OSALLISTUMINEN JA VIESTINTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSALLISTUMINEN JA VIESTINTÄ"

Transkriptio

1 OSALLISTUMINEN JA VIESTINTÄ

2 TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektin koordinoijina toimivat Itämeren kaupunkien liiton (UBC:n) ympäristöministeriö ja kestävän kehityksen ministeriö, ja se on osa Itämeren alueen Agenda 21 -toimintaohjelmaa Roadmap for Sustainable Baltic Cities. Projektin johtoryhmän muodostivat ICLEI Local Governments for Sustainability, UNEP/Grid-Arendal, Bodensee-Stiftung ja University of West of England. Tämä julkaisu heijastelee kunkin kirjoittajan omia näkemyksiä eikä sitä voi missään olosuhteissa pitää Euroopan komission kannanottona. Toimituskunta: Annika Claesson, Linda Talve, Kasia Bogucka, Christina Garzillo, Marion Hammerl, Claudia Heberlein, Daniela Paas, Andrea Philipp ja Holger Robrecht. Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän julkaisun osaa ei saa jäljentää eikä kopioida kaupalliseen käyttöön missään muodossa tai millään välineillä ilman MUE-25-projektin osallistujia edustavan UBC:n ympäristökomission kirjallista lupaa. Kuvitus: Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Sivu 2/37

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO MIHIN OSALLISTUMISTA JA VIESTINTÄÄ TARVITAAN? SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMISEEN LIITTYVÄT MAHDOLLISUUDET VIESTINTÄ- JA OSALLISTUMISTARPEIDEN ANALYSOIMINEN MITÄ SIDOSRYHMILLÄ TARKOITETAAN? SIDOSRYHMÄANALYYSIN LAATIMISPROSESSI MITEN SIDOSRYHMÄT LÖYDETÄÄN? OSALLISTAVIEN PROSESSIEN SUUNNITTELEMINEN OSALLISTAVAN PROSESSIEN VAIHEET VALMISTELU SUUNNITTELU TOTEUTUS YHTEENVETO PALAUTE JA SEURANTA ARVIOINTI TASOT JA MENETELMÄT VIESTIT JA TIEDOTUSMUODOT VIESTIEN MUOTOILEMINEN SIDOSRYHMIEN MUKAAN VIESTIN VÄLITTÄJÄN VALITSEMINEN VIESTINTÄMUOTO SISÄINEN VIESTINTÄ JA OSALLISTUMINEN DOKUMENTOINTI YHTEENVETO TARKISTUSLISTA LÄHTEET Sivu 3/37

4 LIITTEET Sivu 4/37

5 1. JOHDANTO Kestävä toimeenpano edellyttää, että eri toimijat tunnistavat edut, ymmärtävät ja hyväksyvät vastuualueet sekä motivoituvat ja sitoutuvat asetettuihin tavoitteisiin. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin tarvitaan tehokas viestintä- ja osallistumisstrategia. Asianomaiset sidosryhmät määritetään sen mukaan - vaikuttaako kyseessä oleva ongelma sidosryhmään tai vaikuttaako sidosryhmä kyseessä olevaan ongelmaan - onko sidosryhmällä tarvittavia tietoja, resursseja ja asiantuntemusta - hallitseeko sidosryhmä toimeenpanovälineitä. Näiden tietojen perusteella saadaan selkeä yleiskuva siitä, mikä kunkin sidosryhmän rooli on ja missä vaiheessa kutakin sidosryhmää tarvitaan. Näiden tietojen avulla määritetään myös suunnitelmat ja säännöt koskien sitä, miten asianomaiset sidosryhmät osallistuvat kaikkiin integroidun johtamisjärjestelmän vaiheisiin. Kun nämä suunnitelmat ja säännöt julkistetaan, sidosryhmät tietävät, milloin heidän odotetaan osallistuvan ja miten he voivat osallistua kestävän kaupungin luomiseen. Kun sidosryhmät on saatu osallistumaan, täytyy olla selvää, miten viestintä sekä järjestelmän sisällä että järjestelmästä ulospäin hoidetaan. Viestintä ja osallistuminen ovat ensiaskeleita, jotka luovat pohjan integroidun johtamisjärjestelmän toimeenpanolle, ja liittyvät tiiviisti organisaatiorakenteeseen. Ideoiden ja näkemysten vaihtamisen onnistuminen eri osastoja kattavien työryhmien avulla, yhteistyö politiikan eri osa-alueilla sekä tämän yhteistyön laajuus ovat osallistumisen ja viestinnän tulos MIHIN OSALLISTUMISTA JA VIESTINTÄÄ TARVITAAN? Paikallishallinnon integroituun johtamisjärjestelmään on pyritty sisällyttämään kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet eli ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. Jotta mukaan saadaan kaikki paikallishallinnon näkökohdat, eli poliittiset, hallinnolliset, tekniset ja yhteisölliset näkökohdat, tarvitaan osallistumista ja viestintää. Osallistavat prosessit ovat tapa kasvattaa sidosryhmien ja päättäjien välistä luottamusta. Toinen osallistavien prosessien käyttämistä puoltava argumentti on se, että ne tekevät demokraattisesta prosessista läpinäkyvämmän. Osallistavien prosessien avulla asukkaat pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon myös vaalikausien välisinä vuosina ja "Jos haluat tietää, istuuko kenkä, kysy käyttäjältä älä kengän tekijältä." ymmärtävät sitä paremmin. Kolmas argumentti on, että lopputulos on parempi silloin, kun käytetään osallistavia prosesseja. Jos sidosryhmät saadaan osallistumaan, kerätty tietomäärä on suurempi kuin jos käytetään muutamia suunnittelijoita tai konsultteja. Sivu 5/37

6 Viestinnän ja osallistumisen lainsäädännöllinen peruste on Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden vuonna 1998 allekirjoittama Århusin yleissopimus. Århusin yleissopimus on uudentyyppinen ympäristösopimus, jossa ympäristö- ja ihmisoikeudet liitetään toisiinsa. Tämä sopimus perustuu siihen olettamukseen, että yleisön tietoisuuden lisääminen ja osallistuminen ympäristöasioihin parantavat ympäristönsuojelua. Århusin yleissopimuksessa määritetään yleisölle useita oikeuksia suhteessa ympäristöön. Yleisöllä tarkoitetaan sekä yksilöitä että heidän muodostamiaan yhteenliittymiä. Sopimuksen osapuolten on varmistettava, että julkiset viranomaiset (kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla) toteuttavat näitä oikeuksia. 1) Oikeus saada julkisten viranomaisten hallussa olevaa ympäristötietoa (ympäristöä koskevan tiedon saanti). 2) Oikeus osallistua ympäristöön liittyvien päätösten tekemiseen (yleisön osallistuminen ympäristöön liittyvien päätösten tekemiseen) 3) Oikeus arvioida menettelytapoja ja pyytää sisäistä uudelleentarkastelua sellaisten päätösten kohdalla, joita tehtäessä ei ole kunnioitettu edellä mainittuja oikeuksia tai ympäristölainsäädäntöä (muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus). 1 Myös yleisesti hyväksytyt hallintoperiaatteet säätelevät viestintää ja osallistumista. Hallinnassa on kysymys ohjaamisen strategisemmista näkökohdista eli kauaskantoisista, suuntaa ja rooleja koskevista päätöksistä. Hallinnassa ei ole kyse ainoastaan siitä, mihin suuntaan ollaan menossa, vaan myös siitä, keitä päätöksenteossa on mukana ja mikä kunkin rooli on tässä päätöksenteossa. Edustavuus ja tilivelvollisuus ovat hallintaprosessin ydinosia, jotka liittyvät tiiviisti päätöksentekoon. 2 Työ - tavoitteen täyttymisen kannalta välttämättömien toimenpiteiden suorittaminen Hallinto - yhteys sidosryhmiin, organisaatiota ja sen työskentelytapoja muokkaavien strategisten päätösten lähde sekä organisaation työskentelyn ja toimenpiteiden lopullinen vastuunkantaja Johtaminen - hallinnon ja työn välinen linkki. Tehtävien, henkilöiden ja tekniikan organisoiminen niin, että työt saadaan hoidettua Käytettävissä on jo huomattava määrä aikaisempia kokemuksia, joita kaupungit voivat hyödyntää integroidun johtamisjärjestelmän kehyksessä. Rion konferenssissa vuonna 1992 Paikallisagenda 21:n laatimisessa käytettiin osallistavia prosesseja. Tämän jälkeen useat paikallisviranomaiset ovat käyttäneet sidosryhmiä Paikallisagenda 21:n laatimiseen liittyvässä työssä. Valitettavasti osallistavia prosesseja on käytetty lähinnä päätöksenteon 1 The Aarhus Convention: An implementation guide, Yhdistyneet kansakunnat, New York ja Geneve, Institute on Governance, Sivu 6/37

7 lisäksi eikä sen osana. Tällä on negatiivisia vaikutuksia molempiin suuntiin, koska yleisö ei saa tietoa päättäjiltä, eivätkä päättäjät saa tarpeeksi ajoissa käyttöönsä yleisön panosta, jotta se ehtisi vaikuttaa päätöksenteon tärkeisiin vaiheisiin. Sivu 7/37

8 Integroidussa johtamisjärjestelmässä osallistavat prosessit ovat strategisen päätöksenteon ydin ja niiden käyttämistä jokaisessa vaiheessa korostetaan vahvasti. Lisätietoja: Lainsäädäntöön liittyvät edellytykset Århusin yleissopimus (www.unece.org/env/pp/ ) Lisätietoja: Paikallisagenda 21 (www.un.org/esa/sustdev/documents/agenda21/) 1.2. SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMISEEN LIITTYVÄT MAHDOLLISUUDET Sidosryhmien osallistumisprosessilla voi olla kolmentyyppisiä vaikutuksia: - Tehdyt valinnat ovat parempia ja hyväksyttävämpiä ympäristöllisestä, taloudellisesta ja teknisestä näkökulmasta tarkasteltuna. - Tietoja käytetään paremmin ja ongelmia pystytään hallitsemaan paremmin. Tämä tukee myös päätöksentekoprosessin hyväksyttävyyttä. - Sidosryhmät ja/tai yleisö saavat tietoja paremmin, päättäjien strategiset valmiudet paranevat, demokraattiset käytännöt vahvistuvat ja luottamus instituutioihin kasvaa. Näitä sidosryhmien osallistumisen mahdollisia positiivisia vaikutuksia voidaan käyttää myös perusteena sille, miksi sidosryhmät kannattaa ottaa mukaan poliittiseen päätöksentekoon. 3 Toisaalta sidosryhmien osallistumista myös vastustetaan: "Ainoastaan yhteiskunnan vahvimmilla ryhmillä on sananvaltaa osallistavassa prosessissa." Tässä argumentissa osallistavaa prosessia verrataan vaaleihin, joissa jokaisella kansalaisella on yksi ääni. Tämä kannattaa muistaa prosessia suunniteltaessa. On myös menetelmiä, jotka korostavat heikompien ryhmien asemaa. "Miten taksikuski voisi tietää enemmän kaupunkisuunnittelusta kuin minä viiden vuoden koulutuksen jälkeen?" Yksittäinen taksikuski ei tietenkään tiedä enempää kaupunkisuunnittelusta kuin koulutettu asiantuntija. Osallistava prosessi tarkoittaa aina erilaiseen osaamiseen perustuvaa yhteistyötä ja keskustelua. Taksikuskilla on todennäköisesti arvokasta tietoa siitä, miten kaupunkisuunnittelu toimii käytännössä, kun taas kaupunkisuunnittelijalla on kokonaisnäkemys kaupungista, lainsäädännöstä jne. Usein yllätytään siitä, miten asukkaat ja sidosryhmät suhtautuvat heille annettuun vastuulliseen asemaan osallistavassa prosessissa ja miten he pyrkivät edustamaan asukkaiden tai yritysten näkökulmaa. Tästä on hyötyä koko yhteiskunnalle. 3 Lähde: Stakeholder Involvement Techniques, OECD 2004, NEA Nro Sivu 8/37

9 2. VIESTINTÄ- JA OSALLISTUMISTARPEIDEN ANALYSOIMINEN Saadakseen tietoa siitä, mitä sidosryhmiä kannattaa käyttää, milloin ja miksi, paikallisviranomaisen on tehtävä integroidun johtamisjärjestelmän laajuutta ja sisältöä vastaava sidosryhmäanalyysi. Integroitua johtamisjärjestelmää ja sen sisältöä saatetaan kuitenkin laajentaa myöhemmin. Sidosryhmät eivät nekään ole pysyviä, vaan ne vaihtelevat. Tästä syystä sidosryhmäanalyysi ei ole kertaluontoinen tehtävä, vaan se on päivitettävä säännöllisesti integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheissa. Viestintä- ja osallistumistarpeiden analysoinnin ensimmäiset vaiheet voidaan suorittaa peruskartoituksen yhteydessä. Koska peruskartoituksen laatimisessa on käytettävä sidosryhmiä (sekä sisäisiä että ulkoisia), ensin kannattaa analysoida, keitä peruskartoituksen valmistelussa tarvitaan. Peruskartoituksen yhteydessä on tehtävä kattava sidosryhmäanalyysi, jonka avulla määritetään, milloin ja miten sidosryhmät osallistuvat integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheisiin. Viestintä- ja osallistumissuunnitelma tarkemman version laatimista koskevasta työnjaosta kannattaa sopia koordinointiryhmässä tai ohjausryhmässä. Kun analyysin tulokset kootaan viestintä- ja osallistumissuunnitelmaan, jossa määritetään sidosryhmien paikallishallintoon osallistumista koskevat yleiset säännöt, läpinäkyvyys korostuu. Vaikka sidosryhmien osallistumista koskevat yleiset säännöt julkistetaan, saatetaan silti tarvita sisäinen viestintästrategia, jonka avulla tiedotetaan sidosryhmäanalyysin tulokset henkilökunnalle ja selvitetään, missä integroidun johtamisjärjestelmän vaiheissa ja miten asianomaiset sidosryhmät osallistuvat MITÄ SIDOSRYHMILLÄ TARKOITETAAN? Sana "sidosryhmä" ei merkitse mitään, jos ei sovita siitä, keitä tällä sanalla tarkoitetaan. YK:n Yhdyskuntaohjelmassa (Habitat) käytetään seuraavaa sidosryhmän määritelmää - ne, joiden etuihin ongelma vaikuttaa, tai ne, joiden toimet vaikuttavat merkittävästi ongelmaan - ne, joilla on strategian muodostamisen ja toimeenpanon kannalta tarpeellisia tietoja, resursseja ja asiantuntemusta ja - ne, jotka hallitsevat asianmukaisia toimeenpanovälineitä. Ulkoiset ja sisäiset sidosryhmät voidaan erottaa toisistaan. Paikallishallinnon ulkoiset sidosryhmät voivat tarkoittaa muun muassa asukkaita, yksityisiä maanomistajia ja kehittäjiä, yhteisöjä ja muita eturyhmiä, hallinnon ulkopuolisia organisaatioita, valtion virastoja, naapurikuntia, paikallisia viranomaisia ja yrityksiä. Sivu 9/37

10 Jopa kaupungin hallinnosta löytyy sidosryhmiä eli poliitikkoja ja hallinnossa työskenteleviä henkilöitä, joiden täytyy osallistua integroidun johtamisjärjestelmän kaikkiin vaiheisiin ja joille täytyy tiedottaa niistä. Integroidun johtamisjärjestelmän idea on "myytävä" myös sisäisesti poliitikoille, hallintopäälliköille ja hallinnossa työskenteleville henkilöille. Nämä henkilöt on huomioitava integroidun johtamisjärjestelmän jokaisessa vaiheessa, ja näiden henkilöiden osallistumisen on oltava osa sidosryhmäanalyysia. Lisäksi on laadittava viestintästrategia mm. näille henkilöille tiedottamista varten SIDOSRYHMÄANALYYSIN LAATIMISPROSESSI Sidosryhmien tunnistamisessa voidaan käyttää esimerkiksi aivoriiheä. Useilta eri sektoreilta peräisin olevista henkilöistä koottu ryhmä saattaa vaikuttaa siihen, mitä sidosryhmiä tunnistetaan ja miten kyseisiä sidosryhmiä analysoidaan. Joissakin kaupungeissa sidosryhmäanalyysi on sisällytetty peruskartoitukseen esimerkiksi liittyen jokaiseen Aalborgin sitoumusten osa-alueeseen. Peruskartoituksen laatimiseen osallistuvia henkilöitä pyydetään myös nimeämään asianmukaisia sidosryhmiä, jotka voisivat osallistua integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheisiin. Sidosryhmäanalyysin elementit on kuvattu alla: Sivu 10/37

11 Kuvatkaa viitekehys. Sidosryhmien analysointiprosessi toimii vain suhteessa tiettyyn, määritettyyn viitekehykseen. Taulukko laaditaan huomioimalla alla mainitut seikat: - Mikä johtamisjärjestelmän maantieteellinen laajuus on? - Mitkä kestävyyden ulottuvuudet integroitu johtamisjärjestelmä kattaa? - Liittäkää sidosryhmäanalyysi integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheisiin. Laatikaa luettelo. Määritetyn taulukon avulla voidaan valmistella kattava luettelo mahdollisia sidosryhmiä. Jaottele sidosryhmiä yleisiin kategorioihin (esimerkiksi asukkaat), mutta jaa heidät edelleen alakategorioihin (esimerkiksi sukupuoli, ikä, jne.) Lisäksi kannattaa tunnistaa ryhmät: - joihin ongelma vaikuttaa tai jotka vaikuttavat merkittävästi ongelmaan, - joilla on ongelmaan liittyviä tietoja ja asiantuntemusta ja - jotka hallitsevat ongelman kannalta asianmukaisia toimeenpanovälineitä tai vaikuttavat niihin. Varmistakaa kattavuus. Jotta sidosryhmien osallistuminen olisi mahdollisimman kattavaa, kannattaa harkita ja tunnistaa useisiin eri ulottuvuuksiin liittyviä sidosryhmiä. YK:n Yhdyskuntaohjelmassa suositellaan, että analyysissa pyritään määrittämään mahdollisimman kattava valikoima erilaisia sidosryhmiä suhteessa sukupuoleen, kansallisuuteen, varallisuuteen tai muihin paikallisesti soveltuviin kriteereihin. Yhdistäkää luettelo viitekehykseen. Sidosryhmien luettelo on yhdistettävä ensimmäisessä vaiheessa laadittuun viitekehykseen. Toisin sanoen sidosryhmien on oltava tästä viitekehyksestä. Analysoikaa sidosryhmät käyttämällä erilaisia kriteerejä tai ominaisuuksia. Tämä kartoitus auttaa löytämään ongelmaan eri tavoilla liittyviä sidosryhmiä, joiden intressit, toimintakyky ja merkitys vaihtelevat. Kun sidosryhmät tunnetaan on näiden erilaista osaamista mahdollista hyödyntää järjestelmällisesti. Analyysi auttaa tunnistamaan osa-alueet, joissa sidosryhmien toimintaedellytyksiä on parannettava. Analyysi korostaa myös mahdollisia "aukkoja" sidosryhmien keskuudessa. Kunkin sidosryhmän panos ja vaikutus voidaan määrittää käyttämällä taulukkoa alla kuvatulla tavalla. Sivu 11/37

12 Vaikutus-intressi-taulukko Vähäinen intressi Suuri intressi Heikko vaikutus vähiten tärkeä sidosryhmä tärkeä sidosryhmä, jolle on mahdollisesti annettava vaikutusmahdollisuuksia Voimakas vaikutus hyödyllinen sidosryhmä päätösten ja mielipiteiden muodostamisen sekä neuvottelemisen kannalta tärkein sidosryhmä Lähde: Työkaluja osallistavan päätöksenteon tueksi kaupunkialueilla, YK:n Yhdyskuntaohjelma (Habitat), 2001 Määritelkää sidosryhmien osallistuminen integroidun johtamisjärjestelmän kussakin vaiheessa. Sidosryhmien roolit johtamisjärjestelmän eri vaiheissa saattavat vaihdella. Toisin sanoen joissain vaiheissa osallistutaan enemmän ja joissain vähemmän. Määritelkää osallistumistiheys. Kuinka usein määritetyt sidosryhmät osallistuvat? Integroitu johtamisjärjestelmä on jatkuva prosessi: näin ollen sidosryhmät voivat osallistua koko prosessiin tai ainoastaan prosessin tiettyihin vaiheisiin. Määritelkää välitettävät tiedot sekä tiedotusmuoto. Mitä tietoja kukin sidosryhmä tarvitsee, ja millainen viesti kullekin sidosryhmälle on välitettävä? Mikä tiedotusmuoto sopii parhaiten kullekin sidosryhmälle? Dokumentoikaa sidosryhmäanalyysin tulokset asiakirjaan, jossa määritetään myös osallistumista ja viestintää koskevat säännöt. Laatikaa toimintasuunnitelma, jossa määritetään roolit, vastuualueet ja aikataulut. Määritelkää viestintään ja osallistumiseen mahdollisesti liittyvät esteet sekä se, miten niiltä voidaan välttyä. Julkistakaa säännöt, jotta henkilökunta saa sidosryhmäanalyysin tulokset ja jotta on selvää, miten viestintä ja osallistuminen hoidetaan. Kun yleiset säännöt julkistetaan myös ulkoisille sidosryhmille, asianmukaiset sidosryhmät saavat selkeän ja läpinäkyvän kuvan siitä, missä vaiheissa ja miten he voivat osallistua päätöksentekoprosessiin. Sivu 12/37

13 2.3. MITEN SIDOSRYHMÄT LÖYDETÄÄN? Jotta sidosryhmät saataisiin osallistumaan ja jotta heidän kanssaan voitaisiin viestiä, heidät on ensin löydettävä. Kuten aikaisemmin todettiin, kattavuus on yksi integroidun johtamisjärjestelmän yleisistä periaatteista. Järjestelmän on mahdollistettava sidosryhmien asianmukainen osallistuminen sekä päätöksentekoon ja arvioimiseen liittyvä läpinäkyvyys ja viestintä. Kaikkien asianomaisten sidosryhmien osallistuminen on erittäin tärkeää osallistavan päätöksenteon onnistumisen kannalta. Lisäksi se on tärkeää kaupungin hallinnon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta. On tärkeää, että sidosryhmät tunnistetaan mahdollisimman kattavasti: tärkeän sidosryhmän sulkeminen pois voi estää prosessin ja integroidun johtamisjärjestelmän onnistumisen. Otetaanko mukaan ne, jotka haluavat osallistua vai ne, joiden me haluamme osallistuvan? Yleensä mukaan otetaan ne sidosryhmät, jotka haluavat osallistua. Tämä saattaa estää niiden sidosryhmien osallistumisen, joiden pitäisi osallistua mutta jotka eivät halua osallistua. Sidosryhmäanalyysin avulla saatetaan löytää joitain epätavallisempia yleisöjä, kuten kirkollisia järjestöjä, paikallisia nuorisokerhoja tai yliopiston professoreja, joilla on vahva rooli yhteisössä. Jos tärkeysjärjestys ja tavoitteet asetetaan ja toimenpiteet suunnitellaan ilman asianomaisia sidosryhmiä, tuloksena on yleensä virheellisiä strategioita ja asiaankuulumattomia toimintasuunnitelmia, jotka toteutetaan huonosti (jos ollenkaan). Tehdyillä toimilla saattaa olla jopa negatiivinen vaikutus tavoitteiden täyttymiseen. Lähestymistavat, jotka eivät korosta osallistumista, eivät ole myöskään kestäviä. Avoin kuuleminen, josta on tiedotettu julkisesti, ei välttämättä saa tarvittavia sidosryhmiä tulemaan paikalle. Tarvittavien sidosryhmien tavoittamiseksi saatetaan tarvita muita menetelmiä. Tavalla, jolla sidosryhmät valitaan, on vaikutuksia siihen, mitkä niistä tavoitetaan. Sattumanvarainen valinta Organisaatiot, yritykset, asukkaat ja muut sidosryhmät valitaan sattumanvaraisesti. Verkostomenetelmä Sidosryhmät valitaan yritysjärjestöjen, työpaikkojen järjestöjen, vanhempien tai opettajien muodostamien verkostojen, puutarhanhoitoverkostojen, urheilujärjestöjen, kansalaisjärjestöjen, allergialiittojen ja nuorisojärjestöjen kautta. Läheisyys Valitaan tukipisteitä alueilla, joilla työtä tehdään (esimerkiksi tiettyjä katuja tai taloja), ja kutsukaa kaikki asukkaat, yritykset ja järjestöt. Yritetään saada mahdollisimman moni osallistumaan. Lumipallomenetelmä Pyydetään joitakin tärkeitä henkilöitä ehdottamaan muita kutsuttavia henkilöitä Yhteisön merkittävimmät tapahtumat viestintäalustana. Mitä ovat yhteisön merkittävimpiä tapahtumia? Missä ne järjestetään (esimerkiksi jalkapallopelit, markkinat, konsertit jne.)? Hyödyntäkää tällaisia paikkoja viestintä- ja osallistumistarkoituksissa. Sivu 13/37

14 3. OSALLISTAVIEN PROSESSIEN SUUNNITTELEMINEN 3.1. OSALLISTAVAN PROSESSIEN VAIHEET Kun viestintä- ja osallistumistarpeet on määritetty, muodostuu myös kokonaisnäkemys siitä, mitä osallistavia prosesseja tarvitaan. Kaikkia osallistavat prosessit on suunniteltava ja toteutettava selkeästi, ja niitä on seurattava. 4 - Valmistelu - Suunnittelu - Toteutus - Yhteenveto - Palaute ja seuranta - Arviointi 3.2. VALMISTELU Osallistavan prosessin valmisteluvaihe on erittäin tärkeä ja vaikuttaa lopputulokseen. Ennen prosessin toteuttamista on tärkeää vastata seuraaviin kysymyksiin: - Mikä on osallistavan prosessin tarkoitus tai tavoite? - Mikä osallistavan prosessin toteuttamiseen liittyvä toimeksianto on? Tukevatko poliitikot ja hallinto sitä? - Mikä on osallistavan prosessin odotettu lopputulos? Onko se huomioitava indikaattoreita, tavoitteita tai toimenpiteitä suunniteltaessa, vai tehdäänkö yhteistyötä sidosryhmien kanssa, jotta he pääsevät osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon jne.? - Mitä resursseja prosessissa tarvitaan? Rajallinen budjetti vaikuttaa siihen, mitä menetelmiä voidaan valita, ja voidaanko käyttää ulkopuolista, kokenutta konsulttia. - Kuka toimii prosessin toteuttajana? Onko tällä henkilöllä tarvittavat tiedot? Täytyykö kyseisen henkilön osaamista täydentää? - Millaisen aikataulun puitteissa prosessi toteutetaan? Jos tulokset on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa, tämä on huomioitava menetelmiä valittaessa. 4 The Health Canada Policy Toolkit for Public Involvement in Decision Making, Corporate Consultation Secretariat, Health Policy and Communications Branch, 2000 Sivu 14/37

15 3.3. SUUNNITTELU - Menetelmät. On erittäin tärkeää, että osallistavaa prosessia suunniteltaessa valitaan oikeat menetelmät. Valmisteluvaiheessa käsiteltyihin kysymyksiin on nyt palattava, ja liitettävä ne varsinaiseen suunnitelmaan. Kun aloitetaan osallistava prosessi, paikallishallinnon on tiedostettava, että on olemassa eritasoista osallistumista. Lisäksi on tärkeää muistaa, että käyttämällä tiettyä menetelmää, johon liittyy tietty osallistumisen taso, kaupungin hallinto antaa osallistujille samalla lupauksen koskien sitä, miten paljon osallistuminen vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. - Koordinointi. Määrittäkää, kuinka osallistavaa prosessia koordinoidaan. Joissain tapauksissa prosessin toteuttajana voidaan käyttää ulkoista konsulttia: hallinnon on kuitenkin koordinoitava prosessia. Paikallishallinto saattaa joutua toimimaan yleisenä koordinoijana tai ainakin tukemaan osastoja, jotka vastaavat osallistavasta prosessista. Neuvotelkaa muiden paikallishallinnon edustajien kanssa, jotta osallistumista voidaan koordinoida ja samalla välttää osallistujien ylikuormittamista. - Riskien arvioiminen. Riippumatta siitä, miten osallistava prosessi suunnitellaan, siitä on laadittava riskiarviointi. Mitä mahdollisia kustannuksia (esim. sosiaalisia, taloudellisia, poliittisia, instituutioiden eheyteen liittyviä) yleisön osallistumisaloitteen toteuttamiseen liittyy? Riskien analysoiminen edellyttää myös mahdollisten ratkaisujen ja vastausten analysoimista. - Merkittävät tiedot ajoissa. Osallistujille ja sidosryhmille on annettava tarpeelliset tiedot tulevasta osallistavasta prosessista riittävän aikaisessa vaiheessa. Tämä on tärkeää osallistavan prosessin onnistumisen kannalta TOTEUTUS Prosessin alussa on varmistettava, että osallistujat ymmärtävät, miten poliittisia päätöksiä tehdään. Osallistujille kannattaa kertoa, mikä heidän roolinsa on, huomioidaanko osallistujien näkemykset päätöksentekoprosessissa, ja jos huomioidaan, miten ne huomioidaan. Toteuttajana toimivan henkilön on oltava joustava ja huomioitava osallistujien prosessiin liittyvät realistiset ja kohtuulliset pyynnöt. On tärkeää ajoittaa osallistava prosessi oikein, jotta voidaan olla varmoja siitä, että osallistujat pääsevät todella vaikuttamaan politiikkaan ja poliittiseen päätöksentekoprosessiin. Sivu 15/37

16 3.5. YHTEENVETO Seuratkaa prosessia ja muokatkaa sitä tulosten mukaan. Analysoikaa osallistujien näkemykset ja laatikaa alustavat tulokset PALAUTE JA SEURANTA On tärkeää ylläpitää keskustelua osallistujien kanssa ja tiedottaa heille tuloksista. On myös tärkeää kertoa heille seuraavista vaiheista sekä heidän työnsä vaikutuksesta ehdotettuihin indikaattoreihin, tavoitteisiin, toimenpiteisiin jne ARVIOINTI Lopuksi on tärkeää arvioida ja raportoida osallistuva prosessi. Osallistavan prosessin toteuttaneita henkilöitä kannattaa käyttää jatkossa myös muiden kouluttamisessa liittyen osallistavien prosessien suunnitteluun-, toteutukseen- ja arviointiin Jatkossa parhaita käytäntöjä, menetelmiä ja työkaluja voidaan siten hyödyntää koko paikallishallinnossa. Sivu 16/37

17 4. TASOT JA MENETELMÄT Osallistavissa prosesseissa voidaan käyttää erilaisia osallistumisen tasoja. Lisäksi on tärkeää muistaa, että käyttämällä tiettyä menetelmää, johon liittyy tietty osallistumisen taso, osallistujille annetaan samalla lupaus siitä, miten paljon osallistuminen vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Jos yleisöltä kysytään mielipidettä sellaisessa vaiheessa, jossa he eivät pysty vaikuttamaan päätökseen, tämä saattaa aiheuttaa turhautumista. Jotta prosessi onnistuisi, on varmistettava, että integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheissa valitaan oikea osallistumisen taso. Osallistavissa prosesseissa voidaan käyttää useita erilaisia menetelmiä, joihin kaikkiin liittyy omat etunsa ja haittansa. Jotkut menetelmät sopivat joihinkin integroidun johtamisjärjestelmän vaiheisiin paremmin kuin toisiin. Joka tapauksessa on tärkeää määritellä osallistavan prosessin tarkoitus, tavoite sekä parhaiten soveltuva osallistumisen taso ennen menetelmän valitsemista. 5 5 Sovellettu International Association of Public Participationin teoksesta Public Participation Spectrum, Sivu 17/37

18 - YLEISÖN VAIKUTUSVALLAN KASVATTAMINEN Taso Tiedottaminen Konsultoiminen Sitouttaminen Yhteistyö Kumppanuuksien muodostaminen Valtuuttaminen Yleisön osallistumisen tavoite Yksisuuntainen tiedottaminen ei ole osallistumista tukeva menetelmä, vaan viestintää. Kaksisuuntainen osallistuminen viestintään. Interaktiivinen keskustelu, joka täydentää kaupungin nykyistä päätöksentekoprosessia. Asettaa sidosryhmien edustajat saman pöydän ääreen suunnittelijoiden kanssa ja tekee heistä aktiivisia ryhmän jäseniä, jotka muotoilevat ja suosittelevat erilaisia vaihtoehtoja. Lopullisen päätöksen tekevät kaupungin edustajat. Päätöksentekotapa, joka perustuu yhteiseen sopimukseen. Kumppanuus tarkoittaa yhteistyötä, jossa molemmilla osapuolilla on vetooikeus suhteessa päätöksiin. Päätökset tehdään viranomaisten valtuuttamassa ryhmässä tai järjestössä: esimerkiksi nuorisoparlamentissa ja paikallisessa lautakunnassa. Käyttäkää silloin, kun: tarvitaan tietoja poliittisen päätöksen, ohjelman tai prosessin kuvaamista varten; päätös on jo tehty tai päätöstä ei tarvita; prosessin tulokset on tiedotettava yleisölle; lopputulokseen ei ole mahdollista vaikuttaa; ehdotus on hyväksyttävä ennen päätöksen tekemistä;ongelma on suhteellisen halutaan hankkia tietoja, kuunnella ja vaihtaa näkemyksiä suhteessa jo laadittuihin ehdotelmiin. tarvitaan kaksisuuntaista tiedonvaihtoa; yksilöillä ja ryhmillä on intressejä asiaa kohtaan ja lopputulos todennäköisesti vaikuttaa heihin; lopputulokseen on mahdollista vaikuttaa; järjestäjät haluavat rohkaista keskustelua sidosryhmien keskuudessa tai heidän kanssaan; työ saattaa vaikuttaa poliittisiin suuntaviivoihin ja ohjelmiin. sidosryhmien täytyy keskustella keskenään monimutkaisista ja arvolatautuneista päätöksistä; sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin poliittisiin päätöksiin; ohjelmista voidaan sopia yhdessä ja ongelmia voidaan pohtia aikatauluista riippumatta; yhdessä luotuja vaihtoehtoja kunnioitetaan. toimitaan enimmäkseen yhteistyössä tasaarvoisten kumppaneiden, kuten valtiosta riippumattomien järjestöjen ja yksityisten yritysten, kanssa. sidosryhmät ovat ottaneet vastaan haasteen löytää ratkaisut itse; instituutiot ovat valmiita omaksumaan edesauttajan roolin; on olemassa sopimus siitä, että sidosryhmien löytämät ratkaisut toteutetaan.

19 yksinkertainen. Esimerkkejä menetelmistä Verkkosivustot Mainoslehtiset Avoimien ovien päivät Julkinen kommentointi Kohderyhmät Tutkimus Julkiset kokoukset Työpajat Mielipidetutkimus Osallistava päätöksenteko Asukkaiden neuvoa antavat lautakunnat Yhteisymmärryksen muodostaminen Kumppanuudet Julkisten ja yksityisten tahojen väliset kumppanuudet Asukkaiden muodostamat raadit Delegoitu valta Sidosryhmälle annettava lupaus Pidämme teidät ajan tasalla Pidämme teidät ajan tasalla, kuuntelemme teitä, huomioimme huolenaiheenne ja pyrkimyksenne sekä annamme palautetta siitä, miten yleisö vaikutti päätökseen. Teemme yhteistyötä kanssanne varmistaaksemme, että huolenaiheenne ja pyrkimyksenne huomioidaan vaihtoehdoissa ja annamme palautetta siitä, miten teidän panoksenne vaikutti päätökseen. Pyydämme teiltä neuvoja ja innovaatioita ratkaisujen muotoilemiseksi. Neuvonne ja suosituksenne sisällytetään päätöksiin mahdollisimman laajasti. Muotoilemme yhdessä toteutettavat ideat, tavoitteet ja toimenpiteet. Me toteutamme sen, mitä te päätätte. Sivu 19/37

20 Sivu 20/37

21 5. VIESTIT JA TIEDOTUSMUODOT Kaupunginhallinto on voinut päättää, että joissain vaiheissa riittää, että tulokset tiedotetaan ainoastaan tietyille sidosryhmille. Viestinnän avulla voidaan kuitenkin myös suostutella sidosryhmiä osallistumaan. Tässä tilanteessa välitetyn viestin merkitys korostuu. Mitkä tiedot saavat ihmiset ensin haluamaan jotain ja sitten tekemään jotain saadakseen haluamansa? Miten tämä viesti muotoillaan, millä tavalla se välitetään ja kuka sen välittää? Onko ainoastaan itse asia houkutteleva vai houkuttelevatko käyttöön liittyvät edut? Erilaisten kanavien (esim. television, sanomalehtien, radion tai mainostaulujen) kautta välitetyt viestit saavat ihmiset Älkää lähettäkö pullopostia! Varmistakaa, että välittämänne viesti on kohdistettu tietylle sidosryhmälle ja että se saavuttaa päämääränsä. ajattelemaan mainostettuja aloitteita, tuotteita ja palveluja. Ne saattavat olla inspiroivia ja saada ihmiset haaveilemaan paremmasta elämästä. Ihmiset alkavat miettiä sitä, miten he voisivat saavuttaa saman omassa elämässään. Jotkut viestit, mainokset ja uutiset ovat pelkästään ärsyttäviä tai hauskoja, kun taas toisia ei edes huomata. Miten jälkimmäinen vaihtoehto voidaan välttää? Välitetty viesti on erittäin tärkeä työkalu integroidun johtamisjärjestelmän toimeenpanon onnistumisen kannalta. Jos viesti ei ole houkutteleva, selkeä, helppo ja ymmärrettävä ja jos sitä ei välitetä tehokkaasti, integroitu johtamisjärjestelmä jää pelkäksi haaveeksi. Viestit jotka on muotoiltu tiettyjen kohderyhmien tarpeiden mukaan ovat erittäin tärkeitä kaupunkialueen kestävän kehityksen kannalta. Taitavasti muotoiltujen ja tehokkaasti välitettyjen eli tietylle yleisölle kohdistettujen viestien teho on valtava. Viesti voi auttaa joko voittamaan sidosryhmät integroidun johtamisjärjestelmän puolelle tai tuhota konseptin mahdollisuudet useiksi vuosiksi VIESTIEN MUOTOILEMINEN SIDOSRYHMIEN MUKAAN Viestinnän on oltava selkeää, houkuttelevaa (eli huomiota herättävää), eikä se saa missään tapauksessa olla liian yleistä viesti on muokattava tietyn sidosryhmän, tietyn paikallisen kontekstin ja edellytysten mukaan. On erittäin tärkeää tunnistaa viestin ydin eli välitettävä pääviesti. Lisäksi on tärkeää, että koordinointiryhmä ymmärtää, mitä integroitu johtamisjärjestelmä tarkoittaa, miksi sen toimeenpano on niin tärkeää ja mitä hyötyä siitä on kaupungille. Integroidun johtamisjärjestelmän taustalla on oltava yksi ydinviesti, joka koordinointiryhmän on tunnistettava. Sitten tämä ydinviesti on välitettävä eri sidosryhmille eri näkökulmia hyödyntäen. Teidän on tavallaan näytettävä oikea reitti oikeille sidosryhmille, koska loppujen lopuksi "kaikki tiet johtavat Roomaan". Viestit on muotoiltava niin, että ne ovat yksilöllisiä, mieleenpainuvia ja houkuttelevia. Tärkeintä on kuitenkin viestin lopputulos eli viestiin liittyvä toimintakehotus, joka saa sidosryhmät osallistumaan ja johtaa integroidun johtamisjärjestelmän toimeenpanon onnistumiseen kaupungissa.

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Pekka Salminen Union of the Baltic Cities, Commission on Environment, Environmental Secretariat Systemaattisempi Integroitu johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa

Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa IMS ohjeistuksen mukainen strategisen ohjelman valmisteluprosessi Prosessin vaiheet + vaihekohtaisia

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

ARVIOINTI JA RAPORTOINTI ww.mue25.net ARVIOINTI JA RAPORTOINTI TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. The Projektia koordinoi

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

ORGANISAATIO- RAKENNE

ORGANISAATIO- RAKENNE ORGANISAATIO- RAKENNE TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia tavoitteita Ville Laurinen Taustaa Ville Laurinen, toimitusjohtaja Perustanut Ambientian vuonna 1996 Verkkoliiketoiminnan ja erilaisten konseptien asiantuntija

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014

Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014 Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta Tomi Kasurinen 05-05-2014 Mistä on kyse? Konsultti Riippumaton arvioija 2 Kehitysprojekti Arvostelu Kertaluonteinen

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Luonnostellaan ilmastonmuutoksen peruskartoitus kunnissa. Stella Aaltonen Itämeren kaupunkien liitto

Luonnostellaan ilmastonmuutoksen peruskartoitus kunnissa. Stella Aaltonen Itämeren kaupunkien liitto Luonnostellaan ilmastonmuutoksen peruskartoitus kunnissa Stella Aaltonen Itämeren kaupunkien liitto Peruskartoituksen osat Kasvihuonekaasutase Riski- ja haavoittuvuusanalyysi Systeeminäkökulma Hidastaminen

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKAN NÄKYVYYDEN VARMISTAMINEN: TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSÄÄNNÖT 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan

Lisätiedot