Asiantuntijan työhyvinvoinnin tukipilarit 4 Ylemmän toimihenkilön työsuhdeturva 10 Onko sivistystyö edelleen vapaata? 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiantuntijan työhyvinvoinnin tukipilarit 4 Ylemmän toimihenkilön työsuhdeturva 10 Onko sivistystyö edelleen vapaata? 12"

Transkriptio

1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE Asiantuntijan työhyvinvoinnin tukipilarit 4 Ylemmän toimihenkilön työsuhdeturva 10 Onko sivistystyö edelleen vapaata? 12

2 Pääkirjoitus Ei ne pienet tulot vaan ne suuret menot Asiantuntijaesimerkkejä Mitä muuta asiantuntijuus on kuin kokemus omasta pystyvyydestä, osaamisesta ja kehittymisestä? Se on yhteisöllisyyttä ja se on jotain, jota puolustetaan yhdessä. SPECIA on usean tuhannen asiantuntijan ammattijärjestö. Olemme etsineet yhtäläisyysmerkkejä asiantuntijoidemme välille vuoroin työtehtävistä vuoroin koulutuksesta viimeksi kirjoittaessamme vuoden 2011 toimintasuunnitelmaa. Kaikki generalistimaisterit eivät työskentele päivittäin sellaisten asioiden ja teemojen parissa, jotka olivat läsnä ja lähellä opiskeluaikana. Asiantuntijuus näyttäytyy sen sijaan ajattelutapana sekä taitona tehdä työtä ja oppia työssä. SPECIAn julkaisu 1/2010 otsikko Yksi tutkinto mon - ta uraa kuvaa monen asiantuntijauraa: se alkaa yhdestä perustutkinnosta versoen eri suuntiin. Tämänkertaiseen Asiantuntijaan on kirjoittanut sekä perustutkinto- että jatkotutkinto-opiskelija. Toinen heistä opiskelee asiantuntijavalmiuksia, toinen tutkijaksi ja va paan sivistystyön kehittäjäksi. Työhyvinvointi on olennainen osa asiantuntijan työsuojelua, ja sitä tarkastellaan Työhyvinvointikeskustelulla on yleensä negatiivinen kaiku. Puhutaan ongelmista ja siitä, miten vaikeaa on jaksaa työssä, jossa työntekijöistä revitään kaikki irti. Voisi jopa kyseenalaistaa työhyvinvointi-käsitteen käytön ja keskustella mieluummin työpahoinvoinnista. Se käsite voisi tosin itsessään vaikuttaa asenteisiin ja pitää muistaa, että suurin osa suomalaisista kuitenkin ovat tyytyväisiä työelämäänsä. Näitä hyviäkin puolia voisi tuoda enemmän esille kannustavina esimerkkeinä. Ammattiyhdistyksen tehtävä on kuitenkin keskittyä työolosuhteiden puutteisiin ja niiden parantamiseen, joten tässä lehdessä käsitellään myös näitä ikäviä puolia. Viime aikoina ovat puhuttaneet Irlannille myönnettyjen lainojen takaukset. Suomen osuuden arvioidaan olevan noin puoli miljardia. Se on tietenkin iso raha, mutta pieni verrattuna tiettyihin muihin menoihin. Työterveyslaitoksen professorin Guy Ahosen tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa työpahoinvoinnista aiheutuvat välilliset ja välittömät kustannukset ovat vuosittain noin 25 miljardia euroa. Se on järkyttävän iso raha. Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on valtiovarainministeriön mukaan 12 miljardia euroa kahden seuraavan vaalikauden, eli kahdeksan vuoden aikana. Kahdeksan vuoden aikana Guy Ahosen laskujen mukaan menetetään 200 miljardia euroa työpahoinvoinnin vuoksi. Eli jo vaatimaton kuuden prosentin parannus työhyvinvointiin kahdeksassa vuodessa toisi takaisin kestävyysvajeen 12 miljardia ja pelastaisi näin hyvinvointivaltiomme Luvut saavat sen kuulostamaan yksinkertaisen helpolta. Toivoa ja parantamisen varaa ainakin on Rauhallista joulua, Simon Huldén vt. toiminnanjohtaja Toimiston mietteitä myös tässä lehdessä. Asiantuntija 2/2010 omistettiin henkilöstö- ja järjestötyölle, ja vuoden 2010 viimeisen numeron pääartikkelin aiheena ovat vapaa sivistystyö ja asiantuntijatehtävät koulutusalalla. Toivotan mukavia lukuhetkiä ja pyydän, että mahdollisimman moni osallistuu Asiantuntija-jäsenlehden uudistamiseen vuonna Lähetämme jäsenillemme sähköisen kyselyn alkuvuodesta, minkä lisäksi kommentteja voi antaa sähköpostitse, Facebook-sivullamme tai LinkedIn-yhteisössämme. Mikko Lehtonen kehittämispäällikkö MIKKO KÄKELÄ MIKKO KÄKELÄ 2 asiantuntija

3 Asiantuntija, ilmestynyt vuodesta 1991 Julkaisija: SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja: Simon Huldén Vastaava toimitussihteeri: Mikko Lehtonen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 6500 SPECIAn toimisto Vt. Toiminnanjohtaja Simon Huldén Puh Kehittämispäällikkö Mikko Lehtonen Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki SPECIA ry:n varapuheenjohtaja Ritva Partanen Puh alat.fi Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh (toimistoaika ) akavan erityisalat.fi akavan erityisalat.fi akavan erityisalat.fi Jäsentiedot voi päivittää myös henkilökohtaisesti suojatuilla lomakkeilla tai sähköisessä asioinnissa kautta Työttömyysturvaneuvonta ja etuudet Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo ISNN Lehti on Aikakauslehtien liiton jäsen Tarkistathan, että jäsenmaksusi ja -tietosi ovat ajan tasalla ennen vuodenvaihdetta Ammattiliittojen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia, sillä ne ovat työntekijän tulonhankkimiskuluja. Jos maksat jäsenmaksua esimerkiksi 300 euroa vuodessa, nettomaksusi on 55 % eli 165 euroa. Ilmoitamme automaattisesti ajalla suoritetut jäsenmaksut verottajalle. Jos olet tehnyt jäsenmaksun perintävaltakirjan työnantajasi kanssa, säästä vuoden viimeinen palkkatodistuksesi. Voit tarkistaa siitä perityt jäsenmaksut ja liittää sen tarvittaessa verotukseen. Jäsen on vastuussa tietojensa ajantasaisuudesta, ja ne vaikuttavat sekä jäsenmaksujen perintään että mahdolliseen jäsenmaksuvapautukseen. Tarkis - ta tietosi sähköisessä asioinnissa osoitteessa tyis - alat.fi tai ota yhteyttä jäsensihteereihimme, jos haluat keskustella jäsenmaksuistasi. Jäsenlahjana Akava-tasku - kalenteri SPECIA lähettää jäsenilleen pyynnöstä Akava-taskukalenterin. Lähetä yhteystietosi ja saat kalenterin pikaisesti postitse. Päivitä tietosi esimerkiksi silloin, kun yhteystietosi muuttuvat, työpaikkasi vaihtuu, jäät vuorotteluvapaalle tai työttömäksi, opintosi päättyvät tai siirryt palkansaajasta yrittäjäksi SPECIAlle valittiin uusi hallitus SPECIAn jäsenet hyväksyivät toimintasuunnitelman talousarvioineen syyskokouksessa SPECIAn puheenjohtajaksi valittiin samassa kokouksessa VTM Risto Tolonen Turusta. Puheenjohtaja ja hallitus esittäytyvät ensi vuoden ensimmäisessä Asiantuntijassa ja verkkosivuillamme. Tutkintoedun - valvonta vahvistuu ensi vuoden alusta SPECIA haki muun muassa Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran ja Historiallinen yhdistys ry:n kannatusjäsenyyttä vuodelle Järjestöt yhdistävät tutkijoita, alan asiantuntijoita ja opiskelijoita ollen alansa tiede- ja koulutuspoliittisia keskustelijoita. SPE- CIAn hallituksen mielestä on tärkeää olla mukana kasvatusalan ja historia-aineiden verkostossa ja osallistua keskusteluun työmarkkinakokemuksillaan. Uusia yhteistyökumppaneita etsitään alkuvuodesta ja yhteistyökumppaneihimme voi tutustua verkossamme vuodenvaihteen jälkeen. Hyvää alkavaa vuotta 2011 kaikille specialaisille! Jäsenuutisia asiantuntija 3

4 Työhyvinvointi Työhyvinvointi on olennainen osa asiantuntijan ja esimiehen työsuojelua Teksti: Mikko Lehtonen Kuva: Kuntoutussäätiö Uskalla jakaa ja välittää työpaikalla Työhyvinvointi puhuttaa monia, toisaalta se unohdetaan usein kaikessa kiireessä. SPECIA järjesti jäsenilleen Et ole yksin -työhyvinvointipäivän lokakuun lopussa. Seminaari kiinnosti useita kymmeniä specialaisia, ja henkilökohtaiset esimerkit ja kokemukset täydensivät päivän puhujien sanomaa: sopimukset, lait ja suunnitelmat tukevat työhyvinvointia, mutta se edellyttää huolenpitoa työyhteisöjen arjessa. Seuraavassa kerrataan Liisa Hakalan luentoa Mielekkyyttä ja iloa työhön työelämän muutok - sissa ja annetaan välineitä oman työhyvinvoinnin arviointiin. Väärät työasennot, liika fyysinen tai psyykkinen rasitus tai liika tieto ovat esimerkkejä haitallisista kuormittavuustekijöistä. Myös kohtuuton aikapaine työssä ja poikkeuksellisen runsas työhön liittyvä, mutta työajan ulkopuolelle ajoittuva matkustaminen voivat muodostua haitallisesti kuormittaviksi. Työhyvinvointi ei ole pelkästään työuupumusoireisiin puuttumista, vaan se on myös työn iloa ja innostusta sitä, että töihin on kiva mennä. Hakalan mukaan työhyvinvoinnista on kehittynyt organisaatioiden strateginen menestystekijä. Siihen sijoitetaan, koska yksin masennuksesta ja työuupumuksesta johtuviin ennenaikaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin käytettiin vuonna miljoonaa euroa. Saman vuoden sairauspäivärahat olivat KELAn mukaan kymmenen miljardin luokkaa. Työhyvinvointi ei näy pelkästään numeroina, vaan se edistää työssä pysyvyyttä ja hiljaisen tiedon siirtymistä työntekijältä toiselle eli yhteisön sosiaalista pääomaa, Hakala pohtii. Esimerkiksi vähäinen luottamus työyhteisössä tai yhteisöllisyyden puute lisäävät työntekijöiden masennusriskiä %:lla. Henkilöstön hyvinvointia edistävät tieto omista tavoitteista, organisaation tilanteesta ja omasta roolista työyhteisön tuloksen muodostumisessa. Vastaavasti työyhteisön hyvinvointia heikentävät päällekkäiset ja epäselkeät työtehtävät ja -roolit sekä oman osaamisen mustasukkainen vartiointi. Hakalan mielestä esimiehellä on tärkeä rooli suunnan näyttäjänä ja työyhteisön oikeudenmukaisuuden edistäjänä. Työlainsäädäntö odottaa esimiehen olevan aina askeleen edellä: hänellä on sekä tarkkailu- että raportointivelvollisuus muun muassa työturvallisuudesta ja henkilöstön työkykyisyydestä. Hakalan mielestä suurin osa organisaation ongelmista johtuu kuitenkin siitä etteivät perusrakenteet ole kunnossa. Työturvallisuuslaki Työhyvinvoinnin tukipilarit SPECIAn hallituksen jäsen, ylitarkastaja, Riina Länsikallio toteaa, että kaikkiin yli 20 hengen organisaatioihin pitäisi perustaa työsuojelutoimikunta. Se on organisaation sisäinen osaaja, joka käsittelee työn terveyteen ja turvallisuuteen sekä henkilöstön työkykyyn liittyviä asioita. Työntekijät ja toimihenkilöryhmät voivat valita työsuojeluvaltuutetun, kun 4 asiantuntija

5 henkilöstömäärä on yli 10, Länsikallio muistuttaa. Jos henkilöstömäärä jää alle kymmenen, riittää, että henkilöstöllä on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn. Sekä työhyvinvoinnin edistämistä että työsuojelua tuetaan laein. Länsikallion mukaan suunnitelmallinen työterveyshuolto ja toimiva henkilöstöhallinto kanssa vahvistavat työhyvinvointia. Esimerkiksi kolmikantakeskustelut työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä ovat avuksi ongelmatilanteissa. Työterveyshuolto voi esimerkiksi ehdottaa työnantajalle uusia toimintatapoja työpaikkaselvitysten perusteella. Lain mukaan työnantajan on yhteistoiminnassa laadittava työsuojelun toimintaohjelma, jota voidaan kutsua myös työhyvinvointiohjelmaksi. Se on ennen muuta yhteisten tavoitteiden ja tahtotilan luomista sekä onnistumisen arviointia, Länsikallio muotoilee. Varhaista välittämistä Kun työ on hyvin organisoitu ja lainsäädäntö toteutuu hyvänä henkilöstöpolitiikkana ja yhteistoimintana, organisaatio voi kehittää Hakalan mukaan vuorovaikutuksellista toimintatapaa. Mielestäni varhaisen välittämisen toimintatapa on tärkeä keino edistää työhyvinvointia. Se tarkoittaa turvallisuuden tunteen luomista ja se toimii esimerkiksi silloin kuin on paljon sairauspoissaoloja, työilmapiiri on huono tai työn laatu on heikentynyt. Varhaisen välittämisen malli sopii myös esimiehille, sillä heillä on vastuun kanavoituessa merkittävä rooli ongelmien ennaltaehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Hakala ohjeistaa tutustumaan PUNK-hankkeeseen, ja sen verkkosivuilta löytyy myös videoesimerkkejä varhaisen välittämisen toimintatavoista keinoista keskustella vaikeistakin asioista. Hakala muistuttaa myös sairausvakuutuslain muuttumisesta: työnantaja voi saada KELAlta 60 %:a korvausta työterveyshuollon kustannuksista edellyttäen, että työpaikalla on työkyvyn tuki -toimintatapa. Aiheesta löytyy lisätietoa verkko-osoitteesta Myös osa-sairauspäiväraha helpottaa työhön paluuta ja työssä jaksamista. Asiantuntijan työhyvinvointi SPECIA pohtii, kuinka ehkäistä sattumanvaraista tuottavuuden hakemista työpaikoilla ja asiantuntijoiden työhyvinvoinnin rapautumista. Yhdistyksen hallitus valitsi ja vahvisti sen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaksi vuodelle Perusteluissa todetaan, että työhön paluuta on tuettava työssä jaksamista unohtamatta. Aiheeseen on otettava myös aiempaa tarmokkaammin kantaa esimerkiksi asiantuntijatyön kuormittavuus on usein piiloista. SPECIAn hyvinvointityöryhmä jatkaa tehtävässään myös ensi vuonna ja työryhmälle voi lähettää terveisiä, toiveita ja kannanottoja jo nyt sähköpostitse Lue myös oheinen Ritva Siikamäen artikkeli tietotyöstä, luovuudesta ja riittävästä palautumisesta. Liisa Hakala on varatuomari ja ammatillisten aineiden opettaja, joka on työskennellyt sekä ammattijärjestössä että henkilöstöhallinnossa. Hän toimii nykyisin Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosissa suunnittelijana. Tutustu PUNK-hankkeeseen sekä esimerkiksi Työn iloa ja imua -oppaaseen osoitteessa Sosiaalisen pääoman mittari Toimimmeko yhteiseksi hyväksi? Pidämmekö toisemme ajan tasalla työasioissa? Toimimmeko yhdessä toteuttaaksemme uusia ideoita? Otammeko huomioon toisten ajatukset päästäksemme parhaaseen lopputulokseen? Voiko meihin luottaa? Kohtelemmeko toisia huomaavaisesti ja ystävällisesti? Kunnioitammeko toistemme oikeuksia? Tunnemmeko olevamme ymmärrettyjä ja hyväksyttyjä? asiantuntija 5

