Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013

Transkriptio

1 1 (181) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013

2 2 (181) SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 4 Toimitusjohtajan katsaus 4 Hallinto ja johto 6 Tuloksen muodostuminen, investoinnit, rahoitus ja tase 11 Henkilöstö SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA KONSERNIOHJAUS JA KONSERNIVALVONTA LASKELMAT JA TUNNUSLUVUT 27 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 27 Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 28 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 29 Tase ja sen tunnusluvut 30 Erikoissairaanhoidon tase ja sen tunnusluvut 32 Kokonaistulojen ja menojen laskelma TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 35 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 35 2 TOTEUTUMISVERTAILUT VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 36 Sitovuustasot valtuustoon nähden 36 Sitovuustasot hallitukseen nähden VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN ERIKOISSAIRAANHOIDON KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN VASTUUALUEIDEN TALOUS JA TOIMINTA 48 Perhe- ja sosiaalipalveluiden painopistealueiden toiminnan ja talouden toteutuminen 48 Terveyspalveluiden painopistealueiden toiminnan ja talouden toteutuminen 57 Vanhustenpalveluiden painopistealueiden toiminnan ja talouden toteutuminen 71 Yhteisten palveluiden painopistealueiden toiminnan ja talouden toteutuminen 77 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA 92 Tuloslaskelma 92

3 3 (181) Erikoissairaanhoidon tuloslaskelma RAHOITUSLASKELMA TASE 95 Tase 95 Erikoissairaanhoidon tase KONSERNILASKELMAT 99 Konsernituloslaskelma 99 Konsernirahoituslaskelma 100 Konsernitase LIITETIEDOT TOIMINTAKERTOMUKSEN TILASTOT JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 126 Myyntituotot jäsenkunnittain 126 Laskennalliset osuudet palvelusopimuskunnittain 126 Alijäämäkertymä jäsenkunnittain TUNNUSLUKUJEN LASKUKAAVAT TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIETOJEN SISÄLLYSLUETTELO ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET SAIMAAN TALOUS JA TIETO OY SAIMAAN TUKIPALVELUT OY ETELÄ-KARJALAN SAIRAALAPARKKI OY MEDI-IT OY ETELÄ-KARJALAN TYÖKUNTO OY ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET 181

4 4 (181) 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Kertomusvuoden aikana valmistui ulkopuolinen selvitys Eksoten toiminnasta. Selvityksessä tuli toimeksiannon mukaisesti selkeyttää kuntien laskutusperusteet, ratkaista kuntien alijäämäongelma sekä kuvata sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamismalli sekä kuntien omistajaohjauksen toteuttaminen. Selvityksen laatimiseen osallistui myös Eksoten työntekijöitä. Selvityksen ajaksi Eksotessa keskeytettiin omien suunnitelmien tekeminen palveluverkon ja tuottavuuden parantamisen osalta. Myöskään perinteisiä kuntaneuvotteluja ei kevään aikana järjestetty. Selvityksen jälkeen kunnat valmistelivat kaksi vaihtoehtoista kantokykylaskelmaa. Kantokykylaskelmat tehtiin siten, että ne sisälsivät syntyneen alijäämän maksamisen ja arvion kuntien maksuosuuksien kehittymisestä kahdessa eri vaihtoehdossa. Eksoten ja Imatran virkamiesjohdon tehtäväksi jäi kuvata mitä vaihtoehtojen toteuttaminen merkitsee palveluverkon kannalta. Esitetyt vaihtoehdot toimitettiin kunnille lausuntoa varten. Palveluverkon osalta kunnat korostivat lausunnoissaan erityisesti lääkäripalvelujen jäämistä kuntiin entisessä laajuudessa. Vaihtoehtoisena ratkaisuna eräät kunnat valmistelivat perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon siirtämistä takaisin kuntien järjestämisvastuulle. Myöhemmin syksyllä käytyjen neuvottelujen jälkeen kaikki kunnat kuitenkin hyväksyivät palvelusopimukset. Ulkopuolisen selvityksen perusteella laaditut kantokykylaskelmat ja palveluverkkovaihtoehdot aiheuttivat kunnissa laajaa ja kriittistä keskustelua. Jälkeenpäin voidaan kuitenkin todeta, että kuntien kanssa sovitut palvelusopimukset ja taloussuunnitelma vuoteen 2018 saakka mahdollistavat Eksoten pitkäjänteisen kehittämisen. Sen sijaan ulkopuolisen selvityksen toimeksiannon mukaiset kuntien laskutusperusteet ja alijäämän käsittelyyn liittyvät asiat ovat edelleen avoimena. Myöskään selvityksessä esille nostetut ja Imatran kanssa neuvoteltavat asiat eivät ole toistaiseksi edenneet. Eksoten talous kehittyi toimintavuoden aikana hyvin maltillisesti. Toimintakulut olivat 412,2 milj. vuonna 2013, ja kasvu oli vuoteen 2012 verrattuna 2,3 %. Toimintakulut toteutuivat 0,5 % (1,9 milj. ) käyttösuunnitelmaa suurempina. Henkilöstökulut olivat 209,6 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 1,8 %. Henkilöstökulut toteutuivat käyttösuunnitelman mukaisina. Palvelujen ostoista aiheutuneet kulut olivat 122,7 milj., mikä oli 1,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Laitoshoidon purkamisen jatkaminen ja panostus kuntoutuksen kehittämiseen etenivät suunnitelmien mukaisesti. Armilan sairaala muutettiin

5 5 (181) kuntoutuskeskukseksi. Pitkäaikaisen hoidon potilaita oli sairaalassa enää yksittäisiä kun edellisenä vuonna osuus oli vielä lähes puolet. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen ja osallistuminen Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen toiminnan kehittämiseen laajentavat edelleen toiminnallista integraatiota ja tuovat hyviä tuloksia lähitulevaisuudessa. Lasten ja nuorten talon valmistuminen marraskuussa mahdollisti perhepalvelujen, lasten psykiatrian ja nuorisopsykiatrian toiminnallisen integraation. Lainsäädäntömuutoksista johtuen ensihoidossa tapahtui muutoksia. Parikkalan ja Savitaipaleen ensihoito siirtyi palvelutasopäätöksen mukaisesti Eksoten tuottamaksi. Välittömän hälytysvalmiuden osuutta lisättiin iltaan ja viikonloppuihin. Rautjärven ensihoidon välittömän lähtövalmiuden osuutta lisättiin kattamaan lähes koko vuorokausi. Ruokolahden ensihoito irtisanoi sopimuksen ensihoidon palveluiden tuottamisesta. Erityisen myönteisenä voidaan pitää sähköisten palvelujen laajentumista ja käyttäjämäärien lisääntymistä. Sähköisillä palveluilla tulee olemaan vuosi vuodelta suurempi ja tärkeämpi merkitys toiminnan kehittämisessä. Kehittäminen tulee yhä enemmän suuntautumaan kansalaisen uusiin mahdollisuuksiin asioida nopeasti ja joustavasti asiantuntijoiden kanssa sekä ottaa vastuuta omasta hoidosta. Tähän pyritään myös toimintavuoden aikana valmistellulla organisaatiouudistuksella, jonka keskeinen tavoite on parantaa toiminnan integraatiota ja siten kansalaisen asemaa potilaana tai asiakkaana. Valtakunnallisen sote-ratkaisun epämääräisyys ja ulkoisten selvitysten laatiminen toivat kriittistä keskustelua Eksoten toimintaan ja tulevaisuuteen. Olemme kuitenkin selvinneet hyvin omasta päätehtävästämme tuottaa korkeatasoisia palveluja. Olemme myös pystyneet edelleen kehittämään toimintaa, mistä käsillä oleva toimintakertomus antaa hyvän ja monipuolisen kuvan. Tästä kaikesta haluan antaa henkilökunnalle suuret kiitokset. Tuloksiin ja tekemiseen ovat myös vaikuttaneet luottamushenkilöiden vahva sitoutuminen Eksoten toimintaan ja kaikkien sidosryhmien välillä hyvin toimivat yhteistyösuhteet. Pentti Itkonen Toimitusjohtaja

6 6 (181) Valtuusto Hallinto ja johto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat toimikautensa ajaksi jäsenet. Valtuuston kokoonpano vuoden 2013 lopussa: Kaarna Antti puheenjohtaja Lappeenranta Belinskij Pentti I varapuheenjohtaja Lappeenranta Siitonen Arto II varapuheenjohtaja Imatra Jäsen Varajäsen Imatra Viskari Markku (Arto Siitosen varajäsen) Lapakko Jaana Himanen Irma Imatra Kuikka Tuija Äikää Tarja Saarimäki Erkki Tikkanen Aleksi Hirvonen Reijo Korhonen Marja-Liisa Lindgren-den Oude Anne-Liisa Liimatta Markku Myllärinen Anneli Sassi Marjut Timonen Markku Vainikka Marko Kosonen Eini Tölski Jarmo Pulli Jarmo Hussi Esko Heikka Leo Parkko Mirja Ravattinen Heidi Pakarinen Veli-Pekka Torniainen Virpi Hyvärinen Mriva Alander Paavo Antti O. Arponen Pietiläinen Risto Punkka Olavi Lappeenranta (Antti Kaarnan varajäsen) (Pentti Belinskij n varajäsen) Lohi Heikki Karhu Asmo Luumäki Vikman Teuvo Tanskanen Ville Koiso-Kanttila Pekka Tuominen Kirsi Parikkala Valkeapää Pirjo Valkeapää Pirkko Sivenius Päivi Rytkönen Arsi Rautjärvi Tervonen Timo Huhtanen Harri Helminen Kristiina Henttonen Mirja Ruokolahti Ijäs Esko Kokkonen Vesa Eteläpää Pentti Kotirinta Kari Savitaipale Kylliäinen Kyösti Pitkänen Olli Laihanen Anna-Leena Heiskanen Anne Taipalsaari Mikkola Elma Birschin Anne Valtuusto kokoontui 4 kertaa.

7 7 (181) Hallitus Kuntayhtymässä on valtuuston toimikautensa ajaksi valitsema hallitus, johon kuuluu 13 jäsentä sekä kullekin henkilökohtainen varajäsen. Mikäli hallituksen varsinaisissa jäsenissä eikä valtuuston puheenjohtajistossa ole edustusta kuntayhtymän kaikista jäsenkunnista, on edustuksetta jääneistä kunnista valittavilla varajäsenillä, yhdellä kustakin kunnasta, osallistumis- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Hallituksen kokoonpano vuoden 2013 lopussa: Vesterinen Marja-Liisa Pulli Katri Ilpo Hakula Jäsen puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Varajäsen Vuorela Harri Hakonen Hannu Kähärä Lasse Heltimoinen Ilpo Papinniemi Markku Kohvakka-Turja Leena Arponen Antti O. Kuvaja-Kukkonen Marjut Miettinen Sari Löfman Päivi Rings Mervi Nummela Tuija Cederström Kirsti Paakkinen Sakari Liimatainen Irja Poskiparta Sinikka Vidman Hannele Salenius Pentti Byckling Leena Tanninen Heikki Anttonen Pekka Vuorinen Jukka Kinnunen Jukka (Marja-Liisa Vesterisen varajäsen) (Katri Pullin varajäsen) (Ilpo Hakulan varajäsen) Hakonen Hannu Kinnunen Jukka Liimatainen Irja Vuorela Harri Lemin edustaja Taipalsaaren edustaja Ruokolahden edustaja Rautjärven edustaja Hallitus kokoontui 26 kertaa.

8 8 (181) Yksilöasioiden jaosto Hallitus valitsee toimikaudekseen varsinaisista ja varajäsenistään yksilöasioiden jaoston, jossa on 7 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Yksilöasioiden jaoston kokoonpano vuoden 2013 lopussa: Paakkinen Sakari, puheenjohtaja Nummela Tuija, I varapuheenjohtaja Jäsen Heltimoinen Ilpo Kinnunen Jukka Kohvakka-Turja Leena Rings Mervi Vuorela Harri Varajäsen Vuorinen Jukka Cederström Kirsti Papinniemi Markku Hakonen Hannu Byckling Leena Löfman Päivi Salenius Pentti (Sakari Paakkisen varajäsen) (Tuija Nummelan varajäsen) Henkilöstöjaosto Yksilöasioiden jaosto kokoontui 10 kertaa. Hallitus valitsee toimikaudekseen varsinaisista ja varajäsenistään henkilöstöjaoston, jossa on 7 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Henkilöstöjaoston kokoonpano vuoden 2013 lopussa: Heltimoinen Ilpo Salenius Pentti Jäsen Cederström Kirsti Kähärä Lasse Liimatainen Irja Löfman Päivi Vuorinen Jukka puheenjohtaja varapuheenjohtaja Varajäsen Papinniemi Markku Nummela Tuija Byckling Leena Hakula Ilpo Hakonen Hannu Poskiparta Sinikka Kinnunen Jukka (Ilpo Heltimoisen varajäsen) (Pentti Saleniuksen varajäsen) Henkilöstöjaosto kokoontui 9 kertaa.

9 9 (181) Strategia- ja tulevaisuusjaosto Hallintosäännön 7 :n 7 momentin mukaan hallitus voi halutessaan perustaa jaostoja ja päättää niiden tehtävistä. Perustaessaan jaoston hallituksen on päätettävä jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimeämisestä sekä jaoston esittelijästä. Hallitus päätti perustaa strategia- ja tulevaisuusjaoston, jossa on kuusi jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Hallitus päätti, että strategia- ja tulevaisuusjaoston tehtävänä on: 1. Ohjata strategista suunnittelua sekä seurata ja arvioida strategian toimeenpanoa ja toteutumista 2. Käsitellä pitkän aikavälin kehitykseen vaikuttavia tekijöitä 3. Valmistella kuntien kanssa tehtäviä linjauksia ja toimintamalleja 4. Käsitellä talouden hallintaan liittyviä asioita sekä talouden ja toiminnan yhteensovittamista. Strategia- ja tulevaisuusjaoston kokoonpano vuoden 2013 lopussa: Vesterinen Marja-Liisa Pulli Katri Jäsen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Varajäsen Nummela Tuija (Marja-Liisa Vesterisen varajäsen) Paakkinen Sakari (Katri Pullin varajäsen) Hakula Ilpo Poskiparta Sinikka Heltimoinen Ilpo Papinniemi Markku Kohvakka-Turja Leena Arponen Antti O. Salenius Pentti Liimatainen Irja Strategia- ja tulevaisuusjaosto kokoontui 13 kertaa. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuoden 2013 lopussa: Lohi Heikki Ijäs Esko Jäsen Myllärinen Anneli Semi Jarmo Sivenius Päivi puheenjohtaja varapuheenjohtaja Varajäsen Torniainen Virpi Hirvonen Esa Miikkulainen Titta Karhu Asmo Liimatta Juhani (Heikki Lohen varajäsen) (Esko Ijäksen varajäsen)

10 10 (181) Tarkastuslautakunta kokoontui 7 kertaa. Tilintarkastajat: BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vuoden 2013 osalta vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT, KHT Ulla- Maija Tuomela. Toimitusjohtaja vastaa Eksoten operatiivisesta johtamisesta. Jäsenkuntien kuntajohtajista koostuva kuntajohtajien neuvottelukunta toimii toimitusjohtajan työskentelyn tukena erityisesti kuntayhtymän taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa. Neuvottelukunta kokoontui vuonna 2013 yhteensä 9 kertaa. Eksoten palvelutuotanto organisoitiin uudelleen alkaen. Vuonna 2013 organisaatio jakautui vielä seuraaviin vastuualueisiin: perhe- ja sosiaalipalvelut terveyspalvelut vanhustenpalvelut yhteiset palvelut Vastuualueet jakautuivat seuraaviin hallituksen vahvistamiin tulosalueisiin: perhepalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut, vammaispalvelut avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto, akuutti, mielenterveyspalvelut, sairaanhoidolliset tukipalvelut, sairaalapalvelut kotiin annettavat palvelut, vanhusten asumispalvelut ja vanhusten laitoshoito Yhteisiin palveluihin kuuluivat yleishallinto, henkilöstöpalvelut, taloushallinto, viestintä, turvallisuus ja tekniset palvelut. Lisäksi suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa olivat strategiset tukipalvelut, jotka sisältävät tuen ja kehittämisen, koulutuksen ja työnohjauksen, tietohallinnon sekä laatuasiat.

11 11 (181) Tuloksen muodostuminen, investoinnit, rahoitus ja tase Eksote vastuualueittain TP EUR ESH Muu TerPa TerPa yhteensä VanPa PerSo Yhteiset palvelut Eksote yhteensä Myyntituotot jäsenkunnilta Muut myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot yhteensä TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Nettotoimintamenot Taulukossa käytetyt lyhenteet: ESH Erikoissairaanhoito TerPa Terveyspalvelut VanPa Vanhustenpalvelut PerSo Perhe- ja sosiaalipalvelut Tuotot Kulut Eksoten toimintatuotot olivat 408,9 milj. vuonna Kasvua edelliseen vuoteen oli 3,8 %. Toimintatuotot toteutuivat 1,7 % käyttösuunnitelmaa parempina. Myyntituotot jäsenkunnille olivat 350,8 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 4,3 %. Palvelusopimuskuntien jäsenkuntalaskutuksen kasvu oli 3,3 %. Prosenttiyksikön eroa selittää Imatran erikoissairaanhoidon poikkeuksellisen runsas käyttö. Muut myyntituotot olivat 14,5 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 3,4 %. Tähän tuloerään sisältyi kertaluonteinen Valto Käkelän kadun tontin myyntitulo 0,3 milj.. Vuoden 2013 maksutuotot, 30,4 milj., pysyivät edellisen vuoden tasolla. Tuet ja avustukset olivat 9,5 milj.. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 4,7 %. Muut toimintatuotot olivat 3,7 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 18,8 %. Toimintakulut olivat 412,2 milj. vuonna Toimintakulujen kasvu oli vuoteen 2012 verrattuna 2,3 %. Toimintakulut toteutuivat 0,5 % (1,9 milj. ) käyttösuunnitelmaa suurempina.

12 12 (181) Henkilöstökulut olivat 209,6 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 1,8 %. Henkilöstökulut toteutuivat käyttösuunnitelman mukaisina. Palvelujen ostoista aiheutuneet kulut olivat 122,7 milj., mikä oli 1,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä asiakaspalveluiden ostojen osuus oli 58,5 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 0,1 % (0,1 milj. ). Asiakaspalvelujen ostoissa sairaalapalvelujen ostot kasvoivat 1,3 % ja asumis- ja hoivapalvelujen sekä muiden asiakaspalvelujen ostot vastaavasti pienenivät yhteensä 1,8 %. Ostot HUSista olivat 15,1 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 1,0 milj., 7,2 %. Aineisiin, tavaroihin ja tarvikkeisiin kuluneet menot, 33,0 milj., olivat 0,3 % pienemmät kuin vuonna 2012 ja 0,9 milj. pienemmät kuin käyttösuunnitelma. Avustuskulut olivat 27,4 milj., mikä oli 10,2 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Ylitystä käyttösuunnitelmaan oli 1,4 milj.. Muut toimintakulut, 19,4 milj.., kasvoivat 7,3 %. Rahoituksen nettokustannukset olivat 0,3 milj.. Kasvua edelliseen vuoteen oli 29,5 %, mutta kustannukset alittivat käyttösuunnitelman 0,6 milj. :lla. Tulos Vuosikate oli 3,4 milj. alijäämäinen. Suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalenemisia kirjattiin 7,1 milj. vuonna Poistoeroja tuloutettiin 0,4 milj.. Tilikauden 2013 alijäämä oli 10,1 milj.. Investoinnit Investointeihin käytettiin yhteensä 9,0 milj.. Tästä rakennuksiin ja rakenteisiin käytettiin 2,7 milj., vuokratilojen muutoksiin 1,3 milj., koneisiin ja kalustoon 2,2 milj. ja atk-hankkeisiin 2,8 milj.. Merkittäviä investointikohteita olivat keskussairaalan A-tornin 4. kerroksen (A4) ja 1. kerroksen (A1) korjaukset, leikkaussalin, anestesian ja välinehuollon toiminnanohjausohjelmiston hankinta sekä lasten- ja nuortentalon ja Iso apu - palvelukeskuksen muutostyöt. Rahoitus Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin joulukuussa 20 milj.. Vanhoja lainoja lyhennettiin 2,1 milj.. Lisäksi toiminnan rahoittamiseen käytettiin lyhytaikaisia lainoja. Rahoitustilannetta helpotti alhainen korkotaso. Lyhytaikainen vieras pääoma pieneni 3,9 milj., mistä suurin osa, 3,7 milj., oli lyhytaikaisten lainojen vähennystä. Kokonaisuudessaan vieras pääoma kasvoi 10,7 milj.. Pysyvät vastaavat kasvoivat 1,8 milj. ja vaihtuvat vastaavat pienenivät 1,4 milj.. Tase Taseen loppusumma on 102,1 milj. ja omavaraisuusaste -4,0 %. Oma pääoma pieneni 10,2 milj. syntyneen tilikauden alijäämän johdosta ja painui 10,1 milj. negatiiviseksi.

13 13 (181) Henkilöstö Henkilöstömäärä Eksoten palveluksessa työskenteli yhteensä 4208 henkilöä 1, joista määräaikaisia oli 865 henkilöä. Määräaikaisten henkilöstömäärässä ovat mukana myös palkkatuella työllistetyt, joita oli vuoden aikana yhteensä 27 henkilöä. Vuotta aiemmin Eksoten palveluksessa työskenteli 4219 henkilöä, joista määräaikaisia oli 865 henkilöä. Palkkatuella työllistettyjä oli vuonna 2012 yhteensä 56 henkilöä. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttivat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärää tiettynä päivänä. Eksoten palveluksessa tehtiin vuonna 2013 yhteensä henkilötyövuotta, josta vakituisen henkilöstön osuus oli henkilötyövuotta ja määräaikaisen henkilöstön osuus 899 henkilötyövuotta. Vuonna 2012 vakituisen henkilöstön henkilötyövuodet olivat 3081 henkilötyövuotta ja määräaikaisen henkilöstön 877 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet lisääntyivät vuoteen 2012 verrattuna yhdellä henkilötyövuodella. Määräaikaisten henkilöiden tekemät henkilötyövuodet kasvoivat 22:lla kun taas vakituisen henkilöstön henkilötyövuodet vähenivät 20:lla. Alla olevassa pylväskaaviossa on esitetty toteutuneiden henkilötyövuosien jakautuminen vastuualueittain vuosina 2012 ja Luvussa mukana ovat esimerkiksi palkattomalla virkavapaalla tai hoitovapaalla olevat henkilöt. Edellisenä vuonna henkilöstömäärä raportoitiin siten, että mukana olivat vain sellaiset henkilöt jotka olivat tosiasiallisesti töissä. Raportointitavasta johtuen henkilöstön lukumäärätieto poikkeaa vuoden 2012 tilinpäätös ja toimintakertomuksessa ilmoitetusta.

14 14 (181) Alla olevissa taulukoissa on esitetty toteutuneiden henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain vuosina 2012 ja Perhe- ja sosiaalipalvelut TP2013 TA2013 Muutos TP2012 Muutos 2013 vs Hallinto Perhepalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Vammaispalvelut YHTEENSÄ Terveyspalvelut TP2013 TA2013 Muutos TP2012 Muutos 2013 vs Hallinto Avoterveydenhuolto yhteiset Suun terveydenhuolto Sairaalapalvelut Akuuttihoito Mielenterveyspalvelut Sairaanhoidolliset tukipalvelut YHTEENSÄ Vanhustenpalvelut TP2013 TA2013 Muutos TP2012 Muutos 2013 vs Hallinto ja muistipoliklinikka Kotiin annettavat palvelut Asumispalvelut Laitoshoito YHTEENSÄ Yhteiset palvelut TP2013 TA2013 Muutos TP2012 Muutos 2013 vs Hallintopalvelut Toimitila- ja tukipalvelut YHTEENSÄ Eksote yhteensä Eksote TP2013 TA2013 Muutos TP2012 Muutos 2013 vs Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Yhteiset palvelut YHTEENSÄ

15 15 (181) Vertailukelpoiset henkilötyövuodet Vertailukelpoisissa henkilötyövuosissa ei ole otettu huomioon taulukon alla olevia esitettyjä uusia toimintoja ja niiden mukana tullutta tai vaatimaa uutta henkilöstöä, minkä vaikutus oli vuonna 2013 yhteensä 15 henkilötyövuotta. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2013 vertailukelpoiset henkilötyövuodet vastuualueittain Henkilöstö ammattiluokittain Perhe- ja sosiaalipalvelut Ostojen kotiutukseen liittyviä henkilöstölisäyksiä vammaispalveluissa vuonna 2013 olivat avopalveluissa kaksi henkilöä ja toiminnallisissa palveluissa kaksi henkilöä. Työvoiman palvelukeskuksen johtaja siirtyi Eksoten henkilöstöön aikuisten sosiaalityön tulosalueelle. Palvelukeskuksen johtajan tehtävä siirtyi Eksotelle valtion työhallinnosta. Vanhustenpalvelut Kotihoitoon palkattiin talousarviossa suunnitellun mukaisesti 20 hoitajaa lisää. Kotihoidon lisäyksestä huolimatta vanhusten palveluissa kokonaisuudessaan henkilötyövuodet vähenivät edelliseen vuoteen 28 henkilöllä. Terveyspalvelut Akuutti tulosalueelle siirtyi uutena toimintana alkaen Parikkalan ensihoito. Sen seurauksena siirtyi 8 ensihoidon tehtävissä työskennellyttä henkilöä Eksoten palvelukseen. Myös Savitaipaleen ensihoito siirtyi Eksotelle 1.6 alkaen, jolloin Eksoten palvelukseen siirtyi 5 ensihoitajaa. Näiden uusien toimintojen yhteenlaskettu vaikutus henkilötyövuosien määrään oli vuonna 2013 yhteensä 10 henkilötyövuotta. Eksoten suurin ammattiluokka on hoitohenkilöstö, johon kuuluvat kaikki hoitaja-nimikkeellä työskentelevät. Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvat perhe- ja sosiaalipalveluissa työskentelevät. Lääkärit lukuun ottamatta johtavia lääkäreitä ovat lääkäreiden ammattiluokassa. Tutkimusta ja hoitoa

16 16 (181) avustaviin ammattinimikkeisiin kuuluvat muun muassa tutkimusapulaiset ja potilaskuljettajat. Huoltohenkilöstöstä löytyvät vahtimestarit, varastotyöntekijät jne. Asiantuntijaluokassa ovat muuan muassa farmanomit ja psykologit. Hallinto- ja toimistohenkilöstöstä noin puolet on osastosihteereitä ja muita toimistotyöntekijöitä, jotka tekevät työpanoksensa suoraan terveyspalveluihin, vanhustenpalveluihin tai sosiaali- ja perhepalveluihin. Vain noin 4 % Eksoten henkilöstöstä on hallinnon asiantuntijoita. Henkilöstörakenne on pysynyt samanlaisena vuosina 2012 ja Henkilöstö ammattiryhmittäin v % 3 % Asiantuntijat 3 % 6 % 11 % 9 % Hallinto- ja toimistohenkilöstö Hoitohenkilöstö Huoltohenkilöstö Lääkärit 66 % Sosiaalihuollon henkilöstö Tutkimusta ja hoitoa av. Henk. Hallintohenkilöstö Yhteiset palvelut sisältävät arkistopalvelut, tekniset palvelut, toimistotyötiimit, varahenkilöstön sekä talous-, viestintä-, kehittämis- ja henkilöstöpalvelut. Myös pääluottamusmiehet (=yhteistoiminta) kuuluvat yhteisiin palveluihin. Alla olevassa ympyräkaaviossa on esitetty yhteisten palvelujen henkilötyövuosien jakautuminen. Yhteistoiminta on nyt merkitty erikseen kun edellisenä vuotena se sisällytettiin hallintohenkilöstöön. Vuosien 2012 ja 2013 välillä henkilötyövuodet kasvoivat hallinto- ja toimistohenkilöstössä kahdella henkilöllä Toimisto - työtiimit 204 Arkistopalvelut 13 Tekniset palvelut 70 Hallintohenkilöst ö 80 Työhöno tto ja varahenkilöst ö 59 Toimisto - työtiimit 207 Yhteistoi minta 5 Työhöno tto ja varahenkilöst ö 57 Arkistopalvelut 13 Tekniset palvelut 67 Hallintohenkilöst ö 78

17 17 (181) Sukupuolijakauma Eksoten palveluksessa olevasta henkilöstöstä oli naisia 89% ja miehiä 11%. Vastaavat luvut olivat naisia 88 % ja miehiä 12 %. Ikärakenne Vuonna 2012 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,6 vuotta. Vuonna 2013 Eksoten henkilöstön keski-ikä, 44 vuotta, on hieman kuntasektoria alempi. Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilöstön keski-ikä vastuualueittain. Keski-ikä Naiset Miehet Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Yhteiset palvelut Eksote Osa-aikatyö Kun Eksoten henkilöstön ikärakenne otetaan huomioon, työaikajoustojen, kuten osa-aikatyömahdollisuuden järjestäminen on tärkeää. Eksotessa teki osa-aikatyötä yhteensä 417 henkilöä. Alla olevassa taulukossa on esitetty osa-aikatyötä tekevien sijoittuminen vastuualueittain ja suhteutettu lukumäärä toteutuneisiin henkilötyövuosiin. Osa-aikatyötä tekevät Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Yhteiset palvelut Eksote Lukumäärä Prosenttiosuus henkilöstöstä 9 % 13 % 8 % 10 % 11 % Eläke Eksoten palveluksesta jäi eläkkeelle vuoden 2013 aikana 97 henkilöä. Näistä 82 jäi vanhuuseläkkeelle ja 15 työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle jääneet Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yhteensä Poissaolot Henkilöstön poissaoloista noin puolet oli palkallisia vuosilomia. Vuonna 2013 pidettyjen vuosilomapäivien lukumäärä nousi 8 %. Suurin syy vuosilomapäivien kasvuun oli loppuvuodesta julkaistu ohje vuosien 2012 ja 2013 vuosilomien pitämisestä, jonka mukaan vain 10 vuosilomapäivää sai siirtää vuonna 2014 pidettäväksi.

18 18 (181) Toiseksi suurin poissaolosyy oli sairauspoissaolot, jotka muodostavat 17 % kaikista poissaoloista. Perhevapaat koostuivat palkallisista ja palkattomista vapaista ja muodostivat yhteensä 16 % poissaoloista. Kokonaisuudessaan poissaolojen määrä kasvoi hieman edellisvuoteen, mikä johtui pitkälti vuosilomapäivien ajallaan pitämisestä. Tavoitteena on, että vuosilomia pidetään jatkossakin ajallaan, jotta suuria säästövapaakertymiä ei ehdi muodostua. Poissaolojen jakauma v % 3 % 3 % 13 % 1 % Vuosiloma Sairauspoissaolo Koulutusvapaa 17 % 12 % 0 % Opintovapaa Perhevapaa palkallinen Perhevapaa palkaton 48 % Muu palkallinen vapaa Muu palkaton vapaa Muu Poissaolot Vuosiloma Sairauspoissaolo Perhevapaat Muut poissaolot Yhteensä Eksotella poissaolojen määrä suhteessa tehtyihin tunteihin on noin neljännes eli työpanos jakautuu seuraavasti: tehdyt tunnit muodostava 75 % ja kaikki poissaolot yhteensä 25 %. Henkilöstön työpanos 12 % 4 % 9 % 75 % Tehdyt tunnit Vuosiloma Sairauspoissaolo Muu poissaolo Sairauspoissaolot Eksoten työterveyshuoltopalvelut tuottaa Etelä-Karjalan Työkunto Oy, joka on osittain Eksoten omistama yhtiö ja vastaa sairauspoissaolojen syyryhmittäisestä raportoinnista. Eksoten tasolla suurin syyryhmä työterveyshuollon tilastoimiin sairauspoissaoloihin oli tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet.

19 19 (181) Alla olevassa taulukossa on esitetty kolmen suurimman syyryhmän aiheuttamien sairauspoissaolopäivien prosenttiosuudet vuonna % 28 % Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hengityselinten sairaudet 15 % 13 % 16 % Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoiset syyt Muut pienemmät sairausryhmät yhteensä Eksoten tasolla tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien osuus pysyi lähes samana kuin vuonna Mielenterveyssyiden ja hengityselinsairauksien osuus vähentyi hieman edellisvuoteen verrattuna. Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoiset syyt syyryhmän poissaolot lisääntyivät, ja ne edustavat nyt kolmanneksi suurinta poissaolo-osuutta sairauspoissaoloista. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli 15,3 päivää henkilötyövuotta kohden. Myös vastaava luku vuonna 2012 oli 15,3 sairauspoissaolopäivää henkilötyövuotta kohden. 2 Vertailuna voidaan todeta, että Työterveyslaitoksen Kunta10 tutkimuksen, jossa seurataan 5 suuren ja 5 keskikokoisen kaupungin kokoaikaista henkilöstöä, mukaan sairauspoissaolojen määrä kuntasektorilla oli vuonna 2011 työntekijää kohden noin 18 vuorokautta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti tuki- ja liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisyyn paneuduttiin ottamalla käyttöön fyysiset kunnon kartoitukset, kuntotestit ja tehostettu ohjanta. Toiminta aloitettiin vanhuspalvelujen henkilöstöstä, jolla työn fyysinen kuormittavuus on erityisesti nähtävissä lisääntyneinä tuki- ja liikuntaelinoireina ja niistä johtuvina sairauspoissaoloina. Toimintaa laajennetaan ja ryhmätoimintaa kehitetään edelleen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Vuoden 2013 aikana käynnistyi viisi Eksoten omaa Aslak- kuntoutusryhmää, joissa on mukana 48 työntekijää. Ryhmistä kaksi kohdennettiin vanhustenpalvelujen hoitajille, kaksi muiden vastuualueiden sairaanhoitajille ja yksi lähiesimiehille. Edellisenä vuonna alkanut osastosihteereiden (10 2 Vuoden 2012 tilinpäätös ja toimintakertomuksessa sairauspoissaolopäivät / henkilö raportoitiin siten, että suhdelukuna käytettiin henkilötyövuosia, joista oli poistettu vain palkattomat poissaolot. Tällä tavoin laskettuna sairauspoissaolopäiviä per henkilö vuonna 2012 kertyi 16,5. Nyt esitetyissä tiedoissa vuosien 2012 ja 2013 henkilöstömääränä käytetään teoreettista henkilötyövuotta, joka sisältää myös palkattomat poissaolot.

20 20 (181) osallistujaa) Aslak-kuntoutusprosessi jatkui vielä 2013 puolella. Kuntoutuksessa korostettiin työelämän yhteyttä ja esimiesten osallistumista kuntoutusprosessiin. Työterveyshuollon kanssa sovittiin kuntoutusryhmien jatkoseurannasta kuntoutuksen päättymisen jälkeen. Varhaisen tuen toimintamallin käyttö lisääntyi ja työkykyyn liittyviä työterveysneuvotteluja oli viikoittain. Työterveyshuollon raportointi tarkkojen lukujen saamiseksi ei kattanut koko vuotta, mutta jatkossa toteutuneiden neuvottelujen määristä saadaan tilastot. Esimiehet ovat voineet kirjata käymänsä varhaisen tuen mallin mukaiset keskustelut HR-järjestelmään syksystä 2013 lähtien, mutta kirjaaminen ei vielä toteutunut kaikilta osin. Kirjaaminen mahdollistaa toimintamallin toteutumisen seurannan jatkossa aiempaa paremmin. Vuonna 2013 Eksoten 24 työntekijää oli (23 henkilöä vuonna 2012) Kevan ammatillisen kuntoutuksen selvittelyissä. Selvityksessä olleiden keski-ikä on 48,4 v. Keski-ikä alentui edellisestä vuodesta (50,8 v), mutta oli edelleen korkeampi kuin Kevan asiakasyhteisössä keskimäärin (46,4 v). Kevan tukemassa työkokeilussa oli 14 työntekijää. Lähes kaikkien työkokeilu toteutettiin työntekijälle uudessa tehtävässä. Sekä rakenteelliseen että työkykyyn liittyviin uudelleen sijoitusten järjestelyyn saatiin vahvistusta työhönvalmentajasta, joka aloitti tehtävässä lokakuussa. Työhyvinvointi Eksotessa toteutettiin neljäs työhyvinvointikysely tammi-helmikuun vaihteessa Vaikka kysely toteutettiin vuoden 2014 puolella, sen tulokset kohdistuvat vahvimmin vuoden 2013 tilanteeseen. Ensimmäinen työhyvinvointikysely Eksotessa tehtiin joulukuussa Kyselyn pohjana ovat Kuntien eläkevakuutuksen työhyvinvointikyselyn kysymykset täydennettynä palkkausta koskevilla kysymyksillä sekä 2014 mukaan otetuilla Eksoten arvoihin liittyvillä kysymyksillä. Kyselyn vastauksia tarkastellaan 1) johtamisen, 2) työyhteisön toimivuuden, 3) työolojen ja osaamisen, 4) omien voimavarojen ja työssä jatkamisen, 5) palkkauksen ja 2014 lisäkysymyksissä 6) arvojen toteutumisen osa-alueiksi jaoteltuna. Vuoden 2014 kyselyssä johtamisen osiota käytetään lähtötason mittauksena suurimmalla osalla Eksoten yksiköistä. Tämä johtuu organisaation ja johtamisjärjestelmän muutoksesta Tulokset esitetään pääosin 5- luokkaisen asteikon mukaan, jossa äärimmäiset lukuarvot merkitsevät seuraavaa: 1 = erittäin huonosti/huono/huonoksi ja 5 = erittäin hyvin/hyvä/hyväksi. Työhyvinvointikysely toteutettiin Eksotessa neljännen kerran. Vastausaktiivisuudessa on ollut vaihtelua eri vuosina. Vuoden 2014 kyselyyn vastasi 57,7 % henkilöstöstä ( ,8 %).

21 21 (181) Alla on taulukko viimeksi mainittujen osa-alueiden keskiarvoista koko Eksotessa vuosina Työhyvinvointikyselyn osa-alueet Johtaminen Työyhteisön toimivuus Työolot ja osaaminen Omat voimavarat ,2 3,36 3,2 3,72 2, ,35 3,46 3,34 3,82 2, ,30 3,40 3,20 3,80 2, ,14 3,35 3,18 3,85 2,59 Palkkaus Kuten taulukosta ilmenee, kaikki osa-alueet ovat kehittyneet myönteisesti vuoteen 2013 asti. Vuoden 2014 tuloksissa palkkausta lukuun ottamatta kaikki keskiarvot ovat hieman laskeneet. Vaikean taloudelliseen tilanteen vuoksi Eksoten jäsenkunnat laativat vuonna 2013 mahdollisiin kunnallisveron korotuksiin perustuvan kantokykylaskelman. Eksotelta edellytettiin säästöjen saavuttamiseksi erilaisiin rahoitusvaihtoehtoihin perustuvaa palveluverkkosuunnitelmaa, joka kireimmillään olisi merkinnyt merkittävää toiminnan supistamista ja keskittämistä. Vuonna 2013 valmisteltiin myös voimaan tullut organisaatiouudistus ja toteutettiin uusien esimiesten valinnat. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli toiminnan tehostaminen henkilöstön yhteiskäytön kautta, minkä takia uudessa organisaatiossa yksikkökoko on suurempi ja esimiesten vastuu laajempi. Talouteen liittyvä epävarmuus sekä esimiestyön ja henkilöstön liikkuvuuden muutokset ovat tekijöitä, jotka koskettavat henkilöstöä ja voivat osittain selittää heikentyneitä tuloksia. Eksoten arvot haluttiin nostaa esille 2014 kyselyssä erillisenä teemana. Henkilöstöltä kysyttiin miten hyvin he arvioivat tuntevansa arvot ja miten ne omassa työyksikössä tai -yhteisössä toteutuvat. Arvojen tuntemus sai keskiarvon 3,47 ja toteutuminen 3,13. Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään työyhteisöjen kehittämisessä. Jos jossakin vastuuyksikössä jonkin työhyvinvointikyselyn osa-alueen keskiarvo jää alle kolmen (3), niin yksikön esimies ja henkilöstö tekevät yhdessä kyselyn tulosten pohjalta työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman. Työhyvinvointikysely ja sen perusteella tehtävät kehittämissuunnitelmat ovat keskeisiä työvälineitä tukitoimenpiteiden valinnassa ja kohdentamisessa työyhteisöille. Työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään myös erityisesti johtamisen osalta esimieskoulutuksen suunnittelussa. Eksoten kesätyöntekijöistä 127 osallistui KT Kuntatyönantajien kyselyyn, jossa kysyttiin työhön, työyhteisöön ja esimiesten toimintaan liittyviä kysymyksiä. Tulosten perusteella Eksotea pidettiin hyvänä kesätyöpaikkana. Vastausten keskiarvo eri kysymyksissä vaihteli , kaikkien vastausten keskiarvon ollessa 4,25 (max 5). Muiden kuntatyönantajien kaikkien vastausten keskiarvo 4,19 jäi hieman Eksoten keskiarvosta. Henkilöstön sähköistä liikunta- ja kulttuurietua, Sporttipassia, käytti vuoden aikana 2247 Eksoten työntekijää. Käytöstä 70 % kohdentui liikuntapalveluihin ja 30% kulttuuritapahtumiin. Lisäksi työnantaja tuki vuoden aikana yhteisöllistä osallistumista eri liikunta- ja kulttuuritapahtumiin ja kilpailuihin.

22 22 (181) Työterveyshuolto Osallistuminen koulutukseen Rekrytointi Eksote tarjoaa henkilöstölleen yleislääkäritasoisen työterveyspainotteisen sairaanhoidon työterveyshuollon ammattihenkilöstön toteuttamana. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma laadittiin vuosiksi ja tavoitteena on entistä enemmän resurssien kohdentuminen ennalta ehkäisyyn ja työkyvyn tukemiseen. Vuonna 2013 Eksoten sisäisiä koulutuksia oli tapahtumakalenterissa 252 tilaisuutta. Lisäksi henkilöstö osallistui ulkopuolisiin koulutuksiin, kuten eri ammattiryhmien omiin valtakunnallisiin koulutuspäiviin. Eksotella oli myös vuonna 2013 sopimus täydennyskoulutuksen järjestämisestä Finnish Consulting Groupin (FCG) kanssa. FCG toteutti alueella yhteensä 36 koulutustapahtumaa, joista Eksoten koulutustarpeiden pohjalta oli laadittu 21 tapahtumaa (27 koulutuspäivää). Lappeenrannassa järjestettyihin FCG:n koulutuspäiviin osallistui yhteensä 971 Eksoten työntekijää. Täydennyskoulutusten aiheina olivat mm. uusien toimintamallien ja tietoteknisten ohjelmien käyttöönotto, turvallisuus, lääkehoito, esimiesten valmentaminen sekä palvelualueiden perustyön teemat. Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa (Saimia) jatkettiin sairaanhoitajien rajattua lääkkeenmääräämiskoulutusta. Toinen ryhmä käynnistyi syksyllä Etelä-Karjalan oppisopimuskeskuksen ja Etelä-Karjalan aikuisopiston (Aktiva) kanssa käynnistettyyn lähihoitajien kuntoutuksen osaamisalan koulutukseen osallistuneet valmistuivat vuoden 2013 lopussa. Eksote on mukana Saimaan ammattiopistossa (Sampo) vuonna 2013 käynnistyneessä Hoiva-hankkeessa, jossa koulutetaan henkilökohtaisia avustajia, hoivaavustajia ja järjestetään täydennyskoulutusta. Lisäksi suunniteltiin yhdessä Savonia ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (Carea) kanssa bioanalyytikko- ja röntgenhoitajakoulutukset (AMK), joihin on mahdollisuus hakeutua kevään 2014 yhteishaussa. Eksotessa järjestetään uusille työntekijöille yhteisiä perehdytystilaisuuksia 1 2 kertaa vuodessa. Perehdytystilaisuuksissa käydään läpi organisaatioon ja toimintaan liittyviä yleisiä asioita. Vuonna 2013 perehdytystilaisuus järjestettiin toukokuun lopussa, ja siihen osallistui 30 henkilöä. Eksotessa oli julkisesti haettavana 282 tehtävää vuonna Hakijoiden määrä avointa tehtävää kohti oli 5,1. Vuonna 2012 vastaava luku oli 4,6 hakijaa tehtävää kohti. Hakijoiden kiinnostus Eksotea kohtaan työnantajana vaikuttaa kehittyneen myönteiseen suuntaan. Avoimet tehtävät Hakijoiden lukumäärä Hakijoita/tehtävä , ,6

23 23 (181) SOTE-alan opiskelijaohjaus Eksote on merkittävä harjoittelupaikkojen järjestäjä Etelä-Karjalan alueen oppilaitosten Saimaan ammattiopiston (Sampo) sekä Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, joiden suorittamat harjoitteluviikot muodostavat yli 70 % kaikista harjoitteluviikoista. Alla olevassa taulukossa on esitetty Eksotessa vuosina 2012 ja 2013 suoritetut alueen oppilaitosten sote-alan harjoitteluviikot. Oppilaitos Saimia Sampo Muut Yhteensä Harjoitteluviikot Harjoitteluviikot SOTE-alan opiskelijaohjauksen laatua seurataan CLES+T- (Clinical Learning Environment and Supervision Scale+ Teacher) sekä SOS-soveltuva - mittareilla. Mittarit ovat käytössä kaikissa Eksoten yksiköissä. Eksote on mukana valtakunnallisessa ValOpe -verkostossa, joka kehittää terveysalan ohjatun harjoittelun laatua ja hyviä käytäntöjä. Valtakunnallisessa CLES+T BM-verkostossa Eksote sijoittui vuonna 2012 keskikastiin. Eksotessa CLES+T - mittarin tuloksia hyödynnetään yksiköittäin opiskelijaohjauksen kehittämisessä. Eksoten tulokset noudattavat valtakunnallista linjaa, jossa heikoimmat tulokset tulevat kohdista koko henkilökunta oli kiinnostunut opiskelijan ohjauksesta ja ohjaajalta saatu jatkuva palaute. Parhaimmat tulokset tulevat kohdista ohjaajani suhtautui ohjaustehtäväänsä myönteisesti ja sain mielestäni yksilöllistä ohjausta. Mittarin palautteiden pohjalta on kehitetty Eksoten harjoittelun ohjaajakoulutus, joka toteutetaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen laajuus on 5 opintopistettä, ja koulutus on moniammatillinen. Vuosittain koulutetaan noin 40 ohjaajaa. Vastaavasti Saimaan ammattiopisto tuottaa työpaikkaohjaajan- ja arvioijan koulutusta (3 ov) yhdessä alueen kaikkien työssäoppimispaikkojen kanssa kaksi kertaa vuodessa. Opiskelijaohjaukseen annetulla palautteella on merkitystä myös rekrytoinnin ja harjoittelupaikan tarjonneen yksikön työilmapiirin seurannassa, joten CLES+T - mittaria tarkastellaan rinnakkain muun muassa työhyvinvointikyselyn kanssa. Tutkimusluvat Eksotessa tehdään runsaasti erilaisia tutkimus-, opinnäyte- ja selvitystöitä. Päällekkäisen toiminnan välttämiseksi sekä tulosten hyödyntämisen vahvistamiseksi on tutkimukselle/opinnäytetyölle haettava tutkimuslupa. Lupa tarvitaan riippumatta siitä, kerätäänkö aineisto henkilörekistereistä, haastattelemalla, kyselylomakkein tai muilla menetelmillä. Eksotessa myönnettiin vuonna 2013 tutkimuslupa 59 tutkimukselle, joista 46 oli opinnäytetyötä ja 13 selvitystyötä.

24 24 (181) 1.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäinen valvonta Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Opinnäytetöiden eettisyyttä käsittelee Eksoten eettinen työryhmä voimaan tulleen lakimuutoksen myötä siirtyi Eksoten alueella tapahtuvien lääketieteellisten tutkimusten eettisyyden käsittely HUSiin. Eksoten eettinen työryhmä antoi 47 lausuntoa opinnäytetöiden eettisyydestä. Lisäksi eettinen työryhmä sai tiedoksi 9 muiden eettisten toimikuntien tutkimuksista antamaa lausuntoa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi vuonna 2010 yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kuntayhtymän on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Lisäksi hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kuntayhtymässä järjestetty. Eksoten sisäisen valvonnan järjestämistä ohjaavat hallintosääntö, tarkastussääntö ja sisäisen valvonnan ohje. Eksoten hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja, vastuualuejohtajat sekä tulosalueiden, tulosyksiköiden ja vastuuyksiköiden johtajat ja esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta omalla vastuualueellaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa on arvioitu vastuualueilta sekä sisäiseltä ja ulkoiselta tarkastukselta saatujen arviointitietojen perusteella. Hallituksen tiedossa ei ole säännösten, määräysten, päätösten ja hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus-, kanne- tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisosassa. Kuntalain 71 :n 2 momentin mukaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kuntayhtymässä arvioi myös tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan. Tavoitteiden raportointi hallitukselle ja valtuustolle tapahtuu puolivuotisraportin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Hallitukselle raportoidaan kuukausittain talouden toteutumisesta. Eksoten johtoryhmä ja vastuualueiden johtoryhmät seuraavat taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Tavoitteiden toteumista seurataan myös tulosalue- ja tulosyksikkötasolla.

25 25 (181) Riskienhallinnan järjestäminen Eksoten hallitus on hyväksynyt riskienhallintasuunnitelman vuosille Suunnitelman mukaan Eksoten riskienhallinnan kokonaisuus muodostuu riskianalyysistä, turvallisuus- ja valmiussuunnittelusta sekä sisäisestä valvonnasta. Riskienhallintasuunnitelmassa on määritelty Eksoten riskienhallinnan vastuutasot sekä toteutuneiden riskien ja riskienhallintatoimenpiteiden raportointi. Vuoden 2013 aikana ei tapahtunut yhtään riskitilannetta, jolla olisi merkittävä vaikutus Eksoten toimintaan. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Eksotessa on käytössä maakunnallinen hankintaohje, jonka valmistelusta on vastannut Etelä-Karjalan hankintapalvelut Etelä-Karjalan hankintatoimikunnan johdolla. Etelä-Karjalan hankintapalvelut toimii julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamana kunnallisena yhteishankintayksikkönä. Henkilökunnan tekemien hankintojen päätöksentekovaltuudet on erikseen määritelty toimitusjohtajan vahvistamassa toimintasäännössä. Päätöksenteko hankinnoissa on viety riittävän ylös valvonnan näkökulmasta, mutta toisaalta tasolle, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisen ja riittävän joustavan toiminnan. Eksoten omaa hankintaosaamista ja hankintojen kokonaisvaltaista hallintaa tulee lisätä. Strategisesti merkittävät palvelujen ostot keskitetään organisatorisesti. Ensimmäisessä vaiheessa perustettiin alkaen asumispalvelujen ostoyksikkö, jonka toiminnasta vastaa ostopalvelupäällikkö. Sopimukset kirjataan asiahallintajärjestelmään (Dynasty), mikä palvelee johtamista ja parantaa sopimusten seurantaa. Eksotella on mittavaa ostopalvelutoimintaa, mikä edellyttää hyvää sopimushallintaa. Sopimustoiminnan kokonaisvaltaista hallintaa ja sopimusyhteistyötä on lisättävä edelleen. Sisäinen tarkastus on osa Eksoten sisäisen valvonnan järjestelmää, jota hallitus ja toimitusjohtaja käyttävät toteuttaessaan tilivelvollisuuteen kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan. Toiminnan tarkoituksena on edistää Eksotelle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Sisäisen tarkastuksen järjestämistä ohjaa valtuuston hyväksymä tarkastussääntö. Säännöksessä on määritelty sisäisen tarkastuksen tehtävät ja toimintatavat. Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan alaisuudessa. Tehtävää toteuttaa yksi henkilö, joka on samalla tarkastuslautakunnan valmistelija ja sihteeri. Sisäisen tarkastajan resurssi jakautuu puoliksi sisäisen tarkastuksen ja tarkastuslautakuntatyön kesken. Toimitusjohtaja ja sisäinen tarkastaja tekevät vuosittain tarkastuksen toimintasuunnitelman.

26 26 (181) 1.3 Konserniohjaus ja konsernivalvonta Konserniohjausjärjestelmä Eksoten konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntayhtymäkonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kuntayhtymän tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen omistajaohjauksessa. Konserniohjetta sovelletaan kuntayhtymään, sen tytäryhteisöihin ja näiden tytäryhteisöihin. Osakkuusyhteisöjä ohjataan lähinnä tilinpäätöstietojen raportoinnin kautta. Osakkuusyhteisöissä Eksoten edustajan tulee pyrkiä siihen, että Eksoten konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös osakkuusyhteisössä. Konserniohje käsitellään ja hyväksytään tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa. Tytäryhteisön on varmistettava, ettei ohje ole ristiriidassa ao. yhteisölainsäädännön tai yhteisön sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen kanssa. Konsernijohdolla tarkoitetaan hallitusta ja toimitusjohtajaa. Valtuusto hyväksyy kuntayhtymän strategian, päättää kuntayhtymäkonsernille ja sen tytäryhteisöille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä, arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen vuosittain tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja hyväksyy konserniohjeen. Hallitus valitsee kuntayhtymän edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä nimeää kuntayhtymän edustajat näiden yhteisöjen hallituksiin, käyttää omistajapuhevaltaa tytär- ja osakkuusyhteisöissä sekä antaa ohjeet kuntayhtymää näiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kuntayhtymän kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä ja saa käyttöönsä yhteisön toiminnan ja tulosten arviointiraportit vuosittain sekä raportoi valtuustolle vuosittain yhtiöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Toimitusjohtaja johtaa kuntayhtymäkonsernia kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa ja vastaa konserniohjauksen toteuttamisesta, valvoo konserniyhteisöjen toimintaa ja konserniohjeen noudattamista sekä tarvittaessa tekee vaadittavista toimenpiteistä ehdotuksia kuntayhtymän hallitukselle ja voi olla läsnä ja käyttää puhevaltaa tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Kuntayhtymän muu johtajisto vastaa toimitusjohtajan alaisuudessa konserniohjauksen toteuttamisesta toimitusjohtajan erikseen antaman määräyksen mukaisesti ja he voivat olla läsnä ja käyttää puhevaltaa vastuulleen kuuluvien tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa.

27 27 (181) 1.4 Laskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Eksote 1000 EUR TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot yhteensä TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 99,2 97,7 Vuosikate/Poistot, % -48,0-132,8 Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosentteina toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosentteina poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset