SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia. Vanhemmuus uudessa roolissa. Sydän pelissä sijaisvanhemmuudessa. SOS-lapsikylät kouluttavat lapsia Sierra Leonessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia. Vanhemmuus uudessa roolissa. Sydän pelissä sijaisvanhemmuudessa. SOS-lapsikylät kouluttavat lapsia Sierra Leonessa"

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia Vanhemmuus uudessa roolissa Sydän pelissä sijaisvanhemmuudessa SOS-lapsikylät kouluttavat lapsia Sierra Leonessa

2 PÄÄKIRJOITUS MAHDOLLISUUKSIA ON! SIJAISPERHEIDEN MÄÄRÄN lasku on saatu pysähtymään ja hienoista kasvua on nähtävissä. Uusia potentiaalisia vanhempia löytyy varmasti edelleen teollisten työpaikkojen vähentyessä. Kaiken sen työn, mikä voidaan toistaa ja kopioida, tekevät lopulta koneet - hyvä niin. Lasten ja nuorten suojeleminen on kuitenkin yksilöllistä räätälöintityötä ja siihen tarvitaan edelleen ihmisiä. Keräilijäkansat olivat vahvasti riippuvaisia toisista, lähipiirin ihmisistä. Hyvinvoinnin kasvaessa ja yhteiskuntien kehittyessä alettiin voimakkaasti tavoitella yksilön vapauksia kansallisella tasolla. Nyt olemme siirtymässä takaisin vahvan keskinäisen riippuvuuden aikaan. Sanotaan, että maailman ihmiset ovat kuuden kädenpuristuksen päässä toisistaan. Se, mitä tapahtuu maapallon toisella puolella, tulee tietoisuuteen ja koskettaa lähes samanaikaisesti kaikkialla. Auttaisiko tämä näkemään asiat laajemmin ja toimimaan maapallon edun mukaisesti? Kestävyysvajeen kimppuun on käyty perinteisellä tavalla hyvinvointivaltion kuluja karsimalla. Kestävämpään lopputulokseen ja kulujen pienentämiseen päästäisiin todennäköisesti kuitenkin investoimalla hyvinvointiin enemmän ja siten lisäämällä ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. SOS-Lapsikylän auttamisen malli on ainutlaatuinen, voimakkaaseen yhteisölliseen ajatteluun ja turvaan perustuvana. Nyt mallia on Suomessa oivallettu toteuttaa ensimmäisen ker- SOS-Lapsikylän auttamisen malli on ainutlaatuinen, voimakkaaseen yhteisölliseen ajatteluun ja turvaan perustuvana. ran vanhusten hoidossa, kun Kaarinan kunta rakentaa vanhuskylää yhteisöllisen perhehoidon ajatuksella. Vanhuskylään tulee viisi asuntoa perheille ja tukiyksikkö. Kiitos tuestanne lasten sekä perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Rauhallista joulunaikaa! Jari Ketola toiminnanjohtaja Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu HELSINKI puh. (09) Päätoimittaja Aija Rikala Toimitussihteeri Elina Pitkäranta Toiminnanjohtaja Jari Ketola Ulkoasu Heli Rantala Kansikuva Touko Sipiläinen Paino Forssa Print ISSN Osoitteenmuutokset: (09) SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

3 LEDARE MÖJLIGHETER FINNS! MINSKNINGEN av antalet fosterfamiljer har kunnat hejdas och en liten ökning är skönjbar. Nya potentiella föräldrar hittar man säkert i och med att industriarbetsplatserna blir allt färre. Allt det arbete, som kan upprepas och kopieras, görs till slut av maskiner och bra är det. För att ta hand om barn och unga krävs dock skräddarsytt, individuellt arbete och till det behövs det fortfarande människor. Samlarfolken var mycket beroende av varandra, av människorna i sin närmaste krets. När välfärden ökade och samhällena utvecklades började man kraftigt eftersträva individuella friheter på det nationella planet. Nu är vi på väg tillbaka till en tid då man är starkt beroende av varandra. Det sägs att väldens människor befinner sig på bara sex handslags avstånd från varandra. Det som händer på and ra sidan jorden blir känt och berör oss alla nästan samtidigt. Kan det här hjälpa oss att få vidare perspektiv på saker och verka i enlighet med jordens intressen? Hållbarhetsgapet har man försökt åtgärda på traditionellt sätt, genom att gallra i välfärdsstatens utgifter. Ett hållbarare slutresultat skulle man troligen få genom att investera mera i välfärd och på det sättet öka människors möjligheter att delta i uppbyggnaden av samhället. Den hjälpmodell som SOS-Barnbyar använder sig av är unik, och baserar sig på ett starkt gemenskapstänkande och gemensamt skydd. Nu har man kommit på att för första gången i Finland använda modellen i åldringsvården. S:t Karins kommun bygger en äldreboendeby där den ledande principen är gemensam familjevård. Äldreboendebyn får fem familjebostäder och en stödenhet. Den hjälpmodell som SOS-Barnbyar använder sig av är unik, och baserar sig på ett starkt gemenskapstänkande och gemensamt skydd. Tack för ert stöd för att öka barns och familjers välfärd. Jag önskar er alla en fridfull juletid! Jari Ketola verksamhetsledare Apua tarvitsevia lapsia on Suomessa paljon. Testamenttilahjoitus on arvokas tapa varmistaa, että myös tulevaisuudessa lapsilla on mahdollisuus turvalliseen kotiin SOS-lapsikylässä, jossa voi kasvaa terveeksi, myönteiseksi ja vastuulliseksi aikuiseksi. Punkaharjun SOS-lapsikylässä järjestetään testamenttija lahjoitusilta maanantaina klo Ilmoittautumiset Punkaharjun SOS-lapsikylän sihteerille Mia Lukkariselle puh tai torstaihin mennessä. 3 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Voit kysyä lisätietoja tai tilata testamenttiesitteemme keskus - toimistostamme numerosta (09) tai sähköpostitse osoitteesta SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

4 ASIAA 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

5 TUKI TÄRKEÄÄ SIJOITETUN LAPSEN KOKO PERHEELLE Sijoitetun lapsen perhe on monin tavoin samanlainen kuin mikä tahansa perhe. Perheissä on rakkautta, välittämistä, huolenpitoa, yhteisiä perinteitä, sukulaisverkostoja yms. Vanhempien tavoitteena on antaa lapselleen kaikki, mitä lapsi tarvitsee, mutta jossain matkan varrella jotakin on mennyt vikaan, usein jo vanhemman omassa lapsuudessa. Nämä tapahtumat ovat mahdollisista avohuollon tukitoimista huolimatta johtaneet siihen, että lapsen kasvuympäristö ei ole ollut tarpeeksi turvallinen ja hänen kehityksensä on vakavasti vaarantunut. On tärkeää, että lapselle silloin on tarjolla toinen, turvallinen paikka, esimerkiksi koti SOS-lapsikylässä. Tulee kuitenkin muistaa, että perheen tarina voi olla vaikkapa tällainen: 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5 5

6 MIAN TARINA Kolmihenkinen perhe, äiti Mia ja ja kaksi lasta, oli elänyt haastavaa arkea jo pitkään. Mia ei tiennyt, miten auttaa lapsiaan jaksamaan, kun oli itsekin niin väsynyt. Eräänä päivänä Mialle kerrottiin tilanteen olevan niin hälyttävä, että lapset sijoitettaisiin heti SOS-lapsikylään ja äiti voisi halutessaan tulla mukaan viemään heitä. Vastassa oli kummallinen paikka. Pihalla oli lapsia ja aikuisia. Kaikki lapset tuijottivat tulokkaita, ja aikuiset vaikuttivat Mian mielestä kiusaantuneilta. Lapsikyläkodissa vastassa oli henkilö, jota kutsuttiin lapsikylävanhemmaksi. Hän hymyili kauniisti, mutta oli liian vieras, liian etäinen. Ja miksi hän hymyili tuolla tavalla? Eikö hän tajunnut, että pahin oli tapahtumassa. Että tämä perhe hajoaa nyt juuri. Kaikki istuivat sohvaryhmän äärelle ja alkoivat puhua jostakin, mitä Mia ei ymmärtänyt. Kaikkien äänet olivat etäistä huminaa, mistä Mia yritti erottaa sanoja samalla, kun itkevät lapset tarrautuivat häneen. Hetken kuluttua sosiaalityöntekijä totesi, että kaikki tarvittava on nyt käyty läpi ja kuukauden kuluttua tavattaisiin palaverissa. Mia ei ollut ehtinyt ymmärtää, mitä oli käyty läpi ja mistä palaverista sosiaalityöntekijä puhui, mutta hän nyökkäsi antaakseen vaikutelman siitä, että oli yhteistyökykyinen. Kuukauteen Mia ei kuullut lapsistaan. Vasta myöhemmin hän sai kuulla, että sohvaryhmän äärellä oli sovittu lapsikylävanhemman soittavan hänelle kerran viikossa, mutta hän ei ollut shokissaan ymmärtänyt tätä eikä siksi ollut ollut tavoitettavissa, kun hänelle soitettiin. Kuukauden ajan hän sulkeutui omaan asuntoonsa, piti puhelimensa kiinni peläten omien läheistensä yhteydenottoja, itkien ja surren. Kuukauden kuluttua hän istui kuuntelemassa, miten tämä vieras nainen kertoi hänen lapsistaan. Miten he olivat nukkuneet ja syöneet, miten hänen tytärtään yritettiin auttaa, kun hän sai raivokohtauksia. Mian teki mieli kirkua. Mikä oikeus tällä naisella oli varmistaa hänen lastensa yöunet tai tarjota heille ruokaa! Tytär oli samanlainen kuin hän, lapsen kiukkua on vaikea hallita, mutta se oli taito, joka Mian tulisi oppia, ei tämän naisen! Mutta Mia ei kirkunut, koska tiesi tämän olevan oikein. Lapsikylävanhempi herätti hänessä luottamusta. Hän uskoi, että tämä nainen osaisi tuon kaiken. Mia ei osannut ja sen hän tiesi itsekin. Mutta hän olisi halunnut edes yrittää. Hän olisi halunnut oppia nuo asiat. Hän yritti kertoa tästä ajatuksestaan palaverissa, mutta hänet ymmärrettiin väärin ja kuviteltiin, että hän vaati lapsia kotiin, vaikka hän vain pyysi mahdollisuutta oppimiseen. Jouluun oli muutama viikko ja Miaa pelotti ottaa asia puheeksi palaverissa. Hän oli suunnitellut matkustavansa lastensa kanssa isovanhempiensa luokse toiselle paikkakunnalle, missä he aina olivat viettäneet joulun. Mian pettymykseksi joulu ei ollut mahdollinen. Lasten tulisi asettua uuteen ympäristöönsä, joulu valmisteltaisiin lasten kanssa yhdessä siellä ja Mia olisi tervetullut lounaalle lapsikyläkotiin joulupäivänä. Palaverin jälkeen lapset ja Mia istuivat pitkään sylikkäin etsien lohtua toisistaan. Miten heille oli käynyt näin? Pystyisivätkö he enää koskaan päättämään itse omista asioistaan? Palaisivatko he koskaan yhdessä yhteiseen kotiin? Mian mielessä oli valtavasti kysymyksiä, joita ei uskaltanut esittää. Ainoita puhumisen paikkoja näyttivät olevan nämä palaverit, mutta ei hän osannut niissä ottaa asioita puheeksi, koki itsensä niin ulkopuoliseksi. Kunpa joku kuuntelisi. Kunpa tuo lapsikylävanhempi oikeasti oppisi tuntemaan hänet ja hänen perheensä, jotta osaisi auttaa lapsia oikealla tavalla. Mia halusi kertoa lapsikylävanhemmalle, miten oli itse yrittänyt auttaa lastaan kiukkutilanteessa, mutta milloin hänelle tarjoutuisi mahdollisuus jutella asiasta lapsikylävanhemman kanssa kahdestaan? Ja kuuntelisiko hän Miaa? Ei kukaan muukaan koskaan kuunnellut. 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

7 MIAN TARINA ei ole todellinen, mutta se on koottu kokemusten pohjalta, joita sijoitettujen lasten vanhemmat ovat kertoneet haastatteluissa kehittämishankkeessamme Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen. Olemme haastatelleet yhdeksää SOS-lapsikylään sijoitetun lapsen perhettä, sekä vanhempia että lapsia, ja pyytäneet heitä kertomaan siitä, minkälainen tukitoimi lapsen sijoitus SOS-lapsikylään on koko perheen näkökulmasta ollut ja miten lapsikylä on lapsen sijoituksen aikana pystynyt tukemaan koko perhettä. Tavoitteenamme on haastatteluaineiston pohjalta löytää uusia tapoja tukea sijoitetun lapsen perhettä sekä yhtenäistää perhetyön käytäntöjä kaikissa SOS-Lapsikylän toimipisteissä. Perheet ovat kertoneet monia onnistumisen kokemuksia mm. siitä, miten sijoitus on toiminut kunkin perheenjäsenen oman kuntoutumisen mahdollistajana ja miten lapsikylävanhemmasta on tullut läheinen henkilö koko perheelle. Joukossa on kuitenkin monta Mian tarinaa. Siksi tavoitteenamme nyt on muodostaa perhetyön malli, jolla luomme sijoituksen alusta asti yhteistyön lapsen vanhempien kanssa, ymmärrämme heidän suuren merkityksensä lapselle, ja autamme heitä löytämään oman roolinsa sijoitetun lapsen vanhempina. Parhaassa tapauksessa saamme olla mukana tukemassa perhettä, kun lapsi pääsee palaamaan vanhempiensa luokse. Kussakin SOS-Lapsikylän toimipisteessä konkreettinen kehittämistyö sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukemiseksi aloitetaan alkuvuodesta 2014, hankeraportin julkaisemisen jälkeen. Pyrimme siihen, että jatkossa vanhemmat eivät joutuisi yksin käymään läpi Mian tunteita vaan voisivat kokea olevansa kuultuja, tärkeitä ja osallisia oman lapsensa sijoituksessa. Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen -kehittämishankkeesta vastaa sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen Kaarinan SOS-lapsikylästä. Työryhmään kuuluu Vanhasen lisäksi lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer sekä yksi työntekijä kustakin SOS-Lapsikylän toimipisteestä. Hanketyö aloitettiin tammikuussa 2013 ja hankeraportti julkaistaan alkuvuodesta Tämän jälkeen kehit tämistyö tuo - daan käytäntöön SOS-Lapsikylän toimipisteissä. TEKSTI: SONJA VANHANEN Jälkihuolto pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa puhuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjesti elokuun lopulla Helsingissä konferenssin jälkihuollon tutkimuksesta Pohjoismaissa. Tilaisuuteen osallistui tutkijoita Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta sekä kaksi Pesäpuun Selviytyjät-ryhmän nuorta, joilla on omakohtaisia kokemuksia sijaishuollosta. Pohjoismaiden välillä sijais- ja jälkihuollon järjestämisessä on paljon yhtäläisyyksiä, joten myös kehittämishaasteet ovat samansuuntaisia. Jälkihuollon tutkimuksen todettiin olevan vielä vähäistä kaikissa Pohjoismaissa, mutta kiinnostus sitä kohtaan on lisääntynyt. Erityisesti kaivattiin pitkittäistutkimuksia, joiden avulla voitaisiin arvioida lastensuojelun vaikuttavuutta ja kehittää sijaishuoltoa. Todettiin, että nuorten oma osallisuus sijaishuollon kehittämisessä on vielä puutteellista. Suomalainen Selviytyjät-ryhmä on toiminut edelläkävijänä pitkäjänteisessä lapsia ja nuoria osallis- tavassa sijaishuollon kehittämiseen tähtäävässä toiminnassa, ja ryhmän jäsenten kokemukset herättivät paljon mielenkiintoa ja keskustelua. Keskustelua herätti myös SOS-Lapsikylä ry:n Itsenäistyminen elämänvaiheena -tutkimuksessa käytetty osallistavan tutkimuksen menetelmä, joka mahdollisti sijaishuollon kokemuksia omaavien nuorten osallistumisen tutkimuksen tekemiseen niin tutkimuskysymysten asettelussa kuin haastatteljoina. Kaikissa maissa jälkihuollon palvelujärjestelmän toivottiin tulevaisuudessa joustavan nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä tarve ja toive jälkihuoltoiän joustamiseen ilmeni myös Itsenäistyminen elämänvaiheena -tutkimuksesta. Suomessa se tarkoittaisi jälkihuollon päättymisiän joustamista nykyisestä 21 vuodesta pidemmälle, ainakin 25 vuoteen asti. TEKSTI: HILLEVI WESTMAN SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

8 KYLILLÄ KERROTAAN 10-VUOTIAS KAARINAN SOS-LAPSIKYLÄ murrosiän kynnyksellä Kaarinan SOS-lapsikylä sijaitsee Turun kupeessa Lounais-Suomessa. Kylä juhlistaa joulun alla kymmenvuotista taivaltaan avoimin ovin ja järjestettävään tapahtumaan ovatkin kaikki tervetulleita. ENSIMMÄINEN LAPSI muutti Kaarinan SOS- lapsikylään joulukuun yhdeksäs päivä vuonna Nyt lapsikylässä asuu yhdeksän sijaisperhettä, joissa on yhteensä 31 lasta. Kymmenen vuotta sitten kylään tulleet pienet taaperot ovat venähtäneet vuosien varrella ja suurin osa lapsista alkaa olla murrosikäisiä. Alle kouluikäisiä lapsia kylässä asuu tällä hetkellä kolme ja yläkouluiän ylittäneitä nuoria on vastaava määrä. Muutama täysi-ikäinen nuori asuu yksin kylän yhteydessä tai sen lähistöllä itsenäistymisasunnossa. Kylän henkilökunnalta nämä nuoret saavat kuitenkin yhä tukea aikuisen elämän ensimetreillä. Klip klop, hevonen on pop Kaarinassa iloitaan siitä, että suurin osa lapsista on löytänyt itseään kiinnostavan harrastuksen. Harrastukset antavat lapsille onnistumisen kokemuksia ja auttavat kehittämään sosiaalisia taitoja, kertoo kylän johtaja Esa Vierikko. Sijainti Turun lähellä takaa monipuolisen lajitarjonnan. Etenkin liikunnalliset lajit ovat kaarinalaisten lasten suosiossa. Tyttöjen keskuudessa ratsastus on tällä hetkellä pop. Muita lasten suosimia harrastuksia ovat salibandy, snorklaus, jalkapallo, partio ja yleisurheilu. Aikoinaan kylässä järjestettiin lapsille paljon vapaa-ajantoimintaa. Erilaisia kerhoja oli jopa viisi tai kuusi viikossa. Kun lapset ovat pikkuhiljaa löytäneet ystäviä ja aktiviteetteja kylän ulkopuolelta, on kerhojen tarve vähentynyt. Joka toinen perjantai järjestettävä 13 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien nuorten Nuokkari on erittäin suosittu. Yhteistalon nuorteniltaan nuoret tulevat viettämään aikaa, pelaamaan pelejä, katsomaan leffoja, surffaamaan netissä ja kuuntelemaan musiikkia. Ruoalla on illanvietossa iso merkitys ja tavoitteena on myös valmistaa nuoria edessä häämöttävään itsenäistymiseen. Nuoret valmistavat itse ohjaajien kanssa erilaisia ruokia, kuten pizzaa, tortilloita ja välillä hieman haastavampiakin herkkuja. Nuokkarille saa tuoda kylän ulkopuolisen kaverin mukaan. Kaikista suosituin kaveri näissä illoissa on kuitenkin Viljo erään Kaarinan kylän ohjaajan omistama terapiakoira. Nekin nuoret, joiden voi olla vaikeaa osoittaa tunteita tai tulla mukaan isoon ryhmään ja luoda ystävyyssuhteita, uskaltautuvat touhuamaan Viljon kanssa. Nuortenilloissa yhteinen tekeminen tuottaa iloa, mutta monille on myös tärkeää päästä hakeutumaan Nuokkarissakin aikuisten lähelle. Vanhempien ja Nukkumatin tukena Vuosien varrella muutama lapsi on muuttanut Kaarinasta takaisin biologisten vanhempiensa luokse ja SOSlapsikylän tavoitteena onkin, että mahdollisimman moni lapsi voisi kasvaa omien vanhempiensa kanssa. Ennalta ehkäistäkseen huostaanottoja on Kaarinan SOS-lapsikylä käynnistämässä perhetyö- ja perhekuntoutusohjelmaa, Vierikko kertoo. Perhetyön tarkoituksena on tarjota tukea perheille heidän omassa kodissaan esimerkiksi silloin, kun neuvolan tuki ei ole riittävää, mutta tilanne ei vaadi varsinaista lastensuojelua. Apua voidaan tarjota esimerkiksi perheelle, jonka lapsella on vaikeuksia nukkumaanmenossa tai kun 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

9 PÄÄTOIMITTAJALTA lapsi saa voimakkaita uhmakohtauksia, eikä perhe tiedä, miten toimia. Apua voidaan antaa myös tilanteissa, joissa yksinhuoltajavanhempi on vaarassa uupua työelämän haasteiden ja useamman lapsen kasvatusvaatimusten alla. Neuvolan perhetyöllä on rajalliset resurssit, mutta Kaarinan SOS-lapsikylä voi tarjota lisätukea ja järjestää apua joustavammin myös virka-ajan ulkopuolella ilta-aikaan. Perhekuntoutus on perhetyötä intensiivisempää. Se tarkoittaa, että perhe saa apua lastensuojelun asiakkaana avohuollon kautta. Perhekuntoutuksessa koko perhettä pyritään auttamaan. Myös perheen lapset saavat vaikuttaa siihen, miten perheen kanssa toimitaan yhdessä sen tukemiseksi. Lapsilähtöisyys on perheiden tukemisen lähtökohta. TEKSTI JA KUVA: ELISE LIIKALA AVOIMET OVET Kaarinan SOS-lapsikylässä 10-vuotistaipaleen kunniaksi Tervetuloa juhlimaan kanssamme maanantaina 9. joulukuuta kello Tilaisuudessa kerrotaan kylän toiminnasta ja vierailla on mahdollisuus tutustua kylän tiloihin. Perhetyöntekijä Sini Eräpuro kertoo perhetyöstä ja perhekuntoutuksesta, apulaisjohtaja Sari Carlsson ja kylän nuoria on puhumassa lasten ja nuorten osallisuushankkeesta ja sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen esitelmöi kehittämishankkeesta Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen. Jotta osaamme varata tarpeeksi herkkuja tarjolle, ilmoittauduthan mennessä kylän sihteerille Pia Ilolle sähköpostitse tai puhelimitse: Kylän osoite on Luhtikatu 2 A, Kaarina. Kello järjestetään lasten suunnittelema kylän 10-vuotisjuhla koko kylän väelle. Sinne kutsutaan myös lasten omat vanhemmat. Ei jätetä yksin lapsen vanhempiakaan SOS-LAPSIKYLÄ on vaikeassa tilanteessa olevan lapsen asialla ja lapsi on työmme keskiössä. Lastensuojelutyötämme ohjaa lapsen paras ja ajamme apua tarvitsevan lapsen etua. Tämä ajatus ja tahtotila on näkynyt viestinnässämmekin kannustuslauseena Ei jätetä lasta yksin. Lapsi on meillä edelleen keskiössä, mutta lapsen elämään kuuluvat myös lapsen läheiset, omat vanhemmat ja muut tärkeät ihmiset. Lapselle omat läheiset pysyvät tärkeinä myös huostaanoton jälkeen. Huostaanotto ei leikkaa pois lapsen menneisyyttä, vaan lapsi kantaa aiemmin kokemaansa myös sijaishuoltopaikassa ja käsittelee siellä menneisyyttään. Sijaishuollon tarkoitus ei ole, että lapsen vanhemmat vaihdetaan uusiin. Sijaisvanhemman tehtävänä on pikemminkin tarjota lapselle uusi mahdollisuus ja arjen kasvun rauha. Sijaisvanhemman tukemana lapsi voi turvallisesti kohdata ja käsitellä kokemansa ja jopa muuttaa sen vähitellen vahvuudekseen. Lapselle kaikki koettu, vaikeudetkin, voivat turvallisessa ohjauksessa tarjota eväitä viisauteen ja eheyteen. Ja lapsen omat vanhemmat ja heidän kanssaan koetut asiat ovat ja pysyvät aina tärkeänä osana lapsen persoonallisuutta. Koska lapsen keskiössä ovat lapsen vanhemmat, lapsen paras toteutuu parhaiten, kun myös näiden, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten vanhemmat saavat apua. SOS-Lapsikylä ryhtyykin panostamaan yhä enemmän työskentelyyn lapsen vanhempien kanssa. Tavoitteena on auttaa vanhempia löytämään oma roolinsa kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen vanhempina. Parhaimmillaan työ voi johtaa jopa perheen uudelleen yhdistämiseen. Aiheesta on SOS-Lapsikylässä käynnistetty kaksivuotinen kehittämishanke, josta Sonja Vanhanen kirjoittaa tässä numerossa. Ei siis jätetä lasta yksin, mutta ei jätetä yksin lapsen vanhempiakaan. Aija Rikala päätoimittaja SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

10 KYLILLÄ KERROTAAN SYÖKSYSYNNYTYKSIÄ JA HÖPÖHÖPÖJUTTUJA Päivi Vahvaselkä-Valkosen elämänmuutos alkoi Pasilassa, kun hän jokunen vuosi sitten törmäsi juna-asemalla julisteeseen, jossa mainittiin SOS-Lapsikylä. Nimi jäi pyörimään hänen päähänsä ja Päivi hakeutui yhdistyksen verkkosivuille. Sijaisvanhemmuus oli kiinnostanut Päiviä jo pidempään ja hän palasi yhä uudestaan ja uudestaan nettisivuille lukemaan aiheesta. NYT PÄIVI ON TUORE lapsikylävanhempi. Hän on toiminut sijaisvanhempana kolmelle alle viisivuotiaalle lapselle Kaarinan SOS-lapsikylässä elokuusta lähtien. Sitä ennen Päivi toimi noin kaksi vuotta lapsikylävanhemman sijaisena kahdessa eri kodissa kylän alueella hoitaen lapsia sijaisvanhempien lomien aikana. Sijaisvanhemmat asuvat SOS-lapsikylässä lasten kanssa ympäri vuorokauden, mutta heillä on noin 4 7 vuorokautta kuukaudessa vapaata. Sijaisen, kuten sijaisvanhemmankin, tehtävänä on vastata muun muassa kodin ylläpidosta, siivouksesta, ruoanlaitosta ja lasten hoidosta. Kysyttäessä, miksi Päivi alun alkaen ryhtyi sijaisvanhemmaksi, hän naurahtaa: Ei harmainta aavistustakaan! Tässä on vain joku juttu. Jokaisella on sisäsyntyinen tarve olla tarpeellinen. Ja sit mä myös halusin haastaa itseni. Päivin mukaan sijaisvanhemmuus on kokonaisvaltainen elämäntapa. Sijaisenakin lapsen kanssa vietetty aika on intensiivistä, mutta sijaisvanhempana vapaa-aikaa ei voi erotella työajasta. Päivin mukaan sijaisvanhemmuus SOS-lapsikylässä on kuin suuri seikkailu. Jos haluaa laittaa arvomaailmansa ja tärkeysjärjestyksensä uusiksi, niin tämä on tehokas paikka tehdä se, Päivi kuvailee. Tässä tosiaan pääsee haastamaan itsensä, linjaa Päivi. Päivistä sjaisvanhemmuudessa parasta onkin turvallisesta hiekkalaatikosta irtautuminen ja kohtaamiset lasten, nuorten ja työyhteisön jäsenten kanssa sekä niiden mukanaan tuomat asiat. Vaikka työn yllätyksellisyys on innostavaakin, se on myös asia, joka vaatii sijaisvanhemmalta paljon. Sijaisvanhemman tulee olla valmis siihen, että haasteita ei voi ennakoida, sillä niitä tulee yllättävissä kohdissa. Lasten kanssa toimiminen synnyttää suurta iloa, mutta myös surua. Lapset ja nuoret haastavat aikuisia rajustikin ja omien tunteiden kanssa voi joutua koville. Edellytyksenä sijaisvanhempana toimimiselle on Päivin mukaan vakaa persoonallisuus. On hyvä tuntea omat 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

11 Sijaisvanhempana ei voi pidemmän päälle toimia virkatakki päällä ja järki korvien välissä. Sydän on avattava ja on annettava kaikki peliin. kipupisteet ja vahvuudet. Päivi arvostaa myös huumorintajua sekä kykyä uskoa ja toivoa, näytti tilanne päällisin puolin miltä tahansa. Maalais-/kaupunkilaisjärki on hyvä olla olemassa. Sijaisvanhemmuus vaatii lisäksi sekä sinnikkyyttä että periksiantamattomuutta, Päivi sanoo. Kaarinan SOS-lapsikylässä sijaisvanhempien kanssa toimii muutakin henkilökuntaa, kuten ohjaajia. Päivi kokee hyvänä sen, että lapsikylässä voi nojata muiden ammattitaitoon ja apuun. Toisaalta eläminen tiiviissä kyläyhteisössä nielaisee ihmisen todella kokonaisvaltaisesti. Se on ihan oma maailma. Huostaanotto on lapselle aina traumaattinen tapahtuma. Kun lapset tulevat lapsikylään tai kylään tulee töihin uusia aikuisia, lapset suhtautuvat uusiin ihmissuhteisiin yksilöllisesti. Toiset tarvitsevat tutustumiseen paljon aikaa, toiset lähestyvät nopeammin. Kuten lapsikin solmii omanlaisensa suhteen aikuiseen, sijaisvanhempikin solmii suhteen lapseen. Sijoitettuihin lapsiin kiintyy yllättävän nopeasti, mutta suhde on erilainen kuin omien lasten kanssa, kuvailee Päivi, joka on kahden aikuisen pojan äiti. Omaa lasta alkaa rakastaa jo raskausaikana. Nämä on syöksysynnytyksiä! Äitiyden merkitystä Päivi pohdiskelee rakkauden kautta. Hän sanoo, että äideillä jos keillä on mahdollisuus sekä tilaisuus ehdottomaan rakkauteen ainakin siinä määrin kuin se on ihmisille mahdollista. Ehdoton rakkaus on sellaista, joka ei odota mitään vastinetta toiselta osapuolelta. Se ei tuomitse ja iloitsee pienimmästäkin ilosta, jota voi tuottaa toiselle. Sijaisvanhempana ei voi pidemmän päälle toimia virkatakki päällä ja järki korvien välissä. Sydän on avattava ja on annettava kaikki peliin. Päivin kantavana voimana on ilo. Työ itsessään on rajoja rikkovaa ja myös sen sisällä voi rikkoa rajoja. Hän sanoo nauttivansa, kun voi lasten kanssa heittäytyä, hyppiä lätäköissä ja tehdä höpöhöpöjuttuja. TEKSTI JA KUVA: ELISE LIIKALA 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

12 KYLILLÄ KERROTAAN LEIRIT VOIMAANNUTTAVAT LAPSIA Leiritoiminta on tärkeä osa SOS-lapsikylissä asuvien lasten elämää. Itseluottamusta lisäävien kokemusten saaminen on erityisen tärkeää kovia kokeneille, huostaan otetuille lapsille. Leirien tehtävänä on tuottaa näitä kokemuksia. LAPSELLA TÄYTYY olla leirillä turvallinen olo ja mahdollisuus pitää hauskaa. Kaikessa pitää olla positiivisen vahvistamisen meininki. Erilaisista uusista tilanteista ja kokemuksista selviytymiset vahvistavat ja rakentavat lapsen itsetuntoa. SOS-Lapsikylän leirikeskus Oravanpesä Pellossa on jo 25 vuoden ajan tarjonnut lapsille mahdollisuuden rauhoittua ja nauttia uusista kokemuksista luonnon keskellä. Lapin maisemissa on järjestetty myös muun muassa useamman päivän kestäviä kanoottiretkiä, joissa on ollut mukana sekä lapsikylien nykyisiä että jo itsenäistyneitä nuoria. Se, mitä näillä reissuilla nuorten välillä intensiivisen yhdessäolon myötä tapahtuu, on jotain aivan erityistä. Kylistä jo itsenäistyneet nuoret toimivat esimerkkeinä nuoremmille ja heidän neuvonsa menevät aivan eri tavalla perille kuin aikuisten, lukemattomia leirejä järjestänyt Lapin SOS-lapsikylän johtaja Kai Lomma kertoo. Niin leirit Oravanpesällä kuin vaikkapa purjehtimassa antavat mahdollisuuden olla luonnon kanssa. Kun luonto asettaa rajat esimerkiksi aaltojen tai lumipyryn muodossa, kasvaa ymmärrys ja kunnioitus, että tuota vastaan on turha kukkoilla, Lomma jatkaa. Luonto tarjoaa niin kauneutta kuin hiljaisuuttakin. Nuotion tuijottaminen illan hämärtyessä on miltei hypnoottista. Usein leireillä on myös lapsikylän arkeen asti kantava vaikutus. Lapsissa huomaa eron leirin jälkeen; että he ovat päässeet rauhoittumaan. Leirin jälkeen kodille nousee myös uusi arvo. Kun on ollut esimerkiksi melomassa savulta haisevissa vaatteissa, sen jälkeen oma peti on taas suuressa arvossa, Kai Lomma kertoo. Tiivis leirielämä rakentaa myös perusluottamusta lasten ja aikuisten välille, mikä kantaa myöhemmin satunnaisten arjen yhteenottojen yli. Myös leirimatkat Italiaan kansainvälisen SOSlapsikyläjärjestön leirille Caldonazzoon ovat lapsille ja nuorille ikimuistoisia kokemuksia. Eräällä reissulla yksi tyttö oli sanonut, että on jännää miten kaikilla näillä tuhannella lapsella on samanlainen tausta kuin minulla. Myös matkalla Italiaan tutustutaan matkan varrella monien muiden maiden lapsikylien väkeen ja nähdään uusia paikkoja. Leirit ovat monesti mahdollisia vain lahjoittajien tuen ansiosta. Kun lapsilta leirien jälkeen on kysytty, mikä oli mukavinta, vastaukset ovat kerta toisensa jälkeen tuttuja: matka, ruoka, saunominen, yöpyminen, pulkkamäki ja niin edelleen. Leireistä tehdään myös usein lapsille kuvakirjoja. Näin saadaan muistot talteen ja kootaan lapsen historiaa, jota omat vanhemmat eivät välttämättä ole tekemässä. TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA KUVA: KAI LOMMA 12 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

13 TUNTEET Lastensuojelutyössä kuulee paljon lauseen mittaisia tiivistyksiä, jotka muuttuvat totuuksiksi, kun niitä toistellaan riittävästi. Harvoin pysähdytään miettimään kuitenkaan hokeman syvempää merkitystä. OTETAAN ESIMERKIKSI vaikka takavuosien slogan ei saa päästää lasta ihon alle. Ajatus on, että säilytetään ammatillisuus myös henkisesti kuormittavissa tilanteissa eikä anneta tunteille valtaa lapsen kokeillessa, testatessa ja ollessa rajaton. Puhtaaksi viljeltynä ajatuksesta pelkistyy ihanteeksi robottimainen, kaavamainen, ennalta-arvattava kasvatus, johon lapsi voi aina luottaa ja joka maksimoi lapsen ja aikuisen turvallisuudentunteen. Ajatus on myös karsia ennen kaikkea negatiivisten tunteiden vyöry ihon alle ; vihan ja katkeruuden syntyminen lasta kohtaan. Meneekö lapsi pesuveden mukana? Häviääkö myös positiivisten tunteiden palo ja aitous arjen keskeltä? Onko tilaa leikkisyydelle, luovuudelle, empaattisuudelle, lapselliselle hulluttelulle? Iho on ihmisen suurin elin tuntoelin. Olisiko parempi herkistää kuin paaduttaa tunteensa ja ihonsa? Tunteet, joita lapsi herättää aikuisessa, kertovat mitä lapsen sisimmässä liikkuu. Tunneäly on huomattu jo ajat sitten ja usein tunne, intuitio on nopeampi kuin ajatus. Pelko kertoo vaarasta ennen kuin se huomataan, huoneeseen astuessa tunnet heti luottamuksen tai pahanpuhumisen ilmapiirin, kodissa ja työpaikalla tunnet nahoissasi asemasi ja laiminlyöntisi. Ilman tunteita olemme hukassa. Epäammatillinen tunteenilmaisu voi mennä perille paremmin kuin viikkojen kasvatuskeskustelut. Tunteista tuhoisimpia ovat syyllisyys ja torjutuksi tuleminen. Onneksi meillä on terapeutteja niitä tunnesolmuja avaamaan. Miksi tunteiden kirjo pitäisi kaventaa ammatillisuuden nimissä? Tunteet ovat tavattoman rasittavia, niiden käsittely syö naista ja miestä ja työyhteisöä, samalla tunteet ovat voimavara ja resurssi. TEKSTI: KARI VAPAAKALLIO, LAPSIKYLÄVANHEMMAN SIJAINEN Leijonien tuella grillikota Punkaharjun SOS-lapsikylään PUNKAHARJUN SOS-LAPSIKYLÄ on ollut useita vuosia Lions Club Savonlinna/Sääminki-klubin yhteistyökumppani ja avustuskohde. Tänä vuonna klubin ja sen yhteistyökumppanien tuella rakennettiin grillikota lapsikylän Leijona-kodille. Savonlinna/Sääminki -klubin jäsenet toteuttivat kodan valmistamisen, pystyttämisen ja viimeistelyn. On hienoa, että leijonat ja paikkakunnan yritykset ovat olleet mukana rakentamassa parempaa huomista tukemalla nuorisoon kohdistuvaa toimintaa, lapsikylän johtaja Jouni Kerppola sanoo. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13

14 KUULUMISIA KYLILLÄ KERROTAAN MAAILMALTA JUHLAHUMUA JA VIERAANVARAISUUTTA VENÄLÄISEEN TAPAAN Lapin SOS-lapsikylän ja venäläisen Kantalahden SOS-lapsikylän välisen nuorten itsenäistymisen tukemiseen tähtäävän yhteistyöhankkeen merkeissä joukko Lapin SOS-lapsikylän työntekijöitä ja nuoria matkusti Murmanskiin syyskuun alussa. MATKALLE LÄHDETTIIN Ylitorniolta SOS-lapsikylän autolla, jolla ajoimme Sallan tulliasemalle. Sallasta jatkoimme matkaa paikallisella pikkubussilla Kantalahteen. Matka taittui varsin sujuvasti, joskin teiden kunto asetti hieman haasteita, mutta perille pääsimme turvallisesti. Ensimmäisen yön vietimme Kantalahden SOS-lapsikylässä, joka sijaitsi keskellä Kantalahden kaupunkia. Kylä oli rakennettu vuonna 2003 eli vietimme siellä myös kylän 10-vuotisjuhlia. Kylä oli hyvin nykyaikainen, siisti pieni yhteisö. Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa Murmanskiin, jossa saimme tutustua kaupungin nähtävyyksiin. Perjantaina vietettiin uuden nuorisokodin avajaisia. Koti oli perustettu keskelle Murmanskin kaupunkia sijaitsevaan kerrostaloon, jonka julkisivu ei kylläkään viestinyt 14 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

15 sitä lämpöä ja kodikkuutta, mikä kodin sisustamisessa oli tavoitettu. Koti oli länsimaiseen tapaan saneerattu lattiasta kattoon, kauniilla verhoilla sekä kalusteilla sisustettu. Avajaisjuhlaan osallistui lisäksemme hyvin arvovaltaisia vieraita, Murmanskin maaherra, suurlähetystön edustajia, kaupungin johtoa sekä tietysti mediaa useilta eri televisio- ja radiokanavilta. Avajaistilaisuus nuorisokodilla oli virallinen juhlapuheineen, lahjoineen sekä runsaine tarjoiluineen. Meidän lahjoituksena nuorisokodille oli ylitorniolaisen Pekka Lovikan soitintuotteen sähkökitara, joka otettiin ilolla vastaan. Avajaisten varsinainen juhlatilaisuus vietettiin Polarnizorie-hotellissa, jossa juhla aloitettiin Venäjän kansallishymnillä, mikä oli todella vaikuttavaa. Juhlien kulku, ohjelmanumerot sekä tarjoilut olivat huolellisesti suunniteltuja sekä toteutettuja. Ohjelmanumeroina esitettiin erilaisia musiikkiesityksiä niin laulun kuin tanssinkin muodossa. Yhteistä esiintyjien kesken oli heidän yhdessä tekemisen ilo ja riemu, joka loisti kaikkien kasvoilla. Juhlien päätteeksi saimme nauttia monenlaisia pöydänantimia, joita oli laitettu tarjolle toinen toistaan kauniimmalla kattauksella. Juhlien jälkeen lähdimme paluumatkalle Kantalahteen, jossa vietettiin paikallisen SOS-lapsikylän 10-vuotissyntymäpäiväjuhlia. Juhlatilaisuus vietettiin lapsikylän sisäpihalla, jonne Lapin ja Kantalahden SOS-lapsikylät kehittävät yhdessä nuorten itsenäistymisen tukea oli rakennettu katettu esiintymislava. Ympäristö oli koristeltu toinen toistaan kauniimmalla rekvisiitalla, kukilla, ilmapalloista tehdyillä hahmoilla sekä monumenteilla. Torvisoittokunta toivotti vieraita tervetulleeksi juhlallisella esiintymisellään. Juhlien ohjelma oli monipuolisesti rakennettu nykytaiteesta venäläiseen kansallistuotantoon, yksinlauluista ripaskatanssiesityksiin. Juhlassa esiintyi myös meidän kylän nuori esittämällä vauhdikkaan, rytmisen tanssinumeron, joka oli sangen värikäs vastapaino venäläisille ohjelmanumeroille. Lahjaksi veimme Matkalla käymämme keskustelun perusteella totesimme, että meillä suomalaisilla on paljon opittavaa niin venäläisestä taiteesta ja kulttuurista kuin kansallisesta ylpeydestä, yhteisöllisyydestä, sydämellisyydestä sekä yhteistyön merkityksestä. Lapin SOS-lapsikylän ja Murmanskin alueen jälkihuollon kehittämisprojektin tarkoituksena on työstää ja toteuttaa jälkihuollossa oleville nuorille tukiohjelma Murmanskin ja Lapin alueille. Projekti toteutetaan vuosina , ja se on tarkoitettu vuotiaille nuorille. Projektia johtaa Kantalahden SOSlapsikylä, ja hanke on osa Kolarctic-ohjelmaa, joka tarkoittaa Pohjoiskalotin sekä Luoteis-Venäjän rajat ylittävää yhteistyötä. Projekti valmistelee nuoria sopeutumaan paremmin yhteiskuntaan, edistää aktiivista elämänasennetta sekä kouluttaa avustavia henkilöitä, jotka huolehtivat jälkihuollossa olevista nuorista. Projektin tarkoituksena on myös, että jälkihuollossa olevat nuoret voivat harjoitella uusia ammatillisia taitojaan. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on perustaa internet-verkosto, jossa asiantuntijat voivat työskennellä nuorten kanssa. edelleen Pekka Lovikan soitintuotantoon kuuluvia kanteleita, jotka otettiin myöskin ilolla vastaan. Paluumatkalle lähdimme monenlaisia kokemuksia rikkaampina sekä entistä vakuuttuneempina yhteistyön kehittämisen merkityksestä Suomen ja Venäjän lapsi- ja nuorisotyön alueella. Matkalla käymämme keskustelun perusteella totesimme, että meillä suomalaisilla on paljon opittavaa niin venäläisestä taiteesta ja kulttuurista kuin kansallisesta ylpeydestä, yhteisöllisyydestä, sydämellisyydestä sekä yhteistyön merkityksestä. Suuntaamme siis avoimin mielin ja ennakkoluulottomasti kohti rajat ylittävää yhteistyötä sekä globaalimpaa tulevaisuutta. TEKSTI: MIRJA KOSKELA KUVA: KAI LOMMA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15

16 KUULUMISIA MAAILMALTA SOS-LAPSIKYLÄN PERHEIDEN TUKEMISEN OHJELMAN AVULLA Agnes Wankuru sai kodin ja toimeentulon Tansanialaisen Agnes Wankurun perheen elämä on kokenut suuren muutoksen SOS-lapsikyläjärjestön avun myötä. Päivittäinen ruoasta ja toimeentulosta taistelu on vaihtunut tulevaisuuden suunnitteluun. AGNES WANKURUN talo sijaitsee jyrkässä rinteessä valtavien kivenlohkareiden keskellä. Vielä kaksi vuotta sitten tällä paikalla ei ollut taloa ja Wankurun 8-lapsinen perhe asui pikkiriikkisessä vuokrahökkelissä. Ennen kuin pääsin mukaan SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelmaan, perheeni elämä oli yhtä vaikeuksia vastaan kamppailemista. Rahat eivät riittäneet joka päivä edes yhteen ateriaan, Agnes Wankuru kertoo SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

17 SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelmien tarkoitus on luoda lapsille turvallinen kasvuympäristö heidän omassa perheessään. Osana ohjelmia perheitä autetaan arjen välittömissä haasteissa: miten selviytyä lasten koulumaksuista ja ruoan pöytään tuomisesta. Pidemmän aikavälin tavoite on koulutuksen ja mikrolainojen kautta auttaa vanhempia löytämään pysyvä toimeentulo ja kyky elättää perheensä. Päästyäni ohjelmaan SOS-lapsikylä auttoi minua lasteni koulumaksujen kanssa. Ensimmäistä kertaa kaikki lapseni pääsivät kouluun, Wankuru kertoo. Yhdessä SOS-lapsikylän työntekijöiden kanssa Wankuru päätti, että hän voisi parantaa toimeentuloaan myymällä kalaa naapurustossaan ja markkinoilla. Hän sai SOS-lapsikylältä koulutusta sekä lainan toiminnan aloittamiseen. Kalaa myymällä Wankuru sai säästettyä rahaa oman maatilkkunsa ostamiseen. Perhe rakensi aluksi pienen vajan maatilkkunsa kulmalle. Vaikka koti ei ollut suuri, se toi vuokramaksujen kanssa taistelleelle perheelle mielenrauhan tilanteensa kehittämiselle. Ensimmäistä kertaa mieheni kuoleman jälkeen söimme kaksi lämmintä ateriaa päivässä, emmekä joutuneet pelkäämään häätöä kodistamme. Wankuru onnistui elämään säästäväisesti ja kalanmyynnistä saamillaan rahoilla hän alkoi rakentaa tontilleen taloa, jonne kahdeksanlapsinen perhe mahtuisi asumaan. Talo valmistui SOS-Lapsikylän tuella. Se ei ole pramea, mutta nyt perheellä on vihdoin turvallinen paikka asua. Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Kysymykseen tulevaisuudensuunnitelmista Wankuru vastaa: Haluaisin saada lapseni koulutettua. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi säästän tällä hetkellä rahaa, jotta voisin avata kaupan läheisessä kylässä. TEKSTI JA KUVA: TOUKO SIPILÄINEN KOULUTUS JOKAISEN LAPSEN OIKEUS Jokaisella lapsella on oikeus käydä koulua ja saada laadukasta opetusta. Koulutus on yksi tehokkaimmista keinoista katkaista köyhyyden, syrjäytymisen, väkivallan ja perheiden hajoamisen kierre. Kuitenkin noin 68 miljoonaa lasta maailmassa ei tällä hetkellä pääse kouluun. Suurin osa heistä on tyttöjä ja asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. MYÖS LÄNSI-AFRIKASSA sijaitsevassa Sierra Leonessa lapsilla on oikeus koulutukseen, ja koulunkäynti ala- ja yläkoulussa on lakisääteistä. Tämä oikeus ei kuitenkaan toteudu, vaan lapset kärsivät huonosta koulujärjestelmästä. Kymmenvuotisen sisällissodan aikana tuhoutui 1270 koulua ja koulutetuista opettajista on huutava pula. Kouluikäisistä lapsista 30 prosenttia ei koskaan aloita koulua ja koulun aloittaneista alle puolet jatkaa viidennelle luokalle asti. Alle puolet vuotiaista tytöistä osaa lukea. 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17

18 Tätä taustaa vasten meitä odotti vaikuttava ja iloinen näky, kun keväällä vierailimme Freetownin SOS-lapsikylässä: satoja iloisia alakoululaisia leikkimässä välitunnilla, ahkeria yläkoululaisia pakertamassa jokakeväisten tasokokeiden kimpussa ja valloittavia esikoululaisia opettajan kanssa laulamassa. Koulu toimii lapsikylässä, mutta suurin osa oppilaista tulee lähialueelta. Koulu toimiikin kahdessa vuorossa, jotta mahdollisimman moni lapsi pääsisi laadukkaan koulutuksen pariin. Tällä hetkellä koulussa on lähes 900 oppilasta ala- ja yläkoulussa. Opettajat ovat koulutettuja, koulussa tarjoillaan lämmin ateria ja siellä on mm. kirjasto, tietokoneluokka ja terveysasema. Koko Sierra Leonessa 2500 lasta käy esi- ja peruskoulua SOS-lapsikyläjärjestön ohjelmien ansiosta. Heistä 530 on lapsikylien lapsia ja 1970 ympäröivistä kylistä. Oppilaista vähän yli puolet on tyttöjä. Vierailulta erityisesti mieleemme ovat jääneet lasten innokkuus ja hymynaamat sekä se, miten tasokasta englantia alakouluikäiset kirjoittivat. Hermann Gmeiner -koulun ansiosta lapsenlapsellani on tulevaisuus Sierraleonelainen Carlton syntyi 25. huhtikuuta vuonna Hänen isänsä menehtyi, kun hän oli kolmevuotias, ja kun yksinhuoltajaäiti kävi töissä, Carlton jäi eläkkeellä olevan isoisänsä hoiviin. Vuosi isän kuoleman jälkeen äiti menetti työpaikkansa eikä enää pystynyt elättämään perhettään. Eräänä aamuna äiti lähti kodista eikä koskaan palannut. Isoisä ja naapurit katsoivat pojan perään. Isoisän eläke ei kuitenkaan riittänyt ruokaan ja hän halusi, että hänen ainoa lapsenlapsensa pääsisi opiskelemaan. Carlton pääsi aloittamaan Freetownin SOS Hermann Gmeiner -koulussa 6-vuotiaana vuonna Aluksi hän oli hyvin hidas oppimaan, mutta tulokset paranivat vuosi vuodelta. Vuonna 2008 hän sai loistavat arvosanat alakoulun päättökokeista ja pääsi jatkamaan yläasteelle. Carltonin yläasteen opettaja Mr. Daboh kertoo, että Carlton on joka vuosi viiden parhaan oppilaan joukossa. Hän on ahkera oppilas ja hänen isoisänsä on erittäin ylpeä hänestä. Carltonin opettajat ovat aina tukeneet häntä. Olen erittäin kiitollinen laadukkaasta koulutuksesta, jota hän koulussa saa, isoisä kertoo. Haluan valmistua insinööriksi ja tienata hyvin, jotta voin tarjota isoisälleni parhaan mahdollisen elämän hänen viimeisinä vuosinaan, nyt 16-vuotias Carlton kertoo. TEKSTI JA KUVAT: RIIKKA TIITOLA- SALMIMIES 18 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

