YHDESSÄ VAI YKSIN? ITÄ-SUOMEN LÄÄNIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDESSÄ VAI YKSIN? ITÄ-SUOMEN LÄÄNIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖSELVITYS"

Transkriptio

1 Selvitysmies, professori Pentti Maljojoki YHDESSÄ VAI YKSIN? ITÄ-SUOMEN LÄÄNIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖSELVITYS MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

2 : YHDESSÄ VAI YKSIN ITÄ-SUOMEN LÄÄNIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖSELVITYS Selvitysmies, professori Pentti Maljojoki POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 2008

3 Julkaisija: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Teksti: Selvitysmies, professori Pentti Maljojoki Sivun taitto: Kirjapaino Hyvätuuli Kansi: Kirjapaino Hyvätuuli Painos: 500 ISBN ISBN (PDF) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, Joensuu 4

4 ESIPUHE Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluille ja niiden ylläpitäjille Aloitin Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen, Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Savonia ammattikorkeakoulujen yhteistyöselvityksen selvitysmiehenä Selvitykseni tarkoituksena on ollut koota tietoa ja tehdä ehdotuksia Itä-Suomen läänin kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyön vahvistamiseksi ja työnjaon selkeyttämiseksi. Selvityksessäni olen käyttänyt tilastoaineistoja sekä ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien edustajille, ammattikorkeakoulutoimijoille, kaupunkien johtajille, yliopistojen rehtoreille tekemieni kyselyjen tietoja. Olen käynyt näiden tahojen useiden edustajien kanssa myös tehtäväni aiheista perusteellisia keskusteluja. Ehdotukseni perustuvat näiden kaikkien aineistojen analyyseihin ja yhdistelyihin. Hanketta on hallinnoinut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana on toiminut hallinnoivan ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Saarikoski. Johtoryhmässä on ollut edustus ammattikorkeakoulujen ylläpitäjiltä, henkilökunnasta, opiskelijakunnasta ja työelämätaholta. Sihteerinä on työskennellyt Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtorin sihteeri Pia Hakulinen. Tilastoaineistojen kokoamisessa ja muokkaustyössä minua on avustanut hanketta hallinnoivan ammattikorkeakoulun suunnittelija Mikko Penttinen. Tekstinkäsittelyssä ja vastaavissa tehtävissä minua on puolestaan avustanut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtorin sihteeri Pia Hakulinen. Esitän heille ja myös kaikille niille henkilöille ja tahoille, joihin selvitykseni kuluessa ole ollut yhteydessä, parhaat kiitokseni yhteistyöstä. Selvitykseni kuluessa olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen tulisi merkittävästi nykyisestään vahvistaa yhteistyötään ja selkeyttää työnjakoaan. Työelämän kasvavat ja monipuolistuvat osaamisen tarpeet, osaavasta työvoimasta kilpailu, aluekehityksen tehtävät ja kansainvälistymiskehitys edellyttävät korkeakoulutuksen osaamiskoosteiden vahvistamista ja toimijoiden aiempaa vahvempaa yhteistyötä. Olisi luotava vahva yhteinen tahtotila, yhteiset tavoitteet, keskinäinen luottamus ja vahva asiantuntijuuden yhteinen hyödyntäminen. Esitän Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille ja johdolle kiitokseni minuun selvitysmiehenä osoittamastanne luottamuksesta. Esitän, että näiden kolmen ammattikorkeakoulun ylläpitäjät ja ammattikorkeakoulut ryhtyvät ensi tilassa tahoillaan ja yhdessä ehdotusteni mukaisiin toimenpiteisiin. Joensuussa 31. tammikuuta 2008 Pentti Maljojoki 5

5 6

6 TIIVISTELMÄ Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteistyöselvitys, joka käynnistyi , on Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Savonia-ammattikorkeakoulujen yhteinen hanke. Yhteistyöselvityksen valtakunnallinen konteksti on hallituksen määrittämä ja opetusministeriön toteuttama rakenteellisen kehittämisen politiikka. Hanke on Euroopan unionin Euroopan sosiaalirahaston ja Itä-Suomen lääninhallituksen rahoittama. Selvitysmiehenä on toiminut alkaen professori Pentti Maljojoki. Tämän yhteistyöselvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa ja esityksiä, joita voidaan käyttää läänin ammattikorkeakoulujen keskinäisen ja muiden tahojen kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisessä, korkeakoulujen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamisessa sekä korkeakoulujen keskinäisen työnjaon selkeyttämisessä. Tavoitteena on tietoja ja esityksiä hyödyntämällä: - Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen keskinäisellä sekä yliopistojen ja elinkeinoelämän kanssa tehtävällä yhteistyöllä. - Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytysten parantaminen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämisessä. - Mahdollisuuksien parantaminen Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen osaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntämisessä. - Lisätä ammattikorkeakoulujen tunnettuutta ja vetovoimaa. - Selvittää järjestelmien, laitteistojen, ylläpitojärjestelmien jne. kysymyksiä. - Selvittää sopimuspohjaisten yhteenliittymien mahdollisuuksia. Selvityksessä on käytetty tilastoaineistoja ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjäedustajilta, ammattikorkeakoulutoimijoilta, kaupunkien johtajilta ja yliopistojen johdolta kyselyllä koottuja tietoja. Esitetyt ehdotukset perustuvat laajoihin tilasto- ja kyselyaineistojen analyyseihin. Selvityksessä tehdään mm. seuraavia ehdotuksia: - yhdenmukainen ylläpitomuoto (osakeyhtiö), jossa ammattikorkeakoulujen ylläpitäjillä ristiinomistajuus vähemmistöosakkuuksilla kumppanuuskorkeakouluissa - ammattikorkeakoulujen sisäisen hallinnon keskinäinen yhteistyö kumppanuuskorkeakouluissa läsnäolo- ja puheoikeudella - ehdotus ammattikorkeakoulujen yhteiseksi kehittämisstrategiaksi, jossa kahdeksan erillistä yhteistyön ja työnjaon kehittämisen aluetta (esim. koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainvälinen yhteistyö) - yhteinen johtoryhmä, jossa jäseninä ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien edustajat ja rehtorit - operatiivisen toiminnan yhteiset ryhmät kehittämisstrategian tehtäväaloille - koordinoidut yhteiset esitykset ja neuvottelukäytännöt opetusministeriön suuntaan - yhteistyön ja työnjaon yhteinen arviointikäytäntö - yhteiset korkeakoulupoliittiset linjauksen 7

7 Merkittäviä yhteistyön haasteita ammattikorkeakoulujen kesken löytyy mm. tekniikan ja liiketalouden sekä terveysalan ylempien tutkintojen koulutuksessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, työelämän osaamistarpeisiin vastaamisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Selvitykseen sisältyy ehdotuksia myös ammattikorkeakoulujen keskinäisestä työnjaosta koulutustehtävissä. Selvityksen mukaan Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluissa on hyvät valmiudet ammattikorkeakoulujen erilaisiin yhteistyön ja työnjaon ratkaisuihin. Nämä ylläpidon ja yhteistyön järjestämisen ehdotukset tulisi toteuttaa myös siinä tapauksessa, että Mikkelin ammattikorkeakoulu liittyy Kaakkois-Suomen korkeakoulutuksen kokonaisuuteen ja jää pois Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen syvenevästä yhteistyöstä. Osaamis- ja asiantuntijuuskoosteiltaan Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu muodostavat yhdessä riittävän vahvan kokonaisuuden kansallisen ja kansainvälisenkin tason toimijoina. Selvityksen ehdotusten mukaan uusiin ylläpitoratkaisuihin tulisi siirtyä vuoden 2009 alussa, työryhmät tulisi perustaa välittömästi ja konkreettinen yhteistyö olisi aloitettava viivytyksettä. 8

8 Sisällysluettelo 1. Projektin tehtävät ja tavoitteet Suomen korkeakoululaitoksen rakenteellinen kehittäminen Osaaminen Itä-Suomen läänin maakuntien kehittämisessä Etelä-Savon maakuntaohjelma Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman linjauksia vuosille Pohjois-Savon maakuntaohjelman linjauksia vuosille Maakuntien väestömuutokset Kohti ammattikorkeakouluja Ammattikorkeakoulu Etelä-Savoon Ammattikorkeakoulu Pohjois-Savoon Ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalaan Maakuntien nuorten ikäluokkien muutokset ja koulutuspaikat Yhdessä vahvat osaamiskoosteet Opetushenkilöstön asiantuntijuus koko Itä-Suomen läänin voimavaraksi Itä-Suomen läänin maakunnista ammattikorkeakoulutukseen hakeminen Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluihin hakijat Oman maakunnan ammattikorkeakouluun hakijoiden ja valittujen %-osuudet kevään 2007 nuorten koulutuksen yhteishaussa Valittujen opiskelun aloittaminen Valittujen ja valmistuneiden opiskelumaakuntaan sijoittuminen Kansainvälisen yhteistyön painoarvo kasvaa Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen tulorahoitus ja menojen allokointi Tutkimus- ja kehittämistoiminta on vahvistunut Muutosvalmiudet Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluissa Muutosten intressinäkökulmat Kokemuksia ja näkemyksiä nykyisistä ylläpitäjämuodoista Pyrkimykset samanlaiseen ylläpitäjämuotoon Toimintojen organisointi ja johtaminen Työnjaon ja yhteistyön muodot koulutuksessa Yhteistyötä koskevia näkemyksiä ja esityksiä Näkemyksiä yhteistyöstä ja työnjaosta tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Ammattikorkeakoulujen aluekehitystoiminta Koulutustarjonnan ja toimintaympäristön osaamistarpeiden yhteensopivuus Ammattikorkeakoulujen kansainvälinen yhteistyö Yhteistyö markkinoinnissa ja tiedottamisessa Yhteistyö talouden alalla Eteenpäin yhteisellä strategialla ja sen toteuttamisella Yliopistoyhteistyö Ehdotukset 93 Lähdeluettelo 101 Liitteet 103 9

9 10

10 1. Projektin tehtävät ja tavoitteet Tämä hanke liittyy Suomen korkeakoululaitoksen rakenteelliseen kehittämiseen. Maamme eri alueilla on tehty ja on meneillään useita tähän aihepiiriin kuuluvia selvityksiä. Niissä rakennetaan ammattikorkeakoulujen keskinäisiä yhteenliittymiä, strategisia liittoumia ja puitesopimuksiin perustuvaa yhteistyötä. Ammattikorkeakoulujen keskinäisten selvitysten lisäksi on meneillään useita hankkeita, joissa etsitään yhteistyötä ja jopa yhteenliittymiä kahden eri korkeakoulusektorin korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken. Tämän hankkeen lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulu osallistuu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoimaan selvitykseen, jossa hahmotellaan näiden korkeakoulujen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun keskinäisen yhteistyön eri vaihtoehtoja ja muotoja. Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston kesken on meneillään niiden välinen konsortiohanke. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululla ja Joensuun yliopistolla on puolestaan niiden yhteistyötä selvittävä yhteinen informatiivinen johtoryhmä. Tämä Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteistyöselvitys on Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Savonia-ammattikorkeakoulujen yhteinen hanke. Sen tarkoituksena on tuottaa tietoa ja esityksiä, joita voidaan käyttää läänin ammattikorkeakoulujen keskinäisen ja muiden tahojen kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisessä, korkeakoulujen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamisessa sekä korkeakoulujen keskinäisen työnjaon selkeyttämisessä. Tavoitteena on tietoja ja esityksiä hyödyntämällä Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen keskinäisellä sekä yliopistojen ja elinkeinoelämän kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytysten parantaminen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämisessä. Mahdollisuuksien parantaminen Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen osaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntämisessä. Lisätä ammattikorkeakoulujen tunnettuutta ja vetovoimaa. Selvittää järjestelmien, laitteistojen, ylläpitojärjestelmien jne. kysymyksiä. Selvittää sopimuspohjaisten yhteenliittymien mahdollisuuksia. Selvityksessä käytetään tilastoaineistoja ja opiskelijoiden hakijarekisterejä sekä ammattikorkeakoulujen ylläpitäjäedustajilta, ammattikorkeakoulutoimijoilta, kaupunkien johtajilta ja yliopistojen johdolta kyselyllä koottuja tietoja. Kyselyyn vastasi yhteensä 32 henkilöä. Selvitykseeni liittyen olen vieraillut kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun jokaisessa toimipisteessä. Eri henkilöryhmille tehdyt kyselyt poikkesivat jonkin verran toisistaan. Useiden henkilöiden kanssa tutustuttiin yhdessä kyselyn kysymykset, ennen kuin he vastasivat niihin. Kyselylomake on liitteenä 1. Aloitin hankkeen selvitysmiehenä Projektin ohjausryhmän jäseninä ovat työskennelleet selvityksen korkeakoulujen ylläpitäjätahojen, henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajat, työelämän edustaja ja ammattikorkeakoulujen rehtorit. Hankkeen hallinnoinnista on vastannut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut tämän korkeakoulun rehtori. Projekti on Euroopan Unionin ja Itä-Suomen lääninhallituksen osarahoittama hanke. 11

11 Selvityksessä ei ole tarkoituksena tuottaa tietoa vain esitysten perusteluiksi vaan tätä laajemmin myös yhteistyön ja työnjaon kehittämistyöhön. Selvitystehtävien toteuttaminen ja erityisesti esitysten perustelujen esittäminen edellyttää Suomen korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen kysymysten tarkastelua ja myös Itä-Suomen läänin maakunnissa koulutukselle asetettujen haasteiden tarkastelua. Seuraavaksi tarkastellaan koko maan mittakaavassa esitettyjä linjauksia korkeakoulutuksen kehittämisestä. 2. Suomen korkeakoululaitoksen rakenteellinen kehittäminen Korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen kysymyksiä on käsitelty viime vuosina lukuisissa suunnitelmissa, raporteissa ja selvityksissä. Jo vuosille valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todettiin ammattikorkeakouluista seuraavasti: Yksikkörakennetta kokoamalla pyritään jokaiselle ammattikorkeakoulun yksikölle luomaan edellytyksiä kehittyä eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoiseksi tutkintoon johtavaa opetusta sekä aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä järjestäväksi yksiköksi. Myöhemmin asiaan on ottanut saman suuntaisesti kantaa mm. valtion tiede- ja teknologianeuvosto. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (Vnp ) todetaan puolestaan: Ammattikorkeakouluja kehitetään alueellisina vaikuttajina niiden tehtävämäärittelystä ja yritysten käytännön tarpeista lähtien. Korkeakoululaitosta ei laajenneta. Kehittämistoimet suunnataan opetusministeriön johdolla yksiköiden toiminnan vaikuttavuuden, laadun, sisällön ja tehokkuuden varmistamiseen ja edistämiseen suuntaamalla voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi, vahvistamalla verkottumista sekä tehostamalla johtamista ja toiminnan arviointia. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaa selvittävässä raportissa (Opetusministeriö 2004) luonnehditaan asiaa seuraavasti: Ammattikorkeakouluverkon ongelmana ovat edelleen pienet toimipisteet, jotka hajottavat ammattikorkeakouluverkon pieniin, erillisiin osiin. Pienillä kapeaalaisilla toimipisteillä ei ole edellytyksiä laadukkaaseen tutkimus- ja kehitystyöhön. Keskittämisen tavoitteena tulee olla ammattikorkeakoulu, jossa voidaan harjoittaa korkealaatuista tutkimus- ja kehitystyötä. Tämä tarkoittaa alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrän selvää vähentämistä. Vuosille valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa eritellään kehittämisen taustatekijöiksi globalisaatio, väestön muutos, työelämän muutos ja kohtaanto-ongelma sekä lasten ja nuorten kasvuympäristön muutos. Nuorten laskevan väestökehityksen alueina mainitaan Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi. 12

12 Suunnitelmaan on kirjattu kehittämisen painopisteiksi tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, koulutuksen laatu, osaavan työvoiman varmistaminen, korkeakoulujen kehittäminen ja opettajat voimavarana. Suunnitelman mukaan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin, tutkintonimikkeisiin ja tehtäviin. Korkea-asteen osalta tavoitteeksi asetetaan, että 38.5 prosenttia vuotiaista olisi suorittanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon vuonna 2015 ja vuodeksi 2020 tavoite on 42 prosenttia. Koulutuksen tarjonnassa tavoitteeksi asetetaan alueellisen tasa-arvon ja tasapainon parantaminen. Rakenteellisen kehittämisen osalta todetaan, että toimintaympäristön muutokset asettavat korkeakoulut lähivuosina monien haasteiden eteen. Haasteiden katsotaan liittyvän erityisesti korkeakoulujen profiloitumiseen, rakenteelliseen kehittämiseen, rahoitusmallin uudistamiseen, kansainvälistymiseen sekä koulutuksen ja tutkimuksen laadun korostumiseen. Duaalimallin pohjalta tehtävässä korkeakoulujen kehittämistyössä tavoitteena on kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakouluyksiköt. Tässä tarkoituksessa esitetään, että korkeakoulujen kansallisia ja kansainvälisiä strategisia liittoumia tuetaan. Liittoumien asteen vaihteluksi esitetään fuusioista yhteistyön tiivistämiseen opetuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa sekä aineistojen ja laitteistojen yhteiskäytössä. Kunkin yliopiston ja ammattikorkeakoulun profiilin katsotaan painottuvan eri tavalla opetuksen, tutkimuksen, työelämäkytkentöjen ja aluekehitystehtävän suhteen. Kehittämissuunnitelman linjauksissa ammattikorkeakoulujen painopisteeksi asetetaan korkeatasoinen työelämälähtöinen opetus ja erityisesti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja palvelusektoria tukeva soveltava tutkimus- ja kehitystyö. Alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaamisesta todetaan, että se on ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen vastuulla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallinnollisen yhteistyön tiivistämistä ja strategista päätöksentekoa pidetään tavoiteltavana erityisesti heikomman väestökehityksen alueilla. Suunnitelman mukaan korkeakoulujen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen indikaattoreita kehitetään ensi vaiheessa työllistymisen, innovaatiotoiminnan ja aluevaikuttavuuden osalta. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seurantaan valmistellaan indikaattoreita (mm. korkeakoulun koko ja vetovoima, laitos-, yksikkö- ja koulutusohjelmarakenteet, korkeakoulutettujen työllistyminen, tutkimusaktiivisuus ja resurssien käyttö). Ammattikorkeakoulujen rahoitusta sanotaan kehitettävän nykyistä kannustavammaksi siten, että rahoitus määräytyy nykyistä enemmän tutkintotavoitteiden ja suoritettujen tutkintojen sekä koulutuksen laadun perusteella. Ammattikorkeakoulujen ohjausta on tarkoitus joustavoittaa siten, että se mahdollistaa tutkintotavoitteiden puitteissa resurssien kohdentamisen vapaasti nuorten tai aikuisten tutkintoon johtavaan koulutukseen. Kansainvälisestä yhteistyöstä suunnitelmassa todetaan, että toisen syklin korkeakoulututkintoon johtavissa koulutusohjelmissa kokeillaan lukukausimaksujen perimistä EU- ja ETA- alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Edelleen mainitaan, että korkeakoulut laativat koko toimintansa kattavat kielistrategia vuoden 13

13 2009 aikana sekä kehittävät yhteistyötä ja sopivat työnjaosta vähemmän opiskeltujen kielten tarjonnan turvaamiseksi. Hallitusohjelmassa ( ) on paljolti samanlaisia linjauksia ja painotuksia kuin edellä esitellyssä kehittämissuunnitelmassa. Siinä ilmoitetaan, että ammattikorkeakoulujen työnjakoa selkeytetään. Tavoitteena pidetään kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan alueellisesti vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakoulukokonaisuudet. Samoin esitetään, että ammattikorkeakoulujen ammattiosaamisen kehittämistä, työelämäyhteyttä ja alueellista vaikuttavuutta vahvistetaan. Itä-Suomen ESR- toimenpideohjelmassa vuosille painotetaan mm. koulutusorganisaatioiden keskinäisen ja työelämän kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamista, osaavan työvoiman saatavuutta, yrittäjyyden kehittämistä ja alueellisesti tasa-arvoisten koulutuspalvelujen saavutettavuutta. Toimenpideohjelmassa todetaan, että tuetaan pysyvän yhteistyön rakentamista korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän, välittäjäorganisaatioiden sekä julkisen sektorin välillä innovaatiopotentiaalin vahvistamiseksi. Samoin tarkoituksena on tukea korkeakoulujen rakenteellista yhteistyötä sekä varmistaa korkea laatu ja houkutteleva ammatillinen koulutus edistämällä opetushenkilöstön koulutusta, opetuksen laadun kehittämistä ja tulevien ammatillisten osaamistarpeiden tunnistamista. Opetusministeriön taholta marraskuussa 2007 esitetyn vision mukaan Suomessa olisi vuonna 2020 nykyisten opetusministeriön alaisten 20 yliopiston asemesta yliopistoa. Ammattikorkeakoulun määrää vähennettäisiin puolestaan vastaavana aikana niin, että vuoden 2008 yhteensä 28:n asemesta niitä olisi Ministeriön linjausten mukaan ammattikorkeakoulu olisi riittävän suuri, kun siellä opiskelisi vähintään 2500 kokopäiväopiskelijaa. Tällä hetkellä Suomen ammattikorkeakouluista seitsemän (Arcada, Diakonia, Etelä- Karjala, Humak, Kajaani, Kemi-Tornio ja Rovaniemi) näyttävät jäävän tätä opiskelijamäärää pienemmäksi. Tähän liittyen erityisesti Lapissa, Kainuussa, Etelä-Karjalassa ja Vaasan seudulla suuntaudutaan jo nyt kohti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategisia liittoumia, joiden edellytyksenä on ministeriön mukaan 8000 kokopäiväopiskelijaa. Itä-Suomen läänin kolme ammattikorkeakoulua täyttävät kaikki ministeriön ilmoittaman vähimmäisopiskelijamäärän vaatimuksen. Mielenkiintoinen havainto on se, että opetusministeriön esittämät visiot korkeakoulujen määrästä ovat lähes samat kuin omat arvioni vuodelta Esitin silloin arvion, että Suomessa on vuonna 2025 yhteensä 19 ammattikorkeakoulua ja 12 yliopistoa. (Maljojoki 2006) Suomen korkeakoulutuksen kehittämisestä on tehty myös useita koulutus- ja tieteenalakohtaisia selvityksiä. Liiketoimintaosaamisen kehittämistä selvittänyt työryhmä esittää, että tradenomikouluksen kokonaisvolyymia tulisi supistaa 3-4 % ( aloituspaikkaa) vuoteen 2012 mennessä. Nämä aloituspaikat tulee selvitysryhmän esityksen mukaan suunnata alan ylemmän AMK- tutkintokoulutuksen lisäämiseen, jolla parannetaan työelämän ja yritysten liiketoimintaosaamista. Lisäykset tulee ohjata kasvukeskuksiin ja maakuntien keskusseuduille. (Opetusministeriö 2007) 14

14 Metsäsektorin koulutuksen kehittämistä selvittänyt työryhmä esittää puolestaan, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on lisättävä yhteistyötä ja selkeytettävä roolinsa opetuksessa ja tutkimuksessa. Työryhmä katsoo, että ammattikorkeakoulutuksessa oppilaitosverkostoa tulisi harventaa puoleen nykyisestään. Neljä toimipaikkaa, jotka sijaitsisivat tasapainoisesti maan eri osissa molemmat kotimaiset kielet huomioiden, riittäisivät varmistamaan metsätalousinsinöörin valmistumisen. (Opetusministeriö 2008) Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmän esittää, että ensisijaisia kriteereitä alan koulutuksessa ovat määrällinen ja laadullinen työllistyminen sekä koulutusohjelmien aloituspaikkamäärien 40 aloittajan keskikoko. Edelleen se linjaa, että tekniikan koulutuksen yksikön merkitys kansallisesti elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle on yliopistoille ensisijainen ja ammattikorkeakouluille tärkeä kriteeri. Yksikön merkitys alueen elinkeinoelämälle on ammattikorkeakouluille ensisijainen ja yliopistoille tärkeä kriteeri. Työryhmä painottaa myös tekniikan alan koulutuksessa ammattimaista johtamista. (Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä 2008.) Merkille pantavaa opetusministeriön viime aikaisissa visioinneissa on ollut se, ettei niissä ole aiempien vuosien tavoin esitetty pelkästään yksittäisten korkeakoulujen rakenteiden vahvistamista vaan sen lisäksi yhä yleisemmin koko korkeakoulujärjestelmän tiivistämistä. Perusteluna tälle näyttää olevan pyrkimykset vahvistaa sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen laatua ja vaikuttavuutta sekä kansainvälistä kilpailukykyä niin opetuksessa kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnassakin. Seuraavaksi siirryn tarkastelemaan Itä- Suomen läänin maakuntaohjelmia ja niissä erityisesti ammattikorkeakouluille esitettäviä haasteita. 3. Osaaminen Itä-Suomen läänin maakuntien kehittämisessä Kaikkien Itä-Suomen läänin maakuntien kehittämisohjelmissa vuosille tuodaan useilla tavoin esille koulutuksen ja osaamisen merkityksiä aluekehityksessä. Ohjelmissa kuvaillaan koulutuksen ja osaamisen nykytilaa, vuosille asetettuja tavoitteita, toimenpiteitä ja painopisteitä sekä yritys- ja työelämäyhteyksiä ja kansainvälistä yhteistyötä. Samoin ohjelmissa luonnehditaan osaamisen yhteyksiä ja merkityksiä innovaatiotoiminnoissa. Keskeisenä aihealueena ja haasteiden kenttänä tuleville vuosille pidetään kaikissa ohjelmissa myös osaavan työvoiman saatavuutta Etelä-Savon maakuntaohjelma Ohjelmassa nostetaan kehittämistoiminnan avainklustereiksi metsä ja puu, metalli, matkailu, elintarviketalous, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, kulttuuri ja hyvinvointi. Tukiosaamisaloina mainitaan yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, informaatio- ja mediateknologia sekä kansainvälisyys. 15

15 Tavoitteet: Osaaminen on yhä näkyvämmin keskeinen kansallinen ja alueellinen tekijä. - Ohjelmakauden aikana huolehditaan siitä, että maakunnan osaamisrakenteet tukevat maakunnan elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kilpailukyvyn edistämisen tarpeita. - Pysyvien korkeakoulututkintojen luominen, jolloin pääpaino on ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoissa (ylemmät tutkinnot) ja pysyväisluonteisissa maisteriohjelmissa/-opinnoissa. Painopisteet: 16 - Maakunnan ammattikorkeakoulujen (MAMK ja DIAK) kilpailukyvyn vahvistaminen ja yliopistokeskuksen perustan turvaaminen ja monipuolistaminen. - T&k- toiminnan vahvistaminen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen voimavaroja kokoamalla. - Ammattikorkeakoulujen asemaa vahvistettava Toimenpiteet: - Vahvistetaan ammattikorkeakoulu- ja yliopistotoimintoja. - Tuetaan ammattikorkeakoulujen kilpailukykyä maakunnallisina/ kansallisina koulutuksen tuottajina ja alueellisen innovaatiotoiminnan perustana huolehtimalla monipuolisesta ja laadukkaasta koulutustarjonnasta (ml. jatkotutkinnot), nykyaikaisista ja vetovoimaisista oppimisympäristöistä ja kansainvälisestä verkottumisesta lähialueilla (Venäjä). - Kootaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen voimavaroja ja edistetään niiden yhteistyötä kilpailukykyisen ja vetovoimaisen osaamis- ja tutkimusympäristöjen luomiseksi. - Tuetaan Mikkelin yliopistokeskuksen kehittymistä akateemisen aikuiskoulutuksen kärkiyksiköksi. Innovaatioympäristöjen ja kilpailukyvyn vahvistaminen: - Yritykset ovat keskeisesti rakentaneet innovaatioympäristöä ja sitä on osaltaan tukenut maakunnallinen ammattikorkeakoulu, jonka yhteyteen on tuotu huipputason yliopistollista osaamista. - Osaamisen rakentumisen perustana ovat maakunnassa toimivat ammattikorkeakoulut ja yliopistoyksiköt. - Rakennetta täydennetään tarvittaessa maakunnasta puuttuvalla erityisesti yliopistotasoisella t&k- osaamisella. - Korkeakoulujen ja osaamispohjaisten kasvuyritysten yhteistyötä sekä pk- yritysverkkoja lisätään erityisesti maakunnan avainklustereilla. - Vakiinnutetaan Yti- tutkimuskeskuksen toimintakonseptin pohjalta maakunnan kärkialoja palveleva tutkimuslaitos/-yksikkö. - Pääsääntöisesti soveltavaa teknologista ja luonnontieteellistä tutkimusta koskevat yliopistohankkeet pyritään organisoimaan ja rahoittamaan maakunnallisen ammattikorkeakoulun kanssa tehtävillä yhteistyösopimuksilla. - Vahvistetaan maakunnan kärkiosaamisen pohjalta syntyneitä

16 osaamiskeskuksia/-keskittymiä ja tuetaan niiden verkostoitumista kansalliseen ja kansainväliseen huippuosaamiseen Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman linjauksia vuosille Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa luonnehditaan kehittämistä nk. klustereihin pohjautuen. Klustereilla tarkoitetaan toisiinsa toiminnallisesti liittyvien yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkisen vallan muodostamia alueellisia osaamisryppäitä. Pohjois-Karjalassa näitä ovat metsä- ja puu-, muovi- ja metalli-, kivi- ja mineraali-, sekä elintarvikeklusterit. Lisäksi on valikoitunut joitakin aloja, joilla nähdään olevan kehityspotentiaalia. Näitä ovat ICT, kulttuuri- ja hyvinvointituotanto sekä matkailu. Strategian yhtenä keskeisenä linjauksena esitetään, että Pohjois-Karjalaa kehitetään osaamismaakuntana, kansainvälisen tason osaamista vahvistetaan ja osaamisen tuotteistamiseen panostetaan. Aluekehityksen kannalta keskeisenä kysymyksenä pidetään työvoimaa, sen saatavuutta, riittävyyttä, osaamista ja toisaalta työllisyyttä. Osaavan työvoiman ja yritystoiminnan menestymisen kannalta osaamis- ja koulutusjärjestelmät ovat avainasemassa. Koulutusjärjestelmän muutoksissa tulee ohjelman mukaan reagoida paitsi maakunnan sisäiseen väestörakenteen muutokseen ja työvoimatarpeisiin, niin myös ylimaakunnallisiin ja kansainvälisiin koulutustarpeisiin. - Osaamiseen ja koulutukseen panostaminen on maakunnan kehittämisen tärkein asia. - Tärkeässä roolissa muutoksissa ovat erityisesti aikuiskoulutus ja täydennyskoulutus sekä yrittäjyyskasvatus. - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot ovat keskeisiä toimijoita maakunnan kansainvälistymisessä. - Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun alueellinen vaikuttavuus heijastuu suoraan elinkeinoelämään ja sen tarpeisiin saada ammattitaitoista työvoimaa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on arvioitu alueellisessa vaikuttavuudessaan yhdeksi Suomen parhaista ammattikorkeakouluista. Se toimii myös aktiivisesti osaamiskeskusohjelmien ja aluekeskusohjelman käytännön hankkeiden toteuttajana ja luo siten vahvan innovaatioympäristön sekä siirtää tietoa koulutus- ja elinkeinoelämän välillä. - Ammattikorkeakoulu tuottaa työelämäosaajia teknillisille, kaupallisille ja sosiaali- ja terveysalalle. Sen erityisiä tulevaisuuden osaamisaloja ovat yhteyskeskustoiminta, media- ja elokuva-alan koulutus- ja kehittämistoiminta sekä monialainen tuotekehitysosaaminen ja konetekniikan huippuosaaminen. Tulevaisuudessa se painottaa lisäksi hyvinvointiosaamista, valmistus- ja tarkkuusteknologioita, ict- teknologiaa, bioenergiaosaamista ja turvallisuusteknologiaa. - Maakunnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että Joensuun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toiminnot täydentävät toisiaan eikä niistä tule toistensa kilpailijoita. Ne ovatkin laatineet kärkihankkeita koskevan yhteistyösopimuksen, jossa on määritelty organisaatioiden omat toiminnalliset painopisteet ja yhteistyöalueet. Tätä yhteistyötä tulee tukea vahvasti jatkossa. 17

17 Tavoitteet: - Pidetään huolta koulutuksen vetovoimaisuudesta. - Tiivistetään koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. - Tuetaan maakunnan vahvuuksien kehittymistä ja kilpailukykyä mm. parantamalla ennakointiin ja reagoimalla työvoima- ja koulutustarpeisiin. - Tehostetaan yrityksille suunnattujen tuotekehitys- ja palvelututkimuksen edellytyksiä koko maakunnassa - Vahvistetaan aikuiskoulutusta ja tuetaan aikuiskoulutusorganisaatioiden yhteistyötä. - Lisätään koulutuksen kansainvälisyyttä mm. houkuttelemalla maakuntaan huippututkijoita, ulkomaalaisia opiskelijoita ja tarjoamalla kansainvälistä opiskelijavaihtoa. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa asetetaan tavoitteeksi, että koulutuksen ja tutkimuksen kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset sekä tasa-arvoon liittyvät vaikutukset olisivat toimintaympäristön kehittämisessä merkittävän myönteisiä vuoteen 2010 mennessä. Koulutukseen ja tutkimustoimintaan kohdistetut odotukset ja haasteet ovat näin hyvin mittavia. Tämä edellyttää näiden tehtäväalueiden vaikuttavuuden ja laadun jatkuvaa vahvistamista sekä hyviä kumppanuuksia eri toimijatahojen kesken kaikissa maakunnan kehittämisen klustereissa Pohjois-Savon maakuntaohjelman linjauksia vuosille Maakuntaohjelmassa luonnehditaan korkeatasoista osaamista ja sen paikallista hyödyntämistä Pohjois-Savon hyvinvoinnin, vetovoiman ja kilpailukyvyn kannalta avaintekijäksi ja osaamisen kehittämistä aluekehityksen keskeiseksi kohteeksi. Ohjelman mukaan koulutuksen tarjontaa koulutusasteittain ja aloittain tulee arvioida ja kehittää siten, että tarjonta vastaa elinkeinoelämän tarpeita ja kehitystä. Tavoitteet: - Kolmannes vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon - Huippuosaaminen kärkialoilla vahvistuu - Maakunnassa on kilpailukykyinen elinkeinoelämän kehittymistä ja yrittäjyyttä tukeva toisen asteen ammatillinen koulutus, joka toimii tiiviissä yhteistyössä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa - Kuopion yliopiston opetustarjonta laajenee ja vakinaistuu maakunnan kehittämisen kannalta keskeisillä aloilla Kehittämisen painopisteet: 18 - Oppimisympäristöjen parantaminen, perustamishankkeet - Turvallisuusalan koulutuksen kehittäminen ja vahvistaminen ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyönä - Kuopion yliopiston teknis-luonnontieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen vakiinnuttaminen - Kuopion yliopiston kauppatieteiden koulutuksen vakinaistaminen ja tutkinnonanto-oikeuden saaminen (Itä-Suomen yliopistofederaatio-hanke Kuopio, Joensuu) - Oppilaitosten ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön tiivistäminen

18 koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä - Strategisen yhteistyön tiivistäminen ammatillisen toisen asteen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen välillä - Työssä olevien koulutusmahdollisuuksia ja aikuiskoulutuksen alueellista saavutettavuutta parantavat hankkeet Innovaatiotoiminnan lisääminen: Tavoitteet: - Korkeatasoisen koulutuksen ohella vahvalla tutkimus- ja kehittämistoiminnalla sekä toimivilla innovaatioketjuilla on suuri merkitys alueelle osaavan työvoiman kautta sekä uuden liiketoiminnan synnyttäjänä että olemassa olevan vahvistajana - Yritysten, tutkimuslaitosten ja innovaatiotoimintaan liittyvien muiden tahojen verkostoituminen kaipaa vielä parantamista - Oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten keskinäisen t&k- toiminnan vahvistaminen - Kansainvälisesti merkittävien tutkimuskeskittymien saaminen tutkimuksen ja teknologiakehityksen avainalueille Kehittämisen painopisteet: - Koulutusjärjestelmien ja teknologiansiirtomekanismien kehittäminen - Tutkimusta ja yritystoimintaa palvelevien laboratorioiden vahvistaminen - Innovaatiotoiminnan tukipalvelujen vahvistaminen - Teemallinen kohdentaminen maakunnan keskeisille elinkeinoaloille (metsäteollisuus, metalli, ympäristö ja energia, hyvinvointi, informaatio ja viestintäteknologia, elintarvike, materiaalitekniikka, kaivannaistoiminta sekä vapaa-aika ja matkailu) Kaikissa kolmessa maakunnassa painotetaan osaamisen kehittämisen ja osaavan työvoiman saatavuuden tärkeyttä aluekehityksessä. Samoin pidetään tärkeänä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden keskinäisen ja työelämätahojen kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamista. Ohjelmien kesken on eroja, kun niitä vertaillaan siinä suhteessa, miten niissä tuodaan esille ja yksilöidään ammattikorkeakoulujen osaamisalojen kehittämisen tarpeita. Näiltä osin Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ohjelmiin on kirjattu konkreettisempia luonnehdintoja kuin Pohjois-Savon ohjelmaan. Viimeksi mainitussa on kyllä Kuopion yliopistoa koskien esim. teknis-luonnontieteellisen ja kauppatieteellisen koulutuksen kehittämistä koskevia kannanottoja. Sitä vastoin Savonia- ammattikorkeakoulun koulutusaloista eikä esim. niiden ylempien tutkintojen merkityksestä ja kehittämisen tarpeista löydy luonnehdintoja lainkaan Maakuntien väestömuutokset Korkeakoulutuksen alueittaisten mitoitusten yhtenä perusteluna tuodaan usein esille alueiden ja erityisesti nuorten ikäluokkien väestömuutokset. Niillä voi olla 19

19 yhteyksiä ammattikorkeakoulujen toimintaan ja vaikuttavuuteen ammattikorkeakoulujen ydinalueilla, omissa maakunnissa ja lääninkin sisällä. Seuraavassa taulukossa kuvataan Itä-Suomen läänin maakuntien väestön määriä ja muutoksia kahden viimeisen vuoden ajalta. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Väestömuutokset Itä-Suomen läänin maakunnissa v Väkiluku Väkiluku Väkiluku Muutos Maakunta Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä Tilastokeskuksen tilastot Viimeisen kahden vuoden aikana Itä-Suomen läänin maakuntien väestö on vähentynyt yhteensä lähes 5500 henkilöllä. Suhteellisesti ja määrällisestikin eniten vähenemistä on tapahtunut Etelä-Savossa (-2637), seuraavaksi eniten Pohjois-Karjalassa (-1574) ja vähiten Pohjois-Savossa (-1217). Seuraavaan taulukkoon on koottu vastaavat kahden vuoden väestömuutokset niissä kaupungeissa, joissa Itä-Suomen läänin kolmessa ammattikorkeakoulussa järjestetään nuorten tutkintoon tähtäävää koulutusta. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Väestömuutokset Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulutuksen kaupungeissa v Väkiluku Kaupunki Mikkeli Savonlinna Pieksämäki Joensuu Kitee Lieksa Nurmes Kuopio Iisalmi Varkaus Tilastokeskuksen tilastot Väkiluku Väkiluku Muutos Kaupungit yhteensä Eniten väestön määrä väheni Lieksassa, Varkaudessa, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on tehty päätös, että Lieksassa ja Nurmeksessa ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä nuorten koulutus lakkaa vuonna Siksi näiden kaupunkien mukana pitäminen ei ole useissa raportin tarkasteluissa perusteltua. Itä-Suomen läänissä tutkintotavoitteista nuorten am- 20

20 mattikorkeakoulutusta järjestävistä kaupungeista vain Kuopion väestömuutos oli positiivinen. Seuraavaksi siirryn tarkastelemaan Itä-Suomen läänin nykyisten maakuntien, silloisten läänien ammattikorkeakoulujen alkuvaiheita, suunnittelua ja kokeiluvaihetta. Pidän tätä tarkastelua tarpeellisena siksi, että nyt uudessa ammattikorkeakoulutuksen kehittämisen ja uudistamisen vaiheessa olisi syytä tuntea ammattikorkeakoulujen syntyvaiheet, silloiset onnistumiset ja mahdolliset epäonnistumiset. Menneen tunteminen ja siitä oppiminen on tärkeää menestystä luovien ratkaisujen aikaansaamisessa sekä yritys-erehdys- periaatteella työskentelyn välttämiseksi. Nyt käsillä oleva ammattikorkeakoulutuksen kehittämisen ja uudistamisen vaihe on vähintäänkin yhtä tärkeä ja haasteellinen kuin näiden korkeakoulujen käynnistymisen vaiheet. 4. Kohti ammattikorkeakouluja Ammatillisesti suuntautuvista korkeakouluista tehtiin Suomessa esitys jo vuonna Vuonna 1968 asetettu professori Pekka Ahosen johtama komitea esitti silloin, että teknilliset oppilaitokset kohotettaisiin insinöörikorkeakouluiksi. Ajatuksena oli, että niissä annettaisiin ylempiä ja alempia insinööritutkintoja. Esitys ei johtanut jatkotoimenpiteisiin, koska valmistelussa oli koko keskiasteen koulutuksen uudistaminen. Se käynnistettiin kokeilutoimintana vuonna (Jääskeläinen 2000) OECD:n maatutkijat arvioivat vuonna 1982 Suomessa harjoitettua koulutuspolitiikkaa. Ryhmä esitti nuorisoasteen koulutusta koskien yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen vahvempaa integraatiota. Ylemmän ammatillisen koulutuksen ratkaisuksi se tarjosi ammattikorkeakoulua. Suomessa ei päättäjien keskuudessa innostuttu näistä esityksistä, koska täällä katsottiin, että keskiasteen uudistus sisältää nämä elementit. (Salminen 1997) luvulla voimistui Suomessa keskustelu ns. ylioppilassumasta, kun ja luvulla voimakkaasti laajennetun lukioverkkomme vaikutuksesta ylioppilaiden osuus 18- vuotiaista kasvoi lähes viisinkertaiseksi. Ylioppilaiden jatkokoulutusväylä korkeakouluihin vaikeutui. Vuonna 1985 tämä näkyi niin, että korkeakouluihin tuli aloituspaikkoihin verrattuna yli nelinkertainen määrä hakemuksia. (Hautala 1993) Keskiasteen koulutuksen uudistamiseen liittynyt ylioppilaspohjaisen koulutuksen lisääminen keskiasteella ja korkeakoulujen sisäänoton laajentaminen 50 %:lla eivät purkaneet ylioppilassumaa. Vuonna 1987 asiantuntijat totesivat, ettei pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ratkaise ylioppilassumaa vaan tuo mukanaan mm. moninkertaisen koulutuksen ongelmia. Heidän mielestä tarvitaan koko peruskoulun jälkeisen koulutuksen rakenteiden uudelleen arvioimista. (Lampinen ja Savola 1995) Vuonna 1988 opetusministeriö asetti kolme työryhmää laatimaan visiota Suomen keskiasteen koulutuksen kehittämiseksi. Markku Linnan työryhmä esitti ammatillisten korkeakoulujen perustamista. Työryhmän esitys perustui VTL Osmo 21

21 Lampiselta tilattuun asiantuntijaselvitykseen. Sen mukaan opistoasteen koulutuksen pohjalle kehitettäisiin tieteellispohjaista, mutta käytännönläheisesti uutta ammatillista asiantuntijuutta kehittävää ammattikorkeakoulua. Näin voitaisiin vastata työelämän jatkuvasti kasvaviin osaamisvaatimuksiin asiantuntija-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Koulutus ei olisi alisteista yliopistojen antamalle koulutukselle. Linnan työryhmä esitti myös lukiokoulutuksen ja ammattiopistojen yhdistämistä ns. nuorisokouluksi. Korkeakoulutukseen haettiin vaikutteita myös ulkomailta, lähinnä Saksasta, Hollannista ja Englannista. Opetusministeriössä Linnan työryhmän visio valittiin jatkovalmistelujen pohjaksi. (Lampinen ja Savola 1995) Linnan työryhmä esitykset, erityisesti ns. nuorisokoulu synnytti monilla tahoilla värikkäitä ja kiivaitakin keskusteluja. Keskustelujen asiallisille urille saattamiseksi opetusministeriö järjesti Finlandia-talossa koulutuspoliittisen seminaarin, johon se kutsui noin 450 koulutuspolitiikan asiantuntijaa ja päättäjää. Seminaarissa käytiin myrskyisää keskustelua nuorisokoulusta, lukion asemasta ja uudistuksen valmistelusta. Ammattikorkeakoulua koskeva visio sai sitä vastoin pääosin myönteisen vastaanoton. (Lampinen ja Savola 1995) Finlandia- talon seminaari sai eri tahot vakuuttuneiksi siitä, että maassamme lähdetään luomaan ammattikorkeakoulujärjestelmää. Vaikka monet järjestelmän rakenteelliset ja sisällölliset kysymykset olivat vielä hahmottumattomia, käynnistyi Suomen eri alueilla heti seminaarin jälkeen uusien korkeakoulujen laajamittainen suunnittelutyö ja ammattikorkeakoulujen kokeiluesitysten valmistelu. Kokeilujen suunnittelu ei kuitenkaan käynnistynyt eri tahojen keskinäisen yhteisymmärryksen oloissa. Myönteinen suhtautuminen visioon, ammattikorkeakouluihin ja niiden kokeilu- ja kehittämisohjelmaa kohtaan särkyi jo vuosina , kun eri tahoilla havaittiin, että maamme korkeakoulutuksessa oltiin lähdössä mittaviin uudistuksiin tai ainakin kokeilutoimintaan. Voimakkainta kritiikkiä tuli yliopistojen taholta. Siellä nähtiin, että korkeakoulutuksen mittava laajentaminen supistaa yliopistojen resursseja. Paljolti tähän liittyen kritiikkiä esitettiin kokeiluohjelman laajuutta, liian nopeaa aikataulua ja resurssipolitiikan epäjohdonmukaisuutta kohtaa. Laajaa uudistusta kritisoitiin pelkäksi kyltinvaihdoksi ja sen katsottiin johtavan korkeakoulukäsitteen inflaatioon. Esille tuotiin niin ikään käsityksiä korkeakoulukäsitteen ja tutkintojen väärinkäytöstä ja koulutuksen laadun vaarantumisesta. Yliopistojen keskustelijoiden joukossa epäiltiin, voivatko ammattikorkeakoulut tarjota mitään uutta ja voivatko ne kehittyä todellisiksi korkeakouluiksi, koska niissä ei olisi tutkimustoimintaa. Todellisuutta vääristävästi esitettiin myös, että muissa maissa epäonnistuneesta ammattikorkeakoulujärjestelmästä ollaan siirtymässä yhtenäiskorkeakoulumalliin. Yksi professori vaati koko ammattikorkeakoulujen kokeilusta luopumista, koska hänen mielestään yliopistojen koulutus on jo käytäntöön suuntautunutta ja aiottu uudistus tulisi kalliiksi. Yliopistojen rehtorien neuvoston kannanotossa tuotiin puolestaan esille huoli korkeimman opetuksen tasosta ja pelko pelkästä nimenmuutoksesta sekä painotettiin, että tutkimustoiminta tulisi säilyttää yliopistojen yksinoikeutena. (Ks. tarkemmin Lampinen ja Savola 1995) Heti Finlandia-talon seminaarin jälkeen ammattikasvatushallitus ryhtyi valmistelemaan valtakunnallista insinöörikorkeakoulujen kokeilusuunnitelmaa. Tähän insinöörikorkeakoulujen perustamisen näkemykseen lähtivät mukaan monet maamme eri osissa toimivat teknilliset oppilaitokset. Teknillinen ala ilmoittikin 22

22 pian, että se valmis aloittamaan ammattikorkeakoulukokeilun heti syksyllä Ammattikasvatushallituksen ajamat vain teknillistä koulutusalaa koskevat hankkeet eivät kuitenkaan edenneet. Opetusministeriössä nähtiin nimittäin, että uudistamis- ja kehittämistyö koskee useita koulutusaloja ja tulee tältä pohjalta valmistella keskitetysti. (Vahteristo 1994) 4.1. Ammattikorkeakoulu Etelä-Savoon Ammattikasvatushallituksen ajaman linjan mukaisesti Mikkelin teknillinen oppilaitos valmistautui hakemaan kokeilulupaa itsenäisenä kokeiluyksikkönä. Kun näkemys insinöörikorkeakoulusta ei kuitenkaan saanut tuulta siipiensä alle, ryhdyttiin Mikkelissä valmistelemaan Mikkelin teknillisen oppilaitoksen ja Mikkelin liiketalouden instituutin yhteistä hanketta. Mikkelin kaupunki perusti elokuussa 1989 työryhmän valmistelemaan kokeilusuunnitelmaa. Työryhmä puheenjohtajana toimi ammattikasvatustarkastaja Mikkelin lääninhallituksesta ja jäseninä mm. liiketalouden instituutin ja teknillisen oppilaitoksen rehtorit. Varsinainen kokeilusuunnitelma, jossa esitettiin Mikkeliin perustettavaksi ammattikorkeakouluyksikkö liiketalouden instituutin ja teknillisen oppilaitoksen yhteistyönä, valmistui helmikuussa Valtioneuvosto myönsi toimiluvan Mikkelin väliaikaiselle ammattikorkeakoululle huhtikuussa Kokeilu alkoi virallisesti vuonna Kokeilun ulkopuolelle jääneet oppilaitokset suunnittelivat luvun alussa omaa palvelualojen ammattikorkeakoulua, jota on luonnehdittu myös epärealistiseksi varjoammattikorkeakouluhankkeeksi. Mikkelin ammattioppilaitos, Mikkelin kotitalousoppilaitos, Mikkelin terveydenhuolto-oppilaitos, Otavan sosiaalialan oppilaitos ja Suomen Nuoriso-opisto pyrkivät Tarjamon (2002) mukaan lisäämään tällä hankkeella painetta Mikkelin väliaikaiseen ammattikorkeakouluun mukaan pääsemiseksi. Ammattioppilaitosta lukuun ottamatta nämä samat oppilaitokset ja lisäksi Mikkelin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos tekivät jo vuonna 1992 ehdotuksia Mikkelin kokeiluun mukaan pääsemisestä. Mikkelin läänistä valmisteltiin em. hankkeiden lisäksi lukuisia muita kokeiluesityksiä. Savonlinnassa haettiin liiketaloudellisen instituutin matkailualan sekä vuotta myöhemmin sen ja terveydenhuolto-oppilaitoksen kokeilua. Pieksämäelle kaavailtiin aluksi Sisälähetysseuran oppilaitosten muodostamaa ammattikorkeakoulua. Pian mukaan tulivat Pieksämäen kauppaoppilaitos ja metsäoppilaitos, jotka hakivat sekä vuonna 1992 että 1993 kokeilulupaa Pieksämäen väliaikaiselle ammattikorkeakoululle. Esityksissä mentiin lääninrajojenkin yli, kun Pieksämäeltä vuonna 1993 tehdyssä hakemuksessa esitettiin harkittavaksi mahdollisuutta perustaa Keski-Savon ammattikorkeakoulu, johon Pieksämäen oppilaitosten lisäksi kaavailtiin mukaan jo Pohjois-Savon kokeilussa mukana olevaa kauppaoppilaitosta ja teknillistä oppilaitosta Varkaudesta. Samassa hakemuksessa tuotiin esille, että myös Mikkelin kotitalousoppilaitos, Mikkelin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Otavan sosiaalialan oppilaitos ja Suomen Nuoriso-opisto ovat halukkaita liittymään tähän Pieksämäen kokeiluun, mikäli Mikkelin kokeiluammattikorkeakoulua ei ole mahdollista laajentaa. Joissakin hakemuksissa oli yhteistyövirityksiä yliopistoihinkin päin, Helsingin, Joensuun ja Kuopion yliopistojen kanssa. Kun yhdellekään hakemukselle ei myönnetty kokeilulupaa, alettiin Savonlinnasta ja Pieksämäeltä tehdä esityksiä Mikkelin kokeiluun liittymisestä. 23

23 Mikkelin läänin korkea-asteen koulutuksen kehittäminen ei jäänyt kuitenkaan yhden hankkeen varaan. Mikkelin terveydenhuolto-oppilaitos, Otavan sosiaalialan oppilaitos, Kuopion terveydenhuolto-oppilaitos, Kuopion yliopisto ja Ylä- Savon sosiaalialan oppilaitos saivat vuonna 1991 yhteisen kokeiluluvan. Niiden ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulun yhteistoimintakokeilussa etsittiin sopivia keskiasteen koulutuksen ja korkeakoulun yhteistyömuotoja. Lisäksi tavoitteena oli valmistella näiden koulutusalojen siirtymistä ammattikorkeakouluun sekä vahvistaa koulutuksen tiedelähtöisyyttä ja kytkeä se ammatillisiin lähtökohtiin. Mikkelin läänissä syntyneeseen kovaan jäsentenväliseen kilpailuun ja lukuisiin esityksiin päädyttiin, kun liiketalouden ja tekniikan kokeiluun ei alkuvuosina otettu mukaan muiden alojen koulutusta. Toisena syynä oli varmaankin se, että vielä vuonna 1993 Mikkelin läänissä ajateltiin, että lääniin voisi tulla kaksi tai jopa kolme ammattikorkeakoulua. Mikkelin läänin ammattikorkeakoulutyöryhmäkin esitti vuonna 1994 raportissaan, että lääniin perustettaisiin kaksi ammattikorkeakoulua, toinen käynnistyneen teknis-taloudellisen ammattikorkeakoulukokeilun pohjalle ja toinen Suomen Sisälähetysseuran oppilaitoksista koostuvaksi Sisälähetysseuran ammattikorkeakouluksi Pieksämäelle. Paineet Mikkelin teknis-taloudellisen ammattikorkeakoulukokeilun laajentamiseksi voimistuivat vuosi vuodelta. Kun väliaikaiset ammattikorkeakoulut pääsivät vuonna 1995 ensimmäisen kerran hakemaan valtioneuvostolta toimilupia vakinaisiksi ammattikorkeakouluiksi, esitti Mikkelin kokeiluhanke omassa hakemuksessaan laajennusta metsätalouden ja matkailun aloille. Samalla ilmoitettiin, että vakinaistamisen ja laajennuksen jälkeen oltiin myös valmiita lisäämään ammattikorkeakouluun uusia koulutusaloja Mikkelin muista oppilaitoksista. Mikkelin hanke ei saanut ensimmäisellä hakukierroksella vakinaisen ammattikorkeakoulun toimilupaa. Sitä vastoin matkailualan (Savonlinna)ja metsäalan (Pieksämäki) laajennusesitykset johtivat myönteiseen tulokseen. Ne tulivat vuonna 1992 alkaneen kokeilun piiriin , yli neljä ja puoli vuotta kokeilun aloittamisen jälkeen. Näin tie monialaisen ammattikorkeakoulun kehittämiselle oli avautunut. Toisella hakukierroksella vuonna 1996 Mikkelin kokeilulle myönnettiin lupa aloittaa vakinaisena ammattikorkeakouluna Siitä lähtien vuosina toteutui korkeakoulun voimakas laajentuminen ja myös monialaistuminen. Vuonna 1997 korkeakouluun tulivat terveysalan koulutus Mikkelistä ja Savonlinnasta sekä sosiaaliala Mikkelistä, vuonna 1998 kulttuuriala Mikkelistä, vuonna 1999 ravitsemis- ja talousala Mikkelistä ja vuonna 2000 kulttuuriala Savonlinnasta. Näin lähes kaikki erikseen ja yhdessä erilaisilla koosteilla sekä eri kaupungeista (Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna) aiemmin kokeiluun hakijat olivat vuonna 2000 vakinaisessa Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Vuosien laajennusten jälkeen Mikkelin ammattikorkeakoulusta tuli samalla yksi Suomen monialaisin ammattikorkeakoulu, jossa ovat mukana kaikki ammattikorkeakoulutuksen koulutusalat. ( Tarjamo 2002) Ammattikorkeakoulu Pohjois-Savoon Pohjois-Savossa ammattikorkeakoulun alkuvaiheet olivat monilta osin samankaltaisia kuin Etelä-Savossa. Siellä Kuopion teknillinen oppilaitos lähetti jo ammattikasvatushallitukseen kaksi vaihtoehtoista esitystä insinöörikorkeakoulusta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kyseiseen korkeakouluun kaavailtiin Kuopion tek-

24 nillisen oppilaitoksen yhteistyökumppaneiksi Teknillistä korkeakoulua ja soveltuvilta osin Kuopion yliopistoa. Toinen vaihtoehto koostui Kuopion teknillisestä oppilaitoksesta ja lähialueen teknillisistä oppilaitoksista. Sen nimeksi suunniteltiin Savo-Karjalan insinöörikorkeakoulua. Kuopion lääninhallitus puolsi teknillisen oppilaitoksen hakemusta. Kokeiluun hakeminen jatkui Pohjois-Savossa oppilaitoskeskeisesti: Kuopion kotija taideteollisuusoppilaitos lähetti opetusministeriöön oman hakemuksensa oppilaitoksen edustamasta koulutuksesta. Kuopion terveydenhuolto-oppilaitos esitti puolestaan opetusministeriölle, että Kuopion terveydenhuolto-oppilaitoksen ja Kuopion yliopiston yhteishankkeena aloitettaisiin terveydenhuollon alakohtainen kokeilu elokuussa Myös Ylä-Savosta lähetettiin oma esitys. Peltosalmen maatalousoppilaitos esitti opetusministeriölle , että Iisalmessa aloitettaisiin kokeilu syksyllä 1991 alueellisena yhteistyönä, johon Iisalmen kauppaoppilaitos ilmoittautui mukaan Mikään näistä hakemuksista ei tullut hyväksytyksi. Kevättalvella 1990 Kuopion ja Varkauden kaupungit sekä Kuopion teknillisen oppilaitoksen johtokunta päättivät toimia yhdessä ammattikorkeakouluasiassa. Toukokuussa 1990 ne hakivat yhdessä kokeilulupaa hankkeelle, jossa olisivat mukana Kuopion teknillinen oppilaitos, Walter Ahlsrömin teknillinen oppilaitos ja kaupunkien kauppaoppilaitokset. Koulutusalakooste oli sama kuin Mikkelin hakemuksessa kuitenkin sillä erolla, että Pohjois-Savon hakemuksessa oli mukana kaksi kaupunkia. Opetusministeriöltä tulleen jatkosuunnittelukehotuksen jälkeen tehtyä virallista hakemusta täydennettiin värikkäiden keskustelujen jälkeen niin, että mukaan tuli Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitos. Tätä laajennusta vastustettiin erityisesti Kuopion teknillisessä oppilaitoksessa. Edellä kuvattu Pohjois-Savon hakemus sai hyväksynnän ja se aloitti kokeilun syksyllä Keskustelu ammattikorkeakoulukokeilusta ja siihen mukaan pääsemisestä jatkui edelleen vilkkaana. Ylä-Savosta esitettiin opetusministeriölle Iisalmen kauppaoppilaitoksen liittämistä Pohjois-Savon kokeiluun. Se torjuttiin kokeilun taholta. Kiivainta laajentamisen vastustaminen oli Kuopion teknillisessä oppilaitoksessa. Erillisten kokeiluhakemusten lähettäminen jatkui opetusministeriöön: Kuopion terveydenhuolto-oppilaitos haki ammattikorkeakoulun kokeilulupaa eri vaihtoehdoilla ja Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä esitti opetusministeriön kautta valtioneuvostolle, että Ylä-Savon sosiaalialan oppilaitokselle myönnettäisiin alkaen kokeilulupa. Suonenjoen koti- ja laitostalousoppilaitos ilmaisi halukkuutensa päästä mukaan, kun alueellista ammattikorkeakoulua vakinaistetaan Kuopion läänissä. Peliin osallistui myös Kuopion lääninhallitus: Se esitti lausunnossaan opetusministeriölle mm. Iisalmen kauppaoppilaitoksen liittämistä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulukokeiluun ja puolsi Kuopion terveydenhuolto-oppilaitoksen ja Ylä-Savon sosiaalialan oppilaitokselle yhteistä kokeiluhakemusta niin, että kokeilu alkaisi lukuvuoden 1994 alussa. Näitäkään hakemuksia ei hyväksytty opetusministeriössä. Hakemuksensa opetusministeriöön toimittaneiden oppilaitosten lisäksi Iisalmen kauppaoppilaitos, Kuopion hotelli- ja ravintolaoppilaitos, Peltosalmen maaseutuopisto sekä Siilinjärven metsäoppilaitos esittivät useita kertoja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulukokeilun johtoryhmälle pyynnön liittyä kokeiluun mukaan. Johtoryhmä päätti , ettei kokeilua laajenneta siinä vaiheessa, mutta oli 25

25 valmis aloittamaan asiasta neuvottelut. Kokeilu jatkui kuitenkin alkuperäisessä koostumuksessaan saakka. Vuonna 1995 perustettu ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä vauhditti osaltaan Pohjois-Savon ammattikorkeakoulukokeilun koulutusalakoosteen monipuolistumista. Kuntayhtymään tuli mukaan myös toisen asteen ammatillinen koulutus. Monipuolistumisen paineita lisäsi myös talvella 1995 alkanut kokeilujen hakeminen vakinaisiksi ammattikorkeakouluiksi. Pohjois-Savon hakemus kohtasi loppuvaiheissaan takaiskun, kun Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia (aiemmin koti- ja taideteollisuusoppilaitos) irtautui hakemuksesta ja päätti jättää oman hakemuksensa. Pohjois-Savon kokeiluhankkeet eivät saaneet vakinaisen ammattikorkeakoulun toimilupaa, mutta kesällä 1995 jätetty kokeilun laajentamishakemus johti siihen, että kokeiluun tuli mukaan syksystä 1996 alkaen Kuopion terveydenhuolto-oppilaitos, Ylä-Savon sosiaalialan oppilaitos ja Iisalmen kauppaoppilaitos. Talvella 1996 opetusministeriöön lähetetty toinenkaan väliaikaisen ammattikorkeakoulun vakinaistamishakemus ei tullut hyväksytyksi. Sen jälkeen vuonna1996 ei Pohjois-Savon kokeiluhankkeeseen tehty laajennusesityksiä, mutta opetusministeriöön lähetettiin kirje, jossa sanottiin, että vakinaisen ammattikorkeakoulun toimiluvan saamisen jälkeen tultaisiin hakemaan ammattikorkeakoulun laajentamista luonnonvara-alalla, matkailu- ja ravitsemisalalla ja kulttuurialalla. Kielteinen päätös lisäsi entisestään jo monilla tahoilla esiintynyttä hermostuneisuutta ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuudesta Pohjois-Savossa. Silloin siellä oltiin kuitenkin kokeiluvaihetta merkittävästi selvemmin etenemässä monialaisen ja maakunnallisen ammattikorkeakouluratkaisun suuntaan. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulukokeilun tammikuussa 1997 valtioneuvostolle osoittama vakinaistamishakemus johti saman vuoden keväällä myönteiseen ratkaisuun. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa vakinaisena ammattikorkeakouluna Sitä ennen kyseisen vuoden huhtikuussa se sai myös opetusministeriöstä päätöksen luonnonvara-alan sekä musiikin ja tanssin koulutuksen korkeakouluun liittämisestä. Viimeisimpänä laajennuksena Pohjois- Savon ammattikorkeakouluun tuli sopimuskoulutuksena Pelastusopiston päällystökoulutus vuonna Monien värikkäiden vaiheiden sekä ajoittain kireiden ja kiivaidenkin keskustelujen jälkeen vakinaiseen ammattikorkeakouluun tuli vuosien kuluessa koulutusta useammasta oppilaitoksesta kuin ammattikorkeakoulun suunnittelun, kokeilun ja vakinaistamisen kilpailun tiimellyksissä oli erillisiä oppilaitoksia. Pohjois-Savon väliaikaisen ammattikorkeakoulun ja sittemmin vakinaisen ammattikorkeakoulun rehtorin, Raimo Jääskeläisen mukaan eri oppilaitoksista ja muilta tahoilta kokeilun aikana tulleiden laajennusesitysten torjunnat ja kiivaat keskustelut synnyttivät skismaa Ylä-Savon, Kuopion ja Varkauden välille. (Jääskeläinen 2000 ja Raportti Pohjois-Savon väliaikaisen ammattikorkeakoulun toiminnasta 1999) 26

26 4.3. Ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalaan Finlandia- talossa pidetyn koulutuspoliittisen kutsuseminaarin jälkeen ammattikorkeakoulun kehittäminen hahmotettiin Pohjois-Karjalassa koko maakunnan yhteiseksi hankkeeksi. Tästä ajatuksesta lähtien Pohjois-Karjalan maakuntaliitto järjesti Joensuun yliopistossa kokouksen, johon osallistui maakuntaliiton, yliopiston, lääninhallituksen, Joensuun kaupungin ja keskiasteen oppilaitosten edustajia. Kokouksessa keskusteltiin alustavasti ammattikorkeakoulukysymyksestä ja sovittiin, että maakuntaliitto perustaa asian merkeissä työryhmän. Työryhmän tehtäväksi hahmoteltiin aihetta koskevan keskustelun seuraaminen ja toimenpide-esitysten tekeminen ammattikorkeakoulun perustamiseksi ja kokeiluksi Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallitus perusti kokouksessaan ammattikorkeakoulutyöryhmän. Työryhmän puheenjohtajana toimi Outokummun kaupunginjohtaja, sihteerinä maakuntaliiton toiminnanjohtaja ja muina jäseninä kaksi kansanedustajaa maakuntaliiton edustajina, kaksi edustajaa Joensuun yliopistosta, Joensuun kaupunginjohtaja, yksi jäsen lääninhallituksesta ja rehtorit neljästä keskiasteen oppilaitoksesta. Työryhmä valitsi työskentelynsä pohjaksi vt. professori Pentti Maljojoen luonnosteleman monialaisen ammattikorkeakoulun mallin, jossa olisivat mukana Joensuun kauppaoppilaitos, Wärtsilän teknillinen oppilaitos, Joensuun metsä- ja puutalousoppilaitos, Pohjois-Karjalan terveydenhuolto-oppilaitos ja Joensuun yliopisto. Ammattikorkeakoulutyöryhmän kolme jäsentä kävi esittelemässä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulumallia opetusministeriössä ylijohtaja Melametsälle ja osastopäällikkö Linnalle ja esittivät Joensuuta yhdeksi kokeilupaikkakunnaksi mahdollisesti syksyllä 1990 alkavaan kokeilutoimintaan. Koulutuspoliittisen keskustelun vilkastuttamiseksi ammattikorkeakoulutyöryhmä järjesti maakunnallisen ammattikorkeakouluseminaarin Joensuussa. Ylijohtaja Melametsä esitti seminaarissa, että ammattikorkeakouluilla voidaan hakea ratkaisua ylioppilassuman purkamiseen, maan reuna-alueiden koulutustason kohottamiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen. Vuoden 1989 loppupuolella ammattikorkeakoulutyöryhmä tiedusteli eri oppilaitoksilta niiden sitoutumista haettavaan kokeilutoimintaan. Wärtsilän teknillistä oppilaitosta lukuun ottamatta muut oppilaitokset ilmoittivat sitoutumisensa ilman ehtoja. Teknillisen oppilaitoksen johtokunta ilmoitti, että oppilaitos osallistuu hakkeeseen. Samalla se kuitenkin pyysi Joensuun kaupunkia oppilaitoksen omistajana selvittämään yhteistyömahdollisuuksia Joensuun yliopiston kanssa tavoitteena kehittää Wärtsilän teknillisestä oppilaitoksesta insinöörikorkeakoulu. Oppilaitoksessa suhtauduttiin uuden korkeakoulumuodon kehittämiseen samankaltaisesti kuin Kuopiossa ja Mikkelissä. Joulukuussa 1989 Joensuusta lähti opetusministeriöön alkuperäistä suunnitelmaa monialaisempi kokeiluhakemus. Joensuun kauppaoppilaitoksen, Wärtsilän teknillisen oppilaitoksen, Joensuun metsä- ja puutalousoppilaitoksen ja Pohjois-Karjalan terveydenhuolto-oppilaitoksen lisäksi siihen olivat sitoutuneet Joensuun kotija laitostalousoppilaitos, Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos ja Outokummun ammattioppilaitoksen sosiaalialan koulutus. Ennen hakemuksen lähettämistä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimitti opetusministeriölle kirjeen, jossa Pohjois-Karjalan kokeilua perusteltiin mm. monialaisuudella, 27

27 yliopiston hankkeeseen sitoutumisella, monipuolisen koulutuksen jatkuvalla kehittämisellä, kustannussäästöillä ja maantieteellisellä rajauksella. Vuoden 1990 alusta lähtien ammattikorkeakouluprojekti jatkoi ammattikorkeakouluryhmän työtä. Siinä oli edeltäjänsä tavoin hyvin monipuolinen edustus kokeilutoimintaa pyrkivistä oppilaitoksista ja eri yhteistyö- ja vaikuttajatahoilta järjestettiin toinen ammattikorkeakouluseminaari, jossa käsiteltiin työelämästä kohoavia koulutuksen uudistamisen tarpeita, yliopiston näkökulmia ammattikorkeakoulujen kehittämiseen, Pohjois-Karjalan hankevalmistelua ja koulutusalakohtaisia näkemyksiä ammattikorkeakoulusta. Esityksiin liittyi monipuolinen ja vilkas keskustelu. Seminaarit, joihin molempiin osallistui noin 100 henkilöä, laajensivat ja syvensivät Pohjois-Karjalassa näkemystä monialaisesta ammattikorkeakoulusta ja vahvistivat eri tahojen sitoutumista tähän hankkeeseen. Teknillisessä oppilaitoksessa oli kuitenkin vielä toisenlaista suuntautumista. Sanomalehti Karjalaisessa julkaistiin seminaaria seuraavana päivänä eli laaja artikkeli Jokaisesta kaupungista korkeakoulukaupunki? Siinä teknillisen oppilaitoksen silloinen rehtori veikkasi, että Joensuussa on vuosikymmenen loppupuolella Tekniikan ja talouden ammattikorkeakoulu tai puhdas Insinöörikorkeakoulu. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululle myönnettiin kokeilulupa samoin kuin Mikkelille ja Pohjois-Savolle Kokeilu alkoi Mikkelin ja Kuopion lääneissä alkaneista kokeiluista poiketen Pohjois-Karjalan kokeiluhanke oli alusta lähtien monialainen ja maakunnallinen. Siihen mukaan tulleiden oppilaitosten lisäksi Lieksan ja Nurmeksen kauppaoppilaitokset sekä Kiteen maatalousoppilaitos osallistuivat hankkeen suunnittelu- ja kehittämistyöhön sen alkuvaiheista lähtien. Oppilaitosten opettajat työstivät ammattikorkeakouluun aiottuja koulutusohjelmia, heille järjestettiin yhteisiä suunnittelupäiviä, ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat heidän tuotoksiaan ja he osallistuivat koulutustilaisuuksiin sekä uudistukseen liittyvään koulutusohjelmaan. Syksyllä 1991 alkaneessa opettajien laajassa koulutusohjelmassa käsiteltiin eri alojen asiantuntijoiden luennoilla mm. työelämän muutosten suhdetta koulutukseen, kokemuksia eurooppalaisista ammattikorkeakouluista, oppimis- ja tiedonkäsityksiä, opiskelijanohjausta, opettajien työnkuvan muuttumista ammattikorkeakoulussa, asiantuntijoiden koulutuksen mahdollisuuksia ja haasteita sekä kouluopetuksen muuttamisen vaikeuksia. Syksyn 1991 luentojakson jälkeen koottiin työryhmiä (yli 200 osallistujaa, 32 työryhmää), joissa pyrittiin saamaan erilaiset koulutuskulttuurit (eri oppilaitosten edustajat) keskinäiseen keskusteluun ja yhteistyöhön. Työryhmät valmistelivat raportteja mm. seuraavista aiheista: Pohjoiskarjalainen ammattikorkeakoulu vuonna 2010, oppilaitoksen pedagoginen kehittäminen, opettajana ammattikorkeakoulussa ja työelämän muutosten vaikutukset ammattikorkeakouluun. Ryhmätöiden synteesi- ja visiointipäivä järjestettiin keväällä 1992 ennen kokeilun alkamista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun aloitti kokeiluvaiheen syksyllä 1992 kymmenellä koulutusohjelmalla. Ensimmäisissä avajaisissa juhlapuheen pitänyt maaherra Tenhiälä painotti voimakkaasti ammattikorkeakoulun aluepoliittisia ja alueellisia merkityksiä ja tehtäviä. Hän luonnehti ammattikorkeakouluhanketta maakunnan yhteiseksi hankkeeksi, kaikkien intressiryhmien yhteiseksi kehittämishankkeeksi Pohjois-Karjalassa. Hänen mukaansa siitä voi kehittyä Suomen ammattikorkeakoulujen keskuudessa ja kansainvälisesti menestyvä ammattikorkeakoulu. 28

28 Maaherra sanoi: Uskon tähän hankkeeseen ja pidän sitä maakuntamme kannalta ensiarvoisen tärkeänä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kokeiluvaihe kesti neljä vuotta, vuodesta 1992 vuoteen Ammattikorkeakoulujen vakinaisiksi hakemisen ensimmäinen kierros alkoi vuoden 1995 alkupuolella. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toimilupahakemus vietiin opetusministeriön kirjaamoon Opetusministeriössä valtioneuvostolle esityksiä valmistellut työryhmä esitti yhdeksän väliaikaisen ammattikorkeakoulun vakinaistamista. Valtioneuvosto teki työryhmän esityksen mukaisen päätöksen, johon sisältyi myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vakinaistaminen. Kielteisen päätöksen sai 30 hakijaa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu laajeni hakemuskoosteestaan vielä vuonna 1996 Kiteen oppimiskeskuksesta maaseutuelinkeinojen, Lieksan liiketalouden ja Nurmeksen matkailualan koulutuksella. Laajennusten jälkeen ammattikorkeakoulu aloitti Suomen monialaisimpana vakinaisena ammattikorkeakouluna yhteensä 14 koulutusohjelmalla. Vuotta myöhemmin tuli mukaan vielä Joensuun konservatoriosta musiikin koulutus. (Maljojoki 1996 ja Mähönen 2002) Kooten voidaan todeta, että edellä suoritettu kolmen Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulun syntyvaiheiden tarkastelu osoittautui tarpeelliseksi. Silloin käytiin varsinkin Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa kovaa paikkakuntien ja silloisten oppilaitosten keskinäistä kilpailua siitä, ketkä pääsivät mukaan ammattikorkeakoulujen silloiseen kokeilutoimintaan. Nyt käsillä olevassa uudistamisen ja kehittämisen vaiheessa tulee välttää sellaista erimielisyyttä, keskinäistä kilpailua ja yritys-erehdys- työskentelyä, jota silloin esiintyi useamman vuoden aikana. Nyt on tärkeää löytää yhteistyölle yhteinen ja luottamuksellinen tahtotila, yhteiset tavoitteet ja vahvasti yhteisiä asioita eteenpäin vievä työskentelyn dynamiikka. Lisäksi tarvitaan perusteellisia nykytilan analyyseja hyvien ratkaisujen aikaansaamiseksi. 5. Maakuntien nuorten ikäluokkien muutokset ja koulutuspaikat Koulutuksella työelämän osaamisen ja asiantuntijuuden tarpeisiin vastaamisessa keskeisinä lähtökohtina ovat työelämän muutokset, koulutuksen kysyntä ja nuorten ikäluokkien kehitys. Tulevina vuosina poistuu työelämästä mittava joukko suurten ikäluokkien eri alojen osaajia, mikä kasvattaa huomattavasti nykyisestään osaajien tarpeita eri aloilla. Myös työelämän osaamisen ja asiantuntijuuden sisällöissä tapahtuu muutoksia ja niihin tulee uudenlaisia painotuksia. Samalla nuorten ikäluokkien koko pienenee. Nämä tekijät johtavat tilanteeseen, jossa kilpailu korkeakoulutuksen suorittaneista lisääntyy työmarkkinoilla nykyisestään niin maakuntien sisällä kuin niiden välilläkin. On tärkeää, että Itä-Suomi menestyy tässä tulevassa kilpailussa oman koulutuksensa määrillä ja laadulla. 29

29 Vuonna 2007 oli keskimääräiseen vuotiaiden ikäluokkaan verrattuna eteläsavolaisia ammattikorkeakoulutukseen hakijoita 92,9 %, pohjoiskarjalaisia 95,5 % ja pohjoissavolaisia 102,1 %. Itä-Suomen läänin maakunnista oli näin ammattikorkeakoulutukseen hakijoita vuonna 2007 yhteensä lähes vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan verran. Taulukko 3. Itä-Suomen läänin maakunnista ammattikorkeakoulutukseen hakijat suhteessa vuotiaiden keskimääräisiin ikäluokkiin E-Savo P-Karj. P-Savo YHTEENSÄ Ikäluokka v Hakijat v Hakijat/ikäl. % Ammattikorkeakoulujen vuosittainen hakijamäärä vastaa vuosittain lähes vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan kokoa. Hakijat koostuvat näin useiden ikäluokkien edustajista. Tämä ilmiö toistuu myös tulevaisuudessa. Koulutuksen mitoituksessa tulee siksi lähteä useampien ikäluokkien koulutustarpeista. Kun aikuiskoulutuksen osuuden on eri yhteyksissä ennakoitu vahvistuvan esim. työelämän muuttuvien osaamistarpeiden myötä nykyisestään, voi tämä useampien ikäryhmien osuus vielä kasvaa tulevina vuosina. Seuraavassa taulukossa esitetään vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan muutokset vuodesta 2005 vuoteen 2015 ja Taulukko 4. Itä-Suomen läänin maakuntien vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka vuonna 2005, 2015 ja 2025 Ikäluokka E-Savo P-Karjala P-Savo Yhteensä Ikäluokka v Ikäluokka v Ikäluokka v Koko läänin alueella vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka vähenee vuodesta 2005 vuoteen 2015 tilastojen mukaan 13.3 prosentilla (957) ja vuoteen 2025 yhteensä yli 25 prosentilla (1820). Etelä-Savossa pudotukset ovat 13.9 % (262) ja 27.4 % (516), Pohjois-Karjalassa 14.9 % (323) ja 26.3 % (569) sekä Pohjois-Savossa 11.8 % (957) ja 23.3 % (1820). Mikkelin ammattikorkeakoulussa oli vuonna 2007 yhteensä 765, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa 730 ja Savonia-ammattikorkeakoulussa 1309 aloituspaikkaa. Seuraavassa taulukossa esitetään, kuinka paljon Itä-Suomen läänin maakuntien ammattikorkeakouluissa olisi keskimääräiseen vuotiaiden ikäluokkaan verrattuna aloituspaikkoja nyt ja vuosina 2015 ja 2025 nykyisillä aloituspaikkamäärillä. 30

30 Taulukko 5. Itä Suomen ammattikorkeakoulujen nykyiset aloituspaikat suhteessa maakuntien vuotiaiden määrin vuonna 2005, 2015 ja 2025 (%) Vuosi MAMK PKAMK SAVONIA YHTEENSÄ Luvut kertovat, että nyt ja väestöennusteiden mukaan Mikkelin ammattikorkeakoulussa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa on tarkasteluvuosina maakuntien keskimääräiseen vuotiaiden ikäluokkiin verrattuna selvästi enemmän aloituspaikkoja kuin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Lukujen perusteella aloituspaikkojen määrään mahdollisen vähentäminen lähivuosina Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluista on vähiten perusteltua Pohjois-Karjalassa. 6. Yhdessä vahvat osaamiskoosteet Koulutuksen tarjonnan mitoituksessa ei Suomen eri alueilla pidä lähteä pelkästään jonkin keskimääräisen ikäluokan määristä vaan arvioida koulutuksen tarpeita useampien ikäluokkien koon perusteella sekä työelämän osaamistarpeista ja koulutuksen kysynnästä käsin. Opiskelijamäärien mukaan Mikkelin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ovat keskikokoisia korkeakouluja. Savonia puolestaan lukeutuu Suomen suurimpien ammattikorkeakoulujen joukkoon (Taulukko 6.). Taulukko 6. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen tunnuslukuja vuonna 2007, opiskelijat AIHE, ASIA MAMK PKAMK SAVONIA Yhteensä N N N N Tutkintokoul. opiskelijat Tutkintokoul. hakijat Aloituspaikat Vetovoima, hakijat/alpat 1,85 2,19 2,88 2,40 Tutkinnot v Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteinen opiskelijamäärä ja tutkintojen määrä on suurempi kuin Joensuun ja Kuopion yliopistoista koostuvassa Itä- Suomen yliopistossa. Kolmen ammattikorkeakoulun painoarvo on vuosittain vahva valmistuvien määrän, opiskelijoiden harjoittelun ja erilaisissa projekteissa työskentelyn sekä työelämätahoille tehtävien opinnäytetöiden merkeissä. Kun mukaan lasketaan eri- 31

31 koistumisopintojen, avoimen ammattikorkeakoulun, ylempien tutkintojen, vieraskielisten koulutusohjelmien ja kansainvälisen opiskelijavaihdon toiminnat, kasvaa opiskelijoiden määrä noin :een ja vaikuttavuus vahvistuu merkittävästi. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen tulee keskinäistä yhteistyötä ja työjakoa selkeyttäessään vastata koulutustarjonnallaan ensisijassa oman maakuntansa työelämän osaamisen ja asiantuntijuuden tarpeisiin mutta lisäksi myös koko läänin työelämän vastaaviin tarpeisiin. Tämä koskee nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutusta ja siinä erityisesti ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin tähtäävää koulutusta. Ammattikorkeakoulujen tulee yhdessä vuosittain arvioida oman maakuntansa lisäksi koko läänin työelämän osaamisen ja asiantuntijuuden tarpeita sekä näihin tarpeisiin liittyen sopia keskinäisestä yhteistyöstään ja työnjaostaan Opetushenkilöstön asiantuntijuus koko Itä-Suomen läänin voimavaraksi Kun jokaisessa Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulussa on useita koulutusaloja, jäävät monet osaamisen ja asiantuntijuuden alat niissä kussakin henkilömääriltään liian ohuiksi. Siksi niiden kunkin valmiudet yksin kehittää toimintojensa laatua ja vaikuttavuutta ovat rajalliset, jopa niukat. Yhteenlaskettuna opetushenkilöstön asiantuntijakoosteet ovat sitä vastoin jo selvästi vahvemmat (Taulukko 7). Taulukko 7. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen päätoiminen opetushenkilöstö v Opettajat MAMK PKAMK SAVONIA Yhteensä Yliopettajat Lehtoreita Päätoimisia tuntiopettajia Yhteensä T&K-työvuodet v ,0 82,7 112,7 282,4 Päätoimista opetushenkilökuntaa on näissä ammattikorkeakouluissa yhteensä 746, joista yliopettajia 107, lehtoreita 452 ja päätoimisia tuntiopettajia 187. Opiskelijoiden ja päätoimisten opettajien välinen suhdeluku on alhaisin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa, eli jokaista opettajaa kohti siellä on 16,3 opiskelijaa. Vastaavasti Mikkelin ammattikorkeakoulussa jokaista opettajaa kohti on 21,8 opiskelijaa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa 21,4. Eroa Pohjois-Karjalan ja kahden muun ammattikorkeakoulun välillä voidaan pitää varsin suurena. Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstön tutkintotaso on kohonnut merkittävästi verrattuna vuoden 1992 kokeilutoiminnan alkuun. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ei kokeilun alussa päätoimisessa opetushenkilöstössä työskennellyt yhtään tohtorin tutkinnon suorittanutta henkilöä. Lisäksi varsin monilla lehtoreilla oli ylemmän korkeakoulututkinnon asemesta opistoasteen tutkinto. 32

32 Taulukko 8. Päätoiminen opetushenkilöstö tutkintotason mukaan v.2007 Tutkinto MAMK PKAMK SAVONIA Yhteensä Tohtori Lisensiaatti Ylempi kk-tutkinto Muu Yhteensä Vuonna 2007 työskenteli näissä kolmessa ammattikorkeakoulussa 123 tohtoria ja lisensiaattia, 547 ylemmän korkeakoulututkinnon ja 76 muun tutkinnon suorittanutta päätoimista opettajaa. Kolmen ammattikorkeakoulun osaamisen ja asiantuntijuuden koosteet ovat yhdessä niin opetushenkilöstön määrien, tehtävänimikkeiden, kuin tutkintotasonkin mukaan mittavat. Yhteistyön vahvistamisella ja työnjaon selkeyttämisellä niille kullekin voidaan luoda nykyistä paremmat edellytykset vahvistaa koulutuksensa laatutasoa sekä alueellista, kansallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta. Läänin kunkin ammattikorkeakoulun osaamisalojen ja keskinäisen yhteistyön vahvistamiseksi edellyttää, että korkeakoulut luovat yhteisen osaamis- ja asiantuntijuuspankin, johon on kirjattu opetushenkilökunnan asiantuntijuuden vahvimmat osaamisalat. Osaamispankkiin koottavia tietoja käyttäen voidaan toteuttaa, arvioida ja kehittää yhteistyötä pitkäjänteisesti sekä koulutuksessa että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ja suunnata henkilöstön asiantuntijuuden vahvistamista eri osaamisaloilla. Seuraavassa taulukossa esitetään, kuinka paljon päätoimisessa opetushenkilöstössä on koulutusaloittain tohtoreita, lisensiaatteja ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita opettajia. Taulukko 9. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen päätoiminen opetushenkilöstö tutkintotason mukaan koulutusaloittain vuonna 2007* MAMK PKAMK AVONIA Yhteensä Koulutusala Toht ja Ylempi Toht ja Ylempi Toht ja Ylempi Toht ja Ylempi lisens kk lisens kk lisens kk lisens kk Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnovara.ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu, ravitsemis- ja talousala Yhteensä *) Luvuissa eivät ole mukana muun tutkinnon suorittaneet (76) 33

33 Eniten päätoimista opetushenkilöstöä on yhteensä sosiaali- ja terveysalalla (187). tekniikan ja liikenteen alalla (177), yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (99) ja kulttuurialalla (68). Merkittävää on se, että kaikilla aloilla työskentelee tohtorin ja yhtä alaa lukuun ottamatta lisäksi lisensiaatin tutkinnon suorittaneita opettajia. Näissä kolmessa ammattikorkeakoulussa on tohtorin tutkinnon suorittaneita opettajia eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (20) ja seuraavaksi eniten tekniikan ja liikenteen alalla (Liitetaulukko 1). Monipuolisen osaamisen ja asiantuntijuuden yhdessä hyödyntäminen voi tuoda niille kaikille merkittävästi nykyistä vahvemmat mahdollisuudet koulutuksessa ja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Taulukon 10. luvut kertovat, että yhteensä näissä kolmessa ammattikorkeakoulussa oli vuonna 2006 tutkimus- ja kehittämistoiminnassa yhteensä 625 henkilöä, joista 47 oli tohtorin, 45 lisensiaatin ja 463 ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta. Taulukko 10. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen t&k- henkilöstö tutkintotason mukaan vuonna 2006 Tutkintotaso MAMK PKAMK SAVONIA YHTEENSÄ Tohtori Lisensiaatti Ylempi tai alempi yliopistotutkinto Amk- tutkinto tai vastaava Muu tutkinto Yhteensä Opetus- ja tutkimushenkilöstön määriä ei voi suoraan laskea yhteen, koska päätoimiseen opetushenkilöstöön kuuluvia työskentelee määräaikaisissa tutkimustehtävissä. Kuitenkin luvut yhdessä osoittavat, että ammattikorkeakoulujen yhteenlaskettu henkilöstömäärä ja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on jo nyt varsin mittavaa. Ammattikorkeakoulut voivat osaamistaan yhdistämällä osallistua merkittäviin kansallisiin ja kansainvälisiinkin tutkimushankkeisiin sekä hakea niitä Itä- Suomeen. 7. Itä-Suomen läänin maakunnista ammattikorkeakoulutukseen hakeminen Tässä luvussa tarkastellaan, miten kunkin Itä-Suomen maakunnan ammattikorkeakoulutuksen kysyntä suuntautuu omaan maakuntaan ja sieltä ulos. Taulukon 11. luvuista näkyy, että eri maakunnista ammattikorkeakoulutukseen hakeutuminen suuntautuu toisistaan poikkeavasti. 34

34 Taulukko 11. Maakunnista ammattikorkeakoulutukseen oman maakunnan ammattikorkeakouluun ja muualle hakijat keväällä 2007* Muualle omassa Muualle oman Oman maakunnan amk:ssa tarjot. amk:n ulkopuol. Maakunta amk:uun koulutukseen koulutukseen Yhteensä N % N % N % N % Etelä-Savo , , , Pohjois-Karjala , , , Pohjois-Savo , , , Yhteensä , , , *Luvuissa ovat mukana myös lisä- ja täydennyshaun hakijat Keväällä 2007 ammattikorkeakoulutukseen hakijoita oli Itä-Suomen läänin maakunnista yhteensä yli Eteläsavolaisista hakijoista yli kaksi kolmasosaa (1197) pyrki ammattikorkeakoulutukseen oman maakunnan ulkopuolelle, pohjoiskarjalaisista yli 40 % (858) ja pohjoissavolaisista lähes 40 % (1258). Ulos hakijoista (3313) yli puolet (1730) pyrki sellaiseen koulutukseen jota on tarjolla oman maakunnan korkeakoulussa. Vahvimpana tämä suuntaus näkyi eteläsavolaisten keskuudessa. Maakunnan ulkopuolelle omassa ammattikorkeakoulussakin tarjolla olevaan koulutukseen pyrki lähes 35 % kaikista eteläsavolaisista hakijoista. Taulukossa 12. esitetään, miten eri maakunnista hakeminen suuntautuu oman maakunnan, Itä-Suomen läänin muiden maakuntien, muun itäisen Suomen ja itäisen Suomen ammattikorkeakoulutukseen. Itäisestä Suomesta on tarkasteluun otettu mukaan myös Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Kainuu. Taulukko 12. Itäisen Suomen maakunnista ammattikorkeakoulutuksen omaan maakuntaan ja muualle hakijat vuonna 2007* Itä-Suomen Itäisen läänin Suomen Itäisen Omaan muihin muihin Suomen maakuntaan maakuntiin maakuntiin ulkopuolelle Yhteensä Maakunta N % N % N % N % N % Pohjois-Karjala , ,8 76 3, , Etelä-Savo , ,8 95 5, , Pohjois-Savo , , , , Etelä-Karjala , , , Kymenlaakso , , , Kainuu , , , Yhteensä , , , , *Luvuissa ovat mukana myös lisä- ja täydennyshaun hakijat Eteläsavolaisista yli 68 %, kainuulaisista noin 67 %, kymenlaaksolaisista lähes 59 % ja eteläkarjalaisista lähes 52 % pyrki ammattikorkeakoulutukseen kotimaakuntansa ulkopuolelle. Sitä vastoin enemmistö pohjoissavolaisista ja pohjoiskarjalaisista haki oman maakuntansa ammattikorkeakouluun. Merkille pantavaa on 35

35 se, että koko itäisen Suomen yli hakijasta 35.8 % (3956) pyrki ammattikorkeakoulutukseen alueen ulkopuolelle. Seuraavan taulukon luvut kertovat, mihin maakuntiin Itä-Suomen läänin maakunnista koulutukseen hakeminen suuntautui vuosina 2006 ja 2007 (Taulukko 13.) Taulukko 13. Itä-Suomen läänin maakunnista naapurimaakuntiin ja muihin maakuntiin hakijat vuosiin 2006 ja 2007 Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Pohjois-Savo Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Kanta-Häme Lappi Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Itä-Uusimaa Yhteensä Etelä-Savolla on yhteensä kuusi naapurimaakuntaa, Pohjois-Karjalalla neljä ja Pohjois-Savolla viisi. Eteläsavolaisista omasta maakunnasta ulos hakijoista pyrki vuonna 2007 ammattikorkeakoulutukseen naapurimaakuntiin 780 (66 %), mikä oli oman maakunnan ammattikorkeakouluun hakijoiden määrä 226 suurempi. Vastaavasti Pohjois-Savosta ulos hakijoista suuntautui naapurimaakuntiin yhteensä 573 (51 %) ja Pohjois-Karjalasta selvästi vähiten eli 302 (36.5 %). Maakunnittain tarkastellen ulos hakeminen suuntautui keväällä 2007 eteläsavolaisilla vahvimmin Keski-Suomeen (274), Pohjois-Savoon (230), Uudellemaalle (176), Päijät-Hämeeseen (95), Pirkanmaalle (92) ja Pohjois-Karjalaan (82). Pohjoiskarjalaisista eniten ulos hakijoita suuntasi Pohjois-Savoon (215), Uudellemaalle (147), Keski-Suomeen (105), Pirkanmaalle (70) ja Päijät-Hämeeseen (56). Pohjoissavolaiset pyrkivät puolestaan yleisimmin Keski-Suomeen (230), Uudellemaalle (179), Pohjois-Karjalaan (115), Etelä-Savoon (97) ja Pirkanmaalle (90). Vähiten Itä-Suomen läänin maakunnista pyrittiin ammattikorkeakoulutukseen keväällä 2007 Itä-Uudellemaalle (5), Pohjanmaalle (11), Satakuntaan (13), Keski- Pohjanmaalle (23), Etelä-Pohjanmaalle (34) ja Kymenlaaksoon (46). Kaiken kaik- 36

36 kiaan ulos hakeminen Itä-Suomen läänin maakunnista väheni vuodesta 2006 vuoteen 2007 yhteensä 163 hakijalla. Kasvua oli vain eteläsavolaisten keskuudessa. Yleisimmin Itä-Suomen läänin maakunnista ammattikorkeakoulutukseen ulos pyrkimisestä suuntautuu selvästi sosiaali- ja terveysalan koulutukseen, vuonna 2007 yhteensä Kaikkien kolmen maakunnan yhteenlasketussa ulos hakemisessa seuraaville sijoille koulutusaloista tulevat tekniikan ja liikenteen alan (647), kulttuurialan (578) ja liiketalouden koulutukseen (346) pyrkiminen. (Taulukko 14.) Taulukko 14. Itä-Suomen läänin maakunnista ulos koulutukseen hakijat koulutusaloittain keväällä 2006 ja 2007 Pohjois- Etelä-Savo Karjala Pohjois-Savo Yhteensä Koulutusala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Neljälle yleisimmälle yhteensä Muille aloille Yhteensä Ulos hakijoiden määrä oli vuonna 2007 yhteensä 163 pienempi kuin edellisenä vuonna. Määrä kasvoi eteläsavolaisten keskuudessa jonkin verran vuodesta 2006 vuoteen 2007 sosiaali- ja terveysalalla, tekniikan ja liikenteen alalla ja kulttuurialalla sekä laski liiketalouden koulutuksessa. Pohjoiskarjalaisilla supistui ulos pyrkiminen näillä kaikilla aloilla. Pohjoissavolaisilla vähennystä oli puolestaan eniten sosiaali- ja terveysalalla. 37

37 8. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluihin hakijat Edellä ammattikorkeakoulutukseen hakemista tarkasteltiin kunkin maakunnan nuorten koulutuskysynnän näkökulmasta. Tässä luvussa siirrytään asian tarkastelussa enemmän ammattikorkeakoulujen opiskelijarekrytoinnin alueelle. Tarkoituksena on selvittää, mistä Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluihin koulutuksen kysyntä tulee. Seuraavissa kahdessa kuviossa esitetään kuinka paljon Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen nuorten koulutukseen oli ensisijaisia hakijoita vuosina ja mikä oli näiden korkeakoulujen vetovoima. Tarkastelussa on mukana kevään ja syksyn yhteishaut mutta ei vieraskielisiä koulutusohjelmia. Kuvio1. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluihin nuorten koulutukseen hakijat vuosina Mikkelin ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Savoniaan eniten hakijoita oli tarkastelun aikavälillä vuonna 2005 (4234), Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vuonna 2003 (2011) ja Mikkelin ammattikorkeakouluun vuonna 2002 (1910). Suurimmasta hakijamäärästä pudotus vuoteen 2007 oli Savoniassa 310, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa 280 ja Mikkelin ammattikorkeakoulussa 569 hakijaa. Seuraava kuvio kertoo, mikä oli tarkasteltavien ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen vetovoima eli hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkojen määrään vuosina

38 Kuvio 2. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen vetovoima vuosina ,5 3 2,5 2 1,5 2,78 2,59 2,53 2,56 2,32 2,16 2,67 2,42 2,56 3,14 2,92 2,95 2,68 2,61 2,64 2,28 2,17 2,01 2,54 2,45 1,87 3,00 2,37 1,75 1 0, Mikkelin ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Vuonna 2002 oli näiden kolmen ammattikorkeakoulun vetovoima lähes samanlainen. Erot ovat sen jälkeen kasvaneet. Savoniassa vetovoima kasvoi aina vuoteen 2005, putosi sitten vuonna 2006 lähelle Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vetovoimaa ja kohosi keväällä 2007 tarkasteluvuosien neljänneksi korkeimmalle tasolle. Pohjois-Karjalan ja Mikkelin ammattikorkeakoulun vetovoima on puolestaan laskenut viime vuosina, eniten viimeksi mainitussa ammattikorkeakoulussa. Savonia- ammattikorkeakoulun selvästi korkeampi koulutuksen vetovoima vuonna 2007 selittyy paljolti terveysalan koulutuksen vahvalla vetovoimalla ja niiden alhaisilla aloituspaikkamäärillä. Eniten vuoden 2007 vetovoimaan vaikutti fysioterapian koulutusohjelman kanssa joka toinen vuosi haussa olevien ensihoidon ja toimintaterapian koulutusohjelmien korkea vetovoima. Toinen selvästi Savonian vetovoimaa kohottava koulutusohjelma on palopäällystön koulutusohjelma. (Taulukko 15.) Taulukko 15. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen vetovoimaisimmat koulutusohjelmat vuonna 2007 MIKKELIN AMK Sosiaalialan ko 4.31 (29) Fysioterapian ko 3.54 (26) Kulttuurituot. ko (S) 3.04 (25) Fysioterapian ko (S) 2.91 (33) Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ko 2.96 (25) Terveydenhoitot. sv 2.20 (25) Talotekniikan ko 2.03 (40) Ympäristöteknolog. ko 1.91 (35) POHJOIS-KARJALAN AMK Fysioterapian ko 6.85 (20) Sosiaalialan ko 6.20 (40) Terveydenhoitot. ko 3.85 (20) Hoitotyön sv (S) 3.60 (35) Muotoilun ko 3.35 (20) Hoitotyön sv 2.90 (40) Viestinnän ko 2.50 (40) Kone- ja tuotantot. ko 2.43 (35) Suluissa aloituspaikkojen määrät. (S) = syksyn yhteishaku. SAVONIA-AMK Ensihoidon ko (18) Fysioterapian ko 9.70 (20) Toimintaterapian ko 8.60 (20) Hoitotyön sv 8.15 (20) Viestinnän ko 7.35 (20) Palopäällystön ko 7.20 (30) Terveydenhoitot. ko (S) 7.10 (20) Hoitotyön sv (S) 7.05 (20) Kätilötyön sv 6.40 (20) Radiografian ja 4.14 (22) sädehoidon ko 39

39 Jos hakijamääristä ja aloituspaikoista jätetään kaikissa ammattikorkeakouluissa pois sosiaali- ja terveysalan hakijat ja aloituspaikat sekä Savonia-ammattikorkeakoulusta lisäksi myös palopäällystön koulutus, lähenevät ammattikorkeakoulujen vetovoimat toisiaan. Silloin Savonian vetovoimaksi tulee 2.02, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun 1.79 ja Mikkelin ammattikorkeakoulun (Taulukko 16.) Taulukko 16. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluihin hakijat ja vetovoimat koulutusaloittain vuonna 2007 (nuorten koulutus) MAMK PKAMK SAVONIA-AMK Koulutusala hakijat alpat vetovoima hakijat alpat vetovoima hakijat alpat vetovoima Kulttuuriala , , ,16 Luonnontieteiden ala , , ,11 Luonnonvara- ja ympäristöala , , ,6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala , , ,92 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala , , ,46 Tekniikan ja liikenteen ala , ,56 688* 435* 1,58* Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala , , ,8 Humanistinen ja kasvatusala ,96 Yhteensä , , Ilman terveys- ja sos.alaa ja palopäällyst. koul.ohj , , ,02 *Ilman palopäällystön koulutusohjelmaan hakijoita (216) ja aloituspaikkoja (30) Korkein vetovoima kaikissa ammattikorkeakouluissa on sosiaali- ja terveysalalla ja toiseksi korkein kulttuurialalla. Koulutusaloittain tarkastellen eniten hakijoiden määrä kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2007 Savonian kulttuurialan koulutukseen, 49.4 %. Hakijamäärät laskivat puolestaan vastaavana aikana merkittävimmin koko itäisen Suomen alueella matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutukseen (39.5 %), liiketalouden koulutukseen (27.9 %) sekä luonnonvara- ja ympäristöalan koulutukseen (24.5 %). (Ks. liitekuviot 1-7.) Kun edellä on esitetty, mitkä koulutusohjelmat ja alat ovat Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluissa vetovoimaisimpia, on paikallaan nostaa esille myös ne koulutusohjelmat, joiden vetovoima on näissä ammattikorkeakouluissa alhaisin. (Taulukko 17.) 40

40 Taulukko 17. Alhaisimman vetovoiman koulutusohjelmat Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluissa kevään ja syksyn 2007 nuorten koulutuksen yhteishaussa. MIKKELIN AMK Materiaali- ja pintakäs.tekn. ko 0.69 (35) Hoitotyön sv (S) 1.03 (40) SLiiketalouden ko 1.14 (80) Matkailun ko 1.17 (35)S Tietotekniikan ko 1.17 (30) Muotoilun ko 1.20 (25)S Muotoilun ko 1.24 (25) Metsätalouden ko 1.25 (40)P Tietojenkäs. ko 1.30 (30) POHJOIS-KARJALAN AMK Muovitekniikan ko 0.49 (35) Ympäristötekn. ko 0.80 (35)K Liiketalouden ko 0.80 (30)L Maaseutuelink. ko 0.85 (20)K Tietojenkäsittelyn ko 1.04 (25) Tietotekniikan ko 1.34 (65) Matkailun ko 1.45 (20)N Metsätalouden ko 1.69 (45) SAVONIA-AMK Automaatiotekn. ko 0.63 (38)V Maaseutuelink. ko 0.88 (33)I Elektroniikan ko 0.91 (55) Tietojenkäs. ko 1.11 (18) Tietotekniikan ko 1.04 (26)V Liiketalouden 1.27 (48)V Kone- ja tuot.tekn. ko 1.38 (16)V Kone- ja tuot.tekn. ko 1.42 (65) Liiketalouden ko 1.50 (40)I Tietotekniikan ko 1.53 (60) Suluissa aloituspaikkojen määrät. (S) = syksyn yhteishaku. Sivutoimipisteet: S=Savonlinna, P=Pieksämäki, K=Kitee, L=Lieksa, N=Nurmes, V=Varkaus, I=Iisalmi Taulukossa kaikille kolmelle ammattikorkeakoululle yhteisiä heikon vetovoiman koulutusohjelmia ovat liiketalouden, tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmat. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa taulukon tämä koulutusohjelma sijaitsee Lieksassa. Ammattikorkeakoulussa on tehty päätös sen lakkauttamisesta vuonna Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmat ovat kaikissa ammattikorkeakouluissa pieniä heikon vetovoiman ohjelmia. Sitä vastoin tekniikan koulutuksessa sijaitsevat tietotekniikan koulutusohjelmat ovat sisäänotoiltaan varsinkin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa (65 aloituspaikkaa) ja Savonia-ammattikorkeakoulussa (60 aloituspaikkaa) suuria koulutusohjelmia. Sisäänotoltaan pienempi tämän alan ohjelma on Varkaudessa. Siihen ei ole enää vuonna 2008 sisäänottoa. Mikkelin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululla on edellä esitetyn lisäksi kaksi heikohkon vetovoiman koulutusohjelmaa, matkailun ja metsätalouden koulutusohjelmat, joista viimeksi mainitun korkeakoulun Nurmeksessa toimiva ohjelma on päätetty lakkauttaa vuonna Savonia ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluille yhteisenä heikon vetovoiman ohjelmana on vielä maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Jokaisessa ammattikorkeakoulussa on yhteisten heikon vetovoiman ohjelmien lisäksi omia vastaavanlaisia ohjelmia, Mikkelin ammattikorkeakoulussa neljä, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa kaksi ja Savonia-ammattikorkeakoulussa neljä koulutusohjelmaa. Mikkelin ammattikorkeakoulun materiaali- ja pintakäsittelytekniikan koulutusohjelman heikkoa vetovoimaa voidaan perustella sillä, että kyseessä on uusi, ensimmäistä kertaa yhteishaussa oleva ohjelma. Sitä vastoin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun muovitekniikan koulutusohjelman alhaisessa vetovoimassa heijastuu kansainvälisen muovialan pörssiyhtiö Perloksen tuotannon loppumisen vaikutukset Pohjois-Karjalassa. 41

41 Taulukkoon 18. on otettu nuorten tutkintotavoitteeseen koulutukseen hakijoiden lisäksi aikuiset hakijat, aloituspaikkojen määrät sekä ammattikorkeakoulujen vetovoimat sekä kevään että syksyn 2007 yhteishaussa Taulukko 18. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluihin nuorten ja aikuisten tutkintokoulutukseen hakijat, aloituspaikat ja vetovoima v.2007 Vuodenaika Ryhmä MAMK PKAMK SAVONIA Yhteensä Kevät Nuoret Aikuiset Syksy Nuoret Aikuiset Yhteensä Nuoret Aikuiset Yhteensä Aloituspaikat Vetovoima, hakijat/alpat 1,85 2,19 2,88 2,40 Aikuisten hakijoiden (1586) osuus kaikista Itä-Suomen läänin maakuntien hakijoista (8582) oli 18.5 % ja nuorten osuus 81.5 %. Suhteellisesti aikuisia hakijoita oli eniten Mikkelin ammattikorkeakouluun (26.8 %) ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun (22.1 %) ja selvästi korkeampi kuin Savoniaan (13.4 %). Seuraava kuvio kertoo, millaista vaihtelua aikuisten koulutukseen hakijoiden määrissä on tapahtunut vuosina Kuvio 3. Tutkintotavoitteeseen aikuiskoulutukseen Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluihin hakijat vuosina Yhteensä Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu

42 Yhteensä hakijoita oli eniten vuonna 2006 (1839). Vuosittain vaihtelut olivat Mikkelin ja Savonia- ammattikorkeakouluissa suurempia kuin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Yhteinen hakijamäärä on kuitenkin niin suuri, että ammattikorkeakoulujen on syytä tulevina vuosina lisätä yhteistyötään ja selkeyttää myös työjakoaan aikuiskoulutuksessa. Ammattikorkeakoulutukseen hakijavirtoja on syytä tarkastella myös toisin päin kuin taulukoissa Kun niissä esitettiin, miten paljon kunkin maakunnan hakijoista pyrki oman ja muiden maakuntien ammattikorkeakoulutukseen, esitetään taulukossa 19., kuinka paljon kuhunkin ammattikorkeakouluun tuli hakijoita omasta maakunnasta, läänin muista maakunnista, itäisen Suomen muista maakunnista (Etelä- Karjala, Kainuu ja Kymenlaakso) sekä itäisen Suomen ulkopuolelta. Taulukko 19. Suomen eri alueilta Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluihin nuorten koulutukseen hakijat keväällä 2007 I-S:n lääni Omasta muista I-S:n muista Itäisen Suomen maakunnasta maakunnista maakunnista ulkopuolelta Yhteensä Amk N % N % N % N % N % MAMK , , , , PKAMK , ,5 74 4, , SAVONIA-AMK , , , , Yhteensä , , , , Itä-Suomen läänin kolmen ammattikorkeakoulun nuorten koulutukseen pyrki keväällä 2007 yhteensä 6173 henkilöä. Maakunnan ulkopuolelta hakijoita oli suhteellisesti eniten kaikista hakijoista Mikkelin ammattikorkeakouluun (49.2 %), toiseksi eniten Savoniaan (43.4 %) ja vähiten Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun (24.7 %). Suhteellisesti ja määrällisestikin selvästi vähiten maakunnan ulkopuolelta haettiin siis Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun. Mikkelin ammattikorkeakouluun hakijoiden määrissä ei ole tapahtunut vuosina samassa määrin muutoksia kuin läänin muissa ammattikorkeakouluissa (Kuvio 4.) Kuvio 4. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluihin nuorten koulutukseen hakijat keväällä Mikkelin ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu 43

43 Hakijamäärien ja aloituspaikkojen suhteella maakuntien ammattikorkeakoulujen keskinäiset erot eivät vaikuta yhtä suurilta kuin määrällisesti tarkastellen (Kuvio 5.). Kuvio 5. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen vetovoima keväiden nuorten koulutuksen yhteishaussa 3,50 3,00 2,50 2,00 3,02 2,88 2,59 2,75 1,97 2,00 3,16 2,75 1,93 2,58 2,42 1,87 2,86 2,31 1,72 1,50 1,00 0,50 0, Mikkelin ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Koko itäisen Suomen ammattikorkeakoulutuksen kenttää tarkasteltaessa eniten nuorten koulutukseen keväällä ensisijaisten hakijoiden määrät laskivat Kajaanin ammattikorkeakoulussa (28 %), Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa (25 %) ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa (19 %). Yhteensä näihin ammattikorkeakouluihin oli keväällä 2007 nuorten koulutuksen 890 hakijaa vähemmän kuin keväällä Vastaava muutos Itä-Suomen läänin maakuntien korkeakouluissa oli yhteensä 724 hakijaa. Näin itäisen Suomen alueen ammattikorkeakouluihin ensisijaisten nuorten koulutukseen hakijoiden määrä laski kahden vuoden aikana yhteensä 1614 hakijalla. Muutokset ammattikorkeakouluittain ja koulutusaloittain löytyvät liitetaulukosta (Liitetaulukko 2.). Seuraavassa taulukosta näkyy, kuinka paljon Suomen eri maakunnista oli hakijoita Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluihin (Taulukko 20.). 44

44 Taulukko 20. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluihin Suomen eri maakunnista nuorten koulutukseen hakijat kevään 2007 yhteishaussa MAMK PKAMK SAVONIA Yhteensä Maakunta Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Uusimaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Pirkanmaa Päijät-Häme Lappi Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Ulkomaat Pohjanmaa Yhteensä Mikkelin ammattikorkeakouluun haki maakunnan naapurimaakunnista opiskelupaikkaa yhteensä 397 henkilöä, kun eteläsavolaisia hakijoita naapurimaakuntiin oli 780. Näin ulos naapurimaakuntiin koulutukseen pyrkijöitä oli 383 enemmän. Pohjois-Karjalan osalta sinne naapurimaakunnista hakijoita oli puolestaan 50 vähemmän kuin sieltä niihin pyrkijöitä. Sitä vastoin Savoniaan haki maakunnan viidestä naapurimaakunnista 393 nuorta enemmän kuin sieltä naapurimaakuntiin. (Vrt. Taulukko 13.) Koko Itä-Suomen läänin näkökulmasta hakijavirrat menivät niin, että läänistä ulos hakijoita oli keväällä 2007 yhteensä 2549 ja läänin ulkopuolelta sen ammattikorkeakouluihin pyrkijöitä Läänin ulkopuolelle hakijoita oli näin 857 enemmän kuin sinne ulkopuolelta pyrkijöitä. Maakuntien kesken, mukaan lukien läänin maakuntien keskinäiset hakijavirrat, oli Etelä-Savosta ulos hakijoiden määrä sinne pyrkivien määrää 660 henkilöä suurempi. Pohjois-Karjalasta ulos hakijoita oli 462 sinne pyrkijöitä enemmän. Vain Pohjois- Savoon pyrkijöitä oli sieltä ulos hakijoita enemmän (252). Hakijavirrat maakuntiin ja sieltä ulos olivat paljolti nykyisen kaltaisia jo ja 1980-luvun vaihteessa, keskiasteen koulutuksessa silloisten Itä-Suomen alueen läänien keskuudessa (Maljojoki 1986, ). Taulukossa 21. esitetään koulutusaloittain, kuinka paljon määrällisesti ja suhteellisesti kunkin Itä-Suomen läänin maakunnan ammattikorkeakoulujen kaikista hakijoista tuli oman maakunnan ulkopuolelta. 45

45 Taulukko 21. Maakunnan ulkopuolelta Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluihin hakijat ja %- osuudet ammattikorkeakouluihin kunkin alan koulutukseen hakijoista kevään 2006 ja 2007 nuorten koulutuksen yhteishaussa MAMK PKAMK SAVONIA Koulutusala N % N % N % N % N % N % Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Yhteensä Mikkelin ammattikorkeakoulussa väheni vuodesta 2006 vuoteen 2007 ulkopuolelta hakijoiden määrä ja osuus kaikista hakijoista. Sitä vastoin kahdessa muussa läänin ammattikorkeakoulussa muutos oli lievästi päinvastainen. Mikkelin ammattikorkeakouluun oli vuonna 2006 viidelle ja vuonna 2007 kolmelle koulutusalalle pyrkijöistä enemmistö maakunnan ulkopuolelta hakijoita. Savoniassa vastaava tilanne oli molempina vuosina vain kulttuurialalla ja Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulussa vain vuonna 2006 luonnonvara- ja ympäristöalalla. Seuraavassa taulukossa kuvataan eteläsavolaisten, pohjoiskarjalaisten ja pohjoissavolaisten koulutukseen hakemista kunkin maakunnan ja niiden ulkopuolella tarjottavaan ammattikorkeakoulutukseen. Tarkastelu suoritetaan koulutusaloittain. Tarkoituksena on kuvata omaan maakuntaan ja sieltä ulos koulutukseen pyrkimisen määrällisiä suhteita, joilla on koulutuspolitiikkaa laajemmin myös yhteiskuntapoliittisia merkityksiä. (Taulukko 22.) Taulukko 22. Oman maakunnan ammattikorkeakouluun ja maakunnan ulkopuolelle hakijat koulutusaloittain Itä-Suomen läänissä keväällä Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Koulutusala Omaan Muualle Omaan Muualle Omaan Muualle Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Neljälle yleisimmälle yhteensä Muille aloille Yhteensä

46 Jokaisesta maakunnasta hakee yhteensä ja myös koulutusaloittain tarkastelleen paljon nuoria ammattikorkeakoulutukseen oman maakuntansa ulkopuolella tarjolla olevaan koulutukseen. Neljän koulutusalan tarkastelussa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta oman maakunnan ammattikorkeakouluun hakeminen on kuitenkin pohjoiskarjalaisilla ja pohjoissavolaisilla yleisempää kuin näistä maakunnista ulos pyrkiminen. Sitä vastoin eteläsavolaisten keskuudessa pois omasta maakunnasta hakeminen on kaikilla koulutusaloilla selvästi yleisempää kuin omaan ammattikorkeakouluun pyrkiminen. 9. Oman maakunnan ammattikorkeakouluun hakijoiden ja valittujen %-osuudet kevään 2007 nuorten koulutuksen yhteishaussa Seuraavaksi kuvataan, kuinka paljon kussakin maakunnassa sijaitseviin ammattikorkeakouluihin tuli hakijoita korkeakoulun sijaintimaakunnasta ja kuinka suuri osa opiskelijoiksi valituissa oli sieltä pyrkiviä. Kuvion 6. tarkastelussa ovat mukana Humak- ja Diak- ammattikorkeakouluja lukuun ottamatta kaikki muut opetusministeriön alaiset ammattikorkeakoulut. Kuvio 6. Suomen ammattikorkeakouluihin niiden sijaintimaakunnasta hakijoiden ja valittujen osuudet kevään 2007 nuorten koulutuksen yhteishaussa 100 % ka 90 % 80 % EVTEK Hakijat 70 % 60 % 50 % PKAMK SYH OAMK LAUREA SAMK TUAMK RAMK Stadia EKAMK PIRAMK KTAMK SEAMK Arcada Haaga-Helia amk VAMK KYAMK KAMK SAVONIA JAMK MAMK TAMK ka 40 % LAMK KPAMK 30 % HAMK 20 % 10 % 0% 0% 10% 20% 30% 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Arcada = Arcada Nylands svenska yrkeshögskola, EVTEK = EVTEK-amk, EKAMK = Etelä-Karjalan amk, Haaga-Helia amk = Haaga-Helia amk, Stadia = Helsingin amk Stadia, HAMK = Hämeen amk, JAMK = Jyväskylän amk, KAMK = Kajaanin amk, KTAMK = Kemi-Tornion amk, KPAMK = Keski-Pohjanmaan amk, KYAMK = Kymenlaakson amk, LAMK = Lahden amk, LAUREA = Laurea-amk, MAMK = Mikkelin amk, OAMK = Oulun seudun amk, PIRAMK = Pirkanmaan amk, PKAMK = Pohjois-Karjalan amk, RAMK = Rovaniemen amk, SAMK = Satakunnan amk, SAVONIA = Savonia-amk, SEAMK = Seinäjoen amk, SYH = Svenska yrkeshögskolan, TAMK = Tampereen amk, TUAMK = Turun amk, VAMK = Vaasan amk Valitut Suomen ammattikorkeakoulut eroavat merkittävästi toisistaan tarkasteltavissa asioissa. Hämeen ammattikorkeakoulu edustaa toista äärilaitaa, johon kaikista 47

47 hakijoista 31 % tuli sen sijaintimaakunnasta ja kaikista opiskelijoiksi valituissa oli 34 % tästä maakunnasta. Toisella laidalla on Svenska yrkeshögskola, jossa vastaavat osuudet olivat 75 % ja 78 %. Mikkelin ammattikorkeakouluun hakijoista oli eteläsavolaisia 51 % ja valituissa 44 %. Vastaavat luvut pohjoissavolaisilla olivat 57 % ja 54 %. Pohjoiskarjalaisia hakijoita oli puolestaan kaikista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hakijoista 76 %, mikä oli kaikkien ammattikorkeakoulujen joukossa toiseksi korkein, ja valituissa pohjoiskarjalaisia oli 71 %. Kaikkiin Itä- Suomen läänin ammattikorkeakouluihin oman maakunnan hakijoiden prosenttiosuus oli hieman korkeampi kuin valittujen keskuudessa. Sama suunta näkyy enemmistönä myös kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen kentässä. Kaikkien ammattikorkeakoulujen joukossa suurin negatiivinen ero valittujen ja hyväksyttyjen prosenttiosuuden kesken oli Vaasan ammattikorkeakoulussa (hakijoista maakunnasta 58 % ja valituissa 44 %), Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa (61 % ja 48 %) ja Espoon-Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa (79 % ja 69 %). Valittujen ja hakijoiden keskinäinen suhdeluku oli selvästi positiivisin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa (valituissa maakunnasta 50 % ja hakijoissa 38 %) ja Lahden ammattikorkeakoulussa (valituissa 44 % ja hakijoissa 35 %). Positiivisen tuloksen ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin suurelta osin sellaisia, joihin omasta maakunnasta hakijoiden osuus on varsin alhainen. 10. Valittujen opiskelun aloittaminen Itä-Suomen läänin maakunnista ammattikorkeakouluihin hakijat saavat suhteellisesti lähes yhtä hyvin opiskelupaikan, vaikka eri maakunnista koulutukseen hakeutuminen suuntautuukin toisistaan poikkeavasti (Taulukko 23.) Taulukko 23. Maakunnista ammattikorkeakouluihin hakeneet, hyväksytyt, opiskelupaikan vastaanottaneet ja opiskelun aloittaneet v.2007* Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Opiskelijat N % N % N % Omaan hakijat , , ,5 Muualle hakijat , , ,5 Omaan hyväksytyt , , ,5 Muualle hyväksytyt , , ,2 Omassa vastaanotteneet , , ,9 Muualla vastaanottaneet , , ,5 Omassa läsnä vast.ottaneist , ,7 Muualla läsnä vast.ottaneist , , ,1 *Mikkelin ammattikorkeakoulun osalta ei hakijarekistereistä löydy luotettavaa tietoa opiskelunsa omassa korkeakoulussa syksyllä 2007 aloittaneista. Jokaisen maakunnan hakijoiden luvut ovat tässä taulukossa pienemmät kuin taulukoissa 11. ja 12. Tämä johtuu siitä, ettei taulukon 21. luvuissa ole mukana täydennyshaun ja lisähaun hakijoita kuten taulukoissa 11. ja

48 Läsnä olevien eli opintonsa aloittaneiden osuus on opiskelupaikan vastaanottaneilla pohjoissavolaisilla omassa ammattikorkeakoulussa 75.7 % ja kotimaakunnan ulkopuolisissa ammattikorkeakouluissa vain 62.1 %. Pohjoiskarjalaisilla olivat vastaavat osuudet 75.0 % ja 63,7 %. Kun aloittaneiden määriä verrataan hyväksyttyjen määriin, putoaa aloittaneiden osuus sekä pohjoissavolaisilla että pohjoiskarjalaisilla alle 60 prosenttiin. Merkille pantavaa on myös se, että omassa maakunnassa opiskelijoiksi hyväksytyt vastaanottavat opiskelupaikan ja aloittavat opintonsa selvästi yleisemmin kuin kotimaakunnan ulkopuolella. 11. Valittujen ja valmistuneiden opiskelumaakuntaan sijoittuminen Yksi mielenkiintoinen tarkastelunäkökulma on, kuinka paljon ammattikorkeakoulun maakunnasta opiskelemaan valituista jää valmistuttuaan opiskelumaakuntaansa. Tätä asiaa kuvataan seuraavassa kuviossa siten, että katsotaan, kuinka paljon kuhunkin ammattikorkeakouluun korkeakoulun maakunnasta valittuja oli vuonna 2007 ja kuinka paljon valmistuneista asui vuoden 2005 lopussa opiskelumaakunnassaan. Vaikka tässä ei tehdäkään samojen henkilöiden opintojensa aloittamisen ja päättämisen vaiheen vertailua, voidaan tarkastelua pitää varsin osuvana, koska sekä maakunnista omaan ammattikorkeakouluun valikoituminen ja opintojen jälkeinen asuinpaikan valinta näyttävät toistuvan vuodesta toiseen paljolti samalla tavoin. Kuvio 7. Vuonna 2007 ammattikorkeakouluittain omasta maakunnasta valittujen ja ja vuosina valmistuneiden opiskelumaakunnassa asuvien vertailu 100 % ka 90 % 80 % SYH Valitut 70 % 60 % 50 % 40 % KPAMK PKAMK SAMK RAMK KYAMK SEAMK EKAMK KTAMK SAVONIA JAMK LAMK KAMK MAMK VAMK LAUREA TUAMK EVTEK Stadia OAMK PIRAMK Haaga-Helia amk Arcada TAMK ka HAMK 30 % 20 % 10 % 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Asuvat 49

49 Sekä Pohjois- Karjalan että Mikkelin ammattikorkeakoulusta valmistuneiden opintojensa jälkeen opiskelumaakunnassa asuvien osuus on alhaisempi kuin opiskelemaan valittujen osuus. Sitä vastoin Savonia suhdeluku on positiivinen, opiskelemaan valituista oli keväällä 2007 pohjoissavolaisia 54 % ja maakunnassa vuosina valmistuneista asuvia 57 %. On kuitenkin syytä muistaa, että vertailuissa eivät ole samojen vuosien henkilöt ja näin vertailu, vaikka se kuvaakin tarkasteltavien asioiden yhteyttä hyvin, on pienten erojen osalta vain viitteellinen. Positiivisimmat tulokset, valmistuneista opiskelumaakunnassa asuvien ja maakunnasta valittujen suhteessa olivat Tampereen ammattikorkeakoulussa (maakunnasta valittuja 51 % ja valmistuneista opiskelumaakunnassa asuvia 73 %), Espoon- Vantaan ammattikorkeakoulussa (69 % ja 88 %) ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa (62 % ja 81 %). Seuraavaksi eniten positiivisen tuloksen saavuttavat Arcada Yrkeshögskolan, Stadia-ammattikorkeakoulu sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Laurea- ammattikorkeakoulu. Suhteellisesti negatiivisin tulos, eli suhteellisesti vähemmän maakuntaan jääneitä kuin koulutukseen valittuja, tuli Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululle (maakunnasta valittuja 50 % ja valmistuneista maakunnassa 33 %), Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululle (71 % ja 65 %) ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle (48 % ja 44 %). Näistä negatiivisen tuloksen ammattikorkeakouluista parhain tulos on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululla, koska sinne kotimaakunnasta hakijoiden ja valittujen osuus on selvästi muihin verrattuna korkeampi. Seuraavaksi taulukossa 24. esitetään, kuinka paljon vuosina Itä-Suomen läänin maakunnissa tutkinnon suorittaneista asui vuoden 2005 lopussa opiskelumaakunnassaan koulutusaloittain. Taulukko 24. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluista vuosina valmistuneista opiskelumaakunnassa asuvat vuoden 2005 lopussa koulutusaloittain Koulutusala MAMK PKAMK SAVONIA Kulttuuriala % % % Luonnontieteiden ala % % % Luonnonvara- ja ympäristöala % % % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala % % % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala % % % Tekniikan ja liikenteen ala % % % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala % % % Humanistinen ja kasvatusala % Yhteensä % % % Suhteellisesti yleisintä opintojen jälkeinen opiskelumaakuntaan sijoittuminen oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistuneiden keskuudessa (65 %) ja alhaisinta Mikkelin ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneilla (41 %). Savoniassa valmistuneista jäi opiskelumaakuntaan puolestaan 57 %. 50

50 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistuneista jäi maakuntaan luonnontieteiden alalta 80 %, sosiaali- ja terveysalalta 72 % ja tekniikan ja liikenteen alalta 72 %. Kulttuurialalta maakuntaan jääneiden osuus oli alhaisin (44 %), mutta kuitenkin korkeampi kuin muissa läänin maakunnissa. Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneet eivät jääneet yhtä koulutusalaa (luonnonvara- ja ympäristöala) lukuun ottamatta niin yleisesti opiskelumaakuntaan kuin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistuneet. Ero on suurin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hyväksi tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneilla, 20 prosenttiyksikköä. Mikkelin ammattikorkeakouluun verrattuna ero on peräti 36 prosenttiyksikköä tällä koulutusalalla. Mikkelin ammattikorkeakoulusta valmistuneilla vain kolmelta koulutusalalta valmistuneista lievä enemmistö jäi valmistuttuaan Etelä-Savoon, liiketalouden (5 4 %), luonnontieteiden (51 %) sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (51 %). Varsin alhaiset maakuntaan jääneiden osuudet olivat humanistisella ja kasvatusalalla (21 %), luonnonvara- ja ympäristöalalla (24 %) ja kulttuurialalla (27 %). Koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskien opiskelijoiden poissaolo-oikeutta pitäisi rajoittaa varsinkin ensimmäisenä opintovuonna niin, että sitä voisi käyttää vain erittäin painavilla syillä. Nykyisin mittavaksi kasvaneet ensimmäisen opiskeluvuoden poissaolot aiheuttaa suuria ja ennakoimattomia ongelmia poissaolevien opiskelijoiden sijalle ja myös seuraavan vuoden opiskelijoiden valintaan. Ne vaikeuttavat myös erilaisia pedagogisia järjestelyjä. Itä-Suomen läänin maakuntien koulutukseen hakijavirtojen, opiskelijoiksi valinnan ja opintojen aloittamisen sekä tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelumaakuntaan jäävien lukujen perusteella voi esittää ainakin seuraavia kysymyksiä: - Miten Itä-Suomen läänin maakuntien ammattikorkeakoulutuksen hakijavirrat vaikuttavat näistä maakunnista poismuuttoon ja niiden ulkopuolelta maakuntiin muuttoon? - Jäävätkö kotimaakuntansa ulkopuolelta koulutusta hakevat ja siellä opintonsa suorittaneet opiskelupaikkakunnilleen vai tulevatko he takaisin kotimaakuntaansa? - Miten omasta maakunnastaan ulos pyrkivien määrä vaikuttaa työelämän ja ammattikorkeakoulun kehitystä luovaan yhteistyöhön Itä-Suomen läänin kussakin maakunnassa (esim. harjoittelu, opinnäytetyöt, yhteiset kehittämishankkeet)? - Jäävätkö Itä-Suomen läänin maakuntien ulkopuolelta saapuvat opiskelijat tutkinnon suoritettuaan näihin opiskelumaakuntiinsa vai palaavatko he takaisin kotimaakuntiinsa? - Mitä mahdollisia vaikeuksia kussakin Itä-Suomen läänin maakunnassa on vastata tulevina vuosina työelämän määrällisesti ja laadullisesti kasvaviin osaamisen ja asiantuntijuuden tarpeisiin ja haasteisiin, kun suuret ikäluokat poistuvat työelämästä ja kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyy, ja jos hakijavirrat pysyvät nykyisen kaltaisina? 51

51 - Mitä Itä-Suomen läänin maakuntien ja niiden ammattikorkeakoulujen tulisi tehdä yhdessä ja erikseen, jotta näistä maakunnista opiskelemaan pyrkijöiden ammattikorkeakoulutukseen hakeminen ja tutkintojen suorittaminen tukisi vahvasti maakuntien ja koko itäisen Suomen menestymistä ja kehitystä? Kustakin Itä-Suomen läänin maakunnasta ja maakuntiin niiden ulkopuolelta ammattikorkeakoulutukseen hakemisen määriä tulee tarkastella koulutuspoliittisten näkökulmien lisäksi työvoimapolitiikan, työelämäyhteistyön ja aluekehityksen lähtökohdista. Tulee kysyä, miten kunkin maakunnan ammattikorkeakoulu kykenee vastaamaan oman maakunnan tuleviin osaamisen ja työvoiman tarpeisiin ja miten ne yhdessä voivat ja osaavat vastata koko läänin vastaaviin tarpeisiin. On tärkeää, että tähän tarkasteluun ja siitä lähteviin kehittämisen linjauksiin osallistuvat ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien lisäksi myös eri yhteistyökumppanit. Ammattikorkeakoulujen tulee erikseen ja yhdessä selvittää, miksi läänin eri maakunnista haetaan näin mittavasti ulos ammattikorkeakouluopintoihin ja erityisesti sellaisiin koulutusohjelmiin, joita kunkin maakunnan omassa ammattikorkeakoulussa on tarjolla. Vahvin tällaisen keskustelun ja arvioinnin tarve on edellä esitettyihin kysymyksiin liittyen Etelä-Savossa ja Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Kunkin maakunnan oman ammattikorkeakoulun koulutus tulisi saada vähintään yhtä vetovoimaiseksi kuin muualla Suomessa tarjolla oleva vastaava koulutus. Maakuntien kannalta hakijavirtojen positiivisemmaksi saaminen edellyttää ammattikorkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä alueellisilla ja kansallisilla sekä myös kansainvälisillä areenoilla, markkinoinnissa ja tiedottamisessa sekä toisen asteen koulutukselle tarjottavissa opetus- ja ohjauspalveluissa. Tärkeää on myös se, että ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät ja keskeiset yhteistyökumppanit toisivat markkinointi- ja tiedotustoiminnassaan ja muissakin yhteyksissä esille oman maakuntansa ammattikorkeakoulut ja niiden tarjoamat opiskelu- ja yhteistyömahdollisuudet. 12. Kansainvälisen yhteistyön painoarvo kasvaa Suomen ammattikorkeakoulut ovat rakentaneet aina kokeiluvaiheistaan lähtien aktiivisesti kansainvälisiä yhteistyösuhteitaan. Yhteistyöhön on kuulunut pääasiassa opiskelija- ja opettajavaihto sekä ulkomailta Suomen ammattikorkeakoulujen vieraskielisiin koulutusohjelmiin opiskelijoiden rekrytointi. Kansainvälinen yhteistyö tutkimustoiminnassa on toistaiseksi ollut vähäistä. Kuvion 8. mukaan vieraskielisiin koulutusohjelmiin hakijamäärät ovat olleet vuosina korkeimmat Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Mikkelin ammattikorkeakoulussa. 52

52 1200 Kuvio 8. Vieraskielisiin koulutusohjelmiin hakijat Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluissa vuosina Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Näiden ammattikorkeakoulujen vieraskielisiin koulutusohjelmiin oli vuonna 2007 hakijoita yhteensä Hakijamäärän raju väheneminen edellisestä vuodesta Mikkelin ja Savonia-ammattikorkeakoulussa selittyy sillä, että ennen vuotta 2007 hakijoiksi tilastoitiin myös sellaiset henkilöt, joilla ei ollut hakukelpoisuutta. Kun vuonna 2007 vieraskielinen koulutus tuli yhteishaun piiriin, karsii järjestelmä tällaiset henkilöt pois hakijoiden joukosta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa hakijamäärän kasvu johtuu puolestaan siitä, että siellä vieraskielisten koulutusohjelmien määrä kasvoi yhdestä kahteen vuonna Mikkelin ammattikorkeakouluun ja Savonia-ammattikorkeakouluun näihin koulutusohjelmiin hakijoista oli ulkomaalaisia 89 % ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun pyrkijöistä 67 %. Seuraavilla neljällä kuviolla esitetään opiskelija- ja opettajavaihtojen määriä. Kuvio 9. kertoo läänin ammattikorkeakoulusta yli kolmen kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon lähtijöiden lukumäärät Kuvio 9. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluista yli kolmen kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon lähtijät vuosina Yhteensä Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu 53

53 Tarkastelun ammattikorkeakouluista lähti vaihtoon vuonna 2006 yhteensä 380 opiskelijaa, Savoniasta 205, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta 107 ja Mikkelin ammattikorkeakoulusta 68. Kuviosta 10. näkyy, kuinka paljon näihin ammattikorkeakouluihin saapui vaihtoopiskelijoita. 450 Kuvio 10. Itä Suomen läänin ammattikorkeakouluihin saapuneet vaihtoopiskelijat vuosina Yhteensä Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Vaihtoon lähtevien ja saapuvien opiskelijoiden määrät ovat jota kuinkin tasapainossa. Suurin ero lähtevien ja saapujien välillä oli Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Opettajien ja muiden asiantuntijoiden kv- vaihdossa ovat pitkä vaihdot varsin vähäisiä. Siksi kahdessa seuraavassa kuviossa esitetään näiltä osin pitkien ja lyhyiden vaihtojen summatut määrät. Kuvio 11. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluista pitkiin ja lyhyisiin vaihtoihin lähteneet opettajat ja muut asiantuntijat vuosina Yhteensä Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu

54 Vaihtoihin lähtijöitä oli vuonna 2006 yhteensä 521, eniten Mikkelin ammattikorkeakoulusta (278) ja vähiten Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta (65). Vaihtoon lähtö kasvoi vuosina Savoniassa ja Mikkelin ammattikorkeakoulussa, mikä selittyy niiden runsaammilla lyhyillä vaihdoilla. Kuvio 12. kertoo, miten paljon opettaja- ja asiantuntijavaihtoon saapuneita oli näihin kolmeen ammattikorkeakouluun vuosina Kuvio 12. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluihin tullut opettaja- ja asiantuntijavaihto vuosina Yhteensä Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Asiantuntijavaihtoon saapuneita oli lähtijöitä lähes 300 vähemmän. Tässäkin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun luvut olivat alhaisimmat. Siellä saapuneiden määrät ovat olleet lisäksi aina vuodesta 2002 alkaen laskussa. Summaten kansainvälisestä yhteistyöstä on paikallaan todeta, että tälläkin tehtäväalueella kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyöllä voitaisiin varmaankin nykyisillä resurssoinneilla yhdessä sovitulla työnjaolla kohottaa toimintojen laatutasoa. 13. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen tulorahoitus ja menojen allokointi Tässä luvussa tarkastellaan Itä-Suomen läänin maakuntien ammattikorkeakoulujen taloudellisia tunnuslukuja niitä toisiinsa yhdistellen ja vertaillen. Tarkastelussa otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen eri tehtävät. Taulukossa 25. esitetään ammattikorkeakoulujen tulorahoitus ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot miljoonina euroina. 55

55 Taulukko 25. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen tulorahoitus ja t&k- toiminnan menot MAMK PKAMK SAVONIA Yhteensä Tulorahoitus M v ,0 27,7 51,8 115,5 T&K-toiminnan menot M v ,1 7,5 8,0 22,6 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun osalta on selvitetty ammattikorkeakoulun välittömät ja välilliset budjettivarainkäytön vaikutukset sen toimialueella (Tarnanen, Wrange ja Raivo 2007). Vuositasolla vaikutukset ovat selvityksen mukaan vähintään 30 miljoonaa euroa sekä 580 henkilötyövuotta. Pohjois-Karjalassa tehdyn selvityksen pohjalta voidaan arvioida, että kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun yhteinen vaikutus Itä-Suomen läänissä on vähintään miljoonaa euroa ja henkilötyövuotta. Seuraavaan taulukkoon on koottu tehtäväalueittain Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen opiskelijakohtaiset kustannukset. Mukaan otetaan vastaavat tiedot koko maata koskien. Näin kunkin ammattikorkeakoulun kustannuksia voi verrata koko ammattikorkeakoulukentän vastaaviin kustannuksiin. Taulukko 26. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen eri tehtäväalueiden opiskelijakohtaiset kustannukset vuonna 2006 (euroa/opiskelija)* Tehtäväalue MAMK PKAMK SAVONIA Koko maa Opetus T&k- toiminta Yhteiset toiminnat Kiiteistöt Hallinto *Opetushallituksen tilastot T&k- toiminnan tässä ilmoitetut menot ovat ammattikorkeakoulujen tulorahoituksestaan käyttämiä menoja. Ne eivät sisälly taulukon 25. menoihin. Opetuksen kustannukset ovat selvästi korkeimmat ja koko ammattikorkeakoulukentän kustannuksia korkeammat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Mikkelin ja Savonia-ammattikorkeakoulun vastaavat kustannukset ovat puolestaan maan keskitasoa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssointi tulorahoituksesta on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa selvästi mittavampaa kuin kahdessa muussa läänin ammattikorkeakoulussa ja koko maassa keskimäärin. Savonia sijoittuu koko maan kustannustasolle ja Mikkelin ammattikorkeakoulu alle puoleen koko maan kustannustasosta. Yhteisten toimintojen (mm. opiskelijapalvelut, tietohallinto, kirjastotoiminta) kustannukset ovat Mikkelin ja Savonia-ammattikorkeakouluissa maan keskitasolla. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa tämän tehtäväalueen kustannukset ovat puolestaan tällä tehtäväalueella selvästi alhaisimmat. 56

56 Kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun kiinteistökustannukset ovat koko maan lukuja alhaisemmat. Korkeimmat ne ovat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja alhaisimmat Savonia-ammattikorkeakoulussa. Myös hallinnon kustannuksissa on ammattikorkeakoulujen kesken huomattavia eroja. Korkeimmat ja myös koko maan ammattikorkeakoulukentän tasoa korkeampia ne olivat Savoniassa ja Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Sitä vastoin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ne olivat selvästi alhaisimmat. Liitetaulukoihin 3-7. on koottu Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen eri tehtäväalueiden opiskelijakohtaiset kustannukset koulutusaloittain. Niistä on luettavissa, että ammattikorkeakoulujen kesken ja kunkin korkeakoulun sisällä koulutusalojen kesken esiintyy suuri eroja näissä kustannuksissa. 14. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on vahvistunut Ammattikorkeakoulujen yhteenlasketut tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot kohosivat vuodesta 2002 vuoteen 2006 yli 9.1 miljoonalla eurolla. Vuonna 2006 ne olivat Savoniassa yli 8 miljoonaa euroa, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa 7.5 miljoonaa euroa ja Mikkelin ammattikorkeakoulussa 7.1 miljoonaa euroa. Molemmissa, sekä Mikkelin että Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa käytettiin tällä tehtäväalueella neljän vuoden aikana lähes 31 miljoonaa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa lähes 28 miljoonaa euroa. (Kuvio 13.) Kuvio 13. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen t&k- menot vuosina (1000 euroa) Yhteensä Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu 57

57 Tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymeissa ovat Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulut olleet kaikkina tarkastelujakson vuosina Suomen ammattikorkeakoulujen kärkijoukoissa. Kuvion aikavälillä eli vuosina niiden yhteenlasketut t&k- toiminnan menot olivat lähes 90 miljoonaa euroa. Merkittävän osan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta muodostavat myös opiskelijoiden yrityksille ja muille työelämätahoille tekemät opinnäytetyöt. Näitä ns. hankkeistettuja opinnäytetöitä tehtiin Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluissa vuonna 2005 yhteensä 2105 (Taulukko 27.). Taulukko 27. Opiskelijoiden hankkeistetut opinnäytetyöt koulutusaloittain Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluissa vuonna 2005 MAMK PKAMK SAVONIA Yhteensä Koulutusala N % N % N % N % Kulttuuriala % % % % Luonnontieteiden ala % 9 64 % % % Luonnonvara- ja ympäristöala % % % % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala % % % % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala % % % % Tekniikan ja liikenteen ala % % % % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala % % % % Humanistinen ja kasvatusala % % Yhteensä % % % % Suhteellisesti eniten tällaisia työelämätahoille tehtyjä opinnäytetöitä oli Savoniaammattikorkeakoulun kaikista opinnäytetöistä (84 %) ja vähiten Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa (73 %). Suhteellisesti ja määrällisesti eniten opinnäytetöistä oli hankkeistettuja tekniikan ja liikenteen alalla (88 %), jolla alalla Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun suhteellinen osuus korkein (98 %). Vastaavat luvut olivat Savoniassa 92 % ja Mikkelin ammattikorkeakoulussa 73 %. Hyvällä yhteistyöllä opiskelijoiden vuosittain tekemät hankkeistetut opinnäytetyöt tuovat työelämätahoille mittavan lisäarvon niiden erilaisissa selvityksissä ja kehittämisen kysymyksissä. Huomattavan hyödyn tuovat niin ikään ylempien tutkintojen opinnäytetyöt, joiden suunnittelussa ja toteuttamisessa työelämätahojen ja ammattikorkeakoulujen edustajien sekä opiskelijoiden keskinäisen yhteistyön tarve korostuu vieläkin enemmän. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteenlasketut asiantuntijaresurssit (Taulukot 5-8) ja taloudelliset voimavarat (Taulukko 23. ja 24., Kuvio13.) ovat siinä määrin mittavat, että niillä on mahdollisuudet keskinäisellä sekä muiden kumppaneiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja työnjaolla osallistua kansallisiin ja kansainvälisiinkin tutkimushankkeisiin. Erittäin tärkeänä voidaan pitää niiden keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa myös koulutuksen alueella. Tämä koskee nuorten ja aikuisten koulutusta ja myös vieraskielistä koulutusta. Ylempien tutkintojen koulutuksessa koko läänin osaamisen tarpeisiin vastaamisessa tulee am- 58

58 mattikorkeakoulujen koota yhteen asiantuntijuuttaan ja kiinteyttää keskinäistä yhteistyötään. 15. Muutosvalmiudet Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulun avainhenkilöille ja ylläpitäjien edustajilta kysyttiin kyselyssä, millaiset valmiudet heidän mielestään edustamissaan ammattikorkeakoulussa on mahdollisiin rakenteellisiin muutoksiin. Joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta he ilmoittivat, että muutoksiin on hyvät valmiudet. Mikkelin ammattikorkeakoulusta esitettiin seuraavanlaisia luonnehdintoja: Minusta valmiudet ovat hyvät. Kaupunkien välinen perussopimus tosin betonoi aloituspaikkojen suhteen nykyiseksi eri kaupungeissa, mikäli koulutusmäärät vähenevät/kasvavat. Melko hyvät, mutta pelissä ei voi olla pelkästään yhden roolin pelaajia voittajia tai häviäjiä. Valmiudet lienevät hyvät. Strategiatyötä on tehty pitkään. Muutokset edellyttävät kuitenkin perusteellista harkintaa. Eikä se ole yksin Itä-Suomen asia. Hyvät valmiudet, sillä ainakin edelliset muutokset saatiin melko mutkattomasti läpivietyä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun taholta annettiin seuraavanlaisia vastauksia: Ainakin johdon puolelta hyvät. Muun henkilökunnan osalta muutosvalmius vaihtelee erittäin paljon. Päätöksentekijän (=ylläpitäjä) on aina täysi yllätys. Rakenteellisen kehittämisen ratkaisuja on jo tehty ilman suurempaa kapinaliikettä, Outokummun siirto Joensuuhun sekä Nurmeksen ja Lieksan lakkauttaminen. Myös osaamisperustainen organisoituminen ja uusi kampusratkaisu etenee yhteisymmärryksessä. Koulutusohjelmista ei ole tähän mennessä oikein osattu luopua. Muutosvalmius on ollut yllättävän hyvä koulutusrakenteiden osalta. Näkemykseni mukaan perusteltuja rakenteellisia muutoksia ollaan valmiit tekemään ja hyväksymään. Yleisessä tietoisuudessa ymmärretään, että korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen politiikassa on oma 59

59 järkensä ja joka tapauksessa todellisuudessa on jo tapahtunut pienessä ajassa niin paljon suuria korkeakoulukentän muutoksia, että jokainen ymmärtää, ettei päätä voi eikä pidä laittaa pensaaseen. Savonia-ammattikorkeakoulusta saatiin seuraavia vastauksia: Oletan, että nyt valmiutta alkaa olla. Muutosvastarinnasta on siirrytty keskustelevampaan suuntaan. Aletaan myös nähdä, että entisillä toimintatavoilla ei voida pärjätä. Henkilötasolla ja koulutusohjelmatasolla eli päässä valmiudet ovat hyvät. nyt tarvitaan vain työtä ja johdon tukea viedä muutokset siten loppuun, että lopputulos on mahdollisimman hyvä sekä ympäröivää teollisuutta että oppilasrekrytointia ajatellen. Nykyinen Kuopion puolen hallinto on raskas, byrokraattinen ja vanhoillinen. Uudet ideat tyrmätään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Valmiuksia heikentää jäsenkuntien intressit suojella ja varmistaa toimintoja omalla alueella. Olisi hyvä rakentaa selvät toiminnan mittarit, joilla ratkaisuja voitaisiin tehdä järkipohjalta. Valmiudet rakenteellisiin muutoksiin ovat olemassa, tarvitaan vain toimenpiteitä. Ammattikorkeakoulujen toiminnan avainhenkilöiden ja ylläpitäjien vastausten perusteella valmiudet ammattikorkeakoulujen rakenteellisiin muutoksiin ovat hyvät. Voidaan arvioida, että kussakin ammattikorkeakoulussa jo tehdyt rakennemuutokset ovat lisänneet muutosvalmiutta. 16. Muutosten intressinäkökulmat Yksi varteen otettava tarkastelutapa muutoksiin edettäessä on selvittää, millaisia intressitahoja muutoksissa on mukana, millaisia yhteyksiä niillä on keskenään ja mitkä niistä ovat mahdollisesti keskeisimpiä. Seuraava luettelo kertoo, että korkeakoulutuksen muutoksiin löytyy useita intressitahoja: Opiskelijaintressi 2. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjän intressi 3. Opetusministeriön intressi 4. Korkeakoulutuksen intressi 5. Ammattikorkeakoulun intressi 6. Työntekijäintressi 7. Yhteistyötahojen ja kumppaneiden intressi 8. Työelämäintressi 9. Kuntien ja seutukuntien intressi 10. Läänin ja maakunnan intressi 11. EU-intressi 12. Ulkopuolisten rahoittajien intressi

60 Intressitahojen muutoksiin liittyvät tavoitteet, edut, hyödyt ja pyrkimykset eivät ole toisistaan irrallisia vaan limittyvät keskenään monilla tavoin. Samoin jonkin tahon intressien mukainen muutosten toteuttaminen voi joko kokonaan tai osittain toteuttaa jonkin tai useiden tahojen intressit. Keskeisimpinä intressitahoina ammattikorkeakoulujen muutoksissa voidaan pitää ammattikorkeakoulun intressiä, opiskelijaintressiä ja työelämäintressiä. Ammattikorkeakoulun intressin mukaisessa muutoksessa ammattikorkeakoululle luodaan mahdollisimman hyvät taloudelliset ja toiminnalliset sekä henkilöstöön, tiloihin, laitteisiin ja välineisiin liittyvät edellytykset toteuttaa tehtäviään ja kehittää niitä. Tavoitetasona tulee olla korkea laatu ja vahva vaikuttavuus niin opetuksessa kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnassakin. Opiskelijaintressiä toteuttavassa muutoksessa opiskelijalle tulee opintojen kuluessa kehittyä hyvät valmiudet alansa asiantuntijatehtäviin sekä niiden ja niissä itsensä kehittämiseen. Työelämäintressissä keskeistä on puolestaan se, että se saa ammattikorkeakouluista osaajia, joilla on hyvät valmiudet ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä niiden ja niissä itsensä kehittämiseen. Samoin tärkeää on, että työelämätahojen ja ammattikorkeakoulun välillä on toimiva ja molemmille lisäarvoa luova yhteistyö sekä opetuksen että tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehtävissä. Katson, että muiden intressitahojen tavoitteet, hyödyt ja pyrkimykset toteutuvat pitkälti edellä esittämieni kolmen intressitahon kautta toteutettavissa muutoksissa ja kehittämistoiminnassa. 17. Kokemuksia ja näkemyksiä nykyisistä ylläpitäjämuodoista Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä on kuntayhtymä. Mikkelin korkeakouluyhtymän omistajakuntina ovat Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupungit. Savonian jäsenkuntia ovat Kuopio, Iisalmi, Varkaus ja Kiuruvesi ja Lapinlahti. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu toimii puolestaan Joensuun kaupungin liikelaitoksena. Kyselyn vastauksissa tuotiin esille sekä myönteisiä että kielteisiä näkemyksiä näiden ammattikorkeakoulujen nykyisestä ylläpitäjämuodosta. Kysyttäessä henkilöiden kokemuksia ylläpitomuodosta saatiin Mikkelin ammattikorkeakoulusta seuraavanlaisia vastauksia: Asiat ovat toimineet hyvin, hyvä yksimielisyys hallituksessa, päätökset nopeita ja linjakkaita. Riskinä toisen asteen liittäminen amk- yhtymään. Yhdistymiskivut voivat vaikuttaa meihin. Ei nykyinen ylläpitäjämuoto estä järkevää toimintaa. Joissakin asioissa voi olla vaarana paikallispolitisoituminen. Ja ylipäätään kunnallinen päätöksenteko ei ole niitä joustavimpia. 61

61 Pääpiirteissään ihan toimiva, mutta joissain tilanteissa yksittäisen kaupungin etu ajaa kuntayhtymän edun ohi. Kuntayhtymä halutaan nähdä kaupunkikonsernin osana. Vahvuuksina: Kaupunkien keskeiset luottamusmiehet mukana amk:n kehittämisessä ja päätöksenteossa. Kuntayhtymän päätösvalta omissa käsissä. Amk:n strategia pysyy yhdenmukaisena alueen muihin strategioihin (maakunta, kaupungit). Teoriassa kaupungit taustarahoittajina mutta ei kyllä käytännössä. Heikkouksia: kaupunkien välinen yhteenotto ja nurkkakuntainen ajattelu voi pahastikin häiritä amk:n kehittämistä. Onko luottamusmiehelle keskeisempi kaupungin etu kuin amk:n etu? Päätökset voivat politisoitua, jolloin itse asia ja amk:n kehittäminen sivuutetaan. Päätöksenteko voi olla hidasta (meillä ei ole näin ollut). Kaupungeilla on korkea intressi säilyttää tietyn tason ohjaus- ja valvontaoikeus ammattikorkeakoulun strategiseen toimintaan. Päärahoittaja, OPM, osallistuu ohjaukseen voimakkaasti AMKOTA- mittariston pohjalta. En näkisi muitakaan vaihtoehtoja poissuljettuina, kuten osakeyhtiö- tai säätiömalli, jossa kuntien edustajilla säilyisi nykytason osallisuus. Mikkelin ammattikorkeakoulun organisaatio koostuu kahdesta kokonaisuudesta: 1. Mikkelin ammattikorkeakoulua johtaa rehtori (yhteiset palvelut, koulutus, työelämäpalvelut ja kehitystoiminta) ja 2. yhtymäpalveluja johtaa hallinto- ja talousjohtaja (hallinto-, henkilöstöja talouspalvelut, kiinteistöt, toimitilat, investoinnit, tietohallintopalvelut, toimintariskien seuranta, sisäinen valvonta ja riskien arviointi) Kyseinen kahden johtajan ja organisaatioyksikön malli edellyttää em. organisaatioyksiköiden saumatonta yhteistyötä, mm. toiminta- ja taloussuunnittelussa kuin myös koko ammattikorkeakoulun ohjauksessa. Jos näin ei ole, voi riskinä olla se, että toiminta ja resurssien hallinta eivät kohtaa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta tuli nykyisestä ylläpitomuodosta saatiin seuraavanlaisia luonnehdintoja: Syntyi alv- ongelman kautta ja ko. ongelma poistui säädösmuutosten ansiosta seuraavana vuonna. Ainoana vahvuutena näen teoreettisen taloudellisen selkänojan kaupungilta eli ei voida tehdä konkurssia. Jäykkä, päättäjät eivät tunne ammattikorkeakoulua eivätkä ole myöskään perillä amk- lainsäädännöstä, amk:a käsitellään hallintokuntana. Päättäjät (eivätkä myöskään johtavat virkamiehet ylläpitäjätaholta) eivät ole ammattikorkeakoulun edunajajia vaan velvollisuuksien täyttämisen valvojia, mielestäni ylläpitäjän rooliin kuuluu myös omistamansa tahon toiminnan edistäminen ja edunvalvonta. Jos ylläpitäjä joutuisi tekemään päätöksiä sellaisessa tilanteessa, jossa edut ja haitat olisivat vastakkaisia toisen korkeakoulun kanssa, päätös olisi satavarmasti yliopiston etujen mukainen!! 62 Olisin valmis antamaan ainakin tyydyttävän kouluarvosanan 71/2. Liikelaitosmallin vahvuus on periaatteessa se, että amk:lla on suora yhteys kaupunkikonserniin ja sen arjen kysymyksiin. Kun Joensuu on selvästi maakunnan keskuskaupunki, amk:lla on väistämättä elimellinen kytkentä maakunnan kehittämispolitiikkaan ja toimintaympäristöön ollaan

62 kaikkea muuta kuin norsunluutornissa. Liikelaitosmallin heikkous on useassa tapauksessa se, että johtokuntana toimivan kaupunginhallituksen tietämys ja sitoutuminen juuri ammattikorkeakouluun ja sen kehittämiseen jää helposti ohueksi. Amk saattaa näyttäytyä vain yhtenä kaupunkikonsernin osana, eikä sen erityisluonnetta autonomisena korkeakouluna aina ymmärretä. >Pahimmillaan liikelaitosmallissa johtokunta on etäinen ja sen päätöksentekokyky on sekä kankea että pääosin muita kuin ammattikorkeakoulun intressejä silmällä pitävä. Pääosin hallinto ja omistajapolitiikka toimii hyvin. Joitakin byrokraattisia hidasteita ja menettelyjä tosin on olemassa. Joskus kaupungin keskushallinto pyrkii levittämään koko Joensuuta koskevia ohjeita, määräyksiä ja hallintomenettelyjä, jotka eivät sovi lainkaan ammattikorkeakoululle eikä sen itsehallinnolle. Jonkin verran tullut aikaisempaan verrattuna järkevääkin ohjausta ja omistajapolitiikan näkymistä. Heikkoutena on se, että ammattikorkeakoulua käsitellään hallintokuntana eikä näin ollen oteta huomioon korkeakoulumaista tapaa toimia eikä anneta itsenäistä päätöksentekoa korkeakouluasioissa. Takerrutaan liiaksi lillukanvarsiin ja kadotetaan samalla tärkeät asiat. Lisäksi vaarana on, että poliittinen ohjaus voimistuu korkeakoulun johtamisen välineenä. Keskushallinnon päätöksenteko on horjuvaa ja liian hidasta. Palkkapolitiikka on jäänyt myös pahasti jälkeen muista ammattikorkeakouluista ainakin hallinnon osalta. Kehittämistä on kuten kaikessa. Joensuun kaupungin ja samalla Joensuun seudun kiinteä yhteistyö eri hankkeissa ja edunvalvonnassa. Erilaiset hallintokulttuurit on hyväksyttävä. Savonia-ammattikorkeakoulusta saatiin alla olevia luonnehdintoja: Päätöksenteko on hidasta ja yleensäkin ja varsinkin vaikeissa päätöksissä (kuten aloituspaikat, kampus jne.). Päätöksenteko herkästi politisoituu, ainakin aluepolitisoituu eivätkä asiaan vaikuttavat tosiseikat aina ole ensimmäisellä sijalla. Vahvuuksia voisi olla se, että viesti peruskuntiin ja peruskunnista kulkee edustajien kautta. Heikkouksia raskassoutuisuus ja alue- ja puoluepolitiikan mukaan tulo. Alueelliset näkemykset tulevat huomioitua, vaikka vaikeuksia on ollutkin. Toimii välillä melko ristiriitaisesti kuntayhtymä/poliitikot amk- hallitus. Työnjako ei liene kaikilta osin selvä, mutta myös amk- ja kuntalain kiemurat sekä omat ja eturyhmien intressit vaikeuttavat toimintaa. Vahvuutena on henkilöstön melko turvattu asema ja Kuopio-keskeisyyden rajoittaminen. Varkaudesta tarkastellen suurin käyttää valtaa ajaakseen omia intressejään, ei alueen etua. Vahvuutena ovat hyvät ja toimivat suhteet omistajakuntiin, Savoniaa pidetään tärkeänä ja arvostettuna seudullisen ja alueellisen tason kouluttajana ja toimijana. Omistusosuuksien, vallan ja äänioikeuksien osalta toiminta on selvää, ei ongelmia. Alv- kohtelu on ollut ky- muodossa edullista. Tuloverokohtelu on ollut ongelmatonta ja edullista. Heikkoutena ns. byrokratia, sen runsaus, raskaus, kalleus ja osin kankeus; siihen liittyy sekä huonoja puolia että myös hyviä (ns. perusluotettavuus, linjakkuus ja 63

63 pitkän tähtäimen painottaminen). Seudullisten ja paikallisten näkemysten liiallinen korostuminen, kotiinpäin vetäminen esiintyy joskus vaikeissa kysymyksissä. Ky:n luottamushenkilöiden hallinto ei ole kaikilta osin riittävästi liiketoimintaosaamiseen, ammattimaisuuteen, hallintoosaamiseen, kv- osaamiseen ja koulutusosaamiseen painottuvaa, koska koostuu periaatteessa luottamushenkilö-poliitikoista. Puuttuu siten ammattimaisen hallituksen osaamista, ainakin ky- tasolla. Rohkeuden puutetta, hitautta joskus. Sääntöjen, ohjeiden tarkastamisen yms. vaatimuksia on paljon, ja se vie henkisiä ja taloudellisia resursseja. Kuntayhtymämallin vahvuutena kuntien sitoutuminen kehitystyöhön ja siten aluevaikuttavuuden paraneminen. Kuntayhtymämallin heikkoutena voi olla päätöksenteon hitaus ja korkeakoulun autonomiaa on vaikea sovittaa yhteen kunnallisen itsehallinnon kanssa. Nykyisessä mallissa vahvuutena on se, että Savonia toimipisteet ovat hyvin edustettuina. Tämä on myös heikkous. Alueensa edustajat ajavat omien alueiden etuja, kun pitäisi ajaa ammattikorkeakoulun etuja ja ennen kaikkea tukea opetusministeriön linjauksia. Heikkoutena on myös se, että edustajat eivät tunne kovinkaan hyvin suomalaista korkeakoulupolitiikkaa. Siis jälleen kokonaisuus hämärtyy edunvalvonnan edessä. Kuntayhtymämallien taholta hyviä puolia enemmän useat vastaajat toivat epäkohtina esille päätöksenteon byrokraattisuuden, kankeuden, hitauden, politisoitumisen ja paikkakuntien oman edun tavoittelun kokonaisuuden kustannuksella. Myös ylläpitäjähallinnon korkeakoulupoliittisen tiedon tasoa pidettiin useissa vastauksissa riittämättömänä. Samoin esille tulivat tulkintaongelmat kuntalain ja amk- lain kesken. Liikelaitosmallin toimivuudesta mainittiin useita samankaltaisia ongelmia. Monissa vastauksissa todettiin, ettei kaupunginhallituksella ole riittävästi tietoa amklainsäädännöstä, ei korkeakoulupolitiikasta eikä mahdollisuuksia aidosti sitoutua ammattikorkeakouluasioihin. Katsottiin, että sitä pyritään käsittelemään yhtenä kaupungin hallintokuntana, ei sille useissa itselleen kuuluvissa asioissa autonomisena korkeakouluna. Ylläpitäjähallinnon katsottiin painottavan toiminnassaan sitoutumisen ja edusvalvonnan asemesta velvollisuuksien täyttämisen kontrollia. Esitettyjen luonnehdintojen taustalla lienevät ammattikorkeakoulun toimijoiden kokemukset luvun loppupuolelta ja luvun alusta osakeyhtiönä toimimisesta. 18. Pyrkimykset samanlaiseen ylläpitäjämuotoon Kyselyyn osallistuneilta kysyttiin mikä olisi heidän mielestään paras ylläpitäjäratkaisu kunkin tahon oman ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteistyön kannalta. Kysymykseen ei sisältynyt mitään vastaus- 64

64 vaihtoehtoja. Jokainen vastaaja kirjoitti vastauksensa haluamaansa muotoon. Vastausten näkemykset on koottu taulukkoon 28. Taulukko 28. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen ja niiden keskinäisen yhteistyön kannalta paras ylläpitäjämuoto MAMK PKAMK SAVONIA-AMK YHTEENSÄ Liikelaitos Kuntayhtymä Ei merkitystä Osakeyhtiö Säätiö Ei osaa sanoa Yhteensä Yli puolet vastaajista eli 32 vastaajasta 17 on osakeyhtiön kannalla. Kuntayhtymää pitää parhaana viisi, liikelaitosta kaksi ja säätiötä yksi henkilö. Neljä henkilöä katsoi, ettei ylläpitomuodolla ole merkitystä ja kolme ei osannut muodostaa asiassa näkemystään. Jos nämä viimeksi mainitut seitsemän vastaajaa jätetään laskuista pois, on osakeyhtiötä parhaana ratkaisuna pitävien osuus kantansa eri ylläpitäjämuodoista ilmoittaneista 68 prosenttia. Merkille pantavaa on myös se, että osakeyhtiötä pidetään parhaana ratkaisuna kaikissa ammattikorkeakouluissa. Vastaajien perustelut näkemyksilleen olivat seuraavia (vastaajan paikkakunta): Uudessa tilanteessa pidän osakeyhtiömuotoista ylläpitojärjestelmää parhaana vaihtoehtona. Ammattikorkeakoulujen tulee voida kehittyä korkeakouluina koulutuksen ja myös aluekehitysroolin näkökulmasta. Riittävä itsenäisyys päätöksenteossa tulee taata. Kokonaisuutena totean, että ammattikorkeakouluja niin myös Mikkelin ammattikorkeakoulua tulisi kehittää korkeakoulusektorin yhteistyön ei II- asteen ammatilliseen koulutukseen fuusioitumalla. (Savonlinna) Yksikön kannalta asiat ovat sujuneet. En tunne asiaa riittävän laajasti, jotta voisin kommentoida. (Pieksämäki) Kannatan osakeyhtiömuotoista ratkaisua. Käsitykseni mukaan se mahdollistaisi parhaiten kehittymismahdollisuudet jatkossa. (Mikkeli) Meidän maakunnassa ylläpitäjäratkaisulla ei ole suurta merkitystä, sillä kaupunkien täytyy olla pääomistajia. (Mikkeli) Osakeyhtiö, mikäli se olisi kaikissa yhteistyön piirissä olevissa korkeakouluissa sama. Tämä mahdollistaisi selkeän ja joustavan päätöksenteon ja toimimisen omana oikeussubjektina. (Joensuu) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun oman toiminnan ja myös Itä- Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyön kannalta pidän tähänastisten kokemusteni perusteella osakeyhtiötä liikelaitosta parempana ratkaisuna. Osakeyhtiömallia puoltaa myös se, että muissa Itä-Suomen ammattikorkea- 65

65 66 kouluissa ollaan kallistumassa samaan suuntaan. Osakeyhtiön toimivuuden kannalta äänivaltaa käyttävillä tahoilla on suuri merkitys. Hallituksissa pitäisi olla joitakin ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tukevia ja yhdistäviä omistajatahoja, jotka edistävät maakuntatasoa suurempaa kokonaisuutta. (Joensuu) Osakeyhtiö, aito autonomia, ylläpitäjätaho olisi aidosti amk:n etujen puolustaja, päätösnopeus. (Joensuu) Näkemykseni on, että parhaiten IS läänin amkien yhteistyötä edistäisi se, että niiden kaikkien ylläpitomalli olisi osakeyhtiö. Oy- mallin etuna näkisin mahdollisimman hallinnollisen joustavuuden, joka edesauttaisi sekä aitoa yhteistyötä amkien kesken että todennäköisesti mahdollistaisi parhaiten nopean ja luovan reagoinnin moniin kysymyksiin, joita korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen politiikka tulee enenevässä määrin nostamaan esiin (ajankohtaisena esimerkkinä koulutuksen myyminen EU- alueen ulkopuolelle). (Joensuu) Nykyinen malli, jossa tehdään laajalla rintamalla yhteistyötä pitkälti Joensuun vetovastuulla. Yhteys tiedepuistoon myös on tärkeä omistajan kautta. (Joensuu) Nykyinen malli on toimiva elinkeinoelämän kannalta. Yhteistyö yliopiston kanssa ei ainakaan tähän asti ole ollut kiinni ylläpitäjämallista, vaan toiminut hyvin. Kuopion kaupungilla on valmius keskustella myös muista ylläpitäjäratkaisuista. (Kuopio) Osakeyhtiö. Siinä päätöksenteko olisi nopeaa tarvittaessa. Hallituksella selvä vastuu ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Luonteva sopimuksen tekijä muun yrityselämän kanssa. (Kuopio) Parhaana pidän oy- muotoa pääomistajina kunnat, ainakin nykyiset omistajakuntamme. Oy- muoto tukee modernia toimintatapaa, lisää joustavuutta, mahdollistaa tuloshakuista ja taloudellista toimintaa ja yleisesti tehokkuutta ja melko mutkattomat yhteistyön kuviot kunhan talous-rahoitusresurssointi hoidetaan lähtötilanteessa vahvaksi. Säännöstö pitää olla yhtenäinen ja yhteensopiva. On etu, jos I-S:n amkien yhteistyön osapuolet ovat kaikki samaa juridista muotoa, erityisesti oy- muotoa. Poissuljettu ei saisi myöskään olla, pidemmällä tähtäimellä ainakaan, yksi yhteinen juridinen I-S amk- organisaatio, esim. Konserni Oy. (Kuopio) Vaikea sanoa. Savonia-amk on poikkeuksellisesti maakunnallinen korkeakoulu, joka toimii kolmella paikkakunnalla: Iisalmi, Kuopio, Varkaus. Ylläpitäjämallin tulisi joka tapauksessa olla sellainen, että nykyinen osin hajautettu toiminta voi jatkua. (Varkaus) Ylläpitäjällä ei ole merkitystä, kunhan ammattikorkeakoulu rakentaa hyvän ja toimivan yhteistyöverkoston elinkeino- ja työelämän kanssa. (Iisalmi) Kaikkien ammattikorkeakoulujen suuntautuminen osakeyhtiöratkaisuun on selvä. Vahvimpana se näkyy maakuntien keskuskaupunkien Joensuun, Kuopion ja

66 Mikkelin vastaajien joukossa. Merkittävänä perusteluna tälle suuntautumiselle voidaan pitää ammattikorkeakouluissa vakinaisen toiminnan aikana hankittua kokemusta nykyisistä ylläpitäjämuodoista, niiden vahvuuksista ja epäkohdista. Toisena selittävänä tekijänä on se, että kaikissa uusissa ammattikorkeakoulujen liittoutumissa ja esityksissä erilaisiksi liittoutumiksi on otettu käyttöön tai esitetty osakeyhtiöratkaisua. Myös tutkimustiedon mukaan osakeyhtiömuotoisissa ammattikorkeakouluissa ylläpitäjien sitoutuminen ja henkinen omistajuus toteutuu parhaiten ammattikorkeakouluissa, joiden ylläpitäjämuotona on osakeyhtiö. Seuraavaksi sijoittuvat kuntayhtymämuotoiset ammattikorkeakoulut ja heikoimmiksi kuntien ylläpitämät ammattikorkeakoulut. (Nyyssölä 2007) Yli kymmenen vuoden kuluessa vakinaisten ammattikorkeakoulujen kokemusten perusteella edellä keskeisimmiksi arvioimani ammattikorkeakoulun intressi, opiskelijaintressi ja työelämäintressi toteutuvat parhaiten osakeyhtiömuotoisessa ylläpitäjäratkaisussa. Sen merkeissä on vastaustenkin perusteella mahdollisuudet luoda toimivimmat yhteistyösuhteen työelämätahojen kanssa sekä vahvistaa ammattikorkeakoulujen laatua ja vaikuttavuutta. Voidaan arvioida, että tällä ylläpitäjämuodolla toteutunevat parhaiten myös muiden keskeisten tahojen intressit ja myös ammattikorkeakoulujen omistajaohjaus. 19. Toimintojen organisointi ja johtaminen Toimintojen organisoinnissa ja johtamisessa on ammattikorkeakoulujen kesken selviä eroja. Nykykäytänteiden kuvaileminen ei ole tässä kuitenkaan keskeistä, koska kaikissa kolmessa ammattikorkeakoulussa on meneillään tai alkamassa toimintojen organisoinnin ja johtamisen muutoksia. Mikkelin ammattikorkeakoulussa ollaan nykyisestä seitsemästä tulosalueesta siirtymässä enemmän ns. klusteriorganisaatioon ja sen edellyttämään johtamisjärjestelmään. Savonia- ammattikorkeakoulussa on tehty päätös jonka mukaan tämän hetkisen viiden tulosalueen asemesta otetaan käyttöön osaamisaloittainen organisoituminen, jonka osia ovat 1) teknologia ja ympäristöosaaminen, 2) hyvinvointiosaaminen ja 3) liiketoiminta- ja kulttuuriosaaminen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on puolestaan vuoden 2008 alkupuolella tarkoitus päättää uudesta osaamisperustaisesta organisoitumisesta ja ottaa se käyttöön vuoden 2009 alussa. Alustavasti toimintojen organisointi on hahmoteltu kuudeksi keskukseksi, joita olisivat 1) tekniikan ja liiketalouden keskus, 2) hyvinvointipalvelujen keskus, 3) tuotekehityksen keskus, 4) elämyspalvelujen keskus, 5) biotalouden keskus ja 6) hallintopalvelukeskus. Ammattikorkeakouluissa meneillään olevissa tai käynnistyvissä toimintojen ja johtamisen uudelleen organisoinneissa muodostetaan nykyistä laajempia osaamisen koosteita ja vuorovaikutussuhteita. Niillä luodaan nykyistä parempia edellytyksiä myös ammattikorkeakoulujen keskinäisten osaamiskoosteiden rakentamiselle ja keskinäiselle yhteistyölle. 67

67 20. Työnjaon ja yhteistyön muodot koulutuksessa Ammattikorkeakoulujen keskinäisen työnjaon ja yhteistyön arviointia ja kehittämistä tulisi tarkastella ainakin korkeakoulupolitiikan ja työelämäyhteistyön lähtökohdista. Korkeakoulupoliittisissa näkemyksissä ja linjauksissa on painotettu enimmäkseen korkeakoulujen osaamiskoosteiden vahvistamista ja riittävää kokoa. Tätä on perusteltu useimmiten sillä, että vahvoilla osaamiskoosteilla voidaan parantaa korkeakoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä yltää kansainväliselle osaamisen tasolle. Työelämäyhteistyössä on keskeistä se, että ammattikorkeakoulut kykenevät vastaamaan toimintaympäristönsä osaamisen ja asiantuntijuuden sekä niiden kehittämisen tarpeisiin. Tämä voi toteutua koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla sekä yhä yleisemmin myös kansainvälisen yhteistyön kautta. Koulutuksen osalta tulisi näin pystyä arvioimaan, millaisia osaajia ja kuinka paljon toimintaympäristön työelämä tarvitsee ja millaiseen muuhun yhteistyöhön työelämätahojen ja ammattikorkeakoulun kesken esiintyy tarvetta. Joillakin osaamisen ja asiantuntijuuden aloilla työelämän tarpeet ovat mittavampia kuin joillakin toisilla. Tarpeissa on toimintaympäristöjen tai alueiden kesken myös sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Esimerkiksi hoitoalan osaajia ja myös koulutusta tarvitaan kaikissa Itä-Suomen läänin maakunnissa. Tilanne on varmaankin erilainen esimerkiksi vaikkapa musiikin ja muovitekniikan koulutuksessa. Arvioitaessa ja tehtäessä korkeakoulujen keskinäistä työnjakoa tulisi se tehdä niin, että mukana on sekä korkeakoulupoliittinen että työelämän tarpeiden ulottuvuus. Ne eivät ole toki toisiaan poissulkevia mutta eivät ilmeisesti aina yhteneviäkään. Näin voidaan päätellä, jos ammattikorkeakoulujen tehtävissä painotetaan esimerkiksi vuonna 2007 valtioneuvoston hyväksymän kehittämissuunnitelman, Koulutus ja tutkimus vuosina luonnehdintaa, jonka mukaan alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaaminen on ensisijassa ammattikorkeakoulujen vastuulla. Ammattikorkeakoulujen keskinäisen yhteistyön vahvistamista ja selkeyttämistä voidaan lähestyä ainakin seuraavista vaihtoehdoista käsin: 1. Koulutusaloittainen tai ohjelmittainen työjako Tässä työnjaossa yksi läänin kolmesta ammattikorkeakoulusta vastaa esimerkiksi luonnonvara- ja ympäristöalan tai luonnontieteiden alan koulutuksesta. Koulutusohjelmaulottuvuudella yksi tai kaksi ammattikorkeakoulua toteuttaa kolmen asemesta esim. tietojenkäsittelyn, maaseutuelinkeinojen, bioanalytiikan, fysioterapian, radiografiikan ja sädehoidon, toimintaterapian koulutusohjelmaa. 2. Osaamisalojen yhteenliittäminen korkeakouluittain 68 Kyseessä on osaamisperustainen organisoituminen, jossa toimii yhdessä useampia koulutus- tai osaamisaloja, esim. yhdessä ja kiinteässä yhteistyössä maaseutuelinkeinojen, metsätalouden, bioenergian ja ympäristöteknologian koulutusohjelmat. Tässä osaamiskoosteesta tulisi opiskelijoiden ja henkilön määrillä sekä taloudellisilla resursseilla riittävän vahva sekä koulutustehtävän

68 että tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta. Tällä koosteella voitaisiin saada aikaan osapuolten yhteistyöllä myös työelämän tarvitsemaa uudenlaista osaamista ja asiantuntijuutta. Tällaisella organisaatiorakenteella voisi kunkin maakunnan ammattikorkeakouluun jonkin koulutusohjelman sisäänotto olla yleisenä suunnittelun linjauksena esitettyä 40 aloituspaikkaa pienempi. Edellytyksenä olisi silloin, että tällainen koulutusohjelma on riittävän vetovoimainen, maakunnan työelämän kannalta hyvin tärkeä ja että koulutusohjelma toimii kiinteässä yhteistyössä osaamiskoosteen muiden ohjelmien, osaamisalojen kanssa. 3. Työnjako osaamisen ja asiantuntijuuden sisällöissä Tässä vaihtoehdossa korkeakoulujen samojen koulutusohjelmien sisällöissä ja menettelytavoissa painotetaan yhteisten osaamissisältöjen lisäksi toisistaan poikkeavia osaamissisältöjä. Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun matkailun koulutuksessa on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vastaavan alan koulutusta vahvemmassa asemassa ravitsemisalan osaaminen, musiikin koulutuksessa ensiksi mainittu korkeakoulu toteuttaa klassisen musiikin opetusta ja viimeksi mainittu pop-, jazz- ja kansanmusiikkia jne. 4. Korkeakoulujen osaamisaloittainen yhteistyö Läänin ammattikorkeakoulut muodostavat tässä ratkaisussa yhdessä asiantuntijuuden osaamiskoosteita, joilla ne yhteistyössä vastaavat esimerkiksi liiketalouden ja tekniikan alan sekä terveysalan ylempien tutkintojen koulutuksesta. Useissa yhteyksissä esitettyihin koko läänin liiketalouden osaamisen tarpeisiin ammattikorkeakoulut voisivat vastata yhdessä niin, että niiden jokaisen perustutkintokoulutuksesta siirrettäisiin aloituspaikkaa ylempien tutkintojen koulutukseen. Kunkin maakunnan ammattikorkeakoulussa aloittaisi näin vuosittain liiketalouden ylempään tutkintoon tähtäävää opiskelijaa, yhteensä opiskelijaa. Toisena soveltamisen alueena voisivat olla ammattikorkeakoulujen yhdessä toteuttamat vieraskieliset koulutusohjelmat. Tällaisilla ratkaisuilla ammattikorkeakoulut hyödyntäisivät ristiin yliopettajiensa ja lehtoreittensa osaamista ja asiantuntijuutta sekä kontakti- että virtuaaliopetuksessa ja myös työelämäyhteistyössä. Esitetyt ratkaisumallit tulee käyttää samanaikaisesti, ne eivät ole keskenään vaihtoehtoisia. Esimerkiksi aikuiskoulutuksessa ja nuorten koulutuksessa niiden soveltaminen voi painottua eri tavoin vaikkapa opiskelupaikkasidonnaisuuden ja opintojen toteuttamistapojen eroista johtuen. Samoin maakuntien erilaisista tarpeista käsin niiden käyttö voi vaihdella. Tulevan yhteistyön vahvistamisessa ja työnjaon selkeyttämisessä niiden kaikkien soveltuvuutta tulee arvioida ja niitä kaikkia myös toteuttaa. Yhteistyön edetessä eri ratkaisuvaihtoehdoille määrittyy oma roolinsa korkeakoulujen eri tehtävien yhteistyössä ja työnjaossa. 69

69 21. Yhteistyötä koskevia näkemyksiä ja esityksiä Kyselyyn osallistujilta kysyttiin, millaisia rakenteellisia ja toiminnallisia yhteistyön ja työnjaon ratkaisuja ammattikorkeakoulussanne pitäisi tehdä Itä-Suomen läänin muiden ammattikorkeakoulujen kanssa/amk:n sisällä. Kysymys tuotti varsin paljon aiheisiin syvällekin luotaavia vastauksia. Seuraavaksi niistä otetaan tarkasteltavaksi vain ammattikorkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa käsitteleviä vastauksia (paikkakunta): On katsottava, miten työnjako tehdään eli missä koulutusohjelmissa ja koulutuskokonaisuuksissa pystytään luomaan kilpailukykyinen kokonaisuus. Tämän lisäksi on myös monia ei välttämättä erityisen kilpailukykyisiä, mutta alueen kannalta tärkeitä koulutusohjelmia. Käytännössä koulutusohjelmien määrää tulee edelleen supistaa ja heikoimmista on luovuttava. Erityiskysymys on Savonlinna. On myös pystyttävä luomaan uusia koulutustuotteita, joilla on valtakunnallista sekä jopa kansainvälistä kysyntää. (Mikkeli) Koulutusohjelmarakenteet pitäisi selvittää järkevän työnjaon kannalta. Opetuksellista yhteistyötä tulisi kehittää erityisesti aikuiskoulutuksessa. (Mikkeli) Koulutuksen päällekkäisyyden poistaminen niiltä osin kuin se on järkevää alueen tarpeiden kannalta. Turhan kilpailun poistaminen. Yhteisiä kvhankkeita, yhteistä kv- toimintaa muutenkin esim. kv- rekrytoinnissa. Uskon, että myös t&k:n alueella löytyy paljon sellaista, mistä verkostoitumisesta on hyötyä. Hankepuolella on siitä jo hyviä kokemuksi, samoin verkko-opetuksen kehittämisessä. Asiantuntijuuden ristiin hyödyntäminen. (Kuopio) Yhteistyön mahdollisuuksia ja toteutuksia pitää tarkastella myös toiminnoittain: T&K- ja hanketoiminta erityisesti, kirjasto- ja tietoyhteistyö, kv- toiminta- talous- ja rahoitushallinto, tietohallinto, toimitilahallinto, markkinointi. Tarvitaan sopivat yhteiset pienryhmät näille toimialoille. Ajoittain ja kehittyvää yhteistyötä tulee toteuttaa myös nykyisen päättäjähallinnon kesken, jotta saadaan tehdyksi hyödyllisiä päätöksiä sellaisissa asioissa, jotka ovat välttämättömiä: amk:n HA:t ja ky:n HA:t, osin mukaan myös ylimmistä luottamushenkilöistä pj:t ja vara pj:t joitakin strategiapalevereita tarvitaan käynnistysvaiheessa (Kuopio) Markkinointi ja tiedotus. Aikuiskoulutuksessa enemmän sellaisia malleja kuin meidän fysioterapeuttikoulutus Kajaanissa ja Savonia rakennusmestarikoulutus Joensuussa. Nykysäädösten mukaisia pienten koulutusohjelmien yhdistämisiä ja sitten ko. koulutuksen järjestämistä yhteistyössä varsinaisen toiminta-alueen ulkopuolella. Tällä tarkoitan esim. sitä, että jos metsätalouden koulutusohjelma olisi Itä-Suomessa vain PKAMK:ssa, niin vaikka joka neljäs vuosi voitaisiin tutkintoon johtavaa koulutusta metsäalalla PKAMK:n toimesta aloittaa Pieksämäellä tai Varkaudessa tai.. paikallisten amkien kanssa. (Joensuu) 70

70 Tavoitteena tulisi olla mikäli IS läänin amkien suhteen saadaan syntymään aito allianssa turhan keskinäisen kilpailun karsiminen ja tavallaan yhteisen kilpailun siirtäminen läänin rajojen ulkopuolelle, muuhun Suomeen ja kohdennetusti kansainvälisille koulutusmarkkinoille. Jokaisessa maakunnassa tarvitaan tietty työelämälähtöinen peruskoulutus (sanotaan karkeasti sairaanhoitajat, insinöörit ja tradenomit), mutta erityisemmillä aloilla pitäisi saada syntymään riittävän vahvoja ja profiileiltaan houkuttelevia koulutuskokonaisuuksia. Tällöinkin on oleellinen haaste, miten varmistamme, että näille erityisaloille pyrkivien hakijoiden enemmistö valitsee juuri itäsuomalaisen vaihtoehdon eikä esim. etelää tai Jyväskylää. Joka tapauksessa näkisin välttämättömäksi konkreettisen työnjaon ja siten tietyn ryhmittelyn koulutustarjonnassa siten, että kunkin amk:n tarjonnasta tulisi valituilla aloilla kilpailukykyisen vahva. Yhteistyötä olisi tehtävä erityisesti YAMK- tarjonnan ja kansainvälisen tarjonnan suhteen. Yhteisrekrytointi on yksi keskeinen haaste haaste siksi, että tällä hetkellä kaikki kilpailevat voimakkaasti myös toisten kotikentillä. Koulutustarjonnan synergiaedut esim. etäopetuksen ja asiantuntijavaihdon suhteen olisi selvitettävä tarkasti. Keskinäiseen koordinointiin tarvittaisiin vähintään yhteinen keskusteleva johtoryhmä. OPM- neuvotteluihin pitäisi lähteä yhdessä sovittujen tavoitteiden kanssa, ja itse en pitäisi mahdottomana sitäkään, että vaikkapa neuvoteltaisiin yhdessä kolmen koplana OPM:n kanssa. (Joensuu) Kaiken kaikkiaan vastauksista käy ilmi, että Itä-Suomen läänin maakuntien ammattikorkeakouluissa on jo pohdittu ja keskusteltu korkeakoulujen työnjaon ja yhteistyön kysymyksistä. Tätä voidaan sinänsä pitää luontevana, koska nämä asiat ovat olleet viime vuosina esillä eri tahoilla Suomen korkeakoulupoliittisissa keskusteluissa. Edellä luvun 14. tulokset osoittivat, että ammattikorkeakoulut ovat vahvistaneet viime vuosina huomattavasti tutkimus- ja kehittämistoimintaansa. Seuraavassa luvussa tarkastellaan, millaisia käsityksiä ammattikorkeakoulujen piirissä esiintyy tämän tehtäväalueen yhteistyöhön ja työnjakoon. 22. Näkemyksiä yhteistyöstä ja työnjaosta tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Seuraavassa tarkastelussa ei oteta esille korkeakoulujen sisällä eri paikkakuntien välisen yhteistyön kysymyksiin. Kysymykseen, missä asioissa ja millä tavoin Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen tulisi vahvistaa yhteistyötään ja työnjakoaan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, saatiin seuraavanlaisia vastauksia (paikkakunta): 71

71 Erikoistumista kannattaisi lisätä, kaikkien ei kannata tehdä kaikkea. Varmaankin tämä menisi osaltaan ko. päätösten kanssa käsi kädessä. Lisäksi pitäisi kyetä tekemään yhteistyötä T&K:n markkinoinnissa ja palveluiden myynnissä koko alueelle. (Mikkeli) Hyvä liikkeelle lähtö olisi yhteiset hankkeet, joissa laajennettaisiin hankkeen toteuttamiseen liittyvää substanssiosaamista. hankkeet, joissa esim. rakentamisessa voitaisiin tehdä yhdessä sisällöllisesti laajempia hankkeita yhdistämällä eri amkien osaamista. (Mikkeli) Joitakin harjoitustöitä on tehty. Näistä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Toiminta on tapahtunut lähinnä siten, että t&k- johtajat ovat kartoittaneet yhteisiä osaamisalueita, joiden sisään on yhdessä eri ammattikorkeakoulujen kanssa rakennettu substanssiosaajien palaverit vaatimuksena yhteisten hankeaihioiden valmistelu ja haku rahoittajilta. Nyt suunnitteilla vastaavan toiminnan laajentamista sekä läänin tasoisten hankkeiden että suorien kv- hankkeiden valmistelua varten. (Kuopio) Yhteistyötä lisää Itä-Suomen tasoisten hankkeiden suunnittelussa, suorien EU- rahoitteisten hankkeiden saamisessa Brysseliin, kansainvälisissä toiminnoissa. Työnjakoa voisi tarkastella osaamisalueiden, klustereiden tms. pohjalta kunkin vahvuuksiin perustuen turhaa kilpailua ja päällekkäisyyttä minimoiden. (Kuopio) Yhteistyön muotoina voisivat olla yhteishankkeet ja kärkihankesopimukset sekä T&K- henkilöstön keskinäisen kanssakäynnin mahdollistama yhteistyöfoorumi. Kansainvälisessä toiminnassa yhteiset ulkomaiset ekskursiot ja T&K-seminaarit ja työkokoukset potentiaalisten ulkomaisten kumppaneiden kanssa (tätä on jo harjoiteltukin Venäjän ja Brysselin suunnilla). (Joensuu) Joitakin laajoja kehittämisohjelmia voisi nostaa yhteisesti esille. Kansainväliset hankkeet. Kärkihankesopimuksessa linjatut yhteiset aihealueet ja hankkeet. (Joensuu) Yhteisessä strategiassa tulisi sopia yhteisistä T&K- toiminnan painopisteistä, tunnistaa alueen tulevaisuuden kannalta olennaiset painopisteet ja suunnata T&K- toimintaa aktiivisesti näille alueille sekä rakentaa syvällisiä ja luottamuksellisia kumppanuuksia työelämän organisaatioiden kanssa. Lisäksi tulisi määrätietoisesti ja yhteistyössä vahvistaa henkilöstön T&K- osaamista ja tukea eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden yhteistyötä. (Joensuu) Vastaajat näkevät ammattikorkeakoulujen t&k- osaamisen vahvistavan niiden mahdollisuuksia koko lääniä koskevien hankkeiden hakemiselle ja toteuttamiselle. Samoin yhteistyön ja asiantuntijuuden ristiin käytön kautta ne voivat menestyä paremmin kansallisissa ja myös kansainvälisissä t&k- hankkeissa. Myös yhdessä työelämäkumppanuuksien rakentamista pidettiin tärkeänä. 72

72 Kun amk- toimijoilta kysyttiin, mitkä ovat heidän ammattikorkeakoulunsa kärkiosaamisalueet t&k- toiminnassa, saatiin seuraavia vastauksia: Mikkeli Savonlinna *elintarviketurvallisuus *matkailun liiketoimintaosaaminen, *elämystuotanto ohjelmapalvelut, liiketoimintakonseptit, *hyvä elämä tiimioppiminen *sähköiset palvelut *matkailun liiketoiminnan Venäjä-osaaminen *palveluliiketoiminta *matkailun ja vapaa-ajan elämyspalvelut *rakennetut ympäristöt *terveyden ja toimintakyvyn edistämisen *materiaalit liiketoiminta ja tuotteistaminen, *kaiken läpileikkaava Venäjä hyvinvointiyrittäjyys Pieksämäki *Metsänhoitoyhdistyksien monipuolinen tutkimus ja kehittäminen. Metsäteollisuuden puunhankinnan kehittäminen. Olemme yhteistyössä lähinnä metsänhoitoyhdistyksien ja teollisuuden kanssa. Kuopio Iisalmi *teknologia- ja ympäristöosaaminen/ *maatilayritysten johtaminen ja sensori- ja mittausteknologia teknologia *hyvinvointiosaaminen, *kotieläintuotanto ja eläinterveydensen teknologiat huolto *business- osaaminen, *palvelutoiminnan sähköiset ratkaisut sähköiset järjest. *työyhteisöjen kehittäminen *kv- osaaminen *pk- yritysten innovaatiopalvelut *turvallisuustekniikka *psykososiaalinen verkostotyö *kulttuuriosaaminen *hyvinvointiyrittäjyys *bioenergia ja vesien suojelu *teollinen muotoilu Varkaus *kansainvälinen liiketoimintaosaaminen *tuotannon ohjaus, mallinnus ja simulointi *painelaitekoulutus *robotiikka *prosessiautomaatio Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Kansainvälisellä ja kansallisella tasolla: Alueellisen tason kärkialoiksi on nimetty: *monialainen innovatiivinen *yrittäjyys tuotekehitys- ja materiaaliosaaminen *av- ja mediatuotanto *valmistus- ja tarkkuusteknologiat *terveys ja hyvinvointi *bioenergia *itsenäisen suoriutumisen *tuotteistava puurakentaminen kehittäminen *turvallisuusteknologiat *bioenergia 73

73 *tuotannonohjaus ja logistiikka *viestintäala *elokuva- ja elämysmatkailu *ympäristöosaaminen *yhteyskeskusala *konetekniikka *Venäjä- osaaminen Esitetyistä kärkialoista tulee se vaikutelma, että niitä on nimetty todellisen osaamisen lisäksi tavoiteltavan osaamisen ja asiantuntijuuden mukaan. Myös kunkin ammattikorkeakoulun sisällä vastaajien kärkiosaamisalojen koosteissa oli eroja. Se millä perusteilla kärkiosaamisen alueet määrittyvät on yhteisen keskustelun asia. Yhteisiä osaamisen aloja löytyy jo nyt, ja lisäksi tarvitaan osaamisalojen rajapintojen yhteistä määrittämistä ja niillä yhteistyön luomista tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Samoin on syytä yhdessä etsiä prioriteetteja menestystä luovien hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Millaisiksi sitten eri ammattikorkeakoulujen piirissä arvioidaan niiden valmiudet kansainväliseen yhteistyöhön T&K- toiminnassa kansainvälisesti, tuotti seuraavia näkemyksiä (paikkakunta): Meillä on yli 10 vuotta ollut toimisto Venäjällä. Venäjä- yhteistyö on laajaa. Rajatuilla osaamisalueilla on kykyä muuhunkin kv- toimintaan. Vahvimpina esim. materiaali- ja ympäristötekniikka, mutta myös terveydenhuolto. (Mikkeli) Teemme jo aika paljon kansainvälistä t&k- työtä mm. Venäjällä ja Afrikassa hyvinvointiteknologiassa, ICT:ssä, eläinten terveydenhuollossa, vesien suojelussa, muotoilussa ja matkailussa. (Kuopio) Uskoisin, että mahdollisuudet ovat vahvimmat sellaisilla aloilla, joiden ympärille Pohjois-Karjalassa on laajemminkin syntynyt tai syntymässä kansainvälisen tason osaamiskeskittymiä. Tällä perusteella vahvimpia osaamisalueita ovat bioenergia (liittymä metsäosaamiseen, energiatekniikkaan, metsäkoneteollisuuteen ja kiviteollisuuteen) sekä tuotekehityksen, materiaaliosaamisen ja valmistusteknologioiden osaamiskokonaisuus (muoviteollisuus, kone- ja tuotantotekniikan osaaminen, tuotekehitys- ja muotoiluosaaminen). (Joensuu) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälisillä yhteistyön areenoilla ammattikorkeakoulujen tulee luoda yhteisiä osaamiskoosteita ja vahvistaa selvästi nykyistä yhteistyötään. Lisäksi tutkimushankkeissa tulee hakea aktiivisesti toimivia kumppanuuksia tulevan Itä-Suomen yliopiston ja muidenkin yliopistojen kanssa. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen henkilöstön yhteinen tutkimusosaaminen antaa tähän jo tällä hetkellä hyvät valmiudet (päätoimisissa opettajissa yhteensä 123 tohtoria ja lisensiaattia sekä 547 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta, t&k- toimissa yhteensä 92 tohtoria ja lisensiaattia, ks. taulukot 8-10). Lisäksi ammattikorkeakouluilla on huomattava määrä t&k- toiminnassa tarvittavia laboratorioita, laitteita, järjestelmiä ja muuta välineistöä, joiden yhteiskäytöllä voidaan vahvistaa ammattikorkeakoulujen laatua ja vaikuttavuutta t&k- toiminnassa. 74

74 23. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystoiminta Jo edellä Suomen korkeakoulupolitiikan linjauksien tarkastelussa tuli esille, että ammattikorkeakoulujen keskeisenä tehtävänä on osallistua aktiivisesti ja vaikuttavasti aluekehitystoimintaan. Tämä koskee ensisijassa näiden korkeakoulujen koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Koulutustehtävään liittyen viimeisimmässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa todetaan jopa niin vahvasti, että alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaaminen on ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen vastuulla. (Opetusministeriö 2007) Amk- toimijoille tekemäni kyselyyn vastauksissa tuli esille, että Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulut toimivat aktiivisesti erilaisissa aluekehitystehtävissä sekä koulutuksen että tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkeissä. Tämä kävi itse asiassa ilmi myös edellä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssien, opinnäytetöiden ja tutkinnon suorittaneiden maakuntiin sijoittuneiden määrien tarkastelussa. Vastaajat ilmoittivat, että aluekehitystoiminta on mittavinta seuraavilla osaamisen aloilla ja koulutusohjelmissa (paikkakunta): Tällä hetkellä ehkä vahvinta ns. hyvinvointipalvelujen koulutusohjelmissa. Liiketalouden hankkeiden määrä melko vähäinen, johon on ehkä vaikuttanut HKKK/PYK toiminta Mikkelissä. (Mikkeli) On joitakin koulutusohjelmia, joissa on muita suurempi koulutusosuus omaan maakuntaan, samoin laajempi T&K. Sitten on sellaisia koulutusohjelmia, jotka ovat jo alun perin ajateltu Itä-Suomea tai koko maata palveleviksi. On varmaan niin, että mitä suurempi koulutusala, sitä paremmin se vastaa myös maakunnan tarpeisiin. (Mikkeli) Matkailun koulutusohjelma: vuonna rakennettu kehitysympäristöt sekä osaamisrakenteet. Terveysalan koulutusohjelmat: alan osaamisen vahvistaminen, kansainvälinen osaaminen. (Savonlinna) Uskoisin, että kokonaisuudessaan em. osa-alueita ajatellen se on vahvinta mm. matkailualalla, tekniikan tietyillä osaamisaloilla, Ylä-Savon alueella (liiketalous, luonnonvara, sosiaali- ja terveysala). Muilla aloilla kehittämisen tarvetta on vaihtelevasti. (Kuopio) Tekniikka: automatiikka-, elektroniikka-, sähkötekniikka- ja ympäristöteknologia, hyvinvointiteknologia. Terveysala: hyvinvointiosaaminen ja hyvinvointiteknologia, Hoitotyö, suun terveydenhuolto. Liiketalous, liiketalouden ko. (Kuopio) Tekniikassa opinnäytetyöt ja opiskelijaprojektit vastaavat hyvin ympäröivän teollisuuden tarpeisiin. Hankkeistettua t&k- työtä tulisi olla enemmän ja näin ollen paikallisella tasolla pitäisi olla enemmän mukana hankkeiden valmistelutyössä. (Varkaus) 75

75 76 Luonnonvara-alalla on ollut selkeä edelläkävijän rooli, josta saatu kokemuksia on menestyksellä hyödynnetty muiden alojen kehittämistoiminnassa. Pääosin vallitsevasta aluekehityksen rahoitusmallista johtuen sosiaali- ja terveysalan kehittämistoiminta on käynnistynyt hitaammin. Sitä toisaalta kompensoi opetuksen t&k. (Iisalmi) Vahvoja suuret koulutusohjelmat koulutusmerkityksensä kautta, pienissä viestintä, muotoilu ja muovitekniikka. (Joensuu) Aluekehityksen painopiste vaihtelee aloittain. Aloista sosiaali- ja terveysala on tällä hetkellä voimakkaimmin kiinni oman alueen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun alkuaikoina tekniikalla oli keskeinen rooli, mutta nyt ollaan vähän suvantovaiheessa. Eri koulutusohjelmista työllistymisessä on ollut paljon vaihtelua. Perinteiset alat ovat täällä voimissaan työllistymisen osalta. Kulttuuriala on ollut aktiivinen ammattirakenteiden uudistamiseen tähtäävissä hankkeissa, mutta työllistymisen kanssa on ollut jatkuvasti ongelmia. (Joensuu) Aktiiviset alat on muotoilu- ja tuotekehitys, eräät tekniikan alat (muovi- ja materiaalitekniikka), tuotannonohjaus ja logistiikka jne. Oikeastaan ne alat, jotka olemme määritelleet strategiassa kuuluvaksi aluekehitystoimintaan eli yrittäjyys, av- ja mediatuotanto, terveys ja hyvinvointi, itsenäisen suoriutumisen kehittäminen, bioenergia, ympäristöosaaminen, yhteyskeskusala, konetekniikka sekä Venäjä- osaaminen. (Joensuu) Amk- toimijat ja korkeakoulujen ylläpitäjätahojen edustajat toivat vastauksissaan esille mittavan joukon ammattikorkeakoulujen kumppaneita ja erilaisia ohjelmia aluekehitystoimintaan liittyen. Kun heiltä kysyttiin, missä asioissa, millaisilla toiminnoilla ja resurssoinneilla Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa tulisi voimistaa aluekehitystoiminnassa, saatiin seuraavia vastauksia (paikkakunta): AMK:t toimivat samalla tukialueella, jolloin voisi olla paikallaan kehittää yhdessä toteutettavia koko Itä-Suomen kattavia hankkeita, koska ongelmatkin ovat pääsääntöisesti yhteisiä. (Mikkeli) No ainakin olemassa olevat resurssit pitäisi pystyä kohdentamaan paremmin siis siten, että eivät liikaan hajaantuisi. Yhteisellä strategialla voisi päästä rahoittajien kanssa parempaan lopputulokseen. (Mikkeli) Hankkeita koko Itä-Suomen alueelle. keskinäisen kilpailun vähentäminen ja tätä kautta koko Itä-Suomen huomiointi. Lisäksi yhteisrahoituksen hakeminen EU:n ja valtion puolelta. KV- hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen. Yhteinen toimielin hankkeille??? (Kuopio) Yhteistyötä tulisi tehdä yritysten venäjäosaamisen vahvistamisessa. Mahdollisesti myös maahanmuuttajakoulutus tulevaisuudessa olisi yhteistyön paikka. Koulutustarjonnan suurten linjausten vetämisessä ja markkinoinnissa. Koko kansallisen korkeakoulukentän tulevaisuuden linjaukset tulisi tehdä valtakunnallisella tasolla, eikä jättää alueellisesti pohdittavaksi. Riskinä on, että syntyy lukematon määrä erilaisia toimintamalleja. (Kuopio)

76 Työelämän valmiuksien kohottamisella, työvoiman uudelleen kouluttamisella, yrittäjyyden edistämisellä ja monipuolisella osaamisen vahvistamisella yhteistyötä ja työnjakoa tulisi vahvistaa. (Iisalmi) Kärkihankesopimus voisi linjata asiat, joita yhdessä kannattaa lähteä kehittämään. (Joensuu) Ensin tulisi varmistaa, että meillä on yhteinen käsitys siitä, mistä aluekehitystoiminnassa on kyse. Yhteisellä strategialla sovitaan yhteisistä suuntaviivoista ja strategisista painopistealueista. Pyritään yhdessä rakentamaan pitkäjänteisiä ja strategisia kumppanuuksia yhteistyökumppaneiden kanssa. (Joensuu) Maakuntien ja läänin yritysten ja työelämän kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisessa. Keinona voisivat olla yhteishankkeet ja ulkomaiset partnerit ja esim. suora EU- rahoitus. Samaten toimivan kv-harjoittelijoiden yrityksiin sijoittumisen vahvistaminen. Kaiken kaikkiaan siis yhtenä keskeisenä yhteisenä haasteena voisi olla alueen työ- ja yrityselämän kansainvälistäminen. (Joensuu) Vastauksissa tuli esille tarve aluekehitystoiminnan tehtäväalan yhteisestä määrittämisestä, yhteisestä strategiasta, työelämäkumppanuuksien vahvistamisesta. Myös kansainvälisen toiminnan ulottuvuus mainittiin yhteistyön kehittämisen alueena. 24. Koulutustarjonnan ja toimintaympäristön osaamistarpeiden yhteensopivuus Kyselyllä pyrittiin selvittämään, miten hyvin Itä-Suomen läänin maakuntien koulutustarjonta vastaa toimintaympäristön osaamisen tarpeisiin. Tästä aiheesta esitetään seuraavaksi joitakin vastauksia (paikkakunta): Jossain määrin. Alueen keskeisiin tarpeisiin on vastattu kuten vaikkapa sairaanhoitajien lisätarpeisiin. Materiaalitekniikan koulutusta (materiaalitekniikka ja muotoilu) on vahvistettu, koska se on Mikkelin seudun erityinen vahvuus ja panostuksen kohde. (Mikkeli) En näe suuria puutteita. Toki esim. rakennusinsinöörikoulutus puuttuu ja myös joitakin muita, mutta eihän kaikkea voi omassa maakunnassa kouluttaa. (Mikkeli) Hyvin, lukuun ottamatta tekniikan koulutuksen puutetta, Etelä-Savon teknologiateollisuus on Savonlinnassa, mutta kaikki tekniikan koulutus Mikkelissä, joka on hallinto- ja palvelukaupunki. (Savonlinna) Metsätaloudella on perusteltu asema ammattikorkeakoulun koulutusrakenteessa. Metsätalous on Etelä-Savon maakuntaohjelman eräs painopiste: Metsävarat turvaavat Etelä-Savolle keskeisen aseman 77

77 metsäteollisuuden raaka-ainealueena sekä puuteollisuuden vahvana maakuntana. (Pieksämäki) Erittäin hyvin sosiaali- ja terveysalalla. Toimivat yhteistyösuhteet sairaaloihin, terv. keskuksiin, sosiaalitoimen kenttiin, ja yliopiston lääketieteen, hammaslääketieteen ja terveystieteiden koulutuksiin ja tutkimuksiin. Aloituspaikkamäärää on terv. alalla lisätty. Alalla eläköityminen on nopeaa ja määrällisesti suurta. Tekniikan koulutusprofiilia ollaan muuttamassa voimakkaasti työelämän tarpeita vastaavaksi, mm. rakennustekniikan koulutusta on vahvistettu (terve rakentaminen, rakennusmestarikoulutus, ylempi tutk.) ja Varkauden tekniikka on yhteistyössä kaupungin kanssa yhdistämällä painelaite- ja energiaosaamisen kehittämisesä. Tekniikan alalla koulutusta on vähennetty tietotekniikasta. Matkailu- ja ravitsemisalalla ollaan alueen painopistemäärittelyn mukaisesti matkailun koulutusta suunnattu terveysmatkailuun. Liiketaloudessa ollaan työelämän tarpeisiin vastattu mm. aloittamalla oikeustradenomikoulutus ja painotettu koulutusta johtamisen osaamisen tarpeisiin. Liiketalouden piirre on kokonaisvaltainen liiketoimintaosaaminen, koska toimintaympäristön tarpeet ovat moninaiset. Yrittäjyys on sisäänrakennettu liiketalouden ja matkailun koulutusaloilla. Kulttuurin alalla musiikissa ja tanssissa yhteistyö Siban ja korservatorion kanssa (yhteiset opettajat, tilat ja instrumentit). Musiikissa etsitään koulutusratkaisua pienten kuntien musiikin opetuksen tarpeisiin. Työelämäyhteydet hyvät. Muotoilun koulutusta voisi arvioida, tarvitaanko kaikki muotoilun suuntaukset. AMK:n määritellyt osaamisalueet: hyvinvointi-, liiketoiminta- ja teknologiaja ympäristöosaaminen (Amk:n profiili). Koulutuksen painotukset ovat näillä osaamisalueilla. Osaamisalueemme vastaavat hyvin maakunnan määrittämiin osaamisen tarpeisiin. (Kuopio) Tähän on vaikea vastata. Savoniassa on lähes kaikki maakunnan ammattialat edustettuina. Joillakin yksiköillä yhteistyö on hyvinkin kehittynyttä ja toisilla taas ei. Tärkeää on jatkossa kuitenkin yhteistyömalleja kehittää paremmaksi. Yritysjärjestöt antavat palautetta siitä, että yhteissuunnittelua ei ole tarpeeksi systemaattisesti. (Kuopio) Seudullisessa työnjaossa Savonia-amk:n vahvuus on luonnonvara-ala, jonka osaaminen laajasti käytössä erityisesti maito- ja lihaketjun kehitystyössä. Eläinterveydenhuollon ohella korostuu tilojen johtaminen. Myös metsä- ja ympäristöalan osaaminen on kysyttyä. Sosiaali- ja terveysalalla osaamista on alueen toiveiden suuntaisesti kehitetty psykososiaalisessa työssä, lastensuojelussa ja hoivayrittäjyydessä. (Iisalmi) 78 Tekniikan koulutusohjelmien (insinööri-amk) rajaaminen aiemman 5 koulutusohjelman sijasta 3 koulutusohjelmaan lienee välttämättömyys. Sen sijaan päätetyt ohjelmien suuntautumisvaihtoehdot eivät vastaa paikallista näkemystä.

78 Tuotantotalous on Varkaudessa ainoa Itä-Suomen tuotantotalouden koulutusohjelma. Siitä huolimatta se lakkautetaan eikä sallittu edes suuntautumisvaihtoehtona kone- ja tuotantotekniikassa. Englanninkielinen tuotantotalous (Industrial Management) ei lisätyin aloituspaikoinkaan täytä kyseistä aukkoa. Suomenkielisellä ja englanninkielisellä tuotantotaloudella olisi ollut laaja synergiaetu keskenään. Samaan tapaan närästää päätös, että automaatiotekniikan suuntautuminen määrättiin kovin kapea-alaiseksi eikä mukaan sisälly paikallisesti tärkeäksi koettua tietoteknistä suuntautumista. Opiskelijoiden rekrytointi koetaan uudessa tilanteessa entistäkin haasteellisemmaksi. (Varkaus) Pääosin hyvin, mutta on jatkuvasti tarkistamisen ja uudistamisen tarvetta. On herättävä ruususen unesta. (Joensuu) Tällä haavaa mielestäni hyvin, tulevaisuudessa haasteita luo kaivannaisteollisuuden kehittyminen. (Joensuu) Tällä hetkellä aika hyvin. (Joensuu) Vastaajat katsovat varsin yleisesti koulutusrakenteiden vastaavat hyvin maakuntien työelämän osaamisen tarpeisiin. Tosin Savonlinnassa nähdään puutteena se, ettei siellä ole tekniikan koulutusta. Varkaudessa tekniikan alan edustajat eivät puolestaan pidä vuonna 2008 toteutettavia koulutusohjelmamuutoksia Varkaudessa alueen teollisuuden insinööriosaamisen tarpeiden kannalta onnistuneina. Heidän mielestään koulutusohjelmarakennetta ja ohjelmien suuntautumisvaihtoehtoja olisi pitänyt ennen muutoksia käydä läpi teollisuuden edustajien kanssa. Kun kyselyyn vastaajilta tiedusteltiin, millä osaamisen on vahvistamisen ja millä supistamisen tarpeita, saatiin ammattikorkeakouluista seuraavia vastauksia (paikkakunta): Venäjäosaamista tulee läpeensä vahvistaa. Mamkissa on lopetettu puutekniikan, autotekniikan, maanmittauksen ja konetekniikan koulutus Lisäksi on lakkautettu fysioterapia Mikkelistä ja jalkaterapia sekä terveydenhoito Savonlinnassa. Seuraavat askeleet ovat vielä hieman harmaita, mutta muotoilun koulutus Savonlinnassa saattaa olla seuraava, mutta se riippuu Joensuun yliopiston ratkaisuista. (Mikkeli) Etelä-Savossa erityisesti ylemmät amk-tutkinnot, esim. tekniikan ja liiketalouden aloilla. (Mikkeli) Uuden koulutuksen tarpeet tulevat lähinnä toimintaympäristöstä. Prosessiteollisuuden tarpeisiin suunnatulle insinöörikoulutukselle on paikallisesti koettu olevan tarvetta. Tähän tarjontaa laajemmassa yhteistyössä voisi löytyä ratkaisuja. Myös joidenkin terveydenhuollon pienten ammattiryhmien saatavuuden turvaamiseksi yhteistyötä tulisi kehittää (röntgenhoitajat, bioanalyytikot, mahd. kätilöt). Näitä neuvotteluja käytykin mm. Savonia-amk:n ja työvoimahallinnon kanssa. (Savonlinna) En tiedä asiaa riittävästi vastatakseni. (Pieksämäki) 79

79 80 Pyrimme keskittämään ja vahvistamaan osaamistamme liiketoiminta- ja kulttuuriosaamisen, teknologia- ja ympäristöosaamisen sekä hyvinvointiosaamisen kenttiin. Sama koskee tulevaa kolmen tulosalueen organisaatiota. Koulutuksessa selkeä lisäämisen tarve on rakentamisen sekä sosiaali- ja terveys puolella. Olemme vähentäneet liiketaloutta sekä joitakin tekniikan koulutusohjelmia. (Kuopio) Vahvistettavaa: teknologia-osaamisessa, rakennusalalla, terveysalalla, sosiaalialalla. Vähenevää: pienet tekniikan alat, erityisesti seudullisesti; liiketalouden seudullisesti, Iisalmi (Kuopio) Varkauden seudulla erityisesti energian tuotannon ja sen vaatiman tekniikan suunnittelussa ja tuotannossa (mm. bioenergia, painelaitteet). (Varkaus) Luonnonvara-alalla suurten, kasvavien tilojen johtamisen ja teknologisen kehittämisen osaamistarpeet lisäävät sekä täydennyskoulutuksen että myös agrologien ja ylemmän tutkinnon suorittaneiden tarvetta. Sosiaali- ja terveysalalla työvoiman kysyntä lisääntyy koko ajan. Tradenomien tarjonta ylittää kysynnän. (Iisalmi) Kone- ja metallitekniikkaa on vahvistettava, samoin uutta kaivannaisteollisuutta tulisi tukea uusilla osaamisaloilla ja järjestelyillä, bioenergiaa ja ympäristöalaa on vahvistettava, samoin sosiaali- ja terveysalaa, viestintä- ja kulttuurinen sisältötuotantoa voisi vahvistaa edelleen ammattimaisemmaksi. Vähentämistä metsä- ja luonnonvara-alalla. (Joensuu) Mielestäni kulttuurialalle ei voida jatkossa panostaa nykyisessä laajuudessa ilman, että muut alat siitä kärsisivät. Matkailussa keskityttävä perusmatkailuun. Musiikissa luovuttava kaikille kaikkea periaatteesta ja luovuttava klassisesta. (Joensuu) Kaivosteollisuuden nousu nostaa esiin tarpeita tai ainakin mahdollisuuksia alan substanssiosaamisen kouluttamiseen tekniikassa. Sosiaali- ja terveysalan merkitys ei ainakaan vähene, ja uskon myös tradenomeille riittävän kysyntää. Luonnonvara-alan koulutustarpeet vaikuttavat olevan pikemminkin vähenemässä kuin lisääntymässä; niiden suhteen olisi mielestäni IS läänin amkien työnjaolla saatava aikaan valtakunnallisestikin riittävän vahvoja osaamiskeskittymiä. Kulttuuriala on sikäli ambivalentti, että sillä katsotaan olevan valtakunnallisesti supistamispaineita, mutta toisaalta se on ehkä yllättävien mahdollisuuksien ala, jossa haasteena on yrittäjyystietoisuuden ja koulutuksen lisääminen. Kulttuurialallakin pitäisi kuitenkin IS kuviossa saada aikaan järkeviä ja perusteltuja profilointeja. (Joensuu) Vastausten perusteella Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen työnjaon ja yhteistyön esityksille löytyy useita näkökulmia. Ammattikorkeakoulut voivat viedä keskusteluja työnjaostaan ja yhteistyöstään joidenkin osaamisalojen rajapinnoille. Samalla tulee yhdessä hahmotella niitä osaamisen aloja, joissa yksi tai

80 kaksi ammattikorkeakoulua kolmen asemesta vahvistaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Kyselyssä vastaajilta pyydettiin näkemystä siitä, millä koulutusaloilla ja koulutusohjelmissa Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen tulisi selkeyttää työnjakoaan ja yhteistyötään. Kysymykseen saatiin seuraavia vastauksia (paikkakunta): Kaikki koulutusalat tulisi käydä läpi. Erityisesti kalliita investointeja vaativa tekniikan ala. (Mikkeli) Tietotekniikka, liiketalous, tietojenkäsittely, muotoilu (artenomi), matkailu. Työnjakoa ja profilointia. En ota kantaa Savonian ja Pkamk:n ohjelmiin. (Mikkeli) Tekniikan ala. Siinä tulisi katsoa koko paketti ja hakea painopisteet kullekin amkille. Miettiä myös, tarvitaanko samoja koulutusohjelmia ja mitkä koulutusohjelmat voitaisiin keskittää johonkin amkeista. Sos. ja terveysala tarvitaan kaikissa, paitsi pienten koulutusten osalta olisi hyvä käydä keskustelu. Minusta Kuopion toimintaympäristönä tukee kaikkienkin koulutusta, mutta mitkä niistä ovat tarpeen Mikkelissä ja Joensuussa. Liiketaloutta tarvitaan kaikissa, mutta onko aloituspaikkamäärät tarvetta vastaavat. Matkailu- ja ravitsemisala. Meillä niiden koulutuspaikkoja vähennettiin ja profiilia terävöitettiin. Onko näissä koulutuksissa profiloitumisen kautta saatavissa riittävää vetovoimaa? Hyvä keskustella. Kulttuurin alalla keskusteltiin musiikista opm:n aloitteesta vuosi sitten, mutta yhteistä näkemystä ei taidettu saada. Kulttuurin koulutukset muilta osin ovat kaikissa amkeissa erilaisia profiileiltaan. Keskustelua tultaneen käymään jatkossa opm:n kanssa lähinnä aloituspaikkamääristä. (Kuopio) Mielestäni ainakin niissä koulutusohjelmissa, joita on kaikissa kolmessa ammattikorkeakoulussa. Vetovoimaisuus, alueen tarpeet, työllistyminen ym. on otettava arvioinnissa huomioon. (Kuopio) Metsätalous pelkästään Joensuuhun, ympäristöteknologia Mikkeliin maaseutuelinkeinot Savoniaan.. Musiikissa Savonialle klassinen ja Joensuuhun pop/jazz ja kansanmusiikki, fysioterapia Joensuuhun ja Mikkeliin, bioanalytiikka Kuopioon. Ja sitten mm. edellisten osalta koulutuksen järjestämistä joko säännöllisesti tai tarvittaessa oman toiminta-alueensa ulkopuolella yhteistyössä alueen amkin kanssa. (Joensuu) Kärkihakesopimus voisi ohjata tätäkin prosessia. (Joensuu) Työnjaosta ja yhteistyöstä vastaajat mainitsivat varsin konkreettisiakin esityksiä, joista osapuolten kesken löytyy keskustelujen ja ratkaisujenkin mahdollisuuksia. 81

81 Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen on ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteinen kehittämisen alue. Seuraavaksi tarkastellaan, mitä tästä aihealueesta tuli kyselyssä esille. 25. Ammattikorkeakoulujen kansainvälinen yhteistyö Edellä luvussa 12. kävi ilmi, että Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulusta vähintään kolmen kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon ulkomaille lähti vuonna 2006 lähes 400 opiskelijaa. Tänne ulkomailta vastaavaan vaihtoon saapujia oli jota kuinkin saman verran. Pitkiin ja lyhyisiin vaihtoihin lähteneitä opettajia oli yli 500 ja vastaaviin tänne saapuneita yli 200. Ammattikorkeakoulujen vieraskielisiin koulutusohjelmiin hakijoita oli puolestaan lähes Heistä selvä enemmistö oli ulkomaalaisia. Vastausten perusteella kaikkien ammattikorkeakoulujen kansainvälinen yhteistyö on monipuolista ja siinä on korkeakouluittain monia vahvuuksia. Yhteistyötäkin Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen kesken on jo olemassa. Korkeakoulujen yhteistyö ja työnjaon kysymyksistä tuotiin esille seuraavia näkemyksiä (paikkakunta): Näkisin tärkeimpinä yhteiset Venäjä- toiminnot ja yhteisen kv- hanketoiminnan. (Mikkeli) Koulutuksen markkinointi, koulutuksen vienti, asiantuntijuuden käyttö (Mikkeli) Kansainvälisen kesälukukauden verkoston yhteistyö toimii hyvin, mutta jatkossa enemmän synergiaetuja saataisiin esim. hyödyntämällä opetuksessa samoja opettajia ja yhtenäistämällä kesälukukauden aikataulua. Opiskelijavaihdon osalta Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyötä voisi lisätä mm. järjestämällä ulkomaisille vaihto-opiskelijoille yhteistä toimintaa, kuten opintomatkoja. Myös paikallinen yhteistyö Joensuun yliopiston kanssa on tärkeä. (Savonlinna) Yhteistyötä voisi kehittää esim. vaihto-opettajien yhteiskäytössä sekä ulkomaille tehtävissä projekteissa. Laitokset/ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin suhteellisen pieniä eivätkä yksin välttämättä pysty selviämään kaikista projekteista. (Pieksämäki) Yhteinen kv- hankkeiden systemaattinen suunnittelu ja valmistautuminen ESR- ja EAKR- kauden jälkeiseen elämään. Venäjä- yhteistyön vahvistaminen, mahdollisesti myös Aasia- yhteistyö, kv- osaamisen kehittäminen yhteistyössä. Yhteinen kv- opiskelijarekrytointi. Keskinäistä työnjakoa on minun vaikea hahmottaa, koska en tunne riittävästi muiden toimintaa. (Kuopio) 82

82 Yhteinen opiskelijarekrytointi esim. Venäjällä, Kiinassa, Intiassa ja Afrikassa. Kv- hankkeet, koulutuksen myynti (vrt. lakimuutos). (Kuopio) Yhteistyö alueellisissa kv- hankkeissa, vieraskieliset tutkinnot ja opetus, Venäjä- yhteistyön tiivistäminen verkoston sisällä. (Iisalmi) Yhteistä opetustarjontaa voisi miettiä esim. juuri kesälukukausille, samoin kehittää yhteistä verkko-opetusta. Opiskelijarekrytoinnin ja henkilökunnan liikkuvuuden, samoin vierailevien luennoitsijoiden vierailun voisi toteuttaa yhä tiiviimmässä yhteistyössä. Myös kv- hankkeissa olisi oiva yhteistyön mahdollisuus. Itä-Suomen amk:n yhteinen kv- tiimi, jossa kaikkien edustus, voisi olla mahdollinen elin, jonka kautta yhteistyötä voisi viedä eteenpäin. (Varkaus) Laajat kv- tutkimus- ja kehittämisohjelmat. Laaditaan yhteiset Aasia- ohjelmat. (Joensuu) Lakimuutoksen mahdollistama koulutuksen myynti olisi realismia IS amkien yhteistyönä/allianssina (silloin oltaisiin tarpeeksi suuri ja uskottava). Kv- vaihtareiden ja tutkinto-opiskelijoiden rekrytointi yhteisvoimin, englanninkielisen koulutuksen tarjonta yhteistarjottimella, yhteinen kv- informaatio ja markkinointi IT-Suomen läänin amk- tarjonnasta ja ympäristöstä, T&K:n kansainväliset hankkeet ja yhteiset kv- seminaarit. (Joensuu) Yhteinen Summer School kv-opetustarjonta voisi kehittää vahvasti kv-vetovoimaa, yhteistyö kv- hankkeissa. (Joensuu) Vastauksissa tuli esille varsin laaja kirjo kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksista. Yhdessä ammattikorkeakoulujen asiantuntijoista muodostuu riittävän vahva ja uskottava joukko laatutasoltaan ja vaikuttavuudeltaan vahvaan kansainväliseen yhteistyöhön koulutuksessa ja myös tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Yhteistyöllä voidaan merkittävästi vahvistaa kunkin ammattikorkeakoulun imagoa ja kilpailukykyä kansainvälisessä yhteistyössä. Venäjä-yhteistyön vahvistaminen yhdessä mainittiin useissa vastauksissa keskeiseksi kehittämisen alueeksi. 26. Yhteistyö markkinoinnissa ja tiedottamisessa Jokaisen Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulun markkinoinnin ja tiedottamisen kustannukset ovat vuositasolla merkittävät. Mikkelin ammattikorkeakoulusta esitettiin arvio, jonka mukaan kustannukset ovat näissä yhteyksissä vuositasolla noin miljoona euroa, Savoniassa noin euroa ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa lähes euroa. Mikäli Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulut muodostavat tulevina vuosina nykyistä vahvemman keskinäisen yhteistyöliiton, on markkinoinnin ja tiedottamisen kysymykset tässä yhteistyössä tärkeässä asemassa. Yhteistyön mahdollisuuksista markkinoinnissa ja tiedottamisessa vastaajat luonnehtivat seuraavasti (paikkakunta): 83

83 Yhteinen näkyminen erityisesti kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Mahdollisesti jatkossa myös Suomenkin markkinoilla. Pitäisi luoda I-S brändi. (Mikkeli) Jos toimisimme yhdessä laajemmalla alueella, voitaisiin esim. opiskelijamarkkinointia tehdä yhdessä halvemmalla ja tehokkaammin. (Mikkeli) En osaa sanoa. (Pieksämäki) Opiskelijoiden rekrytointi ulkomailta: esitteet, yhteisesiintymiset. Yhteisten hankkeitten kautta voidaan tiedottaa ja markkinoida. Yhteinen toimisto/henkilö jonnekin, Venäjälle? Kiinaan?, joka tiedottaa. (Kuopio) Mielikuvamarkkinoinnissa, kv- markkinoinnissa, koulutusohjelma- ja aikuiskoulutusmarkkinoinnissa, TV- yms. kalliissa laajalevikkisessä markkinoinnissa. (Kuopio) Markkinointi ja tiedottaminen kaipaa kehittämistä. Kehittämistyö hidasta ja välillä taitaa asiantuntemuskin puuttua. (Iisalmi) Markkinointipäälliköllä soisi olevan aikaa olla yhteydessä eri paikkakuntien päälehtiin/päätoimittajiin, jotta yleinen linjakkuus ja yhteinen viesti Savoniasta välittyisivät kaikille paikkakunnille yhtenäisesti ja positiivisesti. (Varkaus) Rekrytointi-ilmoittelua yhdistelemällä sekä yhteisesiintymisillä alan markkinoilla ja tapahtumissa mahdollista sen jälkeen, kun työnjaosta on aidosti sovittu. (Joensuu) Huomattavasti laajempaa yhteismarkkinointia ihan yhteisilmoituksista lähtien. Esim. viime sunnuntain Kainuun Sanomissa oli kaikista erilliset ilmoitukset alkavasta aikuiskoulutuksesta. Saman asian olisi ajanut reilu yhteisilmoitus. (Joensuu) Yhteinen tiedotuslehti (verkkojulkaisu) olisi mahdollinen, erityisesti jos päädytään suhteellisen tiiviiseen yhteistyöhön. Opiskelijarekrytointiin liittyvässä markkinoinnissa olisi paljon yhteistyön mahdollisuuksia, mutta sen toteuttaminen vaatii suurta muutosta nykytilaan. (Joensuu) Mikäli IS amkien yhteistyössä päästään pitkälle menevään konkretiaan, olisi tärkeää vahvistaa näkemystä yhtenäisyydestä yhteisillä tiedotteilla esim. yhteisistä kv- hankkeista. Ylipäätään markkinointiviestinnässä pitäisi esim. koulutustarjonnan suhteen kohdentaa yhteismarkkinointia kansallisesti ja joissain tapauksissa myös valikoiduille kv- kohteille. Yhteistyön syvyydestä riippuen olisi luotava yhteistä imagoa, jossa tuotaisiin esille allianssin merkittävyyttä, kokoa ( opiskelijaa) ja laajaa koulutus- ym. tarjontaa. Pitäisi luoda vahva brändi, joka on esim. nuorison mielessä kilpailukykyinen etelälle ja lännelle. Omana haasteenaan yhtenäinen ja tehokas viestintä korkeakoulupoliittisissa asioissa sekä ministeriöön, muihin kk- toimijoihin ja julkiseen keskusteluun päin. (Joensuu) 84

84 Yhteistyön yhteisten linjausten luominen ammattikorkeakoulujen kesken markkinoinnissa ja tiedottamisessa ei ole niitä helpoimpia tehtäviä. Kun sillä on kuitenkin yhteisen menestyksen tekemisessä ja esim. koulutuksen vetovoiman vahvistamisessa keskeinen asema, tulee ammattikorkeakoulujen sisällyttää se yhteistyönsä kehittämisen koosteeseen, mikäli ne lähtevät vahvistuvan yhteistyön tielle. 27. Yhteistyö talouden alalla Luvun 13. tulokset kertoivat, että ammattikorkeakoulujen tulorahoitus oli vuonna 2007 yhteensä 115,5 miljoonaa euroa ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 22,6 miljoonaa euroa. Tilastojen mukaan talouden tunnusluvut poikkesivat toisistaan ammattikorkeakoulujen kesken tehtäväaloittain huomattavasti. Talouden kysymykset on perusteltua kytkeä yhteistyön tarkasteluun, koska taloudelliset resurssit säätelevät toimintoja ja niiden kehittämistä. Siksi kyselyyn osallistuneilta pyydettiin vastauksia kysymykseen, missä asioissa ja millä toiminnoilla voitaisiin Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen taloutta vahvistaa korkeakoulujen työnjaolla ja yhteistyöllä (paikkakunta): Jos saadaan luotua suurempia kokonaisuuksia, lienee toiminnan laatu parempi ja toiminta taloudellisempaa. (Mikkeli) Hallinnossa säästäminen olisi tärkeää, mutta onko se realistista. Varsinaisia säästöjä tuskin heti on tulossa. Enemmänkin on kysymys resurssien järkevästä kohdentamisesta. (Mikkeli) Musiikin ja tanssin koulutus eivät pärjää yksikköhinnalla, joudutaan tukemaan. Palopäällystön koulutus on myös kallis. Siellä ei selvitä tekniikan yksikköhinnalla, vaan muut alat joutuvat tukemaan sitä noin 1 miljoonalla eurolla. Samoin Varkauden osalta on ollut vaikeuksia selvitä budjetin puitteissa. (Kuopio) Sopimalla toimitilojen hankkimisesta, laajentamisesta, rakentamisesta ja niiden käytöstä ainakin osin yhdessä. Koulutukseen ja koulutusohjelmien toteutuksiin yhteistyötä, jossa taloudellista edullisuutta toteutuksissa. T&K- työssä yhteistyötä ja työnjakoa, hankkeiden rahoituksen haussa yhteistyötä ja näissä myös osaamis- ja tarveperusteista erikoistumista. Monien tukitoimintojen osalta voisi myös etsiä yhteisiä ratkaisuja ja niiden toteutuksia, vaikkapa etätekniikalla ja verkkototeutuksina. Tietohallinnon ja eri ohjelmistojen ja infran yhteistyötä; palvelukeskusyhteistyötä. Hallinto: erikoistumisen mahdollisuudet ja siinä yhteistyötä. (Kuopio) Hankerahoitus, T&K:n yhteistyön tiivistäminen, hallinnon ja tukipalvelujen tehostaminen. EU osaamisen vahvistaminen (rahoituksen haku). (Kuopio) 85

85 Työnjakoa fiilattava, suurempia resurssikeskittymiä, opetusryhmien koot ja toimintatavat, tukipalvelut tarkasteluun, kehittämistehtävissä keskityttävä olennaiseen. (Joensuu) Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen taloutta voitaisiin vahvistaa päättämällä toimintojen profiloinnista ja keskittymällä harvempiin osaamisalueisiin kussakin ammattikorkeakoulussa. Myös käytännön toiminnassa ja toimintojen kehittämisessä olisi paljon asioita, joita voitaisiin tehdä yhdessä. Koulutuspuolella selvimpiä yhteistyömahdollisuuksia ovat profilointiratkaisujen lisäksi yhteinen koulutuspalvelujen kehittäminen (esim. virtuaaliopinnot, intensiivijaksot, opettajaresurssien yhteiskäyttö, yhteinen vieraskielisten opintojen tarjonta, yhteistyö opiskelijarekrytoinnissa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Ratkaisut riippuvat tietysti erittäin voimakkaasti siitä, miten tiiviiseen yhteistyöhön ammattikorkeakoulut päätyvät. (Joensuu) Yksi ammattikorkeakoulujen ylläpitäjätahojen korkeakoulujen toimintaan sitoutumisen ilmentymä on se, miten ne taloudellisesti tukevat oman ammattikorkeakoulunsa toimintaa ja kehittämistä. Tästä tehtiin kysymys, jossa vastaajilta tiedusteltiin, miten ammattikorkeakoulunne ylläpitäjätahot tukevat taloudellisesti toimintaanne (paikkakunta): Ammattikorkeakoulun tultava toimeen omalla rahoituksella. Ylläpitäjät osallistuneet yksittäisten investointien rahoitukseen. (Mikkeli) Hyvin vähän, joskus osallistuvat rakentamishankkeisiin muutaman prosentin osuudella (peruspääoman korotus). (Mikkeli) Savonlinnan kaupunki on investoinut rakennushankkeisiin. Kaupunki on mukana rahoittamassa jossain määrin hanketoimintaa. (Savonlinna) Osallistunut aiempina vuosina yhden remonttihankkeen kustannuksiin. Ollut mukana tutkimushankkeessa niin rahallisesti kuin muutenkin. (Pieksämäki) Kunnat eivät tue taloudellisesti tällä hetkellä. Joskus aiemmin kyllä esim. Iisalmen ja Varkauden kampusten rakentamista. Tietysti hieman EU- hankkeiden omavastuuosuudessa. (Kuopio) Kuopion kaupunki on rakennerahastokaudella osarahoittanut lähes 1 milj. eurolla yhteensä 32 ammattikorkeakoulun toteuttamaa eu- hanketta. Valtaosa hankkeista on liittynyt elinkeinoelämän kehittämiseen. Keskeisenä hankekokonaisuutena kaudella oli erityisesti Centek- Kuopio it- keskus, joka oli ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhdessä toteuttama kokonaisuus. Ammattikorkeakoulun vahvuus on sen vahvat yrityskytkennät ja nopea reagointikyky yritysten kehittämistarpeisiin. Esim. sensoriteknologiaan liittyvä koulutus ja tutkimustyö käynnistyi nopeasti Honeywellin yksikön siirtyessä Kuopioon. (Kuopio) 86 Iisalmen kaupunki on osallistunut kampuksen lisärakentamiseen euroa. (Iisalmi)

86 Kampus- hankkeessa kaupunki on tukenut mm. kalusto- ja laitehankintoihin osallistumalla. Yleisesti ottaen Varkauden kaupungilta on tapauskohtaisesti haettu tukea esim. hankkeisiin ja opiskelijoiden opiskeluun liittyviin ulkomaan matkoihin, ja kaupunki taloustilanteensa ja näkemysten puitteissa on tukea myöntänyt. (Varkaus) Ei suoranaisesti. Erilaisten ohjelmien ja projektien kautta kuntarahoitusta ohjautuu ammattikorkeakouluille mm. aluekeskusohjelmien ja osaamiskeskusohjelmien kautta. (Joensuu) Eivät tällä hetkellä mitenkään. Vuokran korotusten kautta kaupunki tuntuu paremminkin hankkivan ammattikorkeakoululta tuloja kaupungin muihin menoihin kuin tukevan taloudellisesti amk:n toimintaa. (Joensuu) Yksi vastaajista esitti, että mikäli tässä selvityksessä tuodaan esille toimijoiden kustannuksia, tulisi kustannusten tilastointi amkien taloushenkilöiden käydä yhdessä läpi, jotta käytössä olisi oikeasti vertailtavat luvut. Tähän liittyen hän esittää, että Itä-Suomen amkien tulisi tehdä yhteiset kustannusvertailut ja vastaavuustaulukot siitä, mitä kustannuksia on sisällytetty mihinkin kustannuksiin. 28. Eteenpäin yhteisellä strategialla ja sen toteuttamisella Mahdollisen yhteistyön vahvistaminen edellyttää yhteisiä kehittämisalueiden ja niiden sisältöjen jäsentelyjä, toimintatavoista ja aikatauluista sopimista. Kyselyssä mukana olijoilta kysyttiin, pitäisikö Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen laatia yhteinen kehittämisstrategia ja mitä hyötyä siitä olisi. Kysymyksiin saatiin seuraavanlaisia vastauksia (paikkakunta): Jos ylläpitäjät tekevät päätöksen yhteistyön syventämisestä, niin kyllä pitäisi. Siinä tulisi selkiyttää yhteistyön suuntaviivat ja sen pohjalta aloittaa kehittämistoimet. (Mikkeli) Pitäisi. Strategiassa tulisi painottaa eri amkien roolia Itä-Suomen kehittämisessä, niin ikään tulisi määritellä yhteiset kehittämistavoitteet, joita voitaisiin ajaa yhdessä opm:n kanssa käytävissä taso- neuvotteluissa. (Mikkeli) Jos yhteistyötä aiotaan viedä eteenpäin, yhteinen strategia on välttämätön. Omat strategiat voisi suunnata siltä pohjalta eikä tarvitsisi strategisesti pohtia kilpailukykyä siinä suhteessa. Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen kilpailukyky paranisi kansallisesti. (Kuopio) Ammattikorkeakoulujen toiminta-alue on maakuntarajoja laajempi, ja yhteisellä strategialla Itä-Suomen kehittymiselle olisi tilaus. Strategian avulla voisimme selkeästi määrittää yhteiset tavoitteemme ja viestittää ne sekä yhteistyökumppaneille että koko henkilöstölle. (Kuopio) 87

87 Mikäli halutaan aidosti kehittää yhteistyötä, on yhteisistä strategialinjauksista syytä sopia. Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiiviyden tavoite vaikuttaa siihen, kuinka tarkalla tasolla strategialinjauksia tulisi tehdä. Mikäli selvityksen pohjalta päädytään itsenäisten ammattikorkeakoulujen väljään yhteistyöhön, tulee strategiankin olla korostetusti suuriin päälinjoihin keskittyvä ja sen tulee jättää paljon liikkumavaraa ammattikorkeakoulujen sisäisille strategialinjauksille. Mikäli tuloksena on Itä-Suomen yliopiston tapainen liittouma, strategian yhteisen osion linjaukset ovat huomattavasti vahvemmin ja laajemmin kaikkien liittouman valintoja suuntaavia. Mikäli tuloksena on täysi fuusio, koko toiminnan perustana on luonnollisesti yhteinen strategia. Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa yhteinen strategia selkeyttää yhteistyön alueita ja ammattikorkeakoulujen konkreettisia valintoja. Vanhan sananlaskun mukaan: Kulkeeko kaksi yhdessä, elleivät ole yhdessä sopineet? (Joensuu) Ehdottomasti pitäisi (yhteistyön syventyessä). Työnjaon ja yhteistyön näkymille ja ratkaisuille saataisiin selkärankaa, sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä ja todennäköisesti strategiaprosessi jo itsessään nostaisi esiin uusia näkökulmia ja innovaatioita. (Joensuu) Kaikissa ammattikorkeakouluissa pidettiin poikkeuksetta yhteistä kehittämisstrategiaan tarpeellisena ja joissakin vastauksissa jopa välttämättömänä. Monet vastaajat toivat esille, että yhteisellä strategialla ja siihen perustuvalla yhteisesiintymisellä ammattikorkeakoulujen painoarvo vahvistuisi esim. suhteessa opetusministeriöön ja vaikutusvalta laajemminkin korkeakoulupolitiikassa. Koko korkeakoulusektoria koskien kyselyn henkilöiltä kysyttiin, pitäisikö etusijalle asettaa Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö vaiko yliopistojen kanssa tehtävä yhteistyö. Tähän kysymykseen tuli seuraavia vastauksia (paikkakunta): Amk- asioissa amkien välinen yhteistyö. Mamkin osalta yliopistoyhteistyön mahdollisuudet poikkeavat oleellisesti verrattuna Kuopioon ja Joensuuhun. (Mikkeli) Ilman muuta amkien välinen yhteistyö. Yliopistoyhteistyö kyllä pysyy mukana ja kehittyy tavalla tai toisella. (Mikkeli) Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö on jopa nykyisillä ylläpitäjämalleilla huomattavasti helpompaa kuin yliopistoyhteistyö. Ammattikorkeakoulujen rooli soveltavan tutkimuksen tekijöinä mahdollistaa substanssitasolla hyvän tuottoisan yhteistyön. Ammattikorkeakoulujen voimakas profilointi on koko Itä-Suomen etu ja sitä voimme johdonmukaisesti kehittää. (Kuopio) Yhteistyösuunnat eivät ole toisiaan poissulkevia. Ihannemalli olisi, että yhteistyö toimisi kaikilla akseleilla. Esim. Savonia-KUY, KUY-JOY, JOY-PKAMK, PKAMK-Savonia ja vielä ristiin. (Kuopio) 88 Nyt valitun linjan mukaisesti tulee ensin selvittää ammattikorkeakoulujen väliset yhteistyömahdollisuudet ja sopia sen pohjalta konkreettisesta

88 yhteistyöstä. Ovia maakunta- ja läänitason yhteistyölle Itä-Suomen yliopiston kanssa ei tule kuitenkaan sulkea. Oppivan alueen periaatteiden mukaisesti tulisi pyrkiä rakentamaan alueellisella tasolla toimivaa ja luottamuksellista yhteistyötä, joka parantaa paikallisten toimijoiden mahdollisuuksia pärjätä kansallisessa ja kansainvälisesä kilpailussa. Sanalaskua Parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli ei tule unohtaa. (Joensuu) Priorisoisin duaalimallin praktisten painotusten vuoksi IS läänin ammattikorkeakoulujen yhteistyötä. Se ei kuitenkaan sulje pois yhteistyötä yliopiston kanssa, jonka erityispiirteenä on fyysinen läheisyys. (Joensuu) Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on jo tällä hetkellä paljon yhteistyötä Itä- Suomen läänin alueella. Siksi on luonnollista, että useimmissa vastauksissa yhteistyö nähtiin sekä-että kysymyksenä. Kuitenkin tässä tilanteessa yhteistyökentän vaativuuden ja laajuuden huomioon ottaen painotettiin tässä vaiheessa ensisijaisena tehtäväalueena ammattikorkeakoulujen yhteistyön vahvistamisen tarvetta. 29. Yliopistoyhteistyö Tämän selvityksen keskeisimpänä kysymyksenä ei ole selvittää perinpohjaisesti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä. Molemmilla korkeakoulutuksen sektoreilla on Itä-Suomen läänissä menossa oman sektorin sisäisen yhteistyön tiivistämiseen tähtäävää laajamittaista yhteistyötä. Otan kuitenkin seuraavassa esille joitakin näiden korkeakoulusektoreiden yhteistyön kehittämiseen liittyviä näkökulmia ja luonnehdintoja, koska erillisellä kyselyllä hankin yliopistojen johdolta Joensuusta ja Kuopiosta sekä Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeriltä näkemyksiä näiden kahden korkeakoulumuodon yhteistyöstä. Perusteellinen näihin kysymyksiin paneutuminen on mahdollista ehkäpä muissa yhteyksissä tuonnempana. Mikä on näkemyksenne Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteistyön ja työnjaon tiivistämisen merkityksestä ja mahdollisuuksista? Kaksi päälinjaa on olemassa: 1. rakentaa tiivis ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö tai yhteinen ammattikorkeakoulu: Savonia, Joensuu, Mikkeli. 2. Pitkällä aikavälillä arvioida Itä-Suomen yliopiston ja edellä mainittujen ammattikorkeakoulujen välinen tiivistyvä yhteistyö. Toinen ääripää on yhteenliittymä, jossa saavutetaan suurtuotannon etuja. Toinen taas on kartelli (tai konsortio kauniimmin ilmaistuna), jossa sovitaan työnjaosta, jolla säädellään kilpailua. Tuloksena lienee välimuoto, jossa pitäisi sopia joistakin alojen vaihdoista niin, että kuhunkin amkiin saataisiin kehittymään vahvempia kokonaisuuksia. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulut ovat monialaisia tavarataloja. Työnjakoa ja profiloitumista eri ammattikorkeakoulujen kesken tarvitaan. 89

89 90 lisää laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Profiloituminen olisi syytä mahdollisuuksien mukaan painottaa siten, että alueelliset amk- toiminnot tukisivat ja täydentäisivät parhaalla mahdollisella tavalla alueen yliopistollisia toimintoja. Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia näette Itä-Suomen yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteistyössä koulutuksen tutkimuksen ja aluevaikuttavuuden näkökulmista? Tähän kysymykseen ja muihin tuonnempana käsiteltäviin kysyksiin pyydettiin vastaukset myös ammattikorkeakoulujen rehtoreilta: Mahdollisuudet: 1. Itä-Suomen vetovoimaisuuden kasvu 2. Kustannustehokkuus 3. yhteistyön tiivistyminen yritysmaailman kanssa 4. Innovaatioketjujen vahvistuminen. Ensinnäkin olisi hyvä, jos Itä-Suomessa päästäisiin ainakin joillakin aloilla (tarvittaessa myös) maakuntarajat ylittävien osaamisaloittaisten yhteistyömuotojen kehitämiseen sekä koulutuksessa että t&k:ssa. Toinen haaste on paikallisten kampusmiljöiden kehittäminen, myös mahdolliset yhteiskampukset ja palvelut. Kolmanneksi paikallisesti tulisi luoda sektorit ylittäviä koulutuspolkuja ja sivuainetarjontaa sekä yhteistyötä esim. kielten ja muiden yleisopintoluonteisten opintojen opetuksessa. Yhteistyön yliopistosektorin ja ammattikorkeakoulujen välillä tulee lähteä kummankin sektorin vahvuuksista ja niiden kunnioittamisesta. Työnjakokysymysten pitää olla selviä, sen jälkeen yhteistyö on helppoa. Näiden asioiden selkeyttämiseksi tarvitaan Itä-Suomen korkeakoulusektorin yhteistä foorumia, jossa myös yliopistokeskuksen tulee olla mukana. Koulutuksessa : mahdollisuudet kytkeytyvät kunkin vahvuuksi mukailevien profiilien etsimiseen turhien päällekkäisyyksien karsimiseksi ja laajan kk- tarjonnan mahdollistamiseksi. Kielten koulutuksessa ja kv- toiminnassa voitaisiin yhteistyöllä vahvistaa omaa asemaa suhteessa muiden alueiden toimijoihin. Vaarana on turha ja näköalaton kilpailu (vrt. liiketalous vs. kauppatieteellinen koulutus). Tutkimuksessa: olisi tehtävä ennakkoluulottomasti yhteistyötä esimerkiksi hankkeiden kautta. Aluevaikuttavuudessa: mahdollisuuksia esim. aikuiskoulutuksessa (vrt. Maakuntakorkeakoulu-konsepti) ja riskinä esim. aikuiskoulutuksessa turha kilpailu ja päällekkäiset rakenteet. Yhteistyössä voitaisiin selvittää myös entistä tehokkaammin työelämän, julkisen sektorin ja yritysten osaamis- ja kehittämistarpeita. Mahdollisuuksia ovat tietysti voimien yhdistäminen ja tätä kautta taloudellisempi toiminta perusasioissa, jolloin rahaa jää muuhunkin. Mahdollista synnyttää riittävän suuria ja vahvoja osaamiskeskittymiä, jotka kykenevät vastaamaan kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun. Mahdollisuudet liittyvät mm. vetovoiman parantamiseen, aluevaikuttavuuden lisääntymiseen, toimintojen tehostumiseen, laatutason paranemiseen. Vastauksissa tuli esille useita erilaisia mahdollisuuksia, joiden merkeissä keskustelua on syytä edelleenkin jatkaa.

90 Millaisiksi näette työnjaon ja yhteistyön mahdollisuudet ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen ja yliopistojen ylempien korkeakoulututkintojen kesken korkeakoulumuotojen vahvuuksista lähtien? YAMK on selvästi työelämälähtöinen tutkinto, jonka antamat valmiudet ovat työelämää ajatellen konkreettisemmat ja selkeämmät kuin maisterilla. Toisin tuskin voisi ollakaan, kun YAMK edellyttää myös kolmen vuoden työkokemusta. Olisi pystyttävä kiihkotta tarkastelemaan, mitkä ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävät alueelliset osaamistarpeet voidaan hoitaa YAMK:lla ja mitkä maisterikoulutuksella. Katsoisin myös, että Itä-Suomen yliopiston tutkimusintensiivinen strategia tulee suuntaamaan sen resursseja huippututkimukseen, jolloin niitä väistämättä on ohennettava peruskorkeakoulutuksessa. Tässä on mielestäni yksi hedelmällinen lähtökohta amk-yo- työnjaon miettimiseen. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen asema on vielä hahmottumaton. Tulevaisuudessa vastaavat pitkäkestoisen aikuiskoulutuksen vaatimuksiin. Työelämälähtöisyys, maisterikoulutus ja vastaava antavat kelpoisuuden tieteelliseen jatkokoulutukseen. Terveystieteissä ja sosiaalitieteissä tulisi selvittää kelpoisuusasiat, ts. maisteri vs. amk jatkotutkinto. Kaupan ja tekniikan aloilla työnantaja tekee valinnan. Ylemmän amk- tutkinnon tavoitteet, lähtökohdat ja toteutus poikkeavat melkoisen paljon maisteritutkinnoista, joten en näe järkevänä ja/tai mahdollisena näiden kahden tutkinnon liiallista sekoittamista toisiinsa korkeakouluissa. Karkeasti yksinkertaistettuna toinen lähtee työelämän tarpeista, toinen teoreettisista lähtökohdista. En näe suuria mahdollisuuksia Mikkelin horisontissa. Savonlinnassa voisi lisätä opetuksellista yhteistyötä, mutta tärkeää on pitää amk:n ylempien profiili kirkkaana. Toiminnoilla tulee olla selkeästi erilaiset tavoitteet, sisällöt ja profiilit. Ilmeisesti korkeakoulutuksen sektoreilla on selkiintymässä näkemykset siitä, että niiden ylemmät tutkinnot eroavat toisistaan ja voivat täydentää toisiaan sekä työelämän osaamisen että alueellisen kehittämisen tarpeista käsin. Pitäisikö mielestänne Itä-Suomen läänin korkeakoulujen rakentaa yhteistä korkeakoulustrategiaa valtakunnallista korkeakoulupolitiikkaa ja kansainvälisiä koulutusmarkkinoita ajatellen? Kannatan asiaa tiettyyn pisteeseen saakka. Olisi hyvä käydä vuoropuhelua, jotta jokainen korkeakoulu löytäisi oman luontevan roolinsa ja vältyttäisiin päällekkäisyydeltä. Ja toisaalta, jos yhdessä (tai yksittäin) olisi järkevää tehdä jotain uutta luovaa. Valtakunnallinen ulostulo voisi olla paikallaan. Joo näin. Kyllä pitää tietenkin varsinkin jos tällainen kokonaisuus syntyy. Varmaan tämä olisi hyödyllistä, mikäli se olisi realistista. Tällä hetkellä en usko, että Etelä-Savossa tähän on mahdollisuuksia. Realistinen askel voisi olla UEFin ja sen kampuspaikkakuntien yhteistyömallien kehittäminen myös ylipaikallisesti (nythän se etenee paikkakuntakohtaisesti) niin, 91

91 että 2010 tällainen strategia olisi ja sen toteuttamiseen olisi tehty myös joitain konkreetteja toimintamalleja. Yhteiselle strategialle on selkeästi tarvetta. Olisi luotava korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteinen strategia Itä-Suomen nostamiseksi korkealla osaamisella kilpailukykyiseksi ja vetovoimaiseksi alueeksi. Korkeakoulujen yhteisestä strategiasta on syytä jatkaa keskustelua. Sen tekeminen voisi olla ajankohtaista sitten kun korkeakoulusektorit itse omilla tahoillaan ovat selkeyttäneet yhteistyötään. Mitkä ovat mielestänne suurimmat kitkatekijät yliopistojen taholta ja ammattikorkeakoulujen taholta näiden korkeakoulujen yhteistyölle ja työnjaon selkeyttämiselle? Yliopistot eivät ole täysin vapautuneet vanhoista asenteistaan ja tunnustaneet korkeakoulujärjestelmän uudelleenrakentumista. Yliopistojen asenne on puolestaan luonut amk- puolelle epäluuloja yhteistyön vilpittömyyden suhteen. Toki tietynlaisella kilpailuasetelmalla ja korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen politiikalla on ollut suuri vaikutus yleistilanteeseen ja pahimmillaan on lietsottu selviytymistaistelun henkeä. Toisaalta ollaan ehkä lähestymässä tilannetta, jossa Itä-Suomessakin ollaan valmiit myöntämään positiivinen keskinäisriippuvuus ja valmiita yhteistyöhön. Kun omistajuus on eri tahoilla ja tavoitteet johtavat jonkin verran eri suuntiin, niin se tekee lähtökohdat hankalaksi. Jos löytyisi yhteinen omistajataho ja yhteiset tavoitteet, niin se helpottaisi asiaa. Jonkin verran on vielä nähtävissä myös vanhanaikaisia arvoasetelmia, jotka eivät liity tehtävään työhön, vaan menneeseen aikaan. Maakuntien ja kaupunkien edut saattavat pahastikin olla ristissä. Edunvalvonta tulee olemaan kovaa. On myös pelkoa ja epäluottamusta. Erilainen hallinto ja osittain erilainen johtamiskulttuuri ja koulutuksen ja tutkimuksen tavoitteet. Henkilö- ja yksikkötasolla yhteistyö toimii hyvin. Kitkatekijät tulevat valtakunnallisista linjauksista ja/tai niiden puutteesta. On mahdollista, että organisaatioissa on sisäistä työnjaon/profiilin/toimintojen selkiytymättömyyttä, mikä heijastuu kitkana yhteistyössä. Joissakin tapauksissa alueellisten sidosryhmien ja rahoittajien näkemykset ja odotukset yliopistotoimijoiden ja ammattikorkeakoulujen rooleista ovat ristiriitaisia, mikä aiheuttaa kitkaa toimijoiden välillä. 1. Toisen syklin selkeytymätön tila OpM:n ohjauksessa. Tämä on estänyt merkittästi toimintamallien toteuttamista. Haluttaessa tässä voitaisiin kyllä edetä paikallisestikin paljon reippaammin eli esteet ovat osin omassa päässä Amkkien omavaltainen englanninkielinen nimivalinta on ollut turhana esteenä kansainvälisen koulutusyhteistyön kehittymiselle. Asiaan tulisi löytää nopeasti valtakunnallinen ratkaisu. Kyse on suomalaisesta yliopistobrändistä kansainvälisillä markkinoilla. Ratkaisu ei ole ongelman mitätöinti, vaikka amkeissa näin se haluttaisiin nähdä.

92 Korkeakoulusektoreiden toisiaan kohtaan esiintyvissä asenteissa on tapahtunut viime vuosina myönteistä kehitystä. Vielä kuitenkin tarvitaan keskustelua ja yhteisymmärryksen luomista. Ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen luonnetta, asemaa ja tehtäviä sekä yliopistojen maisterin tutkinnoista poikkeavaa omaa profiilia ei vieläkään ymmärretä tai haluta ymmärtää kaikilla tahoilla. Samoin englanninkielisiä ammattikorkeakoulujen nimiä ei ainakaan kattavasti yliopistoissa hyväksytä, vaikka Suomen ammattikorkeakoulut käyttävät samoja englanninkielisiä nimiä kuin saksalaiset ja monet muut eurooppalaiset ammattikorkeakoulut. En löydä mitään pitäviä perusteluja sille, että suomalaiset ammattikorkeakoulut käyttäisivät muista eurooppalaisista ammattikorkeakouluista poikkeavia englanninkielisiä nimiä. Kotikutoisilla nimillä saadaan aikaan vain hämmennystä ja niiden käyttö vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä. Kaiken kaikkiaan yliopistoyhteistyöstä on lopuksi paikallaan sanoa, että se on jo nyt Itä-Suomen läänin maakunnissa monipuolista ja tuloksellista. Lopuksi sopinee tähän yhteistyöstä lainaus yhden ammattikorkeakoulun ylläpitäjätahon edustajalta: Sekä Savonia-ammattikorkeakoulu että Kuopion yliopisto ovat tulleet seudun yhteiseen strategiapöytään alueen kehittämiseksi. Vastakkainasettelua ei ole ollut, vaan on yhdessä etsitty seudun kärkihankekokonaisuuksia, joita molemmat ovat tahollaan tai yhdessä toteuttaneet. 30. Ehdotukset Tässä luvussa esittämäni ehdotukset perustuvat raportin laajoihin tilastoanalyyseihin, ammattikorkeakoulujen ylläpitäjätahon edustajille ja ammattikorkeakoulutoimijoille sekä yliopistojen rehtoreille ja Itä-Suomen läänin kaupunkien johtajille tekemiini kyselyihin. Selvitykseni kuluessa minulla on ollut myös tilaisuus keskustella useiden em. tahojen edustajien kanssa ja tutustua ammattikorkeakoulutusta järjestäviin yksiköihin. Pyrin esityksissäni myös siihen, että ne ovat linjassa korkeakoulutuksen kehittämistä koskevien kehittämissuunnitelmien kannanottojen ja koulutuksen eri alojen selvitysten esitysten kanssa. Kyselyjen ja keskustelujen perusteella voidaan esittää se vaikutelma, että Itä-Suomen läänin ammattikorkeakouluissa on hyvät valmiudet korkeakoulujen erilaisiin yhteistyön ja työnjaon ratkaisuihin. Käyttämäni aineistot olisivat antaneet mahdollisuuksia tätä raporttia laajempiinkin ja perusteellisempiin analyyseihin ja tarkasteluihin, näin varsinkin kyselyaineistot. Niitä voidaan kuitenkin hyödyntää myös esitysteni mukaisen yhteistyön ja työnjaon suunnittelussa ja toteutuksissa. 1. Mikkelin ammattikorkeakoululle, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululle ja Savonia- ammattikorkeakoululle esitän yhteistyömuodoksi strategia- ja sopimusperusteista allianssia. Katson, että ainakin tässä yhteistyön vahvistamisen ja työnjaon 93

93 selkeyttämisen tilanteessa kunkin ammattikorkeakoulun tulee toimia itsenäisenä korkeakouluna. Tämä on perusteltua siksi, että lainsäädännön ja korkeakoulupolitiikan mukaan ammattikorkeakoulujen keskeisenä tehtävänä on aluekehitystehtävä sekä koulutuksessa että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Siinä painotetaan yhteistyötä työelämätahojen kanssa ja vastuuta alueen työelämän osaamisen tarpeisiin vastaamisessa. Kun jokaisen ammattikorkeakoulun aluevaikutuksen ydinalueena on korkeakoulun sijaintimaakunta, tulee niillä jokaisella olla riittävä taloudellinen, hallinnollinen ja johtamisen itsenäisyys, tehtäviensä toteuttamisessa ja kehittämisessä. 2. Esitän, että kaikki kolme ammattikorkeakoulua ottavat vuoden 2009 alusta lähtien ylläpitäjämuodokseen osakeyhtiön. Osakeyhtiömuoto takaa parhaiten ammattikorkeakoulujen keskinäisen yhteistyön, yhteistyön työelämätahojen kanssa ja myös omistajien ammattimaisen sitoutumisen ammattikorkeakoulujen toimintaan ja kehittämiseen. Kunkin kolmen ammattikorkeakoulun osakkaiksi esitän ns. ristiinomistajuudella vähemmistöosakkaina muiden ammattikorkeakoulujen osakkaiden edustusta. Tämä takaa ammattikorkeakoulujen ylläpitäjätahojen keskinäiseen yhteistyöhön sitoutumisen, tiedonkulun, jatkuvan vuoropuhelun ja mahdollisuuden yhdessä linjata yhteistyön sisältöjä. 3. Koska ammattikorkeakoulujen käytännön yhteistyön linjaukset tehdään suurelta osin ammattikorkeakoulujen sisäisissä hallituksissa, tulee jokaisella kumppanuuskorkeakoululla olla edustaja puhe- ja läsnäolo-oikeudella jokaisen yksittäisen ammattikorkeakoulun hallituksessa. Edustus sopisi luontevasti ammattikorkeakoulun rehtorille, jonka varajäsenenä voisi toimia vararehtori. 4. Esitän, että ammattikorkeakoulut laativat yhteisen kehittämisstrategian, jossa määritellään kolmivuotiselle tavoitesopimuskaudelle yhteistyön kärkiaiheet 1) koulutuksen, 2) tutkimus- ja kehittämistoiminnan, 3) kansainvälisen toiminnan, 4) talouden, 5) markkinoinnin ja tiedottamisen, 6) laitteiden ja järjestelmien, 7) työelämäyhteistyön aloilta sekä 8) henkilöstön kehittämisessä. Ensimmäisen yhteisen kehittämisstrategia tulee olla valmiina vuosien tavoitesopimuskaudeksi ja käsiteltävänä kyseistä sopimuskautta koskevissa neuvotteluissa opetusministeriön kanssa. Käytännön yhteistyön suunnittelun ja toteuttamisen voi kuitenkin aloittaa asteittain välittömästi Koulutuksen osalta esitän jo tässä vaiheessa, että ammattikorkeakoulujen tulisi suunnitella ja toteuttaa yhdessä asiantuntijavoimiaan ristiinhyödyntäen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutusta ainakin liiketalouden ja tekniikan alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla ja mahdollisesti kulttuurialalla (viestintä, muotoilu). Merkittävä vastuu ylemmissä tutkinnoissa on ammattikorkeakouluilla erityisesti tekniikan alalla, koska Itä-Suomen yliopistossa ei ole teknillistä tiedekuntaa. Alueen työelämän liiketaloudenkin osaamisen tarpeet edellyttä- 94

94 vät ylempien tutkintojen koulutuksen volyymin vahvistamista alan korkeakoulutusta selvittäneen työryhmän esityksen mukaisesti. Aikuisten tutkintoon johtavan koulutuksen osalta ammattikorkea koulujen tulee jokaisessa yksittäisessä omalle yhteistyöalueelleen ja sen ulkopuolellekin suuntautuvassa ratkaisussa keskustella keskenään koulutuksen toteuttamisesta asiantuntijavoimiensa mahdollisesta yhteiskäytöstä. Ammattikorkeakoulujen tulee monipuolistuvan koulutusyhteistyön mahdollistamiseksi lisätä merkittävästi virtuaaliopetusta. Virtuaaliopetuksen lisääminen on tarpeellista varsinkin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutuksessa ja yleensäkin aikuiskoulutuksen alueella sekä vieraskielisessä koulutuksessa. Tällaisen opetuksen toteut taminen tulee taata järjestelmien, laitteiden ja välineiden yhteensopivuudella. Ammattikorkeakoulujen tulisi koota opettajistaan ja muista asiantuntijoistaan yhteinen osaaja- ja asiantuntijapankki. Tämä edistäisi ammattikorkeakoulujen asiantuntijavaihtoa ja yhteistä käyttöä Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ammattikorkeakoulujen tulee yhdessä ja mahdollisten muiden yhteistyötahojen kanssa pyrkiä suurempiin yhteisiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyön jäntevöittämiseksi ammattikorkeakoulujen tulisi laatia yhteinen kärkihankesopimus ja siihen liittyvät yhteistyön ja työnjaon linjaukset Kansainvälisessä toiminnan osalta esitän, että ammattikorkeakoulut suunnittelevat yhteistä vieraskielisen koulutuksen tarjontaa, toteuttavat yhteismarkkinointia ja ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointia, hyödyntävät ristiin ulkomaalaisten asiantuntijoiden käyttöä. Ajankohtaisena yhteistyön alueena olisi myös ulkomaille myytävän koulutuksen yhdessä suunnittelu, markkinointi ja toteuttaminen. Erityisesti Venäjä-yhteistyön kehittäminen tulee ottaa yhteiseksi tehtäväksi. Ammattikorkeakoulujen talouden osalta tulisi vuosittain suorittaa kustannusvertailut ja laatia vastaavuustaulukot, jotta kukin ammattikorkeakoulu sijoittaisi kustannuksensa saman luokittelun mukaisiin kohteisiin. Näin mahdollistettaisiin ammattikorkeakoulujen kustannusten keskinäinen vertailu. Ammattikorkeakoulujen tulee keskenään pyrkiä yhteistyöhön erilaisissa hankinnoissa. Myös yhteisten keskitettyjen toimintojen pohdinta ja hahmottelu tulisi aloittaa esimerkiksi erilaisten tukipalvelujen osalta Markkinoinnissa ja tiedottamisessa ammattikorkeakoulujen tulee ke hittää alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Toimintaan tulisi kehittää yhteinen Itä-Suomi-brändi. 95

95 Opiskelijarekrytoinnissa tulisi ammattikorkeakoulujen yhdessä löytää ratkaisut sille, että kunkin maakunnan nuoret kokisivat oman maakunnan ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan vähintäänkin yhtä varteenotettavaksi kuin maakunnan ulkopuolella tarjottavan koulutuksen. Runsas maakunnista ulos koulutukseen hakeminen ja siellä tutkinnon suorittaminen voi vauhdittaa nuorten kotimaakunnasta muualle muuttoa ja vaikeuttaa työvoiman saatavuutta Itä-Suomen läänin maakunnissa tulevina vuosina. Tällainen ilmiö näkyy mittavimmin Etelä-Savossa ja Mikkelin ammattikorkeakoulussa Järjestelmistä ja laitteista on jo edellä todettu, että niiden tulisi olla yhteensopivia niin, että ne mahdollistaisivat alkuvaiheissa opetusyhteistyön ja myöhemmin muunkin yhteistyön. Siksi niiden hankinnoissa tulisi tehdä yhteistyötä. Liitetekstinä 1. on ammattikorkeakoulujen tietohallinnon asiantuntijoiden laatima varsin perusteellinen nykytilanteen kuvaus ja esityksiä jatkotoimenpiteiksi Ammattikorkeakoulujen tulee yhdessä selvittää oman ydinalueensa (maakunta) työelämän osaamisen tarpeiden lisäksi koko läänin vastaavat tarpeet ja vastata niihin yhdessä sekä koulutuksen että tutkimus- ja kehittämistoiminnan ratkaisuilla. Erityisen tärkeää tämä on esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen koulutuksessa ja muussakin aikuiskoulutuksessa Henkilöstöjensä osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämisessä on ammattikorkeakoulujen syytä tehdä keskenään yhteistyötä, luoda yhteisiä toteutuksia sekä käyttää tässä toiminnassa ulkopuolisten asiantuntijoiden lisäksi myös omia asiantuntijoita. 5. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien tulee ensi tilassa perustaa yhteinen johtoryhmä yhteistyön ja työnjaon kehittämisstrategian suunnittelua, ohjausta, toteutusta ja seurantaa varten. Esitän, että jokaisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjätahot nimeävät tähän johtoryhmään kaksi jäsentä. Heidän lisäksi ryhmän jäseniksi tulisi valita näiden kolmen ammattikorkeakoulun rehtorit. Korkeakoulut voivat keskenään sopia johtoryhmän sihteerityöstä. 6. Kohdassa 4. mainituille kehittämisstrategian kaikille tehtäväalueille tulee välittömästi perustaa ammattikorkeakoulujen yhteiset operatiiviset työryhmät. Niiden tehtävänä on suunnitella tehtävä alueensa yhteistyön sisältöjä ja toimintatapoja sekä vastata yhteistyön käytännön toteutuksesta ja seurannasta. Näistä asioista tulee tehdä päätökset kunkin ammattikorkeakoulun hallituksessa ja tarvittaessa myös osakeyhtiöiden hallituksissa. 7. Ammattikorkeakoulujen tulee valmistautua yhdessä opetusministeriön kanssa toteutettaviin tavoiteneuvotteluihin sekä yhteisillä että ammattikorkeakoulukohtaisilla esityksillä. 96

96 Opetusministeriön kanssa tulisi tähän liittyen sopia, että Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä neuvotteluissa olisi mahdollisesti samana päivänä kaikkia näitä korkeakoulu ja koskeva yhteinen neuvottelu ja sen jälkeen korkeakouluittain toteutettavat neuvottelut. 8. Ammattikorkeakoulujen tulee sopia yhteistyön ja työnjaon kehittymisen vuosittaisesta arvioinnista ja arvioinnin menetelmistä. Arvioinnissa tulisi käyttää strategia- ja arviointiseminaareja ja mahdollisesti muitakin menettelytapoja. On tärkeää, että keskeisiin arviointiprosesseihin ja tilaisuuksiin osallistuvat ammattikorkeakoulutoimijoiden lisäksi näiden korkeakoulujen ylläpitäjien edustajat. Arvioinnin tuloksia tulee suhteuttaa opetusministeriön täsmentyvään rakenteellisen kehittämisen mittaristoon (esim. koulutuksen vetovoima, tutkintojen suoritusajat, valmistuneiden työllistyminen). 9. Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen keskinäisen yhteistyön ja työnjaon ratkaisut tulisi koulutusohjelmatarjonnan osalta tehdä mielestäni - luvussa 20. esittämieni vaihtoehtojen mukaan. Tässä esitän kuitenkin jo joitakin tähän tehtäväalueeseen kuuluvia ehdotuksia tämän luvun kohdassa 4. tekemieni ehdotusten lisäksi Mikäli ammattikorkeakoulujen metsäalan koulutus supistetaan asiaa selvittäneen työryhmä esityksen mukaisesti neljälle toimipaikalle, tulee Itä-Suomessa tämän alan koulutus keskittää Joensuuhun. Joensuussa sillä on mahdollisuudet luoda vahvat kumppanuudet yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan, Metsäntutkimuslaitoksen, Euroopan Metsäinstituutin ja Valtimon metsäoppilaitoksen kanssa. Tässä ratkaisussa syntyy samalla vahva metsäosaamisen koulutus- ja osaamisketju Musiikin koulutuksessa ehdotan Savonia- ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululle työnjakoa, jonka mukaan ensiksi mainitussa keskitytään klassisen musiikin ja viimeksi mainitussa pop-, jazz- ja kansanmusiikin opetukseen. Työnjakoa voidaan perustella Kuopiossa Sibelius Akatemian ja ammattikorkeakoulun yhteistyöllä ja Joensuun opetuksen suuntautumista alueen vahvoilla näytöillä pop-, jazz- ja kansanmusiikissa (esim. Ilosaarirock ja kansanmusiikkitapahtumat) Terveysalan koulutuksessa esitän, että sekä Savonia-ammattikorkeakoulussa että Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa toteutettava bioanalytiikan koulutus (33+20 aloituspaikkaa) keskitetään Savoniaan ja fysioterapian koulutus (25+20 aloituspaikkaa) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun. Bioanalytiikan keskittämistä Kuopioon voidaan perustella tarpeella ja mahdollisuuksilla vahvistaa sen yhteistyösuhdetta yliopiston lääketieteelliseen koulutukseen ja tutkimukseen. Fysioterapian keskittäminen Joensuuhun on taas perusteltua fysioterapian ja opettajankoulutuksen (erityisesti erityispedagogiikan) yhteistyösuhteiden voimistamisen kannalta. 97

97 9.4. Tulevalla ammattikorkeakoulujen tavoitesopimuskaudella ( ) Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen tulee etsiä yhteinen ratkaisu koulutuksen mahdollisesta keskittämisestä johonkin läänin ammattikorkeakouluista tietojenkäsittelyn ja maaseutuelinkeinojen koulutuksessa, mikäli näiden koulutusohjelmien vetovoima on nykyisen kaltainen ja mikäli ei ole osoitettavissa toimivaa ratkaisua niiden liittämisestä muihin osaamisen aloihin Mikkelin ammattikorkeakoulussa tulee selvittää, onko perusteita järjestää muotoilun koulutusta pienillä sisäänotoilla sekä Mikkelissä että Savonlinnassa. Savonlinnan koulutuksella tulee olla vähintäänkin vahva yhteistyösuhde paikallisen yliopistotoiminnan käsityötieteeseen. Tulee selvittää myös sen siirtämismahdollisuudet yliopistotoiminnan piiriin. Hoitotyön suuntautumisvaihtoehdon koulutuksessa Mikkelin koulutus voisi olla syksyn yhteishaussa (40 aloituspaikkaa) ja Savonlinnan vastaava koulutus (45 aloituspaikkaa) kevään yhteishaussa eikä kuten nyt molemmat sekä kevään että syksyn yhteishaussa Esitän, että Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen ja ympäristöteknologian koulutusohjelmat siirretään Kiteeltä Joensuuhun vuonna Samassa yhteydessä tulee nämä ohjelmat ja metsätalouden koulutusohjelma koota yhdeksi osaamiskeskittymäksi, ks. liiteteksti 2. Mikäli maaseutuelinkeinojen koulutuksen vetovoima ei kohoa tässä uudessa osaamiskoosteessa, tulee kyseisen alan koulutus keskittää Savonia-ammattikorkeakouluun Savonia-ammattikorkeakoulussa tulee kohottaa Iisalmen ja Varkauden toimipisteen imagoa myönteisellä markkinoinnilla, viestinnällä ja mahdollisilla muilla toimenpiteillä. Molemmilla toimipisteillä on toimiva kampusratkaisu ja niiden koulutus on tarpeellista alueen työelämän osaamistarpeiden kannalta. Toimipisteissä tulee selvittää aikuiskoulutuksen vahvistamisen mahdollisuudet. Niissä on myös syytä vahvistaa korkeakouluyhteistyön l isäksi yhteistyötä toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja myös lukiokoulutuksen kanssa. Tekniikan alan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitys on Varkauden seudun teollisuudelle merkittävä. Siksi Kuopion ja Varkauden tekniikan alan koulutuksen tulisi yhdessä tarjota osaamistaan tällä alueella nykyistä voimaperäisemmin Tekniikan ja terveysalan koulutuksessa ammattikorkeakoulujen tulee tulevalla tavoitesopimuskaudella (v ) rakentaa nykyistä vahvempia osaamiskoosteita ja kumppanuuksia sekä perustutkintokoulutuksen, ylempien tutkintojen koulutuksen että tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkeissä. Näiden koulutusalojen laadukas toiminta ja kehittäminen on avainasemassa koko Itä-Suomen läänin alueen tulevan menestyksen tekemisessä Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tulevan Itä-Suomen yliopiston ja muidenkin yliopistojen kanssa tulee vahvistaa molempien korkeakoulumuotojen vahvuuksista käsin.

98 Yhteistyön tulee tuottaa molemmille korkeakoulumuodoille lisäarvoa niin, että ne mahdollisimman hyvin täydentävät toisiaan Itä-Suomen menestyksen tekemisessä ja menestyvät niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. 11. Nuorten asiat tulee nostaa kaikkien Itä-Suomen läänin maakuntien, ammattikorkeakoulukaupunkien sekä muidenkin kuntien kehittämisessä ykkösprioriteetti-luokkaan. Jos nuorille muodostuu lapsena ja nuoruusvuosiensa aikana myönteinen mielikuva kotimaakunnastaan, kotikaupungistaan ja kotikunnastaan, on mahdollista, että heistä nykyistä suurempi osa pyrkii ammattikorkeakouluopintoihin, kotimaakuntansa ammattikorkeakouluun. Myös niistä nuorista, jotka suorittavat opintonsa kotimaakuntansa ulkopuolella, voi nykyistä useammat palata takaisin opintoja edeltävään kotimaakuntaansa. Myös Itä-Suomen läänin maakuntien ammattikorkeakouluihin muualta tulevista nuorista mahdollisesti nykyistä useampi jää tutkinnon suoritettuaan opiskelumaakuntaansa, jos heille opintojensa kuluessa on muodostunut siitä myönteinen mielikuva. Myönteisen mielikuvan luominen Itä-Suomen läänin maakunnista ei ole yksin niiden ammattikorkeakoulujen asia ja tehtävä. Tähän työhön tulee ammattikorkeakoulujen kanssa yhdessä osallistua maakunta- ja kuntatoimijoiden sekä työelämätahojen edustajien. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa vahvistava toiminta tulee ymmärtää kehittämisprosessina. Yhteinen kehittämisstrategia ja sen toteuttaminen sovituilla kehittämisen painopiste- ja kärkialoilla strategiaseminaareineen ja säännöllisine arviointeineen mahdollistaa kehittämisen kohdentamisen sekä ammattikorkeakoulujen että niiden toimintaympäristöjen kannalta olennaisille tehtäväalueille. Esitän, että tämä yhteistyötä vahvistava ja työnjakoa selkeyttävä toiminta aloitetaan välittömästi. Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen ylläpidon ja yhteistyön järjestämisen ehdotukseni tulisi toteuttaa myös siinä tapauksessa, että Mikkelin ammattikorkeakoulu sitoutuu Kaakkois-Suomen korkeakouluyhteistyöhön ja jää pois Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen syvenevästä yhteistyöstä. Tälloin monia kolmea ammattikorkeakoulua koskevia ehdotuksiani tulee viedä eteenpäin Savoniaammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kesken. Ne yhdessä muodostavat tehtävissäänsekä laadun ja vaikuttavuuden vahvistamisessa ja kansainvälisessäkin yhteistyössä riittävät osaamiskoosteet. 99

99 100

100 Lähdeluettelo Etelä-Savon Maakuntaliitto (2006) Etelä-Savon maakuntaohjelma Julkaisu 80. AO-PAINO. Mikkeli. Hautala, J. (1993) Hävittääkö ammattikorkeakoulu ylioppilassuman 1990-luvulla? Korkeakoulutieto 4/1993. Jääskeläinen, R. (2000) Katsaus Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmään. Snellmann-instituutin B-sarja 48/2000. Kuopio. Lampinen, O. ja Savola, M. (1995) Ammattikorkeakoulun syntyvaiheet Suomessa. Teoksessa Lampinen, O. (toim.) Ammattikorkeakoulut vaihtoehto yliopistolle. Gaudeamus/Otatieto Oy. Tampere. Maljojoki, P. (1986) Nuorten keskiasteen koulutuksen kysynnän yhteydet alueellisiin kehityseroihin Suomessa ja 1980-luvun vaihteessa. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 4. Joensuun yliopiston keskusmonistamo. Joensuu. Maljojoki, P. (1996) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tie. Suunnittelu kokeilu vakinaistaminen. Teoksessa Maljojoki, P. (toim.). Ammattikorkeakoulu rajojen murtajana. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisusarja A: Tutkimuksia, 2. Joensuu. Maljojoki, P. (2006) Menestystä vuonna Teoksessa Mähönen, H. (toim.). Merkintekijä. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Mähönen, H. (2002) (toim.) Korkeampaa koulusta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 10 vuotta. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Nyyssölä, H. (2007) Omistajuus ja omistajaohjaus ammattikorkeakouluissa. Esitys ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivillä Helsingissä. Monisteet. Opetusministeriö (2004) Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Yliopistopaino. Helsinki. Opetusministeriö (2006) Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet. Keskustelumuistio Opetusministeriön monisteita 2006:2. Opetusministeriö (2007) Koulutus ja tutkimus Yliopistopaino. Helsinki. Opetusministeriö (2007) Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:38. Yliopistopaino. Helsinki. Opetusministeriö (2008) Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma Opetusministeriön julkaisuja 2008:4. Helsinki Opetusministeriö (2008) Maailman parasta metsä-, puu- ja paperiosaamista. Metsäsektorin koulutuksen kehittäminen Suomessa. Opetusministeriön työryhmänmuistioita ja selvityksiä 2008:1. Yliopistopaino. Helsinki. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto (2006) Pokat Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Julkaisu 99. Kirjapaino Hyvätuuli. Joensuu. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu (1999) Raportti Pohjois-Savon väliaikaisen ammattikorkeakoulun toiminnasta. Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Moniste. Pohjois-Savon Liitto (2007) Pohjois-Savon maakuntaohjelma Kuopio. Salminen, H. (1997) Suomalaisen ammattikorkeakoulun syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. Kasvatus 4/

101 Tarjamo, K. (2002) Mikkelin ammattikorkeakoulun alkuvuosikymmen. Ammattikorkeakoulun rakentaminen ja kehittäminen Etelä-Savossa Gummeruksen Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Tarnanen, T., Wrange, K., Raivo, P. (2007) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Tiedotteita, 29. Yliopistopaino. Joensuu. Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä (2008) Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen strategia: Yhteistyössä tekniikasta hyvinvointia. Moniste. Vahteristo, O. (1994) Mikkelin teknillinen oppilaitos teknillistä koulusta insinöörikouluksi. Mikkeli. Sopimukset: Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän ja opetusministeriön välinen tavoitesopimus vuosille Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, Joensuun kaupungin ja opetusministeriön välinen tavoitesopimus vuosille Savonia-ammattikorkeakoulun, Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän ja opetusministeriön välinen tavoitesopimus vuosille Tilastolähteet: Opetusministeriö Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen yhteinen, tavoite- ja tulosohjausprosessia tukeva ja tuloksellisuuden ja tehokkuuden arviointia palveleva päätös- ja tilastotietokanta AMKOTA Opetushallitus Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan nuorten koulutuksen yhteishakujärjestelmä AMKYH Opetushallitus Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan aikuiskoulutuksen yhteishakujärjestelmä AKYH Opetushallitus Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen vieraskielisten koulutusohjelmien yhteishakujärjestelmä VKYH Opetushallitus Hakija- ja opiskelupaikkajärjestelmä AMKOREK Tilastokeskus, Tilastokeskus, Pohjois-Savon liitto Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan liitto Tilastokeskus, Etelä-Savon liitto 102

102 LIITE 1 ITÄ-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖ- JA TYÖNJAKOSELVITYK- SEN HAASTATTELUT 1. AMMATTIKORKEAKOULUN YLLÄPITÄJÄMUOTO Mikä on ammattikorkeakoulunne ylläpitomuoto? Millaisia kokemuksia ja näkemyksiä sinulla on ammattikorkeakoulunne nykyisestä ylläpitäjämuodosta? Mitä vahvuuksia ja heikkouksia nykyiseen ylläpitäjämuotoon sisältyy? Mikä olisi mielestänne paras ylläpitäjäratkaisu ammattikorkeakoulussanne Itä- Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteistyön kannalta ja miksi? 2. HALLINTO JA JOHTAMINEN Miten työnjako ylläpitäjähallinnon ja amk:n sisäisen hallinnon välillä toimii? Mitä mahdollisia ongelmia työnjaossa on esiintynyt? Millainen on ammattikorkeakoulunne johtamisjärjestelmä? Miten se on toiminut? Mitä mahdollisia ongelmia on esiintynyt? Millainen olisi toimivin hallinto- ja johtamisjärjestelmä? Millä tavoin mahdollisesti aiotaan nykyistä järjestelmää muuttaa? 3. KOULUTUS JA OPETUS Millainen on mielestäsi nyt ammattikorkeakoulunne koulutusohjelmarakenne ja miten koulutusalojen ja ohjelmien johtaminen on organisoitu? Miten em. organisointi edistää tai vaikeuttaa koulutusalojen ja -ohjelmien välistä yhteistyötä? Miten koulutusala- ja ohjelmarakennetta tulisi mahdollisesti muuttaa? Mikä asema aikuiskoulutuksella on ammattikorkeakoulussanne ja miten se on organisoitu? Miten käytössä oleva organisointi ja johtaminen koulutusaloilla ja ohjelmissa sekä aikuiskoulutuksessa toimii toiminnan ja talouden kannalta? Millaisia mahdollisia ongelmia on esiintynyt? Millaisia parannuksia tai muutoksia johtamisjärjestelmässä tarvittaisiin? Millaisia rakenteellisia ja toiminnallisia yhteistyön ja työnjaon ratkaisuja ammattikorkeakoulussanne pitäisi tehdä Itä-Suomen läänin muiden ammattikorkeakoulujen kanssa? 103

103 Puuttuuko ammattikorkeakoulunne henkilöstön osaamisen ja asiantuntijuuden sekä toimintaympäristön osaamistarpeiden kannalta jokin tärkeä koulutusohjelma tai koulutusohjelmia? Jos ammattikorkeakoulussanne olisi muutaman vuoden kuluttua seitsemän (7) koulutusohjelmaa, mitä ne olisivat? 4. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Miten tutkimus- ja kehittämistoiminta on organisoitu ammattikorkeakoulussanne? Miten ammattikorkeakoulunne hanketoiminta on organisoitu? Miten tämä organisointi toimii? Millaisia ongelmia on mahdollisesti esiintynyt? Kuka tai ketkä johtavat ammattikorkeakoulunne t&k- toimintaa? Miten tämä johtamisratkaisu toimii? Mitä ongelmia on mahdollisesti esiintynyt? Mikä on ammattikorkeakoulunne ylimmän johdon rooli t&k- toiminnassa? Millainen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhde ammattikorkeakoulussanne on koulutus- ja opetustoiminnan ja t&k- toiminnan välillä? Missä määrin omat opettajanne ja muu henkilöstönne osallistuvat t&k- toimintaan ja hankkeisiin? Millaiset mahdollisuudet ammattikorkeakoulussanne on pitkäjänteiseen, osaamista ja asiantuntijuutta vahvistavaan t&k- toimintaan? Ketkä ovat ammattikorkeakoulunne t&k- toiminnassa keskeisimmät yhteistyökumppanit toimintaympäristössänne? Missä asioissa ja millä tavoin Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen tulisi vahvistaa yhteistyötään ja työnjakoaan t&k- toiminnassa? Miten yhteistyösuhteet ammattikorkeakoulussanne toimivat t&k- toiminnassa yritysten ja muun työelämän kanssa? Mitä kaikkea yhteistyöhön kuuluu? Mitkä ovat ammattikorkeakoulunne kärkiosaamisalueet t&k- toiminnassanne? Millaisiksi arvioitte ammattikorkeakoulunne valmiudet kansainväliseen t&k- toimintaan? Millä osaamisaloilla valmiudet ovat vahvimmat? 5. ALUEKEHITYSTOIMINTA Mitä kaikkea mielestänne ja kokemuksenne mukaan sisältyy ammattikorkeakoulussanne aluekehitystoimintaan? 104

104 Millä koulutusaloilla ja missä koulutusohjelmissa aluekehitystoiminta on ammattikorkeakoulussanne vahvinta? Missä esiintyy puutteita ja merkittävää kehittämisen tarvetta? Miten aluekehitystoimintaa johdetaan ammattikorkeakoulussanne? Miten käytössä oleva ratkaisu toimii talouden ja toiminnan kannalta? Mitkä ovat keskeisimpiä partnereitanne ammattikorkeakoulunne aluekehitystoiminnassa? Millä nykyisillä tai potentiaalisilla partnereilla tulisi olla nykyistä vahvempi yhteistyösuhde ammattikorkeakoulunne kanssa? Mitkä ohjelmat ovat ammattikorkeakoulullenne keskeisimpiä aluekehitystoiminnassa? Missä asioissa, millaisilla toiminnoilla ja resurssoinneilla Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa tulisi voimistaa aluekehitystoiminnassa? 6. AMMATTIKORKEAKOULUN JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN OSAAMISRAKEN- TEIDEN KYTKENNÄT Miten hyvin ammattikorkeakoulunne koulutusrakenne vastaa toimintaympäristönne yritysten ja muun työelämän osaamisen ja osaamisen kehittämisen tarpeisiin? Millä koulutuksen ja osaamisen aloilla esiintyy vahvistamisen ja millä vähentämisen tarpeita lähivuosina? Millaiset valmiudet mielestänne on ammattikorkeakoulussanne mahdollisiin rakenteellisiin muutoksiin? Mitkä koulutusalanne ja -ohjelmanne vastaavat muun itäisen Suomen ja kansallisiin osaamisen tarpeisiin ja kehittämisen haasteisiin? Millä koulutusaloilla ja missä koulutusohjelmissa Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen tulisi selkeyttää työnjakoaan ja yhteistyötään? Mitä konkreettisia ratkaisuja esittäisitte? 7. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Millaista kv- toiminta on mielestänne ammattikorkeakoulussanne? Miten ammattikorkeakoulussanne hallinnoidaan, johdetaan ja koordinoidaan kvtoimintaa? Mitkä ovat ammattikorkeakoulunne kv- toiminnan vahvuudet ja heikkoudet? Millaiseksi arvioitte nykyisen Itä-Suomen läänin yhteistyön kansainvälisessä toiminnassa? Mitä tehdään? 105

105 Missä asioissa ja millaisilla toiminnoilla em. korkeakoulujen yhteistyötä tulisi vahvistaa ja keskinäistä työnjakoa selkeyttää kv- toiminnassa? Miten ammattikorkeakoulussanne johdetaan ja koordinoidaan kv- toimintaa? 8. MARKKINOINTI JA TIEDOTTAMINEN Miten markkinointi ja tiedottaminen ammattikorkeakoulussanne on järjestetty? Miten se toimii? Mitkä ovat ammattikorkeakoulunne markkinoinnin ja tiedottamisen kustannukset vuositasolla? Missä asioissa ja millä toiminnoilla Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen tulisi vahvistaa yhteistyötään markkinoinnissa ja tiedottamisessa? 9. TALOUS JA HENKILÖSTÖHALLINTO Miten taloushallinto ja henkilöstöhallinto on organisoitu ja johdettu ammattikorkeakoulussanne? Miten ammattikorkeakoulunne ylläpitäjätahot tukevat taloudellisesti toimintaanne? Kuinka hyvänä pidätte ammattikorkeakoulunne nykyistä taloustilannetta? a) perusrahoituksen suhteen b) likvidien rahavarojen hallinnan osalta Millaisina pidätte ammattikorkeakoulunne a) koulutusalojen opetuksen kustannuksia b) ammattikorkeakoulunne ja koulutusalojen t&k- toiminnan kustannuksia? c) hallintokustannuksia d) koulutusalojen yhteisiä kustannuksia e) kiinteistökustannuksia f) kv- toiminnan kustannuksia Missä asioissa ja millä toiminnoilla voitaisiin Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen taloutta vahvistaa korkeakoulujen työnjaolla ja yhteistyöllä? 10. YLIOPISTOYHTEISTYÖ Mitä sisältää nykyinen ja kehitteillä oleva yliopistoyhteistyönne? Missä asioissa ja millä toiminnoilla yhteistyötä tulisi vahvistaa? Mitä mahdollisia ongelmia yhteistyöhön voi sisältyä? 106

106 Pitäisikö mielestänne ja kokemuksenne mukaan etusijalle asettaa Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö vaiko yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö? Mitä muuta haluatte sanoa yliopistoyhteistyöstä? 11. KORKEAKOULUPOLITIIKKA Pitäisikö Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen laatia yhteinen kehittämisstrategia? Mitä hyötyä siitä olisi ammattikorkeakoulullenne ja Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteistyön ja työnjaon kannalta? Missä asioissa ja millä tavoin Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen tulisi vahvistaa yhteistyötään suhteissaan opetusministeriöön? Miten Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulut voisivat jäntevöittää vaikutusvaltaansa valtakunnallisessa poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa? 12. MUUTA Mitä muuta haluat sanoa Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen mahdollisesta yhteistyön tiivistämisestä ja keskinäisen työnjaon selkeyttämisestä? LIITETAULUKKO 1 Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen opetushenkilökunnan tohtorit ja lisensiaatit v MAMK PKAMK SAVONIA Yhteensä Koulutusala Tohtorit Lisensiaatit Tohtorit Lisensiaatit Tohtorit Lisensiaatit Tohtorit Lisensiaatit Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnovara.ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu, ravitsemisja talousala Yhteensä

107 LIITEKUVIO 1 Kulttuurialalle nuorten koulutukseen hakeneet kevään yhteishaussa Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu LIITEKUVIO 2 Luonnontieteiden alalle nuorten koulutukseen hakeneet kevään yhteishaussa Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu 108

108 LIITEKUVIO 3 Luonnonvara- ja ympäristöalalle nuorten koulutukseen hakeneet kevään yhteishaussa Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu LIITEKUVIO 4 Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle nuorten koulutukseen hakeneet kevään yhteishaussa Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu 109

109 LIITEKUVIO 5 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle nuorten koulutukseen hakeneet kevään yhteishaussa Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu LIITEKUVIO 6 Tekniikan ja liikenteen alalle nuorten koulutukseen hakeneet kevään yhteishaussa Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 110

110 LIITEKUVIO 7 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle nuorten koulutukseen hakeneet kevään yhteishaussa Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 111

111 LIITETAULUKKO 2 Nuorten koulutukseen hakijat kevään yhteishaussa ammattikorkeakouluittain ja koulutusaloittain Mikkelin ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan Savonia-ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu Muutos Muutos Muutos N % N % N % Kulttuuriala % % % Luonnontieteiden ala % % % Luonnonvara- ja ympäristöala % % % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala % % % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala % % % Tekniikan ja liikenteen ala % % % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala % % % Humanistinen ja kasvatusala % Yhteensä % % % Etelä-Karjalan Kajaanin ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu Muutos Muutos Muutos N % N % N % Kulttuuriala % % Luonnontieteiden ala % 49 Luonnonvara- ja ympäristöala % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala % % 0 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala % % % Tekniikan ja liikenteen ala % % % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala % % % Humanistinen ja kasvatusala Yhteensä % % % 112

112 LIITETAULUKKO 3 Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen opetuskustannukset koulutusaloittain v (euroa/opiskelija) Koulutusala MAMK PKAMK SAVONIA-AMK KOKOMAA Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala KAIKKI LIITETAULUKKO 4 Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan kustannukset koulutusaloittain v Koulutusala MAMK PKAMK SAVONIA-AMK KOKOMAA Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala KAIKKI

113 LIITETAULUKKO 5 Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteisten toimintojen kustannukset koulutusaloittain v (euroa/opiskelija) Koulutusala MAMK PKAMK SAVONIA-AMK KOKOMAA Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala KAIKKI LIITETAULUKKO 6 Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen kiinteistökustannukset koulutusaloittain v (euroa/opiskelija) Koulutusala MAMK PKAMK SAVONIA-AMK KOKOMAA Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala KAIKKI

114 LIITETAULUKKO 7 Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen hallintokustannukset koulutusaloittain v (euroa/opiskelija) Koulutusala MAMK PKAMK SAVONIA-AMK KOKOMAA Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala KAIKKI

115 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LIITETAULUKKO ALOITUSPAIKAT KEVÄÄN NUORTEN KOULUTUKSEN YHTEISHAUSSA 2006 JA 2007 / OPISKELIJAMÄÄRÄ 2007 NUORET JA AIKUISET MIKKELIN KOULUTUSOHJELMA Syksy Kevät Opisk SAVONLINNAN Syksy Kevät Opisk PIEKSÄMÄEN Syksy Kevät Opisk määrä KOULUTUSOHJELMAT määrä KOULUTUSOHJELMAT määrä YHTEENSÄ YHTEENSÄ YHTEENSÄ KULTTUURIALA KULTTUURIALA KULTTUURIALA Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ko 25 Muotoilun ko 25 Kulttuurituotannon ko 25 Muotoilun ko 25 LUONNONTIETEIDEN ALA LUONNONTIETEIDEN ALA UONNONTIETEIDEN ALA Tietojenkäsittelyn ko 30 LUONNONVARA- JA LUONNONVARA- JA LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA YMPÄRISTÖALA YMPÄRISTÖALA Metsätalouden ko 40 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA TALOUSALA TALOUSALA Palvelun tuottamisen ja johtamisen ko 40 Matkailun ko 35 SOSIAALI-, TERVEYS- JA SOSIAALI-, TERVEYS- JA SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA LIIKUNTA-ALA LIIKUNTA-ALA Fysioterapian ko 26 Fysioterapian ko 33 Hoitotyön ko 32 Hoitotyön sv, 40 Terveydenhoitotyön sv 25 Jalkaterapian ko Sosiaalialan ko 29 Terveydenhoitotyön sv, TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Auto- ja kuljetustekniikan ko 35 Kone- ja tuotantotekniikan ko Puutekniikan ko Sähkötekniikan ko 30 Talotekniikan ko 40 Tietotekniikan ko Ympäristöteknologian ko 35 Materiaali- ja pintakäsittelytekniikan ko 35 YHTEISKUNTATIETEIDEN, YHTEISKUNTATIETEIDEN, YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA Liiketalouden ko 80 Liiketalouden ko 20 Syksy 2007 = Syksyllä 2007 alkava koulutus Kevät 2008 = Keväällä 2008 alkava koulutus

116 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN LIITETAULUKKO ALOITUSPAIKAT KEVÄÄN NUORTEN KOULUTUKSEN YHTEISHAUSSA 2006 JA 2007 / OPISKELIJAMÄÄRÄ 2007 NUORET JA AIKUISET JOENSUUN Syksy Kevät Opisk. KITEEN Syksy Kevät Opisk LIEKSAN Syksy Kevät Opisk. NURMEKSEN Syksy Kevät Opisk. KOULUTUSOHJELMAT määrä KOULUTUSOHJELMAT määrä KOULUTUSOHJELMAT määrä KOULUTUSOHJELMAT määrä YHTEENSÄ YHTEENSÄ YHTEENSÄ YHTEENSÄ KULTTUURIALA KULTTUURIALA KULTTUURIALA KULTTUURIALA Kuvataiteen ko Muotoilun ko. Joensu 20 Musiikin ko 15 Viestinnän ko 40 LUONNONTIETEIDEN ALA LUONNONTIETEIDEN ALA LUONNONTIETEIDEN ALA LUONNONTIETEIDEN ALA Tietojenkäsittelyn ko 25 LUONNONVARA- JA LUONNONVARA- JA LUONNONVARA- JA LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA YMPÄRISTÖALA YMPÄRISTÖALA YMPÄRISTÖALA Metsätalouden ko 45 Maaseutuelinkeinojen ko. Kitee 20 Metsä- ja puutalouden markkinoinnin ko MATKAILU-, RAVITSEMIS- MATKAILU-, RAVITSEMIS- MATKAILU-, RAVITSEMIS- MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA JA TALOUSALA JA TALOUSALA JA TALOUSALA Matkailun ko. 40 Matkailun ko., Nurmes 20 SOSIAALI-, TERVEYS- SOSIAALI-, TERVEYS- SOSIAALI-, TERVEYS- SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA JA LIIKUNTA-ALA JA LIIKUNTA-ALA JA LIIKUNTA-ALA Bioanalytiikan ko Fysioterapian ko 20 Hoitotyön sv Joensuu Sosiaalialan ko 40 Terveydenhoitotyön sv 20 TEKNIIKAN JA TEKNIIKAN JA TEKNIIKAN JA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA LIIKENTEEN ALA LIIKENTEEN ALA LIIKENTEEN ALA Kone- ja Ympäristötuotantotekniikan ko 35 teknologian ko. Kitee 35 Muovitekniikan ko 35 Puutekniikan ko Rakennustekniikan ko 50 Sähkötekniikan ko 20 Tietotekniikan ko 65 YHTEISKUNTATIETEIDEN, YHTEISKUNTATIETEIDEN, YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA LIIKETALOUDEN JA LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA HALLINNON ALA HALLINNON ALA Liiketalouden ko. 80 Liiketalouden ko., Lieksa 30 Syksy 2007 = Syksyllä 2007 alkava koulutus Kevät 2008 = Keväällä 2008 alkava koulutus

117 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LIITETAULUKKO ALOITUSPAIKAT KEVÄÄN NUORTEN KOULUTUKSEN YHTEISHAUSSA 2006 JA 2007 / OPISKELIJAMÄÄRÄ 2007 NUORET JA AIKUISET KUOPION KOULUTUSOHJELMAT Syksy Kevät Opisk. IISALMEN Syksy Kevät Opisk. VARKAUDEN Syksy Kevät Opisk määrä KOULUTUSOHJELMAT määrä KOULUTUSOHJELMAT määrä YHTEENSÄ YHTEENSÄ YHTEENSÄ KULTTUURIALA KULTTUURIALA 0 0 KULTTUURIALA 0 0 Muotoilun ko 120 Viestinnän ko 20 Musiikin ko 25 Tanssinopettajan ko LUONNONTIETEIDEN ALA LUONNONTIETEIDEN ALA 0 0 LUONNONTIETEIDEN ALA Tietojenkäsittelyn ko 18 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 0 0 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 0 0 Maaseutuelinkeinojen ko 33 Hevostalouden sv 12 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA TALOUSALA 0 0 TALOUSALA 0 0 Matkailun ko 35 SOSIAALI-, TERVEYS- JA SOSIAALI-, TERVEYS- JA SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA LIIKUNTA-ALA LIIKUNTA-ALA 0 0 Bioanalytiikan ko 21 Hoitotyön sv Ensihoidon ko 18 Sosiaalialan ko Fysioterapian ko 20 Hoitotyön sv Kätilötyön sv 20 Radiografian ja sädehoidon ko 22 Suun terveydenhuollon ko 20 Terveydenhoitotyön sv. 20 Toimintaterapian ko 20 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 0 0 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikan ko 55 Automaatiotekniikan ko 38 Kone- ja tuotantotekniikan ko 65 Kone- ja tuotantotekniikan ko 16 Puutekniikan ko 22 Tietotekniikan ko 26 Rakennustekniikan ko 70 Tuotantotalouden ko 20 Sähkötekniikan ko 33 Tietotekniikan ko 60 Ympäristöteknologian ko 30 Palopäällystön ko 30 YHTEISKUNTATIETEIDEN, YHTEISKUNTATIETEIDEN, YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA LIIKETALOUDEN JA LIIKEALOUDEN JA HALLINNON ALA HALLINNON ALA HALLINNON ALA Liiketalouden ko 112 Liiketalouden ko. 40 Liiketalouden ko 48 Terveyden ja talouden sv Syksy 2007 = Syksyllä 2007 alkava koulutus Kevät 2008 = Keväällä 2008 alkava koulutus

118 Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulujen yhteistyöselvitys LIITETEKSTI 1. IT-palvelut Pohja: OP, Editointi: AK, Editointi: JV, Kuvaus nykytilanteesta PKAMK Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (PKAMK) ja Joensuun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen (tipake) välinen ATK-palveluja koskeva sisäinen sopimus allekirjoitettiin toukokuussa Sopimuksessa määriteltiin ammattikorkeakoulun tietohallinnon ja tietotekniikan palvelukeskuksen välinen työnjako. Tipake toimittaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululle tietoverkon operointipalvelut, perushankintojen hankintapalvelut, käyttäjätietokanta-, ohjelmistolisenssi- ja laiterekistereiden tietokantapalvelut, seuranta- ja raportointipalvelut sekä muita erikseen tilattavissa olevia palveluita. Tämä tarkoittaa käytännössä esim. sitä, että PKAMK:n mikrotukihenkilöt (6 kpl) ovat tipakkeen palkkalistoilla, mutta heidän työpisteensä ja tehtävänsä ovat PKAMK:n eri toimipisteissä. Ammattikorkeakoulun tietohallinnon pääasiallinen tehtävä on tutkimus ja kehitys sekä opetuksen, hankkeiden ja projektien tietotekninen tukeminen. PKAMK:n tietohallinnon palveluksessa on 7 henkilöä. Siten esim. PKAMK:n atk-laitteiden ja ohjelmistojen hankinta ja rahoitus hoidetaan keskitetysti tietohallinnon kautta. Joensuun kaupungin liikelaitoksena Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (PKAMK) käyttää ylläpitäjän, eli Joensuun kaupungin, kanssa yhteisiä henkilöstö- ja taloushallinnon atk-järjestelmiä. Siten esim. kirjanpito (Adeeko+), palkkahallinto (Fortime, ESS ja HR), laskutus (Proelaskutus), ostolaskut (Rondo), diaari (Kuntatoimisto) ovat yhteisiä Joensuun kaupungin kanssa. Edellä mainittuja atk-järjestelmiä käytetään Joensuun kaupungin omistamilta ja ylläpitämiltä palvelimilta. Adeeko+ -järjestelmä on vaihtumassa parin vuoden sisään. Joensuun kaupunki laskuttaa PKAMK:ta näiden yhteisien järjestelmien käyttämisestä. Perustuotteiden hankinnoissa PKAMK voi hyödyntää Joensuun kaupungin ja maakunnallisen hankintatoimen kilpailuttamia vuosisopimuksia. Näitä ovat esim. työasemat ja palvelimet oheislaitteineen. Joensuun kaupungin sähköpostijärjestelmänä on Novellin Groupwise. Tietoliikenneratkaisujen suhteen PKAMK:n ja Joensuun kaupungin verkot ovat loogisesti erilliset. Molemmilla on käytössään omat palomuuri- ja virustorjuntalaitteistot, joita ylläpitää tipake. Molemmat käyttävät saman toimittajan virustorjuntaohjelmistoa (Fsecure). PKAMK käyttää yhteyksissään maakunnan eri toimipisteisiin (esim. Kitee) P-K:n koulutustietoverkkoa, joka on muodostettu 90-luvun lopulla yhteistyössä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja silloisen Joensuun Puhelin Oy:n kanssa. PKAMK käyttää ulkoisissa yhteyksissään (esim. Internet, muut korkeakoulut) Funet-verkon liittymää ja palveluja kuten muutkin korkeakoulut. PKAMK on liittynyt kotiorganisaationa valtakunnalliseen korkeakoulujen ja yhteistyötahojen muodostamaan Haka-federaatioon. Metahakemiston alustana PKAMK käyttää Joensuun kaupungin kanssa yhteistä Novell edirectory ratkaisua. Haka-federaatioon kytkeytyvät Shibboleth-palvelut ovat kuitenkin pelkästään PKAMK:n. PKAMK:n omassa tietoliikenneverkossa on noin 1000 opiskelijoiden käytössä olevaa työasemaa, noin 400 henkilökunnan työasemaa sekä noin 60 erillistä palvelinlaitetta. Käyttäjätunnushuollon piirissä on noin 6000 tunnusta. Pääosa palvelimista on Tikkarinteen laitetilassa. Toimipaikkojen väliset yhteydet ovat nykyaikaisia valokuituyhteyksiä. PKAMK:lla on käytössään lukuisia toimialaansa ja hallintoonsa liittyviä atk-järjestemiä ja ohjelmistoja. Pääsääntöisesti nämä järjestelmät toimivat PKAMK:n palvelimilta. Taloushallintoon liittyviä järjestelmiä ovat esim. Travel-matkalaskuohjelmisto, sekä omaa tuotantoa olevat 119

119 seurannan ja suunnittelun järjestelmät WebInfo ja WebTalsu. Opiskelijahallinnon järjestelmä on WinhaPro, jonka raporttikantaa hyödynnetään mm. Haka-federaatioon liittyvässä metahakemistoratkaisussa. Henkilökunnan käyttäjätunnukset synkronoidaan metahakemistoon PKAMK:n tekemästä käyttäjähallintojärjestelmästä (EOS). Opetuksen suunnittelujärjestelmänä on Solenovo Oy:n SoleOPS. Opiskelijoiden sähköpostina on Microsoftin Exchange 2003 ja henkilökunnan sähköpostijärjestelmänä on Teamwaren Tiimiposti sekä kalenterina Tiimikalenteri. Lukujärjestykset suunnitellaan koulutusohjelmissa erillisillä Mimosa-ohjelmistoilla. Näistä ei ole yhteyttä Tiimikalenteriin, joka toimii myös tilavarausten yhteisenä järjestelmänä. Verkko-opetuksen ja oppimisen ympäristönä PKAMK:lla on käytössään Moodle sekä TieturiVision Oy:n R5. Näistä R5 (eli Allu ) jää pois käytöstä kevään 2009 jälkeen ja siten alustaksi jää Moodle, jonka käyttöä aletaan tukea tehostetusti talven ja kevään 2008 aikana. Verkko-opetuksen tueksi PKAMK on hankkinut Adobe Connect Pro:n lisenssejä vuodenvaihteessa Tätä järjestelmää aloitettiin käyttämään tammikuussa 2008 yhteistyössä Savonia-amk:n kanssa. Tässä ratkaisussa hyödynnetään Savonia-amk:n palvelinlaitteistoa ja ohjelmistoasennusta. Samalla mahdollistetaan järjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen esim. yhteisten tukitehtävien muodossa. SAVONIA-AMK Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä ylläpitää yhtä oppilaitosta, Savonia-ammattikorkeakoulua. Savonia-ammattikorkeakoulun (Savonia) tietohallinto tukee ammattikorkeakoulun toimintaa ja prosesseja sekä edesauttaa toimintatapojen ja opetusmenetelmien uusiutumista. Tietohallinto tuottaa tai hankkii ammattikorkeakoulun eri prosessien ja toimintojen tarvitsemia tietoliikenne- ja tietoteknisiä perus- ja erillisratkaisuja ja -palveluja. Palvelutuotannon asiantuntijuutta ja asiakaspalvelua kehitetään suunnitelmallisella tietotekniikkahenkilöstön koulutuksella. Ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden tietojärjestelmien käyttöä tuetaan neuvonnalla, asiantuntijapalveluilla ja järjestelmällisellä käyttäjäkoulutuksella. Ammattikorkeakoulun tietoliikenneratkaisut ovat korkealla käytettävyys- ja turvallisuustasolla. Tietohallinto seuraa aktiivisesti tieto- ja tietoliikennetekniikan ja sen sovellusmahdollisuuksien kehitystä ja mahdollistaa uusien prosessien sujuvuutta parantavien ratkaisujen käyttöönoton ammattikorkeakoulussa. Tietohallinto tuottaa ajantasaista ja oikeaa raportointitietoa niin omistajien ja rahoittajien ohjaustoiminnan kuin ammattikorkeakoulun oman päätöksenteon tueksi. Savonia-ammattikorkeakoulun tietohallintotoiminnan ja IT-palvelutuotannon organisaatiomalli ja toimintatapa uudistetaan vuoden 2008 aikana. Uudistuksessa keskitytään laadukkaiden IT-palveluprosessien rakentamiseen ja vakiinnuttamiseen alan hyvien käytäntöjen pohjalta. Tavoitteena on, että koko kutakin tukipalvelutoimintoa tuottava henkilöstö olisi jatkossa yhdessä organisaatioyksikössä. Nykyisin Savonia-ammattikorkeakoulussa on eri kampuksilla (noin 15 kampusta, osa isoja ja osa pieniä) työasemaylläpitäjiä ja laboratorioinsinöörejä (noin parikymmentä henkilöä) ylläpitämässä vajaata 3000 työasemaa. Tietohallintokeskuksessa on yhteensä noin 11,5 henkilöä hoitamassa yhteisiä peruspalveluja. Hallittavia käyttöoikeustunnuksia on noin Savonia-amk:n käytössä on omaksi hankitut taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmät, joita käytetään osin palveluntarjoajan palvelimilla ja osin omilla (omassa ylläpidossa olevilla palvelimilla ja) laitteilla. Palveluntarjoajan palvelukeskuksessa pyörivät talouden ja henkilöstöhallinnon taustajärjestelmät ja tietokannat. Palveluiden Windowsversioiden edustapalvelimet on sijoitettu ammattikorkeakoulun omaan palvelukeskukseen. Käytössä on kirjanpidon Adeeko+ (merkkipohjaisena ja Windows-versiona), budjetin seuranta/laadintasovellus WM-Datan toimittamana, henkilöstöhallinnon Prima sekä ostolaskuissa Rondo. Näistä Rondo on kokonaisuudessaan (arkistoineen) ammattikorkeakoulun omilla laitteistoilla omassa palvelukeskuksessa. 120

120 Savonia-ammattikorkeakoulu käyttää asianhallintaan Tweb-sovellusta (TriPlan). Olemme tallentaneet sovellukseen arkistonmuodostussuunnitelman ja ottamassa käyttöön muita päätöksenteon tuen ratkaisuja (mm. EPJ). Laadunhallinnan dokumentoinnin ja mittaritiedon julkaisun järjestelmänä Savonia-ammattikorkeakoulu käyttää Q2-järjestelmää (AT-Business). Korkeakoulun laatupäällikkö osallistuu tämän järjestelmän jatkohyödyntämisen kehitykseen ponnekkaasti käyttäen apunaan alan konsultteja. Asiakasyhteyksienhallinnossa Savonia on ottanut käyttöön AT- Business CRM ratkaisun. Oppilaitoksen omaa tuotantoa oleva Oraclen tietokantaratkaisuihin pohjautuva SymsiPlus-opiskelijahallinto-ohjelma (System for Managing Student Information). Järjestelmässä on opiskelijan opiskeluoikeushallinto (yksi opiskelija [OJA] - monta opiskeluoikeutta [OI]) sekä opintotietohallinto. Opintotietohallinto sisältää koulutusohjelmien tiedot, koulutusohjelmien vuosittaiset aloituspäätöstiedot, opintojaksojen perustiedot (M00), koulutusohjelmien opetussuunnitelmatiedot (M1), opetussuunnitelmien toteutustiedot opintojaksoesiintymien tiedot (M2) sekä opiskelijan opintosuoritustiedot (M3) ja opettajan opetussuoritustiedot (M3T). Opintotietojen (M1 ja M2) siirtoon Virtuaaliammattikorkeakoulun Portal-ratkaisun käyttöön laadittiin palvelusovellus Virtuaaliammattikorkeakoulun rahoittamana Pilot-hankkeena vuonna Opintotietojärjestelmiin liittyy läheisesti korkeakoulun omaa kehitystyötä oleva selainkäyttöinen WIP-sovellus, jossa opiskelijalle näytetään opintosuoritustietoja, tarjotaan mahdollisuus päivittää yhteystietojaan, ilmoittautua opintojaksoesiintymille ja muita opiskeluprosessin suoritusta tukevia palveluja. Korkeakoululla on omaa sovellustuotantoa oleva Oracle-pohjainen projektien hallinnollisten tietojen tietokanta. Tätä pientä sovellusta käytetään lähinnä projektien ja hankkeiden tietojen kokoamiseen, sekä hankebudjettien dokumentointiin. Sovellukseen on kytketty muutamia yksinkertaisia raportointeja. Verkko-oppimiseen ja -opetukseen on käytettävissä Moodle, Adobe Connect Pro (ACP), R5-järjestelmä sekä Verkkosalkku. Verkkosalkku on etäoppimisympäristö, joka sisältää nimitiedot, sähköpostiosoitteen sekä ei-pakollisia opiskelijan itsensä syöttämiä tietoja (titteli, työpaikka, työtehtävä, www-sivu, yhteystiedot). Lukujärjestykset suunnitellaan koulutusohjelmissa Gp-Untis-optimointiohjelmistolla, josta varaustiedot viedään ohjelmallisesti Asio Data Oy:n Asio Tilanvaraus-ohjelmistoon (AsioEduErp). Asio EduErp-sovellus on Shibboloitu (kansallisen HAKA-käyttöoikeushankkeen mukainen käyttöoikeustietojen käsittely) ja samalla personoitu opiskelijalle. Asio EduErp-järjestelmään kirjautuneelle opiskelijalle voidaan hänen niin valitessaan (=näytä Oma kalenteri ) näyttää korkeakoulun taholta valmiiksi laaditun opiskelijaryhmäkalenterin lisäksi hänen henkilökohtaisiin opiskeluvelvoitteisiin perustuva ajantasainen opintokalenteri. Kalenteri näytetään juuri niistä ja vain niistä opintojaksoesiintymistä, joissa opiskelija on jäsenenä. Tämä Oma kalenterini -laajennus ja Asio EduErp -sovelluksen Shibbolointi laadittiin Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC Oy:n Pilot-projektihankkeena vuonna Asio- Erp -ohjelmistoa käytetään myös opetuksen suunnitteluun, työajan suunnitteluun ja resursointiin. Myös näissä toiminnoissa hyödynnetään Shibboleth-tekniikkaa henkilötietojen päivittämisessä sovelluksen käyttöön. Toimintavuonna 2008 otetaan käyttöön Asio- EduErp-kokonaisuuteen liittyvä työajansuunnittelusovellus ja opintojaksojen vuosi-ilmentymien suunnittelusovellus. Opiskelijoiden sekä henkilökunnan sähköposti hoidetaan Microsoft Exchange tuotteella ja yksityisluonteisiin tarkoituksiin tarjotaan korkeakoulun kaikille edupersoneille Microsoft LiveEdu-palveluita (automaattisesti syntyvä rinnakkaissähköpostilaatikko valtameren fi>). Korkeakoulun oma sähköpostiratkaisun palvelu on nyt mitoitettu edupersonille. Microsoftin Live-palvelu on mitoitettu monisatakertaiselle käyttäjämäärälle (mutta tämän ilmaispalvelun käyttäjiä onkin monesta korkeakoulusta ja monesta maasta). 121

121 Korkeakoululla on omana kehitystyönä toteutettu Oraclen tietokantaratkaisuja hyödyntävä käyttöoikeushallinto KATO. Käyttöoikeushallinto perustuu hallinnollisten tietokantojen (opiskeluoikeustietokanta, toimi- ja virkasuhdetietokanta sekä kumppanitietokanta) tietoihin korkeakoulun jäsenten (eduperson) rooleista. Uutena laajennuksena käyttöoikeushallinnossa otetaan vuonna 2008 käyttöön kirjaston (Voyager - Patron) asiakkaiden ohjelmallinen vieminen korkeakoulun kumppaneiksi. Savonia käyttää muiden korkeakoulujen tapaan Voyager-kirjastojärjestelmää. Tällöin myös kirjaston asiakas saa korkeakoulun langattoman lähiverkon (Eduroam) käyttöoikeustunnistetiedot ja korkeakoulun kirjastotilojen asiakastietokonelaitteiden kirjautumistunnukset. Samassa yhteydessä tulee käyttöön kaikkien korkeakoulun edupersoneiden automaattinen vieminen kirjaston asiakkaiksi (Voyager Patron). Tämä uusi laajennus tehtiin Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC OY:n rahoittamana pilottihankkeena. Laajennuksen Voyager-LDAP välin automatisoivaa ohjelmisto-osaa tarjotaan kaikille Voyager korkeakouluille käyttöönotettavaksi vuoden 2008 aikana. Käyttöoikeushallinto on kytketty Microsoft Identity Integration Serverillä eri palvelujärjestelmien hakemistopalveluihin. (MS MIIS-ratkaisu otettiin käyttöön Microsoftin ja CSC Oy:n tukemana Pilottihankkeena noin viisi vuotta sitten.) Näitä käyttöoikeushallintoon kytkettyjä hakemistopalveluja Savonia-ammattikorkeakoululla ovat SunOne LDAP (Shibboleth- ja Unix-järjestelmien hakemisto), MS Win AD (Windows ympäristön hakemisto) ja OID (Oracle ympäristön hakemisto). Kukin käyttöoikeushallintoon kytketty hakemisto tarjoaa käyttäjän tunnistautumistietoja, henkilöprofilointitietoja ja palveluroolitietoja oman toimialueensa sisällä oleville palveluille. Yksittäiselle korkeakoulun jäsenelle (edu- Person) palvelukokonaisuus näkyy siten, että hän saa kussakin järjestelmäkokonaisuudessa tai ympäristössä käyttöönsä ne tietotekniset palvelut, joita hänen kaikkien jäsenyysrooliensa summa edellyttää. Savonia on laatimassa käyttöönottoprojektia Oraclen sovelluspalvelimeen ja Oraclen Portal-sovellukseen perustuvan korkeakouluportaalin toteutuksesta. Käyttöliittymäsuunnittelun toteutukseen rekrytointia on jo osin toteutettu. Käytettävyys- ja käyttöliittymä testaukset ovat myös lähiaikojen toteutuksessa. Oraclen tuotteiden hyödyntäminen tässä Portal-ratkaisussa on erittäin todennäköistä. Suunnitteilla olevassa Portal-ratkaisussa edu- Person voi kirjautumisen jälkeen profiloida palvelua henkilökohtaisilla valinnoilla. Opetuksen ja oppimisen sekä t & k -prosessien toiminnoissa (ja erityisesti hyvin itsenäistä elämää viettäneiden kampusten tietohallinnoissa) on mainittujen lisäksi käytössä lukuisia pieniä ja suuria sovelluksia, joiden luetteleminen tässä lyhyessä tiivistelmässä ei ole tarkoituksenmukaista. Savonia-ammattikorkeakoulun tietohallintotoiminnan ja IT-palvelutuotannon organisaatiomalli ja toimintatapa uudistetaan vuoden 2008 aikana. Uudistuksessa keskitytään laadukkaiden IT-palveluprosessien rakentamiseen ja vakiinnuttamiseen alan hyvien käytäntöjen pohjalta. Kampuksilla (noin 15 kampusta, osa isoja ja osa pieniä) on työasemaylläpitäjiä ja laboratorioinsinöörejä (noin parikymmentä henkilöä) ylläpitämässä vajaata 3000 työasemaa. Tietohallintokeskuksessa on yhteensä noin 11,5 henkilöä. Hallittavia käyttäjätunnuksia on noin MAMK Mikkelin ammattikorkeakoulussa (MAMK) Tietohallintopalvelut on toiminut omana tulosyksikkönä yhteiset toiminnot tulosalueella v alusta. Tietohallintopäällikkö toimii tulosyksikön esimiehenä. Tietohallintopalvelut on omana tulosyksikkönä vielä sen verran nuori, että kaikissa asioissa ja toiminnoissa ei ole vielä vakiintuneita käytäntöjä. Toimintojen ja järjestelmien yhtenäistämisessä ja vakioimisessa on tehty paljon töitä. Aikaisemmin IT-tukihenkilöstö oli pääosin eri tulosyksiköissä ja eri esimiesten alaisena. Tämä hankaloitti käytännön IT-asioiden hoitamista koko MAMKin näkökulmasta käsin. Organisaatiomuutoksen yhteydessä MAMKin IT-tukihenkilöstö siirtyi tietohallintopalveluihin. 122

122 Tietohallintopalvelut vastaa koko ammattikorkeakouluyhtymän tietoteknisen infrastruktuurin ylläpidosta ja kehittämisestä. Tietohallintopalvelut läpäisevät koko ammattikorkeakoulun ja yhtymän toiminnot. Näin ollen tietohallintopalveluiden toimivuus ja merkitys koko MAMKY:n toiminnalle on suuri. Viime vuosina on yliopisto- ja yritysyhteistyökumppaneiden määrä eri kampuksilla lisääntynyt ja tietohallintopalvelut tarjoaa myös heille palveluita yhteistyösopimusten mukaisesti. Pääosa tietohallintopalveluiden henkilöstöstä on fyysisesti Mikkelissä Kasarmin kampuksella. Kasarmin kampuksella on myös MAMKin yhteisten tietojärjestelmien ja palvelinten konesalipalvelut, kuten myös tietoverkon ja -liikenteen solmukohta. Lähitukea antavaa henkilöstöä on kuitenkin sijoittunut myös eri kampuksille ja paikkakunnille lähemmäs palveluita tarvitsevia asiakkaita. Tietohallinnon ylläpidettävänä on n tietokonetta ja suuri määrä erilaisia palvelimia, verkko- ja oheislaitteita. Henkilöstöä tietohallintopalveluissa on tietohallintopäällikön lisäksi 14 henkilöä. Heistä kahdeksan työskentelee suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä ja kuusi käyttö- ja ylläpitotehtävissä. Käytössä olevista tietojärjestelmistä tiivistetysti voidaan todeta, että Mikkelin ammattikorkeakoulu käyttää ylläpitäjän, Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän (jäsenkunnat Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna), alueellista SAP-pohjaista taloushallinnon ratkaisua. Ostolaskut (Rondo) ja matkalaskujen käsittely (Travel) hoidetaan WM-Datan tarjoamana palveluna. Henkilöstöhallinnon järjestelmät ostetaan myös palveluna. Tässä tapauksessa toimittajana on TietoEnator. Talous- ja henkilöstöhallinnon asioita hoitavat henkilöt ovat kuitenkin kuntayhtymän palveluksessa. MAMKin sisäverkossa paikkakuntien (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki) välisenä tietoliikenneratkaisuna on käytössä Etelä-Savon seutuverkko, jonka operaattorina on TeliaSonera. Alueelliseen taloushallinnon ja seutuverkon yhteistyöhön ovat liittyneet mukaan myös Etelä-Savon sairaanhoitopiiri sekä muita pienempiä kuntayhtymiä ja alueen kuntia. Ammattikorkeakoulun ulkoiset yhteydet kulkevat kuitenkin Funet-verkon kautta. Muut merkittävät tietojärjestelmät ja palvelimet ovat Mikkelin ammattikorkeakoulun tietohallintopalveluiden omassa ylläpidossa. Opiskelijahallinnon MAMK hoitaa Asio Data Oy:n Asio-ohjelmistolla. Lukujärjestykset suunnitellaan Gp-Untis-ohjelmistolla, josta lukujärjestystiedot siirretään Asio-tilanvarausohjelmistoon. Hakemistoratkaisuna on Novellin edirectory ja LDAPia on myös otettu käyttöön. Henkilökunnan sähköpostiratkaisuna on Novellin Groupwise. Opiskelijoiden käyttöön on Novell Netmail -sähköposti. Verkkoopetukseen ja oppimiseen on alustana Blacboard (entinen WebCt) ja Moodle. Verkkoopetuksen tueksi hankitaan lisäksi Adobe Connect Pro -järjestelmä. Tämä otetaan palveluna Humac Oy:ltä yhteistyössä VirtuaaliAMK:n kanssa. Www- ja Intra-palvelut toteutetaan Innofactorin Share -julkaisujärjestelmällä. Tulevaisuudesta KATSAUS TULEVAISUUTEEN Viestintäjärjestelyissä, tietoliikenneratkaisuissa, tietoliikenneverkon ratkaisuissa, atk-järjestelmien kehittämisessä ja hankinnoissa voidaan ryhtyä yhteistyöhön ammattikorkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten ja ylläpitäjäratkaisujen mahdollistamassa laajuudessa ja tiiviydessä. Tavoitteena on siten vähintään se, että tietoteknisten järjestelmien ja laitteiden tulee mahdollistaa nykyistä huomattavasti mittavampi yhteistyö koulutuksessa, t&k toiminnassa ja muissakin tehtävissä. Laajimmillaan ja tiiviimmillään yhteistyö voi tarkoittaa yhteisien tietojärjestelmien ja laitteiden sekä henkilöstöresurssien hyväksikäyttämistä. 123

123 Jo nyt tammikuussa 2008 järjestetään opetustoimintaa ristiin ammattikorkeakoulujen kesken. Tällaista on esim. PKAMK:n toteuttama fysioterapeuttien koulutus Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja PKAMK:n toteuttama rakennusmestarikoulutus Savonia-amk:n opiskelijoille. Näissä Kajaanin opiskelijat ovat fyysisesti Kajaanissa ja opetusta toteutetaan isossa määrin etäopetuksena Joensuusta käsin. Rakennusmestarikoulutuksen opiskelijat ovat fyysisesti PKAMK:n tiloissa, heillä on Savonia-amk:n hankkimat kannettavat työasemat, jotka asennetaan niin, että niillä pääsee PKAMK:n verkon palveluihin. Lisäksi heillä tulee olla Savonia-amk:n opiskelijapalveluja käytettävissään esim. opiskelijahallintojärjestelmä on Savonia-amk:n. Edellä mainittuja toteutuksia varten olisivat käytännön järjestelyt huomattavasti helpompia, mikäli käytössä olisi eri toimijoilla yhtenäisiä ratkaisuja tai tietojärjestelmät vähintään toimisivat yhteen. 124

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Yliopistolaitos 1,7 Mrd./ v. Ammattikorkeakoulut 0,9 Mrd./ v Julkinen tutkimusrahoitus (SA+Tekes) 0,3 Mrd./v Suurena haasteena julkisen talouden

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 AMMATTIKORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA KEHITYSNÄKÖKULMAT AIPA-PÄIVÄT PÄIVÄT 2010, KAJAANI TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 SISÄLLÖT 1. Ammattikorkeakoulutuksen visio 2. Rakenteellinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Osmo Lampinen (toim.) AMMATTIKORKEAKOULUT - vaihtoehto yliopistolle. SUB Göttlngen 204421233 GAUDEAMUS OTATTETO OY

Osmo Lampinen (toim.) AMMATTIKORKEAKOULUT - vaihtoehto yliopistolle. SUB Göttlngen 204421233 GAUDEAMUS OTATTETO OY Osmo Lampinen (toim.) AMMATTIKORKEAKOULUT - vaihtoehto yliopistolle SUB Göttlngen 204421233 GAUDEAMUS OTATTETO OY Sisällys Osa 1 Osmo Lampinen Ammattikorkeakoulujen kehittämisen vaihtoehdot 11 1. Lähtökohdat

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Esityksen sisältö Tiivistelmä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu oy:n tarkoitus Yhteistyön tilanne Kehityspolku Yhtiö ja sen hallinto 1 Tiivistelmä Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43 SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTUKSEN SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43 Selvitysryhmän puheenjohtaja Aulikki Kananoja Jäsenet: professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Esityksen sisältö Nostoja hallitusohjelmasta Hallitusohjelma Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen kannalta Korkeakoulurakenteet Itä Suomessa Mikkelin ja Kymenlaakson

Lisätiedot

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa:

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa: LAUSUNTO 1 / 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 14.9.2011 LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA Yleistä Uudistuksen peruslinjaukset

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö 5.8.2014 Pentti Rauhala Esittäytyminen Pentti Rauhala, s. 9.4.1945, FT, dosentti, VTM, ak opettaja, asun Lahdessa, eläkkeelle

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista

Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista Valtakunnalliset liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät Vantaa, 13.11.2008 Maija Innola SISÄLTÖ: Liiketalouden koulutuksesta Ammattikorkeakoulutuksen nykytila

Lisätiedot

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista LAUSUNTO 20.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Etelä-Savon maakuntaliitto antaa lausuntonsa opetus-

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot