PL 302/Pohjolankatu LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1(19) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS PL 302/Pohjolankatu LAPPEENRANTA Annettu julkipanon jälkeen I PÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Asia Päätös ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaukolämpölaitoksen ympäristölupamääräysten tarkistamista 2. Hakija Savitaipaleen kunta Kirkkotie Savitaipale Y-tunnus: Laitos (toiminta ja sen sijainti) Hakemuksen yhteyshenkilö: Vesa Roiko-Jokela vesa.roiko-jokela@savitaipale.fi p Savitaipaleen kaukolämpölaitos Savitaipale, Peltoinlahti Savitaipaleentie 3 d, Savitaipale Kiinteistö Ilomäki 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Ympäristölupamääräysten tarkistamishakemus koskee Savitaipaleella sijaitsevan Kivikharjun kaukolämpölaitoksen toimintaa. Kyseinen toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n perusteella. Valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen 2 :n 2 momentin perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristönsuojelulain 28 :ssä tarkoitetun pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lupa-asian, sillä ympäristönsuojelulain 34 :stä ei johdu muuta. 5. Asian vireille tulo Hakemus on todistettu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen

2 2(19) 6. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä kaavoitustilanne Luvat ja sopimukset Kaukolämpölaitoksella on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (nyk. Kaakkois-Suomen ELY-keskus) myöntämä, toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupapäätös nro A 1017, dnro KAS-2004-Y (annettu ). Ympäristöluvassa on määrätty ympäristölupamääräysten tarkistamishakemus esitettäväksi viimeistään Lämpölaitos on rekisteröity Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lannoitetuottajarekisteriin vuonna 2011 (ilmoitus merkitsemisestä rekisteriin , dnro 6089/0740/2011). Kaavatilanne Kohde on osa Savitaipaleentien Partakoskentien Taipalsaarentien kaavamuutosaluetta. Asemakaavamuutos käynnistettiin vuoden 2013 syksyllä, ja uusi asemakaava hyväksyttiin Savitaipaleen kunnanvaltuustossa joulukuussa Kaukolämpölaitoksen kiinteistö on merkitty kaavassa energiahuollon alueeksi merkinnällä EN II. Maanomistus 7. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Kaukolämpölaitoksen kiinteistön omistaa Savitaipaleen kunta. Kivikharjun lämpölaitos sijaitsee keskeisellä paikalla noin 400 metrin päässä Savitaipaleen kirkonkylän keskustasta. Laitos on valmistunut joulukuussa Häiriintyvät kohteet Lämpölaitoksen naapurikiinteistöillä on asutusta ja lähin asuinrakennus, rivitalo, sijaitsee laitokselta 70 metriä länteen. Koulu sijaitsee 100 metrin ja päiväkoti 140 metrin päässä lämpölaitokselta kaakkoon. Muut kohteet Mustalammen vedenottamo sijaitsee noin 400 metrin päässä laitokselta itäkoilliseen.

3 3(19) Pohjavesi Suunnittelualue sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella ( Ukonkuoppa). Maaston perusteella pohjaveden virtaussuunnan on arvioitu olevan kaukolämpölaitokselta kohti Kuolimon Kaijanlahtea. 8. Laitoksen toiminta Nykyinen toiminta Kivikharjun kaukolämpölaitos tuottaa kolmen lämpökattilan avulla kaukolämpöä noin 5,6 kilometrin pituiseen kaukolämpöverkkoon, joka kattaa lähes kaikki Savitaipaleen keskustaajaman suurimmat kiinteistöt. Laitoksella on käytössä 1,5 ja 2,5 MW:n öljykattilat, joissa polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä sekä 3,0 MW:n kiinteän polttoaineen kattila, jossa polttoaineena käytetään kotimaista haketta. Tällä hetkellä lämpölaitoksella poltettavan hakkeen tuottavat paikalliset yritykset Pöllipojat ja Tiaisen Saha. Hakekattila on suunniteltu myös palaturpeen poltolle soveltuvaksi, mutta siinä ei ole poltettu turvetta. Lisäksi hakekattilassa on mahdollista polttaa pieniä määriä kuorta. Kuoren poltosta on kuitenkin luovuttu vuonna 2005 toteutetun täyssaneerauksen jälkeen. Hakkeen osuus kokonaislämmöntuotannosta on %. Vuonna 2014 haketta kului m 3 ja öljyä 208 t. Energiaa tuotettiin yhteensä MWh, josta MWh öljypolttoaineilla. Lappeenrannan teknillisen yliopiston vuonna 2006 hakekattilalle tekemien takuumittausten mukaan kattilan hyötysuhde on ollut %. Hakijan mukaan hakekattila on toiminut hyvin ja on hyötysuhteeltaan hyvä. Polttoaineena käytettävä hake varastoidaan laitoksen välittömässä läheisyydessä olevassa 300 m 3 :n katetussa peltirakenteisessa hakevarastossa. Raskas polttoöljy varastoidaan kaukolämpölaitoksen piha-alueella sijaitsevassa maanpäällisessä, kaksivaippaisessa ja valuma-altaalla varustetussa 60 m 3 :n öljysäiliössä. Polttoöljysäiliön valuma-altaan tilavuus on suurempi kuin polttoöljysäiliön tilavuus. Varasähkö tuotetaan laitoksen alakerrassa olevalla aggregaatilla, jossa on kiinteä 300-litrainen öljysäiliötila. Lisäksi laitoksen toiminnassa tarvitaan hydrauliikkaöljyä, jonka 300-litrainen varastosäiliö sijaitsee hakesäiliön tankopurkainten käyttötilassa laitoksen yläkerrassa. Hakekuormat puretaan suoraan hakevarastoon tai vaihtoehtoisesti varaston edustalle, josta hake siirretään välittömästi pyörökuormaajan avulla varastoon. Öljy puretaan säiliöautosta varastosäiliöön säiliön vieressä olevan täyttöalueen päällä. Hakekuormia (n. 40 m 3 / kuorma) tulee vuodessa noin kuormaa ja öljyä 4 6 säiliöautollista.

4 4(19) Hakekattilassa syntyvä tuhka on märkätuhkaa, joka toimitetaan tällä hetkellä metsälannoitukseen. Tuhkalavan tyhjennys suoritetaan noin kuudesti vuodessa, ja tuhkaa syntyy vuosittain m 3. Tuhkalavan tyhjennys tapahtuu vaihtolava-autolla lämpölaitoksen pohjoispuolisella alapihalla. Öljykattiloiden tuhka ja nuohouksesta syntyvä jäte toimitetaan Ekokemille Riihimäelle. Suunnitellut muutokset toiminnassa 9. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Jatkossa hakkeen osuutta kaukolämmön tuotannosta on tarkoitus lisätä. Tätä varten otetaan käyttöön uusi 0,8 1,0 MW:n kiinteän polttoaineen kattila (KPA-kattila) vuoden 2016 aikana. Uusi KPAkattila on tarkoitus sijoittaa lämpölaitoksen piha-alueelle. Uuden KPA-kattilan polttoaine (hake) varastoidaan kontissa olevaan syöttösäiliöön, jonne hake on mahdollista purkaa suoraan lavalta. Uuden lämpökattilan käyttöönoton jälkeen öljykattilat jäävät varakäyttöön häiriötilanteiden varalle ja tasaamaan kuormitushuippuja. Tulevaisuudessa hakkeen käyttö lisääntyy, kun se syrjäyttää öljylämmityksen. Haketta tulee kulumaan noin m 3. Öljyn kuljetukset lämpölaitokselle tulevat vähentymään ja hakkeen kuljetukset lisääntymään verrattuna nykytilanteeseen. Muita liikennemuutoksia ei toiminnan muuttamisesta aiheudu. Lämpölaitoksella luovutaan raskaan polttoöljyn käytöstä vuoteen 2018 mennessä. Tästä eteenpäin öljykattiloissa poltetaan kevyttä polttoöljyä. Kevyt polttoöljy varastoidaan laitoksen pihalla nykyisinkin olevassa 60 m 3 :n öljysäiliössä ja poltetaan nykyisissä öljykattiloissa. Maaperän ja pohjaveden suojausta lämpölaitoksen yhteydessä on tarkoitus parantaa. Lämpölaitoksen lähellä olevaan hulevesikaivoon liittyvä hulevesilinja varustetaan purkupaikan lähelle asennettavalla öljynerotuskaivolla sekä sulkuventtiili-tarkkailukaivolla. Pihalla sijaitsevan öljysäiliön täyttöalueen pintakerrokset rakennetaan niin, että mahdollisen ylitäytön valumat ja öljyroiskeet valuvat hulevesikaivoon ja siitä edelleen öljynerotus- ja sulkuventtiili-tarkkailukaivoon. Lisäksi aggregaatin alle tehdään suoja-allas, joka tilavuus on suurempi kuin aggregaatin säiliön 300 litran tilavuus. Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilman laatuun Hakkeen käytön kasvaessa sen palamisreaktion aikana syntyvien kaasujen määrä kasvaa noin 10 % nykyisestä tasosta. Samaan aikaan, polttoöljyn käytön vähentymisen ansiosta, öljylämmityksen aiheuttamat päästöt pienenevät. Lämpölaitoksen hiilidioksiditase paranee huomattavasti, sillä fossiilisen polttoaineen käyttöä korva-

5 5(19) taan uusiutuvalla puupolttoaineella. Lisäksi rikkipäästöt laskevat, kun raskaan polttoöljyn käytöstä siirrytään kevyen polttoöljyn käyttöön. Päästöt ja vaikutukset maaperään sekä pohjaveteen Kaukolämpölaitos ei aiheuta normaalisti toimiessaan päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Mahdollisen päästötapahtuman aiheuttavia poikkeustilanteita ovat öljysäiliön ylitäyttö, vaurioitumisen ja putkirikon aiheuttama vuoto ja öljyroiskeiden päätyminen hulevesijärjestelmän kautta luontoon. Lisäksi raskaan polttoöljyn vaihtaminen notkeampaan, kevyeen polttoöljyyn lisää pohjavettä pilaavan öljypäästön riskiä. Hulevesilinjan yhteyteen rakennetaan öljynerotuskaivo ja sulkuventtiili-tarkkailukaivo. Öljypäästöjen varalle muotoillaan öljysäiliön täyttöalueelle kallistukset, jotka ohjaavat öljyiset vedet öljynerotuskaivoon. Pienten roiskevahinkojen torjumista varten polttoöljysäiliön lähettyvillä säilytetään öljynimeytysainetta. Öljypoltinten vieressä on umpinainen lattiakaivo, johon on asennettu vuotohälytin. Betonilattian kaivoon vievä alue toimii suoja-altaana, johon mahtuu mahdollisesta putkirikosta aiheutuva pieni vuoto. Lisäksi aggregaatin ja siihen liittyvän säiliön alle rakennetaan suoja-allas, jonka tilavuus on suurempi kuin aggregaatin säiliön tilavuus (300 l). Melu, tärinä, pöly ja haju sekä niiden vaikutukset Kaukolämpölaitoksen toiminnasta ei aiheudu meluhaittoja naapurikiinteistöille, eivätkä meluvaikutukset hakemuksen mukaan merkittävästi lisäänny uuden kiinteän polttoainekattilan asentamisen jälkeen. Ympäristöön leviävän pölyn ja palovaaran vähentämiseksi piha-alue pidetään puhtaana. Päästöt vesistöön ja viemäriin sekä vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Lämpökeskuksen sosiaalijätevedet johdetaan Savitaipaleen vesija viemäriverkkoon. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu oleellista haittaa tai häiriötä ympäristölle.

6 6(19) 10. Toiminnasta syntyvät jätteet ja niiden käsittely Tuhka Hakkeen polttamisesta syntyy tuhkaa, jota muodostui vuonna 2014 noin 59 tonnia (80 i-m 3 ). Jatkossa tuhkaa arvioidaan syntyvän nykyistä enemmän lisääntyvän hakkeen polton seurauksena, noin tonnia vuodessa. Tuhka menee nykyisin paikalliselle metsätalousyrittäjälle metsänlannoituskäyttöön. Tuhka pyritään hakijan mukaan myös jatkossa käyttämään hyödyksi lannoitteena tai maanparannusaineena. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on analysoinut tuhkan vuonna 2011, ja analyysin mukaan tuhka soveltuu vain metsälannoitukseen. Muu lannoitevalmistekäyttö on kielletty. Tuhkasta löytyneen kadmiumin (Cd) määrä ylitti maa- ja puutarhataloudessa sekä viherrakentamisessa ja maisemoinnissa käytettävän tuhkalannoitteen raja-arvon. Jos tuhka ei voida käyttää edellä mainitulla tavalla hyödyksi, se ajetaan Peijonsuon jätekeskukselle. Siellä tuhkaa käytetään vanhan maaperässä sijaitsevan käsittelyaltaan täyttämiseen. Kaukolämpölaitokselta pois vietävä tuhka on märkätuhkaa, eikä siitä aiheudu pölyämisongelmia kuormauksen ja siirron aikana. Öljykattiloissa syntyvä tuhka ja nuohousjäte toimitetaan nuohoojien mukana Ekokemille Riihimäelle. Öljyt Laitoksella muodostuu pieniä määriä jäteöljyjä, joka toimitetaan öljynkeräykseen. Muut jätteet Lajiteltu toimisto- ja sosiaalitilojen jäte toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. 11. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Mahdolliset häiriötilanteet ja onnettomuudet Kaukolämmöntuotantoprosessissa ja puhdistus- tai erotinlaitteiden toiminnassa voi ilmetä häiriöitä, jotka aiheuttavat tilapäisesti normaalitilanteesta poikkeavia ja korkeampia päästöjä ympäristöön. Tällaisia poikkeustilanteita voivat olla esimerkiksi hiukkaserottimen eli multisyklonin rikkoutuminen talvella, erilaiset öljyvahingot sekä tulipalot. Poikkeustilanteista aiheutuvat negatiiviset ympäristövaiku-

7 7(19) 12. Toiminnan ja vaikutusten tarkkailu tukset voivat olla merkittäviä ja pitkäkestoisia muun muassa vesistövaikutusten osalta. Ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmät vahingot arvioidaan aiheutuvan mahdollisesta öljysäiliövuodosta täyttötilanteessa tai säiliön vaurioituessa. Tällöin maaperään tai pohjaveteen voi päätyä suuri määrä öljyä. Raskas polttoöljy on jäykkää ja pidättyy pääosin maaperän pintakerroksiin, mutta vuoden 2017 loppuun mennessä käyttöön otettava kevyt polttoöljy kulkeutuu karkeassa maaperässä melko herkästi ja voi saavuttaa pohjaveden pinnan. Riski öljypäästön kulkeutumisesta pohjavedenottamolle asti on pieni, mutta runsas öljyvuoto saattaa pilata lämpölaitoksen lähiympäristön pohjaveden. Suuren öljypäästön vaikutukset voivat ulottua myös Kuolimon Kaijanlahdelle. Tulipalotilanteessa hetkelliset päästöt ilmaan ovat suuria. Pinta- ja pohjavesiin voi kulkeutua sammutusvesien mukana kemikaaleja. Lisäksi tulipalo voi aiheuttaa merkittävän öljypäästön. Häiriötilanteisiin ja onnettomuuksiin varautuminen Poikkeustilanteisiin varautumisessa pääpaino on vahinkojen ennaltaehkäisemisessä. Lämpölaitoksella on saatavilla erityisesti riskin aiheuttaviin toimintoihin liittyviä toimintaohjeita. Laitosmiehet on perehdytetty tehtäviinsä ja heille on opastettu, miten poikkeustilanteissa tulee toimia. Öljysäiliöiden kuntoa tarkkaillaan toistuvasti ja polttoöljyn 60 m 3 :n säiliö tarkastetaan säännöllisesti. Lisäksi säännöllisesti tehtävistä huoltotoimenpiteistä pidetään päiväkirjaa, johon kirjataan suoritetut toimenpiteet ja niihin liittyvät huomiot. Tulipaloriskiin liittyvissä asioissa toimintamallit laaditaan yhteistyössä palo- ja pelastusviranomaisen kanssa. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle. Öljy- ja kemikaalivahingoista ilmoitetaan lisäksi pelastusviranomaisille. Pohjaveden tarkkailu Pohjaveden tilaa voidaan tarkkailla Kaijanlahdentien varressa sijaitsevasta pohjavesiputkesta M2, joka sijaitsee noin 60 metrin päässä laitoksen pohjoispuolella. Pohjavesiputki sijaitsee Kaijanlahden ja lämpölaitoksen välissä. Pohjaveden on arvioitu maaston perusteella virtaavan pohjavesiputken suuntaan. Lisäksi lämpökeskukselta vedenottamolle päin asennetaan toinen pohjaveden tarkkailuputki HP3 Savitaipaleen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä.

8 8(19) Tuhkan ja sen aiheuttamien vaikutusten tarkkailu Jos tuhkaa aletaan ajaa Peijonsuon jätekeskukselle, siitä määritetään ennen ensimmäistä läjitystä haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet. Tuloksia verrataan asetuksessa 403/2009 (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta) määrättyihin tuhkien raja-arvoihin. Vastaava analyysi toistetaan, jos hakkeen toimittaja vaihtuu tai tuhkan laatu mahdollisesti muuttuu jonkin muun merkittävän muutoksen vuoksi. Lisäksi tuhkan sijoituspaikan vierestä kulkevan ojan haitta-ainepitoisuuksia tarkkaillaan kerran vuodessa läheisen juurakkopuhdistamon vesien tarkkailun yhteydessä. Tuhkan käyttöä metsälannoitteena valvotaan MARA-asetuksen (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/2006) määräysten mukaisesti. Ilmapäästöjen tarkkailu Kaukolämpölaitoksen ilmapäästöjä tarkkaillaan seurantamittausten avulla. Mittauksissa mitataan hiukkaspäästöt ja typen oksidien (NO x ) päästöt. Rikkidioksidin (SO 2 ) pitoisuus määritetään laskennallisesti polttoainetietojen perusteella. Muu tarkkailu Toimintaa ja sen vaikutuksia esitetään tarkkailtaviksi asetuksen 750/2013 (Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista, ns. PIPO-asetus) liitteessä 3 säädetyn mukaisesti. 13. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Kaukolämpölaitoksella käytettävä polttoaine on suurelta osin uusiutuvaa. Laitoksella on tarkoitus lisätä puuhakkeen käyttöä edelleen ja samalla vähentää öljyn käyttöä. Lisäksi raskaan polttoöljyn käytöstä siirrytään kevyen polttoöljyn käyttöön vuoden 2017 loppuun mennessä. Hakijan mukaan multisyklonin toimintaa seurataan ja lämpölaitoksen toiminta pyritään optimoimaan mahdollisimman vähäpäästöiseksi kulloisessakin energiantuotantotarvetilanteessa. Laitoksesta vastaavilla työntekijöillä on käytössään havainnolliset valvontalaitteet, ja lämpökattiloissa on helppoa testata erilaisia polttoasetuksia. Lisäksi uuden lisävoimalan asentamisen jälkeen hakekattiloiden käyttösuhde on mahdollista optimoida siten, että päästöt ovat mahdollisimman pienet ja tuotantoteho mahdollisimman suuri.

9 9(19) 14. Lupahakemuksen käsittely Olemassa olevan laitoksen piippu on 45 metrin korkuinen. Ilmaan joutuvat päästöt johdetaan merkittävästi ympäristössä olevia herkkiä kohteita korkeammalle ja ne sekoittuvat hyvin yläilmaan. Poikkeustilanteissa päästöt kuitenkin saattavat aiheuttaa häiriötä ympäröiville toiminnoille ja muille herkille kohteille. Tuotannossa syntyvä tuhka käytetään ensisijaisesti metsän lannoitukseen. Toissijaisena käyttövaihtoehtona on sijoitus Peijonsuon jäteaseman vanhojen altaiden täyttömateriaaliksi. Uuden KPA-kattilan asentamisessa ja muun muassa piipun mitoituksessa otetaan huomioon ympäröivien alueiden ominaisuudet. Laitoksen rakentaminen ja asentaminen toteutetaan noudattaen PIPO-asetuksen määräyksiä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustaululla, Savitaipaleen kunnanviraston ilmoitustaululla sekä Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla Rajanaapureille on tiedotettu asiasta erikseen. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa ja Savitaipaleen kunnanvirastossa. Lausunnot Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi lausuntoa. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnossa todetaan, että raskaasta polttoöljystä siirtyminen kevyeen polttoöljyyn lisää pohjavesien pilaantumisriskiä. Polttoöljysäiliöstä lähtevät putket, öljysäiliö, ja suoja-allas on varustettava hälytys- ja vuodonilmaisulaittein kuten tuleva öljynerotinkin. Pohjavesitarkkailusta tulee antaa määräys ympäristöluvassa ja tarkkailua on tehtävä molemmista pv-putkista. Analyysivalikoiman on katettava toiminnassa syntyvät/ käytetyt haitta-aineet. ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että varapolttoaineen osalta olisi syytä harkita lupamääräyksiin teknis-taloudellisen selvityksen teettämisvelvoitetta vähempiriskisen varapolttoaineen käytöstä. Savitaipaleen kunnan terveydensuojeluviranomainen

10 10(19) Terveydensuojeluviranomainen edellyttää lausunnossaan, että työmenetelmistä ei aiheudu melu- tai pölyhaittoja asutukselle ja häiriö- ja poikkeustilanteisiin tulee olla varautumissuunnitelma. Hakijalta tulee edellyttää ilmapäästöjen ja pohjavesivaikutusten tarkkailua. Muistutukset Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristölupamääräysten tarkistamiseen liittyvä tarkastus on suoritettu Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 15. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on tarkistanut Savitaipaleen kunnan hakemuksen Kivikharjun kaukolämpölaitoksen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Lupamääräykset on tarkistettu vastaamaan nykyistä ympäristönsuojelulainsäädäntöä sekä sen vaatimuksia. Uusi ympäristölupa ja siinä esitettävät lupamääräykset kumoavat kokonaisuudessaan vanhan ympäristöluvan. Toiminnan aikana on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Päästöt ilmaan 1. Kaukolämpölaitoksen päästöraja-arvot ovat seuraavat (YsL 52, VnA 750/ ja 6 ja liite 1): Aine Hiukkaset Typen oksidit Rikkidioksidi mg/m 3 n (NO x ) mg/m 3 n (SO 4 ) mg/m 3 n 1,5 MW öljykattila raskas pö 140 (200) (1), kevyt , alkaen 850 (2) pö 50 2,5 MW öljykattila raskas pö 140 (200) (1), kevyt , alkaen 850 (2) pö 50 3,0 MW KPA-kattila Uusi KPA-kattila (1) Raskaan polttoöljyn poltosta aiheutuvien hiukkasten päästöraja on 140 mg/m 3 n, kunnes uusi KPA-kattila otetaan käyttöön. Tämän jälkeen päästöraja on 200 mg/m 3 n, kunnes kevyt polttoöljy otetaan käyttöön.

11 11(19) (2) Jos uutta KPA-kattilaa ei ole otettu käyttöön mennessä, on rikkidioksidin päästöraja-arvo ko. päivämäärästä lähtien 350 mg/m 3 n. Tilanteen näin ollessa päästöraja-arvo nousee 850 mg/m 3 n:een sitten, kun uusi KPA-kattila otetaan käyttöön. Päästöt vesistöön ja viemäriin 2. Sadevedet ja muut laitoksen piha-alueelle kertyvät valumavedet on johdettava siten, ettei niistä aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa. Laitoksen etupihalle hulevesikaivon yhteyteen on rakennettava öljynerotus- ja sulkuventtiilitarkkailukaivo, joihin polttoöljysäiliön täyttöalue on viemäröity. Kaivot on rakennettava yhden vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta. Öljynerotuskaivo on mitoitettava riittävän suureksi. Piha-alueen puhtaat hule- ja sadevedet on johdettava suoraan hulevesiviemäriin, jottei öljynerotuskaivo kuormitu turhaan. (YsL 52, YsA 42, VnA 750/ ja 11 ). 3. Öljynerottimen tulee olla standardin SFS-EN mukainen I -luokan öljynerotin, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Öljynerotin on varustettava hälytysjärjestelmällä, jonka toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Öljynerotuskaivo on tarkistettava ja tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Öljynerotuskaivon ja sulkuventtiili-tarkkailukaivon kannet on maalattava asianmukaisin merkinnöin keltaisella maalilla. (YsL 52, VnA 750/ ). 4. Öljynerottimista poistuvan veden hiilivetypitoisuus on määritettävä kertaluontoisesti vuoden kuluessa öljynerotuskaivon käyttöönotosta. Määritys on tehtävä kertaluontoisesti uudestaan, kun kevyttä polttoöljyä on käytetty polttoaineena noin vuosi. Näytteitä ei saa ottaa välittömästi öljynerotuskaivon tyhjennyksen jälkeen. Tieto näytteenoton tuloksista on toimitettava Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. (YsL 6, 52 ja 62, YsA 42 ). Melu 5. Lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo ekvivalenttitasoa 55 db (LA eq ) eikä yöllä klo ekvivalenttitasoa 50 db (LA eq ). Melutilanteen arvioinnissa on huomioitava myös lähialueilla olevien muiden toimintojen aiheuttama melutaso. Tarvittaessa meluraja-arvomääräyksen noudattaminen voidaan tarkistaa valvontaviranomaisen ohjeiden mukaisesti melumittauksella. (YsL 52, NaapL 17, VnA 750/ ). Jätteet ja niiden käsittely

12 12(19) 6. Laitoksen jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä aiheudu epäsiisteyttä tai muuta haittaa ympäristölle. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Etelä-Karjalan jätehuoltomääräyksiä (voimassa alkaen). Vaaralliset jätteet on säilytettävä muista jätteistä erillään ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. (YsL 52 ja 58, JL 13, 15, 17 ja 72, VnA 750/ ). 7. KPA-kattiloiden käytöstä muodostuva tuhka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Toissijainen käsittelyvaihtoehto on viedä tuhkat Peijonsuon jätekeskukselle ja käyttää ne siellä sijaitsevan vanhan käsittelyaltaan täyttämiseen. Tuhkan sisältämät haitta-ainepitoisuudet tulee selvittää kertaluontoisesti yhden vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta ja lisäksi aina silloin, kun hakkeen toimittaja vaihtuu tai KPAkattiloissa käytettävän polttoaineen koostumus vaihtuu. (YsL 6, 52 ja 62, JL 8, 12 ja 13, VnA 750/ ). Polttoaineet ja muut kemikaalit sekä niiden säilytys 8. Kaikki lämpölaitoksella käytettävät polttoaineet ja muut kemikaalit on varastoitava ja säilytettävä siten, että niiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Lämpölaitoksen alakerrassa olevan aggregaatin 300-litraisen polttonestesäiliön alle on rakennettava suoja-allas, jonka tilavuus on yli 100 % säiliön tilavuudesta. Suoja-allas on rakennettava yhden vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaan astumisesta. (YsL 16, 17, 52 ja 66, VnA 750/ ). 9. Laitoksen piha-alueella sijaitseva polttoöljysäiliö tulee tarkastaa ulkopuolisen tarkastajan toimesta säännöllisesti vähintään viiden vuoden välein. (YsA 15, YsL 52 ja 66, VnA 750/ ). 10. Polttonesteiden sekä muiden kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden ja astioiden päällä tulee olla merkintä siitä, mitä kemikaalia ne sisältävät. Säiliöt ja muut astiat sekä suojaaltaat on sijoitettava siten, että niiden kunto voidaan todeta esteettömästi ja mahdolliset vuodot havaita nopeasti. Säiliöiden ja suoja-altaiden kuntoa on tarkkailtava omatoimisesti ja säännöllisesti. (YsA 15, YsL 52, 62 ja 66 ). Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Toiminnanharjoittajan on etukäteen varauduttava erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin sekä laadittava ajan tasalla pidettävä toimintasuunnitelma poikkeuksellisia tilanteita varten. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa häiriötilanteessa on ryhdyttävä välittömästi toimiin, jotka estävät ja ehkäisevät suuremman ympäristöhaitan synnyn.

13 13(19) (YsL 15 ja 52, VnA 750/ ). 12. Laitoksella on oltava aina saatavilla riittävä alkusammutuskalusto ja runsaasti öljynimeytysainetta. Mahdollisista onnettomuuksista ja muista poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava välittömästi pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (YsL 52 ja 123, VnA 750/ ). Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 13. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta ja taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa siten, että laitoksen päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset ja energiantuotanto sekä -käyttö mahdollisimman tehokasta. (YsL 8, 52 ja 53 ). 14. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää mahdollisuudet vähäriskisemmän varapolttoaineen käyttöön mennessä. (YsL 8, 52 ja 53 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 15. Lämpölaitoksen toimintaa ja sen aiheuttamia vaikutuksia on tarkkailtava PIPO-asetuksen (VnA 750/2013) liitteen 3 mukaisesti. Tämän lisäksi tarkkailua on suoritettava tätä määräystä seuraavissa lupamääräyksissä määritellyllä tavalla. Toiminnanharjoittajan on laadittava tarkkailusuunnitelma, jossa on esitettävä kaukolämpölaitoksen käyttötarkkailu sekä päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailu. (YsA 15, YsL 6, 62 ja 64, VnA 750/ ja liite 3). 16. Pohjaveden laatua tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa pohjavesiputkista M2 ja HP3. Tarkkailtavat parametrit ovat lämpötila, ph, sähkönjohtavuus ja öljyhiilivedyt C 10 C 21 ja C 22 C 40. Tiedot tarkkailutuloksista on toimitettava Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. (YsL 17 ja 62, YsA 15, VnA 750/ ). 17. Kaukolämpölaitoksen aiheuttamia päästöjä ilmaan on seurattava säännöllisesti. Päästömittaukset on suoritettava vähintään viiden vuoden välein. Lisäksi on suoritettava mittaukset uuden KPA-kattilan käyttöönoton jälkeen sekä kevyen polttoöljyn käyttöönoton jälkeen. Ensimmäinen mittaus on suoritettava vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaan tulosta. (YsL 62, YsA 15, VnA 750/ ja liite 3). 18. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava omatoimisesti lämpölaitoksen toimintaa ja pidettävä tarkkailusta säännöllisesti kirjaa. Käyttöpäiväkirjaa on pidettävä ympäristönsuojelun kannalta

14 14(19) 16. Päätöksen perustelut merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä, kuten laitteistojen huolloista ja tarkastuksista sekä häiriö- ja poikkeustilanteista. Kirjanpito säilytettävä viiden vuoden ajan ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YsA 15, YsL 62, VnA 750/ ja 17 ). 19. Laitoksen toiminnasta tulee laatia vuosittain vuosiraportti. Edellistä kalenterivuotta koskeva vuosiraportti tulee toimittaa Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: tiedot polttoaineiden ja mahdollisten muiden kemikaalien kulutuksesta ja laadusta tuotetun energian määrä kaukolämpölaitoksen vuosittainen käyntiaika tiedot rikkidioksidin, typen oksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin kokonaispäästöistä perustuen mittauksiin tai polttoainetietojen pohjalta tehtyihin laskelmiin toiminnassa syntyneiden jätteiden mukaan lukien tuhka ja erotuskaivojen lietteet määrä, laatu ja toimituspaikka toiminnassa syntyneiden jätevesien määrä ja laatu melumittaukset ja niiden tulokset häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet sekä niiden johdosta suoritetut toimenpiteet osallistumisesta ilmanlaadun ja melun yhteistarkkailuun; lämpökeskuksen lattiakaivon ja öljynerottimen hälyttimen sekä öljysäiliön vuodonilmaisimen toimintakunnon testaus pohjavesinäytteiden tutkimustulokset tiedot öljynerotuskaivon tyhjennyksestä ja tyhjennykseen mahdollisesti liittyvät asiakirjat tiedot muista päästö- ja muiden seurantamittausten tuloksista, ellei niitä ole erikseen toimitettu valvontaviranomaiselle. (VnA 750/ , YsA 15 ). Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 20. Toiminnan olennaisesta muuttumisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Ilmoitus on tehtävä niin ikään myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan pitkäaikaisesta tai pysyvästä keskeyttämisestä ja toiminnan lopettamisesta. (YsL 52, 94 ja 170, VnA 750/ ja 19 ).

15 15(19) Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä lupapäätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lämpölaitoksen toiminta täyttää myös ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Hakemuksessa esitetyn toiminnan harjoittaminen lupamääräyksiä noudattamalla ei aiheuta sellaista ympäristönsuojelulain 49 mukaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille, jonka perusteella toiminta voitaisiin kieltää. Toiminta ei aiheuta myöskään luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla annettujen säädösten vastaisia vaikutuksia. Yllä mainittujen seikkojen valossa ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Tässä lupapäätöksessä on annettu määräyksiä koskien lämpölaitoksen toimintaa, toiminnan tarkkailua sekä toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten tarkkailua ja seurantaa. Määräykset ovat tarpeen negatiivisten ympäristö- ja terveysvaikutusten estämiseksi. Toiminnan on oltava PIPO-asetuksen (750/2013) mukaista. Kaukolämpölaitos sijaitsee tärkeällä 1. luokan pohjavesialueella. Kuitenkin, kun öljyn käsittelyn aikana ja öljyn varastoinnissa toimitaan hakemuksen ja lupaehtojen mukaisesti, on polttoöljyn ja muiden kemikaalien pääsy maaperään ja pohjaveteen mahdollista estää. Näin ollen toimintaa voidaan harjoittaa aiheuttamatta ympäristönsuojelulain 16 ja 17 :ssä kiellettyä maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Lisäksi toiminnanharjoittaja on velvoitettu tarkkailemaan lämpölaitoksen toimintaa ja pohjaveden laatua säännöllisesti. Lupamääräyksissä on myös huomioitu öljykattilan polttoaineen vaihtumisen raskaasta polttoöljystä kevyeen polttoöljyyn vuoden 2017 loppuun mennessä. Lupaharkinnan yksilöidyt perusteet Kaukolämpölaitoksen öljykattilat tulevat uuden hakekattilan käyttöönoton jälkeen toimimaan varakattiloina ja kuormitushuippujen tasaajina. Polttoainekohtaiset päästörajat on annettu PIPO-asetuksen (VnA 750/2013) liitteessä 1. (lupamääräys 1)

16 16(19) Laitosalueella syntyvät öljyiset vedet on johdettava öljynerottimeen ympäristöön joutuvien päästöjen pienentämiseksi. Laitoksen piha-alueen hulevesien pääsy öljynerottimeen on estettävä öljynerottimen liiallisen kuormituksen ehkäisemiseksi. Öljynerottimen on oltava I luokan öljynerotin, sillä öljyiset jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta laitoksen piha-alueella olevaan suppaan, josta ne imeytyvät maahan. Öljynerottimen hälytys on testattava säännöllisesti, sillä toimiva hälytys varmistaa, että täyttynyt öljynerotuskaivo saadaan ajoissa tyhjennettyä. Sulkuventtiilikaivon tarkoituksena on pysäyttää mahdollinen polttoainevuoto niin, ettei se pääse ympäristöön. (lupamääräykset 2 ja 3). Öljynerotuskaivosta lähtevän veden hiilivetypitoisuus on tutkittava, jotta voidaan varmistua öljynerotuskaivon toimivuudesta. Kevyt polttoöljy on raskasta polttoöljyä notkeampaa ja kulkeutuu ympäristössä helpommin, joten öljynerotuskaivosta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on syytä tutkia uudestaan kevyen polttoöljyn käyttöönoton jälkeen (lupamääräys 4). Melun raja-arvot 1 5 MW:n energiantuotantolaitoksille on määritelty PIPO-asetuksessa (VnA 750/ ). Lupamääräys on annettu häiritsevän melun ehkäisemiseksi. (lupamääräys 5). Jätteistä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista tai yleisen turvallisuuden heikentymistä. Vaaralliset jätteet on lajiteltava muista jätteistä erilleen niiden ympäristölle ja ihmisille vaarallisten ominaisuuksien takia. (lupamääräys 6). Tuhkan hyötykäyttö vähentää kokonaisjätteen määrää jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti. Tuhka on tutkittava, sillä toiminnanharjoittajan on oltava selvillä tuhkan koostumuksesta ja sen sisältämistä haitta-aineista. Tutkimustulosten perusteella on mahdollista arvioida tuhkan hyötykäytön ympäristövaikutuksia ja tarvittaessa muuttaa tuhkan hyötykäyttökohdetta. (lupamääräys 7). Polttoaineiden sekä muiden kemikaalien käyttö ja varastointi lämpölaitoksella aiheuttavat maaperän sekä pohjapohjaveden pilaantumisriskin, mikä on otettava lämpölaitoksen toiminnassa huomioon. Kaikki polttoaineet ja kemikaalit tulee merkitä käyttöturvallisuuden vuoksi ja onnettomuustilanteita varten. Polttoöljysäiliön tiheä tarkastusväli on tarpeen, sillä säiliö sijaitsee 1. luokan pohjavesialueella ja lähellä vedenottamoa. Kaikkia säiliöitä, suoja-altaita ja muita astioita on tarkkailtava jatkuvasti, jotta mahdollinen vuototilanne havaitaan ajoissa ja vuodosta aiheutuvat vahingot jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (lupamääräykset 8, 9 ja 10).

17 17(19) 17. Päätöksen täytäntöönpano 18. Päätöksen voimassaolo Toimintasuunnitelmasta on mahdollista tarkistaa toimintaperiaatteet poikkeustilanteessa. Ennalta varautuminen mahdollistaa riittävän nopean ja oikeanlaisen reagoinnin onnettomuustilanteessa ja voi estää suuren ympäristövahingon synnyn. Alkusammutuskalusto ja öljynimeytysaine ovat tärkeässä asemassa vahinkojen laajalle leviämisen estämisessä tulipalon tai öljyvuodon sattuessa. Laitoksen valvojalla on oikeus saada tieto ympäristöä uhkaavista tilanteista ja muista poikkeustilanteista lämpölaitoksella. (lupamääräykset 11 ja 12). Ympäristönsuojelulaki edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kaikessa toiminnassa. Paras käyttökelpoinen tekniikka on energiatehokas ja vähäpäästöinen. (lupamääräys 13). PIPO-asetuksessa edellytetään tarkkailun suorittamista erikseen laaditun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailua tehdään sen seuraamiseksi, että lämpölaitokselle sallitut ja ympäristölle haitalliset pitoisuusarvot eivät ylity. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä lämpövoimalaitoksen aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pohjavesitarkkailu on määrätty suoritettavaksi, sillä lämpölaitos sijaitsee 1. luokan pohjavesialueella ja lähellä vedenottamoa. Savukaasupäästöjä on seurattava, jotta voidaan verrata lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuvia ilmapäästöjä PIPO-asetuksessa määrättyihin päästöraja-arvoihin. (lupamääräykset 14, 15 ja 16). Kirjanpitoa on pidettävä, jotta laitoksella tehdyistä huolto- ja muista toimenpiteistä sekä poikkeuksellisista tilanteista jää kirjallinen merkintä. Kirjanpidon tietoihin on pystyttävä palaamaan myöhemmin ja tämän vuoksi siitä on selvittävä kaikki olennaiset laitoksen toimintaa koskevat asiat. (lupamääräys 17). Vuosiraportointi pitää laitoksen valvojan perillä laitoksen toiminnasta. Raporttiin kerättävät tiedot on määritelty PIPOasetuksessa. (lupamääräys 18). Lämpölaitoksen toimintaa valvovalla viranomaisella on oikeus saada valvontaan vaikuttavat tiedot käytettäväkseen. Lisäksi tieto toiminnan muuttumisesta tarvitaan, jotta valvoja voi antaa lämpökeskuksen muutos- tai jälkihoitotöihin liittyviä neuvoja ja mahdollisia määräyksiä. (lupamääräys 19). Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä (YsL 198 ).

18 18(19) Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. 19. Ympäristölupamaksu 20. Muutoksenhaku Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristösuojeluviranomaisen taksan ( ) mukaisesti maksu ympäristölupapäätöksestä on Tähän ympäristölupapäätökseen ja päätökseen ympäristömaksusta saa kumpaankin hakea muutosta erikseen valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: Se jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea Rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät Toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät Alueellinen ympäristökeskus ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Muu, asiassa yleistä etua valvova viranomainen. 21. Päätöksen tiedoksianto Päätös annetaan tiedoksi hakijalle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja muille asianosaisille. 22. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Jätelaki 646/2011 Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (750/2013) Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaisen taksa ( )

19 19(19)