SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia. Vanhemmuus uudessa roolissa. Sydän pelissä sijaisvanhemmuudessa. SOS-lapsikylät kouluttavat lapsia Sierra Leonessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia. Vanhemmuus uudessa roolissa. Sydän pelissä sijaisvanhemmuudessa. SOS-lapsikylät kouluttavat lapsia Sierra Leonessa"

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia Vanhemmuus uudessa roolissa Sydän pelissä sijaisvanhemmuudessa SOS-lapsikylät kouluttavat lapsia Sierra Leonessa

2 PÄÄKIRJOITUS MAHDOLLISUUKSIA ON! SIJAISPERHEIDEN MÄÄRÄN lasku on saatu pysähtymään ja hienoista kasvua on nähtävissä. Uusia potentiaalisia vanhempia löytyy varmasti edelleen teollisten työpaikkojen vähentyessä. Kaiken sen työn, mikä voidaan toistaa ja kopioida, tekevät lopulta koneet - hyvä niin. Lasten ja nuorten suojeleminen on kuitenkin yksilöllistä räätälöintityötä ja siihen tarvitaan edelleen ihmisiä. Keräilijäkansat olivat vahvasti riippuvaisia toisista, lähipiirin ihmisistä. Hyvinvoinnin kasvaessa ja yhteiskuntien kehittyessä alettiin voimakkaasti tavoitella yksilön vapauksia kansallisella tasolla. Nyt olemme siirtymässä takaisin vahvan keskinäisen riippuvuuden aikaan. Sanotaan, että maailman ihmiset ovat kuuden kädenpuristuksen päässä toisistaan. Se, mitä tapahtuu maapallon toisella puolella, tulee tietoisuuteen ja koskettaa lähes samanaikaisesti kaikkialla. Auttaisiko tämä näkemään asiat laajemmin ja toimimaan maapallon edun mukaisesti? Kestävyysvajeen kimppuun on käyty perinteisellä tavalla hyvinvointivaltion kuluja karsimalla. Kestävämpään lopputulokseen ja kulujen pienentämiseen päästäisiin todennäköisesti kuitenkin investoimalla hyvinvointiin enemmän ja siten lisäämällä ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. SOS-Lapsikylän auttamisen malli on ainutlaatuinen, voimakkaaseen yhteisölliseen ajatteluun ja turvaan perustuvana. Nyt mallia on Suomessa oivallettu toteuttaa ensimmäisen ker- SOS-Lapsikylän auttamisen malli on ainutlaatuinen, voimakkaaseen yhteisölliseen ajatteluun ja turvaan perustuvana. ran vanhusten hoidossa, kun Kaarinan kunta rakentaa vanhuskylää yhteisöllisen perhehoidon ajatuksella. Vanhuskylään tulee viisi asuntoa perheille ja tukiyksikkö. Kiitos tuestanne lasten sekä perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Rauhallista joulunaikaa! Jari Ketola toiminnanjohtaja Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu HELSINKI puh. (09) Päätoimittaja Aija Rikala Toimitussihteeri Elina Pitkäranta Toiminnanjohtaja Jari Ketola Ulkoasu Heli Rantala Kansikuva Touko Sipiläinen Paino Forssa Print ISSN Osoitteenmuutokset: (09) SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

3 LEDARE MÖJLIGHETER FINNS! MINSKNINGEN av antalet fosterfamiljer har kunnat hejdas och en liten ökning är skönjbar. Nya potentiella föräldrar hittar man säkert i och med att industriarbetsplatserna blir allt färre. Allt det arbete, som kan upprepas och kopieras, görs till slut av maskiner och bra är det. För att ta hand om barn och unga krävs dock skräddarsytt, individuellt arbete och till det behövs det fortfarande människor. Samlarfolken var mycket beroende av varandra, av människorna i sin närmaste krets. När välfärden ökade och samhällena utvecklades började man kraftigt eftersträva individuella friheter på det nationella planet. Nu är vi på väg tillbaka till en tid då man är starkt beroende av varandra. Det sägs att väldens människor befinner sig på bara sex handslags avstånd från varandra. Det som händer på and ra sidan jorden blir känt och berör oss alla nästan samtidigt. Kan det här hjälpa oss att få vidare perspektiv på saker och verka i enlighet med jordens intressen? Hållbarhetsgapet har man försökt åtgärda på traditionellt sätt, genom att gallra i välfärdsstatens utgifter. Ett hållbarare slutresultat skulle man troligen få genom att investera mera i välfärd och på det sättet öka människors möjligheter att delta i uppbyggnaden av samhället. Den hjälpmodell som SOS-Barnbyar använder sig av är unik, och baserar sig på ett starkt gemenskapstänkande och gemensamt skydd. Nu har man kommit på att för första gången i Finland använda modellen i åldringsvården. S:t Karins kommun bygger en äldreboendeby där den ledande principen är gemensam familjevård. Äldreboendebyn får fem familjebostäder och en stödenhet. Den hjälpmodell som SOS-Barnbyar använder sig av är unik, och baserar sig på ett starkt gemenskapstänkande och gemensamt skydd. Tack för ert stöd för att öka barns och familjers välfärd. Jag önskar er alla en fridfull juletid! Jari Ketola verksamhetsledare Apua tarvitsevia lapsia on Suomessa paljon. Testamenttilahjoitus on arvokas tapa varmistaa, että myös tulevaisuudessa lapsilla on mahdollisuus turvalliseen kotiin SOS-lapsikylässä, jossa voi kasvaa terveeksi, myönteiseksi ja vastuulliseksi aikuiseksi. Punkaharjun SOS-lapsikylässä järjestetään testamenttija lahjoitusilta maanantaina klo Ilmoittautumiset Punkaharjun SOS-lapsikylän sihteerille Mia Lukkariselle puh tai torstaihin mennessä. 3 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Voit kysyä lisätietoja tai tilata testamenttiesitteemme keskus - toimistostamme numerosta (09) tai sähköpostitse osoitteesta SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

4 ASIAA 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

5 TUKI TÄRKEÄÄ SIJOITETUN LAPSEN KOKO PERHEELLE Sijoitetun lapsen perhe on monin tavoin samanlainen kuin mikä tahansa perhe. Perheissä on rakkautta, välittämistä, huolenpitoa, yhteisiä perinteitä, sukulaisverkostoja yms. Vanhempien tavoitteena on antaa lapselleen kaikki, mitä lapsi tarvitsee, mutta jossain matkan varrella jotakin on mennyt vikaan, usein jo vanhemman omassa lapsuudessa. Nämä tapahtumat ovat mahdollisista avohuollon tukitoimista huolimatta johtaneet siihen, että lapsen kasvuympäristö ei ole ollut tarpeeksi turvallinen ja hänen kehityksensä on vakavasti vaarantunut. On tärkeää, että lapselle silloin on tarjolla toinen, turvallinen paikka, esimerkiksi koti SOS-lapsikylässä. Tulee kuitenkin muistaa, että perheen tarina voi olla vaikkapa tällainen: 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5 5

6 MIAN TARINA Kolmihenkinen perhe, äiti Mia ja ja kaksi lasta, oli elänyt haastavaa arkea jo pitkään. Mia ei tiennyt, miten auttaa lapsiaan jaksamaan, kun oli itsekin niin väsynyt. Eräänä päivänä Mialle kerrottiin tilanteen olevan niin hälyttävä, että lapset sijoitettaisiin heti SOS-lapsikylään ja äiti voisi halutessaan tulla mukaan viemään heitä. Vastassa oli kummallinen paikka. Pihalla oli lapsia ja aikuisia. Kaikki lapset tuijottivat tulokkaita, ja aikuiset vaikuttivat Mian mielestä kiusaantuneilta. Lapsikyläkodissa vastassa oli henkilö, jota kutsuttiin lapsikylävanhemmaksi. Hän hymyili kauniisti, mutta oli liian vieras, liian etäinen. Ja miksi hän hymyili tuolla tavalla? Eikö hän tajunnut, että pahin oli tapahtumassa. Että tämä perhe hajoaa nyt juuri. Kaikki istuivat sohvaryhmän äärelle ja alkoivat puhua jostakin, mitä Mia ei ymmärtänyt. Kaikkien äänet olivat etäistä huminaa, mistä Mia yritti erottaa sanoja samalla, kun itkevät lapset tarrautuivat häneen. Hetken kuluttua sosiaalityöntekijä totesi, että kaikki tarvittava on nyt käyty läpi ja kuukauden kuluttua tavattaisiin palaverissa. Mia ei ollut ehtinyt ymmärtää, mitä oli käyty läpi ja mistä palaverista sosiaalityöntekijä puhui, mutta hän nyökkäsi antaakseen vaikutelman siitä, että oli yhteistyökykyinen. Kuukauteen Mia ei kuullut lapsistaan. Vasta myöhemmin hän sai kuulla, että sohvaryhmän äärellä oli sovittu lapsikylävanhemman soittavan hänelle kerran viikossa, mutta hän ei ollut shokissaan ymmärtänyt tätä eikä siksi ollut ollut tavoitettavissa, kun hänelle soitettiin. Kuukauden ajan hän sulkeutui omaan asuntoonsa, piti puhelimensa kiinni peläten omien läheistensä yhteydenottoja, itkien ja surren. Kuukauden kuluttua hän istui kuuntelemassa, miten tämä vieras nainen kertoi hänen lapsistaan. Miten he olivat nukkuneet ja syöneet, miten hänen tytärtään yritettiin auttaa, kun hän sai raivokohtauksia. Mian teki mieli kirkua. Mikä oikeus tällä naisella oli varmistaa hänen lastensa yöunet tai tarjota heille ruokaa! Tytär oli samanlainen kuin hän, lapsen kiukkua on vaikea hallita, mutta se oli taito, joka Mian tulisi oppia, ei tämän naisen! Mutta Mia ei kirkunut, koska tiesi tämän olevan oikein. Lapsikylävanhempi herätti hänessä luottamusta. Hän uskoi, että tämä nainen osaisi tuon kaiken. Mia ei osannut ja sen hän tiesi itsekin. Mutta hän olisi halunnut edes yrittää. Hän olisi halunnut oppia nuo asiat. Hän yritti kertoa tästä ajatuksestaan palaverissa, mutta hänet ymmärrettiin väärin ja kuviteltiin, että hän vaati lapsia kotiin, vaikka hän vain pyysi mahdollisuutta oppimiseen. Jouluun oli muutama viikko ja Miaa pelotti ottaa asia puheeksi palaverissa. Hän oli suunnitellut matkustavansa lastensa kanssa isovanhempiensa luokse toiselle paikkakunnalle, missä he aina olivat viettäneet joulun. Mian pettymykseksi joulu ei ollut mahdollinen. Lasten tulisi asettua uuteen ympäristöönsä, joulu valmisteltaisiin lasten kanssa yhdessä siellä ja Mia olisi tervetullut lounaalle lapsikyläkotiin joulupäivänä. Palaverin jälkeen lapset ja Mia istuivat pitkään sylikkäin etsien lohtua toisistaan. Miten heille oli käynyt näin? Pystyisivätkö he enää koskaan päättämään itse omista asioistaan? Palaisivatko he koskaan yhdessä yhteiseen kotiin? Mian mielessä oli valtavasti kysymyksiä, joita ei uskaltanut esittää. Ainoita puhumisen paikkoja näyttivät olevan nämä palaverit, mutta ei hän osannut niissä ottaa asioita puheeksi, koki itsensä niin ulkopuoliseksi. Kunpa joku kuuntelisi. Kunpa tuo lapsikylävanhempi oikeasti oppisi tuntemaan hänet ja hänen perheensä, jotta osaisi auttaa lapsia oikealla tavalla. Mia halusi kertoa lapsikylävanhemmalle, miten oli itse yrittänyt auttaa lastaan kiukkutilanteessa, mutta milloin hänelle tarjoutuisi mahdollisuus jutella asiasta lapsikylävanhemman kanssa kahdestaan? Ja kuuntelisiko hän Miaa? Ei kukaan muukaan koskaan kuunnellut. 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

7 MIAN TARINA ei ole todellinen, mutta se on koottu kokemusten pohjalta, joita sijoitettujen lasten vanhemmat ovat kertoneet haastatteluissa kehittämishankkeessamme Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen. Olemme haastatelleet yhdeksää SOS-lapsikylään sijoitetun lapsen perhettä, sekä vanhempia että lapsia, ja pyytäneet heitä kertomaan siitä, minkälainen tukitoimi lapsen sijoitus SOS-lapsikylään on koko perheen näkökulmasta ollut ja miten lapsikylä on lapsen sijoituksen aikana pystynyt tukemaan koko perhettä. Tavoitteenamme on haastatteluaineiston pohjalta löytää uusia tapoja tukea sijoitetun lapsen perhettä sekä yhtenäistää perhetyön käytäntöjä kaikissa SOS-Lapsikylän toimipisteissä. Perheet ovat kertoneet monia onnistumisen kokemuksia mm. siitä, miten sijoitus on toiminut kunkin perheenjäsenen oman kuntoutumisen mahdollistajana ja miten lapsikylävanhemmasta on tullut läheinen henkilö koko perheelle. Joukossa on kuitenkin monta Mian tarinaa. Siksi tavoitteenamme nyt on muodostaa perhetyön malli, jolla luomme sijoituksen alusta asti yhteistyön lapsen vanhempien kanssa, ymmärrämme heidän suuren merkityksensä lapselle, ja autamme heitä löytämään oman roolinsa sijoitetun lapsen vanhempina. Parhaassa tapauksessa saamme olla mukana tukemassa perhettä, kun lapsi pääsee palaamaan vanhempiensa luokse. Kussakin SOS-Lapsikylän toimipisteessä konkreettinen kehittämistyö sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukemiseksi aloitetaan alkuvuodesta 2014, hankeraportin julkaisemisen jälkeen. Pyrimme siihen, että jatkossa vanhemmat eivät joutuisi yksin käymään läpi Mian tunteita vaan voisivat kokea olevansa kuultuja, tärkeitä ja osallisia oman lapsensa sijoituksessa. Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen -kehittämishankkeesta vastaa sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen Kaarinan SOS-lapsikylästä. Työryhmään kuuluu Vanhasen lisäksi lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer sekä yksi työntekijä kustakin SOS-Lapsikylän toimipisteestä. Hanketyö aloitettiin tammikuussa 2013 ja hankeraportti julkaistaan alkuvuodesta Tämän jälkeen kehit tämistyö tuo - daan käytäntöön SOS-Lapsikylän toimipisteissä. TEKSTI: SONJA VANHANEN Jälkihuolto pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa puhuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjesti elokuun lopulla Helsingissä konferenssin jälkihuollon tutkimuksesta Pohjoismaissa. Tilaisuuteen osallistui tutkijoita Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta sekä kaksi Pesäpuun Selviytyjät-ryhmän nuorta, joilla on omakohtaisia kokemuksia sijaishuollosta. Pohjoismaiden välillä sijais- ja jälkihuollon järjestämisessä on paljon yhtäläisyyksiä, joten myös kehittämishaasteet ovat samansuuntaisia. Jälkihuollon tutkimuksen todettiin olevan vielä vähäistä kaikissa Pohjoismaissa, mutta kiinnostus sitä kohtaan on lisääntynyt. Erityisesti kaivattiin pitkittäistutkimuksia, joiden avulla voitaisiin arvioida lastensuojelun vaikuttavuutta ja kehittää sijaishuoltoa. Todettiin, että nuorten oma osallisuus sijaishuollon kehittämisessä on vielä puutteellista. Suomalainen Selviytyjät-ryhmä on toiminut edelläkävijänä pitkäjänteisessä lapsia ja nuoria osallis- tavassa sijaishuollon kehittämiseen tähtäävässä toiminnassa, ja ryhmän jäsenten kokemukset herättivät paljon mielenkiintoa ja keskustelua. Keskustelua herätti myös SOS-Lapsikylä ry:n Itsenäistyminen elämänvaiheena -tutkimuksessa käytetty osallistavan tutkimuksen menetelmä, joka mahdollisti sijaishuollon kokemuksia omaavien nuorten osallistumisen tutkimuksen tekemiseen niin tutkimuskysymysten asettelussa kuin haastatteljoina. Kaikissa maissa jälkihuollon palvelujärjestelmän toivottiin tulevaisuudessa joustavan nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä tarve ja toive jälkihuoltoiän joustamiseen ilmeni myös Itsenäistyminen elämänvaiheena -tutkimuksesta. Suomessa se tarkoittaisi jälkihuollon päättymisiän joustamista nykyisestä 21 vuodesta pidemmälle, ainakin 25 vuoteen asti. TEKSTI: HILLEVI WESTMAN SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

8 KYLILLÄ KERROTAAN 10-VUOTIAS KAARINAN SOS-LAPSIKYLÄ murrosiän kynnyksellä Kaarinan SOS-lapsikylä sijaitsee Turun kupeessa Lounais-Suomessa. Kylä juhlistaa joulun alla kymmenvuotista taivaltaan avoimin ovin ja järjestettävään tapahtumaan ovatkin kaikki tervetulleita. ENSIMMÄINEN LAPSI muutti Kaarinan SOS- lapsikylään joulukuun yhdeksäs päivä vuonna Nyt lapsikylässä asuu yhdeksän sijaisperhettä, joissa on yhteensä 31 lasta. Kymmenen vuotta sitten kylään tulleet pienet taaperot ovat venähtäneet vuosien varrella ja suurin osa lapsista alkaa olla murrosikäisiä. Alle kouluikäisiä lapsia kylässä asuu tällä hetkellä kolme ja yläkouluiän ylittäneitä nuoria on vastaava määrä. Muutama täysi-ikäinen nuori asuu yksin kylän yhteydessä tai sen lähistöllä itsenäistymisasunnossa. Kylän henkilökunnalta nämä nuoret saavat kuitenkin yhä tukea aikuisen elämän ensimetreillä. Klip klop, hevonen on pop Kaarinassa iloitaan siitä, että suurin osa lapsista on löytänyt itseään kiinnostavan harrastuksen. Harrastukset antavat lapsille onnistumisen kokemuksia ja auttavat kehittämään sosiaalisia taitoja, kertoo kylän johtaja Esa Vierikko. Sijainti Turun lähellä takaa monipuolisen lajitarjonnan. Etenkin liikunnalliset lajit ovat kaarinalaisten lasten suosiossa. Tyttöjen keskuudessa ratsastus on tällä hetkellä pop. Muita lasten suosimia harrastuksia ovat salibandy, snorklaus, jalkapallo, partio ja yleisurheilu. Aikoinaan kylässä järjestettiin lapsille paljon vapaa-ajantoimintaa. Erilaisia kerhoja oli jopa viisi tai kuusi viikossa. Kun lapset ovat pikkuhiljaa löytäneet ystäviä ja aktiviteetteja kylän ulkopuolelta, on kerhojen tarve vähentynyt. Joka toinen perjantai järjestettävä 13 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien nuorten Nuokkari on erittäin suosittu. Yhteistalon nuorteniltaan nuoret tulevat viettämään aikaa, pelaamaan pelejä, katsomaan leffoja, surffaamaan netissä ja kuuntelemaan musiikkia. Ruoalla on illanvietossa iso merkitys ja tavoitteena on myös valmistaa nuoria edessä häämöttävään itsenäistymiseen. Nuoret valmistavat itse ohjaajien kanssa erilaisia ruokia, kuten pizzaa, tortilloita ja välillä hieman haastavampiakin herkkuja. Nuokkarille saa tuoda kylän ulkopuolisen kaverin mukaan. Kaikista suosituin kaveri näissä illoissa on kuitenkin Viljo erään Kaarinan kylän ohjaajan omistama terapiakoira. Nekin nuoret, joiden voi olla vaikeaa osoittaa tunteita tai tulla mukaan isoon ryhmään ja luoda ystävyyssuhteita, uskaltautuvat touhuamaan Viljon kanssa. Nuortenilloissa yhteinen tekeminen tuottaa iloa, mutta monille on myös tärkeää päästä hakeutumaan Nuokkarissakin aikuisten lähelle. Vanhempien ja Nukkumatin tukena Vuosien varrella muutama lapsi on muuttanut Kaarinasta takaisin biologisten vanhempiensa luokse ja SOSlapsikylän tavoitteena onkin, että mahdollisimman moni lapsi voisi kasvaa omien vanhempiensa kanssa. Ennalta ehkäistäkseen huostaanottoja on Kaarinan SOS-lapsikylä käynnistämässä perhetyö- ja perhekuntoutusohjelmaa, Vierikko kertoo. Perhetyön tarkoituksena on tarjota tukea perheille heidän omassa kodissaan esimerkiksi silloin, kun neuvolan tuki ei ole riittävää, mutta tilanne ei vaadi varsinaista lastensuojelua. Apua voidaan tarjota esimerkiksi perheelle, jonka lapsella on vaikeuksia nukkumaanmenossa tai kun 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

9 PÄÄTOIMITTAJALTA lapsi saa voimakkaita uhmakohtauksia, eikä perhe tiedä, miten toimia. Apua voidaan antaa myös tilanteissa, joissa yksinhuoltajavanhempi on vaarassa uupua työelämän haasteiden ja useamman lapsen kasvatusvaatimusten alla. Neuvolan perhetyöllä on rajalliset resurssit, mutta Kaarinan SOS-lapsikylä voi tarjota lisätukea ja järjestää apua joustavammin myös virka-ajan ulkopuolella ilta-aikaan. Perhekuntoutus on perhetyötä intensiivisempää. Se tarkoittaa, että perhe saa apua lastensuojelun asiakkaana avohuollon kautta. Perhekuntoutuksessa koko perhettä pyritään auttamaan. Myös perheen lapset saavat vaikuttaa siihen, miten perheen kanssa toimitaan yhdessä sen tukemiseksi. Lapsilähtöisyys on perheiden tukemisen lähtökohta. TEKSTI JA KUVA: ELISE LIIKALA AVOIMET OVET Kaarinan SOS-lapsikylässä 10-vuotistaipaleen kunniaksi Tervetuloa juhlimaan kanssamme maanantaina 9. joulukuuta kello Tilaisuudessa kerrotaan kylän toiminnasta ja vierailla on mahdollisuus tutustua kylän tiloihin. Perhetyöntekijä Sini Eräpuro kertoo perhetyöstä ja perhekuntoutuksesta, apulaisjohtaja Sari Carlsson ja kylän nuoria on puhumassa lasten ja nuorten osallisuushankkeesta ja sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen esitelmöi kehittämishankkeesta Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen. Jotta osaamme varata tarpeeksi herkkuja tarjolle, ilmoittauduthan mennessä kylän sihteerille Pia Ilolle sähköpostitse tai puhelimitse: Kylän osoite on Luhtikatu 2 A, Kaarina. Kello järjestetään lasten suunnittelema kylän 10-vuotisjuhla koko kylän väelle. Sinne kutsutaan myös lasten omat vanhemmat. Ei jätetä yksin lapsen vanhempiakaan SOS-LAPSIKYLÄ on vaikeassa tilanteessa olevan lapsen asialla ja lapsi on työmme keskiössä. Lastensuojelutyötämme ohjaa lapsen paras ja ajamme apua tarvitsevan lapsen etua. Tämä ajatus ja tahtotila on näkynyt viestinnässämmekin kannustuslauseena Ei jätetä lasta yksin. Lapsi on meillä edelleen keskiössä, mutta lapsen elämään kuuluvat myös lapsen läheiset, omat vanhemmat ja muut tärkeät ihmiset. Lapselle omat läheiset pysyvät tärkeinä myös huostaanoton jälkeen. Huostaanotto ei leikkaa pois lapsen menneisyyttä, vaan lapsi kantaa aiemmin kokemaansa myös sijaishuoltopaikassa ja käsittelee siellä menneisyyttään. Sijaishuollon tarkoitus ei ole, että lapsen vanhemmat vaihdetaan uusiin. Sijaisvanhemman tehtävänä on pikemminkin tarjota lapselle uusi mahdollisuus ja arjen kasvun rauha. Sijaisvanhemman tukemana lapsi voi turvallisesti kohdata ja käsitellä kokemansa ja jopa muuttaa sen vähitellen vahvuudekseen. Lapselle kaikki koettu, vaikeudetkin, voivat turvallisessa ohjauksessa tarjota eväitä viisauteen ja eheyteen. Ja lapsen omat vanhemmat ja heidän kanssaan koetut asiat ovat ja pysyvät aina tärkeänä osana lapsen persoonallisuutta. Koska lapsen keskiössä ovat lapsen vanhemmat, lapsen paras toteutuu parhaiten, kun myös näiden, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten vanhemmat saavat apua. SOS-Lapsikylä ryhtyykin panostamaan yhä enemmän työskentelyyn lapsen vanhempien kanssa. Tavoitteena on auttaa vanhempia löytämään oma roolinsa kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen vanhempina. Parhaimmillaan työ voi johtaa jopa perheen uudelleen yhdistämiseen. Aiheesta on SOS-Lapsikylässä käynnistetty kaksivuotinen kehittämishanke, josta Sonja Vanhanen kirjoittaa tässä numerossa. Ei siis jätetä lasta yksin, mutta ei jätetä yksin lapsen vanhempiakaan. Aija Rikala päätoimittaja SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

10 KYLILLÄ KERROTAAN SYÖKSYSYNNYTYKSIÄ JA HÖPÖHÖPÖJUTTUJA Päivi Vahvaselkä-Valkosen elämänmuutos alkoi Pasilassa, kun hän jokunen vuosi sitten törmäsi juna-asemalla julisteeseen, jossa mainittiin SOS-Lapsikylä. Nimi jäi pyörimään hänen päähänsä ja Päivi hakeutui yhdistyksen verkkosivuille. Sijaisvanhemmuus oli kiinnostanut Päiviä jo pidempään ja hän palasi yhä uudestaan ja uudestaan nettisivuille lukemaan aiheesta. NYT PÄIVI ON TUORE lapsikylävanhempi. Hän on toiminut sijaisvanhempana kolmelle alle viisivuotiaalle lapselle Kaarinan SOS-lapsikylässä elokuusta lähtien. Sitä ennen Päivi toimi noin kaksi vuotta lapsikylävanhemman sijaisena kahdessa eri kodissa kylän alueella hoitaen lapsia sijaisvanhempien lomien aikana. Sijaisvanhemmat asuvat SOS-lapsikylässä lasten kanssa ympäri vuorokauden, mutta heillä on noin 4 7 vuorokautta kuukaudessa vapaata. Sijaisen, kuten sijaisvanhemmankin, tehtävänä on vastata muun muassa kodin ylläpidosta, siivouksesta, ruoanlaitosta ja lasten hoidosta. Kysyttäessä, miksi Päivi alun alkaen ryhtyi sijaisvanhemmaksi, hän naurahtaa: Ei harmainta aavistustakaan! Tässä on vain joku juttu. Jokaisella on sisäsyntyinen tarve olla tarpeellinen. Ja sit mä myös halusin haastaa itseni. Päivin mukaan sijaisvanhemmuus on kokonaisvaltainen elämäntapa. Sijaisenakin lapsen kanssa vietetty aika on intensiivistä, mutta sijaisvanhempana vapaa-aikaa ei voi erotella työajasta. Päivin mukaan sijaisvanhemmuus SOS-lapsikylässä on kuin suuri seikkailu. Jos haluaa laittaa arvomaailmansa ja tärkeysjärjestyksensä uusiksi, niin tämä on tehokas paikka tehdä se, Päivi kuvailee. Tässä tosiaan pääsee haastamaan itsensä, linjaa Päivi. Päivistä sjaisvanhemmuudessa parasta onkin turvallisesta hiekkalaatikosta irtautuminen ja kohtaamiset lasten, nuorten ja työyhteisön jäsenten kanssa sekä niiden mukanaan tuomat asiat. Vaikka työn yllätyksellisyys on innostavaakin, se on myös asia, joka vaatii sijaisvanhemmalta paljon. Sijaisvanhemman tulee olla valmis siihen, että haasteita ei voi ennakoida, sillä niitä tulee yllättävissä kohdissa. Lasten kanssa toimiminen synnyttää suurta iloa, mutta myös surua. Lapset ja nuoret haastavat aikuisia rajustikin ja omien tunteiden kanssa voi joutua koville. Edellytyksenä sijaisvanhempana toimimiselle on Päivin mukaan vakaa persoonallisuus. On hyvä tuntea omat 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

11 Sijaisvanhempana ei voi pidemmän päälle toimia virkatakki päällä ja järki korvien välissä. Sydän on avattava ja on annettava kaikki peliin. kipupisteet ja vahvuudet. Päivi arvostaa myös huumorintajua sekä kykyä uskoa ja toivoa, näytti tilanne päällisin puolin miltä tahansa. Maalais-/kaupunkilaisjärki on hyvä olla olemassa. Sijaisvanhemmuus vaatii lisäksi sekä sinnikkyyttä että periksiantamattomuutta, Päivi sanoo. Kaarinan SOS-lapsikylässä sijaisvanhempien kanssa toimii muutakin henkilökuntaa, kuten ohjaajia. Päivi kokee hyvänä sen, että lapsikylässä voi nojata muiden ammattitaitoon ja apuun. Toisaalta eläminen tiiviissä kyläyhteisössä nielaisee ihmisen todella kokonaisvaltaisesti. Se on ihan oma maailma. Huostaanotto on lapselle aina traumaattinen tapahtuma. Kun lapset tulevat lapsikylään tai kylään tulee töihin uusia aikuisia, lapset suhtautuvat uusiin ihmissuhteisiin yksilöllisesti. Toiset tarvitsevat tutustumiseen paljon aikaa, toiset lähestyvät nopeammin. Kuten lapsikin solmii omanlaisensa suhteen aikuiseen, sijaisvanhempikin solmii suhteen lapseen. Sijoitettuihin lapsiin kiintyy yllättävän nopeasti, mutta suhde on erilainen kuin omien lasten kanssa, kuvailee Päivi, joka on kahden aikuisen pojan äiti. Omaa lasta alkaa rakastaa jo raskausaikana. Nämä on syöksysynnytyksiä! Äitiyden merkitystä Päivi pohdiskelee rakkauden kautta. Hän sanoo, että äideillä jos keillä on mahdollisuus sekä tilaisuus ehdottomaan rakkauteen ainakin siinä määrin kuin se on ihmisille mahdollista. Ehdoton rakkaus on sellaista, joka ei odota mitään vastinetta toiselta osapuolelta. Se ei tuomitse ja iloitsee pienimmästäkin ilosta, jota voi tuottaa toiselle. Sijaisvanhempana ei voi pidemmän päälle toimia virkatakki päällä ja järki korvien välissä. Sydän on avattava ja on annettava kaikki peliin. Päivin kantavana voimana on ilo. Työ itsessään on rajoja rikkovaa ja myös sen sisällä voi rikkoa rajoja. Hän sanoo nauttivansa, kun voi lasten kanssa heittäytyä, hyppiä lätäköissä ja tehdä höpöhöpöjuttuja. TEKSTI JA KUVA: ELISE LIIKALA 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

12 KYLILLÄ KERROTAAN LEIRIT VOIMAANNUTTAVAT LAPSIA Leiritoiminta on tärkeä osa SOS-lapsikylissä asuvien lasten elämää. Itseluottamusta lisäävien kokemusten saaminen on erityisen tärkeää kovia kokeneille, huostaan otetuille lapsille. Leirien tehtävänä on tuottaa näitä kokemuksia. LAPSELLA TÄYTYY olla leirillä turvallinen olo ja mahdollisuus pitää hauskaa. Kaikessa pitää olla positiivisen vahvistamisen meininki. Erilaisista uusista tilanteista ja kokemuksista selviytymiset vahvistavat ja rakentavat lapsen itsetuntoa. SOS-Lapsikylän leirikeskus Oravanpesä Pellossa on jo 25 vuoden ajan tarjonnut lapsille mahdollisuuden rauhoittua ja nauttia uusista kokemuksista luonnon keskellä. Lapin maisemissa on järjestetty myös muun muassa useamman päivän kestäviä kanoottiretkiä, joissa on ollut mukana sekä lapsikylien nykyisiä että jo itsenäistyneitä nuoria. Se, mitä näillä reissuilla nuorten välillä intensiivisen yhdessäolon myötä tapahtuu, on jotain aivan erityistä. Kylistä jo itsenäistyneet nuoret toimivat esimerkkeinä nuoremmille ja heidän neuvonsa menevät aivan eri tavalla perille kuin aikuisten, lukemattomia leirejä järjestänyt Lapin SOS-lapsikylän johtaja Kai Lomma kertoo. Niin leirit Oravanpesällä kuin vaikkapa purjehtimassa antavat mahdollisuuden olla luonnon kanssa. Kun luonto asettaa rajat esimerkiksi aaltojen tai lumipyryn muodossa, kasvaa ymmärrys ja kunnioitus, että tuota vastaan on turha kukkoilla, Lomma jatkaa. Luonto tarjoaa niin kauneutta kuin hiljaisuuttakin. Nuotion tuijottaminen illan hämärtyessä on miltei hypnoottista. Usein leireillä on myös lapsikylän arkeen asti kantava vaikutus. Lapsissa huomaa eron leirin jälkeen; että he ovat päässeet rauhoittumaan. Leirin jälkeen kodille nousee myös uusi arvo. Kun on ollut esimerkiksi melomassa savulta haisevissa vaatteissa, sen jälkeen oma peti on taas suuressa arvossa, Kai Lomma kertoo. Tiivis leirielämä rakentaa myös perusluottamusta lasten ja aikuisten välille, mikä kantaa myöhemmin satunnaisten arjen yhteenottojen yli. Myös leirimatkat Italiaan kansainvälisen SOSlapsikyläjärjestön leirille Caldonazzoon ovat lapsille ja nuorille ikimuistoisia kokemuksia. Eräällä reissulla yksi tyttö oli sanonut, että on jännää miten kaikilla näillä tuhannella lapsella on samanlainen tausta kuin minulla. Myös matkalla Italiaan tutustutaan matkan varrella monien muiden maiden lapsikylien väkeen ja nähdään uusia paikkoja. Leirit ovat monesti mahdollisia vain lahjoittajien tuen ansiosta. Kun lapsilta leirien jälkeen on kysytty, mikä oli mukavinta, vastaukset ovat kerta toisensa jälkeen tuttuja: matka, ruoka, saunominen, yöpyminen, pulkkamäki ja niin edelleen. Leireistä tehdään myös usein lapsille kuvakirjoja. Näin saadaan muistot talteen ja kootaan lapsen historiaa, jota omat vanhemmat eivät välttämättä ole tekemässä. TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA KUVA: KAI LOMMA 12 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

13 TUNTEET Lastensuojelutyössä kuulee paljon lauseen mittaisia tiivistyksiä, jotka muuttuvat totuuksiksi, kun niitä toistellaan riittävästi. Harvoin pysähdytään miettimään kuitenkaan hokeman syvempää merkitystä. OTETAAN ESIMERKIKSI vaikka takavuosien slogan ei saa päästää lasta ihon alle. Ajatus on, että säilytetään ammatillisuus myös henkisesti kuormittavissa tilanteissa eikä anneta tunteille valtaa lapsen kokeillessa, testatessa ja ollessa rajaton. Puhtaaksi viljeltynä ajatuksesta pelkistyy ihanteeksi robottimainen, kaavamainen, ennalta-arvattava kasvatus, johon lapsi voi aina luottaa ja joka maksimoi lapsen ja aikuisen turvallisuudentunteen. Ajatus on myös karsia ennen kaikkea negatiivisten tunteiden vyöry ihon alle ; vihan ja katkeruuden syntyminen lasta kohtaan. Meneekö lapsi pesuveden mukana? Häviääkö myös positiivisten tunteiden palo ja aitous arjen keskeltä? Onko tilaa leikkisyydelle, luovuudelle, empaattisuudelle, lapselliselle hulluttelulle? Iho on ihmisen suurin elin tuntoelin. Olisiko parempi herkistää kuin paaduttaa tunteensa ja ihonsa? Tunteet, joita lapsi herättää aikuisessa, kertovat mitä lapsen sisimmässä liikkuu. Tunneäly on huomattu jo ajat sitten ja usein tunne, intuitio on nopeampi kuin ajatus. Pelko kertoo vaarasta ennen kuin se huomataan, huoneeseen astuessa tunnet heti luottamuksen tai pahanpuhumisen ilmapiirin, kodissa ja työpaikalla tunnet nahoissasi asemasi ja laiminlyöntisi. Ilman tunteita olemme hukassa. Epäammatillinen tunteenilmaisu voi mennä perille paremmin kuin viikkojen kasvatuskeskustelut. Tunteista tuhoisimpia ovat syyllisyys ja torjutuksi tuleminen. Onneksi meillä on terapeutteja niitä tunnesolmuja avaamaan. Miksi tunteiden kirjo pitäisi kaventaa ammatillisuuden nimissä? Tunteet ovat tavattoman rasittavia, niiden käsittely syö naista ja miestä ja työyhteisöä, samalla tunteet ovat voimavara ja resurssi. TEKSTI: KARI VAPAAKALLIO, LAPSIKYLÄVANHEMMAN SIJAINEN Leijonien tuella grillikota Punkaharjun SOS-lapsikylään PUNKAHARJUN SOS-LAPSIKYLÄ on ollut useita vuosia Lions Club Savonlinna/Sääminki-klubin yhteistyökumppani ja avustuskohde. Tänä vuonna klubin ja sen yhteistyökumppanien tuella rakennettiin grillikota lapsikylän Leijona-kodille. Savonlinna/Sääminki -klubin jäsenet toteuttivat kodan valmistamisen, pystyttämisen ja viimeistelyn. On hienoa, että leijonat ja paikkakunnan yritykset ovat olleet mukana rakentamassa parempaa huomista tukemalla nuorisoon kohdistuvaa toimintaa, lapsikylän johtaja Jouni Kerppola sanoo. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13

14 KUULUMISIA KYLILLÄ KERROTAAN MAAILMALTA JUHLAHUMUA JA VIERAANVARAISUUTTA VENÄLÄISEEN TAPAAN Lapin SOS-lapsikylän ja venäläisen Kantalahden SOS-lapsikylän välisen nuorten itsenäistymisen tukemiseen tähtäävän yhteistyöhankkeen merkeissä joukko Lapin SOS-lapsikylän työntekijöitä ja nuoria matkusti Murmanskiin syyskuun alussa. MATKALLE LÄHDETTIIN Ylitorniolta SOS-lapsikylän autolla, jolla ajoimme Sallan tulliasemalle. Sallasta jatkoimme matkaa paikallisella pikkubussilla Kantalahteen. Matka taittui varsin sujuvasti, joskin teiden kunto asetti hieman haasteita, mutta perille pääsimme turvallisesti. Ensimmäisen yön vietimme Kantalahden SOS-lapsikylässä, joka sijaitsi keskellä Kantalahden kaupunkia. Kylä oli rakennettu vuonna 2003 eli vietimme siellä myös kylän 10-vuotisjuhlia. Kylä oli hyvin nykyaikainen, siisti pieni yhteisö. Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa Murmanskiin, jossa saimme tutustua kaupungin nähtävyyksiin. Perjantaina vietettiin uuden nuorisokodin avajaisia. Koti oli perustettu keskelle Murmanskin kaupunkia sijaitsevaan kerrostaloon, jonka julkisivu ei kylläkään viestinyt 14 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

15 sitä lämpöä ja kodikkuutta, mikä kodin sisustamisessa oli tavoitettu. Koti oli länsimaiseen tapaan saneerattu lattiasta kattoon, kauniilla verhoilla sekä kalusteilla sisustettu. Avajaisjuhlaan osallistui lisäksemme hyvin arvovaltaisia vieraita, Murmanskin maaherra, suurlähetystön edustajia, kaupungin johtoa sekä tietysti mediaa useilta eri televisio- ja radiokanavilta. Avajaistilaisuus nuorisokodilla oli virallinen juhlapuheineen, lahjoineen sekä runsaine tarjoiluineen. Meidän lahjoituksena nuorisokodille oli ylitorniolaisen Pekka Lovikan soitintuotteen sähkökitara, joka otettiin ilolla vastaan. Avajaisten varsinainen juhlatilaisuus vietettiin Polarnizorie-hotellissa, jossa juhla aloitettiin Venäjän kansallishymnillä, mikä oli todella vaikuttavaa. Juhlien kulku, ohjelmanumerot sekä tarjoilut olivat huolellisesti suunniteltuja sekä toteutettuja. Ohjelmanumeroina esitettiin erilaisia musiikkiesityksiä niin laulun kuin tanssinkin muodossa. Yhteistä esiintyjien kesken oli heidän yhdessä tekemisen ilo ja riemu, joka loisti kaikkien kasvoilla. Juhlien päätteeksi saimme nauttia monenlaisia pöydänantimia, joita oli laitettu tarjolle toinen toistaan kauniimmalla kattauksella. Juhlien jälkeen lähdimme paluumatkalle Kantalahteen, jossa vietettiin paikallisen SOS-lapsikylän 10-vuotissyntymäpäiväjuhlia. Juhlatilaisuus vietettiin lapsikylän sisäpihalla, jonne Lapin ja Kantalahden SOS-lapsikylät kehittävät yhdessä nuorten itsenäistymisen tukea oli rakennettu katettu esiintymislava. Ympäristö oli koristeltu toinen toistaan kauniimmalla rekvisiitalla, kukilla, ilmapalloista tehdyillä hahmoilla sekä monumenteilla. Torvisoittokunta toivotti vieraita tervetulleeksi juhlallisella esiintymisellään. Juhlien ohjelma oli monipuolisesti rakennettu nykytaiteesta venäläiseen kansallistuotantoon, yksinlauluista ripaskatanssiesityksiin. Juhlassa esiintyi myös meidän kylän nuori esittämällä vauhdikkaan, rytmisen tanssinumeron, joka oli sangen värikäs vastapaino venäläisille ohjelmanumeroille. Lahjaksi veimme Matkalla käymämme keskustelun perusteella totesimme, että meillä suomalaisilla on paljon opittavaa niin venäläisestä taiteesta ja kulttuurista kuin kansallisesta ylpeydestä, yhteisöllisyydestä, sydämellisyydestä sekä yhteistyön merkityksestä. Lapin SOS-lapsikylän ja Murmanskin alueen jälkihuollon kehittämisprojektin tarkoituksena on työstää ja toteuttaa jälkihuollossa oleville nuorille tukiohjelma Murmanskin ja Lapin alueille. Projekti toteutetaan vuosina , ja se on tarkoitettu vuotiaille nuorille. Projektia johtaa Kantalahden SOSlapsikylä, ja hanke on osa Kolarctic-ohjelmaa, joka tarkoittaa Pohjoiskalotin sekä Luoteis-Venäjän rajat ylittävää yhteistyötä. Projekti valmistelee nuoria sopeutumaan paremmin yhteiskuntaan, edistää aktiivista elämänasennetta sekä kouluttaa avustavia henkilöitä, jotka huolehtivat jälkihuollossa olevista nuorista. Projektin tarkoituksena on myös, että jälkihuollossa olevat nuoret voivat harjoitella uusia ammatillisia taitojaan. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on perustaa internet-verkosto, jossa asiantuntijat voivat työskennellä nuorten kanssa. edelleen Pekka Lovikan soitintuotantoon kuuluvia kanteleita, jotka otettiin myöskin ilolla vastaan. Paluumatkalle lähdimme monenlaisia kokemuksia rikkaampina sekä entistä vakuuttuneempina yhteistyön kehittämisen merkityksestä Suomen ja Venäjän lapsi- ja nuorisotyön alueella. Matkalla käymämme keskustelun perusteella totesimme, että meillä suomalaisilla on paljon opittavaa niin venäläisestä taiteesta ja kulttuurista kuin kansallisesta ylpeydestä, yhteisöllisyydestä, sydämellisyydestä sekä yhteistyön merkityksestä. Suuntaamme siis avoimin mielin ja ennakkoluulottomasti kohti rajat ylittävää yhteistyötä sekä globaalimpaa tulevaisuutta. TEKSTI: MIRJA KOSKELA KUVA: KAI LOMMA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15

16 KUULUMISIA MAAILMALTA SOS-LAPSIKYLÄN PERHEIDEN TUKEMISEN OHJELMAN AVULLA Agnes Wankuru sai kodin ja toimeentulon Tansanialaisen Agnes Wankurun perheen elämä on kokenut suuren muutoksen SOS-lapsikyläjärjestön avun myötä. Päivittäinen ruoasta ja toimeentulosta taistelu on vaihtunut tulevaisuuden suunnitteluun. AGNES WANKURUN talo sijaitsee jyrkässä rinteessä valtavien kivenlohkareiden keskellä. Vielä kaksi vuotta sitten tällä paikalla ei ollut taloa ja Wankurun 8-lapsinen perhe asui pikkiriikkisessä vuokrahökkelissä. Ennen kuin pääsin mukaan SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelmaan, perheeni elämä oli yhtä vaikeuksia vastaan kamppailemista. Rahat eivät riittäneet joka päivä edes yhteen ateriaan, Agnes Wankuru kertoo SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

17 SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelmien tarkoitus on luoda lapsille turvallinen kasvuympäristö heidän omassa perheessään. Osana ohjelmia perheitä autetaan arjen välittömissä haasteissa: miten selviytyä lasten koulumaksuista ja ruoan pöytään tuomisesta. Pidemmän aikavälin tavoite on koulutuksen ja mikrolainojen kautta auttaa vanhempia löytämään pysyvä toimeentulo ja kyky elättää perheensä. Päästyäni ohjelmaan SOS-lapsikylä auttoi minua lasteni koulumaksujen kanssa. Ensimmäistä kertaa kaikki lapseni pääsivät kouluun, Wankuru kertoo. Yhdessä SOS-lapsikylän työntekijöiden kanssa Wankuru päätti, että hän voisi parantaa toimeentuloaan myymällä kalaa naapurustossaan ja markkinoilla. Hän sai SOS-lapsikylältä koulutusta sekä lainan toiminnan aloittamiseen. Kalaa myymällä Wankuru sai säästettyä rahaa oman maatilkkunsa ostamiseen. Perhe rakensi aluksi pienen vajan maatilkkunsa kulmalle. Vaikka koti ei ollut suuri, se toi vuokramaksujen kanssa taistelleelle perheelle mielenrauhan tilanteensa kehittämiselle. Ensimmäistä kertaa mieheni kuoleman jälkeen söimme kaksi lämmintä ateriaa päivässä, emmekä joutuneet pelkäämään häätöä kodistamme. Wankuru onnistui elämään säästäväisesti ja kalanmyynnistä saamillaan rahoilla hän alkoi rakentaa tontilleen taloa, jonne kahdeksanlapsinen perhe mahtuisi asumaan. Talo valmistui SOS-Lapsikylän tuella. Se ei ole pramea, mutta nyt perheellä on vihdoin turvallinen paikka asua. Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Kysymykseen tulevaisuudensuunnitelmista Wankuru vastaa: Haluaisin saada lapseni koulutettua. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi säästän tällä hetkellä rahaa, jotta voisin avata kaupan läheisessä kylässä. TEKSTI JA KUVA: TOUKO SIPILÄINEN KOULUTUS JOKAISEN LAPSEN OIKEUS Jokaisella lapsella on oikeus käydä koulua ja saada laadukasta opetusta. Koulutus on yksi tehokkaimmista keinoista katkaista köyhyyden, syrjäytymisen, väkivallan ja perheiden hajoamisen kierre. Kuitenkin noin 68 miljoonaa lasta maailmassa ei tällä hetkellä pääse kouluun. Suurin osa heistä on tyttöjä ja asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. MYÖS LÄNSI-AFRIKASSA sijaitsevassa Sierra Leonessa lapsilla on oikeus koulutukseen, ja koulunkäynti ala- ja yläkoulussa on lakisääteistä. Tämä oikeus ei kuitenkaan toteudu, vaan lapset kärsivät huonosta koulujärjestelmästä. Kymmenvuotisen sisällissodan aikana tuhoutui 1270 koulua ja koulutetuista opettajista on huutava pula. Kouluikäisistä lapsista 30 prosenttia ei koskaan aloita koulua ja koulun aloittaneista alle puolet jatkaa viidennelle luokalle asti. Alle puolet vuotiaista tytöistä osaa lukea. 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17

18 Tätä taustaa vasten meitä odotti vaikuttava ja iloinen näky, kun keväällä vierailimme Freetownin SOS-lapsikylässä: satoja iloisia alakoululaisia leikkimässä välitunnilla, ahkeria yläkoululaisia pakertamassa jokakeväisten tasokokeiden kimpussa ja valloittavia esikoululaisia opettajan kanssa laulamassa. Koulu toimii lapsikylässä, mutta suurin osa oppilaista tulee lähialueelta. Koulu toimiikin kahdessa vuorossa, jotta mahdollisimman moni lapsi pääsisi laadukkaan koulutuksen pariin. Tällä hetkellä koulussa on lähes 900 oppilasta ala- ja yläkoulussa. Opettajat ovat koulutettuja, koulussa tarjoillaan lämmin ateria ja siellä on mm. kirjasto, tietokoneluokka ja terveysasema. Koko Sierra Leonessa 2500 lasta käy esi- ja peruskoulua SOS-lapsikyläjärjestön ohjelmien ansiosta. Heistä 530 on lapsikylien lapsia ja 1970 ympäröivistä kylistä. Oppilaista vähän yli puolet on tyttöjä. Vierailulta erityisesti mieleemme ovat jääneet lasten innokkuus ja hymynaamat sekä se, miten tasokasta englantia alakouluikäiset kirjoittivat. Hermann Gmeiner -koulun ansiosta lapsenlapsellani on tulevaisuus Sierraleonelainen Carlton syntyi 25. huhtikuuta vuonna Hänen isänsä menehtyi, kun hän oli kolmevuotias, ja kun yksinhuoltajaäiti kävi töissä, Carlton jäi eläkkeellä olevan isoisänsä hoiviin. Vuosi isän kuoleman jälkeen äiti menetti työpaikkansa eikä enää pystynyt elättämään perhettään. Eräänä aamuna äiti lähti kodista eikä koskaan palannut. Isoisä ja naapurit katsoivat pojan perään. Isoisän eläke ei kuitenkaan riittänyt ruokaan ja hän halusi, että hänen ainoa lapsenlapsensa pääsisi opiskelemaan. Carlton pääsi aloittamaan Freetownin SOS Hermann Gmeiner -koulussa 6-vuotiaana vuonna Aluksi hän oli hyvin hidas oppimaan, mutta tulokset paranivat vuosi vuodelta. Vuonna 2008 hän sai loistavat arvosanat alakoulun päättökokeista ja pääsi jatkamaan yläasteelle. Carltonin yläasteen opettaja Mr. Daboh kertoo, että Carlton on joka vuosi viiden parhaan oppilaan joukossa. Hän on ahkera oppilas ja hänen isoisänsä on erittäin ylpeä hänestä. Carltonin opettajat ovat aina tukeneet häntä. Olen erittäin kiitollinen laadukkaasta koulutuksesta, jota hän koulussa saa, isoisä kertoo. Haluan valmistua insinööriksi ja tienata hyvin, jotta voin tarjota isoisälleni parhaan mahdollisen elämän hänen viimeisinä vuosinaan, nyt 16-vuotias Carlton kertoo. TEKSTI JA KUVAT: RIIKKA TIITOLA- SALMIMIES 18 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

19 KUULUMISIA MAAILMALTA SADUTUS ETENEE SWAZIMAASSA Swazimaassa toteutetun sadutus - hankkeen tulokset ovat olleet rohkaisevia. Ennen sadutuksen aloittamista lapset olivat luokassa suurimmaksi osaksi hiljaa ja kuuntelivat opettajan puhetta. Nyt he ovat saaneet äänen, kertoo esikoulunopettaja Authilia Nxumalo Sandlan esikoulusta. Authilia itse osallistui jo ensimmäiselle hankkeen puitteissa järjestetylle sadutuskurssille ENSIMMÄISELLE sadutuskurssille osallistui vuoden 2011 marraskuussa opettajia 15 esikoulusta. Tämän jälkeen on järjestetty kaksi muuta sadutuskoulutusta. Yhteensä 60 esikoulunopettajaa ja muutamia SOS-lapsikylien äitejä on koulutettu hankkeen aikana sadutusmenetelmän käyttöön. Nyt hankkeessa on mukana jo 40 esikoulua ja kaikki Swazimaan kolme SOS-lapsikylää, ja menetelmän käyttö on tarkoitus laajentaa koko Swazimaahan. Vertaistukea esikoulunopettajille Jotta sadutus tulisi osaksi esikoulun arkityötä, on hankkeessa tarjottu esikoulunopettajille paljon myös muuta tukea. Sadutustilanteiden toteuttamista ja lasten satuja on käsitelty hankkeen aikana mm. narratiivisissa tutkimustyöpajoissa, 8 SOS-lapsikylän esikoulun opettaja kirjoittaa ylös lapsen kertomaa satua. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 19

20 vertaisryhmissä ja täydennyskoulutuksissa. Niissä on perehdytty swazimaalaisten lasten kertomiin tarinoihin. Vertaisryhmän tarpeellisuus nousi esiin heti ensimmäisen sadutuskoulutuksen jälkeen ja esikoulunopettajat perustivat sen itse SOS-lapsikylän kasvatusasioista vastaavan johtajan Rachel Zwanen johdolla. Ryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa, ja sen tarkoitus on olla tukena menetelmän käyttöönotossa sekä sen juurtumisessa ja leviämisessä koko Swazimaahan. Opettajat ovat kokeneet vertaisryhmän hyvin tärkeäksi sadutusmenetelmän käytäntöjen pohtimisen lisäksi myös ammatillisen tuen saamisessa ja arkisen työn ilojen ja surujen jakamisessa. Tärkeässä roolissa ovat olleet myös Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat, jotka ovat tehneet hankkeen aikana satoja vierailuja hankkeen yhteistyöesikouluihin ja saduttaneet, havainnoineet sadutustilanteita sekä dokumentoineet swazimaalaisten lasten kertomia tarinoita. Esimerkiksi vuonna 2012 opiskelijat tekivät swazimaalaisiin esikouluihin yhteensä yli sata vierailua ja kirjoittivat muistiin 155 swazimaalaisten lasten kertomaa satua. Sadut viestivät paikallista kulttuuria Monissa lasten kertomissa saduissa näkyy mielenkiintoisella tavalla swazimaalaisen lapsen arkielämän todellisuus: asuminen isovanhempien kanssa on tavallista AIDSin vuoksi, uskonto on vahvana arkielämässä ja lapset osallistuvat paljon kotitöihin varsinkin maaseudulla. Toki swazimaalaisten lasten sadut kertovat myös kissoista, koirista, pupuista ja poliisiautoista kuten suomalaistenkin lasten sadut. Projektin aikana on tallennettu noin 600 swazimaalaisten lasten kertomaa satua. Sadutustilanteisiin on osallistunut tuhansia lapsia. Osa saduista julkaistaan satukirjassa, joka ilmestyy Monissa lasten kertomissa saduissa näkyy mielenkiintoisella tavalla swazimaalaisen lapsen arkielämän todellisuus: asuminen isovanhempien kanssa on tavallista AIDSin vuoksi, uskonto on vahvana arkielämässä ja lapset osallistuvat paljon kotitöihin varsinkin maaseudulla. vuoden 2013 joulukuussa. Swazimaalaiset esikoulunopettajat kertovat, että projektin tuloksena mm. lasten kuuntelemisen ja vuorovaikutuksen taidot, kielelliset taidot, motoriset taidot, lasten itseluottamus ja itsetietoisuus sekä ryhmätyötaidot ovat kehittyneet. Lapset ovat oppineet rakastamaan kirjoja ja tarinoita ja työstävät tarinoitaan spontaanisti myös roolileikeiksi ja näytelmiksi. Tämä on suuri muutos aikuisjohtoiseen kasvatuskulttuuriin. Vähintään yhtä merkittävää on kuitenkin, miten eri tavalla opettajat ja muut kasvattajat ovat oppineet ajattelemaan lapsista: enää ei tärkein tavoite luokassa olekaan, että lapset ovat hiljaa ja kuuntelevat keskittyneesti opettajaa, vaan tärkeää on, että he ilmaisevat ajatuksiaan, kertovat arkipäivän asioistaan ja osoittavat luottamusta aikuiseen. TEKSTI: TIINA LAAKSO, SADUTUSTA SWAZIMAAHAN -HANKKEEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ KUVAT: KARI ROPPONEN JA TIINA LAAKSO Sadutusta Swasimaahan -projektilla ( ) kehitettiin varhaiskasvatusosaamista Swazimaassa. Maassa ei ole organisoitua koulutusta esikoulujen opettajille eikä yhteistä varhaiskasvatussuunnitelmaa, jotka ohjaisivat maan varhaiskasvatusta. Välineeksi valittiin sadutusmenetelmä, joka on suhteellisen helppo omaksua ja jonka käytöstä on saatu paljon hyviä kokemuksia useissa eri maissa. Projekti oli Suomen ulkoasiainministeriön rahoittama. Tämän rahoituksen päättyessä hanketta jatketaan ja laajennetaan paikallisin resurssein. Projektin vaiheista on kerrottu aikaisemmin Kuulumisia-lehdessä. 20 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Lapset ja nuoret rakenteiden kehittäjinä SOS- Lapsikylä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta Vuonna 2013 SOS- Lapsikylässä perustettiin

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay Kuva: Thinkstock / Ryan McVay SOS-LAPSIKYLÄN 1 VUOSI 2014 Toiminnanjohtajan katsaus Lastensuojelussa yhä tärkeämpää on, että nykyiset resurssit kohdennetaan aiempaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Oma-aikuinen Arjen Apuna

Oma-aikuinen Arjen Apuna Oma-aikuinen Arjen Apuna Palvelumalli jälkihuoltoon siirtyvälle lapselle ja hänen läheisilleen Urhea Ruusu Meijerikatu 4 74700 Kiuruvesi copyright: Sijaishuoltokoti Urhea Ruusu 2011 Urhea Ruusu on 7- paikkainen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu ry

Suomen Pakolaisapu ry Suomen Pakolaisapu ry Kansainvälistyvä kansanopisto 27. 28.11.2007 Pia Lindfors pia.lindfors@pakolaisapu.fi Taustaa Perustettu 1965 Varainkeruu Tiedotus Kouluyhteistyö ja kv-kasvatus Omat kehy-hankkeet

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Lahjaksi Elämä lapselle!

Lahjaksi Elämä lapselle! Lahjaksi Elämä lapselle! Ole mukana tukemassa lastemme hyvinvointia. Tämän vuoden teeman mukaisesti varoja ohjataan lasten ja nuorten mielenterveystyöhön. Yhdessä mahdollistamme heille lämpimän joulumielen.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot