2/2010 Rankka talvi takana, edessä kesän riemut

Transkriptio

1 Tiedotuslehti 2/2010 Rankka talvi takana, edessä kesän riemut

2 Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n tiedotuslehti Julkaisija: Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry Malminkatu 24 D 38, Helsinki Puh: , fax: Sähköposti: yhdistys@psdiabetes.fi, www-sivut: Tutustu Suomen Diabetesliiton kotisivuihin Leikkaa talteen Toiminta-alue: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vantaa. Jäseniä myös muissa kunnissa. Myymälän aukioloajat kesäaikana Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai (suljettu) Viikot vastaanotto ja myymälä ovat kiinni. Avaamme jälleen Lehden toteutus: Toiminnanjohtaja Tarja Hartman, vastaava toimittaja Kari Kortelainen, ulkoasu Painos: noin kpl Paino: Painotalo Auranen Oy, Forssa Yhdistyksen toimihenkilöt: Kristiina Toivoniemi, diabeteshoitaja Toimiston sijainti: Yhdistyksen toimisto, myymälä ja diabetesvastaanotto sijaitsevat Helsingin Kampissa, osoitteessa Malminkatu 24 D 38. Portti 24 sijaitsee Radisson SAShotellin takana, paina ovisummeria D 38 ja summerin soidessa työnnä portti auki. Toimipiste sijaitsee sisäpihalla. KAMPIN METROASEMA Malminkatu Lapinlahdenkatu Runeberginkatu DIABETESYHDISTYS M Fredrikinkatu Malminrinne Salomonkatu KAMPIN KESKUS U.K. katu Kansakoulunkatu Diabetesmyymälä Yhdistyksen tiloissa toimii yhdistyksen diabetesmyymälä, jossa myydään edullisesti diabeteksen hoitoon liittyvää materiaalia. Tilaukset myös postiennakolla kaikkialle Suomeen (3, käsittelykulut). Tiedustelut ja tilaukset puh. (09) ja toimisto@psdiabetes.fi. Myymälässä annetaan myös käyttöopastus tuotteisiin. Tule tutustumaan! Myymälän tuotevalikoimaan kuuluvat: Verensokerimittarit, liuskat ja mittareiden paristot. Myymme mm. Rochen liuskatonta Accu-Chek Mobile verensokerimittaria. Tule tutustumaan ja mahdollisesti ostamaan omasi! Lansettikynät, lansetit, insuliinikynät ja -kynäneulat Insuliinin matka- ja kuljetuskotelot Diabetestunnukset Terveysvaikutteiset sukat Jalka- ja perusvoiteet Diabetesliiton tuottamat oppaat ja ilmaismateriaalit. Adressit (onnittelu ja surunvalittelu) Glukoosipastillit, välipalapatukat, sokerittomat makeiset, jne. YHDISTYKSEN MYYMÄLÄSSÄ Huhtikuun jäsentarjous Jalkojen perustutkimus ja -hoito 30 50min 25% (norm. 40 euroa) Alennus koskee vain hoitoja. Toimistomaksu 10 euroa. Tarjous voimassa huhtikuun loppuun. Ajanvaraus Jalkaterapia KOLMILOIKKA Katja Toivonen (jalkaterapeutti amk) 2

3 P ä ä k i r j o i t u s Rankka talvi takana Aurinko paistaa, lämmittää jo, räystäät tippuvat, mietitään, milloinhan lumikinokset ovat sulaneet kokonaan pois. Takana on oikea, kunnon talvi. Takana on myös yhdistyksessä rankka talvi, meillä ei ole ollut toiminnanjohtajaa neljään kuukauteen. Luottamushenkilöt ovat saaneet venyä. Useat meistä ovat tehneet todella näkyvää ja erinomaista työtä. Yhdistyksen päivittäinen toiminta on sujunut erinomaisesti. Kaikille luottamushenkilöille, erityisesti Raija Härönojalle, Mauno Härönojalle, Mauno Lönnqvistille, Riitta Segercrantzille ja Hanne Österbergille suuret kiitokset, kun olette jaksaneet puurtaa ja hoitaa yhdistyksen asioita. Yhdistyksen puhelinjärjestelmä sen sijaan on tökkinyt, kun sen korjaaminen on kestänyt ja kestänyt. Toivottavasti tätä lehteä lukiessamme, järjestelmä toimisi jo hyvin ja asianmukaisesti. Maaliskuun alusta yhdistyksen toiminnanjohtajana on Tarja Hartman. Tarja esittelee itsensä toisaalla tässä lehdessä. Tervetuloa Tarja. Olet jo osoittanut monin tavoin, että sinusta tulee hyvä ja tarmokas toiminnanjohtaja yhdistykseemme. Näet paljon asioita ja haluat kehittää toiminteita. Hallituksen sisäisessä järjestäytymisessä tapahtui muutos maaliskuun kokouksessa. Yhdistyksen varapuheenjohtajana toimii tänä vuonna maaliskuun alusta lähtien kirkkonummelainen Sirpa Urhonen. Sirpa on tehnyt paljon työtä diabeteksen saralla. Hallituksessa toimiessaan hänen ehdoton vahvuusalueensa on talousasiat. Hän toimiikin yhdistyksen taloustoimikunnan puheenjohtajana tänä vuonna. Kaikkea hyvää Sirpalle, sain hänestä hyvän aisaparin. Kiitokset myös edelliselle varapuheenjohtajalle, Hanne Österbergille. Hannen kanssa oli mukava tehdä hedelmällistä yhteistyötä. Nyt, kun on lausuttu paljon kiitoksia, on aika katsoa eteenpäin. Yhdistyksen asiat ovat hyvällä mallilla. Töitä tehdään edelleen ja jatkuvasti. Kerhot, alueosastot ja yhdistys järjestävät erilaisia tapahtumia, joihin toivomme paljon osallistujia. Vertaistuki on tärkeää, kuten Pasi Saroniemikin totesi, kun lopetteli yhdistyksessä töitä. Pasi oli meillä työllistettynä nyt talvella. Kiitokset Pasille. Edunvalvontaa teemme jatkuvasti. Helsingin kilpailutettua verensokerimittarit ja liuskat, olemme seuranneet tilannetta. Jonkin verran on tullut negatiivista palautetta siitä, että uuden mittarin käytön opastusta ei ole saanut riittävästi tai ei ole saanut sitä mittaria, minkä olisi halunnut. Toivomme kaikenlaista palautetta yhdistyksen suuntaan. Tahollamme viemme palautetta eteenpäin kaupungin päättäjille ja terveydenhuollon henkilökunnalle. Muiden toimialueemme kuntien tilannetta seuraamme myös jatkuvasti. Edunvalvontaan viitaten pidän tärkeänä, että jokainen diabeetikko olisi yhdistyksemme jäsen. Kun meillä on paljon jäseniä, on voimamme ja painoarvomme myös suurempi. Olen usein sanonut, ettei ole itsestään selvää, että saamme verensokerimittarit ja liuskat sekä insuliinit ja muut diabeteksen hoitoon liittyvät muut lääkkeet ilmaiseksi tai osittain korvattuina. Tämä työ vaatii kokoaikaista ja pitkäjänteistä työtä. On mahtavaa, että meillä on vapaaehtoisia ja palkattuja henkilöitä tekemässä tätä työtä ja takana on suuri joukko tukijoita, jäseniä. Jäsenenä on hyvä olla. Nautitaan elämän pienistä iloista, Helinä Siikalan sanoin voiman ja ilon on löydyttävä harmaimmasta, hiljaisimmasta arjesta. Aurinkoista kevään loppua ja kesää odotellen Maarit Paldanius puheenjohtaja 3

4 DiabetesVASTAANOTTO Vastaanotto toimii osoitteessa Malminkatu 24 D 38 (sisäpihalla), Helsinki (Kamppi). HUOM! Vastaanotoissa noudatetaan jäsen- ja ei-jäsen -hintoja. Otathan jäsenkorttisi mukaan vastaanotolle todentaaksemme jäsenyytesi! Vastaanottojen ajanvaraukset Puh. (09) ja sähköpostilla toimisto@psdiabetes.fi. Varatessasi aikaa sähköpostilla: vanha asiakas; henkilötiedot uusi asiakas; henkilötiedot, perustiedot sairaudesta ja hoidosta. Mittaukset Verensokerin mittaus (HemoCue) 4,00 Verenpaineen mittaus 4,00 HbA1C eli pitkäaikaisen verensokerin mittaus (6 min.) 23,00 Verenpaineen vuorokausiseuranta. 70,00 Sisältää seurantalaitteen asennuksen ja tulosten purkamisen sekä lääkärin lähetteellä tulkinnan. Verenpaineen vuorokausirekisteröinti antaa lisää tietoa todellisesta verenpainetasosta eri vuorokauden aikoina. Sen avulla saadaan myös selville, esiintyykö verenpaineessa normaalia vuorokausivaihtelua ja ovatko yöaikaiset arvot pienempiä kuin päiväaikaiset. Jatkuva verensokerinseuranta 220 sisältää sensorin asennuksen (diabeteshoitajan vastaanotto), kolmen vrk seurannan, tulosten purkamisen (diabeteshoitajan vastaanotto) ja lääkärin tulkinnan vastaanoton yhteydessä. Varaa aika diabeteshoitajalle Yhdistyksen diabeteshoitajan Kristiina Toivoniemen vastaanotolle voi varata ajan diabetesneuvontaan. Yksilöllisessä neuvonnassa perehdytään mm. ruokavalioon, verensokerin seurantaan, ja pistämiseen. Ajanvaraukset puh: Hinnat: ensikäynti tai kertakäynti: (konsultaatio) jäsenhinta 40 / tunti tai ei-jäsen 60 / tunti. sarjakäynnit: (esim. painonhallinta, insuliinin aloitus ja titraus) jäsenhinta 20 / 30 min ja 35 / tunti, ei-jäsenet 40 / 30 min ja 60 / tunti. Luennot: Diabeteshoitajan luentoja sopimuksen mukaan järjestöille, yhteisöille, yrityksille jne. Kysy lisää numerosta Ravitsemusterapeutti Laillistettu ravitsemusterapeutti Berit Haglund antaa ravitsemusneuvontaa ja erityistietoa mm. ruoka-aineallergikoille. Myös ruotsiksi. Vastaanotot sopimuksen mukaan puh Ravitsemusterapiaa antaa laillistettu ravitsemusterapeutti Laura Antila. Ravitsemusterapiasta on apua mm. painonhallinnassa, korkean kolesterolin, munuaisen vajaatoiminnan ja syömishäiriöiden hoidossa. Ruokavalion suunnittelusta on apua myös verensokeriarvojen hallinnassa. Vastaanotot sopimuksen mukaan puh hinta jäsenelle on 50,50 / alkava tunti hinta ei-jäseneltä 50,50 / tunti + 20 toimistomaksu. Sisätautien erikoislääkärit Diabetesvastaanotolla toimivat lääkärit ovat sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen perehtyneitä. Heillä on myös muita erikoisalueita. Agneta Ekstrand, dosentti, nefrologi Diabeetikoiden elinmuutokset tyypin 1 ja 2 diabetes Markku Saraheimo, LT, diabetologi nuoruusikä diabeetikoilla diabetes ja verenpaine tyypin 1 ja 2 diabetes Klas Winell, LL, diabetologi diabeteksen kokonaisvaltainen hoito tyypin 1 ja 2 diabetes Lääkäreiden palkkiot muodostuvat käytetyn vastaanottoajan mukaan. Kela palauttaa osan maksuista. Hinnat: Lääkäreiden palkkiot ovat alkaen 80 käytetyn vastaanottoajan mukaan. Lisäksi toimistomaksu jäsenelle 10 ja ei-jäsenelle 30. Alle kolme päivää ennen varattua aikaa (paitsi äkilliset sairaustapaukset) peruutetuista sekä peruuttamattomista varauksista veloitetaan 25,50 peruuttamismaksua. Laskutuslisä on 5. Hinnat ovat voimassa toistaiseksi. 4

5 Psykoterapiapalvelut Erityistason psykoterapeutti Riitta Rauhalan ajanvaraus puh Vastaanottoajat sijoittuvat pääsääntöisesti klo jälkeen ja yksi käynti kestää 45 minuuttia. Terapiamuotona on lyhytterapia, jossa tavoitteena on löytää ihmisessä olevien voimavarojen kautta ratkaisuja eri ongelmatilanteisiin. Asiakkaan taustalla voi olla mm. masennus, pelot, sosiaalinen jännitys, vaikea elämäntilanne tai kriisitilanne. Hinnat: hinta 55 / 45 min + toimistomaksu jäseniltä 10 ja ei-jäseniltä 30 Jalkaterapeutti Jalkaterapeutti Katja Toivosen vastaanoton ajanvaraus puh. (09) Kysy hoidoista ja hinnoista ajanvarauksen yhteydessä. Silmänpohjakuvaus Silmänpohjakuvaukset Kuvaukset tehdään yhdistyksen toimistolla. Hinta jäsenille 49, joka sisältää lausunnon muutoksia todettaessa. Hinta ei-jäsenille 60. Lisäksi peritään toimistomaksu 10. Lääkärin lähetteellä on kuvaushinnasta mahdollisuus saada KELA-korvausta. Kysy aikoja yhdistyksen toimistolta puh. (09) Uusi toiminnanjohtaja Tarja Hartman esittäytyy Työskentelin aiemmin Elinkeinoelämän palveluksessa Taloudellisessa tiedotustoimistossa matkailu- ja ravintola-alan vetovoimahankkeessa ja alueeni oli koko Suomi. Työni tarkoitus oli saada nuoria opiskelemaan alalle, jossa työvoimapula on suuri, kuten tarjoilijoista ja kokeista. Vuodesta 1992 opetin peruskoulun yläasteella tietotekniikkaa ja ekonomiaa vuoteen 2007 saakka. Opiskeluaikanani toimin erityisryhmien liikunnanohjaajana Vantaan kaupungin liikuntavirastossa. Elämänasenteeltani olen pääsääntöisesti positiivinen kehittäjä, tekijä, luova taiteilija ja uudistaja. Pidän ihmisistä, erilaisten tapahtumien organisoinnista ja monipuolisista työtehtävistä. Ideologiani alkutaipaleella Haluan tehdä hyvää ja arvokasta työtä terveyden edistämisen ja hyvän elämän puolesta. Haluan palvella jäseniämme parhaalla mahdollisella tavalla. Järjestää erilaisia terveyttä edistäviä tai ylläpitäviä tapahtumia. Jakaa ja välittää viimeisintä tietoa erilaista mahdollisuuksista hoitaa itseään kokonaisvaltaisesti, liikkua ja syödä järkevästi ja voida kaikin puolin hyvin sekä valvoa jäseniemme etuja. Tavoitteena on saada uusia jäseniä mukaan toimintaan, sillä mitä suurempi joukko olemme, sitä suurempi on mahdollisuutemme vaikuttaa omiin asioihimme. Tässä pyydän apuanne, viidakkorumpu on paras markkinointikanava. Kertokaa ystävällenne ja tuttavillenne yhdistyksestämme ja kehottakaa heitä mukaan toimintaan. Se on meidän kaikkien etu. Mikä on Teidän näkemyksenne ja toiveenne omaa yhdistystänne kohtaan, mitä haluatte ja toivotte meiltä? Nettisivuillamme on palautelomake, jonne voitte jättää omat parannusehdotuksenne ja ideanne, jotka otamme huomioon toimintaamme suunniteltaessa. Vain vastaamalla voitte vaikuttaa. Nettisivut lähtevät elämään ja sieltä voitte seurata ajankohtaisia asioita. Siellä voitte ilmoittautua erilaisiin tilaisuuksiin ja keskustella muiden jo sairastuneiden tai riskiryhmään kuuluvien kanssa. Siellä voitte myös seurata omaa kamppailuani kadonneen vyötäröni metsästyksessä, sillä kuulun myös riskiryhmään ja vieläpä hyvin vahvasti. Mottoni on yhdessä tehden enemmän ja parempaa. Tarja Hartman Kuva Kalevi Ilonen 5

6 Reippaat diabetestoimijat Onneksi Suomesta löytyy aktiivisia diabetestoimijoita. Intoa riittää niin kerhojen vetämiseen kuin kauppakeskusten valloittamiseenkin. Ilo olla mukana, tavata ihmisiä ja jakaa murheita ovat ne syyt, joista saa tarmoa toimia ja viedä asioita eteenpäin. Irma Turunen Irma Turunen on konkari kerhojen vetämisessä, seuratoiminnassa ja kentällä liikkumisessa. Diabetestoiminnassa hän on ollut mukana nyt nelisen vuotta ja kannustanut mukaan toimintaan uusia ihmisiä. Ja toimintaahan tämä Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n Vantaan alueosaston Tikkurilan porukka on tosiaankin järjestänyt. Irma on Tikkurilan diabeteskerhon vetäjä ja puheenjohtaja. Kerho kokoontuu vapaaehtoistalo Violassa aina kuukauden ensimmäisenä torstaina kello Kokoontuminen aloitetaan vertaistuen vartilla. Sen aikana saa kysyä ja kertoa lyhyesti ja ytimekkäästi. Koska mukana ei ole terveydenhuollon ammattilaisia, etsitään vastauksia kysymyksiin omien kokemuksien kautta, vertaistukeen nojautuen. Kiperiin kysymyksiin rohkaistaan 6 hakemaan apua virallisilta asiantuntijoilta. Puheenjohtajaa tarvitaan, koska toisinaan keskustelu kiihtyy ja kaikki haluavat puhua yhtä aikaa. Keskustelun lisäksi kerhossa myös leivotaan, kudotaan ja arvotaan. Irma on kumppaneineen (monta oikeaa kättä) lähtenyt viemään diabetestietoutta muutenkin eteenpäin. Käytännössä se tapahtuu niin, että he ovat menneet kauppakeskuksiin diabetesliitolta saamien tiedotteiden kanssa. Kauppiaan luvalla on pystytetty liikkeeseen infopiste. Verensokereita ei mittailla, mutta mittanauhoja vyötärön ympärysmitan mittaamiseen on ollut turvallista jakaa. Yhteistyötä on tehty myös apteekkien kanssa. Viisi apteekkia Itä-Vantaalta oli mukana tempauksessa, jossa diabeteksesta kerrottiin yhdessä aiheeseen erikoistuneen farmaseutin kanssa. Jokaisessa apteekissa oltiin yhden päivän ajan. Kenttätyöhön on kaikille toimijoille teetetty samanlainen sininen liivi yhtenäisyyttä korostamaan. Irma on sairastanut kakkostyypin diabetesta kymmenisen vuotta. Liikkuvan luonteensa ja terveellisen ruokavalion ansiosta hän on pärjännyt sairauden kanssa hyvin. Aviomieskin on mukana diabetestoiminnassa ja haluaa myös syödä terveellisesti, vaikkei diabetesta sairastakaan. Irma painottaa toiminnassaan erityisesti sitä, että kotiin ei ole kenenkään hyvä jäädä sairauksiaan suremaan. Aviomies muistuttaa ilosta, sitä pitää olla kaikessa mukana. Riitta Uusisilta Riitta Uusisilta on toiminut melkein alusta asti vetäjän roolissa työikäisten helsinkiläisten diabeetikkojen tapaamisissa. Kokoontuminen on joka kuun viimeisenä tiistaina klo yhdistyksen toimitiloissa Malminkadulla. Mukaan ovat tervetulleita kaikki työikäiset diabeetikot, joita kiinnostaa tavata muita diabeetikkoja ja jakaa ajatuksia tai vaikka vain kuunnella. Ryhmä aloitti kokoontumiset jo 15 vuotta sitten yhdistyksen sen hetkisissä toimitiloissa Bulevardilla. Ryhmä oli silloin nimeltään 30 ja risat. Nimeä kuitenkin muutettiin, kun uskollisimmat kerholaiset alkoivat olla pääsääntöisesti päälle nelikymppisiä. Riitta on toiminut kerhon puuhanaisena ja tämän vuoksi hän ajaa kerran kuussa Kouvolasta Helsinkiin. Hänelle on tärkeää tavata vanhoja

7 ystäviä sekä tietysti myös satunnaisia vierailijoita, jotka tulevat tutustumaan toimintaan. Kahvipöydän ääressä Malminkadulla juttu lentää ja erityisesti tietysti yhteisestä sairaudesta riittää keskustelemista. Riitalla itsellään on ollut diabetes lähes 40 vuotta ja sairauden kanssa hän on pärjännyt erinomaisen hyvin. Hän on edelleen mukana työelämässä ja jaksanut vielä varsinaisen päivätyön ohella opiskella. Riitalla on 4 lasta ja xxxx lapsenlasta. Olen ollut elämääni hyvin tyytyväinen, insuliinin ansiosta olen saanut elää ja minulla ihania lapsia ja lapsenlapsia. Mottonani on aina ollut, että hallitse diabetes, älä anna sen hallita itseäsi, Riitta kertoo. Raija Härönoja Raija Härönoja on todella aktiivinen diabeetikko Helsingistä. Mukaan toimintaan hänet houkuteltiin Mäkelänrinteen vesijumpparyhmästä. Hyppy altaalta hallitukseen ja muihin luottamustehtäviin on ollut omaa luokkaansa. Viime syyskuun kokouksessa hänet valittiin suurimmalla äänimäärällä jatkamaan työskentelyä Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen hallituksessa. Hallitusvastuun lisäksi Raija on myös talous- ja liikuntavastaava Helsingin alueyhdistyksen toimikunnassa. Raija on eläkkeellä, joten tällainen satsaus yhdistystoimintaan on mahdollista. Aikaa asioiden hoitamiseen menee vaihtelevasti, usein joitain tunteja viikossa. Postissakin hän on jaksanut istua lukuisia tunteja keräten vaalirahaa. Kiinnostus diabetesasioihin on hänelle tietysti luontaista oman sairauden kautta. Raija on taiteillut 2-tyypin diabeteksen kanssa noin kymmenen vuotta. Alun tietämättömyys on muuttunut kovasti tämän toiminnan myötä. Erilaisissa tapahtumissa jaetaan paljon hyödyllistä tietoa ja ihmisiä kuuntelemalla oppii. Raija todella nauttii olla ihmisten kanssa tekemisissä! Suosion syyt on helppo arvata, Raija on mahdottoman puhelias ja iloinen. Raijalla on vertaisensa kumppani Mauno Härönoja. Mauno on pääkaupunkiseudun Helsingin alueosaston toimikunnan puheenjohtaja ja aktiivisesti mukana myös senioripuolueen toiminnassa. Maunolle on tärkeää, että vaimo on mukana kuviossa ja yhdessä mennään kokouksiin sekä tapahtumiin. Mauno pitää tärkeänä, että toimintoja ylläpidetään, onhan Helsingin alueosastokin elvytetty uudelleen toimintaan vasta kolmisen vuotta sitten. Maunollekin kakkostyypin diabetes on tuttu juttu. Väinö Niskanen Väinö Niskanen on ollut mukana diabetestoiminnassa mukana parisen vuotta. Hän tuli tutustumaan toimintaan ensimmäistä kertaa syksyllä Osallistuminen Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n Helsingin alueosaston syyskokoukseen avasi hänelle saman tien toimikunnan varsinaisen jäsenyyden. Yhdistystoiminnasta Väinöllä on kokemusta, sillä hän kuuluu opettajien yhdistykseen. Väinö on siis ammatiltaan opettaja. Hän opettaa pääaineenaan tietotekniikkaa sekä ruuan valmistusta aikuisille suunnatussa oppilaitoksessa. Näillä eväillä hänen on ollut helppo antaa omaa osaamistaan myös yhdistykselle. Väinö on toteuttanut Helsingin alueyhdistyksen omat nettisivut ja nyt hän järjestää yhdistyksen jäsenille mahdollisuuden päästä kokkaamaan terveellistä ruokaa. Asiasta löytyy enemmän tietoa menolistalta. Väinö on sairastanut kakkosta kymmenisen vuotta. Hänen mielestään hänellä on mennyt ihan hyvin, mutta liikkua pitäisi vielä enemmän. Tänä talvena lumen luonti on ollut yllättävän tehokas liikuntamuoto. Sen lisäksi Väinö hyötyliikkuu muutaman kilometrin matkan verran töihin kävellessään, vesijumppaan hän osallistuu kerran viikossa. Teksti Kirsi Hyttinen Kuvat Kalevi Ilonen 7

8 Strategiset mittauskohdat Parimittauksilla selkeyteen Verensokerin omamittaukset ovat viimeisten vuosikymmenien aikana tuoneet valtavan mahdollisuuden hoidon räätälöintiin. Tästä huolimatta omamittausten hyödyntäminen on jäänyt selvästi vajaaksi. On jopa yllättävää, että omamittauksille ei ole tässä ajassa kehittynyt toimintaohjetta, jolla hoidon onnistumista tai epäkohtia voitaisiin arvioida. Parimittaukset soveltuvat tähän varsin hyvin, riippumatta siitä millainen hoito on kyseessä. Diabeteksen hoidon yleinen tavoite on mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Lyhyellä tähtäimellä se tarkoittaa oireita aiheuttavien korkeiden ja matalien verensokerien mahdollisimman pientä esiintyvyyttä. Pitkällä tähtäimellä pyritään estämään diabeteksen liitännäissairauksia, jotka liittyvät sekä korkeisiin elämänaikaisiin (silmä-, munuais- ja hermosairaudet) mutta myös lukuisiin vaarallisen mataliin verensokereihin (heikentynyt henkinen suorituskyky). 8 Viime vuosina on alettu kiinnittää myös suuriin verensokerivaihteluihin (vuoristorata-ilmiö) liittyvään suurentuneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin, jonka tarkkaa mekanismia ei vielä tiedetä. Yksinkertaistaen sokerien hoidon perustavoitteeksi voisi näistä syistä asettaa tasaisuuden eli mahdollisimman pienen vaihtelun. Ensinnäkin silloin sekä huippukorkeiden että huippumatalien verensokerien esiintyvyys on vähäisintä ja toiseksi voidaan päästä turvallisemmin lähemmäs normaalia, terveen henkilön verensokeria. Rutiinit ja poikkeukset Meillä kaikilla on yksilöllinen elämänrytmimme, jossa on usein toistuvia tapahtumia rutiineja - ja toisaalta harvemmin kohdalle osuvia ennalta-arvaamattomia, odottamattomia poikkeuksia. Koska lukemattomat asiat vaikuttavat verensokeriin, on kylmä fakta, että mitä enemmän arjessa on poikkeuksia rutiineista, sitä haastavampaa diabeteksenkin hoito keskimäärin on. Poikkeukset siis vaikuttavat verensokeriin vaihtelevasti ja niihin reagointi ylimääräisin korjausinsuliiniannoksin (korkeat) tai tankkaamalla (matalat tai ennakointi matalista) on varsin yleistä ja joskus jopa välttämätöntä. Vaikka poikkeukset aiheuttavat paljon päänvaivaa, niidenkin hoito on helpompaa, jos rutiinien hallinta on mahdollisimman hyvä. Diabeetikolla verensokerin parimittauksilla on mahdollista saada todenmukainen kuva, miten verensokeri päivän mittaan yleensä käyttäytyy. Parhaassa tapauksessa perushoito voidaan parimittausten avulla räätälöidä sellaiseksi että kovin suuria vaihteluita ei pääsisi tapahtumaan ja että hankalan matalia sokereita tulisi vain aniharvoin. Maamme diabeteshoitajat ja -lääkärit ovat käyttäneet parimittauksia hoidon arvioinnistaa jo pitkään ja vuonna 2007 International Diabetes Federation (IDF) eli Maailman Diabetesliitto otti parimittausstrategiat

9 (1) Viikon seuranta parimittauksin Aamiainen Lounas Päivällinen Ilta Ennen 2 tuntia Ennen 2 tuntia Ennen 2 tuntia Petiin (2) Verensokerin muutokset Aamiainen Lounas Päivällinen Ilta-aamu Ei paria Ei paria Ei paria Ei paria Ei paria Ei paria Ei paria Ei paria Ei paria Ei paria (3) Muutosten keskiarvot Aamiainen Lounas Päivällinen Ilta-aamu (4 paria) -1.4 (2 paria) (4 paria) (4 paria) ohjenuoraksi kuvaamaan verensokerin heilahteluja. Parimittaukset käytännössä Parimittauksilla tarkoitetaan verensokerin omamittauksilla muodostettua mittausparia, jossa mahdollisimman tarkka ajoitus on olennaista. Parimittauksilla voidaan seurata erityisesti sitä, miten perushoito toimii. Tärkeimmät parimittaukset ovat ateriaparimittaukset ja yöparimittaukset. Ateriaparimittaus tehdään niin, että verensokeri mitataan ennen ruokailua (0-15 min) ja mahdollisimman tarkasti kaksi tuntia ruokailun jälkeen. Tuloksena tarkastellaan pikemminkin verensokerin muutosta näiden kahden mittauspisteen välillä, kuin varsinaista verensokerin tasoa. Jokainen ateria muodostaa oman kokonaisuutensa eli aamiaisten ateriaparimittaukset käsitellään omana joukkonaan ja lounaiden ateriaparimittaukset omanaan. Taulukossa (1) on esimerkki viikon seurannasta käyttäen parimittauksia. Päivään on siis mahtunut 3-5 mittausta, joista melkein kaikki ovat onnistuneet muodostamaan parin. Vaikka kaikista mittauskohdista voidaankin laskea keskiarvoja, oman kokemukseni mukaan parimittauksen muutoksen tarkastelu on mielekkäämpää. Jos katsotaan vain verensokerin muutoksia, voi taulukon kirjoittaa paljon yksinkertaisemminkin muotoon (2). Tässä esimerkissä aamiaisella verensokeri siis yleensä nousee, lounaalla joko nousee tai laskee (tosin vain kaksi paria toteutunut) ja päivälliselläkin muutos voi olla kumpaan suuntaan vain. Taulukkoon on merkitty myös muutos illasta seuraavaan aamuun, joka tunnetaan yöparimittauksena ja kerron siitä enemmän myöhemmin. Koska yhden mittauksen tai mittausparin perusteella ei pitäisi hoidostaan mitään päätellä, on parempi käsitellä parimittauksistakin vain yhteenvetoja eli taulukko yksinkertaistuu entisestään. Lasketaanpa muutoksista keskiarvo (3). Nyt voi jo päätellä, että keskimäärin aamiaisella verensokeri nousee melkein 5 mmol/l, lounas ja päivällinen pysyvät melko samoissa, vaikka lounaan tulkinta vain kahden toteutuneen parin vuoksi ei ole kovin vahva. Yöllä verensokeri suorastaan romahtaa keskimäärin jopa 7 mmol/l (eli joskus enemmän joskus vähemmän). Miten tämä auttaa hoitoa? Ennen kuin mennään johtopäätöksiin hoidon suhteen, käsitellään vielä hetki yöparimittauksen merkitystä. Insuliinihoidetulla diabeetikolla yön aikaisen verensokerin muutos kuvaa pitkävaikutteisen insuliinin eli perusinsuliinin annoksen sopivuutta. Verensokerin voimakas lasku yön aikana, kuten esimerkissämme, kertoo liian suuresta perusinsuliiniannoksesta. Käytännössä diabeetikko, jonka perusinsuliiniannos on liian suuri jää helposti hankalaan kierteeseen, jonka oireita ovat Iltatankkaus Välipalojen välttämättömyys Liikuntaan liittyvä hypoglykemiaherkkyys Painonlaskuun liittyvä hypoglykemiaherkkyys 9

10 Viikon selvitysjakson perusteella voidaan päätellä, että aamiaisen verensokerin nousu olisi varsin otollinen hoidon kohde samoin kuin yöllisen sokerin romahdus. Esimerkkitapauksessa tyypillinen ohje voisi olla älä muuta nykyistä kokonaisannostasi, mutta siirrä pitkävaikutteisesta insuliinistasi yksiköitä hiljalleen aamiaisen ateriainsuliiniksi. Pyrkimys on tasoittaa sekä aamiaisnousuja että yöllistä sokerin romahtamista. Yksi asia kerrallaan Hoitamalla yhden asian kerrallaan voi saada elämänhallintansa takaisin. Yksi kaikkein vaikeimpia asioita on nähdä verensokerin heilahtelun suuri kuva, mutta juuri sen perusteella hoitoa voi vasta muuttaa aidosti oikeaan suuntaan. Kun lähtee todenteolla parimittauksiin on hyvä huomata, että mittaamista ei tarvitse lisätä, vaan se kohdennetaan ajallisesti tiettyihin kohtiin (ennen ja 2 tuntia aterian jälkeen sekä ilta- ja aamutoimien aikaan). Kun oppii tekemään parimittauksia, on erinomainen mahdollisuus puuttua perushoitoonsa myös hoitajan- tai lääkärin vastaanottojen välillä. Pienin askelin viikkojen välein tehdyt muutokset ovat turvallisempia, kuin isot muutokset harvemmin. Teksti Antti Virkamäki Vältä hypoja mahdollisimman hyvin Jos koet matalan (alle mmol/l) verensokerin, joudut hankalaan tilanteeseen. Sinun on nostettava verensokeriasi (yleensä syömällä nopeita hiilihydraatteja), mutta samalla elimistösi ryöpsäyttää melkoisen stressihormonilatauksen verenkiertoon. Stressihormoneilla on insuliinin vaikutusta heikentäviä ominaisuuksia suojatessaan elimistöäsi vaarallisen matalilta sokereita. Ainakin seuraavia hormoneja ilmaantuu verenkiertoon: Kasvuhormoni (aivolisäkkeestä) Kortisoli (lisämunuaisen kuorikerroksesta) Glukagoni (haiman alfasoluista) Adrenaliiini (lisämunuaisen ytimestä) Noradrenaliini (lisämunuaisesta ja hermopäätteistä) Kasvuhormoni ja kortisoli ovat hormoneina hitaampia ja kestoltaan pitkävaikutteisempia. Ne vaikuttavat insuliinin tehoon heikentävästi jopa yli vuorokauden. Kolme viimeksi mainittua ovat nopeasti verensokeria nostavia ja kaksi viiimeistä vastuussa hypoglykemiassa ilmaantuvista oireista (hikoilu, vapina, sydämentykytys). Henkilö, joka kokee usein hypoglykemioita saattaa olla lähes jatkuvassa stressihormonien riepotuksessa, joka saa aikaan sen, että insuliiniannokset vaikuttavat miten sattuu. Joskus insuliini vaikuttaa selvästi kun taas toisinaan sillä ei näytä olevan mitään vaikutusta. Tällaisessa tilanteessa insuliinihoitoon liittyvät riskit korostuvat. Matalia verensokereita ei saisi esiintyä useammin kuin kerran tai kaksi kuukaudessa, jotta niillä ei olisi tasapainoa heikentävää vaikutusta. Perushoidon säätäminen käy helpommin ja jos hypoglykemiakierteen saa katkaistua, on jatkossa selvästi paremmat mahdollisuudet hyvään tasapainoon ilman hypoglykemioita. 10

11 K u r s s e j a j a t a p a h t u m i a Opi kokkaamaan terveellisesti Tervetuloa valmistamaan terveellistä ruokaa Amieduun Dieettikokkiopiskelijoiden ohjaamana. Osoite: Valimotie 8, Helsinki, 4 kerros maanantaina klo sekä maanantaina klo Mukaan mahtuu kumpaankin tilaisuuteen enintään 10 henkilöä. Hinta 10 / hlö. Ilmoittautumiset mennessä Raija Härönojalle puh Pääset nopeimmin perille junalla, kun lähdet Helsingin asemalta A-junaan ja jäät pois Valimon pysäkillä. Tarkemman kartan löydät halutessasi sivuilta Yhteystiedot -kohdasta. Onko puolisollasi diabetes? Olet lämpimästi tervetullut jakamaan kokemuksiasi keskusteluryhmään! Kokoonnumme Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen tiloissa Malminkatu 24 D Tapaamiset torstaisin 6.5, 13.5 ja 20.5 klo Rohkeasti mukaan, osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista ja tarjolla on kahvia ja pullaa! Ennakkotietoa syksyn ohjelmasta Toiminta-alueen joka kunnassa järjestetään syyskaudellalaadukas luento jostakin diabeteksen osa-alueesta; paikkoina siis Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, ja Kirkkonummi. Aihealueina mm. neuropatia, silmät, lääkehoito, ja jalat. Luie tarkemmin seuraavasta KIDE-lehdestä ja 11

12 Miksi painonhallinta on diabeetikolle tärkeää? (Diabetes ja painonhallinta /opiskelijavastaus) Metropolia Ammattikorkeakoulu pyrkii tarjoamaan opiskelijoilleen erilaisia oppimiskokemuksia diabetekseen liittyen. Yksi mahdollisuus täydentää tietojaan on osallistua opintoihin, joissa etsitään tutkimustietoa jonka perusteella vastataan diabeteksen hoitoon liittyviin kysymyksiin www. diabeteskokemuksia.fi -sivustolla. Opinnot toteutetaan kadesti vuodessa yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n kanssa. Opintoihin voi osallistua opintojen eri vaiheessa niin sairaanhoitajaksi opiskelevat kuin esimerkiksi tulevat terveydenhoitajat, jalkaterapeutit tai suuhygienistit. Jokaisella ammattikunnalla on omaa asisntuntijuuttaan käytössä pienryhmätyöskentelyssä, jossa nettisivuston kysymyksiin etsitään viimeisintä tutkimustietoa. Sivustolle on ollut tarkoitus kerätä diabeetikkojen kertomuksia kokemuksistaan hoitoonsa liittyvistä seikoista, mutta tämä ei ole juurikaan toteutunut. Ohessa on esimerkki opiskelijavastauksesta koskien painonhallintaa. 12 Painonhallinnalla tarkoitetaan painon säilyttämistä varsinaisen laihduttamisen jälkeen tai painon lisääntymisen ehkäisyä. Painonhallinnan onnistuminen edellyttää pysyvää elintapojen muuttumista! Minkä tahansa tavan muuttaminen on vaikeaa ja niin on ruokailu ja liikuntatottumustenkin kohdalla. Muutokset eivät vakiinnu hetkessä vaan niille on annettava aikaa. Elintapamuutosten onnistuminen vaatii kärsivällisyyttä ja diabeetikon omaa motivaatiota. (Karpakka 2009.) Diabeetikon painonhallinta on tärkeää koska painon vähentäminen pysyvästi 5-10 prosenttia vähentää liitännäissairauksien vaaraa. Ylipainoisilla tyypin 2 diabeetikoilla se riittää sokeritasapainon korjaantumiseen ainakin diabeteksen varhaisessa vaiheessa. Lisäksi painon aleneminen vaikuttaa suotuisasti veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen. (Tuomilehto ym 2001.) Metabolinen oireyhtymä (MBO) on riskitekijöiden rypäs, joka altistaa tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille. Siihen liittyy erilaisia oireita kuten vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine, epäedullinen veren rasvatilanne, lisääntynyt veren hyytymistaipumus, kohoava verensokeri ja insuliiniresistenssi. Vyötärölihavuus on epäterveellistä kaikille, myös diabeetikoille. Vuoden 2009 MBO -kriteerien mukaan miesten vyötärönympäryksen tulisi olla alle 102cm ja naisten vyötärönympäryksen alle 88cm. (Westerbacka 2010: ) Pysyvä painonhallinta parantaa diabeteksen hoitotasapainoa ja vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Painonhallinta onnistuu hyvillä ravitsemus- ja liikuntatottumuksilla. Oikotietä painonhallintaan ei ole mutta vaivannäkö kannattaa varmasti! Ruokavalio syyniin, mistä aloitan? Ruokavalion keventäminen on usein vuosia kestävä oppimisprosessi, sillä vanhoja ruokailutottumuksia on vaikea muuttaa. Pienillä muutoksilla ja kärsivällisyydellä voidaan kuitenkin saada pitkän ajan kuluessa hyviä tuloksia. Diabeetikko voi aloittaa ruokavalion muuttamisen omien ruokatottumusten tarkastelulla esimerkiksi pitämällä ruokapäiväkirjaa tai tarkastelemalla kohdennetusti omaa syömistään (rasvojen käyttö, kasvisten syöminen jne.). Usein jo kirjaaminen itsessään voi vähentää syömistä ja sen kautta voi löytää paremman syömisen mallin. Terveellisiin ruokailutapoihin on helpompi sitoutua, kun diabeetikko löytää kevyen syömisen mallin omasta elämästään sen sijaan että noudattaisi ulkopuolelta annettuja dieettiohjeita. Ruokailutottumusten terveellisyyttä voi arvioida erilaisilla itsearviointi testeillä internetissä esimerkiksi osoitteessa Sivustolla voi testata muun muuassa omaa rasvan, sokerin, suolan ja kuitujen käyttöä. Omaa ruokavaliota kannattaa lähestyä positiivisella otteella huomioimalla jo olemassa olevat terveelliset tottumukset. Voit huomata esimerkiksi riittävän kasvisten tai kevytuotteiden käytön, joka kannattaa säilyttää ruokavaliossa jatkossakin. Kun ensin tarkastelee ruokavalion hyviä puolia, voi huomata että kaikkea ei tarvitse muuttaa ja painonhallinta alkaa tuntua mahdolliselta ja kohtuulliselta elämäntavalta. Avaimia onnistumiseen Painonhallitsijan ruokailun kulmakiviä ovat säännöllinen ruokailurytmi kohtuus ruoan määrässä hyvä rasvan laatu ja sopiva rasvan määrä runsas kasvisten ja vihannesten syöminen Ruoasta saa nauttia ja herkkujakin voi syödä, kun muu ruokavalio on tasapainossa ja määrät pysyvät kohtuullisina (lautasmallin noudattaminen). Ateriavälit kannattaa suunnitella riittävän tiheiksi ja säännöllisiksi, sillä kohtuullisen lyhyitä ateriavälejä (noin 3 5 tuntia) pitämällä nälkä ei tule hallitsemattomaksi. Nälän kasvaessa liian suureksi kohtuullisuus katoaa ja aterian koko voi kasvaa huomaamatta. Näin voi käydä esimerkiksi kun aamun ateriat jätetään

13 syömättä ja illalla syödään koko päivän edestä. Säännöllinen ateriarytmi auttaa hahmottamaan milloin on ruoka-aika ja milloin ei. Tämä saattaa ehkäistä ylimääräistä välipalojen syömistä ja napostelua. Painonhallinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota rasvan laatuun ja määrään. Myös laihduttaja tarvitsee ravinnostaan pehmeitä rasvoja. Ruokavaliosta voidaan karsia kovat, epäterveelliset rasvat pois esimerkiksi vaihtamalla maito- ja lihavalmisteet rasvattomiin ja vähärasvaisiin tuotteisiin. Kaikki rasva ei kuitenkaan ole epäterveellistä ja pehmeän rasvan saannista tuleekin pitää huolta. Pehmeitä rasvoja saadaan muun muuassa kalasta, öljyistä, pehmeistä margariineista ja levitteistä sekä salaattikastikkeista. Pehmeä rasva on useimmiten näkyvää rasvaa. Lisätietoa rasvan osuudesta ruokavaliossa: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulee syödä runsaasti vähintään puoli kiloa päivässä. Niistä saadaan vitamiineja ja kivennäisaineita, ja ennen kaikkea kuituja, jotka pitävät nälän loitolla ja tasapainoittavat vatsan toimintaan. Muita hyviä kuidun lähteitä ovat täysjyvätuotteet kuten täysjyväleipä, -myslit ja -puurot. Uudet elämäntavat eivät synny yhdessä yössä ja vastoinkäymisiä voi tulla. Nautintojakin tarvitaan ja lipsahduksia ei kannata jäädä suremaan, keskity ennemmin onnistumisiin. Lipsahduksille altistavat tekijät oppii tunnistamaan vähitellen ja painonhallinnastakin tulee helpompaa. Liikunnalla lisäpuhtia painonhallintaan Liikunta terveellisen ruokavalion tukena on tehokas painonhallintakeino. Tutkimukset osoittavat, että ylipainoa esiintyy vähemmän ihmisillä, jotka harrastavat säännöllistä liikuntaa. Vaikka lisääntynyt fyysinen aktiivisuus ei pudottaisikaan painoa, se vaikuttaa myönteisesti: lihasmassa lisääntyy ja elimistön rasvan osuus vähenee insuliiniherkkyys paranee ja sokeriaineenvaihdunta tehostuu veren rasva-arvot muuttuvat suotuisasti verenpaine alenee ja veren hyytymisriski pienenee Perusaineenvaihduntaan kuluva energianmäärä kohoaa sitä mukaan, mitä enemmän lihasmassaa kehossa on. Liikunnan avulla voi lisätä kokonaisenergiankulutusta helposti jopa 10%. Liikunta yhdessä terveellisen ruokavalion kanssa auttaa alentamaan painoa. Terveysliikuntasuositusten mukaan liikuntaa olisi hyvä harrastaa päivittäin. Liikuntasuoritukset jaetaan perusliikuntaan ja kuntoliikuntaan. Perusliikuntaa on arki-, hyöty- ja työmatkaliikunta, ja sitä tulisi harrastaa 30 minuuttia 5-7 päivänä viikossa vähintään kymmenen minuutin jaksoina. Kävely, työmatkapyöräily ja reipastempoinen siivoaminen ovat esimerkkejä perusliikunnasta. Kuntoliikuntaa tulisi harrastaa 2-3 tuntia viikossa, joka toinen päivä. Kuntoliikunta jaetaan kestävyys- ja lihaskuntoharjoitteluun, joista esimerkkeinä uinti, hiihto, juoksu, tanssi ja kuntosali. ( Diabeetikon on tärkeää noudattaa terveysliikuntasuosituksia, sillä liikunta on oleellinen osa diabeteksen hoitoa. Tyypin 1 diabetes ei aiheuta rajoituksia liikuntaan, jos diabeetikko on muuten terve. Tietyissä tapauksissa (esim. verenpainetauti, vaikea neuropatia) diabeetikon on kuitenkin syytä välttää äkillistä, raskasta, verenpainetta nostavaa rasitusta. Pohdittavaksi: Mikä estää omaa liikkumistani? Miten voisin lisätä päivittäistä liikkumistani? Mikä liikkumismuoto olisi minulle mieluinen? Kirjoittajat: Marjatta Luukkanen th lehtori Metropolia Amk Terttu Huupponen, ravitsemusterapeutti Metropolia AMK Lähteet: Aro, Eliina - Heinonen, Liisa 2007: Ruokavalion erityispiirteet tyypin 2 diabeetikon hoidossa. Teoksessa Aro, Eliina (toim.): Diabetes ja ruoka - Teoriaa ja käytäntöä terveydenhuollon ja ravitsemisalan ammattilaisille. Diabetesliitto. Jyväskylä: Gummerus Heinonen, Liisa 2009: Painonhallinta ja diabetes. Teoksessa Ilanne-Parikka, Pirjo - Rönnemaa, Tapani - Saha, Marja- Terttu - Sane, Timo (toim.): Diabetes. Helsinki: Duodecim Karpakka, Päivi 2009: Painonhallinnanohjaaja diabeetikon elämäntapamuutoksen tukena. Diabetes ja lääkäri 3/ Manneri, Tuija 2010: Ihana ruoka. Diabetes Tuomilehto, Jaakko ym. 2001:Prevention of type 2 diabetes mellitus. The New England Journal of Medicine 344 (18) Westerbacka, Jukka 2010: Diabeteksen uudistettu Käypä hoito-suositus vastaa yksilöllisen hoidon vaatimuksiin. Diabetes ja lääkäri 1/ php?artikkeli_id= PrintArticle?tunnus=nix

14 Ta p a h t u m a k a l e n t e r i Tapahtumakalenteriin on koottu yhdistyksen, alueosastojen ja kerhojen toimintaa, joissa on jokin teema. Katso kokoontumisaikoja lisää kerhosivuilta. Ke klo painonhallintakahvila Kampin palvelutalon ruokalassa. Aiheesta alustaa professori Pertti Mustajoki. Ilmoittautumiset Raija Härönojalle puh Tuotetietoa Novo Nordiskin insuliinivalmisteista Insuliinit ja matkustaminen Insuliinin annosteluvälineet Insuliinien säilyttäminen Materiaalitilaukset NovoInfo Novo Nordiskin asiakaspalvelu kuluttajille on toiminut Suomessa jo yli vuosikymmenen ajan. NovoInfon osaava henkilöstö vastaa Novo Nordiskin tuotteita koskeviin kysymyksiin ja auttaa esite- ja opasmateriaalin tilauksiin liittyvissä asioissa. huhtikuun 10. päivään mennessä. Tervetuloa. Ti 6.4. klo diabetesilta Vantaan Myyrmäessä, os. Liesitori 1, 3 krs, Iso-Myyrin Myyrinkitilassa. Illan aiheena on hyvä jalkojen hoito ja illan alustajana toimii jalkaterapeutti Katja Toivonen. Tervetuloa. Tee tästä ilmoitus. Ma klo diabetesilta Tapiolassa, os. Kauppamiehentie 6, illan aiheena on diabeetikon omahoito. Paikalla on ulkopuolinen luennoitsija. Tervetuloa. Ke klo yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous Kampin palvelutalossa, os. Salomonkatu 21 B. Sääntömääräiset asiat ja luento. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. La 8.5. hoidonohjausristeily, järjestäjinä Pääkaupunkiseudun Diabetes-yhdistyksen Helsingin alueosasto ja MENDI (Mellersta Nylands Diabetesföreningen). Tarkempia tietoja antavat Raija Härönoja p ja Carina Larach p On vielä tilaa tee ilmoitus. Katso päivitetyt tapahtumatiedot NovoInfo ma-pe 9-16 maksuton neuvontalinja

15 K e r h o t Kerhotoiminta on yhdistyksen vertaistukitoimintaa. Kerhot järjestävät paljon erilaisia tapahtumia ja perin-teisiä vertaistuki-iltoja. Kerhoiltoihin ja tapahtumiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta siitä, millä paik-kakunnalla asuu. Tervetuloa jakamaan kokemuksia. PERHEKERHOT Perhekerhoissa vaihdetaan kokemuksia ja ajatuksia muiden lapsidiabeetikoiden arkea pyörittävien kesken. Kerhoilloissa myös lapset näkevät toisia diabeetikoita. Tapaamiskerroilla ei yleensä ole erityisiä teemoja. Asiantuntijavierailuja on silloin tällöin. Sana on siis vapaa. Tarjolla on iltapalaa pientä korvausta vastaan. Liity sähköpostilistalle ilmoittamalla sähköpostisi kerhon yhteyshenkilölle. Ajankohtaiset tiedot tapaamisis-ta saat sähköpostilla tai yhdistyksen sivuilta Yhteyshenkilöt: Espoo: Mia Nores-Korkeamäki (puh , mianores@yahoo.com) Helsinki: Liisa Lampen-Smith (puh , brien_liisa@hotmail.com) ja Hanna Serkko (puh , hanna.serkko@kolumbus.fi) Vantaa: Mari Niemi-Saari (puh , mari. niemi-saari@pp.inet.fi) ja Riikka Viita (riikka.viita@kolumbus.fi) Kirkkonummi: Mari Sotejeff (mari.sotejeff@kotiportti.fi) ja Katja Strandell (katjastrandell@luukku.com) Tapaamiset: Helsingissä kokoonnumme Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2-4. klo Keskiviikkona tutustumme Muumiperheen 65 v. Suuri seikkailu - näyttelyyn oppaan johdolla. Tarjolla pientä iltapalaa. Keskiviikkona kevään viimeinen kokoontuminen. Vantaalla ti ja to Ilmaisupäiväkoti Illusiassa, os. Kytökuja 2, Vantaan Koivukylä Espoossa ti 6.4. ja ti 4.5. Tapaamispaikkana on Mankkaan asukaspuisto, Vanhan-Mankkaankuja 2 A. Pai-kalle tuovat bussit 15, 18, 35, 109, 110, 35 ja 43. Hyvänä maamerkkinä on Alepa, asukaspuisto jää sen ta-akse. Edustalla on myös parkkipaikkoja, lähimmät Kokinkyläntien puolelta käännyttäessä. Muiden perhekerhojen osalta seuraa yhdistyksen kotisivuja KERHOT Länsi-Vantaan kerho Kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen maanantai kello 16. Paikka on Arkki-nuorisotila, os. Liesitori 1 A, Myyrmäki. Yhteys henkilönä toimii Leena Ronkola puh Tikkurilan kerho Kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen torstai klo Paikka on Vapaaehtoistalo Viola, os. Orvokki-rinne 4, Tikkurila. Lisäksi Asahi-terveysliikuntaa Violassa joka perjantai klo 10 ja kuntosali uimahallissa kes-kiviikkoisin klo Yhteyshenkilönä toimii Irma Turunen puh Länsimäen kerho Kokoontuu maanantaisin klo Paikka on Maalinauhantie 15 B. Yhteyshenkilönä toimii Riitta Ruohosto puh Maanantaikerho Kerho kokoontuu joka maanantai klo ILO- NA-kerhohuoneessa Kampin palvelutalossa. Kahvia tarjolla, mutta ota oma välipala mukaan. Keskustelemme kokemuksista ja erilaisista ongelmista. Retkeilemme ja osallistumme yhdistyksen toimintaan. Yhteyshenkilönä toimii Tuula Olander puh Malmin Diabeteskerho Kerho kokoontuu joka kuukauden toinen maanantai klo Poikkeuksena maaliskuussa kokoon-nutaan maanantaina Kokoontumispaikkana on Malmin virkistyskeskuksen ruokasali, os. Latokartanon-tie 9. Yhteyshenkilönä toimii Kaija Siltala puh Tiistaikerho Kerho kokoontuu joka tiistai klo yhdistyksen toimistolla, os. Malminkatu 24 D 38. Kahvit keitetään, mutta ota oma välipala mukaan. Yhteyshenkilönä toimii Salli Konttila-Heiska puh Kirkkonummen vertaistuki Keskustelukerho Kirkkonummen Palvelukeskuksessa, os. Rajakuja 3. Tapaamiset joka kuukauden noin 3 torstai klo Seuraavat tapaamiset ovat: 18.2., 17.3., ja Tervetuloa kaikki diabeetikot ja hei-dän läheisensä juttelemaan arjesta kahvikupposen ääressä. Yhteyshenkilönä toimii Otto Kangasniemi puh

16 K e r h o t Työikäiset Diabeetikot Kerho kokoontuu joka kuukauden viimeinen tiistai klo yhdistyksen toimitilassa, os. Malmikatu 24 D 38. Yhteyshenkilönä toimii Riitta Uusisilta puh Vertaistuki-illat Tapiolassa EJY:n (= Espoon järjestöjen yhteisön) tiloissa joka toinen maanantai klo 18.00, os. Kauppamiehentie 6 (kei-lahallin talossa, apteekin yläpuolella). Alustuksia ja aktiivista keskustelua sekä kokemusten vaihtamista kahvittelun merkeissä. Kokoontumisajat ovat: ja 3.5. Seuraa tapahtumatiedotusta Alustavaa ohjelmaa syksylle: Ma Keskustelua hoidon ongelmakohdista, ja kahvittelua muiden diabeetikoiden kanssa Ma Diabeetikon vuosikokeet, ulkopuolinen luennoitsija Ma Keskustelua ravitsemuksesta, ja kahvittelua muiden diabeetikoiden kanssa Ma Neuropatia diabeetikolla, ulkopuolinen luennoitsija Ma Keskustelua painonhallinasta, ja kahvittelua muiden diabeetikoiden kanssa Ma Aihe avoin, ulkopuolinen luennoitsija Maanantai-treffit Betes-kahvilassa BETES-kahvila (keskustelua toisten diabeetikoiden kanssa) maanantaisin klo Espoon Keskuksessa Ravintola Kannunkulman kabinetissa (Kannunsillankatu 2, Espoo).Kevätkauden viimeinen tapaaminen maanantaina Lisätietoja Kauno Pollari, gsm Vapaa pääsy tervetuloa! Kivenlahden diabeteskerho (= kidi-kerho) senioreille ja muillekin kokemusten vaihtamisesta kiinnostuneille vapaata keskustelua diabeteksesta kahvikupposen ääressä hyvässä seurassa aina parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo Kivenkolossa, os. Merisaapas 1 a. Lisätietoja yhteyshenkilö Anja Hämäläiseltä, puh Kaikki tervetuloa. HARRASTETAAN YHDESSÄ Sauvakävelyä Myyrmäessä (Yhdessä sydänyhdistyksen kanssa), keskiviikkoisin klo 10.00, Lähtöpaikka Uimahallin edessä, os. Myyrmäenraitti 4. Tapahtumien kesto noin 1-2 tuntia. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Matti Riikonen p Sauvakävelyä Tikkurilassa ja Korsossa (Yhdessä sydänyhdistyksen kanssa) mikäli ryhmiin saadaan riittävästi osallistujia. Tapahtumien kesto noin 1-2 tuntia, Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Matti Riikonen p Iltakävelyä Kirkkonummella Kävelemme yhdessä verkkaisesti joko sauvojen kanssa tai ilman tiistai-iltaisin klo Lähtö tapahtuu Kirkkonummen uimahallin edestä ja kestää noin tunnin. Yhteyshenkilönä toimii Sirpa Urhonen puh Sauvakävelyä Espoossa Kävely- ja sauvakävelyryhmä Espoonlahdessa tiistaisin klo Lähtöpaikkana Espoonlahden uimahallin edusta, os. Espoonlahdenkuja 4. Yhteyshenkilönä toimii Eija Leeve puh Kevätkauden viimeinen kävely on Syksyllä jatketaan Kävely- ja sauvakävelyryhmä Espoon keskuksessa keskiviikkoisin klo Lähtöpaikka Keski-Espoon lukion uimahallitalon joen puoleinen parkkipaikka. Yhteyshenkilöinä toimivat Jaakko Messala puh ja Kauno Pollari puh Kevätkauden viimeinen kävely on Syksyllä jatketaan Jos oma Espoon keskuksen tai Espoonlahden sauvakävelyryhmämme ajankohta ei sovi, niin voit katsoa muita sauvakävelyryhmiä Suomen ladun Espoon osastolla, ovat avoimia kaikille Espoon KKI-hankkeen kautta. Kaikki tervetuloa. Kesäretki Nuuksioon Kaikki mukaan retkeilemään kauniiseen Nuuksion kansallispuistoon sunnuntina 13.6 klo 10 alkaen. Kokoontumispaikka Solvallan Urheiluopiston parkkipaikka. Laavulla paistetaan makkaraa, mutta muutoin varaa mukaan omat eväät. Rankkasadevaraus. Kaikki tervetuloa. Vesivoimistelu Mäkelänrinteen Uintikeskuksessa jatkuu tiistaisin kello Hinta 60 / kausi. Yhteyshenkilönä toimii Raija Härönoja puh Miesten vesiliikuntaa Espoon Olarissa keskiviikkoisin klo ryhmä 1 ja klo ryhmä 2 (molemmat ryhmät 12 kertaa) Olarin uimahallissa, os. Yläportti 4 a-b. Hinta 35 eu-roa. Vapaita paikkoja voi kysyä yhdistyksen toimistosta puh. (09) tai sp. toimisto@ psdiabetes.fi. Vain miehille! Tervetuloa. 16

17 Kuntosali Kirkkonummen palvelukeskuksen kuntosalilla tiistaisin klo Varsinaista vuoroa ei ole varattu, mutta tällöin kokoontuu itseohjautuva ryhmä. Jäsenistölle tuettuja lippuja voi lunastaa Reino Altainilta puh Seuraa eri liikuntaryhmien kokoontumista yhdistyksen www-sivuilta Viikoittain ympäri pääkaupunkiseutua monenlaista aktiviteettia! kello Kisahallilla pehmo säännöin. Peli-porukan muodostavat vuotiaat naiset ja miehet. Tärkeintä on liikkuminen ja yhdessä oleminen. Tervetuloa. Yhteyshenkilönä toimii Erkki Castrén puh Vinkki: Kirkkonummella eri maiden kansantansseja Osallistumme Parkinson-kerhon tanssituntiin Kirkkonummen Palvelukeskuksen liikuntatilassa torstaisin klo Osallistumismaksu on 2. Mukaan tarvitset kevyet tossut ja iloisen mielen. Seuraa ilmoituksia Kirkkonummen Sanomissa. Mitä muuta haluaisit Kirkkonummella? Kaikki ideat ovat tervetulleita. Ota yhteyttä Otto Kangasniemeen puh tai Sirpa Urhoseen puh Keilailuturnaus avoin kaikille Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi ja Perhetoimikunta Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n Espoon Alueosasto järjestää syksyllä, lauantaina klo 10 alkaen Bowl Circus Sellossa Leppävaarassa keilailukilpailun. Sarjat miehille ja naisille (aikuiset ja seniorit), sekä lapsille. Ilmoittautumisohjeet (tarkat alkamisajankohdat ja sarjarajat ym.) ja osallistumismaksut seuraavassa KIDE-lehdessä ja sivuilla elokuussa. Kaikki diabeetikot ja perheenjäsenet tervetuloa tehdään tästä mukava tapahtuma. Keilailua Espoossa Espoonlahdessa Sky Bowling kauppakeskus Lippulaivan 3. kerroksessa aina kuukauden viimeisenä perjantaina klo Seuraavat keilaillat ja Ilmoittautumiset kolme päivää aikaisemmin Kirsti Olinille, puh Jäsenhinta 10 eur/ hlö. Leppävaarassa Bowl Circus kauppakeskus Sellossa joka torstai Omakustannehintaan eli eläkeläishinta jaetaan osallistujien kesken. Kevätkauden viimeinen keilailu ja syksyn ensimmäinen 2.9. Ilmoittautumiset kaksi päivää ennen Jaakko Messalalle puh tai Siiri Pukariselle Kaikki tervetuloa. Keilailu Kirkkonummella ei toteudu osanottajapulan vuoksi. Halutessasi voit käydä keilailemassa Espoon alueosaston kanssa Tapiolassa ja Leppävaaran Sellossa (edulliset eläkeläismaksut). Lentopallokerho Lentopalloa pelaamaan. PS-Lentis pelailee sunnuntaisin Ennakkotietoja syksyn liikuntakursseista (sitoumuksetta, seuraa ilmoittelua ja KIDE , joka ilmestyy elokuun lopulla). Ilmoittautuminen kursseille alkaa 2.8, ja ne ovat avoimia kaikille jäsenyydestä riippumatta. Vesiliikuntaa Keskiviikkoisin Olarin uimahallissa 14 kertaa Juoksua ja jumppaa altaassa fysioterapeutin ohjauksessa. Sopii erityisesti liikuntaa aloitteleville, vähän liikkuville ja/tai painonhallinnasta kiinnostuneille. Hinta 45 euroa. Naisten ryhmä klo , miesten ryhmä 1 klo , ryhmä 2 klo Starttijumppaa Tiistaisin Leppävaarassa (paikka varmistumatta) 14 kertaa Venyttelyjumppaa liikuntaa aloitteleville fysioterapeutin ohjauksessa. Sopii erityisesti työikäisille yli 40 v. diabeetikoille tai riskiryhmään kuuluville. Hinta 35 euroa. Ryhmä1 klo , ryhmä 2 klo Starttijumppaa Keskiviikkoisin Olarin (uimahallin) liikuntasalissa 14 kertaa Venyttelyjumppaa liikuntaa aloitteleville fysioterapeutin ohjauksessa. Tarkempaa tietoa kurssin sisällöstä myöhemmin; toteutus yhdessä Espoon Sydänyhdistyksen kanssa. Hinta 35 euroa. Ryhmä1 klo , ryhmä 2 klo Kuntosali alueosaston järjestämänä (ilmoittautuminen alkaa jo 15.4) torstaisin Espoon Keskuksen Kaivomestarin (Kaivomestarinkatu 2, Espoo) fysioterapian kuntosalissa 15 kertaa fysioterapeutin vetämänä sisältää alku- ja loppuverryttelyn. Jäsenhinta 103 euroa, hinta ei-jäsenelle 135 euroa. Ryhmä 1 klo , ryhmä 2 klo Kivenlahden diabeteskerho kiittää Senioreiden päiväkerho kiittää kaikkia toiminnassa mukana olleita yli kymmenen vuoden ajalta. Ikää on tullut lisää ja liikkuminen vaikeutunut, joten nyt on tullut aika lopettaa vakituiset tapaamiset Kivenkolossa. Mukavaa kevään odotusta kaikille! 17