6 Inhimillinen työ suojaa aivojen toimintakykyä Teksti ja kuva: Ritva Siikamäki Tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitokselta katsoo, että työelämän vaatimukset alkavat olla osin ylimitoitettuja. Työelämä ei päästä ketään helpolla, sillä tietotyö on yleistynyt ja tekniikka on läsnä joka tehtävässä. Tiedon määrä on valtava ja aina on opittava uutta. Päivän mittaan on siirryttävä nopeasti tehtävästä toiseen ja keskeytykset ovat tavallisia. Organisaatiomuutokset myllertävät toimenkuvia ja työyhteisöjä vähän väliä. Aivojen toiminnan soveltavaa tutkimusta Müller johtaa Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskusta, joka hakee vastauksia siihen, miten pää kestää tätä menoa. Keskus tekee soveltavaa aivotutkimusta, neuroergonomiaa ja kehittää aivotutkimusmenetelmiä työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on tuottaa uusia lähestymistapoja siihen, miten aivojen toimintakykyä voidaan mitata ja tutkia yhdistämällä ihmisen tiedonkäsittelyn eli kognition ja aivojen fysiologian tutkimus tiiviisti toisiinsa. Tutkimuskeskus selvittää muun muassa työn henkisten ja älyllisten vaatimusten vaihtelun vaikutusta aivojen jaksamiseen ja ihmisten palautumista univajeesta tai työn kuormitushuipuista sekä uusimpien tietoteknisten sovellusten käytettävyyttä ja neuroergonomiaa. Tietotyön luonne ratkaisevaa työurien kannalta Aivojen toiminta ja kuormitus ovat entistä ajankohtaisempia tutkimusaiheita, kun työelämä vaatii entistä enemmän. Miten voidaan varjella aivojen hyvinvointia ja toimintakykyä työelämässä? Müller iloitsee, että tärkeä tutkimusalue on vastikään saanut virallista tunnustusta. Suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvylle ja työurien pidentämiselle on keskeistä, miten tietotyössä voidaan säilyttää kyky ideoida ja luoda uutta. Sen olennaiset piirteet tulisi tunnustaa työpaikkojen arjessa. Virallisessa puheessa henkilöstö toki on yritysten ja yhteisöjen tärkein voimavara, mutta työpaikan arki on usein kuormittavuudessaan ja vaatimuksissaan jotain muuta. Ihanteellista olisi, että eri-ikäiset ihmiset voivat tehdä työtä yhteistyössä ja omien resurssiensa mukaan. Työnteon tavoissa ja rytmissä on yksilöllistä vaihtelua, samoin kuormituksen sietokyvyssä, stressaantumisessa ja palautumisessa. Työn pitää olla sopivasti haastavaa, jotta ihminen viihtyy ja kehittyy työssään, painottaa Müller. Riittävästi aikaa palautumiseen Aivot pitävät rasituksesta, mutta liika on liikaa. On huolehdittava riittävästä palautumisesta ja työn tauottamisesta, jotta aivojen toimintakyky säilyy. Moni asiantuntija työskentelee niin innostuneesti, että tauot unohtuvat tai lykkääntyvät liikaa. Inspiraation katoamista ei tarvitse pelätä. Tauonkin jälkeen pääsee työn imuun takaisin. Aivot ovat ongelmallisella tavalla poikkeava osa ihmisen elimistöstä, kun ne eivät välttämättä ilmoita ylikuormituksesta. Lihakset menevät maitohapoille ja kipeytyvät kovassa rasituksessa, mutta aivot sopeutuvat ja ihminen voi pitkään ylikuormittaa aivojaan huomaamattaan. Aivot sopeutuvat uuteen vauhtiin, kuormitukseen tottuu eikä väsymyksen merkkejä tunnisteta ajoissa. Univajeen sietokyky vaihtelee yksilöstä toiseen, ja ikäkin vaikuttaa palautumiseen. Ylikuormitus vaikuttaa aivojen sähkökemialliseen toimintaan, ja 6 asiantuntija

7 lisäksi se nakertaa vastustuskykyä ja häiritsee sokeriaineenvaihduntaa. Aistien toiminta muuttuu univajeen takia, toteaa Müller. Muistihäiriöitä tulee kaikenikäisille ylikuormituksen takia. Ne ovat usein hälytyssignaaleja siitä, että jatkuva stressi, liiallinen kuormittuminen ja univaje ovat jatkuneet liian pitkään. Yksilöllisyyttä työhön Müller korostaa, että työntekijöiden jaksamista voi ja pitää suojella, jotta työyhteisö ja sen tulokset eivät kärsi. Työtehtäviä ei voi vain lisätä ottamatta jotain pois. Yksilöiden erilaiset osaamisprofiilit ja kiinnostukset on syytä ottaa huomioon. Tietotyöläinen siirtää osaamisensa uuteen osoitteeseen, jos työ alkaa turhauttaa. Näin käy, jos työolot kuormittavat liikaa tai liian vähän. Ulkoistamisessa on menty liiallisuuksiin, mikä kuormittaa asiantuntijoita ja vie heidän työaikaansa erilaiseen oheistoimintaan enemmän kuin osaamisen näkökulmasta olisi järkevää. Välittäminen ja yhteisöllisyys katoavat herkästi, kun työpaikalla pyörii niin kutsutun oman porukan lisäksi alati vaihtuvaa ulkoisen palvelutuottajan väkeä, vaikkapa toimisto- tai ITalan töissä, kuvailee Müller. Harmaa työ lisääntyy huolestuttavasti, kun työpäivä kuluu hallinnollisen ja toimistotyön parissa. Varsinaiset asiantuntijatyöt, jotka vaativat ajattelua ja keskittymistä, kiikutetaan kotiin. Järjestyksenpitoa, toimistorutiineja ja muita ns. tukitoimintoja pitäisi arvostaa, koska ne ovat välttämättömiä ja vaativat omaa osaamista. Yleinen nuhjuisuus vähentää viihtyvyyttä sekä aiheuttaa turhauttavaa etsiskelyä ja ajanhukkaa. sain määrin. Esimiehillä on oltava osaamista, kiinnostusta ja rohkeutta pitää yllä yhteyttä alaisiinsa. Työasiat ja yksityiselämä kulkevat väistämättä rinnakkain, eikä yksityiselämää voi jättää kokonaan taakseen tullessaan töihin. Työasioihin nivoutuu kauskantoisiakin tunnekokemuksia. Jos on kokenut työssään voimakasta arvostuksen puutetta, se ei heti unohdu, vaan voi näkyä vetäytymisenä ja varovaisuutena kannustavassakin työyhteisössä, Müller huomauttaa. Paljon mahdollisuuksia Vaikka työelämän ongelmat korostuvat usein julkisessa keskustelussa, noin puolet suomalaisista on tyytyväisiä työhönsä Työ ja terveys tutkimuksen tulosten mukaan. Työ on usein eheyttävää vaikeassa elämäntilanteessa. Työelämässä on paljon kehitettävää, mutta paljon hyvääkin. Meillä tarvitaan aktiivista arvokeskustelua työelämästä, huomauttaa Müller. Sosiaali- ja terveysministeriö luovutti kesäkuussa työympäristötyön erityisansiomitalin tutkimusprofessori Kiti Müllerille ja professori Mikko Härmälle tunnustuksena ansiokkaasta työstä työympäristön hyväksi. Inhimillinen työ on ihmisen mittaista Müllerin mielestä välittämisen kulttuuri on katoamassa työelämästä, mikä lisää työnteon kuormittavuutta yhdessä kiivaan työ- ja muutostahdin kanssa. Ylikuormittuminen voi johtaa uupumukseen ilman, että työympäristö huomaa merkkejä siitä. Työyhteisöistä on tullut niin varovaisia sopivaisuuden suhteen, ettei alaiselta tai työkaverilta enää hevin kysytä, miten hän voi. Luottamuksen rakentuminen vie aikaa ja edellyttää toisten tuntemista edes jos asiantuntija 7

8 Opiskelijan urapolku yliopistosta Opiskelijat Alustus: Mikko Lehtonen Teksti ja kuva: Laura Weckman Eric Carver pohtii tutkimuksessaan Humanisti valmis työelämään (2006) tieteeseen perustuvan yliopisto-opetuksen työelämäyhteyksiä ja akateemista yleisasiantuntijuutta. Tutkimuksessa todetaan, että korkeakoulutuksessa pitäisi opettaa myös sitä, mikä on oman tieteenalan ja osaamisen merkitys yhteiskunnassa sekä vahvistaa opiskelijoiden oman arvontuntoa. Humanististen tieteiden ja kasvatustieteiden tieteenalaopiskelijoiden urapolut ja työelämähaasteet ovat samankaltaiset. Pyysimme opiskelija Laura Weckmania pohtimaan generalistimaisterin opintoja ja uratoiveita. Lauran tarina on esimerkki siitä, mitä opiskelu on meille generalistimaistereille ja että oman alan työmarkkinat ovat siellä, minne me ne teemme. Sattumia ja suunnitelmallisuutta 8 keen kaikki hajautuivatkin omille teilleen sivuaineidensa myötä. Joskus kirjatenttiin lukiessa kävi mielessä, miten tämä valmistaa työelämään. Kun me opiskelijat kysyimme asiaa opettajatuutoreilta, saimme usein vastauksen: Teistä tulee tutkijoita. Naurahdimme epäuskoisesti. Olen sittemmin ymmärtänyt, ettei kasvatustieteen ole tarkoitus valmistaa tiettyihin työtehtäviin tai ammatiiin. Kuten muidenkin generalistopiskelijoiden, kasva-tustieteilijöiden kannattaa rohkeasti etsiä se omalta tuntuva juttu tutkinnon tueksi. Viestintäharrastuksesta viestintään työnä Ehdin lukea sosiaalipsykologiasta lyhyen sivuaineen, kunnes sattuma puuttui peliin. Kuulin sivuaineillassa omalaatuisesta neuvontaopista, ja ehdin lukea aineopinnot juuri ennen kuin professori jäi eläkkeelle. Tarinani on oiva esimerkki siitä, miten sattumien ja omien kiinnostusten seuraaminen ovat auttaneet polun löytämisessä. Päätin lukion lopulla haluavani korkeakouluun, mutta ala oli täysin auki. Koska valinta tuntui vaikealta, menin opinto-ohjaajan luo juttelemaan. Hän sanoi keskustelumme päätteeksi jotain, mikä on varmasti vaikuttanut minuun tavalla tai toisella tähän päivään saakka: Sinusta tulisi hyvä opinto-ohjaaja. Hylkäsin ajatuksen suoralta kädeltä, sillä en halunnut lähteä opiskelemaan Jyväskylään tai Joensuuhun. Mieleeni jäi kuitenkin, että on olemassa sellainenkin oppiaine kuin kasvatustiede. Kasvatustieteissä viehätti tutkinnon laaja-alaisuus, sillä se pitäisi ovia avoinna. Koska en vielä tiennyt, mitä halusin, sain viisi vuotta lisää miettimisaikaa. Kasvatustieteiden opintoni käynnistyivät hyvin. Oli yllättävää, että ensimmäisen puolen vuoden jälasiantuntija

9 esimerkki sen löytämisestä STOCK Opin siitä valtavasti ja sain myös kaipaamaani työelämälähtöisyyttä lukuisten yritysvierailujen ja projektin kautta. Kävin neuvontaopissa myös elämäni ensimmäisen kirjoituskurssin. Kouluttajana toiminut toimittaja antoi kannustavaa palautetta ja lupasi suositella minua kesätoimittajaksi. Tämä avasi minulle aivan uuden maailman. Neuvontaopin puheviestintäkurssin opettaja puolestaan vinkkasi, että Tapiolan nuorkauppakamari etsii tiedottajaa, ja seuraavan vuoden harjaannutinkin viestintätaitojani. Olen työskennellyt Orionin henkilöstöosastolla kaksi edellistä kesää. Tässä työssä olen toistuvasti ollut kiitollinen järjestöissä ja yliopiston kursseilla hankkimastani viestintäkokemuksesta. Pääsin heti ensimmäisistä työpäivistäni lähtien kehittämään uudistuneille verkkosivuille rekrytointiviestintää. Kirjoitin myös uutisia intranetiin ja valokuvasin senkin olen oppinut järjestötehtävissäni. Järjestötyö on ollut minulle ennen kaikkea tapa oppia uutta ja kartuttaa osaamista. Järjestöt ovat turvallinen paikka haastaa itseään ja kokeilla isoihinkin saappaisiin hyppäämistä ilman valtavia suorituspaineita. Ilman järjestökokemusta CV:ni näyttäisi melko tyhjältä. Valittu suuntaa auttaa opinnoissa, mutta suunnanmuutosmahdollisuudet säilyvät aina Viides opiskeluvuoteni toi mukanaan sekä maisteriopinnot että aikuisopettajan pedagogiset opinnot. Samalla kyselyt siitä, mikä sinusta tulee isona, lisääntyivät. Koin tarvitsevani pohdinta-apua ja osallistuinkin opiskelijoille suunnattuun seminaariin, jossa arvioitiin omia mielenkiinnon kohteita ja saatiin työkaluja uravalintoihin. Sain silloin ahaa-elämyksen, ja moni asia loksahti paikalleen. Olen sen jälkeen perehtynyt erityyppisiin uraohjauksen muotoihin, ja tuntuu, että olen löytänyt oman alani. Tiedä häntä, kuinka alitajunnassa uinunut ajatus opinto-ohjaajan työstä vaikutti valintaan. Kiinnostuksen kohteet vaihtuvat, mutta olen saanut oman juttuni oivaltamisesta valtavasti energiaa, ja odotan nyt innolla työharjoittelua ja ohjaukseen liittyvän pro gradun aloittamista. Uskon, että moni generalistiopiskelija kokee samanlaista ahdistusta. Mikä sinusta tulee isona? Vastaaminen vaatii, että olisimme visionäärejä jo ennen kuin olemme tutustuneet työelämään saatikka omaan tieteenalaamme mahdollisuuksineen. Ei huolta, jos valintojen punaisena lankana ovat omat kiinnostuksen kohteet. Myöhemmin voi taaksepäin katsoessaan hahmottaakin, miten eri palat sopivat yhteen. Kannattaa myös huomioida asiat, jotka eivät kiinnosta. Oma juttu hahmottuu myös sitä kautta. Apua saa aina pyydettäessä Meillä kaikilla on hieno mahdollisuus kannustaa läheisiämme ja mieluusti myös tuntemattomia. Positiivisen palautteen voima on valtava ja ihmisille kannattaa kertoa heidän vahvuuksistaan. Kannattaa vinkata myös työpaikoista, kursseista tai tilaisuuksista, joista toinen voisi hyötyä. Yksi keskustelu voi suurimmillaan muuttaa elämänsuunnan. Haluan lopuksi rohkaista generalistiopiskelijoita, ja miksei muitakin, hakemaan keskusteluapua vaikka yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluista tai työ- ja elinkeinotoimistoista, jos oma (opintojen jälkeinen) suuntaa tuntuu olevan hukassa. Lauran tarinaan ja tukeen on helppo tarttua. Se vahvistaa myös Eric Carverin tulkinnan ihmis- ja käyttäytymistieteellisestä korkeakoulutuksesta: laaja yleissivistys, tiedon soveltamistaito ja pääaineen hyvä tuntemus mahdollistavat joustavat siirtymiset tehtävästä toiseen. Jakku-Sihvonen muistuttaa toimittamassaan artikkelikokoelmassa Uudenlaisia maistereita (2005) siitä, että maisterin tutkinnon suorittaneiden odote- Eric Carverin (2006) Humanisti valmis työelämään -tutkimus taan saaneen valmiuksia toimia työelämässä oman alansa asiantuntijoina löytyy helpoiten haettaessa nimellä esimer- ja kehittäjinä. Se vastuuttaa tutkintotavoitteena opiskelijan valitsemaan kiksi Googlesta. oman polkunsa, toisaalta se viittaa asiantuntijataitojen oppimiseen. Jos haluat keskustella osaamisestasi ja kuulla lisää työmarkkinavaihtoehdoista, ota yhteyttä toimis cia.fi tai tutustu SPECIA-Networkiin LinkedIn-yhteisöpalvelussa. Et ole yksin SPECIA tukenasi. CareerStorm urasuunnittelu- ja työnhakupalvelut tarkoittavat henkilökohtaista valmennusta työelämän muutostilanteisiin. Jäsenenä saat neuvoa työnhakuun, urausuunnitteluun ja osaamisen kehittämiseen osoitteen kautta asiantuntija 9

10 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Teksti: Mikko Lehtonen Kuva SASK ry: Harri Heikkilä SPECIA myöntää 0,7 % vuosibudjetistaan kehitysyhteistyöhön. Tämänvuotinen tuki lahjoitetaan UNICEFille Pehmeinä paketteina. Lahjoitetut varat käytetään heikommassa asemassa olevien lasten perusterveydenhuollon parantamiseksi, koulunkäynnin tukemiseksi ja katastrofialueiden ihmisten auttamiseksi. Tuellamme saadaan muun muassa School-in-a-box -koulutarvikelaatikoita ja satoja rokotteita. SPECIA osoitti kehitys yhteistyötukensa UNICEFin Pehmeinä paketteina Uusia yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisessä toiminnassamme Specialaiset päättivät syyskokouksessaan, että järjestö hakee Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry:n jäsenyyttä vuodelle Osa kehitysyhteistyöstä annettaneen ensi vuonna SASK:n hankkeisiin järjestön jäsenmaksuna. SASK on ammattiliittojen ja -järjestöjen kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. SASK:n jäsenjärjestöihin kuuluu yhteensä 1,3 miljoonaa suomalaista. Jos SPECIAlle myönnetään jäsenyys, olemme harvoja akavalaisia järjestöjä SASK:ssa. SASK:n ja sen jäsenjärjestöjen tavoitteena on vahvistaa maailmanlaajuista edunvalvontaa ja ehkäistä lapsityövoiman käyttöä, työvoiman halpamyyntiä sekä vaarallisia työolosuhteita. SPECIA on osallistunut jo kahdesti pyynnöstä Maailma kylässä -festivaalin Decent Work -kampanjatelttaan, jota SASK on koordinoinut. SPECIA kehittää kv-toimintaansa vuonna 2011, ja sitä käsitellään sekä verkossa että Asiantuntijajäsenlehdessä. Kehitysyhteistyötuelle pyydetään kohdetta myös ensi vuonna kiitokset tänä vuonna ehdotuksensa antaneille ja lähettäneille. 10 asiantuntija

11 Teksti: Simon Huldén Ylemmät toimihenkilöt vallankumoustekijöinä Ylempien toimihenkilöiden voidaan sanoa ajautuneen paitsioon, koska toimihenkilöt ovat onnistuneet keräämään itselleen kannustavia kollektiivisia kokonaistyöehtoja muun muassa työehtosopimuksin. Ylempien toimihenkilöiden työehtojen puutteita on kompensoitu korkealla palkalla. Tarpeet ovat kuitenkin muuttumassa, ja ylempien toimihenkilöiden odotetaan oppineen neuvottelemaan työsuhdeturvastaan palkan ohella. Työnantaja ylentää toimihenkilönsä mielellään, koska esimerkiksi vapaa-aikana matkustamisen korvaaminen voidaan siten kiertää. Yksi monista Venäjän vallankumoukseen johtaneista tekijöistä oli aateliston heikkenevä asema ja korostunut tyytymättömyys kurjistuviin elämänehtoihin. Luottamuspula maan johtoon rikkoi kontrollimekanismeja ja maa syöksyi vallankumoukselliseen kaaokseen. Mikäli ylempiä toimihenkilöitä halutaan verrata mainittuun aatelistoon, on mahdollista leikitellä dramaattisillakin asioilla. Ylempien toimihenkilöiden aseman heikentyminen arvostusta nauttivasta eliittiryhmästä työsuhdeturvaltaan epävarmemmaksi asiantuntijaryhmäksi voi heikentää työrauhaa, työhyvinvointia, työhön sitoutumista ja osaamisen jakamista. Vallankumous ei ole todennäköinen, mutta on merkityksellistä, jos ja kun, tämä palkansaajaryhmä kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti työssä. Ylemmät toimihenkilöt työs kentelevät erityisasiantuntemusta, erityistaitoja ja korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä tai organisaation keskijohdossa, minkä lisäksi heidät saatetaan erityisasiantuntijoina rinnastaa vastuiltaan esimiehiksi, vaikkei heillä olisi alaisia. Pohdittaessa organisaation kehittämistä, tuloksellisuutta ja osaamista, ylemmät toimihenkilöt ovat usein avainasemassa. Ylempi toimihenkilö kuulostaa käsitteenä paremmalta kuin toimihenkilö. Ennen asia olikin niin. Ylemmät toimihenkilöt olivat yhteiskunnan etuoikeutettua eliittiä nauttien hyvästä sosioekonomisesta asemasta ja sekä työväen että johdon luottamuksesta. Rauha oli maassa. Akateemisella harmaan ylityön vyöhykkeellä On hyvä, että aihe herättää keskustelua ja että epäoikeudenmukaisuus saa myös korkeasti koulutettujen työelämässä kasvot. Taloussanomat uutisoi palkattoman ylityön käyvän kalliiksi akavalaisille asiantuntijoille. Korkeasti koulutetuille palkansaajille on uutisen mukaan tyypillistä tehdä 48 työtunnin viikkoa sovitun 37,5 asemesta, ja siten todellinen työtuntimäärä vähentää perusansiota jopa 15 % joka kuukausi jos palkka jaetaan todellisen työajan perusteella. Yhdeksi ratkaisuksi ehdotetaan työaikapankkia, jota muun muassa Ville Hakala on tutkinut SPECIAn gradupankkitutkielmassa Karttuva tili, nostot tilanteen mukaan (2007). Se on luettavissa verkkosivujemme gradupankissa. Tukea henkilökohtaiseen sopimiseen Ylempien toimihenkilöiden on hyvä vaatia vähintään toimihenkilötasoisia työsopimuksia tai huolehdittava työsuhdeturvastaan muuten. Lakimiehemme auttavat mielellään valmistauduttaessa työsopimusneuvotteluihin, sillä aina voi sopia työlainsäädäntöä ja mahdollista työehtosopimusta paremmin. Ylemmät toimihenkilöt YTN ry on julkaissut myös Johtajasopimusoppaan, joka on avuksi itsenäistä työtä tekeville ylemmille toimihenkilöille. Sen voi pyytää maksutta sähköpostitse Specialaisten ylempien toimihenkilöiden sopimus- ja neuvottelukysymyksiin vastaa myös työmarkkina-asiamies Riikka Sipilä Akavan Erityisaloista. Hänet tavoittaa puhelimitse tai sähköpostitse - alat. HYVÄN TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEET Kolumni Toimenkuvaus eli työtehtävät ja toimipaikka Työsuhteen alkamispäivä Työsuhteen kesto ja mahdollinen koeaika Irtisanomisajat perusteineen Palkka ja palkanmaksupäivä (luontoisedut, bonukset ja esimerkiksi provisio) Työaika: kesto ja kellonajat Vuosiloma ja lomaoikeus Sairausajan palkka Keksinnöt ja tekijänoikeus Koulutus ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Matkakustannukset ja matkustaminen työajan ulkopuolella Muut työnteon ehdot, kuten äitiysloma-ajan palkka Kilpailulauseke (mahdollinen kilpailunrajoitus tai rekrytointikielto) Sovellettava työehtosopimus asiantuntija 11

12 Speciaali Esimerkkejä koulutusalalta: Onko sivistystyö edelleen vapaata? Vapaa sivistystyö on paitsi aikuiskasvatuksen osa-alue, se on myös kymmenien specialaisten työ- ja opinpaikka. Kansalaisopistot, työväenopistot, opintokeskusjärjestöt ja esimerkiksi kesäyliopistot luovat vapaan sivistystyön järjestöperheen, ja jo noin miljoona suomalaista opiskelee vuosittain sen 350 eri oppilaitoksessa. Kansalaisopistojen määrä on noin 200. Vapaan sivistystyön yhteistyöjärjestö VSY ry on sivistyspoliittinen edunvalvoja, ja siihen voi tutustua osoitteessa Kansalaisopistoille on oma ammatillinen verkostonsa Kansalaisopistojen liitto KOL ry (www.ktol.fi). Vapaan sivistystyön ajankohtaiskeskustelua voi seurata myös verkossa Tällä saatteella syvennytään kahteen vapaan sivistystyön toimijaan kansalaisopistoon ja avoimeen yliopistoon henkilökuvin ja annetaan puheenvuoro Itä-Suomen yliopiston tutkija Emilia Valkoselle. Teksti: Mikko Lehtonen 12 asiantuntija

13 Suunnittelija varmistaa, että opettajat voivat opettaa mahdollisimman hyvin Koulutussuunnittelija, KM, Pilvi Mansikkamäki työskentelee tamperelaisessa Ahjolan kansalaisopistossa. Suurimman osan suomalaisista kansalaisopistoista omistaa kunta, mutta Ahjola on esimerkki yksityisestä setlementistä (Ahjolan Kannatusyhdistys ry), joka tarjoaa opiskelua ja harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille yhteisöllisyyden hengessä ja kansalaistoiminnan tukemiseksi. Perustehtävän taustalla on laki vapaasta sivistystyöstä 1998/632. Lain mukaan kansalaisopistojen tehtävä on tarjota mahdollisuuksia omaehtoiseen oppimiseen, yhteisöllisyyteen ja kansalaistaitojen kehittämiseen. Opinnot ovat sekä kansalais- että työväenopistoissa yleissivistäviä, eivät tutkintotavoitteisia. Opistot ovat kasvatustieteilijöille tyypillisiä koulutusalan työpaikkoja, ja ne tarjoavat opiskelijoille hyviä työharjoittelumahdollisuuksia. Mansikkamäen vapaan sivistystyön polku alkoi juuri tutkintoon kuuluvasta työharjoittelusta Tampereen työnväenopistossa, missä hän suoritti myös opetusharjoittelunsa. Mansikkamäki luonnehtii molempia työyhteisöjään opetustuntimääriltään suurin piirtein samansuuruisiksi, mutta Ahjola tarjoaa hiukan enemmän taito- ja taideaineita myös kouluikäisille. Koulutussuunnittelijan työ kansalaisopistossa Koulutussuunnittelijan päävastuu on kurssiohjelman työstämisessä, ja Mansikkamäen omalla vastuualueella ovat tietotekniikka, musiikki ja kädentaidot. Ahjolan kansalaisopistossa työskentelee rehtori, neljän suunnittelijan tiimi, kurssisihteeri ja hallintohenkilöstöä sekä vuosittain noin 250 tuntiopettajaa. Olemme opetusaloillamme täysin opettajien ammattitaidon varassa, sillä suunnittelijoilla ei ole opetusvelvollisuutta, Mansikkamäki kuvailee. Opetushenkilöstön osaaminen onkin avainasemassa myös suunnittelijan työssä. Tehtäväni on pitää huolta tuntiopettajien rekrytoinnista ja heidän ammatillisesta kehittymisestään siitä, että he voivat tehdä työnsä ja opettaa mahdollisimman hyvin. Mansikkamäen mielestä opettajan pedagogiset opinnot ovat suureksi hyödyksi lähiesimiestyössä tuntiopettajien kanssa, ja hän jatkaa: Tärkeää on myös ymmärrys vapaatavoitteisesta (aikuisten) oppimisesta. Mansikkamäki luonnehtii koulutussuunnittelijan tehtävää neljän tehtäväteeman kautta otteen työhön on oltava kokonaisuuksia hahmottavaa. Kurssien suunnittelun lisäksi työ edellyttää paljon järjestelyä ja koordinointia olipa kyseessä sitten tilojen vuokraaminen, opetushenkilökunnan sijaisten etsiminen tai opetusmateriaalin hankinta. Verkostot ja yhteistyötaidot ovat myös olennaista työssä, sillä kuten Mansikkamäki toteaa: Vastuullani on 250 kurssia joka lukukausi, ja on tärkeää voida luottaa opettajien ammattitaitoon. Neljäs osa-alue on kehittämistyö, jolla Mansikkamäki tarkoittaa esimerkiksi rahoitusten hankintaa ja projekteja sekä henkilöstön kehittämistä. Kurssivalinnat ja -tarjonta ovat arvovalintoja Kansalaisopistoille on tyypillistä se, että koulutusohjelma ilmestyy kahdesti vuodessa. Päivän tai viikonlopun kestävät kurssit ovat tavallisia, mutta valtaosa kursseista suunnitellaan jatkuvaksi koko lukuvuoden. Monimuoto-opetusta käytetään myös jonkin verran. Ahjolassa lyhytkurssien suosio kasvaa, ja se kuvaa Mansikkamäen mielestä nykyaikaa: Opiskelijat haluavat lyhyitä kursseja, joiden kautta voi tutustua aiheisiin sitoutumatta taloudellisesti esimerkiksi koko vuoden kestävään opetukseen. Varsinkaan, jos ei tiedä vielä tarkalleen, pitääkö aiheesta vai ei. Pieni opetustuntimäärä pienentää myös kurssihintaa, totta kai. Emilia Valkonen tutkii väitöksessään kansalaisopistojen markkinaperustaisuutta. Mansikkamäki toteaa, että jos Ahjola järjestäisi opetusta täysin asiantuntija 13

14 markkinalähtöisesti, heidän kannattaisi järjestää lähinnä espanjan ja astanga-joogan alkeita. Hän lisää, että kansalaisopistoja arvostellaan aika ajoin siitä, että ne järjestävät hömppää, humppaa ja jumppaa. Mutta, missä muualla esimerkiksi ikäihmiset voivat opetella tietotekniikkaa kuin kansalaisopistoissa, Mansikkamäki kysyy. Toki kansalaisopistot kilpailevat opetuksesta ja asiakkaista, kuten muutkin koulutusorganisaatiot. Ahjola ei tarjoa mahdollisuuksistaan huolimatta työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, ja se on Mansikkamäen mielestä selkeä valinta. Teemme työtä pienillä resursseilla ja osallistuminen julkisen hankintamenettelyn tarjouskilpailuihin edellyttäisi aivan omaa myynti- ja suunnitteluhenkilöstöä. Sitä paitsi sillä sektorilla on vahvoja tekijöitä Tampereella. Mielestä koulutusorganisaatiot keskittyvät entistä enemmän juuri perustehtäväänsä, ja vapaalla sivistystyöllähän on lailla säädetty tehtävä, Mansikkamäki päättää. Kuka maksaa? Pilvi Mansikkamäki Kansalaisopistojen rahoitus perustuu kolmeen osaan: lakisääteiseen valtionosuuteen, opintomaksutuottoihin ja ylläpitäjän rahoitukseen. Aikuiskasvatustieteilijä Urpo Harva pohti aikoinaan, heijastaako valtion antama tuki vapaan sivistystyön merkitystä ja arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Aikuiskasvatuksessa sillä on merkittävä rooli. Mansikkamäki muistuttaa, että vapaan sivistystyön rahoituslakia ollaan muuttamassa tavalla, joka jossa laatu- ja kehittämisrahalla on aiempaa tärkeämpi merkitys. Se pakottaa opistoja ottamaan kantaa ja linjaamaan toimintaansa aiempaa voimakkaammin. Jos kaupunki tai kunta leikkaa ylläpitäjän rahoitustaan, ainoaksi vaihtoehdoksi jää usein tarjonnan supistaminen. Yksityisellä puolella on vastaavasti suuri paine korottaa kurssihintoja. Meillä on oltava tarjonnassa sellaisia varmoja kursseja, joista saadaan tuloja ja joilla saadaan ylläpidettyä kokeiluja tai esimerkiksi filosofian kaltaisia yhteiskunnallisia aineita, joiden kysyntä on pientä. Ne ovat arvo- ja profiilivalintoja, Mansikkamäki muotoilee ja huokaisee, että näitä pohditaan koko ajan. Kansalaisopistojen kehitystrendejä Aikuiskoulutuksen saavutettavuutta ja oppijoiden todellisia osallistumismahdollisuuksia pohditaan jatkuvasti. Mansikkamäki näkee opistoverkoston supistamisen yhdeksi haasteeksi samanarvoisuudelle: Kuntaliitokset ovat myös mielenkiintoisia, koska ne synnyttävät isoja alueopistoja kasvattaen välimatkoja. Opistojen määrä laskee, aivan varmasti, eikä se välttämättä ole kuntalaisen etu. Toisaalta, opistoverkosto saattaa toki vahvistuakin. Mansikkamäki on optimistinen kansalaisopistojen tulevaisuuden suhteen, sillä vapaan sivistystyön historiallinen painoarvo on vahva. Ensimmäinen työväenopisto perustettiin 1899, ja opistot yleistyivät 1900-luvun alun vuosikymmeninä kansanvalistuksen ja -sivistyksen hengessä. Minun on vaikea kuvitella, että kaikki menisi täysin markkinavetoiseksi tai että tämä kenttä lakkaisi olemasta. On kuitenkin pohdittava, mitkä ovat kustannukset. Jos kurssimaksut nousevat huomattavasti, tavoitettavuus kärsii muutenkin kuin alueellisesti, Mansikkamäki arvioi lopuksi. 14 asiantuntija

15 Näkökulma sivistysyliopistoon Avoin yliopistoopetus kuuluu myös vapaaseen sivistystyöhön. Pyysimme tamperelaista Aino Katermaata keskustelemaan kanssamme yliopiston avoimuudesta. Katermaa on koulutukseltaan filosofian tohtori, ja hän vastaa Tampereen Avoimessa yliopistossa annettavasta historian opetuksesta. Avoin yliopisto ja vapaa kansansivistystyö tuovat ihmisten elämään, palkkatyön ympärille, jotakin ihan ihanaa, Katermaa hymyilee, ja sanoo, että kysymys on sydämen sivistyksestä ja hyvinvoinnin edistämisestä hyvin harrastuksin. Kynnyksiä ei tehdä eikä seiniä pystytetä Avoimet yliopistot tarjoavat vaatimuksiltaan samaa tutkintotavoitteista ja tutkimukseen perustuvaa opetusta kuin yliopistotkin perustutkintoopiskelijoilleen. Avoimen yliopiston opiskelijoille tarjotaan heidän lähtökohdistaan riippumatonta koulutusta. Meillä opiskelee kaikenikäisiä ja aina kansakoulutaustalta lähtien, Katermaa sanoo, ja muistuttaa, että opintojen motiivit ja suoritusaika vaihtelevat kunkin opiskelijan elämäntilanteen mukaan: Osa täydentää osaamistaan virkaa varten, osa opiskelee täysin omaksi ilokseen. Opetusajankohdalla on haluttu taata koulutuksen saavutettavuus. Työttömien opiskelumahdollisuus turvataan sillä, että opetus alkaa aina klo jälkeen, koska he menettäisivät muuten oikeutensa työttömyysturvaan, Katermaa kertoo esimerkkinä ja kysyy jatkoksi: Miten myöskään joku, joka on päivisin töissä, pääsisi osallistumaan toimistoaikana annettuun opetukseen. Katermaalla on selkeä mielipide Avoimen yliopiston opiskelijoiden tarpeista: He haluavat lähiopetusta. Miksi he maksaisivat 500 euroa siitä, että he saavat istua kotona, Katermaa kysyy ja täydentää: He saavat toki valita. Opiskelija voikin suorittaa Avoimen opintonsa joko kirjatentein, oppimistehtävin tai kurssimuotoisesti. Osa opiskelijoista tulee kaukaa, joten etäopiskelukin on ymmärrettävää, Katermaa pohtii. Vaikka Avoimessa yliopistossa voi valita itselle sopivimman oppimistavan, opintosuoritusten hyväksymisessä ollaan tarkkoja. Tenttivastauksen tarkistaa Tampereella se yliopiston opettaja, joka vastaa samasta kurssista yliopiston laitoksen puolella, joten kriteerit ovat meillä samat, Katermaa muotoilee. Tehdään se mahdollisimman hyvin sitten Avoin yliopisto saa suurimman osan rahoituksestaan Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtiontukena. Katermaa arvioi, että Tampereen avoin yliopisto voi käyttää rahaa hieman vapaammin kuin asiantuntija 15

16 historiatieteen ja filosofian laitos opetusta suunnitellessaan. Seuraan esimerkiksi uusia väitöskirjoja ja erityistutkimuksia, jotta saisimme tarjottua Avoimessa yliopistossa uusinta ja mielenkiintoisinta tutkimusta luentoina saamme koko - naisia luentosarjojakin, joita ei juurikaan tarjota laitoksen puolella. Jos tarjotaan kontaktiopetusta, sen pitää olla mahdollisimman hyvää. Opiskelijoilla on esimerkiksi aikaa keskustella. Laitos sietäisi lyhyempiäkin kursseja, mutta minä en halua, Katermaa naurahtaa. Toisaalta hän arvioi, että juuri erityiskursseista ja luentosarjoista tingitään ensimmäisinä. Eikä ihme, sillä Avoimen yliopiston luentokurssin keston vaihdellessa tuntiin laitoksen kurssin tuntimäärä on tavanomaisesti 20. Näin ainakin Tampereella historia-aineissa ja minun opetuksessani, Katermaa kertoo tavastaan työskennellä ja varoo yleistämästä. Hän leikkii myös kysymyksellä, miksi kustannuksia pitää pohtia aina ensin. Ei sen väliä, mitä maksaa, hankintaan se, mitä tarvitaan, Katermaa toteaa. On kuitenkin ongelmallista, että Avoimet yliopistot antavat tutkimukseen perustuvaa opetusta, mutta emme voi merkitä tutkimusaikaa vuosityöajaksi saati laskuttaa siitä, Katermaa pohtii. Onko yliopisto avoin? Onko yliopisto avoin? Vaikka yliopisto-opetus on julkista, tiedekuntien ja laitosten kynnyksiä on vaikea ylittää. Harva esimerkiksi poikkeaa yliopistokahvilaan tai hankkii kirjastokorttia yliopiston pääkirjastoon. Hyvin harvoin tulee vieraita ihmisiä luennoille; yleensä joku on kertonut jollekulle, Katermaa toteaa ja jatkaa, että yliopistojen pitäisi jakaa erityisasiantuntemustaan aiempaa monipuolisemmin myös keskenään. Osaamista pitää jakaa, ja siinä on haaste myös itseään profiloiville yliopistoille ja Avoimen yksiköille. Kysyimme Katermaalta lopuksi, millaisena historia-aineista valmistuneiden työmarkkinat hänen mielestään näyttäytyvät. Karto- ja paleografiaa sekä tilastotiedettä harrastava Katermaa muisti muun muassa innovaatiokeskusten ja innovoivien yritysten palkanneen humanisteja. Kyllä sillä on merkitystä, että joku katselee maailmaa ajallisesti laajasti ja tunnistaa erilaisia vaihto - ehtoja mahdollisuuksien joukosta, Katermaa sanoo kiitellen humanistien maailman- ja ajan - kuvaa. Ammattiliittojen ja -järjestöjen opintokeskukset ovat myös vapaan sivistystyön toimijoita. SPECIA tukee TJS-Opintokeskuksessa opiskelevia koulutustuellaan, joka on puolet koulutuskustannuksista aina 350 euroon saakka. Tukea haetaan samalla tavoin kuin normaalia koulutustukeamme. TJS-Opintokeskuksen koulutuskalenteri löytyy osoitteesta to kes kus.fi. Tuija Hauta-aho antoi aiheen tämänkertaiseen Speciaaliin. Tamperelainen kasvatustieteiden maisteri Tuija Hauta-aho otti yhteyttä toimitukseen ja ehdotti kansalaisopisto- ja kehitysyhteistyö-aiheita vuoden viimeiseen Asiantuntijaan. Tuija työskentelee Tampereen kaupungin perusopetuksen hallinnossa kerhokoordinaattorina siinä on jälleen yksi mielenkiintoinen specialainen tehtävä, joka ansaitsisi oman artikkelinsa. Lue takakannesta uudesta Asiantuntijasta, ja osallistu lehden tekoon. 16 asiantuntija

17 Kansalaisopistojen toiminta markkinaperusteisen aikuiskoulutuspolitiikan aikana sopeutuminen selviytymisen ehtona Teksti: Emilia Valkonen Aikuiskoulutusta ja sen organisaatioiden toimintaa on ohjannut aina 1980-luvun lopulta lähtien markkinaperusteinen politiikka. Markkinahenkisen politiikan peruspyrkimyksenä voi pitää toiminnan tehostamista, jota tavoitellaan tuomalla julkiselle sektorille yksityisen sektorin käytänteitä ja periaatteita. Markkinaperusteista aikuiskoulutuspolitiikkaa ilmentää osaltaan myös koulutuksen välineellisen merkityksen korostuminen. Koulutus ymmärretään keinona edistää kansallista, taloudellista kilpailukykyä. Käytännössä tämä on merkinnyt aikuisten jatkuvan oppimisen ja erityisesti ammatillisen aikuiskoulutuksen vahvistamista. Välineellisyyden korostumisen myötä omaehtoisen aikuiskoulutuksen merkitys saattaa jäädä ammatillisen aikuiskoulutuksen varjoon. Nykyinen markkinahenkinen politiikka näyttäytyykin ristiriitaisena suhteessa kansalaisopiston toimintaan, tavoitteisiin ja sivistysperinteeseen. Kansalaisopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka tarjoavat monipuolisia opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia mm. musiikin, kuvataiteen, kielten, tietotekniikan, liikunnan ja kädentaidon aineissa. Kurssit ovat pääsääntöisesti tutkintotavoitteettomia, kaikille avoimia, ja vapaaehtoista. Opistojen toiminta on julkisesti tuettua, minkä vuoksi niillä on laissa asetettuja yhteiskunnallisia tehtäviä ja tavoitteita, kuten alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin vastaaminen ja omaehtoisen oppimisen sekä kansalaisvalmiuksien kehittämisen tukeminen. Myös sivistyksellisen tasa-arvon edistäminen on perinteisesti nähty opiston tehtävänä. Markkinaperusteinen politiikka on tuonut muutoksia opistojen toimintaan Markkinaperusteisen aikuiskoulutuspolitiikan aikana kansalaisopistoihin kohdistunut keskeinen muutos on ollut toiminnan saaman julkisen rahoituksen vähentyminen ja sen myöntämisperiaatteiden muuttuminen. Kunnallisen opetus- ja kulttuuritoiminnan järjestämiseen tarkoitetut julkiset resurssit kohdentuvat nykyisin kunnalle suoriteperusteisesti könttäsummabudjettina, josta kunta jakaa resurssit eri toimijoille haluamallaan tavalla. Useiden kansalaisopistojen kohdalla tämä kunnallisen päätösvallan kasvu on merkinnyt julkisen tuen toistuvaa kaventumista. Toisena markkinaperusteisuuden myötä tapahtuneena merkittävänä muutoksena voi pitää sitä, että osa kansalaisopistoista näyttää kohtaavan nykypäivänä aiempaa voimakkaampaa kilpailua. Nämä muutokset ovat heijastuneet opistojen käytännön toimintaan. Opistojen on siten täytynyt löytää keinoja, joiden avulla näihin toiminnan reunaehtojen muutoksiin on voitu sopeutua. Sopeutumiskeinoja ovat olleet mm. opiston aiempaa vahvempi asiakaslähtöisyys, itsenäinen rahanhakutoiminta, opintomaksujen nostaminen, markkinoinnin kehittäminen, opetustuntien leikkaaminen ja resurssien suuntaaminen ensisijaisesti menestyviin toimintoihin sekä ainealueisiin. Lisäksi, monet opistot ovat yhdistyneet paikallisesti toimivista opistoista melko suuriksi alueellisiksi oppilaitoksiksi toistuvien tehostamis- ja säästöpaineiden vuoksi. Useat opistot ovat myös ryhtyneet etsimään selkeämpää profiilia ja roolia toiminta-alueellaan. Profiloitumisen avulla pyritään vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin, ja osoittamaan toiminnan merkitys alueella. Mukautuminen toiminnan muuttuviin reunaehtoihin edellyttää joustavuutta ja sopeutumiskykyä opistolta ja sen henkilökunnalta. Opiston henkilökunnan työstä näyttää siten muotoutuneen aiempaa kuormittavampaa markkinahenkisen politiikan aikana. Työn kuormittavuutta lisää osaltaan työn pirstaleisuus, kiire ja toistuvien resurssileikkausten tuoma epävarmuus. Asiakkaan näkökulmasta markkinaperusteinen politiikka on tuonut opiston toimintaan myös myönteisiä asioita. Aiempaa korostuneemman asiakaslähtöisyyden seurauksena opistot reagoivat asiakkaiden kurssipyyntöihin ja kysyntään herkästi. Lisäksi kohonneiden opintomaksujen, kilpailun ja asiakaslähtöisyyden myötä toiminnan sekä opintojen laadukkuuteen on panostettu. Monet opistot kehittävät aktiivisesti toimintaansa ja opintotarjontaansa asiakaspalautteen sekä kurssiehdotusten keräämisen muodossa. Opistojen tarjonta seuraakin vahvasti ajan trendejä. Toisaalta kansalaisopistojen voi olla haasteellista toteuttaa niille asetettuja yhteiskunnallisia tehtäviä, kun opistot joutuvat toimimaan yhä vahvemmin markkinoiden ehdoilla. Tutkittua tietoa asiantuntija 17

18 Omaehtoiset opinnot edistävät hyvinvointia Vaikka nykyinen politiikka korostaa koulutuksen välineellisyyttä, ei omaehtoisten, harrastuspohjaisten opintojen merkitystä tule sivuuttaa. Omaehtoiset opinnot voivat edistää työssä jaksamista ja mielenvirkeyttä. Opinnot voivat siten toimia harrastuksena, tuoden vastapainoa työhön, mutta toisaalta ne voivat myös tukea työntekoa ja vahvistaa työssä tarvittavaa osaamista. Lisäksi opinnot voivat tarjota tukea mahdollisten työttömyysjaksojen aikana. Kansalaisopiston opinnoilla on näin ollen tärkeä, yhteiskunnan jäsenten hyvinvointia edistävä merkitys, kuten tutkimukset ovat osoittaneet (esim. Manninen & Luukannel 2008; Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset). Tutustu aiheeseen esimerkiksi artikkelissa Valkonen & Kauppila; Sivistyksen keitaasta formulatalliksi? Kansalaisopiston henkilö - kunnan kokemuksia markkinaperustaisesta aikuiskoulutuspolitiikasta. Aikuiskasvatus 3/2010. Apurahatutkijana yliopistolla Teksti: Mikko Lehtonen Itä-Suomen yliopiston tutkija ja jatko-opiskelija Emilia Valkonen pohtii väitöstutkimuksessaan kansalaisopistotoimintaa ja -työtä, näiden kehitystä, nykytilannetta sekä muutosmahdollisuuksia neljän erilaisen opiston kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda tiedollista pohjaa opistotoiminnan kehittämiseksi, ja se jatkaa hänen pro gradu -tutkielmaansa. Pyysimme Valkosta kertomaan hieman omasta työstään tutkijana. Valkosen mielestä tutkijan työn hyviä puolia ovat mahdollisuudet osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja mielenkiintoisten ihmisten tapaamiseen. Arvostan esimerkiksi sitä, että saan päättää työajoistani itse ja työskennellä kotona olen itseni pomo, Valkonen sanoo. Tutkijan työ ei ole vain itsenäistä ja itseä kiinnostavan aiheen pohdiskelua, vaan työpäiviin kuuluvat myös jatko-opinnot, luennot, tutkimusaiheeseen liittyvien artikkelien kirjoittaminen sekä tutkijatapaamiset ja mahdolliset hankkeet. Tutkijatapaamisiin osallistuminen on tärkeää; siellä voi seurata, mitä muut tutkivat, ja toisaalta tapaamiset antavat usein myös tukea omaan tutkimustyöhön, Valkonen kuvailee. Tutkijan työ edellyttää kokonaisuuksien hallintaa, sillä työ on usein pirstaleista. Valkonen toteaa vapauden edellyttävän myös vastuuta. Koen paineita tutkimuksen etenemisestä, toisaalta rahoittajat ja ohjaavat asettavat odotuksia tutkimustyölle. Koska apurahajaksot vaihtelevat muutamasta kuukaudesta vuoteen, työn rahoitukseen liittyy paljon epävarmuutta, Valkonen pohtii, mutta sanoo samalla, että rahoituksen saaminen on myös palkitsevaa, koska se luo itselle uskoa omaan tutkimukseen ja sen merkittävyyteen. Valkonen jatkoi maisteritutkintonsa jälkeen jatko-opintoihin ja hän kannustaakin hakemaan jatko-opintoihin mahdollisimman pikaisesti perustutkinnon valmistuttua, sillä tutkimustaidot ovat silloin tuoreessa muistissa. Tutkija-asenteesta ja oivaltamisen ilosta kertoo myös Valkosen ohje nuorille tutkijoille tai tutkijan urasta haaveileville: On hyvä etsiä sellainen tutkimusaihe, joka kiinnostaa aidosti. Silloin tutkiminen ei välttämättä tunnu edes työltä. Kiinnostus ja sisäinen motivaatio myös jouduttavat työtä, Valkonen kertaa kokemuksiaan. Tutkimisesta, tieteestä ja apurahahakemista saa lisätietoja esimerkiksi Suomen Akatemian verkkosivuilta 18 asiantuntija

19 Detta nummer av Asiantuntija behandlar välmående på arbetsplatser. Det ligger givetvis inte enbart i arbetstagarens intresse att man mår bra i sitt arbete, utan även i arbetsgivarens. Alla parter är nog överens om att en välmående person gör bättre ifrån sig och är mera produktiv, men i praktiken kan man tyvärr inte säga att detta är fallet på alla arbetsplatser. Det som kanske alla inte känner till är arbetsplatshälsovårdens breda utbud av tjänster i fall av dylika problem vid arbetsplatser. Bland annat erbjuds medling vid gräl mellan chef och anställd och även förslag till ändringar i verksamheten för att förbättra på arbetsklimatet. Det viktigaste är dock att ingripa i tid. Ju större problemen blir, desto svårare blir det att finna en lösning som tillfredställer alla parter. Därför är det viktigt att hela personalen reagerar. Det är svårt för utomstående att upptäcka eventuella problem. Trots att problemen i arbetslivet oftast når rubrikerna är ändå cirka hälften av finländarna nöjda med sitt arbete enligt Työ ja terveys 2009 undersökningen. I undersökningen kom bland annat fram att arbetet även kan ha en terapeutisk verkan i en svår livssituation. Förr i tiden hade högre tjänstemän det bättre ställt än vad de har idag. Deras eventuellt lite försämrade arbetsvillkor kompenserades av en bättre lön. Nuförtiden kompenserar lönen tyvärr inte övriga brister samtidigt som förväntningarna på de högre tjänstemännen bara ökar. Det är trots allt de högre tjänstemännen som aktivt ska vara med och forma morgondagens samhälle till ett mera attraktivt, innovativt och välmående sådant. För att detta ska kunna förverkligas är det väsentligt att samma regler gäller för högre tjänstemän som för övriga löntagare. Till exempel att de får ersättning för övertid. För flera högre tjänstemän gäller inget kollektivavtal. Akavas förhandlingsorganisation De Högre Tjänstemännen YTN r.f. gör sitt bästa för att förbättra situationen för de högre tjänstemännen, men det kräver också att de högre tjänstemännen själva är medvetna om sin situation. SPECIA skickar som vanligt inte automatiskt ut Akava-fickkalendern för år 2011 till sina medlemmar. Tidigare erfarenhet har visat att det av ekologiska skäl är förnuftigare att göra på följande sätt: Ifall du vill ha en Akava-kalender, skicka ett e-postmeddelande till adressen med rubriken kalender. Kom ihåg att bifoga din adress. Årligen går 0,7 procent av SPECIAs helhetsbudget till utvecklingsbistånd. I år går bidraget till Unicefs mjukispaket, det vill säga till vatten och hygienartiklar, vacciner, näringstillskott och andra livsviktiga förnödenheter till barn i u-länder som fallit offer för katastrofer. Nästa år går en del av pengarna till ett byskoleprojekt i Pakistan. I projektet ingår bland annat undervisning och hälsovårdvård för 60 barn i byn Pattal Munda i Punjabi. Målsättningen för projektet är avskaffning av barnarbetskraft, samt bättre hälsa och högre utbildningsnivå för barnen. Projektet administreras av SASK (Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus). Du kan även själv komma med förslag till ändamål för SPECIAs bidrag. Det finns ännu lediga veckor vid SPECIAs stuga i Levi. Veckorna 19, 20, 21, 22, 24, 26, 27, 33, 34, 35, 36, 39, 40, 42 ja 45 står ännu till förfogande. Ifall någon vecka intresserar dig skriv till adressen Jag önskar er alla en riktigt god jul och ett gott nytt år!, Simon Huldén Svensk resumé asiantuntija 19

20

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016 Tuntiopettajien työhyvinvointi 2016 Kysely syyskuussa 2016 10. Työmotivaationi on 11. Työssäni tapahtuu muutoksia 12. Koen viikoittaisen työmääräni kokonaisuudessaan (mukaan lukien muut työtehtävät) 13.

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot