AVOIMET OHJELMAT YRITYSKÄYTÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVOIMET OHJELMAT YRITYSKÄYTÖSSÄ"

Transkriptio

1 AVOIMET OHJELMAT YRITYSKÄYTÖSSÄ Esteet käyttöönotolle Kandidaatintutkielma Tietojärjestelmätiede Laatija: Mikko Harhanen Ohjaaja: KTM Markku Tuomola Turku Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

2

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuskysymykset Rajaukset AVOIN LÄHDEKOODI KÄSITTEENÄ FLOSS-YRITYSTEN LIIKETOIMINTAMALLIT AVOIMIEN OHJELMIEN YMPÄRISTÖT KÄYTTÖÖNOTON ONGELMAKOHDAT Väärä informaatio Puutteet tukipalveluissa Henkilökunnan osaamattomuus Vaaditut resurssit Ohjelmaan liittyvät ongelmat AVOIMET OHJELMAT OSAKSI YRITYKSEN TOIMINTAA Avoimien ohjelmien tuomat hyödyt yritykselle Avoimet ohjelmat osaksi organisaation strategiaa Päätökset ohjelmistoa valitessa Suhtautuminen avoimeen yhteisöön LOPUKSI Johtopäätökset Yhteenveto... 29

4 KUVAT Kuva 1 Ohjelmaryhmien luokittelua (Categories of free 2011)...9 Kuva 2 Gooden (2004, 675) kysely syistä, miksi avoimia ohjelmia ei valita. 16 TAULUKOT Taulukko 1 Vertailu erilaisista ohjelmista (Gacek, Lawrie & Arief 2004, 5) Taulukko 2 Taulukko perustuen Watsonin ym. (2008) liiketoimintamalleihin... 11

5 5

6 6 1 JOHDANTO Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö on lisääntynyt, ja se on muodostunut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi perinteisille omisteisille ohjelmille. Avoimet ohjelmat ovat herättäneet laajaa kiinnostusta. Julkishallinnot, yritykset sekä armeija ovat sisällyttäneet avoimen lähdekoodin ohjelmat osaksi toimintaansa (Hedgebeth 2007, 286). Erityisen vahvan aseman on saanut WWW-sivujen alustaksi tarkoitettu ohjelmistokokoelma LAMP (Linux, Apache, MySQL, PHP). Web-palvelimista lähes 70 prosenttia käyttää avointa GPL-lisensioitua Apachea (Jaisingh, See-To & Tam 2009, 242). Kiinnostus on herännyt myös Suomen julkisella sektorilla. Suomen kuntaliitto ja Valtiovarainministeriö ovat halunneet varmistaa virastojen ja asiakkaiden välisen asiakirjavaihdoksen maksuttomuuden hyödyntämällä avointa standardia käyttäen OpenOffice.org - tekstinkäsittelyohjelmaa. Avoimien ohjelmien käyttäminen yritystoiminnassa on kasvava trendi (Forrester consulting 2007, 10). Se on vakiinnuttanut asemansa osana tietojärjestelmiä (Forrester consulting 2007, 15). Avointa lähdekoodia on tutkittu laajasti. Suurta huomiota on saanut avoimien yhteisöjen tutkiminen sosiaalisena ilmiönä, eli mikä on motivaationa vapaaehtoiseen työhön ja miten avoimien yhteisöjen vuorovaikutus toimii. Avoimuutta on tutkittu myös teknisestä näkökulmasta, jolloin on keskitytty ohjelmiston kehittämismenettelyihin ohjelmistotaloissa. Yritysnäkökulma on painottanut aikaisemmin ohjelmistotaloihin ja siihen, kuinka avoimuudesta saadaan toimiva liiketoimintamalli. Kandidaatintutkielmassa tarkoitukseni on selvittää kirjallisuuskatsauksen keinoin avoimien ohjelmien hyödyntämistä yrityksissä. 1.1 Tutkimuskysymykset Kandidaatintutkielmassani selvitän, minkä takia avoimet ohjelmat ovat jääneet jälkeen suosiossa omisteisille ohjelmille. Syiden etsimiseksi tarkastelen aluksi eroja avoimen ja omisteisten ohjelmien välillä. Selvitän, millaisia rajoituksia ja vapauksia avoimuus asettaa yrityksille sekä miten omisteisten ohjelmien organisaatiot eroavat avoimista. Pohdin johtamisen ongelman sekä teknisen puutteellisuuden merkitystä. Tutkimuksessa kartoitetaan avoimien ohjelmien käyttöönottoon liittyviä mielipiteitä sekä pelkoja, joista muodostan käyttöönoton ongelmakohdat. Arvioin myös näiden ongelmakohtien aiheellisuutta ja esitän niihin mahdollisia ratkaisuja. Kandidaatintutkielmani ytimenä on, kuinka laaja-alaiset vaikutukset avoimen lähdekoodin ohjelman implementoinnilla on yrityksen toimintaan. Esitän tutkimuskysymyksinäni seuraavaa: Mitkä tekijät ovat esteenä yrityksien avoimien ohjelmien hankinnoille?

7 7 Millaisia toimenpiteitä vaaditaan yrityksiltä, jotka ovat siirtymässä käyttämään avoimia ohjelmia? 1.2 Rajaukset Aiempi tutkimus on painottunut erityisesti ohjelmistotaloihin, jotka ottavat avoimen lähdekoodin liiketoimintamallikseen. Keskityn selvittämään, miten avoimet ohjelmat vaikuttavat yrityksiin, jotka hyödyntävät avoimia ohjelmia. Tarkoituksenani on siis tutkia avoimen ohjelmien käyttöönottoa eikä ansaintamallin vaihdosta. Näkökulmani on johtamispainotteinen, joten keskityn organisaation muutoksiin. Teknisiä ongelmia tarkastelen vain siltä osin, että pystyn arvioimaan avointen ja omisteisten ohjelmien toiminnallisen ja laadullisen eron merkitystä verrattuna johtamiseen. Näin voidaan seurata, miten avoimen ohjelman implementointi vaikuttaa yrityksen tietojärjestelmän toimintaan ja rakenteeseen. Tämä vaikutus on nähtävissä yrityksen tietohallintostrategiassa, johon kohdistan tutkielmani polttopisteen.

8 8 2 AVOIN LÄHDEKOODI KÄSITTEENÄ Avoimen lähdekoodin käsitteistö on monimuotoinen ja ideologisesti värittynyt. Termeillä on vivahde-eroja, jotka kuvastavat niiden taustalla olevien yhteisöjen arvoja. Kaikille käsitteille ei ole vakiintunut suomalaisia käännöksiä, joten käsittelen tässä luvussa käytössä olevaa sanastoa, sekä määrittelen merkitykset termeille, joita olen tutkielmassani käyttänyt. Ensimmäisiä käytettäviä termejä oli vapaa ohjelmisto (engl. free software), jonka määritelmän neljä vapautta julkaistiin vuonna 1986 Internet-tiedotteessa (Vapaat ohjelmat 2004): Vapaus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen. Vapaus opiskella ohjelman toimintaa, ja soveltaa sitä. Vapaus levittää kopioita naapureillesi. Vapaus parantaa ohjelmaa ja antaa muutokset levitykseen, jotta koko yhteisö hyötyy. Määritelmä ei sulje ulkopuolelle kaupallista käyttöä, vaan päinvastoin ohjelmaa ei voi luokitella vapaaksi, jos sitä ei voi levittää kaupallisesti. Vapaita ohjelmia edustava järjestö Free Software Foundation (FSF) käsittele toiminnassaan myös filosofisia, eettisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. (Vapaat ohjelmat 2004.) Vuonna 1998 vapaan ohjelmiston rinnalle nousi termi Open Source Software (OSS tai avoin lähdekoodi), jolla haluttiin irtautua Free Software Foundation ideologisesta taustasta. Taustalla oli ajatus tehdä vapaista ohjelmista helpommin esiteltäviä yritysmaailmalle. Avoin lähdekoodi tarkoitti kehitystapaa eikä sisältänyt piirteitä yhteiskunnallisesta liikkeestä. (Why Free Software 2011.) Free/Libre Open Source Software (FLOSS) on termi, joka ei ota kantaa aiemmin kuvattujen yhteisöjen poliittisiin kantoihin, vaan keskittyy ohjelmistoihin. Käytän kirjoituksessani termejä avoin ohjelma ja FLOSS, joilla tarkoitan FLOSS:n kaltaista neutraalia suhtautumista avoimiin ja vapaisiin sovelluksiin. Termistä on suomenkielinen vastine VALO, joka tarkoittaa vapaita ja avoimia lähdekoodin ohjelmia (VALO? 2009). En käytä tutkimuksessani suomennosta sen vähäisen tunnettavuuden vuoksi. Aikaisemmin esitettyjä vapauden periaatteita rajoittavia sovelluksia kutsun omisteisiksi tai suljetuiksi ohjelmistoiksi (proprietary software).

9 9 Kuva 1 Ohjelmaryhmien luokittelua (Categories of free 2011) Kuvassa 1 selvitetään, kuinka omisteisiin ohjelmistoihin kuuluu lähdekoodin saatavuutta rajoittavat ilmaisohjelmat (freeware), osuusohjelmat (shareware) sekä joissain tapauksissa julkisohjelmat (public domain). Ilmaisohjelmilla ja osuusohjelmilla on yhteistä avoimien ohjelmien kanssa testaamisen vapaus. Käyttäjällä on mahdollisuus tutustua tuotteeseen maksutta. Merkittävänä erona on lähdekoodin saatavuus. Tilannetta sekoittaa Free Software Foundationin käyttämä termi free software, jolla ei ole tekemistä omisteisen freewaren kanssa. Näiden ohjelmien eroa on selitetty alla olevassa taulukossa 1:

10 10 Taulukko 1 Vertailu erilaisista ohjelmista (Gacek, Lawrie & Arief 2004, 5) Avoin lähdekoodi Suljettu lähdekoodi ei copyleftlisenssilisenssi copyleft- suljettu shareware freeware Koodin saatavuus K K E E E Vapaus: - jakaa K K E K K - muokata K K lisätä rajoituksia K E E E E Muokatu versio E K aina vapaa Ilmainen levitys K K E K K Aikarajoitus E E E K E Mahdollisuus tienaamiseen K K K K E Taulukko 1 kuvastaa eri lisenssien vaikutusta ohjelmien käyttömahdollisuuksiin. Avoimien ohjelmien jakaminen copyleft-lisensseihin ei ole suoraviivaista. Lisenssi voi sisältää sen piirteitä (LGPL) tai olla sen ulkopuolinen (BSD). Käytetyimmät avoimen lähdekoodin lisenssit ovat GNU GPL (66,5 %), GNU LGPL (10,6 %), BSD (6,9 %) sekä Public domain (2,7 %) (Välimäki 2005, 122). Lukemat on laskettu avoimen lähdekoodin ohjelmistokehittäjien Sourceforge.net -yhteisöstä.

11 11 3 FLOSS-YRITYSTEN LIIKETOIMINTAMALLIT Avoimeen lähdekoodin pohjautuvia toimintamalleja hyödynnetään isoissa ohjelmistotaloissa. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi IBM, Oracle ja Redhat. Ohjelmien avoimuus on muodostunut osaksi monien yritysten toimintastrategiaa. Yritykset kumoavat erheellisen käsityksen, että avoimien ohjelmien vapauden periaatteet estäisivät kannattavan liiketoiminnan. Erilaisia organisaatiomalleja on lukuisia, joista esittelen muutamia ja kerron esimerkin niitä hyödyntävistä yrityksistä. Vastakkainasettelu avoimien ja kaupallisten ohjelmien välillä on virheellinen. Avoin lähdekoodi ei ole este kaupalliselle toiminnalle, vaan päinvastoin niiden kaupalliseen käyttöön kannustetaan (Selling free software, 2011). Watson, Boudreau, York, Greiner ja Wynn (2008, 42 43) esittävät neljä avointa koodia hyödyntävää liiketoimintamallia: avoin yhteisö (open community), yritysjakelu (corporate distribution), sponsorointi (sponsored open source) ja toisen sukupolven avoin lähdekoodi (second-generation open source eli OSSg2). Ensiksi mainitulla tarkoitetaan yhteisöä, jossa kehittäjät vaihtavat avoimesti kirjoittamaansa koodia ja ohjelmistoja. Avoimen yhteisöjen historia ulottuu tietokoneohjelmoinnin syntyhetkiin. Kolme jälkimmäistä mallia tarjoavat yhteisöille rahoitusmenetelmiä, joista on esimerkkejä taulukossa 2. Gacek ym. (2004, 26) kuvailevat vastaavasti kolme liiketoimintamallia: alusta kaupalliselle tai tutkimusohjelman kehittelylle (vrt. yritysjakelu), oma käyttö (vrt. sponsorointi) sekä tuotteistus ja myynti (vrt. OSSg2). Liiketulot voivat muodostua myös laitteiston ja oheistuotteiden myynnistä (Hecker 1999, 49; Rajala, Nissilä & Westerlund 2007, 545). Taulukko 2 Taulukko perustuen Watsonin ym. (2008) liiketoimintamalleihin Toimintatapa Rahoitusmalli Yritysjakelu Sponsorointi OSSg2 Kokoaa parhaimmat sovellukset yhteen ja tarjoaa niihin tukiohjelmia ja - palveluita. Lisenssimaksut sovelluskokonaisuudesta ja tuesta. Ohjelmistolla on merkittävä tukija, joka usein osallistuu aktiivisesti kehitykseen. Yritysten ja yhdistysten tuki. Yritys ohjaa vahvasti ohjelmistonkehitystä ja käyttää osaamistaan kilpailukeinona tuen tarjonnassa. Maksut tukipalveluista (toisinaan myös lisenssimaksut). Yritys RedHat IBM: Eclipse Trolltech: Qt Watson ym. (2008, 43) toteavat toisen sukupolven avoimen lähdekoodin yritysten vahvuuksiksi vastuuvelvollisuuden (accountability) ja ekosysteemin (ecosystem). Vastuuvelvollisuudella tarkoitetaan sitoutumista vastaamaan asiakkaisiin kohdistuvista teki-

12 12 jänoikeus- ja patenttivaatimuksista. Lähdekoodin avoimuuden vuoksi mahdollisuus yllättäviin hyvitysvaatimuksiin on pienempi kuin suljetulla koodilla. Väitettä perustellaan siten, että avoimuuden vuoksi mahdolliset rikkomukset olisi jo havaittu. Ekosysteemillä tarkoitetaan OSSg2-yrityksen ja sen sidosryhmien, kuten kouluttajien, liikekumppaneiden ja käyttäjäyhteisöjen, vuorovaikutusta. Avoimen lähdekoodin kehitykseen liittyvässä toiminnassa pyritään läpinäkyvyyteen ja ennalta-arvattavuuteen. Näin taataan OSSg2-yrityksen ja asiakkaan kitkaton yhteistyö. Asiakkaat voivat testata vapaasti tuotteita ilman sitoumuksia. (Watson ym. 2008, ) FLOSS-ohjelmistotaloilta odototetaan laajaa palvelutarjontaa. Yritykset vaativat ohjelmistotalojen tarjoavan tukipalveluja ja konsultointia sekä odottavat ohjelmiston kehittämistä sekä implementointia. (Forrester consulting 2007, 9.) Laajan vaatimuslistan täyttäminen voi osoittautua haastavaksi pienelle ohjelmistotalolle. Yritykselle on turvallista valita palveluntarjoajaksi iso ohjelmistotalo, joka pystyy paremmin täyttämään vaatimukset (Hauge, Cruzes, Conradi, Velle & Skarpenes 2010).

13 13 4 AVOIMIEN OHJELMIEN YMPÄRISTÖT Yritysten ohjelmistojen hankintaan vaikuttaa organisaation kulttuuri, joka on riippuvainen yrityksen sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä (Wen, Zhiyong & Zhongming 2010). Yritysjohdon on hyödyllistä tietää, millaisessa ympäristössä avoimien ohjelmien käyttöönotto sujuu kitkattomasti. Näin pystytään muokkaamaan organisaation rakennetta suuntaan, joka tukee haluttujen ohjelmistojen hankintaa. Oikeanlainen organisaatiokulttuuri luo suotuisan ilmapiirin avoimien ohjelmien hankinnalle, jolloin yrityksellä on mahdollisuus tehdä ohjelmistovalinnat perustuen siihen, mikä ohjelma soveltuu parhaiten haluttuun toimintaan. Silloin valinnallisia perusteita ei rajoita organisaation sopeutumattomuus, ja ratkaisut pystytään tekemään objektiivisesti. Aina päätökset eivät perustu omiin arvioihin, vaan päätöksentekoon vaikuttaa esimerkiksi naapuriyritysten ohjelmistohankinnat. Muiden yritysten esimerkillä on vaikutusta avoimien ohjelmien käyttöön (Glynn, Fitzgerald & Exton 2005, 231). Avoimien ohjelmien käyttöasteet vaihtelevat siirryttäessä maantieteellisiltä alueilta toisille. Erot johtuvat kulttuurillisista piirteistä, joita voidaan tarkastella Hofsteden teorian mukaisilla kulttuureita erottavilla tekijöillä. Mallia hyödynnettiin Wenin, Zhiyongin ja Zhongmingin (2010) tutkimuksessa, jossa päädyttiin tulokseen, että kulttuuripiirteillä ja alueen kehitystasolla on vaikutusta ohjelmistovalintoihin. Hofsteden mallista merkittävimmiksi piirteiksi nousi epävarmuuden välttäminen (uncertainty avoidance) sekä vallan jakautuminen (power distance). Epävarmuuden välttäminen kuvastaa suhtautumista tuntemattomiin ja yllättäviin asioihin. Kulttuureissa, joissa epävarmuuden välttäminen on suurta, koetaan odottamattomat asiat epämiellyttävinä. Vallan jakautuminen kuvastaa suhtautumista sosiaalisiin valtarakenteisiin. Vallan jakautuminen on suurta sellaisissa kulttuureissa, joissa on hyväksyttävää, että toisilla yksilöillä on enemmän vaikutusvaltaa kuin toisilla. Tutkimuksessa (Wen ym. 2010, 1001) pääteltiin, että avoimet ohjelmat ovat vakaita ja turvallisia, mikä houkuttelee epävarmuutta välttäviä yhteisöjä. Johtopäätelmä ei ole ristiriidaton, sillä ohjelmiston laadusta on esitetty myös päinvastaisia arvioita, joita olen käsitellyt luvussa 5.5. Yhdeksi käyttöönoton esteeksi on laskettu ohjelmiston epäammattimaisuus. On mahdollista, että epävarmuutta välttävät kulttuurit kokevat avoimien ohjelmien lisenssit miellyttäviksi. Vapauden periaatteisiin sisältyy kokeilun ja käytön vapaus, joka mahdollistaa kattavan testauksen ennen ohjelmiston implementointia osaksi yrityksen toimintaa. Kattavalla pilotoinnilla yritys pystyisi tutustumaan ohjelmistoon ja siten vähentämään odottamattomien tekijöiden määrää. Voimakas vallan jakautuminen vaikuttaa negatiivisesti avoimien ohjelmien käyttöön (Wen ym. 2010, 1001). Tähän vaikuttaa tavat, joilla avoimien ohjelmien implementointi saa alkunsa. Organisaatioissa, joissa hierarkkiset valta-asemat ovat vähäisiä, käydään vapaamuotoisemmin keskusteluja eri osapuolten välillä. Aloitteet avoimien ohjelmien

14 14 käyttöön syntyvät usein työntekijöiden kesken, kun avoimiin ohjelmiin perehtynyt työntekijä tuo ajatuksiaan esille (Glynn ym. 2005). Aloitteiden tekeminen vähenee, kun valta-asemat jyrkkenevät (Wen ym. 2010, 998). Isot yritykset ovat usein varovaisempia avoimien ohjelmien käyttöönottajia kuin pienet (Lundell ym. 2010, 528; Glynn ym. 2005, 227). On mahdollista, että tämä johtuu isojen yritysten vahvasta vallan jakautumisesta. Glynn ym. (2005, 228) arvelevat, että yhtenä vaikuttavana tekijänä eroihin on suurien yritysten saamat alennukset isoista lisenssitilauksista. Tällöin olisi kyseessä mittakaavaedut eivätkä valta-asemasta johtuvat tekijät. Kulttuuripiirteiden lisäksi vaikuttavana tekijänä on taloudellinen tilanne, joka vaihtelee maantieteellisten alueitten mukaan. Kustannussäästöt houkuttelevat yrityksiä alueilla, joilla taloudellinen kehitys on heikkoa (Wen ym. 2010, 1001). Vastaavasti tilanteen parantuessa avoimien ohjelmien käyttö vähenee. Tutkimuksesta voidaan päätellä, kuinka ohjelmistovalinnan kriteerit vaihtelevat yrityksen tilanteen mukaisesti. Tietyn taloudellisen tilanteen saavutettuaan yritys on valmis maksamaan haluamistaan palveluista, jolloin kustannuskysymys jää vähäisemmäksi. Tutkittaessa avoimien ohjelmien käyttöasteita eri maissa saadaan vaihtelevia tuloksia. Tämä johtuu osin kyselyjen erilaisista ajankohdista ja kyselyyn vastanneiden yritysten toimialoista. Australiassa tehdyn kyselyn (Goode 2004, 676) mukaan 47 prosenttia vastaajista oli harkinnut avoimien ohjelmien käyttöä, ja 26 prosenttia yrityksistä käytti niitä toiminnassaan. Korkeampiin lukemiin päästiin Ruotsissa (Lundell ym. 2010, 524), jossa enemmistö hyödynsi avoimia ohjelmia. Suomen ohjelmistotaloista vain 35 prosenttia ei hyödynnä avoimia ohjelmia (Nikula & Jantunen 2005). Lundell ym. (2010, 530) selittävät korkeita käyttöasteita ruotsalaisten yritysten organisaatiomallilla, joka ei ole hierarkkinen, vaan vastuu on jakautunut tasaisesti työntekijöiden kesken. Päätelmä on yhtenevä Wenin ym. (2010) vallan jakautumisen teorian kanssa. Yhteistä avoimia ohjelmia käyttäville yrityksille on tietotekniikan innovatiivisuus ja tietotekniikkastrategian keskeisyys (Dedrick & West 2004, 6 7). Selvitys tehtiin seuraamalla GNU/Linux -käyttöjärjestelmän implementointia yrityksissä. GNU/Linux kuuluu avoimien ohjelmien LAMP-kokonaisuuteen (GNU/Linux, Apache HTTP Server, MySQL, PHP), joka on yritysmaailmassa laajalti käytetty. Ruotsalaisselvityksen (Lundell ym. 2010, 524) mukaan 75 prosenttia avoimien ohjelmien käyttäjistä hyödynsi jotakin LAMP-kokonaisuuden ohjelmistoa. Muita merkittäviä avoimia ohjelmia olivat toimistotyökalut (Openoffice.org) sekä ohjelmiston kehittämistyökalut. Näiden osuus avoimien ohjelmien käyttäjien parissa oli 12 ja 10 prosenttia (Lundell ym. 2010, 524). Toisaalta taas työpöytien käyttöjärjestelminä (client operating systems), toimistotyökaluina ja ERP-ohjelmistoina suosio on jäänyt vähäiseksi (Nagy, Yassin & Bhattacherjee 2010, ). Forrester consultingin (2007) tutkimuksen mukaan avoimia ohjelmia käytetään yleensä omisteisten ohjelmistojen kanssa rinnakkain. Avoimien yhteisöjen suhtautumi-

15 15 nen rinnakkaiseen käyttöön on usein kannustava, mutta vastakkaisiakin mielipiteitä esitetään. Free Software Foundationin johtohahmo Richard Stallman on esittänyt voimakasta kritiikkiä omisteisen ohjelmiston käytöstä (Why free software, 2011).

16 16 5 KÄYTTÖÖNOTON ONGELMAKOHDAT Glynn, Fitzgerald ja Exton (2005, 226) jaottelivat avoimien ohjelmien käyttöön vaikuttavat tekijät neljään ryhmään: ulkopuolisiin, organisaation sisäisiin, yksilöllisiin ja teknologisiin syihin. Aiemmassa luvussa käsittelin organisaation sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vaikutuksia kulttuurin ja maantieteen kannalta. Nyt keskityn kahteen jälkimmäiseen: yksilöllisiin ja teknisiin ongelmakohtiin. Syitä on hankala erottaa tarkasti toisistaan, sillä ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään. On esimerkiksi hankala määritellä, mitkä perustelut johtuvat avoimen lähdekoodin sopimattomuudesta ja mitkä johtuvat ennakkoluuloista. 8 % 8 % 16 % 5 % 4 % 3 % Relevanttius Tuen puute 36 % Ei tarvetta Riittämättömät resurssit Sitoutunut Microsoftiin Ei ole kaupallinen Ei ole aikaa 20 % Muu Kuva 2 Gooden (2004, 675) kysely syistä, miksi avoimia ohjelmia ei valita Kuva 2 esittää Gooden (2004) kyselyn tuloksia. Enemmistö kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että avoimien ohjelmien käytöllä ei ole merkitystä yrityksen toimintaan, eivätkä vastaajat nähneet hyötyjä sen käyttämisessä. 16 % oli tyytyväisiä nykyisiin ohjelmiin, jolloin avoimiin ohjelmiin siirtyminen koettiin tarpeettomaksi (Goode 2004, 676). Tarpeettomuuden lisäksi avoimet ohjelmat saattoivat olla haitaksi: ohjelmistovaihdoksia välteltiin, sillä uusi teknologia voi tuoda alkuvaiheen ongelmia (Glynn ym. 2005, 231). Toisinaan yritykset saattoivat olla niin tyytyväisiä tekemäänsä sopimukseen, että ohjelmistoa ei haluttu vaihtaa. Yrityksille on voitu tarjota paljousalennuksia, joista ei haluta luopua (Glynn ym. 2005, 231). Gooden (2004) kyselyn vastauksissa esitettyyn relevanttiuden puutteeseen on siis olemassa useita syitä. Tässä luvussa keskityn muihin tekijöihin, jotka osaltaan selittävät relevanttiuden puutetta.

17 Väärä informaatio Avoimen ohjelman käsite on laaja ja sekava. On asioita, joista yritys ei ole tietoinen tai joista se on saanut väärää tietoa. Tilannetta monimutkaistaa se, että kirjallisuudessa on keskenään ristiriitaisia väitteitä avoimista ohjelmista. Ohjelmistohankinnan kannalta on oleellista, että lopputulos syntyy oikeasta tiedosta, eikä perustu vääriin olettamuksiin. Löytämällä todelliset eroavaisuudet avoimien ja omisteisten ohjelmien välillä yritysjohto pääsee rationaalisiin ratkaisuihin ja pystyy vaikuttamaan ongelmallisiin kohtiin. Pyrkimyksenäni on selventää tässä luvussa avoimeen lähdekoodiin liittyviä harhakuvia. Avoin lähdekoodi herättää kysymyksiä saatavuudesta, hinnasta, tekijänoikeuksista ja laadusta. Hedgebeth (2007, 290) esittelee kuusi yleistä väärinymmärrystä avoimista ohjelmista: 1. Avoin lähdekoodi on turvattomampaa kuin suljettu ohjelmisto. 2. Asiakastukea ei ole saatavilla. 3. Avoimet ohjelmat ovat sama asia kuin shareware- tai freeware-ohjelmat. 4. Avoimia ohjelmia voi käyttää vain siirrettäessä koko toiminta avoimiin sovelluksiin. 5. Yritys ei voi tehdä voittoa avoimella ohjelmistolla. 6. Avoin lähdekoodi on ilmaista. Tutkin väärää informaatiota hyödyntäen Hedgebethin väärinkäsitysten listaa. Kohdissa 3, 4 ja 6 on kyse avoimien ohjelmien julkaisemiseen tarkoitettujen lisenssien ominaisuuksista. Nämä käsitykset on oikaistavissa tutkimalla lisenssien rajoituksia. Hedgebethin mukaisesti Forrester consultingin (2004, 14) tutkimuksessa yritykset kokivat avoimen lähdekoodin käyttöönoton esteeksi immateriaalioikeuksiin liittyvät harhakuvat. Avoimien ja omisteisten ohjelmien lisensseistä johtuvia eroja on vertailtu Gacekin ym. taulukossa 1. Taulukkoa tutkimalla voidaan todeta Hedgebethin listan väitteet 3, 4 ja 6 vääriksi. Listan kohdat 2 ja 5 ovat riippuvaisia avoimien yhteisöjen organisaatiomallista. Näiden väitteiden oikeellisuus on ohjelmisto- ja yhteisökohtaista (ks. Watsonin FLOSSliiketoimintamallit luvusta 3). Väärinkäsitys, että avoimesta lähdekoodista ei voi saada voittoa (kohta 5), koskee erityisesti ohjelmistotaloja. Tutkielmassani keskityn yrityksiin, jotka hyödyntävät avoimia ohjelmia, mutta eivät välttämättä kehitä niitä. Oleelliseksi kysymykseksi nousee silloin, miten avoimen lähdekoodin yritysten voitontavoittelu vaikuttaa tietohallinnon toimintaan. Suljetun koodin ohjelmistojen keskuudessa yleiset lisenssimaksut saavat rinnalleen muita rahoitusmuotoja, jotka tietohallinnon on otettava huomioon suunnitellessaan yrityksen tietojärjestelmähankintoja. Lisenssikustannuksia tärkeämpää on ajatella kokonaiskustannuksia (Total Cost of Ownership). Hedgebethin listan kohta 1 on väitteistä subjektiivisiin. Ohjelmistojen laatua ja turvallisuutta on vaikea arvioida, jolloin päätelmät turvallisuudesta pohjautuvat mielipide-

18 18 kyselyihin. Laatuun liittyviä kysymyksiä tutkin tarkemmin luvussa 5.5. Laatu ei ole ainoa vaikeasti arvioitava tekijä. Venin ym. (2008, 55) mukaan muita vaikeasti arvioitavia alueita ovat kustannukset, lähdekoodiin liittyvät kysymykset, ohjelmiston kypsyys, ulkopuolinen tuki sekä tilanteet, joissa toiminta sitoutuu yhteen toimittajaan (vendor lock-in). Venin ym. (2008) suorittaman kirjallisuusselvityksen mukaan kyseisten aihealueiden vastaukset olivat keskenään ristiriitaisia. Ohjelman valintaan liittyvien ongelmien lisäksi on oleellista, että yritys tietää, kuinka avoimet ohjelmat implementoidaan ja miten niitä käytetään (Forrester consulting 2007, 14; Nagy ym. 2010, 149). Yritysjohto saa usein ristiriitaista tietoa siitä, miten avoimien ohjelmia omaksutaan (Ven, Vereist & Mannaert 2008, 54). Forrester consultingin (2007, 3) selvityksessä painotetaan koulutuksen merkitystä, jolla voidaan vaikuttaa virheellisiin uskomuksiin ja parantaa tietämystä. Yrityksellä pitää olla oikea kuva avoimen ohjelmien mahdollisuuksista ja heikkouksista, jotta ohjelmistohankintoihin liittyvät ratkaisut olisivat toimivia. Toisinaan yrityksissä ei olla tietoisia toimintaan soveltuvien ohjelmien saatavuudesta (Nagy ym. 2010, 149). Tähänkin voidaan vaikuttaa koulutusta lisäämällä. Gooden (2004, 676) tutkimuksista on nähtävissä, että yrityksillä on taipumusta suosia vanhoja hyväksihavaittuja menetelmiä ohjelmistohankinnoissaan. 8 prosenttia vastaajista totesi, että he olivat valinneet Microsoftin tuotteet avoimien vaihtoehtojen asemesta (Goode 2004, 676.) Uusien vaihtoehtojen kokeilua kartetaan, sillä niistä saatuja hyötyjä ei tunneta. 5.2 Puutteet tukipalveluissa Tukipalveluiden saatavuus on yksi suurimpia huolenaiheita avoimia ohjelmia harkitseville yrityksille (Forrester consulting 2007, 3; Goode 2004, 676; Hauge ym. 2010). Vaikka Hedgebeth (2007) listasi tuen saatavuuden yleiseksi harhaluuloksi, on avoimien ohjelmien tuki omisteisista ohjelmista poikkeavaa. Suljetun lähdekoodin tukipalveluihin verrattuna avoimissa projekteissa tiedonlähteet ovat kirjavat. Tietoa on etsittävä laajemmin kuin suljetun koodin palveluissa, sillä se sijaitsee hajautetusti eri lähteissä kuten WWW-sivuilla, postituslistoilla ja IRC-keskustelukanavilla. Poikkeavia menettelytapoja voidaan pitää epäammattimaisina (technological immaturity) (Nagy ym. 2010, 149), jolloin yritys etsii tukipalvelunsa toisilta turvallisiksi kokemiltaan toimittajilta. Tukea voidaan hankkia henkilöresurssien vähäisyyden takia, tai yritys haluaa varmistaa, että syntyneet ongelmat korjataan sopivassa ajassa (Ven ym. 2010; Vereist & Mannaert 2008, 57). Tuki on erityisen tärkeää isoille yrityksille, jotka ovat valmiita maksamaan laadukkaasta palvelusta (Dedrick & West 2004, 7 8). Hankalaksi asian tekee se, että konsultointi- tai tukipalveluiden saaminen voi osoittautua ongelmalliseksi (Nagy ym. 2010, 149).

19 19 Tärkeänä piirteenä on palveluntarjoajan vastuunotto. Mahdollisissa ongelmatilanteissa kaivataan vastuunkantajaa, joka huolehtii nopeasti ongelmista sekä mahdollisista tekijänoikeus- ja patenttisyytöksistä. Yritykset eivät halunneet vastata itse ohjelman käytöstä syntyneistä ongelmista, vaan halusivat selkeän tilivelvollisen osapuolen (Goode 2004, 676; Lundell ym. 2010, 525, Hauge ym. 2010). Toisin kuin löyhille avoimille yhteisöille, omisteisille yrityksille voi esittää korvausvaatimuksia ohjelmiston aiheuttaessa vahinkoa. Vaikka ohjelmia kehittävät avoimet yhteisöt ovat asiakastuen perusta (Hedgebeth 2007, 290), kehittäjien tukijana voi olla merkittävä organisaatio, joka tarjoaa samanlaista turvaa kuin suljetun lähdekoodin yrityksissä. Yrityksen tietämys tällaisista tukijoista voi kuitenkin olla puutteellinen (vrt. lukuun 5.1). Vaikka tukipalvelut ovat olleet usein syynä avoimien ohjelmien hylkäämiselle, niin niitä käyttäneiden palaute oli positiivista. Avoimilta yhteisöiltä koettiin saavan nopeita ja korkealaatuisia vastauksia. Vastaavasti taas omisteisten ohjelmistojen tukipalveluista oli negatiivisia kokemuksia. (Lundell ym. 2010, 525.) Tukipalveluiden laadun lisäksi nähtiin myös kustannushyötyjä. Suljettujen ohjelmistojen käyttäjät ovat rajoitettuja yhteen toimittajaan, jolloin tukipalvelut ovat riippuvaisia tästä yrityksestä (vendor lockin). Avoimen lähdekoodin ohjelmien luonteen vuoksi tukipalveluiden tarjoajia voi olla useita. Monopoliaseman muodostuminen estyy, mistä voi muodostua yritykselle kustannussäästöjä (Forrester consulting 2007, 12). 5.3 Henkilökunnan osaamattomuus Edellisessä luvussa käsiteltiin ulkoisen tuen merkitystä ohjelmistovalintoja tehdessä. Yhtenä tekijänä ulkoisen tuen merkittävyyteen on henkilökunnan resurssit: Yrityksellä ei ole tarpeeksi henkilökuntaa toimintojen implementointiin ja ylläpitämiseen tai henkilökunnalla ei ole siihen osaamista. Ohjelmiston valintaan vaikuttaa merkittävästi IThenkilöstön osaaminen (Glynn ym. 2005, 230; Hauge ym. 2010). Yritykseen ei valita ohjelmia, jotka ovat työntekijöille vieraita. Mitä vankempi osaaminen yrityksessä on, sitä laajemmin uskalletaan käyttää eri kypsyysasteen avoimia ohjelmia (maturity) yrityksen toiminnassa (Ven ym. 2008, 57). Avoimien ohjelmien hankinnan esteeksi voi muodostua yrityksen osaamattomuus (knowledge barriers) (Nagy ym. 2010, 149). Henkilökuntaa mietityttää avoimien ohjelmien vaikutukset omaan työhön. Jos ohjelmistoa ei osata käyttää, voi syntyä pelko omasta tarpeettomuudesta (Glynn ym. 2005, 231). Omaa arvontunnetta voi laskea myös avoimien ohjelmien ilmaisuus. Henkilökunnalla voi olla uskomus, että työn arvostus laskee, jos sitä tehdään halvoilla työkaluilla (Glynn ym. 2005, 231). Avoimiin ohjelmiin liittyy mielikuvia niiden haastavuudesta. Ohjelmien käytön oppiminen koetaan hitaaksi ja työlääksi (Goode 2004, 676). Esimerkiksi ohjelmistoko-

20 20 koelma LAMP todettiin vaikeammaksi kuin omisteisen koodin vastineensa. Microsoftin ohjelmat osattiin ottaa nopeammin ja helpommin käyttöön. (Lundell ym. 2010, 524.) Koettu vaikeus kasvattaa koulutuksen merkitystä. Jotta sovelluksia pystyttäisiin käyttämään tehokkaasti, pitää henkilökunnalla olla sopiva tietotaso. Ongelmalliseksi asian tekee se, että henkilöstön koulutus on yksi suurimmista kustannuksista (Glynn ym. 2005, 226). Asiaa pahentaa koulutuksen saatavuus. Avointen yhteisöjen resurssit implementointiin ja tukipalveluihin voivat olla rajalliset, jolloin yritys joutuu turvautumaan ulkopuoliseen avoimeen lähdekoodiin erikoistuneeseen konsultointiin (Nagy ym. 2010, 149). Itä-Suomessa tehdyssä kyselyssä (Nikula & Jantunen 2005) yksi vastaajista totesi, että Suomessa ei saa kohtuuhintaista koulutusta. Henkilökunta voi tosin saada koulutusta yrityksen sisältä. Ristiinoppimisen vuoksi avoimien ohjelmien taitajan tiedot leviävät organisaatiossa. Yrityksen FLOSS-osaajan persoona vaikuttaa avoimen lähdekoodin hyväksymiseen (Glynn ym. 2005, 227). 5.4 Vaaditut resurssit Avoimien ohjelmien käyttöönotto vie työaikaa sekä kasvattaa kustannuksia. Yritykset, joilla on ylimääräistä aikaa ja vähän rahaa (slack), suosivat avoimia ohjelmia (Dedrick & West 2004, 6 7). Ongelmana on kustannusten arvioinnin vaikeus. Siirtymiskustannuksia pidetään merkittävinä, vaikka niiden arvoa ei osata arvioida (Ven ym. 2008, 56). Kahdeksan prosenttia yrityksistä koki avoimien ohjelmien vaatimat resurssit liian suuriksi (Goode 2004, 676). Arviointia vaikeuttaa ohjelmistohankintojen kustannusten jakautuminen pitkälle ajalle erilaisina piilokustannuksina. Syntyneet kustannukset ovat organisaatiosidonnaisia, joten yhdessä yrityksessä edullinen ratkaisu voi olla toiselle kallis. Johdon päätöksiä vaikeuttaa se, että saatavilla olevissa tutkimuksissa on ristiriitaisia väitteitä kokonaiskustannuksista (Ven ym. 2008, 55). Tuloksia tulisikin tarkastella tilannekohtaisesti. Tutkimusten puutteena ollut, että ne on tehty eri ympäristöissä, jolloin tulokset eivät ole vertailukelpoisia (Ven ym. 2008, 55). Total cost of ownershipin (TCO) laskeminen on yrityksissä harvinaista, ja silloinkin tulokset olivat epäselviä (Ven ym. 2008, 55). Päätökset pohjautuivat ennemmin mielikuviin kuin laskettuihin kustannuksiin. Yksinkertainen osio arvioinnissa on lisenssikustannukset. Yritykset pitivät avoimien ohjelmien lisenssimaksuttomuutta tärkeänä tekijänä (Ven ym. 2008, 55). Maksuttomuus ei kuitenkaan ole kaikille avoimille ohjelmille tyypillistä. Yrityksille voidaan tarjota tuotteita kaksoislisenssillä, jolloin hinnoittelu vastaa omisteisia ohjelmia. Avoimen lähdekoodin liike ei ole painottanut avoimien ohjelmien lisensseistä syntyviä kustannussäästöjä merkittävänä tekijänä (Ven ym. 2008, 55). Helposti arvioitavien lisenssikustannusten lisäksi yrityksen täytyy ottaa huomioon piilossa olevat kustannukset (Nagy ym. 2010, ). Avoimien ohjelmien hyödyn-

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Mikko Amper 12.11.2013 Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? Tässä esityksessä ilmaistut mielipiteet

Lisätiedot

Muistitko soittaa asiakkaallesi?

Muistitko soittaa asiakkaallesi? webcrm Finland 1 webcrm Finland Muistitko soittaa asiakkaallesi? Riippumatta siitä, oletko myyntipäällikkö, markkinoija vai työskenteletkö HR tehtävissä, voit käyttää CRM ratkaisua erilaisiin tarpeisiin.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Ongelman kuvaus...4 3. Eri tulkinnat GPL-lisenssistä...5 3.1. Tiukka tulkinta...5 3.2. Väljä tulkinta...5 3.3. Kompromissitulkinta...5

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot

Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot Ohjelmistoliiketoiminta-seminaari Jyväskylä, 11.4.2007 Matti Saastamoinen Suomen open source -keskus COSS COSS - Centre for Open Source Solutions Kansallinen

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto IBM:n kollaboraatioseminaari Helsinki 19.5.2009 Martti Karjalainen, oikeusministeriö Esityksen sisältö Avoin lähdekoodi (open source) Oikeusministeriön OpenOffice.org-käyttöönoton

Lisätiedot

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo Innovointiprosessi Lili Aunimo Lisensointi Tekijänoikeudet: Verkkomultimediaopintojaksolla Ohjelmistolisenssit Sisältölisenssit: kuvat, musiikki, video, teksti Creative Commons http://fi.wikipedia.org/wiki/lisenssi

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 Mikä ihmeen VALO? VALO = Vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat Kyse on siis Open Sourcesta eli avoimesta

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Mikä Apotti- ekosysteemi on miten se luo yhteistyötä eri toimijoiden kanssa

Mikä Apotti- ekosysteemi on miten se luo yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Mikä Apotti- ekosysteemi on miten se luo yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Jari Renko Teknologiajohtaja, Oy APOTTI Ab Oy Apotti Ab Ekosysteemi on VAKUUTUS hankkeelle, jotta.. Hankekokonaisuus Ekosysteemi

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Palvelumme. Versa Start. Versa Premium. Versa Julkissektori

Palvelumme. Versa Start. Versa Premium. Versa Julkissektori Aika kasvaa yhdessä Versa Finland Missiomme on yksinkertainen: Autamme asiakkaitamme säästämään ulkoisissa kustannuksissa vaivattomasti, ammattitaitoisesti ja luottamuksella. Yrityspäättäjät tietävät että

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 261 27.10.2014

Kunnanhallitus 261 27.10.2014 Kunnanhallitus 261 27.10.2014 VALTUUSTOALOITE / VAPAAN JA AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMISTOJEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISEKSI JA AVOIMEN TOIMISTO-OHJELMISTON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI KEMPELEESSÄ /

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle

Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle 20.11.2015 Martin von Willebrand Twitter: @mvonwi 20.11.2015 www.hhpartners.fi Esittäytyminen / Martin von Willebrand Teknologiaryhmästä

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

KANSALAISMIELIPIDE Turvapaikkapolitiikka ja turvapaikanhakijat. Tiedotustilaisuus Alisa Puustinen, Harri Raisio, Esa Kokki & Joona Luhta

KANSALAISMIELIPIDE Turvapaikkapolitiikka ja turvapaikanhakijat. Tiedotustilaisuus Alisa Puustinen, Harri Raisio, Esa Kokki & Joona Luhta KANSALAISMIELIPIDE Turvapaikkapolitiikka ja turvapaikanhakijat Tiedotustilaisuus 21.3.2017 Alisa Puustinen, Harri Raisio, Esa Kokki & Joona Luhta TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITE Kytkeytyy osaksi sisäisen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

JulkICTLab. Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC

JulkICTLab. Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC JulkICTLab Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC Viitekehys hallinnossa Avoimen tiedon ohjelma 2 Viitekehys kehittäjäyhteisöissä FVH COSS HRI OKF Apps4finland Jne. 3 JulkICTLab pähkinänkuoressa Kokoaa yhteen

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

Open Source -ohjelmien perusteet

Open Source -ohjelmien perusteet Open Source -ohjelmien perusteet Teemu Leinonen teemu.leinonen@uiah.fi Medialaboratorio, Taideteollinen korkeakoulu Oppimisympäristöjen tutkimusryhmä http://fle3.uiah.fi/group/ Co-learnit Oy http://www.co-learnit.com

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Ohjelmien lisensoinnista

Ohjelmien lisensoinnista Ohjelmien lisensoinnista Mitä ohjelmoijan on hyvä tietää ohjelmien tekijänoikeuksista ja (erityisesti open source) lisensseistä Tapani Tarvainen 27.11.2015 Lähtökohta: tekijänoikeus Yksinoikeus "määrätä

Lisätiedot

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella?

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Severa Mobile -kyselyn tulokset Alkusanat Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Saimme 389 vastausta, joka on kattava otos asiantuntija-

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa JHS-seminaari, Säätytalo Marko Monni Tietohallintojohtaja Lahden kaupunki Agenda Nykytila Tulevaisuus Miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja?

Lisätiedot

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus LAADUNVARMISTUS 135 Projektinhallinnan laadunvarmistus Projektinhallinnan laadunvarmistus tukee ohjelmistoprojektien ohjaus- ja ylläpitotehtäviä. Projektinhallinnan laadunvarmistustehtäviin kuuluvat seuraavat:

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ATThankkeet

Kansalliskirjaston ATThankkeet Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa!

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Onregon DPS-työpajat ovat Microsoft Enterprise Agreement asiakkaille sopivia työpajoja, joiden maksamiseen voi

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Viitekehys hallinnossa

Viitekehys hallinnossa JulkICTLab Viitekehys hallinnossa Avoimen tiedon ohjelma 2 Viitekehys kehittäjäyhteisöissä FVH COSS HRI OKF Apps4finland Jne. 3 JulkICTLab pähkinänkuoressa Kokoaa yhteen julkishallinnon eri projektien

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Mitä liiketoiminnan hyötyjä RFID:llä voidaan saada? 11.5.2006 ITviikko-seminaari Jori Kanerva, WM-data

Mitä liiketoiminnan hyötyjä RFID:llä voidaan saada? 11.5.2006 ITviikko-seminaari Jori Kanerva, WM-data Mitä liiketoiminnan hyötyjä RFID:llä voidaan saada? 11.5.2006 ITviikko-seminaari Jori Kanerva, WM-data Teemat RFID:n käyttöalueista ja hyödyistä Teknologian soveltaminen mitä hyödyntämisen käynnistämisessä

Lisätiedot

Mikä on suomalaisille organisaatioille nyt IN pilvipalveluissa?

Mikä on suomalaisille organisaatioille nyt IN pilvipalveluissa? Mikä on suomalaisille organisaatioille nyt IN pilvipalveluissa? Business Breakfast 6.2.2015 Market-Visio Oy:n tutkimus: Pilvet muuttavat ICT-ostamista Mikko Kairtamo, DataCenter Finland Oy DataCenter Finland

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Työn tulokset 4.11.2013 Rainer Häggblom Vision Hunters Ltd Oy Agenda Mikä on hintaindeksi? Yhteenveto työn tuloksista Miksi raakapuun hintaindeksi? Hintaindkesin plussat

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä 2010-2011 Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu 14.5.2011 Tavoitteet Paikkatietojen hyödyntäminen Suomessa 2010 kysely Kehittää indikaattorit,

Lisätiedot

GNU/Linux kotikäytössä

GNU/Linux kotikäytössä GNU/Linux kotikäytössä Perttu Ahola Kempeleen Lukio harjoitustutkielma Syksy 2006 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Käyttöjärjestelmä 2.1. Käyttöjärjestelmän vaatimukset työpöytäkäytössä 3. Linux 3.1. Historia

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

Palvelukonseptimme NestorMetodi

Palvelukonseptimme NestorMetodi Palvelukonseptimme NestorMetodi Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa löytää ratkaisuja yrityksen haasteisiin Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvoa asiakkaille

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

ERP-järjestelmän kannattavuus

ERP-järjestelmän kannattavuus ERP-järjestelmän kannattavuus Jouko Karjalainen ITViikon ja Lawsonin seminaari 30.08.2007 ROI vs. TCO ROI, return on investment DuPont-malli: tuotot, kustannukset, sidottu pääoma Kausittainen tuloslaskenta

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Matti Vuori Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Edistääkö avoimen lähdekoodin käyttö ohjelmien käyttävyyttä vai ei? Siitä on vielä oikeastaan aikaista tehdä diagnoosia, mutta erilaisia käytettävyyttä

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot