toy taloustutkimus oy LUMILOMAILIJAT 2003 Ulkomaalaisten matkailijoiden haastattelututkimus Matkailun edistämiskeskus

Transkriptio

1 toy taloustutkimus oy LUMILOMAILIJAT 2003 Ulkomaalaisten matkailijoiden haastattelututkimus Matkailun edistämiskeskus

2 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista. Eija Ahola Sanna Vatjus

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen raportointi Osallistujat 2 2. LUMILOMAILIJAT MAITTAIN Iso-Britannia Hollanti Ranska Saksa Italia Japani Venäjä. 43

4 2 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri maista saapuvien matkailijoiden perusteita matkailun motiiveista, kohteen valintakriteereistä, yleensä matkailuun liittyvästä arvomaailmasta ja kokemuksista. Tavoitteena oli myös selvittää Suomen vahvuuksia ja heikkouksia sekä maamme tunnettuutta maailmalla. 1.2 Tutkimuksen toteutus Taloustutkimus Oy toteutti Matkailun edistämiskeskuksen toimeksiannosta tämän Lumilomailijoita käsittelevän tutkimuksen helmi-maaliskuussa 2003 Lapin hiihtokeskuksissa sekä yhdessä Itä-Suomessa sijaitsevassa laskettelukeskuksessa. Henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin yhteensä 42, toisin sanoen kuusi henkilöä kustakin tutkimukseen valitusta maasta. Haastateltujen kotimaat olivat Saksa, Ranska, Hollanti, Iso-Britannia, Italia, Venäjä ja Japani. Lapin hiihtokeskuksista valittiin Saariselkä, Rovaniemi, Muonio ja Levi kun taas muualla kuin Lapissa haastattelut tehtiin Tahkolla ja Kuopiossa. Haastattelut pyrittiin tekemään matkailijoiden omalla äidinkielellä, koska haluttiin päästä kielellisesti mahdollisimman aitoon ilmaisuun ja välttää mahdollisesti heikon - erityisesti japanilaisilla - kielitaidon aiheuttamat asiavirheet ja epäselvyydet. 1.3 Tulosten raportointi Tämä tutkimusraportti sisältää kirjalliset tulokset Lumilomailijat 2003 tutkimuksesta. Jokainen maa on käsitelty yhtenä kokonaisuutena. Haastattelurunko on raportin liitteenä. 1.4 Osallistujat Haastateltavat pyrittiin valitsemaan siten, että he edustaisivat mahdollisimman monipuolisesti kaikkia ikäryhmiä ja molempia sukupuolia. Tavallisimmin haastattelutilanteessa oli mukana haastateltavan matkakumppani tai aviopuoliso kommentoimassa.

5 3 2. LUMILOMAILIJAT MAITTAIN 2.1 Iso-Britannia Isosta-Britanniasta saapuneita lumilomailijoita (6 henkilöä) haastateltiin Saariselällä ja Levillä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat saapuneet charterlennolla suoraan Lontoosta Kittilään. Saariselällä lumilomaa viettänyt omatoimimatkailija saapui reittilennolla Ivaloon oleskeltuaan ensin Helsingissä. Yleismielikuvat talvimatkoista Haastattelun aluksi haastateltavia pyydettiin kertomaan, mitä talvimatkailusta tulee ensimmäisenä mieleen. Jokaisen haastateltavan spontaanit kommentit olivat joko lumi, kylmyys, laskettelu, lumilautailu tai aktiivisuus. Paljon laskettelua harrastaneiden mielleyhtymät liittyivät edellisten lisäksi rinteiden kuntoon, vaikeusasteeseen ja laskettelun laatuun. Talvella matkustamisen koki tärkeäksi neljä kuudesta haastateltavasta. Tärkeäksi talviloman tekee intohimo lasketteluun, halu pitää taukoa kiireisestä työstä ja viettää aikaa kumppanin kanssa. Aktiivinen rentoutuminen laskettelemalla tai paikallisia aktiviteetteja kokeilemalla miellettiin tärkeäksi osaksi lomaa. Ne, joille talviloma ei ole kovinkaan tärkeää, nimesivät syiksi kokemusten vähyyden tai loman viettämisen mahdottomuuden. Varsin moni kertoi mieltävänsä lumen kiehtovaksi elementiksi; erityisen kiinnostavaksi koettiin kunnollisen talven näkeminen, koska Isossa-Britanniassa sellaista ei ole. Ehdottomasti, koska joulusta kesään on pitkä aika ja välillä on voitava pitää tauko. On kiva matkustaa joulun jälkeen, on jotain mitä odottaa ja kuten tiedätte, Englannin kesät eivät ole kovin kehuttavat. Lomalla saamme viettää aikaa kahdestaan, kotimaassa olemme töissä, kiireisiä, väsyneitä emmekä näe kovinkaan paljon toisiamme. Tähän aikaan vuodesta on kiva nähdä kunnon talvi sen sijaan, että menemme jonnekin lämpimään (nainen, 34-vuotta, lastentarhanopettaja, Lontoo). Haastateltavilla oli varsin monipuolisia kokemuksia talvimatkailusta. Eräs pariskunta oli toista kertaa Suomessa oltuaan edellisenä vuonna Ylläksellä laskettelemassa. Muut olivat käyneet laskettelumatkoilla Ruotsissa, Itävallassa, Ranskassa, Italiassa sekä Sveitsissä. Etelä-Euroopan maista mainittiin Andorra ja Bulgaria, joka on varsinkin nuorten, pienellä budjetilla matkustavien brittien suosiossa. Euroopan ulkopuolella, Kanadassa, oli käynyt yksi haastateltava. Yleisesti talvimatkojen matkakumppaneiksi mainittiin aviopuoliso tai ystäväporukka.

6 4 Suomen valinta Selvästi tärkein syy matkustaa Suomeen lumilomalle oli Keski-Euroopan huono lumitilanne. Kyllästyminen Alppeihin sai useimmat valitsemaan matkakohteeksi tuntemattoman ja erikoisen Lapin. Haastateltavat olivat halunneet matkustaa paikkaan, jossa pystyisi takuuvarmasti laskettelemaan ja kokeilemaan monipuolisia ja erikoisia aktiviteetteja kuten moottorikelkkailua, murtomaahiihtoa tai koiravaljakkoajelua. Revontulien, napapiirin pohjoispuolelle matkustaminen tai joulupukin näkeminen olivat vähemmän laskettelevien ensisijaisia syitä kohdevalintaan. Me mietimme monta paikka, mutta ensisijaisesti halusimme mennä laskettelemaan. Olisimme voineet mennä takaisin samaan jäähotelliin Ruotsiin, mutta sieltä olisi ollut liian pitkä matka laskettelukeskukseen. Mietimme Itävaltaa, Italiaa ja Ranskaa, mutta koska meillä oli niin hyviä kokemuksia Lapista, niiden ihmisistä, joten päätimme tulla tänne hiihtämään. Italiassa eikä muuallakaan Keski- Euroopassa ei voi moottorikelkkailla eikä mennä poroajelulle he eivät pysty tarjoamaan niin monipuolisia aktiviteetteja. Täällä voi tehdä kaikkea sitä yhdessä paikassa (mies, 32-vuotta, palvelujohtaja, Lontoo). Ennakkotiedot Suomesta olivat varsin hatarat tai sitten niitä ei ollut lainkaan: yhtäkään hiihtokeskusta ei osattu nimetä eikä rinteiden laadusta ollut minkäänlaista mielikuvaa matkan suunnitteluvaiheessa. Kahdella haastateltavalla oli tiedossa ystävien myönteisiä kokemuksia, jotka nekin olivat käyneet ilmi vasta matkan varaamisen jälkeen. Tietoa Suomesta oli hankittu ennen matkaa paikallisten matkatoimistojen esitteistä ja internetistä. Omatoimimatkailijaa lukuun ottamatta kaikki käyttivät samaa matkanjärjestäjää, joka ei myy pakettimatkoja Suomeen vaan Laplandiin Leville ja Ylläkselle. Tiedonetsintää suorittaessaan kukaan haastateltavista ei ollut osannut käydä Matkailun edistämiskeskuksen internetsivuilla. Sen sijaan hakukoneiden avulla olivat löytyneet Levin ja Saariselän kotisivut, joilta haettiin tietoa hiihtokeskuksesta, rinteistä, sääennusteista ja omasta hotellista, koska paikallinen matkatoimisto ei ollut osannut antaa yksityiskohtaista tietoa. Haastateltavat olivat valikoineet hotellinsa palvelutarjonnan mukaan. Saariselällä ja Levillä oltiin tyytyväisiä kylpyläpalveluihin, hotellien kuntosaleihin ja korkeaa tasoon. Levillä hotellin valintaan vaikutti edullinen hinta kun taas mökkimäisen huoneistomajoituksen valinneet erittelivät valintakriteereiksi kyllästymisen hotelleihin ja niiden säännöllisiin ruokailuaikoihin.

7 5 Ensivaikutelmat ja odotukset Suomesta Saariselällä haastateltu omatoimimatkailija odotti näkevänsä paljon lunta, revontulet ja oletti hiihtokeskuksen olevan turistimaisempi ja alueen muokatumpi mökkimajoitukseen. Ensivaikutelman perusteella paikka oli suunniteltu murtomaahiihtäjille ja alue odotettua vähäturistisempi. Leville matkustaneet britit odottivat näkevänsä primitiivisen, perinteiseen suomalaiseen tyyliin rakennetun kylämäisen hiihtokeskuksen, jonka alueella liikuskelisi poroja. Monet haastateltavat olivat varautuneet runsaslumiseen ja kylmään säähän, mutta pettyivät, koska sää olikin odotettua lämpimämpi. Levin tarkoituksenmukainen moderni rakennustyyli, kaupallisuus ja sivistyksen taso yllättivät. Varsinkin naiset odottivat romanttista joulukorttimaista kyläidylliä ja ilostuivat, kun mielikuva vastasikin todellisuutta. Useimpien ensivaikutelmat syntyivät välittömästi kohteeseen saapumisen yhteydessä. Maisemien sanottiin muistuttavan Kanadaa ja niitä kehuttiin kauniiksi: puhtaiksi, säihkyviksi ja raikkaiksi. Vaikutelma tehokkaasti toimivasta maasta syntyi kentältä lyhyessä ajassa hotelliin siirryttäessä. Levillä hotellin sviittihuone oli tehnyt vaikutuksen puhtaudellaan ja sai aikaan positiivisen kuvan koko hiihtokeskuksesta. Suomi on näiden haastateltujen brittien ensivaikutelman perusteella siisti maa, jossa on puhdas ilma, asuu ystävällisiä ja hyvin englantia puhuvia ihmisiä. Lumilomailu Suomessa Suomi koetaan kiireettömänä paikkana. Rinteissä on tilaa lasketella, hisseihin jonotetaan sivistyneesti etuilematta ja hissihenkilökunta avustaa tarvittaessa. Levin rinnevalikoimaa pidetään monipuolisena ja hyvin hoidettuna: auraus tehdään joka ilta, rinteitä on sekä aloittelijoille että hieman kokeneimmillekin laskijoille vaativille laskettelijoille Levi ei tarjoa haastetta. Useimmat haastatellut ilahtuivat loivista rinteistä ja niitä reunustavista puista, mutta pettyivät tuolihissien ja rinneravintoloiden puutteeseen. Keskusteluissa ilmeni tarve kahviloille, joita ehdotettiin rakennettaviksi sekä keskelle rinnettä että rinteen yläpäähän, jonne voisi jäädä ihastelemaan maisemia ja lämmittelemään kesken laskettelupäivän. Lasketteluun liittyviin palveluihin britit olivat varsin tyytyväisiä. Keskustasta rinteille ajavalla skibussilla on vain yksi pysäkki Levin keskustassa ja siksi toiveena onkin pysäkkien lisääminen, jottei asiakkaiden tarvitsisi kantaa pitkiä matkoja suksia hotelleista. Kyltit ja opasteet koettiin helpoiksi, koska kuvista pystyy päättelemään paljon, vaikka teksti ei olisikaan englanniksi. Olemme molemmat matkustaneet todella paljon ja yleensä kylttejä on helppo lukea. Lisäksi kaikki täällä puhuvat erittäin hyvää englantia, joten emme ole koskaan tunteneet oloamme eksyneeksi. Ihmiset ovat avuliaita. Ainoa juttu, jota olemme etsineet kävellen, oli skibussipysäkki (mies, 29-vuotta, lakimies, Lontoo).

8 6 Hotellien henkilökunnan vakuutettiin olevan ystävällistä, auttavaista, saatavilla olevaa ja kielitaitoista. Huoneiden varustelutasoa, tilavuutta, rauhallisuutta ja siisteyttä päivittäisen siivouksen ansiosta kiiteltiin. Heikkouksiksi sekä Saariselällä että Levillä nimettiin hotellihuoneiden sijainti joko erillisessä rakennuksessa tai pitkien käytävien päässä. Levillä huoneistoissa asuneet muuttaisivat harmaita monumentteja muistuttavat rakennukset perinteisempään lappilaiseen tyyliin. Ruokailu ja ravintolapalvelut Useimmilla haastateltavilla aamiainen ja päivällinen kuuluivat matkan hintaa. Ruoka oli ylittänyt odotukset ja paikallisia erikoisuuksia lohesta poroon oltiin maisteltu ennakkoluulottomasti. Saariselän eräässä hotellissa palvelun sanottiin ainakin aamiaisen yhteydessä toimivan: astiat korjattiin nopeasti pois ja paikat siistittiin uusille asiakkaille. Levillä lomaillut pariskunta puolestaan osasi verrata hotelliaan Ylläksen tarjontaan ja totesi, että buffet on Levillä auki pidemmän aikaa ja tarjonta monipuolisempaa: salaattivalikoimat, kaksi pääruokavaihtoehtoa sekä jälkiruoka havaittiin yhtä laadukkaaksi, mutta maukkaimmiksi. Haittapuoleksi mainittiin ruoan alhainen tarjoilulämpötila: se ei ollut kylmää eikä kuumaakaan siinä vaiheessa, kun siirtyy pöytään sitä nauttimaan. Brittien mielestä outoa ja ikävää ruokailussa oli se, että kahden hengen pöytiä ei ollut lainkaan vaan erään matkanjärjestäjän asiakkaiden oli istuttava heille varatuissa pitkissä pöydissä. Lähes kaikki olisivat kaivanneet omaa rauhaa entuudestaan tuntemattomien henkilöiden ruokaseuran sijasta. Kyllä paikallista, sitä teimme Ruotsissakin. Tukholmassa saimme kansainvälistä ja italialaista ruokaa, mikä oli tietysti erilaista kuin jäähotellissa. Kyllä paikallisen ruoan maisteleminen on jännittävää ja jäähotellissa oli paljon kalaa, kylmiä leikkeleitä ja kastikkeita, poroa ja oikeastaan aika samanlaisia kuin mitä olemme nähneet Levin ruokalistoilta. Sen on oltava aika lappilaista ruokaa (mies, 32-vuotta, palvelujohtaja, Lontoo). Ruokailuun liittyviksi eduiksi mainittiin, että jokainen ruoka on ilmoitettu suomen lisäksi englanniksi, allergikoille löytyy gluteenittomista tuotteista rasvattomaan maitoon ja paikallisia ruokiakin on tarjolla. Eräälle pariskunnalle erään neljän tähden hotellin aamiainen oli pettymys, koska aamiaisvalikoimiin eivät kuuluneet voisarvet, munakokkeli ja pekoni. Iltaelämään tutustuminen oli jäänyt varsin vähäiseksi, koska laskettelu oli matkailijoiden ensisijainen loman syy. Energiaa ei riitä muuhun, koska aamulla halutaan olla virkeinä rinteissä. Baareissa iltaa istuneet matkailijat hämmästelivät iltaelämän myöhäistä aloitusajankohtaa: after ski paikat täyttyvät vasta klo Päivällisen jälkeen klo jää luppoaikaa ennen varsinaisen iltaohjelman alkamista ja sitä odotellessa voisi käydä pubissa tai baarissa drinkillä, mutta baarit ovat tyhjillään. Haastateltavat vieroksuivat suomalaista tanssimusiikkia, vaikka yksi pariskunta olikin käynyt yhden hotellin tanssiravintolassa uskaltautumatta itse parketille. Huvittelutarjontaa voisi parantaa kahvilakulttuurin elvyttämisellä: Starbucks tyyppinen kahvila,

9 7 josta saisi kahvin ja teen lisäksi terästettyjä kuumia juomia, vetoaisi brittimatkailijoihin illanviettopaikkana. Meistä se suomalainen musiikki on aika kauheaa. Emme ole yökerhoihmisiä, mutta eräs baari oli kiva, musiikki ei ole liian kovalla, siellä voi jutella ihan huoletta, sen baarin popmusiikki on meidän makuumme. Siellä voi ottaa lasillisen drinkit eivät olleet kovin kalliita (nainen, 34-vuotta, lastentarhanopettaja, Lontoo). Aktiviteetit Saariselälle matkustanut oli kokeillut runsaasta tarjonnasta moottorikelkkasafaria. Hiihtäjille ja laskettelijoille on tekemistä, mutta ei kävelijöille, jotka kaipaisivat pitkiä karttaan merkittyjä patikointireittejä. Saariselkä koettiin rauhalliseksi aikuisväestöä edustavien murtomaahiihtäjien paikaksi ei niinkään nuorten suosimaksi laskettelukohteeksi. Aivan itsestään selvää retkille osallistuminen ei ole, seuraavassa erään skotlantilaisen kommentti kulttuuritarjonnasta: Haluaisin tietää siitä lisää ja siksi haluan mennä Inariin tai minne tahansa muualle. Kunhan lomalla vain on tarpeeksi aikaa, rahaa ja mahdollisuutta tutustua niihin. Olen vähän skeptinen koira- ja porosafareiden suhteen, koska tapa, jolla niitä mainostetaan ja niistä kirjoitetaan on vähän hassu. Matkaetäisyydet ovat lyhyet, mennään katsomaan poroja, juodaan kahvia ja tullaan takaisin. Olen ehkä vähän kyyninen, mutta hinta on todella korkea suhteessa siihen, mitä sieltä saa. Minä esimerkiksi kävin kävelyllä yhdellä porofarmilla, jonne retkeläiset viedään ja nyt tuntuisi rahan tuhlaukselta mennä porosafarille, koska olen jo nähnyt paikan. Haluaisin, että täällä olisi mahdollisuus ostaa oikean paikallisen käsityöläisen tekemiä, huolellisesti suunniteltuja tuotteita. Voin aivan mainiosti maksaa sellaisista tuotteista enemmän ja ideahan on, että raha jää suoraan paikalliselle yrittäjälle. Minähän alan tässä jo markkinoimaan (mies, 26-vuotta, mainosalalla, Edinburgh). Leville saapuneet britit olivat tyytyväisiä rinteisiin, niiden puhtauteen, kuntoon ja aukioloaikaan varsinkin iltarinne oli miellyttävä yllätys. Ulkoaktiviteetteja koettiin olevan tarpeeksi, mutta niiden kokeilemiseen ei yhden lomaviikon aikana välttämättä jää aikaa varsinkaan täysipainoisen laskettelun ohessa. Koiravaljakkoajelua ja murtomaahiihtoa haluttiin kokeilla, koska niitä ei kotimaassa tai Keski-Euroopan kohteissa pysty kokeilemaan. Murtomaahiihtokin oli muutamien laskettelijoiden mielestä liian raskasta ja vaikeaa. Useimmille riittää tieto siitä, paikan päällä on mahdollisuus murtomaahiihtoon, poro- tai koiravaljakkoajeluun sekä moottorikelkkailuun, vaikka niitä ei käytettäisikään. Eräs pariskunta oli käynyt Rovaniemellä sijaitsevassa matkailukohteessa mutta oli pettynyt paikan kaupallisuuteen ja sijaintiin.

10 8 Kulttuuritapahtumat eivät juurikaan kiinnostaneet suurinta osaa näistä matkailijoista. Vähäistä kiinnostusta näytti olevan käsityöläisyyttä ja saamelaiskulttuuria kohtaan. Museo tai kulttuurikeskus itsenäistä tutustumista varten miellyttäisivät, koska monen kulttuuritietous lappilaisesta kulttuurista ja alueen historiasta on varsin heikkoa. Useimmat muistuttivat siitä, että liiallinen laajentaminen ja kaupunkimaistaminen ei ole hyväksi. Kokemukset Suomesta Haastateltavia pyydettiin nimeämään loman mieleenpainuvin asia. Iltarinteessä lasketteleminen, moottorikelkalla ajaminen, aurinkoiset kauaskantoiset maisemat ja alastulo täysin tyhjässä rinteessä, poroajelu ja ylipäätään poron näkeminen ja niiden koskettaminen olivat tehneet vaikutuksen. Revontulien näkeminen matkan ensimmäisenä iltana oli ollut myös unohtumatonta. Pieni välähdys revontulista sunnuntai-iltana. Toinen ihana juttu oli tämänpäiväinen moottorikelkkasafari. Se vain oli sellainen poikien juttu. Etuna siinä oli, että pystyin ajamaan itse joissain paikoissa joutuu maksamaan lisämaksun ajamisesta. Opas oli erittäin hyvä, hän kertoi ja opasti todella ammattitaitoisesti. Ei se ollut elämää suurempi kokemus, mutta todella viihdyttävää ja hauskaa (mies, 26-vuotta, mainosalalla, Edinburgh). Suomen luonto teki vaikutuksen kaikkiin haastateltaviin. Erityisesti avaruus, puhtaus, kuuset ja kauaskantoiset maisemat saivat positiivisia kommentteja. Luonnossa oleskellessa näytti haastateltavien mielestä juuri siltä, että on tullut napapiirille kauas sivistyksen, liikenteen ja ahtaan rakentamisen parista. Suomen heikkoudet ja vahvuudet Yhteenvetona todettakoon, että näiden haastateltavien mielestä Suomen vahvuuksia laskettelumaana ovat lyhyt lentomatka kohteeseen, tehokas liitäntäkuljetus lentokentältä hotelliin, hyvätasoiset, hyvin varustellut ja puhtaat hotellihuoneet sekä englantia osaava henkilökunta. Lumitilanne ja melko vakaa säätila on etu Suomen Keski-Euroopan kohteisiin verrattuna. Rinteiden pitkät aukioloajat sekä kunnossapito saa kiitosta, samoin yleinen kiireetön ja sivistynyt rinnekulttuuri hisseihin jonotetaan ja rinteissä lasketaan sen sijaan, että istuttaisiin muiden esteenä keskellä mäkeä. Rinteiden hyvästä huollosta johtuen ne koetaan turvallisiksi ja riskittömiksi eikä lumivyöryjenkään vaaraa ole Suomessa. Hiihtokeskusten aktiviteettitarjontaa pidetään monipuolisena ja ainutlaatuista: Keski-Euroopassa ei ole poroja eikä mahdollisuutta ajaa moottorikelkoilla. Lumilomailu Suomessa on erikoista lisäksi siksi, että Lappi vaikuttaa nimenä erikoiselta paikalta ja se sijaitsee napapiirillä. Suurena

11 9 etuna on, että paikka vastaa aidosti brittien mielissä olevaa joulupostikorttimaisemaa lumipeitteisine puineen vaikka revontulet eivät olleetkaan odotusten mukaiset. Suomen heikkoudet lumilomailussa brittituristien mielestä ovat modernisti ja väljästi rakennetut hiihtokeskusten kylät perinteinen puu ja lappilainen tyyli tiiviisti rakennettuna miellyttäisivät enemmän. Kaikkia laskettelijoita harmitti istumahissien ja rinneravintoloiden puute. Hotellien pitkät käytävät todettiin heikkoutena samoin skibussipysäkkien vähyys ja bussien harva liikennöinti rinteiltä takaisin keskustaan. Ylläksellä on rakennettu tiheään, paikka on aika kompakti. Hiihtokeskuksessa oli pieniä lokeroita, jonne pystyi jättämään sukset ja lämmitetyt lokerot monoja varten. Sitten vain mentiin rinteisiin seuraavana päivänä ja varusteet olivat valmiina. Täällä joutuu kävelemään varusteet mukana rinteille. Laskettelumonot ovat vähän ongelmalliset eikä vaimoni jaksa kantaa suksia. Skibussikin jättää vain yhteen paikkaa tuolla kylällä, joten olisi kiva, jos se pysähtyisi vähän useammassa paikassa. Varsinkin paluumatkalla (mies, 49-vuotta, tietosuojajohtaja atk-alan yrityksessä, Norwitch). Ruokailussa positiivista oli monipuolinen, allergikot huomioon ottava buffet sekä aamiaisella että päivällisellä. Kiitosta annettiin paikallisten ruokien tarjoamisesta ja pitkästä aukiolosta. Yleisesti skandinaavinen ruoka mielletään puhtaaksi ja hyvin valmistetuksi. Ruokaan liittyviä heikkouksia nimettiin muutamia: buffetin tarjoilulämpötila on liian alhainen, pöydät liian monelle hengelle koostettua ryhmäruokailu ei miellyttänyt ketään. Levin alueella voisi olla muutama pieni paikallista ruokaa tarjoava ravintola nimenomaan sellaisille, jotka eivät syö hotellissa päivällistä. Iltaelämän myöhäinen aloitusajankohta oli pettymys niille, jotka hakivat päivällisen jälkeiseen vapaa-aikaan toimintaa. Kallis hintataso oli odotetusti heikkoutena, mutta siitä huolimatta monet näyttivät olevan valmiita maksamaan, mikäli laatutaso pysyy korkeana. Englanninkielisen tiedonsaannin ja karttojen vähyys olivat joillekuille pettymys. Ehdotettiin, että hotellit järjestäisivät matkailijoille saapumista seuraavana päivänä lyhyen tiedotustilaisuuden alueesta, sen palveluista ja retkimadollisuuksista. Englanninkieliset kartat, joista näkisi numeroidut rinteet ja hissit, olivat monien toiveena. Terveiset Matkailun edistämiskeskukselle Haastateltavat matkailijat kokevat Suomen markkinoinnin olemattomaksi kotimaassaan Isossa- Britanniassa. Lasketteluesitteissä Laplandista kirjoitetaan takasivuilla eikä Suomea välttämättä mainita ollenkaan.

12 10 Joulupukista on tehty myyntivaltti, mutta mahdollisuudesta viettää lumilomaa tai lasketella Suomessa ei juurikaan tiedetä. Mahdollisista mainostamiskeinoista kysyttäessä ehdotetaan, että isot mainoskampanjat sanoma- ja aikakausilehdissä saattaisivat tehota, mutta ei julisteidenkaan tehoa vähätellä. Erityisesti lontoolaiseen elämäntapaan kuuluu metrolla matkustaminen ja siksi metroasemien ja metrojunien mainoksiin varmasti kiinnitettäisiin huomiota, mikäli kuva olisi tarpeeksi pysäyttävä. Britanniassa ei tiedetä, että Suomi on fantastinen paikka, täällä on rinteitä ja voi lasketella. Ihmiset kun tajuaisivat, että lentämällä 3 tuntia, siirtymällä 15 minuutissa laadukkaaseen hotelliin, voi lasketella hyvillä rinteillä hyvissä lumiolosuhteissa. Jos Suomea markkinoitaisiin enemmän, todella monet alkaisivat tosissaan miettiä tänne tulemista ja hautaisivat ajatuksen Ranskasta ja Itävallasta sekä muista Keski- Euroopan kohteista. Kukaan minun tuntemani henkilö ei ole ollut täällä tai tiedä näistä mahdollisuuksista. Nyt vaan markkinoimaan, promootioita! (mies, 29-vuotta, lakimies, Lontoo).

13 Hollanti Hollannista saapuneita matkailijoita haastateltiin Saariselällä ja Muoniossa. Kaikki olivat saapuneet lentämällä Helsingin kautta joko Ivaloon tai Kittilään. Lumiloma kesti tavallisimmin 7 päivää ja se oli hankittu paikallisesta matkatoimistosta. Haastateltavien joukossa oli viisi ensikertalaista ja yksi kymmenen vuotta Suomen talvissa lomaillut matkailija. Iältään matkailijat olivat vuotiaita, kolme miestä ja kolme naista. Yleismielikuvat talvimatkailusta Haastatelluilla hollantilaisilla on ollut tapana matkustaa talvisin joko Sveitsiin, Ranskaan tai Itävaltaan osittain siksi, että ei olla tiedetty muista mahdollisista talviurheilupaikoista. Spontaanisti talvimatkoista monen mieleen tulee lumi ja oma harrastus kuten murtomaahiihto, laskettelu tai vuorikiipeily. Matkakumppanina on aina aviopuoliso, perhe tai pieni ystäväporukka. Talvimatkailu tuntuu olevan näille matkailijoille rutiininomaista, matkustusajankohtakin sijoittuu useimmiten helmi-maaliskuulle aina vain halutaan matkustaa kunnon talveen lämpimien aurinkokohteiden sijasta. Talvimatkailu merkitsee esimerkiksi luonnossa hiljentymistä, minkä jälkeen on voimia palata kotimaahan työtehtävien pariin. Suomen valinta Kohteeksi valittiin erikoislaatuiselta tuntuva Suomi, koska vuodesta toiseen jatkunut matkustaminen Alpeille alkoi kyllästyttämään. Tärkeimmät yksittäiset syyt olivat halu nähdä huskyja ja mahdollisuus harrastaa murtomaahiihtoa eräälle hiihtäjälle Suomi on tuntunut kokemusten perusteella sopivimmalta vaihtoehdolta jo kymmenen kertaa aikaisemminkin. Lähes kaikilla oli motiivina halu matkustaa erikoiseen paikkaan, näin ajattelivat esimerkiksi epätavallisen häämatkakohteen valinneet vastanaineet, joita haastateltiin eräässä Muonion kohteessa. Muutamat haastatellut hollantilaiset olivat innostuneet Suomesta esimerkiksi televisio-ohjelman tai urheiluliikkeestä löydetyn hiihtoesitteen perusteella. Kiinnostus oli saattanut saada alkunsa Kanadan-matkalla, missä jollekulle oli sattumalta suositeltu Suomea ja kehuttu sitä hyväksi hiihtokohteeksi. Perheensä kanssa matkustanut haastateltava oli valinnut Suomen siksi, että Suomessa ei vielä oltu käyty porojen, huskyjen, joulupukin ja revontulien näkeminen vain vahvistivat haluja matkustaa erilaiselle lomalle Lappiin. Suomen ohella mahdollisia matkakohteita olisivat olleet Norjan Roldal tai Jotunheimin kansallispuisto, joka houkutteli nimenomaan hiihtovaelluksesta kiinnostunutta matkailijaa. Suomen valtteja olivat revontulet, luonnon avaruus sekä mahdollisuus matkustaa paikkaan, joka sijaitsi napapiirin pohjoispuolella.

14 12 Halusimme mennä napapiirin pohjoispuolelle. Meistä Suomi oli vain hyvä ajatus. Hollannissa turisti-infosta kerrottiin, miten tänne voi lentää ja heillä oli valmis paketti. Niinpä päätimme tulla. Meidän piti valita Saariselän ja Rovaniemen välillä. Rovaniemi ei ollut meille tarpeeksi pohjoisessa, vaikka siellä olisi ollutkin joulupukki. Halusimme mennä mahdollisimman pohjoiseen ja kokea 20 asteetta pakkasta tai enemmänkin. Ei meillä ollut ajatustakaan, miten kylmää saattaisi olla, mutta eihän tämä ole meille ollenkaan kylmää ja luulenkin, että tähän vuodenaikaan nähden täällä on suhteellisen lämmintä. No ilmalla oli meille aika tärkeä merkitys, koska muutama kuukausi sitten olimme Dubaissa, heidän talviaikanaan aavikolla oli 35 astetta lämmintä. Oli kiva nähdä aavikon kamelit ja nyt on kiva nähdä lunta ja kylmyyttä kaikkea mitä maailmasta löytyy (mies, 41-vuotta, Amsterdam). Hollannissa valmiita pakettimatkoja Suomeen myy haastateltujen mukaan vain muutama matkatoimisto: yksi tarjoaa Rovaniemeä ja Saariselkää, toinen Sallaa ja Muonion erästä kohdetta. Rovaniemi koettiin liian eteläiseksi paikaksi ja Sallan aktiviteettitarjonta halvaksi, mutta suppeaksi. Osittain Sallaan ei haluttu matkustaa siksi, että siellä kuultiin olevan paljon hollantilaisia matkailijoita lomalle ei lähdetty hollantilaisia matkailijoita tapaamaan. Hinnakkuudesta huolimatta useimmat päätyivät Muonioon, koska muita vaihtoehtoja ei ollut jäljellä tai siksi, että sillä oli hyvä aktiviteettitarjonta, esimerkiksi mahdollisuus tehdä hiihtoretkiä Pallastunturiin. Saariselällä haastatellut valitsivat hotellinsa palvelujen, luokituksen ja huoneistossa asumisen mahdollisuuden perusteella. Haastatellut myönsivät, etteivät tienneet paljonkaan maastamme Suomen luultiin olevan yhtä kuin Lappi. Epäselvästä Suomi-kuvasta huolimatta he olettivat, että Suomi alkaa tulla muotiin, koska Hollannin televisiossa ja lehdissä siitä kerrotaan entistä enemmän. Esimerkiksi The Telegraph, Saturday Dutch niminen sanomalehti oli julkaissut eräästä Muonion majoituskohteesta kertovan matkailuartikkelin. Haastateltavat mieltävät, että valokuvien ja viime aikaisten sanomalehtikirjoittelun perusteella tieto lisääntyy, mutta hollanninkielellä tietoa Suomesta ei olevan kovinkaan hyvin saatavilla tai sitten syy on etsimisen taidossa. Internetistä oli sentään löydetty Saariselän säätiedotus, olipa yksi eksynyt Suomen Ladun sivuille, mutta suomenkielisestä tiedosta ei kieltä osaamattomalle ollut apua. Näimme televisio-ohjelmassa pilkillä olevan miehen, sitten ne kävivät saunassa, ajoivat huskyilla ja moottorikelkoilla. Koko se yleisvaikutelma maasta ja luonnosta tavallaan pystyi tarjoamaan meille sellaisia aktiviteetteja, joita halusimme (nainen, 25-vuotta, Hollanti)

15 13 Haastatellut pystyivät kokemustensa ansiosta vertaamaan Suomea aiempiin talvimatkakohteisiin. Erona Alpeille suuntautuviin matkoihin nimettiin se, että matkat Suomeen varsinkin suuremmalle seurueelle on varattava hyvissä ajoin, koska ne viedään käsistä. Hollannista voi lähteä Alpeille omalla autolla ja varata majoituksen vasta paikan päällä, mikäli kyseessä ei ole kuumin hiihtosesonki. Työläämmästä varausoperaatiosta huolimatta Suomen vahvuutena on, että kohteissamme on vähemmän turisteja ja liikennettä kun Keski-Euroopassa. Minnekään ei tarvitse jonottaa, elämä on rennompaa ja kaikkialla on valtavasti tilaa ympärillä. Aktiviteettitarjonta koetaan Suomessa loisteliaaksi ja ainutlaatuiseksi siihen kannattaakin panostaa jatkossakin. Ensivaikutelmat ja odotukset Suomesta Odotukset vaihtelivat sen mukaan, mitä matkailija oli tullut Suomesta hakemaan. Tavallisimmin odotukset liittyivät kylmään säähän, maiseman yleisilmeeseen, saamelaisesta kulttuurista oppimiseen, aktiviteetteihin sekä mukavan ilmapiirin kokemiseen. Sää tuotti pettymyksen ja maisemakin oli odotettua tasaisempi: Kanadassa matkustanut vertasi Muonion seutua Kanadan Ontarioon. Rento ilmapiiri ja välitön tunnelma täytti odotukset ja yllättikin. Yksi haastateltava ihmetteli sitä, miten maassamme kaikki voi toimii tehokkaasti, ilman ongelmia ja siitä huolimatta ihmiset näyttävät kiireettömiltä ja rennoilta. Suomen oletettiin olevan kallis maa ja matkojen hintoja kauhisteltiin, mutta todellisuudessa matkan kalleus kääntyi positiiviseksi asiaksi, koska tehokkuus ja laatutaso olivat täyttäneet ainakin Muoniossa majoittuneiden matkustajien ennakko-odotukset. Olen todella saanut rahoilleni vastinetta. Paikan palvelu, ruoka ja kaikki on niin hyvin organisoitu. Minun ei tarvitse edes kysyä mitään, kun joku jo vastaa siihen. Kaikki on hoidossa, ihmiset ovat ystävällisiä, bussit odottavat meitä aina suunnitelman mukaisesti. Olen todella otettu! (nainen, 50-vuotta, vanhempi tutkija, Utrecht). Ensivaikutelmat Suomesta liittyivät vähäiseen liikenteeseen, hiljaisuuteen ja mukaviin ihmisiin. Matkailijat olivat mielissään siitä, että useimmat asiat olivat heille arjen vastakohtia: ympärillä oleva tila, hiljaisuus ja rentouttava ilmapiiri. Suomi on hiljainen maa, ei ole liikennettä, talot sijaitsevat kaukana toisistaan. Meistä tuntuu, että olemme täällä turvassa. Lumi on kauniimpaa kuin odotimme. Luontoa on laajalti ja ihmiset ovat stressittömämpiä kuin Hollannissa, he näyttävät rennoilta. Sitä on aika vaikea selittää (nainen, 25-vuotta, Hollanti).

16 14 Lumilomailu Suomessa Kaikki haastatellut matkailijat saapuivat ensin Helsinkiin, josta matka jatkui päätepisteeseen vaivattomasti kotimaanlennolla. Yleiseen toimivuuteen oltiin tyytyväisiä, mutta kokenut matkailija valitteli, että joka kerta Suomesta Hollantiin matkustettaessa hän joutuu yöpymään Helsingissä. Suoralento Hollannista Pohjois-Suomen kohteisiin helpottaisi huomattavasti matkustamista. Saariselällä haastatellut olivat tyytyväisiä toimiviin liikenneyhteyksiin kun taas Muoniossa lomailleet näkivät paikasta toiseen liikkumisessa parantamisen varaa. Majoituspaikasta Pallastunturille hiihtämään halunneiden menomatka olisi taittunut kätevästi bussilla, mutta paluumatkalle kulkuneuvoa ei ollut. Taksilla ajaminen koettiin liian kalliiksi. Saariselällä huoneistomökissä majoittunut perhe pettyi romantiikan puutteeseen: mökin kuviteltiin olevan keskellä lunta ja metsää, mutta se sijaitsikin hotellin päärakennuksen lähellä, jossa naapureiden mökit olivat vierivieressä. Valituksen aihetta tämä perhe löysi vielä siitä, että laatutaso ei yllä neljän tähden luokitukseen, esimerkiksi puhtaita pyyhkeitä saa vain yhden päivässä kylpylään pitää ottaa omat pyyhkeet, joita sitten täytyy kuivatella ennen iltapesuja. Hotellissa majoittuneet puolestaan olivat tyytyväisiä huoneisiin ja pehmeisiin sänkyihin, ainoastaan huoneiden hämäryys kummastutti. Vaikutelmaksi jäi, ettei auringon valoa saa päästää huoneisiin. Majoitukseensa tyytyväisimmät hollantilaiset asuivat Muoniossa, jotka harmittelivat vain mökeistä puuttuvaa radiota. Ruokailu ja ravintolapalvelut Jokainen Muonion eräässä lomakylässä haastateltu oli sitä mieltä, että klo alkava päivällisen tarjoilu on liian myöhäinen, Hollannissa kun on totuttu syömään päivällistä klo Suomalaiseen ruokaan oltiin tyytyväisiä, erityisesti kala ja mäti maistuivat. Hyväksi ruoaksi määriteltiin riittävä salaattibaari, keitto sekä valinnanvarainen pääruoka sekä jälkiruoka. Negatiivisen yllätyksen oli tuottanut se, että ruokailun päätteeksi joutui maksamaan kahvikupillisen omasta kukkarosta, koska se ei kuulunut buffetiin. Saariselällä huoneistossa asuneet valmistivat ruokansa itse, mutta aikoivat käydä myös ravintolassa syömässä. Hotellin puolella asuneet olivat tyytyväisiä, vaikka eivät aina tienneetkään, mitä suuhunsa laittoivat. Heille ruokailu ei ollut ongelma siihen asennoiduttiin kuin seikkailuun. No ei ruoka ole ongelma, mutta se alkaa vähän liian myöhään meidän mielestä. Hollannissa syömme kuudelta ja täällä puoli kahdeksalta, joten Kuudelta minun vatsani alkaa kurnia. Mutta löysimme saunasta ratkaisun, menemme klo saunaan ja tulemme takaisin ja sitten syömään (mies, 35-vuotta, häämatkalla, Hollanti).

17 15 Sekä Saariselän että Muonion ystävälliseksi määritellyllä henkilökunnalla varsinkin varttuneemmalla väellä koettiin olevan vaikeuksia englannin kielellä palvelemisessa, mutta kommunikointi oli onnistunut siitä huolimatta. Muoniossa hiihtokyltit koettiin huonommiksi kuin Saariselällä. Innokkaimmat matkailijat olivat ratkaisseet kieliongelman ostamalla jo kotimaassa kirjan How to say it in Finnish. Aktiviteetit Hollantilaiset olivat tulleet ensisijaisesti hiihtämään tai ainakin kokeilemaan murtomaahiihtoa. Toivelistassa olleet revontuletkin oli nähty. Aktiviteeteista huskysafarit, moottorikelkalla ajaminen ja lumikenkäily olivat useimpien ohjelmassa luonnossa kävelyä unohtamatta. Haluan hiihtää, tulin vain sen takia. Kokeilen ehkä huskysafaria. Moottorikelkkailu on liian meluisaa ja saastetta aiheuttavaa. Haluan kokeilla myös luonnonlatuja, mutta sen pitää tietysti olla opastettua ja ryhmän pieni kolmesta neljään osallistujaa ja yksi opas (mies, 47-vuotta, rakennusinsinööri, Hollanti). Muutamat olisivat olleet kiinnostuneita kokeilemaan pilkkimistä tai avantoon pulahtamista. Koska Muonioon matkustaneet olivat ostaneet matkansa pakettina, he olivat sitä mieltä, että retket kannatti ehdottomasti varata ja maksaa jo kotimaassa. Paikanpäältä hankittuina ne olisivat maksaneet paljon enemmän. Saariselällä kaikkea mahdollista kokeillut hollantilaisperhe kertoi saaneensa retkiinsä alennusta, koska heidän matkaseurueeseen kuului yhteensä 14 henkilöä. Siitä huolimatta 1400 euroa huskysafarista koettiin ylihintaiseksi, mutta retki oli tehtävä lasten ja ainutlaatuisen tilaisuuden takia. Saariselän 8 euron vuorokausivuokra voidelluista suksista oli esimerkki edullisesta aktiviteetista. Eräs Muonioon matkustanut oli osallistunut viiden päivän hiihtovaellukselle ja oli kokemaansa erittäin tyytyväinen. Asiantunteva opas, Tuula, oli saanut eri kansallisuuksista koostuneen ryhmän parhaimmat puolet esiin ja yhteistyön toimimaan. Retkelle osallistunut hollantilaisnainen koki suomalaisten onnistuneen kaikin puolin järjestelyissä: vaeltajat saivat päivittäin lämpimät ateriat, yöpyivät lämpimissä majoissa ja apuakin olisi tarvittaessa saatu moottorikelkoilla paikalla. Muoniossa haastatellut turistit eivät tulleet hakemaan iltaelämää, koska luonnossa oleminen oli matkan pääasiallisin syy. Suomalaisesta elämäntavasta ja saamelaisesta kulttuurista halusivat oppia erityisesti Muonioon matkustaneet hollantilaiset, jotka kuitenkin totesivat, ettei viikko riitä kaiken kokemiseen ja näkemiseen. Iltaelämää eivät kaivanneet Saariselällä majoittuneet, mutta todennäköisesti osallistuivat jos hotellissa järjestettäisiin Lappi-aiheinen show, joka esittelisi esimerkiksi saamelaisten pukeutumista. Lapsille toivottiin leikkinurkkausta tai ohjattua toimintaa lapsiystävällisen hotellin maineessa oleva eräs hotelli ei sitä näille hollantilaismatkailijoille tarjonnut.

18 16 No ehkä voisi olla jotain ohjelmaa lapsille, hauskaa tekemistä. Pelle, elokuvia tai puuhanurkkaus, jossa he voisivat tehdä jotain. Kun illalla tulee pimeä ajoissa, ennen nukkumaan menoa voisi olla jotain muutakin tekemistä kuin uiminen. Tämä on iso hotelli, joten luulisi, että kouluikäisille voisi järjestää jotain. En tiedä onko täällä sellaista, mutta ei siitä ole ainakaan englanniksi mitään ilmoitettu tai edes mainoksia (mies, 41-vuotta, Amsterdam). Kokemukset Suomesta Unohtumattomia kokemuksia oltiin saatu niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin lumesta. Kallis huskysafari oli sekin painunut vahvasti mieleen. Stressittömyyden tunne, kiireettömyys, ihmisten rauhallisuus sekä yleinen turvallisuus kuuluivat varttuneemman väen unohtumattomiin kokemuksiin. 25-vuotiaalle nuorelle naiselle hiihtäminen järven jäällä teki lähtemättömän vaikutuksen. Useita kertoja Suomeen hiihtämään tullut hollantilaismies oli kokenut unohtumattomimman hetkensä vuosia sitten Haltilla, jossa mökkiä oli eräänä aamuna ympäröinyt porolauma. Luonto ja revontulet olivat tyypillisesti tehneet vaikutuksen, samoin sen tyhjyys ja hiljaisuus jaksoivat hämmästyttää hollantilaisia. Hiljaisuutta ei missään nimessä koettu ahdistavaksi päinvastoin se rauhoittaa arkea ja kiireistä työtahtia pakenevia turisteja. Terveiset Matkailun edistämiskeskukselle Kaikki haastatellut ovat olleet saamaansa kokonaisuuteen tyytyväisiä eikä kenelläkään ollut valittamista. Vaikka matkan hinta saattoi aluksi muutamien mielestä tuntua kalliilta, odotettua parempi laatu oli korvannut kaiken. Hollantilaiset kertoivat suosittelevansa ystävilleen Suomea maana, jossa tuntee olonsa tervetulleeksi ja kaikin puolin turvalliseksi. Toiveena on saada runsaasti lisämainontaa Suomesta. Matkustamista helpottaisi suorat lentoyhteydet Hollannista Lappiin sekä Suomen sisäisten liikenneyhteyksien parantaminen. Haastatellut haluavat tulla uudelleen Suomeen ruskan näkeminen ja melontaretket kiinnostavat erityisesti olettaen, että tietoa mahdollisista harrastuspaikoista onnistuttaisiin löytämään omalla äidinkielellä. Haasteena hollantilaiset esittävät Mekille: keskittäkää tietoa aktiviteettitarjonnasta ja pyrkikää saamaan se helposti löydettäväksi.

19 Ranska Ranskalaisia lumilomailijoita haastateltiin Saariselällä sekä Muoniossa. Kaikki matkustajat tulivat suoraan kohteeseen Helsingissä konetta vaihtamalla ja viipyivät tavallisimmin viikon eräät ystävykset kaksi viikkoa. Majoituksena ranskalaismatkailijat käyttivät neljää eri Saariselällä tai sen alueella sijaitsevaa hotellia tai niiden mökkejä. Muoniossa haastateltu oli hänkin saapunut Helsingin kautta lentämällä. Yleismielikuvat talvimatkoista Spontaaneja mielikuvia kysyttäessä matkailijoille tuli mieleen lumi, valkeus sekä murtomaahiihto. Haastatellut pitävät talvimatkailua ehdottoman tärkeänä oman hyvinvoinnin kannalta. Puolet haastateltavista ovat viettäneet joka talvi vuotta viikon tai kaksi lomaa talvisissa olosuhteissa. Ranskalaiset haastatellut ovat sitä mieltä, että talvella on välttämätöntä pitää työstä lomaa ja pakko päästä hiihtämään harrastus joka muutamilla on jatkunut 25 vuotta. Lomalla on tärkeää urheilla luonnossa ja kerätä voimia tulevaa kevättä varten. Joku sanoi, että lumi raikastaa ja antaa levollisen olon. Viimeisten kolmen vuoden ajalta talvilomakokemuksia näillä ranskalaisilla on kotimaastaan Ranskasta, mutta myös Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Saariselän lisäksi Suomessa on oltu nimenomaan hiihtämässä Kolilla, Enontekiöllä, Kuopiossa ja Kuusamossa. Matkalle ranskalaiset haluavat lähteä jakamaan kokemuksia seurueessa, ystävien tai perheen kanssa, mutta ei juuri koskaan yksin. Ideaali talviloma koostuu haastateltujen mielestä luonnosta, rauhasta, hiihtämisestä, rentouttavasta saunomisesta ja avarasta tilasta ympärillä arjen vastakohdista. Kukaan haastateltu ei pidä valmismatkoista eikä ryhmässä liikkumisesta vaan haluavat ripauksen seikkailua matkoihinsa. Ihanteelliselta lomaltaan he vaativat puhtaan majoituksen, hyvää ruokaa sekä luotettavan ja rauhoittavan ilmapiirin. Naurua. Pieni rauhallinen mökki, ei liikaa väkeä. Majan edestä pääsee heti hiihtämään. Kuljemme harvoin ilman suksia lomamme aikana. Hiihtämällä pääsee liikkumaan lähes minne haluaa ja näkemään maisemia. Kesäisin teemme paljon kävelyretkiä. Pidämme luonnossa liikkumisesta. Emme missään nimessä halua lasketella ja jonottaa hissijonoissa. Jo nuorena pidin paljon lumesta. Rauhallisuus on erittäin tärkeää. Saunomista joka päivä. Täällä saunomiseen ei liity mitään seksuaalista mielleyhtymää kuten Ranskassa, jossa riisuminen muiden edessä on vaikeaa ja urheiluklubeilla ollaan usein uimapuvussa saunassa. Olo on samanlainen kuin silloin kun olin uskaltautunut ensimmäistä kertaa uimaan meressä alasti. Sauna rentouttaa urheilun jälkeen lihakset, ja mielen (nainen, 55-vuotta, It-asiantuntija, Pariisi).

20 18 Suomen valinta Yhteinen nimittäjä matkakohteen valitsemiseen ranskalaisten keskuudessa oli Suomen luonto. Puolet haastatelluista oli ollut ainakin kerran jopa neljä kertaa Suomessa lomalla. Yksi murtomaahiihdolle vannoutunut ranskalainen on viettänyt viimeiset kymmenen vuotta joka talvi viikon tai kaksi Suomessa, koska täällä on hyvät hiihtomahdollisuudet, varma lumitilanne, tilaa, toimiva infastruktuuri sekä mahdollisuus harjoitella suomen kieltä. Kahdelle ranskalaisturistille Suomen valinta oli silkkaa sattumaa: toinen sai idean mainoksesta ja toiselle sopi työn puolesta lähtöpäiväksi vain sunnuntai sen takia hän päätyi Suomen Lappiin Norjan tai Ruotsin sijaan. Muut haastatellut ranskalaiset ilmoittivat valinneensa kohteeksi Suomen, koska Lappi kiehtoi, haluttiin löytää Villi Pohjola tai ystävien mielenkiintoiset kertomukset houkuttelivat matkustamaan. Haastateltujen mukaan viime aikoina Ranskassa on nähty televisio-ohjelmia tai julkaistu Lappiaiheisia artikkeleita, mikä oli lisännyt entisestään matkustusintoa ja halua laajentaa matkailukokemuksia pohjoiseen. Suomen ohella ei juurikaan oltu punnittu muita maita siksi, koska ei haluttu muualle. Eräät haastateltavat olivat miettineet Suomen lisäksi Norjaa ja Ruotsia, mutta todenneet ne itselle sopimattomiksi: Norjan maasto soveltuu paremmin vaellushiihtoon ja sitä paitsi Lappi tuntuu ja sijoittuu omassa mielessä enemmän Suomeen kuin Norjaan tai Ruotsiin. Rehellisyyden nimissä, ensimmäisen kerran kun harkitsimme matkaa Lappiin, sain sen käsityksen, että Lappi on yhtä kuin Suomen pohjoisin lääni, siksi matkustimme Suomeen, emmekä Ruotsiin tai Norjaan. Näin sanakirjani määritteli asian. On totta, että kartoissa lukee Lappi myös Ruotsin päällä. Ja Lappi saa minut haaveellisemmaksi kuin Ruotsi tai Norja (nainen, 45-vuotta, yrittäjä, Grenoble). Saariselkä oli valittu matkakohteeksi yksinkertaisesti siksi, että se kuului valmiiseen matkapakettiin tai siksi, että jokaisella matkalla halutaan nähdä uusi paikka. Innokkaimmat haastatellut pitivät Saariselkää ihanteellisena murtomaahiihtopaikkana eikä vähiten siksi, että alueella sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuisto. Saariselän kahteen hotelliin oltiin päädytty tarjouspyynnön ja vapaiden mökkien perusteella, mutta erityisesti siksi, että suomalaisen henkilökunnan ranskankielen taito oli tehnyt vaikutuksen. Muonioon matkustanut ranskalainen oli käyttänyt valmispakettia ja päätynyt sinne ilman suurempia odotuksia tai toiveita. Tiedonetsintä Kahta haastateltua lukuun ottamatta matka oltiin ostettu matkatoimistosta. Eräs pariskunta on käyttänyt vuosikausia erästä pariisilaista, Pohjolaan suuntautuviin matkoihin erikoistunutta matkatoimistoa, joka räätälöi heille matkat esitettyjen toiveiden mukaan. Toinenkin ranskalaisseurue kertoi asioineensa yhdessä matkatoimistossa. Kaksi itsenäistä ja ennakkoluulotonta oli varannut matkat ja majoitukset itsenäisesti internetin kautta kuviin ja nettisivujen tietoihin luotetaan.