19 KUULUMISIA MAAILMALTA SADUTUS ETENEE SWAZIMAASSA Swazimaassa toteutetun sadutus - hankkeen tulokset ovat olleet rohkaisevia. Ennen sadutuksen aloittamista lapset olivat luokassa suurimmaksi osaksi hiljaa ja kuuntelivat opettajan puhetta. Nyt he ovat saaneet äänen, kertoo esikoulunopettaja Authilia Nxumalo Sandlan esikoulusta. Authilia itse osallistui jo ensimmäiselle hankkeen puitteissa järjestetylle sadutuskurssille ENSIMMÄISELLE sadutuskurssille osallistui vuoden 2011 marraskuussa opettajia 15 esikoulusta. Tämän jälkeen on järjestetty kaksi muuta sadutuskoulutusta. Yhteensä 60 esikoulunopettajaa ja muutamia SOS-lapsikylien äitejä on koulutettu hankkeen aikana sadutusmenetelmän käyttöön. Nyt hankkeessa on mukana jo 40 esikoulua ja kaikki Swazimaan kolme SOS-lapsikylää, ja menetelmän käyttö on tarkoitus laajentaa koko Swazimaahan. Vertaistukea esikoulunopettajille Jotta sadutus tulisi osaksi esikoulun arkityötä, on hankkeessa tarjottu esikoulunopettajille paljon myös muuta tukea. Sadutustilanteiden toteuttamista ja lasten satuja on käsitelty hankkeen aikana mm. narratiivisissa tutkimustyöpajoissa, 8 SOS-lapsikylän esikoulun opettaja kirjoittaa ylös lapsen kertomaa satua. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 19

20 vertaisryhmissä ja täydennyskoulutuksissa. Niissä on perehdytty swazimaalaisten lasten kertomiin tarinoihin. Vertaisryhmän tarpeellisuus nousi esiin heti ensimmäisen sadutuskoulutuksen jälkeen ja esikoulunopettajat perustivat sen itse SOS-lapsikylän kasvatusasioista vastaavan johtajan Rachel Zwanen johdolla. Ryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa, ja sen tarkoitus on olla tukena menetelmän käyttöönotossa sekä sen juurtumisessa ja leviämisessä koko Swazimaahan. Opettajat ovat kokeneet vertaisryhmän hyvin tärkeäksi sadutusmenetelmän käytäntöjen pohtimisen lisäksi myös ammatillisen tuen saamisessa ja arkisen työn ilojen ja surujen jakamisessa. Tärkeässä roolissa ovat olleet myös Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat, jotka ovat tehneet hankkeen aikana satoja vierailuja hankkeen yhteistyöesikouluihin ja saduttaneet, havainnoineet sadutustilanteita sekä dokumentoineet swazimaalaisten lasten kertomia tarinoita. Esimerkiksi vuonna 2012 opiskelijat tekivät swazimaalaisiin esikouluihin yhteensä yli sata vierailua ja kirjoittivat muistiin 155 swazimaalaisten lasten kertomaa satua. Sadut viestivät paikallista kulttuuria Monissa lasten kertomissa saduissa näkyy mielenkiintoisella tavalla swazimaalaisen lapsen arkielämän todellisuus: asuminen isovanhempien kanssa on tavallista AIDSin vuoksi, uskonto on vahvana arkielämässä ja lapset osallistuvat paljon kotitöihin varsinkin maaseudulla. Toki swazimaalaisten lasten sadut kertovat myös kissoista, koirista, pupuista ja poliisiautoista kuten suomalaistenkin lasten sadut. Projektin aikana on tallennettu noin 600 swazimaalaisten lasten kertomaa satua. Sadutustilanteisiin on osallistunut tuhansia lapsia. Osa saduista julkaistaan satukirjassa, joka ilmestyy Monissa lasten kertomissa saduissa näkyy mielenkiintoisella tavalla swazimaalaisen lapsen arkielämän todellisuus: asuminen isovanhempien kanssa on tavallista AIDSin vuoksi, uskonto on vahvana arkielämässä ja lapset osallistuvat paljon kotitöihin varsinkin maaseudulla. vuoden 2013 joulukuussa. Swazimaalaiset esikoulunopettajat kertovat, että projektin tuloksena mm. lasten kuuntelemisen ja vuorovaikutuksen taidot, kielelliset taidot, motoriset taidot, lasten itseluottamus ja itsetietoisuus sekä ryhmätyötaidot ovat kehittyneet. Lapset ovat oppineet rakastamaan kirjoja ja tarinoita ja työstävät tarinoitaan spontaanisti myös roolileikeiksi ja näytelmiksi. Tämä on suuri muutos aikuisjohtoiseen kasvatuskulttuuriin. Vähintään yhtä merkittävää on kuitenkin, miten eri tavalla opettajat ja muut kasvattajat ovat oppineet ajattelemaan lapsista: enää ei tärkein tavoite luokassa olekaan, että lapset ovat hiljaa ja kuuntelevat keskittyneesti opettajaa, vaan tärkeää on, että he ilmaisevat ajatuksiaan, kertovat arkipäivän asioistaan ja osoittavat luottamusta aikuiseen. TEKSTI: TIINA LAAKSO, SADUTUSTA SWAZIMAAHAN -HANKKEEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ KUVAT: KARI ROPPONEN JA TIINA LAAKSO Sadutusta Swasimaahan -projektilla ( ) kehitettiin varhaiskasvatusosaamista Swazimaassa. Maassa ei ole organisoitua koulutusta esikoulujen opettajille eikä yhteistä varhaiskasvatussuunnitelmaa, jotka ohjaisivat maan varhaiskasvatusta. Välineeksi valittiin sadutusmenetelmä, joka on suhteellisen helppo omaksua ja jonka käytöstä on saatu paljon hyviä kokemuksia useissa eri maissa. Projekti oli Suomen ulkoasiainministeriön rahoittama. Tämän rahoituksen päättyessä hanketta jatketaan ja laajennetaan paikallisin resurssein. Projektin vaiheista on kerrottu aikaisemmin Kuulumisia-lehdessä. 20 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Reseptejä asiakassuhteisiin

Reseptejä asiakassuhteisiin Reseptejä asiakassuhteisiin Asiakasta ei jätetä! Mikko Ojanen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1936-2 ISBN 978-952-14-1937-9 (sähkökirja) Kansi ja kuvat:

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Talkshoppia ja workshowta

Talkshoppia ja workshowta Talkshoppia ja workshowta - projektin satoa Turusta ja muualta Se tarina muutti päiväni kirjasto kertoo ja kuuntelee Turun kaupunginkirjasto Ella Mustamo, Tarja Nikander, Leena Elenius 2 Keitä me olemme?

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot