ASIANTUNTIJA-AIKAA ETÄNEUVOTTELUILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIANTUNTIJA-AIKAA ETÄNEUVOTTELUILLA"

Transkriptio

1 Milja Syrjänen (toim.) ASIANTUNTIJA-AIKAA ETÄNEUVOTTELUILLA Videoneuvottelukäytännöt julkishallinnossa ja asiakastyössä Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi A 11/2010 C 4/2009

2 Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja A 11/2010 Milja Syrjänen (toim.) ASIANTUNTIJA-AIKAA ETÄNEUVOTTELUILLA Videoneuvottelukäytännöt julkishallinnossa ja asiakastyössä Tampereen kaupunki 2010

3 Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Tietotuotanto- ja laadunarviointi Aleksis Kiven katu C PL Tampere puh faksi Milja Syrjänen ja Tampereen kaupunki Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2010 ISBN ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu)

4 Lukijalle Videoneuvottelukäytäntöjen kehittämishanke eli Vipu-projekti toteutettiin Sen tavoitteena oli luoda pysyviä ja yhtenäisiä videoneuvottelukäytäntöjä Tampereen kaupungille. Projekti on tehnyt tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupungin eri toimintayksiköiden, Tietotekniikkakeskuksen ja Tampereella sekä valtakunnallisella tasolla toimivien kehittämishankkeiden kanssa. Projektin aikana on tutustuttu, testattu, suunniteltu, mahdollistettu, kokeiltu ja rakennettu uusia käyttötapoja etäneuvottelutekniikalle. Etäneuvottelut on otettu käyttöön niin hallinnollisessa työskentelyssä kuin asiakastyössäkin. Toimintamalli on rakennettu kokemusten pohjalta. Teknologian kehittyessä edelleen toivon, että malli elää ja muokkautuu tulevina vuosina käyttäjäystävällisemmäksi ja kiinteämmäksi osaksi päivittäisiä työkäytäntöjä. Tämän julkaisun tarkoituksena on jakaa kokemuksia, ideoita ja hyviä käytäntöjä julkishallinnolle etäneuvottelutekniikan mahdollisuuksista. Samalla julkaisu toimii Vipu-projektin loppuraporttina ja käsikirjana etäneuvottelupalvelujen käyttäjille. Kirjan alkuosassa on kuvattu Vipu-projektin kulkua ja toimintaa sekä Tampereen kaupungin videoneuvottelumalli. Toiseen osaan on koottu käytännön esimerkkejä siitä, miten videoneuvottelua on hyödynnetty Tampereen kaupungilla sekä muutamien yhteistyökumppaniemme kokemuksia eri etäneuvottelutekniikkaa hyödyntävistä kehittämishankkeista. Lopussa suunnataan kohti tulevaa ja uusia visioita. Olen kirjoittanut tämän julkaisun niiden resurssien puitteissa, jotka olen tietohallinnolta saanut. Hiomista ja tarkentamista olisi ollut vielä paljon ja esimerkkejä voisi kertoa vieläkin enemmän. Toivon kuitenkin, että tämä julkaisu innostaa lukijaa käyttämään videoneuvottelua ja säästämään näin itseään, luontoa ja silkkaa rahaa. Vipu-projektin jälkeen videoneuvottelukäytäntöjen kehittäminen Tampereen kaupungilla siirtyy osaksi Tietohallintoyksikön perustoimintaa. Haluan kiittää erityisesti Tuomo Mujusta, Timo Asumaniemiä, Niila Mäkelää, Hannu Ruotsalaista ja Pertti Vartolaa kaikesta teknisestä viisaudesta, jonka avulla Vipu-projekti pääsi tavoitteisiinsa yhdessä pätevän asiantuntijaryhmän ja erittäin innokkaiden pilotti-ryhmäläisten kanssa. Tampereella Projektipäällikkö Milja Syrjänen, Vipu-projekti

5 Tiivistelmä Asiantuntija aikaa etäneuvotteluilla, Tampereen kaupungin tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarjan A julkaisu, kuvaa videoneuvottelukäytäntöjen kehittämishankkeen Vipu-projektin etenemistä ja tuotoksia. Julkaisussa kerrotaan kokemuksia videoneuvotteluista asiakastyössä ja julkishallinnossa. Tampereen kaupunki lähti kehittämään yhtenäisiä ja pysyviä videoneuvottelukäytäntöjä vuonna 2007 kolmivuotisessa Vipu-projektissa. Kaupungin tarpeena oli kehittää videoneuvottelumalli, jota eri toimintayksiköt voisivat hyödyntää niissä palveluprosesseissa, joissa virtuaalisilla etäyhteyksillä saavutetaan lisäarvoa. Tavoitteena oli tehostaa työajan käyttöä ja tuoda erityispalvelut osaksi peruspalveluita sähköisen palvelukanavan kautta. Vipu-projekti teki alusta alkaen tiivistä yhteistyötä kaupungin eri yksiköiden kanssa. Samalla se sitoi teknisesti yhteen Tampereen kaupungissa toteutettavia eri hankkeita, joissa hyödynnettiin videoneuvottelutekniikkaa. Vipuprojekti osallistui videoneuvottelujen hankintaprosessiin. Tampereen kaupungin tarpeisiin soveltuvaa yhtä yhtenäistä videoneuvotteluratkaisua ei löydetty, koska tarpeet valmiisiin ratkaisuihin olivat liian laajat. Etäneuvottelutekniikkaa käytetään sisäisten ja ulkoisten koulutusten ja kokousten lisäksi asiakastyössä ja etäopetuksessa. Tampereen kaupungin Tietohallintoyksikkö vastaa jatkossa videoneuvottelukäytäntöjen levittämisestä ja mallin kehittämisestä. Kaupungilla on viisi videoneuvotteluhuonetta, joissa on perinteiset IP-pohjaiset videoneuvotteluhuoneeseen tarkoitetut videoneuvottelulaitteet. Lisäksi on käytössä henkilökohtaisissa tietokoneissa toimiva salattua yhteyttä käyttävä videoneuvotteluohjelma. Se soveltuu erityisesti kaupungin ulkopuolisiin yhteyksiin kuten asiakastyöhön. Etäopetuskäyttöön tämän ohjelman toiminnallisuudet eivät riittäneet, vaan he käyttävät Adobe Connect -ohjelmaan, jossa on mukana oppimisalusta. Koko kaupungin henkilöstön saatavilla on sähköposti- ja kalenterijärjestelmään integroitu sisämese eli Office Communicator, jolla voidaan muun muassa soittaa videopuheluita kaupungin sisäverkossa. Etäneuvottelun avulla säästetään henkilöstöä, luontoa ja rahaa. Suurin säästö syntyy matkoihin käytetystä ajasta ja matkakuluista. Esimerkiksi kahden tai kolmen kuukausittaisen päivän matkan Helsinkiin korvaaminen etäneuvottelulla kattaa laitteiden aiheuttamat kustannukset.

6 SISÄLLYS LUKIJALLE TIIVISTELMÄ OSA I TAMPEREEN KAUPUNGIN VIDEONEUVOTTELUKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN VIDEONEUVOTTELUT JULKISHALLINNOSSA JA ASIAKASTYÖSSÄ VIPU PROJEKTI Taustaa Tavoitteet ja rakenteet Toteutus yhteistyössä Arviointi VIDEONEUVOTTELUJEN TEKNINEN TOTEUTUS Videoneuvottelupalvelun hankinta Videoneuvotteluhuoneet Pikaviestintä Henkilökohtainen videoneuvottelu Oppimisalusta ETÄNEUVOTTELUJEN VAIKUTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Etäneuvottelu säästää henkilöstöä, rahaa ja luontoa Etäneuvottelun kustannukset Kustannusvaikuttavuus TAMPEREEN KAUPUNGIN VIDEONEUVOTTELUMALLI OSA II KOKEMUKSIA VIDEONEUVOTTELUN KÄYTÖSTÄ HALLINNOSSA Kokemuksia sisämesen käytöstä, Anne Kauhanen Videoneuvotteluhuoneet käyttöön ASIAKASTYÖSSÄ Videoneuvottelua viittomakielellä unelmista totta Leena Köykkä Sosiaaliasema Satama hyödyntää videoneuvottelua Sakari Björninen Videoneuvottelut perheoikeudellisissa palveluissa Anne Haring Pirkanmaa mukana Etätulkki.fi hankkeessa Belinda Troger... 54

7 7.5 Punos hankkeessa videoneuvottelut puhevammaisten käytössä Erkki Piironen ETÄOPETUKSESSA Viittomakielen tunnilla etänä, Riitta Mäkelä-Metsälä Vuorovaikutusta etäopetuksen keinoin Riitta Mäkelä-Metsälä Asiantuntijaverkosto reaaliaikainen virtuaalivierailu oppitunnilla, Maria Teikari IKÄIHMISTEN PALVELUISSA Ikälinjalla apu on kosketuksen päässä, Mia Vaelma HyvinvointiTV ikäihmisten tukena Paula Lehto ja Johanna Leskelä LOPUKSI... 79

8 OSA I Tampereen kaupungin videoneuvottelukäytäntöjen kehittäminen 7

9 8

10 9 1 Videoneuvottelut julkishallinnossa ja asiakastyössä Sekä Suomessa että kansainvälisesti on saatavilla kokemusperäistä tietoa videoneuvotteluyhteyksien hyödyntämisestä hyvinvointipalveluissa ja myös muissa julkisen hallinnon tehtävissä. Vipu projektia aloittaessamme oli meneillään mm. Turun e-seutuhanke, Oulunkaaren kehittämishanke, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittämishanke sekä Honkalampi-säätiön kehittämishanke Pohjois-Karjalassa, joiden sisällöt olivat osittain yhteneviä Tampereelle suunnitellun hankkeen kanssa. Vipu projektin laajempana viitekehyksinä olivat seuraavat strategiat ja suunnitelmat: - Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Tampereen kaupungin Palveluohjelma ja e-palvelustrategia - Kunta ja palvelurakenneuudistus - Sosiaali ja terveydenhuollon tavoite ja toimintaohjelma (STM) sekä Hyvinvointi 2015 ohjelma (STM) Suomen tietoyhteiskuntastrategian vision mukaan tietoyhteiskunnan ajateltiin olevan joustava ja palveleva kaikissa arjen tilanteissa. Tätä visiota tukevat hyvin monimuotoisesti toteutetut etäkonsultaatiot, etätulkkaus, etäopetus, videoneuvottelut sekä yleensäkin videoneuvotteluyhteydet hallinnossa, palvelutuotannossa ja asiakaspalvelussa. Koska tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti julkishallinnon IT-ratkaisuja tulee kehittää konserniajattelun pohjalta, on videoneuvottelukonseptin kehittämisessä pyritty luomaan ja noudattamaan yhteisiä standardeja laajan valtakunnallisen ja kansainvälisen käytön varmistamiseksi. Strategian mukaan johtavien viranhaltijoiden ja asiantuntijoiden tietoyhteiskuntakoulutukseen panostetaan yhä enemmän. Kun johto käyttää itse osassa neuvotteluistaan videoneuvotteluyhteyttä, opitaan tilanteen rutiinien hallintaa. Näin sillä on pohjaa uusien innovaatioiden kehittämiseen omalla toimialalla ja etäpalvelu, minkä johdosta konsultaatio lisääntyy. Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen toteutusohjelmaan oli kirjattu strategisiksi painopisteiksi mm. tuottavuuden nostaminen sähköisten palvelujen avulla. Vipu projekti osaltaan loi sähköisen palvelukanavan, jonka avulla asiakkaan ulottuville voidaan tuottaa palveluja niissäkin tilanteissa, joissa hän muutoin jäisi ilman kontaktia ammattilaiseen. Lisäksi ammattilaisten näkökulmasta videoneuvottelut mahdollistavat huomattavaa työajan tehostumista, kun matkustaminen vähenee ja neuvotteluja voidaan korvata visuaalisilla etäyhteyksillä. Vipu-projektin aikana julkishallintoa on valtakunnallisesti vahvasti ohjattu erilaisilla suosituksilla, raporteilla ja ohjelmilla käyttämään videoneuvottelua. Selvitysmies Timo Kietäväisen selvitys uudesta julkisesta asiakaspalvelumallista julkaistiin (http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat

11 10 /03_muut_asiakirjat/ Uusiju/name.jsp) Selvitysmiehen esitys koski viranomaisten yhteispalvelupisteitä, joissa hyödynnettäisiin videoneuvottelua erityisesti tulkkipalvelun osalta. Selvityksessään Kietäväinen esittää eri viranomaisille yhtenäisiä etäpalvelukäytäntöjä, jotta asiakas voisi joustavasti saada asiansa hoidetuksi. Yhteispalvelupisteissä videoneuvotteluyhteyksiä on käytetty muun muassa Mikkelin Kelan toimistossa. Valtiovarainministeriön JHS-suositus hyväksyttiin Juhtassa nimellä JHS 168 Videoneuvottelun käyttö julkisessa hallinnossa. (http://www.jhssuositukset.fi/suomi/jhs168) Suosituksen valmistuminen oli osa valtakunnallista julkisen hallinnon videoneuvottelukäytäntöjen kehittämisaaltoa. Videoneuvottelut ovat olleet erityisen ajankohtaisia kuntaliitoskunnissa. Myös taloudellisen tilanteen heikkeneminen on haastanut kuntia miettimään kustannustehokkaita ratkaisuja. JHS 168 Videoneuvottelun käyttö julkisessa hallinnossa pitää sisällään käytännön ohjeita videoneuvottelujen hankinnasta ja käytöstä julkisessa hallinnossa. Tampereen kaupunki oli osaltaan mukana rakentamassa suositusta. Siinä on käytännön esimerkkejä tilanteista, joissa videoneuvottelua voi käyttää ja selkeitä vinkkejä onnistuneen videoneuvottelun toteuttamiseksi. Suositus oli ensimmäinen videoneuvottelujen osalta. Sittemmin sitä on päivitetty mm. tekniikan osalta. Valtiovarainministeriö on asettanut sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman sade (www.vm.fi/sade). Sen toteuttamissuunnitelma on vuosille Sade ohjelma ottaa vahvasti kantaa myös etäpalvelujen tehostamiseen julkishallinnossa. Ohjelman tarkoituksena on muun muassa edistää videoneuvotteluyhteyksien ja etäpalvelujen käyttöä koko yhteiskunnassa. Tavoitteena on, että julkisen hallinnon kotimaan matkoista korvataan 20 % verkkokokouksilla vuoteen 2013 mennessä. Ohjelmassa seurataan nimenomaan videoneuvotteluyhteyksien, etäpalvelun ja verkkokokousten käyttöä ja määrä julkisen hallinnon organisaatioissa. Etäneuvottelutekniikkaa on hyödynnetty asiakastyössä ja ammattilaisten konsultaatiossa jo yli 40 vuotta. Suomessa 2008 Editan julkaisema Staphen Gossin ja Kate Anthonyn toimittama kirja Uudet teknologiat terapiassa kertoo mielenkiintoisesti videoneuvottelutekniikan hyödyntämisestä terapiatyössä. Kirjassa esitellään tutkimuksia, joita on tehty videoneuvotteluna annettavan psykoterapian ja työnohjauksen malleista ja vaikuttavuudesta. Asiakkaat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä etäneuvotteluna toteutettuun terapiaan. Se on antanut heille enemmän omaa tilaa, hallinnan tunnetta ja rohkeutta käsitellä asioita. Työntekijät ovat olleet varautuneempia. Pääsääntöisesti on todettu, että eroja kasvokkain tapahtuvan terapian ja videoneuvottelulla toteutetun terapian vaikuttavuudessa ei ole ollut. Tulokset ovat olleet molemmissa saman suuntaisia ja ehdottomasti parempia kun verrokkiryhmällä, joka ei ole saanut ollenkaan terapiaa. Suomessa videoneuvottelua terapiatyössä hyödyntää muun muassa Ulkopsykologit, joka on internetissä tapahtuvaan psykoterapiaan ja psykologipalveluun

12 Suomessa videoneuvottelua terapiatyössä hyödyntää muun muassa Ulkopsykologit, joka on internetissä tapahtuvaan psykoterapiaan ja psykologipalveluun erikoistunut yritys. Heidän toiminnastaan saa lisätietoa osoitteesta 11

13 12 2 Vipu projekti 2.1 Taustaa Videoneuvottelukäytäntöjen kehittämishanke eli Vipu-projekti toteutettiin Tampereen kaupungilla Sen valmistelu asettui ajankohtaan, jolloin - Tampereen kaupunki oli vuoden 2007 alussa aloittanut toiminnan Tilaajatuottajamallin mukaan ja haasteena oli tuottaa asiakaslähtöisiä palveluita tehokkaiden palveluprosessien ja sähköisten palvelujen avulla - Videoneuvotteluiden teknologia oli kehittynyt riittävän luotettavaksi ja käyttäjäystävälliseksi myös hyvinvointipalveluihin - Palveluntuottajien ja asiakkaiden taholta oli syntynyt kysyntää videoneuvotteluiden hyödyntämistä Erilaisia hyvinvointipalveluihin liittyviä kuvapuhelin- ja videoneuvottelukokeiluja oli toteutettu Tampereen kaupungissa jo vuodesta Tärkeimmät siihenastiset kokeilut, joissa Tampereen kaupunki oli ollut osallisena, on koostettu seuraavaan taulukkoon. TAULUKKO 1 Yhteenveto aikaisemmista kokeiluista Projekti Aika Hallinnointi Kuntaliiton projekti Kupu- Hervanta Ehyt Vipuprojekti Osallistujat Kuntaliitto Tre sote (vapa, Hervannan ta) Treen tulkkikeskus (viittomakielen tulkkaus) Pirkanmaan tulkkikeskus (vieraat kielet) Suomen Kuurosokeat ry Oy Media Tampere Oy Media Tampere Tio Suomen Kuurosokeat ry Treen Tulkkikeskus Pirkanmaan tulkkikeskus Tre sote (vapa ohjausryhmässä) Tre/ lasten päivähoito Suomen Kuurosokeat ry Tampereen tulkkikeskus Tio Tre /sote vammaispalvelut Tre /päivähoito PSHP Tekniikka ISDN 3 X ISDN IP Tre sisäverkko IP Tre sisäverkko Edellä olevien projektien lisäksi joihinkin Tampereen kaupungin yksiköihin oli otettu käyttöön videoneuvottelulaitteistot ilman erillistä projektia. Vuoden 2007 tammikuussa laaditun alustavan kartoituksen mukaan laitteistoja käytettiin seuraavasti:

14 13 Säännöllisesti yhteyksiä hyödynnettiin Hatanpään sairaalan ja TAYS:n etäkonsultaatioissa (radiologia) sekä mielenterveystoimistojen ja TAYS:n välisessä etäkonsultaatioissa (psykiatria). Lisäksi laitteistoja oli vähäisessä käytössä tai käyttämättöminä vammaispalvelutoimistossa, sairaalakoulussa, aikuislukiossa, 4 päiväkodissa, Pirkanmaan tulkkikeskuksessa sekä Tampereen ammattiopistolla. Yhteensä laitteistoja oli 18 eri toimipisteessä, jotka sijoittuvat hallinnollisesti seitsemään eri toimintayksikköön. Alustavan kartoituksen mukaan videoneuvotteluyhteyksiä aikaisemmin kokeilleet tahot sekä tuotantokäytössä olevat yksiköt olivat tuoneet esille lukuisia tarpeita, joihin etäyhteyksien käyttöä tulisi laajentaa. Toisaalta videoneuvotteluyhteyksiä ei kuitenkaan käytetty kaikissa yksiköissä tehokkaasti, koska: - laitteistot olivat vanhentuneet tai niitä ei osattu käyttää - tietoliikenneyhteydet eivät olleet riittävällä tasolla - organisaatiolla/yksiköllä, johon yhteys haluttiin, ei ollut laitteistoja tai pääsyä palomuurin läpi - henkilöstöllä ei ollut aikaa, osaamista tai kiinnostusta paneutua käyttöönottoihin - tekniselle toimintaympäristölle ei ollut aikaisemmin tunnistettu kaupunkikonsernin laajuista prosessin omistajaa, joka koordinoisi kokonaisuutta Tampereen kaupungin eri toimintayksiköissä oli siis jo yli kymmenen vuoden ajan ollut erilaisia projekteja, joiden tarkoituksena on ollut kehittää videoneuvotteluja hyödyntäviä palvelumalleja ja työskentelytapoja. Pääsääntöisesti tekniikasta johtuvien ongelmien vuoksi hankkeiden todelliset tulokset ovat jääneet vähäisiksi. Leena Köykän tekemän kuvapuhelinprojektin 10/ /2006 raportin mukaan Tampereen kaupungilla oli tarvetta yhtenäisten ja pysyvien videoneuvottelukäytäntöjen kehittämiselle. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö päätti aloittaa videoneuvottelukäytäntöjä yhtenäistävän projektin. Anni Lausvaara teki hankesuunnitelman 1-2/2007. Suunnitelma hyväksyttiin hyvinvointipalvelujen johtoryhmän kokouksessa Vipu-projekti kuului osaksi liiketoiminnan ja palvelujärjestelmän kehittämistä. Hankkeen rahoitus tuli Tampereen kaupunkikonsernin tietohallinnon sähköisten palvelujen kehittämisrahasta. 2.2 Tavoitteet ja rakenteet Tavoitteet Vipu-projekti eli hyvinvointipalvelujen videoneuvottelukäytäntöjen kehittämishankeen tarkoituksena oli tuottaa Tampereen kaupungille yhtenäisiä ja pysyviä videoneuvottelukäytäntöjä yhteistyössä eri toimintayksiköiden ja tietotekniikkakeskuksen kanssa. Projektin tavoitteena on ollut tehostaa työajan käyttöä ja tuoda kustannushyötyjä sekä lisätä julkisten hyvinvointipalvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja asia-

15 14 kaslähtöistä palvelutarjontaa tuomalla erityispalveluita ja erityisosaamista osaksi peruspalveluita sähköisen palvelukanavan kautta. Videoneuvottelutekniikkaa on hyödynnetty niissä palveluprosesseissa, joissa visuaalisilla etäyhteyksillä saavutetaan lisäarvoa. Aikataulullisesti Vipu-projektin tehtävät ajoittuivat seuraavasti: Syksy Hyvinvointipalvelujen toimintayksiköiden (1. vaihe) tarpeiden tarkentaminen ja oikean videoneuvotteluratkaisun valinta - Ohjausryhmän ja projektiorganisaation luominen - Videoneuvottelulaitteiden toimittajien ja laitteiden kartoitus - Yhteistyö rinnakkaishankkeiden ja yhteistyökumppanien kanssa - Käytössä olevien videoneuvottelulaitteiden käytön turvaaminen jälkeen ja uusien videoneuvotteluratkaisujen kilpailutus yhteistyössä tietotekniikkakeskuksen kanssa - Ensimmäiset hankinnat vuoden 2007 määrärahoilla Vuosi Videoneuvottelulaitteiden käytön tehostaminen ja päivittäminen toimintayksiköissä, joissa on jo videoneuvottelulaitteet - Videoneuvottelukäytäntöjen luominen uusiin toimintayksiköihin (laitehankinnat, käyttöönotto, koulutus) Vuosi Videoneuvottelukäytäntöjen laajentaminen uusiin toimintayksiköihin yhteistyö suurten kaupunkien kanssa seutuyhteistyö Kevät Videoneuvottelun käytön ja sen laajentamismahdollisuuksien varmistaminen projektin jälkeen. Organisaatio Vipu-projektin projektipäälliköksi palkattiin alkaen YTM, sosiaalityöntekijä Milja Syrjänen. Projektinpäällikön lisäksi Vipu-projektissa ovat työskennelleet Tietotekniikkakeskuksen tekniset asiantuntijat Timo Asumaniemi, Pertti Vartola ja Hannu Ruotsalainen. Pertti Vartola käyttäjätuesta on vastannut ensisijaisesti OC:n ja kameroiden asentamisesta. Ruotsalaisen vastuulla on verkkoihin liittyvistä asioita. Yhteistyö on ollut saumatonta. Marraskuussa 2008 mukaan Vipu-projektin tiimiin tuli FM Niila Mäkelä konsernin tietohallinnosta. Hänen tehtävänään oli suunnitella kokonaisvaltaisesti kaupungin videoneuvotteluratkaisua yhteensopivaksi muihin ratkaisuihin nähden. Kesän 2009 aikana Vipu-projektin rahoituksella henkilökohtaisen videoneuvotteluohjelman Vidyon testaamisesta sekä viittomakielisiin palveluihin että puhevammaisten tulkkipalveluun Vidyon

16 15 käyttöönotosta vastasi Virta-projektin projektisuunnittelija, erityisopettaja Riitta Mäkelä-Metsälä. Pormestari nimesi 1. varahenkilönsä Irja Tulosen päätöksellä Vipuprojektille ohjausryhmän seuraavasti: TAULUKKO 2 Vipu-projektin ohjausryhmä Projektin omistaja Projektin rahoittaja Projektipäällikkö Jarkko Lumio, Johtaja, pj. Klaus Nylamo, Sähköisten palvelujen koordinaattori Milja Syrjänen, Projektipäällikkö, siht. kehittämisyksik- Hyvinvointipalvelujen kö, tietohallinto Tietohallinto Andreasson Ari, Suunnittelija Minna Saario, Tietohallintokoordinaattori Tietotekniikkakeskus Tilaajaryhmän edustaja Ikäihmisten palvelut Kari Pessi, Toimitusjohtaja Tuija Mannila, Suunnittelupäällikkö Juha Vasala, Suunnittelija Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Avopalvelut Erikoissairaanhoito Päivähoito ja opetus Leena Köykkä, Viittomakielinen sosiaalityö Timo Ruohola, Toimeentuloturvan päällikkö Juha Räsänen, Sairaalan johtaja Minna Haasio, Verkko-opetuksen koordinaattori Vuoden 2009 alusta lähtien Vipu-projekti siirtyi konsernin tietohallintoyksikön alaisuuteen hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön lakkauttamisen myötä. Tietohallintoyksikössä hyvinvointipalvelujen projekteja ohjaa yhteinen hyvinvointipalvelujen kehittämis- ja ohjausryhmä, joka kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Hankkeiden käytännönasioiden hallinnointia hoitaa koordinointiryhmä, johon kuuluu tietohallintokoordinaattori ja projektipäällikkö sekä muut projektin johtamiseen merkittävästi liittyvät henkilöt. Hankkeen toteutuksesta vastaa projektiryhmä. Vipu-projektin ohjausryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Vuoden 2009 alusta alkaen ohjausryhmä muuttui asiantuntijaryhmäksi. Asiantuntijaryhmän puheen-

17 16 johtajana toimi projektipäällikkö ja tietohallinnon eli omistajan ja rahoittajan edustajana aloitti koordinaatioryhmän puheenjohtaja Pirjo Smolander. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksiköstä konserniohjaukseen siirtynyt projektienhallintapäällikkö Sirpa Kolehmainen edusti asiantuntijaryhmässä muun osaamisensa lisäksi myös jatkuvuutta. Muut hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön edustajat jäivät pois ryhmästä. Asiantuntijaryhmän tehtäviä olivat - projektin toiminnan suuntaaminen, tulosten arvioiminen sekä jatkosuunnittelu - tiedottaminen omassa organisaatiossa - käytännön sisällön asiantuntijaryhmänä toimiminen - ammattitaidon ja työelämän kokemuksien tuominen projektin käyttöön - sitoutuminen projektiin 2.3 Toteutus yhteistyössä Vipu projekti on tehnyt laajaa yhteistyötä kaupungin eri yksiköiden kanssa tavoitteiden mukaisesti. Projektisuunnitelmaa tehtäessä hyvinvointipalvelujen yksiköitä eli sosiaali- ja terveys- sekä koulutoimen yksiköitä pyydettiin kiinnostuksen mukaan ilmoittautumaan mukaan projektiin. Yhteydenottoja tuli seuraavista toimipisteistä - Vammaispalvelut ja viittomakielinen sosiaalityö - Asiakasohjaus Luotsi (Lastensuojelun asiakasohjaus) - Sosiaaliasema Satama (Lastensuojelulain mukaan sijoitetut lapset) - Lastensuojelun erityispalvelut (Perhetukikeskukset ja Perhetyö) - Perheasiainyksikkö (Oikeudelliset asiat) - Keskuslastenneuvola - Mielenterveyspalvelut - Päivähoito - Perusopetus Mukaan ilmoittautuneille rakennettiin yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat, joihin kirjattiin sen hetkinen videoneuvottelutilanne, tarpeet ja toiveet videoneuvottelun hyödyntämiselle perustyössä sekä toimenpiteet videoneuvottelun tuomiseksi osaksi päivittäistä työtä. Ensimmäisen vuoden aikana tapaamisia eri Tampereen kaupungin toimintayksikköjen kanssa oli yhteensä 54 ja seuraavana vuonna laiteasennusten ja koulutusten myötä yhteistyö entisestään tiivistyi. Projektin kuluessa yhteistyötä on tehty säännöllisesti niin toimintayksiköiden kuin erillisten videoneuvottelukäytäntöjä hyödyntävien hankkeidenkin kanssa. Kirjan toisessa osassa on kaupungin eri yksiköiltä ja yhteistyökumppaneita kuvauksia siitä, kuinka videoneuvottelut on koettu ja otettu osaksi omaan työskentelytapaa. Kuvaan kuitenkin tässä lyhyesti yhteistyötä eri yksiköiden ja hankkeiden kanssa sekä yhteisiä saavutuksia.

18 17 KUVIO 1 Vipusateenvarjo Kuvio 1 kuvaa Vipu-projektin tavoitetta koota erilaiset videoneuvottelua koskevat hankkeet ja toiminnot yhteen ja auttaa teknisten ratkaisujen löytymisessä niin, että videoneuvottelut voidaan ottaa suoraan osaksi asiantuntijoiden työkäytäntöjä eikä teknisiin säätöihin mene asiantuntijoiden vähäisiä resursseja. Vipu-projekti on tehnyt erittäin tiivistä yhteistyötä T-Seniorit projektin kanssa. Vipu-projektin projektipäällikkö on vetänyt myös T-Seniorit projektia ja Vipuprojektin tekniset asiantuntijat ovat olleet kehittämässä T-Seniorit-projektissa tuotettua Ikälinja käyttöliittymään, joka hyödyntää kosketusnäytöllistä tietokonetta ja videoneuvotteluohjelmaa. T-Seniorit projekti kehittää videoneuvottelukäytäntöjä nimenomaan ikäihmisten kotona asumista tukeviin palveluihin. Sosiaalityöstä on löytynyt aktiivisia videoneuvottelujen hyödyntäjiä. Niinpä Vipuprojektin osaprojektina toteutettiin vipu-sos kesällä Siinä keskiössä oli viittomakielisiin palveluihin käyttöön otettu uusi henkilökohtainen videoneuvotteluratkaisu, joka mahdollistaa salatun kuvayhteyden avulla palvelujen saamisen viittomakielisen asiakkaan omalla äidinkielellä. Aikaisemmin välttämättömän tapaamisen asiakkaan kotona tai toimistolla voi nyt hoitaa joustavasti ja nopeasti ilman matkustamista etäyhteydellä. Asiakkaille on toimitettu myös viittomakieliset käyttöohjeet. Vipu-sos projektissa testattiin etäpalvelua viittomakielisten lisäksi myös puhevammaisten asiakkaiden kanssa tulkkipalvelussa ja asioimi-

19 18 sessa. Myös viittomakielen opetus erityiskoululta tavalliselle koululle on toteutettu lukuvuoden aikana etäopetuksena. Viittomakielisellä sosiaalityöntekijällä on erillinen videoneuvotteluohjelmalla varustettu kannettava tietokone, joka on myös muiden vammaispalvelujen työntekijöiden käytettävissä. Muualla sosiaalityössä videoneuvottelukäytännöt ovat levinneet osana perustyön kehittämistä. Asiakasohjaus Luotsin kanssa toteutettiin kesällä 2008 kysely niille kodeille ja laitoksille, joihin Tampereen kaupunki on sijoittanut lapsia ja nuoria. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa sijoituspaikkojen valmiuksia ja kiinnostusta ottaa käyttöön videoneuvottelut lasten asioiden hoitamisessa. Kyselyn tuloksena löytyi muutama isompi paikka, jossa videoneuvottelut olivat jo käytössä. Lisäksi löytyi kymmenkunta paikkaa, jotka halusivat olla mukana videoneuvottelukäytäntöjen levittämisessä ja joilla oli tekniset valmiudet ottaa videoneuvotteluteknologia käyttöön pienillä ponnisteluilla. Luotsin henkilöstö vaihdoksista johtuen varsinaiseen uusien käyttäjien pilottiin ei Vipu-projektin aikana päästy, mutta kehittämisajatuksia on edelleen ja videoneuvottelukäytäntöjen lisäämiseen sijoituspaikoissa kannustetaan. Sosiaaliasema Satama vastaa noin 400 tamperelaisen sijoitetun lapsen asioista. Se on ottanut Vipu-projektin aikana videoneuvottelut vahvemmin yhdeksi työskentelyvälineekseen. Ensisijaisesti videoneuvotteluja on käytetty isojen laitosten kanssa, joissa on käytössä perinteiset videoneuvotteluhuoneet. Satamassa on oma videoneuvotteluhuone. Perheasianyksikkö nykyinen perheoikeudellisten palvelujen yksikkö on käyttänyt videoneuvottelua huoltajuuskiistoissa lausuntojen tekemiseen yhdessä molempien vanhempien ja eri paikkakunnalla asuvan vanhemman sosiaalityöntekijöiden kanssa. Perheoikeudellisten palvelujen yksiköllä ei ole omia videoneuvottelutunnuksia tai videoneuvotteluhuonetta, vaan he käyttävät avopalveluiden yhteistä videoneuvotteluhuonetta. Terveydenhuollon puolella videoneuvottelukäytännöistä ei ole vielä syntynyt erillisiä hankkeita. Esimerkiksi keskuslastenneuvolan suurimpana tarpeena on saada videoneuvotteluyhteys Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osastojen ja lääkäreiden kanssa. Vipu-projektin aikana ei yrityksistä huolimatta saatu luotua riittäviä edellytyksiä helpolle päivittäiselle yhteyden pidolle. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on kuitenkin juuri nyt kehittämässä henkilökohtaisen tason videoneuvotteluratkaisuja, joista uskotaan olevan jatkossa suuri apu yhteydenpitoon muun muassa keskuslasten neuvolan ja Taysin välillä. Myös konsultointia kaupungin erityisasiantuntijoilta peruspalveluihin viriteltiin Vipu-projektin aikana erityisesti perheneuvolan ja puheterapeuttien kanssa. Perheneuvola ei nähnyt nyt juuri tarvetta videoneuvotteluille, mutta puheterapeutit ottivat käyttöönsä Office Communicatorin (kts. kohta 3.2). Keskuslastenneuvolan työntekijöiden lisäksi aikuisterveydenhuollon, nuoriso ja äitiysneuvolan työntekijät ovat aktiivisimpina hyödyntäneet mahdollisuutta seurata sote-talolta etänä PSHP:n lähettämiä meeting-luentoja. Luentoja on talviaikaan ollut useita viikossa. Hatanpään sairaalan videoneuvotteluhuoneessa meeting-luentoja seurataan myös useamman kerran viikossa.

20 19 Mielenterveyspalveluissa Pitkäniemen sairaalasta lähettyjä uusinta tietoa sisältäviä meeting-ohjelmia on seurattu etänä aktiivisesti. Meeting-ohjelmia lähettävät etäteknologian avulla eri sairaanhoitopiirit ja niiden ajankohtaista tietoa seurataan pääasiassa aluesairaaloista. Mielenterveyspalveluissa ei olla oltu valmiita hankkimaan omaan videoneuvotteluhuonetta vaan he ovat testanneet erilaisia henkilökohtaisempaan käyttöön tarkoitettuja ratkaisuja. Vielä ei ole löytynyt heidän tarpeilleen täysin sopivaa ja toimintavarmaa ratkaisua ja he ovatkin osittain käyneet seuraamassa luentoja sote-talon videoneuvotteluhuoneesta. Henkilökohtaiseen asiakastyöhön soveltuvaa videoneuvottelua on suunniteltu myös mielenterveyspalveluissa. Kaste-hankkeen rahoituksella yhteistyössä Sopimusvuoren kanssa lähdetään syksyllä 2010 testaamaan videoneuvotteluavusteista kuntoutusta mielenterveyskuntoutujien kotona asumista tukevana palveluna. Tarkoituksena on saada videoneuvottelut myös kaupungin oman kotisairaalan ja uuden geripolin käyttöön. Haasteena näissä on ollut vielä internetyhteyden saamisen hitaus. Videoneuvotteluille riittävän kiinteän nettiyhteyden saaminen kestää viikkoja. Kotisairaalan ja geripolin asiakkuutta ei yleensä voida ennustaa viikkoja etukäteen vaan tarve videoneuvottelulle on akuutti. Kouluilla videoneuvottelukäytännöt ovat levinneet Opetushallituksen hankkeiden avulla. Virta hanke toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Hankkeessa kehitetään etäopetuskäytäntöjä oman äidinkielen ja oman uskonnon opetuksessa seutukunnallisesti ala- ja yläkoulutuissa. Virtuaaliset alueresurssit hankkeessa taas etsitään videoneuvottelutekniikan avulla asiantuntijavieraita lukio-opetuksen tunneille. Hankkeen tavoitteena on laajeta Tampereen muutaman koulun pilotista valtakunnalliseksi asiantuntija pankiksi. Päivähoito oli erittäin aktiivisesti mukana OC eli sisämese pilotissa. Päivähoidon rakennemuutoksessa päiväkodin johtajalle tuli johdettavakseen useampi päiväkoti ja alueellista yhteistyötä tiivistettiin. OC tarjosi hyvän työkalun uusien työkäytäntöjen luomiseen ja entistä tiiviimpään yhteistyöhön eri toimipisteiden välillä. Tampereen kaupungin henkilöstölehti Vilkku teki jutun OC-pilotista ja päivähoidon kokemuksista numeroon 2/2009. Toiveena päiväkodeissa on, että erityistyöntekijät ottaisivat OC:n käyttöön ja antaisivat jatkossa sen avulla konsultaatiota erityisosaamista vaativissa tilanteissa entistä nopeammin ja tehokkaammin. Seutukunnallinen yhteistyö on Vipu-projektin tavoitteista ainoa, johon ei olla päästy. Yhteistyötä on Vipu-projektissa tehty muiden isojen kaupunkien kanssa, mutta lähikuntiin videoneuvottelukäytännöt eivät ole Vipu-projektin aikana levinneet. Seutukunnallisessa tietohallinnon johtoryhmässä asia on ollut pariinkin otteeseen käsiteltävänä. Seutukunnan kunnille on tarjottu mahdollisuutta tulla mukaan Tampereen kaupungin kanssa kilpailuttamaan videoneuvotteluratkaisut ja hyödyntämään Tampereen kaupungille kertynyttä osaamista. Seutukunnan tietohallintojohtajat eivät kuitenkaan nähneet kunnissaan tarvetta videoneuvotteluille. Käytännön tasolla lähialueen kunnat ovat kuitenkin olleet koulupuolella aktiivisesti mukana Virta-hankkeessa ja mukaan olisi halunnut enemmänkin

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Etäpalvelut - Historian havinaa ja tulevaisuuden visioita

Etäpalvelut - Historian havinaa ja tulevaisuuden visioita Etäpalvelut - Historian havinaa ja tulevaisuuden visioita Aikamatka päivän teemaan 1 Sisältö Mitä tarkoitamme etäpalveluilla? laaja pikakatsaus etäpalveluihin tämän päivän teemana videoneuvottelua hyödyntävät

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI KEVÄTTIEDOTE 2009 VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI hankkeen kanssa Punos-hankkeessa on testattu puhevammaisten sähköisiä kommunikointisovelluksia yhdessä kuvapuhelinsovellusten kanssa. Hanke on

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tammikuu 29 Mistä tiedot on saatu? Kysely lähetettiin kaikille johto-

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta. Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9.

Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta. Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9. Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9.2015 Ennen henkilöpaikantimen valintaa- taustatyötä - Messut: Apuvälinemessut,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Netti ja virtuaaliset palvelut psykiatriassa Terveyttä Lapissa päivät Ylilääkäri Sanna Blanco Sequeiros

Netti ja virtuaaliset palvelut psykiatriassa Terveyttä Lapissa päivät Ylilääkäri Sanna Blanco Sequeiros Netti ja virtuaaliset palvelut psykiatriassa Terveyttä Lapissa päivät 8-10-2014 Ylilääkäri Sanna Blanco Sequeiros Virtuaaliset palvelujen monimuotoisuus Videovälitteinen työ Itsehoito ohjelmat Mobiilisovellutukset

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

VIDEONEUVOTTELUPALVELUIDEN KÄYTTÖ JA YHTEENTOIMIVUUS JULKISHALLINNON PALVELUISSA

VIDEONEUVOTTELUPALVELUIDEN KÄYTTÖ JA YHTEENTOIMIVUUS JULKISHALLINNON PALVELUISSA VIDEONEUVOTTELUPALVELUIDEN KÄYTTÖ JA YHTEENTOIMIVUUS JULKISHALLINNON PALVELUISSA v.1.0 25.03.2013 1(10) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa Heli Vesaranta Mia Vaelma 1 Aiheet 1. Kotona kuntoutumisen kehittämisprojekti 2. Kuvayhteys kuntoutujan tukena 3. Keskustelua, kysymyksiä,

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8. ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.2016 10.6.2016 Kanta-liittymisen tukiprojekti Miksi? Auttaa liittymisen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Vero TORI-siirtoprojekti, ohjausryhmä. 1 Esityslistan hyväksyminen. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Vero TORI-siirtoprojekti, ohjausryhmä. 1 Esityslistan hyväksyminen. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Pöytäkirja 1 / 5 Vero TORI-siirtoprojekti, ohjausryhmä Aika klo 13-14:25 Paikka Osallistujat Lync Puheenjohtaja: Markku Heikura, tietohallintojohtaja, Verohallinto Jäsenet: Verohallinto Juha Vuojärvi,

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Mobiliteetti ja kommunikaatio

Mobiliteetti ja kommunikaatio Mobiliteetti ja kommunikaatio Kokemuksia tietoturvallisesta kommunikaatiopalvelusta hajautetussa ympäristössä Hannu Naumanen Järjestelmäpäällikkö 31.10.2012 HALTIK lyhyesti Toiminta alkanut 1.3.2008 Viraston

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Agenda Lyhyt oppimäärä FCG:stä Tiedolla johtamisen keskittymä DRG tuotteistuksen historia Hankkeesta toiseen ja

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot