ennen ei Kuhmalahti Kunnan väkiluku Seurakunnan jäsenmäärä Jäsenmäärän kokonaismuutos talousarviossa HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI HALLINTO (pääluokka 1) Yleishallinto Tehtävä: Hallinnon tehtävänä on johtaa, valvoa ja ohjata seurakunnan toimintaa ja taloutta. Toimistojen tehtävänä on tuottaa seurakunnan talous-, henkilöstö-, viestintä-, tietohallinto- ja jäsenrekisteripalvelut. taa yleisesti esittelevän perehdyttämisoppaan. Perehdyttämisprosessin on läpikäynyt jo useampi syksyllä aloittanut uusi työntekijä. Prosessin jo läpikäyneiltä on saatu positiivista palautetta sekä myös joitain kehittämisideoita Kirkollisia vihkimisiä yhteensä Seurakuntaan liittyneet Miehet 44 Naiset Kastetut ja hautaan siunatut Kastetut Hautaan siunatut Avioeroja Muuttaneet Muutot seurakuntaan Muutot seurakunnasta Seurakunnasta eronneet Miehet Naiset Resurssit: Kirkkoherranviraston ja taloustoimiston henkilöstöresursseina on kirkkoherra, talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö, tiedottaja, toimistonhoitaja, kirjanpitäjä (8 %), palkanlaskija (6 %) ja 3 toimistosihteeriä, Toiminnallisten tavoitteiden arviointi: Tavoite 1. Uusien luottamushenkilöiden perehdyttäminen kirkon ja seurakunnan organisaatioon Toimenpiteet: Järjestetään luottamushenkilöille koulutuspäiviä, joissa perehdytetään sekä talouden lainalaisuuksiin että seurakuntaan toimintaympäristönä. Toteutuminen: Uusille valtuutetuille järjestettiin keväällä kaksi koulutuspäivää, jossa kouluttajana oli ulkopuolinen asiantuntija. Lisäksi valtuutetut saivat koulutusta talouden tunnuslukujen tulkitsemiseen. Koulutusten osallistujamäärät jäivät varsin alhaisiksi. Tavoite 2. Perehdytysjärjestelmän luominen ja käyttöönotto koko henkilöstön osalta Toimenpiteet: Kootaan perehdytyskansio, jossa on mukana sekä kaikkia työntekijöitä koskevan että työalakohtaisen perehdytyksen sisältö. Toteutuminen: Henkilöstöpäällikkö suunnitteli ja toteutti perehdyttämisprosessin, joka sisältää kullekin uudelle työntekijälle annettavan oman henkilökohtaisen perehdytyskirjasen sekä seurakun- Toiminta: Kirkkovaltuuston ja neuvoston tärkeimmistä päätöksistä on erillinen osio kertomuksessa. Digitoinnin tarkastus: Kirkonkirjojen pitämisessä on vuonna 212 siirrytty kirkon yhteiseen jäsentietojärjestelmään Kirjuriin. Seurakuntien tulee itse huolehtia järjestelmään siirrettävän aineiston tuottamisesta eli sidottujen kirkonkirjojen ja perhelehtien digitoinnista. Aineiston tarkastus tulee suorittaa siksi, että virheellinen aineisto ei siirry Kirjuriin. Vuoden aikana saatiin päätökseen digitoinnin tarkastus perhelehtien osalta. Kirkonkirjojen tarkastustyö tullaan saattamaan päätökseen vuoden 217 loppuun mennessä. Yleisarviointi: Vuosi oli erityisesti henkilöstöjohtamisen osalta kehittämistyön käynnistämisen vuosi. Seurakunnassamme pyritään entistä vahvemmin luomaan läpinäkyviä käytänteitä sekä vahvistamaan esimiestyötä. Uuden valtuustokauden myötä taloudellinen jaosto lakkasi, mikä on muuttanut päätöksenteon sekä valmistelutyön toimintatapoja jonkin verran. Kirkkoneuvoston valmistelutyön tueksi tulee jatkossa aiempaa aktiivisempaan rooliin ohjausryhmä, jossa on kustakin valtuustoryhmästä edustajansa. Talousarvion toteutuminen ja arviointi: Hallinnon pääluokka pysyi talousarviossaan vaikka painetta ylitykseen aiheuttivat muun muassa työterveyshuollon kulujen kasvu uuden palveluntuottajan myötä sekä asianajokulut kiinteistökauppariidassa. Tiedotus siirtyi vuoden aikana hallinnon päätöksellä pääluokasta seurakuntatyö pääluokkaan hallinto. Muutos näyttäytyy hallinnon pääluokan määrärahojen lisäyksenä. Talousarvio 2.15 Toteutuma Poikkeama Käyttöprosentti Tuotot , ,84 115,8 Kulut , ,39 98,8 Toimintakate , ,23 98,2

13 24 25 Tiedotus ja viestintä 21 Tehtävä: Sisäisen ja ulkoisen viestinnän järjestäminen, viestinnän kehittäminen nykyaikaisia viestintävälineitä hyödyntäen sekä päivittäisten käytäntöjen hoitaminen. Tehtävää suoritetaan oman seurakunnan ja kokonaiskirkon viestintästrategiaan sitoutuen, kristillistä sanomaa ja tietoa välittäen, vuorovaikutusta synnyttäen, seurakuntalaisia palvellen ja positiivista julkikuvaa rakentaen. Resurssit: Viestintäkoordinaattori Johanna Harttunen asti. Loppuvuoden aikana viestinnän tehtävistä vastasi kaksi määräaikaista ja osa-aikaista viestintäsihteeriä Eva-Maria Bogdanoff sekä Berita Leppänen. Toiminnallisten tavoitteiden arviointi: Tavoite 1. Viestinnän käytäntöjen kehittäminen Toimenpiteet: Resurssien vähenemisen myötä viestintätoimiston palveluja ja toimintatapoja on kehitettävä vastaamaan käytettävissä olevaa työvoimaa. Viestintäkoordinaattorin työnkuvaa selkeytetään ja se muuttuu luonteeltaan enemmän konsultoivaksi. Viestintävastuuta ja -tehtäviä lisätään koulutuksen kautta toiminnallisella puolella. Koulutusta sekä sisäisesti että ulkopuoliselta palveluntuottajalta tarvitaan. Toteutuminen: Henkilöstömuutosten vuoksi varsinaiset viestinnän kehittämissuunnitelmat siirtyivät vuodelle 216. Työntekijöiden rohkaiseminen asioiden kysymiseen ja opastaminen uudistuneen intranetin aktiiviseen ja monipuoliseen käyttöön. Toteutuminen: Sisäisessä viestinnässä hyödynnettiin intranetiä (Kasetti), henkilökohtaista viestintää, kokousmuistioita ja sähköpostia. Henkilöstöpäällikkö aloitti uuden käytännön lähettämällä henkilöstölle ajankohtaisia asioita sisältäviä henkilöstötiedotteita. Toiminta: Perustoiminta vuonna on sisältänyt mm. viikoittaiset seurakuntapalstat paikallislehdissä, Kotikirkko-liitteet Kangasalan Sanomien välissä. Kotikirkko on ilmestynyt vuonna viisi kertaa. Lisäksi viestintään on kuulunut tiedote- ja puffimateriaalien välittäminen lehdille, sähköinen viestintä, yhteydenpito mediaan sekä työaloille tehtävät mainokset ja esitteet. Yleisarviointi: Vakituisen viestintäkoordinaattorin irtisanouduttua tehtävästään, käynnistettiin rekrytointiprosessi. Kirkkoneuvosto valitsi uuden tiedottajan kokouksessaan. Uuden tiedottajan perehdytysjakso pidettiin joulukuussa. Tiedottaja Tiina Mylläri aloittaa tehtävässään Lisäksi vuonna on aloitettu suunnittelu seurakunnan kotisivujen siirtämisestä Lukkari-ohjelmaan. Tavoite 2. Sisäisen viestintä koko työyhteisön yhteiseksi asiaksi Toimenpiteet: Työyhteisön hyvinvoinnin kannalta oleellisen tärkeää on sisäisen tiedon kulku organisaatiossa sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös. Sisäisen viestinnän merkityksen esillä pitäminen ja korostaminen kaikissa työyhteisön tapaamisissa. Talousarvion toteutuminen ja arviointi: Talousarvio 2.15 Toteutuma Poikkeama Käyttöprosentti Tuotot Kulut , ,36 92,4 % Toimintakate , ,36 92,3 % Kotikirkko-aukeama/-liite ilmestyi Kangasalan Sanomien välissä viisi kertaa.

14 yleinen seurakuntatyö (pääluokka 2) yhteyden johtokunta 27 yleinen seurakuntatyö 21-24, 295 Tehtävä: Jumalanpalveluselämän ja kirkollisten toimitusten ylläpitäminen ja kehittäminen. Kangasalan seurakunta on yhteisö, jonka keskellä armollinen Jumala kohtaa luomansa ja lunastamansa ihmisen. Seurakunnan jäseniä kutsutaan elämään todeksi Jumalan huolenpitoa erityisesti paikkakuntamme näköisen ja monipuolisen jumalanpalveluselämän kautta. Resurssit: Vastuuhenkilönä jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten osalta on kirkkoherra Seppo Jarva. Musiikkityöstä vastaa johtava kanttori Matti Huomo, aikuistyöstä vastaa pastori Kari Mikkonen. Yhteyden johtokunnan vastaavana viranhaltijana toimii pastori Markku Viitala. Toiminnallisten tavoitteiden arviointi: Tavoite 1. Jumalanpalvelusten alkamisaikojen rytmittäminen siten, että seurakuntalaisilla on mahdollisuus osallistua pyhäpäivien jumalanpalveluksiin muulloinkin kuin klo 1. Toimenpiteet: Kappeliseurakuntien jumalanpalvelusten alkamisajankohdat ovat vuoden 214 aikana porrastettu niin, että jumalanpalvelukset alkavat pääsääntöisesti Sahalahdella klo 12 ja Kuhmalahdella klo 14. Vuoden aikana on kertyneiden kokemusten perusteella mahdollista päättää kokeilun vakiinnuttamisesta. Toteutuminen: Jumalanpalvelusten alkamisaikojen porrastamisesta on kerätty kokemuksia. Niiden perusteella Sahalahdella jatketaan klo 12 alkavia jumalanpalveluksia, kun taas Kuhmalahdella palataan kappeliseurakuntalaisten toiveiden mukaisesti pääsääntöisesti klo 1 alkaviin jumalanpalveluksiin. Tavoite 2. Konfirmaatiomessujen ajoittaminen niin, että pääkirkon jumalanpalveluselämä ei kesäaikaan ole liian konfirmaatiopainotteinen. Toimenpiteet: Konfirmaatiomessut sijoitetaan entistä useammin lauantaipäiville. Toteutuminen: Pääjumalanpalveluksen yhteyteen sijoitettujen konfirmaatiomessujen määrä on vähentynyt. Konfirmaatioita on ollut aiempaa enemmän lauantaisin sekä muutamia myös sunnuntaina klo 13. Käytäntöä on tarkoitus jatkaa edelleen. Tavoite 3. Uudistetun Huutijärven kappelin käyttöönotto ja sisäänajaminen. Toimenpiteet: Kappelin siunaamisen ja käyttöönottojuhlan järjestäminen. Kappelin käytäntöjen luominen ja kehittäminen erityisesti hautaustoimitusten osalta. Toteutuminen: Kappeli siunattiin käyttöön siellä toimitetussa messussa Siunaustoimitusten lisäksi kappelissa on järjestetty mm. hartaushetkiä, konsertti sekä sururyhmän kokoontumisia. Kappelin ulkoinen ilme ja käytännön toimivuus on saanut pääosin myönteistä palautetta niin seurakuntalaisilta kuin työntekijöiltä. Yleisarviointi: Kirkollisten toimitusten lukumäärä on säilynyt ennallaan. Jumalanpalveluksiin osallistuneiden määrä on laskenut vain hieman. Seurakunnan jumalanpalveluselämä on viime vuosina monipuolistunut mm. keidas- ja aarrearkkumessujen myötä Ehtoollisen viettoja Kauneimmat joululaulut kirkossa. Pääjumalanpalvelukseen osallistujia keskimäärin Talousarvion toteutuminen ja arviointi: Talousarvio on toteutunut suunnitellusti Talousarvio 2.15 Toteutuma Poikkeama Käyttöprosentti Tuotot , ,56 239,1 Kulut , ,73 93,9 Toimintakate , ,29 93,

15 28 yhteyden johtokunta 29 Aikuistyö 25 Tehtävä: Tarjota Kangasalla aikuisille tilaisuuksia tavata, kokea yhteyttä ja pohtia elämän kysymyksiä kristillisen uskon pohjalta. Tavoitteena saada ihmiset löytämään elävä uskonsuhde Kristuksen kautta, kasvamaan uskossaan ja löytämään paikkansa seurakunnassa = USKON JA YHTEYDEN RAKENTA- MINEN Resurssit: Aikuistyöstä vastaa pastori Kari Mikkonen. Miestyössä on ollut vastuullisena Juha Vettenranta ja naistyössä Karin Uotila. Innokkaat ja taitavat vapaaehtoiset ovat ehdottoman keskeinen osa aikuistyön onnistunutta toteuttamista. Toiminnallisten tavoitteiden arviointi: Tavoite 1. Kaikki ovat tervetulleita Suunnitellut toimenpiteet: Vaikutetaan seurakunnan rakenteisiin ja toimintaan siten, että sekä uusien että seurakuntaan jo sitoutuneiden henkilöiden on helppo löytää paikkansa seurakunnassa. Toteutuminen: Toimintavuoden aikana järjestettiin sekä keväällä että syksyllä kaikille vapaaehtoisille ja vapaa-ehtoisiksi haluaville avoin Pyysalon Unelmapäivä. Hyvin onnistuneisiin tapahtumiin osallistui molempiin yli 5 henkilöä. Rinnalla rakennettiin vapaaehtoisten tiimiorganisaatiota. Tärkeä osa tavoitteen toteutumista on vapaaehtoiskoordinaattorin toimi, joka täytetään ainakin aluksi määräaikaisena vuoden 216 alkupuolella. Tavoite 2. Pienryhmätoiminnan elvyttäminen Suunnitellut toimenpiteet: Pienryhmätoiminta organisoidaan uudelleen, johdossa vastuutiimi. Verkostoidutaan kaikkien olemassa olevien ryhmien kanssa. Koulutetaan uusia piirien vetäjiä. Tiedotetaan aktiivisesti mahdollisuudesta tulla mukaan pienryhmään. Toteutuminen: Yksi vuoden aikana perustetuista unelmatiimeistä on pienryhmätiimi. Sointu Kaikkosen johdolla on sille rakenteilla vastuuryhmä, joka vie suunnittelua ja toteutusta eteenpäin. Tavoite 3. Raamattu esiin Suunnitellut toimenpiteet: Johtokunnassa on päätetty, että joka syksy pyritään järjestämään tapahtumaviikko, jonka painopisteenä on vuorovuosina evankeliointi, opetus, yhteisöllisyys tai diakonia. Vuoden tapahtuman painopiste on opetus, mikä yhdessä pienryhmätoiminnan elvyttämisen kanssa korostaa Raamatun asemaa seurakunnan toiminnassa. Toteutuminen: Suurin yksittäinen Raamattua Jumalan Sanana esillä pitänyt tapahtuma oli syksyn Ilosanomapäivät, mikä veti hyvin väkeä ja missä oli mukana monia tunnettuja raamatunopettajia. Myös Ilosanoma- ja majataloilloissa sekä erilaisissa nais- ja miestyön tapahtumissa Sanaa on pidetty vahvasti esillä. Toiminta: Työala on jaettu kahteen sektoriin, yhteisöllisyyteen ja tavoittavaan toimintaan. Yhteisöllisyysosaan ovat kuuluneet majatalotoiminta, keidas- ja Sahalahden eväsmessut, pienryhmät, opetus ja parisuhdetyö. Tavoittavaa toimintaa ovat evankeliointi ja ilosanomaillat sekä mies- ja naistyö. Paikkansa vakiinnuttaneet aikuistyön toimintamuodot ovat koonneet väkeä mukavasti, samoin Sahalahden uusi toiminta. Vapaaehtoistyön organisointi otti vuoden aikana tärkeitä edistysaskeleita. Iloinen asia on myös parisuhdetyön toiminnan viriäminen uuden vastuuryhmän myötä. Yleisarviointi: Aikuistyön toiminta on kehittynyt edelleen sekä laadullisesti että määrällisesti. Avaimena työalan toteutumiselle nykyisessä laajuudessaan ovat edelleen vastuulliset ja taitavat seurakuntalaiset. Vuoden 216 alkupuolella aloittava vapaaehtoiskoordinaattori avaa uusia mahdollisuuksia rekrytoida ja kouluttaa vapaaehtoisia sekä pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan. Talousarvion toteutuminen: Talousarvio 2.15 Toteutuma Poikkeama Käyttöprosentti Tuotot , , 185,2 Kulut , ,68 114,6 Toimintakate , ,68 113,

16 3.. Kirkkomusiikki 22 Tehtävä: Kirkollisen musiikin viljeleminen sanan ja sakramenttien palveluksessa yhteisessä messussa ja seurakunnan elämässä. Osallistuminen merkittävällä panoksella paikkakunnan musiikkielämään. Resurssit: Seurakunnassa on neljä vakinaista kanttorin virkaa josta kolme on täytetty. Johtava kanttori on Matti Huomo. Ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä kanttorin virka on ollut toimintavuoden ajan täyttämättä. Kanttorien vuosilomien sijaisena on ollut kesäkanttori. Lisäksi on käytetty palkkiotoimisia sijaisia. Toiminnallisten tavoitteiden arviointi: Tavoite 1. Monipuolinen jumalanpalvelusmusiikki Toimenpiteet: Virret ja perinteinen jumalanpalvelusmusiikki, monipuolinen urku-, kuoro- ja instrumentaalimusiikki on leimallista Kangasalan srk:n jumalanpalveluselämässä. Suomi-gospelia on soitettu ja laulettu Aarrearkku-, rippikoulu- ja muissa erikoismessuissa. On myös vietetty kansanlaulumessua. Messuissa on ollut mukana paikkakunnalla toimivia kuoroja sekä laulavia ja soittavia musiikkiavustajia. Vuoden aikana toteutettiin kolme kiitosta saanutta radiojumalanpalvelusta valtakunnan verkkoon. Toteutuminen: Tavoite ja toimenpiteet toteutuivat. Tavoite 2. Kuorotoiminta ja musiikkikasvatus Toimenpiteet: Seurakunnan kuorotoimintaa on jatkettu vakiintuneesti. Messuissa on tehty yhteistyötä seurakunnan omien ja paikkakunnan kuorojen kanssa. Kanttorit pitivät kirkkomusiikin musiikkikasvatuksen oppitunnit rippikouluissa. Toteutuminen: Tavoitteet ja toimenpiteet toteutuivat. Tavoite 3. Korkeatasoiset kirkkokonsertit Toimenpiteet: Seurakunnassa on pidetty useita kirkkokonsertteja. Kesäkuukausina pidettiin Keskipäivän musiikkihetki -konserttisarja. Solistien, kuorojen ja yhtyeiden joulukonsertteja adventin ja joulun aikaan oli useita. Kappeliseurakuntien kanssa on toiminut hyvä ANOTHER JAZZY CHRISTMAS työyhteys. Duon viimeisellä levyllä Another Jazzy Christmas on mm. Madetojan Arkihuolesi kaikki heitä gospel-versiona, Sibeliussikermä On hanget korkeat nietokset / Finlandia, Händelin svengaava Dotter Sion sekä Mel Tormén ajaton jouluklassikko The Christmas Song. Toteutuminen: Tavoitteet ja toimenpiteet toteutuivat. Toiminta: Kanttorit valmistavat ja toteuttavat erityyppisten messujen, häiden, hautausten, hartauksien, kinkereiden ja muiden seurakuntatilaisuuksien musiikit sekä opettavat rippikouluissa (KJ 6 luku 39). Seurakunnassa toimii kaksi lapsikuoroa Melody ja Agitato, yksi nuorten kuoro Delicate, sekä seitsemän aikuisten kuoroa Vivace, Päiväkuoro, Kangasalan kirkkokuoro CHRISTMAS ja Sahalahden JAZZ kirkkokuoro. Staff-kuoro musisoi Majataloilloissa ja Ilosanomailloissa Ilosanomakuoro maallikoiden ohjaamina, sekä jouluelokuvasta Valkea-lauluyhtye. tuttu Christmas Time Kangasalan Is Here. Mieslaulajat ovat olleet toimintavuoden aikana hyvässä työyhteydessä seurakunnan kanssa. Yhteydet musiikillisiin tahoihin sekä työtovereihin ovat hyvät. Christmas Jazz levyllä on mm. Schubertin Ave Maria bossa nova-sovituksena, 17-luvun klassikko Kuului laulu enkelten, Sibeliuksen Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt jazzahtavissa tunnelmissa, ja Jaska Jokusen piirretystä Yleisarviointi: Työalan ilon aiheena ovat vuodesta toiseen olleet etenkin toiminnassa mukana olevat aktiiviset, sitoutuneet maallikot uskollisina kuorolaisina, sekä taitavat instrumentalistit rikastuttamassa seurakunnan tilaisuuksien sisältöä musisoinnillaan. Talousarvion toteutuminen ja arviointi: Toimintavuoden talousarvio toteutui lähes suunnitellusti. Talousarvio 2.15 Toteutuma Poikkeama Käyttöprosentti Tuotot ,9 32,1 84,9 Kulut , ,88 88,1 Toimintakate , ,78 88,2 JOULUKONSERTTI KANGASALAN KIRKKO yhteyden johtokunta KESKIPÄIVÄN Musiikkituokiot keskiviikkoisin klo Kangasalan kirkossa 3.6. Marianne Järvinen, huilu 1.6. Lapsikuoro Melody Tuomas Marttila, marimba Tanja Vuorinen, oboe 1.7. Sari Myllymäki, nokkahuilut 8.7. Jussi Tamminen, piano Pekka Pantsu, viulu Matti Huomo, urut Hannu Timmerbacka, saksofoni / klarinetti 5.8. Janne Kyrönlahti, laulu Pekka Siiskonen, kitara Sami Majamäki, harmonikka Esa Toivola, urut 31

17 32 LAPSI- ja perhetyö 231, 232, 239 kasvun johtokunta 33 Tehtävä: Toiminnan tavoitteena on antaa kasteopetusta, tukea lapsen kehitystä kokonaisvaltaisesti ja toimia vanhempien kasvatuskumppanina. Resurssit: Johtava lapsityönohjaaja Karin Uotila, 2 lapsityönohjaajaa ja 19 lastenohjaajaa. Toisen lapsityönohjaajan virka oli täyttämättä marras-joulukuun ajan. Lapsityöhön osallistuin myös teologi 3%, perhediakoni (5%). Toiminnallisten tavoitteiden arviointi: Tavoite 1. Perhetyön vahvistaminen Toimenpiteet: Kaksi työalan työntekijää on hankkimassa vanhemmuuden palikat koulutuksen. Mahdollisuuksien mukaan koulutuksesta saatuja oppeja käytetään perhetyön kehittämisessä. Toteutuminen: Kaksi työntekijää kävi vanhemmuuden palikat koulutuksen ja he ovat käyttäneet oppeja työssään. Syyskaudella aloitettiin kolme illalla toimivaa avointa perhekerhoa. Tavoite 2. Päivähoidon uskontokasvatuksen vahvistaminen mentoroinnin avulla Toimenpiteet: Luodaan konsepti, jolla toteutetaan yhteistyössä olevien Kangasalan päiväkotien mentorointia. Toteutuminen: Mentorointiryhmiä oli kaksi, Vatialassa ja Suoramalla. Ryhmät kokoontuivat kerran kevät- ja syyskaudella. Tavoite 3. Jumalanpalveluskasvatus ja kirkkoon tutustuminen Toimenpiteet: Tutustutaan kirkkoon ja jumalanpalvelukseen. Iltapäiväkerholaisille retket kirkkoon mahdollisuuksien mukaan syksyllä aloittaen. Toteutuminen: Iltapäiväkerhojen osalta retkien toteutus siirtyi pääosin seuraavaan kevääseen. Päiväkerhot vierailivat kirkossa omatoimisesti. Jumalanpalveluskasvatukseen kiinnitettiin erityistä huomiota kerhoissa. Toiminta: Kuluneen vuoden aikana kuusi kertaa toteutettu Aarrearkkumessu on vakiinnuttanut paikkansa seurakunnan jumalanpalveluselämässä. Messu kokosi kerralla noin sata henkeä. Messun jälkeen perheille on tarjottu maksuton lounas. Muu toiminta, päiväkerhot (16 ryhmää), avoimet perhekerhot (8 + 3 ryhmää) ja iltapäiväkerhot (8 ryhmää), kokosivat yhteensä 9156 kävijää vuoden aikana. Pikkukirkko- ja mentorointikäyntejä päivähoidossa oli yhteensä 382. Pikkukirkkoryhmiä oli 56. Eri messujen pyhäkouluissa oli lapsia kirjoilla yhteensä 351. Varhaiskasvatus teki 39 retkeä joissa oli mukana 548 osallistujaa. Leirejä oli 3 ja niissä oli 13 osallistujaa. Kaksi perheleiriä toteutettiin yhteistyössä diakonian kanssa. Leireillä oli 81 leiriläistä. Lisäksi lapsityö oli mukana Kangasalan varhaisnuorille suunnatussa Tekstaritupu palvelussa, joka lopetettiin vähäisen kysynnän vuoksi. Yleisarviointi: Lapsi- ja perhetyön toiminta on vahvaa. Kysyntä ja tarjonta ovat kohdanneet. Syksyllä alkoi kolme uutta, iltaisin toimivaa avointa perhekerhoa, joista yksi on liikuntapainotteinen. Vatialan ja Suoraman avoimet perhekerhot (Ilta-avoimet) toimivat, mutta Ruutanassa ei ollut kävijöitä, joten se päättyi vuodenvaihteeseen. Lapsityön jouluasetelma kirkossa Talousarvion toteutuminen ja arviointi: Lapsi- ja perhetyö on pysynyt hyvin budjetissa. Lastenohjaajille on järjestetty yhteistä koulutusta aiheesta lapsilähtöisyys ja lapsen hengellinen kasvu aiheena lapsi ja teologia. Toiminta on tavoittanut seurakuntalaisia hyvin ja olemme pystyneet kiinnittämään huomiota perheiden tarpeisiin arjen tasolla. Talousarvio 2.15 Toteutuma Poikkeama Käyttöprosentti Tuotot , ,12 97,7 Kulut , ,4 95, Toimintakate , ,92 93,6

18 34 kasvun johtokunta 35 Varhaisnuorisotyö 233, Partio 234 Tehtävä: Lapsenuskosta kasvupohja. Varhaisnuorisotyössä tavoitetaan 7-14-vuotiaita tyttöjä ja poikia. Kasteopetusta suorittaen ja kotien kristillistä kasvatusta tukien pyritään uskon syntymiseen ja kasvamiseen varhaisnuoren elämässä. Tavoitteena on, että varhaisnuori löytää paikkansa kotiseurakunnassa ja jäsentää uskon elämänkokonaisuuteensa. Resurssit: Työalasta vastaa johtava nuorisotyönohjaaja Johanna Jutila. Lisäksi varhaisnuorisotyötä tekevät nuorisopastori ja kaksi nuorisotyönohjaajaa. Leireillä mukana on ollut myös lastenohjaajia ja kausityötekijöitä. Viikkotoiminnassa apuna on kerhonohjaajia. Toiminnallisten tavoitteiden arviointi: Tavoite 1. Kerhotyön ylläpitäminen ja Klubi-iltojen kehittäminen Toimenpiteet: Säännöllisen kerhotoiminnan järjestäminen talvikaudella. Klubi-iltaa kehitetään varhaisnuorisotyön kerhojen jatkumoksi ja tieksi kohti rippikoulu- ja nuorisotyötä. Toteutuminen: Kerhotoiminta on jatkunut totuttuun tapaan. Kerhojen määrä on pysynyt lähes samana ja osa kerhoista on toteutettu lyhytkestoisempina kausikerhoina. Klubi-iltaa tehtiin tunnetuksi järjestämällä joillekin kuutosluokille erityinen mahdollisuus tutustua klubi-illan ohjelmaan ja Parkkiin kouluaikana. dettiin peräkkäin ja pääosin samalla työntekijäporukalla, mikä oli omiaan helpottamaan leirijärjestelyjä. Leirimäärä vastaa kohtuullisen hyvin tämän hetken kysyntää. Lisäksi leireillä on hyvä maine. Tavoite 3. Tapahtumien ylläpitäminen Toimenpiteet: 1-synttäreiden-, äitienpäivälounaan-, koulukonserttikiertueiden (joka toinen syksy, osuu vuodelle ) sekä varhaisnuorten joulujuhlan järjestäminen. Toteutuminen: Kymppisynttärit ja äitienpäivälounas ovat vakiinnuttaneet paikkansa suosittuina tapahtumina. Alakouluille järjestetty konserttikiertue ulottui jokaiseen kouluun. Konserttivierailut keräsivät paljon hyvää palautetta. Varhaisnuorten yhteisestä joulujuhlasta luovuttiin ja juhlat pidettiin kerhokohtaisesti. Toiminta: Kerhoja toimi kaikkiaan 16, joista neljä Sahalahti / Kuhmalahti alueella. Kerhonohjaajia oli 11kpl. Viikoittain toiminnassa oli mukana vajaa 2 varhaisnuorta. Varhaisnuorten leirejä oli yhteensä kuusi. Leireille osallistui reilu 3 leiriläistä. Tapahtumia olivat kerhonohjaajien virkistyspäivä, äitienpäivälounas ja 1 synttärit. Tapahtumiin osallistui noin 35 henkeä. Yhteistyö koulujen kanssa on jatkunut hyvien suhteiden vallitessa. Kirkkoharjun koululla aloitettiin uudelleen päivänavaukset. Varhaisnuorisotyön ja lapsityön yhteistyö on toiminut hyvin. Seurakunta toimii edelleen Roineen Tyttöjen, Harjun Poikien, Sahalahden Sinisusien ja Kuhmalahden Lieska-partion taustayhteisönä. Tyttöjen KERHOT KOKKIKERHO Kerhot alkavat viikolla 36, ellei muuta mainita! Tiedustelut Sirpa Hotari p syksy Suoraman srk-keskuksessa (Suoramantie 9) luokkalaisille tiistaisin klo parittomilla viikoilla(alk. 8.9.) luokkalaisille tiistaisin klo parillisilla viikoilla (alk. 1.9.) Vatialan srk-kodissa (Holvastintie 6) luokkalaisille tytöille ja pojille joka toinen torstai klo Melody -kuoro Tapulintuvalla (Tapulintie 2) kouluikäisille tytöille ja pojille keskiviikkoisin klo ASKARTELUKERHO Huutijärven srk-kodissa (Alatie 11) luokkalaisille keskiviikkoisin klo Biljardikerho Kirkonkylän srk-kodin yläkerrassa (Tapulintie 2). Yli 12-vuotiaille tytöille ja pojille perjantaisin klo 16 Klubi-ilta Nuorisotila Parkissa (Puusepäntie 31) luokkalaisille tytöille ja pojille tarjolla perjantaisin klo 18-2 yhteistä hengailua, kisailua, tarjoilua ja muuta henkevää meininkiä Varhaisnuorisotyön retket ja leirit Retket Leirit Varhaisnuorten kerhoihin osallistuneet Tavoite 2. Leiri - ja retkitoiminnan aikataulutus ja ylläpitäminen Toimenpiteet: Varhaisnuorisotyön leirien ja retkitoiminnan ajankohtia tarkastellaan monipuolisen tarjonnan näkökulmasta sekä myös työntekijöiden työ- ja loma-aikojen jaksottamisen näkökulmasta. Varhaisnuorisotyönohjaajille on mahdollistettava vähintään kolmen viikon yhtäjaksoinen loma kesäkaudella. Toteutuminen: Keskenään samanlaisia leirejä pi- Yleisarviointi: Varhaisnuorisotyö on kohtuullisen vireää ja hyvää palautetta on saatu muun muassa siitä, että työntekijävetoinen toiminta tarjoaa myös turvallista vanhemmuutta. Se, että toiminta on maksutonta, on otettu vastaan ilolla koska kaikilla ei ole varaa maksaa lastensa harrastuksista Varhaisnuorisotyön osallistujat retkille ja leireille Talousarvion toteutuminen ja arviointi: Talousarvio 2.15 Toteutuma Poikkeama Käyttöprosentti Tuotot , ,35 87,7 Kulut , ,9 84,7 Toimintakate , ,55 84,5 Retket Leirit

19 36 kasvun johtokunta 37 Rippikoulutyö Rippikoulun käyneet Tehtävä: Rippikoulutyön yleistavoitteena on, että nuori vahvistuu uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa liitetty, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Resurssit: Työalasta vastasi diakoni Monika Viitala. Rippikoulujen pitämisessä ovat mukana kaikki seurakunnan teologit ja nuorisotyönohjaajat sekä osa diakoneista ja kanttoreista. Lisäksi leireille tarvittiin kausi- ja kesätyöntekijöitä. Jokaisessa ryhmässä toimii riittävä määrä isosia. Tarvittaessa käytettiin henkilökohtaisia avustajia. Toiminnalliset tavoitteiden arviointi: Tavoite 1. Pidetään yllä rippikoulun imagoa niin, että se on edelleen nuoria kutsuva Toimenpiteet: Pidetään rippikoulua esillä kouluilla ja tiedotusvälineissä. Tuodaan esiin myönteistä kuvaa rippikoulusta paikkakunnan nuorille ja heidän perheilleen. Panostetaan rippikoulun laatuun niin että kävijäprosentti pysyy reilusti yli 9 prosentissa Toteutuminen: Kangasalla yli 9 prosenttia ikäluokasta kävi rippikouluun. Rippikoulun myötä seurakuntaan liittyi 12 uutta jäsentä. Tavoite 3. Kokeillaan uusia rippikoulumuotoja Toimenpiteet: Puretaan kaksi tuplaleiriä ja pidetään leirit Ilomantsissa ja Heinäkalliossa. Toteutuminen: Järjestettiin kolme tuplaleiriä viiden tuplaleiri sijaan. Näiden tilalla oli leirit Ilomantsissa ja Heinäkalliossa. Muutos ei tuonut merkittävää muutosta työntekijäresurssien käyttöön. Työntekijät kokivat nämä muutokset hyvinä ja tarpeellisina työssä jaksamisen ja nuorten kohtaamisen kannalta. Yleisarviointi: Rippikouluikäluokka oli Kangasalan seurakunnassa 35 henkeä. Rippikoulun opetusryhmiä oli 16. Rippikoulu on edelleen suosittu vuotiaiden keskuudessa Muualla rippikoulun käyneet Päivärippikoulun käyneet Tavoite 2. Kehitetään rippikouludidaktiikkaa Toimenpiteet: Rohkaistaan työntekijöitä kokeilemaan uusia opetusmetodeja ja jakamaan ideoita. Pidetään talvella koulutuspäivä työntekijöille. Toteutuminen: Maaliskuussa työntekijät pohtivat rippileirien hyviä ja kehitettäviä kohteita. Päivässä jaettiin ideoita hyvän rippikoulun toteuttamisesta. Leirikuvia Pyysalo 5 riparilta Leiririppikoulun käyneet Isostoiminta 2 Talousarvion toteutuminen ja arviointi: Rippikoulut toteutuivat suunnitellusti Talousarvio 2.15 Toteutuma Poikkeama Käyttöprosentti Tuotot , ,6 9,2 Kulut , ,32 84,2 Toimintakate , ,72 82, Isoskoulutukseen osallistuneita Isosina toimineita

20 38 kasvun johtokunta 39 Nuorisotyö 236 Nuorteniltoja Tehtävä: Nuorisotyö pyrkii raamattuopetuksella tukemaan rippikouluikäisten nuorten hengellistä ja henkistä kasvua sekä kohtaamaan nuoria heidän elämänsä ongelmissa ja kysymyksissä. Seurakunnasta vieraantuneita tavoitetaan mielekkäällä toiminnalla ja evankeliumin sanomalla. Resurssit: Työalasta vastaa johtava nuorisotyönohjaaja Johanna Jutila, lisäksi nuorisotyötä tekevät nuorisopastori ja nuorisotyönohjaaja. Satunnaisesti mukana työssä ovat myös varhaisnuorisotyönohjaajat. Kesäkaudella mukana olivat myös kesätyöntekijät. Kerhoissa ja projekteissa apuna toimivat nuoret ja vanhemmat vapaaehtoiset. Toiminnallisten tavoitteiden arviointi: Tavoite 1. Nuorten toiminnan säännöllinen järjestäminen. Toimenpiteet: Nuorille järjestetään säännöllisesti toimintaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Toteutuminen: Nuorten toiminta on säännöllistä. Viikoittain ohjelmaa on to-iltaisin ja lauantaiiltaisin. Isoskoulutus on joka toinen viikko / ryhmä. Parkissa on alkanut torstai-iltapäivin avoimet ovet, jonne nuoret voivat tulla suoraan koulusta, tehdä läksyt ja syödä välipalaa. Avoimien ovien päätteeksi alkaa Parkissa koko seurakunnan yhteinen Raamattuluento, joihin myös avoimiin oviin osallistuneet nuoret ovat ottaneet osaa lähes 1%. Tavoite 3. Nuorten aikuisten toiminnan kehittäminen Toimenpiteet: Nuoret aikuiset ovat kokoontuneet kahdessa eri ryhmässä, eli K-18 -illoissa ja Narikkailloissa. Ikäjakaumaltaan K-18 on nuorempi ja Narikka vanhempi. Ryhmien yhteistyötä kokeillaan ja mie-titään, mikä on paras ratkaisu tulevaisuuden nuoria aikuisia, eli nuortenilloista ylikasvaneita nuoria ajatellen. Toteutuminen: Tällä hetkellä K-18 ryhmä näyttää aktiivisemmalta ja järjestäytyneemmältä, mutta molemmat ryhmät toimivat toistaiseksi ominaan. Keskusteluja ryhmien mahdollisesta yhdistymisestä on käyty ja sopivan uuden toimintatavan kartoitus on käynnissä. Toiminta: Talvikauden viikkotoiminnan rungon muodostivat nuortenillat ja torstaisin pidetyt avoimet ovet -ja raamattuluennot, sekä isoskoulutus keskiviikkoisin. Toimintaa täydensivät nuorten vetämä biljardikerho ja vanhojen nuorten kanssa yhteistyössä toteutunut uudenvuoden leiri. Parkin nuortenillat kokosivat keskimäärin noin 35 henkilöä. Avoimissa ovissa kävi 6-1 nuorta. Isoskoulutukseen osallistui noin 8 nuorta kahdelle vuosikurssille jakautuneena. Kappeliseurakunnista järjestettiin kuljetus isoskoulutukseen. Retkiä tehtiin neljä. Näistä suosituimpaan Turun Maata Näkyvissä festareille osallistui 6 nuorta. Leirejä järjestettiin kuusi ja niille osallistui yhteensä 25 nuorta. Kesän viikkotoiminta koostui Kangasalla Ranta-Einola -illoista ja kesäraamiksista Parkissa. Sateenkaari juhannuksena Pyysalossa Nuorteniltoihin osallistuneita Nuorisotyön retket ja leirit Tavoite 2. Nuorten tiistai-iltojen kehittäminen Toimenpiteet: Kokeillaan ja etsitään toimivaa ja nuoria houkuttelevaa toimintaa tiistai-iltoihin. Toteutuminen: Alkuperäinen ajatus tiistai-illoista vaihtui tila- ja työjärjestelyjen myötä raamattuluennon yhteyteen torstaille. Idea avointen ovien toiminnasta heti koulupäivän jälkeen on kuitenkin juuri sitä, mihin pyrittiin. Yleisarviointi: Viikkotoiminta nuorisotila Parkissa muodostaa nuorisotyön perustan. Vanhempien nuorten vastuunkanto nuortenilloissa on toiminut hyvin. Isoskoulutuksen väkimäärät ovat viime vuoteen verrattuna pysyneet samana, yhteensä noin 8 kävijää kahdessa eri isoskoulutusryhmässä. Mäkiautokisa Starttileirillä Retket Leirit Nuorisotyön osallistujat retkille ja leireille Talousarvion toteutuminen ja arviointi: Talousarvio 2.15 Toteutuma Poikkeama Käyttöprosentti Tuotot , ,62 79,4 Kulut , ,18 9,4 Toimintakate , ,56 91,1 Pojat on poikia Retket Leirit