PÄÄ PENSAASSA EUROOPASSA Vesa Puttosen mielestä finanssikriisin syvyyttä ei ole myönnetty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄ PENSAASSA EUROOPASSA Vesa Puttosen mielestä finanssikriisin syvyyttä ei ole myönnetty"

Transkriptio

1 PÄÄ PENSAASSA EUROOPASSA Vesa Puttosen mielestä finanssikriisin syvyyttä ei ole myönnetty VAIHTOEHTOJA IRTISANOMISILLE? Tervehdyttämispalvelut voi auttaa pysymään pinnalla SIJOITUS HYVINVOINTIIN Itsestä huolehtiminen on rahakas bisnes

2 PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS SILTA HUOMISEEN PwC:n perinteinen toimitusjohtajatutkimus (CEO Survey) paljasti reilu vuosi sitten, että yritys johtajien luottamus talouskehitykseen laski ensimmäistä kertaa puoleen vuosikymmeneen. Kukaan ei kuitenkaan edes kuvitellut, että pankkien alaskirjaukset ja valtioiden toimet saavat sellaiset mittasuhteet, jotka ovat nyt totisinta totta. Tämänvuotisessa CEO Surveyssä luottamus laski huomattavasti entisestään kaikilla markkinoilla ja kaikilla toimialoilla. Suomessakin on rakennettu elvytysratkaisuja, joilla negatiivinen kehitys voitaisiin pysäyttää ja talous kääntää jälleen kasvuuralle. Lamansietokykyä pitäisi Suomelta löytyä: valtion velkataakka on pienempi kuin useimmissa muissa EU-maissa, ja yritysten omavaraisuusasteet ovat selvästi korkeammat kuin 1990-luvun lamassa. Yritysten oman pääoman eli varojen ja velkojen erotuksen suuruus on helpos ti näennäinen, jos arvokkaat koneet ja laitteet seisovat tyhjänpanttina, jolloin tulonodotukset investoinneista heikentyvät. Päämiesten kysynnän supistuessa voimakkaasti usean yrityksen kassavirta alkaa kääntyä negatiiviseksi omista sopeuttamistoimista huolimatta. Yritysten akuutti ongelma onkin saada rahoitusta vaikean ajan yli. Suomessa valtion erityisrahoitusyhtiön Finnveran rooli tässä siltarahoituksessa on merkittävä. Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä korostaa, että pitkällä aikavälillä kannattamattomia yrityksiä ei rahoiteta. Helsingin kauppakorkea koulun professori Vesa Puttonen muistuttaa, että rahoittajien on vaikea päättää, mitkä ovat elinkelpoisia yrityksiä ja mitkä pitäisi päästää konkurssiin. Kaikki rahoittajat tarvitsevat kokeneita asiantuntijoita, kun yritysten tulevaisuuden näkymiä arvioidaan. Valitettavaa on, että kiire painaa päälle, kun yritysten likviditeetti on tiukoilla ja velkojat perivät saataviaan. Ja samalla lamassa tarvitaan kärsivällisyyttä. Heikkilän ja Puttosen ajatuksia voit lukea ulkoasultaan uudistuneen lehtemme sivuilta 4 7. Kiire ja kärsivällisyys kohtaavat taantumassa. Aurinkoisia kevättalven päiviä! Johan Kronberg JULKAISIJA PricewaterhouseCoopers Oy, PL 1015 (Itämerentori 2), Helsinki, Puh. (09) , osoitteenmuutokset PÄÄTOIMITTAJA Johan Kronberg TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Hanna Kauko TOIMITUSNEUVOSTO Nina Kinnunen, Juha Laitinen, Janne Rajalahti, Harri Valkonen TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut, toimituspäällikkö Kimmo Holappa, graafinen suunnittelija Pia Hytönen, johtaja Marko Haikonen PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, ISSN KANSIKUVA Vesa Puttonen, kuvaaja Mikko Hannula kannen tuoli, Vepsäläinen 2 AVIISORI

3 4 EUROOPPA HERÄÄ HITAASTI Kauppakorkean Vesa Puttonen ja Finnveran Pauli Heikkilä pohtivat finanssikriisin problematiikkaa. 8 LISÄÄ LÄPINÄKYVYYTTÄ Uusi hallinnointikoodi lisää listayhtiöiden läpinäkyvyyttä sijoittajien suuntaan. TÄSSÄ LEHDESSÄ 9 TUTKAIN Nettisukupolvi arvostaa mahdollisuuksia kehittyä. 10 TERVEHDYTTÄMISPALVELUT Yritys voi tarvita oman kunto-ohjaajan ALANSA HUIPPU Minna Parikka ja kengät. 14 IT-KULUT KURIIN DNA onnistui löytämään mittavat säästökohteet. 16 RUOTSALAINEN LAMA Miltä lahdentakainen taantuma näyttää sinivalkoisin silmin? 20 LAADULLA PALKINNOLLE Kekseliäisyys kukoistaa Patentti- ja rekisterihallituksen sähköisessä palvelussa HYVINVOINTIALA Hemmotteluhoidotkin ovat miehekästä hommaa. 25 MISSASITKO TÄMÄN? HR-seminaarissa etsittiin lamalääkkeitä. 26 UUSINTA UUTTA Globaali toimitusjohtajatutkimus maalasi mustia näkymiä. Kurkkaa myös muut uutiset!

4 Eurooppa herännyt hitaasti todellisuuteen TEKSTI: JORMA LEPPÄNEN KUVAT: MIKKO HANNULA Finanssimarkkinoita vaivaava epäluottamus syvenee, ja rahoittajien on yhä vaikeampi päättää, mitkä yritykset kelpaavat niiden asiakkaiksi. Vesa Puttonen 4 AVIISORI

5 Pauli Heikkilä Euroopassa toimivat kansainväliset pankit ovat haluttomia paljastamaan epävarmojen saataviensa määrää, eikä aihe ole kuluneena talvena ollut EU-maiden johtajienkaan agendalla. Poliittisen rohkeuden puuttuessa epävarmuuden on annet tu kasvaa. Helsingin kauppakorkeakoulun professori Vesa Puttonen toteaa, että finanssikriisin syvyyden tunnustaminen on eurooppalaisille vaikeaa, koska täällä pidettiin pitkään yllä harhaa terveellä pohjalla olevista rahoitusmarkkinoistamme. Vielä viime syksynä Euroopassa ajateltiin, että rahoituskriisi oli lähinnä Yhdysvaltain ongelma. Nyt kuitenkin huomataan, että eurooppalaiset pankit kärsivät kriisistä suoraan niiden velvoitteiden ja saamisten kautta, mitä niillä Yhdysvaltain markkinoilla on. Tiedämme myös, että eurooppalaiset pankit ovat myöntäneet asunnon ostajille samankaltaisia luottoja kuin mitä parjaamamme subprime-lainat ovat, Puttonen sanoo. ENNENKUULUMATTOMAT EROT Euroalueen sisällä finanssikriisi on aiheuttanut mielenkiintoisen tilanteen. Eri valtioiden obligaatioiden riskipreemiot vaihtelevat suuresti, vaikka niiden periaatteessa pitäisi olla samalla tasolla. Maastrichtin kriteerin mukaan val tiolla ei saa olla enempää velkaa kuin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämän mu kaan moni valtio tipahtaisi jo pois euroalueel ta. Niiden velka kasvaa entisestään, kun ne tukevat pankkejaan. Sijoittajat huolestuvat siitä, pystyvätkö valtiot maksamaan velkansa, ja korottavat riskipreemioita. On ennenkuulumatonta, että euroalueen sisällä, missä on yhteinen valuutta ja yhteiset korot, Kreikan ja Irlannin valtioiden obligaatioiden riskipreemio suhteessa Saksaan tai Suomeen on kaksi prosenttiyksikköä. Riskejä realisoituu koko ajan lisää. Finanssikriisin laajentuessa reaalitalouteen mekin velkaannumme, ja sijoittajat alkavat pian epäillä, pystyykö Suomikaan hoitamaan kaikki velvoitteensa ajallaan, Puttonen varoittaa. Suomen hallitus perusteli pikaista päätöstään eläkeiän nostamiseksi juuri lainan hinnalla. Finanssikriisin vakavuus ilmenee Puttosen mukaan tällaisina yli yön tehtyinä päätöksinä kaikkialla Euroopassa. Nyt eletään tulipalojen sammuttamisvaihetta. Joudutaan tekemään kovassa paineessa suuria päätöksiä, kuten pankkien kansallistamisia. Näin saadaan sys-» 5

6 teemi pysymään koossa. Myöhemmin on aika katsoa, millaiset pitkän aikavälin seura ukset päätöksillä on. Sivumennen sanottuna selvää on, että kansalliset pankit eivät sovi samalle kentälle markkinaehtoisten pankkien kanssa. LAITURIN PÄÄSSÄ ÄKKISYVÄÄ Valtiot pystyvät väliintuloillaan tukemaan yrityksiä rahoittavan finanssisektorin toimintaa, mutta uutta kysyntää yksityiselle sektorille ne eivät kykene luomaan. Kun maailmantalous supistuu, konkurssit ovat välttämättömiä. Joissain tapauksissa ne ovat Puttosen mukaan jopa tervetulleita. Finanssikriisin piikkiin pistetään sellaisiakin asioita, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä sen kanssa. Jos Amerikan autoteollisuus notkahtaa, tai vuosikausia tappiolla olleiden lentoyhtiöiden rahat nyt oikeasti loppuvat, se on tavallaan hyvä asia. Niiden liiketoiminta olisi pitänyt lopettaa jo ennen finanssikriisiä. Se, että valtion rahaa lähetetään tällaisiin yrityksiin, on väärää tekohengitystä. Jos yritys on terveellä pohjalla muuten, on vaikea tietää, pitäisikö sitä yrittää rahoittaa talouskriisin yli. Tätä taikinaahan on paisutettu kymmenen vuotta, eikä tämä yhdessä vuodessa korjaan nu. Rahoittajien on vaikea päättää, mitkä ovat elinkelpoisia yrityksiä, ja mitkä pitäi si päästää konkurssiin. Kriisin pitkittyessä siltarahoituksesta tulee helposti laiturirahoitusta. Talouskriisi on niin pankeille kuin yrityksillekin hyvä muistutus siitä, että riskipuskuriksi tarvitaan omaa pääomaa. Ilmeistä on, että omavaraisuusasteen vaatimukset kasvavat. Jatkossa pankkitoimintaa ei saa tehdä niin isolla velkavivulla kuin mihin olemme tottuneet. Vakavaraisuussäännöstöä on vuodes ta toiseen kehitetty siihen suuntaan, että pankkitoiminta sitoisi mahdollisimman vähän omaa pääomaa. Uskon kuitenkin, että pankkien osakkeenomistajat ja valvova viranomainenkin jatkossa haluavat pankeille lisää riskipuskuria, Puttonen ennustaa. Sama koskee yrityksiäkin. Vaikka ne muuten olisivat elinkelpoisia, ne kuolevat kriisitilanteessa, jos niiden tase on pantu kuilun partaalle. Nokia on käytännössä nettovelaton yritys, mikä on rahoitusteorian mukaan järjetöntä. Mutta tällaisena aikana nähdään, että kun taseongelmat eivät vie johdon kaikkea aikaa, yritys voi keskittyä investointeihin. Riskit realisoituvat aina joskus. Yritysten on tehottomuuden lisääntymisestä huolimatta nostettava omavaraisuusastetta ylemmäs. Suomalaiset pankit ovat vakavaraisuutensa ansiosta kantaneet vastuuta yritysrahoitustilanteesta huomattavasti paremmin kuin euroalueen pankit keskimäärin. Puttonen huomauttaa, että monet eurooppalaiset pankit ovat pahemmin velkaantuneita kuin yhdysvaltalaiset pankit, joiden taseita vielä puoli vuotta sitten kauhistelimme. LUVASSA RUMA VUOSI Suomen valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera tarjoaa yrityksille vastikkeellisia lainoja, takauksia ja vientitakuutuotteita. Yhtiön tehtävä on markkinapuutteen korjaaminen. Kansainvälisen taantuman takia Finnveran viennin rahoituksen kysyntä on viime kuukausina ollut ennätykselli sen korkea. Kotimaassa pyrimme auttamaan elinkelpoisia yrityksiä lainaamalla niille käyttöpääomaa, jonka turvin ne voivat sopeuttaa toimintansa sellaiseksi, että ne selviytyvät vaikeimman ajan yli, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo. 6 AVIISORI

7 AHNEUTTA EI VOI REGULOIDA Rahoitustarkastukset ja keskuspankit ovat tähän asti seuranneet sivusta finanssialan kehitystä. Uskon, että viranomaiset tulevat jatkossa kuskin paikalle. Tämä tarkoittaisi sitä, että he osallistuisivat aktiivisesti esimerkiksi pankkien vakavaraisuussäännösten kehittämiseen, Vesa Puttonen sanoo. Sääntelyn tavoite on markkinoiden pitäminen toimivina ja tehokkaina, eikä suinkaan luovuuden tukahduttaminen. Puttonen muistuttaa, että myös huonoon valoon joutuneet luottojohdannaiset ovat sinänsä hyviä, markkinoiden tehokkuutta lisääviä tuotteita. Jos menemme taaksepäin protektionismin ja tiukan sääntelyn tielle, otamme askeleen taaksepäin taloudellisessa kehityksessä. Olennaista on, että ihmiset itse vaivautuvat opiskelemaan, mistä finanssialan innovaatioissa on kyse ja mihin he rahansa oikeastaan sijoittavat. Harva meistä esimerkiksi tietää, että eläkeyhtiöidemme kautta olemme todennäköisesti usean välivaiheen jälkeen rahoittaneet myös Yhdysvaltain subprime-markkinaa. Korostan, että ahneutta on vaikea reguloida. Eikä sitä pidäkään rajoittaa, koska ilman ahneita yrittäjiä ja sijoittajia meillä ei olisi taloudellista kehitystä. Mutta silloin kun ahneuteen liittyy taloudellinen lukutaidottomuus ja pahimmassa tapauksessa myös laiskuus, ihmisten päätökset irtoavat taloudellisesta todellisuudesta. Alamme uskoa ikuisesti nouseviin hintoihin kiinteistömarkkinoilla ja myöntää asuntolainaa ihmisille, joilla ei ole rahaa edes korkojen maksuun. Tietyssä mielessä korjaus, joka markkinoilla nyt tapahtuu, on hyvästä. Ihmisten pitää ottaa järki käteen. Älä koskaan sijoita sellaiseen mitä et ymmärrä. Tämä on instituutioidenkin muistettava. Suhdannekäänne alkaa näkyä Finnveran asiakaskunnassa toden teolla vasta muutaman kuukauden kuluttua. Vielä helmikuussa vauhtipyörä viime vuodelta pyöri monella yrityksellä aika hyvin tai on pyörinyt ainakin viime vuoden viimeiselle puoliskolle saakka. Monien yritysten tilinpäätökset näyttävät vielä varsin hyviltä. Mutta kuluva vuosi tulee varmasti näyttämään huomat ta vasti rumemmalta kuin viime vuosi, Heikkilä sanoo. Suhdannekäänne on koskettanut eri toimialoja eri tavalla. Metsäteollisuus oli vaikeuksissa jo ennen finanssikriisin aiheuttamaa taantumaa. Kun taantuma tuli, toiminta rakennusalalla pysähtyi kuin seinään. Juuri nyt tilanne on se, että suomalaiset huippuvientiyritykset ovat kautta linjan kertoneet viennin ja tilausten määrän pudonneen dramaattisesti viime vuoden loppupuolella. Monilla niistä on kuitenkin tilauskirjat pitkälle täynnä, eli osa menee täydellä vauhdilla vielä kevääseen, osa syksyyn, osalla voi olla jopa ensi vuoteen saakka toimitettavaa. Mutta uusia tilauksia on tullut selvästi vähemmän kuin aikaisemmin. VOIKO AIKAA OSTAA? Vientiteollisuuden ongelmat alkavat vähitellen heijastua kotimaan PK-sektoril le. Heikkilä toteaa, että taantuma kiusaa kuluvana vuonna erityisen pahasti metal li- ja konepajateollisuuden alihankintaketjua. Taantuma iskee vääjäämättä alihankkijoihin. Kaikkien pahin tilanne on silloin, kun yritys on hyvin riippuvainen yhdestä päämiehestä, jolta tilaukset rajusti vähenevät. Yrityksen liikevaihto voi pudota puoleen tai alemmaksi yhtäkkiä. Ensimmäisiä tällaisia tilanteita on jo nähty, Heikkilä sanoo. Finnveran tarjoama siltarahoitus voi auttaa elinkelpoisia PK-yrityksiä pahimman yli. Heikkilä kuitenkin toteaa Puttosen tavoin, että ajan ostaminen ei nykyisessä tilanteessa riitä. Kukaan ei edes tiedä, kuinka paljon aikaa pitäisi ostaa. Yritykset eivät voi vain jäädä odottelemaan parempia aikoja. Maailman talo us ei pysähdy, mutta se supistuu. Tämä tarkoittaa kilpailun rajua kiristymistä. Nosteessa yrityksillämme oli jopa vai - ke uksia toimittaa tavaraa, ja markkinoille mahtui myös yrityksiä, jotka eivät niillä eväillä ole jatkossa välttämättä kovin kilpailukykyisiä. Niiden kohtalo voi olla synkkä. Heikkilä muistuttaa, että nyt täytyisi kaikin voimin keskittyä kilpailukyvyn parantamiseen: Näyttää myös siltä, että monet suomalaiset yritykset noususuhdanteessa ovat jääneet turhan pieniksi. Niiden on ehkä liittouduttava jonkun kanssa, ostettava tai tultava ostetuksi, jotta koko kasvaa. Niiden on sopeutettava toimintaa kysyntään ja mietittävä, mitkä tuotteet ja palvelut niillä tulevaisuudessa on ja mikä niiden asiakaskunta jatkossa on. Hän korostaa, että Finnvera ei lähde rahoittamaan yrityksiä, joiden toiminnan se arvioi pitkälläkin aikavälillä kannattamattomaksi. Valtion yhtiönä otamme selvästi enemmän riskiä kuin pankit, ja lähdemme mukaan monenlaisiin hankkeisiin. Tappiot on kuitenkin pidettävä tie tyissä rajoissa. Päätöksiä tehdessämme ajattelemme aina sekä rahoitusta hakevan yrityksen tarpeita että toisaalta sitä, että myös meidän rahoittajana on voitava uskoa yrityksen esittämän liiketoiminnan kannattavuuden edellytyksiin. 7

8 Vuoden alussa voimaan tullut listayhtiöiden hallinnointikoodi pyrkii yhtenäistämään suomalaisten pörssiyritysten toimintatapoja ja lisäämään läpinäkyvyyttä sijoittajien suuntaan. UUSI HALLINNOINTIKOODI LISÄÄ LÄPINÄKYVYYTTÄ TEKSTI: MIREL LEINO KUVA: ISTOCPHOTO Aikaisempaan, vuonna 2003 julkaistuun listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmäsuositukseen verrattuna uutta on koodin pohjautuminen entistä voimakkaammin lainsäädäntöön ja muuhun sääntelyyn. Kaikista suosituksista ei näin ollen voi poiketa edes perustelemalla, vaikka aikaisemman koodin mukaisen Comply or Explain -periaatteen osalta se onnistuikin. Osa koodin suosituksista liittyy operatiivisiin asioihin kuten yhtiökokouksen järjestämiseen, hallituksen tiedonsaantiin ja hallituksen toiminnan arviointiin. Yhtiöt eivät ole sääntelyyn perustuen pakotettuja raportoimaan operatiivisista asioista. On kuitenkin hyvä muistaa, että hallinnointikoodin henki on läpinäkyvyys ja sijoittajaystävällisyys. Siksi kannattaakin pohtia toisivatko tiedot myös näistä asioista sijoittajan näkökulmasta lisäarvoa. Kokemuksemme mukaan suomalaisten listayhtiöiden suurimmat haasteet kohdistuvat niihin suosituksiin, joiden osalta koodia on uudistettu merkittävimmin. Kehittämisalueina toistuvat yleisesti seuraaviin asioihin liittyvät seikat: läpinäkyvyys koskien hallituksen valiokuntia: esimerkiksi valiokuntien työjärjestykset ja niiden keskeinen sisältö (suositus 20) sekä valiokuntien jäsenten osallistuminen valiokuntien kokouksiin (suositus 21) tarkastusvaliokunnan tehtävät (suositus 27) sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus (suositukset 45 47) palkitsemista koskevat suositukset (suositukset 39 44) suositukset molempien sukupuolten edustuksesta hallituksessa (suositus 9). Suurilla listayhtiöillä tämä asia on useammin kunnossa kuin pienemmillä. HAASTAVA SISÄINEN VALVONTA Haasteita yhtiöillä näyttää olevan erityisesti sisäisessä valvonnassa (suositus 45). On hyvä muistaa, että hallituksen näkökulmasta sisäistä valvontaa ei kannata rajoittaa taloudellisen raportointiprosessin sisäiseen valvontaan, vaan linkittää sen kehittäminen osaksi yhtiön muuta ohjaus- ja johtamisjärjestelmää. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden näkökulma tosin korostuu sekä tarkastusvaliokunnan tehtävissä että 2009 tilipäätöksen yhteydessä annetta vassa Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance Statement, suositus 51). Tätä aluetta voidaankin pitää minimivaatimuksena. Monissa listayhtiöissä haasteena on erityisesti sisäisen valvonnan kokonaiskuva. Miten se esimerkiksi järjestelmänä määritetään sekä mitkä ovat hallituksen, toimivan johdon, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen roolit osana sisäistä valvontaa? Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan vastuulla onkin huolehtia siitä, että yhtiössä on määritetty sisäisen valvonnan periaatteet, ja että ne itse saavat tarpeeksi tietoa sisäisen valvonnan järjestelmien toimivuudesta. Nykyisellään ulkoisille sidosryhmille näkyvä sisäisen valvonnan kuvaus on useiden yhtiöiden osalta pintapuolinen, eivätkä yhtiöt raportoi sitä, miten sisäinen valvonta on käytännössä järjestetty ja miten se toimii prosessitasolla. Kuitenkin juuri näistä asioista pitäisi olla läpinäkyvyysmielessä sijoittajan kannalta lisäarvoa. KEHITYSTYÖ AJOISSA KÄYNTIIN voimaan tuleva suositus 51 perustuu laissa vaadittujen tietojen esittämiseen. Se tulee velvoittamaan yhtiöitä kuvaamaan muiden hallinnointiin liittyvien asioiden lisäksi taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmiään. Listayhtiöissä valmistaudutaankin kuvauksen antamiseen kehittämällä erityisesti talous - raportointiprosesseja sisäisten kontrollien osalta. Moni aikoo viedä ensimmäisen luonnoksen selvityksestä (Corporate Governance Statement) hallituksen tai tarkastusvaliokunnan kommentoitavaksi kolmannen kvartaalin aikana, joten kehitystyö kannattaa aloittaa viimeistään nyt. Kirjoittaja KTT Mirel Leino vastaa PwC:n Governance, Risk & Compliance -alueen neuvontapalveluista. PwC tukee listayhtiöitä Corporate Governance -alueen kehityshankkeissa. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi hallitusten ja valiokuntien työjärjestyksien päivitykset, hallituksen arvioinnit sekä sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen kehittäminen ja järjestäminen. 8 AVIISORI

9 TUTKAIN TUTKAIN NETTISUKUPOLVI ARVOSTAA MAHDOLLISUUKSIA KEHITTYÄ Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet ovat ylivoimaisesti tärkein valintaperuste, kun vuoden 1980 jälkeen syntyneen ns. millenniaali -sukupolven edustajat valitsevat itselleen työnantajan, kertoo PricewaterhouseCoopersin tutkimusraportti Managing tomorrow s people: the world of work to Vastavalmistuneista työnhakijoista 88 prosenttia valitsisi työnantajan, jonka yhteiskuntavastuuarvot vastaavat heidän omia arvojaan. 86 prosenttia ilmoitti jättävänsä työnantajan, jonka arvot eivät enää vastaa työntekijän omia. Tämä on nähtävissä suoraan käytännössä. Meille tulvii avoimia hakemuksia yhteiskuntavastuupalveluiden osastolle, vaikka rekrytointia ei ole meneillään, kertoo PwC:n yhteiskuntavastuupalveluiden johtaja Sirpa Juutinen. Millenniaali-sukupolven edustajat odottavat työltä joustavuutta, ja ennen kaikkea he haluavat kansainvälistä työkokemusta. Työelämään siirtyvän sukupolven arvomaailmanmuutos on haaste työnantajalle. Kilpailu osaavista työntekijöistä on kovaa, ja on löydettävä uusia toimintatapoja vastata sukupolven tarpeisiin, sanoo Manager Elina Niemelä PwC:n neuvontapalveluista. Tutkimustulokset osoittivat myös, että nuoret eivät aiemmista arvioista poiketen olekaan hylkäämässä perinteisiä toimistotöitä. Vain 3 prosenttia vastaajista aikoo työskennellä kotoa tai muualta käsin. Tutkimusta varten haastateltiin yli vasta valmistunutta nuorta 44 maasta. Millenniaalisukupolvea kutsutaan myös Y-sukupolveksi ja nettisukupolveksi. KUVA: ISTOCPHOTO Listautumiset lähes jumissa Kun jo edellinen neljännes oli ollut listautumismarkkinoilla heikko, vuoden 2008 viimeinen neljännes jäi suorastaan surkeaksi. Listautumisantien määrä ja tuotto ovat nyt alimmillaan sitten vuoden 2003 ensimmäisen neljänneksen. PricewaterhouseCoopersin tuoreimmasta Euroopan pörssien listautumisten määrää ja arvoa kartoittavasta IPO Watch Europe -selvityksestä käy ilmi, että uusien listautumisantien tuotot putosivat peräti 96 prosenttia: vuoden 2007 viimeisen neljänneksen 29 miljardista eurosta vain vähän yli miljardiin euroon vastaavalla ajanjaksolla Antien määrä väheni 73 prosenttia (233:sta 64:ään). Kaksi suurinta antia liittyivät energia- ja vakuutustoimialoihin, jotka kärsivät vähemmän kuluttajaluottamuksen heikkenemisestä, sanoo PwC:n yritysjärjestelyistä vastaava johtaja ja partneri Harri Valkonen. Valkosen mukaan on äärimmäisen vaikeaa ennustaa, milloin listautumisantimarkkinat avautuvat uudelleen, kun otetaan huomioon maailmaa ravistelevan talouskriisin laajuus ja syvyys. Kehittyvät taloudet kovilla, mutta kasvunäkymät jatkuvat Lamasta huolimatta kehittyvien talouksien keskipitkän ajan ennusteet näyttävät yleisesti ottaen paljon paremmilta kuin kehittyneissä talouksissa. Vaikka kehittyvien talouksien kasvu hidastuu jyrkästi kuluvana vuonna, niiden osuus maailman bruttokansantuotteesta voi silti ohittaa kehittyneet taloudet jo vuonna Tämä käy ilmi PricewaterhouseCoopersin talousasiantuntijoiden laskelmista. Tällä hetkellä kaikkien johtavien kehittyneiden talouksien ennustetaan kutistuvan vuonna 2009 ja toipuvan lähi vuosina vain vähitellen. Suurissa kehittyvissä talouksissa erityisesti Kiinassa ja Intiassa sen sijaan odotetaan vain hidastuvaa kasvua muttei varsinaista talouden kutistumista. PwC ennustaa, että vuoteen 2014 mennessä kehittyvien talouksien osuus maailman BKT:stä ostovoimapariteetilla mitattuna voisi olla jo hieman yli puolet (50,5 %). 9

10 Onko irtisanomisille vaihtoehtoja? YRITYS VOI TARVITA OMAN KUNTO-OHJAAJAN 10

11 Yrityksen kannattaa aloittaa tervehdyttäminen ajoissa. Hyvästä kuntoutuspakista löytyy yleensä muitakin lääkkeitä kuin irtisanomiset. TEKSTI: RISTO PENNANEN KUVITUS: REETTA NIEMENSIVU KUVA: JUHA SALMINEN Suhdanteiden nopea heikkeneminen on yllättänyt lähes kaikki yritykset. Siksi monet organisaatiot ovat kovien kasvuvuosien jälkeen vielä nousuasennossa, vaikka markkinat laskevat jo alaspäin. Ja osittain juuri siksi moni yritys on törmännyt nopeasti kasautuneisiin kannattavuusongelmiin. Huonoin ratkaisuyritys on kieltää ongelmat ja toivoa, että asiat hoituvat itsestään. Toisaalta ylireagoiva yritys voi leikata tarpeettoman paljon resursseja, joita tarvittaisiin noususuhdanteen käynnistyessä. Yrityksen kannattaisikin teettää kokonaisvaltainen liiketoimintansa analyysi, jossa selvitetään monipuolisesti keinot kapasiteetin sopeuttamiseksi vallitsevaan markkinaan, kustannusrakenteen keventämiseksi ja rahoitusrakenteen vahvistamiseksi. Muuten yritys saattaa esimerkiksi vain irtisanoa henkilöstöä tekemättä mitään muuta, sanoo partneri Harri Valkonen, joka vastaa PricewaterhouseCoopersin tervehdyttämispalveluista. PwC käyttää tervehdyttämispalveluista termiä BRS, Business Recovery Services. Käyttöpääoman vapauttaminen, avaintoimintojen ulkopuolisten toimintojen myyminen ja rahoitusrakenteen uudelleenjärjestely ovat esimerkkejä, joilla BRS-palvelut voivat auttaa ratkomaan yrityksen akuutteja ongelmia. Tervehdyttämistalkoissa henkilöstöleikkaukset ovat vain yksi, joskin usein välttämätön työkalu. Rapakuntoon ajautuneen yrityksen akuutit ongelmat voivat olla niin suuret, että kaikki huomio täytyy keskittää pikaratkaisuihin. Aina olisi kuitenkin tärkeä yrittää olla leikkaamatta huomista osaamista. Taantuman jälkeen tulee työvoimapula. Siksi ei pitäisi leikata juustohöylällä kaikesta, vaan huolehtia ydinosaamisen säilymisestä, sanoo Valkonen. Samoin yritysten kannattaisi varoa tuotekehityksen ajamista alas. Suomi tarvitsee laman jälkeen innovaatioita ja teknologista osaamista, eikä täällä voida koskaan kilpail la esimerkiksi Kiinan ja Intian kanssa pelkästään työn hinnalla. TARTU HÄRKÄÄ SARVISTA Joskus yrityksen saneeraustarve voi johtua rahoituksen sopimusehdoista, jotka oikeuttavat velkojat nostamaan korkoa tai jopa irtisanomaan luotot tietyissä tilanteissa. Yrityksen olisi kuitenkin järkevää käydä käsiksi ongelmiin ennen rahoittajan vaatimuksia eli heti, kun ensimmäisiä negatiivisia signaaleja alkaa ilmaantua. Rahoittajien silmissä on ilman muuta eduksi, jos yrityksellä on tällaisessa tilanteessa neuvonantaja tai ulkopuolisen asiantuntijan tekemä liiketoiminnan tehostamissuunnitelma tai selviytymissuunnitelma, sanoo Valkonen. MONIOSAAMISTA KUNTOKUURILLA Yrityksen johto kantaa vastuun tervehdyttämisestä, mutta johdon ei silti pidä tehdä kaikkea itse. Tervehdyttäminen ja saneeraus vaativat erilaista osaamista kuin liiketoiminnan kehittäminen. Ilman aiempaa saneerauskokemusta johdon aika voi kulua helposti vääriin asioihin. Tervehdyttämiseen voi liittyä muun muassa tehtaan sulkemisia Suomen ulkopuolella. Tällöin pitää hallita henkilökunnan irtisanomiset kyseisen maan lainsäädäntöä noudattaen, purkaa sopimussuhteita hallitusti tai siirtää niitä jäljelle jääville yksiköille sekä hoitaa sidosryhmäsuhteet taitavasti. Jos nämä tehtävät vievät johdon ajan, saattavat asiakassuhteet ja terve bisnes kärsiä. Kun asiakas pyytää PwC:n mukaan tervehdyttämistalkoisiin, saa hän tuekseen joko yksittäisen asiantuntijan tai suuremman tiimin tarpeen mukaan. Projektiin voidaan kutsua myös esimerkiksi työoikeusasioiden, arvonmäärityksen tai verokysymysten erityisosaajia. Tervehdyttäminen alkaa ongelmien tunnistamisella. Aluksi analysoidaan nykyinen liiketoimintamalli ja katsotaan, kantaako liiketoiminnan volyymi vallitsevan kulu- ja rahoitusrakenteen. Tarvittaessa arvioidaan myös, ovatko liikevaihtoennusteet kovalla pohjalla suhteessa markkinoiden tilaan, kuvailee Valkonen. Seuraava askel on selvittää ratkaisuvaihtoehtoja käymällä läpi joukko erilaisia skenaarioita: oleellista on hahmottaa, mitkä asiat luovat arvoa ja mitkä sitä tuhoavat. Kaiken tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka sekä omistajat että rahoittajat voivat hyväksyä. Päätösten jälkeen konsultit tarvittaessa tukevat muutosta ja varmistavat, että omistajat ja rahoittajat saavat riittävästi tietoa tervehdyttämissuunnitelman etenemisestä ja tuloksista. KANSAINVÄLINEN TIIMI AVAA MUTKIKKAAT SOLMUT Samaan projektiin osallistuu tarpeen vaatiessa tekijöitä monesta maasta etenkin jos asiakkaan toiminta on kansainvälistä tai asiakkaan toimialalla tarvitaan sellaista erityisosaamista, jota Suomesta löytyy niukasti. Samoin rahoituspaketin uudelleenjärjestely voi vaatia laajat kansainväliset kontaktit. Vielä 90-luvun laman aikaan rahoitusasiat järjestyivät keskustelemalla kahden tai kolmen kotimaisen pankin kanssa. Nyt yritystä rahoittamassa voi olla syndikaatti sekä ulkomaisia että kotimaisia pankkeja, eläkeyhtiöitä, pääomasijoittajia ja muita rahoittajia, joilla on lisäksi kaikilla oma ahdinkonsa. Kun tässä tilanteessa haetaan ratkaisua rahoituksen vakauttamiseksi tai uudelleen järjestämiseksi, on usein puolueeton, kansainvälinen rahoitusosaaja tarpeen, sanoo Valkonen. Koska rahoitusmarkkinoiden likviditeetti on nyt hyvin rajallinen, yritysten on tärkeää valmistautua hyvissä ajoin erääntyvien luottojen uusimiseen tai mahdollisten suurempien investointiensa rahoituksen järjestämiseen. Nyt jos koskaan on tärkeää käyttää kaikki tarjolla oleva apu ja asiantuntemus, jotta liiketoiminnan ja sen vaatimien investointien rahoitus turvataan yli laskusuhdanteen.» 11

12 Tukien saajalta pitäisi löytyä suunnitelma rakenteiden tervehdyttämiseksi ja toimintaa tehostava ohjelma. Harri Valkonen VALTION PITÄISI SUUNNATA ELVYTYS ELINKELPOISILLE Valtion elvytystoimet ovat tärkeitä nykyisessä suhdannetilanteessa. Elvytys on monilta osin kotimarkkinoiden liikkeellä pitämistä, kun vienti ei vedä entiseen malliin. Elvytyksessä pitäisi kuitenkin keskittyä ensisijaisesti niihin toimialoihin tai yrityksiin, jotka ovat meille tulevaisuudessa välttämättömiä ja pitkällä tähtäimellä kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla. Jos veronmaksajien rahoilla annetaan tekohengitystä ennestäänkin huonosti kannattavalle liiketoiminnalle, ei Suomi ole taantuman jälkeenkään yhtään tehokkaampi, pohtii Harri Valkonen. Jos elvytyspäätöksiä tehdään pelkästään lyhyen tähtäyksen työllisyyttä tai aluepolitiikkaa ajatellen, jää maahan toimintaa, joka ajautuu vaikeuksiin heti tukien poistuttua. Varsinkin suorien rahoitustukien tai takuiden saajilta pitäisi edellyttää korkojen ja takuumaksujen lisäksi myös jonkinlaista toimenpideohjelmaa rakenteiden tervehdyttämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Mielestäni tässä sekä valtion rahoituslaitokset että yksityiset pankit ovat päätöksentekijän asemassa. Tämä voi tarkoittaa muun muassa tiettyjen toimialojen konsolidoitumista ja alihankintayritysten yhdistymistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, kuten monet päämiehet ovat vuosien ajan jo toivoneetkin. Tämä on mielestäni hyvä vaihtoehto konkursseille tai alihankinnan siirtymiselle pois Suomesta, ja se kannattaa vakavasti katsoa, sanoo Valkonen. 10 perusohjetta LYHYT OPAS TAANTUMASTA SELVIÄMISEEN 1 Tarkastele tilannetta 2 Toimi päättäväisesti 3 Cash is king 4 Keskity olennaiseen 5 Hallitse kulurakennettasi 6 Luotettava tieto on tärkeää 7 Tarkastele eri skenaarioita 8 Tunnista työntekijöidesi arvo 9 Muista sidosryhmäsi 10 Hyödynnä mahdollisuudet 12

13 KENKÄ KUIN TAIDETEOS ALANSA HUIPPU Kenkäsuunnittelija Minna Parikan tuotteet ovat hänen unelmiaan. TEKSTI: EEVA-MARIA LIDMAN KUVA: JUHA SALMINEN Minna Parikan suunnittelemissa kengissä on näyttäviä muotoja, korkeita korkoja, kiiltonahkaa, nauhoja ja paljon kauniita yksityiskohtia. Voisi luulla, että tuotteet ovat vain kauniita katsella, mutta niin ei ole. Kenkäni eivät ole taideteoksia, käytettävyys on yksi suunnitteluni tärkeimmistä kriteereistä. Hyvän kengän pitää olla sekä kaunis että käytettävä. Avainasemassa ovat kengän lesti ja korkealaatuiset materiaalit, Parikka sanoo. Hänen suunnittelufilosofiaansa kuuluu myös ajattomuus ja klassiset muodot muodin historiasta. Tuotteiden värimaailma vie ajatukset menneisiin vuosikymmeniin. Parikan unelma kenkäsuunnittelijan ammatista heräsi jo 15-vuotiaana, kun toimittajana työskentelevä isosisko kirjoitti artikkelin kenkäsuunnittelija Andrea Pfisteristä. Lukion jälkeen Parikka lähti opiskelemaan kenkäsuunnittelua Englantiin DeMontfortin yliopistoon Leicesteriin. Englannissa hän ajatteli, ettei palaisi koskaan Suomeen, sillä kotimaasta ei löytyisi töitä kenkäsuunnittelijalle. Toisin kävi. Valmistuttuaan Parikka palasi Suomeen ja perusti vuonna 2005 oman yrityksen ja viime vuonna nimeään kantavan liikkeen Helsingin Bulevardille. Kengän suunnittelu lähtee usein pienestä inspiroivasta ideasta. Seuraavaksi hahmottelen korkoa ja lestiä. Tutuksi tulleet yksityiskohdat ja hyväksi havaitut asiat tuovat suunnitteluprosessiini jatkuvuutta. Suunnittelusession jälkeen Parikka matkustaa Espanjan-tehtaalle, jossa kaikki Minna Parikka -kengät valmistetaan. Siellä hän valitsee korot, värit, nauhat ja muut yksityiskohdat, joita kenkiin tulee. Valmistus voi alkaa, kun mallikappaleet on hyväksytty. Tämän jälkeen kenkäsuunnittelija hyppää tuotteiden markkinoijan saappaisiin. Edessä on neuvotteluja PR-toimistossa, messuja ja tapaamisia jälleenmyyjien kanssa. Nuoresta iästään huolimatta Parikalla on jo monen vuoden kokemus suunnittelusta ja yrittäjän arjesta. Tämän alan yrityksessä pitää olla vahvasti mukana luovuutta. Suunnittelen kenkiä ihan kuin itselleni. Tuotteet ovat unelmiani, joten en osaisi kohdella niitä hirveän kaupallisesti. Parikan yritys ei ole yrittänyt tavoitella suuria kuluttajamassoja. Kenkiä myydään Helsingin-liikkeen lisäksi pienissä putiikeissa kymmenessä maassa ja viime helmikuussa avatussa omassa nettikaupassa. Kokoelmiin kuuluu kenkien lisäksi myös laukkuja, ja ensi syksynä mallisto laa jenee neulevaatteisiin ja nahka käsineisiin. Parikka sanoo luoneensa itsensä näköisen tuotteen ja näkee brändin olevan siksi vahvalla pohjalla ja pysyneen yhtenäisenä. Brändi tuli Suomessa tunnetuksi heti, koska se oli ihan erilainen ja kotimaiselta suunnittelijalta. Toinen juttu on saada tunnettuutta kansainvälisillä markkinoilla. Siinä riittää työsarkaa, Minna Parikka sanoo. 13

14 DNA:ssa ounasteltiin, että talon IT-kustannuksissa olisi karsimisen varaa. Yksityiskohtainen kartoitus asetti kehityskohteet tärkeysjärjestykseen. IT-KUSTANNUKSET ESILLE JA ALAS TEKSTI: MARIANNA SALIN KUVA: ARI K. OJALA DNA laajeni vajaa kaksi vuotta sitten puhelinoperaattorista tietoliikenneyritykseksi, ja yhtiöön liitettiin kuusi puhelinoperaattoria. Jokainen operaattori toi uuteen yritykseen omat käytäntönsä. Ei ollut tietenkään realistista yhdistää kaikkea heti, kertoo DNA:n tietohallintojohtaja Taneli Ropponen. Välivaihe pakotti tinkimään muun muassa kustannusrakenteen selkeydestä. Emme olleet tietenkään ihan sumussa, mutta kustannustiedot oli kaivettava sieltä täältä. Kun DNA:n taloushallinnon kumppani PricewaterhouseCoopers ehdotti järjestelmällistä IT-kustannusten kartoitusta, Ropponen tarttui tilaisuuteen: Selvitimme pari muutakin vaihtoehtoa, mutta PwC:n malli oli ehkä suoraviivaisin ja yksinkertaisin. KESKIARVON PAHEMPI PUOLI PwC:n asiantuntija Seppo Sippa tuli DNA:han muutamaksi päiväksi ja sai avukseen yhtiön tieto- ja taloushallinnon asiantuntijoita. Kirjanpidosta ajettiin jos jonkinlaista raporttia, mutta moniin tärkeisiin kysymyksiin tuli vastaus keskustellen. Oli selvitettävä IT-asiantuntijoiden ajankäyttöä ja toimintatapoja eri tilanteissa. Näin eriteltiin suorat kustannukset, jotka syntyvät pääosin hankinnoista ja tietohallinnon henkilöstökuluista. DNA:n suorat IT-kustannukset ylittivät PwC:n vertailuaineiston keskiarvon. Tulos ei yllättänyt Taneli Ropposta. Saimme vahvistusta siihen, että meidän tulee vauhdittaa vanhojen ympäristöjen alasajoa. Esiin nousi myös selkeitä alueita, joilla toimintaa kannattaa tehostaa pikaisesti. Esimeriksi panostus käyttäjätukeen lupaa roimaa kokonaiskustannusten laskua. Myös hankintoja kannattaisi keskittää entistä tiukemmin. Säästämme muuttamalla toimintatapojamme rankasti, Ropponen summaa. SIJOITUS TULEE TAKAISIN Kustannuskartoitus johtaa Seppo Sipan mukaan monesti siihen, että organisaation tärkeimpiä prosesseja tehostetaan, jolloin myös niihin liittyvät IT-kustannukset laskevat. Kyse on usein asiakas- ja muutoshallinnasta, hän kertoo. Ei ole siis ihme, että 80 kartoitusta tehnyt Sippa aavistaa IT-kustannusten suuruusluokan suoraan prosessien kunnosta ja tietohallinnon toimintatavoista. DNA:ssa hän pitää kustannusten lähteenä organisaation lyhyttä historiaa. He ovat saaneet kuitenkin todella paljon aikaiseksi lyhyessä ajassa. Tosin tekemistä riittää yhä, Sippa sanoo. Taneli Ropponen uskoo, että kustannuskartoitus on tuonut DNA:lle tilannekuvan ohella pysyvän työkalun. Voimme jatkossa istuttaa kustannuksia samaan viitekehykseen esimerkiksi budjetoinnin yhteydessä. Ropponen pitää järjestelmällisen kartoituksen etuna sitä, että mittauksiin saadaan varmasti mukaan kaikki oleelliset komponentit. Siitä on ollut meille paljon hyötyä ja se maksaa itsensä takaisin hyvinkin nopeasti. 14

15 Taneli Ropponen (kesk.) tapasi Jarkko Mikkosen (vas.) ja Timo Tolvasen vieraillessaan DNA:ssa. Bittiavaruuden kuluja perattaessa ei tavoiteltu kuuta vaan konkreettisia säästöjä. MILJOONIEN EUROJEN SÄÄSTÖT PwC:n selvitys paljastaa, että suorat IT-kustannukset työasemaa kohden ovat keskimäärin euroa vuodessa. Muutamat yritykset selviävät alle euron, mutta joillakin kustannukset nousevat jopa euroon. Yritykset voivat säästää satoja tuhansia, jopa miljoonia kiinnittämällä huomiota IT-kustannuksiin. Oleellista on, että kustannussäästöjä voidaan usein tehdä ilman IT-palvelutason heikentämistä, sanoo PwC:n prosessi- ja järjestelmätarkastuksen johtaja Timo Takalo. Laitteiden ja ohjelmistojen hankinnat sekä tietohallinnon työ muodostavat suuren osan suorista IT-kustannuksista. Kuitenkin osa suorista kustannuksista syntyy tulosyksiköissä ja löytyy näiden omista budjeteista. Esimerkiksi järjestelmän pääkäyttäjä tekee oman työnsä ohella tietohallinnon töitä. Tällainen työ voi olla jopa prosenttia kaikista IT-kustannuksista, painottaa PwC:n asiantuntija Seppo Sippa. Vertailuaineistoa kustannusjahtiin PwC mittaa organisaatioiden IT-kustannuksia tutkimusyhtiö Gartnerin kehittämällä Total Cost of Ownership -menetelmällä (TCO). PwC:n Seppo Sippa on Gartnerin sertifioima TCO-asiantuntija. Yhteisin mittarein varmistetaan, että organisaatiot voivat vertailla omaa kustannustasoaan muiden tasoon. Tähän PwC tarjoaa avuksi 80 suomalaisyrityksen kartoituksista kootun vertailuaineiston. Suorat IT-kustannukset muodostavat keskimäärin noin puolet kokonaiskustannuksista. Toinen puolikas, siis epäsuorat kustannukset, jää monesti piiloon ja liiketoimintayksiköiden kannettavaksi. Näitä piilokustannuksia syntyy, kun tavallinen työntekijä neuvoo kaveria sovelluksen käytössä tai odottaa kaatuneen verkon äärellä. PwC:n tutkimusten mukaan työaseman käyttöongelmat vievät jopa 8 10 prosenttia henkilöstön työajasta. 15

16 Ruotsin talous on vakavassa kriisissä. Maan valtionpankki on pudottanut ohjauskoron alemmalle tasolle kuin koskaan aikaisemmin ja valtiovarainministeri Anders Borg kuvailee tilannetta kansalliseksi hätätilaksi. Syksyn ja talven kuluessa länsinaapurissa on kerrottu jatkuvasti suurista irtisanomisvaroituksista. Etenkin autoteollisuus rämpii syvällä. Volvon ja Saabin tärkeimmät markkinat ovat talouskriisin ytimessä Yhdysvalloissa ja automerkkien omistajat ovat yhdysvaltalaisia suuryhtiöitä. Ongelmat ovat siis tulleet Ruotsiin suorinta tietä. Myös Ruotsissa toimivat suomalaisyritykset ovat panneet merkille muutoksen lahden takana. Rahoitusautomaatioratkaisuja tuottavan OpusCapitan toimitusjohtaja Kari J. Mäkelä huomasi omien asiakkaidensa kautta talouskriisin saapuneen Ruotsiin. Yllätyin siitä, kuinka nopeasti taloudellinen tilanne kääntyi laskuun Ruotsissa. Tieto tuli meille enemmän asiakkaiden välityksellä kuin tiedotusvälineistä. Yhtäkkiä asiakkaan talousjohtaja ei voinutkaan tehdä päätöksiä, koska oli 24 tuntia päivässä pelasta massa yhtiötä. Nostolaitteita valmistavan Dinoliftin toimitusjohtajana vuosikymmenen puolivälistä toiminut Erkki Hokkinen koki talouskriisin työssään kouriintuntuvasti. Ensireaktiot olivat viime syksynä sellaisia, etteivät asiakkaat Ruotsissa edes halunneet keskustella uusien koneiden hankkimisesta. Mäkelä kertoo, että viimeistään Ruotsin keskuspankin syksyinen koronlasku teki hänelle selväksi, kuinka jyrkkä talouden alamäki todella oli. Koronlaskut eivät kuitenkaan jääneet tähän. Helmikuun puolivälissä keskuspankki laski korkoa edelleen talouden vauhdittamiseksi: yhden prosentin ohjauskorko on kaikkien aikojen pohjalukema. HEILUVA KRUUNU LISÄÄ EUROINTOA Talouskriisi on laskenut kruunun arvoa rajusti. Ruotsalaisturistit ovat saaneet huomata, ettei kruunu enää olekaan kova valuutta euromaihin lähdettäessä. Tukholman ostoskaduilla puolestaan näkee innokkaasti shoppailevia suomalaisia, taskut täynnä arvokkaita euroja. Suomalaisyrityksille kruunun arvon heikkeneminen merkitsee sopeutumista. Mistään hinnankorotuksista on ollut turha uneksia. Pikemminkin joutuu pikkuisen Talouskriisi löysi pikatien Ruotsiin Kansainvälisen talouskriisin aiheuttamat ongelmat saapuivat Ruotsiin hieman aikaisemmin kuin Suomeen, koska maan autoteollisuus kytkee Ruotsin suoraan kriisin alkulähteille Yhdysvaltoihin. Ruotsin talous seisoo kuitenkin monilla tukipilareilla ja maan uskotaan selviävän lamasta loppujen lopuksi hyvin. TEKSTI: PASI MYÖHÄNEN KUVAT: JUHA SALMINEN, PWC JA PASI MYÖHÄNEN 16

17 Kruunun arvon viimeaikainen heilahtelu on ollut kiusallista kaikille osapuolille. tinkimään ja tulemaan asiakasta vastaan, Erkki Hokkinen sanoo. Meidän on pitänyt tarkasti miettiä, minkä verran asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Kauppa kyllä käy edelleen Ruotsissa, sillä kaikki toisaalta ymmärtävät sen, että kruunun heikentyessä tuontitavarat kallistuvat. Myös Kari J. Mäkelän johtama OpusCapita on saanut tuta kruunun himmenevän arvon. Olemme joutuneet kirjaamaan valuutta- kurssitappioita. Meidän palvelumme ovat tulleet kalliimmiksi ruotsalaisille asiakkaille. Ruotsissa euron kannattajien määrä on lisääntynyt kruunun heikentyessä. Suomalaisyritysten näkökulmasta euro toisi tasapainoa Ruotsin kauppaan. Ruotsin siirtyminen euroon helpottaisi meidän toimintaamme aivan ratkaisevasti. Kruunun arvon viimeaikainen heilahtelu on ollut kiusallista niin meille kuin asiakkaillekin, Hokkinen sanoo. Euro sai ruotsalaisilta rukkaset vuoden 2003 kansanäänestyksessä, ja puolueet lupasivat, ettei uutta äänestystä järjestetä ennen vuotta Euron kannatuksen lisääntymisestä huolimatta hienoinen enemmistö ruotsalaisista on edelleen yhteis valuuttaa vastaan. MONEN KORTIN VARASSA Ruotsin talous seisoo monella tukipilarilla. Vaikka autoteollisuus kärsii, tekee muun» 17

18 Henrik Steinbrecher LAMAOPIT MUISTISSA Henrik Steinbrecher tietää miten lama hoidetaan. Öhrlings PricewaterhouseCoopersin Territory Senior Partner ja PwC:n Euroopan kiinteistötoiminnan johtaja aloitti yhtiön palveluksessa vuonna Ruotsissakin oli tuolloin pankkikriisin aiheuttama lama, ja Steinbrecherin työ pyöri paljolti sen ympärillä. Tuosta kokemuksesta on ollut Steinbrecherille hyötyä myös vallitsevassa talouskriisissä. Kriisien vaikutukset ovat samoja, vaikka syyt ovat hyvin erilaisia. 90-luvulla taloustaantuma oli paikallinen ilmiö, nyt on kyseessä globaali kriisi, joten mahdollisuudet ennustaa sen vaikutuksia ja kestoa ovat heikommat kuin 90-luvulla Ruotsissa. Ruotsin mahdollisuudet selvitä taloustaantumasta kunnialla ovat melko hyvät. Ruotsi ei ole juurikaan suoraan altistunut niille eksoottisille talousinstrumenteille ja investoinneille, jotka aiheuttivat kriisin Yhdysvalloissa, Steinbrecher sanoo viitaten löyhin perustein annettuihin lainoihin ja niiden uudelleenpaketoimiseen. Hän arvelee, että talouskriisin heikentämä kruunu on tuonut tiettyä etua vientiyrityksille. Todellisista hyödyistä on silti vaikea puhua, sillä tuotteiden kysyntä on samalla laskenut dramaattisesti. Rajusti supistunut vienti koettelee erityisesti länsirannikon autoteollisuutta. Toisaalta Ruotsiin suuntautunut turismi voi hyötyä halvasta kruunusta. Eurokysymykseen Steinbrecher ei halua ottaa kantaa, mutta hän on huomannut laman nostaneen aiheen uudelleen pintaan. Eurolla on Ruotsissa paljon puolestapuhujia ja vastustajia. En usko, että kukaan pystyy vastaamaan, kuinka kauan taantuma jatkuu. Kuluttajien, sijoittajien ja yritysten täytyisi löytää luottamus siihen, että tulevaisuus näyttää valoisammalta. Kyse on pitkälti psykologiasta. Luulen että mahdollisuudet luottamuksen palautumiseen ovat nyt entistä suuremmat, koska maailman valtionpankkien toimet lamaa vastaan ovat olleet aktiivisia. muassa vaateyhtiö Hennes & Mauritz loistavaa tulosta ja porskuttaa myös pörssissä. Irtisanomiset ovat henkilökohtainen tragedia työnsä menettäville, mutta missään katastrofitunnelmissa ei Ruotsissa yleisesti ottaen eletä. Viime aikojen koronlaskut ovat piristäneet muun muassa taantunutta asuntokauppaa. Suomalaisyrityksetkään eivät usko Ruotsin talouden mahalaskuun. Göteborgin messuilla menneenä tal vena meihin riitti mielenkiintoa ja tilauksia kin tuli. Näyttäisi, ettei tämä lama Ruotsissa puraise niin kovasti kuin monessa muus sa maassa. Esimerkiksi Baltian taloushan on pysähtynyt nyt kuin seinään, Erkki Hokkinen muistuttaa. OpusCapitan Mäkelä sanoo, ettei talouden alamäki ole vaikuttanut merkittävästi yhti ön Skandinavian-myyntiin. Lisäksi yhtiön toiminnan luonne tarjoaa tietyn suojan lamaa vastaan. Me olemme sellaisessa bisneksessä, että voimme tarjota asiakkaalle kustannussäästöjä. Vaikka asiakas joutuu irtisanomaan henkilöstöä, me voimme muun muassa likviditeetin hallinnan työkaluilla auttaa asiakasta hahmottamaan paremmin omaa likviditeettitilannettaan ja näin säästämään yhtiötä vieläkin pahemmilta leikkaustoimilta. KULTTUURIEROT MINIMIIN Ruotsi on suomalaisyhtiöille perinteisesti tärkeä alue. Se on yksi Suomen kolmesta tärkeimmästä kauppakumppanista ja myös koetinkivi tuotteita maailmalle vietäessä. 18

19 4 5 3 Kannatatko Ruotsin siirtymistä euroon? 2 Mats Sundin 1 Kyllä. Eurooppaan pitää saada lisää yhteisöllisyyttä. Lisäksi valuuttariski poistuisi, jos Ruotsissa olisi euro. 2Therese Ribrant Kyllä. Ruotsi on pieni maa ja kruunu pieni valuutta, joka tarvitsee vetoapua. 3Stefan Johansson Kyllä. Kruunu on heikko valuutta. 4Åke Nordberg Ei missään nimessä. Euroon siirtyminen nostaisi hintoja. Olen huomannut, että näin kävi Suomessa. Kuinka köyhillä olisi tähän varaa Ruotsissa? 5Solveig Nyberg Kyllä. Olen ollut tätä mieltä siitä lähtien, kun euro esiteltiin. Vaihtaminen kruunun ja eurojen välillä on hankalaa esimerkiksi matkustaessa. 1 Ruotsin tärkeys Suomelle on ja pysyy: tämän aistii myös Kari J. Mäkelän kertoessa, mitä Ruotsin markkinat heille merkitsevät. Ruotsissa onnistuminen on meidän strategiamme ytimessä. Ei ole vaihtoehtoja: niillä markkinoilla on oltava ja onnistuttava. Rajaesteitä maiden välisessä kaupankäynnissä on vähän, sillä lainsäädäntö on hyvin samanlainen. Vieraassa maassa toimiminen on kuitenkin aina haaste. PwC:n Finnish Desk -palvelut ovat olleet korvaamaton apu sekä Dinoliftille että OpusCapitalle. Oli itsestäänselvyys, että otimme PwC:n tarkastamaan Ruotsin tilejä, kun sikäläinen tytäryhtiömme perustettiin. Ratkaisu on ehdoton. Voimme vaihtaa PwC:n sisällä muun muassa työkirjat. Tällä tavalla avoimuus säilyy Suomen ja Ruotsin yhtiöiden välillä myös tilintarkastuksen kautta. Jos Ruotsissa olisi joku toinen yhtiö, niin yhteistyö olisi hankalampaa, Hokkinen selittää. Asioiden hoitaminen omalla kielellä on merkittävä etu, muistuttaa puolestaan Kari J. Mäkelä. Kyllä äidinkielellä viestiminen auttaa: jää vähemmän asioita tulkinnanvaraan. Ja Ruotsin tarkastajalla on hyvät yhteydet Suomen PwC:n tilintarkastajiin, mistä on etua myös tilintarkastajien välisessä yhteydenpidossa. Lisäksi meidän Ruotsin yhtiön tilintarkastajamme on Tampereelta, kuten mekin. Näin meillä on vielä läheisempi kulttuuriside, Mäkelä naurahtaa. 19

20 Idean Sääntönikkarista, joka rakentaa yhdistykselle lainmukaiset säännöt helposti ja nopeasti, kehitti PRH:n tietohallintopäällikkö Iikka Kanniainen (oik.). Erikoissuunnittelija Kimmo Enävuo pitää palvelua hyvänä esimerkkinä organisaation laatutyöstä. Patentti- ja rekisterihallitus nappasi Vuoden laatuinnovaatio palkinnon. Valmistautuminen laatukilpailuihin on PRH:ssa osa pitkäjänteistä kehitystyötä. KISA KANNUSTAA KEHITTYMÄÄN Laatukeskus järjestää vuosittain Suomen laatupalkintokilpailun, jossa organisaatiot kilpailevat neljässä eri sarjassa. Organisaatioita arvioidaan EFQM-mallin mukaan, joka jäsentää ne yhdeksään eri osa-alueeseen aina toiminnan osista tuloksen osiin. Jokainen osallistuja saa arviointiraportin, joka auttaa löytämään oman organisaation vahvuudet ja kehittämiskohteet. Yksittäisten oivallusten arvoa on mitattu vuodesta 2007 alkaen kolmessa eri sarjassa Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa. 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1(5) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT)

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Johdanto Listayhtiön on esitettävä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästään (jäljempänä selvitys) toimintakertomuksen yhteydessä.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel Toimitusjohtajan katsaus Marcel Kokkeel Hyvät naiset ja herrat, osakkeenomistajat ja hallituksen jäsenet, Tervetuloa Cityconin yhtiökokoukseen! Cityconin tärkeimmät tavoitteet vuonna 2012 olivat kannattavuuden

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ

PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ 2) PwC:n tutkimus Corporate Governance -tietojen esittämisestä listayhtiöissä PwC PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ PwC kävi läpi CG-tietojen esittämisen Päälistan

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8. 1 Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.2009 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Täydentää

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Yrityksen talouden seuranta, tilintarkastajan näkökulma

Yrityksen talouden seuranta, tilintarkastajan näkökulma Yrityksen talouden seuranta, tilintarkastajan näkökulma Arto Saarinen, KHT 23.4.2013 1 YRITYKSEN TALOUDEN SEURANTA Sisältö Mitä hallituksen tulisi muistaa yrityksen talouden seurannasta Hallituksen rooli

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen. Jukka Lassila 16.1.2012

Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen. Jukka Lassila 16.1.2012 Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen menestystekijänä Jukka Lassila 16.1.2012 Hallitustyöskentely pk-yrityksen menestystekijänä Hallitustyön merkitys yrityksen alkuvaiheessa ja kasvuvaiheessa

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Muutosjohtajuuden haasteet uudistuvassa organisaatiossa

Muutosjohtajuuden haasteet uudistuvassa organisaatiossa Muutosjohtajuuden haasteet uudistuvassa organisaatiossa Toimitusjohtaja Kari Savolainen, Finavia Oyj SUUNTA 2012 Johda hyvinvointia 14.11.2012 Hamina Yhtiö on aina muutosvoimien kohteena Yritys Omistajaintressi

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

ProOffice -kasvukonsepti. Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon

ProOffice -kasvukonsepti. Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon ProOffice -kasvukonsepti Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon Sisällysluettelo ProOffice-kasvukonseptilla menestyt 3 Pysy mukana tilitoimistoalan muutoksessa 4 ProOffice-kasvukonsepti 5 Markkinoinnin

Lisätiedot

Alue. Kaikki vastaajat (N = 994)

Alue. Kaikki vastaajat (N = 994) Alue Kaikki vastaajat (N = 994) 160 149 140 120 120 109 128 N 100 80 60 40 20 0 25 18 35 18 60 45 50 19 83 30 2 9 90 4 Asema organisaatiossa % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 74% 13% 7% 7% Kaikki vastaajat (N

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys. 2.9.2015 Jaakko Hirvola

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys. 2.9.2015 Jaakko Hirvola Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys 2.9.2015 Jaakko Hirvola Building a better working world EY:n toiminnan tarkoitus on rakentaa parempaa liike- ja työelämää ja paremmin toimivaa

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 Talousjohtajabarometri II/2013 yhteenveto Maailmantalouden tulevaisuuden näkymät toiveikkaat. Kasvuun uskoo lähes 60 prosenttia vastaajista. Suomen BKT:n kehityksen

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla www.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Lokakuu 2012 Sisältö Yhteenveto 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla 4 Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio 6

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2

Lisätiedot