Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelujen viestinnän nykytila ja kehittäminen. Kaija Kivikoski

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelujen viestinnän nykytila ja kehittäminen. Kaija Kivikoski"

Transkriptio

1 Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelujen viestinnän nykytila ja kehittäminen Kaija Kivikoski

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Johdolle 3 1 Johdanto Taustaa Projektityön tarkoitus Projektityön tavoitteet Rajaukset Lähdeaineisto 5 2 Organisaation esittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy Metropolian strategiset päämäärät Metropolian asiakaslupaukset Metropolian asiakkaat Metropolian arvot Metropolian sisäisen viestinnän tavoitteet Metropolian kirjasto- ja tietopalvelut Strategiset tavoitteet ja painopisteet Strategiset haasteet sekä keskeiset muutostekijät Yksikön vahvuudet Yksikön haasteet Metropolian kirjasto- ja tietopalvelujen arvot Toiminnan tavoitteet Kirjasto- ja tietopalvelujen asiakkaat ja heille tarjottavat palvelut 11 3 Käsitteet 12 4 Teoria Työyhteisöviestinnän uusi agenda Viestinnän tehtävät Viestinnän suunnittelu Hiljainen tietämys 19 5 Kirjasto- ja tietopalvelujen viestinnän perusmäärittelyt, nykytila ja analyysit Viestinnän perusperiaatteet Viestinnän perusmäärittelyt Viestinnän SWOT-analyysi Asiakkaiden näkemys kirjastopalveluista ja kirjaston viestinnästä 21 1

3 5.2.3 Kirjaston henkilökunnan itsearviointikysely Viestinnän nykytilanne Verkkoviestintä Paperimuotoinen viestintä Kokoukset ja palaverit Kampanjat Viestinnän pääteemat Vastuut ja organisointi 42 6 Metropolian kirjasto- ja tietopalvelun viestintästrategia Johdanto Viestinnän tavoitteet ja tehtävät Viestinnän kohderyhmät Kriittiset menestystekijät Viestinnän välineet Viestinnän organisointi Viestinnän resurssit Viestinnän seuranta ja mittarit 47 7 Viestintäsuunnitelma Arkiviestinnän pelisäännöt ja käytännöt Toistuvat toimenpiteet Projektit, hankkeet ja kampanjat Vastuut 50 8 Kehittämisehdotukset ja toimintasuunnitelma Kehittämisehdotukset Toimintasuunnitelma 57 Lähdeluettelo 58 Liitteet 60 Liite 1: Metropolia Ammattikorkeakoulun organisaatiokaavio 60 Liite 2: Metropolian kirjasto- ja tietopalvelujen organisaatiokaavio 61 Liite 3: Viestintäkyselylomake 62 2

4 Johdolle Kirjasto- ja tietopalvelujen toiminta on tärkeä opetuksen ydinpalvelu. Kirjasto haluaa palvella kaikkia asiakasryhmiään parhaalla mahdollisella tavalla omien resurssiensa puitteissa. Kirjasto- ja tietopalveluilla on jo edeltäjäorganisaatioissa ollut erittäin hyvä maine. Metropolian kirjaston eri toimipisteiden palveluja on jo erittäin hyvin kyetty yhtenäistämään puolentoista vuoden aikana, jolloin Metropolia Ammattikorkeakoulu on ollut toiminnassa. Tasapuoliset ja mahdollisimman laadukkaat kirjastopalvelut tarvitsevat tehokasta, proaktiivista viestintää. Viestintä kuuluu kirjasto- ja tietopalvelujen jokaiselle työntekijälle. On tärkeää, että kirjaston työntekijät viestivät tehokkaasti keskenään ja tiedottavat kirjaston toiminnasta ja sen palveluista asiakkaille ja sidosryhmille. Viestinnän on tuettava kirjaston peruspalvelujen toteutumista ja toteuttamista, vastattava kirjasto- ja tietopalvelualan nopean kehityksen mukanaan tuomiin haasteisiin sekä luotava positiivisen kuvan Metropolian kirjastosta asiantuntevana opetuksen ja oppimisen ydinpalveluna sekä organisaation T&K-toiminnan yhteistyökumppanina. Viestinnän koordinointi viestintästrategian ja -suunnitelman avulla Viestintää koordinoimaan kirjasto- ja tietopalvelut tarvitsevat yhtenäisen, organisaation strategisia tavoitteita ja kirjaston johtamista tukevan viestintästrategian sekä lyhyemmän tähtäimen viestintäsuunnitelman. Tässä Tricom IV viestinnän PD -tutkintoa varten tehdyssä projektityössä on kartoitettu Metropolian kirjasto- ja tietopalvelujen viestinnän nykytilaa ja laadittu viestinnän kehittämistä varten viestintästrategia vuosille sekä viestintäsuunnitelma vuodelle Viestintästrategian on tarkoitus toimia kirjasto- ja tietopalvelujen kokonaistavoitteiden saavuttamisen työkaluna. Viestintästrategiassa määritellään viestinnän strategiset tavoitteet, kohderyhmät, perusviestit, kriittiset menestystekijät, välineet, toteutus, resurssit ja seuranta. Viestintästrategiasta löytyvät myös ns. viestinnän painopistealueet eli mitä erityisesti kirjasto- ja tietopalvelujen viestinnässä painotetaan. Viestintästrategian yhtenä tärkeänä tehtävänä on antaa valmiudet toimia alati muuttuvissa tilanteissa. Sekä viestintästrategiassa että viestintäsuunnitelmassa on huomioitu hiljaisen tietämyksen jakaminen kirjasto- ja tietopalvelujen toiminnassa. Viestintästrategia on tehty siirtymäkauden strategiaksi, koska konsernitason viestintästrategia ei vielä ollut valmis vuoden 2009 lopulla. Kirjasto- ja tietopalvelujen viestintästrategiaa tullaan tarkistamaan Metropolia Ammattikorkeakoulun viestintästrategian valmistuttua. Kirjasto- ja tietopalveluissa käytetään viestinnässä tarkoituksenmukaisesti hyväksi erilaisia viestintävälineitä ja -järjestelmiä. Jatkuva palaute osana kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämistä Kirjasto- ja tietopalveluissa kerätään jatkuvaa palautetta asiakkailta ja kehitetään toimintaa ja siihen liittyvää viestintää saadun palautteen perusteella. Viestinnän ja sen kanavien tehokkuutta seurataan erilaisten mittarien avulla. Kirjasto- ja tietopalvelujen kehittäminen organisaatiossa tapahtuu yhteistyössä kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämistiimin kanssa. 3

5 1 Johdanto 1.1 Taustaa Metropolia Ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja EVTEK-ammattikorkeakoulun yhdistyttyä. Näiden edeltäjäorganisaatioiden kirjasto- ja tietopalvelut yhdistettiin ja niiden toiminta jatkui entisissä toimipisteissä. Henkilökunta siirtyi uuteen organisaatioon vanhoina työntekijöinä. Ennen Metropolian konsernistrategian hyväksymistä toimintaa ohjattiin Metropolian strategisen toiminta- ja taloussuunnitelman 2009 pohjalta. Kevään 2010 kuluessa tukipalvelut ja klusterit alkavat työstää omia konsernistrategiaa tukevia strategioitaan. Myös Metropolian viestintästrategiaa aletaan työstää tuolloin. Metropolian viestintäyksikön sisäisen viestinnän suunnitelmassa todetaan, että Metropoliassa viestintä on monisuuntaista ja vuorovaikutteista. Asiantuntijaorganisaatiossa viestintä on osa jokaisen metropolialaisen työtä. Kaikkien vastuulla on hankkia aktiivisesti tietoa, antaa palautetta ja välittää tärkeäksi kokemansa tieto muille (Lahti ja Skog 2009). 1.2 Projektityön tarkoitus Projektityön tarkoitus on kartoittaa Metropolian kirjasto- ja tietopalvelun viestinnän nykytila ja luoda kirjasto- ja tietopalveluille viestintästrategia ja -suunnitelma, joiden avulla kirjasto- ja tietopalveluissa tuetaan Metropolian strategiassa määriteltyjen strategisten tavoitteiden toteuttamista. Viestintästrategian ja -suunnitelman laatimiselle oli Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelussa tilaus, koska kummankaan edeltäjäorganisaation kirjasto- ja tietopalveluilla ei aiemmin ollut viestintästrategiaa eikä -suunnitelmaa. Idea syntyi Metropolian kirjasto- ja tietopalvelujen valmisteluvaiheessa verkkopalvelu- ja viestintätiimissä keväällä Projektityön tavoitteet Projektin tavoitteena oli: kartoittaa Metropolian kirjasto- ja tietopalvelujen viestinnän nykytila luoda kirjasto- ja tietopalveluille oma viestintästrategia ja -suunnitelma Kirjasto- ja tietopalvelujen palvelujen tunnettuutta ja laatua sekä viestinnän nykytilaa kartoitettiin asiakaskyselyllä keväällä Kysely suoritettiin verkkokyselynä, joka oli avoin Metropolian henkilöstölle ja opiskelijoille sekä ulkopuolisille asiakkaille. Muu osa nykytilan kuvauksesta perustuu käytäntöjen kirjaamiseen, jotka uudessa organisaatiossa toki kehittyivät projektin edistymisen myötä. Metropoliassa toteutettiin helmikuussa 2009 henkilökunnalle myös itsearviointikysely. 4

6 1.4 Rajaukset Koska Metropolia Ammattikorkeakoulu organisaationa on toiminut vasta varsin vähän aikaa, myös viestintäkäytännöt vasta hakevat muotoaan. Metropolian konsernitason viestintästrategiaa aletaan työstää vuonna Siksi laadittava viestintästrategia ja -suunnitelma ovat vasta suuntaa antavia ja niitä on tarkennettava käytäntöjen vakiinnuttua ja konsernitason viestintästrategian valmistuttua. 1.5 Lähdeaineisto Lähdeaineistona on käytetty keväällä 2009 toteutetun Metropolian kirjasto- ja tietopalvelujen verkkokyselyn tuloksia. Strategista toiminnan - ja talouden suunnittelujärjestelmää (STTS) koskeva seminaari pidettiin ja vararehtorin tulosalueen kehittämispäivät ja Metropolian kirjastoja tietopalvelujen arvoja pohdittiin seminaarissa Lopuksi pidettiin kirjasto- ja tietopalvelun sisäinen STTS-seminaarin jatkotyöskentelyseminaari Tallinnassa. Kohdassa 1.3 mainitun itsearviointikyselyn ja em. tilaisuuksissa tehtyjen ryhmätöiden tuloksia on myös käytetty lähdeaineistona. Lisäksi on käytetty Metropolian viestintäyksikön laatimaa sisäisen viestinnän suunnitelmaa Teoriaosuudessa on perehdytty viestintästrategiaa koskevaan viimeaikaiseen alan kirjallisuuteen. Viestintäsuunnitelman laadinnassa on käytetty hyväksi Helena Lemminkäisen TricomIV lähiseminaarissa Tieteiden talolla pitämää luentoa. TiedoteDeski Finland Oy:n julkaisua Viestintästrategia ja viestintäsuunnitelma on myös käytetty runkona. 5

7 2 Organisaation esittely 2.1 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy Metropolia Ammattikorkeakoulun organisaatiokaavio on esitetty liitteessä 1. Metropoliassa oli vuoden 2009 lopussa yli opiskelijaa ja henkilöstöä Metropolian perustaminen on ollut osa valtakunnallista korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Laajan metropolialueen ammattikorkeakoulujen yhteistyö on tiivistynyt edelleen, kun Metropolia, Laurea, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu ovat solmineet kumppanuussopimuksen. Sopimuksen mukaisesti ammattikorkeakoulut kehittävät keskinäistä työnjakoaan ja yhteistyötä. Metropolian strategiassa on määritelty Metropolian tahtotila 2014, jonka mukaan Metropolia on Suomen arvostetuin ammattikorkeakoulu ja uudistumiskykyisin oppimisyhteisö. Metropolian kilpailukyvyn lähtökohtina strategiassa mainitaan, että Metropolia erottautuu uudenlaisilla toimintakonsepteilla korkeakoulusektorilla, kouluttaa laaja-alaisesti elämänlaajuisen oppimisen kaarella ja kilpailee laatujohtajuudella. Metropolian strategialähtöisestä toiminnasta todetaan Metropolian strategisen toiminta- ja taloussuunnittelun ohjeistuksessa, että tavoitteena on tukea ja edistää Metropolialle asetettujen tavoitteiden toteutumista, työelämälähtöisiä toimintamalleja, monialaisuutta ja Metropolian profiloitumista. Toiminnan tulee olla tehokasta, nopeasti reagoivaa ja joustavaa. Toiminnassa keskeisiä ovat asiakaslähtöisyys, prosessien sujuvuus, oman toiminnan jatkuva arviointi ja osaamisen kehittäminen. Strategiatasoja ovat Metropolia-taso, klusteri- ja tukipalvelutaso (tulosalue), koulutusohjelmat ja tukipalvelujen toiminnot (tulosyksiköt). Metropoliassa käytössä oleva osallistava johtamisjärjestelmä pyrkii saavuttamaan koko organisaation ja sen jokaisen henkilön sitoutumisen Metropolian strategian mukaisiin päämääriin. Johtamisjärjestelmän tulee edistää ja tukea avointa tiedonkulkua ja erilaisia osallistumismahdollisuuksia. Osallistava johtamisjärjestelmä mahdollistaa avoimen kommunikoinnin avulla Metropoliassa syntyvän palautteen tehokkaan käsittelyn ja tietämyksen jakamisen. Osallistavaa johtamisjärjestelmää tuetaan strategisen toiminnan- ja talouden suunnittelujärjestelmällä (STTS) sekä tehokkaalla sisäisellä viestinnällä Metropolian strategiset päämäärät Koulutus sekä tutkimus- ja kehitystyö ovat kansainvälisesti korkeatasoisia ja ne toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa Yhteisen oppimisen ja tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyy pääkaupunkiseutua, työelämää ja korkeakoulutusta palvelevia innovaatioita, osaamista sekä toiminnallisia ratkaisuja Metropolialla on näkyvä ja vaikuttava rooli yhteiskunnan, talouden ja kulttuurielämän kehityksessä Metropolia on kehittyvä opiskelupaikka, haluttu yhteistyökumppani ja luotettava työnantaja Metropolia on asiakaslähtöinen sekä taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokas 6

8 2.1.2 Metropolian asiakaslupaukset Opiskelijanamme saat laaja-alaiseen asiantuntijuuteen perustuvan vahvan oman alan ydinosaamisen Opintojesi osana on kansainvälisyys; tuotamme kansainvälisiä osaajia Opit luotaamaan käyttäjien tarpeita ja muuntamaan nämä tuotteiksi tai palveluiksi Työelämälle tarjoamme moniosaamista uusien innovaatioiden tuottamiseen Tarjoamme monialaista oppimisen kumppanuutta työuran eri vaiheisiin Toimintaympäristöllemme tuotamme uutta osaamista korkeakouluyhteisön ja yhteistyökumppanien vuorovaikutuksessa moderneissa, yhteisöllisissä ja esteettömissä oppimisympäristöissä Kannamme vastuuta ympäristömme tulevaisuudesta Toimintamme lähtökohtana on hyvä meininki ja tekemisen intohimo Metropolian asiakkaat opiskelijat potentiaaliset hakijat työelämä sisäiset asiakkaat Metropolian arvot Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat arvot on luotu kolmessa vaiheessa osallistamalla mukaan henkilökunta ja opiskelijat. Alustavien suunnitelmien mukaan arvot kytketään mm. strategiatyöhön, esimiesten koulutukseen, yhteisiin foorumeihin, kehityskeskusteluihin ja kokonaisarviointiin. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen hyväksymät arvot: Asiantuntijuus, joka on intohimomme Korkea laatu, joka on lähtökohtamme Yhteisöllisyys, joka on voimamme Avoimuus, joka on toimintatapamme Metropolian sisäisen viestinnän tavoitteet Metropoliassa sisäinen viestintä on ollut lukuvuoden painopistealue (Lahti ja Skog 2009). Sisäisen viestinnän tavoitteita: vahvistaa strategialähtöistä ja tavoiteorientoitunutta toimintakulttuuria Metropoliassa edistää organisaation uudistumista edistää uuden ja vahvan metropolialaisen kulttuurin ja identiteetin syntymistä välittää tietoa yhteisön jäsenille Metropolian toiminnalle keskeisistä asioista pitää viestinnän kanavat toimivina ja ajanmukaisina. 7

9 Sisäisen viestinnän periaatteet: viestintä on ennakoivaa, vuorovaikutteista, avointa ja luotettavaa tiedot on kohdistettu vastaanottajan mukaan tiedot ovat ajankohtaisia, selkeitä, ymmärrettäviä ja oikein tiedot löytyvät nopeasti ja helposti Sisäisen viestinnän kohderyhmät ovat johto, henkilöstö ja opiskelijat. Sisäisen viestinnän foorumit: Kasvokkainviestintä: oma esimies (henkilökunta) omat opettajat (opiskelijat) keskustelu- ja tiedotustilaisuudet ajankohtaisfoorumit kokoukset ja palaverit epäviralliset foorumit (ahaa-aukiot, puskaradio) Sähköiset foorumit: Tuubi-portaali (intranet) Metropooli-henkilöstölehti blogit wiki sähköposti info-tv 8

10 2.2 Metropolian kirjasto- ja tietopalvelut Tiedolla askeleen edellä Metropolian kirjasto- ja tietopalvelut kuuluvat tukiyksikkönä vararehtorin tulosalueeseen. Metropolian kirjastolla on yhdeksän omaa toimipistettä ja kolme yhteistyössä ylläpidettävää kirjastoa. Henkilöstömäärä vuonna 2009 oli 37. Metropolian kirjasto- ja tietopalvelujen organisaatio on hyväksytty (liite 2). Kaikki työntekijät ovat yksikkötiimeissä ja varsinainen toiminta tapahtuu niissä. Kirjastoyksiköissä tapahtuvaa työtä ohjataan ja kehitetään yksikkötiimeissä. Eri toimintoja varten perustetut osaamistiimit (6 kpl) keskittyvät kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämiseen ja edistämiseen. Tiimit valmistelevat asioita tiiminvetäjien kokoukselle (Tive) ja/tai tietopalvelupäällikölle. Kullakin yksikkö- ja osaamistiimillä on nimetty vetäjä. Kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämistiimin jäseninä kirjastosta ovat tietopalvelupäällikkö ja sihteeri. Muut tiimin jäsenet koostuvat nimetyistä klusterien, tietohallinnon ym. henkilöistä. Metropolian Ammattikorkeakoulun STTS-asiakirjassa on määritelty kirjasto- ja tietopalvelujen strategiset tavoitteet ja painopisteet, strategiset haasteet ja keskeiset muutostekijät, yksikön vahvuudet ja haasteet sekä asiakkaat ja heille tarjottavat palvelut. Ammattikorkeakoulujen yhteistyön strategian mukaisesti myös Metropolian kirjasto- ja tietopalvelut ovat haluttuina asiantuntijoina kehittämässä oppimisympäristöjä ja opetusta sekä edistämässä tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta ja aluekehitystä Strategiset tavoitteet ja painopisteet Saada Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto laadustaan, aineistokattavuudestaan, palveluistaan ja asiantuntemuksestaan korkeatasoiseksi ja siitä tunnetuksi. Painopisteinä T&K-tietopalvelujen kehittäminen ja tiedonhankinnan opetuksen kattavuuden parantaminen. Metropolian kirjaston- ja tietopalvelujen viestinnän tavoitteena on sen palvelujen ja tuotteiden parempi tunnettuus ja sen julkisuuskuvan kehittäminen vastaamaan innovatiivisen ja asiakaspalveluhenkisen monialaisen tieteellisen kirjaston tehtävää korkealaatuisia kirjastopalveluja pääkaupunkiseudulla tarjoavana asiantuntijaorganisaationa ja oppimiskeskuksena. Kirjaston viestintä perustuu asiakaslähtöisyydelle. Tavoitteena on kaikentyyppisten asiakkaiden tarpeita ymmärtävä, selkeä ja johdonmukainen viestintätapa ja -kulttuuri, joka helpottaa kirjastopalvelujen käyttöä ja luo positiivisen kuvan Metropolian kirjastosta asiantuntevana opetuksen ja oppimisen ydinpalveluna sekä organisaation T&K-toiminnan yhteistyökumppanina. Kirjaston sisäisen viestinnän tavoitteena on tiedon mahdollisimman tehokas välittäminen ja jakaminen kirjaston toimintaan ja sen palveluihin liittyvissä keskeisissä asioissa Strategiset haasteet sekä keskeiset muutostekijät 1) Osittain vanhentuneiden ja ahtaiden tilojen soveltuminen korkeakoulutasoiseksi oppimisympäristöksi on suuri haaste. 2) Kirjastoyksiköiden lukumäärä. Opetusministeriön kirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeessa esitetään kirjastoyksiköiden voimakasta karsimista. Yhden hengen pienet kirjastoyksiköt ovat erittäin haavoittuvia poikkeustilanteissa ja vaativat nopeita sisäisiä sijaisuusjärjestelyjä. Pienten yksiköiden ylläpito lisää päällekkäisten resurssien tarvetta. 3) Henkilöstön kehittymisen turvaaminen ja jaksaminen uusien järjestelmien ja kasvaneiden palveluvaateiden mukana. 9

11 4) Yhteistyö kolmen muun kumppanuusammattikorkeakoulun kirjaston kanssa. 5) Strategisen osaamisen turvaaminen ettei olisi yhden osaajan varassa olevia toimintoja, erityisesti järjestelmäasioissa Yksikön vahvuudet Hyvin toimivat peruspalvelut ja prosessit, joille on hyvä rakentaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Hyvä asiakaspalaute, mm. OPALA-kyselyssä keväällä 2009, antaa viitteitä siitä, että Metropolian kirjasto- ja tietopalvelut on oikeassa suunnassa pääasiakaskunnan mielestä. Asiakaspalautetta seurataan säännöllisesti. Nopea reagointikyky ja joustavuus sekä henkilökunnan hyvät ideat pitävät kehityksen kärjessä. Koko on myös potentiaali, joka sisältää monipuolista osaamista. Hyvä yhteistyö toimipisteiden välillä. Kokoelmat ovat liikkuvia. Resurssit ovat toistaiseksi hyvät Yksikön haasteet Toimiva yhteistyö klustereiden kanssa: kirjaston tulisi olla sisällöllisesti osa opetusta ja opiskelua. Yhteistyö projekteissa. Resurssien turvaaminen jatkossa, mahdolliset palvelusopimukset. On paneuduttava Metropolian erilaisten sisäisten asiakasryhmien tarpeisiin. Kohdistetun tiedottamisen parantaminen. Tiimien toiminnan ja toimintatapojen vakiintuminen. palvelujen yhdenmukaistaminen vaatii edelleen työtä. Yksikön sisäisen viestinnän parantaminen Metropolian kirjasto- ja tietopalvelujen arvot Kirjasto- ja tietopalvelujen omassa arvoseminaarissa päätettiin kirjastolle viisi arvoa: luottamus avoin vuorovaikutus työn ilo suvaitsevaisuus kestävä kehitys Päätetyt arvot eivät ole ristiriidassa Metropolialle vahvistettujen arvojen kanssa vaan täydentävät niitä. Kirjastolle määriteltyjen arvojen näkyvyys kirjaston toiminnassa ja viestinnässä: Luottamus: Luottamus perustuu avoimeen vuorovaikutukseen, josta seuraa jaettu työn ilo ja kunkin työntekijän henkilökohtainen kehittyminen. Luottamuksen perustana on hyvä itseluottamus ja sen myötä luottamus toisia ja toisten ammattitaitoa kohtaan. On pyrittävä luomaan yhteisössä luottamuksellinen ilmapiiri. Luottamukseen kuuluu olennaisena osana se, että tehdään, mitä luvataan. On toimittava myös yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan. Tärkeäksi koettiin uskallus ottaa yhteyttä työtovereihin ja uskallusta kysyä kaikenlaisia kysymyksiä. Avoin vuorovaikutus: Avoimen vuorovaikutuksen taustalla on luottamus. Avoimeen vuorovaikutukseen kuuluu omien ideoiden, ehdotusten ja mielipiteiden vapaa ilmaiseminen. Yhteistyön pitää sujua keskustelevassa hengessä. Kaiken päätöksenteon pohjana on oltava keskustelu. Kukin kirjaston työntekijä on omalta osaltaan vastuussa tiedon kulusta kirjaston sisällä ja muiden sidosryhmien välillä. Tiedottamisen kuuluu olla oikea-aikaista. Asiantuntijuutta kirjaston sisällä tulee jakaa. 10

12 Työn ilo: Työn ilo syntyy onnistumisesta ja yhdessä tekemisestä. Yhdessä onnistumalla työn tulos ja palvelujen laatu paranee. Työn ilo synnyttää iloisuutta, innovatiivisuutta ja kehittämisen kautta asiantuntijuutta. Työn iloon sisältyy myös oppimisen ilo. Työn ilo on siis ilon kautta asioiden tekemistä: viihdy tiedon äärellä. Vuorovaikutteista lähestymistapaa korostettiin. Suvaitsevaisuus: Suvaitsevuus on erilaisuuden hyväksymistä. Suvaitsevuuteen liittyy myös jokaisen henkilön arvostus: jokaisen osaaminen tärkeä. Kestävä kehitys: Kestävä kehitys kirjaston näkökulmasta tarkoittaa mm. tarpeettomista tulosteista luopumista ja välineitä kokousten, koulutusten ja perehdytysten järjestämiseen, jotta vältettäisiin turha matkustaminen niin pääkaupunkiseudulla kuin maanlaajuisestikin. Kestävä kehitys koettiin myös imagokysymykseksi Toiminnan tavoitteet Kirjaston STTS-asiakirjassa kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteet on määritelty seuraavasti: 1) Toiminta klustereiden tasavertaisina strategisina, operatiivisina ja proaktiivisina kumppaneina ja erilaisilla rajapinnoilla: - opiskelijoiden oppimisen ja työelämävalmiuksien kehittämisessä - opettajien työn kehittämisessä opetuksen ja T&K-työn integroinnin näkökulmasta - oppimisen ja koulutuksen infrastruktuurin kehittämisessä (oppimisympäristö) - kansainvälisyyden edellytysten tukeminen klustereiden tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. 2) Toiminnan laadun ja henkilöstön asiantuntijuuden ja osaamisen kehittäminen korkeatasoiseksi ja siitä tunnetuksi - jokaiselle kirjaston työntekijälle laaditaan kehityskeskusteluissa oma kehittämissuunnitelma Kirjasto- ja tietopalvelujen asiakkaat ja heille tarjottavat palvelut Pääasiakasryhmiä ovat Metropolian opiskelijat ja henkilökunta. Kirjasto tarjoaa osittain rajoitettuja palveluja myös Metropolian ulkopuolisille asiakkaille korkeakoulukirjastojen avoimuuden periaatteen mukaisesti. Kirjasto tarjoaa hyvät ja korkeakoulutasoiset kirjasto- ja tietopalvelut, joita kehitetään jatkuvasti vastaamaan ammattikorkeakoululain (351/2003, muutoksineen) ammattikorkeakouluille asettamia tehtäviä sekä uusia opetus- ja oppimistapoja ja -menetelmiä. 11

13 3 Käsitteet Seuraavat määritelmät kuvaavat joitain projektityössä esille tulevia käsitteitä: Organisaatioviestintä on prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan sellaisten asioiden tilaa, jotka koskevat työyhteisön toimintaa tai sen jäsenten yhteisöllistä toimintaa, ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta. (Åberg 2000: 95) Åberg esittää organisaatioviestinnälle viisi funktiota: 1. Perustoimintojen tuki. Viestintää tarvitaan palveluiden ja tuotteiden tuottamiseen ja niiden siirtämiseen asiakkaille. Tämä on Åbergin mukaan tärkein työyhteisön viestinnän muoto. 2. Työyhteisön pitkäjänteinen profilointi. Viestintää tarvitaan, jotta voidaan pitkäjänteisesti rakentaa työyhteisön, sen ihmisten ja tuotteiden tai palvelujen tavoitekuvaa ja siten pyrkiä vaikuttamaan työyhteisön maineeseen. 3. Informointi. Viestintää tarvitaan kertomaan työyhteisön tapahtumista, sekä omalle väelle että ulkopuolisille. 4. Kiinnittäminen. Viestintää tarvitaan työyhteisön palveluksessa olevien perehdyttämiseksi työhönsä ja työyhteisöönsä. 5. Sosiaalinen vuorovaikutus. Ihmiset ovat sosiaalinen lajityyppi, niinpä viestintää tarvitaan sosiaalisten tarpeiden tyydyttämiseen. (Åberg 2000: ) Neljästä ensimmäisestä funktiosta Åberg käyttää kattokäsitettä tulosviestintä, koska ne ratkaisevasti ja suoraan vaikuttavat työyhteisön tuloksen tekemiseen. Tulosviestinnän mallista käytetään myös nimitystä Åbergin pizza. Päivittäisviestinnällä on Juholinin mukaan useita ilmenemismuotoja: - esimiehen ja tiimin/yksikön/osaston välinen viestintä - tiimin jäsenten keskinäinen viestintä - tiimien/yksiköiden välinen viestintä - tiimien/yksiköiden ja asiakkaiden/yhteistyökumppaneiden välinen viestintä - asiantuntijoiden ja saman alan tai ammatin edustajien välinen viestintä, josta voidaan käyttää myös käsitettä sisäiset verkostot. (Juholin 2009: 43) Hiljaiselle tiedolle yleisimmin käytetyt määritelmät pohjautuvat Polanyin ajatuksiin. Hänen mukaansa tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan eli tietämyksemme taustalla on hiljainen ulottuvuus, joka vaikuttaa olennaisesti toimintaamme ja ajatteluumme, mutta jota emme osaa selkeästi artikuloida toisille. Myös Nonakan ja Takeuchin määritelmä on yleisesti käytetty. Heidän mukaansa hiljainen tieto on hyvin henkilökohtaista ja vaikeaa muotoilla niin, että se voitaisiin ilmaista ja siirtää toisille. Hiljaista tietoa ovat subjektiiviset käsitykset, intuitiot ja aavistukset. Hiljainen tieto on juurtunut yksilön toimintaan ja kokemukseen, ihanteisiin, arvoihin ja tunteisiin. Nonaka ja Takeuchi erottavat hiljaisesta tiedosta kaksi ulottuvuutta, teknisen ja kognitiivisen. Tekniseen ulottuvuuteen kuuluvat informaalit ja vaikeasti määriteltävissä olevat taidot. Kognitiivinen ulottuvuus käsittää toimintamalleja, mentaalimalleja, uskomuksia ja odotuksia. (Virtainlahti 2009: 47) Virtainlahden mielestä käsite hiljainen tietämys kuvaa kuitenkin paremmin hiljaisen tiedon luonnetta. Hänen mukaansa tieto on tietyn tiedon tietty paketti, joka on valmis ja muuttumaton. Tietämys puolestaan on tilannekohtaista ja prosessimaisesti muuttuvaa (Virtainlahti 2009: 51). 12

14 Helena Lemminkäisen Tricom IV -lähiseminaarissa esittämän viestinnän kolmen kehän malli kuvaa sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä verkoissa viestimisen suhdetta. Malli on esitetty kuviossa 1: Viestinnän kolme kehää ja kuuntelu Sisäinen viestintä, vakiokanavat, johtaminen ja arjen vuorovaikutus Viestiminen verkostoissa asiantuntijat, vakioasiakkaat, hankkeet, kumppanit jne. Ulkoinen viestintä eri sidosryhmät, asiakkaat, rahoittajat, media jne. Kuvio 1: Viestinnän kolmen kehän malli (Lemminkäinen 2009) Luotaus ja ympäristön kuulostelu Sisäistä viestintää käytetään johtamisen ja yhteisen työn välineenä sekä tiedonkulun varmistamiseen. Verkostoissa viestitään asiantuntijoille, vakioasiakkaille ja kumppaneille sekä tiedotetaan esim. hankkeista. Ulkoisen viestinnän tehtäviä ovat tiedonvälitys eri yhteistyö- ja sidosryhmille, vaikuttaminen, palvelujen markkinointi, vuoropuhelu, profilointi jne. Luotaus on muutossignaalien etsintää: tietojen keruuta yhteisön sisältä, työilmapiirin havainnointia, verkostoitumista, asiakaspalautteen seuraamista ja keskusteluja. Ympäristön luotaus on yksi yhteisöviestinnän tehtävistä ja se liittyy organisaation missioon, visioon ja strategiaan sekä niiden tarkentamiseen (Juholin 2006: 19). Proaktiivinen (ennakoiva) viestintä on prosessi, ei yksittäinen tapahtuma. Se on myös vuorovaikutteinen ja paljon kasvokkaisviestintää käyttävä, siis vastakohta yksisuuntaiselle ylhäältä alas - tiedottamiselle. (Juholin 1999: 200). 13

15 4 Teoria 4.1 Työyhteisöviestinnän uusi agenda Juholin on määritellyt tietoperustaisen työyhteisön viestinnän: Viestintä tapahtuu foorumeilla, joista tärkein on fyysinen ja virtuaalinen työtila tai -ympäristö, missä työyhteisön jäsenet toimivat itseohjautuvasti ja kollegiaalisesti. Viestinnän tarkoitus on työskentelyn edellytysten luominen, työyhteisön ylläpito, vahvistaminen ja kehittäminen sekä sen jäsenten yksilöllinen ja yhteinen oppiminen, mikä tapahtuu dialogisen ja vastuullisen vuorovaikutuksen kautta. Työyhteisön jäsenet muokkaavat työllään ja viestinnällään organisaationsa mainetta tietoisesti ja tiedostamattaan ja heijastavat sitä takaisin työyhteisöön. (Juholin 2007: 5) Tutkimustuloksiinsa perustuen Juholin (2007) on laatinut työyhteisöviestinnän uuden agendan, joka koostuu kuudesta ulottuvuudesta: isojen asioiden jakaminen ja keskustelu -> seurauksena ymmärrys ajantasatiedon saatavuus ja osallisuus sen vaihtamisessa -> seurauksena ajan tasalla oleminen ja arvostuksen kokemus tunnelma -> seurauksena kuulumisen kokemus osallistuminen ja vaikuttaminen työyhteisössä -> seurauksena sitoutumisen kokemus yhdessä tekeminen ja oppiminen -> seurauksena sitoutuminen, yksilöiden ja koko työyhteisön osaamisen kehittyminen viestintäfoorumien hyödyntäminen -> seurauksena kaikkien osallistuminen ja osallisuuden vahvistuminen Seitsemänneksi Juholin listaa vielä maineen ja mielikuvien välittämisen ympäristölle. Työyhteisöviestinnän uusi agenda voidaan esittää myös sipulimetaforana: Kuvio 2: Työyhteisöviestinnän uusi agenda sipulimetaforana (Juholin 2007: 91) 14

16 Kukin ulottuvuus voidaan avata esimerkkikäytännöiksi oheisen taulukon mukaisesti: Ulottuvuudet Isojen asioiden jakaminen ja keskustelu Ajantasaistiedon saatavuus ja osallisuus sen vaihtamisessa Esimerkkejä käytännöistä johtoryhmän viestintä osaksi johtoryhmän työskentelyä johtajien ja esimiesten viestintävastuiden määrittely ja arviointikeinot strategian viestintään sovittu vuorovaikutteinen prosessi kehityshankkeiden viestinnästä sovitaan niiden alkaessa muutosviestintään suunnitelmat, jotka etenevät yksilötasolle vaikeiden asioiden käsittely huomioidaan erityisesti henkilöstöpolitiikan ja -suunnitelmien viestintä ennakoivaa ja vuorovaikutteista rekrytoinnin pelisäännöistä sopiminen keskustelufoorumien ja niiden tehtävien ja toiminnan määrittely perehdyttämiskäytäntöjen arviointi ja kehittäminen asiakas- ja sidosryhmätutkimusten käsittelyn ja kommunikoinnin pelisäännöt jokainen huolehtii oman vastuualueensa, projektin, asiakkaan tmv. tiedon saattamisen muille eri foorumeita hyödyntäen yhteiset tietokannat ja verkot tiedonvaihtamiseen yksilöillä vastuu em. foorumien seurantaan yksilöiden valmiudet tiedonvaihtoon kunnossa kysymisen tilanteet ja paikat selvät työfoorumin viestintäjärjestelyt puolivirallisten ja virallisten foorumien tehtävien määrittely edellistä täydentämään ajantasaistiedon sisältöjen määrittely, esim. asiakkaat, projektit, ala tilanne ja kehitys, henkilöt, tutkimukset, koulutus Tunnelma fyysiset tilat rakentavat vuorovaikutusta sallivuus, erilaisuuden hyväksyminen vapaamuotoinen keskustelu, huumori tunteiden näyttäminen sallittua johtajat ja esimiehet näkyvät ja ovat läsnä hyväksytyt sisäiset verkostot yhteisiä rientoja ja juhlia huomionosoituksia ja palkitsemista Osallistuminen ja vaikuttaminen työyhteisössä Yhdessä tekeminen ja oppiminen Viestintäfoorumien hyödyntäminen päätöksenteon avoimuus (vrt. joryn rooli) muodolliset prosessit ja foorumit vaikuttamiseen henkilöstövetoisen kehittämisen soveltaminen ja pelisäännöt keskusteluttamisprosessit sovittu kysymysten esittämiseen, kommentointiin ja puheeksi ottamiseen sovitut forumit ja menettelyt vapaamuotoisen keskustelun tilanteet ilman agendaa palautteeseen kollegoille, esimiehille ja kumppaneille käytännöt vaikeiden asioiden käsittelyn menettelystä sovittu fyysiset tilat tukevat vuorovaikutusta puitteet jatkuvalle yhteistyölle ja keskusteluille halu jakaa osaamista ja mahdollisuudet tiedon saattamiseksi yhteiseen tietovarantoon kerrotaan muille mitä ollaan tekemässä kysytään neuvoa, annetaan neuvoja muille avoimet tietokannat tiedon hyödyntämiseen arvostuksen osoittaminen kollegoille kuunteleminen yhteinen reflektointi, sparrauskäytännöt palautekäytännöistä sovittu ja pelisäännöistä sovittu foorumien uudelleenmäärittely ja niiden erilaisen luonteen ja mahdollisuuksien ymmärtäminen Taulukko 1: Työyhteisöviestinnän uusi agendamalli: ulottuvuudet ja esimerkkejä käytännöistä (Juholin 2007: 92) 15

17 4.2 Viestinnän tehtävät Juholinin mukaan viestinnän tehtävät voidaan pelkistää seuraaviin luokkiin: 1. tiedon saatavuus ja tiedonvaihdantatyöyhteisön jäsenten ja sidosryhmien kesken 2. sitoutumisen edellytysten luominen sekä työhyvinvoinnin tukeminen 3. kuuntelu ja vuoropuhelu henkilöstön ja sidosryhmien kesken 4. yhteisökuvaan vaikuttaminen, maineen tai brändin hallinta 5. yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja yhteiskunnallinen keskustelu 6. tuotteiden ja palveluiden kiinnostavuuteen vaikuttaminen Lisäksi viestintätoiminnolle eli ammattilaisille määritellään seuraavat lisätehtävät: 7. viestintäosaamisen kehittäminen, koulutus ja konsultaatio 8. luotaus, seuranta ja arviointi. Näitä tehtäviä Juholin (2009) kuvaa yhteisöviestinnän sateenvarjona, jonka alla olevat alueet saavat erilaisia painoarvoja organisaation eri kehitysvaiheissa ja tilanteissa. Strategisessa suunnittelussa Juholin (1999) esittää kolmijakoa: - viestinnän avaintulokset (tavoitteet) - tulostavoitteet (mittarit), joiden avulla edellisten toteutumista seurataan - tehtävät eli konkreettiset teot, joita tarvitaan tavoitteisiin pääsemiseksi. 4.3 Viestinnän suunnittelu Viestintää suunnitellaan monella tavalla ja tasolla. Operatiivisella suunnittelulla tarkoitetaan erilaisten toimenpiteiden ideointia, ajoitusta ja järjestelyjä, kun tiedetään, mikä on tekemisen tavoite ja ketkä ovat osapuolia. Usein on kyse erilaisten viestinnän tuotosten, tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisestä, julkaisujen tuottamisesta, kampanjoista, internet- tai intranetsivujen luomisesta ja päivittämisestä eli konkreettisista asioista, joilla on tarkoitus ja yhteys sekä viestintästrategiaan että koko organisaation strategiaan. Suunnitteluun liittyy olennaisena osana myös seuranta, miten toimenpiteet ovat onnistuneet ja tavoittaneet aiotut henkilöt ja ryhmät. (Juholin 2009: 72) Strateginen suunnittelu luo pohjan operatiiviselle toiminnalle. Katse suunnataan kauemmas ja nähdään muutoksia tai tuloksia, jotka tukevat koko yhteisön tavoitetta. Kyse on vaikuttamisesta tietoihin, mielikuviin, asenteisiin ja uskomuksiin. (Juholin 2009: 72) Strategiseen suunnitteluun kuuluvat myös monenlaiset tutkimukset ja analyysit, joiden tarkoituksena on selvittää nykytilanne ja kehityksen suunta eli onko viestintä onnistunut saavuttamaan asettamiaan tavoitteita. (Juholin 2009: 72) 16

18 Projektityössä viestintästrategian pohjana on käytetty Juholin esittää viestinnän suunnittelun kuvaukseen mukaeltua Kamenskyn malliin perustuvaa arkkitehtuuria: Kuvio 3: Kamenskyn mallista mukaeltu viestinnän suunnittelun kuvaus (Juholin 2009: 74 ) Åberg (2000) lisää strategisen ja operatiivisen suunnittelun väliin vielä taktisen suunnittelun, joka sisältää mm. viestinnän voimavarojen kartoituksen, budjetoinnin, yhteistyö- ja kohderyhmien erittelyn, toimintaohjeet, luotauksen ja kriisiviestinnän ohjeiston. Kuvio 4: Åbergin viestinnän suunnittelupyramidi (Åberg 2000: 227) 17

19 Strategia voidaan haluttaessa purkaa ymmärrettäviksi ja toisiinsa liittyviksi palasiksi ns. strategiakartan avulla. Strategiakartta on ohjausjärjestelmän työkalu. Niemelä et al. (2008) listaa strategiakartasta löytyvät osiot: - strategian taustalta löytyvät visio, missio ja arvot - strategiset vahvuudet - strategiset tavoitteet - kriittiset menestystekijät - aloitteet ja hankkeet, joilla strategian toteutuminen varmistetaan Yksi apuväline, jonka avulla strategiset tavoitteet viedään käytäntöön ja jonka avulla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata, on ns. tuloskortti. Tuloskortti on hyvä tehdä yksikölle vuosittaisen toimintasuunnittelun yhteydessä. Tuloskortin seurantaa voidaan suorittaa esimerkiksi tiimipalavereissa sovituin väliajoin. Tuloskorttia tullaan hyödyntämän kirjasto- ja tietopalvelujen yksikköstrategiaa laadittaessa. Tuloskorttiin määritellään Surakan (2006) mukaan yksikön kriittiset menestystekijät, strategiset tavoitteet, suorituskykymittarit, toiminnalliset tavoitteet ja parannustoimenpiteet. Organisaation tai yksikön sisällä tai sen ulkopuolella tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Muutoksia ennakoivia merkityksellisiä heikkoja signaaleja on pyrittävä tunnistamaan jatkuvasti ja niihin tulisi reagoida riittävän ajoissa ja oikealla tavalla. Åberg (2000) esittää heikkojen signaalien havaitsemiseen eli luotaukseen luotausjärjestelmää, jossa voidaan erottaa kuusi vaihetta: 1) olennaisten ympäristö- ja sisäisten tekijöiden tunnistaminen ja niissä tapahtuvien, oman toiminnan kannalta olennaisten ja mahdollisten muutosten määrittely, 2) näiden tekijöiden seurantamenetelmien kehittäminen, 3) muutoksen ensimmäisten merkkien, heikkojen signaalien, etsiminen ja seuraaminen, 4) vaadittavat toimenpidesuositukset, 5) toimenpiteet ja 6) seuranta ja valvonta Strategian toteuttaminen arkisessa työssä tarkoittaa jatkuvien, tiedostettujen tai tiedostamattomien valintojen ja päätösten tekemistä. Priorisointi on helpompaa ja tarkoituksenmukaisempaa, jos toiminnan yhteinen suunta on määritelty niin, että sen saavuttamiseen kokee pystyvänsä vaikuttamaan omilla valinnoillaan. Laaditun strategian tulisikin olla riittävän houkutteleva, konkreettinen ja mahdollinen toteuttaa yksilön näkökulmasta, jotta sen toteutumisen eteen haluaisi ponnistella (Mantere et al. 2006: 21). Strategian toimeenpanon menetelmiä on kehitetty Teknillisen korkeakoulun STRADA-projektissa 1. Strategiaviestintä voi myös perustua aitoon vuorovaikutukseen organisaatiossa. Vuorovaikutteisessa strategiaviestinnässä käydään jatkuvaa vuoropuhelua johdon ja henkilöstön välillä. Lisäksi eri liiketoimintayksiköt, toiminnot ja henkilöt toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Jatkuva keskustelu johtaa parhaimmillaan ideoiden jalostumiseen ja vahvaan sitoutumiseen, ja henkilöstö voi osallistua myös strategian kehittämiseen. Perinteinen ajatus siitä, että strategiat pitäisi olla ensin läpikotaisin pohdittu ja muotoiltu, mitä seuraisi toimeenpano ja strategian toteutuminen, korvautuu ajatuksella, jonka mukaan strategia kehittyy koko ajan, jolloin keskeiseksi saattavatkin muodostua yritykset ja erehdykset sekä oppiminen. (Hämäläinen ja Maula 2004: 56)

20 4.4 Hiljainen tietämys Kaario ja Peltola (2008) kuvaavat hiljaista tietoa, joka on heidän mielestään aina sidottu ihmisen arvomaailmaan, ihanteisiin ja tottumuksiin. Hiljainen tieto on heidän mukaansa subjektiivista, ja sen on käytävä läpi muutosprosessi subjektiivisesta objektiiviseen muutosprosessissa rikastaen sellaisilla selittävillä tekijöillä, jotka mahdollistavat tiedon tulkinnan ja hyödyntämisen myös muille tiedon käyttäjille. Tämä on otettava huomioon, kun pohditaan mahdollisuuksia asiantuntijatiedon taltiointiin ja jakamiseen (Kaario ja Peltola 2008: 7). Kaario ja Peltola mainitsevat lisäksi merkittävän hiljaisen tiedon muodon: organisaation kulttuurin, ilmapiirin ja arvoihin liittyvän tietämyksen. Tämän tiedon avulla ihmiset aistivat organisaationsa, selittävät sen toimintaa ja muodostavat oman käsityksensä organisaatiokulttuurista. Kaarion ja Peltolan mukaan tiedon merkityksen kasvaessa tiedon siirron automatisointi vaikeutuu. Siten viisautta ei pysty siirtämään ihmiseltä toiselle koneiden avulla, vaan viisauden karttumiseen tarvitaan aikaa ja aivoja. Virtainlahti (2009) listaa syyt, joiden vuoksi hiljaista tietämystä: - organisaation toimintakyky, jatkuvuus ja laatu voidaan varmistaa - osaaminen ja tietämys tulevat näkyviksi ja niitä voidaan kehittää - työtehtävät tulevat näkyviksi ja niitä voidaan kehittää - hyvät käytännöt voidaan jakaa kaikille - erilaista tietämystä voidaan hyödyntää - työyhteisön jäsenten hyvinvointi paranee - yhteisöllisyyttä voidaan edistää - voidaan luoda osaamista arvostava ilmapiiri - tietämyksen jakamisesta voidaan tehdä kunnia-asia ja positiivinen velvollisuus Hiljaisen tietämyksen jakamista voidaan tukea esimerkiksi rekrytointitoimin, erilaisin perehdytys- ja työnopastustoimin, kouluttamalla ja kouluttautumalla sekä kehityskeskusteluin. 19

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Katse työyhteisöviestintään mikä tekee työyhteisöstä hyvinvoivan, luovan ja tuottavan ELISA JUHOLIN

Katse työyhteisöviestintään mikä tekee työyhteisöstä hyvinvoivan, luovan ja tuottavan ELISA JUHOLIN Katse työyhteisöviestintään mikä tekee työyhteisöstä hyvinvoivan, luovan ja tuottavan 3.10.2016 ELISA JUHOLIN elisa.juholin@helsinki.fi Lähtökohtia työyhteisöviestinnälle Kansantalouden suhteellinen etu

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Nykytilan määrittely: SWOT

Nykytilan määrittely: SWOT Strategia 2018-2021 Johdanto Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKOn strategia on laadittu vuonna 2017 aiemman strategiakauden päättyessä. Strategia on laadittu vuosille 2018-2021. Lähtökohtana

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn

Lisätiedot

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastustoimen viestintä 2020 -työpaja 27.11.2017, Kuopio Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen

Lisätiedot

TU-C9280 Viestintä 1

TU-C9280 Viestintä 1 TU-C9280 Viestintä 1 Luento 2, 23.9.2016, Viestintä ja liiketoiminta Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon profilointiviestinnän

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

VIESTIVÄ RANUA. Viestintäsuunnitelma Arktinen kunta innostaa uuteen

VIESTIVÄ RANUA. Viestintäsuunnitelma Arktinen kunta innostaa uuteen Rohkeasti ja avoimesti, läheltä luontoa, uusia tapoja ja välineitä oppien VIESTIVÄ RANUA Arktinen kunta innostaa uuteen Viestintäsuunnitelma 2019 2022 Sisältö 1. Ranuan viestinnän perustehtävä 3 2. Kuntaviestinnän

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA Liisa Salo Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 JULKAISUN TUOTTAMINEN Mitä Miksi - Kenelle Miten Valinnat Rajaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 MITÄ Julkaisun teema, sisältö:

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Ammattikorkeakoulukirjastot I TAUSTATIEDOT 1.3 Asema kpl % Osuus % 1 amk-opiskelija 8965 77.2 2 amk-opettaja 1312 11.3 3 muu henkilökunn.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Johtaminen ja yritysjohtaminen osaamistarjotin samiedu.fi

Johtaminen ja yritysjohtaminen osaamistarjotin samiedu.fi Johtaminen ja yritysjohtaminen osaamistarjotin 1.8.2019-31.12.2019 Tervetuloa opiskelemaan Ammattiopisto SAMIeduun! Tähän esitteeseen olemme koonneet johtamisen ja yritysjohtamisen opintokokonaisuuksia

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

TU-C9280 Viestintä 1. Luento 3, , Sisäinen viestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

TU-C9280 Viestintä 1. Luento 3, , Sisäinen viestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 3, 30.9.2016, Sisäinen viestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon sisäisen viestinnän

Lisätiedot

Osaamispääoman johtaminen

Osaamispääoman johtaminen johtaminen Leenamaija Otala, ProCompetence Oy, Inc Leenamaija Otala DIGITAL COMPETENCE AND LEARNING DCL-KONFERENSSI. 3. 4.11.2009 Hämeenlinna Esityksen sisältö Osaamisesta osaamispääomaa hallinta, kehittäminen

Lisätiedot

TAKO-strategia ja toimintavuosi TAKO-verkoston kevätseminaari / Johanna Jakomaa

TAKO-strategia ja toimintavuosi TAKO-verkoston kevätseminaari / Johanna Jakomaa TAKO-strategia ja toimintavuosi 2018 TAKO-verkoston kevätseminaari 14.2.2018 / Johanna Jakomaa Ohjausryhmän esitys TAKO-strategiaksi 14.2.2018 Missio TAKO antaa museoille välineitä avata ja kehittää kokoelmiaan

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot