Liian pramea koirapuistoksi. Maaliskuu 2010

Transkriptio

1 Liian pramea koirapuistoksi 03 Maaliskuu 2010

2 2 Pääkirjoitus Yrittäjän verot ja tienestit Yrittäjien tuloista, verovähennyksistä ja verottomista ansioista on liikkeellä erilaisia harhaluuloja. Yleisesti uskotaan yrittäjien nauttivan lukuisista verovähennysoikeuksista ja ennen kaikkea ansaitsevan laillisia verottomia tuloja, joista palkansaajat eivät uskalla uneksiakaan. Jopa ministeritason poliitikot ovat kevään aikana lausuneet käsittämättömiä yrittäjien verovapaista ansioista. Yrittäjien verovapaat osingot on urbaani legenda, joka elää sinnikkäästi monien mielissä. Tosiasiassa verovapaita osinkoja ei ole. On vain yhteen tai kahteen kertaan verotettuja tuloja. Listaamaton osakeyhtiö voi, maksettuaan itse ensin voitostaan 26 prosenttia veroa, jakaa sen jälkeen osakkaille vuosittain yhteen kertaan verotettua osinkoa. Sen määrä on 9 prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta, kuitenkin enintään euroa osakasta kohti. Osinkojen kahdenkertaista verotusta on lievennetty yleisesti myös muissa valtioissa, eikä Suomi ole tässä poikkeus. Yrittäjien verot ja tulot on selvitetty Yrittäjäjärjestö selvitti kaikkien yrittäjien tulot ja verot viimeksi toimitetusta verotuksesta. Selvityksen kohteena oli yli yrittäjäeläkettä maksavaa yrittäjää. Yrittäjien tulokehitys kääntyi laskuun vuonna Veronalaiset tulot laskivat keskimäärin toista prosenttia edellisestä vuodesta. Yrittäjien keskimääräinen tulo oli euroa. Palkansaajien tulot nousivat 3,6 prosenttia tulon ollessa keskimäärin euroa. Yrittäjien tulot olivat siis noin 30 prosenttia suuremmat kuin palkansaajien. Yrittäjät tekevät kuitenkin lähes 20 prosenttia pidempiä työpäiviä.verotus keveni verojen ja maksujen alentamisen sekä tulojen laskun myötä vuonna 2008 edellisvuotiselta tasoltaan. Yrittäjien tuloistaan maksama vero oli keskimäärin 27,6 prosenttia ja palkansaajien veroaste oli 24,3 prosenttia. Kun eläkemaksu otetaan huomioon, yrittäjien keskimääräinen veroaste oli 33,5 prosenttia. Pienituloisia neljännes yrittäjistä vajaa viidennes hyvätuloisia Yrittäjien tulojakauma poikkeaa selvästi muusta väestöstä, sillä yrittäjissä on sekä pieni- että suurituloisia. Noin neljänneksellä veronalaiset tulot jäivät alle euroon, kun taas vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät euroa. Vuonna 2008 yli pääomatulo-osinkoa saaneita yrittäjiä oli Tämä on 0,6 prosenttia YEL-vakuutetuista yrittäjistä. Pääomatulo-osinkoja saaneita yrittäjiä oli keskimääräisen osingon ollessa euroa. Yrittäjä ottaa riskejä perustaessaan työpaikan itselleen ja mahdollisesti myös muille.yrittäjä laittaa usein kaiken omaisuutensa likoon yrityksensä puolesta, tekee enemmän töitä, jää myöhemmin eläkkeelle kuin palkansaaja ja putoaa perheineen yleensä kaiken sosiaaliturvan ulkopuolelle. Näin tarkasteltuna noin 10 prosenttia korkeampaa tuloa ei voida pitää liian suurena korvauksena riskin otosta varsinkin, kun otetaan huomioon palkansaajien tasolle nouseva keskimääräinen verorasitus. Yrittämiseen tarvitaan kannusteita Suomi on erityisen vaikeiden haasteiden edessä työpaikkojen säilyttämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa. Hyvinvointivaltion rahoitus uhkaa romahtaa, jos työllisyyskehityksestä ei pystytä huolehtimaan.vain menestyvä yritystoiminta ja itseensä uskovat yrittäjät voivat synnyttää hyvinvointivaltion tarvitsemia työpaikkoja. Käydyissä verokeskusteluissa yrittämisen kannustavuus on unohdettu ja esiin on noussut yrittäjien kannalta merkittäviä heikennyksiä. On syytä muistaa, että valtaosa yrittäjistä on keskituloisia eikä heidän verotuksensa ole kevyttä. Verotilastojen mukaan keskituloinen yrittäjä maksaa veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja vähintään saman verran kuin samantuloinen palkansaaja, vaikka lisäksi yrittäjä vastaa omalla riskipanoksellaan yrityksen toiminnan jatkuvuudesta. Vaikeassa taloustilanteessa yrittämiseen tarvitaan kannusteita ei veronkorotuksia. Yrittäjillä positiiviset odotukset ahtaajien lakko ahdistaa Pk-yritykset ovat tähän asti selvinneet hyvin taantumasta ja pystyneet säilyttämään työpaikkoja. Suhdanteiden paranemista odottaa 33 prosenttia pirkanmaalaisista yrityksistä, kun vastaava osuus vielä viime syksynä oli vain 18 prosenttia. Odotukset ovat nousseet kaikilla päätoimialoilla ja myös toimialojen väliset erot ovat kaventuneet. Satamien seisahtuminen on ollut paha isku orastavalle talouskasvulle ja koko Suomen teollisuudelle. Pirkanmaalaisten teollisuusyrittäjien mielestä lakkopäivät ovat nyt teollisuudelle pitkiä, kalliita ja seurauksiltaan tuhoisia. Vientiteollisuuden tavarat seisovat satamissa ja varastoissa, kun niiden tulisi jo olla asiakkailla, tai ainakin menossa määränpäähänsä. Nyt kun vihdoinkin synkän vuoden jälkeen toiveikkuus on nostanut päätään, saattaa yhden avainryhmän käsittämätön toiminta romahduttaa maamme talouden pitkäksi aikaa. Suomen maine luotettavana kauppakumppanina heikkenee ja yritystoiminta vaikeutuu monella alalla. Ahtaajien ajama muutosturva eli vuoden palkanmaksu taloudellisista syistä irtisanotuille on talousvaikeuksissa oleville yrityksille täysin kestämätön. Jari Jokilampi päätoimittaja MAALISKUU 2010 SISÄLTÖ s.41 Yrittäjien tukiverkosto auttaa taantumassa s. 4 Kymmenen kysymystä: Harri Jaskari s. 10 Aurinkolasit ovat tarpeen kesähangilla s. 14 Itsenäinen elämä on seniorien mieleen s. 18 Maalaistohtori oli iltakoululaisten mieleen s Puolustusvoimat on Oricopan ykkösasiakas s Lounasvieraana Pirkanmaan toinen pormestari s. 41 Malawilaisäidit kaipaavat apua s. 43 s. 10 s. 18

3 Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisu P I R K A N M A A N Maaliskuu 2010 Meillä ei ole varaa heikentää omaa kilpailukykyämme ja vaarantaa työllisyyttämme jatkuvilla laittomilla lakoilla. s. 23 Arto Satonen Kansanedustaja Hämeenpuisto aktiiviseksi osaksi kaupunkia Jos visiot toteutuvat, voidaan Hämeenpuistossa pelata petankkia, nauttia katutaiteilijoiden esityksistä ja istua viihtyisästi piknikillä jo ensi kesänä. Mahdollisuuksia on monia ja lähtökohta selvä: Hämeenpuisto halutaan saada sykkimään elämää. Ideoiden kartoitus alkoi maaliskuussa yrittäjille ja asukkaille järjestetyistä keskustelufoorumeista. Nelisenkymmentä yrittäjää Metson auditorioon houkutellut tilaisuus osoitti, että ainakaan innostukseen tai ideoiden puutteeseen homma ei kaadu. Tuoreen pk-barometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten odotukset tulevaisuudesta ovat kohentuneet merkittävästi niin Pirkanmaalla kuin koko maassakin. Vielä viime vuonna tulevaisuudenuskoa kuvaava saldoluku painui selvästi pakkasen puolelle ja leijonanosa yrittäjistä uskoi suhdanteiden heikkenemiseen. Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jari Jokilampi luonnehti tämän vuoden tuloksia rohkaiseviksi. Pk-barometri on ollut ennustajana erittäin luotettava. Yrittäjä, jos joku, tunnistaa tulevaisuuden näkymät välittömästi, Jari Jokilampi kommentoi. Yritykset uskovat nyt sekä kannattavuutensa että liikevaihtonsa kohenemiseen. Osittain jyrkkää nousua selittää se, että liikkeelle lähdettiin läheltä pohjaa. Opiskelijat Christina Wendelin ja Iina Mölsä pitävät ideaa Hämeenpuiston kehittämisestä tervetulleena. Nykyisellään puisto on suoraan sanoen melko kuollut. Tilausta olisi ainakin viihtyisälle kahvilalle, tytöt kommentoivat. Hämeenpuisto on Tampereen käyttämätön voimavara, kuvasi apulaispormestari Perttu Pesä puistoa avatessaan sen kehittämistä pohtineen yrittäjien keskustelutilaisuuden. Näkemykseen on helppo yhtyä. Nykyisellään komea puistokaistale tuottaa riemua lähinnä koirille ja niiden ulkoiluttajille. Hämeenpuiston ystävät -hankkeen projektipäällikkö Saara Saarteisen mukaan koko kehityshankkeen perimmäisenä tavoitteena on tehdä Hämeenpuistosta siistimpi ja viihtyisämpi paikka. Puistoa halutaan elävöittää pienimuotoisilla liikunta- ja kulttuuriaktiviteeteilla, jotka houkuttelisivat kaupunkilaiset liikkeelle. Haluamme luoda Hämeenpuistosta kaupunkilaisten yhteisen olohuoneen, jonne koko perheen on mukava tulla oleskelemaan ja viettämään päivää. Saarteinen painottaa, että kyseessä ei ole pelkästään kaupungin hanke, vaan mukaan halutaan yrittäjät ja asukkaat. Heidät otetaan mukaan myös perustettaviin ohjaus- ja työryhmiin. Yrittäjien työryhmää alkaa vetää Lasi-Koison toimitusjohtaja Pasi Borgenström.Hämeenpuiston ystävillä on myös oma ryhmänsä Facebookissa. Lehden mennessä painoon sillä oli jo lähes 300 jäsentä. Hallinnollisesti kehitysprojekti on osa Tosi Siisti Tampere hanketta. Teollisesta rakennemuutoksesta johtuen Pirkanmaalla suhdannetaantuma on ollut syvempi kuin muualla. Esimerkiksi työttömyys lisääntyi meillä viime vuonna 38 prosenttia, kun luku koko maassa oli 29, Pirkanmaan ELY-keskuksen johtaja Riitta Varpe kertoo. Kysynnän puute on suurin jarru Vastaajat odottavat työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Työllistämisen ylivoimaisesti suurimpana esteenä yrittäjät näkevät kysynnän puutteen ja epävakaisuuden. Palkkaamisen esteenä pidetään myös työn sivukuluja. Työvoiman saatavuus ei nousuvuosien tapaan enää yrityksiä pelota. Pirkanmaalaisista pk-yrityksistä 32 prosenttia ei koe tarvetta työllistää seuraavan vuoden aikana. Luku on hie- Ympärivuotista toimintaa Maaliskuussa yrittäjien ja asukkaiden näkemyksiä puiston kehittämisestä kuultiin keskustelu- ja ideointitilaisuuksissa. Vilkkaana virinneessä keskustelussa syntyi uusia avauksia. Esimerkiksi Liikuntakeskus GoGo olisi halukas järjestämään puistojumppia puiston eteläpäässä. Puhetta riitti myös esiintymislavoista ja mahdollisuudesta käyttää puistoa katutaiteilijoiden pääestradina Tampereella. Ensi kesänä puistoon saadaan yksi uusivanha tulokas, kun pitkään kiinni ollut Rillinki avaa ovensa uuden yrittäjän voimin. Talvikaudella puiston houkuttelevuutta voitaisiin lisätä lumiveistoksilla, liukumäillä ja paremmalla valaistuksella. Kannatusta keräsi myös tilaisuudessa esitetty ehdotus siitä, että Joulutori muuttaisi Hämeenpuistoon. man koko maan keskiarvoa (28 prosenttia) korkeampi. Tuonnin arvon osalta suhdannenäkymät ovat Pirkanmaalla keskimääräistä paremmat. Barometrin mukaan yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavat niin Pirkanmaalla kuin koko maassakin eniten globalisaation eteneminen, osaajista kilpailu, elinikäisen kouluttautumisen, elämäntapojen ja arvojen muutokset sekä väestön ja työvoiman ikääntyminen. Viidesosa Pirkanmaan ja koko maan pk-yrityksistä ilmoittaa kärsineensä maksuvaikeuksista kolmen viime kuukauden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 42 prosenttia ja Pirkanmaan pk-yrityksistä 41 prosenttia on sopeuttanut toimintaansa Yrittäjät luottavat jälleen tulevaisuuteen YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Koko maa suhdannetilanteen vuoksi. Pirkanmaa Käyttöpääoma kiinnostaa edelleen Pirkanmaan ja koko maan yrityksistä 31 prosenttia on ottanut ulkopuolista rahoitusta 12 viime kuukauden aikana. Finnveran aluejohtaja Juha Ketolan mukaan eniten rahaa haettiin viime vuonna suhdannelainoihin ja sama jatkunee Uutta ohjelmaa pian Saatuja ideoita on tarkoitus kypsytellä ja toteuttaa ripeällä aikataululla. Jo toukokuuksi puistoon on kaavailtu yhteisiä siisteystalkoita ja piknik-tapahtumaa. Kesällä puiston toimintaa vilkastuttavat kaupungin tapahtumat, joiden oheistapahtumia voitaisiin järjestää Hämeenpuistossa. Yksi kesän suurimmista tapahtumista on tamperelainen versio useassa Etelä-Amerikan maassa toteutettavasta Via RecreActivasta eli Virkistysten reitistöstä. Atlantin takana tilaisuudessa on ollut mukana muun muassa lelulainaamoita, erilaisia tiede- ja taidenäyttelyitä, konsertteja, esityksiä sekä erilaisia workshoppeja. Rajana on vain mielikuvitus sekä tietysti Pyhä- ja Näsijärvet. Ideoita voi lähettää suoraan minulle, projektipäällikkö Saara Saarteinen mainostaa. Pohjoismaiden pisin Hämeenpuisto ulottuu Näsijärven rannasta Pyhäjärven rannalle Eteläpuistoon. Hämeenpuiston varrella on lähes 250 yrittäjää, tuhansia asukkaita ja suuria kulttuurilaitoksia. Hämeenpuisto on Pohjoismaiden pisin yhtenäinen puistokäytävä. Sen pituus on metriä, leveys 60 metriä ja yhteispinta-ala 4,2 hehtaaria. Hämeenpuistoa kutsuttiin Esplanadiksi 30-luvulle saakka. Hämeenpuisto hahmoteltiin ensimmäistä kertaa C. L. Engelin laatimassa asemakaavassa Ensimmäiset puut puistoon istutettiin 1870-luvulla. Kokonaisuudessaan puisto valmistui Puistokatu suunniteltiin alun perin palokujaksi, jonka tehtävänä oli estää palojen leviäminen kaupungin uuden ja vanhan osan välillä. myös tänä vuonna. Barometrin mukaan Finnveran suhdannelainan tai takauksen hakemista kaavailee Pirkanmaalla neljäsosa yrityksistä. Pirkanmaalla tarvetta maksujärjestelyihin verottajan kanssa on ollut hieman harvemmin kuin koko maassa. Kahdesti vuodessa toteutettavan pk-barometrin toteuttivat Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Pirkanmaalla kyselyyn vastasi 677 ja koko maassa pk-yritystä.

4 4 Simo on yrittäjien apu hankalissa paikoissa Yrittäjien tueksi taantumassa perustettu Yrittäjien tukiverkostolle on osoittanut tarpeellisuutensa. Apua on hakenut ja saanut jo yli kaksisataa pirkanmaalaisyrittäjää. Vaikka lopputulos ei kaikissa tapauksissa saakaan Hollywoodista opittua multionnellista loppua, on vaikeuksiin ajautuneille tärkeää päästä kertomaan tarinansa. Yrityskonsultti Simo Setälä sai melko tasan vuosi sitten mielenkiintoisen puhelun. Hänelle tarjottiin vetäjän roolia perusteilla olevassa Yrittäjien tukiverkostossa. Idea kumpusi Pirkanmaan Yrittäjistä, jonka jäsenistössä oli oireita taantuman vaikutuksista. Alussa kieltäydyin kunniasta, koska ajattelin, että tehtävään tarvittaisiin lainoppinut. Ensiajatus oli myös, että minunkaltaiseni empaattinen pöllö ei ole oikea tähän tehtävään. Neuvottelutilanteessa alkaisin vielä parkua ennen yrittäjää, Setälä muistelee. Nukuttuaan yön yli hän päätti tarttua haasteeseen. Tuumasin, että kun olen 30 vuotta pökkinyt ihmisiä yrittäjätaipaleellaan liikkeelle, niin on perusteltua, että olen myös jonkin aikaa kalkkiviivoilla ottamassa heitä vastaan, Setälä kertoo. Hän myöntää, että itsetuntoa ruokki myös se, että 62-vuotiasta kysyttiin töihin. Harvassahan ne tilaisuudet ovat, kun toimeen kutsutaan, etenkin kun ikääkin on ehtinyt jo tulla mittariin. Tässä ikä ja kokemus koettiin kuitenkin arvokkaaksi. Monipuolista kokemusta Taloustieteiden maisteriksi 70-luvulla valmistunut Setälä on katsellut talouselämää monelta kantilta. Hän on toiminut niin pankinjohtajana, suurteollisuudessa kuin kauppa- ja teollisuusministeriön tutkijanakin. Viimeiset parikymmentä vuotta hän on työskennellyt itsenäisenä yritysvalmentajana ja konsulttina. ELY-keskuksen ja yrittäjäjärjestön kuviot olivat nekin tuttuja. Yhteistyö kummankin kanssa on jatkunut siitä lähtien, kun mies perusti yrityksensä Asiakkaita ympäri Pirkanmaata Projekti pääsi toden teolla vauhtiin viime toukokuussa. Sitä ennen konsultin oli huolehdittava aiemmin sovituista toimeksiannoista. Niiden jälkeen hän on keskittynyt puhtaasti tukiryhmään. Savottaa on riittänyt. Toimeksiantoja on ollut yli 200 ja puhelin pirisee edelleen päivittäin. Apua tarvitsevia on ympäri maakuntaa Parkanosta Pälkäneelle ja Kuhmalahdelta Keikyään. Pääsääntöisesti minuun ovat yhteydessä pienyrittäjät, joiden toiminnan laajuus on sitä luokkaa, että omia talousihmisiä tämäntapaisten tilanteiden hoitamiseen ei ole, Setälä täsmentää. Yrittäjien tukipalvelu on maksuton kaikille pirkanmaalaisille yrittäjille. Seuraamukset syiden edellä Kokemus on osoittanut, että jokainen tapaus on yksilöllinen. Syyt tilanteeseen ajautumiseen Setälä nostaa toki esiin, mutta pääpaino on seuraamuksissa. Eli siinä, miten tilanteesta selvitään mahdollisimman kuivin jaloin, Setälä selkeyttää. Luottamuksellinen ja henkilökohtainen keskustelu on avainasemassa. Kokemukset edellisestä lamasta ovat osoittaneet kuuntelemisen tärkeyden. Tarinaansa eritellessään yrittäjä jäsentää omia ajatuksiansa. Monesti tilanne hahmottuu uudella tavalla ja se auttaa yrittäjiä pääsemään henkisesti pois asian syövereistä. Yrittäjän ei tarvitse tuntea itseään nöyryytetyksi tai nolatuksi. Syyllisien etsimistä ei ole kyse, Setälä toistaa. Monenlaista tukea Setälä auttaa yrityksiä myös käytännön toimenpiteissä. Alkuvaiheessa tärkeintä on pysähtyä ja kartoittaa rauhassa nykytila. Sitten mietitään yhdessä, mitä on tehtävissä. Varsinaista rahasalkkua Setälän huoneessa ei ole, mutta apua ja neuvoja rahoituksen hakemiseen on kyllä tarjolla. Tämänkaltaisissa tilanteissa yrittäjä on monesti keskusteluissa viranomaisten ja rahoittajan kanssa eräänlaisena altavastaajana ja ikään kuin toisella puolella pöytää. Tehtäväni on asettaa jakkara yrittäjän viereen ja toimia hänen apunaan. Moni on myös halunnut puhemiehen rahoittajan suuntaan, Setälä listaa. Apua tarjoaa myös Pirkanmaan Yrittäjien ja Ensimetrin satojen asiantuntijoiden verkosto. Taantuman nopea tahti yllätti Tukiryhmän toiminnalle voisi olla tarvetta myös taantuman ulkopuolella. Tehdäänhän normaaliaikoinakin runsaat konkurssia vuodessa. Taloustaivaan harmaat pilvet ovat kuitenkin nostaneet avuntarvetta huikeasti. Mukana on nyt yrityksiä, jotka olisivat ilman taantumaa edelleen nousukiidossa. Asiakkaana on ollut esimerkiksi edellisvuonna AAA-luokiteltu yritys, joka päämiehen romahtaneen tilauskannan vuoksi on joutunut syömään kolmanneksen omasta pääomastaan. Tämä kuvaa, miten äkkinäisiä muutokset pahimmillaan ovat, Setälä päivittelee. Kun firmalla menee hyvin, rahoittajia kyllä löytyy. Kun menee huonosti, rahoittajilla on ikävä tapa muuttua velkojiksi, Setälä tuumaa. Missä vaiheessa kannattaa ottaa yhteyttä? Vaikka puhummekin vaikeuksiin jo ajautuneiden yrittäjien tukemisesta, olen saanut paljon yhteydenottoja yrityksiltä, jotka pelkäävät ajautuvansa nykymenolla vaikeuksiin. Ennakointi on toivottavaa, sillä monesti liikkeelle lähdetään liian myöhään, Setälä kertoo. Hänen mukaansa tärkein asia, mitä yrittäjän pitää tarkkaan ja etukäteen seurata, on myynnin kehittyminen. Suurimmalla osalla ongelmat johtuvat tippuneesta myynnistä. Heti kun jäädään myynnin volyymitavoitteista, kassavirta supistuu ja asetetuista tavoitteista on tingittävä. Jos myynnin volyymi säilyy, myös maksuvalmius ja vakavaraisuus pysyvät kunnossa. Kaikki muu onkin oikeastaan hienosäätöä. Jos yritys huomaa ajautuneensa ongelmiin, on sopeuttamistoimenpiteisiin ryhdyttävä tarpeeksi nopeasti. Mitä voidaan pelastaa? Karkeasti jaoteltuna vajaa viidennes Setälän asiakkaista on tilanteessa, jossa rahoituspäätöksille on mahdollista saada vihreää valoa. Toisessa ääripäässä ovat yritykset, joissa koetetaan pelastaa, mitä pelastettavissa on. Näissä tilanteissa katsotaan, mitä karsitaan ja millaisilla konseptilla toimintaa voitaisiin jatkaa. Selvitämme, onko liiketoiminnassa sellaista ydintä, mistä voisi vielä elää. Esimerkiksi saneeraustilanteeseen pääseminen on mahdollista vain, jos löydämme toiminnasta osa-alueen, jonka toteutumisella voimme hoitaa sopimusten jälkeisiä velvoitteita. Onnistumiset auttavat jaksamaan Setälä myöntää, että välillä tarinat ovat olleet rankkoja, konkurssi kun on aina henkilökohtainen kriisi. Vaikka kaikki tarinat eivät pääty onnellisesti, tärkeintä on, että yhdenkään ei tarvitse tuntea tipahtaneensa kannelta mereen. - Yksilön kannalta on tärkeää löytää joku tapa, että ihminen kokee omaavansa vielä mahdollisuudet toimia osana normaalia yhteiskuntaa. Jos löydämme tavan, joka mahdollistaa väylän jatkaa toimintaa ja pysyä pois harmaan talouden alueelta, olemme saaneet jotain aikaan, Setälä summaa. Jaksamista omaan työhön tuovat onnistumiset. Sain juuri asiakkaalta viestin, että Finnveran rahat oli saatu tilille ja tilauskirjat täynnä. Myös kaikki työntekijät oli otettu takaisin töihin. Se sai minut hyvälle mielelle ainakin viikoksi, Setälä kertoo. Pääosa palvelun rahoituksesta tulee ELY-keskuksesta. Pirkanmaan Yrittäjien ja ELY-keskuksen lisäksi palvelun tukiryhmään kuuluvat Finnvera ja verottaja.

5 5 Pate istuu Tampereen katukuvaan kuin hanska käteen. Tuoreen Vuoden tamperelaisen menestys perustuu kovaan työntekoon. Viime syksynä mieheltä ilmestyi Juice Leskisen kappaleita sisältävä levy ja hän on myös mukana vastikään julkaistulla hyväntekeväisyyslevyllä Reinon ja Ainon rakkaustarina. Aikataulut on nytkin buukattu jo pitkälle syksyyn. Mustajärvi on Vuoden tamperelainen Suuri yleisö on valinnut rokkimies Pate Mustajärven Vuoden tamperelaiseksi. Ikurin turbiini voitti kanssakilpailijansa melkoisella ylivoimalla. Hän keräsi äänistä lähes kolmanneksen. Palkinnoksi luovutettu tamperelainen rotvallinpala kunnialaattoineen on Patelle tuttu jo entuudestaan. Kaksi vuotta sitten saman tunnustuksen sai miehen luotsaama Popeda. Rokkitähti kertoi arvostavansa palkintoa suuresti. Erityisesti se, että tämän valitsee kansa eikä mikään raati, on hianoa. Ilmeisesti ainakin joku on pitänyt mun tuotoksistani, Mustajärvi kommentoi. Hintsanen hopealle Paten liki tuhannen äänen jälkeen toiseksi eniten ääniä sai Sami Hintsanen (449) ja kolmanneksi kiri Reino-mies Arto Huhtinen (394). Loput äänet jakautuivat tasaisesti muiden ehdolla olleiden kesken. Tänä vuonna hajaääniä oli paljon. Erityisesti niitä ropisi Kari Paloselle ja Harri Raumalle, jotka ovat tulleet tunnetuiksi Poliisit-sarjan tähtinä.yhdeksännen kerran järjestetty kilpailu etsii vuosittain henkilöä tai tahoa, joka on tehnyt Tamperetta tunnetuksi positiivisella tavalla. Yhteensä kilpailussa annettiin yli ääntä. Internetin lisäksi äänestää saattoi palautuskuponkien ja postikorttiäänestyksen avulla. Kuponkeja otettiin vastaan yhdeksässä eri äänestyspaikassa. Kiireinen mies Pirkanmaan Yrittäjien tiloissa järjestetystä lehdistötilaisuudesta Mustajärvi kertoi lähtevänsä studiolle. Siellä hän työstää parhaillaan Johnny Cashin biisien käännösversioita. Kappaleet ovat minun osuuttani vaille valmiit. Idea levyyn syntyi jo kolmisen vuotta sitten, kun Johnny Cash fan clubin jäsenet lähettivät minulle käännöksiä. Lätty on tarkoitus saada ulos jo tämän kevään aikana, Mustajärvi kertoo. Tekemisen pulaa ei ole tiedossa lähitulevaisuudessakaan. Maaliskuussa Pate lähtee soolokiertueelle, joka huipentuu Tampere-talon kahteen konserttiin. Rundilla kuullaan kappaleita vain miehen soololevyiltä, joita on ennättänyt valmistua jo kahdeksan. Kersantti Karoliinaa konserttiin ei kannata lähteä kuuntelemaan. Sitä kuulee sitten keväämmällä, kun me lähdetään perinteisesti Popedan kanssa baanalle, Pate kertoo. Tampereella vuonna 1977 perustetun bändin on tarkoitus julkaista tämän vuoden aikana sinkku ja talvella on tarkoitus purkittaa isompi levy. Positiivista tunnettuutta Vuoden tamperelainen -äänestyksen järjestävät kaupunkilehti Tamperelainen, Radio 957 sekä Tampere Tunnetuksi -yhdistys. Viimeksi mainitun tavoitteena on elävöittää Tampereen keskustaa ja tapahtumien avulla vilkastuttaa keskustan elinkeinoelämää sekä tehdä Tamperetta positiivisella tavalla tunnetuksi. Yhdistyksen jäseninä on yli 300 tamperelaista yritystä ja yhteisöä. Viime vuonna palkinnon sai Pikku Kakkosesta tuttu Ransu-koira. Aikaisemmin Vuoden tamperelaisia ovat olleet muun muassa Kiira Korpi, Tommi Evilä, Eila Roine sekä Simo Frangén. Maisteri on ollut kovasti manselaisten makuun, sillä hän on voittanut kilpailun kolmesti peräkkäin.

6 6 Yrittäjä paiskii pitkää päivää Suomalainen yrittäjä tekee 2000-luvulla samanlaista työpäivää kuin palkansaajat 1900-luvun alussa. Vastajulkistetun tutkimuksen mukaan yrittäjän keskimääräinen työviikko on 47,5 tuntia. Palkansaajilla työviikko jää 40,5 tuntiin. Seitsemän tunnin ero viikkotyömäärässä tarkoittaa, että yrittäjä paiskii vuodessa yli 1,5 kuukautta enemmän töitä kuin keskiverto palkansaaja. Eniten töiden parissa viihtyvät miesyrittäjät, sillä heillä keskimääräinen työviikko sisältää 49,5 tuntia. Naisyrittäjien työviikon pituus on keskimäärin 45 tuntia. Tiedot käyvät ilmi Sampo Pankin Yrittäjä-tutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 7132 yrittäjää ja yrittämisestä kiinnostunutta palkansaajaa. Tutkimus toteutettiin toista kertaa. Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2007 parhaan nousukauden aikaan. Nyt tutkimus toteutettiin Suomen uidessa syvällä taantumassa. Menestyjät työskentelevät eniten Yrittäjistä jopa kymmenen prosenttia työskentelee yli 60 tuntia viikossa. Lisäksi neljä prosenttia ilmoitti tekevänsä yli 70 tunnin työviikkoa. Yli 60 tunnin työviikko näyttää merkittävästi lisäävän stressiä vähemmän työskenteleviin nähden. Oman yrityksen menestyminen ruokkii yrittäjän työhalua, sillä toimialan muita yrityksiä paremmin menestyvien yritysten yrittäjät tekevät selvästi pidempiä työpäiviä, kertoo tutkimusta esitellyt johtaja Kaija Saario Sampo Pankista. Vastausten mukaan yrittäjän tyytyväisyys elämäänsä kasvaa, jos hän kokee yrityksensä menestyvän muuta toimialaa paremmin. Keskivertoa parempi menestyminen vähentää stressin kokemista, mutta menestymättömyys ei kuitenkaan lisää stressin kokemista. Terveys ja läheiset tärkeintä Vaikka monen mielikuvissa yrittäjän unelma on menestyvän liiketoiminnan luominen ja oman tulotason nostaminen, ei pelkkä raha selitä runsaita tuntimääriä. Varsinainen selitys yrittäjien valmiudelle tehdä pitkää päivää löytyy tyytyväisyydestään työhön. Moni yrittäjä ammentaa jaksamista siitä tyydytyksestä, jota omassa firmassa työskentely tuo, Saario toteaa. Yrittäjien elämän tärkeimpiä arvoja tarkasteltaessa raha sijoittui arvostettavien asioiden joukossa listan loppupäähän. Tärkeimmiksi asioiksi yrittäjät nostivat terveyden, perheen, kodin sekä ihmissuhteet. Tietokone metsätöissä Taantumassakin tyytyväiset Lähes 90 prosenttia yrittäjistä on tutkimuksen mukaan tyytyväisiä elämäänsä. Tyytymättömiä on alle neljä prosenttia. Yllättävää kyllä, yrittäjät ovat syvässä taantumassa kaikkiin elämän osa-alueisiinsa jopa tyytyväisempiä kuin nousukaudella.yrittäjät kokivat olevansa selvästi entistä arvostetumpia, ylpeämpiä ja onnellisempia. Lisäksi he pitivät työtään nousukautta palkitsevampana, toteaa Saario. Kaikista tyytyväisimpiä yrittäjät kertoivatkin olevansa työnsä sisältöön. Suurinta tyytymättömyyttä aiheutti tulotaso. Tyytyväisyys tulotasoon nousi kuitenkin merkittävästi taantuman ollessa syvimmillään. Parhaan nousukauden aikana tyytyväisiä oli selvästi alle puolet (43,9 prosenttia), mutta taantumassa jo selvä enemmistö (57,4 prosenttia). Yrittäjien arvomaailma Yrittäjien elämän pääarvot 2009 (asteikko 0-100): 1. Terveys (87,3) 2. Perhe ja koti (87,3) 3. Ystävät ja ihmissuhteet (77) 4. Työ (74,1) 5. Raha ja varallisuus (64,0) 6. Harrastukset ja vapaa-aika (63,9) Häirikköjä Yläkoulujen opettajien mielestä heillä ei ole riittävästi keinoja puuttua oppilaiden käytökseen liittyviin ongelmatilanteisiin. Luokissa pidetään meteliä, jätetään tahallisesti läksyt tekemättä, puhutaan kännyköihin, kiroillaan, ollaan luvatta poissa ja ties mitä. Nykyiset kurinpitotoimet eivät toimi. Uloskaan ei kuulemma voi luokasta häirikköä heittää, koska luokan ulkopuolella ei ole äidinkullille hoitotätiä. Ihmetteleekö oppilaiden käytöstä vielä joku, kun usein heidän vanhemmillansakaan ei ole alkeellisinta tajua käyttäytymisestä. Edes omastaan. Eikä koulukurista ole enää häivääkään jäljellä. Kasvatustyö on haluttu ulkoistaa kouluille. Näillä ei tietenkään ole mitään mahdollisuutta sitä toteuttaa, koska minkäänlaista pohjatyötä ei ole kotona tehty. Kun kotona ei ole tarvinnut ottaa käskyjä vastaan, miten nämä hellanduudelit osaisivat niitä vastaanottaa koulussakaan. Kun opettaja soittaa vanhemmille heidän kullanmurunsa huonosta käytöksestä, opettaja saa vastaansa vanhemmat, jotka uhkaavat opettajaa ja puolustelevat lapsensa luovuutta, oma-aloitteisuutta ja itsenäistä harkintakykyä. Ennen häirikköoppilas vietiin korvasta tai niskavilloista taluttaen ulos luokasta. Nyt sellaisesta pääsee opettaja oitis käräjille. Välillä tuntuu siltä, että luokissa tehdään työkin lähinnä kotoutujien ehdoilla. Eräänkin maahanmuuttajan isä haukkui opettajan, joka oli kysellyt tältä lapsensa jatkuvien poissaolojen perään. Oli kuulemma nukkumassa. Ei saanut häiritä. Olipahan edes yksi häirikkö vähemmän luokassa. Aikaisemmin televisiossa juontajan tai toimittajan tehtävänä oli haastatella jotakin henkilöä, johtaa puhetta tai kuuluttaa, miten tapahtumat etenevät. Haastateltavat, asiantuntijat ja itse tapahtumat olivat tärkeitä. Nykyään tärkeintä on itse juontaja tai toimittaja. Kaikki muu on vain rekvisiittaa. Lehdet pursuavat otsikoita, kuka juontaa Euroviisut. Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaa juontaa Vappu Pimiä ja Marco Bjurström. Ja sitten iltapäivälehti kertoo sivun kokoisella otsikolla, että tapahtui yllätysratkaisu. Mikko Leppilampi korvaakin Marcon. Siis juuri se Leppilampi, joka häiriköi ja etuili taksijonossa ja kuulutti hölmistyneelle taksikuskille, eikö tämä todellakaan tiedä, kuka hän oikein on. Juontaja Anne-Mari Berg oli saanut turpiinsa juontaja Martina Aitolehdeltä. Tappouhkauksia, huoritteluja ja pahoinpitelyjä. Mutta julkkisjuontajia, sehän se on tärkeintä. Maria!-ohjelman suurin anti telkkarissa on juontaja Maria Veitolan kampaus, vetimet ja kengät. Mutta Marian mielestä kun niilläkään ei vielä saa riittävästi julkisuutta, pitää häiriköidä Venlagaalassa Kuorosodan juontajan Kristiina Komulaisen kanssa. Kaksikon himokas suutelu oli suurinta antia Venla-gaalasta. Toiset yrittävät herättää huomiota ammuskelemalla, me yritimme tällaisella rakkaudenosoituksella. Siistiä ja makeeta, kertoo Veitola. Nelosen ruutukasvot laittoivat hulinaksi, kommentoi tilannetta seurannut, vielä sillä hetkellä Ylen toimitusjohtajana ollut Mikael Jungner. Siistiä ja makeeta on juontajien häiriköinti. Ainakin häirikköjen itsensä mielestä. Mutta pieniä ovat sittenkin häirikköinä Veitolat, Leppilammet ja Aitolehdet. Valtakunnan ykköshäirikko on epäilemättä Timo Räty. Ensin pantiin kuljetusvehkeet lakkoon ja sitten satamat. Vaikeimmassa mahdollisessa tilanteessa. Ja miljardien menetykset kansantaloudelle. Kolmen tuhannen ahtaajan lakko ei ole ollut ihan halpaa leikkiä. Ja jo nyt on työttömäksi jäänyt paljon ahtaajia suurempi joukko muilla aloilla. Ja menettää jatkossa. Tuotantoa kun siirretään turvallisemmille vesille. Lopullisesti. Solidaaristahan tämä AKT:n lakkoilu kyllä on. Kaikki osallistuvat. Yrittäjänä nautin huomattavasti vaatimattomampaa liksaa, kuin ahtaaja. Kannan lisäksi yrittäjäriskini, eikä erorahaakaan ole tiedossa. Ei ole työttömyysturvaa, jos kauppa ei käy. Työllistän useita muita, joiden hyvinvoinnista olen myös vastuussa. Työrupeamani on vähintään 15 tuntia joka päivä. Lomat maksimissaan kaksi viikkoa vuodessa. Verottaja tienaa minun yritystoiminnastani moninkertaisesti mitä itse tai yritykseni. Taidan hoitaa osaltani yhteiskuntavastuuni. Entäpä herra Räty ja ahtaajat? Ja mitä sanottavaa kansakunnan päähuoleen, yhteiskuntahäiriköintiin, miljarditappioihin, lisääntyvään työttömyyteen ja firmojen ulosliputtamiseen on koko kansan presidentillä, arvojohtaja Tarja Halosella? Eipä voi häntä sanoa ainakaan häiriköksi. Punkalaitumen metsissä ahkeroi tietokoneella ohjattu monitoimikone, joka on ainoa laatuaan Euroopassa. Monitoimikone ehtii tehdä monen miehen työt, kertovat Taavi ja Antti Lehtelä. Koneyhtymä Lehtelällä on yhteensä 13 konetta, metsätraktoreita ja monitoimikoneita, mutta tämä tietokoneohjattu vie voiton kaikista muista. Se vie voiton myös hinnassa, sillä kone maksaa noin miljoona markkaa, kertoo Taavi Lehtelä. Kone on aivan uusi ja valmistaja, ylöjärveläinen Ky S Pinomäki koeajaa sillä vielä erilaisia ohjelmia. Koko puutyö hoidetaan mikroprosessorin avulla. Kone kaataa puun, karsii ja katkoo, mittaa tukit ja tekee latvasta pinotavaraa. Päivässä se käsittelee noin 400 puuta. Illalla se antaa vielä listan, josta näkee, mitä päivän aikana on tehty, ja kuinka paljon puita kaadettu, selittää Taavi Lehtelä. Hän kertoo, että metsätyö on menossa jälleen kausiluontoiseksi. Välillä on tasaisempaa, nyt on talvella kova kiire ja kesät hiljaisempia. Tämän hintaisilla koneilla pitäisi olla koko vuosi yhtä vilkasta, tuumii Taavi Lehtelä. Suomalaiset ovat onnellista kansaa. Naisista peräti 45 prosenttia kokee olevansa erittäin onnellisia, eikä äijilläkään huonosti mene. Kaksilahkeisista samalle onnen asteelle nousee reilut 31 prosenttia. Norjalais- ja ruotsalaismiehet ovat nykyään todistetusti suomalaisia onnettomampia. Tosin tutkimus toteutettiin ennen Vancouverin kisoja. Ahtaajat haluavat lopettaa orastavan talouskasvun alkuunsa. Mielenkiintoinen kuriositeetti on myös sadan miljoonan tappiot päivässä aiheuttavien häiriköiden saama kannatusryhmä Facebookissa. Obaman ajan tekniikka Stalinin ajan aatemaailma.

7 7

8 8 Palkittu autoliike porskuttaa taantumassakin Moottoriajoneuvojen maahantuontia, myyntiä, vientiä ja korjausta harjoittavat yritys sai alkunsa Palkkatöissä automyyjinä toimineet Miika Toivonen ja Marko Kuusisto uskoivat alusta asti ideaansa, joka toi vaihtelua perinteiselle toimialalle. Kimmoke lähti autojen maahantuonnin vapauttamisesta. Käytännössä toimme silloin autoja asiakkaillemme Saksasta avaimet käteen periaatteella. Toimintamme on koko ajan perustunut siihen, että tuomme ja myymme kaikkia ajoneuvomerkkejä kysynnän mukaan, Toivonen kertoo. Palkintoperusteissa kiitosta keräsi myös markkinointi. Olimme Suomen ensimmäisiä autokauppoja, jotka todella panostivat internetmainontaan. Lisäksi suoramarkkinointi on ollut tärkeä kanava, Kuusisto tiivistää. Myös yksilöllinen palvelu on ollut perusta pitkiin ja hyviin asiakassuhteisiin. Taantumassakin asiakkaat ovat löytäneet Autocenterin. Uudet asiakkaat ovat kiinnostuneet meistä edullisten hintojen ja laadukkaan kaluston ansiosta. Kovaa kasvua Kynnys yrittäjänuralle siirtymiseen oli korkea, mutta katumaan kaksikko ei ole joutunut. Alkuvaiheessa rahoituksen saaminen oli suurin ongelma, sillä ala on hyvin pääomavaltainen. Uskoimme kuitenkin ideaamme sen verran, että uskalsimme ottaa riskin, Kuusisto muistelee. Yrittäjät pistivät lainansa vakuudeksi koko omaisuutensa asuntoja myöten. Viime vuonna mukaan otettiin uusi osakas Jani Harama, jonka ammattitaito on vahvistanut jo entisestään huimaa kasvua. Siinä missä alkuvaiheessa varasto koostui neljästä autosta, löytyy ajoneuvoja nykyään varastosta yli 250. Toiminta on paitsi kasvanut, myös laajentunut. Uusien moottoripyörien maahantuonti alkoi kolme vuotta sitten. Niissä myynnin kasvu on ollut vuosittain jopa 60 prosenttia. Viime vuonna myimme jo yli 400 uutta moottoripyörää, Toivonen laskee. Hallittuja riskejä Tampereen Autocenterissä ajoneuvoista hierottiin 2009 noin kauppaa. Viime vuonna alkoi myös uusien autojen maahantuonti, myynti ja vientikauppa. Kasvumme perustuu hallittujen riskien ottamiseen, paino sanalla hallittujen. Käytännössä olemme aina satsanneet Vuoden Nuori Yrittäjä -palkinnon jakoi Miika Toivoselle (vas.) ja Marko Kuusistolle viime vuonna saman palkinnon pokannut Heli Kurjanen Lune Group Oy:stä. Helikopteri sopii taustalle hyvin, sillä molemmat yritykset tähtäävät nousuun jatkossakin. Pirkanmaan vuoden 2010 Nuori Yrittäjä -palkinto jaettiin Tampereen Autocenter Oy:n yrittäjille Miika Toivoselle ja Marko Kuusistolle Rekrytorilla helmikuussa. Palkitsemisperusteena oli uudenlainen toimintamalli, jonka yrittäjät ovat onnistuneet lanseeraamaan perinteiselle toimialalle. kotiutuvat tuotot uusiin investointeihin, Toivonen sanoo. Viime vuonna yritys hankki uudet mittavat tietojärjestelmät. Ne toivat tehoa asiakashallintaan ja palveluihin. Investointeja on tiedossa myös lähitulevaisuudessa. Parhaillaan yritys neuvottelee pankin kanssa historiansa suurimmasta investoinnista. Yrityksen uuden toimipisteen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa Lielahdessa kesällä. Tontit on jo hankittu. Loisti lamassakin Vaikka alkutalvi 2009 olikin Autocenterille mollivoittoinen, loppuvuonna kauppa kävi. Liikevaihtokin kasvoi en- Rekrytori ennätykseen Helmikuun puolivälissä järjestetty Rekrytori keräsi Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen yhteensä reilut kävijää. Työpaikkoja tapahtumassa oli tarjolla yhteensä Näytteilleasettajia oli lähtenyt mukaan yli 70. Yritysten lisäksi hallissa oli mukana myös yhteisöjen ja oppilaitosten standeja. Pirkanmaan Yrittäjien yhteisosastolla oli mukana neljä jäsenyritystä. Kolmatta kertaa järjestetyn Rekrytorin järjestäjät olivat tilaisuuteen tyytyväisiä. Vaikka varsinaiset tutkimustulokset saadaankin vasta myöhemmin, on palaute ollut kautta linjan hyvää ministeriä myöten, tapahtuman järjestäjä Mikko Honkala kertoo. Hänen mukaansa hyvä idea on huomattu myös muualla Suomessa, sillä tamperelaiskonseptiin pohjautuvia tai nojautuvia työnhakutilaisuuksia järjestetään nykyään ainakin Raumalla, Mikkelissä ja Kotkassa. Ensi vuoden messupäivä on jo lyöty lukkoon. Työpaikkoja haetaan messuilla 16. helmikuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetty Rekrytori teki uuden kävijäennätyksensä. Heli Kurjanen pääsi esittelemään omaa yritystoimintaansa ja tuotettaan työministeri Anni Sinnemälle. Erityisesti ministeriä kiinnostivat yrityksen käyttämät myynti- ja markkinointikanavat. Kurjasen mukaan niistä tärkein on ollut eräänlainen virtuaalipuskaradio, joka tarkoittaa sitä, että tyytyväiset asiakkaat levittävät hyviä kokemuksiaan internetissä. Tämän vuoden palkitut eivät ehtineet tervehtimään myöhässä paikalle saapunutta ministeriä. Pirkanmaan Yrittäjien ständillä toimintaansa esitelleen McDonald sin ravintolapäällikkö Vesa Haapalahti ennusti saavansa päivän mittaan noin 300 työhakemusta. Niistä haastatteluihin aiotaan kutsua nelisenkymmentä. Yhteensä seitsemää hampurilaisravintolaa edustanut Haapalahti kertoo, että moni kesätöihin tullut jatkaa työskentelyä myös kesän jälkeen joko vakituisesti tai opintojen ohessa. nätykselliseen 17 miljoonaan euroon. Yrittäjien mukaan heidän vahvuutenaan on ketteryys. Pienehkönä yrityksenä olemme nopeita reagoimaan muutoksiin. Pystymme muuttamaan strategiaamme tarpeen vaatiessa päivässä, ja näin toimimme myös viime vuonna, Kuusisto kertoo. Vuoden Nuori Yrittäjä -palkinto oli miellyttävä yllätys. Tämä on tärkeä tunnustus tekemästämme työstä. On hienoa, että nuoriakin palkitaan. Toivottavasti tämä antaa muille esimerkkiä siitä, että myös alalla, jossa yrittäjät ovat usein paljon meitä vanhempia, voi menestyä, Kuusisto kertoo. Valtakunnalliseen kilpailuun Voittajayritys osallistuu valtakunnalliseen Nuori Yrittäjä -kilpailuun. Sen voittaja selviää maaliskuussa Nuorten Yrittäjien tapahtumassa Oulussa. Suomen Yrittäjien ja Yksityisyrittäjäin Säätiön järjestämä Nuori Yrittäjä -kilpailu järjestetään 13. kertaa. Kilpailussa nuorena yrittäjänä pidetään palkinnon jakovuonna enintään 35 täyttänyttä yrittäjää. Yrityksen on pitänyt olla toiminnassa vähintään kolme vuotta ja työllistettävä omistajan lisäksi vähintään yksi henkilö. Hoivapalveluita, kotisairaanhoitoa sekä asumispalveluita tarjoava PalveluTähti Oy etsi messuilta hoivaalan ammattilaisia. Vastaavan kotisairaanhoitaja Tarja Haarnon mukaan tarjolla oli sekä vaki- että kesätöitä. Tällä hetkellä toimipisteissämme työskentelee noin 30 alan ammattilaista. Määrä on kuitenkin kasvanut vuodesta toiseen ja lisää ammattilaisia kaivataan riveihin jatkossakin, Haarno kertoo. Yrityksen hoivaosaaminen perustuu Tampereen vanhimman yksityisen kotipalveluyrityksen Kotisairaanhoito Tammerin perinteeseen. Se aloitti toimintansa vuonna 1993.

9 9 Ylöjärvi näyttää esimerkkiä Ylöjärven Yrittäjissä nuoria eli alle 40-vuotiaita jäseniä on listan mukaan paljon. Syystä tai toisesta heitä ei ole aikaisemmin liiaksi kuitenkaan järjestön tapahtumissa näkynyt. Tähän koetettiin saada muutosta helmikuussa, kun Ylöjärven nuoria yrittäjiä kutsuttiin koolle. Ideana oli paitsi madaltaa osallistumiskynnystä myös päästä verkostoitumaan. Tiettävästi kokoontuminen oli historian ensimmäinen ja järjestäjiä hieman jännitti, mitähän tästä tulee... Teksti ja kuvat: Jenni Ahlstedt Ahstedt, joka edustaa Ylöjärveä Pirkanmaan Yrittäjien nuorten toimikunnassa. edemmäs kalaan, kun omalta kylältäkin löytyy uusia yhteistyökumppaneita! Tilaisuus tarjosi muikean mahdollisuuden oman toimintansa esittelyyn. Esittelyvuorossa Pirkanmaan Yrittäjien nuorten toimikuntaan kuuluva Marko Mäkelä ja hänen luotsaamansa Mainostoimisto Värikäs Oy. Huoli oli turha, sillä sankasta lumipyrystä huolimatta tutustumisiltaan löysi tiensä toistakymmentä nuorta yrittäjää. Tilan tutustumisiltaan tarjosi Liikuntakeskus Ateenan yrittäjä sekä Ylöjärven Yrittäjien hallituksen jäsen Ari Ruoholahti. Paikalla olivat kutsuttuina myös Ylöjärven Yrittäjien puheenjohtaja Valto Koivula sekä Pirkanmaan Yrittäjien Laura Nissinen ja Taru Kiuru.Järjestelyistä ja koollekutsumisesta vastasi allekirjoittanut Jenni Ylöjärven Subwayn tarjoama iltapala maistui, kun yrittäjille kerrottiin sekä paikallistason että aluejärjestön erityisesti nuorille tarkoitetuista tapahtumista. Eräjärven Säästöpankki toi tilaisuuteen janojuomaa sekä Nora Juuselan omia kokemuksia yrittäjäystävällisestä pankkipalvelusta. Moni käyntikortti siirtyi toiselle omistajalle ja kuuluipa puheensorinasta myös sana tarjouspyyntö muutamaan otteeseen. Ei aina tarvitse lähteä merta Positiivista palautetta koollekutsumisesta tuli saman tien ja jatkoa kokoontumisille toivottiin. Sitä saa, mitä tilaa, eli jo keväällä on tarjolla useita tapahtumia sekä Ylöjärvellä että esimerkiksi Kevätkaronkassa, joissa nuoret on erityisesti huomioitu. Lähteepä Pirkanmaalta joukko nuoria yrittäjiä myös Ouluun valtakunnalliseen kohtaamiseen maaliskuussa. Mukaan mahtuu edelleen.. katso ja ilmoittaudu mukaan. Pir- Aluejärjestön nuorten toimikuntaa viime vuonna johtaneet Marko ja Jenni toivovat, että muissakin paikallisyhdistyksissä nostetaan nuoret yrittäjät esille. - Tätä kokoontumista saa ja kannattaa kopioida, Jenni Ahlstedt lupaa. kanmaalaisporukalle järjestetään yhteiskuljetus järjestön puolesta. Tiedoksi muille paikallisyhdistyksille, että tätä nuorten omaa kokoontumista saa ja kannattaa kopioida myös juuri Teidän yhdistykseenne. Järjestelyapuja voi pyytää Pirkanmaan Yrittäjien toimistolta Laura Nissiseltä tai suoraan nuorten yrittäjien toimikunnasta. Opiskelijat ovat yrittäjyysmyönteistä porukkaa Pirkanmaalaiset toisen asteen opiskelijat suhtautuvat yrittäjyyteen hyvin myönteisesti. Tämä käy ilmi Tampereen ammattikorkeakoulun Voimala-hankkeen viime vuoden lopulla toteuttamasta yrittäjyystutkimuksesta. Siinä selvitettiin toisen asteen opiskelijoiden yrittäjyysasenteita ja -valmiuksia sekä toiveita yrittäjyyskoulutukselle. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista peräti 85 prosentilla on positiivinen mielikuva yrittäjyydestä ja 83 prosenttia kokee yrittämisen mielenkiintoisena ammattina. Kaksi kolmasosaa vastaajista on kiinnostunut yrittäjän ammatissa toimimisesta ja oman liiketoiminnan harjoittamisesta. Yrittäjyysmotiiveista, eli syistä ryhtyä yrittäjäksi, merkityksellisimmäksi koettiin vapaus ja omat vaikutusmahdollisuudet siihen, mitä tekee sekä mahdollisuus hyviin ansioihin ja työn joustavuuteen. Tutkimukseen vastasi yhteensä 251 pirkanmaalaista toisen asteen opiskelijaa. Vastaajista valtaosa (84 prosenttia) kuului ikäryhmään vuotta. Tutkimuksen koulutusastejakaumassa painottui hieman ammatillinen toinen aste, sillä vastauksista noin 60 prosenttia saatiin ammatillisen puolen opiskelijoilta ja 40 prosenttia lukio-opiskelijoilta. Yrittäjyys kulkee suvussa Opiskelijoiden syyt yrittäjyydestä kiinnostumiseen voidaan jakaa kolmeen teemaan: perinteiset motivaation lähteet, lähipiirin vaikutus sekä oppimiskokemukset. Perinteiset motivaation lähteet, vapaus, päätösvalta ja raha, nousivat merkittävimmiksi syiksi siihen, miksi yrittäjyys kiinnostaa. Lähipiirin vaikutus on merkittävä erityisesti niiden osalta, joiden perheenjäsen toimii yrittäjänä. Vain noin joka kahdeskymmenes vastaaja nosti vastauksessaan esiin koulun vaikutuksen. Huolimatta erittäin myön- teisestä suhtautumisesta yrittäjyyteen vain joka kymmenes vastaajista haluaa osallistua yrittäjyyskurssille ja 59 prosenttia vastaajista piti sitä mahdollisena. - Tämän tuloksen perusteella on aiheellista kysyä, tiedetäänkö oppilaitoksissa yrittäjyyskoulutuksesta tarpeeksi ja osataanko sitä tehdä oikealla tavalla, tutkimusyhteenvedossa pohditaan. Tekemällä oppii parhaiten Yrittäjyyskoulutusta käsitelleistä vastauksista kävi ilmi, että oppilaitoksen kannattaa yrittäjyyskursseja suunnitellessa painottaa erityisesti monipuolista sisältöä ja työelämätaitoja tekemällä oppimisen kautta. Erilaisten suunnitelmien laatimiset, teoriaopinnot ja nuorten yrittäjien vierailut toimivat varmasti hyvänä lisänä kurssin sisällössä, mutta nuorten mielestä kurssien pääpaino pitää olla tekemällä oppimisessa, kuten oman yrittäjyysprojektin suunnittele- Voimalan opiskelijat toteuttamassa yrittäjyyskurssin messuprojektia Studia-messuilla Helsingissä. Kuvassa vasemmalta lukien lukio-opiskelijat Mari, Christa, Nora, Mohamud, Sami ja Katri Voimala pähkinänkuoressa Voimala on Tampereen ammattikorkeakoulun alaisuudessa toimiva yrittäjyyden valmennuskeskus, jonka tavoitteena on innostaa nuoria yrittäjyyteen. Voimala järjestää ammattiopistoille, lukioille ja korkeakouluille innostavia valmennuksia, joissa eri koulujen opiskelijoista koostuvat tiimit tekevät oikean työelämäprojektin ja tutustuvat samalla yrittäjyyden eri osa-alueisiin. misessa ja toteuttamisessa tai vaikkapa yritykseltä tulevan toimeksiannon ratkaisemisessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sukupuolten ja eri koulutusasteilla opiskelevien välisiä eroja vastaustuloksissa. Merkittävin huomio vastaustuloksissa on se, että ryhmien välistä hajontaa löytyi yllättävän vähän. Voimala on paikka nuorille, jotka haluavat uusia kokemuksia, haastaa itsensä ja löytää vahvuutensa sekä tehdä mahtavan projektin ja treenata samalla hyödyllisiä työelämätaitoja. Opiskelijoiden lisäksi Voimala järjestää valmennuksia myös opettajille. Voimalan yrittäjyyskursseille on osallistunut jo 550 opiskelijaa ja opettajaa.

10 10 Harri Jaskari Tampereen kauppakamarin toimitusjohtajana ja Kokoomuksen puoluesihteerinä toiminut Harri Jaskari nousi Arkadianmäelle viime vaaleissa. Ahkerasti Tampere-Helsinki-väliä reissaavan kansanedustajan visiona on entistä positiivisempi ja kannustavampi Suomi. Yritysverojen kiristämistä vastustava Jaskari pitää tärkeänä, että kesätöitä löytyisi nuorille taloudellisesta tilanteesta huolimatta. 1. Minkä kouluarvosanan antaisit itsellesi meneillään olevasta eduskuntakaudesta? Miten olet ajanut eduskunnassa Pirkanmaan asiaa? Arvosana omalle työlle voisi olla vaikkapa kahdeksan. Pirkanmaan kannalta isoja asioita ovat olleet esimerkiksi Säätiöyliopisto, Rantaväylätunneliin liittyvät määrärahakuviot sekä Pirkanmaan oppilaspaikkojen lisääminen. Taustani vuoksi koulutus- ja elinkeinoelämän asiat ovat minulle muutenkin läheisiä ja tärkeitä. 2. Sana reilu esiintyy nettisivuillasi usein ja on selvästi sinulle tärkeä. Mitä se pitää sisällään? Reiluus tarkoittaa rehellisyyttä, avoimuutta ja luottamusta toisia ihmisiä kohtaan. Sen vastakohta on kyräily ja pelaaminen puhtaasti omaan pussiin. Mielestäni reiluus on kaiken toimivan yhteistyön perusta. 3. Miten Kokoomus on hallituspuolueena pystynyt säilyttämään kannatuksensa taantumassa? Uskon, että emme ole sortuneet syvästi inhoamaani pelipolitiikkaan, jossa pyritään pitkäjänteisen toiminnan sijaan pikkuvoittoihin. Vaikka vaikeatkin asiat on nostettu reilusti esiin, olemme pyrkineet myös luomaan yhteiskuntaa, jossa on toivoa. Se on tärkeää etenkin nyt, sillä mielestäni yhteiskunnan yleinen epävarmuus on lisääntynyt. Jatkossa meidän pitäisi pyrkiä luomaan entistä kannustavampi ja positiivisempi Suomi. Myös kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeää. Esimerkiksi verotusratkaisut vaikuttavat valtavaan määrään asioita. 4. Miksi yritysverotusta ei saa kiristää? Kannustavalla verotuksella luodaan työpaikkoja ja hyvinvointia. Se lisää myös kiinnostusta yrittämiseen, mikä on tärkeää. Yritysverotuksen korottaminen vaikuttaa puolestaan heikentävästi sekä suomalaisten että ulkomaisten yritysten tekemiin investointeihin. Suomi laski 15 vuotta sitten yrittäjien ja yritysten verotusta ja se nosti meidät lamasta. Tämä etu on kuitenkin nyt menetetty, sillä Suomen verotus on Euroopan mittakaavassa kannustavuudeltaan aivan häntäpäässä. Mielestäni yritysvero pitäisi laskea 22 prosenttiin ja samalla välttää osinko- ja pääomatulon verotuksen kiristäminen. Yritysverotuksen kiristämistä on perusteltu sillä, että sillä turvataan hyvinvointivaltion palvelutaso. Minun mielestäni verotusta pitää laskea, jotta turvataan hyvinvointivaltion palvelutaso. 5. Olet koulutukseltasi hallintotieteiden lisensiaatti. Miten teoriatausta hyödyttää sinua eduskunnassa? Tausta tutkijana on opettanut minulle sen, että asiat on pakko tutkia ennen hutkimista. Kaikki päätökset vaativat aina perusteita. Pelkältä fiilispohjalta niitä on huono tehdä. 6. Miten paljon seuraat pirkanmaalaista yritysmaailmaa? Minulla on paljon tuttavia yrittäjinä ja voin vakuuttaa, että he ottavat kyllä aktiivisesti yhteyttä. Istun myös itse kahden yrityksen hallituksessa. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää, jotta tuntuma säilyy. Myös kokemus oman yritystoiminnan pyörittämisestä on arvokasta tietopääomaa. Jos ei tiedä tilinpäätöksestä ja taseesta ja palkanmaksusta, miten pystyy vakuuttavasti kertomaan näkemyksiäsi työvoimapolitiikasta ja verotuksesta? Kansanedustajan työmatka taittuu useimmiten raiteilla. Tampereen ja Helsingin väliä Harri Jaskari junailee noin 3-4 kertaa viikossa. Maanantaipäivät Jaskari pyrkii kokonaisuudessaan viettämään Pirkanmaalla. 8. Olet puhunut ja kirjoittanut paljon kesätyöpaikkojen tärkeydestä. Minkälaisia muistoja sinulla on omista kesätöistäsi ja mikä oli ensimmäinen kesätyöpaikkasi? Olin ensimmäistä kertaa kesätöissä Vapo Oy:ssä. Tehtäväni oli kantojen kerääminen. Myöhemmin työskentelin samassa yrityksessä myös laboranttina. Minusta oli mahtavaa saada omaa rahaa, jonka sitten sijoitin mopon ostamiseen. Myöhemmin olen ollut kesäisin esimerkiksi metsätöissä ja puunjalostustehtaassa höylärinä sekä tapituskoneen syöttäjänä. Kesäduunit ovat pirskatin tärkeitä myös nykyään, sillä niiden avulla nuoret pääsevät kokeilemaan erilaisia hommia ja miettimään, mikä voisi kiinnostaa tulevaisuudessa. 7. Toimit viime presidentinvaaleissa Niinistön kampanjapäällikkönä. Onko Sauli lähdössä mukaan presidenttipeliin tällä kertaa? Uskon, että tämän asian tietää vain Sauli itse, jos hänkään. Itse toivon, että hän innostuisi lähtemään mukaan. Viimeksi meidän kampanjamme oli erittäin onnistunut ja hänen suosionsa on edelleen vankkumaton. Yritysverotuksen kiristämistä on perusteltu sillä, että sillä turvataan hyvinvointivaltion palvelutaso. Minun mielestäni verotusta pitää laskea, jotta turvataan hyvinvointivaltion palvelutaso. 9. Mitä Harri Jaskari tekee vapaa-aikanaan? Pyrin olemaan mahdollisimman paljon vaimon ja lasteni kanssa. Toinen tärkeä vastapaino työlle on matkailu. Viimeksi olimme perheen kanssa reissussa joulun aikaan, kun teimme rinkkareissun Intiaan. Siinä jää kyllä verotukset ja vaalit helposti mielestä. Monesti on hyvä lähteä hieman kauemmaksi, sillä muuten minulla tuppaa helposti jäämään työmoodi päälle. Olemme vaimon kanssa ihastuneet erityisesti Italiaan. Koetan parhaillaan opiskella italiaa aina, kun siihen on mahdollisuus. Minusta olisi mahtavaa oppia tuntemaan Suomen lisäksi joku toinenkin kulttuuri läheisesti. 10. Mitä moni ei sinusta tiedä? Hmm. No moni ei taida tietää, että minä viihdyn keittiössä hyvin ja tykkään ruoanlaitosta. Bravuurini on curry-kalakeitto ja thaimaalaiset maut ovat muutenkin mieleeni. Yleisimmin meillä syödään kuitenkin ihan perusruokaa. Tänään listalla on esimerkiksi nakkikastiketta.

11 11

12 12 Joustava Juupajoki Juupajoen kunta tunnetaan erityisesti vahvasta sahateollisuuden keskittymästään.vuosittain Juupajoelta lähtee maailmalle noin kuutiota sahatavaraa. Sahateollisuus onkin kunnan ylivoimaisesti vahvin työnantaja paitsi metsäjättien, myös pienyritysten kautta. Paikallisjärjestön puheenjohtaja, kodinkonealan yrittäjä Leo Merioksa muistuttaa, että kunnasta löytyy toki paljon muutakin vireää pienyritystoimintaa laskettelukeskuksesta alkaen. Juupajoen Yrittäjien puheenjohtaja Leo Merioksa pitää yrittäjäjärjestön roolia tärkeänä erityisesti vaikeina aikoina. - On tärkeää, että me kuulumme pienen kunnan edustajina osaksi isompaa aluejärjestöä. Jos tulee vaikeuksia, on hyvä huomata, että samassa veneessä on muitakin, Merioksa toteaa. Nykyinen taantuma on puheenjohtajan mukaan kohdellut Juupajokea varsin maltillisesti ainakin, jos tilannetta verrataan aikaisempiin taloussolmuihin. - Yrityksiä meillä ei ole mennyt konkurssiin, kuten kävi 90-luvun laman aikoihin, Merioksa vertaa. Juupajoen paikallisjärjestön suunnitelmissa on kehittää edelleen yrittäjien ja kunnan välistä yhteistyötä. Myös koulutustarjontaa on tarkoitus laajentaa. Hupipuolella vuoden ykköstapahtuma on huhtikuun sikajuhlat, jotka järjestetään tänä vuonna jo 19. kerran. Yhteiseen tapaamisiltaan saapuu yrittäjiä myös naapuriyhdistyksistä. Leo Merioksan kauppa tunnetaan Ylä-Pirkanmaalla hyvin. Vanhalla rautatieasemalla on tehty kodinkonekauppaa jo monta vuotta. Joustavuudesta voimaa - Yhteistyöstä ylivoimaa Sijainnin, puhtaan luonnon ja rauhallisuuden lisäksi Merioksa pitää Juupajoen vahvuutena pienen kunnan joustavuutta. - Juupajoella päättäjätkin tunnetaan muutenkin kuin vain lehtien sivuilta. Henkilökohtainen kontakti on aina paras väylä saada asioita eteenpäin, Merioksa sanoo. Kunnan koko asettaa myös haasteita. Pienellä kunnalla ei ole esimerkiksi mahdollisuutta palkata omaa elinkeinoasiamiestä. Toisaalta kuntalaiset voivat ylpeillä sillä, että harvassa suuremmassa kunnassa elinkeinoasioissa palvelu saadaan henkilökohtaisesti kunnanjohtajalta. Apuna on myös kunnanrajat ylittävä yhteistyö. - Elinkeinoasioiden osalta olemme tehneet yhteissopimuksen Oriveden kanssa yhteisen yrityspalvelupäällikön käyttämisestä, Merioksa kertoo. Kunta tekee yhteistyötä Ylä-Pirkanmaan seutukunnan muiden kuntien kanssa elinkeinopolitiikan lisäksi esimerkiksi matkailussa. - Puhetta on ollut myös yhteisen kehitysyhtiön perustamisesta, mutta toistaiseksi asia ei ole edennyt pidemmälle. Itse pitäisin sitä hyvänä vaihtoehtona, josta hyötyisi koko seutukunta, Merioksa tuumaa. Avainasemassa palvelu Leo Merioksa on toiminut palvelualalla vuodesta (koska kauppiaaksi?). Juupajoen Lylyssä sijaitsevalla suojellulla 1800-luvun rautatieasemalla toimiva kauppa myy nykyään kodinelektroniikkaa myös verkossa, mutta leijonanosa tuotteista myydään silti edelleen liikkeessä. - Meidät tunnetaan alueella hyvin. Olemme eksoottisen erikoinen erikoisliike, joka on jo itsessään nähtävyys, Merioksa miettii. Luonnollisesti avainasemassa on myös palvelu. - Alan huima hintakilpailu ei ole säikäyttänyt, koska olemme alusta lähtien tottuneet tulemaan toimeen pienillä kuluilla mutta kuitenkin palvelemaan asiakkaitamme heidän toivomuksiensa mukaan, Merioksa tiivistää.

13 Elovainion optikkoliike yritysvetoiseksi 13 Elovainion kauppakeskuksessa Ylöjärvellä toimiva optikkoliike Specsavers siirtyi helmikuun alussa yrittäjävetoiseksi. Vetovastuun ottivat aikaisemmin myymälävastaavana liikkeessä toiminut Sari Havia sekä optikko Sari Pitkäaho. Yrittäjät Sari Havia ja Sari Pitkäaho ihastelevat vastasaapunutta aurinkolasimallistoa. Nyt on aurinkolasien paras myyntisesonki. Vuonna 2007 Suomeen rantautunut ketju on kasvanut vauhdilla. Nykyään liikkeitä on jo yli yhdeksänkymmentä. Suurimmassa osassa vetovastuussa ovat paikallisyrittäjät. Ainoastaan kymmenkunta liikettä on ketjun omassa omistuksessa. Aggressiivisesti etenkin televisiomainontaan panostaneen ketjun valttikorttina on erityisesti hinta. Yrittäjäduo nauttii työstään Optikko Sari Pitkäaholle yritystoiminnan aloittaminen oli luontainen ratkaisu. Ajatus oli käynyt mielessä jo ennenkin. Minulla itselläni oli jo viisi vuotta sitten suunnitelmissa oman liikkeen ostaminen, mutta silloin asia kuitenkin kariutui, Pitkäaho toteaa. Kynnystä madalsi myös se, että mukaan lähti toinenkin yrittäjä. Vuoden aikana meistä on tullut ylöjärveläisille tuttuja kasvoja, joten saimme yrityksen käynnistykseen varsin pehmeän laskun. Yrittäjinä voimme huomioida entistä paremmin asiakkaiden paikalliset tarpeet sekä kehittää laadukkaita näönhuoltopalveluita edelleen, Sari Havia lisää. Puoliksi liikkeen omistavat Sarit tutustuivat vasta noin vuosi sitten. Meillä klikkasi alusta asti erittäin hyvin ja nautimme erittäin paljon työstämme, Pitkäaho varmentaa. Yrittäjien lisäksi liikkeessä työskentelee kaksi myyjää. Kauppakeskuksessa riittää vilinää Liikepaikan sijainti on osoittautunut oivaksi, sillä asiakkaat ovat löytäneet tiensä kesällä Elovainioon muuttaneeseen liikkeeseen hyvin. Täällä liikkuu paljon ihmisiä ja myyntimme on ollut varsin tasaista. Jopa joulukuu, jolloin ihmiset keskittyvät perinteisesti muihin asioihin, oli hyvin vilkas, Pitkäaho iloitsee. Yrittäjäparin mukaan liikkeen vahvuus on kilpailukykyisten hintojen lisäksi myös palvelu, josta onkin saatu kiitosta. Meillä käy asiakkaita Ylöjärven lisäksi esimerkiksi Nokialta, Hämeenkyröstä ja Parkanosta ja onpahan meille tultu Virroilta ja Orivedeltäkin. Meille parasta mainontaa ovat tyytyväiset asiakkaat, Havia toteaa. Silmälääkäripalveluiden lisäksi liikkeestä löytyvät piilolinssioptikon palvelut ja työnäköön keskittyvät optoergonomiset palvelut. Skandinaavit suosivat pelkistettyjä pokia Vaikka franchising-yrittäjyys tarkoittaa, että suurin osa mainonnasta ja lajitelmasta hoidetaan ketjun toimesta, ei konsepti sido yrittäjien mukaan heitä liikaa. Esimerkiksi henkilöstöpäätökset ovat yrittäjien päätettävissä eikä ketju kiellä myöskään omien liikekohtaisten kampanjoiden toteuttamista. Ympäri maailmaa toimivan ketjun mallistoissa löytyy alueellisia eroja, sillä sitä kehitetään paikallisen maun mukaan. Ketjun pohjoismaiset liikkeet saavat piakkoin uuden oman mallistonsa. Huhtikuussa ilmestyy puhtaasti Skandinavian markkinoita varten toteutettu mallisto. Meillä pidetään perinteisesti muuta Eurooppaa pelkistetyimmistä kehyksistä ja myös värivalikoima on toteutettu pohjoiseen makuun soveltuvaksi, Pitkäaho vakuuttaa. Aurinkolasit ovat nyt tarpeen Asiakkaiden hyvin sisäistämän Kahdet lasit yhden hinnalla -hinnoittelun ansiosta liikkeestä lähdetään lähes poikkeuksetta pois kaksien lasien kanssa. Tällä hetkellä niistä toiset ovat usein vahvuuksilla varustetut aurinkolasit. Optikko muistuttaa, että ne ovatkin tällä hetkellä erittäin tarpeelliset. Nyt kun maa on lunta valkoisenaan, ovat silmät kovilla. UV-säteily heijastuu lumesta vähän joka suuntaan, Pitkäaho muistuttaa. Vanhat lasit kiertoon Specsavers ottaa toimipisteissään koko vuoden ajan vastaan vanhoja silmälaseja. Yhteistyössä Vision for All -järjestön kautta toteutettavassa kampanjassa kerätyt silmälasit toimitetaan Afrikkaan. Ensimmäiset erät meiltä on jo viety avuntarvitsijoille. Seuraava avustusmatka Malawiin tehdään keväällä, joten nyt on aika kaivaa vanhat lasit laatikon pohjalta, yrittäjät kannustavat. Specsavers Optical Group on maailman suurin yksityinen optisen alan yhtymä. Vuonna 1984 perustetun ketjun takana ovat optikot Doug ja Mary Perkins, ja se on edelleen perheyritys. Yhteensä ketjuun kuuluu runsaat myymälää.

14 14 Oikeat linssit oikeasta paikasta Jokainen ymmärtää Mersun ja Ladan eron, mutta eri hintaluokissa painivien silmälasien eroista väännettään edelleen kättä, vaikka hintaeroille löytyykin selkeät perusteet. Teksti ja kuvat: Antti Kotaniemi Optikkoala on ollut viimeiset 3 vuotta turbulenssissa. Halpaketjut ovat sekoittaneet ihmisten hintamielikuvia. He eivät ymmärrä, miksi toisessa paikassa silmälasit maksavat yhdeksän euroa ja toisessa enemmän, optikko Bernd Schwenson harmittelee. Linsseissä on Schwensonin mukaan muitakin eroja kuin hinta; muun muassa valon läpäisyn,paksuuden,painon ja pinnoitteiden, terävän kuvaalan ja kestävyyden suhteen. Tänä päivänä samojen tuoteryhmien sisältä löytyy suuret valikoimat eri hintaisia ja laatuisia linssejä. Edullisten peruslinssien optiset ominaisuudet eivät yllä samalle tasolle kuin parhaimpien yksilöllisten linssien. Ja näin myös linsseillä näkemisessä saattaa olla hyvinkin suuria eroja. Näön heikkenemistä huonotkaan silmälasit eivät voi aiheuttaa, mutta päänsärkyä ja huimausta kyllä, Schwenson toteaa. Näin on myös aurinkolaseissa, joiden sesonkiaika on juuri alkanut. Schwensonin mukaan aurinkolasit tulisi aina valita kulloisenkin tilanteen ja käyttötarkoituksen mukaisesti. Parhaan hyödyn saa, mi- käli esimerkiksi keväthangille, autoiluun, vesille tai kaupunkikäyttöön on varattu tilanteeseen sopivat aurinkolasit. Hämeenkadulla sijaitseva Oculus Optiikka on Tampereen vanhin yhtäjaksoisesti saman suvun hallussa toiminut optikkoliike. Yksi toimintamme perusajatuksista on, että jokaisen asiakkaan tarpeet määritellään mahdollisimman tarkasti, jonka jälkeen hänelle suositellaan parasta mahdollista ratkaisua, ja se ei aina tarkoita kalleinta, Bernd Schwenson huomauttaa. Tiesitkö, että? Saksalainen Jürgen Schwenson avasi optikkoliikkeen maaliskuun 6. päivä vuonna Yrityksen sukupolvenvaihdos tapahtui 1993, kun Bernd Schwenson siirtyi jatkamaan isänsä optikkoliikettä. Aurinkoisella säällä silmiin kohdistuu suuri määrä UV-säteilyä, joka heijastuu erittäin hyvin lumesta, jäästä, hiekasta, vedestä ja ilman pöly- ja hiekkahiukkasista. UV-B -säteily voi aiheuttaa akuutin, kivuliaan sarveis- ja sidekalvon tulehduksen. Muovilinssien kyky suojata UV-säteiltä riippuu ensisijaisesti linssimateriaalista. UV 100% tai UV 400 merkinnät tarkoittavat sitä, että UV-säteily suodattuu kokonaan. Lasilinssien kohdalla suodatuksen teho riippuu linssien tuotantomenetelmästä ja materiaalista. Aurinkolasien valintaan vaikuttavat linssien tummuusaste, väri ja kehyksen muoto. Aurinkolaseilta tulisi edellyttää samaa optista laadukkuutta kuin silmälaseiltakin. Ne eivät siis saa heikentää näöntarkkuutta, kontrastiherkkyyttä tai vääristää värejä. Tänä keväänä suositaan keveitä, pehmeitä ja muodoiltaan pyöreitä aurinkolaseja. Kevään trendien suunnannäyttäjiä ovat Jackie Onassis ja Audrey Hepburn. 80-, ja 50-lukujen retro on taas pop.

15 Laura Hagman Verokonsultointi Luoma Oy Lakilaari 15 Olen ostamassa erästä osakeyhtiötä, kun saan yrittäjäkurssini loppuun. Ennen sitä edeltää nykyisen omistajan kanssa sovitun mukaisesti neljän kuukauden ns. harjoittelujakso. Nykyinen omistaja opastaa tuon ajan minua. Kulujen minimoimiseksi olemme kaavailleet, että palkkana ko. ajalta saisin verottoman kilometrikorvauksen enkä olisi työsuhteessa. Miten suuren määrän voi vastaanottaa harjoittelujakson aikana yrityksestä verottomina kilometrikorvauksina? Antamiesi tietojen perusteella ei selviä tarkkaan, minkälaisia matkoja tarkoitat, mutta esitän Sinulle vastaukseksi matkakustannusten korvaamisen perusperiaatteita. Oletan Sinun myös lukeneen Lakilaarin, jossa kysymys oli yleishyödyllisen yhteisön maksamista matkakustannusten korvauksista. Todettakoon, että yleishyödyllisen yhteisön matkakustannusten korvausten maksamisesta on annettu erityiset säännökset, joiden mukaan korvauksen saaja, joka ei ole työsuhteessa maksajaan tai ei muutoin saa palkkaa, voi saada matkakustannusten korvauksia tietyillä ehdoilla verovapaasti. Yleisesti voidaan todeta, että matkakustannusten korvaukset ovat vain tietyin edellytyksin verovapaita. Tuloverolain 71 :n mukaan veronalaista tuloa ei ole tietyin edellytyksin työnantajalta työmatkasta saatu matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus, majoittumiskorvaus tai yömatkaraha. Vielä erikseen verohallinto vahvistaa matkakustannusten korvausten verovapauden edellytykset ja määrät. Työmatkalla tarkoitetaan tuloverolain mukaan matkaa, jonka verovelvollinen tekee tilapäisesti työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle. Työmatkana ei pidetä verovelvollisen asunnon ja varsinaisen työpaikan välisiä matkoja. Työnantajalta saadut asunnon ja varsinaisen työpaikan välisten matkojen matkakustannusten korvaukset katsotaan veronalaiseksi palkaksi. Palkaksi katsotulta osalta on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Haluan erityisesti korostaa sitä, että kun yrityksen kannalta katsottuna pyritään minimoimaan palkkakuluja, tulee erityisen tarkasti selvittää verotukseen liittyvät säännökset niin yrityksen kuin korvausten saajan näkökulmasta. Etukäteen huolellinen asian selvittely verotuksellisesta näkökulmasta on erityisen tärkeää, jotta vältytään yllättäviltä veroseuraamuksilta. Uusia reittejä Pirkkalasta Irlantilainen Ryanair ei ole ainoa yhtiö, joka näkee Tampereen lentomatkailussa potentiaalia. Tampere-Pirkkalan kentän tuoreimmasta uutisesta vastaa Latvian kansallinen lentoyhtiö airbaltic, joka julkaisi kesäkaudeksi kaksi uutta reittiä Tampereelle. Uudet reitit vievät matkustajat Lappiin ja Viroon. Reitti Tampereelta Tallinnaan avautuu jo maaliskuun viimeinen päivä ja toukokuun alkupuolella käynnistyvät lennot Tampereen ja Rovaniemen välillä. Tampereelta Rovaniemelle lennetään neljänä päivänä viikossa. Tallinnaan puolestaan matkataan kolmesti viikossa. Yhtiö lentää nyt avattujen kohteiden lisäksi Tampereelta Riikaan ja Kuopioon. Latvialaisyhtiön uudet reitit ovat osa lentoyhtiön laajentumisstrategiaa Suomessa ja Virossa. Nyt julkaistujen reittien avaamisen yhteydessä lentoyhtiö avasi suomenkieliset internetsivut. Viime vuonna yhtiön siivillä matkusti lähes 2,8 miljoonaa matkustajaa. Matkustajien määrä kasvoi kuusi prosenttia. Yhteensä airbalticin laivastoon kuuluu 31 konetta.

16 16 Uusi laki on isännöitsijän mieleen Isännöintipalvelu Majaniemi Oy:n toimitusjohtaja Kai Majaniemi pitää uutta asunto-osakeyhtiölakia hyvänä asiana. Se luo jatkuvuutta taloyhtiöiden toimintaan ja takaa niiden arvon säilymisen. Majaniemellä työskentelee yrittäjän lisäksi kaksi vakituista työntekijää, yksi harjoittelija ja tarpeen mukaan töihin kutsuttava kiireapulainen. Tällä hetkellä kiirettä riittää, sillä kevät on hallitusja yhtiökokousten vilkkainta aikaa. Hallinnollisesti hiljaisempana kesäaikana isännöintitoimistoja työllistävät perinteisesti remontit. Asiakaskuntaa yrittäjä kuvaa sanalla kirjava. Kokoluokaltaan skaala ulottuu kuuden asunnon yhtiöistä kymmeniä asuntoja kattaviin kerrostaloihin. Lakimuutos lisää työn määrää Toimitusjohtajan mukaan alalla on kilpailua, mutta toisaalta moni pienempi toimisto on lopettelemassa toimintaansa eläköitymisen vuoksi. Trendinä on keskittyminen entistä isompiin yksiköihin. Alan tietämys- ja vaatimustaso kasvavat jatkuvasti. Myös tuleva lakiuudistus on lisännyt hinkua jäädä eläkkeelle, sillä se lisää isännöitsijöiden työtaakkaa huomattavasti. Remontit vain hallituksen siunauksella Heinäkuun ensimmäinen päivä voimaan astuva laki sisältää lukuisia muutoksia, jotka vaikuttavat niin asukkaiden kuin isännöitsijöidenkin arkeen. Yksi niistä koskee remonttien toteuttamista ja valvontaa. Jatkossa osakas ei saa toteuttaa tapetointeja ja maalauksia suurempia töitä ilman lupaa. Edes laminaattilattiaa ei saa paukutella paikalleen ilman hallituksen siunausta. Pelkkä ilmoitus ei riitä, vaan hallituksen täytyy hyväksyä kirjallinen ilmoitus, josta selviää, kuka remontin tekee ja kuka sitä valvoo, Majaniemi selkeyttää. Laintulkinnassa korostetaan sitä, että asunnon seinät ja rakenteet ovat taloyhtiön omistuksessa. Käytännössähän osakkeenomistaja omistaa osakkeellaan vain oikeuden hallita asuntoa, Majaniemi jatkaa. Laki velvoittaa taloyhtiöitä pitämään remonteista kirjaa. Harva menisi ostamaan käytettyä autoa näkemättä huoltokirjaa. Jos esimerkiksi uusi omistaja kolhaisee laminaattiin pahan kolhun muuttaessaan, näkee hän vuosienkin päästä remonttikirjoista, mitä materiaalia siihen on käytetty. Osakeyhtiönä Kai Majaniemen yritys on varsin tuore, sillä nykyinen yhtiömuoto otettiin käyttöön viime marraskuussa. Aikaisemmin toiminimellä hommia paiskinut yrittäjä on toiminut alalla vuodesta Majaniemen mukaan yrityksen valttikortti on palvelu, joka löytyy myös yrityksen nimestä. Hyvä palvelu on asiakkaan kuuntelemista ja ripeitä liikkeitä. Ongelmat pitää selvittää mahdollisimman nopeasti. Isännöitsijöiden työt eivät uuden lain myötä ainakaan vähene. Laki lisää esimerkiksi kokousten määrää huomattavasti. Jos ajatellaan, että esimerkiksi meidän 800 asunnosta viisi prosenttia päättää toteuttaa vuodessa remontin, ynnääntyy siitä melkoinen määrä suunniteltavaa, varmistettavaa ja kokoustettavaa, toimitusjohtaja kertoo. Viiden vuoden tähtäimellä Myös taloyhtiön kunnossapitovastuu korostuu. Laki määrittää yhtiöitä suunnittelemaan tulevat remontit viiden vuoden aikajänteellä. On hyvä, että taloyhtiöt joutuvat suunnittelemaan tulevaisuuttaan pidemmällä aikajänteellä. Hallitusten on tehtävä suunnitelma viiden seuraavan vuoden aikana toteutettavista remonteista ja esitettävä se yhtiökokoukselle. Toimintakertomukseen kirjataan kaikki taloyhtiön tulevat remontit. Tämän ansiosta sekä taloyhtiö että asunnonostajat pystyvät suunnittelemaan budjettejaan entistä tarkemmin, Majaniemi kertoo. Tasaisuutta vastikkeisiin Korjausvelkaa ei pääse enää syntymään entiseen malliin. Monessa taloyhtiössä on yksinkertaisesti asuttu liian halvalla, eikä tarvittavia korjauksia ole tehty. Sitten kun kaikki remontit tulevat yhtäkkiä eteen, hyppäävät vastikkeet pilviin. Kun asioita suunnitellaan pidemmällä tähtäimellä, suurempia remontteja voidaan porrastaa. Rahoitusta suunnitellessa pyritään aina siihen, että samaan aikaan ei tulisi useita suuria lainoja. Hallitusten vastuu kasvaa Myös asuntoyhtiön hallitusten vastuu kasvaa. Niiden kontolle on asetettu remontointisuunnitelmien tekeminen ja esitteleminen yhtiökokouksissa. Hallitus on myös vastuussa siitä, että sovitut työt tehdään. Esimerkkinä vastuutilanteesta Majaniemi käyttää tapausta, jossa kattoremontin toistuva lykkääminen aiheuttaa vahinkoa kattorakenteisiin. Tällaisessa tapauksessa osakkeenomistajat voivat osoittaa syyttävällä sormella hallitusta, Majaniemi kertoo. Hän ei usko, että hallituksen lisääntynyt vastuu aiheuttaa joukkopakoa taloyhtiöiden hallituksista. Korjausvastuu tarkoittaa sitä, että taloyhtiöstä on pidettävä huolta niin, että sen arvo ei pääse laskemaan. Käytännössä remonttien valvonta jää kuitenkin isännöitsijöiden sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtäväksi, yrittäjä vakuuttaa. Muutos nostaa myös hallitusten vastuuvakuutuksien hintoja. Tämä on myönteistä, sillä asuntojen arvon nousun myötä nykyisestä vakuutusturvasta on ajettu ohi.

17 17

18 18 Kukapa ei kotonaan viihtyisi? Otsikkoon kiteytyy koko Ergosani Oy:n liikeidean ydin, itsenäisen asumisen tukeminen. Suomen kasvava vanhusväestö tietää yritykselle valoisaa tulevaisuutta. Jorma Eerolan (vas.), Petri Palo-ojan ja Teemu Härkösen mukaan aikaisempi yrittäjäkokemus on ollut hyödyksi Ergosanin alkutaipaleella. Kokemus on opettanut sen, että alkuvaiheessa on turha odotella liian suuria. Aloittelevana yrittäjänä hanskat olisivat varmasti lentäneet tiskiin jo monta kertaa, sillä olemmehan me ottaneet tässä suuren taloudellisen riskin. Me kuitenkin luotamme pakettiimme, Palo-oja kertoo. Ergosanin toiminta jakautuu kahteen toisiaan tukevaan osaan. Yritys toteuttaa sekä kotiin tehtäviä muutostöitä että asiaan liittyviä kartoitus-, kuntoutus- ja seurantapalveluita. Näillä vaikutetaan ennakoivasti etenkin kaatumisiin, jotka muodostavat liukastumisten ja putoamisten kanssa 80 prosenttia senioriväestön tapaturmista. Yli 65-vuotiaille tapahtuu vuosittain yli tapaturmaa, valtaosa kotona tai kotipihassa. Ihmisten liikkuvuutta ja asuntojen esteettömyyttä voidaan parantaa muun muassa poistamalla kynnyksiä ja leventämällä oviaukkoja. Turvallisuutta tuovat myös kaiteet, nousutuet sekä ohjauskaiteet. Pienillä muutoksilla isoja hyötyjä Apuvälineasennukset ja kodin muutostyöt Ergosani toteuttaa itse. Muihin remontteihin, kuten laatoituksiin ja putkitöihin, käytetään alihankkijoita. Pienillä muutostöillä saadaan aikaan suuria asioita. Esimerkiksi parvekkeelle pääsy on ihmisille todella tärkeää. Yksinkertaisella kynnyksen poistolla tai luiskalla elinpiiri laajenee huomattavasti, asennuksista ja muutostöistä vastaava osakas Petri Palo-oja kertoo. Hän muistuttaa, että kotona tehtävät asennus- ja muutostyöt ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Jatkuvuus on tärkeää Muutostöiden ja apuvälineiden myynnin lisäksi Ergosani on panostanut kuntoutus- ja hyvinvointipalveluihin. Fysioterapeuttista osaamista yrityksessä edustaa Jorma Eerola. Ilmaispalveluna toteutettavassa asuinympäristön tarvekartoituksessa käydään systemaattisesti läpi kaikki kodin turvallisuutta ja omatoimisuutta haittaavat tekijät. Tämä on ennakoivassa toiminnassa avainasemassa, sillä muutostyöt käynnistyvät aina niiden pohjalta, Eerola kertoo. Asiakkaan halutessa yritys toteuttaa toimintakykytestauksen, jossa selvitetään asiakkaan tasapaino, ylä- ja alaraajojen lihasvoimat, puristusvoima, kävelynopeus sekä kaatumisriskikynnys. Siinä missä kartoituksessa tarkastellaan asuinpaikan ulkoisia tekijöitä, selvitetään toimintatesteillä asiakkaan omaa kuntoa. Paras lopputulos saadaan, kun nämä kaksi kulkevat käsi kädessä. Testien perusteella voidaan tarjota kuntoutuksia, joita seurataan määrätyin väliajoin. Täten voimme kartoittaa asiakkaan tarpeita jatkuvasti. Tämä on omaisten kannalta huojentavaa, etenkin jos asutaan eri paikkakunnalla, fysioterapeutti summaa. Yrityksen osaamista on käytetty hyödyksi myös sairaalajaksojen jälkeisessä kotiutumisessa. Kotiuttamista voidaan nopeuttaa ja helpottaa, kunhan muutostyöt tehdään hyvissä ajoin ennen kotiuttamista. Tarjoamme myös perinteistä fysioterapiaa tilanteisiin, missä toimintakyky on heikentynyt, Eerola muistuttaa. Designia tuotteisiin Monipuolinen yhteistyö toimittajien kanssa takaa Ergosanille kanavan alan kehityk- Pesutila ennen ja jälkeen muutostöiden. sen seuraamiseen. Uusia apuvälineitä kehitetään jatkuvasti. Käytettävyyden lisäksi myös designiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Aikaisemmin apuvälineet olivat hyvin steriilejä, lähinnä sairaalakäyttöön suunniteltuja. Nyt löytyy hyvinkin muodikkaita ja kodin ilmeeseen sopivia apuvälineitä, yrittäjä Teemu Härkönen kehaisee. Valintamahdollisuudet kasvavat tasatahtia vaatimustason kanssa. Nykyisin eläkkeelle jäävä polvi on erilainen kuin aikaisempi. He odottavat nopeata palvelua ja ovat valmiita panostamaan omaan hyvinvointiinsa entistä enemmän. Saunoihin tehtävät muutostyöt ovat olleet suosittuja. Lisäaskelmat helpottavat löylyihin pääsemistä merkittävästi. Etuna joustavuus Toistaiseksi alan kilpailu on vaatimatonta. Talonmiehet ja remonttiliikkeet ovat suorittaneet muutostöitä aikaisemminkin, mutta meidän kaltaisia erikoisliikkeitä ei Pirkanmaalta ole helppo löytää. Pääkaupunkiseudulla toiminta on jo astetta vireämpää. Olemme lähteneet kehittämään omaa toimintaamme hyvissä ajoin. Se takaa meille etulyöntiaseman myös tulevaisuutta ajatellen, Palo-oja toteaa. Etuna ovat paitsi hyvät yhteydet alan toimittajiin ja muihin yhteistyökumppaneihin, myös organisaation kokoluokka. Pienenä liikkeenä teemme kartoitukset ja projektit nopeasti niin, että omaisille ja avuntarvitsijalle aiheutuu mahdollisimman vähän vaivaa, Härkönen takaa. Visiot selvillä Ergosanin lähitulevaisuuden suunnitelmissa on palvelukirjon kasvattaminen. Asiakaskentästä on tullut paljon kysyntää siivouspalveluista. Ne on tarkoitus käynnistää syksyyn mennessä. Meitä kiinnostaa myös kuljetuspuolen palveluiden tarjoaminen, Teemu Härkönen paljastaa. Yrittäjät pitävät todennäköisenä, että vuoden sisällä yrityksessä voisi työskennellä kymmenenkin henkilöä. Vireillä on myös laajeneminen Pirkanmaan ulkopuolelle. Parhaillaan suunnitellaan konttorin perustamista pääkaupunkiseudulle. 0 Se on tarkoitus avata viimeistään vuoden 2011 alkupuolella. Mukaan palvelurenkaaseen Alkuvaiheessa asiakkaiden pääpaino on ollut yksityispuolella. Nykyään julkisen sektorin osuus on noin kolmannes kokonaisliikevaihdosta. Helmikuussa yritys sai hyviä uutisia, sillä se valittiin mukaan kaupungin Kotitori-palvelurinkiin. Yrityksessä uskotaan, että yhteiskunta panostaa jatkossa entistä enemmän itsenäisen elämisen tukemiseen. Kansantaloudellisesti sen tukeminen on erittäin kannattavaa, sillä kustannukset ovat murto-osa laitoksien kuluista. Lisäksi se on vanhusten kannalta huomattavasti mielekkäänpää, Härkönen tuumaa.

19 19 Näyttötutkintomestarit linkittävät koulu- ja yritysmaailmaa Nelisenkymmentä yrittäjää ja elinkeinoelämän toimijaa saivat näyttötutkintomestarin diplomin ja merkin Hatanpään kartanossa Tampereella Koulutuksen osallistujista reilu kolmannes oli yrittäjiä. Teksti ja kuvat: Sara Riihimäki 25 opintopisteen laajuisen asiantuntijakoulutuksen myötä näyttötutkintomestarit ovat valtuutettuja toimimaan näyttötutkintosuoritusten järjestäjinä, arvioijina ja kehittäjinä omalla alallaan. 16 vuotta toiminut näyttötutkintojärjestelmä antaa aikuisille mahdollisuuden todentaa elämän varrella hankitun kokemuksen ja ammattitaidon. Siitä on tullut suosittu erityisesti työelämän henkilöstön kehittämisessä. Näyttötutkintoihin osallistuu vuosittain yli henkilöä. Järkevää ja joustavaa Tuoreella näyttötutkintomestarilla, yrittäjä Irmeli Jokilammella on hyviä kokemuksia näyttötutkintomestarikoulutuksesta. Opintoryhmissä keskusteltiin paljon, jaettiin tietoja myös opiskelijoiden kesken ja naurettiinkin useasti. Henki oli hyvä, ja opiskelussa oli tekemisen meininki. On ollut hienoa huomata, että jotain näin järkevää tehdään. Järjestelmä on joustava ja käytännönläheinen eikä mitään turhaa ole mukana, Irmeli Jokilampi tiivisti. Näyttötutkintomestareita on Suomessa jo yli Työelämän edustajien määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Työelämän näkökulman tuominen näyttötutkintojärjestelmään on tärkeää yritysten ja oppilaitosten yhteistyön syventämiseksi. Yritys pystyy hyödyntämään järjestelmää omiin tarpeisiinsa, kun yrityksessä on näyttötutkintojärjestelmän tunteva ihminen. Jokilampi vetoaa oppilaitoksiin, että ne käyttäisivät myös työelämätaustaisia näyttötutkintomestareita arviointitehtävissä eivätkä ainoastaan kuukausipalkkaista opetushenkilökuntaa. Liuttu-Hietala toimii myös yrittäjäohjaajana Viestintätoimistoyrittäjä Leena Liuttu-Hietalan tarkoituksena on hakeutua oman Myös yritysmaailman edustajilla on mahdollisuus ja jopa velvollisuus vaikuttaa Pirkanmaalla ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Uudet työelämätaustaiset näyttötutkintomestarit toimivat linkkeinä ja tulkkeina koulu- ja yritysmaailman välissä. Työelämän edustajille suunnattuja NTM-koulutuksia ei tiettävästi ole muualla Suomessa järjestetty. alansa eli markkinointiviestinnän ammatti- ja erikoisammattitutkintojen arviointitehtäviin. Hänellä on liki kahdenkymmenen vuoden yrittäjäkokemus, joten hänellä on hyvät valmiudet arvioida myös yrittäjän ammattitutkintojen näyttösuorituksia. Liuttu-Hietala kiinnostui näyttötutkintomestarikoulutuksesta osallistuessaan Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen järjestämään yrittäjäohjaajakoulutukseen. Lähdin mukaan näyttötutkintomestarikoulutukseen, koska yrittäjäohjaajan pestit ovat olleet mielenkiintoisia. Haluan hyödyntää omaa kokemustani ja osaamistani, ja NTM-tehtävissä se on mahdollista. Se, että kurssin saattoi käydä Tampereella, vaikutti ratkaisevasti päätökseeni lähteä mukaan. Myös kurssin tiivis aikataulu sopi hyvin työtilanteeseeni. Näyttötutkintomestarin koulutuksen järjesti Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Taustalla oli vahva yhteistyö Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen kanssa. Uudet näyttötutkintomestarit nostivat maljan valmistumisensa kunniaksi. Etualalla keskellä Leena Liuttu-Hietala.

20 20 Iltakoulun aiheena yrittäjien hyvinvointi Yrittäjien iltakoulu on muodostunut minulle perinteeksi. Olen osallistunut aina kun olen ehtinyt ja mukaan mahtunut, kymmenen vuotta yrittäjänä toiminut Ossi Aho Kantakolmio Oy:stä kertoi. Hänen mukaansa esiintyjät ovat olleet vuodesta toiseen hyvät. Täältä on aina saanut tietoiskun ajankohtaisesta teemasta, joten odotan innolla illan esitystä, Aho jatkoi juuri ennen tilaisuuden alkua. Tapani Kiminkisen esityksestä ei vauhtia puuttunut. Alkuun päästyään tohtorin suu kävi kuin konekivääri. Saarijärven mies ei powerpointteja kaivannut. Vanha kunnon piirtoheitin riitti hienosti. Tapiolan yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa järjestämän Yrittäjien Iltakoulun suosio näyttää olevan edelleen kasvava. Moni halukas jäi nytkin nuolemaan näppejään, vaikka tilaa oli varattu 400 yrittäjälle. Seminaarien tarkoituksena on aina ollut tarjota yrittäjille uusia ajatuksia, tuttavuuksia sekä toimintatarmoa. Nyt teemana oli yrittäjän henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Ympäri Suomea järjestettävä Iltakoulu järjestettiin nyt jo 14. kertaa. Pirkanmaalla seminaari pidettiin Musiikkiteatteri Palatsissa helmikuussa. Tähtenä tohtori Alkajaisiksi kuultiin yrittäjäjärjestön ja Tapiolan tuoreita kuulumisia. Yrittäjäjärjestön asioita esitteli toimitusjohtaja Jari Jokilampi. Järjestäjän puolelta puheenvuoron puolestaan käytti Tapiola-ryhmän läntisen alueen johtaja Martti Silvennoinen. Illan varsinainen päätähti oli tietokirjailijana ja luennoitsijana kunnostautunut terveyskeskuslääkäri Tapani Kiminkinen. Televisiostakin tuttu maalaistohtori otti yleisön haltuun jo ensimetreiltä. Vaikka mies sanoi voivansa puhua työterveysasioista jopa kuusi tuntia, mahtui reiluun tuntiinkin valtavasti asiaa. Kantava teema oli sekä itsestä että muista välittäminen. Elämän aika on juuri nyt Ydinviesti oli selvä. Terveyteen ja hyvinvointiin kannattaa panostaa tässä ja nyt. Ihminen osaa harvoin huolehtia terveydestään ennen kuin se on mennyt tai menemässä. Se on valitettava tosiasia. Ennaltaehkäisy on kaikella tavalla järkevämpää ja halvempaa, Kiminkinen kertoi. Hyvillä puhujanlahjoilla ja letkeällä murteella siunatun Kiminkisen suosion salaisuus on, että hän osaa pukea lääketieteelliset faktat ja tilastot kansankielelle. Vaikka itse asiat, kuten lepäämisen, ravinnon ja liikunnan merkitys, ovat periaatetasolla kaikille tuttuja, sai mies tarinaan maustetta huumorista ja omakohtaisista kokemuksistaan pitkältä, potilaskäyntiä sisältäneeltä uraltaan. Geeneihin voi vaikuttaa Kansanterveysongelmista Kiminkinen keskittyi erityisesti diabetekseen ja sepel- valtimotautiin. Tällä hetkellä Suomessa on puoli miljoonaa diabeetikkoa. Jos asialle ei tehdä mitään, lukema on vuonna 2030 kaksi miljoonaa, Kiminkinen listasi. Myös sepelvaltiotauti yleistyy. Geenejään ei voi valita, mutta elämäntavoilla voi vaikuttaa geeneihin. Sepelvaltimotaudeista omalla toiminnalla on ehkäistävissä prosenttia ja kakkostyypin diabetes oikeastaan kokonaan. Terveyden edistämisessä korostuu oma toiminta, toiminta perhepiirissä sekä lähiyhteisössä. Arjen teot ratkaisevat. Kuuntele kehoasi Työelämänpuolelta käsiteltiin esimerkiksi hyvän johtajuuden merkitystä sekä yrittäjille usein tuttua stressiä. Tässä mielessä yrittäjien ja maalaispoikien arvot ovat samat. Työstä ei kieltäydytä. Vaikka ihminen sopeutuvaisena eläimenä voikin mennä kovaa kymmenenkin vuotta, pitää ihmisen päästä myös palautumaan. Meidän pitäisi osata kuunnella tarkemmin kehoa. Nämä ovat yksinkertaisia asioita. Kun on nälkä, niin syödään, kun väsyttää, niin levätään ja niin edelleen. Kaikkeen ei tarvita pillereitä. kanssaihmisiämme, Kiminkinen tiivisti. Esityksensä mies päätti piispa Eero Huovisen haastattelusta poimittuun sitaattiin: Elämässä ei ole mitään mieltä, ellemme ymmärrä, että olemme olemassa toisiamme varten. Kiminkisen teesejä: Ossi Aholle Iltakoulusta on muodostunut jo perinne. Juhlia pitää olla, mutta niitä ei voi olla joka päivä. Se johtaa mahdottomuuteen. Moni on kysynyt minulta, että tuleeko hieronnasta hyvään kuntoon. Vastaan aina, että tietysti tulee. Hieroja tulee oikeinkin hyvään kuntoon. Etenkin suomalainen mies on monesti turhan vaatimaton. Kukaan ei voi kuntoilla varastoon.0 Kuolemaa ei tarvitse pelätä. Se tulee sataprosenttisesti. Tapiolan paikallispalveluyrittäjä Mika Uotila Sastamalasta oli tyytyväinen kuulemaansa. Ehdottomasti kannatti lähteä mukaan. Teema oli erittäin tärkeä, sillä jaksaminen liittyy oleellisesti kaikkien yrittäjien arkeen, Uotila kommentoi. Hänen kollegansa Merja Niemi lähti matkaan Satakunnan puolelta. Lähes kirkkokelpoinen Myös henkipuolen asiat saivat paljon tilaa miehen esityksessä. Jos muutamat ei lasten korviin soveltuvat lentävät lauseet ja esimerkit olisi siivottu, saattaisi esityksen siirtää saarnastuoliin. Kiminkinen käsitteli saarnassaan niin uskollisuutta, suvaitsevaisuutta kuin anteeksiannon merkitystä. Meidän pitäisi oppia ensin hyväksymään itsemme ja sitä kautta rakastamaan myös Tämä pöytäseurue viihtyi ilmeistä päätellen Iltakoulussa hyvin. Merja Tanhunen (vas.) ja Nina Hietanen edustivat tilaisuudessa Messukylän Toimistopalvelut Oy:tä. Kuvassa etualalla istuva Tuija Lehtonen puolestaan työskentelee Tammerkosken Tilipalvelut Oy:ssä. Olin kyllä kuullut miehestä aikaisemmin, mutta en ollut kuullut häntä henkilökohtaisesti itse ennen tätä. Esitys pisti paitsi nauramaan, myös ajattelemaan, Hietanen kommentoi. Pehmeitä arvoja korostaen, kera rypsiöljyn, Tenhunen tiivistää, viitaten tohtorin puheeseen oikeanlaisten rasvojen merkityksestä.