Kokemäen lukion opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemäen lukion opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Kokemäen lukion opetussuunnitelma Käyttöön

2 Sisällys 1. Arvoperusta ja tehtävät 1.1 Kokemäen lukion arvot 1.2 Lukiokoulutuksen tehtävät 1.3 Kokemäen lukion erityistehtävät, painopistealueet ja omaleimaisuus 2. Opetuksen toteuttaminen Kokemäen lukiossa 2.1 Oppimiskäsitys 2.2 Kokemäen lukio opiskeluympäristönä 2.3 Kokemäen lukion oppimis- ja opetusmenetelmät 2.4 Opintojen rakenne 2.5 Kokemäen lukion toimintakulttuuri 2.6 Kokemäen lukio työyhteisönä 3. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kokemäen lukiossa 3.2 Ohjauksen järjestäminen ja työnjako Ohjauksen järjestäminen Kokemäen lukiossa Ohjauksen työnjako Kokemäen lukiossa 3.3 Opiskelijahuolto Kokemäen lukiossa 3.4 Oppilaalle järjestettävä erityinen tuki opiskelussa 3.5 Kieli- ja kulttuuriryhmät 4. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 4.1 Opetuksen yleiset tavoitteet ja toteuttamistavat 4.2. Aihekokonaisuudet 4.3. Aine- ja kurssikohtaiset opetussuunnitelmat Äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI) Ruotsi (RU) Englanti (EN) Saksa (SA) Ranska (RA) Venäjä (VE) Espanja (ES) Latina (LA) Matematiikka (MA) Biologia (BI) Maantiede (GE) Fysiikka (FY) Kemia (KE) Uskonto (UE) Elämänkatsomustieto (ET) Filosofia (FI) Psykologia (PS) Historia (HI) Yhteiskuntaoppi (YH) Kuvaamataito (KU)

3 Musiikki (MU) Liikunta (LI) Terveystieto (TE) Ilmaisutaito (IT) Tietotekniikka (AT) Opinto-ohjaus (OP) Muut kurssit 5. Opiskelijan oppimisen arviointi 5.1 Arvioinnin tavoitteet 5.2 Kurssisuorituksen arviointi 5.3 Opintojen hyväksilukeminen 5.4 Oppiaineen oppimäärän arviointi 5.5 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 5.6 Lukion oppimäärän suoritus 5.7 Todistukset Liitteet

4 1. Arvoperusta ja tehtävät 1.1 Kokemäen lukion arvot Kokemäen koululaitoksen strategian mukaan, sen tehtävänä on taata oppilaille tasapuoliset ja hyvät mahdollisuudet oppimiseen, tärkeimpänä arvonaan kehittyvä lapsi ja nuori. Kokemäen lukion opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Kokemäen lukion tavoitteena on kulttuuriperintömme vaaliminen, arvioiminen ja uudistaminen. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuden ja kansainvälisen yhteistyön arvostamiseen. Opetuksen lähtökohtana Kokemäen lukiossa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus ja sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Kokemäen lukiossa pyritään siihen, että sen antama koulutus edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Kokemäen lukiossa opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Kokemäen lukion tavoitteena onkin, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijalle pyritään luomaan tilanteita, joissa hän saa kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Kokemäen lukion opetus kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan luodaan mahdollisuus lukioaikanaan saada jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Kokemäen lukiossa korostetaan kestävän kehityksen periaatteita ja annetaan valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Edellä määriteltyjen arvojen ja tavoitteiden lisäksi Kokemäen lukiossa pidetään tarpeellisena painottaa erityisesti seuraavia kasvatustavoitteita: Halu oppia ja aktiivinen tiedon etsintä Lukion tehtävänä on antaa valmiuksia jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Näihin valmiuksiin kuuluvat olennaisena osana myönteinen asennoituminen oppimiseen sekä taito ja halu tiedon etsintään. Arkipäivän koulutyössä myönteinen oppimisasenne ja halu tiedon etsintään syntyy, kun oppijoissa on herätetty uteliaisuus ja osoitettu eri oppiaineisiin ja oppimistilanteisiin sopivia keinoja uteliaisuuden tyydyttämiseen oppilaskeskeisillä työtavoilla. Tämä tarkoittaa pyrkimystä välttää oppikirjasidonnaisuutta, käyttää opiskelussa erilaisia projekteja, ryhmätöitä, raportteja ja esitelmiä, sekä itsenäiseen työskentelyyn ohjaavia menetelmiä. Oppimistilanteita elävöitetään tukemalla vaihtooppilastoimintaa eri kulttuureista, kutsumalla eri alojen asiantuntijoita vierailulle ja ohjaamalla opiskelijoita lehtien, tietoverkkojen ja muunlaisen oheismateriaalin käyttäjiksi.

5 Erityistä huomiota kiinnitetään opettajan ja oppilaiden välisiin ihmissuhteisiin. Oppimisen kannalta on tärkeää korostaa työskentelyn tavoitteellista luonnetta ja opiskelijan oma-aloitteisuuden ja vastuuntunnon merkitystä tavoitteiden saavuttamisessa Oman itsensä ja toisten tunteminen ja hyväksyminen Lukio-opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden ja eettisen arvoperustan kehittymistä. Lukion kasvatustyö tähtää nuoren itsetunnon vahvistamiseen ja tunne-elämän kehittymiseen. Terve itsetunto ja omien niin mahdollisuuksien kuin rajojenkin hyväksyminen ja tunteminen luovat edellytykset täysipainoiseen elämään ja toisten ihmisten ymmärtämiseen ja hyväksymiseen. Opiskelijan itsetunnon vahvistaminen edellyttää arkipäivän koulutyössä sitä, että hän löytää oman realistisen tavoitetasonsa ja opettaja rehellisellä palautteellaan kertoo, miten opiskelija työskentelyssään on tämän tason saavuttanut. Palaute ei missään nimessä saa olla opiskelijaa nolaavaa, vaan hänet tulee kohdata, kuten kanssaihmiset kohdataan. Terveessä työ- ja kasvuyhteisössä jokaisen myös opettajan on tunnustettava virheensä, ja tunnettava itsensä ja omat rajoituksensa. Jotta opiskelija voisi hyväksyä itsensä ja muiden erilaisuutta, on tärkeää, että lukioyhteisössä hyväksytään yhteisön jäsenten erilaisuus niin uskonnollisten, poliittisten kuin minkä tahansa elämänalueen suhteen. On myönteistä, kun opiskelijoille tarjoutuu tilaisuus kohdata erilaisuutta arkipäivän elämässä. Asenteiden oppimisessa on tärkeää saada asiaa koskevaa tietoa, ja oppia käsittelemään erilaisuuden herättämiä tunteita. Opiskelijoiden on hyödyllistä oppia sietämään myös itseensä kohdistuvia, omasta erilaisuudesta johtuvia paineita. Vastuun- ja velvollisuudentunto Lukion tehtävänä on kehittää opiskelijoissa sellaisia asenteita ja valmiuksia, jotka antavat edellytykset toimia vastuuntuntoisena kansalaisena, joka ymmärtää paitsi oikeutensa, myös velvollisuutensa kansalaisyhteiskunnan jäsenenä. Käytännön koulutyössä vastuunsa kantava saa arvostusta ja tyydytyksen tunteen, kun asiat sujuvat. Opiskelijoille on tärkeää luoda tilanteita oivaltaa, milloin oman vastuun kantaminen on tärkeää ja milloin velvollisuus tulee täyttää. Arkipäivän tilanteissa tavoitteita voidaan edistää esimerkiksi seuraavasti Ryhmänohjaustuokioissa keskustellaan kohteliaista ja kanssaihmiset huomioon ottavista käytöstavoista, yhteiskunnan edellyttämistä normeista ja edellytetään niiden noudattamista myös käytännössä. Edelleen keskustellaan oman vastuun merkityksestä opiskelumenestyksessä, vastuun kantamisesta toisista ihmisistä, perheen ja yhteiskunnan odotuksista lukio-opiskelijalle ja niiden täyttämisen merkityksestä. Oppilaskuntatoimintaa tuetaan antamalla sille merkittävä rooli lukion sisäisessä työskentelyssä, ohjaamalla sitä puuttumaan rakentavasti lukion päätöksentekoon ja aktivoimalla kaikkia opiskelijoita osallistumaan sen toimintaan

6 Oppitunneilla opiskelijoita aktivoidaan osallistumaan keskusteluun, itsenäiseen tiedonhankintaan ja esittämään hyviä kysymyksiä. Painotetaan jokapäiväisessä työskentelyssä vastuun ja velvollisuuden merkitystä pitäen kuitenkin mielessä, että opettaja viime kädessä on vastuussa oppimistuloksista ja opetussuunnitelman toteutumisesta. Muistetaan kiitoksen ja kannustuksen merkitys myös arkipäivän koulutyössä. 1.2 Lukiokoulutuksen tehtävät Kokemäen lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukion tehtävänä on antaa laajaalainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatkoopintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Kokemäen lukio pyrkii antamaan valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukioopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen Kokemäen lukion erityistehtävät, painopistealueet ja omaleimaisuus Kokemäen lukio on yleislukio, jonka tehtävänä on antaa opiskelijoilleen koululakien mukainen yleissivistävä koulutus. Opintojen tavoitteena on ylioppilastutkinnon suorittaminen ja sen sekä lukion päättötodistuksen antama jatko-opiskelukelpoisuus. Erityisenä painopistealueena Kokemäen lukiossa on laajan kielivalikoiman ylläpitäminen. Vuosittaista työsuunnitelmaa käsiteltäessä päätetään lukion painopistealueesta, jota painotetaan opetuksessa ja kasvatuksessa yhdessä Kokemäen koulutuslautakunnan hyväksymän koko kaupungin kouluja koskevan painopistealueen kanssa. Kokemäen lukion omaleimaisuus Kokemäen lukion historia alkaa vuodesta 1907, jolloin Kokemäelle perustettiin aluksi keskikoululuokat käsittänyt Kokemäen Yhteiskoulu. Myöhemmin koulu laajeni lukioluokat käsittäväksi maanviljelyslyseoksi ja muuntui 1920-luvulla normaaliksi 8.-luokkaiseksi oppikouluksi. Koulu palveli ensimmäiset vuosikymmenensä Kokemäen lisäksi laajasti myös lähikuntien korkeampaan opetukseen haluavien nuorten koulutusväylänä. Koulu kunnallistettiin vuonna 1972, ja peruskoulun tulon myötä vuonna 1976 jakaantui Kokemäen Lukioksi ja Kokemäen yläasteeksi. Kokemäen lukiolla on koko Satakunnan mittakaavassa mittavat perinteet, joita vaalimaan perustettiin vuonna 2003 Kokemäen yhteiskoulun Seniorit ry. Yhdistys on ottanut aktiivisen roolin nykyopiskelijoiden ja koulun entisten oppilaiden yhteydenpitäjänä ja perinnetilaisuuksien järjestäjänä. Koko Satakunnan, sen myötä myös Kokemäen, haasteena on viime vuosina ollut väkiluvun vähittäinen, mutta tasainen lasku. Tilanteen korjaamiseksi on maakunnassa investoitu erityisesti korkeakoulutasoisen opetuksen niin ammattikorkea- kuin tiedekorkeakoulujen kehittämiseen. On

7 syytä uskoa, että panostus kääntää yhdessä muiden toimien kanssa kehityksen suuntaa viiveellä. Mutta kaikissa tapauksissa ikäluokkien pieneneminen yhtäältä ja monipuolisen koulutustarjonnan turvaaminen toisaalta edellyttävät sitä, että lukiot ja toisen asteen kouluyksiköt tiivistävät yhteistyötään. Kokemäki saa pääosan opiskelijoistaan Kokemäen nuorista. Muutamia opiskelijoita on hakeutunut myös lähikunnista erityisesti kielivalintojen monipuolisuuden ansiosta. Ns. yhdistelmäopiskelijat ovat rekrytoituneet laajemmaltakin alueelta. Kokemäen lukio ylläpitää laajaa kielivalikoimaa jatkossakin. Se on valmis tarjoamaan tätä vahvuuttaan seutukunnan lukiolaisten käyttöön laajemminkin joko lähiopetuksena tai erilaisten sähköisten virtuaaliratkaisujen muodossa. Kokemäen lukio ja Kokemäenjokilaakson Ammattiopisto ovat tehneet yhteistyötä ns. yhdistelmäopiskelun tarjoamiseksi jo usean vuoden ajan. Yhdistelmäopiskelu eri muodoissaan on opetushallinnossa kehittämisen kohteena jatkossakin. Kokemäen lukio on mukana tässä kehitystyössä ja on valmis laajentamaan tätä yhteistyömuotoa ammatillisen koulutuksen yksiköiden kanssa tulevinakin vuosina. Tähän kehitystyöhön liittyen harkittavaksi saattaa tulla Kokemäen lukion koulutusalakohtaisten painopisteiden määritteleminen osana yhdistettyä ammatillista- ja lukiotutkintoa. Kokemäen lukion opiskelija-aines on ollut heterogeenista. Yhteisvalinnassa lukion sisäänottoraja on ollut 7 keskiarvo. Kokemäen lukiosta valmistuneet ovat sijoittuneet perinteisesti hyvin jatko-opintoihin tiede- ja ammattikorkeakouluihin. Koulu ei kuitenkaan toimi yksinomaisesti korkeakouluihin valmentavana oppilaitoksena. Sillä on laajempi sivistystehtävä kasvatettaessa paikkakunnan nuoria aikuisuutta ja elämää varten. Lukion lähimpänä yhteistyökumppanina on useiden vuosien ajan toiminut yhteistyössä Kokemäenjokilaakson Ammattiopiston kanssa. Yhteistyö on liittynyt yhdistelmäopintojen suorittamiseen, mutta seuraavassa vaiheessa se laajennee lukiolaisille suunnattavaan kurssitarjontaan taitoaineissa. Yhteistyötä on tehty myös Turun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja Tampereen yliopiston historian laitoksen kanssa yksittäisten opintokokonaisuuksien ja kurssien tarjonnassa. Alueellisia yhteistyö kumppaneita ovat lähikuntien lukiot, joiden kanssa organisoidaan mm opettajien koulutustilaisuuksia. Tulevaisuudessa yhteistyötä syntynee myös kurssitarjonnassa. Kokemäen lukiolla on myös yhteistyökouluja eri puolilla Eurooppaa. Kokemäen lukio on ollut mukana Satakunnan virtuaalikouluhankkeessa kehittämässä konkreettisesti tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävää virtuaalikoulua.

8 2. Opetuksen toteuttaminen Kokemäen lukiossa 2.1 Oppimiskäsitys Kokemäen lukion opetussuunnitelma pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa otetaan huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. 2.2 Kokemäen lukio oppimisympäristönä Kokemäen lukiossa tavoitteena on tarjota opiskelijalle turvallinen opiskeluympäristö, joka tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittyä yksilöllisten edellytystensä ja oman kiinnostuksensa mukaisesti. Kokemäen lukio pyrkii tarjoamaan opiskelijalle joustavat ja luontevat etenemismahdollisuudet sekä riittävän valikoiman vaihtoehtoja opiskelun mahdollistamiseksi. Laadukas fyysinen kouluympäristö luo puitteet hyvälle oppimiselle. Yhteistyössä samoissa tiloissa toimivan Kokemäen yhteiskoulun kanssa Kokemäen lukio pitää opetustilat ajanmukaisina. Vuoden 2005 aikana valmistuvan peruskorjauksen jälkeen luodaan uudet käytänteet yhteistyölle. Yhteistyötä tehdään myös alueen muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa yhdistelmäopintojen ja virtuaaliopetuksen muodossa. Oppilaille pyritään luomaan opiskeluympäristö, jossa he voivat työskennellä ja viihtyä myös vapaaajallaan. Opiskelijoille annetaan ohjausta tietoverkkojen käytössä ja mahdollisuus niiden käyttöön lukion tiloissa. 2.3 Kokemäen lukion oppimis- ja opetusmenetelmät Oppiaineiden ja niiden sisältämien kurssien sekä persoonallisten opetustyylien erilaisuuden vuoksi Kokemäen lukion opetus- ja opiskelumuodot ovat monipuolisia. Tiedon omaksumisen lisäksi korostetaan oppimaan oppimisen taitoa ja herätetään sisäisen motivaation syntyä. Ryhmän merkitys oppimistapahtumassa huomioidaan ja kannustetaan erilaisten ryhmien syntyä. Päävastuu opintojen etenemisestä kuuluu opiskelijalle ja hänet nähdään aktiivisena tiedon hankkijana, käsittelijänä, muokkaajana ja kriittisenä arvioijana. Opetuksen tavoitteena on, että lukion opiskelija pystyy käyttämään ja soveltamaan oppimaansa kaikissa tilanteissa. Kokemäen lukiossa pyritään siihen, että opiskelija oppii asettamaan itselleen tavoitteita, tekemään suunnitelmia, etsimään valikoiden tietoa, käyttämään tilanteeseen sopivia työmenetelmiä ja arvioimaan työnsä tuloksia.

9 Jokaisella opettajalla on vastuu opiskelijoiden opiskelutaitojen kehittämisestä. Opettaminen on kannustamista, myönteisen oppimishalun synnyttämistä ja kiinnostuksen ylläpitämistä. Opettaja tulkitsee tietoa, ohjaa oppimista ja arvioi oppimistuloksia. Tarvittaessa opettaja antaa myös henkilökohtaista opetusta oppilaalle, jonka eteneminen opinnoissa muutoin vaikeutuisi. 2.4 Opintojen rakenne Lukio-opinnot koostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt sekä koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit on esitelty tämän opetussuunnitelman kohdassa 4 (Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt). Esittelyn yhteydessä on tarvittaessa määrätty kurssien suoritusjärjestykset. 2.5 Kokemäen lukion toimintakulttuuri Kokoukset ja suunnitteluryhmät Kokemäen lukiossa pidetään säännöllisesti opettajainkokouksia lukuvuoden alussa sovitun aikataulun mukaisesti. Niissä päätetään keskeisistä lukion toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista, periaatteista ja säännöistä. Erillisiä kysymyksiä valmistelemaan perustetaan tarpeen mukaan pysyviä tai väliaikaisia työryhmiä. Tällaisia ovat mm. OPS -ryhmä ja OPS:n seurantaryhmä Opiskelijoiden huomioon ottaminen koulun päätöksenteossa Oppilaskunnan hallituksen nimeämillä edustajilla on oikeus osallistua opettajainkokouksiin asioissa, jotka koskevat lukion toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita, periaatteita tai sääntöjä. Opiskelijoiden tai opettajien henkilökohtaisia asioita tai oppilasarviointiin liittyvissä kysymyksissä oppilaskunnan edustajat eivät osallistu kokoukseen. Opiskelijoiden mielipiteitä ja ehdotuksia kuullaan etsittäessä ja valittaessa erilaisia ratkaisuja. Toimintatapoina ovat esimerkiksi ongelmakysymyksistä keskustelu oppilaskunnan hallituksen kokouksessa tai ohjausryhmässä. Opiskelijoiden palautetta lukion toteutuneesta opetuksesta ja olosuhteista kerätään myös aika ajoin toteutettavilla palautekyselyillä koulun kotisivujen kautta tavoitettavalla hallinto-ohjelmalla. Päivänavaukset Koulupäivät aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.

10 Lukion juhlat ja traditiot Lukion juhlien ja muiden traditioiden tarkoituksena on luoda yhteisöllisyyttä, edistää hyvien tapojen ja oikean etiketin omaksumista, vahvistaa opiskelijoiden kulttuuri-identiteettiä, kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Koulun vuosittain hyväksyttävässä ohjelmassa pyritään ottamaan huomioon kansalliset merkkipäivät, kouluyhteisön merkkipäivät ja lukiokoulutuksen perinteiset tapahtumat. Kotikaupungin merkkitapahtumiin osallistutaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua koulujumalanpalveluksiin lukuvuoden alussa ja jouluna. Kokemäen lukiossa järjestetään joulukuussa yhdistetty itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla sekä joulujuhla. Kansallisen veteraanipäivän tienoilla (27.4) järjestetään perinteinen Veteraanien viestikapulan luovutusjuhla, jossa veteraanien edustajat ovat juhlan kunniavieraina. Touko-kesäkuussa pidetään perinteinen ylioppilasjuhla. Henkilökuntaan kuuluvien merkkipäivät otetaan huomioon joko omana juhlanaan tai jonkin toisen juhlatilaisuuden yhteydessä. Lokakuun viimeisenä viikonloppuna lukiossa järjestetään senioripäivä. Päivän ohjelmaan kuuluu entisten opiskelijoiden vierailut ja puheenvuorot sekä vuoropuhelu nykyisen ja aikaisempien sukupolvien välillä. Vierailijoiksi pyritään saamaan entisiä oppilaita eri elämänaloilta. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaskunnan järjestämään taksvärkkikeräykseen syyslukukauden aikana erikseen sovittavana arkipäivänä. Syyslukukauden aikana oppilaskunta järjestää perinteisen retken kulttuurikohteeseen (konsertti, teatteri tms.) ja kevätlukukaudella kaksi liikuntapäivää: talviliikuntaan keskittyen ja keväällä retkeilyn merkeissä lukuvuoden viimeisinä päivinä. Tammi-helmikuussa järjestetään perinteinen väittelykilpailu, jossa jatkajaikäluokkien joukkueet kisaavat väittelyn jalossa taidossa. Penkinpainajaispäivää edeltävänä päivänä jatkajat järjestävät abi-ikäluokalle potkijaiset. Tapahtumaan osallistuvat jatkajat ja abit sekä opettajat. Penkinpainajaispäivä eli penkkarit järjestetään valtakunnallisena penkkaripäivänä helmikuussa. Päivään kuuluu koulutiloissa pidettävä abishow, abinäytelmä ja video, sekä penkkariajelu. Vanhojen päivä on penkkareiden jälkeisenä päivänä. Vanhojen tanssiesitykseen osallistuvat jatkajat.. Kouluaikana järjestetyssä tapahtumassa esiinnytään muille lukiolaisille sekä perusopetuksen päättöluokkalaisille. Tämän lisäksi tanssiesityksiä järjestetään myös päiväkodeissa, vanhainkodeissa ja perusopetuksen alaluokilla. Vanhojen päivää edeltävään iltatilaisuuteen voivat osallistua myös jatkajien huoltajat. Alkajat voivat osallistua päivän järjestelyihin Kokemäen lukio työyhteisönä Opetushenkilöstölle ja muille koulussa työskenteleville koulu on ennen kaikkea työympäristö. Hyvässä työympäristössä koko työyhteisö toimii yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen, hyvinvointi sekä työssä jaksaminen ovat tärkeitä asioita.

11 Näiden toteutumiseksi Kokemäen lukiossa korostetaan työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta ja käydään keskustelua koulun tavoitteista, sisällöistä ja toimintatavoista. Keskeisenä foorumina toimivat opettajainkokoukset. Niiden ohella vuosittain henkilöstön kanssa käydään henkilökohtaiset kehityskeskustelut, joissa kartoitetaan kunkin henkilökohtaiset suunnitelmat, koulutustarpeet ja ehdotukset työyhteisön kehittämiseksi. Henkilöstön täydennyskoulutuksen tarpeet otetaan kehityskeskustelujen pohjalta huomioon. Resurssien puitteissa jokaiselle henkilöstöön kuuluvalle suunnataan tarpeen mukaista koulutusta. Yhteiset VESO - tilaisuudet pyritään järjestämään ajankohtaisen tarpeen mukaan. Tarpeen mukaista työnohjausta pyritään järjestämään. Ajoittain suoritettavalla yhteisön sisäisellä arvioinnilla etsitään kehitystarpeita ja pyritään löytämään keinoja ongelmien ratkaisemiseen. Työyhteisön toimivuutta edistää myös henkilöstön luonteva vuorovaikutus lukion opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. 3. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kokemäen lukiossa Kokemäen lukiossa opiskelevien huoltajille tarjotaan mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja koulun välinen yhteistyö pyritään järjestämään sellaiseksi, että opiskelija saa tukea sekä opiskelua että hyvinvointia koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä pyritään edistämään mm. vanhempainiltojen, tiedottamisen ja muiden tarpeelliseksi koettavien yhteistyömuotojen avulla. Yhteydenottokynnystä laskemalla pyritään aitoon vuorovaikutukseen vanhempien, ryhmänohjaajan, aineenopettajan, opinto-ohjaajan, rehtorin ja muun henkilökunnan välillä. 3.2 Ohjauksen järjestäminen ja työnjako Opiskelijan ohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opintoohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä Ohjauksen järjestäminen Kokemäen lukiossa Kokemäen lukiossa opiskeleville tiedotetaan ohjauksen järjestämistavoista ja vastuuhenkilöistä. Opiskelunsa aloittavat perehdytetään ensimmäisen lukukauden alussa koulun toimintaan sekä lukioopetuksen ohjeisiin ja menettelytapoihin. Tärkeässä roolissa on tutor-toiminta.

12 Opiskelijaa ohjataan tekemään oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelija seuraa opiskeluohjelman toteutumista ja tekee muutoksia käytettävissä olevien web-sivustojen ja opinto-ohjauksen tuella. Opiskelijoiden opinto-ohjelmaa seurataan säännöllisesti, jotta jokaisen opiskelijan yksilöllinen edistyminen varmistetaan. Kokemäen lukiossa pyritään pitämään yllä ja kehittämään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko lukion ajan. Ensimmäisen vuoden aikana ryhmänohjaaja perehdyttää oppilaat koulun sääntöihin ja käytänteisiin. Toisen vuoden aikana korostuu kurssikertymän seuraaminen, ja kolmantena vuonna keskitytään ohjauksessa ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen. Koulun perinteisiin tutustutaan lukuvuoden aikana erilaisten tapahtumien yhteydessä, esimerkiksi senioritapahtumassa. Mahdollisuudesta opiskella Kokemäen lukiossa tiedotetaan aktiivisesti ja monipuolisesti perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Keväisin järjestetään kaikille peruskoulunsa päättäville Kokemäen yhteiskoulun oppilaille mahdollisuus tutustua Kokemäen lukion toimintaan Ohjauksen työnjako Kokemäen lukiossa Rehtori laatii kurssitarjottimen ja muodostaa oppilasryhmät valintojen perusteella laatii opinto-oppaan, järjestää ylioppilas infot ja vanhempainillat yhdessä opinto-ohjaajan kanssa vastaanottaa alkajat ja ohjaa heidät opintojen alkuun seuraa opiskelijoiden kokonaiskurssimäärien kehitystä, hyväksyy kurssivalintamuutokset ja muualla suoritetut kurssit ohjaa erityisistä syistä yli neljä vuotta opiskelevien opintojen edistymistä ylläpitää yhteyksiä muihin oppilaitoksiin Opinto-ohjaaja osallistuu yli kolmen vuoden opiskelijoiden ohjaukseen ohjaa opiskelijoita jatko-opintojen suunnittelussa osallistuu uusien opiskelijoiden lukioon perehdyttämiseen pitää oppiaineeseensa kuuluvat oppitunnit järjestää vanhempainillat yhdessä rehtorin kanssa ohjaa ryhmänohjaajia ohjaukseen liittyvissä asioissa ylläpitää yhteyksiä muihin oppilaitoksiin osallistuu opiskelijahuoltotyöhön osallistuu ylioppilas infojen järjestelyihin seuraa lukiolaisten muissa oppilaitoksissa suorittamia kursseja seuraa yhdessä toisen koulun opon kanssa yhdistelmäopiskelijoiden kurssien suorittamista ylläpitää yhteyksiä työelämään Ryhmänohjaaja ylläpitää yhteyksiä koteihin osallistuu ryhmänsä vanhempainiltoihin

13 pitää yllä yhteyksiä ryhmänsä opiskelijoiden kanssa seuraa ryhmänsä opiskelijoiden kurssikertymiä osallistuu ryhmänsä opiskelijoiden ohjaustyöhön yhdessä opinto-ohjaajan kanssa seuraa etenemisesteiden syntymistä ja poissaolojen kehittymistä osallistuu tarvittaessa opiskelijahuoltotyöryhmän toimintaan Aineenopettaja seuraa opiskelijoiden kurssikehitystä omassa aineessaan seuraa poissaolojen kehittymistä kursseillaan päättää kurssin itsenäisestä suorittamisesta yhdessä rehtorin kanssa antaa opiskelijalle omaan aineeseensa liittyvää ohjausta Lasten ja nuorten työntekijä (koulukuraattori ) ohjaa tutor toimintaa osallistuu opiskelijahuoltotyöryhmän toimintaan Tutor vierailee peruskoulun päättävällä luokalla ja tutustuttaa alkajat lukion käytänteisiin ohjaa ja tukee vaihto-opiskelijoita järjestää tarvittaessa yhdessä muiden tutorien kanssa opiskelijainfoja osallistuu tarvittaessa lukion PR-tilaisuuksiin ja edustaa lukiota Opiskelija seuraa aktiivisesti kurssien kertymistä seuraa annettua informaatiota Kanslia kirjaa valinnat kirjaa suoritukset 3.3 Opiskelijahuolto Kokemäen lukiossa Opiskelijahuollon työryhmä Moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä kehittää ja koordinoi opiskelijahuollon toteutusta. Se toimii erityisesti ongelmatilanteissa olevien opiskelijoiden auttamiseksi ja tukemiseksi. Ryhmän tavoite on myös ongelmien ennalta ehkäiseminen. Ryhmä kartoittaa erilaisten kyselyjen mm. nuorison terveyskyselyn avulla eri ongelmien vaikeutta ja esiintymistä Kokemäen lukiossa. Konkreettisissa tapauksissa pyritään yhdessä ratkomaan opiskelijoiden vaikeuksia, kuten luki-, paniikki- ja aistihäiriöitä. Opiskelijahuoltoryhmän toiminta on ratkaisukeskeistä, mikä tarkoittaa pyrkimystä selkeisiin päätöksiin toimenpiteistä ja niiden toteuttajasta tai jatkotoimien vastuuhenkilöstä. Ryhmässä noudatetaan kunkin ammattiryhmän vaitiolovelvollisuussäädöksiä. Ongelmatilanteita käsitellään ja viedään eteenpäin pääsääntöisesti opiskelijan suostumuksella. Ryhmän moniammatillisuus takaa, että opiskelija voi saada ongelmiinsa asiantuntevaa apua. Aloitteet

14 opiskelijahuoltoryhmän käsittelyyn voivat tulla opiskelijalta itseltään, ryhmänohjaajalta, muilta opettajilta, vanhemmilta tai ryhmän jäseniltä. Aloitteet tulee saattaa ensisijassa rehtorin /opintoohjaajan tietoon, joka laatii kokouksille asialistan. Opiskelijahuoltotyöryhmään kuuluvat koulun rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, lasten ja nuorten työntekijä sekä tarvittaessa psykologia ja opettajajäseniä. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa, mutta vähintään kerran kuukaudessa. Terveydenhuolto Kokemäen lukion opiskelijoita hoidetaan kunnan yleisen terveydenhuollon hoitoperiaatteen mukaisesti. Opiskelijoita varten on terveydenhuollossa määrätty oma vastuulääkärinsä. Opiskelija ilmoittautuu tarpeen ilmaantuessa ensin koulun terveydenhoitajalle, joka ohjaa hänet edelleen asianmukaiseen hoitoon. Lukemis- ja kirjoittamishäiriöt Erityisopetuksen yksikkö selvittää mahdollisia lukihäiriöitä, kirjoittaa tarvittavia lausuntoja ja antaa henkilökohtaista ohjausta lukemis- ja kirjoittamishäiriöistä kärsiville opiskelijoille. 3.4 Oppilaalle järjestettävä erityinen tuki opiskelussa Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumiseen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Oppimisvaikeudet Opinto-ohjaaja vastaa opiskelijoista, joilla on oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksien syitä pohditaan yhdessä ja niihin pyritään löytämään ratkaisut laatimalla opiskelijalle sopiva opiskelusuunnitelma. Tarvittaessa opinto-ohjaaja selvittää opiskelijalle muita koulutusvaihtoehtoja, joissa hänen yksilölliset mahdollisuutensa tulisivat paremmin huomioiduksi. Opinto-ohjaaja ohjaa tarvittaessa myös opiskelijan erityisopettajan tai muiden opiskelijahuollosta vastaavien erityisammattilaisten puheille. Opiskelua hankaloittavat muut ongelmat Psyykkisissä ongelmissa opiskelija voi toimia joko omatoimisesti tai terveydenhoitajan välityksellä hakeutuessaan hoitoon. Kokemäen lukion opiskelijat voivat käyttää kaupungin tarjoamia joko perhe- ja päihdeklinikan tai muita palveluita. Päihdeongelmaan opiskelija saa apua lasten ja nuorten työntekijältä sekä perhe- ja päihdeklinikalta. Opiskelijoiden sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia hoidetaan kaupungin sosiaalitoimistossa, johon opiskelijaa tarvittaessa ohjataan ja jonne hän voi myös omatoimisesti ottaa yhteyttä.

15 3.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Äidinkielenä voidaan lukiolain 8. :n 2. momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä, romanikieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi toisena kielenä mukaan tai suomi äidinkielenä oppimäärän mukaan. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielen tasoinen kaikilla kielitaidon osaalueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä. Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukioopinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. Kokemäen lukio päättää tapauskohtaisesti, miten säännösten mukaisesti ja missä laajuudessa järjestää omakielistä opetusta sekä suomi toisena kielenä -opetusta. Samassa yhteydessä päätetään myös se, miten opetus organisoidaan ja millaista yhteistyötä tehdään muiden oppilaitosten kanssa. 4. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 4.1 Opetuksen yleiset tavoitteet ja toteuttamistavat Kokemäen lukion opetus ja muu toiminta pyritään järjestämään yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Kokemäen lukiossa opiskelevan tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun vahvistetaan.. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan pyritään kehittämään. Huomiota kiinnitetään erityisesti tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa korostetaan taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa.

16 Opiskelutaitoihin kuuluvat mm. itsensä ilmaisemisen taito, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmius ottaa muut huomioon ja valmius muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kehitetään yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Kokemäen lukio pyrkii kehittämään opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä, jotta hänen tietoisuutensa ihmisen toiminnan vaikutuksista maailman tilaan laajenisi. Opiskelijalle tarjotaan tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia, jotta hänelle kehittyisi halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa oma ja muiden hyvinvointi huomioon ottaen. Opetuksen tavoitteena on lujittaa opiskelijan tervettä itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Opetus Kokemäen lukiossa kannustaa omalta osaltaan opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Kokemäen lukiossa opetus antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen, niin että lukion päätyttyä opiskelija pystyisi kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntisi vaikuttamisen keinoja ja hänellä olisi halua ja rohkeutta toimia. Hänelle pyritään luomaan edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin.

17 Kokemäen lukiossa aihekokonaisuuksiin liittyviä kurssien ulkopuolisia konkretisointeja ovat senioritoimintaan liittyvät vierailut ja teemapäivät. Eri aineiden kurssien yhteydessä voidaan järjestää vierailuja tai vierailijoiden pitämiä esitelmiä. Koulun toimintaan liittyvät juhlat ja perinteiset tapahtumat syventävät aihekokonaisuuksien eri aineissa käsiteltyjä sisältöjä. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea

18 osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä.

19 Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia

20 ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasaarvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous. Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet/ OTE 31.1.2014

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet/ OTE 31.1.2014 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet/ OTE 31.1.2014 5.2 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus-

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

LUKION OPETUSSUUNNITELMA

LUKION OPETUSSUUNNITELMA LUKION OPETUSSUUNNITELMA Sivu 2 (145) Sisällysluettelo 1 OPETUSSUUNNITELMA... 4 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä... 4 2.2 Arvoperusta... 4 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA...

JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA... SISÄLTÖ: 1. JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 3 1.2. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 4 2. JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION TEHTÄVÄ, TAVOITTEET, ARVOPERUSTA

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus ISBN 952-13-1832-5 (nid) ISBN 952-13-1833-3 (pdf) ULKOASU Studio Viiva Oy PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2003

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

SUOMEN KRISTILLINEN YHTEISKOULU NUORISOLUKION OPETUSSUUNNITELMA

SUOMEN KRISTILLINEN YHTEISKOULU NUORISOLUKION OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KRISTILLINEN YHTEISKOULU NUORISOLUKION OPETUSSUUNNITELMA 22.9.2010 Sisältö LUKION OPETUSSUUNNITELMA... 5 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 5 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Koulu ja vastuullinen kansalaisuus. FT Sari Yrjänäinen 21.3.2012

Koulu ja vastuullinen kansalaisuus. FT Sari Yrjänäinen 21.3.2012 Koulu ja vastuullinen kansalaisuus FT Sari Yrjänäinen 21.3.2012 Sisältö Peruskoulun OPS Lukion OPS Summa summarum Toimintakyvystä Historiasta opittua Nykytavoitteet Tulevaisuudesta 2.2 Perusopetuksen tehtävä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

NILSIÄN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005

NILSIÄN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005 Liite 19 46 29.5.2012 NILSIÄN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005 Nilsiän kaupungin sivistyslautakunta on hyväksynyt tämän opetussuunnitelman 23.03.2005 28. Opetussuunnitelma tulee voimaan 1.8.2005 ja sen jälkeen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.1. YLEISTÄ... 3 1.2 NAANTALIN LUKION TOIMINTA-AJATUS... 3 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA...

SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.1. YLEISTÄ... 3 1.2 NAANTALIN LUKION TOIMINTA-AJATUS... 3 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.1. YLEISTÄ... 3 1.2 NAANTALIN LUKION TOIMINTA-AJATUS... 3 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 3 2.1 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 3 2.2 ARVOPERUSTA...

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus 1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

1. SULKAVAN LUKION OPETUSSUUNNITELMAN SYNTY (OPS)... 3 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä... 4 2.2.

1. SULKAVAN LUKION OPETUSSUUNNITELMAN SYNTY (OPS)... 3 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä... 4 2.2. 1. SULKAVAN LUKION OPETUSSUUNNITELMAN SYNTY (OPS)... 3 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä... 4 2.2. Arvoperusta ja toiminta-ajatus... 4 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKIO

TORNION YHTEISLYSEON LUKIO TORNION YHTEISLYSEON LUKIO - OPETUSSUUNNITELMA 2011 päivitetty 18.4.2011 TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2011 Päivitetty 18.4.2011 SISÄLLYS 1 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 1.1 Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS. LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

OPETUSHALLITUS. LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet OPETUSHALLITUS LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet OPETUSHALLITUS NINGSSTYRELSEN UTBILD- Dnro 33/011/2003 MÄÄRÄYS Velvoittavana Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

KANNUKSEN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA

KANNUKSEN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA KANNUKSEN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA 2005 päivitetty 6.11.2013 SISÄLTÖ 1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 4 1.1 Lukiokoulutuksen tehtävä 4 1.2 Arvoperusta 4 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 5 2.1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015)

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) 1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) Kuka tunnustaa aikaisemmin hankittua osaamista? Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot