AVOIMET OHJELMAT YRITYSKÄYTÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVOIMET OHJELMAT YRITYSKÄYTÖSSÄ"

Transkriptio

1 AVOIMET OHJELMAT YRITYSKÄYTÖSSÄ Esteet käyttöönotolle Kandidaatintutkielma Tietojärjestelmätiede Laatija: Mikko Harhanen Ohjaaja: KTM Markku Tuomola Turku Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

2

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuskysymykset Rajaukset AVOIN LÄHDEKOODI KÄSITTEENÄ FLOSS-YRITYSTEN LIIKETOIMINTAMALLIT AVOIMIEN OHJELMIEN YMPÄRISTÖT KÄYTTÖÖNOTON ONGELMAKOHDAT Väärä informaatio Puutteet tukipalveluissa Henkilökunnan osaamattomuus Vaaditut resurssit Ohjelmaan liittyvät ongelmat AVOIMET OHJELMAT OSAKSI YRITYKSEN TOIMINTAA Avoimien ohjelmien tuomat hyödyt yritykselle Avoimet ohjelmat osaksi organisaation strategiaa Päätökset ohjelmistoa valitessa Suhtautuminen avoimeen yhteisöön LOPUKSI Johtopäätökset Yhteenveto... 29

4 KUVAT Kuva 1 Ohjelmaryhmien luokittelua (Categories of free 2011)...9 Kuva 2 Gooden (2004, 675) kysely syistä, miksi avoimia ohjelmia ei valita. 16 TAULUKOT Taulukko 1 Vertailu erilaisista ohjelmista (Gacek, Lawrie & Arief 2004, 5) Taulukko 2 Taulukko perustuen Watsonin ym. (2008) liiketoimintamalleihin... 11

5 5

6 6 1 JOHDANTO Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö on lisääntynyt, ja se on muodostunut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi perinteisille omisteisille ohjelmille. Avoimet ohjelmat ovat herättäneet laajaa kiinnostusta. Julkishallinnot, yritykset sekä armeija ovat sisällyttäneet avoimen lähdekoodin ohjelmat osaksi toimintaansa (Hedgebeth 2007, 286). Erityisen vahvan aseman on saanut WWW-sivujen alustaksi tarkoitettu ohjelmistokokoelma LAMP (Linux, Apache, MySQL, PHP). Web-palvelimista lähes 70 prosenttia käyttää avointa GPL-lisensioitua Apachea (Jaisingh, See-To & Tam 2009, 242). Kiinnostus on herännyt myös Suomen julkisella sektorilla. Suomen kuntaliitto ja Valtiovarainministeriö ovat halunneet varmistaa virastojen ja asiakkaiden välisen asiakirjavaihdoksen maksuttomuuden hyödyntämällä avointa standardia käyttäen OpenOffice.org - tekstinkäsittelyohjelmaa. Avoimien ohjelmien käyttäminen yritystoiminnassa on kasvava trendi (Forrester consulting 2007, 10). Se on vakiinnuttanut asemansa osana tietojärjestelmiä (Forrester consulting 2007, 15). Avointa lähdekoodia on tutkittu laajasti. Suurta huomiota on saanut avoimien yhteisöjen tutkiminen sosiaalisena ilmiönä, eli mikä on motivaationa vapaaehtoiseen työhön ja miten avoimien yhteisöjen vuorovaikutus toimii. Avoimuutta on tutkittu myös teknisestä näkökulmasta, jolloin on keskitytty ohjelmiston kehittämismenettelyihin ohjelmistotaloissa. Yritysnäkökulma on painottanut aikaisemmin ohjelmistotaloihin ja siihen, kuinka avoimuudesta saadaan toimiva liiketoimintamalli. Kandidaatintutkielmassa tarkoitukseni on selvittää kirjallisuuskatsauksen keinoin avoimien ohjelmien hyödyntämistä yrityksissä. 1.1 Tutkimuskysymykset Kandidaatintutkielmassani selvitän, minkä takia avoimet ohjelmat ovat jääneet jälkeen suosiossa omisteisille ohjelmille. Syiden etsimiseksi tarkastelen aluksi eroja avoimen ja omisteisten ohjelmien välillä. Selvitän, millaisia rajoituksia ja vapauksia avoimuus asettaa yrityksille sekä miten omisteisten ohjelmien organisaatiot eroavat avoimista. Pohdin johtamisen ongelman sekä teknisen puutteellisuuden merkitystä. Tutkimuksessa kartoitetaan avoimien ohjelmien käyttöönottoon liittyviä mielipiteitä sekä pelkoja, joista muodostan käyttöönoton ongelmakohdat. Arvioin myös näiden ongelmakohtien aiheellisuutta ja esitän niihin mahdollisia ratkaisuja. Kandidaatintutkielmani ytimenä on, kuinka laaja-alaiset vaikutukset avoimen lähdekoodin ohjelman implementoinnilla on yrityksen toimintaan. Esitän tutkimuskysymyksinäni seuraavaa: Mitkä tekijät ovat esteenä yrityksien avoimien ohjelmien hankinnoille?

7 7 Millaisia toimenpiteitä vaaditaan yrityksiltä, jotka ovat siirtymässä käyttämään avoimia ohjelmia? 1.2 Rajaukset Aiempi tutkimus on painottunut erityisesti ohjelmistotaloihin, jotka ottavat avoimen lähdekoodin liiketoimintamallikseen. Keskityn selvittämään, miten avoimet ohjelmat vaikuttavat yrityksiin, jotka hyödyntävät avoimia ohjelmia. Tarkoituksenani on siis tutkia avoimen ohjelmien käyttöönottoa eikä ansaintamallin vaihdosta. Näkökulmani on johtamispainotteinen, joten keskityn organisaation muutoksiin. Teknisiä ongelmia tarkastelen vain siltä osin, että pystyn arvioimaan avointen ja omisteisten ohjelmien toiminnallisen ja laadullisen eron merkitystä verrattuna johtamiseen. Näin voidaan seurata, miten avoimen ohjelman implementointi vaikuttaa yrityksen tietojärjestelmän toimintaan ja rakenteeseen. Tämä vaikutus on nähtävissä yrityksen tietohallintostrategiassa, johon kohdistan tutkielmani polttopisteen.

8 8 2 AVOIN LÄHDEKOODI KÄSITTEENÄ Avoimen lähdekoodin käsitteistö on monimuotoinen ja ideologisesti värittynyt. Termeillä on vivahde-eroja, jotka kuvastavat niiden taustalla olevien yhteisöjen arvoja. Kaikille käsitteille ei ole vakiintunut suomalaisia käännöksiä, joten käsittelen tässä luvussa käytössä olevaa sanastoa, sekä määrittelen merkitykset termeille, joita olen tutkielmassani käyttänyt. Ensimmäisiä käytettäviä termejä oli vapaa ohjelmisto (engl. free software), jonka määritelmän neljä vapautta julkaistiin vuonna 1986 Internet-tiedotteessa (Vapaat ohjelmat 2004): Vapaus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen. Vapaus opiskella ohjelman toimintaa, ja soveltaa sitä. Vapaus levittää kopioita naapureillesi. Vapaus parantaa ohjelmaa ja antaa muutokset levitykseen, jotta koko yhteisö hyötyy. Määritelmä ei sulje ulkopuolelle kaupallista käyttöä, vaan päinvastoin ohjelmaa ei voi luokitella vapaaksi, jos sitä ei voi levittää kaupallisesti. Vapaita ohjelmia edustava järjestö Free Software Foundation (FSF) käsittele toiminnassaan myös filosofisia, eettisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. (Vapaat ohjelmat 2004.) Vuonna 1998 vapaan ohjelmiston rinnalle nousi termi Open Source Software (OSS tai avoin lähdekoodi), jolla haluttiin irtautua Free Software Foundation ideologisesta taustasta. Taustalla oli ajatus tehdä vapaista ohjelmista helpommin esiteltäviä yritysmaailmalle. Avoin lähdekoodi tarkoitti kehitystapaa eikä sisältänyt piirteitä yhteiskunnallisesta liikkeestä. (Why Free Software 2011.) Free/Libre Open Source Software (FLOSS) on termi, joka ei ota kantaa aiemmin kuvattujen yhteisöjen poliittisiin kantoihin, vaan keskittyy ohjelmistoihin. Käytän kirjoituksessani termejä avoin ohjelma ja FLOSS, joilla tarkoitan FLOSS:n kaltaista neutraalia suhtautumista avoimiin ja vapaisiin sovelluksiin. Termistä on suomenkielinen vastine VALO, joka tarkoittaa vapaita ja avoimia lähdekoodin ohjelmia (VALO? 2009). En käytä tutkimuksessani suomennosta sen vähäisen tunnettavuuden vuoksi. Aikaisemmin esitettyjä vapauden periaatteita rajoittavia sovelluksia kutsun omisteisiksi tai suljetuiksi ohjelmistoiksi (proprietary software).

9 9 Kuva 1 Ohjelmaryhmien luokittelua (Categories of free 2011) Kuvassa 1 selvitetään, kuinka omisteisiin ohjelmistoihin kuuluu lähdekoodin saatavuutta rajoittavat ilmaisohjelmat (freeware), osuusohjelmat (shareware) sekä joissain tapauksissa julkisohjelmat (public domain). Ilmaisohjelmilla ja osuusohjelmilla on yhteistä avoimien ohjelmien kanssa testaamisen vapaus. Käyttäjällä on mahdollisuus tutustua tuotteeseen maksutta. Merkittävänä erona on lähdekoodin saatavuus. Tilannetta sekoittaa Free Software Foundationin käyttämä termi free software, jolla ei ole tekemistä omisteisen freewaren kanssa. Näiden ohjelmien eroa on selitetty alla olevassa taulukossa 1:

10 10 Taulukko 1 Vertailu erilaisista ohjelmista (Gacek, Lawrie & Arief 2004, 5) Avoin lähdekoodi Suljettu lähdekoodi ei copyleftlisenssilisenssi copyleft- suljettu shareware freeware Koodin saatavuus K K E E E Vapaus: - jakaa K K E K K - muokata K K lisätä rajoituksia K E E E E Muokatu versio E K aina vapaa Ilmainen levitys K K E K K Aikarajoitus E E E K E Mahdollisuus tienaamiseen K K K K E Taulukko 1 kuvastaa eri lisenssien vaikutusta ohjelmien käyttömahdollisuuksiin. Avoimien ohjelmien jakaminen copyleft-lisensseihin ei ole suoraviivaista. Lisenssi voi sisältää sen piirteitä (LGPL) tai olla sen ulkopuolinen (BSD). Käytetyimmät avoimen lähdekoodin lisenssit ovat GNU GPL (66,5 %), GNU LGPL (10,6 %), BSD (6,9 %) sekä Public domain (2,7 %) (Välimäki 2005, 122). Lukemat on laskettu avoimen lähdekoodin ohjelmistokehittäjien Sourceforge.net -yhteisöstä.

11 11 3 FLOSS-YRITYSTEN LIIKETOIMINTAMALLIT Avoimeen lähdekoodin pohjautuvia toimintamalleja hyödynnetään isoissa ohjelmistotaloissa. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi IBM, Oracle ja Redhat. Ohjelmien avoimuus on muodostunut osaksi monien yritysten toimintastrategiaa. Yritykset kumoavat erheellisen käsityksen, että avoimien ohjelmien vapauden periaatteet estäisivät kannattavan liiketoiminnan. Erilaisia organisaatiomalleja on lukuisia, joista esittelen muutamia ja kerron esimerkin niitä hyödyntävistä yrityksistä. Vastakkainasettelu avoimien ja kaupallisten ohjelmien välillä on virheellinen. Avoin lähdekoodi ei ole este kaupalliselle toiminnalle, vaan päinvastoin niiden kaupalliseen käyttöön kannustetaan (Selling free software, 2011). Watson, Boudreau, York, Greiner ja Wynn (2008, 42 43) esittävät neljä avointa koodia hyödyntävää liiketoimintamallia: avoin yhteisö (open community), yritysjakelu (corporate distribution), sponsorointi (sponsored open source) ja toisen sukupolven avoin lähdekoodi (second-generation open source eli OSSg2). Ensiksi mainitulla tarkoitetaan yhteisöä, jossa kehittäjät vaihtavat avoimesti kirjoittamaansa koodia ja ohjelmistoja. Avoimen yhteisöjen historia ulottuu tietokoneohjelmoinnin syntyhetkiin. Kolme jälkimmäistä mallia tarjoavat yhteisöille rahoitusmenetelmiä, joista on esimerkkejä taulukossa 2. Gacek ym. (2004, 26) kuvailevat vastaavasti kolme liiketoimintamallia: alusta kaupalliselle tai tutkimusohjelman kehittelylle (vrt. yritysjakelu), oma käyttö (vrt. sponsorointi) sekä tuotteistus ja myynti (vrt. OSSg2). Liiketulot voivat muodostua myös laitteiston ja oheistuotteiden myynnistä (Hecker 1999, 49; Rajala, Nissilä & Westerlund 2007, 545). Taulukko 2 Taulukko perustuen Watsonin ym. (2008) liiketoimintamalleihin Toimintatapa Rahoitusmalli Yritysjakelu Sponsorointi OSSg2 Kokoaa parhaimmat sovellukset yhteen ja tarjoaa niihin tukiohjelmia ja - palveluita. Lisenssimaksut sovelluskokonaisuudesta ja tuesta. Ohjelmistolla on merkittävä tukija, joka usein osallistuu aktiivisesti kehitykseen. Yritysten ja yhdistysten tuki. Yritys ohjaa vahvasti ohjelmistonkehitystä ja käyttää osaamistaan kilpailukeinona tuen tarjonnassa. Maksut tukipalveluista (toisinaan myös lisenssimaksut). Yritys RedHat IBM: Eclipse Trolltech: Qt Watson ym. (2008, 43) toteavat toisen sukupolven avoimen lähdekoodin yritysten vahvuuksiksi vastuuvelvollisuuden (accountability) ja ekosysteemin (ecosystem). Vastuuvelvollisuudella tarkoitetaan sitoutumista vastaamaan asiakkaisiin kohdistuvista teki-

12 12 jänoikeus- ja patenttivaatimuksista. Lähdekoodin avoimuuden vuoksi mahdollisuus yllättäviin hyvitysvaatimuksiin on pienempi kuin suljetulla koodilla. Väitettä perustellaan siten, että avoimuuden vuoksi mahdolliset rikkomukset olisi jo havaittu. Ekosysteemillä tarkoitetaan OSSg2-yrityksen ja sen sidosryhmien, kuten kouluttajien, liikekumppaneiden ja käyttäjäyhteisöjen, vuorovaikutusta. Avoimen lähdekoodin kehitykseen liittyvässä toiminnassa pyritään läpinäkyvyyteen ja ennalta-arvattavuuteen. Näin taataan OSSg2-yrityksen ja asiakkaan kitkaton yhteistyö. Asiakkaat voivat testata vapaasti tuotteita ilman sitoumuksia. (Watson ym. 2008, ) FLOSS-ohjelmistotaloilta odototetaan laajaa palvelutarjontaa. Yritykset vaativat ohjelmistotalojen tarjoavan tukipalveluja ja konsultointia sekä odottavat ohjelmiston kehittämistä sekä implementointia. (Forrester consulting 2007, 9.) Laajan vaatimuslistan täyttäminen voi osoittautua haastavaksi pienelle ohjelmistotalolle. Yritykselle on turvallista valita palveluntarjoajaksi iso ohjelmistotalo, joka pystyy paremmin täyttämään vaatimukset (Hauge, Cruzes, Conradi, Velle & Skarpenes 2010).

13 13 4 AVOIMIEN OHJELMIEN YMPÄRISTÖT Yritysten ohjelmistojen hankintaan vaikuttaa organisaation kulttuuri, joka on riippuvainen yrityksen sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä (Wen, Zhiyong & Zhongming 2010). Yritysjohdon on hyödyllistä tietää, millaisessa ympäristössä avoimien ohjelmien käyttöönotto sujuu kitkattomasti. Näin pystytään muokkaamaan organisaation rakennetta suuntaan, joka tukee haluttujen ohjelmistojen hankintaa. Oikeanlainen organisaatiokulttuuri luo suotuisan ilmapiirin avoimien ohjelmien hankinnalle, jolloin yrityksellä on mahdollisuus tehdä ohjelmistovalinnat perustuen siihen, mikä ohjelma soveltuu parhaiten haluttuun toimintaan. Silloin valinnallisia perusteita ei rajoita organisaation sopeutumattomuus, ja ratkaisut pystytään tekemään objektiivisesti. Aina päätökset eivät perustu omiin arvioihin, vaan päätöksentekoon vaikuttaa esimerkiksi naapuriyritysten ohjelmistohankinnat. Muiden yritysten esimerkillä on vaikutusta avoimien ohjelmien käyttöön (Glynn, Fitzgerald & Exton 2005, 231). Avoimien ohjelmien käyttöasteet vaihtelevat siirryttäessä maantieteellisiltä alueilta toisille. Erot johtuvat kulttuurillisista piirteistä, joita voidaan tarkastella Hofsteden teorian mukaisilla kulttuureita erottavilla tekijöillä. Mallia hyödynnettiin Wenin, Zhiyongin ja Zhongmingin (2010) tutkimuksessa, jossa päädyttiin tulokseen, että kulttuuripiirteillä ja alueen kehitystasolla on vaikutusta ohjelmistovalintoihin. Hofsteden mallista merkittävimmiksi piirteiksi nousi epävarmuuden välttäminen (uncertainty avoidance) sekä vallan jakautuminen (power distance). Epävarmuuden välttäminen kuvastaa suhtautumista tuntemattomiin ja yllättäviin asioihin. Kulttuureissa, joissa epävarmuuden välttäminen on suurta, koetaan odottamattomat asiat epämiellyttävinä. Vallan jakautuminen kuvastaa suhtautumista sosiaalisiin valtarakenteisiin. Vallan jakautuminen on suurta sellaisissa kulttuureissa, joissa on hyväksyttävää, että toisilla yksilöillä on enemmän vaikutusvaltaa kuin toisilla. Tutkimuksessa (Wen ym. 2010, 1001) pääteltiin, että avoimet ohjelmat ovat vakaita ja turvallisia, mikä houkuttelee epävarmuutta välttäviä yhteisöjä. Johtopäätelmä ei ole ristiriidaton, sillä ohjelmiston laadusta on esitetty myös päinvastaisia arvioita, joita olen käsitellyt luvussa 5.5. Yhdeksi käyttöönoton esteeksi on laskettu ohjelmiston epäammattimaisuus. On mahdollista, että epävarmuutta välttävät kulttuurit kokevat avoimien ohjelmien lisenssit miellyttäviksi. Vapauden periaatteisiin sisältyy kokeilun ja käytön vapaus, joka mahdollistaa kattavan testauksen ennen ohjelmiston implementointia osaksi yrityksen toimintaa. Kattavalla pilotoinnilla yritys pystyisi tutustumaan ohjelmistoon ja siten vähentämään odottamattomien tekijöiden määrää. Voimakas vallan jakautuminen vaikuttaa negatiivisesti avoimien ohjelmien käyttöön (Wen ym. 2010, 1001). Tähän vaikuttaa tavat, joilla avoimien ohjelmien implementointi saa alkunsa. Organisaatioissa, joissa hierarkkiset valta-asemat ovat vähäisiä, käydään vapaamuotoisemmin keskusteluja eri osapuolten välillä. Aloitteet avoimien ohjelmien

14 14 käyttöön syntyvät usein työntekijöiden kesken, kun avoimiin ohjelmiin perehtynyt työntekijä tuo ajatuksiaan esille (Glynn ym. 2005). Aloitteiden tekeminen vähenee, kun valta-asemat jyrkkenevät (Wen ym. 2010, 998). Isot yritykset ovat usein varovaisempia avoimien ohjelmien käyttöönottajia kuin pienet (Lundell ym. 2010, 528; Glynn ym. 2005, 227). On mahdollista, että tämä johtuu isojen yritysten vahvasta vallan jakautumisesta. Glynn ym. (2005, 228) arvelevat, että yhtenä vaikuttavana tekijänä eroihin on suurien yritysten saamat alennukset isoista lisenssitilauksista. Tällöin olisi kyseessä mittakaavaedut eivätkä valta-asemasta johtuvat tekijät. Kulttuuripiirteiden lisäksi vaikuttavana tekijänä on taloudellinen tilanne, joka vaihtelee maantieteellisten alueitten mukaan. Kustannussäästöt houkuttelevat yrityksiä alueilla, joilla taloudellinen kehitys on heikkoa (Wen ym. 2010, 1001). Vastaavasti tilanteen parantuessa avoimien ohjelmien käyttö vähenee. Tutkimuksesta voidaan päätellä, kuinka ohjelmistovalinnan kriteerit vaihtelevat yrityksen tilanteen mukaisesti. Tietyn taloudellisen tilanteen saavutettuaan yritys on valmis maksamaan haluamistaan palveluista, jolloin kustannuskysymys jää vähäisemmäksi. Tutkittaessa avoimien ohjelmien käyttöasteita eri maissa saadaan vaihtelevia tuloksia. Tämä johtuu osin kyselyjen erilaisista ajankohdista ja kyselyyn vastanneiden yritysten toimialoista. Australiassa tehdyn kyselyn (Goode 2004, 676) mukaan 47 prosenttia vastaajista oli harkinnut avoimien ohjelmien käyttöä, ja 26 prosenttia yrityksistä käytti niitä toiminnassaan. Korkeampiin lukemiin päästiin Ruotsissa (Lundell ym. 2010, 524), jossa enemmistö hyödynsi avoimia ohjelmia. Suomen ohjelmistotaloista vain 35 prosenttia ei hyödynnä avoimia ohjelmia (Nikula & Jantunen 2005). Lundell ym. (2010, 530) selittävät korkeita käyttöasteita ruotsalaisten yritysten organisaatiomallilla, joka ei ole hierarkkinen, vaan vastuu on jakautunut tasaisesti työntekijöiden kesken. Päätelmä on yhtenevä Wenin ym. (2010) vallan jakautumisen teorian kanssa. Yhteistä avoimia ohjelmia käyttäville yrityksille on tietotekniikan innovatiivisuus ja tietotekniikkastrategian keskeisyys (Dedrick & West 2004, 6 7). Selvitys tehtiin seuraamalla GNU/Linux -käyttöjärjestelmän implementointia yrityksissä. GNU/Linux kuuluu avoimien ohjelmien LAMP-kokonaisuuteen (GNU/Linux, Apache HTTP Server, MySQL, PHP), joka on yritysmaailmassa laajalti käytetty. Ruotsalaisselvityksen (Lundell ym. 2010, 524) mukaan 75 prosenttia avoimien ohjelmien käyttäjistä hyödynsi jotakin LAMP-kokonaisuuden ohjelmistoa. Muita merkittäviä avoimia ohjelmia olivat toimistotyökalut (Openoffice.org) sekä ohjelmiston kehittämistyökalut. Näiden osuus avoimien ohjelmien käyttäjien parissa oli 12 ja 10 prosenttia (Lundell ym. 2010, 524). Toisaalta taas työpöytien käyttöjärjestelminä (client operating systems), toimistotyökaluina ja ERP-ohjelmistoina suosio on jäänyt vähäiseksi (Nagy, Yassin & Bhattacherjee 2010, ). Forrester consultingin (2007) tutkimuksen mukaan avoimia ohjelmia käytetään yleensä omisteisten ohjelmistojen kanssa rinnakkain. Avoimien yhteisöjen suhtautumi-

15 15 nen rinnakkaiseen käyttöön on usein kannustava, mutta vastakkaisiakin mielipiteitä esitetään. Free Software Foundationin johtohahmo Richard Stallman on esittänyt voimakasta kritiikkiä omisteisen ohjelmiston käytöstä (Why free software, 2011).

16 16 5 KÄYTTÖÖNOTON ONGELMAKOHDAT Glynn, Fitzgerald ja Exton (2005, 226) jaottelivat avoimien ohjelmien käyttöön vaikuttavat tekijät neljään ryhmään: ulkopuolisiin, organisaation sisäisiin, yksilöllisiin ja teknologisiin syihin. Aiemmassa luvussa käsittelin organisaation sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vaikutuksia kulttuurin ja maantieteen kannalta. Nyt keskityn kahteen jälkimmäiseen: yksilöllisiin ja teknisiin ongelmakohtiin. Syitä on hankala erottaa tarkasti toisistaan, sillä ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään. On esimerkiksi hankala määritellä, mitkä perustelut johtuvat avoimen lähdekoodin sopimattomuudesta ja mitkä johtuvat ennakkoluuloista. 8 % 8 % 16 % 5 % 4 % 3 % Relevanttius Tuen puute 36 % Ei tarvetta Riittämättömät resurssit Sitoutunut Microsoftiin Ei ole kaupallinen Ei ole aikaa 20 % Muu Kuva 2 Gooden (2004, 675) kysely syistä, miksi avoimia ohjelmia ei valita Kuva 2 esittää Gooden (2004) kyselyn tuloksia. Enemmistö kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että avoimien ohjelmien käytöllä ei ole merkitystä yrityksen toimintaan, eivätkä vastaajat nähneet hyötyjä sen käyttämisessä. 16 % oli tyytyväisiä nykyisiin ohjelmiin, jolloin avoimiin ohjelmiin siirtyminen koettiin tarpeettomaksi (Goode 2004, 676). Tarpeettomuuden lisäksi avoimet ohjelmat saattoivat olla haitaksi: ohjelmistovaihdoksia välteltiin, sillä uusi teknologia voi tuoda alkuvaiheen ongelmia (Glynn ym. 2005, 231). Toisinaan yritykset saattoivat olla niin tyytyväisiä tekemäänsä sopimukseen, että ohjelmistoa ei haluttu vaihtaa. Yrityksille on voitu tarjota paljousalennuksia, joista ei haluta luopua (Glynn ym. 2005, 231). Gooden (2004) kyselyn vastauksissa esitettyyn relevanttiuden puutteeseen on siis olemassa useita syitä. Tässä luvussa keskityn muihin tekijöihin, jotka osaltaan selittävät relevanttiuden puutetta.

17 Väärä informaatio Avoimen ohjelman käsite on laaja ja sekava. On asioita, joista yritys ei ole tietoinen tai joista se on saanut väärää tietoa. Tilannetta monimutkaistaa se, että kirjallisuudessa on keskenään ristiriitaisia väitteitä avoimista ohjelmista. Ohjelmistohankinnan kannalta on oleellista, että lopputulos syntyy oikeasta tiedosta, eikä perustu vääriin olettamuksiin. Löytämällä todelliset eroavaisuudet avoimien ja omisteisten ohjelmien välillä yritysjohto pääsee rationaalisiin ratkaisuihin ja pystyy vaikuttamaan ongelmallisiin kohtiin. Pyrkimyksenäni on selventää tässä luvussa avoimeen lähdekoodiin liittyviä harhakuvia. Avoin lähdekoodi herättää kysymyksiä saatavuudesta, hinnasta, tekijänoikeuksista ja laadusta. Hedgebeth (2007, 290) esittelee kuusi yleistä väärinymmärrystä avoimista ohjelmista: 1. Avoin lähdekoodi on turvattomampaa kuin suljettu ohjelmisto. 2. Asiakastukea ei ole saatavilla. 3. Avoimet ohjelmat ovat sama asia kuin shareware- tai freeware-ohjelmat. 4. Avoimia ohjelmia voi käyttää vain siirrettäessä koko toiminta avoimiin sovelluksiin. 5. Yritys ei voi tehdä voittoa avoimella ohjelmistolla. 6. Avoin lähdekoodi on ilmaista. Tutkin väärää informaatiota hyödyntäen Hedgebethin väärinkäsitysten listaa. Kohdissa 3, 4 ja 6 on kyse avoimien ohjelmien julkaisemiseen tarkoitettujen lisenssien ominaisuuksista. Nämä käsitykset on oikaistavissa tutkimalla lisenssien rajoituksia. Hedgebethin mukaisesti Forrester consultingin (2004, 14) tutkimuksessa yritykset kokivat avoimen lähdekoodin käyttöönoton esteeksi immateriaalioikeuksiin liittyvät harhakuvat. Avoimien ja omisteisten ohjelmien lisensseistä johtuvia eroja on vertailtu Gacekin ym. taulukossa 1. Taulukkoa tutkimalla voidaan todeta Hedgebethin listan väitteet 3, 4 ja 6 vääriksi. Listan kohdat 2 ja 5 ovat riippuvaisia avoimien yhteisöjen organisaatiomallista. Näiden väitteiden oikeellisuus on ohjelmisto- ja yhteisökohtaista (ks. Watsonin FLOSSliiketoimintamallit luvusta 3). Väärinkäsitys, että avoimesta lähdekoodista ei voi saada voittoa (kohta 5), koskee erityisesti ohjelmistotaloja. Tutkielmassani keskityn yrityksiin, jotka hyödyntävät avoimia ohjelmia, mutta eivät välttämättä kehitä niitä. Oleelliseksi kysymykseksi nousee silloin, miten avoimen lähdekoodin yritysten voitontavoittelu vaikuttaa tietohallinnon toimintaan. Suljetun koodin ohjelmistojen keskuudessa yleiset lisenssimaksut saavat rinnalleen muita rahoitusmuotoja, jotka tietohallinnon on otettava huomioon suunnitellessaan yrityksen tietojärjestelmähankintoja. Lisenssikustannuksia tärkeämpää on ajatella kokonaiskustannuksia (Total Cost of Ownership). Hedgebethin listan kohta 1 on väitteistä subjektiivisiin. Ohjelmistojen laatua ja turvallisuutta on vaikea arvioida, jolloin päätelmät turvallisuudesta pohjautuvat mielipide-

18 18 kyselyihin. Laatuun liittyviä kysymyksiä tutkin tarkemmin luvussa 5.5. Laatu ei ole ainoa vaikeasti arvioitava tekijä. Venin ym. (2008, 55) mukaan muita vaikeasti arvioitavia alueita ovat kustannukset, lähdekoodiin liittyvät kysymykset, ohjelmiston kypsyys, ulkopuolinen tuki sekä tilanteet, joissa toiminta sitoutuu yhteen toimittajaan (vendor lock-in). Venin ym. (2008) suorittaman kirjallisuusselvityksen mukaan kyseisten aihealueiden vastaukset olivat keskenään ristiriitaisia. Ohjelman valintaan liittyvien ongelmien lisäksi on oleellista, että yritys tietää, kuinka avoimet ohjelmat implementoidaan ja miten niitä käytetään (Forrester consulting 2007, 14; Nagy ym. 2010, 149). Yritysjohto saa usein ristiriitaista tietoa siitä, miten avoimien ohjelmia omaksutaan (Ven, Vereist & Mannaert 2008, 54). Forrester consultingin (2007, 3) selvityksessä painotetaan koulutuksen merkitystä, jolla voidaan vaikuttaa virheellisiin uskomuksiin ja parantaa tietämystä. Yrityksellä pitää olla oikea kuva avoimen ohjelmien mahdollisuuksista ja heikkouksista, jotta ohjelmistohankintoihin liittyvät ratkaisut olisivat toimivia. Toisinaan yrityksissä ei olla tietoisia toimintaan soveltuvien ohjelmien saatavuudesta (Nagy ym. 2010, 149). Tähänkin voidaan vaikuttaa koulutusta lisäämällä. Gooden (2004, 676) tutkimuksista on nähtävissä, että yrityksillä on taipumusta suosia vanhoja hyväksihavaittuja menetelmiä ohjelmistohankinnoissaan. 8 prosenttia vastaajista totesi, että he olivat valinneet Microsoftin tuotteet avoimien vaihtoehtojen asemesta (Goode 2004, 676.) Uusien vaihtoehtojen kokeilua kartetaan, sillä niistä saatuja hyötyjä ei tunneta. 5.2 Puutteet tukipalveluissa Tukipalveluiden saatavuus on yksi suurimpia huolenaiheita avoimia ohjelmia harkitseville yrityksille (Forrester consulting 2007, 3; Goode 2004, 676; Hauge ym. 2010). Vaikka Hedgebeth (2007) listasi tuen saatavuuden yleiseksi harhaluuloksi, on avoimien ohjelmien tuki omisteisista ohjelmista poikkeavaa. Suljetun lähdekoodin tukipalveluihin verrattuna avoimissa projekteissa tiedonlähteet ovat kirjavat. Tietoa on etsittävä laajemmin kuin suljetun koodin palveluissa, sillä se sijaitsee hajautetusti eri lähteissä kuten WWW-sivuilla, postituslistoilla ja IRC-keskustelukanavilla. Poikkeavia menettelytapoja voidaan pitää epäammattimaisina (technological immaturity) (Nagy ym. 2010, 149), jolloin yritys etsii tukipalvelunsa toisilta turvallisiksi kokemiltaan toimittajilta. Tukea voidaan hankkia henkilöresurssien vähäisyyden takia, tai yritys haluaa varmistaa, että syntyneet ongelmat korjataan sopivassa ajassa (Ven ym. 2010; Vereist & Mannaert 2008, 57). Tuki on erityisen tärkeää isoille yrityksille, jotka ovat valmiita maksamaan laadukkaasta palvelusta (Dedrick & West 2004, 7 8). Hankalaksi asian tekee se, että konsultointi- tai tukipalveluiden saaminen voi osoittautua ongelmalliseksi (Nagy ym. 2010, 149).

19 19 Tärkeänä piirteenä on palveluntarjoajan vastuunotto. Mahdollisissa ongelmatilanteissa kaivataan vastuunkantajaa, joka huolehtii nopeasti ongelmista sekä mahdollisista tekijänoikeus- ja patenttisyytöksistä. Yritykset eivät halunneet vastata itse ohjelman käytöstä syntyneistä ongelmista, vaan halusivat selkeän tilivelvollisen osapuolen (Goode 2004, 676; Lundell ym. 2010, 525, Hauge ym. 2010). Toisin kuin löyhille avoimille yhteisöille, omisteisille yrityksille voi esittää korvausvaatimuksia ohjelmiston aiheuttaessa vahinkoa. Vaikka ohjelmia kehittävät avoimet yhteisöt ovat asiakastuen perusta (Hedgebeth 2007, 290), kehittäjien tukijana voi olla merkittävä organisaatio, joka tarjoaa samanlaista turvaa kuin suljetun lähdekoodin yrityksissä. Yrityksen tietämys tällaisista tukijoista voi kuitenkin olla puutteellinen (vrt. lukuun 5.1). Vaikka tukipalvelut ovat olleet usein syynä avoimien ohjelmien hylkäämiselle, niin niitä käyttäneiden palaute oli positiivista. Avoimilta yhteisöiltä koettiin saavan nopeita ja korkealaatuisia vastauksia. Vastaavasti taas omisteisten ohjelmistojen tukipalveluista oli negatiivisia kokemuksia. (Lundell ym. 2010, 525.) Tukipalveluiden laadun lisäksi nähtiin myös kustannushyötyjä. Suljettujen ohjelmistojen käyttäjät ovat rajoitettuja yhteen toimittajaan, jolloin tukipalvelut ovat riippuvaisia tästä yrityksestä (vendor lockin). Avoimen lähdekoodin ohjelmien luonteen vuoksi tukipalveluiden tarjoajia voi olla useita. Monopoliaseman muodostuminen estyy, mistä voi muodostua yritykselle kustannussäästöjä (Forrester consulting 2007, 12). 5.3 Henkilökunnan osaamattomuus Edellisessä luvussa käsiteltiin ulkoisen tuen merkitystä ohjelmistovalintoja tehdessä. Yhtenä tekijänä ulkoisen tuen merkittävyyteen on henkilökunnan resurssit: Yrityksellä ei ole tarpeeksi henkilökuntaa toimintojen implementointiin ja ylläpitämiseen tai henkilökunnalla ei ole siihen osaamista. Ohjelmiston valintaan vaikuttaa merkittävästi IThenkilöstön osaaminen (Glynn ym. 2005, 230; Hauge ym. 2010). Yritykseen ei valita ohjelmia, jotka ovat työntekijöille vieraita. Mitä vankempi osaaminen yrityksessä on, sitä laajemmin uskalletaan käyttää eri kypsyysasteen avoimia ohjelmia (maturity) yrityksen toiminnassa (Ven ym. 2008, 57). Avoimien ohjelmien hankinnan esteeksi voi muodostua yrityksen osaamattomuus (knowledge barriers) (Nagy ym. 2010, 149). Henkilökuntaa mietityttää avoimien ohjelmien vaikutukset omaan työhön. Jos ohjelmistoa ei osata käyttää, voi syntyä pelko omasta tarpeettomuudesta (Glynn ym. 2005, 231). Omaa arvontunnetta voi laskea myös avoimien ohjelmien ilmaisuus. Henkilökunnalla voi olla uskomus, että työn arvostus laskee, jos sitä tehdään halvoilla työkaluilla (Glynn ym. 2005, 231). Avoimiin ohjelmiin liittyy mielikuvia niiden haastavuudesta. Ohjelmien käytön oppiminen koetaan hitaaksi ja työlääksi (Goode 2004, 676). Esimerkiksi ohjelmistoko-

20 20 koelma LAMP todettiin vaikeammaksi kuin omisteisen koodin vastineensa. Microsoftin ohjelmat osattiin ottaa nopeammin ja helpommin käyttöön. (Lundell ym. 2010, 524.) Koettu vaikeus kasvattaa koulutuksen merkitystä. Jotta sovelluksia pystyttäisiin käyttämään tehokkaasti, pitää henkilökunnalla olla sopiva tietotaso. Ongelmalliseksi asian tekee se, että henkilöstön koulutus on yksi suurimmista kustannuksista (Glynn ym. 2005, 226). Asiaa pahentaa koulutuksen saatavuus. Avointen yhteisöjen resurssit implementointiin ja tukipalveluihin voivat olla rajalliset, jolloin yritys joutuu turvautumaan ulkopuoliseen avoimeen lähdekoodiin erikoistuneeseen konsultointiin (Nagy ym. 2010, 149). Itä-Suomessa tehdyssä kyselyssä (Nikula & Jantunen 2005) yksi vastaajista totesi, että Suomessa ei saa kohtuuhintaista koulutusta. Henkilökunta voi tosin saada koulutusta yrityksen sisältä. Ristiinoppimisen vuoksi avoimien ohjelmien taitajan tiedot leviävät organisaatiossa. Yrityksen FLOSS-osaajan persoona vaikuttaa avoimen lähdekoodin hyväksymiseen (Glynn ym. 2005, 227). 5.4 Vaaditut resurssit Avoimien ohjelmien käyttöönotto vie työaikaa sekä kasvattaa kustannuksia. Yritykset, joilla on ylimääräistä aikaa ja vähän rahaa (slack), suosivat avoimia ohjelmia (Dedrick & West 2004, 6 7). Ongelmana on kustannusten arvioinnin vaikeus. Siirtymiskustannuksia pidetään merkittävinä, vaikka niiden arvoa ei osata arvioida (Ven ym. 2008, 56). Kahdeksan prosenttia yrityksistä koki avoimien ohjelmien vaatimat resurssit liian suuriksi (Goode 2004, 676). Arviointia vaikeuttaa ohjelmistohankintojen kustannusten jakautuminen pitkälle ajalle erilaisina piilokustannuksina. Syntyneet kustannukset ovat organisaatiosidonnaisia, joten yhdessä yrityksessä edullinen ratkaisu voi olla toiselle kallis. Johdon päätöksiä vaikeuttaa se, että saatavilla olevissa tutkimuksissa on ristiriitaisia väitteitä kokonaiskustannuksista (Ven ym. 2008, 55). Tuloksia tulisikin tarkastella tilannekohtaisesti. Tutkimusten puutteena ollut, että ne on tehty eri ympäristöissä, jolloin tulokset eivät ole vertailukelpoisia (Ven ym. 2008, 55). Total cost of ownershipin (TCO) laskeminen on yrityksissä harvinaista, ja silloinkin tulokset olivat epäselviä (Ven ym. 2008, 55). Päätökset pohjautuivat ennemmin mielikuviin kuin laskettuihin kustannuksiin. Yksinkertainen osio arvioinnissa on lisenssikustannukset. Yritykset pitivät avoimien ohjelmien lisenssimaksuttomuutta tärkeänä tekijänä (Ven ym. 2008, 55). Maksuttomuus ei kuitenkaan ole kaikille avoimille ohjelmille tyypillistä. Yrityksille voidaan tarjota tuotteita kaksoislisenssillä, jolloin hinnoittelu vastaa omisteisia ohjelmia. Avoimen lähdekoodin liike ei ole painottanut avoimien ohjelmien lisensseistä syntyviä kustannussäästöjä merkittävänä tekijänä (Ven ym. 2008, 55). Helposti arvioitavien lisenssikustannusten lisäksi yrityksen täytyy ottaa huomioon piilossa olevat kustannukset (Nagy ym. 2010, ). Avoimien ohjelmien hyödyn-

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Ongelman kuvaus...4 3. Eri tulkinnat GPL-lisenssistä...5 3.1. Tiukka tulkinta...5 3.2. Väljä tulkinta...5 3.3. Kompromissitulkinta...5

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä 2010-2011 Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu 14.5.2011 Tavoitteet Paikkatietojen hyödyntäminen Suomessa 2010 kysely Kehittää indikaattorit,

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa Kyselytutkimus standardeista ja niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa 1 Aineisto ja menetelmä Kysely yrityksille ja valvojille keväällä 2015 Osa kysymyksistä yhteisiä Tietämykset ja käsitykset standardeista

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa JHS-seminaari, Säätytalo Marko Monni Tietohallintojohtaja Lahden kaupunki Agenda Nykytila Tulevaisuus Miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja?

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Matti Vuori Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Edistääkö avoimen lähdekoodin käyttö ohjelmien käyttävyyttä vai ei? Siitä on vielä oikeastaan aikaista tehdä diagnoosia, mutta erilaisia käytettävyyttä

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Viitekehys hallinnossa

Viitekehys hallinnossa JulkICTLab Viitekehys hallinnossa Avoimen tiedon ohjelma 2 Viitekehys kehittäjäyhteisöissä FVH COSS HRI OKF Apps4finland Jne. 3 JulkICTLab pähkinänkuoressa Kokoaa yhteen julkishallinnon eri projektien

Lisätiedot

Johtamiskulttuurin puutteet tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet

Johtamiskulttuurin puutteet tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet Johtamiskulttuurin tärkeimmät liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan esteet CxO Academy tutki yhteistyössä IT Forumin ja IT Governance Forumin kanssa liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Kilpailutusprosessiin tehoa

Kilpailutusprosessiin tehoa A Basware Presentation Kilpailutusprosessiin tehoa käytännön kokemuksia ja vinkkejä RFx ohjelmiston käytöstä Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Tietoiskun ohjelma

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman

Lisätiedot

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones Pat Jones 901-3035, 10009 Päiväys: 29.1.2013 : Pat Jones Tämä raportti sisältää arviointeja henkilöstä: 1 Itse 2 Esimies Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc. Wilson

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Julkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen

Julkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen Julkishallinnon ICT-iden kustannusseurannan kehittäminen Yali Chai Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Tero Latvakangas 5.10.2016 Espoo Johdanto Työn tausta Tutkimus Tulokset Työn tausta Kustannustehokkuus

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu seminaari 12.5.2011 Esityksen sisältö Mitä organisaation paikkatietokypsyys tarkoittaa? Miksi paikkatietokypsyyden

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska Demo 13 Aihe: Linux Opettaja: Antti Ekonoja Tekijä: Heini Puuska Päiväys: 30.5.2011 Sisällys 1 Linux... 1 2 Jakelupaketit... 1 2.1 Debian... 1 2.2 Ubuntu... 1 2.3 Red Hat... 1 2.4 Fedora... 2 2.5 SUSE...

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Tietotekniikka/Tietoverkkotekniikka Jussi Toivakka ja Juha Törö MySQL & PostGRE 1 Sisällysluettelo 2 Yleistä tietokannoista... 3 3 MySQL... 4 3.1 Historiaa... 4 3.2 Käyttö...

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot