PÄÄ PENSAASSA EUROOPASSA Vesa Puttosen mielestä finanssikriisin syvyyttä ei ole myönnetty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄ PENSAASSA EUROOPASSA Vesa Puttosen mielestä finanssikriisin syvyyttä ei ole myönnetty"

Transkriptio

1 PÄÄ PENSAASSA EUROOPASSA Vesa Puttosen mielestä finanssikriisin syvyyttä ei ole myönnetty VAIHTOEHTOJA IRTISANOMISILLE? Tervehdyttämispalvelut voi auttaa pysymään pinnalla SIJOITUS HYVINVOINTIIN Itsestä huolehtiminen on rahakas bisnes

2 PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS SILTA HUOMISEEN PwC:n perinteinen toimitusjohtajatutkimus (CEO Survey) paljasti reilu vuosi sitten, että yritys johtajien luottamus talouskehitykseen laski ensimmäistä kertaa puoleen vuosikymmeneen. Kukaan ei kuitenkaan edes kuvitellut, että pankkien alaskirjaukset ja valtioiden toimet saavat sellaiset mittasuhteet, jotka ovat nyt totisinta totta. Tämänvuotisessa CEO Surveyssä luottamus laski huomattavasti entisestään kaikilla markkinoilla ja kaikilla toimialoilla. Suomessakin on rakennettu elvytysratkaisuja, joilla negatiivinen kehitys voitaisiin pysäyttää ja talous kääntää jälleen kasvuuralle. Lamansietokykyä pitäisi Suomelta löytyä: valtion velkataakka on pienempi kuin useimmissa muissa EU-maissa, ja yritysten omavaraisuusasteet ovat selvästi korkeammat kuin 1990-luvun lamassa. Yritysten oman pääoman eli varojen ja velkojen erotuksen suuruus on helpos ti näennäinen, jos arvokkaat koneet ja laitteet seisovat tyhjänpanttina, jolloin tulonodotukset investoinneista heikentyvät. Päämiesten kysynnän supistuessa voimakkaasti usean yrityksen kassavirta alkaa kääntyä negatiiviseksi omista sopeuttamistoimista huolimatta. Yritysten akuutti ongelma onkin saada rahoitusta vaikean ajan yli. Suomessa valtion erityisrahoitusyhtiön Finnveran rooli tässä siltarahoituksessa on merkittävä. Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä korostaa, että pitkällä aikavälillä kannattamattomia yrityksiä ei rahoiteta. Helsingin kauppakorkea koulun professori Vesa Puttonen muistuttaa, että rahoittajien on vaikea päättää, mitkä ovat elinkelpoisia yrityksiä ja mitkä pitäisi päästää konkurssiin. Kaikki rahoittajat tarvitsevat kokeneita asiantuntijoita, kun yritysten tulevaisuuden näkymiä arvioidaan. Valitettavaa on, että kiire painaa päälle, kun yritysten likviditeetti on tiukoilla ja velkojat perivät saataviaan. Ja samalla lamassa tarvitaan kärsivällisyyttä. Heikkilän ja Puttosen ajatuksia voit lukea ulkoasultaan uudistuneen lehtemme sivuilta 4 7. Kiire ja kärsivällisyys kohtaavat taantumassa. Aurinkoisia kevättalven päiviä! Johan Kronberg JULKAISIJA PricewaterhouseCoopers Oy, PL 1015 (Itämerentori 2), Helsinki, Puh. (09) , osoitteenmuutokset PÄÄTOIMITTAJA Johan Kronberg TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Hanna Kauko TOIMITUSNEUVOSTO Nina Kinnunen, Juha Laitinen, Janne Rajalahti, Harri Valkonen TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut, toimituspäällikkö Kimmo Holappa, graafinen suunnittelija Pia Hytönen, johtaja Marko Haikonen PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, ISSN KANSIKUVA Vesa Puttonen, kuvaaja Mikko Hannula kannen tuoli, Vepsäläinen 2 AVIISORI

3 4 EUROOPPA HERÄÄ HITAASTI Kauppakorkean Vesa Puttonen ja Finnveran Pauli Heikkilä pohtivat finanssikriisin problematiikkaa. 8 LISÄÄ LÄPINÄKYVYYTTÄ Uusi hallinnointikoodi lisää listayhtiöiden läpinäkyvyyttä sijoittajien suuntaan. TÄSSÄ LEHDESSÄ 9 TUTKAIN Nettisukupolvi arvostaa mahdollisuuksia kehittyä. 10 TERVEHDYTTÄMISPALVELUT Yritys voi tarvita oman kunto-ohjaajan ALANSA HUIPPU Minna Parikka ja kengät. 14 IT-KULUT KURIIN DNA onnistui löytämään mittavat säästökohteet. 16 RUOTSALAINEN LAMA Miltä lahdentakainen taantuma näyttää sinivalkoisin silmin? 20 LAADULLA PALKINNOLLE Kekseliäisyys kukoistaa Patentti- ja rekisterihallituksen sähköisessä palvelussa HYVINVOINTIALA Hemmotteluhoidotkin ovat miehekästä hommaa. 25 MISSASITKO TÄMÄN? HR-seminaarissa etsittiin lamalääkkeitä. 26 UUSINTA UUTTA Globaali toimitusjohtajatutkimus maalasi mustia näkymiä. Kurkkaa myös muut uutiset!

4 Eurooppa herännyt hitaasti todellisuuteen TEKSTI: JORMA LEPPÄNEN KUVAT: MIKKO HANNULA Finanssimarkkinoita vaivaava epäluottamus syvenee, ja rahoittajien on yhä vaikeampi päättää, mitkä yritykset kelpaavat niiden asiakkaiksi. Vesa Puttonen 4 AVIISORI

5 Pauli Heikkilä Euroopassa toimivat kansainväliset pankit ovat haluttomia paljastamaan epävarmojen saataviensa määrää, eikä aihe ole kuluneena talvena ollut EU-maiden johtajienkaan agendalla. Poliittisen rohkeuden puuttuessa epävarmuuden on annet tu kasvaa. Helsingin kauppakorkeakoulun professori Vesa Puttonen toteaa, että finanssikriisin syvyyden tunnustaminen on eurooppalaisille vaikeaa, koska täällä pidettiin pitkään yllä harhaa terveellä pohjalla olevista rahoitusmarkkinoistamme. Vielä viime syksynä Euroopassa ajateltiin, että rahoituskriisi oli lähinnä Yhdysvaltain ongelma. Nyt kuitenkin huomataan, että eurooppalaiset pankit kärsivät kriisistä suoraan niiden velvoitteiden ja saamisten kautta, mitä niillä Yhdysvaltain markkinoilla on. Tiedämme myös, että eurooppalaiset pankit ovat myöntäneet asunnon ostajille samankaltaisia luottoja kuin mitä parjaamamme subprime-lainat ovat, Puttonen sanoo. ENNENKUULUMATTOMAT EROT Euroalueen sisällä finanssikriisi on aiheuttanut mielenkiintoisen tilanteen. Eri valtioiden obligaatioiden riskipreemiot vaihtelevat suuresti, vaikka niiden periaatteessa pitäisi olla samalla tasolla. Maastrichtin kriteerin mukaan val tiolla ei saa olla enempää velkaa kuin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämän mu kaan moni valtio tipahtaisi jo pois euroalueel ta. Niiden velka kasvaa entisestään, kun ne tukevat pankkejaan. Sijoittajat huolestuvat siitä, pystyvätkö valtiot maksamaan velkansa, ja korottavat riskipreemioita. On ennenkuulumatonta, että euroalueen sisällä, missä on yhteinen valuutta ja yhteiset korot, Kreikan ja Irlannin valtioiden obligaatioiden riskipreemio suhteessa Saksaan tai Suomeen on kaksi prosenttiyksikköä. Riskejä realisoituu koko ajan lisää. Finanssikriisin laajentuessa reaalitalouteen mekin velkaannumme, ja sijoittajat alkavat pian epäillä, pystyykö Suomikaan hoitamaan kaikki velvoitteensa ajallaan, Puttonen varoittaa. Suomen hallitus perusteli pikaista päätöstään eläkeiän nostamiseksi juuri lainan hinnalla. Finanssikriisin vakavuus ilmenee Puttosen mukaan tällaisina yli yön tehtyinä päätöksinä kaikkialla Euroopassa. Nyt eletään tulipalojen sammuttamisvaihetta. Joudutaan tekemään kovassa paineessa suuria päätöksiä, kuten pankkien kansallistamisia. Näin saadaan sys-» 5

6 teemi pysymään koossa. Myöhemmin on aika katsoa, millaiset pitkän aikavälin seura ukset päätöksillä on. Sivumennen sanottuna selvää on, että kansalliset pankit eivät sovi samalle kentälle markkinaehtoisten pankkien kanssa. LAITURIN PÄÄSSÄ ÄKKISYVÄÄ Valtiot pystyvät väliintuloillaan tukemaan yrityksiä rahoittavan finanssisektorin toimintaa, mutta uutta kysyntää yksityiselle sektorille ne eivät kykene luomaan. Kun maailmantalous supistuu, konkurssit ovat välttämättömiä. Joissain tapauksissa ne ovat Puttosen mukaan jopa tervetulleita. Finanssikriisin piikkiin pistetään sellaisiakin asioita, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä sen kanssa. Jos Amerikan autoteollisuus notkahtaa, tai vuosikausia tappiolla olleiden lentoyhtiöiden rahat nyt oikeasti loppuvat, se on tavallaan hyvä asia. Niiden liiketoiminta olisi pitänyt lopettaa jo ennen finanssikriisiä. Se, että valtion rahaa lähetetään tällaisiin yrityksiin, on väärää tekohengitystä. Jos yritys on terveellä pohjalla muuten, on vaikea tietää, pitäisikö sitä yrittää rahoittaa talouskriisin yli. Tätä taikinaahan on paisutettu kymmenen vuotta, eikä tämä yhdessä vuodessa korjaan nu. Rahoittajien on vaikea päättää, mitkä ovat elinkelpoisia yrityksiä, ja mitkä pitäi si päästää konkurssiin. Kriisin pitkittyessä siltarahoituksesta tulee helposti laiturirahoitusta. Talouskriisi on niin pankeille kuin yrityksillekin hyvä muistutus siitä, että riskipuskuriksi tarvitaan omaa pääomaa. Ilmeistä on, että omavaraisuusasteen vaatimukset kasvavat. Jatkossa pankkitoimintaa ei saa tehdä niin isolla velkavivulla kuin mihin olemme tottuneet. Vakavaraisuussäännöstöä on vuodes ta toiseen kehitetty siihen suuntaan, että pankkitoiminta sitoisi mahdollisimman vähän omaa pääomaa. Uskon kuitenkin, että pankkien osakkeenomistajat ja valvova viranomainenkin jatkossa haluavat pankeille lisää riskipuskuria, Puttonen ennustaa. Sama koskee yrityksiäkin. Vaikka ne muuten olisivat elinkelpoisia, ne kuolevat kriisitilanteessa, jos niiden tase on pantu kuilun partaalle. Nokia on käytännössä nettovelaton yritys, mikä on rahoitusteorian mukaan järjetöntä. Mutta tällaisena aikana nähdään, että kun taseongelmat eivät vie johdon kaikkea aikaa, yritys voi keskittyä investointeihin. Riskit realisoituvat aina joskus. Yritysten on tehottomuuden lisääntymisestä huolimatta nostettava omavaraisuusastetta ylemmäs. Suomalaiset pankit ovat vakavaraisuutensa ansiosta kantaneet vastuuta yritysrahoitustilanteesta huomattavasti paremmin kuin euroalueen pankit keskimäärin. Puttonen huomauttaa, että monet eurooppalaiset pankit ovat pahemmin velkaantuneita kuin yhdysvaltalaiset pankit, joiden taseita vielä puoli vuotta sitten kauhistelimme. LUVASSA RUMA VUOSI Suomen valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera tarjoaa yrityksille vastikkeellisia lainoja, takauksia ja vientitakuutuotteita. Yhtiön tehtävä on markkinapuutteen korjaaminen. Kansainvälisen taantuman takia Finnveran viennin rahoituksen kysyntä on viime kuukausina ollut ennätykselli sen korkea. Kotimaassa pyrimme auttamaan elinkelpoisia yrityksiä lainaamalla niille käyttöpääomaa, jonka turvin ne voivat sopeuttaa toimintansa sellaiseksi, että ne selviytyvät vaikeimman ajan yli, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo. 6 AVIISORI

7 AHNEUTTA EI VOI REGULOIDA Rahoitustarkastukset ja keskuspankit ovat tähän asti seuranneet sivusta finanssialan kehitystä. Uskon, että viranomaiset tulevat jatkossa kuskin paikalle. Tämä tarkoittaisi sitä, että he osallistuisivat aktiivisesti esimerkiksi pankkien vakavaraisuussäännösten kehittämiseen, Vesa Puttonen sanoo. Sääntelyn tavoite on markkinoiden pitäminen toimivina ja tehokkaina, eikä suinkaan luovuuden tukahduttaminen. Puttonen muistuttaa, että myös huonoon valoon joutuneet luottojohdannaiset ovat sinänsä hyviä, markkinoiden tehokkuutta lisääviä tuotteita. Jos menemme taaksepäin protektionismin ja tiukan sääntelyn tielle, otamme askeleen taaksepäin taloudellisessa kehityksessä. Olennaista on, että ihmiset itse vaivautuvat opiskelemaan, mistä finanssialan innovaatioissa on kyse ja mihin he rahansa oikeastaan sijoittavat. Harva meistä esimerkiksi tietää, että eläkeyhtiöidemme kautta olemme todennäköisesti usean välivaiheen jälkeen rahoittaneet myös Yhdysvaltain subprime-markkinaa. Korostan, että ahneutta on vaikea reguloida. Eikä sitä pidäkään rajoittaa, koska ilman ahneita yrittäjiä ja sijoittajia meillä ei olisi taloudellista kehitystä. Mutta silloin kun ahneuteen liittyy taloudellinen lukutaidottomuus ja pahimmassa tapauksessa myös laiskuus, ihmisten päätökset irtoavat taloudellisesta todellisuudesta. Alamme uskoa ikuisesti nouseviin hintoihin kiinteistömarkkinoilla ja myöntää asuntolainaa ihmisille, joilla ei ole rahaa edes korkojen maksuun. Tietyssä mielessä korjaus, joka markkinoilla nyt tapahtuu, on hyvästä. Ihmisten pitää ottaa järki käteen. Älä koskaan sijoita sellaiseen mitä et ymmärrä. Tämä on instituutioidenkin muistettava. Suhdannekäänne alkaa näkyä Finnveran asiakaskunnassa toden teolla vasta muutaman kuukauden kuluttua. Vielä helmikuussa vauhtipyörä viime vuodelta pyöri monella yrityksellä aika hyvin tai on pyörinyt ainakin viime vuoden viimeiselle puoliskolle saakka. Monien yritysten tilinpäätökset näyttävät vielä varsin hyviltä. Mutta kuluva vuosi tulee varmasti näyttämään huomat ta vasti rumemmalta kuin viime vuosi, Heikkilä sanoo. Suhdannekäänne on koskettanut eri toimialoja eri tavalla. Metsäteollisuus oli vaikeuksissa jo ennen finanssikriisin aiheuttamaa taantumaa. Kun taantuma tuli, toiminta rakennusalalla pysähtyi kuin seinään. Juuri nyt tilanne on se, että suomalaiset huippuvientiyritykset ovat kautta linjan kertoneet viennin ja tilausten määrän pudonneen dramaattisesti viime vuoden loppupuolella. Monilla niistä on kuitenkin tilauskirjat pitkälle täynnä, eli osa menee täydellä vauhdilla vielä kevääseen, osa syksyyn, osalla voi olla jopa ensi vuoteen saakka toimitettavaa. Mutta uusia tilauksia on tullut selvästi vähemmän kuin aikaisemmin. VOIKO AIKAA OSTAA? Vientiteollisuuden ongelmat alkavat vähitellen heijastua kotimaan PK-sektoril le. Heikkilä toteaa, että taantuma kiusaa kuluvana vuonna erityisen pahasti metal li- ja konepajateollisuuden alihankintaketjua. Taantuma iskee vääjäämättä alihankkijoihin. Kaikkien pahin tilanne on silloin, kun yritys on hyvin riippuvainen yhdestä päämiehestä, jolta tilaukset rajusti vähenevät. Yrityksen liikevaihto voi pudota puoleen tai alemmaksi yhtäkkiä. Ensimmäisiä tällaisia tilanteita on jo nähty, Heikkilä sanoo. Finnveran tarjoama siltarahoitus voi auttaa elinkelpoisia PK-yrityksiä pahimman yli. Heikkilä kuitenkin toteaa Puttosen tavoin, että ajan ostaminen ei nykyisessä tilanteessa riitä. Kukaan ei edes tiedä, kuinka paljon aikaa pitäisi ostaa. Yritykset eivät voi vain jäädä odottelemaan parempia aikoja. Maailman talo us ei pysähdy, mutta se supistuu. Tämä tarkoittaa kilpailun rajua kiristymistä. Nosteessa yrityksillämme oli jopa vai - ke uksia toimittaa tavaraa, ja markkinoille mahtui myös yrityksiä, jotka eivät niillä eväillä ole jatkossa välttämättä kovin kilpailukykyisiä. Niiden kohtalo voi olla synkkä. Heikkilä muistuttaa, että nyt täytyisi kaikin voimin keskittyä kilpailukyvyn parantamiseen: Näyttää myös siltä, että monet suomalaiset yritykset noususuhdanteessa ovat jääneet turhan pieniksi. Niiden on ehkä liittouduttava jonkun kanssa, ostettava tai tultava ostetuksi, jotta koko kasvaa. Niiden on sopeutettava toimintaa kysyntään ja mietittävä, mitkä tuotteet ja palvelut niillä tulevaisuudessa on ja mikä niiden asiakaskunta jatkossa on. Hän korostaa, että Finnvera ei lähde rahoittamaan yrityksiä, joiden toiminnan se arvioi pitkälläkin aikavälillä kannattamattomaksi. Valtion yhtiönä otamme selvästi enemmän riskiä kuin pankit, ja lähdemme mukaan monenlaisiin hankkeisiin. Tappiot on kuitenkin pidettävä tie tyissä rajoissa. Päätöksiä tehdessämme ajattelemme aina sekä rahoitusta hakevan yrityksen tarpeita että toisaalta sitä, että myös meidän rahoittajana on voitava uskoa yrityksen esittämän liiketoiminnan kannattavuuden edellytyksiin. 7

8 Vuoden alussa voimaan tullut listayhtiöiden hallinnointikoodi pyrkii yhtenäistämään suomalaisten pörssiyritysten toimintatapoja ja lisäämään läpinäkyvyyttä sijoittajien suuntaan. UUSI HALLINNOINTIKOODI LISÄÄ LÄPINÄKYVYYTTÄ TEKSTI: MIREL LEINO KUVA: ISTOCPHOTO Aikaisempaan, vuonna 2003 julkaistuun listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmäsuositukseen verrattuna uutta on koodin pohjautuminen entistä voimakkaammin lainsäädäntöön ja muuhun sääntelyyn. Kaikista suosituksista ei näin ollen voi poiketa edes perustelemalla, vaikka aikaisemman koodin mukaisen Comply or Explain -periaatteen osalta se onnistuikin. Osa koodin suosituksista liittyy operatiivisiin asioihin kuten yhtiökokouksen järjestämiseen, hallituksen tiedonsaantiin ja hallituksen toiminnan arviointiin. Yhtiöt eivät ole sääntelyyn perustuen pakotettuja raportoimaan operatiivisista asioista. On kuitenkin hyvä muistaa, että hallinnointikoodin henki on läpinäkyvyys ja sijoittajaystävällisyys. Siksi kannattaakin pohtia toisivatko tiedot myös näistä asioista sijoittajan näkökulmasta lisäarvoa. Kokemuksemme mukaan suomalaisten listayhtiöiden suurimmat haasteet kohdistuvat niihin suosituksiin, joiden osalta koodia on uudistettu merkittävimmin. Kehittämisalueina toistuvat yleisesti seuraaviin asioihin liittyvät seikat: läpinäkyvyys koskien hallituksen valiokuntia: esimerkiksi valiokuntien työjärjestykset ja niiden keskeinen sisältö (suositus 20) sekä valiokuntien jäsenten osallistuminen valiokuntien kokouksiin (suositus 21) tarkastusvaliokunnan tehtävät (suositus 27) sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus (suositukset 45 47) palkitsemista koskevat suositukset (suositukset 39 44) suositukset molempien sukupuolten edustuksesta hallituksessa (suositus 9). Suurilla listayhtiöillä tämä asia on useammin kunnossa kuin pienemmillä. HAASTAVA SISÄINEN VALVONTA Haasteita yhtiöillä näyttää olevan erityisesti sisäisessä valvonnassa (suositus 45). On hyvä muistaa, että hallituksen näkökulmasta sisäistä valvontaa ei kannata rajoittaa taloudellisen raportointiprosessin sisäiseen valvontaan, vaan linkittää sen kehittäminen osaksi yhtiön muuta ohjaus- ja johtamisjärjestelmää. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden näkökulma tosin korostuu sekä tarkastusvaliokunnan tehtävissä että 2009 tilipäätöksen yhteydessä annetta vassa Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance Statement, suositus 51). Tätä aluetta voidaankin pitää minimivaatimuksena. Monissa listayhtiöissä haasteena on erityisesti sisäisen valvonnan kokonaiskuva. Miten se esimerkiksi järjestelmänä määritetään sekä mitkä ovat hallituksen, toimivan johdon, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen roolit osana sisäistä valvontaa? Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan vastuulla onkin huolehtia siitä, että yhtiössä on määritetty sisäisen valvonnan periaatteet, ja että ne itse saavat tarpeeksi tietoa sisäisen valvonnan järjestelmien toimivuudesta. Nykyisellään ulkoisille sidosryhmille näkyvä sisäisen valvonnan kuvaus on useiden yhtiöiden osalta pintapuolinen, eivätkä yhtiöt raportoi sitä, miten sisäinen valvonta on käytännössä järjestetty ja miten se toimii prosessitasolla. Kuitenkin juuri näistä asioista pitäisi olla läpinäkyvyysmielessä sijoittajan kannalta lisäarvoa. KEHITYSTYÖ AJOISSA KÄYNTIIN voimaan tuleva suositus 51 perustuu laissa vaadittujen tietojen esittämiseen. Se tulee velvoittamaan yhtiöitä kuvaamaan muiden hallinnointiin liittyvien asioiden lisäksi taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmiään. Listayhtiöissä valmistaudutaankin kuvauksen antamiseen kehittämällä erityisesti talous - raportointiprosesseja sisäisten kontrollien osalta. Moni aikoo viedä ensimmäisen luonnoksen selvityksestä (Corporate Governance Statement) hallituksen tai tarkastusvaliokunnan kommentoitavaksi kolmannen kvartaalin aikana, joten kehitystyö kannattaa aloittaa viimeistään nyt. Kirjoittaja KTT Mirel Leino vastaa PwC:n Governance, Risk & Compliance -alueen neuvontapalveluista. PwC tukee listayhtiöitä Corporate Governance -alueen kehityshankkeissa. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi hallitusten ja valiokuntien työjärjestyksien päivitykset, hallituksen arvioinnit sekä sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen kehittäminen ja järjestäminen. 8 AVIISORI

9 TUTKAIN TUTKAIN NETTISUKUPOLVI ARVOSTAA MAHDOLLISUUKSIA KEHITTYÄ Koulutus- ja kehittymismahdollisuudet ovat ylivoimaisesti tärkein valintaperuste, kun vuoden 1980 jälkeen syntyneen ns. millenniaali -sukupolven edustajat valitsevat itselleen työnantajan, kertoo PricewaterhouseCoopersin tutkimusraportti Managing tomorrow s people: the world of work to Vastavalmistuneista työnhakijoista 88 prosenttia valitsisi työnantajan, jonka yhteiskuntavastuuarvot vastaavat heidän omia arvojaan. 86 prosenttia ilmoitti jättävänsä työnantajan, jonka arvot eivät enää vastaa työntekijän omia. Tämä on nähtävissä suoraan käytännössä. Meille tulvii avoimia hakemuksia yhteiskuntavastuupalveluiden osastolle, vaikka rekrytointia ei ole meneillään, kertoo PwC:n yhteiskuntavastuupalveluiden johtaja Sirpa Juutinen. Millenniaali-sukupolven edustajat odottavat työltä joustavuutta, ja ennen kaikkea he haluavat kansainvälistä työkokemusta. Työelämään siirtyvän sukupolven arvomaailmanmuutos on haaste työnantajalle. Kilpailu osaavista työntekijöistä on kovaa, ja on löydettävä uusia toimintatapoja vastata sukupolven tarpeisiin, sanoo Manager Elina Niemelä PwC:n neuvontapalveluista. Tutkimustulokset osoittivat myös, että nuoret eivät aiemmista arvioista poiketen olekaan hylkäämässä perinteisiä toimistotöitä. Vain 3 prosenttia vastaajista aikoo työskennellä kotoa tai muualta käsin. Tutkimusta varten haastateltiin yli vasta valmistunutta nuorta 44 maasta. Millenniaalisukupolvea kutsutaan myös Y-sukupolveksi ja nettisukupolveksi. KUVA: ISTOCPHOTO Listautumiset lähes jumissa Kun jo edellinen neljännes oli ollut listautumismarkkinoilla heikko, vuoden 2008 viimeinen neljännes jäi suorastaan surkeaksi. Listautumisantien määrä ja tuotto ovat nyt alimmillaan sitten vuoden 2003 ensimmäisen neljänneksen. PricewaterhouseCoopersin tuoreimmasta Euroopan pörssien listautumisten määrää ja arvoa kartoittavasta IPO Watch Europe -selvityksestä käy ilmi, että uusien listautumisantien tuotot putosivat peräti 96 prosenttia: vuoden 2007 viimeisen neljänneksen 29 miljardista eurosta vain vähän yli miljardiin euroon vastaavalla ajanjaksolla Antien määrä väheni 73 prosenttia (233:sta 64:ään). Kaksi suurinta antia liittyivät energia- ja vakuutustoimialoihin, jotka kärsivät vähemmän kuluttajaluottamuksen heikkenemisestä, sanoo PwC:n yritysjärjestelyistä vastaava johtaja ja partneri Harri Valkonen. Valkosen mukaan on äärimmäisen vaikeaa ennustaa, milloin listautumisantimarkkinat avautuvat uudelleen, kun otetaan huomioon maailmaa ravistelevan talouskriisin laajuus ja syvyys. Kehittyvät taloudet kovilla, mutta kasvunäkymät jatkuvat Lamasta huolimatta kehittyvien talouksien keskipitkän ajan ennusteet näyttävät yleisesti ottaen paljon paremmilta kuin kehittyneissä talouksissa. Vaikka kehittyvien talouksien kasvu hidastuu jyrkästi kuluvana vuonna, niiden osuus maailman bruttokansantuotteesta voi silti ohittaa kehittyneet taloudet jo vuonna Tämä käy ilmi PricewaterhouseCoopersin talousasiantuntijoiden laskelmista. Tällä hetkellä kaikkien johtavien kehittyneiden talouksien ennustetaan kutistuvan vuonna 2009 ja toipuvan lähi vuosina vain vähitellen. Suurissa kehittyvissä talouksissa erityisesti Kiinassa ja Intiassa sen sijaan odotetaan vain hidastuvaa kasvua muttei varsinaista talouden kutistumista. PwC ennustaa, että vuoteen 2014 mennessä kehittyvien talouksien osuus maailman BKT:stä ostovoimapariteetilla mitattuna voisi olla jo hieman yli puolet (50,5 %). 9

10 Onko irtisanomisille vaihtoehtoja? YRITYS VOI TARVITA OMAN KUNTO-OHJAAJAN 10

11 Yrityksen kannattaa aloittaa tervehdyttäminen ajoissa. Hyvästä kuntoutuspakista löytyy yleensä muitakin lääkkeitä kuin irtisanomiset. TEKSTI: RISTO PENNANEN KUVITUS: REETTA NIEMENSIVU KUVA: JUHA SALMINEN Suhdanteiden nopea heikkeneminen on yllättänyt lähes kaikki yritykset. Siksi monet organisaatiot ovat kovien kasvuvuosien jälkeen vielä nousuasennossa, vaikka markkinat laskevat jo alaspäin. Ja osittain juuri siksi moni yritys on törmännyt nopeasti kasautuneisiin kannattavuusongelmiin. Huonoin ratkaisuyritys on kieltää ongelmat ja toivoa, että asiat hoituvat itsestään. Toisaalta ylireagoiva yritys voi leikata tarpeettoman paljon resursseja, joita tarvittaisiin noususuhdanteen käynnistyessä. Yrityksen kannattaisikin teettää kokonaisvaltainen liiketoimintansa analyysi, jossa selvitetään monipuolisesti keinot kapasiteetin sopeuttamiseksi vallitsevaan markkinaan, kustannusrakenteen keventämiseksi ja rahoitusrakenteen vahvistamiseksi. Muuten yritys saattaa esimerkiksi vain irtisanoa henkilöstöä tekemättä mitään muuta, sanoo partneri Harri Valkonen, joka vastaa PricewaterhouseCoopersin tervehdyttämispalveluista. PwC käyttää tervehdyttämispalveluista termiä BRS, Business Recovery Services. Käyttöpääoman vapauttaminen, avaintoimintojen ulkopuolisten toimintojen myyminen ja rahoitusrakenteen uudelleenjärjestely ovat esimerkkejä, joilla BRS-palvelut voivat auttaa ratkomaan yrityksen akuutteja ongelmia. Tervehdyttämistalkoissa henkilöstöleikkaukset ovat vain yksi, joskin usein välttämätön työkalu. Rapakuntoon ajautuneen yrityksen akuutit ongelmat voivat olla niin suuret, että kaikki huomio täytyy keskittää pikaratkaisuihin. Aina olisi kuitenkin tärkeä yrittää olla leikkaamatta huomista osaamista. Taantuman jälkeen tulee työvoimapula. Siksi ei pitäisi leikata juustohöylällä kaikesta, vaan huolehtia ydinosaamisen säilymisestä, sanoo Valkonen. Samoin yritysten kannattaisi varoa tuotekehityksen ajamista alas. Suomi tarvitsee laman jälkeen innovaatioita ja teknologista osaamista, eikä täällä voida koskaan kilpail la esimerkiksi Kiinan ja Intian kanssa pelkästään työn hinnalla. TARTU HÄRKÄÄ SARVISTA Joskus yrityksen saneeraustarve voi johtua rahoituksen sopimusehdoista, jotka oikeuttavat velkojat nostamaan korkoa tai jopa irtisanomaan luotot tietyissä tilanteissa. Yrityksen olisi kuitenkin järkevää käydä käsiksi ongelmiin ennen rahoittajan vaatimuksia eli heti, kun ensimmäisiä negatiivisia signaaleja alkaa ilmaantua. Rahoittajien silmissä on ilman muuta eduksi, jos yrityksellä on tällaisessa tilanteessa neuvonantaja tai ulkopuolisen asiantuntijan tekemä liiketoiminnan tehostamissuunnitelma tai selviytymissuunnitelma, sanoo Valkonen. MONIOSAAMISTA KUNTOKUURILLA Yrityksen johto kantaa vastuun tervehdyttämisestä, mutta johdon ei silti pidä tehdä kaikkea itse. Tervehdyttäminen ja saneeraus vaativat erilaista osaamista kuin liiketoiminnan kehittäminen. Ilman aiempaa saneerauskokemusta johdon aika voi kulua helposti vääriin asioihin. Tervehdyttämiseen voi liittyä muun muassa tehtaan sulkemisia Suomen ulkopuolella. Tällöin pitää hallita henkilökunnan irtisanomiset kyseisen maan lainsäädäntöä noudattaen, purkaa sopimussuhteita hallitusti tai siirtää niitä jäljelle jääville yksiköille sekä hoitaa sidosryhmäsuhteet taitavasti. Jos nämä tehtävät vievät johdon ajan, saattavat asiakassuhteet ja terve bisnes kärsiä. Kun asiakas pyytää PwC:n mukaan tervehdyttämistalkoisiin, saa hän tuekseen joko yksittäisen asiantuntijan tai suuremman tiimin tarpeen mukaan. Projektiin voidaan kutsua myös esimerkiksi työoikeusasioiden, arvonmäärityksen tai verokysymysten erityisosaajia. Tervehdyttäminen alkaa ongelmien tunnistamisella. Aluksi analysoidaan nykyinen liiketoimintamalli ja katsotaan, kantaako liiketoiminnan volyymi vallitsevan kulu- ja rahoitusrakenteen. Tarvittaessa arvioidaan myös, ovatko liikevaihtoennusteet kovalla pohjalla suhteessa markkinoiden tilaan, kuvailee Valkonen. Seuraava askel on selvittää ratkaisuvaihtoehtoja käymällä läpi joukko erilaisia skenaarioita: oleellista on hahmottaa, mitkä asiat luovat arvoa ja mitkä sitä tuhoavat. Kaiken tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka sekä omistajat että rahoittajat voivat hyväksyä. Päätösten jälkeen konsultit tarvittaessa tukevat muutosta ja varmistavat, että omistajat ja rahoittajat saavat riittävästi tietoa tervehdyttämissuunnitelman etenemisestä ja tuloksista. KANSAINVÄLINEN TIIMI AVAA MUTKIKKAAT SOLMUT Samaan projektiin osallistuu tarpeen vaatiessa tekijöitä monesta maasta etenkin jos asiakkaan toiminta on kansainvälistä tai asiakkaan toimialalla tarvitaan sellaista erityisosaamista, jota Suomesta löytyy niukasti. Samoin rahoituspaketin uudelleenjärjestely voi vaatia laajat kansainväliset kontaktit. Vielä 90-luvun laman aikaan rahoitusasiat järjestyivät keskustelemalla kahden tai kolmen kotimaisen pankin kanssa. Nyt yritystä rahoittamassa voi olla syndikaatti sekä ulkomaisia että kotimaisia pankkeja, eläkeyhtiöitä, pääomasijoittajia ja muita rahoittajia, joilla on lisäksi kaikilla oma ahdinkonsa. Kun tässä tilanteessa haetaan ratkaisua rahoituksen vakauttamiseksi tai uudelleen järjestämiseksi, on usein puolueeton, kansainvälinen rahoitusosaaja tarpeen, sanoo Valkonen. Koska rahoitusmarkkinoiden likviditeetti on nyt hyvin rajallinen, yritysten on tärkeää valmistautua hyvissä ajoin erääntyvien luottojen uusimiseen tai mahdollisten suurempien investointiensa rahoituksen järjestämiseen. Nyt jos koskaan on tärkeää käyttää kaikki tarjolla oleva apu ja asiantuntemus, jotta liiketoiminnan ja sen vaatimien investointien rahoitus turvataan yli laskusuhdanteen.» 11

12 Tukien saajalta pitäisi löytyä suunnitelma rakenteiden tervehdyttämiseksi ja toimintaa tehostava ohjelma. Harri Valkonen VALTION PITÄISI SUUNNATA ELVYTYS ELINKELPOISILLE Valtion elvytystoimet ovat tärkeitä nykyisessä suhdannetilanteessa. Elvytys on monilta osin kotimarkkinoiden liikkeellä pitämistä, kun vienti ei vedä entiseen malliin. Elvytyksessä pitäisi kuitenkin keskittyä ensisijaisesti niihin toimialoihin tai yrityksiin, jotka ovat meille tulevaisuudessa välttämättömiä ja pitkällä tähtäimellä kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla. Jos veronmaksajien rahoilla annetaan tekohengitystä ennestäänkin huonosti kannattavalle liiketoiminnalle, ei Suomi ole taantuman jälkeenkään yhtään tehokkaampi, pohtii Harri Valkonen. Jos elvytyspäätöksiä tehdään pelkästään lyhyen tähtäyksen työllisyyttä tai aluepolitiikkaa ajatellen, jää maahan toimintaa, joka ajautuu vaikeuksiin heti tukien poistuttua. Varsinkin suorien rahoitustukien tai takuiden saajilta pitäisi edellyttää korkojen ja takuumaksujen lisäksi myös jonkinlaista toimenpideohjelmaa rakenteiden tervehdyttämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Mielestäni tässä sekä valtion rahoituslaitokset että yksityiset pankit ovat päätöksentekijän asemassa. Tämä voi tarkoittaa muun muassa tiettyjen toimialojen konsolidoitumista ja alihankintayritysten yhdistymistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, kuten monet päämiehet ovat vuosien ajan jo toivoneetkin. Tämä on mielestäni hyvä vaihtoehto konkursseille tai alihankinnan siirtymiselle pois Suomesta, ja se kannattaa vakavasti katsoa, sanoo Valkonen. 10 perusohjetta LYHYT OPAS TAANTUMASTA SELVIÄMISEEN 1 Tarkastele tilannetta 2 Toimi päättäväisesti 3 Cash is king 4 Keskity olennaiseen 5 Hallitse kulurakennettasi 6 Luotettava tieto on tärkeää 7 Tarkastele eri skenaarioita 8 Tunnista työntekijöidesi arvo 9 Muista sidosryhmäsi 10 Hyödynnä mahdollisuudet 12

13 KENKÄ KUIN TAIDETEOS ALANSA HUIPPU Kenkäsuunnittelija Minna Parikan tuotteet ovat hänen unelmiaan. TEKSTI: EEVA-MARIA LIDMAN KUVA: JUHA SALMINEN Minna Parikan suunnittelemissa kengissä on näyttäviä muotoja, korkeita korkoja, kiiltonahkaa, nauhoja ja paljon kauniita yksityiskohtia. Voisi luulla, että tuotteet ovat vain kauniita katsella, mutta niin ei ole. Kenkäni eivät ole taideteoksia, käytettävyys on yksi suunnitteluni tärkeimmistä kriteereistä. Hyvän kengän pitää olla sekä kaunis että käytettävä. Avainasemassa ovat kengän lesti ja korkealaatuiset materiaalit, Parikka sanoo. Hänen suunnittelufilosofiaansa kuuluu myös ajattomuus ja klassiset muodot muodin historiasta. Tuotteiden värimaailma vie ajatukset menneisiin vuosikymmeniin. Parikan unelma kenkäsuunnittelijan ammatista heräsi jo 15-vuotiaana, kun toimittajana työskentelevä isosisko kirjoitti artikkelin kenkäsuunnittelija Andrea Pfisteristä. Lukion jälkeen Parikka lähti opiskelemaan kenkäsuunnittelua Englantiin DeMontfortin yliopistoon Leicesteriin. Englannissa hän ajatteli, ettei palaisi koskaan Suomeen, sillä kotimaasta ei löytyisi töitä kenkäsuunnittelijalle. Toisin kävi. Valmistuttuaan Parikka palasi Suomeen ja perusti vuonna 2005 oman yrityksen ja viime vuonna nimeään kantavan liikkeen Helsingin Bulevardille. Kengän suunnittelu lähtee usein pienestä inspiroivasta ideasta. Seuraavaksi hahmottelen korkoa ja lestiä. Tutuksi tulleet yksityiskohdat ja hyväksi havaitut asiat tuovat suunnitteluprosessiini jatkuvuutta. Suunnittelusession jälkeen Parikka matkustaa Espanjan-tehtaalle, jossa kaikki Minna Parikka -kengät valmistetaan. Siellä hän valitsee korot, värit, nauhat ja muut yksityiskohdat, joita kenkiin tulee. Valmistus voi alkaa, kun mallikappaleet on hyväksytty. Tämän jälkeen kenkäsuunnittelija hyppää tuotteiden markkinoijan saappaisiin. Edessä on neuvotteluja PR-toimistossa, messuja ja tapaamisia jälleenmyyjien kanssa. Nuoresta iästään huolimatta Parikalla on jo monen vuoden kokemus suunnittelusta ja yrittäjän arjesta. Tämän alan yrityksessä pitää olla vahvasti mukana luovuutta. Suunnittelen kenkiä ihan kuin itselleni. Tuotteet ovat unelmiani, joten en osaisi kohdella niitä hirveän kaupallisesti. Parikan yritys ei ole yrittänyt tavoitella suuria kuluttajamassoja. Kenkiä myydään Helsingin-liikkeen lisäksi pienissä putiikeissa kymmenessä maassa ja viime helmikuussa avatussa omassa nettikaupassa. Kokoelmiin kuuluu kenkien lisäksi myös laukkuja, ja ensi syksynä mallisto laa jenee neulevaatteisiin ja nahka käsineisiin. Parikka sanoo luoneensa itsensä näköisen tuotteen ja näkee brändin olevan siksi vahvalla pohjalla ja pysyneen yhtenäisenä. Brändi tuli Suomessa tunnetuksi heti, koska se oli ihan erilainen ja kotimaiselta suunnittelijalta. Toinen juttu on saada tunnettuutta kansainvälisillä markkinoilla. Siinä riittää työsarkaa, Minna Parikka sanoo. 13

14 DNA:ssa ounasteltiin, että talon IT-kustannuksissa olisi karsimisen varaa. Yksityiskohtainen kartoitus asetti kehityskohteet tärkeysjärjestykseen. IT-KUSTANNUKSET ESILLE JA ALAS TEKSTI: MARIANNA SALIN KUVA: ARI K. OJALA DNA laajeni vajaa kaksi vuotta sitten puhelinoperaattorista tietoliikenneyritykseksi, ja yhtiöön liitettiin kuusi puhelinoperaattoria. Jokainen operaattori toi uuteen yritykseen omat käytäntönsä. Ei ollut tietenkään realistista yhdistää kaikkea heti, kertoo DNA:n tietohallintojohtaja Taneli Ropponen. Välivaihe pakotti tinkimään muun muassa kustannusrakenteen selkeydestä. Emme olleet tietenkään ihan sumussa, mutta kustannustiedot oli kaivettava sieltä täältä. Kun DNA:n taloushallinnon kumppani PricewaterhouseCoopers ehdotti järjestelmällistä IT-kustannusten kartoitusta, Ropponen tarttui tilaisuuteen: Selvitimme pari muutakin vaihtoehtoa, mutta PwC:n malli oli ehkä suoraviivaisin ja yksinkertaisin. KESKIARVON PAHEMPI PUOLI PwC:n asiantuntija Seppo Sippa tuli DNA:han muutamaksi päiväksi ja sai avukseen yhtiön tieto- ja taloushallinnon asiantuntijoita. Kirjanpidosta ajettiin jos jonkinlaista raporttia, mutta moniin tärkeisiin kysymyksiin tuli vastaus keskustellen. Oli selvitettävä IT-asiantuntijoiden ajankäyttöä ja toimintatapoja eri tilanteissa. Näin eriteltiin suorat kustannukset, jotka syntyvät pääosin hankinnoista ja tietohallinnon henkilöstökuluista. DNA:n suorat IT-kustannukset ylittivät PwC:n vertailuaineiston keskiarvon. Tulos ei yllättänyt Taneli Ropposta. Saimme vahvistusta siihen, että meidän tulee vauhdittaa vanhojen ympäristöjen alasajoa. Esiin nousi myös selkeitä alueita, joilla toimintaa kannattaa tehostaa pikaisesti. Esimeriksi panostus käyttäjätukeen lupaa roimaa kokonaiskustannusten laskua. Myös hankintoja kannattaisi keskittää entistä tiukemmin. Säästämme muuttamalla toimintatapojamme rankasti, Ropponen summaa. SIJOITUS TULEE TAKAISIN Kustannuskartoitus johtaa Seppo Sipan mukaan monesti siihen, että organisaation tärkeimpiä prosesseja tehostetaan, jolloin myös niihin liittyvät IT-kustannukset laskevat. Kyse on usein asiakas- ja muutoshallinnasta, hän kertoo. Ei ole siis ihme, että 80 kartoitusta tehnyt Sippa aavistaa IT-kustannusten suuruusluokan suoraan prosessien kunnosta ja tietohallinnon toimintatavoista. DNA:ssa hän pitää kustannusten lähteenä organisaation lyhyttä historiaa. He ovat saaneet kuitenkin todella paljon aikaiseksi lyhyessä ajassa. Tosin tekemistä riittää yhä, Sippa sanoo. Taneli Ropponen uskoo, että kustannuskartoitus on tuonut DNA:lle tilannekuvan ohella pysyvän työkalun. Voimme jatkossa istuttaa kustannuksia samaan viitekehykseen esimerkiksi budjetoinnin yhteydessä. Ropponen pitää järjestelmällisen kartoituksen etuna sitä, että mittauksiin saadaan varmasti mukaan kaikki oleelliset komponentit. Siitä on ollut meille paljon hyötyä ja se maksaa itsensä takaisin hyvinkin nopeasti. 14

15 Taneli Ropponen (kesk.) tapasi Jarkko Mikkosen (vas.) ja Timo Tolvasen vieraillessaan DNA:ssa. Bittiavaruuden kuluja perattaessa ei tavoiteltu kuuta vaan konkreettisia säästöjä. MILJOONIEN EUROJEN SÄÄSTÖT PwC:n selvitys paljastaa, että suorat IT-kustannukset työasemaa kohden ovat keskimäärin euroa vuodessa. Muutamat yritykset selviävät alle euron, mutta joillakin kustannukset nousevat jopa euroon. Yritykset voivat säästää satoja tuhansia, jopa miljoonia kiinnittämällä huomiota IT-kustannuksiin. Oleellista on, että kustannussäästöjä voidaan usein tehdä ilman IT-palvelutason heikentämistä, sanoo PwC:n prosessi- ja järjestelmätarkastuksen johtaja Timo Takalo. Laitteiden ja ohjelmistojen hankinnat sekä tietohallinnon työ muodostavat suuren osan suorista IT-kustannuksista. Kuitenkin osa suorista kustannuksista syntyy tulosyksiköissä ja löytyy näiden omista budjeteista. Esimerkiksi järjestelmän pääkäyttäjä tekee oman työnsä ohella tietohallinnon töitä. Tällainen työ voi olla jopa prosenttia kaikista IT-kustannuksista, painottaa PwC:n asiantuntija Seppo Sippa. Vertailuaineistoa kustannusjahtiin PwC mittaa organisaatioiden IT-kustannuksia tutkimusyhtiö Gartnerin kehittämällä Total Cost of Ownership -menetelmällä (TCO). PwC:n Seppo Sippa on Gartnerin sertifioima TCO-asiantuntija. Yhteisin mittarein varmistetaan, että organisaatiot voivat vertailla omaa kustannustasoaan muiden tasoon. Tähän PwC tarjoaa avuksi 80 suomalaisyrityksen kartoituksista kootun vertailuaineiston. Suorat IT-kustannukset muodostavat keskimäärin noin puolet kokonaiskustannuksista. Toinen puolikas, siis epäsuorat kustannukset, jää monesti piiloon ja liiketoimintayksiköiden kannettavaksi. Näitä piilokustannuksia syntyy, kun tavallinen työntekijä neuvoo kaveria sovelluksen käytössä tai odottaa kaatuneen verkon äärellä. PwC:n tutkimusten mukaan työaseman käyttöongelmat vievät jopa 8 10 prosenttia henkilöstön työajasta. 15

16 Ruotsin talous on vakavassa kriisissä. Maan valtionpankki on pudottanut ohjauskoron alemmalle tasolle kuin koskaan aikaisemmin ja valtiovarainministeri Anders Borg kuvailee tilannetta kansalliseksi hätätilaksi. Syksyn ja talven kuluessa länsinaapurissa on kerrottu jatkuvasti suurista irtisanomisvaroituksista. Etenkin autoteollisuus rämpii syvällä. Volvon ja Saabin tärkeimmät markkinat ovat talouskriisin ytimessä Yhdysvalloissa ja automerkkien omistajat ovat yhdysvaltalaisia suuryhtiöitä. Ongelmat ovat siis tulleet Ruotsiin suorinta tietä. Myös Ruotsissa toimivat suomalaisyritykset ovat panneet merkille muutoksen lahden takana. Rahoitusautomaatioratkaisuja tuottavan OpusCapitan toimitusjohtaja Kari J. Mäkelä huomasi omien asiakkaidensa kautta talouskriisin saapuneen Ruotsiin. Yllätyin siitä, kuinka nopeasti taloudellinen tilanne kääntyi laskuun Ruotsissa. Tieto tuli meille enemmän asiakkaiden välityksellä kuin tiedotusvälineistä. Yhtäkkiä asiakkaan talousjohtaja ei voinutkaan tehdä päätöksiä, koska oli 24 tuntia päivässä pelasta massa yhtiötä. Nostolaitteita valmistavan Dinoliftin toimitusjohtajana vuosikymmenen puolivälistä toiminut Erkki Hokkinen koki talouskriisin työssään kouriintuntuvasti. Ensireaktiot olivat viime syksynä sellaisia, etteivät asiakkaat Ruotsissa edes halunneet keskustella uusien koneiden hankkimisesta. Mäkelä kertoo, että viimeistään Ruotsin keskuspankin syksyinen koronlasku teki hänelle selväksi, kuinka jyrkkä talouden alamäki todella oli. Koronlaskut eivät kuitenkaan jääneet tähän. Helmikuun puolivälissä keskuspankki laski korkoa edelleen talouden vauhdittamiseksi: yhden prosentin ohjauskorko on kaikkien aikojen pohjalukema. HEILUVA KRUUNU LISÄÄ EUROINTOA Talouskriisi on laskenut kruunun arvoa rajusti. Ruotsalaisturistit ovat saaneet huomata, ettei kruunu enää olekaan kova valuutta euromaihin lähdettäessä. Tukholman ostoskaduilla puolestaan näkee innokkaasti shoppailevia suomalaisia, taskut täynnä arvokkaita euroja. Suomalaisyrityksille kruunun arvon heikkeneminen merkitsee sopeutumista. Mistään hinnankorotuksista on ollut turha uneksia. Pikemminkin joutuu pikkuisen Talouskriisi löysi pikatien Ruotsiin Kansainvälisen talouskriisin aiheuttamat ongelmat saapuivat Ruotsiin hieman aikaisemmin kuin Suomeen, koska maan autoteollisuus kytkee Ruotsin suoraan kriisin alkulähteille Yhdysvaltoihin. Ruotsin talous seisoo kuitenkin monilla tukipilareilla ja maan uskotaan selviävän lamasta loppujen lopuksi hyvin. TEKSTI: PASI MYÖHÄNEN KUVAT: JUHA SALMINEN, PWC JA PASI MYÖHÄNEN 16

17 Kruunun arvon viimeaikainen heilahtelu on ollut kiusallista kaikille osapuolille. tinkimään ja tulemaan asiakasta vastaan, Erkki Hokkinen sanoo. Meidän on pitänyt tarkasti miettiä, minkä verran asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Kauppa kyllä käy edelleen Ruotsissa, sillä kaikki toisaalta ymmärtävät sen, että kruunun heikentyessä tuontitavarat kallistuvat. Myös Kari J. Mäkelän johtama OpusCapita on saanut tuta kruunun himmenevän arvon. Olemme joutuneet kirjaamaan valuutta- kurssitappioita. Meidän palvelumme ovat tulleet kalliimmiksi ruotsalaisille asiakkaille. Ruotsissa euron kannattajien määrä on lisääntynyt kruunun heikentyessä. Suomalaisyritysten näkökulmasta euro toisi tasapainoa Ruotsin kauppaan. Ruotsin siirtyminen euroon helpottaisi meidän toimintaamme aivan ratkaisevasti. Kruunun arvon viimeaikainen heilahtelu on ollut kiusallista niin meille kuin asiakkaillekin, Hokkinen sanoo. Euro sai ruotsalaisilta rukkaset vuoden 2003 kansanäänestyksessä, ja puolueet lupasivat, ettei uutta äänestystä järjestetä ennen vuotta Euron kannatuksen lisääntymisestä huolimatta hienoinen enemmistö ruotsalaisista on edelleen yhteis valuuttaa vastaan. MONEN KORTIN VARASSA Ruotsin talous seisoo monella tukipilarilla. Vaikka autoteollisuus kärsii, tekee muun» 17

18 Henrik Steinbrecher LAMAOPIT MUISTISSA Henrik Steinbrecher tietää miten lama hoidetaan. Öhrlings PricewaterhouseCoopersin Territory Senior Partner ja PwC:n Euroopan kiinteistötoiminnan johtaja aloitti yhtiön palveluksessa vuonna Ruotsissakin oli tuolloin pankkikriisin aiheuttama lama, ja Steinbrecherin työ pyöri paljolti sen ympärillä. Tuosta kokemuksesta on ollut Steinbrecherille hyötyä myös vallitsevassa talouskriisissä. Kriisien vaikutukset ovat samoja, vaikka syyt ovat hyvin erilaisia. 90-luvulla taloustaantuma oli paikallinen ilmiö, nyt on kyseessä globaali kriisi, joten mahdollisuudet ennustaa sen vaikutuksia ja kestoa ovat heikommat kuin 90-luvulla Ruotsissa. Ruotsin mahdollisuudet selvitä taloustaantumasta kunnialla ovat melko hyvät. Ruotsi ei ole juurikaan suoraan altistunut niille eksoottisille talousinstrumenteille ja investoinneille, jotka aiheuttivat kriisin Yhdysvalloissa, Steinbrecher sanoo viitaten löyhin perustein annettuihin lainoihin ja niiden uudelleenpaketoimiseen. Hän arvelee, että talouskriisin heikentämä kruunu on tuonut tiettyä etua vientiyrityksille. Todellisista hyödyistä on silti vaikea puhua, sillä tuotteiden kysyntä on samalla laskenut dramaattisesti. Rajusti supistunut vienti koettelee erityisesti länsirannikon autoteollisuutta. Toisaalta Ruotsiin suuntautunut turismi voi hyötyä halvasta kruunusta. Eurokysymykseen Steinbrecher ei halua ottaa kantaa, mutta hän on huomannut laman nostaneen aiheen uudelleen pintaan. Eurolla on Ruotsissa paljon puolestapuhujia ja vastustajia. En usko, että kukaan pystyy vastaamaan, kuinka kauan taantuma jatkuu. Kuluttajien, sijoittajien ja yritysten täytyisi löytää luottamus siihen, että tulevaisuus näyttää valoisammalta. Kyse on pitkälti psykologiasta. Luulen että mahdollisuudet luottamuksen palautumiseen ovat nyt entistä suuremmat, koska maailman valtionpankkien toimet lamaa vastaan ovat olleet aktiivisia. muassa vaateyhtiö Hennes & Mauritz loistavaa tulosta ja porskuttaa myös pörssissä. Irtisanomiset ovat henkilökohtainen tragedia työnsä menettäville, mutta missään katastrofitunnelmissa ei Ruotsissa yleisesti ottaen eletä. Viime aikojen koronlaskut ovat piristäneet muun muassa taantunutta asuntokauppaa. Suomalaisyrityksetkään eivät usko Ruotsin talouden mahalaskuun. Göteborgin messuilla menneenä tal vena meihin riitti mielenkiintoa ja tilauksia kin tuli. Näyttäisi, ettei tämä lama Ruotsissa puraise niin kovasti kuin monessa muus sa maassa. Esimerkiksi Baltian taloushan on pysähtynyt nyt kuin seinään, Erkki Hokkinen muistuttaa. OpusCapitan Mäkelä sanoo, ettei talouden alamäki ole vaikuttanut merkittävästi yhti ön Skandinavian-myyntiin. Lisäksi yhtiön toiminnan luonne tarjoaa tietyn suojan lamaa vastaan. Me olemme sellaisessa bisneksessä, että voimme tarjota asiakkaalle kustannussäästöjä. Vaikka asiakas joutuu irtisanomaan henkilöstöä, me voimme muun muassa likviditeetin hallinnan työkaluilla auttaa asiakasta hahmottamaan paremmin omaa likviditeettitilannettaan ja näin säästämään yhtiötä vieläkin pahemmilta leikkaustoimilta. KULTTUURIEROT MINIMIIN Ruotsi on suomalaisyhtiöille perinteisesti tärkeä alue. Se on yksi Suomen kolmesta tärkeimmästä kauppakumppanista ja myös koetinkivi tuotteita maailmalle vietäessä. 18

19 4 5 3 Kannatatko Ruotsin siirtymistä euroon? 2 Mats Sundin 1 Kyllä. Eurooppaan pitää saada lisää yhteisöllisyyttä. Lisäksi valuuttariski poistuisi, jos Ruotsissa olisi euro. 2Therese Ribrant Kyllä. Ruotsi on pieni maa ja kruunu pieni valuutta, joka tarvitsee vetoapua. 3Stefan Johansson Kyllä. Kruunu on heikko valuutta. 4Åke Nordberg Ei missään nimessä. Euroon siirtyminen nostaisi hintoja. Olen huomannut, että näin kävi Suomessa. Kuinka köyhillä olisi tähän varaa Ruotsissa? 5Solveig Nyberg Kyllä. Olen ollut tätä mieltä siitä lähtien, kun euro esiteltiin. Vaihtaminen kruunun ja eurojen välillä on hankalaa esimerkiksi matkustaessa. 1 Ruotsin tärkeys Suomelle on ja pysyy: tämän aistii myös Kari J. Mäkelän kertoessa, mitä Ruotsin markkinat heille merkitsevät. Ruotsissa onnistuminen on meidän strategiamme ytimessä. Ei ole vaihtoehtoja: niillä markkinoilla on oltava ja onnistuttava. Rajaesteitä maiden välisessä kaupankäynnissä on vähän, sillä lainsäädäntö on hyvin samanlainen. Vieraassa maassa toimiminen on kuitenkin aina haaste. PwC:n Finnish Desk -palvelut ovat olleet korvaamaton apu sekä Dinoliftille että OpusCapitalle. Oli itsestäänselvyys, että otimme PwC:n tarkastamaan Ruotsin tilejä, kun sikäläinen tytäryhtiömme perustettiin. Ratkaisu on ehdoton. Voimme vaihtaa PwC:n sisällä muun muassa työkirjat. Tällä tavalla avoimuus säilyy Suomen ja Ruotsin yhtiöiden välillä myös tilintarkastuksen kautta. Jos Ruotsissa olisi joku toinen yhtiö, niin yhteistyö olisi hankalampaa, Hokkinen selittää. Asioiden hoitaminen omalla kielellä on merkittävä etu, muistuttaa puolestaan Kari J. Mäkelä. Kyllä äidinkielellä viestiminen auttaa: jää vähemmän asioita tulkinnanvaraan. Ja Ruotsin tarkastajalla on hyvät yhteydet Suomen PwC:n tilintarkastajiin, mistä on etua myös tilintarkastajien välisessä yhteydenpidossa. Lisäksi meidän Ruotsin yhtiön tilintarkastajamme on Tampereelta, kuten mekin. Näin meillä on vielä läheisempi kulttuuriside, Mäkelä naurahtaa. 19

20 Idean Sääntönikkarista, joka rakentaa yhdistykselle lainmukaiset säännöt helposti ja nopeasti, kehitti PRH:n tietohallintopäällikkö Iikka Kanniainen (oik.). Erikoissuunnittelija Kimmo Enävuo pitää palvelua hyvänä esimerkkinä organisaation laatutyöstä. Patentti- ja rekisterihallitus nappasi Vuoden laatuinnovaatio palkinnon. Valmistautuminen laatukilpailuihin on PRH:ssa osa pitkäjänteistä kehitystyötä. KISA KANNUSTAA KEHITTYMÄÄN Laatukeskus järjestää vuosittain Suomen laatupalkintokilpailun, jossa organisaatiot kilpailevat neljässä eri sarjassa. Organisaatioita arvioidaan EFQM-mallin mukaan, joka jäsentää ne yhdeksään eri osa-alueeseen aina toiminnan osista tuloksen osiin. Jokainen osallistuja saa arviointiraportin, joka auttaa löytämään oman organisaation vahvuudet ja kehittämiskohteet. Yksittäisten oivallusten arvoa on mitattu vuodesta 2007 alkaen kolmessa eri sarjassa Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa. 20

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen. Jukka Lassila 16.1.2012

Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen. Jukka Lassila 16.1.2012 Ylä-Savon elinkeinofoorumi Hallitustyöskentely pk-yrityksen menestystekijänä Jukka Lassila 16.1.2012 Hallitustyöskentely pk-yrityksen menestystekijänä Hallitustyön merkitys yrityksen alkuvaiheessa ja kasvuvaiheessa

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Tukea taantumassa 19.11.2009 Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö Kehittänyt suomalaista pääomasijoitustoimintaa vuodesta 1995 Sijoittaa: kasvuyrityksiin

Lisätiedot

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2

Lisätiedot

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Aalto-yliopisto 24.5.2011 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssiasiamiehen toimistokonkurssiasiamiehen toimisto Bulevardi 30 B, PL 157 00121 HELSINKI Esityksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Tarkastusvaliokunnat ja hallituksen

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1 (5) UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006. Työjärjestystä on muutettu viimeksi

Lisätiedot

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, 00811 Helsinki p. 09 2291 1600 www.intrum.fi 10.2016 LUOTTOTIETO- JA PERINTÄPALVELUT TEHOSTA YRITYKSESI RAHANKIERTOA JA MINIMOI LUOTTOTAPPIORISKIT.

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Advisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009

Advisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009 Advisory Corporate Finance Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Syyskuu 2009 Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

JULKAISUVAPAA KLO 06.00

JULKAISUVAPAA KLO 06.00 JULKAISUVAPAA 26.10.2015 KLO 06.00 ä Lisätietoja varten: tj Mats Nybondas Puh: 09-4730 3551 @-posti: mats.nybondas@epsi-finland.org TELEOPERAATTORIT - ASIAKASTYYTYVISYYS EPSI RATING - MATKAVIESTINT - YKSITYIS

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2011 11.8.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto laski 3,1 prosenttia Liikevaihto 65,7 (67,8) miljoonaa euroa Liikevoitto kertaeristä

Lisätiedot

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? TY ÖELÄMÄN LA ATU Laadukkaasti tulosta Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? Puhutaan huomisesta ja vähän ylihuomisestakin Työelämän laatu ja työyhteisön

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Virve Ståhl ja Henri Virkkunen, LUVY 3.6.2016 Alkuperäinen esitys: Niina Tiainen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Mihin kokemukset perustuvat? Virve:

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Hakkuu ja metsäkuljetus Haketus ja kuljetus Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Tiedotustilaisuus Joensuu 16.10.2015 Simo Jaakkola, varatj. Turvetuotanto Infra 1 Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot