OSALLISTUMINEN JA VIESTINTÄ
|
|
- Esa Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OSALLISTUMINEN JA VIESTINTÄ
2 TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektin koordinoijina toimivat Itämeren kaupunkien liiton (UBC:n) ympäristöministeriö ja kestävän kehityksen ministeriö, ja se on osa Itämeren alueen Agenda 21 -toimintaohjelmaa Roadmap for Sustainable Baltic Cities. Projektin johtoryhmän muodostivat ICLEI Local Governments for Sustainability, UNEP/Grid-Arendal, Bodensee-Stiftung ja University of West of England. Tämä julkaisu heijastelee kunkin kirjoittajan omia näkemyksiä eikä sitä voi missään olosuhteissa pitää Euroopan komission kannanottona. Toimituskunta: Annika Claesson, Linda Talve, Kasia Bogucka, Christina Garzillo, Marion Hammerl, Claudia Heberlein, Daniela Paas, Andrea Philipp ja Holger Robrecht. Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän julkaisun osaa ei saa jäljentää eikä kopioida kaupalliseen käyttöön missään muodossa tai millään välineillä ilman MUE-25-projektin osallistujia edustavan UBC:n ympäristökomission kirjallista lupaa. Kuvitus: Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Sivu 2/37
3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO MIHIN OSALLISTUMISTA JA VIESTINTÄÄ TARVITAAN? SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMISEEN LIITTYVÄT MAHDOLLISUUDET VIESTINTÄ- JA OSALLISTUMISTARPEIDEN ANALYSOIMINEN MITÄ SIDOSRYHMILLÄ TARKOITETAAN? SIDOSRYHMÄANALYYSIN LAATIMISPROSESSI MITEN SIDOSRYHMÄT LÖYDETÄÄN? OSALLISTAVIEN PROSESSIEN SUUNNITTELEMINEN OSALLISTAVAN PROSESSIEN VAIHEET VALMISTELU SUUNNITTELU TOTEUTUS YHTEENVETO PALAUTE JA SEURANTA ARVIOINTI TASOT JA MENETELMÄT VIESTIT JA TIEDOTUSMUODOT VIESTIEN MUOTOILEMINEN SIDOSRYHMIEN MUKAAN VIESTIN VÄLITTÄJÄN VALITSEMINEN VIESTINTÄMUOTO SISÄINEN VIESTINTÄ JA OSALLISTUMINEN DOKUMENTOINTI YHTEENVETO TARKISTUSLISTA LÄHTEET Sivu 3/37
4 LIITTEET Sivu 4/37
5 1. JOHDANTO Kestävä toimeenpano edellyttää, että eri toimijat tunnistavat edut, ymmärtävät ja hyväksyvät vastuualueet sekä motivoituvat ja sitoutuvat asetettuihin tavoitteisiin. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin tarvitaan tehokas viestintä- ja osallistumisstrategia. Asianomaiset sidosryhmät määritetään sen mukaan - vaikuttaako kyseessä oleva ongelma sidosryhmään tai vaikuttaako sidosryhmä kyseessä olevaan ongelmaan - onko sidosryhmällä tarvittavia tietoja, resursseja ja asiantuntemusta - hallitseeko sidosryhmä toimeenpanovälineitä. Näiden tietojen perusteella saadaan selkeä yleiskuva siitä, mikä kunkin sidosryhmän rooli on ja missä vaiheessa kutakin sidosryhmää tarvitaan. Näiden tietojen avulla määritetään myös suunnitelmat ja säännöt koskien sitä, miten asianomaiset sidosryhmät osallistuvat kaikkiin integroidun johtamisjärjestelmän vaiheisiin. Kun nämä suunnitelmat ja säännöt julkistetaan, sidosryhmät tietävät, milloin heidän odotetaan osallistuvan ja miten he voivat osallistua kestävän kaupungin luomiseen. Kun sidosryhmät on saatu osallistumaan, täytyy olla selvää, miten viestintä sekä järjestelmän sisällä että järjestelmästä ulospäin hoidetaan. Viestintä ja osallistuminen ovat ensiaskeleita, jotka luovat pohjan integroidun johtamisjärjestelmän toimeenpanolle, ja liittyvät tiiviisti organisaatiorakenteeseen. Ideoiden ja näkemysten vaihtamisen onnistuminen eri osastoja kattavien työryhmien avulla, yhteistyö politiikan eri osa-alueilla sekä tämän yhteistyön laajuus ovat osallistumisen ja viestinnän tulos MIHIN OSALLISTUMISTA JA VIESTINTÄÄ TARVITAAN? Paikallishallinnon integroituun johtamisjärjestelmään on pyritty sisällyttämään kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet eli ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. Jotta mukaan saadaan kaikki paikallishallinnon näkökohdat, eli poliittiset, hallinnolliset, tekniset ja yhteisölliset näkökohdat, tarvitaan osallistumista ja viestintää. Osallistavat prosessit ovat tapa kasvattaa sidosryhmien ja päättäjien välistä luottamusta. Toinen osallistavien prosessien käyttämistä puoltava argumentti on se, että ne tekevät demokraattisesta prosessista läpinäkyvämmän. Osallistavien prosessien avulla asukkaat pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon myös vaalikausien välisinä vuosina ja "Jos haluat tietää, istuuko kenkä, kysy käyttäjältä älä kengän tekijältä." ymmärtävät sitä paremmin. Kolmas argumentti on, että lopputulos on parempi silloin, kun käytetään osallistavia prosesseja. Jos sidosryhmät saadaan osallistumaan, kerätty tietomäärä on suurempi kuin jos käytetään muutamia suunnittelijoita tai konsultteja. Sivu 5/37
6 Viestinnän ja osallistumisen lainsäädännöllinen peruste on Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden vuonna 1998 allekirjoittama Århusin yleissopimus. Århusin yleissopimus on uudentyyppinen ympäristösopimus, jossa ympäristö- ja ihmisoikeudet liitetään toisiinsa. Tämä sopimus perustuu siihen olettamukseen, että yleisön tietoisuuden lisääminen ja osallistuminen ympäristöasioihin parantavat ympäristönsuojelua. Århusin yleissopimuksessa määritetään yleisölle useita oikeuksia suhteessa ympäristöön. Yleisöllä tarkoitetaan sekä yksilöitä että heidän muodostamiaan yhteenliittymiä. Sopimuksen osapuolten on varmistettava, että julkiset viranomaiset (kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla) toteuttavat näitä oikeuksia. 1) Oikeus saada julkisten viranomaisten hallussa olevaa ympäristötietoa (ympäristöä koskevan tiedon saanti). 2) Oikeus osallistua ympäristöön liittyvien päätösten tekemiseen (yleisön osallistuminen ympäristöön liittyvien päätösten tekemiseen) 3) Oikeus arvioida menettelytapoja ja pyytää sisäistä uudelleentarkastelua sellaisten päätösten kohdalla, joita tehtäessä ei ole kunnioitettu edellä mainittuja oikeuksia tai ympäristölainsäädäntöä (muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus). 1 Myös yleisesti hyväksytyt hallintoperiaatteet säätelevät viestintää ja osallistumista. Hallinnassa on kysymys ohjaamisen strategisemmista näkökohdista eli kauaskantoisista, suuntaa ja rooleja koskevista päätöksistä. Hallinnassa ei ole kyse ainoastaan siitä, mihin suuntaan ollaan menossa, vaan myös siitä, keitä päätöksenteossa on mukana ja mikä kunkin rooli on tässä päätöksenteossa. Edustavuus ja tilivelvollisuus ovat hallintaprosessin ydinosia, jotka liittyvät tiiviisti päätöksentekoon. 2 Työ - tavoitteen täyttymisen kannalta välttämättömien toimenpiteiden suorittaminen Hallinto - yhteys sidosryhmiin, organisaatiota ja sen työskentelytapoja muokkaavien strategisten päätösten lähde sekä organisaation työskentelyn ja toimenpiteiden lopullinen vastuunkantaja Johtaminen - hallinnon ja työn välinen linkki. Tehtävien, henkilöiden ja tekniikan organisoiminen niin, että työt saadaan hoidettua Käytettävissä on jo huomattava määrä aikaisempia kokemuksia, joita kaupungit voivat hyödyntää integroidun johtamisjärjestelmän kehyksessä. Rion konferenssissa vuonna 1992 Paikallisagenda 21:n laatimisessa käytettiin osallistavia prosesseja. Tämän jälkeen useat paikallisviranomaiset ovat käyttäneet sidosryhmiä Paikallisagenda 21:n laatimiseen liittyvässä työssä. Valitettavasti osallistavia prosesseja on käytetty lähinnä päätöksenteon 1 The Aarhus Convention: An implementation guide, Yhdistyneet kansakunnat, New York ja Geneve, Institute on Governance, Sivu 6/37
7 lisäksi eikä sen osana. Tällä on negatiivisia vaikutuksia molempiin suuntiin, koska yleisö ei saa tietoa päättäjiltä, eivätkä päättäjät saa tarpeeksi ajoissa käyttöönsä yleisön panosta, jotta se ehtisi vaikuttaa päätöksenteon tärkeisiin vaiheisiin. Sivu 7/37
8 Integroidussa johtamisjärjestelmässä osallistavat prosessit ovat strategisen päätöksenteon ydin ja niiden käyttämistä jokaisessa vaiheessa korostetaan vahvasti. Lisätietoja: Lainsäädäntöön liittyvät edellytykset Århusin yleissopimus ( ) Lisätietoja: Paikallisagenda 21 ( SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMISEEN LIITTYVÄT MAHDOLLISUUDET Sidosryhmien osallistumisprosessilla voi olla kolmentyyppisiä vaikutuksia: - Tehdyt valinnat ovat parempia ja hyväksyttävämpiä ympäristöllisestä, taloudellisesta ja teknisestä näkökulmasta tarkasteltuna. - Tietoja käytetään paremmin ja ongelmia pystytään hallitsemaan paremmin. Tämä tukee myös päätöksentekoprosessin hyväksyttävyyttä. - Sidosryhmät ja/tai yleisö saavat tietoja paremmin, päättäjien strategiset valmiudet paranevat, demokraattiset käytännöt vahvistuvat ja luottamus instituutioihin kasvaa. Näitä sidosryhmien osallistumisen mahdollisia positiivisia vaikutuksia voidaan käyttää myös perusteena sille, miksi sidosryhmät kannattaa ottaa mukaan poliittiseen päätöksentekoon. 3 Toisaalta sidosryhmien osallistumista myös vastustetaan: "Ainoastaan yhteiskunnan vahvimmilla ryhmillä on sananvaltaa osallistavassa prosessissa." Tässä argumentissa osallistavaa prosessia verrataan vaaleihin, joissa jokaisella kansalaisella on yksi ääni. Tämä kannattaa muistaa prosessia suunniteltaessa. On myös menetelmiä, jotka korostavat heikompien ryhmien asemaa. "Miten taksikuski voisi tietää enemmän kaupunkisuunnittelusta kuin minä viiden vuoden koulutuksen jälkeen?" Yksittäinen taksikuski ei tietenkään tiedä enempää kaupunkisuunnittelusta kuin koulutettu asiantuntija. Osallistava prosessi tarkoittaa aina erilaiseen osaamiseen perustuvaa yhteistyötä ja keskustelua. Taksikuskilla on todennäköisesti arvokasta tietoa siitä, miten kaupunkisuunnittelu toimii käytännössä, kun taas kaupunkisuunnittelijalla on kokonaisnäkemys kaupungista, lainsäädännöstä jne. Usein yllätytään siitä, miten asukkaat ja sidosryhmät suhtautuvat heille annettuun vastuulliseen asemaan osallistavassa prosessissa ja miten he pyrkivät edustamaan asukkaiden tai yritysten näkökulmaa. Tästä on hyötyä koko yhteiskunnalle. 3 Lähde: Stakeholder Involvement Techniques, OECD 2004, NEA Nro Sivu 8/37
9 2. VIESTINTÄ- JA OSALLISTUMISTARPEIDEN ANALYSOIMINEN Saadakseen tietoa siitä, mitä sidosryhmiä kannattaa käyttää, milloin ja miksi, paikallisviranomaisen on tehtävä integroidun johtamisjärjestelmän laajuutta ja sisältöä vastaava sidosryhmäanalyysi. Integroitua johtamisjärjestelmää ja sen sisältöä saatetaan kuitenkin laajentaa myöhemmin. Sidosryhmät eivät nekään ole pysyviä, vaan ne vaihtelevat. Tästä syystä sidosryhmäanalyysi ei ole kertaluontoinen tehtävä, vaan se on päivitettävä säännöllisesti integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheissa. Viestintä- ja osallistumistarpeiden analysoinnin ensimmäiset vaiheet voidaan suorittaa peruskartoituksen yhteydessä. Koska peruskartoituksen laatimisessa on käytettävä sidosryhmiä (sekä sisäisiä että ulkoisia), ensin kannattaa analysoida, keitä peruskartoituksen valmistelussa tarvitaan. Peruskartoituksen yhteydessä on tehtävä kattava sidosryhmäanalyysi, jonka avulla määritetään, milloin ja miten sidosryhmät osallistuvat integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheisiin. Viestintä- ja osallistumissuunnitelma tarkemman version laatimista koskevasta työnjaosta kannattaa sopia koordinointiryhmässä tai ohjausryhmässä. Kun analyysin tulokset kootaan viestintä- ja osallistumissuunnitelmaan, jossa määritetään sidosryhmien paikallishallintoon osallistumista koskevat yleiset säännöt, läpinäkyvyys korostuu. Vaikka sidosryhmien osallistumista koskevat yleiset säännöt julkistetaan, saatetaan silti tarvita sisäinen viestintästrategia, jonka avulla tiedotetaan sidosryhmäanalyysin tulokset henkilökunnalle ja selvitetään, missä integroidun johtamisjärjestelmän vaiheissa ja miten asianomaiset sidosryhmät osallistuvat MITÄ SIDOSRYHMILLÄ TARKOITETAAN? Sana "sidosryhmä" ei merkitse mitään, jos ei sovita siitä, keitä tällä sanalla tarkoitetaan. YK:n Yhdyskuntaohjelmassa (Habitat) käytetään seuraavaa sidosryhmän määritelmää - ne, joiden etuihin ongelma vaikuttaa, tai ne, joiden toimet vaikuttavat merkittävästi ongelmaan - ne, joilla on strategian muodostamisen ja toimeenpanon kannalta tarpeellisia tietoja, resursseja ja asiantuntemusta ja - ne, jotka hallitsevat asianmukaisia toimeenpanovälineitä. Ulkoiset ja sisäiset sidosryhmät voidaan erottaa toisistaan. Paikallishallinnon ulkoiset sidosryhmät voivat tarkoittaa muun muassa asukkaita, yksityisiä maanomistajia ja kehittäjiä, yhteisöjä ja muita eturyhmiä, hallinnon ulkopuolisia organisaatioita, valtion virastoja, naapurikuntia, paikallisia viranomaisia ja yrityksiä. Sivu 9/37
10 Jopa kaupungin hallinnosta löytyy sidosryhmiä eli poliitikkoja ja hallinnossa työskenteleviä henkilöitä, joiden täytyy osallistua integroidun johtamisjärjestelmän kaikkiin vaiheisiin ja joille täytyy tiedottaa niistä. Integroidun johtamisjärjestelmän idea on "myytävä" myös sisäisesti poliitikoille, hallintopäälliköille ja hallinnossa työskenteleville henkilöille. Nämä henkilöt on huomioitava integroidun johtamisjärjestelmän jokaisessa vaiheessa, ja näiden henkilöiden osallistumisen on oltava osa sidosryhmäanalyysia. Lisäksi on laadittava viestintästrategia mm. näille henkilöille tiedottamista varten SIDOSRYHMÄANALYYSIN LAATIMISPROSESSI Sidosryhmien tunnistamisessa voidaan käyttää esimerkiksi aivoriiheä. Useilta eri sektoreilta peräisin olevista henkilöistä koottu ryhmä saattaa vaikuttaa siihen, mitä sidosryhmiä tunnistetaan ja miten kyseisiä sidosryhmiä analysoidaan. Joissakin kaupungeissa sidosryhmäanalyysi on sisällytetty peruskartoitukseen esimerkiksi liittyen jokaiseen Aalborgin sitoumusten osa-alueeseen. Peruskartoituksen laatimiseen osallistuvia henkilöitä pyydetään myös nimeämään asianmukaisia sidosryhmiä, jotka voisivat osallistua integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheisiin. Sidosryhmäanalyysin elementit on kuvattu alla: Sivu 10/37
11 Kuvatkaa viitekehys. Sidosryhmien analysointiprosessi toimii vain suhteessa tiettyyn, määritettyyn viitekehykseen. Taulukko laaditaan huomioimalla alla mainitut seikat: - Mikä johtamisjärjestelmän maantieteellinen laajuus on? - Mitkä kestävyyden ulottuvuudet integroitu johtamisjärjestelmä kattaa? - Liittäkää sidosryhmäanalyysi integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheisiin. Laatikaa luettelo. Määritetyn taulukon avulla voidaan valmistella kattava luettelo mahdollisia sidosryhmiä. Jaottele sidosryhmiä yleisiin kategorioihin (esimerkiksi asukkaat), mutta jaa heidät edelleen alakategorioihin (esimerkiksi sukupuoli, ikä, jne.) Lisäksi kannattaa tunnistaa ryhmät: - joihin ongelma vaikuttaa tai jotka vaikuttavat merkittävästi ongelmaan, - joilla on ongelmaan liittyviä tietoja ja asiantuntemusta ja - jotka hallitsevat ongelman kannalta asianmukaisia toimeenpanovälineitä tai vaikuttavat niihin. Varmistakaa kattavuus. Jotta sidosryhmien osallistuminen olisi mahdollisimman kattavaa, kannattaa harkita ja tunnistaa useisiin eri ulottuvuuksiin liittyviä sidosryhmiä. YK:n Yhdyskuntaohjelmassa suositellaan, että analyysissa pyritään määrittämään mahdollisimman kattava valikoima erilaisia sidosryhmiä suhteessa sukupuoleen, kansallisuuteen, varallisuuteen tai muihin paikallisesti soveltuviin kriteereihin. Yhdistäkää luettelo viitekehykseen. Sidosryhmien luettelo on yhdistettävä ensimmäisessä vaiheessa laadittuun viitekehykseen. Toisin sanoen sidosryhmien on oltava tästä viitekehyksestä. Analysoikaa sidosryhmät käyttämällä erilaisia kriteerejä tai ominaisuuksia. Tämä kartoitus auttaa löytämään ongelmaan eri tavoilla liittyviä sidosryhmiä, joiden intressit, toimintakyky ja merkitys vaihtelevat. Kun sidosryhmät tunnetaan on näiden erilaista osaamista mahdollista hyödyntää järjestelmällisesti. Analyysi auttaa tunnistamaan osa-alueet, joissa sidosryhmien toimintaedellytyksiä on parannettava. Analyysi korostaa myös mahdollisia "aukkoja" sidosryhmien keskuudessa. Kunkin sidosryhmän panos ja vaikutus voidaan määrittää käyttämällä taulukkoa alla kuvatulla tavalla. Sivu 11/37
12 Vaikutus-intressi-taulukko Vähäinen intressi Suuri intressi Heikko vaikutus vähiten tärkeä sidosryhmä tärkeä sidosryhmä, jolle on mahdollisesti annettava vaikutusmahdollisuuksia Voimakas vaikutus hyödyllinen sidosryhmä päätösten ja mielipiteiden muodostamisen sekä neuvottelemisen kannalta tärkein sidosryhmä Lähde: Työkaluja osallistavan päätöksenteon tueksi kaupunkialueilla, YK:n Yhdyskuntaohjelma (Habitat), 2001 Määritelkää sidosryhmien osallistuminen integroidun johtamisjärjestelmän kussakin vaiheessa. Sidosryhmien roolit johtamisjärjestelmän eri vaiheissa saattavat vaihdella. Toisin sanoen joissain vaiheissa osallistutaan enemmän ja joissain vähemmän. Määritelkää osallistumistiheys. Kuinka usein määritetyt sidosryhmät osallistuvat? Integroitu johtamisjärjestelmä on jatkuva prosessi: näin ollen sidosryhmät voivat osallistua koko prosessiin tai ainoastaan prosessin tiettyihin vaiheisiin. Määritelkää välitettävät tiedot sekä tiedotusmuoto. Mitä tietoja kukin sidosryhmä tarvitsee, ja millainen viesti kullekin sidosryhmälle on välitettävä? Mikä tiedotusmuoto sopii parhaiten kullekin sidosryhmälle? Dokumentoikaa sidosryhmäanalyysin tulokset asiakirjaan, jossa määritetään myös osallistumista ja viestintää koskevat säännöt. Laatikaa toimintasuunnitelma, jossa määritetään roolit, vastuualueet ja aikataulut. Määritelkää viestintään ja osallistumiseen mahdollisesti liittyvät esteet sekä se, miten niiltä voidaan välttyä. Julkistakaa säännöt, jotta henkilökunta saa sidosryhmäanalyysin tulokset ja jotta on selvää, miten viestintä ja osallistuminen hoidetaan. Kun yleiset säännöt julkistetaan myös ulkoisille sidosryhmille, asianmukaiset sidosryhmät saavat selkeän ja läpinäkyvän kuvan siitä, missä vaiheissa ja miten he voivat osallistua päätöksentekoprosessiin. Sivu 12/37
13 2.3. MITEN SIDOSRYHMÄT LÖYDETÄÄN? Jotta sidosryhmät saataisiin osallistumaan ja jotta heidän kanssaan voitaisiin viestiä, heidät on ensin löydettävä. Kuten aikaisemmin todettiin, kattavuus on yksi integroidun johtamisjärjestelmän yleisistä periaatteista. Järjestelmän on mahdollistettava sidosryhmien asianmukainen osallistuminen sekä päätöksentekoon ja arvioimiseen liittyvä läpinäkyvyys ja viestintä. Kaikkien asianomaisten sidosryhmien osallistuminen on erittäin tärkeää osallistavan päätöksenteon onnistumisen kannalta. Lisäksi se on tärkeää kaupungin hallinnon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta. On tärkeää, että sidosryhmät tunnistetaan mahdollisimman kattavasti: tärkeän sidosryhmän sulkeminen pois voi estää prosessin ja integroidun johtamisjärjestelmän onnistumisen. Otetaanko mukaan ne, jotka haluavat osallistua vai ne, joiden me haluamme osallistuvan? Yleensä mukaan otetaan ne sidosryhmät, jotka haluavat osallistua. Tämä saattaa estää niiden sidosryhmien osallistumisen, joiden pitäisi osallistua mutta jotka eivät halua osallistua. Sidosryhmäanalyysin avulla saatetaan löytää joitain epätavallisempia yleisöjä, kuten kirkollisia järjestöjä, paikallisia nuorisokerhoja tai yliopiston professoreja, joilla on vahva rooli yhteisössä. Jos tärkeysjärjestys ja tavoitteet asetetaan ja toimenpiteet suunnitellaan ilman asianomaisia sidosryhmiä, tuloksena on yleensä virheellisiä strategioita ja asiaankuulumattomia toimintasuunnitelmia, jotka toteutetaan huonosti (jos ollenkaan). Tehdyillä toimilla saattaa olla jopa negatiivinen vaikutus tavoitteiden täyttymiseen. Lähestymistavat, jotka eivät korosta osallistumista, eivät ole myöskään kestäviä. Avoin kuuleminen, josta on tiedotettu julkisesti, ei välttämättä saa tarvittavia sidosryhmiä tulemaan paikalle. Tarvittavien sidosryhmien tavoittamiseksi saatetaan tarvita muita menetelmiä. Tavalla, jolla sidosryhmät valitaan, on vaikutuksia siihen, mitkä niistä tavoitetaan. Sattumanvarainen valinta Organisaatiot, yritykset, asukkaat ja muut sidosryhmät valitaan sattumanvaraisesti. Verkostomenetelmä Sidosryhmät valitaan yritysjärjestöjen, työpaikkojen järjestöjen, vanhempien tai opettajien muodostamien verkostojen, puutarhanhoitoverkostojen, urheilujärjestöjen, kansalaisjärjestöjen, allergialiittojen ja nuorisojärjestöjen kautta. Läheisyys Valitaan tukipisteitä alueilla, joilla työtä tehdään (esimerkiksi tiettyjä katuja tai taloja), ja kutsukaa kaikki asukkaat, yritykset ja järjestöt. Yritetään saada mahdollisimman moni osallistumaan. Lumipallomenetelmä Pyydetään joitakin tärkeitä henkilöitä ehdottamaan muita kutsuttavia henkilöitä Yhteisön merkittävimmät tapahtumat viestintäalustana. Mitä ovat yhteisön merkittävimpiä tapahtumia? Missä ne järjestetään (esimerkiksi jalkapallopelit, markkinat, konsertit jne.)? Hyödyntäkää tällaisia paikkoja viestintä- ja osallistumistarkoituksissa. Sivu 13/37
14 3. OSALLISTAVIEN PROSESSIEN SUUNNITTELEMINEN 3.1. OSALLISTAVAN PROSESSIEN VAIHEET Kun viestintä- ja osallistumistarpeet on määritetty, muodostuu myös kokonaisnäkemys siitä, mitä osallistavia prosesseja tarvitaan. Kaikkia osallistavat prosessit on suunniteltava ja toteutettava selkeästi, ja niitä on seurattava. 4 - Valmistelu - Suunnittelu - Toteutus - Yhteenveto - Palaute ja seuranta - Arviointi 3.2. VALMISTELU Osallistavan prosessin valmisteluvaihe on erittäin tärkeä ja vaikuttaa lopputulokseen. Ennen prosessin toteuttamista on tärkeää vastata seuraaviin kysymyksiin: - Mikä on osallistavan prosessin tarkoitus tai tavoite? - Mikä osallistavan prosessin toteuttamiseen liittyvä toimeksianto on? Tukevatko poliitikot ja hallinto sitä? - Mikä on osallistavan prosessin odotettu lopputulos? Onko se huomioitava indikaattoreita, tavoitteita tai toimenpiteitä suunniteltaessa, vai tehdäänkö yhteistyötä sidosryhmien kanssa, jotta he pääsevät osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon jne.? - Mitä resursseja prosessissa tarvitaan? Rajallinen budjetti vaikuttaa siihen, mitä menetelmiä voidaan valita, ja voidaanko käyttää ulkopuolista, kokenutta konsulttia. - Kuka toimii prosessin toteuttajana? Onko tällä henkilöllä tarvittavat tiedot? Täytyykö kyseisen henkilön osaamista täydentää? - Millaisen aikataulun puitteissa prosessi toteutetaan? Jos tulokset on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa, tämä on huomioitava menetelmiä valittaessa. 4 The Health Canada Policy Toolkit for Public Involvement in Decision Making, Corporate Consultation Secretariat, Health Policy and Communications Branch, 2000 Sivu 14/37
15 3.3. SUUNNITTELU - Menetelmät. On erittäin tärkeää, että osallistavaa prosessia suunniteltaessa valitaan oikeat menetelmät. Valmisteluvaiheessa käsiteltyihin kysymyksiin on nyt palattava, ja liitettävä ne varsinaiseen suunnitelmaan. Kun aloitetaan osallistava prosessi, paikallishallinnon on tiedostettava, että on olemassa eritasoista osallistumista. Lisäksi on tärkeää muistaa, että käyttämällä tiettyä menetelmää, johon liittyy tietty osallistumisen taso, kaupungin hallinto antaa osallistujille samalla lupauksen koskien sitä, miten paljon osallistuminen vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. - Koordinointi. Määrittäkää, kuinka osallistavaa prosessia koordinoidaan. Joissain tapauksissa prosessin toteuttajana voidaan käyttää ulkoista konsulttia: hallinnon on kuitenkin koordinoitava prosessia. Paikallishallinto saattaa joutua toimimaan yleisenä koordinoijana tai ainakin tukemaan osastoja, jotka vastaavat osallistavasta prosessista. Neuvotelkaa muiden paikallishallinnon edustajien kanssa, jotta osallistumista voidaan koordinoida ja samalla välttää osallistujien ylikuormittamista. - Riskien arvioiminen. Riippumatta siitä, miten osallistava prosessi suunnitellaan, siitä on laadittava riskiarviointi. Mitä mahdollisia kustannuksia (esim. sosiaalisia, taloudellisia, poliittisia, instituutioiden eheyteen liittyviä) yleisön osallistumisaloitteen toteuttamiseen liittyy? Riskien analysoiminen edellyttää myös mahdollisten ratkaisujen ja vastausten analysoimista. - Merkittävät tiedot ajoissa. Osallistujille ja sidosryhmille on annettava tarpeelliset tiedot tulevasta osallistavasta prosessista riittävän aikaisessa vaiheessa. Tämä on tärkeää osallistavan prosessin onnistumisen kannalta TOTEUTUS Prosessin alussa on varmistettava, että osallistujat ymmärtävät, miten poliittisia päätöksiä tehdään. Osallistujille kannattaa kertoa, mikä heidän roolinsa on, huomioidaanko osallistujien näkemykset päätöksentekoprosessissa, ja jos huomioidaan, miten ne huomioidaan. Toteuttajana toimivan henkilön on oltava joustava ja huomioitava osallistujien prosessiin liittyvät realistiset ja kohtuulliset pyynnöt. On tärkeää ajoittaa osallistava prosessi oikein, jotta voidaan olla varmoja siitä, että osallistujat pääsevät todella vaikuttamaan politiikkaan ja poliittiseen päätöksentekoprosessiin. Sivu 15/37
16 3.5. YHTEENVETO Seuratkaa prosessia ja muokatkaa sitä tulosten mukaan. Analysoikaa osallistujien näkemykset ja laatikaa alustavat tulokset PALAUTE JA SEURANTA On tärkeää ylläpitää keskustelua osallistujien kanssa ja tiedottaa heille tuloksista. On myös tärkeää kertoa heille seuraavista vaiheista sekä heidän työnsä vaikutuksesta ehdotettuihin indikaattoreihin, tavoitteisiin, toimenpiteisiin jne ARVIOINTI Lopuksi on tärkeää arvioida ja raportoida osallistuva prosessi. Osallistavan prosessin toteuttaneita henkilöitä kannattaa käyttää jatkossa myös muiden kouluttamisessa liittyen osallistavien prosessien suunnitteluun-, toteutukseen- ja arviointiin Jatkossa parhaita käytäntöjä, menetelmiä ja työkaluja voidaan siten hyödyntää koko paikallishallinnossa. Sivu 16/37
17 4. TASOT JA MENETELMÄT Osallistavissa prosesseissa voidaan käyttää erilaisia osallistumisen tasoja. Lisäksi on tärkeää muistaa, että käyttämällä tiettyä menetelmää, johon liittyy tietty osallistumisen taso, osallistujille annetaan samalla lupaus siitä, miten paljon osallistuminen vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Jos yleisöltä kysytään mielipidettä sellaisessa vaiheessa, jossa he eivät pysty vaikuttamaan päätökseen, tämä saattaa aiheuttaa turhautumista. Jotta prosessi onnistuisi, on varmistettava, että integroidun johtamisjärjestelmän eri vaiheissa valitaan oikea osallistumisen taso. Osallistavissa prosesseissa voidaan käyttää useita erilaisia menetelmiä, joihin kaikkiin liittyy omat etunsa ja haittansa. Jotkut menetelmät sopivat joihinkin integroidun johtamisjärjestelmän vaiheisiin paremmin kuin toisiin. Joka tapauksessa on tärkeää määritellä osallistavan prosessin tarkoitus, tavoite sekä parhaiten soveltuva osallistumisen taso ennen menetelmän valitsemista. 5 5 Sovellettu International Association of Public Participationin teoksesta Public Participation Spectrum, Sivu 17/37
18 - YLEISÖN VAIKUTUSVALLAN KASVATTAMINEN Taso Tiedottaminen Konsultoiminen Sitouttaminen Yhteistyö Kumppanuuksien muodostaminen Valtuuttaminen Yleisön osallistumisen tavoite Yksisuuntainen tiedottaminen ei ole osallistumista tukeva menetelmä, vaan viestintää. Kaksisuuntainen osallistuminen viestintään. Interaktiivinen keskustelu, joka täydentää kaupungin nykyistä päätöksentekoprosessia. Asettaa sidosryhmien edustajat saman pöydän ääreen suunnittelijoiden kanssa ja tekee heistä aktiivisia ryhmän jäseniä, jotka muotoilevat ja suosittelevat erilaisia vaihtoehtoja. Lopullisen päätöksen tekevät kaupungin edustajat. Päätöksentekotapa, joka perustuu yhteiseen sopimukseen. Kumppanuus tarkoittaa yhteistyötä, jossa molemmilla osapuolilla on vetooikeus suhteessa päätöksiin. Päätökset tehdään viranomaisten valtuuttamassa ryhmässä tai järjestössä: esimerkiksi nuorisoparlamentissa ja paikallisessa lautakunnassa. Käyttäkää silloin, kun: tarvitaan tietoja poliittisen päätöksen, ohjelman tai prosessin kuvaamista varten; päätös on jo tehty tai päätöstä ei tarvita; prosessin tulokset on tiedotettava yleisölle; lopputulokseen ei ole mahdollista vaikuttaa; ehdotus on hyväksyttävä ennen päätöksen tekemistä;ongelma on suhteellisen halutaan hankkia tietoja, kuunnella ja vaihtaa näkemyksiä suhteessa jo laadittuihin ehdotelmiin. tarvitaan kaksisuuntaista tiedonvaihtoa; yksilöillä ja ryhmillä on intressejä asiaa kohtaan ja lopputulos todennäköisesti vaikuttaa heihin; lopputulokseen on mahdollista vaikuttaa; järjestäjät haluavat rohkaista keskustelua sidosryhmien keskuudessa tai heidän kanssaan; työ saattaa vaikuttaa poliittisiin suuntaviivoihin ja ohjelmiin. sidosryhmien täytyy keskustella keskenään monimutkaisista ja arvolatautuneista päätöksistä; sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin poliittisiin päätöksiin; ohjelmista voidaan sopia yhdessä ja ongelmia voidaan pohtia aikatauluista riippumatta; yhdessä luotuja vaihtoehtoja kunnioitetaan. toimitaan enimmäkseen yhteistyössä tasaarvoisten kumppaneiden, kuten valtiosta riippumattomien järjestöjen ja yksityisten yritysten, kanssa. sidosryhmät ovat ottaneet vastaan haasteen löytää ratkaisut itse; instituutiot ovat valmiita omaksumaan edesauttajan roolin; on olemassa sopimus siitä, että sidosryhmien löytämät ratkaisut toteutetaan.
19 yksinkertainen. Esimerkkejä menetelmistä Verkkosivustot Mainoslehtiset Avoimien ovien päivät Julkinen kommentointi Kohderyhmät Tutkimus Julkiset kokoukset Työpajat Mielipidetutkimus Osallistava päätöksenteko Asukkaiden neuvoa antavat lautakunnat Yhteisymmärryksen muodostaminen Kumppanuudet Julkisten ja yksityisten tahojen väliset kumppanuudet Asukkaiden muodostamat raadit Delegoitu valta Sidosryhmälle annettava lupaus Pidämme teidät ajan tasalla Pidämme teidät ajan tasalla, kuuntelemme teitä, huomioimme huolenaiheenne ja pyrkimyksenne sekä annamme palautetta siitä, miten yleisö vaikutti päätökseen. Teemme yhteistyötä kanssanne varmistaaksemme, että huolenaiheenne ja pyrkimyksenne huomioidaan vaihtoehdoissa ja annamme palautetta siitä, miten teidän panoksenne vaikutti päätökseen. Pyydämme teiltä neuvoja ja innovaatioita ratkaisujen muotoilemiseksi. Neuvonne ja suosituksenne sisällytetään päätöksiin mahdollisimman laajasti. Muotoilemme yhdessä toteutettavat ideat, tavoitteet ja toimenpiteet. Me toteutamme sen, mitä te päätätte. Sivu 19/37
20 Sivu 20/37
21 5. VIESTIT JA TIEDOTUSMUODOT Kaupunginhallinto on voinut päättää, että joissain vaiheissa riittää, että tulokset tiedotetaan ainoastaan tietyille sidosryhmille. Viestinnän avulla voidaan kuitenkin myös suostutella sidosryhmiä osallistumaan. Tässä tilanteessa välitetyn viestin merkitys korostuu. Mitkä tiedot saavat ihmiset ensin haluamaan jotain ja sitten tekemään jotain saadakseen haluamansa? Miten tämä viesti muotoillaan, millä tavalla se välitetään ja kuka sen välittää? Onko ainoastaan itse asia houkutteleva vai houkuttelevatko käyttöön liittyvät edut? Erilaisten kanavien (esim. television, sanomalehtien, radion tai mainostaulujen) kautta välitetyt viestit saavat ihmiset Älkää lähettäkö pullopostia! Varmistakaa, että välittämänne viesti on kohdistettu tietylle sidosryhmälle ja että se saavuttaa päämääränsä. ajattelemaan mainostettuja aloitteita, tuotteita ja palveluja. Ne saattavat olla inspiroivia ja saada ihmiset haaveilemaan paremmasta elämästä. Ihmiset alkavat miettiä sitä, miten he voisivat saavuttaa saman omassa elämässään. Jotkut viestit, mainokset ja uutiset ovat pelkästään ärsyttäviä tai hauskoja, kun taas toisia ei edes huomata. Miten jälkimmäinen vaihtoehto voidaan välttää? Välitetty viesti on erittäin tärkeä työkalu integroidun johtamisjärjestelmän toimeenpanon onnistumisen kannalta. Jos viesti ei ole houkutteleva, selkeä, helppo ja ymmärrettävä ja jos sitä ei välitetä tehokkaasti, integroitu johtamisjärjestelmä jää pelkäksi haaveeksi. Viestit jotka on muotoiltu tiettyjen kohderyhmien tarpeiden mukaan ovat erittäin tärkeitä kaupunkialueen kestävän kehityksen kannalta. Taitavasti muotoiltujen ja tehokkaasti välitettyjen eli tietylle yleisölle kohdistettujen viestien teho on valtava. Viesti voi auttaa joko voittamaan sidosryhmät integroidun johtamisjärjestelmän puolelle tai tuhota konseptin mahdollisuudet useiksi vuosiksi VIESTIEN MUOTOILEMINEN SIDOSRYHMIEN MUKAAN Viestinnän on oltava selkeää, houkuttelevaa (eli huomiota herättävää), eikä se saa missään tapauksessa olla liian yleistä viesti on muokattava tietyn sidosryhmän, tietyn paikallisen kontekstin ja edellytysten mukaan. On erittäin tärkeää tunnistaa viestin ydin eli välitettävä pääviesti. Lisäksi on tärkeää, että koordinointiryhmä ymmärtää, mitä integroitu johtamisjärjestelmä tarkoittaa, miksi sen toimeenpano on niin tärkeää ja mitä hyötyä siitä on kaupungille. Integroidun johtamisjärjestelmän taustalla on oltava yksi ydinviesti, joka koordinointiryhmän on tunnistettava. Sitten tämä ydinviesti on välitettävä eri sidosryhmille eri näkökulmia hyödyntäen. Teidän on tavallaan näytettävä oikea reitti oikeille sidosryhmille, koska loppujen lopuksi "kaikki tiet johtavat Roomaan". Viestit on muotoiltava niin, että ne ovat yksilöllisiä, mieleenpainuvia ja houkuttelevia. Tärkeintä on kuitenkin viestin lopputulos eli viestiin liittyvä toimintakehotus, joka saa sidosryhmät osallistumaan ja johtaa integroidun johtamisjärjestelmän toimeenpanon onnistumiseen kaupungissa.
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä
LisätiedotMenetelmiä sidosryhmäanalyysiin
Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Suomalaisten kuntien II työpaja 4.5.2010, Tampere Kirsi-Marja Lonkila Itämeren kaupunkien liitto Sidosryhmäanalyysista Auttaa keräämään ja analysoimaan tietoa siitä, kenen
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotToimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen
Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja
LisätiedotIntegroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena
Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Pekka Salminen Union of the Baltic Cities, Commission on Environment, Environmental Secretariat Systemaattisempi Integroitu johtamisjärjestelmä
LisätiedotKestävän kehityksen integroitu johtamisjärjestelmä, EMAS III ja ISO 14001
Kestävän kehityksen integroitu johtamisjärjestelmä, EMAS III ja ISO 14001 EMAS-asetus ISO 14001 Integroitu johtaminen Integroidun johtamisjärjestelmän Ympäristöarviointi tai tehokkuuden arviointi, jossa
LisätiedotMauno Rahikainen 2009-09-29
SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotPeruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa
Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa IMS ohjeistuksen mukainen strategisen ohjelman valmisteluprosessi Prosessin vaiheet + vaihekohtaisia
LisätiedotTervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.
Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset
LisätiedotRyhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen
Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)
LisätiedotMAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia
MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin
LisätiedotAnnika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta
Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:
LisätiedotKITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY
KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY Tervetuloa vastaamaan Lapsiystävällinen kunta (LYK) -alkukartoituskyselyyn, jonka ovat työstäneet koordinaatioryhmän jäsenet Tiina Huilaja, Maija Linnala, Aila Moksi ja
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotARVIOINTI JA RAPORTOINTI
ww.mue25.net ARVIOINTI JA RAPORTOINTI TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. The Projektia koordinoi
LisätiedotAvoin hallinto Rovaniemi VM/VKO
Avoin hallinto 23.4.2018 Rovaniemi VM/VKO Avoin hallinto tarkoittaa hallinnon toimien läpinäkyvyyttä, hallinnon tiedon ja palveluiden saatavuutta, hallinnon vastaanottavaisuutta uusille ideoille, vaatimuksille
LisätiedotModuuli 8 Vihreän liiketoiminnan johtaminen
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Moduuli 8 Vihreän liiketoiminnan johtaminen Osa 2 Johtamistyylit ja -tekniikat Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan
LisätiedotTeema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019
Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Luonnos 1/2019 Teema 1: Tiedonkulku Tavoite Toimenpiteet Asukkaat tietävät, mitä Oulussa tapahtuu ja mitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
Lisätiedot- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotHelsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi
Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotAvoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu
Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin
LisätiedotPUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE
Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku
LisätiedotTietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 2 Miten tietoisuutta lisätään?
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 2 Miten tietoisuutta lisätään? Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan
LisätiedotStrategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen
Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen
LisätiedotORGANISAATIO- RAKENNE
ORGANISAATIO- RAKENNE TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotIdeasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 1 Tietoisuuden lisääminen Mitä se tarkoittaa?
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 1 Tietoisuuden lisääminen Mitä se tarkoittaa? Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta)
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET
EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmä. Viestintä
+ Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu
LisätiedotMonikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?
Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden
LisätiedotEurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys
Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja
LisätiedotVaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,
Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi
LisätiedotTee siitä totta! Klubiprojektien kehitysopas
Tee siitä totta! Klubiprojektien kehitysopas Lionsklubit, jotka järjestävät mielekkäitä palveluprojekteja, vaikuttavat monella tavalla niiden ihmisten elämään, joita he auttavat. Klubijäsenet tuntevat
Lisätiedot1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotVaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi
Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu
LisätiedotVIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.
VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotLaukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA
Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5
LisätiedotStrategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen
Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright
LisätiedotMiten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?
Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet
LisätiedotNonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko
Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotTampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet 1 Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnin ja henkilöstön kanssa käsiteltyjen Kunta10 - työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta kaupungissa on havaittu
LisätiedotVIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta
VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotAsukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä
LisätiedotStrategiatyön toimintasuunnitelma 2013
Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.
LisätiedotTarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma
HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotViestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken
Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä
LisätiedotVarma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014
Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta Tomi Kasurinen 05-05-2014 Mistä on kyse? Konsultti Riippumaton arvioija 2 Kehitysprojekti Arvostelu Kertaluonteinen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet
Euroopan neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) XT 21023/17 BXT 31 INF 100 API 73 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
LisätiedotAvoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013
Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014
1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotYK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotWG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.
WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä
LisätiedotUrheiluseuran viestintä 18.2.2015
Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotKansliapäällikön puheenvuoro
Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun
Lisätiedot15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotKAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
LisätiedotJärjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela
Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa Sakari Kela 14.9.2017 Kunnan olemassaolon tarkoitus? Edellytysten luominen kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen toteutumiselle.
LisätiedotOsallistuminen Tampereella
Osallistuminen Tampereella Antti Leskinen Kuntademokratian kehittämispäällikkö 1 26.11.2018 Vapaaehtoisten luotsien toiminta Luotsin kanssa pääsee helpommin kulttuurin ja liikunnan pariin sekä luontoretkille
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotKestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.
Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotOsa A. Valtuustotyön arviointi
Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään
Lisätiedot1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa
LisätiedotALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT
ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA
SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen
LisätiedotEurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille
FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat
Lisätiedotkysely ja haastattelut, kevät 2014
kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen
LisätiedotParaneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi
Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia Erofoorumi 2018 22.3.2018 1 Lapsen asemaan koskevat keskeiset muutokset Lakiuudistuksen tavoite : lapsen
Lisätiedot