Kokemäen lukion opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemäen lukion opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Kokemäen lukion opetussuunnitelma Käyttöön

2 Sisällys 1. Arvoperusta ja tehtävät 1.1 Kokemäen lukion arvot 1.2 Lukiokoulutuksen tehtävät 1.3 Kokemäen lukion erityistehtävät, painopistealueet ja omaleimaisuus 2. Opetuksen toteuttaminen Kokemäen lukiossa 2.1 Oppimiskäsitys 2.2 Kokemäen lukio opiskeluympäristönä 2.3 Kokemäen lukion oppimis- ja opetusmenetelmät 2.4 Opintojen rakenne 2.5 Kokemäen lukion toimintakulttuuri 2.6 Kokemäen lukio työyhteisönä 3. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kokemäen lukiossa 3.2 Ohjauksen järjestäminen ja työnjako Ohjauksen järjestäminen Kokemäen lukiossa Ohjauksen työnjako Kokemäen lukiossa 3.3 Opiskelijahuolto Kokemäen lukiossa 3.4 Oppilaalle järjestettävä erityinen tuki opiskelussa 3.5 Kieli- ja kulttuuriryhmät 4. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 4.1 Opetuksen yleiset tavoitteet ja toteuttamistavat 4.2. Aihekokonaisuudet 4.3. Aine- ja kurssikohtaiset opetussuunnitelmat Äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI) Ruotsi (RU) Englanti (EN) Saksa (SA) Ranska (RA) Venäjä (VE) Espanja (ES) Latina (LA) Matematiikka (MA) Biologia (BI) Maantiede (GE) Fysiikka (FY) Kemia (KE) Uskonto (UE) Elämänkatsomustieto (ET) Filosofia (FI) Psykologia (PS) Historia (HI) Yhteiskuntaoppi (YH) Kuvaamataito (KU)

3 Musiikki (MU) Liikunta (LI) Terveystieto (TE) Ilmaisutaito (IT) Tietotekniikka (AT) Opinto-ohjaus (OP) Muut kurssit 5. Opiskelijan oppimisen arviointi 5.1 Arvioinnin tavoitteet 5.2 Kurssisuorituksen arviointi 5.3 Opintojen hyväksilukeminen 5.4 Oppiaineen oppimäärän arviointi 5.5 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 5.6 Lukion oppimäärän suoritus 5.7 Todistukset Liitteet

4 1. Arvoperusta ja tehtävät 1.1 Kokemäen lukion arvot Kokemäen koululaitoksen strategian mukaan, sen tehtävänä on taata oppilaille tasapuoliset ja hyvät mahdollisuudet oppimiseen, tärkeimpänä arvonaan kehittyvä lapsi ja nuori. Kokemäen lukion opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Kokemäen lukion tavoitteena on kulttuuriperintömme vaaliminen, arvioiminen ja uudistaminen. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuden ja kansainvälisen yhteistyön arvostamiseen. Opetuksen lähtökohtana Kokemäen lukiossa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus ja sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Kokemäen lukiossa pyritään siihen, että sen antama koulutus edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Kokemäen lukiossa opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Kokemäen lukion tavoitteena onkin, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijalle pyritään luomaan tilanteita, joissa hän saa kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Kokemäen lukion opetus kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan luodaan mahdollisuus lukioaikanaan saada jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Kokemäen lukiossa korostetaan kestävän kehityksen periaatteita ja annetaan valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Edellä määriteltyjen arvojen ja tavoitteiden lisäksi Kokemäen lukiossa pidetään tarpeellisena painottaa erityisesti seuraavia kasvatustavoitteita: Halu oppia ja aktiivinen tiedon etsintä Lukion tehtävänä on antaa valmiuksia jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Näihin valmiuksiin kuuluvat olennaisena osana myönteinen asennoituminen oppimiseen sekä taito ja halu tiedon etsintään. Arkipäivän koulutyössä myönteinen oppimisasenne ja halu tiedon etsintään syntyy, kun oppijoissa on herätetty uteliaisuus ja osoitettu eri oppiaineisiin ja oppimistilanteisiin sopivia keinoja uteliaisuuden tyydyttämiseen oppilaskeskeisillä työtavoilla. Tämä tarkoittaa pyrkimystä välttää oppikirjasidonnaisuutta, käyttää opiskelussa erilaisia projekteja, ryhmätöitä, raportteja ja esitelmiä, sekä itsenäiseen työskentelyyn ohjaavia menetelmiä. Oppimistilanteita elävöitetään tukemalla vaihtooppilastoimintaa eri kulttuureista, kutsumalla eri alojen asiantuntijoita vierailulle ja ohjaamalla opiskelijoita lehtien, tietoverkkojen ja muunlaisen oheismateriaalin käyttäjiksi.

5 Erityistä huomiota kiinnitetään opettajan ja oppilaiden välisiin ihmissuhteisiin. Oppimisen kannalta on tärkeää korostaa työskentelyn tavoitteellista luonnetta ja opiskelijan oma-aloitteisuuden ja vastuuntunnon merkitystä tavoitteiden saavuttamisessa Oman itsensä ja toisten tunteminen ja hyväksyminen Lukio-opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden ja eettisen arvoperustan kehittymistä. Lukion kasvatustyö tähtää nuoren itsetunnon vahvistamiseen ja tunne-elämän kehittymiseen. Terve itsetunto ja omien niin mahdollisuuksien kuin rajojenkin hyväksyminen ja tunteminen luovat edellytykset täysipainoiseen elämään ja toisten ihmisten ymmärtämiseen ja hyväksymiseen. Opiskelijan itsetunnon vahvistaminen edellyttää arkipäivän koulutyössä sitä, että hän löytää oman realistisen tavoitetasonsa ja opettaja rehellisellä palautteellaan kertoo, miten opiskelija työskentelyssään on tämän tason saavuttanut. Palaute ei missään nimessä saa olla opiskelijaa nolaavaa, vaan hänet tulee kohdata, kuten kanssaihmiset kohdataan. Terveessä työ- ja kasvuyhteisössä jokaisen myös opettajan on tunnustettava virheensä, ja tunnettava itsensä ja omat rajoituksensa. Jotta opiskelija voisi hyväksyä itsensä ja muiden erilaisuutta, on tärkeää, että lukioyhteisössä hyväksytään yhteisön jäsenten erilaisuus niin uskonnollisten, poliittisten kuin minkä tahansa elämänalueen suhteen. On myönteistä, kun opiskelijoille tarjoutuu tilaisuus kohdata erilaisuutta arkipäivän elämässä. Asenteiden oppimisessa on tärkeää saada asiaa koskevaa tietoa, ja oppia käsittelemään erilaisuuden herättämiä tunteita. Opiskelijoiden on hyödyllistä oppia sietämään myös itseensä kohdistuvia, omasta erilaisuudesta johtuvia paineita. Vastuun- ja velvollisuudentunto Lukion tehtävänä on kehittää opiskelijoissa sellaisia asenteita ja valmiuksia, jotka antavat edellytykset toimia vastuuntuntoisena kansalaisena, joka ymmärtää paitsi oikeutensa, myös velvollisuutensa kansalaisyhteiskunnan jäsenenä. Käytännön koulutyössä vastuunsa kantava saa arvostusta ja tyydytyksen tunteen, kun asiat sujuvat. Opiskelijoille on tärkeää luoda tilanteita oivaltaa, milloin oman vastuun kantaminen on tärkeää ja milloin velvollisuus tulee täyttää. Arkipäivän tilanteissa tavoitteita voidaan edistää esimerkiksi seuraavasti Ryhmänohjaustuokioissa keskustellaan kohteliaista ja kanssaihmiset huomioon ottavista käytöstavoista, yhteiskunnan edellyttämistä normeista ja edellytetään niiden noudattamista myös käytännössä. Edelleen keskustellaan oman vastuun merkityksestä opiskelumenestyksessä, vastuun kantamisesta toisista ihmisistä, perheen ja yhteiskunnan odotuksista lukio-opiskelijalle ja niiden täyttämisen merkityksestä. Oppilaskuntatoimintaa tuetaan antamalla sille merkittävä rooli lukion sisäisessä työskentelyssä, ohjaamalla sitä puuttumaan rakentavasti lukion päätöksentekoon ja aktivoimalla kaikkia opiskelijoita osallistumaan sen toimintaan

6 Oppitunneilla opiskelijoita aktivoidaan osallistumaan keskusteluun, itsenäiseen tiedonhankintaan ja esittämään hyviä kysymyksiä. Painotetaan jokapäiväisessä työskentelyssä vastuun ja velvollisuuden merkitystä pitäen kuitenkin mielessä, että opettaja viime kädessä on vastuussa oppimistuloksista ja opetussuunnitelman toteutumisesta. Muistetaan kiitoksen ja kannustuksen merkitys myös arkipäivän koulutyössä. 1.2 Lukiokoulutuksen tehtävät Kokemäen lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukion tehtävänä on antaa laajaalainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatkoopintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Kokemäen lukio pyrkii antamaan valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukioopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen Kokemäen lukion erityistehtävät, painopistealueet ja omaleimaisuus Kokemäen lukio on yleislukio, jonka tehtävänä on antaa opiskelijoilleen koululakien mukainen yleissivistävä koulutus. Opintojen tavoitteena on ylioppilastutkinnon suorittaminen ja sen sekä lukion päättötodistuksen antama jatko-opiskelukelpoisuus. Erityisenä painopistealueena Kokemäen lukiossa on laajan kielivalikoiman ylläpitäminen. Vuosittaista työsuunnitelmaa käsiteltäessä päätetään lukion painopistealueesta, jota painotetaan opetuksessa ja kasvatuksessa yhdessä Kokemäen koulutuslautakunnan hyväksymän koko kaupungin kouluja koskevan painopistealueen kanssa. Kokemäen lukion omaleimaisuus Kokemäen lukion historia alkaa vuodesta 1907, jolloin Kokemäelle perustettiin aluksi keskikoululuokat käsittänyt Kokemäen Yhteiskoulu. Myöhemmin koulu laajeni lukioluokat käsittäväksi maanviljelyslyseoksi ja muuntui 1920-luvulla normaaliksi 8.-luokkaiseksi oppikouluksi. Koulu palveli ensimmäiset vuosikymmenensä Kokemäen lisäksi laajasti myös lähikuntien korkeampaan opetukseen haluavien nuorten koulutusväylänä. Koulu kunnallistettiin vuonna 1972, ja peruskoulun tulon myötä vuonna 1976 jakaantui Kokemäen Lukioksi ja Kokemäen yläasteeksi. Kokemäen lukiolla on koko Satakunnan mittakaavassa mittavat perinteet, joita vaalimaan perustettiin vuonna 2003 Kokemäen yhteiskoulun Seniorit ry. Yhdistys on ottanut aktiivisen roolin nykyopiskelijoiden ja koulun entisten oppilaiden yhteydenpitäjänä ja perinnetilaisuuksien järjestäjänä. Koko Satakunnan, sen myötä myös Kokemäen, haasteena on viime vuosina ollut väkiluvun vähittäinen, mutta tasainen lasku. Tilanteen korjaamiseksi on maakunnassa investoitu erityisesti korkeakoulutasoisen opetuksen niin ammattikorkea- kuin tiedekorkeakoulujen kehittämiseen. On

7 syytä uskoa, että panostus kääntää yhdessä muiden toimien kanssa kehityksen suuntaa viiveellä. Mutta kaikissa tapauksissa ikäluokkien pieneneminen yhtäältä ja monipuolisen koulutustarjonnan turvaaminen toisaalta edellyttävät sitä, että lukiot ja toisen asteen kouluyksiköt tiivistävät yhteistyötään. Kokemäki saa pääosan opiskelijoistaan Kokemäen nuorista. Muutamia opiskelijoita on hakeutunut myös lähikunnista erityisesti kielivalintojen monipuolisuuden ansiosta. Ns. yhdistelmäopiskelijat ovat rekrytoituneet laajemmaltakin alueelta. Kokemäen lukio ylläpitää laajaa kielivalikoimaa jatkossakin. Se on valmis tarjoamaan tätä vahvuuttaan seutukunnan lukiolaisten käyttöön laajemminkin joko lähiopetuksena tai erilaisten sähköisten virtuaaliratkaisujen muodossa. Kokemäen lukio ja Kokemäenjokilaakson Ammattiopisto ovat tehneet yhteistyötä ns. yhdistelmäopiskelun tarjoamiseksi jo usean vuoden ajan. Yhdistelmäopiskelu eri muodoissaan on opetushallinnossa kehittämisen kohteena jatkossakin. Kokemäen lukio on mukana tässä kehitystyössä ja on valmis laajentamaan tätä yhteistyömuotoa ammatillisen koulutuksen yksiköiden kanssa tulevinakin vuosina. Tähän kehitystyöhön liittyen harkittavaksi saattaa tulla Kokemäen lukion koulutusalakohtaisten painopisteiden määritteleminen osana yhdistettyä ammatillista- ja lukiotutkintoa. Kokemäen lukion opiskelija-aines on ollut heterogeenista. Yhteisvalinnassa lukion sisäänottoraja on ollut 7 keskiarvo. Kokemäen lukiosta valmistuneet ovat sijoittuneet perinteisesti hyvin jatko-opintoihin tiede- ja ammattikorkeakouluihin. Koulu ei kuitenkaan toimi yksinomaisesti korkeakouluihin valmentavana oppilaitoksena. Sillä on laajempi sivistystehtävä kasvatettaessa paikkakunnan nuoria aikuisuutta ja elämää varten. Lukion lähimpänä yhteistyökumppanina on useiden vuosien ajan toiminut yhteistyössä Kokemäenjokilaakson Ammattiopiston kanssa. Yhteistyö on liittynyt yhdistelmäopintojen suorittamiseen, mutta seuraavassa vaiheessa se laajennee lukiolaisille suunnattavaan kurssitarjontaan taitoaineissa. Yhteistyötä on tehty myös Turun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja Tampereen yliopiston historian laitoksen kanssa yksittäisten opintokokonaisuuksien ja kurssien tarjonnassa. Alueellisia yhteistyö kumppaneita ovat lähikuntien lukiot, joiden kanssa organisoidaan mm opettajien koulutustilaisuuksia. Tulevaisuudessa yhteistyötä syntynee myös kurssitarjonnassa. Kokemäen lukiolla on myös yhteistyökouluja eri puolilla Eurooppaa. Kokemäen lukio on ollut mukana Satakunnan virtuaalikouluhankkeessa kehittämässä konkreettisesti tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävää virtuaalikoulua.

8 2. Opetuksen toteuttaminen Kokemäen lukiossa 2.1 Oppimiskäsitys Kokemäen lukion opetussuunnitelma pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa otetaan huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. 2.2 Kokemäen lukio oppimisympäristönä Kokemäen lukiossa tavoitteena on tarjota opiskelijalle turvallinen opiskeluympäristö, joka tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittyä yksilöllisten edellytystensä ja oman kiinnostuksensa mukaisesti. Kokemäen lukio pyrkii tarjoamaan opiskelijalle joustavat ja luontevat etenemismahdollisuudet sekä riittävän valikoiman vaihtoehtoja opiskelun mahdollistamiseksi. Laadukas fyysinen kouluympäristö luo puitteet hyvälle oppimiselle. Yhteistyössä samoissa tiloissa toimivan Kokemäen yhteiskoulun kanssa Kokemäen lukio pitää opetustilat ajanmukaisina. Vuoden 2005 aikana valmistuvan peruskorjauksen jälkeen luodaan uudet käytänteet yhteistyölle. Yhteistyötä tehdään myös alueen muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa yhdistelmäopintojen ja virtuaaliopetuksen muodossa. Oppilaille pyritään luomaan opiskeluympäristö, jossa he voivat työskennellä ja viihtyä myös vapaaajallaan. Opiskelijoille annetaan ohjausta tietoverkkojen käytössä ja mahdollisuus niiden käyttöön lukion tiloissa. 2.3 Kokemäen lukion oppimis- ja opetusmenetelmät Oppiaineiden ja niiden sisältämien kurssien sekä persoonallisten opetustyylien erilaisuuden vuoksi Kokemäen lukion opetus- ja opiskelumuodot ovat monipuolisia. Tiedon omaksumisen lisäksi korostetaan oppimaan oppimisen taitoa ja herätetään sisäisen motivaation syntyä. Ryhmän merkitys oppimistapahtumassa huomioidaan ja kannustetaan erilaisten ryhmien syntyä. Päävastuu opintojen etenemisestä kuuluu opiskelijalle ja hänet nähdään aktiivisena tiedon hankkijana, käsittelijänä, muokkaajana ja kriittisenä arvioijana. Opetuksen tavoitteena on, että lukion opiskelija pystyy käyttämään ja soveltamaan oppimaansa kaikissa tilanteissa. Kokemäen lukiossa pyritään siihen, että opiskelija oppii asettamaan itselleen tavoitteita, tekemään suunnitelmia, etsimään valikoiden tietoa, käyttämään tilanteeseen sopivia työmenetelmiä ja arvioimaan työnsä tuloksia.

9 Jokaisella opettajalla on vastuu opiskelijoiden opiskelutaitojen kehittämisestä. Opettaminen on kannustamista, myönteisen oppimishalun synnyttämistä ja kiinnostuksen ylläpitämistä. Opettaja tulkitsee tietoa, ohjaa oppimista ja arvioi oppimistuloksia. Tarvittaessa opettaja antaa myös henkilökohtaista opetusta oppilaalle, jonka eteneminen opinnoissa muutoin vaikeutuisi. 2.4 Opintojen rakenne Lukio-opinnot koostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt sekä koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit on esitelty tämän opetussuunnitelman kohdassa 4 (Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt). Esittelyn yhteydessä on tarvittaessa määrätty kurssien suoritusjärjestykset. 2.5 Kokemäen lukion toimintakulttuuri Kokoukset ja suunnitteluryhmät Kokemäen lukiossa pidetään säännöllisesti opettajainkokouksia lukuvuoden alussa sovitun aikataulun mukaisesti. Niissä päätetään keskeisistä lukion toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista, periaatteista ja säännöistä. Erillisiä kysymyksiä valmistelemaan perustetaan tarpeen mukaan pysyviä tai väliaikaisia työryhmiä. Tällaisia ovat mm. OPS -ryhmä ja OPS:n seurantaryhmä Opiskelijoiden huomioon ottaminen koulun päätöksenteossa Oppilaskunnan hallituksen nimeämillä edustajilla on oikeus osallistua opettajainkokouksiin asioissa, jotka koskevat lukion toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita, periaatteita tai sääntöjä. Opiskelijoiden tai opettajien henkilökohtaisia asioita tai oppilasarviointiin liittyvissä kysymyksissä oppilaskunnan edustajat eivät osallistu kokoukseen. Opiskelijoiden mielipiteitä ja ehdotuksia kuullaan etsittäessä ja valittaessa erilaisia ratkaisuja. Toimintatapoina ovat esimerkiksi ongelmakysymyksistä keskustelu oppilaskunnan hallituksen kokouksessa tai ohjausryhmässä. Opiskelijoiden palautetta lukion toteutuneesta opetuksesta ja olosuhteista kerätään myös aika ajoin toteutettavilla palautekyselyillä koulun kotisivujen kautta tavoitettavalla hallinto-ohjelmalla. Päivänavaukset Koulupäivät aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.

10 Lukion juhlat ja traditiot Lukion juhlien ja muiden traditioiden tarkoituksena on luoda yhteisöllisyyttä, edistää hyvien tapojen ja oikean etiketin omaksumista, vahvistaa opiskelijoiden kulttuuri-identiteettiä, kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Koulun vuosittain hyväksyttävässä ohjelmassa pyritään ottamaan huomioon kansalliset merkkipäivät, kouluyhteisön merkkipäivät ja lukiokoulutuksen perinteiset tapahtumat. Kotikaupungin merkkitapahtumiin osallistutaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua koulujumalanpalveluksiin lukuvuoden alussa ja jouluna. Kokemäen lukiossa järjestetään joulukuussa yhdistetty itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla sekä joulujuhla. Kansallisen veteraanipäivän tienoilla (27.4) järjestetään perinteinen Veteraanien viestikapulan luovutusjuhla, jossa veteraanien edustajat ovat juhlan kunniavieraina. Touko-kesäkuussa pidetään perinteinen ylioppilasjuhla. Henkilökuntaan kuuluvien merkkipäivät otetaan huomioon joko omana juhlanaan tai jonkin toisen juhlatilaisuuden yhteydessä. Lokakuun viimeisenä viikonloppuna lukiossa järjestetään senioripäivä. Päivän ohjelmaan kuuluu entisten opiskelijoiden vierailut ja puheenvuorot sekä vuoropuhelu nykyisen ja aikaisempien sukupolvien välillä. Vierailijoiksi pyritään saamaan entisiä oppilaita eri elämänaloilta. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaskunnan järjestämään taksvärkkikeräykseen syyslukukauden aikana erikseen sovittavana arkipäivänä. Syyslukukauden aikana oppilaskunta järjestää perinteisen retken kulttuurikohteeseen (konsertti, teatteri tms.) ja kevätlukukaudella kaksi liikuntapäivää: talviliikuntaan keskittyen ja keväällä retkeilyn merkeissä lukuvuoden viimeisinä päivinä. Tammi-helmikuussa järjestetään perinteinen väittelykilpailu, jossa jatkajaikäluokkien joukkueet kisaavat väittelyn jalossa taidossa. Penkinpainajaispäivää edeltävänä päivänä jatkajat järjestävät abi-ikäluokalle potkijaiset. Tapahtumaan osallistuvat jatkajat ja abit sekä opettajat. Penkinpainajaispäivä eli penkkarit järjestetään valtakunnallisena penkkaripäivänä helmikuussa. Päivään kuuluu koulutiloissa pidettävä abishow, abinäytelmä ja video, sekä penkkariajelu. Vanhojen päivä on penkkareiden jälkeisenä päivänä. Vanhojen tanssiesitykseen osallistuvat jatkajat.. Kouluaikana järjestetyssä tapahtumassa esiinnytään muille lukiolaisille sekä perusopetuksen päättöluokkalaisille. Tämän lisäksi tanssiesityksiä järjestetään myös päiväkodeissa, vanhainkodeissa ja perusopetuksen alaluokilla. Vanhojen päivää edeltävään iltatilaisuuteen voivat osallistua myös jatkajien huoltajat. Alkajat voivat osallistua päivän järjestelyihin Kokemäen lukio työyhteisönä Opetushenkilöstölle ja muille koulussa työskenteleville koulu on ennen kaikkea työympäristö. Hyvässä työympäristössä koko työyhteisö toimii yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen, hyvinvointi sekä työssä jaksaminen ovat tärkeitä asioita.

11 Näiden toteutumiseksi Kokemäen lukiossa korostetaan työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta ja käydään keskustelua koulun tavoitteista, sisällöistä ja toimintatavoista. Keskeisenä foorumina toimivat opettajainkokoukset. Niiden ohella vuosittain henkilöstön kanssa käydään henkilökohtaiset kehityskeskustelut, joissa kartoitetaan kunkin henkilökohtaiset suunnitelmat, koulutustarpeet ja ehdotukset työyhteisön kehittämiseksi. Henkilöstön täydennyskoulutuksen tarpeet otetaan kehityskeskustelujen pohjalta huomioon. Resurssien puitteissa jokaiselle henkilöstöön kuuluvalle suunnataan tarpeen mukaista koulutusta. Yhteiset VESO - tilaisuudet pyritään järjestämään ajankohtaisen tarpeen mukaan. Tarpeen mukaista työnohjausta pyritään järjestämään. Ajoittain suoritettavalla yhteisön sisäisellä arvioinnilla etsitään kehitystarpeita ja pyritään löytämään keinoja ongelmien ratkaisemiseen. Työyhteisön toimivuutta edistää myös henkilöstön luonteva vuorovaikutus lukion opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. 3. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kokemäen lukiossa Kokemäen lukiossa opiskelevien huoltajille tarjotaan mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja koulun välinen yhteistyö pyritään järjestämään sellaiseksi, että opiskelija saa tukea sekä opiskelua että hyvinvointia koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä pyritään edistämään mm. vanhempainiltojen, tiedottamisen ja muiden tarpeelliseksi koettavien yhteistyömuotojen avulla. Yhteydenottokynnystä laskemalla pyritään aitoon vuorovaikutukseen vanhempien, ryhmänohjaajan, aineenopettajan, opinto-ohjaajan, rehtorin ja muun henkilökunnan välillä. 3.2 Ohjauksen järjestäminen ja työnjako Opiskelijan ohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opintoohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä Ohjauksen järjestäminen Kokemäen lukiossa Kokemäen lukiossa opiskeleville tiedotetaan ohjauksen järjestämistavoista ja vastuuhenkilöistä. Opiskelunsa aloittavat perehdytetään ensimmäisen lukukauden alussa koulun toimintaan sekä lukioopetuksen ohjeisiin ja menettelytapoihin. Tärkeässä roolissa on tutor-toiminta.

12 Opiskelijaa ohjataan tekemään oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelija seuraa opiskeluohjelman toteutumista ja tekee muutoksia käytettävissä olevien web-sivustojen ja opinto-ohjauksen tuella. Opiskelijoiden opinto-ohjelmaa seurataan säännöllisesti, jotta jokaisen opiskelijan yksilöllinen edistyminen varmistetaan. Kokemäen lukiossa pyritään pitämään yllä ja kehittämään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko lukion ajan. Ensimmäisen vuoden aikana ryhmänohjaaja perehdyttää oppilaat koulun sääntöihin ja käytänteisiin. Toisen vuoden aikana korostuu kurssikertymän seuraaminen, ja kolmantena vuonna keskitytään ohjauksessa ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen. Koulun perinteisiin tutustutaan lukuvuoden aikana erilaisten tapahtumien yhteydessä, esimerkiksi senioritapahtumassa. Mahdollisuudesta opiskella Kokemäen lukiossa tiedotetaan aktiivisesti ja monipuolisesti perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Keväisin järjestetään kaikille peruskoulunsa päättäville Kokemäen yhteiskoulun oppilaille mahdollisuus tutustua Kokemäen lukion toimintaan Ohjauksen työnjako Kokemäen lukiossa Rehtori laatii kurssitarjottimen ja muodostaa oppilasryhmät valintojen perusteella laatii opinto-oppaan, järjestää ylioppilas infot ja vanhempainillat yhdessä opinto-ohjaajan kanssa vastaanottaa alkajat ja ohjaa heidät opintojen alkuun seuraa opiskelijoiden kokonaiskurssimäärien kehitystä, hyväksyy kurssivalintamuutokset ja muualla suoritetut kurssit ohjaa erityisistä syistä yli neljä vuotta opiskelevien opintojen edistymistä ylläpitää yhteyksiä muihin oppilaitoksiin Opinto-ohjaaja osallistuu yli kolmen vuoden opiskelijoiden ohjaukseen ohjaa opiskelijoita jatko-opintojen suunnittelussa osallistuu uusien opiskelijoiden lukioon perehdyttämiseen pitää oppiaineeseensa kuuluvat oppitunnit järjestää vanhempainillat yhdessä rehtorin kanssa ohjaa ryhmänohjaajia ohjaukseen liittyvissä asioissa ylläpitää yhteyksiä muihin oppilaitoksiin osallistuu opiskelijahuoltotyöhön osallistuu ylioppilas infojen järjestelyihin seuraa lukiolaisten muissa oppilaitoksissa suorittamia kursseja seuraa yhdessä toisen koulun opon kanssa yhdistelmäopiskelijoiden kurssien suorittamista ylläpitää yhteyksiä työelämään Ryhmänohjaaja ylläpitää yhteyksiä koteihin osallistuu ryhmänsä vanhempainiltoihin

13 pitää yllä yhteyksiä ryhmänsä opiskelijoiden kanssa seuraa ryhmänsä opiskelijoiden kurssikertymiä osallistuu ryhmänsä opiskelijoiden ohjaustyöhön yhdessä opinto-ohjaajan kanssa seuraa etenemisesteiden syntymistä ja poissaolojen kehittymistä osallistuu tarvittaessa opiskelijahuoltotyöryhmän toimintaan Aineenopettaja seuraa opiskelijoiden kurssikehitystä omassa aineessaan seuraa poissaolojen kehittymistä kursseillaan päättää kurssin itsenäisestä suorittamisesta yhdessä rehtorin kanssa antaa opiskelijalle omaan aineeseensa liittyvää ohjausta Lasten ja nuorten työntekijä (koulukuraattori ) ohjaa tutor toimintaa osallistuu opiskelijahuoltotyöryhmän toimintaan Tutor vierailee peruskoulun päättävällä luokalla ja tutustuttaa alkajat lukion käytänteisiin ohjaa ja tukee vaihto-opiskelijoita järjestää tarvittaessa yhdessä muiden tutorien kanssa opiskelijainfoja osallistuu tarvittaessa lukion PR-tilaisuuksiin ja edustaa lukiota Opiskelija seuraa aktiivisesti kurssien kertymistä seuraa annettua informaatiota Kanslia kirjaa valinnat kirjaa suoritukset 3.3 Opiskelijahuolto Kokemäen lukiossa Opiskelijahuollon työryhmä Moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä kehittää ja koordinoi opiskelijahuollon toteutusta. Se toimii erityisesti ongelmatilanteissa olevien opiskelijoiden auttamiseksi ja tukemiseksi. Ryhmän tavoite on myös ongelmien ennalta ehkäiseminen. Ryhmä kartoittaa erilaisten kyselyjen mm. nuorison terveyskyselyn avulla eri ongelmien vaikeutta ja esiintymistä Kokemäen lukiossa. Konkreettisissa tapauksissa pyritään yhdessä ratkomaan opiskelijoiden vaikeuksia, kuten luki-, paniikki- ja aistihäiriöitä. Opiskelijahuoltoryhmän toiminta on ratkaisukeskeistä, mikä tarkoittaa pyrkimystä selkeisiin päätöksiin toimenpiteistä ja niiden toteuttajasta tai jatkotoimien vastuuhenkilöstä. Ryhmässä noudatetaan kunkin ammattiryhmän vaitiolovelvollisuussäädöksiä. Ongelmatilanteita käsitellään ja viedään eteenpäin pääsääntöisesti opiskelijan suostumuksella. Ryhmän moniammatillisuus takaa, että opiskelija voi saada ongelmiinsa asiantuntevaa apua. Aloitteet

14 opiskelijahuoltoryhmän käsittelyyn voivat tulla opiskelijalta itseltään, ryhmänohjaajalta, muilta opettajilta, vanhemmilta tai ryhmän jäseniltä. Aloitteet tulee saattaa ensisijassa rehtorin /opintoohjaajan tietoon, joka laatii kokouksille asialistan. Opiskelijahuoltotyöryhmään kuuluvat koulun rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, lasten ja nuorten työntekijä sekä tarvittaessa psykologia ja opettajajäseniä. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa, mutta vähintään kerran kuukaudessa. Terveydenhuolto Kokemäen lukion opiskelijoita hoidetaan kunnan yleisen terveydenhuollon hoitoperiaatteen mukaisesti. Opiskelijoita varten on terveydenhuollossa määrätty oma vastuulääkärinsä. Opiskelija ilmoittautuu tarpeen ilmaantuessa ensin koulun terveydenhoitajalle, joka ohjaa hänet edelleen asianmukaiseen hoitoon. Lukemis- ja kirjoittamishäiriöt Erityisopetuksen yksikkö selvittää mahdollisia lukihäiriöitä, kirjoittaa tarvittavia lausuntoja ja antaa henkilökohtaista ohjausta lukemis- ja kirjoittamishäiriöistä kärsiville opiskelijoille. 3.4 Oppilaalle järjestettävä erityinen tuki opiskelussa Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumiseen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Oppimisvaikeudet Opinto-ohjaaja vastaa opiskelijoista, joilla on oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksien syitä pohditaan yhdessä ja niihin pyritään löytämään ratkaisut laatimalla opiskelijalle sopiva opiskelusuunnitelma. Tarvittaessa opinto-ohjaaja selvittää opiskelijalle muita koulutusvaihtoehtoja, joissa hänen yksilölliset mahdollisuutensa tulisivat paremmin huomioiduksi. Opinto-ohjaaja ohjaa tarvittaessa myös opiskelijan erityisopettajan tai muiden opiskelijahuollosta vastaavien erityisammattilaisten puheille. Opiskelua hankaloittavat muut ongelmat Psyykkisissä ongelmissa opiskelija voi toimia joko omatoimisesti tai terveydenhoitajan välityksellä hakeutuessaan hoitoon. Kokemäen lukion opiskelijat voivat käyttää kaupungin tarjoamia joko perhe- ja päihdeklinikan tai muita palveluita. Päihdeongelmaan opiskelija saa apua lasten ja nuorten työntekijältä sekä perhe- ja päihdeklinikalta. Opiskelijoiden sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia hoidetaan kaupungin sosiaalitoimistossa, johon opiskelijaa tarvittaessa ohjataan ja jonne hän voi myös omatoimisesti ottaa yhteyttä.

15 3.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Äidinkielenä voidaan lukiolain 8. :n 2. momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä, romanikieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi toisena kielenä mukaan tai suomi äidinkielenä oppimäärän mukaan. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielen tasoinen kaikilla kielitaidon osaalueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä. Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukioopinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. Kokemäen lukio päättää tapauskohtaisesti, miten säännösten mukaisesti ja missä laajuudessa järjestää omakielistä opetusta sekä suomi toisena kielenä -opetusta. Samassa yhteydessä päätetään myös se, miten opetus organisoidaan ja millaista yhteistyötä tehdään muiden oppilaitosten kanssa. 4. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 4.1 Opetuksen yleiset tavoitteet ja toteuttamistavat Kokemäen lukion opetus ja muu toiminta pyritään järjestämään yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Kokemäen lukiossa opiskelevan tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun vahvistetaan.. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan pyritään kehittämään. Huomiota kiinnitetään erityisesti tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa korostetaan taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa.

16 Opiskelutaitoihin kuuluvat mm. itsensä ilmaisemisen taito, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmius ottaa muut huomioon ja valmius muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kehitetään yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Kokemäen lukio pyrkii kehittämään opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä, jotta hänen tietoisuutensa ihmisen toiminnan vaikutuksista maailman tilaan laajenisi. Opiskelijalle tarjotaan tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia, jotta hänelle kehittyisi halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa oma ja muiden hyvinvointi huomioon ottaen. Opetuksen tavoitteena on lujittaa opiskelijan tervettä itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Opetus Kokemäen lukiossa kannustaa omalta osaltaan opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Kokemäen lukiossa opetus antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen, niin että lukion päätyttyä opiskelija pystyisi kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntisi vaikuttamisen keinoja ja hänellä olisi halua ja rohkeutta toimia. Hänelle pyritään luomaan edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin.

17 Kokemäen lukiossa aihekokonaisuuksiin liittyviä kurssien ulkopuolisia konkretisointeja ovat senioritoimintaan liittyvät vierailut ja teemapäivät. Eri aineiden kurssien yhteydessä voidaan järjestää vierailuja tai vierailijoiden pitämiä esitelmiä. Koulun toimintaan liittyvät juhlat ja perinteiset tapahtumat syventävät aihekokonaisuuksien eri aineissa käsiteltyjä sisältöjä. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea

18 osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä.

19 Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia

20 ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasaarvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous. Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Laanilan lukion opetussuunnitelma

Laanilan lukion opetussuunnitelma Laanilan lukion opetussuunnitelma 1 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lukiokoulutuksen tehtävä on antaa opiskelijalle laaja yleissivistys, jatko-opintokelpoisuus ja tulevassa työelämässä tarvittavia

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA OPS, Iisalmen lukiokymppi 18.6.2014 1/5 IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA Sisältö: 1) Yleistä...1 2) Tavoitteet...1 3) Opiskelijaksi ottamisen perusteet ja hakeminen...2 4) Opintojen sisältö...2

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10. LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma OPPIMISEN OHJAUKSEN TAVOITE Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan kehittymistä oppijana, sekä ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen. Häntä ohjataan

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO TERVETULOA, UUDET YKKÖSET! ENSIMMÄISESSÄ JAKSOSSA: VALMIIT LUKUJÄRJESTYKSET KAIKKI TUNNIT SAMAN RYHMÄN KANSSA VIIKOITTAISET TAPAAMISET OPON

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

LUKION OPETUSSUUNNITELMA

LUKION OPETUSSUUNNITELMA LUKION OPETUSSUUNNITELMA Sivu 2 (145) Sisällysluettelo 1 OPETUSSUUNNITELMA... 4 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä... 4 2.2 Arvoperusta... 4 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...

Lisätiedot

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x Ohjaussuunnitelma Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet Turun normaalikoulussa ohjaus on keskeinen osa koulun toimintaa. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä sekä edistää

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA...

JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA... SISÄLTÖ: 1. JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 3 1.2. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 4 2. JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKION TEHTÄVÄ, TAVOITTEET, ARVOPERUSTA

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot 2. vuositason vanhempainilta 0 Pohjois-Tapiolan lukio Rehtori Sinikka Luoma, sinikka.luoma@espoo.fi Opinto-ohjaaja,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT Anu Turunen 24.8.2016 TYÖELÄMÄTAIDOT ERI HANKKEISIIN OSALLISTUMINEN Tulevaisuutta koulutusneuvonnalla 2003-2006 Opinto-ohjauksen kehittämishanke 2004-2006 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishanke

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Lukiokokeilu (-21)

Lukiokokeilu (-21) Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA Lohjan Yhteislyseon lukio 16-ryhmien vanhempainilta 24.1.2017 TERVETULOA OHJELMA klo 17.30 klo 18.00 kahvitarjoilu ruokasalissa JUHLASALISSA ajankohtaista lukiosta, rehtori Panu Ruoste rasismi ja vihapuheet

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot