OSALLISTUMINEN JA VIESTINTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSALLISTUMINEN JA VIESTINTÄ"

Transkriptio

1 OSALLISTUMINEN JA VIESTINTÄ

2 TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektin koordinoijina toimivat Itämeren kaupunkien liiton (UBC:n) ympäristöministeriö ja kestävän kehityksen ministeriö, ja se on osa Itämeren alueen Agenda 21 -toimintaohjelmaa Roadmap for Sustainable Baltic Cities. Projektin johtoryhmän muodostivat ICLEI Local Governments for Sustainability, UNEP/Grid-Arendal, Bodensee-Stiftung ja University of West of England. Tämä julkaisu heijastelee kunkin kirjoittajan omia näkemyksiä eikä sitä voi missään olosuhteissa pitää Euroopan komission kannanottona. Toimituskunta: Annika Claesson, Linda Talve, Kasia Bogucka, Christina Garzillo, Marion Hammerl, Claudia Heberlein, Daniela Paas, Andrea Philipp ja Holger Robrecht. Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän julkaisun osaa ei saa jäljentää eikä kopioida kaupalliseen käyttöön missään muodossa tai millään välineillä ilman MUE-25-projektin osallistujia edustavan UBC:n ympäristökomission kirjallista lupaa. Kuvitus: Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Sivu 2/37

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO MIHIN OSALLISTUMISTA JA VIESTINTÄÄ TARVITAAN? SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMISEEN LIITTYVÄT MAHDOLLISUUDET VIESTINTÄ- JA OSALLISTUMISTARPEIDEN ANALYSOIMINEN MITÄ SIDOSRYHMILLÄ TARKOITETAAN? SIDOSRYHMÄANALYYSIN LAATIMISPROSESSI MITEN SIDOSRYHMÄT LÖYDETÄÄN? OSALLISTAVIEN PROSESSIEN SUUNNITTELEMINEN OSALLISTAVAN PROSESSIEN VAIHEET VALMISTELU SUUNNITTELU TOTEUTUS YHTEENVETO PALAUTE JA SEURANTA ARVIOINTI TASOT JA MENETELMÄT VIESTIT JA TIEDOTUSMUODOT VIESTIEN MUOTOILEMINEN SIDOSRYHMIEN MUKAAN VIESTIN VÄLITTÄJÄN VALITSEMINEN VIESTINTÄMUOTO SISÄINEN VIESTINTÄ JA OSALLISTUMINEN DOKUMENTOINTI YHTEENVETO TARKISTUSLISTA LÄHTEET Sivu 3/37

4 LIITTEET Sivu 4/37

5 1. JOHDANTO Kestävä toimeenpano edellyttää, että eri toimijat tunnistavat edut, ymmärtävät ja hyväksyvät vastuualueet sekä motivoituvat ja sitoutuvat asetettuihin tavoitteisiin. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin tarvitaan tehokas viestintä- ja osallistumisstrategia. Asianomaiset sidosryhmät määritetään sen mukaan - vaikuttaako kyseessä oleva ongelma sidosryhmään tai vaikuttaako sidosryhmä kyseessä olevaan ongelmaan - onko sidosryhmällä tarvittavia tietoja, resursseja ja asiantuntemusta - hallitseeko sidosryhmä toimeenpanovälineitä. Näiden tietojen perusteella saadaan selkeä yleiskuva siitä, mikä kunkin sidosryhmän rooli on ja missä vaiheessa kutakin sidosryhmää tarvitaan. Näiden tietojen avulla määritetään myös suunnitelmat ja säännöt koskien sitä, miten asianomaiset sidosryhmät osallistuvat kaikkiin integroidun johtamisjärjestelmän vaiheisiin. Kun nämä suunnitelmat ja säännöt julkistetaan, sidosryhmät tietävät, milloin heidän odotetaan osallistuvan ja miten he voivat osallistua kestävän kaupungin luomiseen. Kun sidosryhmät on saatu osallistumaan, täytyy olla selvää, miten viestintä sekä järjestelmän sisällä että järjestelmästä ulospäin hoidetaan. Viestintä ja osallistuminen ovat ensiaskeleita, jotka luovat pohjan integroidun johtamisjärjestelmän toimeenpanolle, ja liittyvät tiiviisti organisaatiorakenteeseen. Ideoiden ja näkemysten vaihtamisen onnistuminen eri osastoja kattavien työryhmien avulla, yhteistyö politiikan eri osa-alueilla sekä tämän yhteistyön laajuus ovat osallistumisen ja viestinnän tulos MIHIN OSALLISTUMISTA JA VIESTINTÄÄ TARVITAAN? Paikallishallinnon integroituun johtamisjärjestelmään on pyritty sisällyttämään kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet eli ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. Jotta mukaan saadaan kaikki paikallishallinnon näkökohdat, eli poliittiset, hallinnolliset, tekniset ja yhteisölliset näkökohdat, tarvitaan osallistumista ja viestintää. Osallistavat prosessit ovat tapa kasvattaa sidosryhmien ja päättäjien välistä luottamusta. Toinen osallistavien prosessien käyttämistä puoltava argumentti on se, että ne tekevät demokraattisesta prosessista läpinäkyvämmän. Osallistavien prosessien avulla asukkaat pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon myös vaalikausien välisinä vuosina ja "Jos haluat tietää, istuuko kenkä, kysy käyttäjältä älä kengän tekijältä." ymmärtävät sitä paremmin. Kolmas argumentti on, että lopputulos on parempi silloin, kun käytetään osallistavia prosesseja. Jos sidosryhmät saadaan osallistumaan, kerätty tietomäärä on suurempi kuin jos käytetään muutamia suunnittelijoita tai konsultteja. Sivu 5/37

6 Viestinnän ja osallistumisen lainsäädännöllinen peruste on Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden vuonna 1998 allekirjoittama Århusin yleissopimus. Århusin yleissopimus on uudentyyppinen ympäristösopimus, jossa ympäristö- ja ihmisoikeudet liitetään toisiinsa. Tämä sopimus perustuu siihen olettamukseen, että yleisön tietoisuuden lisääminen ja osallistuminen ympäristöasioihin parantavat ympäristönsuojelua. Århusin yleissopimuksessa määritetään yleisölle useita oikeuksia suhteessa ympäristöön. Yleisöllä tarkoitetaan sekä yksilöitä että heidän muodostamiaan yhteenliittymiä. Sopimuksen osapuolten on varmistettava, että julkiset viranomaiset (kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla) toteuttavat näitä oikeuksia. 1) Oikeus saada julkisten viranomaisten hallussa olevaa ympäristötietoa (ympäristöä koskevan tiedon saanti). 2) Oikeus osallistua ympäristöön liittyvien päätösten tekemiseen (yleisön osallistuminen ympäristöön liittyvien päätösten tekemiseen) 3) Oikeus arvioida menettelytapoja ja pyytää sisäistä uudelleentarkastelua sellaisten päätösten kohdalla, joita tehtäessä ei ole kunnioitettu edellä mainittuja oikeuksia tai ympäristölainsäädäntöä (muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus). 1 Myös yleisesti hyväksytyt hallintoperiaatteet säätelevät viestintää ja osallistumista. Hallinnassa on kysymys ohjaamisen strategisemmista näkökohdista eli kauaskantoisista, suuntaa ja rooleja koskevista päätöksistä. Hallinnassa ei ole kyse ainoastaan siitä, mihin suuntaan ollaan menossa, vaan myös siitä, keitä päätöksenteossa on mukana ja mikä kunkin rooli on tässä päätöksenteossa. Edustavuus ja tilivelvollisuus ovat hallintaprosessin ydinosia, jotka liittyvät tiiviisti päätöksentekoon. 2 Työ - tavoitteen täyttymisen kannalta välttämättömien toimenpiteiden suorittaminen Hallinto - yhteys sidosryhmiin, organisaatiota ja sen työskentelytapoja muokkaavien strategisten päätösten lähde sekä organisaation työskentelyn ja toimenpiteiden lopullinen vastuunkantaja Johtaminen - hallinnon ja työn välinen linkki. Tehtävien, henkilöiden ja tekniikan organisoiminen niin, että työt saadaan hoidettua Käytettävissä on jo huomattava määrä aikaisempia kokemuksia, joita kaupungit voivat hyödyntää integroidun johtamisjärjestelmän kehyksessä. Rion konferenssissa vuonna 1992 Paikallisagenda 21:n laatimisessa käytettiin osallistavia prosesseja. Tämän jälkeen useat paikallisviranomaiset ovat käyttäneet sidosryhmiä Paikallisagenda 21:n laatimiseen liittyvässä työssä. Valitettavasti osallistavia prosesseja on käytetty lähinnä päätöksenteon 1 The Aarhus Convention: An implementation guide, Yhdistyneet kansakunnat, New York ja Geneve, Institute on Governance, Sivu 6/37

7 lisäksi eikä sen osana. Tällä on negatiivisia vaikutuksia molempiin suuntiin, koska yleisö ei saa tietoa päättäjiltä, eivätkä päättäjät saa tarpeeksi ajoissa käyttöönsä yleisön panosta, jotta se ehtisi vaikuttaa päätöksenteon tärkeisiin vaiheisiin. Sivu 7/37

8 Integroidussa johtamisjärjestelmässä osallistavat prosessit ovat strategisen päätöksenteon ydin ja niiden käyttämistä jokaisessa vaiheessa korostetaan vahvasti. Lisätietoja: Lainsäädäntöön liittyvät edellytykset Århusin yleissopimus (www.unece.org/env/pp/ ) Lisätietoja: Paikallisagenda 21 (www.un.org/esa/sustdev/documents/agenda21/) 1.2. SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMISEEN LIITTYVÄT MAHDOLLISUUDET Sidosryhmien osallistumisprosessilla voi olla kolmentyyppisiä vaikutuksia: - Tehdyt valinnat ovat parempia ja hyväksyttävämpiä ympäristöllisestä, taloudellisesta ja teknisestä näkökulmasta tarkasteltuna. - Tietoja käytetään paremmin ja ongelmia pystytään hallitsemaan paremmin. Tämä tukee myös päätöksentekoprosessin hyväksyttävyyttä. - Sidosryhmät ja/tai yleisö saavat tietoja paremmin, päättäjien strategiset valmiudet paranevat, demokraattiset käytännöt vahvistuvat ja luottamus instituutioihin kasvaa. Näitä sidosryhmien osallistumisen mahdollisia positiivisia vaikutuksia voidaan käyttää myös perusteena sille, miksi sidosryhmät kannattaa ottaa mukaan poliittiseen päätöksentekoon. 3 Toisaalta sidosryhmien osallistumista myös vastustetaan: "Ainoastaan yhteiskunnan vahvimmilla ryhmillä on sananvaltaa osallistavassa prosessissa." Tässä argumentissa osallistavaa prosessia verrataan vaaleihin, joissa jokaisella kansalaisella on yksi ääni. Tämä kannattaa muistaa prosessia suunniteltaessa. On myös menetelmiä, jotka korostavat heikompien ryhmien asemaa. "Miten taksikuski voisi tietää enemmän kaupunkisuunnittelusta kuin minä viiden vuoden koulutuksen jälkeen?" Yksittäinen taksikuski ei tietenkään tiedä enempää kaupunkisuunnittelusta kuin koulutettu asiantuntija. Osallistava prosessi tarkoittaa aina erilaiseen osaamiseen perustuvaa yhteistyötä ja keskustelua. Taksikuskilla on todennäköisesti arvokasta tietoa siitä, miten kaupunkisuunnittelu toimii käytännössä, kun taas kaupunkisuunnittelijalla on kokonaisnäkemys kaupungista, lainsäädännöstä jne. Usein yllätytään siitä, miten asukkaat ja sidosryhmät suhtautuvat heille annettuun vastuulliseen asemaan osallistavassa prosessissa ja miten he pyrkivät edustamaan asukkaiden tai yritysten näkökulmaa. Tästä on hyötyä koko yhteiskunnalle. 3 Lähde: Stakeholder Involvement Techniques, OECD 2004, NEA Nro Sivu 8/37

9 2. VIESTINTÄ- JA OSALLISTUMISTARPEIDEN ANALYSOIMINEN Saadakseen tietoa siitä, mitä sidosryhmiä kannattaa käyttää, milloin ja miksi, paikallisviranomaisen on tehtävä integroidun johtamisjärjestelmän laajuutta ja sisältöä vastaava sidosryhmäanalyysi. Integroitua johtamisjärjestelmää ja sen sisältöä saatetaan kuitenkin laajentaa myöhemmin. Sidosryhmät eivät nekään ole pysyviä, vaan ne vaihtelevat. Tästä syystä sidosryhmäanalyysi ei ole kertaluontoinen tehtävä, vaan se on päivitettävä säännöllisesti integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheissa. Viestintä- ja osallistumistarpeiden analysoinnin ensimmäiset vaiheet voidaan suorittaa peruskartoituksen yhteydessä. Koska peruskartoituksen laatimisessa on käytettävä sidosryhmiä (sekä sisäisiä että ulkoisia), ensin kannattaa analysoida, keitä peruskartoituksen valmistelussa tarvitaan. Peruskartoituksen yhteydessä on tehtävä kattava sidosryhmäanalyysi, jonka avulla määritetään, milloin ja miten sidosryhmät osallistuvat integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheisiin. Viestintä- ja osallistumissuunnitelma tarkemman version laatimista koskevasta työnjaosta kannattaa sopia koordinointiryhmässä tai ohjausryhmässä. Kun analyysin tulokset kootaan viestintä- ja osallistumissuunnitelmaan, jossa määritetään sidosryhmien paikallishallintoon osallistumista koskevat yleiset säännöt, läpinäkyvyys korostuu. Vaikka sidosryhmien osallistumista koskevat yleiset säännöt julkistetaan, saatetaan silti tarvita sisäinen viestintästrategia, jonka avulla tiedotetaan sidosryhmäanalyysin tulokset henkilökunnalle ja selvitetään, missä integroidun johtamisjärjestelmän vaiheissa ja miten asianomaiset sidosryhmät osallistuvat MITÄ SIDOSRYHMILLÄ TARKOITETAAN? Sana "sidosryhmä" ei merkitse mitään, jos ei sovita siitä, keitä tällä sanalla tarkoitetaan. YK:n Yhdyskuntaohjelmassa (Habitat) käytetään seuraavaa sidosryhmän määritelmää - ne, joiden etuihin ongelma vaikuttaa, tai ne, joiden toimet vaikuttavat merkittävästi ongelmaan - ne, joilla on strategian muodostamisen ja toimeenpanon kannalta tarpeellisia tietoja, resursseja ja asiantuntemusta ja - ne, jotka hallitsevat asianmukaisia toimeenpanovälineitä. Ulkoiset ja sisäiset sidosryhmät voidaan erottaa toisistaan. Paikallishallinnon ulkoiset sidosryhmät voivat tarkoittaa muun muassa asukkaita, yksityisiä maanomistajia ja kehittäjiä, yhteisöjä ja muita eturyhmiä, hallinnon ulkopuolisia organisaatioita, valtion virastoja, naapurikuntia, paikallisia viranomaisia ja yrityksiä. Sivu 9/37

10 Jopa kaupungin hallinnosta löytyy sidosryhmiä eli poliitikkoja ja hallinnossa työskenteleviä henkilöitä, joiden täytyy osallistua integroidun johtamisjärjestelmän kaikkiin vaiheisiin ja joille täytyy tiedottaa niistä. Integroidun johtamisjärjestelmän idea on "myytävä" myös sisäisesti poliitikoille, hallintopäälliköille ja hallinnossa työskenteleville henkilöille. Nämä henkilöt on huomioitava integroidun johtamisjärjestelmän jokaisessa vaiheessa, ja näiden henkilöiden osallistumisen on oltava osa sidosryhmäanalyysia. Lisäksi on laadittava viestintästrategia mm. näille henkilöille tiedottamista varten SIDOSRYHMÄANALYYSIN LAATIMISPROSESSI Sidosryhmien tunnistamisessa voidaan käyttää esimerkiksi aivoriiheä. Useilta eri sektoreilta peräisin olevista henkilöistä koottu ryhmä saattaa vaikuttaa siihen, mitä sidosryhmiä tunnistetaan ja miten kyseisiä sidosryhmiä analysoidaan. Joissakin kaupungeissa sidosryhmäanalyysi on sisällytetty peruskartoitukseen esimerkiksi liittyen jokaiseen Aalborgin sitoumusten osa-alueeseen. Peruskartoituksen laatimiseen osallistuvia henkilöitä pyydetään myös nimeämään asianmukaisia sidosryhmiä, jotka voisivat osallistua integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheisiin. Sidosryhmäanalyysin elementit on kuvattu alla: Sivu 10/37

11 Kuvatkaa viitekehys. Sidosryhmien analysointiprosessi toimii vain suhteessa tiettyyn, määritettyyn viitekehykseen. Taulukko laaditaan huomioimalla alla mainitut seikat: - Mikä johtamisjärjestelmän maantieteellinen laajuus on? - Mitkä kestävyyden ulottuvuudet integroitu johtamisjärjestelmä kattaa? - Liittäkää sidosryhmäanalyysi integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheisiin. Laatikaa luettelo. Määritetyn taulukon avulla voidaan valmistella kattava luettelo mahdollisia sidosryhmiä. Jaottele sidosryhmiä yleisiin kategorioihin (esimerkiksi asukkaat), mutta jaa heidät edelleen alakategorioihin (esimerkiksi sukupuoli, ikä, jne.) Lisäksi kannattaa tunnistaa ryhmät: - joihin ongelma vaikuttaa tai jotka vaikuttavat merkittävästi ongelmaan, - joilla on ongelmaan liittyviä tietoja ja asiantuntemusta ja - jotka hallitsevat ongelman kannalta asianmukaisia toimeenpanovälineitä tai vaikuttavat niihin. Varmistakaa kattavuus. Jotta sidosryhmien osallistuminen olisi mahdollisimman kattavaa, kannattaa harkita ja tunnistaa useisiin eri ulottuvuuksiin liittyviä sidosryhmiä. YK:n Yhdyskuntaohjelmassa suositellaan, että analyysissa pyritään määrittämään mahdollisimman kattava valikoima erilaisia sidosryhmiä suhteessa sukupuoleen, kansallisuuteen, varallisuuteen tai muihin paikallisesti soveltuviin kriteereihin. Yhdistäkää luettelo viitekehykseen. Sidosryhmien luettelo on yhdistettävä ensimmäisessä vaiheessa laadittuun viitekehykseen. Toisin sanoen sidosryhmien on oltava tästä viitekehyksestä. Analysoikaa sidosryhmät käyttämällä erilaisia kriteerejä tai ominaisuuksia. Tämä kartoitus auttaa löytämään ongelmaan eri tavoilla liittyviä sidosryhmiä, joiden intressit, toimintakyky ja merkitys vaihtelevat. Kun sidosryhmät tunnetaan on näiden erilaista osaamista mahdollista hyödyntää järjestelmällisesti. Analyysi auttaa tunnistamaan osa-alueet, joissa sidosryhmien toimintaedellytyksiä on parannettava. Analyysi korostaa myös mahdollisia "aukkoja" sidosryhmien keskuudessa. Kunkin sidosryhmän panos ja vaikutus voidaan määrittää käyttämällä taulukkoa alla kuvatulla tavalla. Sivu 11/37

12 Vaikutus-intressi-taulukko Vähäinen intressi Suuri intressi Heikko vaikutus vähiten tärkeä sidosryhmä tärkeä sidosryhmä, jolle on mahdollisesti annettava vaikutusmahdollisuuksia Voimakas vaikutus hyödyllinen sidosryhmä päätösten ja mielipiteiden muodostamisen sekä neuvottelemisen kannalta tärkein sidosryhmä Lähde: Työkaluja osallistavan päätöksenteon tueksi kaupunkialueilla, YK:n Yhdyskuntaohjelma (Habitat), 2001 Määritelkää sidosryhmien osallistuminen integroidun johtamisjärjestelmän kussakin vaiheessa. Sidosryhmien roolit johtamisjärjestelmän eri vaiheissa saattavat vaihdella. Toisin sanoen joissain vaiheissa osallistutaan enemmän ja joissain vähemmän. Määritelkää osallistumistiheys. Kuinka usein määritetyt sidosryhmät osallistuvat? Integroitu johtamisjärjestelmä on jatkuva prosessi: näin ollen sidosryhmät voivat osallistua koko prosessiin tai ainoastaan prosessin tiettyihin vaiheisiin. Määritelkää välitettävät tiedot sekä tiedotusmuoto. Mitä tietoja kukin sidosryhmä tarvitsee, ja millainen viesti kullekin sidosryhmälle on välitettävä? Mikä tiedotusmuoto sopii parhaiten kullekin sidosryhmälle? Dokumentoikaa sidosryhmäanalyysin tulokset asiakirjaan, jossa määritetään myös osallistumista ja viestintää koskevat säännöt. Laatikaa toimintasuunnitelma, jossa määritetään roolit, vastuualueet ja aikataulut. Määritelkää viestintään ja osallistumiseen mahdollisesti liittyvät esteet sekä se, miten niiltä voidaan välttyä. Julkistakaa säännöt, jotta henkilökunta saa sidosryhmäanalyysin tulokset ja jotta on selvää, miten viestintä ja osallistuminen hoidetaan. Kun yleiset säännöt julkistetaan myös ulkoisille sidosryhmille, asianmukaiset sidosryhmät saavat selkeän ja läpinäkyvän kuvan siitä, missä vaiheissa ja miten he voivat osallistua päätöksentekoprosessiin. Sivu 12/37

13 2.3. MITEN SIDOSRYHMÄT LÖYDETÄÄN? Jotta sidosryhmät saataisiin osallistumaan ja jotta heidän kanssaan voitaisiin viestiä, heidät on ensin löydettävä. Kuten aikaisemmin todettiin, kattavuus on yksi integroidun johtamisjärjestelmän yleisistä periaatteista. Järjestelmän on mahdollistettava sidosryhmien asianmukainen osallistuminen sekä päätöksentekoon ja arvioimiseen liittyvä läpinäkyvyys ja viestintä. Kaikkien asianomaisten sidosryhmien osallistuminen on erittäin tärkeää osallistavan päätöksenteon onnistumisen kannalta. Lisäksi se on tärkeää kaupungin hallinnon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta. On tärkeää, että sidosryhmät tunnistetaan mahdollisimman kattavasti: tärkeän sidosryhmän sulkeminen pois voi estää prosessin ja integroidun johtamisjärjestelmän onnistumisen. Otetaanko mukaan ne, jotka haluavat osallistua vai ne, joiden me haluamme osallistuvan? Yleensä mukaan otetaan ne sidosryhmät, jotka haluavat osallistua. Tämä saattaa estää niiden sidosryhmien osallistumisen, joiden pitäisi osallistua mutta jotka eivät halua osallistua. Sidosryhmäanalyysin avulla saatetaan löytää joitain epätavallisempia yleisöjä, kuten kirkollisia järjestöjä, paikallisia nuorisokerhoja tai yliopiston professoreja, joilla on vahva rooli yhteisössä. Jos tärkeysjärjestys ja tavoitteet asetetaan ja toimenpiteet suunnitellaan ilman asianomaisia sidosryhmiä, tuloksena on yleensä virheellisiä strategioita ja asiaankuulumattomia toimintasuunnitelmia, jotka toteutetaan huonosti (jos ollenkaan). Tehdyillä toimilla saattaa olla jopa negatiivinen vaikutus tavoitteiden täyttymiseen. Lähestymistavat, jotka eivät korosta osallistumista, eivät ole myöskään kestäviä. Avoin kuuleminen, josta on tiedotettu julkisesti, ei välttämättä saa tarvittavia sidosryhmiä tulemaan paikalle. Tarvittavien sidosryhmien tavoittamiseksi saatetaan tarvita muita menetelmiä. Tavalla, jolla sidosryhmät valitaan, on vaikutuksia siihen, mitkä niistä tavoitetaan. Sattumanvarainen valinta Organisaatiot, yritykset, asukkaat ja muut sidosryhmät valitaan sattumanvaraisesti. Verkostomenetelmä Sidosryhmät valitaan yritysjärjestöjen, työpaikkojen järjestöjen, vanhempien tai opettajien muodostamien verkostojen, puutarhanhoitoverkostojen, urheilujärjestöjen, kansalaisjärjestöjen, allergialiittojen ja nuorisojärjestöjen kautta. Läheisyys Valitaan tukipisteitä alueilla, joilla työtä tehdään (esimerkiksi tiettyjä katuja tai taloja), ja kutsukaa kaikki asukkaat, yritykset ja järjestöt. Yritetään saada mahdollisimman moni osallistumaan. Lumipallomenetelmä Pyydetään joitakin tärkeitä henkilöitä ehdottamaan muita kutsuttavia henkilöitä Yhteisön merkittävimmät tapahtumat viestintäalustana. Mitä ovat yhteisön merkittävimpiä tapahtumia? Missä ne järjestetään (esimerkiksi jalkapallopelit, markkinat, konsertit jne.)? Hyödyntäkää tällaisia paikkoja viestintä- ja osallistumistarkoituksissa. Sivu 13/37

14 3. OSALLISTAVIEN PROSESSIEN SUUNNITTELEMINEN 3.1. OSALLISTAVAN PROSESSIEN VAIHEET Kun viestintä- ja osallistumistarpeet on määritetty, muodostuu myös kokonaisnäkemys siitä, mitä osallistavia prosesseja tarvitaan. Kaikkia osallistavat prosessit on suunniteltava ja toteutettava selkeästi, ja niitä on seurattava. 4 - Valmistelu - Suunnittelu - Toteutus - Yhteenveto - Palaute ja seuranta - Arviointi 3.2. VALMISTELU Osallistavan prosessin valmisteluvaihe on erittäin tärkeä ja vaikuttaa lopputulokseen. Ennen prosessin toteuttamista on tärkeää vastata seuraaviin kysymyksiin: - Mikä on osallistavan prosessin tarkoitus tai tavoite? - Mikä osallistavan prosessin toteuttamiseen liittyvä toimeksianto on? Tukevatko poliitikot ja hallinto sitä? - Mikä on osallistavan prosessin odotettu lopputulos? Onko se huomioitava indikaattoreita, tavoitteita tai toimenpiteitä suunniteltaessa, vai tehdäänkö yhteistyötä sidosryhmien kanssa, jotta he pääsevät osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon jne.? - Mitä resursseja prosessissa tarvitaan? Rajallinen budjetti vaikuttaa siihen, mitä menetelmiä voidaan valita, ja voidaanko käyttää ulkopuolista, kokenutta konsulttia. - Kuka toimii prosessin toteuttajana? Onko tällä henkilöllä tarvittavat tiedot? Täytyykö kyseisen henkilön osaamista täydentää? - Millaisen aikataulun puitteissa prosessi toteutetaan? Jos tulokset on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa, tämä on huomioitava menetelmiä valittaessa. 4 The Health Canada Policy Toolkit for Public Involvement in Decision Making, Corporate Consultation Secretariat, Health Policy and Communications Branch, 2000 Sivu 14/37

15 3.3. SUUNNITTELU - Menetelmät. On erittäin tärkeää, että osallistavaa prosessia suunniteltaessa valitaan oikeat menetelmät. Valmisteluvaiheessa käsiteltyihin kysymyksiin on nyt palattava, ja liitettävä ne varsinaiseen suunnitelmaan. Kun aloitetaan osallistava prosessi, paikallishallinnon on tiedostettava, että on olemassa eritasoista osallistumista. Lisäksi on tärkeää muistaa, että käyttämällä tiettyä menetelmää, johon liittyy tietty osallistumisen taso, kaupungin hallinto antaa osallistujille samalla lupauksen koskien sitä, miten paljon osallistuminen vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. - Koordinointi. Määrittäkää, kuinka osallistavaa prosessia koordinoidaan. Joissain tapauksissa prosessin toteuttajana voidaan käyttää ulkoista konsulttia: hallinnon on kuitenkin koordinoitava prosessia. Paikallishallinto saattaa joutua toimimaan yleisenä koordinoijana tai ainakin tukemaan osastoja, jotka vastaavat osallistavasta prosessista. Neuvotelkaa muiden paikallishallinnon edustajien kanssa, jotta osallistumista voidaan koordinoida ja samalla välttää osallistujien ylikuormittamista. - Riskien arvioiminen. Riippumatta siitä, miten osallistava prosessi suunnitellaan, siitä on laadittava riskiarviointi. Mitä mahdollisia kustannuksia (esim. sosiaalisia, taloudellisia, poliittisia, instituutioiden eheyteen liittyviä) yleisön osallistumisaloitteen toteuttamiseen liittyy? Riskien analysoiminen edellyttää myös mahdollisten ratkaisujen ja vastausten analysoimista. - Merkittävät tiedot ajoissa. Osallistujille ja sidosryhmille on annettava tarpeelliset tiedot tulevasta osallistavasta prosessista riittävän aikaisessa vaiheessa. Tämä on tärkeää osallistavan prosessin onnistumisen kannalta TOTEUTUS Prosessin alussa on varmistettava, että osallistujat ymmärtävät, miten poliittisia päätöksiä tehdään. Osallistujille kannattaa kertoa, mikä heidän roolinsa on, huomioidaanko osallistujien näkemykset päätöksentekoprosessissa, ja jos huomioidaan, miten ne huomioidaan. Toteuttajana toimivan henkilön on oltava joustava ja huomioitava osallistujien prosessiin liittyvät realistiset ja kohtuulliset pyynnöt. On tärkeää ajoittaa osallistava prosessi oikein, jotta voidaan olla varmoja siitä, että osallistujat pääsevät todella vaikuttamaan politiikkaan ja poliittiseen päätöksentekoprosessiin. Sivu 15/37

16 3.5. YHTEENVETO Seuratkaa prosessia ja muokatkaa sitä tulosten mukaan. Analysoikaa osallistujien näkemykset ja laatikaa alustavat tulokset PALAUTE JA SEURANTA On tärkeää ylläpitää keskustelua osallistujien kanssa ja tiedottaa heille tuloksista. On myös tärkeää kertoa heille seuraavista vaiheista sekä heidän työnsä vaikutuksesta ehdotettuihin indikaattoreihin, tavoitteisiin, toimenpiteisiin jne ARVIOINTI Lopuksi on tärkeää arvioida ja raportoida osallistuva prosessi. Osallistavan prosessin toteuttaneita henkilöitä kannattaa käyttää jatkossa myös muiden kouluttamisessa liittyen osallistavien prosessien suunnitteluun-, toteutukseen- ja arviointiin Jatkossa parhaita käytäntöjä, menetelmiä ja työkaluja voidaan siten hyödyntää koko paikallishallinnossa. Sivu 16/37

17 4. TASOT JA MENETELMÄT Osallistavissa prosesseissa voidaan käyttää erilaisia osallistumisen tasoja. Lisäksi on tärkeää muistaa, että käyttämällä tiettyä menetelmää, johon liittyy tietty osallistumisen taso, osallistujille annetaan samalla lupaus siitä, miten paljon osallistuminen vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Jos yleisöltä kysytään mielipidettä sellaisessa vaiheessa, jossa he eivät pysty vaikuttamaan päätökseen, tämä saattaa aiheuttaa turhautumista. Jotta prosessi onnistuisi, on varmistettava, että integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheissa valitaan oikea osallistumisen taso. Osallistavissa prosesseissa voidaan käyttää useita erilaisia menetelmiä, joihin kaikkiin liittyy omat etunsa ja haittansa. Jotkut menetelmät sopivat joihinkin integroidun johtamisjärjestelmän vaiheisiin paremmin kuin toisiin. Joka tapauksessa on tärkeää määritellä osallistavan prosessin tarkoitus, tavoite sekä parhaiten soveltuva osallistumisen taso ennen menetelmän valitsemista. 5 5 Sovellettu International Association of Public Participationin teoksesta Public Participation Spectrum, Sivu 17/37

18 - YLEISÖN VAIKUTUSVALLAN KASVATTAMINEN Taso Tiedottaminen Konsultoiminen Sitouttaminen Yhteistyö Kumppanuuksien muodostaminen Valtuuttaminen Yleisön osallistumisen tavoite Yksisuuntainen tiedottaminen ei ole osallistumista tukeva menetelmä, vaan viestintää. Kaksisuuntainen osallistuminen viestintään. Interaktiivinen keskustelu, joka täydentää kaupungin nykyistä päätöksentekoprosessia. Asettaa sidosryhmien edustajat saman pöydän ääreen suunnittelijoiden kanssa ja tekee heistä aktiivisia ryhmän jäseniä, jotka muotoilevat ja suosittelevat erilaisia vaihtoehtoja. Lopullisen päätöksen tekevät kaupungin edustajat. Päätöksentekotapa, joka perustuu yhteiseen sopimukseen. Kumppanuus tarkoittaa yhteistyötä, jossa molemmilla osapuolilla on vetooikeus suhteessa päätöksiin. Päätökset tehdään viranomaisten valtuuttamassa ryhmässä tai järjestössä: esimerkiksi nuorisoparlamentissa ja paikallisessa lautakunnassa. Käyttäkää silloin, kun: tarvitaan tietoja poliittisen päätöksen, ohjelman tai prosessin kuvaamista varten; päätös on jo tehty tai päätöstä ei tarvita; prosessin tulokset on tiedotettava yleisölle; lopputulokseen ei ole mahdollista vaikuttaa; ehdotus on hyväksyttävä ennen päätöksen tekemistä;ongelma on suhteellisen halutaan hankkia tietoja, kuunnella ja vaihtaa näkemyksiä suhteessa jo laadittuihin ehdotelmiin. tarvitaan kaksisuuntaista tiedonvaihtoa; yksilöillä ja ryhmillä on intressejä asiaa kohtaan ja lopputulos todennäköisesti vaikuttaa heihin; lopputulokseen on mahdollista vaikuttaa; järjestäjät haluavat rohkaista keskustelua sidosryhmien keskuudessa tai heidän kanssaan; työ saattaa vaikuttaa poliittisiin suuntaviivoihin ja ohjelmiin. sidosryhmien täytyy keskustella keskenään monimutkaisista ja arvolatautuneista päätöksistä; sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin poliittisiin päätöksiin; ohjelmista voidaan sopia yhdessä ja ongelmia voidaan pohtia aikatauluista riippumatta; yhdessä luotuja vaihtoehtoja kunnioitetaan. toimitaan enimmäkseen yhteistyössä tasaarvoisten kumppaneiden, kuten valtiosta riippumattomien järjestöjen ja yksityisten yritysten, kanssa. sidosryhmät ovat ottaneet vastaan haasteen löytää ratkaisut itse; instituutiot ovat valmiita omaksumaan edesauttajan roolin; on olemassa sopimus siitä, että sidosryhmien löytämät ratkaisut toteutetaan.

19 yksinkertainen. Esimerkkejä menetelmistä Verkkosivustot Mainoslehtiset Avoimien ovien päivät Julkinen kommentointi Kohderyhmät Tutkimus Julkiset kokoukset Työpajat Mielipidetutkimus Osallistava päätöksenteko Asukkaiden neuvoa antavat lautakunnat Yhteisymmärryksen muodostaminen Kumppanuudet Julkisten ja yksityisten tahojen väliset kumppanuudet Asukkaiden muodostamat raadit Delegoitu valta Sidosryhmälle annettava lupaus Pidämme teidät ajan tasalla Pidämme teidät ajan tasalla, kuuntelemme teitä, huomioimme huolenaiheenne ja pyrkimyksenne sekä annamme palautetta siitä, miten yleisö vaikutti päätökseen. Teemme yhteistyötä kanssanne varmistaaksemme, että huolenaiheenne ja pyrkimyksenne huomioidaan vaihtoehdoissa ja annamme palautetta siitä, miten teidän panoksenne vaikutti päätökseen. Pyydämme teiltä neuvoja ja innovaatioita ratkaisujen muotoilemiseksi. Neuvonne ja suosituksenne sisällytetään päätöksiin mahdollisimman laajasti. Muotoilemme yhdessä toteutettavat ideat, tavoitteet ja toimenpiteet. Me toteutamme sen, mitä te päätätte. Sivu 19/37

20 Sivu 20/37

21 5. VIESTIT JA TIEDOTUSMUODOT Kaupunginhallinto on voinut päättää, että joissain vaiheissa riittää, että tulokset tiedotetaan ainoastaan tietyille sidosryhmille. Viestinnän avulla voidaan kuitenkin myös suostutella sidosryhmiä osallistumaan. Tässä tilanteessa välitetyn viestin merkitys korostuu. Mitkä tiedot saavat ihmiset ensin haluamaan jotain ja sitten tekemään jotain saadakseen haluamansa? Miten tämä viesti muotoillaan, millä tavalla se välitetään ja kuka sen välittää? Onko ainoastaan itse asia houkutteleva vai houkuttelevatko käyttöön liittyvät edut? Erilaisten kanavien (esim. television, sanomalehtien, radion tai mainostaulujen) kautta välitetyt viestit saavat ihmiset Älkää lähettäkö pullopostia! Varmistakaa, että välittämänne viesti on kohdistettu tietylle sidosryhmälle ja että se saavuttaa päämääränsä. ajattelemaan mainostettuja aloitteita, tuotteita ja palveluja. Ne saattavat olla inspiroivia ja saada ihmiset haaveilemaan paremmasta elämästä. Ihmiset alkavat miettiä sitä, miten he voisivat saavuttaa saman omassa elämässään. Jotkut viestit, mainokset ja uutiset ovat pelkästään ärsyttäviä tai hauskoja, kun taas toisia ei edes huomata. Miten jälkimmäinen vaihtoehto voidaan välttää? Välitetty viesti on erittäin tärkeä työkalu integroidun johtamisjärjestelmän toimeenpanon onnistumisen kannalta. Jos viesti ei ole houkutteleva, selkeä, helppo ja ymmärrettävä ja jos sitä ei välitetä tehokkaasti, integroitu johtamisjärjestelmä jää pelkäksi haaveeksi. Viestit jotka on muotoiltu tiettyjen kohderyhmien tarpeiden mukaan ovat erittäin tärkeitä kaupunkialueen kestävän kehityksen kannalta. Taitavasti muotoiltujen ja tehokkaasti välitettyjen eli tietylle yleisölle kohdistettujen viestien teho on valtava. Viesti voi auttaa joko voittamaan sidosryhmät integroidun johtamisjärjestelmän puolelle tai tuhota konseptin mahdollisuudet useiksi vuosiksi VIESTIEN MUOTOILEMINEN SIDOSRYHMIEN MUKAAN Viestinnän on oltava selkeää, houkuttelevaa (eli huomiota herättävää), eikä se saa missään tapauksessa olla liian yleistä viesti on muokattava tietyn sidosryhmän, tietyn paikallisen kontekstin ja edellytysten mukaan. On erittäin tärkeää tunnistaa viestin ydin eli välitettävä pääviesti. Lisäksi on tärkeää, että koordinointiryhmä ymmärtää, mitä integroitu johtamisjärjestelmä tarkoittaa, miksi sen toimeenpano on niin tärkeää ja mitä hyötyä siitä on kaupungille. Integroidun johtamisjärjestelmän taustalla on oltava yksi ydinviesti, joka koordinointiryhmän on tunnistettava. Sitten tämä ydinviesti on välitettävä eri sidosryhmille eri näkökulmia hyödyntäen. Teidän on tavallaan näytettävä oikea reitti oikeille sidosryhmille, koska loppujen lopuksi "kaikki tiet johtavat Roomaan". Viestit on muotoiltava niin, että ne ovat yksilöllisiä, mieleenpainuvia ja houkuttelevia. Tärkeintä on kuitenkin viestin lopputulos eli viestiin liittyvä toimintakehotus, joka saa sidosryhmät osallistumaan ja johtaa integroidun johtamisjärjestelmän toimeenpanon onnistumiseen kaupungissa.

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Suomalaisten kuntien II työpaja 4.5.2010, Tampere Kirsi-Marja Lonkila Itämeren kaupunkien liitto Sidosryhmäanalyysista Auttaa keräämään ja analysoimaan tietoa siitä, kenen

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Pekka Salminen Union of the Baltic Cities, Commission on Environment, Environmental Secretariat Systemaattisempi Integroitu johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

STRATEGIAN TOTEUTTAJAT

STRATEGIAN TOTEUTTAJAT STRATEGIAN TOTEUTTAJAT Keitä he ovat? Saku Mantere TieVie 29.10.2004 Onko strategian toteuttaminen Ennalta laaditun strategisen suunnitelman tarkkaa toteuttamista? Johto suunnittelee, keskijohto käskyttää,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma CHAMP II työpaja Tampere 4.5.2010 Pekka Salminen Ilmastoviestinnän suunnitelma Strategisessa ilmastoviestinnän suunnitelmassa voidaan mm. määritellä: Miksi

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0279(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

VERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ

VERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ VERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ Mikä vertaisarviointi? Kenelle ja miksi? Vertaisarvioinnin toteuttaminen Lisätietoja Mikä vertaisarviointi? Vertaisarvio (eng. peer review) on käytäntö,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa Sinustako koordinaattori? 2.10.2014 Elina Holmberg EUTI, Tekes Sisältö Mitä PO duunaa? Mihin PO:ta tarvitaan? Sopimusmuutokset Review Vinkit viestien tulkintaan

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa?

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Tietoisku Espoon kaupunginvaltuutetuille ja varavaltuutetuille 23.10.2013 Johanna Kattelus, riskipäällikkö p. 816 84218 Julkisyhteisöillä entistä haasteellisempi

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot