Asiantuntijan työhyvinvoinnin tukipilarit 4 Ylemmän toimihenkilön työsuhdeturva 10 Onko sivistystyö edelleen vapaata? 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiantuntijan työhyvinvoinnin tukipilarit 4 Ylemmän toimihenkilön työsuhdeturva 10 Onko sivistystyö edelleen vapaata? 12"

Transkriptio

1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE Asiantuntijan työhyvinvoinnin tukipilarit 4 Ylemmän toimihenkilön työsuhdeturva 10 Onko sivistystyö edelleen vapaata? 12

2 Pääkirjoitus Ei ne pienet tulot vaan ne suuret menot Asiantuntijaesimerkkejä Mitä muuta asiantuntijuus on kuin kokemus omasta pystyvyydestä, osaamisesta ja kehittymisestä? Se on yhteisöllisyyttä ja se on jotain, jota puolustetaan yhdessä. SPECIA on usean tuhannen asiantuntijan ammattijärjestö. Olemme etsineet yhtäläisyysmerkkejä asiantuntijoidemme välille vuoroin työtehtävistä vuoroin koulutuksesta viimeksi kirjoittaessamme vuoden 2011 toimintasuunnitelmaa. Kaikki generalistimaisterit eivät työskentele päivittäin sellaisten asioiden ja teemojen parissa, jotka olivat läsnä ja lähellä opiskeluaikana. Asiantuntijuus näyttäytyy sen sijaan ajattelutapana sekä taitona tehdä työtä ja oppia työssä. SPECIAn julkaisu 1/2010 otsikko Yksi tutkinto mon - ta uraa kuvaa monen asiantuntijauraa: se alkaa yhdestä perustutkinnosta versoen eri suuntiin. Tämänkertaiseen Asiantuntijaan on kirjoittanut sekä perustutkinto- että jatkotutkinto-opiskelija. Toinen heistä opiskelee asiantuntijavalmiuksia, toinen tutkijaksi ja va paan sivistystyön kehittäjäksi. Työhyvinvointi on olennainen osa asiantuntijan työsuojelua, ja sitä tarkastellaan Työhyvinvointikeskustelulla on yleensä negatiivinen kaiku. Puhutaan ongelmista ja siitä, miten vaikeaa on jaksaa työssä, jossa työntekijöistä revitään kaikki irti. Voisi jopa kyseenalaistaa työhyvinvointi-käsitteen käytön ja keskustella mieluummin työpahoinvoinnista. Se käsite voisi tosin itsessään vaikuttaa asenteisiin ja pitää muistaa, että suurin osa suomalaisista kuitenkin ovat tyytyväisiä työelämäänsä. Näitä hyviäkin puolia voisi tuoda enemmän esille kannustavina esimerkkeinä. Ammattiyhdistyksen tehtävä on kuitenkin keskittyä työolosuhteiden puutteisiin ja niiden parantamiseen, joten tässä lehdessä käsitellään myös näitä ikäviä puolia. Viime aikoina ovat puhuttaneet Irlannille myönnettyjen lainojen takaukset. Suomen osuuden arvioidaan olevan noin puoli miljardia. Se on tietenkin iso raha, mutta pieni verrattuna tiettyihin muihin menoihin. Työterveyslaitoksen professorin Guy Ahosen tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa työpahoinvoinnista aiheutuvat välilliset ja välittömät kustannukset ovat vuosittain noin 25 miljardia euroa. Se on järkyttävän iso raha. Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on valtiovarainministeriön mukaan 12 miljardia euroa kahden seuraavan vaalikauden, eli kahdeksan vuoden aikana. Kahdeksan vuoden aikana Guy Ahosen laskujen mukaan menetetään 200 miljardia euroa työpahoinvoinnin vuoksi. Eli jo vaatimaton kuuden prosentin parannus työhyvinvointiin kahdeksassa vuodessa toisi takaisin kestävyysvajeen 12 miljardia ja pelastaisi näin hyvinvointivaltiomme Luvut saavat sen kuulostamaan yksinkertaisen helpolta. Toivoa ja parantamisen varaa ainakin on Rauhallista joulua, Simon Huldén vt. toiminnanjohtaja Toimiston mietteitä myös tässä lehdessä. Asiantuntija 2/2010 omistettiin henkilöstö- ja järjestötyölle, ja vuoden 2010 viimeisen numeron pääartikkelin aiheena ovat vapaa sivistystyö ja asiantuntijatehtävät koulutusalalla. Toivotan mukavia lukuhetkiä ja pyydän, että mahdollisimman moni osallistuu Asiantuntija-jäsenlehden uudistamiseen vuonna Lähetämme jäsenillemme sähköisen kyselyn alkuvuodesta, minkä lisäksi kommentteja voi antaa sähköpostitse, Facebook-sivullamme tai LinkedIn-yhteisössämme. Mikko Lehtonen kehittämispäällikkö MIKKO KÄKELÄ MIKKO KÄKELÄ 2 asiantuntija

3 Asiantuntija, ilmestynyt vuodesta 1991 Julkaisija: SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja: Simon Huldén Vastaava toimitussihteeri: Mikko Lehtonen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 6500 SPECIAn toimisto Vt. Toiminnanjohtaja Simon Huldén Puh Kehittämispäällikkö Mikko Lehtonen Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki SPECIA ry:n varapuheenjohtaja Ritva Partanen Puh alat.fi Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh (toimistoaika ) akavan erityisalat.fi akavan erityisalat.fi akavan erityisalat.fi Jäsentiedot voi päivittää myös henkilökohtaisesti suojatuilla lomakkeilla tai sähköisessä asioinnissa kautta Työttömyysturvaneuvonta ja etuudet Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo ISNN Lehti on Aikakauslehtien liiton jäsen Tarkistathan, että jäsenmaksusi ja -tietosi ovat ajan tasalla ennen vuodenvaihdetta Ammattiliittojen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia, sillä ne ovat työntekijän tulonhankkimiskuluja. Jos maksat jäsenmaksua esimerkiksi 300 euroa vuodessa, nettomaksusi on 55 % eli 165 euroa. Ilmoitamme automaattisesti ajalla suoritetut jäsenmaksut verottajalle. Jos olet tehnyt jäsenmaksun perintävaltakirjan työnantajasi kanssa, säästä vuoden viimeinen palkkatodistuksesi. Voit tarkistaa siitä perityt jäsenmaksut ja liittää sen tarvittaessa verotukseen. Jäsen on vastuussa tietojensa ajantasaisuudesta, ja ne vaikuttavat sekä jäsenmaksujen perintään että mahdolliseen jäsenmaksuvapautukseen. Tarkis - ta tietosi sähköisessä asioinnissa osoitteessa tyis - alat.fi tai ota yhteyttä jäsensihteereihimme, jos haluat keskustella jäsenmaksuistasi. Jäsenlahjana Akava-tasku - kalenteri SPECIA lähettää jäsenilleen pyynnöstä Akava-taskukalenterin. Lähetä yhteystietosi ja saat kalenterin pikaisesti postitse. Päivitä tietosi esimerkiksi silloin, kun yhteystietosi muuttuvat, työpaikkasi vaihtuu, jäät vuorotteluvapaalle tai työttömäksi, opintosi päättyvät tai siirryt palkansaajasta yrittäjäksi SPECIAlle valittiin uusi hallitus SPECIAn jäsenet hyväksyivät toimintasuunnitelman talousarvioineen syyskokouksessa SPECIAn puheenjohtajaksi valittiin samassa kokouksessa VTM Risto Tolonen Turusta. Puheenjohtaja ja hallitus esittäytyvät ensi vuoden ensimmäisessä Asiantuntijassa ja verkkosivuillamme. Tutkintoedun - valvonta vahvistuu ensi vuoden alusta SPECIA haki muun muassa Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran ja Historiallinen yhdistys ry:n kannatusjäsenyyttä vuodelle Järjestöt yhdistävät tutkijoita, alan asiantuntijoita ja opiskelijoita ollen alansa tiede- ja koulutuspoliittisia keskustelijoita. SPE- CIAn hallituksen mielestä on tärkeää olla mukana kasvatusalan ja historia-aineiden verkostossa ja osallistua keskusteluun työmarkkinakokemuksillaan. Uusia yhteistyökumppaneita etsitään alkuvuodesta ja yhteistyökumppaneihimme voi tutustua verkossamme vuodenvaihteen jälkeen. Hyvää alkavaa vuotta 2011 kaikille specialaisille! Jäsenuutisia asiantuntija 3

4 Työhyvinvointi Työhyvinvointi on olennainen osa asiantuntijan ja esimiehen työsuojelua Teksti: Mikko Lehtonen Kuva: Kuntoutussäätiö Uskalla jakaa ja välittää työpaikalla Työhyvinvointi puhuttaa monia, toisaalta se unohdetaan usein kaikessa kiireessä. SPECIA järjesti jäsenilleen Et ole yksin -työhyvinvointipäivän lokakuun lopussa. Seminaari kiinnosti useita kymmeniä specialaisia, ja henkilökohtaiset esimerkit ja kokemukset täydensivät päivän puhujien sanomaa: sopimukset, lait ja suunnitelmat tukevat työhyvinvointia, mutta se edellyttää huolenpitoa työyhteisöjen arjessa. Seuraavassa kerrataan Liisa Hakalan luentoa Mielekkyyttä ja iloa työhön työelämän muutok - sissa ja annetaan välineitä oman työhyvinvoinnin arviointiin. Väärät työasennot, liika fyysinen tai psyykkinen rasitus tai liika tieto ovat esimerkkejä haitallisista kuormittavuustekijöistä. Myös kohtuuton aikapaine työssä ja poikkeuksellisen runsas työhön liittyvä, mutta työajan ulkopuolelle ajoittuva matkustaminen voivat muodostua haitallisesti kuormittaviksi. Työhyvinvointi ei ole pelkästään työuupumusoireisiin puuttumista, vaan se on myös työn iloa ja innostusta sitä, että töihin on kiva mennä. Hakalan mukaan työhyvinvoinnista on kehittynyt organisaatioiden strateginen menestystekijä. Siihen sijoitetaan, koska yksin masennuksesta ja työuupumuksesta johtuviin ennenaikaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin käytettiin vuonna miljoonaa euroa. Saman vuoden sairauspäivärahat olivat KELAn mukaan kymmenen miljardin luokkaa. Työhyvinvointi ei näy pelkästään numeroina, vaan se edistää työssä pysyvyyttä ja hiljaisen tiedon siirtymistä työntekijältä toiselle eli yhteisön sosiaalista pääomaa, Hakala pohtii. Esimerkiksi vähäinen luottamus työyhteisössä tai yhteisöllisyyden puute lisäävät työntekijöiden masennusriskiä %:lla. Henkilöstön hyvinvointia edistävät tieto omista tavoitteista, organisaation tilanteesta ja omasta roolista työyhteisön tuloksen muodostumisessa. Vastaavasti työyhteisön hyvinvointia heikentävät päällekkäiset ja epäselkeät työtehtävät ja -roolit sekä oman osaamisen mustasukkainen vartiointi. Hakalan mielestä esimiehellä on tärkeä rooli suunnan näyttäjänä ja työyhteisön oikeudenmukaisuuden edistäjänä. Työlainsäädäntö odottaa esimiehen olevan aina askeleen edellä: hänellä on sekä tarkkailu- että raportointivelvollisuus muun muassa työturvallisuudesta ja henkilöstön työkykyisyydestä. Hakalan mielestä suurin osa organisaation ongelmista johtuu kuitenkin siitä etteivät perusrakenteet ole kunnossa. Työturvallisuuslaki Työhyvinvoinnin tukipilarit SPECIAn hallituksen jäsen, ylitarkastaja, Riina Länsikallio toteaa, että kaikkiin yli 20 hengen organisaatioihin pitäisi perustaa työsuojelutoimikunta. Se on organisaation sisäinen osaaja, joka käsittelee työn terveyteen ja turvallisuuteen sekä henkilöstön työkykyyn liittyviä asioita. Työntekijät ja toimihenkilöryhmät voivat valita työsuojeluvaltuutetun, kun 4 asiantuntija

5 henkilöstömäärä on yli 10, Länsikallio muistuttaa. Jos henkilöstömäärä jää alle kymmenen, riittää, että henkilöstöllä on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn. Sekä työhyvinvoinnin edistämistä että työsuojelua tuetaan laein. Länsikallion mukaan suunnitelmallinen työterveyshuolto ja toimiva henkilöstöhallinto kanssa vahvistavat työhyvinvointia. Esimerkiksi kolmikantakeskustelut työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä ovat avuksi ongelmatilanteissa. Työterveyshuolto voi esimerkiksi ehdottaa työnantajalle uusia toimintatapoja työpaikkaselvitysten perusteella. Lain mukaan työnantajan on yhteistoiminnassa laadittava työsuojelun toimintaohjelma, jota voidaan kutsua myös työhyvinvointiohjelmaksi. Se on ennen muuta yhteisten tavoitteiden ja tahtotilan luomista sekä onnistumisen arviointia, Länsikallio muotoilee. Varhaista välittämistä Kun työ on hyvin organisoitu ja lainsäädäntö toteutuu hyvänä henkilöstöpolitiikkana ja yhteistoimintana, organisaatio voi kehittää Hakalan mukaan vuorovaikutuksellista toimintatapaa. Mielestäni varhaisen välittämisen toimintatapa on tärkeä keino edistää työhyvinvointia. Se tarkoittaa turvallisuuden tunteen luomista ja se toimii esimerkiksi silloin kuin on paljon sairauspoissaoloja, työilmapiiri on huono tai työn laatu on heikentynyt. Varhaisen välittämisen malli sopii myös esimiehille, sillä heillä on vastuun kanavoituessa merkittävä rooli ongelmien ennaltaehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Hakala ohjeistaa tutustumaan PUNK-hankkeeseen, ja sen verkkosivuilta löytyy myös videoesimerkkejä varhaisen välittämisen toimintatavoista keinoista keskustella vaikeistakin asioista. Hakala muistuttaa myös sairausvakuutuslain muuttumisesta: työnantaja voi saada KELAlta 60 %:a korvausta työterveyshuollon kustannuksista edellyttäen, että työpaikalla on työkyvyn tuki -toimintatapa. Aiheesta löytyy lisätietoa verkko-osoitteesta Myös osa-sairauspäiväraha helpottaa työhön paluuta ja työssä jaksamista. Asiantuntijan työhyvinvointi SPECIA pohtii, kuinka ehkäistä sattumanvaraista tuottavuuden hakemista työpaikoilla ja asiantuntijoiden työhyvinvoinnin rapautumista. Yhdistyksen hallitus valitsi ja vahvisti sen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaksi vuodelle Perusteluissa todetaan, että työhön paluuta on tuettava työssä jaksamista unohtamatta. Aiheeseen on otettava myös aiempaa tarmokkaammin kantaa esimerkiksi asiantuntijatyön kuormittavuus on usein piiloista. SPECIAn hyvinvointityöryhmä jatkaa tehtävässään myös ensi vuonna ja työryhmälle voi lähettää terveisiä, toiveita ja kannanottoja jo nyt sähköpostitse Lue myös oheinen Ritva Siikamäen artikkeli tietotyöstä, luovuudesta ja riittävästä palautumisesta. Liisa Hakala on varatuomari ja ammatillisten aineiden opettaja, joka on työskennellyt sekä ammattijärjestössä että henkilöstöhallinnossa. Hän toimii nykyisin Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosissa suunnittelijana. Tutustu PUNK-hankkeeseen sekä esimerkiksi Työn iloa ja imua -oppaaseen osoitteessa Sosiaalisen pääoman mittari Toimimmeko yhteiseksi hyväksi? Pidämmekö toisemme ajan tasalla työasioissa? Toimimmeko yhdessä toteuttaaksemme uusia ideoita? Otammeko huomioon toisten ajatukset päästäksemme parhaaseen lopputulokseen? Voiko meihin luottaa? Kohtelemmeko toisia huomaavaisesti ja ystävällisesti? Kunnioitammeko toistemme oikeuksia? Tunnemmeko olevamme ymmärrettyjä ja hyväksyttyjä? asiantuntija 5

6 Inhimillinen työ suojaa aivojen toimintakykyä Teksti ja kuva: Ritva Siikamäki Tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitokselta katsoo, että työelämän vaatimukset alkavat olla osin ylimitoitettuja. Työelämä ei päästä ketään helpolla, sillä tietotyö on yleistynyt ja tekniikka on läsnä joka tehtävässä. Tiedon määrä on valtava ja aina on opittava uutta. Päivän mittaan on siirryttävä nopeasti tehtävästä toiseen ja keskeytykset ovat tavallisia. Organisaatiomuutokset myllertävät toimenkuvia ja työyhteisöjä vähän väliä. Aivojen toiminnan soveltavaa tutkimusta Müller johtaa Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskusta, joka hakee vastauksia siihen, miten pää kestää tätä menoa. Keskus tekee soveltavaa aivotutkimusta, neuroergonomiaa ja kehittää aivotutkimusmenetelmiä työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on tuottaa uusia lähestymistapoja siihen, miten aivojen toimintakykyä voidaan mitata ja tutkia yhdistämällä ihmisen tiedonkäsittelyn eli kognition ja aivojen fysiologian tutkimus tiiviisti toisiinsa. Tutkimuskeskus selvittää muun muassa työn henkisten ja älyllisten vaatimusten vaihtelun vaikutusta aivojen jaksamiseen ja ihmisten palautumista univajeesta tai työn kuormitushuipuista sekä uusimpien tietoteknisten sovellusten käytettävyyttä ja neuroergonomiaa. Tietotyön luonne ratkaisevaa työurien kannalta Aivojen toiminta ja kuormitus ovat entistä ajankohtaisempia tutkimusaiheita, kun työelämä vaatii entistä enemmän. Miten voidaan varjella aivojen hyvinvointia ja toimintakykyä työelämässä? Müller iloitsee, että tärkeä tutkimusalue on vastikään saanut virallista tunnustusta. Suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvylle ja työurien pidentämiselle on keskeistä, miten tietotyössä voidaan säilyttää kyky ideoida ja luoda uutta. Sen olennaiset piirteet tulisi tunnustaa työpaikkojen arjessa. Virallisessa puheessa henkilöstö toki on yritysten ja yhteisöjen tärkein voimavara, mutta työpaikan arki on usein kuormittavuudessaan ja vaatimuksissaan jotain muuta. Ihanteellista olisi, että eri-ikäiset ihmiset voivat tehdä työtä yhteistyössä ja omien resurssiensa mukaan. Työnteon tavoissa ja rytmissä on yksilöllistä vaihtelua, samoin kuormituksen sietokyvyssä, stressaantumisessa ja palautumisessa. Työn pitää olla sopivasti haastavaa, jotta ihminen viihtyy ja kehittyy työssään, painottaa Müller. Riittävästi aikaa palautumiseen Aivot pitävät rasituksesta, mutta liika on liikaa. On huolehdittava riittävästä palautumisesta ja työn tauottamisesta, jotta aivojen toimintakyky säilyy. Moni asiantuntija työskentelee niin innostuneesti, että tauot unohtuvat tai lykkääntyvät liikaa. Inspiraation katoamista ei tarvitse pelätä. Tauonkin jälkeen pääsee työn imuun takaisin. Aivot ovat ongelmallisella tavalla poikkeava osa ihmisen elimistöstä, kun ne eivät välttämättä ilmoita ylikuormituksesta. Lihakset menevät maitohapoille ja kipeytyvät kovassa rasituksessa, mutta aivot sopeutuvat ja ihminen voi pitkään ylikuormittaa aivojaan huomaamattaan. Aivot sopeutuvat uuteen vauhtiin, kuormitukseen tottuu eikä väsymyksen merkkejä tunnisteta ajoissa. Univajeen sietokyky vaihtelee yksilöstä toiseen, ja ikäkin vaikuttaa palautumiseen. Ylikuormitus vaikuttaa aivojen sähkökemialliseen toimintaan, ja 6 asiantuntija

7 lisäksi se nakertaa vastustuskykyä ja häiritsee sokeriaineenvaihduntaa. Aistien toiminta muuttuu univajeen takia, toteaa Müller. Muistihäiriöitä tulee kaikenikäisille ylikuormituksen takia. Ne ovat usein hälytyssignaaleja siitä, että jatkuva stressi, liiallinen kuormittuminen ja univaje ovat jatkuneet liian pitkään. Yksilöllisyyttä työhön Müller korostaa, että työntekijöiden jaksamista voi ja pitää suojella, jotta työyhteisö ja sen tulokset eivät kärsi. Työtehtäviä ei voi vain lisätä ottamatta jotain pois. Yksilöiden erilaiset osaamisprofiilit ja kiinnostukset on syytä ottaa huomioon. Tietotyöläinen siirtää osaamisensa uuteen osoitteeseen, jos työ alkaa turhauttaa. Näin käy, jos työolot kuormittavat liikaa tai liian vähän. Ulkoistamisessa on menty liiallisuuksiin, mikä kuormittaa asiantuntijoita ja vie heidän työaikaansa erilaiseen oheistoimintaan enemmän kuin osaamisen näkökulmasta olisi järkevää. Välittäminen ja yhteisöllisyys katoavat herkästi, kun työpaikalla pyörii niin kutsutun oman porukan lisäksi alati vaihtuvaa ulkoisen palvelutuottajan väkeä, vaikkapa toimisto- tai ITalan töissä, kuvailee Müller. Harmaa työ lisääntyy huolestuttavasti, kun työpäivä kuluu hallinnollisen ja toimistotyön parissa. Varsinaiset asiantuntijatyöt, jotka vaativat ajattelua ja keskittymistä, kiikutetaan kotiin. Järjestyksenpitoa, toimistorutiineja ja muita ns. tukitoimintoja pitäisi arvostaa, koska ne ovat välttämättömiä ja vaativat omaa osaamista. Yleinen nuhjuisuus vähentää viihtyvyyttä sekä aiheuttaa turhauttavaa etsiskelyä ja ajanhukkaa. sain määrin. Esimiehillä on oltava osaamista, kiinnostusta ja rohkeutta pitää yllä yhteyttä alaisiinsa. Työasiat ja yksityiselämä kulkevat väistämättä rinnakkain, eikä yksityiselämää voi jättää kokonaan taakseen tullessaan töihin. Työasioihin nivoutuu kauskantoisiakin tunnekokemuksia. Jos on kokenut työssään voimakasta arvostuksen puutetta, se ei heti unohdu, vaan voi näkyä vetäytymisenä ja varovaisuutena kannustavassakin työyhteisössä, Müller huomauttaa. Paljon mahdollisuuksia Vaikka työelämän ongelmat korostuvat usein julkisessa keskustelussa, noin puolet suomalaisista on tyytyväisiä työhönsä Työ ja terveys tutkimuksen tulosten mukaan. Työ on usein eheyttävää vaikeassa elämäntilanteessa. Työelämässä on paljon kehitettävää, mutta paljon hyvääkin. Meillä tarvitaan aktiivista arvokeskustelua työelämästä, huomauttaa Müller. Sosiaali- ja terveysministeriö luovutti kesäkuussa työympäristötyön erityisansiomitalin tutkimusprofessori Kiti Müllerille ja professori Mikko Härmälle tunnustuksena ansiokkaasta työstä työympäristön hyväksi. Inhimillinen työ on ihmisen mittaista Müllerin mielestä välittämisen kulttuuri on katoamassa työelämästä, mikä lisää työnteon kuormittavuutta yhdessä kiivaan työ- ja muutostahdin kanssa. Ylikuormittuminen voi johtaa uupumukseen ilman, että työympäristö huomaa merkkejä siitä. Työyhteisöistä on tullut niin varovaisia sopivaisuuden suhteen, ettei alaiselta tai työkaverilta enää hevin kysytä, miten hän voi. Luottamuksen rakentuminen vie aikaa ja edellyttää toisten tuntemista edes jos asiantuntija 7

8 Opiskelijan urapolku yliopistosta Opiskelijat Alustus: Mikko Lehtonen Teksti ja kuva: Laura Weckman Eric Carver pohtii tutkimuksessaan Humanisti valmis työelämään (2006) tieteeseen perustuvan yliopisto-opetuksen työelämäyhteyksiä ja akateemista yleisasiantuntijuutta. Tutkimuksessa todetaan, että korkeakoulutuksessa pitäisi opettaa myös sitä, mikä on oman tieteenalan ja osaamisen merkitys yhteiskunnassa sekä vahvistaa opiskelijoiden oman arvontuntoa. Humanististen tieteiden ja kasvatustieteiden tieteenalaopiskelijoiden urapolut ja työelämähaasteet ovat samankaltaiset. Pyysimme opiskelija Laura Weckmania pohtimaan generalistimaisterin opintoja ja uratoiveita. Lauran tarina on esimerkki siitä, mitä opiskelu on meille generalistimaistereille ja että oman alan työmarkkinat ovat siellä, minne me ne teemme. Sattumia ja suunnitelmallisuutta 8 keen kaikki hajautuivatkin omille teilleen sivuaineidensa myötä. Joskus kirjatenttiin lukiessa kävi mielessä, miten tämä valmistaa työelämään. Kun me opiskelijat kysyimme asiaa opettajatuutoreilta, saimme usein vastauksen: Teistä tulee tutkijoita. Naurahdimme epäuskoisesti. Olen sittemmin ymmärtänyt, ettei kasvatustieteen ole tarkoitus valmistaa tiettyihin työtehtäviin tai ammatiiin. Kuten muidenkin generalistopiskelijoiden, kasva-tustieteilijöiden kannattaa rohkeasti etsiä se omalta tuntuva juttu tutkinnon tueksi. Viestintäharrastuksesta viestintään työnä Ehdin lukea sosiaalipsykologiasta lyhyen sivuaineen, kunnes sattuma puuttui peliin. Kuulin sivuaineillassa omalaatuisesta neuvontaopista, ja ehdin lukea aineopinnot juuri ennen kuin professori jäi eläkkeelle. Tarinani on oiva esimerkki siitä, miten sattumien ja omien kiinnostusten seuraaminen ovat auttaneet polun löytämisessä. Päätin lukion lopulla haluavani korkeakouluun, mutta ala oli täysin auki. Koska valinta tuntui vaikealta, menin opinto-ohjaajan luo juttelemaan. Hän sanoi keskustelumme päätteeksi jotain, mikä on varmasti vaikuttanut minuun tavalla tai toisella tähän päivään saakka: Sinusta tulisi hyvä opinto-ohjaaja. Hylkäsin ajatuksen suoralta kädeltä, sillä en halunnut lähteä opiskelemaan Jyväskylään tai Joensuuhun. Mieleeni jäi kuitenkin, että on olemassa sellainenkin oppiaine kuin kasvatustiede. Kasvatustieteissä viehätti tutkinnon laaja-alaisuus, sillä se pitäisi ovia avoinna. Koska en vielä tiennyt, mitä halusin, sain viisi vuotta lisää miettimisaikaa. Kasvatustieteiden opintoni käynnistyivät hyvin. Oli yllättävää, että ensimmäisen puolen vuoden jälasiantuntija

9 esimerkki sen löytämisestä STOCK Opin siitä valtavasti ja sain myös kaipaamaani työelämälähtöisyyttä lukuisten yritysvierailujen ja projektin kautta. Kävin neuvontaopissa myös elämäni ensimmäisen kirjoituskurssin. Kouluttajana toiminut toimittaja antoi kannustavaa palautetta ja lupasi suositella minua kesätoimittajaksi. Tämä avasi minulle aivan uuden maailman. Neuvontaopin puheviestintäkurssin opettaja puolestaan vinkkasi, että Tapiolan nuorkauppakamari etsii tiedottajaa, ja seuraavan vuoden harjaannutinkin viestintätaitojani. Olen työskennellyt Orionin henkilöstöosastolla kaksi edellistä kesää. Tässä työssä olen toistuvasti ollut kiitollinen järjestöissä ja yliopiston kursseilla hankkimastani viestintäkokemuksesta. Pääsin heti ensimmäisistä työpäivistäni lähtien kehittämään uudistuneille verkkosivuille rekrytointiviestintää. Kirjoitin myös uutisia intranetiin ja valokuvasin senkin olen oppinut järjestötehtävissäni. Järjestötyö on ollut minulle ennen kaikkea tapa oppia uutta ja kartuttaa osaamista. Järjestöt ovat turvallinen paikka haastaa itseään ja kokeilla isoihinkin saappaisiin hyppäämistä ilman valtavia suorituspaineita. Ilman järjestökokemusta CV:ni näyttäisi melko tyhjältä. Valittu suuntaa auttaa opinnoissa, mutta suunnanmuutosmahdollisuudet säilyvät aina Viides opiskeluvuoteni toi mukanaan sekä maisteriopinnot että aikuisopettajan pedagogiset opinnot. Samalla kyselyt siitä, mikä sinusta tulee isona, lisääntyivät. Koin tarvitsevani pohdinta-apua ja osallistuinkin opiskelijoille suunnattuun seminaariin, jossa arvioitiin omia mielenkiinnon kohteita ja saatiin työkaluja uravalintoihin. Sain silloin ahaa-elämyksen, ja moni asia loksahti paikalleen. Olen sen jälkeen perehtynyt erityyppisiin uraohjauksen muotoihin, ja tuntuu, että olen löytänyt oman alani. Tiedä häntä, kuinka alitajunnassa uinunut ajatus opinto-ohjaajan työstä vaikutti valintaan. Kiinnostuksen kohteet vaihtuvat, mutta olen saanut oman juttuni oivaltamisesta valtavasti energiaa, ja odotan nyt innolla työharjoittelua ja ohjaukseen liittyvän pro gradun aloittamista. Uskon, että moni generalistiopiskelija kokee samanlaista ahdistusta. Mikä sinusta tulee isona? Vastaaminen vaatii, että olisimme visionäärejä jo ennen kuin olemme tutustuneet työelämään saatikka omaan tieteenalaamme mahdollisuuksineen. Ei huolta, jos valintojen punaisena lankana ovat omat kiinnostuksen kohteet. Myöhemmin voi taaksepäin katsoessaan hahmottaakin, miten eri palat sopivat yhteen. Kannattaa myös huomioida asiat, jotka eivät kiinnosta. Oma juttu hahmottuu myös sitä kautta. Apua saa aina pyydettäessä Meillä kaikilla on hieno mahdollisuus kannustaa läheisiämme ja mieluusti myös tuntemattomia. Positiivisen palautteen voima on valtava ja ihmisille kannattaa kertoa heidän vahvuuksistaan. Kannattaa vinkata myös työpaikoista, kursseista tai tilaisuuksista, joista toinen voisi hyötyä. Yksi keskustelu voi suurimmillaan muuttaa elämänsuunnan. Haluan lopuksi rohkaista generalistiopiskelijoita, ja miksei muitakin, hakemaan keskusteluapua vaikka yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluista tai työ- ja elinkeinotoimistoista, jos oma (opintojen jälkeinen) suuntaa tuntuu olevan hukassa. Lauran tarinaan ja tukeen on helppo tarttua. Se vahvistaa myös Eric Carverin tulkinnan ihmis- ja käyttäytymistieteellisestä korkeakoulutuksesta: laaja yleissivistys, tiedon soveltamistaito ja pääaineen hyvä tuntemus mahdollistavat joustavat siirtymiset tehtävästä toiseen. Jakku-Sihvonen muistuttaa toimittamassaan artikkelikokoelmassa Uudenlaisia maistereita (2005) siitä, että maisterin tutkinnon suorittaneiden odote- Eric Carverin (2006) Humanisti valmis työelämään -tutkimus taan saaneen valmiuksia toimia työelämässä oman alansa asiantuntijoina löytyy helpoiten haettaessa nimellä esimer- ja kehittäjinä. Se vastuuttaa tutkintotavoitteena opiskelijan valitsemaan kiksi Googlesta. oman polkunsa, toisaalta se viittaa asiantuntijataitojen oppimiseen. Jos haluat keskustella osaamisestasi ja kuulla lisää työmarkkinavaihtoehdoista, ota yhteyttä toimis cia.fi tai tutustu SPECIA-Networkiin LinkedIn-yhteisöpalvelussa. Et ole yksin SPECIA tukenasi. CareerStorm urasuunnittelu- ja työnhakupalvelut tarkoittavat henkilökohtaista valmennusta työelämän muutostilanteisiin. Jäsenenä saat neuvoa työnhakuun, urausuunnitteluun ja osaamisen kehittämiseen osoitteen kautta asiantuntija 9

10 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Teksti: Mikko Lehtonen Kuva SASK ry: Harri Heikkilä SPECIA myöntää 0,7 % vuosibudjetistaan kehitysyhteistyöhön. Tämänvuotinen tuki lahjoitetaan UNICEFille Pehmeinä paketteina. Lahjoitetut varat käytetään heikommassa asemassa olevien lasten perusterveydenhuollon parantamiseksi, koulunkäynnin tukemiseksi ja katastrofialueiden ihmisten auttamiseksi. Tuellamme saadaan muun muassa School-in-a-box -koulutarvikelaatikoita ja satoja rokotteita. SPECIA osoitti kehitys yhteistyötukensa UNICEFin Pehmeinä paketteina Uusia yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisessä toiminnassamme Specialaiset päättivät syyskokouksessaan, että järjestö hakee Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry:n jäsenyyttä vuodelle Osa kehitysyhteistyöstä annettaneen ensi vuonna SASK:n hankkeisiin järjestön jäsenmaksuna. SASK on ammattiliittojen ja -järjestöjen kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. SASK:n jäsenjärjestöihin kuuluu yhteensä 1,3 miljoonaa suomalaista. Jos SPECIAlle myönnetään jäsenyys, olemme harvoja akavalaisia järjestöjä SASK:ssa. SASK:n ja sen jäsenjärjestöjen tavoitteena on vahvistaa maailmanlaajuista edunvalvontaa ja ehkäistä lapsityövoiman käyttöä, työvoiman halpamyyntiä sekä vaarallisia työolosuhteita. SPECIA on osallistunut jo kahdesti pyynnöstä Maailma kylässä -festivaalin Decent Work -kampanjatelttaan, jota SASK on koordinoinut. SPECIA kehittää kv-toimintaansa vuonna 2011, ja sitä käsitellään sekä verkossa että Asiantuntijajäsenlehdessä. Kehitysyhteistyötuelle pyydetään kohdetta myös ensi vuonna kiitokset tänä vuonna ehdotuksensa antaneille ja lähettäneille. 10 asiantuntija

11 Teksti: Simon Huldén Ylemmät toimihenkilöt vallankumoustekijöinä Ylempien toimihenkilöiden voidaan sanoa ajautuneen paitsioon, koska toimihenkilöt ovat onnistuneet keräämään itselleen kannustavia kollektiivisia kokonaistyöehtoja muun muassa työehtosopimuksin. Ylempien toimihenkilöiden työehtojen puutteita on kompensoitu korkealla palkalla. Tarpeet ovat kuitenkin muuttumassa, ja ylempien toimihenkilöiden odotetaan oppineen neuvottelemaan työsuhdeturvastaan palkan ohella. Työnantaja ylentää toimihenkilönsä mielellään, koska esimerkiksi vapaa-aikana matkustamisen korvaaminen voidaan siten kiertää. Yksi monista Venäjän vallankumoukseen johtaneista tekijöistä oli aateliston heikkenevä asema ja korostunut tyytymättömyys kurjistuviin elämänehtoihin. Luottamuspula maan johtoon rikkoi kontrollimekanismeja ja maa syöksyi vallankumoukselliseen kaaokseen. Mikäli ylempiä toimihenkilöitä halutaan verrata mainittuun aatelistoon, on mahdollista leikitellä dramaattisillakin asioilla. Ylempien toimihenkilöiden aseman heikentyminen arvostusta nauttivasta eliittiryhmästä työsuhdeturvaltaan epävarmemmaksi asiantuntijaryhmäksi voi heikentää työrauhaa, työhyvinvointia, työhön sitoutumista ja osaamisen jakamista. Vallankumous ei ole todennäköinen, mutta on merkityksellistä, jos ja kun, tämä palkansaajaryhmä kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti työssä. Ylemmät toimihenkilöt työs kentelevät erityisasiantuntemusta, erityistaitoja ja korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä tai organisaation keskijohdossa, minkä lisäksi heidät saatetaan erityisasiantuntijoina rinnastaa vastuiltaan esimiehiksi, vaikkei heillä olisi alaisia. Pohdittaessa organisaation kehittämistä, tuloksellisuutta ja osaamista, ylemmät toimihenkilöt ovat usein avainasemassa. Ylempi toimihenkilö kuulostaa käsitteenä paremmalta kuin toimihenkilö. Ennen asia olikin niin. Ylemmät toimihenkilöt olivat yhteiskunnan etuoikeutettua eliittiä nauttien hyvästä sosioekonomisesta asemasta ja sekä työväen että johdon luottamuksesta. Rauha oli maassa. Akateemisella harmaan ylityön vyöhykkeellä On hyvä, että aihe herättää keskustelua ja että epäoikeudenmukaisuus saa myös korkeasti koulutettujen työelämässä kasvot. Taloussanomat uutisoi palkattoman ylityön käyvän kalliiksi akavalaisille asiantuntijoille. Korkeasti koulutetuille palkansaajille on uutisen mukaan tyypillistä tehdä 48 työtunnin viikkoa sovitun 37,5 asemesta, ja siten todellinen työtuntimäärä vähentää perusansiota jopa 15 % joka kuukausi jos palkka jaetaan todellisen työajan perusteella. Yhdeksi ratkaisuksi ehdotetaan työaikapankkia, jota muun muassa Ville Hakala on tutkinut SPECIAn gradupankkitutkielmassa Karttuva tili, nostot tilanteen mukaan (2007). Se on luettavissa verkkosivujemme gradupankissa. Tukea henkilökohtaiseen sopimiseen Ylempien toimihenkilöiden on hyvä vaatia vähintään toimihenkilötasoisia työsopimuksia tai huolehdittava työsuhdeturvastaan muuten. Lakimiehemme auttavat mielellään valmistauduttaessa työsopimusneuvotteluihin, sillä aina voi sopia työlainsäädäntöä ja mahdollista työehtosopimusta paremmin. Ylemmät toimihenkilöt YTN ry on julkaissut myös Johtajasopimusoppaan, joka on avuksi itsenäistä työtä tekeville ylemmille toimihenkilöille. Sen voi pyytää maksutta sähköpostitse Specialaisten ylempien toimihenkilöiden sopimus- ja neuvottelukysymyksiin vastaa myös työmarkkina-asiamies Riikka Sipilä Akavan Erityisaloista. Hänet tavoittaa puhelimitse tai sähköpostitse - alat. HYVÄN TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEET Kolumni Toimenkuvaus eli työtehtävät ja toimipaikka Työsuhteen alkamispäivä Työsuhteen kesto ja mahdollinen koeaika Irtisanomisajat perusteineen Palkka ja palkanmaksupäivä (luontoisedut, bonukset ja esimerkiksi provisio) Työaika: kesto ja kellonajat Vuosiloma ja lomaoikeus Sairausajan palkka Keksinnöt ja tekijänoikeus Koulutus ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Matkakustannukset ja matkustaminen työajan ulkopuolella Muut työnteon ehdot, kuten äitiysloma-ajan palkka Kilpailulauseke (mahdollinen kilpailunrajoitus tai rekrytointikielto) Sovellettava työehtosopimus asiantuntija 11

12 Speciaali Esimerkkejä koulutusalalta: Onko sivistystyö edelleen vapaata? Vapaa sivistystyö on paitsi aikuiskasvatuksen osa-alue, se on myös kymmenien specialaisten työ- ja opinpaikka. Kansalaisopistot, työväenopistot, opintokeskusjärjestöt ja esimerkiksi kesäyliopistot luovat vapaan sivistystyön järjestöperheen, ja jo noin miljoona suomalaista opiskelee vuosittain sen 350 eri oppilaitoksessa. Kansalaisopistojen määrä on noin 200. Vapaan sivistystyön yhteistyöjärjestö VSY ry on sivistyspoliittinen edunvalvoja, ja siihen voi tutustua osoitteessa Kansalaisopistoille on oma ammatillinen verkostonsa Kansalaisopistojen liitto KOL ry (www.ktol.fi). Vapaan sivistystyön ajankohtaiskeskustelua voi seurata myös verkossa Tällä saatteella syvennytään kahteen vapaan sivistystyön toimijaan kansalaisopistoon ja avoimeen yliopistoon henkilökuvin ja annetaan puheenvuoro Itä-Suomen yliopiston tutkija Emilia Valkoselle. Teksti: Mikko Lehtonen 12 asiantuntija

13 Suunnittelija varmistaa, että opettajat voivat opettaa mahdollisimman hyvin Koulutussuunnittelija, KM, Pilvi Mansikkamäki työskentelee tamperelaisessa Ahjolan kansalaisopistossa. Suurimman osan suomalaisista kansalaisopistoista omistaa kunta, mutta Ahjola on esimerkki yksityisestä setlementistä (Ahjolan Kannatusyhdistys ry), joka tarjoaa opiskelua ja harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille yhteisöllisyyden hengessä ja kansalaistoiminnan tukemiseksi. Perustehtävän taustalla on laki vapaasta sivistystyöstä 1998/632. Lain mukaan kansalaisopistojen tehtävä on tarjota mahdollisuuksia omaehtoiseen oppimiseen, yhteisöllisyyteen ja kansalaistaitojen kehittämiseen. Opinnot ovat sekä kansalais- että työväenopistoissa yleissivistäviä, eivät tutkintotavoitteisia. Opistot ovat kasvatustieteilijöille tyypillisiä koulutusalan työpaikkoja, ja ne tarjoavat opiskelijoille hyviä työharjoittelumahdollisuuksia. Mansikkamäen vapaan sivistystyön polku alkoi juuri tutkintoon kuuluvasta työharjoittelusta Tampereen työnväenopistossa, missä hän suoritti myös opetusharjoittelunsa. Mansikkamäki luonnehtii molempia työyhteisöjään opetustuntimääriltään suurin piirtein samansuuruisiksi, mutta Ahjola tarjoaa hiukan enemmän taito- ja taideaineita myös kouluikäisille. Koulutussuunnittelijan työ kansalaisopistossa Koulutussuunnittelijan päävastuu on kurssiohjelman työstämisessä, ja Mansikkamäen omalla vastuualueella ovat tietotekniikka, musiikki ja kädentaidot. Ahjolan kansalaisopistossa työskentelee rehtori, neljän suunnittelijan tiimi, kurssisihteeri ja hallintohenkilöstöä sekä vuosittain noin 250 tuntiopettajaa. Olemme opetusaloillamme täysin opettajien ammattitaidon varassa, sillä suunnittelijoilla ei ole opetusvelvollisuutta, Mansikkamäki kuvailee. Opetushenkilöstön osaaminen onkin avainasemassa myös suunnittelijan työssä. Tehtäväni on pitää huolta tuntiopettajien rekrytoinnista ja heidän ammatillisesta kehittymisestään siitä, että he voivat tehdä työnsä ja opettaa mahdollisimman hyvin. Mansikkamäen mielestä opettajan pedagogiset opinnot ovat suureksi hyödyksi lähiesimiestyössä tuntiopettajien kanssa, ja hän jatkaa: Tärkeää on myös ymmärrys vapaatavoitteisesta (aikuisten) oppimisesta. Mansikkamäki luonnehtii koulutussuunnittelijan tehtävää neljän tehtäväteeman kautta otteen työhön on oltava kokonaisuuksia hahmottavaa. Kurssien suunnittelun lisäksi työ edellyttää paljon järjestelyä ja koordinointia olipa kyseessä sitten tilojen vuokraaminen, opetushenkilökunnan sijaisten etsiminen tai opetusmateriaalin hankinta. Verkostot ja yhteistyötaidot ovat myös olennaista työssä, sillä kuten Mansikkamäki toteaa: Vastuullani on 250 kurssia joka lukukausi, ja on tärkeää voida luottaa opettajien ammattitaitoon. Neljäs osa-alue on kehittämistyö, jolla Mansikkamäki tarkoittaa esimerkiksi rahoitusten hankintaa ja projekteja sekä henkilöstön kehittämistä. Kurssivalinnat ja -tarjonta ovat arvovalintoja Kansalaisopistoille on tyypillistä se, että koulutusohjelma ilmestyy kahdesti vuodessa. Päivän tai viikonlopun kestävät kurssit ovat tavallisia, mutta valtaosa kursseista suunnitellaan jatkuvaksi koko lukuvuoden. Monimuoto-opetusta käytetään myös jonkin verran. Ahjolassa lyhytkurssien suosio kasvaa, ja se kuvaa Mansikkamäen mielestä nykyaikaa: Opiskelijat haluavat lyhyitä kursseja, joiden kautta voi tutustua aiheisiin sitoutumatta taloudellisesti esimerkiksi koko vuoden kestävään opetukseen. Varsinkaan, jos ei tiedä vielä tarkalleen, pitääkö aiheesta vai ei. Pieni opetustuntimäärä pienentää myös kurssihintaa, totta kai. Emilia Valkonen tutkii väitöksessään kansalaisopistojen markkinaperustaisuutta. Mansikkamäki toteaa, että jos Ahjola järjestäisi opetusta täysin asiantuntija 13

14 markkinalähtöisesti, heidän kannattaisi järjestää lähinnä espanjan ja astanga-joogan alkeita. Hän lisää, että kansalaisopistoja arvostellaan aika ajoin siitä, että ne järjestävät hömppää, humppaa ja jumppaa. Mutta, missä muualla esimerkiksi ikäihmiset voivat opetella tietotekniikkaa kuin kansalaisopistoissa, Mansikkamäki kysyy. Toki kansalaisopistot kilpailevat opetuksesta ja asiakkaista, kuten muutkin koulutusorganisaatiot. Ahjola ei tarjoa mahdollisuuksistaan huolimatta työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, ja se on Mansikkamäen mielestä selkeä valinta. Teemme työtä pienillä resursseilla ja osallistuminen julkisen hankintamenettelyn tarjouskilpailuihin edellyttäisi aivan omaa myynti- ja suunnitteluhenkilöstöä. Sitä paitsi sillä sektorilla on vahvoja tekijöitä Tampereella. Mielestä koulutusorganisaatiot keskittyvät entistä enemmän juuri perustehtäväänsä, ja vapaalla sivistystyöllähän on lailla säädetty tehtävä, Mansikkamäki päättää. Kuka maksaa? Pilvi Mansikkamäki Kansalaisopistojen rahoitus perustuu kolmeen osaan: lakisääteiseen valtionosuuteen, opintomaksutuottoihin ja ylläpitäjän rahoitukseen. Aikuiskasvatustieteilijä Urpo Harva pohti aikoinaan, heijastaako valtion antama tuki vapaan sivistystyön merkitystä ja arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Aikuiskasvatuksessa sillä on merkittävä rooli. Mansikkamäki muistuttaa, että vapaan sivistystyön rahoituslakia ollaan muuttamassa tavalla, joka jossa laatu- ja kehittämisrahalla on aiempaa tärkeämpi merkitys. Se pakottaa opistoja ottamaan kantaa ja linjaamaan toimintaansa aiempaa voimakkaammin. Jos kaupunki tai kunta leikkaa ylläpitäjän rahoitustaan, ainoaksi vaihtoehdoksi jää usein tarjonnan supistaminen. Yksityisellä puolella on vastaavasti suuri paine korottaa kurssihintoja. Meillä on oltava tarjonnassa sellaisia varmoja kursseja, joista saadaan tuloja ja joilla saadaan ylläpidettyä kokeiluja tai esimerkiksi filosofian kaltaisia yhteiskunnallisia aineita, joiden kysyntä on pientä. Ne ovat arvo- ja profiilivalintoja, Mansikkamäki muotoilee ja huokaisee, että näitä pohditaan koko ajan. Kansalaisopistojen kehitystrendejä Aikuiskoulutuksen saavutettavuutta ja oppijoiden todellisia osallistumismahdollisuuksia pohditaan jatkuvasti. Mansikkamäki näkee opistoverkoston supistamisen yhdeksi haasteeksi samanarvoisuudelle: Kuntaliitokset ovat myös mielenkiintoisia, koska ne synnyttävät isoja alueopistoja kasvattaen välimatkoja. Opistojen määrä laskee, aivan varmasti, eikä se välttämättä ole kuntalaisen etu. Toisaalta, opistoverkosto saattaa toki vahvistuakin. Mansikkamäki on optimistinen kansalaisopistojen tulevaisuuden suhteen, sillä vapaan sivistystyön historiallinen painoarvo on vahva. Ensimmäinen työväenopisto perustettiin 1899, ja opistot yleistyivät 1900-luvun alun vuosikymmeninä kansanvalistuksen ja -sivistyksen hengessä. Minun on vaikea kuvitella, että kaikki menisi täysin markkinavetoiseksi tai että tämä kenttä lakkaisi olemasta. On kuitenkin pohdittava, mitkä ovat kustannukset. Jos kurssimaksut nousevat huomattavasti, tavoitettavuus kärsii muutenkin kuin alueellisesti, Mansikkamäki arvioi lopuksi. 14 asiantuntija

15 Näkökulma sivistysyliopistoon Avoin yliopistoopetus kuuluu myös vapaaseen sivistystyöhön. Pyysimme tamperelaista Aino Katermaata keskustelemaan kanssamme yliopiston avoimuudesta. Katermaa on koulutukseltaan filosofian tohtori, ja hän vastaa Tampereen Avoimessa yliopistossa annettavasta historian opetuksesta. Avoin yliopisto ja vapaa kansansivistystyö tuovat ihmisten elämään, palkkatyön ympärille, jotakin ihan ihanaa, Katermaa hymyilee, ja sanoo, että kysymys on sydämen sivistyksestä ja hyvinvoinnin edistämisestä hyvin harrastuksin. Kynnyksiä ei tehdä eikä seiniä pystytetä Avoimet yliopistot tarjoavat vaatimuksiltaan samaa tutkintotavoitteista ja tutkimukseen perustuvaa opetusta kuin yliopistotkin perustutkintoopiskelijoilleen. Avoimen yliopiston opiskelijoille tarjotaan heidän lähtökohdistaan riippumatonta koulutusta. Meillä opiskelee kaikenikäisiä ja aina kansakoulutaustalta lähtien, Katermaa sanoo, ja muistuttaa, että opintojen motiivit ja suoritusaika vaihtelevat kunkin opiskelijan elämäntilanteen mukaan: Osa täydentää osaamistaan virkaa varten, osa opiskelee täysin omaksi ilokseen. Opetusajankohdalla on haluttu taata koulutuksen saavutettavuus. Työttömien opiskelumahdollisuus turvataan sillä, että opetus alkaa aina klo jälkeen, koska he menettäisivät muuten oikeutensa työttömyysturvaan, Katermaa kertoo esimerkkinä ja kysyy jatkoksi: Miten myöskään joku, joka on päivisin töissä, pääsisi osallistumaan toimistoaikana annettuun opetukseen. Katermaalla on selkeä mielipide Avoimen yliopiston opiskelijoiden tarpeista: He haluavat lähiopetusta. Miksi he maksaisivat 500 euroa siitä, että he saavat istua kotona, Katermaa kysyy ja täydentää: He saavat toki valita. Opiskelija voikin suorittaa Avoimen opintonsa joko kirjatentein, oppimistehtävin tai kurssimuotoisesti. Osa opiskelijoista tulee kaukaa, joten etäopiskelukin on ymmärrettävää, Katermaa pohtii. Vaikka Avoimessa yliopistossa voi valita itselle sopivimman oppimistavan, opintosuoritusten hyväksymisessä ollaan tarkkoja. Tenttivastauksen tarkistaa Tampereella se yliopiston opettaja, joka vastaa samasta kurssista yliopiston laitoksen puolella, joten kriteerit ovat meillä samat, Katermaa muotoilee. Tehdään se mahdollisimman hyvin sitten Avoin yliopisto saa suurimman osan rahoituksestaan Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtiontukena. Katermaa arvioi, että Tampereen avoin yliopisto voi käyttää rahaa hieman vapaammin kuin asiantuntija 15

16 historiatieteen ja filosofian laitos opetusta suunnitellessaan. Seuraan esimerkiksi uusia väitöskirjoja ja erityistutkimuksia, jotta saisimme tarjottua Avoimessa yliopistossa uusinta ja mielenkiintoisinta tutkimusta luentoina saamme koko - naisia luentosarjojakin, joita ei juurikaan tarjota laitoksen puolella. Jos tarjotaan kontaktiopetusta, sen pitää olla mahdollisimman hyvää. Opiskelijoilla on esimerkiksi aikaa keskustella. Laitos sietäisi lyhyempiäkin kursseja, mutta minä en halua, Katermaa naurahtaa. Toisaalta hän arvioi, että juuri erityiskursseista ja luentosarjoista tingitään ensimmäisinä. Eikä ihme, sillä Avoimen yliopiston luentokurssin keston vaihdellessa tuntiin laitoksen kurssin tuntimäärä on tavanomaisesti 20. Näin ainakin Tampereella historia-aineissa ja minun opetuksessani, Katermaa kertoo tavastaan työskennellä ja varoo yleistämästä. Hän leikkii myös kysymyksellä, miksi kustannuksia pitää pohtia aina ensin. Ei sen väliä, mitä maksaa, hankintaan se, mitä tarvitaan, Katermaa toteaa. On kuitenkin ongelmallista, että Avoimet yliopistot antavat tutkimukseen perustuvaa opetusta, mutta emme voi merkitä tutkimusaikaa vuosityöajaksi saati laskuttaa siitä, Katermaa pohtii. Onko yliopisto avoin? Onko yliopisto avoin? Vaikka yliopisto-opetus on julkista, tiedekuntien ja laitosten kynnyksiä on vaikea ylittää. Harva esimerkiksi poikkeaa yliopistokahvilaan tai hankkii kirjastokorttia yliopiston pääkirjastoon. Hyvin harvoin tulee vieraita ihmisiä luennoille; yleensä joku on kertonut jollekulle, Katermaa toteaa ja jatkaa, että yliopistojen pitäisi jakaa erityisasiantuntemustaan aiempaa monipuolisemmin myös keskenään. Osaamista pitää jakaa, ja siinä on haaste myös itseään profiloiville yliopistoille ja Avoimen yksiköille. Kysyimme Katermaalta lopuksi, millaisena historia-aineista valmistuneiden työmarkkinat hänen mielestään näyttäytyvät. Karto- ja paleografiaa sekä tilastotiedettä harrastava Katermaa muisti muun muassa innovaatiokeskusten ja innovoivien yritysten palkanneen humanisteja. Kyllä sillä on merkitystä, että joku katselee maailmaa ajallisesti laajasti ja tunnistaa erilaisia vaihto - ehtoja mahdollisuuksien joukosta, Katermaa sanoo kiitellen humanistien maailman- ja ajan - kuvaa. Ammattiliittojen ja -järjestöjen opintokeskukset ovat myös vapaan sivistystyön toimijoita. SPECIA tukee TJS-Opintokeskuksessa opiskelevia koulutustuellaan, joka on puolet koulutuskustannuksista aina 350 euroon saakka. Tukea haetaan samalla tavoin kuin normaalia koulutustukeamme. TJS-Opintokeskuksen koulutuskalenteri löytyy osoitteesta to kes kus.fi. Tuija Hauta-aho antoi aiheen tämänkertaiseen Speciaaliin. Tamperelainen kasvatustieteiden maisteri Tuija Hauta-aho otti yhteyttä toimitukseen ja ehdotti kansalaisopisto- ja kehitysyhteistyö-aiheita vuoden viimeiseen Asiantuntijaan. Tuija työskentelee Tampereen kaupungin perusopetuksen hallinnossa kerhokoordinaattorina siinä on jälleen yksi mielenkiintoinen specialainen tehtävä, joka ansaitsisi oman artikkelinsa. Lue takakannesta uudesta Asiantuntijasta, ja osallistu lehden tekoon. 16 asiantuntija

17 Kansalaisopistojen toiminta markkinaperusteisen aikuiskoulutuspolitiikan aikana sopeutuminen selviytymisen ehtona Teksti: Emilia Valkonen Aikuiskoulutusta ja sen organisaatioiden toimintaa on ohjannut aina 1980-luvun lopulta lähtien markkinaperusteinen politiikka. Markkinahenkisen politiikan peruspyrkimyksenä voi pitää toiminnan tehostamista, jota tavoitellaan tuomalla julkiselle sektorille yksityisen sektorin käytänteitä ja periaatteita. Markkinaperusteista aikuiskoulutuspolitiikkaa ilmentää osaltaan myös koulutuksen välineellisen merkityksen korostuminen. Koulutus ymmärretään keinona edistää kansallista, taloudellista kilpailukykyä. Käytännössä tämä on merkinnyt aikuisten jatkuvan oppimisen ja erityisesti ammatillisen aikuiskoulutuksen vahvistamista. Välineellisyyden korostumisen myötä omaehtoisen aikuiskoulutuksen merkitys saattaa jäädä ammatillisen aikuiskoulutuksen varjoon. Nykyinen markkinahenkinen politiikka näyttäytyykin ristiriitaisena suhteessa kansalaisopiston toimintaan, tavoitteisiin ja sivistysperinteeseen. Kansalaisopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka tarjoavat monipuolisia opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia mm. musiikin, kuvataiteen, kielten, tietotekniikan, liikunnan ja kädentaidon aineissa. Kurssit ovat pääsääntöisesti tutkintotavoitteettomia, kaikille avoimia, ja vapaaehtoista. Opistojen toiminta on julkisesti tuettua, minkä vuoksi niillä on laissa asetettuja yhteiskunnallisia tehtäviä ja tavoitteita, kuten alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin vastaaminen ja omaehtoisen oppimisen sekä kansalaisvalmiuksien kehittämisen tukeminen. Myös sivistyksellisen tasa-arvon edistäminen on perinteisesti nähty opiston tehtävänä. Markkinaperusteinen politiikka on tuonut muutoksia opistojen toimintaan Markkinaperusteisen aikuiskoulutuspolitiikan aikana kansalaisopistoihin kohdistunut keskeinen muutos on ollut toiminnan saaman julkisen rahoituksen vähentyminen ja sen myöntämisperiaatteiden muuttuminen. Kunnallisen opetus- ja kulttuuritoiminnan järjestämiseen tarkoitetut julkiset resurssit kohdentuvat nykyisin kunnalle suoriteperusteisesti könttäsummabudjettina, josta kunta jakaa resurssit eri toimijoille haluamallaan tavalla. Useiden kansalaisopistojen kohdalla tämä kunnallisen päätösvallan kasvu on merkinnyt julkisen tuen toistuvaa kaventumista. Toisena markkinaperusteisuuden myötä tapahtuneena merkittävänä muutoksena voi pitää sitä, että osa kansalaisopistoista näyttää kohtaavan nykypäivänä aiempaa voimakkaampaa kilpailua. Nämä muutokset ovat heijastuneet opistojen käytännön toimintaan. Opistojen on siten täytynyt löytää keinoja, joiden avulla näihin toiminnan reunaehtojen muutoksiin on voitu sopeutua. Sopeutumiskeinoja ovat olleet mm. opiston aiempaa vahvempi asiakaslähtöisyys, itsenäinen rahanhakutoiminta, opintomaksujen nostaminen, markkinoinnin kehittäminen, opetustuntien leikkaaminen ja resurssien suuntaaminen ensisijaisesti menestyviin toimintoihin sekä ainealueisiin. Lisäksi, monet opistot ovat yhdistyneet paikallisesti toimivista opistoista melko suuriksi alueellisiksi oppilaitoksiksi toistuvien tehostamis- ja säästöpaineiden vuoksi. Useat opistot ovat myös ryhtyneet etsimään selkeämpää profiilia ja roolia toiminta-alueellaan. Profiloitumisen avulla pyritään vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin, ja osoittamaan toiminnan merkitys alueella. Mukautuminen toiminnan muuttuviin reunaehtoihin edellyttää joustavuutta ja sopeutumiskykyä opistolta ja sen henkilökunnalta. Opiston henkilökunnan työstä näyttää siten muotoutuneen aiempaa kuormittavampaa markkinahenkisen politiikan aikana. Työn kuormittavuutta lisää osaltaan työn pirstaleisuus, kiire ja toistuvien resurssileikkausten tuoma epävarmuus. Asiakkaan näkökulmasta markkinaperusteinen politiikka on tuonut opiston toimintaan myös myönteisiä asioita. Aiempaa korostuneemman asiakaslähtöisyyden seurauksena opistot reagoivat asiakkaiden kurssipyyntöihin ja kysyntään herkästi. Lisäksi kohonneiden opintomaksujen, kilpailun ja asiakaslähtöisyyden myötä toiminnan sekä opintojen laadukkuuteen on panostettu. Monet opistot kehittävät aktiivisesti toimintaansa ja opintotarjontaansa asiakaspalautteen sekä kurssiehdotusten keräämisen muodossa. Opistojen tarjonta seuraakin vahvasti ajan trendejä. Toisaalta kansalaisopistojen voi olla haasteellista toteuttaa niille asetettuja yhteiskunnallisia tehtäviä, kun opistot joutuvat toimimaan yhä vahvemmin markkinoiden ehdoilla. Tutkittua tietoa asiantuntija 17

18 Omaehtoiset opinnot edistävät hyvinvointia Vaikka nykyinen politiikka korostaa koulutuksen välineellisyyttä, ei omaehtoisten, harrastuspohjaisten opintojen merkitystä tule sivuuttaa. Omaehtoiset opinnot voivat edistää työssä jaksamista ja mielenvirkeyttä. Opinnot voivat siten toimia harrastuksena, tuoden vastapainoa työhön, mutta toisaalta ne voivat myös tukea työntekoa ja vahvistaa työssä tarvittavaa osaamista. Lisäksi opinnot voivat tarjota tukea mahdollisten työttömyysjaksojen aikana. Kansalaisopiston opinnoilla on näin ollen tärkeä, yhteiskunnan jäsenten hyvinvointia edistävä merkitys, kuten tutkimukset ovat osoittaneet (esim. Manninen & Luukannel 2008; Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset). Tutustu aiheeseen esimerkiksi artikkelissa Valkonen & Kauppila; Sivistyksen keitaasta formulatalliksi? Kansalaisopiston henkilö - kunnan kokemuksia markkinaperustaisesta aikuiskoulutuspolitiikasta. Aikuiskasvatus 3/2010. Apurahatutkijana yliopistolla Teksti: Mikko Lehtonen Itä-Suomen yliopiston tutkija ja jatko-opiskelija Emilia Valkonen pohtii väitöstutkimuksessaan kansalaisopistotoimintaa ja -työtä, näiden kehitystä, nykytilannetta sekä muutosmahdollisuuksia neljän erilaisen opiston kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda tiedollista pohjaa opistotoiminnan kehittämiseksi, ja se jatkaa hänen pro gradu -tutkielmaansa. Pyysimme Valkosta kertomaan hieman omasta työstään tutkijana. Valkosen mielestä tutkijan työn hyviä puolia ovat mahdollisuudet osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja mielenkiintoisten ihmisten tapaamiseen. Arvostan esimerkiksi sitä, että saan päättää työajoistani itse ja työskennellä kotona olen itseni pomo, Valkonen sanoo. Tutkijan työ ei ole vain itsenäistä ja itseä kiinnostavan aiheen pohdiskelua, vaan työpäiviin kuuluvat myös jatko-opinnot, luennot, tutkimusaiheeseen liittyvien artikkelien kirjoittaminen sekä tutkijatapaamiset ja mahdolliset hankkeet. Tutkijatapaamisiin osallistuminen on tärkeää; siellä voi seurata, mitä muut tutkivat, ja toisaalta tapaamiset antavat usein myös tukea omaan tutkimustyöhön, Valkonen kuvailee. Tutkijan työ edellyttää kokonaisuuksien hallintaa, sillä työ on usein pirstaleista. Valkonen toteaa vapauden edellyttävän myös vastuuta. Koen paineita tutkimuksen etenemisestä, toisaalta rahoittajat ja ohjaavat asettavat odotuksia tutkimustyölle. Koska apurahajaksot vaihtelevat muutamasta kuukaudesta vuoteen, työn rahoitukseen liittyy paljon epävarmuutta, Valkonen pohtii, mutta sanoo samalla, että rahoituksen saaminen on myös palkitsevaa, koska se luo itselle uskoa omaan tutkimukseen ja sen merkittävyyteen. Valkonen jatkoi maisteritutkintonsa jälkeen jatko-opintoihin ja hän kannustaakin hakemaan jatko-opintoihin mahdollisimman pikaisesti perustutkinnon valmistuttua, sillä tutkimustaidot ovat silloin tuoreessa muistissa. Tutkija-asenteesta ja oivaltamisen ilosta kertoo myös Valkosen ohje nuorille tutkijoille tai tutkijan urasta haaveileville: On hyvä etsiä sellainen tutkimusaihe, joka kiinnostaa aidosti. Silloin tutkiminen ei välttämättä tunnu edes työltä. Kiinnostus ja sisäinen motivaatio myös jouduttavat työtä, Valkonen kertaa kokemuksiaan. Tutkimisesta, tieteestä ja apurahahakemista saa lisätietoja esimerkiksi Suomen Akatemian verkkosivuilta 18 asiantuntija

19 Detta nummer av Asiantuntija behandlar välmående på arbetsplatser. Det ligger givetvis inte enbart i arbetstagarens intresse att man mår bra i sitt arbete, utan även i arbetsgivarens. Alla parter är nog överens om att en välmående person gör bättre ifrån sig och är mera produktiv, men i praktiken kan man tyvärr inte säga att detta är fallet på alla arbetsplatser. Det som kanske alla inte känner till är arbetsplatshälsovårdens breda utbud av tjänster i fall av dylika problem vid arbetsplatser. Bland annat erbjuds medling vid gräl mellan chef och anställd och även förslag till ändringar i verksamheten för att förbättra på arbetsklimatet. Det viktigaste är dock att ingripa i tid. Ju större problemen blir, desto svårare blir det att finna en lösning som tillfredställer alla parter. Därför är det viktigt att hela personalen reagerar. Det är svårt för utomstående att upptäcka eventuella problem. Trots att problemen i arbetslivet oftast når rubrikerna är ändå cirka hälften av finländarna nöjda med sitt arbete enligt Työ ja terveys 2009 undersökningen. I undersökningen kom bland annat fram att arbetet även kan ha en terapeutisk verkan i en svår livssituation. Förr i tiden hade högre tjänstemän det bättre ställt än vad de har idag. Deras eventuellt lite försämrade arbetsvillkor kompenserades av en bättre lön. Nuförtiden kompenserar lönen tyvärr inte övriga brister samtidigt som förväntningarna på de högre tjänstemännen bara ökar. Det är trots allt de högre tjänstemännen som aktivt ska vara med och forma morgondagens samhälle till ett mera attraktivt, innovativt och välmående sådant. För att detta ska kunna förverkligas är det väsentligt att samma regler gäller för högre tjänstemän som för övriga löntagare. Till exempel att de får ersättning för övertid. För flera högre tjänstemän gäller inget kollektivavtal. Akavas förhandlingsorganisation De Högre Tjänstemännen YTN r.f. gör sitt bästa för att förbättra situationen för de högre tjänstemännen, men det kräver också att de högre tjänstemännen själva är medvetna om sin situation. SPECIA skickar som vanligt inte automatiskt ut Akava-fickkalendern för år 2011 till sina medlemmar. Tidigare erfarenhet har visat att det av ekologiska skäl är förnuftigare att göra på följande sätt: Ifall du vill ha en Akava-kalender, skicka ett e-postmeddelande till adressen med rubriken kalender. Kom ihåg att bifoga din adress. Årligen går 0,7 procent av SPECIAs helhetsbudget till utvecklingsbistånd. I år går bidraget till Unicefs mjukispaket, det vill säga till vatten och hygienartiklar, vacciner, näringstillskott och andra livsviktiga förnödenheter till barn i u-länder som fallit offer för katastrofer. Nästa år går en del av pengarna till ett byskoleprojekt i Pakistan. I projektet ingår bland annat undervisning och hälsovårdvård för 60 barn i byn Pattal Munda i Punjabi. Målsättningen för projektet är avskaffning av barnarbetskraft, samt bättre hälsa och högre utbildningsnivå för barnen. Projektet administreras av SASK (Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus). Du kan även själv komma med förslag till ändamål för SPECIAs bidrag. Det finns ännu lediga veckor vid SPECIAs stuga i Levi. Veckorna 19, 20, 21, 22, 24, 26, 27, 33, 34, 35, 36, 39, 40, 42 ja 45 står ännu till förfogande. Ifall någon vecka intresserar dig skriv till adressen Jag önskar er alla en riktigt god jul och ett gott nytt år!, Simon Huldén Svensk resumé asiantuntija 19

20

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

BeLL KyseLyLomaKe www.bell-project.eu

BeLL KyseLyLomaKe www.bell-project.eu Q BeLL Kyselylomake www.bell-project.eu Hyvä aikuisopiskelija! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota aikuisopiskelijoiden kokemuksia aikuisopiskelusta ja sen hyödyistä. Kysely on tarkoitettu omaehtoisesti

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot