AVOIMET OHJELMAT YRITYSKÄYTÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVOIMET OHJELMAT YRITYSKÄYTÖSSÄ"

Transkriptio

1 AVOIMET OHJELMAT YRITYSKÄYTÖSSÄ Esteet käyttöönotolle Kandidaatintutkielma Tietojärjestelmätiede Laatija: Mikko Harhanen Ohjaaja: KTM Markku Tuomola Turku Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

2

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuskysymykset Rajaukset AVOIN LÄHDEKOODI KÄSITTEENÄ FLOSS-YRITYSTEN LIIKETOIMINTAMALLIT AVOIMIEN OHJELMIEN YMPÄRISTÖT KÄYTTÖÖNOTON ONGELMAKOHDAT Väärä informaatio Puutteet tukipalveluissa Henkilökunnan osaamattomuus Vaaditut resurssit Ohjelmaan liittyvät ongelmat AVOIMET OHJELMAT OSAKSI YRITYKSEN TOIMINTAA Avoimien ohjelmien tuomat hyödyt yritykselle Avoimet ohjelmat osaksi organisaation strategiaa Päätökset ohjelmistoa valitessa Suhtautuminen avoimeen yhteisöön LOPUKSI Johtopäätökset Yhteenveto... 29

4 KUVAT Kuva 1 Ohjelmaryhmien luokittelua (Categories of free 2011)...9 Kuva 2 Gooden (2004, 675) kysely syistä, miksi avoimia ohjelmia ei valita. 16 TAULUKOT Taulukko 1 Vertailu erilaisista ohjelmista (Gacek, Lawrie & Arief 2004, 5) Taulukko 2 Taulukko perustuen Watsonin ym. (2008) liiketoimintamalleihin... 11

5 5

6 6 1 JOHDANTO Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö on lisääntynyt, ja se on muodostunut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi perinteisille omisteisille ohjelmille. Avoimet ohjelmat ovat herättäneet laajaa kiinnostusta. Julkishallinnot, yritykset sekä armeija ovat sisällyttäneet avoimen lähdekoodin ohjelmat osaksi toimintaansa (Hedgebeth 2007, 286). Erityisen vahvan aseman on saanut WWW-sivujen alustaksi tarkoitettu ohjelmistokokoelma LAMP (Linux, Apache, MySQL, PHP). Web-palvelimista lähes 70 prosenttia käyttää avointa GPL-lisensioitua Apachea (Jaisingh, See-To & Tam 2009, 242). Kiinnostus on herännyt myös Suomen julkisella sektorilla. Suomen kuntaliitto ja Valtiovarainministeriö ovat halunneet varmistaa virastojen ja asiakkaiden välisen asiakirjavaihdoksen maksuttomuuden hyödyntämällä avointa standardia käyttäen OpenOffice.org - tekstinkäsittelyohjelmaa. Avoimien ohjelmien käyttäminen yritystoiminnassa on kasvava trendi (Forrester consulting 2007, 10). Se on vakiinnuttanut asemansa osana tietojärjestelmiä (Forrester consulting 2007, 15). Avointa lähdekoodia on tutkittu laajasti. Suurta huomiota on saanut avoimien yhteisöjen tutkiminen sosiaalisena ilmiönä, eli mikä on motivaationa vapaaehtoiseen työhön ja miten avoimien yhteisöjen vuorovaikutus toimii. Avoimuutta on tutkittu myös teknisestä näkökulmasta, jolloin on keskitytty ohjelmiston kehittämismenettelyihin ohjelmistotaloissa. Yritysnäkökulma on painottanut aikaisemmin ohjelmistotaloihin ja siihen, kuinka avoimuudesta saadaan toimiva liiketoimintamalli. Kandidaatintutkielmassa tarkoitukseni on selvittää kirjallisuuskatsauksen keinoin avoimien ohjelmien hyödyntämistä yrityksissä. 1.1 Tutkimuskysymykset Kandidaatintutkielmassani selvitän, minkä takia avoimet ohjelmat ovat jääneet jälkeen suosiossa omisteisille ohjelmille. Syiden etsimiseksi tarkastelen aluksi eroja avoimen ja omisteisten ohjelmien välillä. Selvitän, millaisia rajoituksia ja vapauksia avoimuus asettaa yrityksille sekä miten omisteisten ohjelmien organisaatiot eroavat avoimista. Pohdin johtamisen ongelman sekä teknisen puutteellisuuden merkitystä. Tutkimuksessa kartoitetaan avoimien ohjelmien käyttöönottoon liittyviä mielipiteitä sekä pelkoja, joista muodostan käyttöönoton ongelmakohdat. Arvioin myös näiden ongelmakohtien aiheellisuutta ja esitän niihin mahdollisia ratkaisuja. Kandidaatintutkielmani ytimenä on, kuinka laaja-alaiset vaikutukset avoimen lähdekoodin ohjelman implementoinnilla on yrityksen toimintaan. Esitän tutkimuskysymyksinäni seuraavaa: Mitkä tekijät ovat esteenä yrityksien avoimien ohjelmien hankinnoille?

7 7 Millaisia toimenpiteitä vaaditaan yrityksiltä, jotka ovat siirtymässä käyttämään avoimia ohjelmia? 1.2 Rajaukset Aiempi tutkimus on painottunut erityisesti ohjelmistotaloihin, jotka ottavat avoimen lähdekoodin liiketoimintamallikseen. Keskityn selvittämään, miten avoimet ohjelmat vaikuttavat yrityksiin, jotka hyödyntävät avoimia ohjelmia. Tarkoituksenani on siis tutkia avoimen ohjelmien käyttöönottoa eikä ansaintamallin vaihdosta. Näkökulmani on johtamispainotteinen, joten keskityn organisaation muutoksiin. Teknisiä ongelmia tarkastelen vain siltä osin, että pystyn arvioimaan avointen ja omisteisten ohjelmien toiminnallisen ja laadullisen eron merkitystä verrattuna johtamiseen. Näin voidaan seurata, miten avoimen ohjelman implementointi vaikuttaa yrityksen tietojärjestelmän toimintaan ja rakenteeseen. Tämä vaikutus on nähtävissä yrityksen tietohallintostrategiassa, johon kohdistan tutkielmani polttopisteen.

8 8 2 AVOIN LÄHDEKOODI KÄSITTEENÄ Avoimen lähdekoodin käsitteistö on monimuotoinen ja ideologisesti värittynyt. Termeillä on vivahde-eroja, jotka kuvastavat niiden taustalla olevien yhteisöjen arvoja. Kaikille käsitteille ei ole vakiintunut suomalaisia käännöksiä, joten käsittelen tässä luvussa käytössä olevaa sanastoa, sekä määrittelen merkitykset termeille, joita olen tutkielmassani käyttänyt. Ensimmäisiä käytettäviä termejä oli vapaa ohjelmisto (engl. free software), jonka määritelmän neljä vapautta julkaistiin vuonna 1986 Internet-tiedotteessa (Vapaat ohjelmat 2004): Vapaus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen. Vapaus opiskella ohjelman toimintaa, ja soveltaa sitä. Vapaus levittää kopioita naapureillesi. Vapaus parantaa ohjelmaa ja antaa muutokset levitykseen, jotta koko yhteisö hyötyy. Määritelmä ei sulje ulkopuolelle kaupallista käyttöä, vaan päinvastoin ohjelmaa ei voi luokitella vapaaksi, jos sitä ei voi levittää kaupallisesti. Vapaita ohjelmia edustava järjestö Free Software Foundation (FSF) käsittele toiminnassaan myös filosofisia, eettisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. (Vapaat ohjelmat 2004.) Vuonna 1998 vapaan ohjelmiston rinnalle nousi termi Open Source Software (OSS tai avoin lähdekoodi), jolla haluttiin irtautua Free Software Foundation ideologisesta taustasta. Taustalla oli ajatus tehdä vapaista ohjelmista helpommin esiteltäviä yritysmaailmalle. Avoin lähdekoodi tarkoitti kehitystapaa eikä sisältänyt piirteitä yhteiskunnallisesta liikkeestä. (Why Free Software 2011.) Free/Libre Open Source Software (FLOSS) on termi, joka ei ota kantaa aiemmin kuvattujen yhteisöjen poliittisiin kantoihin, vaan keskittyy ohjelmistoihin. Käytän kirjoituksessani termejä avoin ohjelma ja FLOSS, joilla tarkoitan FLOSS:n kaltaista neutraalia suhtautumista avoimiin ja vapaisiin sovelluksiin. Termistä on suomenkielinen vastine VALO, joka tarkoittaa vapaita ja avoimia lähdekoodin ohjelmia (VALO? 2009). En käytä tutkimuksessani suomennosta sen vähäisen tunnettavuuden vuoksi. Aikaisemmin esitettyjä vapauden periaatteita rajoittavia sovelluksia kutsun omisteisiksi tai suljetuiksi ohjelmistoiksi (proprietary software).

9 9 Kuva 1 Ohjelmaryhmien luokittelua (Categories of free 2011) Kuvassa 1 selvitetään, kuinka omisteisiin ohjelmistoihin kuuluu lähdekoodin saatavuutta rajoittavat ilmaisohjelmat (freeware), osuusohjelmat (shareware) sekä joissain tapauksissa julkisohjelmat (public domain). Ilmaisohjelmilla ja osuusohjelmilla on yhteistä avoimien ohjelmien kanssa testaamisen vapaus. Käyttäjällä on mahdollisuus tutustua tuotteeseen maksutta. Merkittävänä erona on lähdekoodin saatavuus. Tilannetta sekoittaa Free Software Foundationin käyttämä termi free software, jolla ei ole tekemistä omisteisen freewaren kanssa. Näiden ohjelmien eroa on selitetty alla olevassa taulukossa 1:

10 10 Taulukko 1 Vertailu erilaisista ohjelmista (Gacek, Lawrie & Arief 2004, 5) Avoin lähdekoodi Suljettu lähdekoodi ei copyleftlisenssilisenssi copyleft- suljettu shareware freeware Koodin saatavuus K K E E E Vapaus: - jakaa K K E K K - muokata K K lisätä rajoituksia K E E E E Muokatu versio E K aina vapaa Ilmainen levitys K K E K K Aikarajoitus E E E K E Mahdollisuus tienaamiseen K K K K E Taulukko 1 kuvastaa eri lisenssien vaikutusta ohjelmien käyttömahdollisuuksiin. Avoimien ohjelmien jakaminen copyleft-lisensseihin ei ole suoraviivaista. Lisenssi voi sisältää sen piirteitä (LGPL) tai olla sen ulkopuolinen (BSD). Käytetyimmät avoimen lähdekoodin lisenssit ovat GNU GPL (66,5 %), GNU LGPL (10,6 %), BSD (6,9 %) sekä Public domain (2,7 %) (Välimäki 2005, 122). Lukemat on laskettu avoimen lähdekoodin ohjelmistokehittäjien Sourceforge.net -yhteisöstä.

11 11 3 FLOSS-YRITYSTEN LIIKETOIMINTAMALLIT Avoimeen lähdekoodin pohjautuvia toimintamalleja hyödynnetään isoissa ohjelmistotaloissa. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi IBM, Oracle ja Redhat. Ohjelmien avoimuus on muodostunut osaksi monien yritysten toimintastrategiaa. Yritykset kumoavat erheellisen käsityksen, että avoimien ohjelmien vapauden periaatteet estäisivät kannattavan liiketoiminnan. Erilaisia organisaatiomalleja on lukuisia, joista esittelen muutamia ja kerron esimerkin niitä hyödyntävistä yrityksistä. Vastakkainasettelu avoimien ja kaupallisten ohjelmien välillä on virheellinen. Avoin lähdekoodi ei ole este kaupalliselle toiminnalle, vaan päinvastoin niiden kaupalliseen käyttöön kannustetaan (Selling free software, 2011). Watson, Boudreau, York, Greiner ja Wynn (2008, 42 43) esittävät neljä avointa koodia hyödyntävää liiketoimintamallia: avoin yhteisö (open community), yritysjakelu (corporate distribution), sponsorointi (sponsored open source) ja toisen sukupolven avoin lähdekoodi (second-generation open source eli OSSg2). Ensiksi mainitulla tarkoitetaan yhteisöä, jossa kehittäjät vaihtavat avoimesti kirjoittamaansa koodia ja ohjelmistoja. Avoimen yhteisöjen historia ulottuu tietokoneohjelmoinnin syntyhetkiin. Kolme jälkimmäistä mallia tarjoavat yhteisöille rahoitusmenetelmiä, joista on esimerkkejä taulukossa 2. Gacek ym. (2004, 26) kuvailevat vastaavasti kolme liiketoimintamallia: alusta kaupalliselle tai tutkimusohjelman kehittelylle (vrt. yritysjakelu), oma käyttö (vrt. sponsorointi) sekä tuotteistus ja myynti (vrt. OSSg2). Liiketulot voivat muodostua myös laitteiston ja oheistuotteiden myynnistä (Hecker 1999, 49; Rajala, Nissilä & Westerlund 2007, 545). Taulukko 2 Taulukko perustuen Watsonin ym. (2008) liiketoimintamalleihin Toimintatapa Rahoitusmalli Yritysjakelu Sponsorointi OSSg2 Kokoaa parhaimmat sovellukset yhteen ja tarjoaa niihin tukiohjelmia ja - palveluita. Lisenssimaksut sovelluskokonaisuudesta ja tuesta. Ohjelmistolla on merkittävä tukija, joka usein osallistuu aktiivisesti kehitykseen. Yritysten ja yhdistysten tuki. Yritys ohjaa vahvasti ohjelmistonkehitystä ja käyttää osaamistaan kilpailukeinona tuen tarjonnassa. Maksut tukipalveluista (toisinaan myös lisenssimaksut). Yritys RedHat IBM: Eclipse Trolltech: Qt Watson ym. (2008, 43) toteavat toisen sukupolven avoimen lähdekoodin yritysten vahvuuksiksi vastuuvelvollisuuden (accountability) ja ekosysteemin (ecosystem). Vastuuvelvollisuudella tarkoitetaan sitoutumista vastaamaan asiakkaisiin kohdistuvista teki-

12 12 jänoikeus- ja patenttivaatimuksista. Lähdekoodin avoimuuden vuoksi mahdollisuus yllättäviin hyvitysvaatimuksiin on pienempi kuin suljetulla koodilla. Väitettä perustellaan siten, että avoimuuden vuoksi mahdolliset rikkomukset olisi jo havaittu. Ekosysteemillä tarkoitetaan OSSg2-yrityksen ja sen sidosryhmien, kuten kouluttajien, liikekumppaneiden ja käyttäjäyhteisöjen, vuorovaikutusta. Avoimen lähdekoodin kehitykseen liittyvässä toiminnassa pyritään läpinäkyvyyteen ja ennalta-arvattavuuteen. Näin taataan OSSg2-yrityksen ja asiakkaan kitkaton yhteistyö. Asiakkaat voivat testata vapaasti tuotteita ilman sitoumuksia. (Watson ym. 2008, ) FLOSS-ohjelmistotaloilta odototetaan laajaa palvelutarjontaa. Yritykset vaativat ohjelmistotalojen tarjoavan tukipalveluja ja konsultointia sekä odottavat ohjelmiston kehittämistä sekä implementointia. (Forrester consulting 2007, 9.) Laajan vaatimuslistan täyttäminen voi osoittautua haastavaksi pienelle ohjelmistotalolle. Yritykselle on turvallista valita palveluntarjoajaksi iso ohjelmistotalo, joka pystyy paremmin täyttämään vaatimukset (Hauge, Cruzes, Conradi, Velle & Skarpenes 2010).

13 13 4 AVOIMIEN OHJELMIEN YMPÄRISTÖT Yritysten ohjelmistojen hankintaan vaikuttaa organisaation kulttuuri, joka on riippuvainen yrityksen sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä (Wen, Zhiyong & Zhongming 2010). Yritysjohdon on hyödyllistä tietää, millaisessa ympäristössä avoimien ohjelmien käyttöönotto sujuu kitkattomasti. Näin pystytään muokkaamaan organisaation rakennetta suuntaan, joka tukee haluttujen ohjelmistojen hankintaa. Oikeanlainen organisaatiokulttuuri luo suotuisan ilmapiirin avoimien ohjelmien hankinnalle, jolloin yrityksellä on mahdollisuus tehdä ohjelmistovalinnat perustuen siihen, mikä ohjelma soveltuu parhaiten haluttuun toimintaan. Silloin valinnallisia perusteita ei rajoita organisaation sopeutumattomuus, ja ratkaisut pystytään tekemään objektiivisesti. Aina päätökset eivät perustu omiin arvioihin, vaan päätöksentekoon vaikuttaa esimerkiksi naapuriyritysten ohjelmistohankinnat. Muiden yritysten esimerkillä on vaikutusta avoimien ohjelmien käyttöön (Glynn, Fitzgerald & Exton 2005, 231). Avoimien ohjelmien käyttöasteet vaihtelevat siirryttäessä maantieteellisiltä alueilta toisille. Erot johtuvat kulttuurillisista piirteistä, joita voidaan tarkastella Hofsteden teorian mukaisilla kulttuureita erottavilla tekijöillä. Mallia hyödynnettiin Wenin, Zhiyongin ja Zhongmingin (2010) tutkimuksessa, jossa päädyttiin tulokseen, että kulttuuripiirteillä ja alueen kehitystasolla on vaikutusta ohjelmistovalintoihin. Hofsteden mallista merkittävimmiksi piirteiksi nousi epävarmuuden välttäminen (uncertainty avoidance) sekä vallan jakautuminen (power distance). Epävarmuuden välttäminen kuvastaa suhtautumista tuntemattomiin ja yllättäviin asioihin. Kulttuureissa, joissa epävarmuuden välttäminen on suurta, koetaan odottamattomat asiat epämiellyttävinä. Vallan jakautuminen kuvastaa suhtautumista sosiaalisiin valtarakenteisiin. Vallan jakautuminen on suurta sellaisissa kulttuureissa, joissa on hyväksyttävää, että toisilla yksilöillä on enemmän vaikutusvaltaa kuin toisilla. Tutkimuksessa (Wen ym. 2010, 1001) pääteltiin, että avoimet ohjelmat ovat vakaita ja turvallisia, mikä houkuttelee epävarmuutta välttäviä yhteisöjä. Johtopäätelmä ei ole ristiriidaton, sillä ohjelmiston laadusta on esitetty myös päinvastaisia arvioita, joita olen käsitellyt luvussa 5.5. Yhdeksi käyttöönoton esteeksi on laskettu ohjelmiston epäammattimaisuus. On mahdollista, että epävarmuutta välttävät kulttuurit kokevat avoimien ohjelmien lisenssit miellyttäviksi. Vapauden periaatteisiin sisältyy kokeilun ja käytön vapaus, joka mahdollistaa kattavan testauksen ennen ohjelmiston implementointia osaksi yrityksen toimintaa. Kattavalla pilotoinnilla yritys pystyisi tutustumaan ohjelmistoon ja siten vähentämään odottamattomien tekijöiden määrää. Voimakas vallan jakautuminen vaikuttaa negatiivisesti avoimien ohjelmien käyttöön (Wen ym. 2010, 1001). Tähän vaikuttaa tavat, joilla avoimien ohjelmien implementointi saa alkunsa. Organisaatioissa, joissa hierarkkiset valta-asemat ovat vähäisiä, käydään vapaamuotoisemmin keskusteluja eri osapuolten välillä. Aloitteet avoimien ohjelmien

14 14 käyttöön syntyvät usein työntekijöiden kesken, kun avoimiin ohjelmiin perehtynyt työntekijä tuo ajatuksiaan esille (Glynn ym. 2005). Aloitteiden tekeminen vähenee, kun valta-asemat jyrkkenevät (Wen ym. 2010, 998). Isot yritykset ovat usein varovaisempia avoimien ohjelmien käyttöönottajia kuin pienet (Lundell ym. 2010, 528; Glynn ym. 2005, 227). On mahdollista, että tämä johtuu isojen yritysten vahvasta vallan jakautumisesta. Glynn ym. (2005, 228) arvelevat, että yhtenä vaikuttavana tekijänä eroihin on suurien yritysten saamat alennukset isoista lisenssitilauksista. Tällöin olisi kyseessä mittakaavaedut eivätkä valta-asemasta johtuvat tekijät. Kulttuuripiirteiden lisäksi vaikuttavana tekijänä on taloudellinen tilanne, joka vaihtelee maantieteellisten alueitten mukaan. Kustannussäästöt houkuttelevat yrityksiä alueilla, joilla taloudellinen kehitys on heikkoa (Wen ym. 2010, 1001). Vastaavasti tilanteen parantuessa avoimien ohjelmien käyttö vähenee. Tutkimuksesta voidaan päätellä, kuinka ohjelmistovalinnan kriteerit vaihtelevat yrityksen tilanteen mukaisesti. Tietyn taloudellisen tilanteen saavutettuaan yritys on valmis maksamaan haluamistaan palveluista, jolloin kustannuskysymys jää vähäisemmäksi. Tutkittaessa avoimien ohjelmien käyttöasteita eri maissa saadaan vaihtelevia tuloksia. Tämä johtuu osin kyselyjen erilaisista ajankohdista ja kyselyyn vastanneiden yritysten toimialoista. Australiassa tehdyn kyselyn (Goode 2004, 676) mukaan 47 prosenttia vastaajista oli harkinnut avoimien ohjelmien käyttöä, ja 26 prosenttia yrityksistä käytti niitä toiminnassaan. Korkeampiin lukemiin päästiin Ruotsissa (Lundell ym. 2010, 524), jossa enemmistö hyödynsi avoimia ohjelmia. Suomen ohjelmistotaloista vain 35 prosenttia ei hyödynnä avoimia ohjelmia (Nikula & Jantunen 2005). Lundell ym. (2010, 530) selittävät korkeita käyttöasteita ruotsalaisten yritysten organisaatiomallilla, joka ei ole hierarkkinen, vaan vastuu on jakautunut tasaisesti työntekijöiden kesken. Päätelmä on yhtenevä Wenin ym. (2010) vallan jakautumisen teorian kanssa. Yhteistä avoimia ohjelmia käyttäville yrityksille on tietotekniikan innovatiivisuus ja tietotekniikkastrategian keskeisyys (Dedrick & West 2004, 6 7). Selvitys tehtiin seuraamalla GNU/Linux -käyttöjärjestelmän implementointia yrityksissä. GNU/Linux kuuluu avoimien ohjelmien LAMP-kokonaisuuteen (GNU/Linux, Apache HTTP Server, MySQL, PHP), joka on yritysmaailmassa laajalti käytetty. Ruotsalaisselvityksen (Lundell ym. 2010, 524) mukaan 75 prosenttia avoimien ohjelmien käyttäjistä hyödynsi jotakin LAMP-kokonaisuuden ohjelmistoa. Muita merkittäviä avoimia ohjelmia olivat toimistotyökalut (Openoffice.org) sekä ohjelmiston kehittämistyökalut. Näiden osuus avoimien ohjelmien käyttäjien parissa oli 12 ja 10 prosenttia (Lundell ym. 2010, 524). Toisaalta taas työpöytien käyttöjärjestelminä (client operating systems), toimistotyökaluina ja ERP-ohjelmistoina suosio on jäänyt vähäiseksi (Nagy, Yassin & Bhattacherjee 2010, ). Forrester consultingin (2007) tutkimuksen mukaan avoimia ohjelmia käytetään yleensä omisteisten ohjelmistojen kanssa rinnakkain. Avoimien yhteisöjen suhtautumi-

15 15 nen rinnakkaiseen käyttöön on usein kannustava, mutta vastakkaisiakin mielipiteitä esitetään. Free Software Foundationin johtohahmo Richard Stallman on esittänyt voimakasta kritiikkiä omisteisen ohjelmiston käytöstä (Why free software, 2011).

16 16 5 KÄYTTÖÖNOTON ONGELMAKOHDAT Glynn, Fitzgerald ja Exton (2005, 226) jaottelivat avoimien ohjelmien käyttöön vaikuttavat tekijät neljään ryhmään: ulkopuolisiin, organisaation sisäisiin, yksilöllisiin ja teknologisiin syihin. Aiemmassa luvussa käsittelin organisaation sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vaikutuksia kulttuurin ja maantieteen kannalta. Nyt keskityn kahteen jälkimmäiseen: yksilöllisiin ja teknisiin ongelmakohtiin. Syitä on hankala erottaa tarkasti toisistaan, sillä ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään. On esimerkiksi hankala määritellä, mitkä perustelut johtuvat avoimen lähdekoodin sopimattomuudesta ja mitkä johtuvat ennakkoluuloista. 8 % 8 % 16 % 5 % 4 % 3 % Relevanttius Tuen puute 36 % Ei tarvetta Riittämättömät resurssit Sitoutunut Microsoftiin Ei ole kaupallinen Ei ole aikaa 20 % Muu Kuva 2 Gooden (2004, 675) kysely syistä, miksi avoimia ohjelmia ei valita Kuva 2 esittää Gooden (2004) kyselyn tuloksia. Enemmistö kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että avoimien ohjelmien käytöllä ei ole merkitystä yrityksen toimintaan, eivätkä vastaajat nähneet hyötyjä sen käyttämisessä. 16 % oli tyytyväisiä nykyisiin ohjelmiin, jolloin avoimiin ohjelmiin siirtyminen koettiin tarpeettomaksi (Goode 2004, 676). Tarpeettomuuden lisäksi avoimet ohjelmat saattoivat olla haitaksi: ohjelmistovaihdoksia välteltiin, sillä uusi teknologia voi tuoda alkuvaiheen ongelmia (Glynn ym. 2005, 231). Toisinaan yritykset saattoivat olla niin tyytyväisiä tekemäänsä sopimukseen, että ohjelmistoa ei haluttu vaihtaa. Yrityksille on voitu tarjota paljousalennuksia, joista ei haluta luopua (Glynn ym. 2005, 231). Gooden (2004) kyselyn vastauksissa esitettyyn relevanttiuden puutteeseen on siis olemassa useita syitä. Tässä luvussa keskityn muihin tekijöihin, jotka osaltaan selittävät relevanttiuden puutetta.

17 Väärä informaatio Avoimen ohjelman käsite on laaja ja sekava. On asioita, joista yritys ei ole tietoinen tai joista se on saanut väärää tietoa. Tilannetta monimutkaistaa se, että kirjallisuudessa on keskenään ristiriitaisia väitteitä avoimista ohjelmista. Ohjelmistohankinnan kannalta on oleellista, että lopputulos syntyy oikeasta tiedosta, eikä perustu vääriin olettamuksiin. Löytämällä todelliset eroavaisuudet avoimien ja omisteisten ohjelmien välillä yritysjohto pääsee rationaalisiin ratkaisuihin ja pystyy vaikuttamaan ongelmallisiin kohtiin. Pyrkimyksenäni on selventää tässä luvussa avoimeen lähdekoodiin liittyviä harhakuvia. Avoin lähdekoodi herättää kysymyksiä saatavuudesta, hinnasta, tekijänoikeuksista ja laadusta. Hedgebeth (2007, 290) esittelee kuusi yleistä väärinymmärrystä avoimista ohjelmista: 1. Avoin lähdekoodi on turvattomampaa kuin suljettu ohjelmisto. 2. Asiakastukea ei ole saatavilla. 3. Avoimet ohjelmat ovat sama asia kuin shareware- tai freeware-ohjelmat. 4. Avoimia ohjelmia voi käyttää vain siirrettäessä koko toiminta avoimiin sovelluksiin. 5. Yritys ei voi tehdä voittoa avoimella ohjelmistolla. 6. Avoin lähdekoodi on ilmaista. Tutkin väärää informaatiota hyödyntäen Hedgebethin väärinkäsitysten listaa. Kohdissa 3, 4 ja 6 on kyse avoimien ohjelmien julkaisemiseen tarkoitettujen lisenssien ominaisuuksista. Nämä käsitykset on oikaistavissa tutkimalla lisenssien rajoituksia. Hedgebethin mukaisesti Forrester consultingin (2004, 14) tutkimuksessa yritykset kokivat avoimen lähdekoodin käyttöönoton esteeksi immateriaalioikeuksiin liittyvät harhakuvat. Avoimien ja omisteisten ohjelmien lisensseistä johtuvia eroja on vertailtu Gacekin ym. taulukossa 1. Taulukkoa tutkimalla voidaan todeta Hedgebethin listan väitteet 3, 4 ja 6 vääriksi. Listan kohdat 2 ja 5 ovat riippuvaisia avoimien yhteisöjen organisaatiomallista. Näiden väitteiden oikeellisuus on ohjelmisto- ja yhteisökohtaista (ks. Watsonin FLOSSliiketoimintamallit luvusta 3). Väärinkäsitys, että avoimesta lähdekoodista ei voi saada voittoa (kohta 5), koskee erityisesti ohjelmistotaloja. Tutkielmassani keskityn yrityksiin, jotka hyödyntävät avoimia ohjelmia, mutta eivät välttämättä kehitä niitä. Oleelliseksi kysymykseksi nousee silloin, miten avoimen lähdekoodin yritysten voitontavoittelu vaikuttaa tietohallinnon toimintaan. Suljetun koodin ohjelmistojen keskuudessa yleiset lisenssimaksut saavat rinnalleen muita rahoitusmuotoja, jotka tietohallinnon on otettava huomioon suunnitellessaan yrityksen tietojärjestelmähankintoja. Lisenssikustannuksia tärkeämpää on ajatella kokonaiskustannuksia (Total Cost of Ownership). Hedgebethin listan kohta 1 on väitteistä subjektiivisiin. Ohjelmistojen laatua ja turvallisuutta on vaikea arvioida, jolloin päätelmät turvallisuudesta pohjautuvat mielipide-

18 18 kyselyihin. Laatuun liittyviä kysymyksiä tutkin tarkemmin luvussa 5.5. Laatu ei ole ainoa vaikeasti arvioitava tekijä. Venin ym. (2008, 55) mukaan muita vaikeasti arvioitavia alueita ovat kustannukset, lähdekoodiin liittyvät kysymykset, ohjelmiston kypsyys, ulkopuolinen tuki sekä tilanteet, joissa toiminta sitoutuu yhteen toimittajaan (vendor lock-in). Venin ym. (2008) suorittaman kirjallisuusselvityksen mukaan kyseisten aihealueiden vastaukset olivat keskenään ristiriitaisia. Ohjelman valintaan liittyvien ongelmien lisäksi on oleellista, että yritys tietää, kuinka avoimet ohjelmat implementoidaan ja miten niitä käytetään (Forrester consulting 2007, 14; Nagy ym. 2010, 149). Yritysjohto saa usein ristiriitaista tietoa siitä, miten avoimien ohjelmia omaksutaan (Ven, Vereist & Mannaert 2008, 54). Forrester consultingin (2007, 3) selvityksessä painotetaan koulutuksen merkitystä, jolla voidaan vaikuttaa virheellisiin uskomuksiin ja parantaa tietämystä. Yrityksellä pitää olla oikea kuva avoimen ohjelmien mahdollisuuksista ja heikkouksista, jotta ohjelmistohankintoihin liittyvät ratkaisut olisivat toimivia. Toisinaan yrityksissä ei olla tietoisia toimintaan soveltuvien ohjelmien saatavuudesta (Nagy ym. 2010, 149). Tähänkin voidaan vaikuttaa koulutusta lisäämällä. Gooden (2004, 676) tutkimuksista on nähtävissä, että yrityksillä on taipumusta suosia vanhoja hyväksihavaittuja menetelmiä ohjelmistohankinnoissaan. 8 prosenttia vastaajista totesi, että he olivat valinneet Microsoftin tuotteet avoimien vaihtoehtojen asemesta (Goode 2004, 676.) Uusien vaihtoehtojen kokeilua kartetaan, sillä niistä saatuja hyötyjä ei tunneta. 5.2 Puutteet tukipalveluissa Tukipalveluiden saatavuus on yksi suurimpia huolenaiheita avoimia ohjelmia harkitseville yrityksille (Forrester consulting 2007, 3; Goode 2004, 676; Hauge ym. 2010). Vaikka Hedgebeth (2007) listasi tuen saatavuuden yleiseksi harhaluuloksi, on avoimien ohjelmien tuki omisteisista ohjelmista poikkeavaa. Suljetun lähdekoodin tukipalveluihin verrattuna avoimissa projekteissa tiedonlähteet ovat kirjavat. Tietoa on etsittävä laajemmin kuin suljetun koodin palveluissa, sillä se sijaitsee hajautetusti eri lähteissä kuten WWW-sivuilla, postituslistoilla ja IRC-keskustelukanavilla. Poikkeavia menettelytapoja voidaan pitää epäammattimaisina (technological immaturity) (Nagy ym. 2010, 149), jolloin yritys etsii tukipalvelunsa toisilta turvallisiksi kokemiltaan toimittajilta. Tukea voidaan hankkia henkilöresurssien vähäisyyden takia, tai yritys haluaa varmistaa, että syntyneet ongelmat korjataan sopivassa ajassa (Ven ym. 2010; Vereist & Mannaert 2008, 57). Tuki on erityisen tärkeää isoille yrityksille, jotka ovat valmiita maksamaan laadukkaasta palvelusta (Dedrick & West 2004, 7 8). Hankalaksi asian tekee se, että konsultointi- tai tukipalveluiden saaminen voi osoittautua ongelmalliseksi (Nagy ym. 2010, 149).

19 19 Tärkeänä piirteenä on palveluntarjoajan vastuunotto. Mahdollisissa ongelmatilanteissa kaivataan vastuunkantajaa, joka huolehtii nopeasti ongelmista sekä mahdollisista tekijänoikeus- ja patenttisyytöksistä. Yritykset eivät halunneet vastata itse ohjelman käytöstä syntyneistä ongelmista, vaan halusivat selkeän tilivelvollisen osapuolen (Goode 2004, 676; Lundell ym. 2010, 525, Hauge ym. 2010). Toisin kuin löyhille avoimille yhteisöille, omisteisille yrityksille voi esittää korvausvaatimuksia ohjelmiston aiheuttaessa vahinkoa. Vaikka ohjelmia kehittävät avoimet yhteisöt ovat asiakastuen perusta (Hedgebeth 2007, 290), kehittäjien tukijana voi olla merkittävä organisaatio, joka tarjoaa samanlaista turvaa kuin suljetun lähdekoodin yrityksissä. Yrityksen tietämys tällaisista tukijoista voi kuitenkin olla puutteellinen (vrt. lukuun 5.1). Vaikka tukipalvelut ovat olleet usein syynä avoimien ohjelmien hylkäämiselle, niin niitä käyttäneiden palaute oli positiivista. Avoimilta yhteisöiltä koettiin saavan nopeita ja korkealaatuisia vastauksia. Vastaavasti taas omisteisten ohjelmistojen tukipalveluista oli negatiivisia kokemuksia. (Lundell ym. 2010, 525.) Tukipalveluiden laadun lisäksi nähtiin myös kustannushyötyjä. Suljettujen ohjelmistojen käyttäjät ovat rajoitettuja yhteen toimittajaan, jolloin tukipalvelut ovat riippuvaisia tästä yrityksestä (vendor lockin). Avoimen lähdekoodin ohjelmien luonteen vuoksi tukipalveluiden tarjoajia voi olla useita. Monopoliaseman muodostuminen estyy, mistä voi muodostua yritykselle kustannussäästöjä (Forrester consulting 2007, 12). 5.3 Henkilökunnan osaamattomuus Edellisessä luvussa käsiteltiin ulkoisen tuen merkitystä ohjelmistovalintoja tehdessä. Yhtenä tekijänä ulkoisen tuen merkittävyyteen on henkilökunnan resurssit: Yrityksellä ei ole tarpeeksi henkilökuntaa toimintojen implementointiin ja ylläpitämiseen tai henkilökunnalla ei ole siihen osaamista. Ohjelmiston valintaan vaikuttaa merkittävästi IThenkilöstön osaaminen (Glynn ym. 2005, 230; Hauge ym. 2010). Yritykseen ei valita ohjelmia, jotka ovat työntekijöille vieraita. Mitä vankempi osaaminen yrityksessä on, sitä laajemmin uskalletaan käyttää eri kypsyysasteen avoimia ohjelmia (maturity) yrityksen toiminnassa (Ven ym. 2008, 57). Avoimien ohjelmien hankinnan esteeksi voi muodostua yrityksen osaamattomuus (knowledge barriers) (Nagy ym. 2010, 149). Henkilökuntaa mietityttää avoimien ohjelmien vaikutukset omaan työhön. Jos ohjelmistoa ei osata käyttää, voi syntyä pelko omasta tarpeettomuudesta (Glynn ym. 2005, 231). Omaa arvontunnetta voi laskea myös avoimien ohjelmien ilmaisuus. Henkilökunnalla voi olla uskomus, että työn arvostus laskee, jos sitä tehdään halvoilla työkaluilla (Glynn ym. 2005, 231). Avoimiin ohjelmiin liittyy mielikuvia niiden haastavuudesta. Ohjelmien käytön oppiminen koetaan hitaaksi ja työlääksi (Goode 2004, 676). Esimerkiksi ohjelmistoko-

20 20 koelma LAMP todettiin vaikeammaksi kuin omisteisen koodin vastineensa. Microsoftin ohjelmat osattiin ottaa nopeammin ja helpommin käyttöön. (Lundell ym. 2010, 524.) Koettu vaikeus kasvattaa koulutuksen merkitystä. Jotta sovelluksia pystyttäisiin käyttämään tehokkaasti, pitää henkilökunnalla olla sopiva tietotaso. Ongelmalliseksi asian tekee se, että henkilöstön koulutus on yksi suurimmista kustannuksista (Glynn ym. 2005, 226). Asiaa pahentaa koulutuksen saatavuus. Avointen yhteisöjen resurssit implementointiin ja tukipalveluihin voivat olla rajalliset, jolloin yritys joutuu turvautumaan ulkopuoliseen avoimeen lähdekoodiin erikoistuneeseen konsultointiin (Nagy ym. 2010, 149). Itä-Suomessa tehdyssä kyselyssä (Nikula & Jantunen 2005) yksi vastaajista totesi, että Suomessa ei saa kohtuuhintaista koulutusta. Henkilökunta voi tosin saada koulutusta yrityksen sisältä. Ristiinoppimisen vuoksi avoimien ohjelmien taitajan tiedot leviävät organisaatiossa. Yrityksen FLOSS-osaajan persoona vaikuttaa avoimen lähdekoodin hyväksymiseen (Glynn ym. 2005, 227). 5.4 Vaaditut resurssit Avoimien ohjelmien käyttöönotto vie työaikaa sekä kasvattaa kustannuksia. Yritykset, joilla on ylimääräistä aikaa ja vähän rahaa (slack), suosivat avoimia ohjelmia (Dedrick & West 2004, 6 7). Ongelmana on kustannusten arvioinnin vaikeus. Siirtymiskustannuksia pidetään merkittävinä, vaikka niiden arvoa ei osata arvioida (Ven ym. 2008, 56). Kahdeksan prosenttia yrityksistä koki avoimien ohjelmien vaatimat resurssit liian suuriksi (Goode 2004, 676). Arviointia vaikeuttaa ohjelmistohankintojen kustannusten jakautuminen pitkälle ajalle erilaisina piilokustannuksina. Syntyneet kustannukset ovat organisaatiosidonnaisia, joten yhdessä yrityksessä edullinen ratkaisu voi olla toiselle kallis. Johdon päätöksiä vaikeuttaa se, että saatavilla olevissa tutkimuksissa on ristiriitaisia väitteitä kokonaiskustannuksista (Ven ym. 2008, 55). Tuloksia tulisikin tarkastella tilannekohtaisesti. Tutkimusten puutteena ollut, että ne on tehty eri ympäristöissä, jolloin tulokset eivät ole vertailukelpoisia (Ven ym. 2008, 55). Total cost of ownershipin (TCO) laskeminen on yrityksissä harvinaista, ja silloinkin tulokset olivat epäselviä (Ven ym. 2008, 55). Päätökset pohjautuivat ennemmin mielikuviin kuin laskettuihin kustannuksiin. Yksinkertainen osio arvioinnissa on lisenssikustannukset. Yritykset pitivät avoimien ohjelmien lisenssimaksuttomuutta tärkeänä tekijänä (Ven ym. 2008, 55). Maksuttomuus ei kuitenkaan ole kaikille avoimille ohjelmille tyypillistä. Yrityksille voidaan tarjota tuotteita kaksoislisenssillä, jolloin hinnoittelu vastaa omisteisia ohjelmia. Avoimen lähdekoodin liike ei ole painottanut avoimien ohjelmien lisensseistä syntyviä kustannussäästöjä merkittävänä tekijänä (Ven ym. 2008, 55). Helposti arvioitavien lisenssikustannusten lisäksi yrityksen täytyy ottaa huomioon piilossa olevat kustannukset (Nagy ym. 2010, ). Avoimien ohjelmien hyödyn-

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Mikko Amper 12.11.2013 Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? Tässä esityksessä ilmaistut mielipiteet

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto IBM:n kollaboraatioseminaari Helsinki 19.5.2009 Martti Karjalainen, oikeusministeriö Esityksen sisältö Avoin lähdekoodi (open source) Oikeusministeriön OpenOffice.org-käyttöönoton

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo Innovointiprosessi Lili Aunimo Lisensointi Tekijänoikeudet: Verkkomultimediaopintojaksolla Ohjelmistolisenssit Sisältölisenssit: kuvat, musiikki, video, teksti Creative Commons http://fi.wikipedia.org/wiki/lisenssi

Lisätiedot

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 Mikä ihmeen VALO? VALO = Vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat Kyse on siis Open Sourcesta eli avoimesta

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Palvelumme. Versa Start. Versa Premium. Versa Julkissektori

Palvelumme. Versa Start. Versa Premium. Versa Julkissektori Aika kasvaa yhdessä Versa Finland Missiomme on yksinkertainen: Autamme asiakkaitamme säästämään ulkoisissa kustannuksissa vaivattomasti, ammattitaitoisesti ja luottamuksella. Yrityspäättäjät tietävät että

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Kunnanhallitus 261 27.10.2014

Kunnanhallitus 261 27.10.2014 Kunnanhallitus 261 27.10.2014 VALTUUSTOALOITE / VAPAAN JA AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMISTOJEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISEKSI JA AVOIMEN TOIMISTO-OHJELMISTON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI KEMPELEESSÄ /

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle

Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle 20.11.2015 Martin von Willebrand Twitter: @mvonwi 20.11.2015 www.hhpartners.fi Esittäytyminen / Martin von Willebrand Teknologiaryhmästä

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa!

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Onregon DPS-työpajat ovat Microsoft Enterprise Agreement asiakkaille sopivia työpajoja, joiden maksamiseen voi

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

JulkICTLab. Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC

JulkICTLab. Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC JulkICTLab Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC Viitekehys hallinnossa Avoimen tiedon ohjelma 2 Viitekehys kehittäjäyhteisöissä FVH COSS HRI OKF Apps4finland Jne. 3 JulkICTLab pähkinänkuoressa Kokoaa yhteen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Open Source -ohjelmien perusteet

Open Source -ohjelmien perusteet Open Source -ohjelmien perusteet Teemu Leinonen teemu.leinonen@uiah.fi Medialaboratorio, Taideteollinen korkeakoulu Oppimisympäristöjen tutkimusryhmä http://fle3.uiah.fi/group/ Co-learnit Oy http://www.co-learnit.com

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ATThankkeet

Kansalliskirjaston ATThankkeet Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Matti Vuori Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Edistääkö avoimen lähdekoodin käyttö ohjelmien käyttävyyttä vai ei? Siitä on vielä oikeastaan aikaista tehdä diagnoosia, mutta erilaisia käytettävyyttä

Lisätiedot

Ohjelmien lisensoinnista

Ohjelmien lisensoinnista Ohjelmien lisensoinnista Mitä ohjelmoijan on hyvä tietää ohjelmien tekijänoikeuksista ja (erityisesti open source) lisensseistä Tapani Tarvainen 27.11.2015 Lähtökohta: tekijänoikeus Yksinoikeus "määrätä

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Ajanvarauspalvelu. T-111.5006 Konseptointi ja käsikirjoitus Einopekka Laurikainen Joonas Laurikainen

Ajanvarauspalvelu. T-111.5006 Konseptointi ja käsikirjoitus Einopekka Laurikainen Joonas Laurikainen Ajanvarauspalvelu T-111.5006 Konseptointi ja käsikirjoitus Einopekka Laurikainen Joonas Laurikainen Idea Ajanvarauspalvelumme ideana on yhdistää kaikki kunnan palvelut yhteen sivustoon, jolloin palvelujen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella?

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Severa Mobile -kyselyn tulokset Alkusanat Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Saimme 389 vastausta, joka on kattava otos asiantuntija-

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

Mikä on suomalaisille organisaatioille nyt IN pilvipalveluissa?

Mikä on suomalaisille organisaatioille nyt IN pilvipalveluissa? Mikä on suomalaisille organisaatioille nyt IN pilvipalveluissa? Business Breakfast 6.2.2015 Market-Visio Oy:n tutkimus: Pilvet muuttavat ICT-ostamista Mikko Kairtamo, DataCenter Finland Oy DataCenter Finland

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut Pilvipalvelut Nouseva toteutustekniikka ja trendi Kuluttajat edellä, yritykset perässä Paino sanalla Palvelu Yhtenäisyyksiä vuosikymmenten taakse, sovelletaan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

ERP-järjestelmän kannattavuus

ERP-järjestelmän kannattavuus ERP-järjestelmän kannattavuus Jouko Karjalainen ITViikon ja Lawsonin seminaari 30.08.2007 ROI vs. TCO ROI, return on investment DuPont-malli: tuotot, kustannukset, sidottu pääoma Kausittainen tuloslaskenta

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Palvelukonseptimme NestorMetodi

Palvelukonseptimme NestorMetodi Palvelukonseptimme NestorMetodi Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa löytää ratkaisuja yrityksen haasteisiin Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvoa asiakkaille

Lisätiedot

Säästöä yrityksellesi

Säästöä yrityksellesi Säästöä yrityksellesi Versa Finland Missiomme on yksinkertainen: Autamme asiakkaitamme säästämään ulkoisissa kustannuksissa vaivattomasti, ammattitaitoisesti ja luottamuksella. Yrityspäättäjät tietävät,

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Directory Information Tree

Directory Information Tree IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu

Lisätiedot

GNU/Linux kotikäytössä

GNU/Linux kotikäytössä GNU/Linux kotikäytössä Perttu Ahola Kempeleen Lukio harjoitustutkielma Syksy 2006 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Käyttöjärjestelmä 2.1. Käyttöjärjestelmän vaatimukset työpöytäkäytössä 3. Linux 3.1. Historia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot