Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginhallitus 2.12.2014 425. Kaupunginvaltuusto 18.12.2014 56"

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS PUDASJÄRVEN VUODEN 2015 TOIMINTAAN 5 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Johdanto 2.2. Yleinen talouskehitys 2.3. Kuntatalouden tilanne 3. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Taloussuunnitelman lähtökohdat Kaupungin alue ja sijainti Hallinnollinen asema Asuminen Väestörakenne ja väestönrakenteen muutokset Työllisyys ja työpaikat Maankäyttö ja asuntorakentaminen Kaupungin hallinto ja organisaatiorakenne, tilivelvolliset Kaupungin sisäisen valvonnan järjestäminen/riskienhallinta Henkilöstö 3.2. Pudasjärven kaupungin talouden kehitys ja seudun taloustilanne 3.3. Pudasjärven kaupunki yhteistyö ja toiminnan muutokset 4. KUNTASUUNNITELMA Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Visio Kaupunkistrategian strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät 5. TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvio- ja suunnitelmarakenne 5.2. Talousarvion yleisperustelut ja sitovuudet 6. KÄYTTÖTALOUSOSA 37 Tuloslaskelma yhteensä, ulkoinen ja sisäinen TOIMINTA-ALUE: HALLINTOTOIMINTA Toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen tulosalue Hallintotoimi tulosyksikkö Kokonaistalous ja toiminta tulosyksikkö

3 3 TOIMINTA-ALUE: KUNNAN YHTEISTYÖTOIMINTA Kuntayhteistyö tulosyksikkö Yhteistoiminta-alue (sote) tulosyksikkö Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto tulosyksikkö Maaseututoimi tulosyksikkö Oulunkaaren ympäristöpalvelut tulosyksikkö Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos tulosyksikkö TOIMINTA-ALUE: KEHITTÄMISTOIMINTA Elinvoimainen kehitys ja työpaikat tulosalue Kehittämis- ja elinkeinopalvelut tulosyksikkö Työllistäminen tulosyksikkö TOIMINTA-ALUE: SIVISTYS- JA HYVINVOINTITOIMINTA Päivähoito tulosalue Lasten päivähoito tulosyksikkö Sivistyspalvelut tulosalue Hallinto- ja tukipalvelut tulosyksikkö Esi- ja perusopetus tulosyksikkö Toinen aste tulosyksikkö Kulttuuri, nuoriso ja vapaa-aika tulosyksikkö TOIMINTA-ALUE: TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA Tekniset palvelut tulosalue Maan käyttö ja kaavoituspalvelut tulosyksikkö Liikenneväylät ja yleiset alueet tulosyksikkö Kuntatekniikka (liikelaitokset) tulosyksikkö Tilapalvelut tulosyksikkö Ruokapalvelut tulosyksikkö Rakennusvalvonta tulosalue 7. TULOSLASKELMAOSA 77 Tuloslaskelma yhteensä, ulkoinen Toimintatuottojen kehitys Toimintakulujen kehitys Toimintakatteen kehitys Verotulot ja valtionosuudet Rahoitustuotot ja rahoituskulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Ylijäämä/alijäämä

4 4 8. INVESTOINIOSA RAHOITUSOSA 88 Rahoituslaskelma Lainat Sijoitustoiminta Talousarvio/taloussuunnitelma yhteensä 10. KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TOIMINNALLISET JATALOUDELLISET TAVOITTEET 91 Konsernirakenne Konsernin toiminnan ohjaus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kuntakonsernien talousarviot ja -suunnitelmat Pudasjärven Vuokratalot Oy Kiinteistö Oy Pudasjärven Teurastamo Kiinteistö Oy Saraveitsi Kiinteistö Oy Pudasjärven Harjus Pudasjärven Kyläverkot Oy Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas Syöte Golf Oy Kairan Kuitu Oy Tunturi Travel Oy Pudasjärven Lämpö Oy 11. LIITTEET 97 Henkilöstöluettelot Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistojen perusteet Investoinnit Soten kuntien maksuosuudet yhteensä Pudasjärven tilinpäätösten tunnusluvut Kuntien taloudellisia tunnuslukuja , kaikki kunnat

5 5 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSUS PUDASJÄRVEN VUODEN 2015 TOIMINTAAN Talouden tilanne Kuntien talousarvioita on valmisteltu kuluvan syksyn aikana varsin epävarmoissa tunnelmissa. Talouskehityksen valopilkut ovat Suomessa jääneet vähiin ja optimistisimmatkin ennusteet uskaltavat luvata kansantaloudellemme lähivuosina vain vähäistä kasvua. Julkisen sektorin mittava sopeutustarve rakenneuudistuksineen, ostovoiman negatiivinen kehitys sekä vientiteollisuutemme rankka rakennemuutos ovat kaikki tekijöitä, jotka vain lisäävät epävarmuutta tulevaisuudesta. Kuntakentän taloudenhoidon haasteena ovat erityisesti valtionosuuksiin viime vuosina tehdyt leikkaukset, joiden vaikutuksesta vuonna 2015 Pudasjärven kaupungin valtionosuudet ensimmäistä kertaa todellakin laskevat edellisvuoteen verrattuna. Pudotus ei ole tässä vaiheessa vielä mitenkään dramaattinen, mutta valtionosuuksien kehitys on uuden valtionosuusjärjestelmän myötä kääntymässä pysyvästi tähän suuntaan. Pudasjärven ikärakenteella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve ei ole kuitenkaan laskeva. Päinvastoin Oulunkaaren palvelutuotannon lisääntyvät resurssitarpeet kävivät menneen syksyn kuntaneuvottelujen aikana selväksi. Alun perin Oulunkaarelle kesäkuussa 2014 annettua nollakasvuun pohjaavaa talousarvioraamia oli kaupunginhallituksen pakko nostaa lokakuussa, jotta välttämättömien lakisääteisten palvelujen tuottaminen saadaan turvattua myös ensi vuonna. Kaupunginvaltuusto päätti pitää tulo- ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015 pääosin ennallaan. Verotulojen arvioidaan hieman kasvavan, joka osaltaan paikkaa valtionosuuksissa tapahtuvaa laskua. Vuoden 2015 talousarvio on tasapainossa, vaikka tilikauden tulostavoite jääkin kuluvan vuoden talousarvion tasosta. Kaupungin taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää n. 6,5 milj. euroa ja myös vuoden 2014 arvioidaan muodostuvan selvästi ylijäämäiseksi. Vuodet/ TP 2013 milj. euroa TA 2014 milj. euroa TA 2015 milj. euroa Verotulot ja valtionosuudet 59,6 59,3 59,6 Toimintakate -54,9-54,2-55,7 Vuosikate 5,5 4,5 3,8 Poistot -3,0-3,0-2,9 Tilikauden tulos 2,4 1,5 0,9 Pudasjärven kaupunki TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tilikauden tulos, Työttömyys % 18,09 16,12 13,43 15,08 16,98 15,44 14,80 15,40 16,20 15,80 Väestökehitys, asukasta Väestömuutos, asukasta Kaupungilla on aiemmin linjatun mukaisesti käynnissä talouden tasapainottamisohjelman päivittäminen, jonka työn tuloksena on tarkoitus kesäkuussa 2015 hyväksyä valtuustossa ohjelma, jossa tarvittavat toimenpiteet linjataan. Kaupungin taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää, joten kuntalakiin perustuvaa talouden tasapainottamisvelvoitetta meillä ei ole. Sen sijaan on erittäin järkevää ennakoida tulevaa talouden tiukkenevaa tilannetta ja tehdä jo etukäteen tarvittavat päätökset, joilla saadaan menot vastaamaan tulopohjan kehitystä. Näin vältetään viime vuosikymmenellä koetun kaltainen talouden syöksykierre, joka saatiin jämäkällä tasapainottamisohjelmalla katkaistua. Ohjelmaa on tälläkin kertaa syytä tarkastella muutoinkin kuin pelkkänä leikkauslistana. Kyseessä on toimenpideohjelma, jossa on tarkoitus puuttua palvelujen rakenteisiin ja tehostaa toimintaa ja sitä kautta löytää niin kustannussäästöjä kuin saada henkilöstö-, tila- ja laiteresurssit vielä nykyistäkin tehokkaampaan käyttöön. Erityisesti kiinteistöjen osalta meillä on välttämätöntä laatia toimenpideohjelma, jossa aikataulutetaan konkreettiset toimenpiteet kiinteistöjen omistuksesta luopumiselle, kirjanpidollisille

6 6 alaskirjauksille ja mahdollisille purkutöille. Osa palvelurakenteeseen kohdistuvista tehostamistoimenpiteistä voivat edellyttää myös lisäresurssointia nykyiseen verrattuna. Toiminnan painopisteet Pudasjärven ikärakenteesta johtuen panostukset ikäsidonnaisiin palveluihin myös jatkossa ovat tärkeällä sijalla. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, tuetun palveluasumisen lisääminen korostaen kuntouttavaa työotetta, omaishoidon edellytysten kehittäminen, Arjen turvaa kunnissa hankkeen myötä kehitetyt erityisesti sivukylien palveluja lisäävät toimenpiteet ja monet muut toiminnallisissa tavoitteissa mainitut tavoitteet tähtäävät omalta osaltaan kuntalaisten ja erityisesti ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Myös lapsiperheille annettava tuki, moniammatillinen yhteistyö lastensuojelutyössä sekä lapsiperheiden ja työssä käyvän väestön tarpeiden huomioon ottaminen asuntopolitiikassa ovat asioita, joihin tullaan jatkossa panostamaan. Kaupungilla on meneillään päätöksentekojärjestelmään tehtyihin muutoksiin liittyen valiokuntamallin kehittämistyö, jossa nyt vajaan pari vuotta toiminutta valiokuntamallia kehitetään toimivammaksi. Tavoitteena on tuoda valiokunnille enemmän aiempaa konkreettisempia asioita valmisteltavaksi siten, että valmisteltavat asiat liittyvät selvästi talousarvion ja toiminnan suunnitteluun vuosikelloajattelun mukaisesti. Kehittämistyön aikataulua ei ole etukäteen lyöty lukkoon. Päinvastoin on todennäköistä, että työ jatkuu vielä vuosia. Tavoitteena on ennen kaikkea, että saamme kehitettyä yhteistyössä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden, kuntalaisten ja sidosryhmäkumppaneiden kanssa päätöksentekoa siten, että kaupungin toiminta on tehokasta, vuorovaikutteista, nopeasti yhteiskunnan muutoksiin reagoivaa ja asiakaslähtöistä. Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen kaukolämpötoiminnan yhtiöittämisestä vuoden 2015 alusta lukien. Päätös perustuu kuntalakiin tehtyihin muutoksiin, jotka edellyttävät kunnan perustoimintojen järjestämistä siten, että ei toimita enää kilpailutilanteessa markkinoilla. Energiatuotanto on yksi yhtiöittämisvelvoitteen alaisista toiminnoista. Kaukolämpötoiminnan yhtiöittämistä voidaan perustella myös sillä, että kaukolämpö kilpailee muiden energiantuotantomuotojen kanssa. Yhtiömuotoisessa liiketaloudellisesti kannattavassa toiminnassa myytävän lämmön hinta on suhteessa yhtiön käyttötalouden menoihin ja investointeihin ja siten toiminnan todelliset kustannukset ovat nykyistä läpinäkyvämpiä. Kaupungin vastuu työllisyyden hoidosta kasvaa jälleen vuoden vaihteen jälkeen, kun työmarkkinatuen kuntaosuuksiin, ns. sakkomaksuihin, liittyvät muutoksen toteutetaan. Jälleen kerran valtio kasvattaa kuntien työ- ja vastuutaakkaa antamatta tarvittavaa lisärahoitusta. Kuntien on jatkossa välttämätöntä tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä myös työllisyyden hoidossa. Osin yhteisillä välineillä pystymme nykyistä tehokkaammin puuttumaan pitkittyneeseen työttömyyteen ja syrjäytymisuhkaan. Moniammatillisen osaamisen tarve, valmennustoiminnan tehokkuuden lisäämistarve, yksittäisen kunnan työpaikkarakenteen yksipuolisuus ja monet muut seikat puoltavat kuntien ja alueiden välisen yhteistyön lisäämistä myös työllisyyden hoidossa. Kaupunki on perustanut työryhmän pohtimaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulevia haasteita. Julkisen sektorin säästöpaineissa tehdyt rakennepoliittiset linjaukset merkinnevät muutoksia koulutuksen järjestäjäkenttään siten, että varsinkin pienten kuntakohtaisten lukioiden järjestämisluvat ja sitä myötä rahoituskin ovat jatkossa uhattuina. Myös ammatillisen koulutuksen osalta mennään yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Väheneviä resursseja suunnataan uudelleen mm. tuloksellisuus- ja taloudellisuusnäkökulmista. Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen kunnissa, Pudasjärvi mukaan lukien, on ehdottoman tärkeää turvata jatkossakin lukio- ja ammatillisen koulutuksen säilyminen niin, että nuorille on tarjolla riittävästi toisen asteen opiskeluvaihtoehtoja. Nuorten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on lisäksi tärkeä osa työllisyyden hoidon ja syrjäytymisen ehkäisyn keinovalikoimassa.

7 7 Uusi hirsinen koulukampus valmistunee ajallaan koulun alkuun vuoden 2016 elokuuhun mennessä. Pikku-Paavalin päiväkoti on otettu käyttöön syksyllä 2013 ja Hirsikunnaan liike- ja majoitusrakennukset aiempina vuosina. Erityisryhmien käyttöön ryhdytään rakentamaan kolmea hirsirakenteista rivitaloa vuoden 2015 aikana. Hirsikoulukampuksen valmistuttua meillä on Pudasjärvellä maailman suurin hirsinen koulu, maailman suurin hirsinen päiväkoti ja maailman suurin hirsitalotehdas. Voisi hyvällä syyllä sanoa, että olemme hirsi- ja puurakentamisen pääkaupunki Suomessa ja tällä tiellä on hyvä jatkaa. Puurakentamisen mahdollisuudet julkisessa rakentamisessa ovat suurelta osin vielä hyödyntämättä. Pudasjärvi toimii tässä asiassa edellä kävijänä ja suunnan näyttäjänä. Myös hirsikoulukampuksen elinkaarimallin mukainen toteuttamis- ja rahoitustapa voi jatkossa toimia yhä useamman julkisen rakennushankkeen pohjana. Erityisen tärkeää on kehittää myös puurakennuksien seinien sisällä tapahtuvaa toimintaa, esimerkiksi koulurakennuksissa pedagogiikkaa siten, että tuetaan vahvalla kokonaisnäkemyksellä puurakentamisen mahdollisuuksia nousta uudeksi entistä vahvemmaksi rakennusvaihtoehdoksi. Kiitokset henkilöstölle Kaupungin toiminnassa on tapahtunut merkittäviä toiminnallisia muutoksia viime vuosina. Erityisesti opetustoiminnan tilajärjestelyt taajamassa ovat vaatineet henkilöstöltä venymistä ja vaikeuttaneet normaalia päivittäistyötä. Henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara ja työhyvinvointiasiat ovat erityisen tärkeässä asemassa suunniteltaessa tulevaa toimintaa. Työhyvinvointiohjelman päivittäminen yhdessä henkilöstön kanssa ja toimenpiteiden jatkaminen suunnitteluvuosille on osa tätä tärkeää työtä. Henkilöstöresursseihin, työtiloihin, koulutukseen ja työskentelyn organisointiin liittyvät kehittämishaasteet vaativat pitkäjänteistä useiden vuosien aikajänteellä tapahtuvaa panostamista. Onnistuminen merkitsee parempaa henkilöstön työssä jaksamista, työn tuloksien ja asiakaspalautteen paranemista, väheneviä sairauspoissaoloja ja auttaa osaltaan meitä selviytymään myös kaupungin tulevista taloudellisista haasteista. Kiitokset henkilöstölle arvokkaasta työpanoksestanne ja jaksamista tuleville vuosille! Tomi Timonen, kaupunginjohtaja

8 8 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1. Johdanto Vuoden 2015 talousarvioehdotus perustuu toiminta-alueiden tekemiin talousarvioehdotuksiin, joiden valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen antamiin talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeisiin. Lisäksi on otettu huomioon kuntasuunnitelman koskevat esitykset talousarvioehdotuksen 2015 valmistelussa ja käsittelyssä. Kaupunginhallitus teki päätöksen käynnistää talouden tasapinotussopimuksen päivitys Eero Laesterän johdolla. Kaupungin tulorahoituksen heikkenemisen johdosta on tarpeen tehdä suunnitelmia talouden ja toiminnan kehittämiseksi tavoitteena tasapainoinen talous. Vuoden 2015 talousarvion suunnittelu on aloitettu tasapainotussopimuksen päivityksen pohjalta. Toimintakateraamit on laskettu ulkoisilla tuotoilla ja kuluilla. Raamin laskennassa on huomioitu toiminnalliset muutokset, vuoden 2013 talouden toteutuminen sekä arvio talouden toteumasta kuluvalle vuodelle. Kustannustason nousu on laskettu nollatason mukaisena. Raamin kasvu on sopeutettu tulorahoituksen vähenemiseen. Raamin kasvuun on sitten vaikuttanut kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen ja Oulunkaaren kuntayhtymän soten kustannusten nousu. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Talousarvio on kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettävänä joulukuussa Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kaupunginhallitus sen täytäntöönpano-ohjeineen toimintaalueiden noudatettavaksi. 2.2 Yleinen talouskehitys Talousnäkymät vuosien taloussuunnitelmaa ajatellen ovat hyvin epävarmoja. Kuntaliton kuntatalous julkaisun 1/14 mukaan maailman talouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Viime vuoden tilastotiedot antavat erittäin heikon lähtökohdan kuluvalle vuodelle, sillä niistä ei tule tälle vuodelle lainkaan kasvuperintöä. Viime aikoina laaditut kokonaistaloudelliset ennusteet ovat varsin yksimielisiä siitä, että Suomen talouskasvu elpyy kuluvana vuonna lähinnä vientivetoisesti. Vuoden 2014 talouskasvun odotetaan jäävän kuitenkin vain nollan ja yhden prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriö ennakoi kuluvalle vuodelle 0,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvua. Seuraavien viiden vuoden keskimääräiseksi vuotuiseksi kokonaistuotannon määrän kasvuksi ministeriö ennustaa 1,3 prosenttia. Lähivuosien kasvulukuja painavat mittavat julkisen sektorin sopeutustoimet, kuluttajien ostovoiman heikkous sekä kysynnän heikkous niillä toimialoilla, joilla Suomi on perinteisesti suuntautunut. Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 1,3 %. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 1,2 %. Keskimääräinen työttömyysaste nousi vuonna 2013 edellisen vuoden 7,7 %:n tasosta ja oli 8,2 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee suurena. Keskimääräisen työttömyysasteen valtionvarainministeriö arvioi olevan hieman yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna.

9 Valtion velkaantuminen on haaste kuntasektorille, sillä valtio joutuu oman budjettinsa tasapainottamiseksi asettamaan myös kuntasektorille tiukkenevia taloustavoitteita. Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd.. Valtiontalouden menosäästöistä euromääräisesti suurin kohdentuu kuntien valtionosuuksiin. 9

10 10

11 11 Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan Kuntalain yhtenä merkittävänä uudistuksena oli alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja sen laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä. Valtionosuusuudistuksen myötä monessa kunnassa varmuudella mietitään mistä otetaan puutuvat eurot menojen katteeksi, uudistus on monen kunnan taloudelle äärimmäisen kova paikka. Stubbin hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2015 sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Tämä ehdotus koskee voimallisesti kuntia. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiosta kunnille on arvioitu lisäävän kuntien menoja 150 miljoona euroa. Samalla valtio säästää vastaavan summan. Tosiasiallisesti kustannukset tulevat olemaan kunnille suurempia. Sote-lakiluonnos on lausunnolla kunnissa. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta. Miten tämä uudistus vaikuttaa yksittäisen kunnan talousarvioon ja suunnitelmaan on tässä vaiheessa mahdotonta tarkasti arvioida. Lähde: kuntatalous 3/2014 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kunnille myönnettiin tänä vuonna harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena yhteensä 20 milj. euroa. Harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta on esitetty luovuttavaksi vuoden 2015 alusta lukien. Siksi valtion talousarvioesityksessä ei ole enää määrärahaa tätä tarkoitusta varten (Kuntatalous 3/2014).

12 Kuntatalouden tilanne (Peruspalveluohjelma ) Kuntatalouteen on syntynyt viime vuosina menojen ja tulojen välinen epätasapaino. Viime vuonna kuntatalouden rahoitusasema parani tilapäisesti kertaluontoisten tekijöiden seurauksena. Vaisu talouskasvu ja valtiontalouden sopeutustoimet pitävät kuntien tulojen kasvun lähivuosina hitaana. Myös menokasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien toteutuneesta mutta olevan koko ennustejakson tulojen kasvua nopeampaa. Kuntatalous pysyy selvästi alijäämäisenä, ja velan kasvu uhkaa jatkua. Hallitusohjelmassa ei asetettu tavoitetta kuntatalouden rahoitusasemalle. Kuntataloudessa on kuitenkin luontevaa pyrkiä tulojen ja menojen rakenteelliseen tasapainoon ja rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanossa hallitus on sitoutunut kuntataloutta tasapainottavien toimien toteuttamiseen. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla, on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm. valtiontalouden vuosien kehyspäätöksessä. Hallitus pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se päättää samalla vastaavansuuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Tätä periaatetta sovelletaan kehyspäätökseen nähden uusiin hankkeisiin. Tämän lisäksi kehykseen jo sisältyviä kuntien menoja lisääviä hankkeita arvioidaan kriittisesti. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Päätöksessään rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta hallitus päätti myös, että käyttöön otetaan uusi kuntatalouden ohjausjärjestelmä, jonka tavoitteena on turvata kuntatalouden kestävyys. Järjestelmällä varmistetaan, että kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat johdonmukaisia kuntatalouden tasapainotavoitteen kanssa. Kuntatalouden makro-ohjausta toteutetaan osana julkisen talouden suunnitelmaa ja sen vuosittaista tarkistusta. Vuodesta 2015 lukien julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevassa osassa asetetaan kuntatalouden rahoitusasemalle asetetun tavoitteen kanssa johdonmukainen euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle (menorajoite). Kuntalain kokonaisuudistuksessa, joka tulisi voimaan vuoden 2015 alusta, on tarkoitus uudistaa yksittäisen kunnan taloudenhoitoa koskevat säännöksiä. Muutokset tukevat koko kuntatalouden tasapainon ylläpitämistä. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntarakennelaki on tullut voimaan ja siihen liittyvä muutosesitys, joka koskee valtioneuvoston toimivaltaa päättää kuntaliitoksista vastoin kunnan tahtoa, annetaan keväällä Tarkoituksena on, että uudet kunnat voisivat aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta lukien. Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta lukien tavoitteena taloudelliseen toimintaan ja tehokkaaseen palvelujen järjestämiseen kannustava rahoitusmalli. Tavoitteena on, että järjestelmä on pääosin neutraali kuntaliitostilanteissa ja toimii muuttuvassa kunta- ja palvelurakenteessa. Selvitysmiehen alustava hallituksen esitysluonnos uudistuksesta on lähetetty helmikuussa 2014 lausunnoille kuntiin. Yhdessä kuntauudistuksen kanssa viedään eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta. Hallitus on päättänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevasta uudistuksesta siten, että järjestämisvastuu siirtyisi viidelle erityisvastuualueelle.

13 13 Verotus Hallitus on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi lisäten tai vähentäen kuntien valtionosuuksia riippuen muutoksen luonteesta. Aiemmasta käytännöstä poiketen hallitus on esittänyt, että myös kiinteistöverotukseen tehtyjen muutoksien aiheuttamat verotulojen laskennalliset lisäykset peritään kunnilta valtiolle ja otetaan huomioon kuntakohtaisessa kompensaatiolaskelmissa. Yhteisöverotuksen muutokset kompensoidaan kuntien jako-osuutta muuttamalla. Ennusteen mukaan vuonna 2015 kunnallisveromuutosta tulee 1,2 %, yhteisöveron 5,8 % ja kiinteistöveron 4 %, verotulomuutos yhteensä 1,7 %, kun se 2014 oli 2,3 %. Lähde: kuntatalous 3/2014 Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: 1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta (1705/2009), jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskelisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin.

14 14 Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2015 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutukseen, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen säästöt ovat kuntien ja kuntayhtymien osalta 102 milj. euroa. Mm. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja leikataan. Vuodelle 2015 tehdään normaalit indeksitarkistukset 1,1 %:n mukaan. Ennusteen mukaan on valtionosuusindeksin muutos 0,6 % vuonna 2015, kun se oli 1,5 % vuonna Lähde. kuntatalous 3/2014

15 15 3. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 3.1.Taloussuunnitelman lähtökohdat Kaupungin alue ja sijainti Pudasjärven kaupunki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koillisosassa Iijoen keskijuoksulla. Pudasjärvi on Suomen toiseksi laajin kaupunki, kokonaispinta-ala on 5 867,24 km², maapinta-ala 5 638,57 km² ja vesipinta-ala 228,67 km. Pudasjärven naapurikuntia ovat pohjoisessa Ranua ja Posio, idässä Taivalkoski ja Suomussalmi, etelässä Puolanka ja Utajärvi sekä lännessä Oulu ja Ii. Hallinnollinen asema Pudasjärven kaupunki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Valtion paikallishallinnossa poliisihallinnon osalta Pudasjärvi kuuluu Oulun poliisilaitokseen. Syyttäjäasiat hoidetaan Oulun syyttäjäviraston Kuusamon palvelupisteessä. Ulosoton tehtävät hoidetaan Oulun seudun ulosottoviraston Pudasjärven toimipisteessä. Maistraatin palvelut hoidetaan Pohjois-Suomen alueen Pudasjärven yksikössä. Oikeusministeriön lakiasiat hoidetaan Oulunseudun oikeusaputoimisto, Pudasjärven sivuvastaanoton kautta. Asuminen Alue Taloutyypit Pudasjärvi Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Tilastokeskus Väestörakenne ja väestönrakenteen muutokset Yhteensä Kuva: Pudasjärven väestökehitys ikäluokittain, tilastokeskus

16 16 Kuva: väestökehitys ikäluokittain Väestö yhteensä Suomenkieliset Ruotsinkieliset Saamenkieliset Muut kielet yhteensä Kuva: Pudasjärven väestö, eri kielet v , tilastokeskus Elävänä Kuolleet Syntyneiden Kuntien välinen Nettomaahan- Väestönlisäys Ennakkosyntyneet enemmyys nettomuutto muutto väkiluku Pudasjärvi Kuva: Väestömuutos, tilastokeskus Pudasjärven kaupungin väkiluku oli 2013/2014 vuoden vaihteessa Kaupungin väestö väheni vuoden 2013 aikana ( ) 84 henkilöllä (muutos 0,97 %). Syyskuussa 2014 lopussa pudasjärvisiä oli ( ) 119 henkilöä vähemmän kuin vuoden alussa. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan väestömäärä on kasvanut hieman alle kolmetuhatta henkilöä vuodessa kolmen viimeisen vuoden aikana. Pudasjärven kaupungin alue jakaantuu 15 osa-alueeseen, kylään, jotka jakaantuvat edelleen pienempiin yksiköihin. Väestömäärä jakaantui Kurenala 4203 ja muu kunta 4340 vuonna Kurenala 4182 asukasta ja muu kunta 4404 asukasta vuonna Pudasjärven kylien ominaispiirteisiin kuuluu suuri vapaa-ajanasutuksen määrä.

17 17 Työllisyys ja työpaikat Kuva: Työttömyysaste v Syyskuu 2014 tilanteen mukaan Pudasjärven työvoima on Pudasjärven työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 472 henkilöä (14,5 %) ja avoimia työpaikkoja oli 41. Vuosi sitten oli Pudasjärvellä työnhakijoita 504 (15,2 %) ja avoimia työpaikkoja oli 33. Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste oli 13,9 %, Oulu 14,9 %, Oulunkaari 15,4 % ja Koillismaa 13,5 % syyskuun lopussa. Lähde: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, työmarkkinat. Kuva: Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta seutukunnittain (%)

18 18 Pohjois-Pohjanmaan työllisyys on heikentynyt tasaisesti viime vuosina. Kansainvälisestä taloustaantumasta johtuvat vaikeudet näkyvät koko alueella ja kaikilla aloilla. Tilausten ja viennin vähyydestä ovat kärsineet erityisesti teollisuus kuin myös rakentaminen, kauppa ja kuljetus. Yksityiset liike-elämää tukevat palvelut ovat viime aikoihin saakka pysyneet tasollaan ja pitäneet kiinni henkilöstöstään. Työvoiman saatavuusongelmat ovat hieman vähentyneet edellisvuosiin verrattuna johtuen työvoiman ylitarjonnasta. Taantuman ohella iso aluetaloudellinen muutostekijä on ollut ICT-klusterin mukautuminen Nokian jälkeiseen aikaan, jossa iso joukko osaajia on vapautunut työmarkkinoille. Työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana pääosin kaikissa seurantaryhmissä ja maakunnan työttömyysaste pysyttelee kuukausittain noin 2 prosenttiyksikköä yli kansallisen keskitason. Säännöllisen työn puute koskettaa noin ihmistä maakunnan alueella. Työttömyyden kasvu ja suhdannetilanne heikentävät entisestään erityisesti nuorten, ikääntyneiden ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. ICT-alan yt-ilmoitukset ja irtisanomiset lisäävät työttömien määrää. Lähes kaksi kolmasosaa maakunnan työttömistä asuu Oulun seudulla. Koko maakunnan haaste on leventää elinkeinollista perustaa. Useita uusia massatyöllistäjiä ei ole tiedossa lähitulevaisuudessa. Alueen kasvu on vientihakuisten yritysten harteilla. Kehittämistyötä vientivalmiuksien parantamiseksi on tehtävä, sillä nykyisin vientiyritysten määrä on liian alhainen ja volyymi on liian pientä. Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan edelleen tehokkaita ja riittävästi resurssoituja toimia työpaikkojen syntymiseksi ja säilymiseksi sekä korkean työllisyyden ja ripeän työllistymisen mahdollistumiseksi. Lähde: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, työmarkkinat. Maankäyttö ja asuntorakentaminen Asemakaavoja on kaupungin alueella Kurenalla ja Syötteellä. Syötteellä asemakaava-alueita on useita ja ne ovat tarkoitettu pääasiallisesti lomarakentamiseen. Parasta aikaa on meneillään Iijoen ja Livojoen rantayleiskaavoitus, jotka tulevat ohjaamaan voimakkaasti rakentamista maankäyttöä jokivarsissa tulevaisuudessa. Väestöstä noin puolet asuu Kurenalan taajamassa ja sen välittömässä läheisyydessä. Asukkaista noin 45 % asuu asemakaavoitetulla alueella. Muu väestö on jakaantunut kohtalaisen tasaisesti kaupungin alueelle vesistöjen ja pääteiden varsiin. Rakentamattomia asuntotontteja on Kurenalla kohtalaisen paljon ja kaupunginkin omistuksessa niitä on lukumääräisesti useiden vuosien tarpeisiin. Rakentamista suunnittelevat ovat kuitenkin valitelleet tonttien huonoa tarjontaa. Lähivuosina Kurenalla puutetta tulee olemaan ydintaajaman rivitalotonteista, jotka kiinnostavat erityisesti taajamaan muuttavaa vanhusväestöä. Pientalorakentaminen on pääosin lomarakentamista. Uusia asuinpientaloja rakennettiin 2013 ja 2014 vuosina 11 kappaletta. Omakotirakentaminen on hajaantunut viime vuosina pääsääntöisesti Kurenalan taajaman ulkopuolelle. Lomarakentamisesta noin puolet sijoittuu Syötteen kaavoitetuille alueille.

19 Kaupungin hallinto ja organisaatiorakenne, tilivelvolliset 19

20 20 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, valiokunnat ja lakisääteiset lautakunnat. Valtuusto on päättänyt joulukuussa 2012 luottamushenkilöhallinnon uudistamisesta kuntalain mukaisesti, siten että käyttöön otetaan Pudasjärven oma valiokuntamalli. Valtuusto jakaantuu kolmeen valiokuntaan, joiden nimet ja tehtävät määritellään valtuustokausittain. Valtuustokauden 2013 alusta aloittavat seuraavat valiokunnat: 1) Alueyhteistyö- ja elinvoima 2) Hyvinvointi 3) Elinympäristö Lisäksi valitaan neljä lautakuntaa: 1) Tarkastuslautakunta 2) Keskusvaalilautakunta 3) Viranomaislautakunta 4) Oulunkaaren ympäristölautakunta Valtuusto jakaantuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin. Valiokuntien jäsenet ovat valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Valiokuntien yhteinen rooli valmistelussa on ohjata ja seurata kuntayhteisön voimavarojen hyödyntämistä kaupungin kokonaiskehittämisessä. Valiokuntien kokoonpanosta, jäsenten ja valiokuntien lukumäärästä sekä erityisistä tehtävistä päättää valtuusto. Valtuuston ensimmäisen toimikauden alussa aloittavat alueyhteistyön- ja elinvoiman valiokunta, hyvinvointivaliokunta ja elinympäristö-valiokunta.

21 21 Kaupungin henkilöstöorganisaatio Kaupungin henkilöstötoiminta järjestetään siten, että henkilöstövoimavarojen tehokas käyttö ja yhteistoiminta mahdollistavat valtuuston hyväkymien päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen. Kaupungin henkilöstö toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa. Organisaatio jakaantuu neljään toiminta-alueeseen: hallintotoiminta, esimiehenä hallintojohtaja kehittämistoiminta, esimiehenä kehittämisjohtaja sivistys- ja hyvinvointitoiminta, esimiehenä opetus- ja sivistysjohtaja tekninen ja ympäristötoiminta, esimiehenä tekninen johtaja Toiminta-alueet jakaantuvat tulosalueisiin ja ne edelleen tulosyksiköihin. Tilivelvolliset Kuntalain (75 ) mukaan tilivelvollisten todellinen vastuullisuus korostuu ja tilivelvollisten piiri konkretisoituu. Tilivelvollisia ovat toiminta-alan jäsenet ja asianomaisen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisia johtavia viranhaltijoita voi tehtäväalueella olla useampia. Kaupungin sisäisen valvonnan järjestäminen/riskienhallinta Pudasjärven kaupungin ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on hyväksytty valtuustossa Kaupunginhallitus on hyväksynyt Pudasjärven kaupungin sisäisen valvonnan ohjeistuksen Riskit ja riskienhallinta osana taloussuunnittelu ja seurantaprosessia Kaupungin ja kuntakonsernin riskit jaotellaan neljään pääryhmään, jotka ovat strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä vahinkoriskit. Kaikkiin näihin ryhmiin voi kuulua sisäisiä tai ulkoisia riskejä. Riskit jaetaan kolmeen riskiluokkaan: vähäinen (1), kohtalainen (2) ja merkittävä riski (3). Riskikartoituksessa otettava huomioon merkittävät sopimusriskit. Riskienhallintaa suunnitellaan talousarvion valmistelun yhteydessä. Kaupunginhallituksen alaisten toiminta-alueitten ja konserniyhteisöjen tulee talousarvion laadinnan yhteydessä analysoida toimintaympäristön muutoksia, tunnistaa tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioida niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laatia tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Kaupunginhallitus kokoaa näiden perusteella koko kuntakonsernia koskevan riskianalyysin ja menettelytavat merkittävimpien riskien hallitsemiseksi. Toiminta-alueet raportoivat merkittävistä riskeistään ja riskien hallinnan kehittämisestä osana väliraportointia ja tilinpäätöstä. Kuntakonsernin yhtiöt määrittelevät ja luokittelevat omat riskinsä sekä raportoivat niistä kaupungille vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Arvio merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toimintaan vaikuttavista seikoista: Pudasjärven kaupungin toimintaympäristöön kuuluvat normaalit kuntasektorin riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät kansantalouden muutoksiin. Taloudellisen taantuman pitkittyminen ja lainamäärän kasvu saattaa muodostua epävarmuustekijäksi kuntasektorilla ja myös Pudasjärven kaupungin toiminnassa. Energiakustannusten kehitys on myös kaupungin toimintaan vaikuttava toimintaympäristöstä aiheutuva epävarmuustekijä. Pinta-alaltaan laajana Pudasjärven kaupungissa etäisyydet ovat pitkiä, ja tämän vuoksi kuljetus- ja matkustuskustannukset ovat merkittävä kustannuserä kaupungin toiminnassa. Pohjoisen sijaintinsa vuoksi myös kiinteistöjen lämmityskustannukset

22 22 ovat vuosittain huomattava toimintakulu kaupungin taloudessa. Kiinteistöjen rakentamiseen, kunnossapitoon ja sisäilmaan liittyvät riskit muodostavat kaupunkitasoisen riskikokonaisuuden. Pudasjärven kaupungin väestömäärä on laskenut viimeisten vuosikymmenien aikana, eikä suuntaan ole näköpiirissä muutoksia. Suomessa on myös tapahtumassa lähivuosina suurten ikäluokkien siirtyminen työelämästä eläkkeelle. Väestön vähentyessä ja suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle riittävän työvoiman saatavuus kaupungin palvelukseen on epävarmuustekijä, joka vaikuttaa kaupungin toimintaan tulevina vuosina. Palvelujen järjestämisessä tulisi varautua väestörakenteen muutokseen talousarviovuotta ja suunnitelmakautta pitemmälle ulottuvilla kestävillä valinnoilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarve kasvaa väestön voimakkaan ikääntymisen jatkumisen myötä edelleen voimakkaasti. Palveluiden järjestämisen arviointi ja prosessien uudistaminen on pitkäjänteinen prosessi, joka onnistuessaan vaikuttaa tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasprosessin riskitekijät sijoittuvat sekä hoito- ja palveluketjujen sujuvuuteen, saumattomuuteen että päällekkäisyyteen. Asiakkaan ja potilaan palvelutarpeen arviointi ja oikeaaikainen palveluiden järjestäminen ovat edellytys vaikuttavien palveluiden toteutumiselle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä korostuvat asiakkaan ja potilaan subjektiivisluonteiset oikeudet määrä- ja takuuaikojen myötä. Oikeuksien vahvistuminen yhdistettynä teknologian ja lääketieteellisen osaamisen huimaan kasvuun kaventaa taloudellisia mahdollisuuksia varautua uusien hoito- ja palvelumuotojen käyttöönottoon. Pudasjärven oman erityispiirteen muodostaa kaupungin laajuus ja asutuksen jakautuminen koko laajalle alueelle. Arkija lähipalveluiden järjestäminen taloudellisesti tehokkaasti koko kaupungin alueelle on osoittautunut vaativaksi. Toisaalta väestön keskittäminen taajamaan vaatisi investointeja rakentamiseen tai elinkaarensa päässä olevien kiinteistöjen suunnitelmallista peruskorjaamista. Tiedonhallinta ja tietojärjestelmät Kaupungin toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeisimmät riskit liittyvät ICT-palveluiden luotettavuuteen, tieto-omaisuuden turvaamiseen, infrastruktuurin suojaamiseen sekä kehittämisprojektien onnistumiseen. Tieto- ja tietoturvariskien hallinnassa noudatetaan kaupungin tietoturvapolitiikkaa ja tietohallinnon toimintamallin mukaisia riskienhallintatoimintatapoja. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset (mm. terveydenhuoltolaki, tietohallintolaki) edellyttävät kuntasektorin toimijoita panostusta toimijoiden väliseen yhteistyöhön sekä ratkaisujen suunnittelu- ja kokonaisarkkitehtuurityöhön. Nämä kansallisen tason vaatimukset edellyttävät resursointia ja osaamisen kehittämistä. Internet -yhteyksien toimiminen ja luotettavuus ovat perusedellytyksenä. Kaupungin ja kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä käytetään ulkoistetuista konesaleista. Muita tietojärjestelmiä ja tallennusjärjestelmiä koskee konesaliin kohdistuvat riksit (tulipalo, sähkövirta, jne), joita ei kyetä hallitsemaan. Konesaliriskiä pyritään pienentämään hakemalla ulkoistusratkaisua. Kaikista edellisistä johtuen tietoliikenne muodostaa suurimman riskin, jonka hallitsemiseksi tietoliikenteen solmupisteiden sähkönvirran saanti tulisi turvata (varavoima). Tällä hetkellä asia on varmistettu ups-laittein, joiden kesto on 2-4 tuntia. Viesti- ja Informaatioteknologiaan liittyvät riskit Internet -yhteyksien toimiminen ja luotettavuus ovat perusedellytyksenä opetuksessa. Sähköntuotannon häiriöt vaikuttavat olennaisesti koulutyön tekemiseen. Pedagogiikkaa kehitetään ajanmukaisten opetusvälineiden ja sähköisten oppimisympäristöjen keinoin. Joillakin kouluilla opetusvälineet ovat vanhoja ja korjauskelvottomia ja niitä joudutaan uusimaan, mikä aiheuttaa suunnittelukaudella ennakoimattomia kustannuksia. Uuden tekniikan hyödyntämiseksi toteutetut laiterotaatiot aiheuttavat käyttötalouspuolella leasingvuokrien nousua sekä päivähoidossa että sivistyspalveluissa.

23 23 Liikenteeseen ja oppilaskyydityksiin liittyvät riskit Kyydityksen piirissä on n. 550 oppilasta. Teiden kunto ja liukkaus vaikuttavat kuljetuksiin. Tien vaarallisuuden määrittämiseksi käytetään vuosittain päivitettävää ELY -keskuksen teiden vaarallisuusmäärittelyä (Koululiitu) tai muuta viranomaislausuntoa. Tien vaarallisuuslukua nostetaan talviajalla ja raja-arvot katsotaan tien suuntaisesti ja tien ylityksen mukaan. Energiahinnan nousulla on kyyditys- ja kuljetuskustannuksia lisäävä vaikutus talousarvioon. Koulukuljetuksen ja majoituksen perusteet on hyväksytty lautakunnassa Kuljetuksen perusperiaatteena on perusopetuslain 32 :n mukainen yli viiden kilometrin koulumatka. Kunta järjestää kyydityksen 0-3-luokkalaisille, mikäli koulumatka on yli kolme kilometriä. Koulumatka katsotaan tällöin oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi ja vaaralliseksi. Mikäli liikennöitsijä ottaa kuljettaakseen oppilaan, jolle ei ole myönnetty koulukuljetusta, ei vahingon sattuessa kaupungin vakuutus koske oppilasta. Elintarvikehuoltoon liittyvät riskit Kuljetusalan tai palvelualan lakko sekä sähkön toimitushäiriöt vaikuttavat ruokapalvelujen järjestämiseen. Terveyteen liittyvät riskit Laajan ja nopeasti leviävän flunssaepidemian aikana koulutyö voi vaarantua. Väistötiloja on ollut käytössä useita ja niiden kustannukset ovat lisänneet taloudellisia kustannuksia. Väistötiloja on jouduttu varustamaan puhtailla opetustarvikkeilla, -välineillä ja materiaaleilla, mihin ei ole varattu määrärahoja. Sisäilmaryhmiä on jouduttu perustamaan useita. Yleiseen turvallisuuteen liittyvät riskit Koulujen turvallisuussuunnitelmat päivitetään säännöllisesti mm. maassamme tapahtuneiden koulusurmien vuoksi. Yhteistyötä tehdään poliisi- ja pelastuslaitoksen kanssa. Opetuksen järjestäminen on käynyt entistä haasteellisemmaksi niukkojen resurssien ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Ongelmalliset tilanteet tulevat vaikeutumaan, joten tilanteisiin tulee puuttua tarmokkaasti pientenkin epäilyjen ilmetessä. Tilapäistäkin leiritoimintaa ja -yöpymistilanteita varten tulee laatia tarkat turvallisuusohjeet. Ympäristötekijät Ympäristöriskien hallinta edellyttää ympäristöasioiden nykytilanteen tuntemusta ja jatkuvaa parantamista. Ympäristöriskien hallinta varmistaa, että toiminta jatkuu häiriöittä, toiminnan laatu säilyy hyvänä eikä asukkaille tai ympäristölle aiheudu vaaratilanteita tai vahinkoa. Ympäristöriskejä voivat aiheuttaa haitallisten aineiden virheellinen käsittely ja tekniset häiriöt. Ympäristöriskejä voi syntyä myös ympäristön vähittäisen pilaantuminen seurauksena. Päästöt ilmaan, maaperään, vesistöön tai pohjaveteen voivat saada aikaan vakavia taloudellisia tai toiminnallisia seuraamuksia ja estää tavoitteiden saavuttamisen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Ympäristöriskejä voi syntyä myös erilaisten sään ääri-ilmiöiden, kuten rankkasateiden, myrskyjen tai tulvien yhteydessä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös juomaveden laadun turvaamiseen, pilaantuneista maista aiheutuvan riskin eliminoimiseen sekä yritysten kykyyn kantaa toiminnastaan aiheutuvat riskit. Kaupunki voi vähentää ympäristöriskejään tunnistamalla riskialueensa, ohjeistamalla niiden seurannan ja varautumalla erilaisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin, mikä koskee kaikkia hallintokuntia ja liikelaitoksia. Kaupunki päivittää v vesihuollon kehittämissuunnitelman, jossa otetaan kantaa riskitekijöihin. Pudasjärven keskusta on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulvariskien vähentämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi sekä tulviin varautumisen parantamiseksi on laadittu tulvariskien hallintasuunni-

24 24 telma. Suunnitelman on laatinut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iijoen vesistöalueen tulvaryhmän ohjauksessa. Energiahuolto Kaupunki ostaa kaukolämpölaitokselta n MWh energiaa. Keskustan alueen ja Törrönkankaan alueen lämpökeskukset käyttävät lähes 90 %:sti kotimaisia polttoaineita, joten hiilidioksidipäästöt lämpökeskuksilta ovat hyvin vähäiset. Energialaitos on laajentanut taajamassa kaukolämpöverkostoa, minkä seurauksena on siirrytty fossiilisia polttoaineita käyttävien rakennusten osalta keskitettyyn lämmöntuotantoon. Jätehuolto Vuoden 2008 alusta lähtien on käytössä ollut jätteiden siirtokuormausasema. Samalla paikalla sijainnut kaatopaikka on suljettu ja maisemoitu. Alueella toteutetaan ympäristöluvan mukaista pohjavesien jälkitarkkailua Pöyry Finland Oy:n toimesta. Yhdyskuntajätteet siirretään siirtokuormausasemalta pääasiassa poltettavaksi Ekovoimalassa, polttokelvoton jäte siirretään Oulun Ruskon kaatopaikalle loppusijoitettavaksi. Jätehuollossa myös valtakunnallinen tavoite on saada hyödynnettyä mahdollisimman suuri osa hyötyjätteistä pois kaatopaikoille sijoitettavan lajittelemattoman yhdyskuntajätteen joukosta. Syötteen vesi- ja viemärilaitos Vesi- ja viemärilaitoksen verkostoa on rakennettu Syötteen alueille. Vesi- ja viemäriverkoston laajentaminen pienentää huomattavasti vesistöjen kuormitusta ja lisää jonkin verran vesi- ja viemärilaitoksen liikevaihtoa. Ympäristöluvan mahdolliset muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä investointeja. Vuotovesien riskejä pyritään ennaltaehkäisemään vuosittaisilla tarkastuksilla ja kunnossapitotöillä. Vahinkoriskit ja vakuuttaminen Pudasjärven kaupunki noudattaa vakuuttamiskäytännössään kaupunginhallituksen hyväksymää periaatetta riskienhallinnan järjestämisestä ja vakuutuskäytännöstä. Vakuuttamispolitiikka/perustiedot vakuutuksista sisältää mm. suojeluohjeet, riskienhallinta ja vakuuttamisohjelman vuositarkistuksen. Henkilöstö PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muut. % TS 2016 TS 2017 Henkilöstötarve lkm lkm lkm lkm lkm Hallintotoiminta , Kehittämistoiminta , Sivistys- ja hyvinvointitoiminta , Tekninen ja ympäristötoiminta , Pudasjärven kaupunki yht , Kuva: henkilöstön lkm Henkilöstömuutokset ovat: kehittämistoiminta (5), muutokset projektityöntekijöiden ja työllistettyjen kohdalla sivistys- ja hyvinvointitoiminta (-3) (tp 2013 luku ei sisällä sivutoimisten virkoja), henkilöstömuutoksia eri kustannuspaikoilla tekninen ja ympäristötoiminta, tekniset palvelut -8, henkilöstömuutoksia mm. eri kustannuspaikolla, kaukolämpötoiminnan henkilöstön siirtyminen uuteen yhtiöön sekä uusi tekninen isännöitsijän toimi

25 25 Kuva: Arvioitu eläkkeelle jäänti vuoteen 2024 mennessä. Kunta-alalla vuoden 2005 alusta toteutetun eläkeuudistuksen tavoitteena on vaikuttaa eläkkeelle jäänteihin ja nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää. Vanhuuseläkkeelle voidaan jäädä joko henkilökohtaisessa eläkeiässä tai valita eläkkeelle jäänti vuotiaana. Pudasjärven kaupungin vakinaisesta palveluksesta on siirtynyt eläkkeelle vuonna 2012 yhteensä 9 henkilöä. Kaupungin palveluksesta on arvion mukaan jäämässä eläkkeelle vuosien aikana yhteensä 117 henkilöä (vakinainen). Hallintotoimesta 13, kehittämistoimesta 4, sivistys- ja hyvinvointitoimesta 67 ja tekninen ja ympäristötoimesta 33 henkilöä. Lähde: Kaupungin henkilöstöraportti Henkilöstökulut Vuoden 2015 talousarviossa välittömät palkat ovat 11,5 milj. euroa ja sivukuluineen yhteensä 16,5 milj. euroa. Kokonaishenkilöstökulut ovat kasvaneet edellisen vuoden talousarvioon verrattuna euroa (0,2 %). Solmittujen työehtosopimusten mukainen palkkamenojen nousu on ollut vuodessa keskimäärin 0,4 %. Sopimuskorotuksen kustannusvaikutus vuodelle 2015 (11,5 milj. ) on noin euroa. Kuva: palkat ja henkilöstökulut

26 26 Kuva: henkilöstökulut toiminta-alueittain Pudasjärven kaupungin talouden kehitys ja seudun taloustilanne Pudasjärven kaupungilla ei ole kovin suurta talouden liikkumavaraa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä alkuperäinen talousarvio ylittyi n. 2.4 milj. euroa ja muutettu talousarviokin ylittyi euroa. Tilikauden varsinainen tulos oli n. 2,4 milj. euroa ylijäämäinen ja kun vanhoja varauksia purettiin, muodostui tilikauden ylijäämäksi 3.8 milj. euroa. Vuonna 2013 investointimenot olivat korkeat 6.9 milj. euroa ja edelleen tälle vuodelle on varauduttu 4.3 milj. euron investointeihin ja tuleville vuosille on mittavat investointitarpeet. Kaupungin lainakanta on vuoden 2013 tilinpäätöksessä 2787 /asukas. Taloussuunnittelun mukaan lainakanta lähtisi pienenemään, mutta tulorahoituksen pieneneminen ja investointitarpeet voivat muuttaa tilannetta. Tulorahoituksen (verotulot + valtionosuus) heikkenemisen vuoksi on tärkeää pystyä jatkamaan menokasvua hillitsevää kehitystä. Tämä edellyttää talouden tasapainotussopimuksen päivittämistä ja kuluvalta vuodelta tiukkaa talouden seurantaa. Valtionosuusuudistuksen mukaan Pudasjärven kaupungin valtionosuudet tulevat vähenemään viiden vuoden siirtymäajan puitteissa vuositasolla n. 2,6 milj. euroa, -308 /asukas vuoden 2014 tasoon nähden. Vuonna 2015 tulorahoituksen arvioidaan pienenevän n. -1,0 % kuluvan vuoden talousarvion toteumaarvioon verrattuna. Raamin kasvu täytyy sopeuttaa tulorahoituksen vähenemiseen. Pudasjärven kaupungin asukasmäärä vähenee ja ikääntyy, minkä vuoksi erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden menot kasvavat. Kaupungin asukasmäärän väheneminen täytyisi saada käännettyä positiiviseksi, jotta verorahoituksen osuus säilyisi eikä merkittävästi pienenisi. Tulopohjan kehityksen hahmottamista vaikeuttavat verotuloihin ja valionosuuksiin liittyvät valtion ratkaisut; verotusta on kevennetty ja kuntien veromenetykset on kompensoitu lisäämällä valtionosuuksia. Pudasjärven kaupungin talouden tuloissa valtionosuuksien ja verotulojen kertymä on erittäin merkittävä. Niissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat välittömästi kaupungin talouteen. Valtionosuusuudistus tulee voimaan

27 27 Ammatillinen peruskoulutus Kilpailu koulutettavista kiristyy ja paikallisen työvoimatarpeen turvaaminen vaikeutuu olennaisesti. Ammatillinen peruskoulutuksen toteuttajana toimii Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSEKK). Säädösmuutokset tulevat vaikuttamaan koulutuksen järjestäjäverkkoon järjestäjämäärää vähentävästi. Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä Väestön, varsinkin lasten ja nuorten määrän vähetessä opetuspuolella on tapahtunut muutoksia mm. alakoulujen määrässä. Aluekouluverkko pidetään kattavana. Kulttuuritoimella on vaikutusta mm. kunnan houkuttelevuuteen ja imagoon. Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa ja tarve suurenee. Yhteistyö eri koulutustahojen (vapaa sivistystyö/ kansalaisopisto, korkeakoulut, työvoimatoimisto, ammattioppilaitos) välillä tiivistyy. Henkilöstön eläköitymiseen vastaaminen luo haasteita tulevaisuudessa. Oppilasmäärän pienentyessä alakoulujen määrää on tarkasteltu. Oulun seudun läheisyys auttaa opettajien rekrytoinnissa. Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä haja-asutusvaltaisuus säilyy ja kunnossapidettävän infrastruktuurin yksikkö-kustannukset kasvavat. 3.3.Pudasjärven kaupunki yhteistyö ja toiminnan muutokset Kunnat voivat sopia palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta yhdessä. Yhteistoiminnan järjestämisen päävaihtoehdot ovat sopimuskuntamallin mukainen ja kuntayhtymämallin mukainen yhteistoiminta. Tehtävän budjettiehdotukset perustuvat kuntayhtymän ja jäsenkuntien välisiin palvelusopimuksiin. Kaupungin budjetointi, toimintamenot budjetoidaan asiakaspalvelujen ostot tuottajayksiköltä. Pudasjärven kaupungin talousarviorakenteen yhteistoiminnassa yhteistyötoimintaalueet/tulosyksiköt: Kuntayhteistyön tulosyksikössä on varauduttu Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulunkaaren kuntayhtymän (yleinen) ja Suomen kuntaliiton yhteistoimintaosuuksiin. Oulunkaaren yhteistoiminta-alue ja Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto (talous-, henkilöstö- ja tietopalvelut) Oulunkaaren kuntayhtymän järjestämissopimuksessa osapuolet Pudasjärven kaupunki ja Oulunkaaren kuntayhtymä sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä budjettiraamista. Järjestämissopimus perustuu valtuustokausittain linjattavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. Kuntayhtymän tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa, seudullisen kuntapalvelutoimiston (talous- henkilöstö- ja atk-) palvelujen sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymä voi myydä toimialaansa kuuluvia palveluja sopimukseen perustuen myös muille kuin jäsenkunnille. Maaseutuhallinnon tehtävien yhteistoimintasopimus alkaen (kh ). Järjestämisvastuussa olevana kuntana toimii Oulun kaupunki. Yhteistoimintasopimuksen osapuolet ovat Iin kunta, Oulun kaupunki (Haukipudas ja Oulunsalo), Pudasjärven kaupunki sekä Utajärven kunta. Järjestämisvastuussa olevana kuntana toimii

28 28 Oulun kaupunki. Sopimus koskee kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle säädettyjä tehtäviä (Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 210/ ). Sopimus sisältää a) kaikki kunnan maaseutuviranomaiselle lailla ja asetuksella tai määräyksellä säädetyt tehtävät ja palvelut b) muut erillisellä sopimuksella hoidettavat maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät. Oulunkaaren ympäristöpalvelut sijoittuvat Pudasjärven kaupungin hallinnossa itsenäisenä tulosyksikkönä. Palveluista vastaa Oulunkaaren ympäristölautakunta. Lautakunta huolehtii tehtäväalueensa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Oulun kaupunki, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen kuntien välinen pelastustoimen yhteistoimintasopimus. Pelastuslaitoksen toiminta-ajatuksena on varmistaa turvallinen toimintaympäristö sekä tuottaa pelastusalan palvelut tehokkaasti ja joustavasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Talous- ja velkaneuvontapalvelut ostetaan Oulun kaupungilta. Oulun kaupungin yhden talous- ja velkaneuvojan sijoituspaikka on Pudasjärvi (1 päivä joka toinen viikko). Velkaneuvonnan kuntaosuutta laskutetaan toteutuneiden menojen ja valtion maksaman perus- ja lisäosan erotuksella. Oulun kaupungin kanssa on hankintayhteistyösopimus. Maksuosuus tulee tehtyjen hankintojen mukaan. Edunvalvonnan hoitaminen siirtyi oikeusaputoimistojen vastattavaksi vuonna Pudasjärven kaupunki on tehnyt sopimuksen Oulun oikeusaputoimiston kanssa kaikkien edunvalvontapalveluiden järjestämisestä Pudasjärven ja Taivokosken asukkaille. Tehtävää Pudasjärvellä hoitavat edunvaloja ja edunvalvojan sihteeri. Kaupunki ostaa Oulunkaaren kuntayhtymältä kuljetus- ja hankintapäällikön työpanoksesta n %, kaupunginhallituksen päätös Asiamiespalvelut. Potilas- ja sosiaaliasiamiespalvelut siirtyivät Oulunkaareen kuntayhtymän vastattavaksi osana sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluejärjestelyä vuoden 2010 alusta lukien. Veteraaniasiamiespalvelut ostettiin Taukokangas säätiöltä saakka ja sen jälkeen ne siirtyivät Oulunkaaren kuntayhtymän hoidettavaksi. Pudasjärven kaupungin omana toimintana harjoittama kaukolämpötoiminta luovutetaan perustettavalle kaupungin 100 %:sti omistamalle yhtiölle (valtuusto ). Oulunkaaren kuntayhtymä/sote:n tehtäväalueelta on siirretty kuntouttava työtoiminta ( ) ja työmarkkinatuen kuntaosuus ( ) tehtävät kehittämistoiminnan tehtäväalueelle vuoden 2015 alusta.

29 29 4. KUNTASUUNNITELMA Kunnan toimintalinjat ja päämäärät VISIO: Pudasjärvi on luontaisista voimavaroista elävä ja vahvistuva alueellisesti vaikuttava maaseutukaupunki Kaupunkistrategian strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Johdanto Pudasjärven kaupunki on tehnyt talouden tasapainottamissopimuksen keväällä 2009, jonka seurauksena kaupungin talous saatiin tasapainotetuksi. Kaupungin taloudellinen tilanne on nyt vakiintunut, mutta tulevat valtio-osuuksien leikkauksen tulevat vaatimaan edelleen talouden rakenteiden vahvistamista. Toimintoja tulee tulevina vuosina tehostaa rakenteita kehittämällä. Tasapainottamissopimuksessa korostettiin, että kaupungin elinvoimaisuus tulee kaikissa tilanteissa turvata. Tavoitteen ja elinvoimaisuuden varmistamiseksi laadittiin kuntasuunnitelma vuosille Kuntasuunnitelmatyön rinnalla valmisteltiin myös harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja elinvoiman kehittämiseen liittyvää, sekä harvaan asutuille alueille soveltuvan palveluiden tuottamisen mallin Harva-ohjelma. Tämän työn onnistumisen yhtenä merkkinä voidaan pitää Pudasjärven kaupungin valitsemista Suomen kuntamyönteisimmäksi kunnaksi vuonna Kylien kehittämistä jatketaan mm. laajentamalla osallistuvan budjetoinnin käyttöä. Pudasjärven elinkeinonäkymät Pudasjärven kaupungin elinkeino-ohjelman perusajatuksena on parantaa kaupungin elinvoimaisuutta ja yritystoiminnan edellytyksiä aktiivisesti toimintaympäristöä kehittämällä ja reagoimalla ennakoivasti toimintaympäristön muutoksiin. Läheinen yhteistyö yritysten kanssa nähdään tärkeänä menestystekijänä. Elinkeinopolitiikan yleisenä päämääränä on eri toimenpitein hidastaa muuttoliikettä, vauhdittaa työikäisen väestön sisään muuttoa ja pienentää muuttoliikkeen sekä ikääntymisen aiheuttamia haittavaikutuksia. Pudasjärvelle tärkeitä elinkeinoaloja ovat luonnonvaroihin pohjautuvat elinkeinot, kuten, uusiutuvan energian raaka-ainevarojen hyödyntäminen, maa- ja metsätalous, puutuoteteollisuus sekä elintarvikejalostus, porotalous, bioenergian raaka-ainetuotanto ja matkailu. Nämä elinkeinoalat ovat myös maailmalla kasvavia toimialoja, joita vauhdittavat esimerkiksi kansainväliset ilmastostrategiat ja uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteet, joihin Suomi on myös sopimuksillaan sitoutunut. Myös EU:n HARVA-päätöslauselma tukee erityisesti harvaan asuttujen alueiden sellaisen elinkeinotoiminnan kehittämistä, joka hyödyntää alueiden runsaita luonnonvaroja. Päätöslauselmassa korostetaan että harvaan asutuilla alueilla on myös potentiaalia, joka voi myötävaikuttaa positiivisesti erityisesti energiapolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteiden saavuttamiseen Eurooppa strategian mukaisesti. Syötteen matkailualueen kehittyminen on ollut viime vuosina myönteistä. Alueella toimivat yritykset muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän matkailualan klusterin. Yritysten liiketoiminnalliset mahdollisuudet oman toiminnan kehittämiseksi ovat parantuneet olennaisesti. Viime vuosina matkailualan yritykset ovat tehneet käytännön yhteistyötä Syötteen ja Taivalvaaran matkailukeskusten kesken. Nämä muodostavat jatkossakin luontevasti Syötteen tunturialueen, jota yhdistää yhtenevät asiakasvirrat ja mm. kuntarajojen yli ulottuva Syötteen kansallispuisto.

30 30 Syötteen kesämatkailun kehittämiseksi Pudasjärven kaupunki on hakenut Perhokalastuksen maailmanmestaruuskisojen isännyyskaupungin roolia vuodelle Mikäli isännyys myönnetään, tullaan kisojen mediajulkisuutta hyödyntämään kalastusmatkailun kehittämiseksi. Matkailuyhteistyön käynnistämisessä Oulun kanssa Pudasjärvellä on ollut ratkaiseva rooli. Oulu nähdään strategisena kumppanina lähialueen markkinanäkökulmasta katsottuna ja myös logistisena solmupaikkana sekä porttina koko Pohjois-Suomen matkailuelinkeinoa ajatellen. Syötteen tunturialue Suomen eteläisimpänä tunturina tulee jatkossakin olemaan sekä kansainvälisillä, että kotimaisilla markkinoilla osa Suomen Lappia. Syötteen kehittymiselle on erityisen tärkeätä, että Syöte mielletään maailmalla osaksi Lappia. Tämän varmistamiseksi on tavoitteena olla tulevaisuudessakin mukana Lappi-brandia hallinnoivan House of Lapland in toiminnassa. Syötteen alueen matkailun kehittämisen yksi keskeinen lähtökohta on kestävän kehityksen periaate. Kehittämisen kannalta merkittäväksi asiaksi on noussut yritysten liiketoimintamahdollisuuksien ja luontoarvojen yhteensovittaminen. Aluetta tulee kehittää edelleen yhtenä Pohjois-Suomen vetovoimaisimpana matkailualueena. Toimivien yritysten näkökulmasta katsottuna on välttämätöntä, että niillä on pitkän aikavälin näkymä esimerkiksi maankäyttöön ja alueen monimuotoisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen liittyvien tarpeiden suhteen. Pudasjärvellä toimii muutamia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä kärkiyrityksiä kuten puutuotealan yritykset Kontiotuote Oy (n. 300 työntekijää) ja Profin Oy (n. 60 työntekijää). Nämä olemassa olevat vahvat mekaanisen puuteollisuuden yritykset luovat mahdollisuuden uusien, näiden yritysten kanssa yhteistyössä kasvavien yritysten synnylle. Lisäksi hirsirakentamisestä luodaan pitemmällä aikavälillä uusi vetovoimainen matkailukohde. Lännen Tehtaiden omistama elintarvikejalostusalan tuotantoyksikkö (n. 30 työntekijää) sijaitsee Pudasjärvellä. Elintarviketeollisuuden kehittämiseksi lähiruokakonseptit tullaan jalkauttamaan niin, että Pudasjärvellä tuotetut elintarvikkeet jalostetaan yhä suuremmassa määrin paikkakunnalla. Lisäksi luodaan edellytykset hyödyntää paikallisia elintarvikkeita laitoskeittiöissä. Alkutuotannon perusrungon muodostavat edelleen kylillä toimivat maatilat ja porotalous. Viime vuosina maatilojen määrä on pudonnut, mutta tilakoot ovat samanaikaisesti kasvaneet. Valtaosa maatalouden alkutuotantotiloista on karjatiloja. Suurimmilla tiloilla lypsylehmiä on noin 150. Näitä Pudasjärven mittaluokassa suurtiloja on koko pitäjän alueella puolenkymmentä. Toimivat maatilat ovatkin sivukylien elinvoimaa ylläpitäviä yksiköitä, joilla voi jatkossa olla kylien palveluiden tuottajina nykyistä suurempi ja monipuolisempi rooli. Pudasjärven erityispiirteenä voidaan pitää useimpien toimialojen kannalta merkittävää kuljetus- ja logistiikka-alan yrityskeskittymää. Erityisen tärkeitä nämä yritykset ovat puutuote- ja bioenergiatoimialoille. Kuljetus- ja logistiikka-ala on sidoksissa myös maa- ja metsätalouden sekä matkailutoimialan kanssa. Pudasjärven Paliskuntien alueella on yhteensä lukuporoa. Päätoimisia porotilallisia on noin 30. Poroelinkeinon ja matkailutoimialan jatkuva kasvava yhteistyö luo alueelle merkittävästi uusia mahdollisuuksia. Porotalouden merkitys myös lähiruoan tuottamisessa on merkittävä. Porojen ja porotalouden hyödyntämisessä matkailuelinkeinossa on vielä paljon kehittämismahdollisuuksia. Paikallisen puutuote- ja energiateollisuuden tuomat työpaikat täydentävät yleensä maa-, metsä- ja porotilataloudesta elantonsa saavien toimeentuloa. Viime vuosina matkailutulo on ollut uusi ja kasvava tulonlähde. Syötteen matkailualueen vetovoima on säteillyt lähikyliin ja pääliikenneväylien varressa oleville kylille. Pudasjärven ja Taivalkosken rajalla sijaitsevan Mustavaaran kaivoksen mahdollinen avaaminen tuo hyvinvointia laajalle alueelle. Myös Pyhäjärvelle suunniteltu ydinvoimala ja Lapin

31 31 alueen kaivannaisteollisuuden hankkeet tuovat lisää taloudellista toimeliaisuutta myös Pudasjärvelle. Tulevina vuosina myös Barentsin alueen suurhankkeet voivat heijastua kuntaan myönteisellä tavalla. Talouden heikko kehitys ympäri maailmaan on hidastanut kaivannaisteollisuuden kehittymistä kuten myös Barentsin alueen projekteja. On todennäköistä, että nämä hankkeet tulevan tulevaisuudessa avaamaan uusia mahdollisuuksia myös Pudasjärvelle, mutta lähiajan taloudellinen kehittyminen täytyy perustua perinteisiin toimialoihin. Pudasjärven kilpailutekijät Pudasjärvi on yksi luonnonvaroiltaan rikkaimpia kuntia Suomessa. Maisemallisten vetovoimatekijöiden kärjessä on Syötteen tunturialue ja kansallispuisto, sekä useat pitäjää halkovat joet ja järvet. Suomen eteläisin tunturialue on vuosikymmenien ajan ollut mm. oululaisten oma olohuone ja sen merkitys kasvaa edelleen Oulun matkailuelinkeinon vahvistumisen myötä. Pudasjärvi on mukana Oulun Matkailu Oy:n toiminnassa. Lisäksi Syötteen markkinointia tukee yhteistyö Lapin kanssa. Myös Pudasjärven kunnan alueelle sijoittuvat runsaat vesistöt, Iijoki, Livo-joki, Siuruanjoki, Nuorittanjoki ja monet järvet antavat luonnon monimuotoiselle käyttämiselle runsaasti mahdollisuuksia. Pudasjärven kaupunki onkin käynnistänyt yhdessä maanomistajien kanssa yhden Suomen historian laajimman rantayleiskaava-prosessin, jonka tarkoituksena on rantayleiskaavan luominen jokivarsille. Rantayleiskaava vauhdittaa jokivarsille sijoittuvaa vakituisen ja vapaa-ajan asumisen rakentamista. Rikas ja monimuotoinen luonto on myös asumisen ja vapaa-ajanvieton kannalta merkittävä houkuttelevuustekijä. Luonnon läheisyys, puhtaus, väljyys ja turvallisuus ovat maailmalla kasvavia trendejä, joihin Pudasjärven tulevaisuus voimakkaasti rakentuu. Saman megatrendikehityksen (myötävirran) tuloksena on lähiruoan arvostuksen nousu, puhtaan pohjaveden arvon ymmärtäminen ja lähi-/uusiutuvan energian tuottaminen ja hyödyntäminen. Kaikki nämä tukevat Pudasjärven menestystekijöitä. Pitäjän etelä-lounaislaidan asutuksen kasvaminen mahdollistuu, kun Oulun suunnan liikenneyhteydet paranevat edelleen. Vapaa-ajan asukkaiden viipymäajat kasvat jatkuvasti ja tehdyn selvityksen mukaan Pudasjärven väkiluku kesäaikana nousee sen ansiosta jopa asukkaaseen. Mikäli kaikkien vapaa-ajanasuntojen asukkaat/käyttäjät olisivat samanaikaisesti paikalla, nousisi Pudasjärven väkiluku sesonkiaikoina nykyisellä vapaa-ajanasuntokannalla jopa henkilöön. Pudasjärven suuret raaka-ainevarat ovat elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä. Paikkakunnalla on pitkään toiminut maailman johtavia puutuotealan yrityksiä, joiden raaka-aineet tulevat lähiseudulta ja työllistävät merkittävän määrän ihmisiä tuotannon lisäksi raakaaineiden hankintaketjuissa. Myös maamme suurimmat turvevarannot ovat Pudasjärven alueella. Niiden hyödyntämisen mahdollisuuksiin uskotaan edelleen. Pudasjärven läpi kulkee kaksi merkittävää liikenneväylää, VT20 ja kantatie 78. Näiden liikennevirrat muodostavat tulevaisuudessa jatkuvasti kasvavan mahdollisuuden uudelle yritystoiminnalle. Liikennevirtojen pysäyttämiseksi ja taloudelliseksi hyödyntämiseksi tullaan jatkossa panostuksia lisäämään. Elinvoiman kehittämisen kriittiset tekijät Parhaiten Pudasjärven elinvoimaisuus varmistetaan sillä, että paikalliset vahvuudet ja menestystekijät voidaan yhdistää maailmanlaajuisiin, eurooppalaisiin ja suomalaisiin toimintaympäristön muutosta aikaansaaviin myötävirtatekijöihin. Mikäli elinvoimaa yritetään rakentaa näiden myötävirtatekijöiden vastaisesti, eivät yhden kunnan resurssit riitä niiden kääntämiseen. Tällaisia myötävirtatekijöitä ovat mm. ekologisuuden, ympäristötietoisuuden, puhtauden ja turvallisuuden arvojen voimakas nousu. Näiden arvojen nousua maailmalla ovat vauhdittaneet

32 32 keskustelut ja ihmisten tietoisuuden lisääntyminen ilmastonmuutoksesta, sekä huoli energiavarojen hupenemisesta. Ihmisten taloudellisen vaurauden kasvaminen on mahdollistanut sen, että yksilötasolla ollaan valmiita entistä enemmän panostamaan henkilökohtaiseen mukavuuteen, hyvinvointiin ja nautintoihin. Tämä kehityssuunta on synnyttänyt jo ja synnyttää tulevaisuudessa lisää yrityksiä hyvinvointialalle. Kolmas suuri myötävirtatekijä on rajattomuuden lisääntyminen, laajasti ymmärrettynä. Tavaran, ihmisten, pääomien ja tiedon lähes rajaton liikkuminen ovat luoneet uuden maailman, jonka vaikutukset näkyvät jo nyt ja lisääntyvät tulevaisuudessa. Tämä luo mahdollisuuksia uudelle elinkeinotoiminnalle ja se avaa myös uudenlaisia mahdollisuuksia palveluiden järjestämiselle. Palveluiden järjestämisessä myös kuntarajat ylittävä yhteistyö saa uusia muotoja. Pudasjärven elinvoimaisuuden säilyttäminen lähtee voimakkaasta kumppanuusajattelusta. Naapurit ja erityisesti Oulun talousalue ja naapurikunnat nähdään voimavarana, ei uhkatekijänä. Tämä vaatii riittävän hyvää itsetuntoa, jossa nähdään oma arvo ja annetaan arvostus myös kumppaneille. Elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi, sekä palveluiden tuottamiseksi näitä kumppanuuksia etsitään aktiivisesti. Pudasjärven ja sen lähiympäristön lähes rajattomien luonnonrikkauksien monipuolinen hyödyntäminen luo pysyviä elinvoimamahdollisuuksia, joiden varaan elinvoiman peruspilarit rakennetaan.

33 33 5. TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvio- ja suunnitelmarakenne LUKIEN KÄYTTÖTALOUSOSA Toimielin Toiminta-alue Tulosalue määräraha sitova Kaupunginhallitus Hallintotoiminta * Toiminnan ja talouden ohjaus Tarkastuslautakunta ja johtaminen Keskusvaalilautakunta Viranomaislautakunta Kehittämistoiminta * Elinvoimainen kehitys ja työpaikat Sivistys- ja hyvinvointitoiminta Tekninen ja ympäristötoiminta Kaupungin yhteistoiminta Oulunkaaren ympäristölautakunta * Päivähoito * Sivistyspalvelut * Tekniset palvelut * Rakennusvalvonta * Kuntayhteistyö * Oulunkaaren yhtestoiminta-alue * Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto * Maaseututoimi (Oulun kaupunki) * Oulu-Koillismaan pelastusliikel. * Oulunkaaren ympäristöpalvelut INVESTOINTIOSA Toimielimet Toiminta-alueet Hankkeet (määräraha sitova) kuten yllä kuten yllä kokonaissumma sitova Toiminta-alueet TALOUSARVIORAAMI: Kaupunginhallitukselle Hallintotoiminta Kehittämistoiminta Sivistys- ja hyvinvointitoiminta Tekninen ja ympäristötoiminta Kaupungin yhteistoiminta Oulunkaaren ympäristölautakunta Ympäristön valvonnan toimiala

34 34 Suomen Kuntaliitto antaa talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiseen liittyviä ohjeita ja suosituksia. Edellä mainitut ohjeet on otettu huomioon talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä. Talousarvion tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan avulla tarkastellaan kunnan kokonaistalouden kehitystä tuloksen muodostuksen ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa. Valtuusto päättää, mitkä toiminnalliset kokonaisuudet muodostavat käyttötalousosan tehtävät. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaisesti toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tehtävät esitetään käyttötalousosassa toiminta-aloittain. Valtuusto voi osoittaa käyttötalousosan tehtävän tai sen osan käyttöön määrärahan ja tuloarvion brutto tai nettomääräisenä. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menojen, rahoitusmenojen ja käyttöomaisuuden kulumista kuvaavien suunnitelmanmukaisten poistojen kattamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa riittävänä tulorahoituksena kaikkina suunnitelmavuosina. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai tehtävätasolla. Investointiosan tulot ja menot esitetään aina bruttomääräisinä. Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot rahoitetaan. Rahoitusosassa kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen rahavirrat yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, rahoitusosassa on osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai vapauttamalla rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa. 5.2.Talousarvion yleisperustelut ja sitovuudet Talousarviossa sitovia valtuustoon nähden ovat tavoitteet, tuloarviot ja määrärahat. Taloussuunnitelman sitovuus valtuustoon nähden on velvoite toimia valtuuston hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Käyttösuunnitelma on sitova kaupunginhallitukseen nähden. Valtuuston talousarviossa asettamat toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet ovat tehtäväaloja ja työntekijöitä sitovia. Tavoitteiden sitovuudesta seuraa, että niistä poikkeaminen tai niiden tarkistaminen edellyttää valtuuston hyväksymistä. Määrärahasitovuus tarkoittaa, ettei rahan käyttö saa ylittää valtuuston kyseiseen toimintaan myöntämiä varoja. Jos määräraha ei riitä menoon, on toimialan haettava valtuustolta määrärahan korotusta. Tehtäväalue ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, mikäli toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin saavutetaan. Talousarviota on noudatettava myös tuloissa siten, että vähintään arvioitu tulojen määrä toteutuu. Nettomääräinen toimintakate on samalla tavalla sitova kuin määrärahakin. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menonylitysten tapaan valtuustossa lisätalousarvioissa tai erillisenä asiana. Käyttötalousosassa perustelut, toiminnalliset tavoitteet, tunnusluvut, määrärahat ja tuloarviot esitetään toiminta-alueittain tehtävätasolla. Valtuustoon nähden sitova määräraha, sisältäen sisäiset erät: - toimintatulot, - toimintamenot - toimintakate

35 35 - ulkopuolisella osarahoituksella toteutettavat kehittämishankkeet ja muut hankkeet nettositovina talousarvion mukaisina. Ulkopuolisella hankerahoituksella tarkoitetaan hankkeita ja projekteja, joihin saadaan rahoitusta kaupungin budjetin ulkopuolelta tai kaupungin kehittämisrahastosta ja jotka ovat määräaikaisia eivätkä vakiintunutta kaupungin toimintaa. Ulkopuolisella osarahoituksella toteutettavat kehittämishankkeet ovat valtuustoon nähden sitovia tehtäväalan kokonaisneton osalta. Käyttötalousosan perustelujen tunnusluvut ovat ohjeellisia ja niiden oleellisista poikkeamisista on raportoitava osavuosikatsauksissa ja vuosikertomuksessa. Talousarvion tuloslaskelmaosan tehtävätasoiset määrärahat ja tuloarviot ovat kaupunginhallitusta sitovia. Investointien kokonaissumma on valtuuston nähden sitova. Määrärahat ovat toimialan esitettyjen hankeryhmien ja erillisten hankkeiden mukaiset. Kaupunginhallitus päättää hankekohtaisista määrärahoista. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kaupunginhallituksella ja sillä toiminta-alueella, jolle määrärahat on myönnetty. Investointiosan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamääräraha on tarkoitettu sellaisen irtaimen hankintaan, jonka käyttöikä on 3 vuotta ja hankintahinta pääsääntöisesti yli euroa. Irtaimistohankinnoissa noudatetaan hankeohjetta. Talousarvion rahoitusosan tuloarviot ja määrärahat ovat kaupunginhallitusta sitovia. Käyttösuunnitelmat Kaupunginvaltuuston antamien tavoitteiden mukaisesti toimialat hyväksyvät tehtäväalueensa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahojen käyttösuunnitelmat. Toimialan on valmisteltava kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi määrärahojen käyttöä ja tuloarvioiden toteutumisen seuraamista varten käyttösuunnitelma, jossa tarkistetaan määrärahoja tehtäväalueelle sitovuustasot huomioon ottaen. Toiminta sopeutetaan myönnettyjen määrärahojen sallimiin rajoihin. Käyttösuunnitelma on valtuuston hyväksymää toiminta- ja taloussuunnitelmaa yksityiskohtaisempi toiminnallinen ja taloudellinen selvitys tehtävistä ja määrärahoista. Määrärahat kohdistetaan tuotettaville palveluille ja oikeille tileille. Käyttösuunnitelma on johtamisen keskeinen väline toimialan sisällä ja antaa pohjan toiminnan ja määrärahojen seurannalle. Käyttösuunnitelmien laadinnassa on otettava erityisesti huomioon kaupunginvaltuuston hyväksymän kuntasuunnitelma - ohjelman ja sitovien tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat voimavarat. Vuoden 2015 käyttösuunnitelman laadinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. henkilöstösuunnitteluun ja hyväksyttyyn talouden tasapainotusohjelmaan. Pudasjärven kaupungin tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista (KuntaL 13 ). Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Tytäryhteisö on velvollinen raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2015 osavuosikatsauksissaan.

36 36 Erityismääräyksiä Kaupunginhallitus antaa toiminta-alueille määrärahojen käyttöä ja talousarvion täytäntöönpanoa koskevia sitovia ohjeita. Kaupunginhallitaus oikeutetaan myös taloudellisen tilanteen niin vaatiessa antamaan määrärahojen käyttöä, virkojen ja toimien täyttämistä sekä työsuhteisen henkilöstön palkkaamista rajoittavia määräyksiä. Kaupunginhallitus päättää ulkopuolisella osarahoituksella toteutettavien investointi- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta, aloittamisesta ja ensimmäisen vuoden rahoitukseen varattujen määrärahojen käytöstä kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan puitteissa. Jos hankkeelle talousarviovuodelle varattua määrärahaa jää käyttämättä ja hanke jatkuu seuraavalla tilikaudella, niin käyttämättä jäänyt osuus myönnetään tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen seuraavalle vuodelle kaupunginhallituksen päätöksellä, edellyttäen että kaupunginvaltuuston kaupunginhallitukselle ohjelmien toteuttamiseen varaama määräraha riittää. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, joka toteutetaan kuntatasolla ja toiminnan tehtäväalueella. Raportoinnissa seurataan taloudellisen tuloksen, toiminnallisten tavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumista. Talousarvion käsittelyn aikataulu: 19.5 lähetekeskustelu/tavoitteet, kaupunginhallitus 4.6 päätös raamista ja raamin jakamisesta toiminta-alueille, laatimisohjeet, kaupunginhallitus 16.9 talousarvion valmistelun tilannekatsaus, kaupunginhallitus loka-marrask. talousarvion alustava käsittely, kaupunginhallitus 2.12 talousarvion käsittely, kaupunginhallitus talousarvion käsittely, valtuusto Toiminnalliset tavoitteet Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet esitetään käyttötalousosan tehtävien perusteluissa. Sisäisten palvelujen budjetointi Kunnan omien toimialojen keskinäiset laskutukset ovat sisäisiä eriä. Sisäiset erät ovat toiminnan ja talouden ohjauksen ja seurannan kannalta tärkeitä. Tämän vuoksi talousarvion määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimiala tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Niitä ovat mm. teknisen toimen laskuttamat tila- ja ruokapalvelut muilta tehtäväalueilta. Sisäisten erien on oltava yhtä suuret menojen ja tulojen osalta. Toiminta-alueet ovat vastuussa sisäisten palveluiden käyttöarvioista. Toiminnan rahoitus Arvioitu vuoden 2015 verotulokertymä on 22,3 milj.. Kertymäarvio on noin 0,6 milj. suurempi kuin talousarviossa 2014 ja yhtä suuri kuin vuoden 2013 verotulokertymä. Vuoden verotuloarvioissa on käytetty tuloveroprosenttina 20,5.

37 37 Verotulotasauksen jälkeen vuoden 2015 peruspalveluiden valtionosuuden määräksi on budjetoitu 37,3 milj. euroa. Vuoden 2015 alustava opetusministeriön osuus on laskettu vuoden 2014 tiedoilla ennusteen vielä puuttuessa. 6. KÄYTTÖTALOUSOSA Kaupungin tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS % Ulkoinen ja sisäinen + muutos tuh tuh PUDASJÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , Poistot ja arvonalentumiset , Satunnaiset erät Satunnaiset kulut Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos , Varausten muutos Rahastojen muutos , Varausten ja rahastojen muutokset , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , Vuoden 2015 talousarviossa arvioidaan toimintatuloja kertyvän 14,6 milj. euroa. Vähennystä vuoden 2014 talousarvioon on -9,0 % ja vuoden 2013 tilinpäätökseen -12,8 %. Kaukolämpö-

38 38 toiminnan yhtiöittäminen toi toimintatuottoihin noin 2 milj. euron (-12,5 %) muutoksen. Toimintamenoihin muutosta tuli ( ) nettona 1,2 milj. euroa (1,7 %). Kaupungin kaukolämmön ostoon varauduttiin yhteensä euron edestä. Toimintamenojen määrä on 70,3 milj. euroa vuonna Kasvu vuoden 2014 talousarvioon verrattuna jäi 0,02 prosenttiin ja vuoden 2013 tilinpäätökseen vähennystä tuli n. -2,0 %. Toimintakatemuutosta tuli 2,7 %, vuosikate - 16 %, tilikauden tulos 38,1 % ja tilikauden yli- /alijäämä 33,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS % Ulkoinen ja sisäinen + muutos tuh tuh HALLINTOTOIMINTA TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , KEHITTÄMISTOIMINTA TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , SIVISTYS- JA HYVINVOINTITOIMINTA TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , KUNNAN YHTEISTYÖTOIMINTA TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , PUDASJÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Kuva: toiminta-alueittain käyttötalous Kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen toi muutosta teknisen ja ympäristötoiminnan toimintatuottoihin ja kuluihin.

39 39 TOIMINTA-ALUE: HALLINTOTOIMINTA Visio: Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi. Toiminta-ajatus: Pudasjärven kaupungin tehtävänä on luoda turvallinen ja viihtyisä asuinpaikka järjestäen kilpailukykyisen toimintaympäristön ja hyvän elämän tarvitsemat palvelut joustavasti ja kehitystä edistävästi tavoitteena luonnostaan tunnetun maaseutukaupungin imagon parantaminen. Hallintotoimen tilivelvolliset ovat: kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. Hallintotoimen toiminta-alue sisältää toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen tulosalueen. Toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen tulosalue jakaantuu kahteen tulosyksikköön hallintotoimi sekä kokonaistalous ja toiminta. Tulosyksikkö Hallintotoimi Kokonaistalous ja toiminta Kunnan yhteistyötoiminta Kuntayhteistyö Oulunkaaren yhteistoiminta-alue Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto Maaseututoimi Oulunkaaren ympäristöpalvelut Oulun kaupunki, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Kustannuspaikka Valtuusto Tarkastustoimi Valiokunnat Kaupunginhallitus Valtiolliset vaalit Viranomaislautakunta Keskustoimisto Asiakaspalvelutiimi IT-Käyttö Henkilöstötoimikunta Kuljetus- ja hankintatoimi Edunvalvonta Joukkoliikenne Kuntayhteistyö Oulunkaaren yhteistoiminta-alue Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto Maataloushallinto Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Maatalouslomitus (eläkemeno) Ympäristön valvonta Terveysvalvonta Eläinlääkintä, Pudasjärvi Eläinlääkintä, Kuivaniemi-Simo Eläinlääkintä, Vaala-Utajärvi Ympäristön valvonta, yhteiset kulut Terveysvalvonta Simo Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos

40 40 Tuloslaskelma PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS Ulkoinen % muutos tuh tuh HALLINTOTOIMINTA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Sisäiset erät Sisäiset myyntituotot Sisäiset palvelut , Sisäiset vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Ulkoinen ja sisäinen yhteensä TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman mukaiset poistot Poistot rakennuksista -10 Poistot kiint. rakenteista ja laitteista Poistot koneista ja kalustosta Suunnitelman mukaiset poistot YLEISPERUSTELUT Hallintotoimi Valtuustossa on 35 kunnallisvaaleilla valittua jäsentä. Valtuuston jäsenistä nimetään puheenjohtaja sekä 1, II ja III varapuheenjohtaja. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Valtuuston menot muodostuvat valtuutettujen vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden, kokouspalkkioista sekä luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista. Kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto, joka vastaa kaupungin strategisesta johtamisesta ja määrittää tulevaisuuteen suuntautuen hyväksymäänsä kuntasuunnitelmaan perustuvat kaupungin pitkäntähtäimen tavoitteet ja päämäärät. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, kuntalain 13 :n tehtävät. Tarkastuslautakunnassa on 6 jäsentä, jotka ovat valtuutettuja. Tarkastustoimen menot muodostuvat luottamushenkilöiden vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden kokouspalkkioista, luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista sekä tilintarkastajien asiantuntijapalvelumaksuista.

41 41 Kuntalain ja kaupungin tarkastussäännön määräyksiin perustuva tarkastustoiminta käsittää kaupungin hallinnon ja talouden valvonnan, joka järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Sisäinen valvonta on johtamisen väline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty kuntalaissa ja kaupungin tarkastussäännössä. Keskeistä tarkastuslautakunnan työssä on selvittää, onko kaupunkia johdettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti ja tuleeko kaupungin tilintarkastus asianmukaisesti suoritetuksi. Pudasjärven kaupungin uusi organisaatio- ja johtamisjärjestelmä käynnistyi vuoden 2013 alussa. Johtamisjärjestelmän muutoksen tarkoitus on lisätä valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksia jo asioiden valmisteluvaiheessa. Uuden johtamisjärjestelmän mukaan valtuusto jakaantuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin. Valiokuntien yhteinen rooli valmistelussa on ohjata ja seurata kuntayhteistyön voimavarojen hyödyntämistä kaupungin kokonaiskehittämisessä. Valtuuston alkavan ensimmäisen toimikauden alussa aloittivat: alueyhteistyön- ja elinvoimavaliokunta, hyvinvointivaliokunta sekä elinympäristövaliokunta. Valiokuntien jäsenet ovat valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Valiokuntien menot muodostuvat luottamushenkilöiden vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden kokouspalkkioista ja luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista. Kaupunginhallitukseen kuuluu 11 jäsentä, joiden toimikausi kestää kaksi vuotta. Kaupunginhallituksen jäsenistä nimetään puheenjohtaja sekä I ja II varapuheenjohtaja. Kaupunginhallituksen menot muodostuvat kaupunginhallituksen jäsenten sekä toimikuntien jäsenten palkkioista, luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan kokouspalkkioista, palkka- ja henkilöstökustannuksista, tilakustannuksista, asiantuntijapalvelujen menoista sekä edustukseen käytettävästä määrärahasta. Määrärahaa on varattu lisäksi mm. osuus verokustannuksiin ( ), opiskelun tukeminen/toinen aste ( ) ja vauvaraha ( ). Talous- ja velkaneuvontapalvelut ostetaan Oulun kaupungilta. Oulun kaupungin yhden talousja velkaneuvojan sijoituspaikka on Pudasjärvi (1 päivä joka toinen viikko). Velkaneuvonnan kuntaosuutta laskutetaan toteutuneiden menojen ja valtion maksaman perus- ja lisäosan erotuksella. Talous- ja velkaneuvonnan maksuosuus on ollut 200 eurosta 400 euroon vuodessa ja lisäksi kaupunki antaa työtilan työntekijän käyttöön. Oulun kaupungin kanssa on hankintayhteistyösopimus. Maksuosuus tulee tehtyjen hankintojen mukaan. Hankintayhteistyön maksuosuus on ollut noin vuodessa. Kaupunginhallitus, jonka valtuusto nimittää, vastaa kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon toimeenpanosta käytännössä, valmistelee valtuustoasiat, valvoo kaupungin etua sekä edustaa kaupunkia. Kaupunginhallitus toimii kuntaa koskevien erityislakien mukaisena toimielimenä ja päättää näissä erityislaeissa kunnalle määrätyistä tehtävistä, jollei muualla hallintosäännössä ole toisin määrätty. Kaupunginhallituksen tehtävänä on kuntalaissa säädetyn lisäksi kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden puitteissa johtaa, valvoa ja arvioida kaupungin hallintoa sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä huolehtimalla toiminnan, talouden ja maankäytön suunnittelusta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin elinkeinojen ja elinvoimaisuuden kehittämisestä. Kaupunginhallitus toimii kaikkien toimialueiden monijäsenisenä luottamuselimenä, pois lukien lakisääteisille lautakunnille ja viranomaislautakunnalle kuuluvat asiat. Kunnan kaikinpuolisen kehittämisen vauhdittamiseksi ja mm. EU-hankkeiden hyödyntämiseksi ja toteuttamiseksi perustettiin vuonna 1996 kehittämisrahasto, johon siirretään vuosittain valtuuston päätöksellä tarvittava pääoma. Kehittämisrahaston pääoma vuonna 2013 oli ,50 euroa.

42 42 Kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää euroa vuonna 2015 kuntastrategiaa ja kaupungin elinvoimaisuutta tukeviin kehittämis- ja tukihankkeisiin, joihin ei ole talousarviossa varattu erillismäärärahaa. Kaupunginhallitus päättää varojen käytöstä rahaston säännön mukaisesti. Viranomaislautakunnassa on 11 jäsentä, jotka ovat valtuutettuja. Viranomaislautakunnan menot muodostuvat lautakunnan jäsenten vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden kokouspalkkioista sekä luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista. Viranomaislautakunta valitsee keskuudestaan yksityistielain tarkoittamia toimituksia ja katselmuksia varten tiejaoston, johon kuuluu 3 varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Viranomaislautakunta päättää niistä asioista, jotka lakien mukaan tulee käsitellä monijäsenisessä toimielimessä, joka ei voi olla kaupunginhallitus sekä niistä toiminta-alueen ratkaistavaksi kuuluvista asioista, jotka edellyttävät hallintopakkolain käyttöä. Viranomaislautakunta toimii MRL 21 :n mukaisena rakennusvalvontaviranomaisena ja jätelain 23 :n mukaisena kunnan jätehuoltoviranomaisena. Kokonaistalous ja toiminta Keskustoimiston tehtävänä on huolehtia kaupungin hallintoon yleisesti liittyvistä valmistelu-, toimeenpano- ja valvontatehtävistä. Lisäksi keskustoimiston tehtävänä on kehittää kaupungin hallinto-organisaatiota, valmistella yleiset ohjeet ja säännöt. Keskustoimisto vastaa kaupungin keskusarkistonhoidosta ja kokonaan kirjaamistehtävistä. Keskustoimiston menot muodostuvat laskentasihteerin, palvelusihteerien (2) ja arkistosihteerin (0,5) palkka- ja henkilöstökuluista, asiantuntijapalveluista (monistuskoneet, kuntarekry, Dynasty, väestörekisteri, vakuutusmeklari, kopiointi tekijänoikeus), toimistotarvikeostoista, koneiden leasingvuokrista. Asiakaspalvelutiimi toimii kaupunkilaisten neuvonta- ja palvelupisteenä. Sisäisten palvelujen osalta se toimii osana toimistotiimiä, joka on toiminta-alueiden hallinnollinen tukipalvelu. Keskitetystä toimistotarvikepalvelusta vastaa asiakaspalvelutiimi. Keskitetyistä palveluksista laskutetaan toiminta-alueita käytön mukaan. Asiakaspalvelutiimin menot muodostuvat asiakaspalvelusihteereiden (4) palkka- ja henkilöstökuluista, asiantuntijapalveluista (postiajo n ). Tuloja tulee muista yhteistyökorvauksista kuten kelan ja verohallinnon palveluista n Kaupungin tietopalvelut ovat siirtyneet valtuuston hyväksymän tietopalvelusopimuksen mukaan Oulunkaaren kuntapalvelutoimiston hoidettaviksi. Laitehankintakustannuksista vastaa kukin organisaatio, vaikka kilpailuttaminen ja hankita tehdäänkin seudullisesti. Kunnan sisäiseen verkkoon liittyvät johtovuokrat, kytkimet, keskittimet, rakennusten sisäinen verkotus kuuluvat kaupungin kustannettavaksi. Henkilöstöasioita hoitaa kaupunginhallitus. Kaupungin ja sen palveluksessa olevan henkilöstön yhteistoimintaa sekä työsuojelua hoidetaan henkilöstötoimikunnan toimesta. Yhteistoiminnan tarkoituksena on turvata henkilöstön osallistumismahdollisuudet omaa työtään, työnsä toteuttamista, työyhteisöä, työn turvallisuutta sekä henkilöstön fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämistä koskevien asioiden käsittelyssä. Tavoitteena on saada kaikki käytettävissä olevat taloudelliset ja henkiset voimavarat tukemaan Pudasjärven kaupungin tavoitteiden saavuttamisessa. Määräraha on varattu mm. työsuojelupäällikön tehtävien hoitamiseksi (osa-aika 30 %), työhyvinvointipäivän ja henkilöstöjuhlan järjestämiseksi, henkilöstön sporttipassin sekä lounasruokailumahdollisuuden järjestämiseksi. Edunvalvonnan hoitaminen siirtyi oikeusaputoimistojen vastattavaksi vuonna Pudasjärven kaupunki on tehnyt sopimuksen Oulun oikeusaputoimiston kanssa kaikkien edunvalvontapalveluiden järjestämisestä Pudasjärven ja Taivokosken asukkaille. Tehtävää Pudasjärvellä hoitavat edunvaloja ja edunvalvojan sihteeri. Edunvalvonta toimii taloudellisissa asiois-

43 43 sa, sellaisten päämiesten tukena jotka eivät itse sairautensa vuoksi kykene itse niitä huolehtimaan Lisäksi edunvaloja edustaa päämiestään erilaisia oikeustoimissa, perinnänjakoja, kiinteistön kauppoja yms. Asiakasmäärä on ollut Pudasjärvellä keskimäärin 115 ja Taivalkoskella 44 vuodessa. Kuljetus- ja hankintatoimen tavoitteena on tuottaa palveluita kaikille hallintokunnille. Tehtävänä on koordinoida, kehittää ja kilpailuttaa kaupungin sisäisiä kuljetustarpeita, kysyntää tyydyttävällä tavalla. Toimintaan on kuulunut myös valvoa kaupungin liikenneturvallisuus- ja liikennekasvatussuunnitelman toteuttamista sekä tuoda esiin uusia liikenneturvallisuuteen liittyviä kehittämisideoita sekä järjestää liikenneturvallisuuteen liittyvää koulutuksia ja tilaisuuksia. Lisäksi tehtävänä on huolehtia kaupunkilaisten tasapuolisesta mahdollisuudesta, käyttää tarjottavia kuljetuspalveluja. EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ja kansallinen joukkoliikennelaki astuivat voimaan , jonka mukaan jatkossa alueen toimivaltainen viranomainen on Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus. Jatkossa alueen joukkoliikenne suunnitellaan yhdessä kuntien ja toimivaltaisen viranomaisen kanssa yhdessä. Yksittäiset kunnat voivat jatkossa hankkia vain täydentäviä kuljetuspalveluja mm. koululaiskuljetukset ja sote kuljetukset. Vuoden 2015 aikana aloitetaan Pudasjärven alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittely. Tavoitteena on laatia kunta/ely sopimus. Kaupungin ja ELY-keskuksen välisellä sopimuksella on tarkoitus sopia liikenteen suunnitteluun, järjestämiseen ja seurantaan liittyvästä yhteistyöstä, periaatteista ja menettelytavoista sekä rahoituksesta. Toimintavuotena kaupunginhallituksen päätöksellä kaupungin ostamia, kaikille avoimia linjaliikennereittejä on kuusi (6). Reiteistä neljä (4) ajetaan koulupäivinä. Sarakylän alueelta kaupunki ostaa kerran viikossa ajettavaa alueen sisäistä asiointiliikennettä kahdella reitillä, joilla on mahdollistettu alueen asukkaiden asiointi lähikauppaan. Kipinän alueella ajetaan kahden viikon välein, alueen sisäinen palvelulinja, jonka tarkoituksena on parantaa alueen asukkaiden asiointi lähikauppaan. Lisäksi kaupunki ostaa kaksi (2) palvelubussireittiä Kipinän ja Siuruan alueella, jotka ajetaan vuorotellen kahden viikon välein. Kesällä 2012 on aloitettu taajama-alueen palveluliikenne, jota ajetaan kolme kertaa viikossa, kahdella eri reitillä / ajopäivä. Sopimuskausi jatkuu kesäkuulle Koulutoimessa kaupunki ostaa kuljetuspalveluja noin 600 oppilaalle. Kuljetuksessa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevaa linjaliikennettä, mutta kuljetustarpeisiin joudutaan käyttämään merkittävästi paikallistakseja sekä jonkin verran ostamaan bussikuljetusta. Koulukuljetukset on kilpailutettu vuonna Perusturvan kuljetustarpeet hoidetaan Oulunkaaren kuntayhtymän toimesta, käyttämällä paikallisia taksipalveluja. Kuljetuksessa on käytössä Taksiliiton taksikorttia. Kaupunki ostaa Oulunkaaren kuntayhtymältä kuljetus- ja hankintapäällikön työpanoksesta n %, kaupunginhallituksen päätös Asiamiespalvelut. Potilas- ja sosiaaliasiamiespalvelut siirtyivät Oulunkaareen kuntayhtymän vastattavaksi osana sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluejärjestelyä vuoden 2010 alusta lukien. Veteraaniasiamiespalvelut ostettiin Taukokangas säätiöltä saakka ja sen jälkeen Oulunkaaren kuntayhtymältä. Veteraaniasiamiehen vastaanottoajat ovat tiistaisin ja torstaisin ja Puikkarissa on ollut kerran kuukaudessa neuvontaa ja ohjausta. Vuonna 2013 veteraanien päiväkuntoutusta on toteutettu 8 henkilön ryhmänä 10 viikon ajan keskiviikkoisin Puikkarissa. Toimistolla on asioinut 27 henkilöä, puhelinneuvontaa on annettu 110 kertaa ja kotikäyntejä tehty 6 käyntiä.

44 44 HALLINTOTOIMINNAN KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOIT- TEET JA MUUTOKSET 1000 Valtuusto Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Kuntasuunnitelman päivittäminen. 2. Vaikutusten arviointi osana päätöksentekoa. 3. Tasapainoinen talous 1001 Tarkastustoimi Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta kokousta tilintarkastajan tarkastuspäivää Valiokunnat Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta Keskeiset tehtävät/toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015: Asioiden valmistelussa noudatetaan kuntasuunnitelman mukaisia periaatteita. Vuoden 2015 keskeisiä asioita ovat 1. koettu hyvinvointi 2. paikkakunnan viihtyisyys 3. eri kansanryhmien kohtaamiset kohtaamisten lisäämiset 4. työllisyys 5. yrittäjyys 6. koulutus (työllisyyskoulutukset ja kaikki ikäryhmät) Toimenpiteille tullaan hakemaan toimenpide-ehdotuksia ja mittareita. Asiat viedään vuosikelloon etukäteen, jolloin valiokunnan jäsenillä on mahdollisuus etukäteen tutustua aihepiiriin. Osallistuvan budjetoinnin kehittämiseen on haettu hankerahaa uuden toimintamallin kehittämiseksi. Hankkeen käynnistyttyä alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta tukee/seuraa aktiivisesti ja säännöllisesti projektin etenemistä. Hyvinvointivaliokunta Keskeiset tehtävät/toiminnalliset tavoitteet 1. Kuntalaisten ja eri väestöryhmien hyvinvointitarpeiden ennakointi ja suunnittelu 2. Kuntalaisten hyvinvoinnin seuraaminen ja kehittäminen 3. Kuntalais- ja asiakastyytyväisyyden seuranta ja edistäminen 4. Oman toimialueensa tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavien tekijöiden ennakointi Elinympäristövaliokunta Keskeiset tehtävät/toiminnalliset tavoitteet 1. Kuntasuunnitelman mukaisten asioiden vieminen päätöksentekoon 2. Pitkäntähtäimen suunnitelmien valmisteluun tuominen tulevien vuosien budjetointia varten 1010 Kaupunginhallitus Raamimuutos: avustukset yhteisöille (kaupunginhallitus ) siirto Kehittämistoimeen. Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Ennalta suunnittelemattomia hankkeita voidaan kattaa kehittämisrahastosta kaupunginhallituksen erillispäätöksellä. 2. Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle.

45 Valtiolliset vaalit Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Vuoden 2015 määrärahat sisältävät varauksen eduskuntavaaleihin. 2. Vuoden 2016 määrärahoissa on varauduttu kunnallisvaaleihin. Määrärahojen kohdalla on huomioitava, että valtio ei maksa korvauksia kunnallisten vaalien järjestämisestä Viranomaislautakunta Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta kokousta 1200 Keskustoimisto Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Kaupungin asiahallinta- ja arkistotoimen sääntöjen ja ohjeiden päivittäminen ja kehittäminen, toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottaminen ja uuden arkistonmuodostussuunnitelman laatiminen, määrärahavaraus tehty vuosille Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän ja kuntien kanssa. 3. Sähköisten palveluiden/toiminnan kehittäminen 1205 Asiakaspalvelutiimi Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Varautuminen valtion yhteispalveluvelvoitteen perusteella tulevaan valtion toimintojen asiakaspalveluun. 2. Asiakaspalvelun toimivuuden tehostaminen ja yhteistyön kehittäminen poikkihallinnollisesti kaikkien toiminta-alueitten välillä. 3. Sähköisten palveluiden kehittäminen Valtiovarainministeriön etäpalvelupilotin avulla It-käyttö (kaupungille jääneet omat kustannukset) Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Määräraha on varattu IT-palvelujen ostoon ja leasingvuokriin Kustannuksista vastaa kaupunki suoraan (ei Oulunkaaren tietopalveluiden kautta) Henkilöstötoimikunta Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. työhyvinvoinnin tukeminen ja kehittäminen 2. kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelman jalkauttaminen (työhyvinvointi, koulutus, yhteistoiminnan periaatteet, työturvallisuus, riskien arviointi ym.) 3. henkilöstön omaehtoisen liikunnan aktivointi/tukeminen 4. työkykyä ylläpitävää toimintaa kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen paikallisia voimavaroja. Lounasruokailun määrärahatarpeeksi on arvioitu 20 henkilöä/työpäivä, menona ja tulona Kuljetus- ja hankintatoimi, joukkoliikenne Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. asukkaiden tarpeita huomioiva joukkoliikenteen järjestäminen koko kaupungin alueella 2. kaupunki tukee kuljetuspalveluita, ostamalla joukkoliikennevuoroja sekä tukemalla kylien sisäistä asiointiliikennettä 3. on mukana kehittämässä ja suunnittelemassa yhdessä eri toimijoiden kanssa liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita 1231 Edunvalvonta Toiminnan keskeiset muutokset toiminnan kannalta 1. Asiakasmäärä Pudasjärvellä 115 ja Taivalkoskella 44.

46 46 HALLINTOTOIMINNAN KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari 1. Talouden tasapainotus vastaamaan tulorahoitusta 2. Käytettävissä olevien resurssien perusteltu hyödyntäminen 3. Työllisyyden ja elinvoiman edistäminen 4. Aktiivinen maapolitiikka ja kaavoitus 5. Asiakaslähtöinen ja palveluhaluinen sekä motivoitunut henkilöstö Talous kestävällä pohjalla, investoinnin sopeutetaan talousresursseihin. Vaihtoehtoisten palvelumuotojen hyödyntäminen, yhteistyön lisääminen Elinvoimainen kunta, työllisyys hallinnassa Maanhankinta ja kaavojen hyväksyntä Oikea henkilöstömitoitus. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman jalkauttaminen käytännön tasolle. Vuosikate vähintään poistojen suuruinen. Lainamäärä /asukas Uudet yhteistyöalueet - kumppanit Ostettu ha, kaavoitettu ha Kehityskeskustelut, työhyvinvointikysely, henkilöstö ja koulutussuunnitelma Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kärkihanke Käynnistettävät toimenpiteet Mittari 1. Väestökehityksen turvaaminen Työpaikkojen lisääminen, toimiva hallinnassa oleva maahanmuuttopolitiikka 2. Tulopohjan vahvistaminen Työllisyyden edistäminen aktivointitoiminnan lisäämisen mahdollistaminen 3. Asiakaspalvelun kehittäminen, yhteispalvelu, etäpalvelu, sähköiset palvelut Toimiva asiakaspalvelu kuntalaisille myös valtion yhteis- ja etäpalveluna Väestökehitys +/- Uudet työpaikat Työttömyysaste Verotulopohja Asiakaspalautteet Yhteis-/etäpalveluasiakkaat sähköisten palvelujen saatavuus PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

47 47 TOIMINTA-ALUE: KUNNAN YHTEISTYÖTOIMINTA Tuloslaskelma PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS Ulkoinen % muutos tuh tuh KUNNAN YHTEISTYÖTOIMINTA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Sisäiset erät Sisäiset myyntituotot Sisäiset palvelut , Sisäiset vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Ulkoinen ja sisäinen yhteensä TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman mukaiset poistot Poistot rakennuksista , Poistot kiint. rakenteista ja laitteista , Poistot koneista ja kalustosta , Suunnitelman mukaiset poistot , Kunnan yhteistyötoiminta-alue jakaantuu kuuteen tulosyksikköön: Kuntayhteistyö, Oulunkaaren yhteistoiminta-alue, Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto, Maaseututoimi, Oulunkaaren ympäristöpalvelut ja Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos. Tulosyksikkö: 1011 Kuntayhteistyö, vastuuviranhaltija kaupunginjohtaja Kaupunki kuuluu jäsenenä järjestöihin ja yhteisöihin, joilla katsotaan olevan merkitystä kaupungin toiminnalle. Kuntayhteistyön tulosyksikkö sisältää seuraavat maksuosuudet: Oulunkaaren kuntayhtymä/hallinto ja elinkeino , Pohjois-pohjanmaan liitto n ja Suomen kuntaliitto n Kuntayhteistyön tulosyksikössä on myös varauduttu Suomen Kuntaliiton, Kunnallispainon ja Työmarkkinalaitoksen eläkemenoperusteisen KuEL maksuosuuksiin Tulosyksikkö: 1241 Oulunkaaren yhteistoiminta-alue (sote), vastuuviranhaltija kaupunginjohtaja Raamiin tehdyt muutokset ovat: työmarkkinatuen kuntaosuus ja kuntouttavan työtoiminnan tehtävien siirtäminen kehittämistoiminnan tehtäväalueelle sekä siirto kuntapalvelutoimiston kustannuspaikalle. Kaupunginhallitus on nos-

48 48 tanut Oulunkaaren sosiaali- ja terveystoimen raamia euroa, soten raami on (asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymältä). Toiminnallisten muutosten vaikutusten jälkeen kasvua on n. 1,4 % vuoden 2014 talousarvioon nähden. Kaupungin antama raami sisältää poistot ja hankkeet. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimus vuodelle 2015 Alla on kuvattu palvelualojen yhteiset tavoitteet ja painopisteet vuodelle Tarkemmat tavoitteet palvelukokonaisuuksittain on kuvattu vuoden 2015 järjestämissopimuksessa. Perhepalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet Palvelutakuut toteutuvat Jatketaan palvelujärjestelmän kehittämistyötä ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen vahvistamiseksi lainsäädännön uudistusten edellyttämällä tavalla Sähköisten palvelujen kehittämistyössä hyödynnetään seudullista osaamista ja kehitetään etäpisteistä tuotettavia palveluja Kehitetään edelleen kirjaamiskäytäntöjä Vahvistetaan työntekijöiden osaamista eri sosiaalityön osa-alueilla, tuetaan työntekijöiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä seudullisten käytäntöjen avulla Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen Terveyspalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotakuun aikarajoissa. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan osaamiseen niin, että ammattitaito vastaa työn asettamia vaatimuksia. Dynaaminen ketteryys mahdollistaa nopean reagoinnin tarvittaviin muutoksiin ja uusiin palvelutapoihin. Kuntalaisten omaa osuutta korostetaan heidän hyvinvointinsa edistämisessä esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla, tavoitteena on osallistuva asiakkuus. Ohjauksen ja neuvonnan osuus kasvaa. Sähköisten palvelujen merkitys on entistä suurempi. Tietohallintoon liittyvät kehittämistarpeet, jotka johtuvat pääosin kansallisista lakisääteistä velvoitteista, koskettavat kaikkia terveyspalveluitten palvelualoja. Terveyspalvelut tekevät tiivistä ja laaja-alaista yhteistyötä sekä perhepalvelujen (esim. päihdetyö) että vanhuspalveluiden (esim. saattohoito) kanssa. Toimintatapojen yhtenäistäminen kuntayhtymän tasolla vahvistaa Oulunkaaren asemaa myös tulevaisuuden palveluntuottajana. Vanhuspalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet Toimeenpannaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditut suunnitelmat vanhuspalveluiden kehittämiseksi: o Vanhuspalveluiden tiekartta (vuoteen 2020) o Lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017) Varhaisen tuen ja hyvinvointia tukevien palveluiden vahvistaminen osana Oulunkaaren palvelukokonaisuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tuetaan asiakkaiden ja kuntalaisten osallisuutta sekä omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä. Ohjaus- ja neuvontapalveluiden sekä palvelutarpeen arvioinnin asiakaslähtöinen kehittäminen ja toimintamallien yhtenäistäminen Oulunkaaren kunnissa. Kuntouttavan työotteen vahvistaminen ja toiminnallisuuden edistäminen; henkilöstön osaamisen tukeminen ja asiakkaiden tietoisuuden lisääminen.

49 49 Käyttäjälähtöisen teknologian juurruttaminen osaksi työntekijöiden ja asiakkaiden sujuvaa arkea. o Esimerkkejä ict:n hyödyntämisestä hyvinvointipalveluissa: Omahoitopalvelu, mobiilikotihoito, kuvapuhelimet, älytelevisiot, monitorointi, paikantaminen Selvitetään hoiva-avustajien suunnitelmallista käyttöä osana vanhuspalveluiden henkilöstörakennetta. Tuetaan henkilöstön työhyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vahvistetaan kumppanuutta työterveyshuollon kanssa. Työllistämistoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Mahdollistetaan joustavat ja innovatiiviset yhteistyömuodot. Toteutetaan suunnitelmallista verkostoyhteistyötä asiakkaiden ja kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi eri toimijoiden kanssa (yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne.). Varmistetaan palveluketjujen sujuvuus eri palvelualojen välillä (perhe-, terveys-, vanhuspalvelut, erikoissairaanhoito, oma toiminta ja ostopalvelut). Omais- ja vuorohoitoprosessin sekä toiminnan kehittäminen. Henkilöstön laaja-alainen osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Soten ilmoittama ( ) määrärahavaraus on Soten omatuotonto yhteensä sis. soten hankkeet euroa ja erikoisairaanhoito euroa, sote yhteensä euroa. Talousarvion liitteenä on erittely soten budjetoinnista. Tulosyksikkö: 1240 Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto, vastuuviranhaltija hallintojohtaja Kuntapalvelutoimiston tavoitteet ja painopisteet vuodelle 2015 on kirjattu kuntayhtymän ja kunnan väliseen palvelusopimukseen. Kuntapalvelutoimiston maksuosuus on yhteensä (v. 2014/ ), kasvua 3 % edellisestä vuodesta. Määräraha on varattu henkilöstöpalvelut , talouspalvelut (Laskuhotellin, Rondon ja ProEcon vuoksi toimintakulut kasvavat noin paljon) ja tietopalvelut Lisäksi varataan Kuntapalvelutoimiston lukuihin lisää henkilöstöpalveluun ,54, talouspalveluun ,71 ja tietopalveluun ,53, yhteensä mikä summa vähennetään soten raamista (soten sisäinen tehtävien järjestely). Kuntapalvelutoimiston maksuosuusvarausta on hallintotoiminnan tehtäväalueella ja hyvinvointi- ja sivistystoiminnan tehtäväalueella (oppilaskoneiden osuus) , yhteensä kuntapalvelutoimiston määrärahavaraus on yhteensä ( ) vuonna 2015 ( /2014). Kuntapalvelutoimiston ilmoittama määrärahavaraus on yhteensä euroa ( ). Tulosyksikkö: Maaseututoimi (Oulun kaupunki), vastuuviranhaltija kehittämisjohtaja Kustannuspaikka: 1120 Maataloushallinto Maaseututoimen yhteistoimintasopimus käsittää maaseutuelinkeinoviranomaispalvelujen työtehtävien hoidosta aiheutuvat kustannukset. Kustannukset jaetaan Oulun, Pudasjärven, Utajärven ja Iin kesken, jakajana käytetään kuntien tilojen määrää prosenttiosuutta. Pudasjärven kustannusarvio asiakaspalvelujen ostot kunnilta (21 %) on vuonna Kustannuspaikan koko toimintakatearvio on euroa. Kustannuspaikka: 1121 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Maaseutu- ja maatalousyrittäjien toimialan kehittämistyötä varten on koottu Maaseudun kehittämisen työryhmä vuonna 2014, joka kokoontuu kehittämisjohtajan kutsusta muutaman kerran vuoden aikana. Määräraha koostuu avustuksista kotitalouksille Raamimuutos: avustukset yhteisöille (2014/ ) on siirretty Kehittämistoimeen.

50 50 Kustannuspaikka: 1132 Maatalouslomitus (eläkemeno- ja varhemaksu) Määräraha koostuu eläkemenoperusteisesta KuEL maksusta ja varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta 405. Tulosyksikkö: Oulunkaaren ympäristöpalvelut, vastuuviranhaltijat hallintojohtaja ja ympäristöjohtaja Tilivelvolliset: Oulunkaaren ympäristölautakunta, ympäristöjohtaja Talous Pudasjärven kaupunki TILINP. TA TA Muutos SUUNN tuh SUUNN tuh Ulkoinen/sisäinen % Ympäristön valvonta TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Terveysvalvonta TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Eläinlääkintä Pudasjärvi TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Eläinlääkintä Ii - Yli-Ii - Haukipudas TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Eläinlääkintä Vaala - Utajärvi TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,8 9 8 Ympäristön valvonta yhteiset kulut TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Oulunkaaren ympäristöpalvelut TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Muut rahoituskulut -31 Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , YLEISPERUSTELUT Oulunkaaren ympäristöpalvelut tuottavat kunnallisen ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palvelut Iin, Utajärven ja Vaalan kuntiin sekä Pudasjärven kaupunkiin. Ympäristönsuojelun viranomaispalvelut tuotetaan Iin ja Utajärven kuntiin sekä Pudasjärven kaupunkiin. Lisäksi tuotetaan eläinlääkintähuollon palvelut entisen Yli-Iin kunnan alueelle Oulun kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan.

51 51 Pudasjärven kaupunki hallinnoi ympäristöpalveluja ja sen koko henkilöstöä. Yhteisenä toimielimenä on Oulunkaaren ympäristölautakunta, jossa on kaksi jäsentä jokaisesta sopijakunnasta. Kuntien tekemän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnat vastaavat kustannuksista kuhunkin kuntaan tuotettujen palvelujen määrän ja aiheutuneiden nettokustannusten perusteella. Kustannusten jaosta päättää tarkemmin ympäristölautakunta. Vuosina 2016 ja 2017 toiminnan suunnitellaan jatkuvan nykyisellä organisaatiolla ilman merkittäviä muutoksia. Ympäristöterveysvalvonta Terveysvalvonnan toiminta painottuu elintarvikevalvontaan, asumisterveyden edistämiseen, talous- ja uimaveden laadun valvontaan ja muihin elinympäristön terveyshaittojen poistamiseen ja terveellisyyden edistämiseen. Pääasiallisia toimintamenetelmiä ovat neuvonta, ohjaus ja viranomaisvalvonta. Tehtävät ovat lakisääteisiä tehtäviä, jotka kunnan on järjestettävä joko yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa, ottaen huomioon mitä kuntien yhteistoiminnasta on säädetty. Ympäristöterveysvalvonnassa on 3 päätoimista ympäristötarkastajan virkaa, jotka on sijoitettu Iihin, Pudasjärvelle ja Utajärvelle. Viranomaisvalvontaa ohjaa ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontaohjelma, jossa on esitetty valvontakohteiden määrät, tarkastusten määrät, painopisteet ja valvonnan suuntaaminen eri osa-alueille. Nykinen valvontaohjelma on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Vuotta 2015 koskeva valvontaohjelma tehdään vuoden 2014 loppupuolella. Eläinlääkintä Eläinlääkintähuollon toiminnasta vastaa johtava eläinlääkäri. Eläinlääkintähuollossa tuotetaan lakisääteiset kunnalliset eläinlääkäripalvelut tuotantoeläinpraktiikassa sekä pieneläinpraktiikassa. Lisäksi toteutetaan eläinlääkintähuollon viranomaistehtävät. Kaksi eläinlääkäriä toimii Iissä, yksi Vaalassa ja kaksi Pudasjärvellä. Lisäksi on palkattu yksi 50 % työajalla työskentelevä sijaistava eläinlääkäri ja kaksi eläinlääkärin avustajaa. Ii, Yli-Ii ja Pudasjärvi muodostavat oman neljän eläinlääkärin päivystysalueen. Utajärven ja Vaalan eläinlääkäripäivystys hoidetaan samassa päivystysrenkaassa Siikalatvan ja Pyhännän kuntien kanssa. Eläinlääkäreiden palkkauskustannuksissa on otettu huomioon vakinaisen sijaistavan 50 %:n työajalla toimivan eläinlääkärin lisäksi yhden sijaisen palkkaaminen 6 kk:n ajaksi. Sijaisen palkkaaminen mahdollistaa normaalin toiminnan, päivystysvapaiden ja lomien pitämisen niin ettei vapaapäiviä jää rästiin. Vuonna 2015 tuotetaan arviolta 1600 tilakäyntiä, 2500 vastaanottokäyntiä ja 200 viranomaissuoritetta.

52 52 Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelun viranomaistoiminnan painopistealueita ovat ympäristönsuojelu- ja vesilaissa säädetyt ympäristölupa- ja ilmoitusasiat, maa-aineslupien käsittely sekä maanottotoiminnan valvonta, ympäristön tilan seuranta ja jätehuollon valvonta. Lisäksi tehtävänä on yleinen ympäristönsuojelun edistäminen kunnassa ja siihen liittyvä tiedottaminen. Vuonna 2015 keskitytään erityisesti ympäristölupavelvollisten laitosten suunnitelmalliseen valvontaan ja hajajätevesiasetuksen toteuttamiseen liittyvään neuvontaan ja tiedottamiseen. Luvallisia maa-ainesten ottopaikkoja on yhteistoiminta-alueen kunnissa 110 kpl. Niihin tehdään 90 tarkastusta vuonna Ympäristölautakunta päättää kunnan toimivaltaan kuuluvista ympäristöluvista, joita tulee vuosittain vireille n. 7 kpl. Oulunsaaren ympäristöpalvelujen toiminta-alueella aluehallintovirastossa vireillä olevien lupien käsittelyyn osallistutaan lausunnonantajana ja tarvittaessa osallistumalla maastokatselmuksiin. Ympäristönsuojelun henkilöstönä on ympäristöjohtaja sijaintipaikkanaan Pudasjärvi, sekä kaksi päätoimista ympäristötarkastajaa, joiden sijaintipaikat ovat Utajärvellä ja Iissä. OULUNKAAREN YMPÄRISTÖPALVELUJEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari Elintarvikkeiden, kulutustavaroiden sekä kuluttajapalvelujen turvallisuus, hyvä asumisterveys, talousveden ja uimaveden laatu sekä yleinen elinympäristön terveellisyys. Ympäristönsuojelua valvotaan ja edistetään siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Tavoitteena on ylläpitää viihtyisä, terveellinen ja turvallinen sekä luonnontaloudeltaan kestävä elinympäristö sekä edistää terveydensuojelua ja ympäristönsuojelua toimialueellaan. Ympäristö-, maa-aines- ja muutkin lupahakemukset käsitellään viivytyksettä. Haja-asutusalueiden asukkaille tiedotetaan riittävästi jätevesijärjestelmien jätevesiasetuksen edellyttämistä toimenpiteistä. Riittävä ammattitaitoisten työntekijöiden määrä. Asioiden viivytyksetön käsittely niin lautakunnassa, kuin viranhaltioiden päätöksenteossakin. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman toteutuma- % Käsiteltyjen lupien määrä ja käsittelyaika. Vesistöjen laatu ja virkistyskelpoisuusluokitus. Annettujen lausuntojen määrä. Tuotantoeläinten hoito ja eläinlääkintä sekä pieneläinpraktiikka hoidetaan ammattitaidolla ajanmukaisissa tiloissa. Toimintaa kehitetään asiakkaiden palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. Muuttuva ympäristö. Lakimuutokset ja niiden käyttöönotto. Uuden ympäristösuojelulain vaatimukset ja mahdollisuudet valvonnassa ja tietojärjestelmissä. Peruseläinlääkäripalvelut toimivat hyvin. Alueella on riittävä määrä ammattitaitoisia eläinlääkäreitä ja toimiva eläinlääkäripäivystys. Käytössä on ajanmukaiset klinikkatilat. Toimintaympäristön ja asetusten muutokset hallinnassa. Valvontasuunnitelman- ja ohjelman laatiminen, sen toteutus sekä tehostuminen. Suoritettujen toimenpiteiden määrä. Asiakkailta tuleva palaute. Kunnallisen eläinlääkintähuollon suunnitelman toteutuksen arviointiraportti. Käsittelyprosessien sujuvuus, käsiteltyjen lupien määrä ja käsittelyaika. Suunnitelman toteutumisprosentti sekä valvontatoimien muutoksien tuomat edut.

53 53 SUUNNITTELUKAUDEN TAVOITTEET: Strategiset tavoitteet: Tuotetaan laadukkaat ja lainmukaiset palvelut hyvin toimivassa alueellisessa organisaatiossa. Henkilöstö on osaavaa ja päätöksenteko sujuvaa. Tarkastellaan organisaation ja toimintaalueen tulevaisuutta itsenäisenä alueena ja yhteistyömahdollisuuksia muiden alueiden kanssa. Toteutetaan tilanteen edellyttämiä muutoksia. Uudet lakisäädökset ja asetukset otettu käyttöön hallitusti. Osaamista ylläpidetään ja kehitetään lisäkoulutuksin. YSL:n tietojen tallennusvelvollisuus sujuvaksi. Vaikuttavuustavoitteet: Tuotantotavoitteet: Sekä yritys- että yksityisasiakkaat ovat palveluihin tyytyväisiä. Elinympäristö on terveellinen ja turvallinen. Eläinten terveys on hyvä. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa sujuvaa. Järjestetään tasapuoliset palvelut ja kustannusten jako yhteistoiminta-alueen kuntiin. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Sähköisten asiakirjahallinnan järjestelmien käyttöönotto. Maksullisten palvelujen osuutta palveluista lisätään lainsäädännön sallimissa rajoissa. Viranomaisyhteistyö sujuvaa.(kvalitatiivinen) Tulosyksikkö: 1017 Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos, vastuuviranhaltija tekninen johtaja Kaupunginhallituksen vastuulla on palo- ja pelastustoimen järjestäminen. Pudasjärvellä on yhteistoimintasopimus Oulun kaupungin kanssa Oulu-Koillismaa alueellisesta pelastustoimesta. Oulu- Koillismaan pelastusliikelaitoksen palvelujen ostot ovat ja eläkemenoperusteinen KuEL maksu

54 54 TOIMINTA-ALUE: KEHITTÄMISTOIMINTA Kehittämistoimi jakaantuu kehittämis- ja elinkeinopalveluihin ja työllistämisen tulosyksiköihin. Kehittämis- ja elinkeinopalvelut tulosyksikkö käsittää kehittämis- ja elinkeinopalveluiden, maahanmuuton ja hankkeiden kustannuspaikat. Työllistäminen käsittää kaupungin oman työllistämisen, Karhupajan ja kuntouttavan työtoiminnan kustannuspaikat. Tulosyksikkö Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Kustannuspaikka Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Pohjantähti Flat rate Asumisneuvojatoiminta Laavu PoRi Työtä ja yrittäjyyttä Liikeri Maahanmuuttajat Työllistäminen Kaupungin oma työllistäminen Karhupaja Kuntouttava työtoiminta Tuloslaskelma PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS Ulkoinen % muutos tuh tuh KEHITTÄMISTOIMINTA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Sisäiset erät Sisäiset myyntituotot ,8 6 6 Sisäiset palvelut , Sisäiset vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Ulkoinen ja sisäinen yhteensä TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

55 55 Suunnitelman mukaiset poistot Poistot rakennuksista , Poistot koneista ja kalustosta ,0-1 Suunnitelman mukaiset poistot , Kehittämistoiminnan toimintamuutokset: eri tehtäväalueilta on siirretty avustusmäärärahoja yhteensä ja yhteistoiminta-alueelta siirto työmarkkinatuen kuntaosuus ja kuntouttava työtoiminta YLEISPERUSTELUT Kehittämistoiminnan tehtävinä ovat kaupungin elinvoiman strateginen kehittäminen, hankkeiden ja maahanmuuttotyön koordinointi, kuntamarkkinointi, asumisen edistäminen, yritystoiminnan kehittäminen, työllistäminen, liikenteen logistiikka ja muut kaupunginhallituksen määräämät tehtäväalueet. Tavoitteena kehittämistoiminnalla on asukkaiden ja yritysten toimintaedellytysten varmistaminen ja monipuolinen toimintamahdollisuuksien aktivointi sekä alueen pitkäjänteinen elinvoimaisuuden varmistaminen. Olennainen osa kehittämistoimintaa on eri osa-alueiden kehittämishankkeet. Pääsääntöisesti kehittämishankkeiden rahoitus katetaan useista rahoituslähteistä. Toimintavuoden aikana käynnistyvät hankkeet käsitellään kaupunginhallituksessa ja mikäli niiden käynnistäminen hyväksytään, varaa kaupunginhallitus hankkeeseen vaadittavan kuntaosuuden kehittämisrahastosta. Mikäli hankkeen kokonaisrahoitus ei toteudu suunnitellusti, käsitellään hanke kaupunginhallituksessa uudelleen ja mikäli hankkeesta päätetään luopua, puretaan kehittämisrahastosta tehty varaus. Kaupungin viestinnän tarkoituksena on edistää asukkaiden, kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tiedonsaantia sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Viestinnällä pyritään lisäämään myös kaupungin tunnettuutta ja vahvistamaan eri sidosryhmien toimintaedellytyksiä. Kaupungin viestinnästä vastaa kehittämistoiminta kaupunginjohtajan johdolla. Kehittämistoimi on uuden hallintomallin mukaisesti vastannut kehittämis- ja elinkeinopalveluista, työllisyys- ja maahanmuuttoasioista sekä kehittämishankkeiden hallinnoinnista. Kehittämistoimelle on kuulunut lisäksi toimiminen erilaisissa yhteistyöverkostoissa mm Pohjois- Pohjanmaan liiton, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Oulun kaupungin, Oulun Ylipiston, Taivalkosken- ja Kuusamon kuntien, Kuntaliiton, Lapin liiton kanssa. Kehittämistoimen toimintaa ohjaa Kuntasuunnitelma. KEHITTÄMIS- JA ELINKEINOPALVELUT Vuoden 2014 alussa on käynnistetty uuden elinkeino-ohjelman valmistelu yhteistyössä yrittäjäjärjestön ja Syötteen Matkailuyhdistyksen kanssa ja se tulee valmistumaan vuoden 2015 alkupuolella. Uusi elinkeino-ohjelma tulee vastaamaan Kuntasuunnitelman linjauksia. Pudasjärven elinkeinot nojautuvat edelleen laajasti ottaen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Ne ja niitä tukevat palvelutoimialat tulevat jatkossakin olemaan toimialoja, joille uusia työpaikkoja syntyy. Mahdollisuutena nähdään erityisesti uusiutuvan energian raaka-aineen alkupään jalostus ja kuljetustoimiala, joille tulevina vuosina on odotettavissa lisää uusia työpaikkoja. Odotukset perustuvat Pudasjärven suuriin energiavaroihin ja maailmanlaajuiseen, sekä valtakunnalliseen uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteisiin. Hallituksen lokakuussa

56 tekemä päätös tukea turpeen ja metsähakkeen hyödyntämistä luo entistä paremman pohjan näiden energiatuotteiden tuotannolle. Turpeen ja metsähakkeen hyödyntämisen lisäksi haetaan uusia mahdollisuuksia tuulivoiman hyödyntämiseen. Vuoden 2015 aikana Pudasjärven kaupunki ottaa myös kantaa Kollajan altaan rakentamiseen. Allas projektin kustannusarvio on 155 miljoonaa euroa ja se loisi paikallisille maarakennusyrityksille useiksi vuosiksi työmahdollisuuksia. Yksi elinkeinojen kehittämisen painopiste on maaseutuelinkeinot ja elintarviketuotanto. Lähiruuan tuotannon ja saatavuuden kehittäminen vahvistaa paikallistaloutta ja luo uusia työpaikkoja. Uuden koulukampuksen valmistuessa vapautuu Rimmin koulukeskuksesta laitoskeittiö, josta voidaan kehittää paikallisten elintarvikkeiden jatkojalostusta paremmin laitoskeittiöiden tarpeita vastaaviksi. Tavoitteena on käynnistää kehittämishankkeita, lähiruuan saatavuuden lisäämiseksi ja jalostusasteen nostamiseksi. Pudasjärvellä toimii kaksi kansallisestikin merkittävää mekaanisen puuteollisuuden yritystä: Kontiotuote Oy ja Profin Oy. Kehittämistoimi selvittää mahdollisuuksia kehittää uutta yritystoimintaa, joka tukee tuotteillaan tai palveluillaan näiden yritysten toimintaa. Uusi mekaaninen puutuoteteollisuus voisi hyödyntää esimerkiksi olemassa olevien yritysten raaka-aineiden sivuvirtoja ja markkinointikanavia. Taajama-alueen palveluyritysten mahdollisuuksia hyötyä ohikulkuliikenteestä pyritään parantamaan kaavoituksen, liikennejärjestelyjen, näkyvyyden, houkuttelevuuden, markkinoinnin ja mahdollisten investointien avulla. Vapautuvan Kurenalan koulun tontille suunnitellaan yrittäjien kanssa yhteistyössä uutta kauppapaikkaa, joka vahvistaisi erikoistavarakauppaa ja tukisi olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä. Syötteen kehittämiseksi valmistui vuonna 2014 päivitys Syötteen matkailun Kehittämissuunnitelmaan Suunnitelmassa painopiste on kasvulla, erityisesti kesämatkailussa. Erityisesti kesämatkailussa tullaan kehittämään maastopyöräilyä ja kalastusmatkailua. Pudasjärven kaupunki on päättänyt hakea vuoden 2017 MM-perhokalastuksen isännyyskaupungin roolia. Kilpailukeskus sijaitsisi Syötteellä ja kilpailualueena olisi Iijoen vesistö. Vuoden 2015 aikana käynnistetään hanke kalastusmatkailun kehittämiseksi, joka tukeutuu MM-perhon tarjoamaan mediahuomioon. Matkailutoimialan kehittymisen yhtenä edellytyksenä on läheinen ja toimiva yhteistyö Oulun kaupungin ja Lapin maakunnan kanssa. Pudasjärvi on mukana Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton matkailutoimikunnassa ja Oulun Matkailun osakasyrityksessä Tunturi Travel Oy:ssä. Lisäksi on tavoitteena jatkaa yhteistyötä Lapland-North of Finland markkinoinnissa. Ulkomaille suunnatussa talvimatkailun markkinoinnissa on erityisen tärkeätä, että Syöte leimautuu osaksi Lappia. Syötteen vahvuutena kotimaisille matkailijoille on helpompi saavutettavuus autolla ja ulkomaisille matkailijoille vaihtoehtoiset yhteydet Oulusta, Rovaniemeltä tai Kuusamosta. Pudasjärven kaupunki on profiloitunut hirsirakentamisen edelläkävijäkuntana ja alueena Suomessa. Hirsikorttelihanke ja hirsirakenteinen päiväkoti, sekä hirsisen koulukampusalueen suunnittelu, ovat nostaneet Pudasjärven kaupungin positiivista mielikuvaa. Myönteinen julkisuus ja suuri näkyvyys ovat konkretisoituneet paikallisten puutuotetoimialan yritysten tilauksissa. Niiden vaikutus jo nyt on ollut työpaikkoja säilyttävä ja uusia työpaikkoja luova. Tärkeää on, että kaupunki omilla toimillaan tukee tätä kehitystä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Hirrestä kehitetään Pudasjärvelle uutta matkailutuotetta, joka vahvistaa keskustaajaman matkailua ja tukee myös Syötteen matkailuyrityksiä.

57 57 Perinteiset peruselinkeinot, kuten maatalous, metsätalous, porotalous, sekä kone-, kuljetus- ja logistiikkatoimialat ovat säilyttäneet asemansa elinkeinojen perustukirankana. Porotalous ja matkailutoimiala ovat löytäneet uusia molempia toimialoja hyödyttäviä yhteistyömuotoja, mm. Meri-City-Tunturi-hankkeen puitteissa. Budjettivuoden tulosten saavuttamista saattaa heikentää maailmanlaajuinen taloustaantuma. Toisaalta heikentyvä euro antaa lupauksia helpottuvasta viennistä, joka vaikuttaisi positiivisesti Pudasjärven sekä vientiä harjoittaviin teollisuusyrityksiin että matkailuyrityksiin. Yksityisten investointien käynnistyminen edellyttää näköalojen parantumista sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Pankkien kiristyvä luotonantopolitiikka saattaa vaikuttaa negatiivisesti alueella toimiviin yrityksiin. Käynnissä oleva Pudasjärven ja Taivalkosken yhteinen laajakaista-hanke on panostusta tulevaisuuteen. Mittaluokaltaan tämä hanke on yksi suurimpia, mitä Laajakaista kaikille hankkeen puitteissa on toteutettu. Pudasjärven kaupunki tukee hanketta hankerahoitusehtojen mukaisesti. Kairan Kuitu Verkko-osuuskunnan muuttaminen osakeyhtiöksi on parhaillaan käynnissä. Osakeyhtiöön kuuluvat Pudasjärven kaupunki ja Taivalkosken kunta. Pudasjärven Kyläverkot Oy, jonka Pudasjärven kaupunki omistaa, toteuttaa kyläverkko-osuuden rakentamisen. Rakentaminen on suunniteltu vuosille Kehittämistoiminnan erityisenä painopisteenä on palvelusuunnittelijan työn kautta koko ajan harvan astutuksen problematiikan esillä pitäminen ja Harva-palvelustrategian sisällön monipuolistaminen ja vahvistaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on alueellisen ja valtakunnallisen asiakäsityksen vahvistaminen. Tätä työtä tukee Pudasjärven vuonna 2014 saama titteli Suomen kylämyönteisin kunta. Maahanmuutto Pudasjärven kaupunki saa laskennallista korvausta humanitaarisesta vastaanotosta sen perusteella, että kaupunki on solminut toistaiseksi voimassa olevan vastaanottosopimuksen Pohjois- Pohjanmaan Ely-keskuksen kanssa. Vastaanottosopimuksen mukaan kaupunki on sitoutunut perheryhmäkodin, tuetun asumisen, vastaanottokeskuksesta kuntaan siirtyvien sekä kiintiöpakolaisten vastaanottoon. Maahanmuuttotyön tavoitteena on kehittää kaupungin peruspalveluja niin, että ne huomioivat myös maahanmuuttajat asiakkainaan. Maahanmuuttotyö pitää sisällään yleisen koordinoinnin ja palvelujen kehittämisen, pakolaisten vastaanoton, palvelujen ostot (esim. käännöstyöt, tulkkaukset muille kuin pakolaisille, henkilöstön täydennyskoulutus) sekä kehittämis- ja toiminta-avustusten jakamisen eri toimijoille. Kehittämis- ja toimintatukea voivat hakea kaikki Pudasjärvellä toimivat kolmannen sektorin toimijat, joka pystyvät osoittamaan, että suunniteltu toiminta edistää kotoutumista, tukee suomen kielen oppimista ja kehittää ja luo hyviä etnisiä suhteita. Hankkeet Asumisneuvojatoiminta-hanke Pudasjärven kaupunki on hakenut ARA:lta avustusta asumisneuvojatoiminnan käynnistämiseksi Pudasjärvellä ajalle Toimintaan on saatu avustuspäätös heinäkuussa 2013 ja avustusta on myönnetty 20 % vuonna 2013 ja 2014 toteutuvista hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus on haettava kunakin vuonna erikseen.

58 58 Asumisneuvojatoiminnassa tarkastellaan erityisryhmien asuntotilanne ja kartoitetaan mahdollinen uudisrakentamisen tarve. Asunnot pyritään hajasijoittamaa olemassa olevaan asuntokantaan, jotta keskittymiä ei syntyisi. Pudasjärven kuntasuunnitelmaan on sisällytetty tavoite, että Pudasjärven väestöstä vuonna 2018 maahanmuuttajataustaisia on 10 %. Tämä edellyttää kaupungin peruspalvelujen, myös asumispalvelujen, kehittämistä voimakkaasti niin, että ne vastaavat nykyistä paremmin maahanmuuton tarpeisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä asuntojen tarjoamista ja asumiseen liittyvien palvelujen ja erilaisten tukitoimien kehittämistä myös niille kuntalaisille, joiden kieli- ja kulttuuritausta poikkeaa kantaväestöstä. Asumisneuvojatoiminnan kautta jatkuvasti kasvavalle maahanmuuttajataustaisille kuntalaisille suunnataan alkuvaiheessa ohjausta ja neuvontaa asumiseen ja turvallisuuteen liittyen sekä autetaan kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Käytännössä on huomattu, että he tarvitsevat paljon neuvontaa kodinkoneiden yms. sellaisten käytössä sähkö- ja paloturvallisuus asioissa sekä perehdyttämistä suomalaiseen turvallisuustoimintaan mukaan lukien vapaehtoisten (VA- PEPA) toiminta. Arjen turvaa kunnissa - hankkeessa, etsitään viranomaistoiminnan resurssien vähetessä turvallisuus ja hyvinvointityöhön uusia kumppaneita järjestöistä, kyläyhdistyksistä ja muista vapaaehtoisista toimijoista. Asumisneuvojatoiminnan kautta voidaan ohjata myös kolmannen sektorien työtä erityisryhmien asumisessa avustamiseen ja neuvontaan. Toimintaa ohjaa Pudasjärven kaupungin ja Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijöistä koostuva asiantuntijatyöryhmä. Rahoitusta haettu seuraaville hankkeille: Laavu-hanke Hankkeen tavoitteena on luoda uusia ennaltaehkäiseviä hyvinvointi- ja työllisyyspalveluja syrjäytymisen ehkäisyyn ja köyhyyden torjuntaan. Tavoitteena on myös luoda kestävä ja kustannustehokas malli palvelujen tuottamiseen yhteistyössä kaupungin ja kuntayhtymän sekä kyläyhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen kautta edistetään ja tuetaan kuntalaisten, ja erityisesti syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneiden henkilöiden, osallisuutta ja työllistymistä. Hankkeen tavoitteena on toimenpiteiden kautta lisätä kuntalaisten osallisuutta, vähentää työttömyyttä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä, helpottaa muiden haastavassa tai vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien (mm. kotiäidit, maahanmuuttajat) osallisuutta ja työllistymistä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt hankehakemuksen jättämisen ja ohjausryhmään on kaupunginhallituksen edustajana nimetty Hilkka Parkkisenniemi. Työtä ja yrittäjyyttä-hanke Syötteen alueen masterplan valmistui kesällä Työtä ja yrittäjyyttä -kehittämishankkeen tarkoituksena on tarkentaa ja selvittää masterplanissa esille nousseiden keskeisten kehittämiskohteiden kaupallinen hyödyntäminen, kustannukset ja mahdolliset riskit. Aikaisempia kehittämiskohteita alueella ovat olleet esimerkiksi Safaritalon rakentaminen v , Luppoveden rakentaminen v sekä useiden reitistöjen rakentamiset ja kunnostukset. Jotta voidaan turvata alueen elinvoimaisuus ja pitkäjänteinen kehittyminen sekä luoda edellytyksiä kannattavalle yritystoiminnalle, alueelle tarvitaan kehittämissuunnitelma, joka sisältää myös talous- ja toimintasuunnitelman keskeisille kehittämiskohteille. Tämä kehittämissuunnitelma toimii myös toimijoita sitouttavana ja yritystoiminnan kehittämistä tukevana asiakirjana. Hankkeen toisena tavoitteena on tehdä selvitys ja suunnitelma alueen saavutettavuuden parantamiseksi. Hankkeen aikana alueelle saadaan kehittämissuunnitelma, jonka avulla Syötteen aluetta voidaan lähteä kehittämään masterplanista ja yrittäjiltä saatujen toiveiden pohjalta. Hankkeen tu-

59 59 loksena on syntynyt selvitys, jonka avulla voidaan arvioida kehittämistoiminnan kustannukset, taloudelliset hyödyt ja mahdolliset riskit. Alueella toimivat yritykset ovat sitoutuneita ja tietoisia kehittämissuunnitelmista ja uusista potentiaalisista sisällöllisistä palvelukokonaisuuksista. Hankkeen jälkeen alueen yritykset ja muut toimijat voivat tehdä omia investointisuunnitelmiaan ja kehittää palveluitaan alueen kokonaissuunnitelmaan peilaten. Yritykset ovat sitoutuneita myymään ja markkinoimaan tulevia uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Alueella on myös saavutettavuuteen liittyvä suunnitelma ja arvio sen kustannuksista. Hankkeesta vastaa Pudasjärven kaupunki, joka nimeää hankkeelle ohjausryhmän. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat mm. Iso-Syötteen matkailuyhdistys ry. Metsähallitus/Laatumaa, Oulun Seudun Setlementti ry ja Pudasjärven yrittäjät ry. Kaupunginhallitus on hyväksynyt hankehakemuksen jättämisen ja ohjausryhmään on kaupunginhallituksen edustajana nimetty Reijo Talala. PoRi-hanke Yhteistyöprojekti PoRin toteuttajana on Pudasjärven kaupungin organisaatiosta kehittämistoimi sekä Vapo Oyj. Kaupungilla on vetovastuu projektista. Toteutusaika Toteutusalue on Pohjois-Suomi, kuitenkin siten että kuntarahoittajana ja hallinnoivana yhteisönä Pudasjärvi on pilottikohteiden rekrytoinnissa erityisasemassa suhteessa muut kunnat. Turvetuotantoalueet ovat osoittautuneet erinomaiseksi poron- ja riistanhoidon kannalta. Luonnontilaisia kosteikkoalueita on menetetty runsaasti lähinnä ojitusten seurauksena, joita kuitenkin voidaan osittain palauttaa turvetuotantoalueiden jälkikäytöllä. Kosteikot ovat tärkeitä luonnonvaraisille eliölajeille mm. ravinnon lähteinä, laidun- ja lisääntymisalueina, joissa tapaa porojen ohella niin vedessä kuin maalla viihtyviä riistaeläimiä. Lisäksi tuotantoalueita voidaan ottaa rehun kasvatusalustaksi talvi- tai muuta ruokintaa varten. PoRi-hankkeessa on tavoite pilotoida turvetuotannosta poistuville alueille mallikohteita, jotka pohjautuvat kokemusperäisiin selvityksiin, tutkimuspohjaiselle tiedolle ja vahvalle ympäristörakentamisen osaamiselle. PoRi-hanke toteuttaa Pudasjärven kaupungin toiminta-ajatusta ja strategiaa sekä Pudasjärven kaupungin ja Vapon allekirjoittamaa aiesopimusta, jonka tavoite on edistää turpeen, energiapuun ja näitä toimialoja palvelevan kone- ja kuljetusalan liiketoiminnan kehittämistä Pudasjärvellä niin että turvesoiden jälkikäytössä tuetaan luonnon monimuotoista hyödyntämistä huomioiden erityisesti metsästysmatkailun ja porotalouden mahdollisuudet (esim. riistapellot/lintukosteikot). Hanke noudattaa valtioneuvoston hyväksymää periaatepäätöstä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Periaatepäätöksessä linjataan Suomen soiden ja turvemaiden käytön ja suojelun kokonaisuutta, linjauksilla edistetään soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä sekä suojelua Suomessa. Vapo on alustavasti hyväksynyt PoRi-hanketta koskevan yhteistyön Pudasjärven kaupungin kanssa. Talven aikana Ilkka Saarijärvi on esitellyt hanketta Paliskuntain yhdistykselle, Suomen Riistakeskukselle, Pohjois-Pohjanmaan liitolle ja Metsähallitukselle. Edellä mainitut tahot ovat ilmaisseet myönteisen suhtautumiseen hankkeeseen suullisesti ja kirjallisella lausunnolla. Kustannusarvion mukaiset kokonaiskustannukset ovat yhteensä euroa. Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta haetaan euroa. Pudasjärven kaupungilta haetaan euroa ja Vapo Oyj:lta euroa ensimmäisen vuoden 2015 osalta, jolloin pääpaino on valmistelussa ja suunnittelussa. Lisäksi Pudasjärven kaupunki sitoutuu hallinnoimaan hanketta ja Vapo Oyj lupautuu olemaan asiantuntijan roolissa koko ( ) hankkeen keston ajan. Vuosien osalta, kunta ja yksityisestä rahoituk-

60 60 sesta neuvotellaan niiden maaomistajien ja kuntien kanssa, joiden alueella kunnostettavat jälkikäyttökohteet tulevat sijaitsemaan. Kaupunginhallitus on hyväksynyt hankehakemuksen jättämisen. Pudasjärven kaupungin työllistämispalvelut Työllistämispalveluiden tehtävänä on tukea työnhakija-asiakkaiden työllistymistä tai kuntoutumista kohti työelämää tarjoamalla asiakaslähtöisiä työllisyyspalveluita ja henkilökohtaista tukea ja ohjausta. Työllistämispalveluiden toimintaan kuuluvat kaupungin palkkatukityöllistäminen, Karhupajan toiminta, työllistämishankkeet, koululaisten kesätyöllistäminen ja yhdistysten työllistämisen tukeminen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia työttömyysturvalakiin. Jatkossa kunnat maksaisivat työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella tukea vähintään 300 päivää. Tällä hetkellä kunnat joutuvat maksamaan työmarkkinatuen kuntaosuutta, joka on 50 % työmarkkinatuesta, niiden työttömien osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli 500 päivää. Kun työtön on saanut työmarkkinatukea päivää, kuntien osuus nousisi 70 prosenttiin. Nämä lakimuutokset tulevat asettamaan erittäin kovan haasteen työmarkkinatuen kuntaosuuden pitämiseksi edes kohtuullisissa rajoissa. Pudasjärvellä on arvioitu olevan noin 100 työtöntä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli 300 päivää mutta alle 500 päivää. Kun perustyömarkkinatuki on 32,66 /pv, on näiden henkilöiden yhteinen vuotuinen työmarkkinatuki ilman lapsikorotuksia noin Tästä summasta uuden lainsäädännön mukaan kaupungin osuus on 50% eli Kun tähän lisätään yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden arvioitu kuntaosuus ( , perustuu 2014 toteumaan) ja yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneiden työttömien korotusosuus (50%:sta 70 %:iin) nousee kaupungin laskennallinen työmarkkinatuen kuntaosuus kokonaisuudessaan yli euroon. Avoimet työmarkkinat eivät tulle vuonna 2015 helpottumaan ja siksi työmarkkinatuen kuntaosuuden hallinta tulee pääsääntöisesti lankeamaan kaupungin omien toimenpiteiden varaan. On hyvin todennäköistä, ettei talousarvioon työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatut euroa tule riittämään koko vuodeksi. Lisäksi talousarviovuoden aikana tulee varautua harkitsemaan uusien työllistämistoimenpiteiden käynnistämistä ja lisähenkilöresurssien palkkaamista. Tavoitteet ja kehittämiskohteet vuodelle kehittää kuntouttavan työtoiminnan ja työllistämisyksikön aktivointiryhmiä kylien pitkäaikaistyöttömille yhteistyössä Oulun seudun TE-toimiston ja Oulunkaaren kanssa 2. vahvistaa Pudisfoorumin resursseja kohtaamaan lisääntyvä työmäärä työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvaessa merkittävästi 3. juurruttavat työllistymistä tukevat koulutukset, mm. työhönvalmennusryhmä ja työpaikkavalmentajakoulutus, osaksi kaupungin työllistymistä edistävää toimintaa 4. vahvistaa edelleen paikallisten yhdistysten ja pk-yritysten roolia työllistäjänä ja arjen turvan ylläpitäjänä kylillä sopimuksellisuuteen nojautuen 5. jatkaa Pudisfoorumilla käyttöön otettua pop-up foorumi -ajattelua 6. monipuolistaa työpajan toimintaa nuorten elämänhallintaa tukevana toimintana sekä hyödyntää työpajan henkilöstön ammattitaitoa myös aikuisväestön elämänhallinnassa ja työhön valmennuksessa.

61 61 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavaa työtoimintaa on toteutettu Oulunkaaren kuntayhtymän ohjaajan toimesta. Lainsäädännön muuttuessa ja kuntien työllistämisvelvoitteiden lisääntyessä vuoden 2015 alusta lähtien kaupunki ryhtyy toteuttamaan kuntouttavaa työtoimintaa omana toimintana. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja siirtyy Oulunkaaren kuntayhtymän palveluksesta kaupungin viranhaltijaksi vanhana työntekijänä alkaen.. KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET Tunnusluvut ja keskeiset muutokset talouden kannalta 1100 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. EU-rakennerahastojen hankekausi on auennut osittain syksyllä 2014 ja loputkin aukeaa vuoden 2015 aikana. Kehittämistoimi toimii keskitettynä hankkeiden suunnittelupisteenä ja kaikkien kaupungin hankkeiden on jollain tavalla oltava yhteistyössä kehittämistoimeen. Näin taataan koordinointi, kuntasuunnitelmaan linkittäminen, turhat päällekkäisyydet ja yhteistyö poikkihallinnollisesti/hankkeiden kesken. Kaupungin hallinnoimat hankkeet 2015: Hankkeen budjetti 2015 Yksityisen rahan osuus 2015 Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Manner-Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella yhtä kansallista rakennerahasto-ohjelmaa, joka sisältää sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) että Euroopan aluekehi- Kuntarahoitus 2015 Rahoittajan tuki 2015 Hankkeen nimi Asumisneuvojatoiminta kp Laavu-hanke Työtä ja yrittäjyyttä-hanke PoRi-hanke Osallisuushankkeet 2015: Hankkeen nimi Toteuttaja-taho Kaupunginhallituksen päätös *) Arjen turvaa kunnissa jatkohanke Lapin liitto valmistelussa Terveysliikuntaohjelma vuosille Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntaosuus koko hankkeen aikana yhteensä Kuntaosuus 2015 Erikseen raportoitava kunnallinen, laskennallinen osuus 2015 ei vielä tiedossa kaup.hall

62 62 tysrahaston (EAKR) mukaiset toimenpiteet. Osa hankerahoituksesta on auennut haettavaksi syksyllä 2014 ja loput aukeaa vuoden 2015 aikana. Hankekauden vaihtumisen vuoksi hankkeita on vielä vähän käynnissä, mutta ohjelman käynnistyttyä kunnolla hankerahoitusta tullaan hakemaan aktiivisesti. Tavoitteena on saada lisäresurssia ja rahoitusta kuntastrategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Pudasjärven kaupunki varautuu osallistumaan Lapin liiton valmistelemaan Arjen turvaa kunnissa jatkohankkeeseen euron kuntaosuusmaksulla vuonna Työllistäminen Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Vuoden 2015 alusta alkaen kuntien maksettaviksi tulevat vaikeasti työllistyvien (500 pv) lisäksi myös pitkäaikaistyöttömien (300 pv) työmarkkinatuesta 50 %. Lisäksi yli 1000 päivää työmarkkinatukea saavien osalta nousee kunta osuus 70 %:iin. Vuoden 2015 alusta alkaen kuntouttava työtoiminnan ohjaaja siirtyy Oulunkaaren kuntayhtymältä kehittämistoimen työllistämisyksikön alaisuuteen. Karhupajan toimintaa tarkastellaan asiakastarpeita vastaavaksi. Oulunkaaren kuntayhtymän aiemmin maksama työmarkkinatuen kuntaosuusmaksu ( ) siirtyy kehittämistoimen maksettavaksi. Kuntaosuusmaksun pitäminen budjetoidussa tulee olemaan erittäin haastavaa. Pudasjärvellä on arviolta noin 100 henkeä, jotka ovat olleet työttömänä yli 300 pv mutta alle 500 päivää. Kun arvioidaan näiden henkilöiden työmarkkinatuesta kaupungin maksettava osuus ja kun siihen lisätään yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneiden lisääntyvä kuntaosuus, olisi laskennallinen kuntaosuusmaksu vuonna 2015 noin Etsivä nuorisotyö siirtyy opetus- ja sivistystoimeen. Työllistämisen tunnusluvut ja mittarit: 1. Nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen vahvistuminen: Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Haetaan valtion avustusta nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön (opetus- ja sivistystoimi) Nuorten koulupudokkaiden määrä 0 50 % nuorten työpaja valmennettavista löytää jatkopolun (Nuorten alle 20-v. työttömyys 0 % 12/2015) Koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevat v. nuoret mukana työpajatoiminnassa 100 % 12/2015) Pop-up työfoorumintoiminnan kehittäminen Kesätyöllistäminen Luodaan matalan kynnyksen seinätön pop-up työfoorumi - malli sekä tarvelähtöinen matalan kynnyksen työtoiminta Haetaan kumppani nuorten kesätyöllistämiseen Ammattikoulutetuilla / nuorten työpajatoiminnan ulkopuolella olevilla nuorilla on pop-up foorumi-, työkokeilu- tai työpaikka tai kuntouttavan työtoiminnan paikka Toimintasuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutuvat Työllistetään kaikki syntyneet kesällä 2015

63 63 2. Aikuisten työfoorumitoiminnan sisällön kehittäminen Missä on onnistuttava Toiminta Osallisuuden verkostoitunut toiminta tukeminen yksilön tavoitteita tukevaa matalan kynnyksen tarvelähtöinen työfoorumitoiminta ja seinätön työtoiminta Mittari Työfoorumitoiminnan laadun arvioinnin kehittäminen Yli 300 päivää passiiviaikaista työmarkkinatukea saaneiden työttömyys minimoidaan 12/2015 mennessä 3. Kuntouttavan työtoiminnan vahvistaminen/kehittäminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Kuntouttavan työtoiminnan oikea-aikainen ja riittävä toteuttaminen kaupungilla oma kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ja riittävästi työtoimintaan paikkoja Toiminta tuloksellista; yksilöllistä ja asiakasta voimaannuttavaa 4. Palkkatukityöllistäminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Palkkatukityöllistämisen kehittäminen/lisäämineten työllistäjien lisäksi (työn etsijä Uusia työpaikkoja yrityksiin entis- /työhönvalmentaja) Yli 300 päivää työttömänä olleiden määrä minimoidaan 12/2015 työmarkkinatuenkunta-osuusmaksu alle /v 5. Työttömien terveystarkastukset Pudasjärvellä työttömien terveydenhuollon tarkastukset suorittaa terveydenhoitaja sosiaali- ja terveysministeriön ( ) ohjeistuksen mukaisesti. Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Työttömät pääsevät terveysneuvontapalvelujen piiriin Terveystarkastusten toteuttamisesta tehdään suunnitelma Terveystarkastukset toteutuvat 6. Työkokeilut Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Työkokeilupaikka löytyy viikon sisällä asiakkuuden alkamisesta tai tarpeen ilmaannuttua. Suunnitelma toiminnasta, sisällöstä ja periaatteista (sisältää laadun) Työllistymistä tukevia työkokeilupaikkoja on riittävästi 7. Oppisopimuskoulutus Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Oppisopimuskoulutuksen tarpeen ja mahdollisuuksien kartoitus asiakaslähtöisesti Tehdään selvitys oppisopimuskoulutustarpeista ja toteutusmahdollisuuksista sekä kustannuksista Toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja tavoitteellisesti

64 Karhupaja Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta: 1. Karhupajan toimintaan haetaan valtionavustusta, joka kohdentuu alle 29 vuotiaisiin. Myönnettävä avustuksen suuruus on harkinnanvaraista ja voi muuttaa toiminnan tulorahoitusta. 2. Karhupajan oman toiminnan sisäiset ja ulkoiset myyntituotot voivat vaihdella pajalle tulevien valmentautujien työkuntoisuudesta tai määrästä riippuen 1224 Kuntouttava työtoiminta Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta: 1. Toiminta siirtyy alkaen Oulunkaaren kuntayhtymältä kaupungin omaksi toiminnaksi ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja siirtyy kaupungin työntekijäksi vanhana työntekijänä. Talousarviomäärärahat on siirretty Oulunkaaren kuntayhtymän maksuosuudesta kaupungille. Samoin siirtyvät työmarkkinatuen kuntaosuusmaksut kaupungin talousarvioon Maahanmuuttotoiminta Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta: 1. Toimintatuotot koostuvat kaupungin saamasta laskennallisesta korvauksesta sekä vastaanottokeskuksen vuokrasta (40 %). Näillä tuotoilla katetaan pakolaisten vastaanoton ja terveyspalvelujen (perhepalvelut), maahanmuuttotyön koordinoinnin ja ohjaavan koulutuksen (Työstartti) kulut sekä maahanmuuttotyön toiminta- ja kehittämisavustukset järjestöille. Strategiset päämäärät Pudasjärvi hyödyntää maailmanlaajuisesti tunnistettavia kehitystrendejä (myötävirtoja), jotka auttavat kuntaa rakentamaan elinvoimaisen tulevaisuuden. Tällaisiksi myötävirroiksi on tunnistettu ekologisten arvojen nousu, yksilön hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen panostamisen kasvaminen ja yhteiskunnan erilaisten rajojen murtuminen (rajattomuus).

65 65 KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT Kuntasuunnitelmasta ja maaseutupoliittisesta toimenpideohjelmasta johdetut toimenpiteet Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari 1. Syötteen matkailun kehittäminen 2. Lähiruokakonseptin kehittäminen ja uusien yritysten saaminen alueelle Miljoona kävijää vuonna 2023 Elinvoimainen ja kannattava maataloustuotanto. Tuetaan olemassa olevia maatiloja ja rohkaistaan nuoria perustamaan uusia maatiloja. Kävijämäärässä kasvua vuositasolla 7 % Lähiruokakulttuurin kehittäminen; uutta yritystä. 3. Kaikkien saatavilla olevat toimivat viestintäyhteydet (tietoliikenne ja puhelin) Puhelin liikenteen varmistaminen ja toimivat ATK-yhteydet koko Pudasjärven alueelle vuoteen 2015 mennessä 4. Osaavan työvoiman saatavuus Uusi, sisällöltään ja oppimisympäristöltään moderni koulukampus 1. ja 2. asteen opiskelijoille. Koulutuksen sisällön suunnittelussa huomioidaan omat luonnonvarat ja kärkiyritykset. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus väestöstä 10 % vuoteen 2018 mennessä. 5. Yrittäjien ja maatalousyrittäjien sukupolven vaihdosten tukeminen Tuetaan sukupolvenvaihdoksia neuvonnalle Koulukampuksen toteutuminen. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus väestöstä Sukupolvenvaihdokset kpl / vuosi Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kärkihanke Käynnistettävät toimenpiteet Mittari 1. Laajakaistan rakentaminen 100 Mg laajakaistan rakentamisen aloittaminen vuonna 2014 Kairan Kuitu Oy:n toimesta 2. Lähiruoka otetaan keskeiseksi kehittämiskohteeksi 4. Syötteen matkailijoiden palvelutarjonnan lisääminen laajentamalla tarjontaa Kurenalan taajamassa ja kylillä 5. Keskustan alueen kehittäminen Kehittämistoiminta suunnataan alan imagotyöhön, menekinedistämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen kampanjoiden ja tapahtumien avulla. Pudasjärven teurastamon laajempi hyödyntäminen ja vapautuvan Rimminkankaan koulun keskuskeittiön hyödyntäminen jatkojalostuksessa. Uuden kauppakeskus tukemaan Kurenalan ja Syötteen kehittymistä Tapahtuminen lisääminen Kurenalla Liittymisaste 450 liittyjää v ja 900 liittyjää v ja 1350 liittyjää v lähiruokaan liittyvää tapahtumaa vuodessa eri kylillä ja Syötteen matkailualueella, mm. ravintolapäivien hyödyntäminen

66 66 TOIMINTA-ALUE: HYVINVOINTI JA SIVISTYSTOIMINTA Visio Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi Tehtävä Hyvinvointi- ja sivistystoiminnan tehtävänä on kuntalaisten koulutus- ja päivähoidontarpeiden tyydyttäminen ja niistä huolehtiminen, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintaan liittyvien palvelujen organisointi sekä kaikkinainen kuntalaisten henkisen ja fyysisen elämän laadun kohentaminen. Hyvinvointi- ja sivistystoiminnan toiminta-alueeseen kuuluvat päivähoito ja sivistyspalvelut Päivähoito, tulosalue Tulosyksikkö Lasten päivähoito Sivistyspalvelut, tulosalue Tulosyksikkö Hallinto- ja tukipalvelut Esi- ja perusopetus Toinen aste Kulttuuri, nuoriso ja vapaa-aika Kustannuspaikka Perhepäivähoito Lasten kotihoidontuki Pikku-Paavalin päiväkoti Kustannuspaikka Koulutoimisto/hallinto Aittojärven koulu Hirvaskosken koulu Kipinän koulu Kurenalan koulu Lakarin koulu Sarakylän koulu Syötteen koulu Rimminkankaan koulu Yhteiset Peruskoulun projektit Valmistava opetus Maahanmuuttajien täydentävä opetus Lukio Lukion projektit Ammattioppilaitos (eläkemeno) Kansalaisopisto Kirjasto Kulttuuritoimi Museo Liikuntatoimi Puikkari Nuorisotoimi Sivistyspalvelujen projektit

67 67 Tuloslaskelma PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS Ulkoinen % muutos tuh tuh HYVINVOINTI- JA SIVISTYSTOIMINTA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Sisäiset erät Sisäiset myyntituotot , Sisäiset vuokrat 68 Sisäiset palvelut , Sisäiset vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Ulkoiset ja sisäiset yhteensä TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman mukaiset poistot Poistot rakennuksista , Poistot kiint. rakenteista ja laitteista , Poistot koneista ja kalustosta , Suunnitelman mukaiset poistot , YLEISPERUSTELUT 1. Päivähoito Varhaiskasvatussuunnitelman keskeisiä arvoja ovat turvallisuus, leikki ja yhteisöllisyys. Toiminta-ajatuksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä lapsen yksilöllisyys huomioiden. Päivähoidon toiminta-alueeseen kuuluvat perhepäivähoito, päiväkotihoito ja lasten kotihoidon tuki. Päivähoitomuodot Perhepäivähoitoa tarjotaan hoitajan kotona, lasten kotona tapahtuvassa (mikäli perheessä on vähintään neljä alle kouluikäistä lasta) ja Koivutien ryhmäperhepäivähoitokodissa ja Pikku- Paavalin päiväkodin Mesitassut- ryhmässä (vuorohoitoa tarjoava osasto). Päiväkotihoitoa tarjotaan Pikku-Paavalin päiväkodissa viidellä osastolla, joista kaksi tarjoaa vuorohoitoa. Päiväkotiryhmät muotoutuvat joko sisarusryhmiksi (1-6-vuotiaat lapset), 1-3- vuotiaiden ryhmäksi tai 3-6 -vuotiaiden ryhmäksi kysynnän mukaan. Henkilöstömäärissä

68 68 noudatetaan päivähoitolain määräämiä suhdelukuja. Päiväkodissa annetaan esiopetusta niille 6-vuotiaille lapsille, joilla on esiopetuksen lisäksi päivähoidon tarve. Lasten kotihoidontukea voivat saada perheet, joilla on alle kolme vuotta vanha oleva lapsi, eikä lapsi käytä kunnallista päivähoitoa. KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET Lasten vanhemmat voivat valita lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan, hoitaa lasta kotihoidon tuella tai järjestää lapsen päivähoidon yksityisen hoidon tuella vanhempainrahakauden päättymisestä siihen saakka, kunnes lapsi siirtyy oppivelvollisena kouluun. Vuorohoitoa tarjotaan silloin, kun lapsen molemmat vanhemmat ovat vuorotyössä. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset voivat saada päivähoitoa myös oppivelvollisuuden aikana, ja lapsesta toimitetaan erikoislääkärin lausunto. Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Vuorohoidon keskittäminen säästää resursseja 2. Perhepäivähoitajien ikääntyminen ja perhepäivähoitajien työaikalain mukaisten vapaiden antaminen vaikuttaa perhepäivähoidon menoihin 3.Maahanmuuttajalasten päivähoito lisää henkilöstön määrää ja kustannuksia päivähoidon alkaessa 4. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille palkataan tarvittaessa henkilökohtainen tai ryhmäavustaja (edellyttää erikoislääkärin lausuntoa) antaminen kasvattaa perhepäivähoidon menoja PÄIVÄHOIDON KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT Kaupunkistrategiasta/kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari 1. Päivähoidon saatavuus Päivähoito myönnetään lain mukaisissa hakuajoissa 2. Päivähoidon laatu Lapset saavat laadukasta hoitoa toimivassa oppimisympäristössä pätevän henkilöstön ohjauksessa 3. Varahoidon kehittäminen perhepäivähoidossa Varahoidon keskittäminen päivähoidon yksiköihin Päivähoito myönnetään: 1)kahdessa viikossa, mikäli päivähoidon tarve johtuu äkillisestä työllistymisestä tai opiskelusta, 2) kahdessa kuukaudessa, mikäli työllistyminen tai opiskelun aloitus on ennalta tiedossa ja 3) neljässä kuukaudessa, mikäli päivähoitoa haetaan muusta syystä Koulutetun henkilöstön rekrytointi ja nykyisen henkilöstön lisäkoulutus Varahoitopaikkojen saatavuus ja pysyvyys Kärkihanke Käynnistettävät toimenpiteet Mittari 1. Työtapojen kehittäminen päiväkodissa Omahoitaja / pienryhmätoiminnan aloittaminen Toiminnan sujuminen ja laadukkuus

69 69 2. Sivistyspalvelut Sivistyspalvelujen tavoitteena on vastata toimintaympäristön muutoksiin ja tulevaisuuden haasteisiin, joita yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät sivistyspalveluilta. Sivistyspalveluissa painotetaan asiakaslähtöistä palvelua ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Toimintaalueeseen kuuluvat hallinto, opetus: esi- ja perusopetus ja toinen aste sekä kulttuuri, vapaaaika ja nuorisotoiminta. Pudasjärven kaupungin kouluverkkoon kuuluu viisi haja-asutusalueen 0-6 vuosiluokan kyläkoulua: Aittojärvi, Hirvaskoski, Kipinä, Sarakylä ja Syöte. Syötteen koulu toimii Oulun Setlementti ry:n Syötekeskuksen tiloissa. Keskustan alueella on kolme peruskoulua: Lakari, Kurenala ja Rimminkangas. Kurenalan koululla on erityisluokat (0-9 lk), samoin Rimminkankaalla. Aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluu koulun toimintaan ja sitä järjestetään Hirvaskosken, Kurenalan ja Lakarin kouluilla. Myönteisen kotiseutukuvan edistäminen on kriittinen menestystekijä. Tavoitteena on kotiseudun tuntemuksen sisällyttäminen kaikkiin oppiaineisiin ja myönteinen pudasjärvisyys. Kiinnitetään huomiota myös ekologisuuteen, elinvoimaisuuteen ja ennakkoluulottomuuteen. Uuden koulukeskuksen suunnittelussa ja rakentamisessa korostetaan ekologisia arvoja. Lukio on toisen asteen oppilaitos, joka jatkaa peruskoulun kasvatustehtävää ja antaa yleissivistävää opetusta, joka on tarpeen korkeakouluopintojen ja muiden lukiopohjaiseen ammatillisesti eriytyvään koulutukseen kuuluvien opintojen aloittamiseksi. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä järjestää ammatillisen koulutuksen. Määräraha sisältää eläkemaksuja. Kulttuuri-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluiden tehtävänä on järjestää eri puolilla kaupunkia laadukkaita ja monipuolisia palveluja, jotka ovat toiminnallisesti merkityksellisiä kaikenikäisten kaupunkilaisten elämässä. Tavoitteena on elinikäisen oppimisen ja osaamisen sekä harrastamisen ja kulttuurin kokonaisvaltainen edistäminen. KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET 1. Muuttuvan toiminnan ja talouden sovittaminen yhteen säästää resursseja 2. Kaikkien työntekijöiden työpanos tehokkaasti käyttöön työnkuvien tarkistamisen kautta 3. Opetustoimintojen keskittäminen suunniteltavaan koulukeskukseen tuottaa synergiaetuja 4. Uuden kuntakohtaisen opetussuunnitelman laatiminen lisää toimintakuluja 5. Pudasjärven kaupungin asema toisen asteen koulutuksen järjestäjänä selviää valtion linjausten mukaisesti 6. Pudasjärven kansalaisopiston ylläpitolupa tulee uudelleen haettavaksi v Liikuntapaikkojen hoitoon varatun resurssin riittämättömyys aiheuttaa talousarvioon ylityspaineita 8. Nuorisotoimen muuttaminen Rimminkankaan koulun tiloihin edistää yhteistoiminnallista toimintakulttuuria oppilaitosympäristössä

70 70 KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT Kaupunkistrategiasta/kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari 1. Palvelut Uuden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin luominen Ajanmukaiset ja yrittäjyysmyönteiset palvelut 2. Talous Palvelut järjestetään taloudellisen tehokkaasti käyttötarpeiden mukaan 3. Asuinpaikka Myönteisen kotiseutukuvan lisääminen 4. Henkilöstö Henkilöstön hyvinvointi ja työssä jaksaminen 5. Päätöksenteko ja johtajuus Opetus- ja sivistysorganisaation uudistaminen Toimintatavat yksilökeskeisestä yhteisökeskeiseksi Hyvät, uusiutuvat ja yrittäjyysmyönteiset peruspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo Toiminnan ja talouden sovittaminen yhteen Resurssien riittävyys turvataan Pudasjärvi maailman paras paikka Työssä jaksamista vahvistavien keinojen ja menetelmien kehittäminen Työn jakamista edistävät toimenpiteet Työnkuvien selkiyttäminen Toimintayksiköiden vastuiden selkiyttäminen Tunnit/oppilas Opetusryhmän koko Opetuksen taso/keskiarvot Aloittaneiden/osallistujien määrä Jatkokoulutukseen sijoittuminen Kurssien/tapahtumien määrä Talouden mittarit/toimintakate Opetustunnin hinta Valtionosuus/opetustunti Vetovoimatekijät Kansainvälisyys Kehittämishankkeet Muuttovoitto/-tappio Kyselyt Henkilöstön mitoitus ja pätevyystaso Sairauspäivät/henkilö Opettajien määrä/avustajien määrä Hyvinvointia edistävän toiminnan tunnusluvut Ammattiryhmäkohtaiset työnkuvat Esimiestuki Kehityskeskustelut Suunnitelmallinen viestintä Yhteistyö/tiedotus Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kärkihanke Käynnistettävät toimenpiteet Mittari 1. Uusi, sisällöltään ja oppimisympäristöltään moderni koulukokonaisuus Toteutetaan kehittämistyötä viihtyvyyden ja välittämisen kulttuurin edistämiseksi Kouluviihtyvyys/turvallisuus Tilojen riittävyys ja soveltuvuus eri toiminnoille Kuljetukset lain mukaiset Aktiivisuuden lisääntyminen Asiakkaiden määrä

71 71 MUUT TAVOITTEET Tunnusluvut ja perustelut Sivistys- ja hyvinvointitoiminta TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan laajuus Oppilasmäärä/ Opiskelijat Esiopetus/ Peruskoulu Esiopetus/Päivähoito Perusopetus Lukio-opetus Kansalaisopisto/netto Osallistujamäärä Lasten kotihoidon tuki perheet/vuosi Kurssilaiset/kansalaisopisto Fyysiset kirjastokäynnit Liikuntahallin kävijät Puikkarin kävijät Nuorisotilan kävijät Kirjastolainojen määrä Hoitopaikkojen määrä Perhepäivähoito Päiväkodit Hoitopäivien määrä Perhepäivähoito Päiväkodit Opetustuntien määrä Vuosiviikkotuntia Vvt/oppilas 1,91 1,93 2,00 2,06 2,00 Opetustunnit/kansalaisopisto Valt.osuustunnit +lisätunnit maahanm.nuorisot./kansalaisopisto Suoritekustannus /lapsi Kokonaiskustannus /oppilas, brutto TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Peruskoulutus /oppilas, brutto Lukiokoulutus /oppilas, brutto Kuljetuskustannukset /oppilas Päiväkotihoito /lapsi, brutto Päiväkotihoito /htp, brutto 67,43 92,50 88,66 88,70 88,60 Perhepäivähoito /lapsi, brutto Perhepäivähoito /htp, brutto 60,98 55,08 48,19 48,32 48,09 Tehokkuus/taloudellisuus Käyttöaste % Menot /asukas/hyvinvointi- ja sivistystoiminta Menot /asukas/ päivähoito Menot /asukas/esi- ja perusopetus Menot /asukas/ kulttuuri, vapaa-aika, nuoriso Opisto-opiskelijat % /asukas 24,4 29, Kokonaislainausluku/ asukas Resurssit Henkilöstön määrä/päivähoito Henkilöstömäärä/sivistyspalvelut Tilat, m 2

72 72 TOIMINTA-ALUE: TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA Visio: Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi Toiminta-ajatus: Tekninen ja ympäristötoiminta-alueen tehtävänä on järjestää kuntaorganisaatiolle ja kuntalaisille tekniset palvelut sekä vastaa maankäytöstä huomioiden ekologisesti kestävän kehityksen. Toiminta-alue ylläpitää ja kehittää elinympäristön viihtyvyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta edistäen hyvää rakentamistapaa ja ympäristönsuojelua. Tilivelvollisia ovat: kaupunginhallitus, tekninen johtaja ja tulosyksikköjen vastaavat viranhaltijat. Tekninen ja ympäristötoiminta-alue sisältää kaksi tulosaluetta: tekniset palvelut ja rakennusvalvonta. Tekniset palvelut, tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka Hallinto- ja tukipalvelut Maan käyttö- ja kaavoituspalvelut Liikenneväylät ja yleiset alueet Kuntatekniikka Tilapalvelut Ruokapalvelut Rakennusvalvonta Kaavoitus- ja mittaustoiminta Maa- ja metsätilat Liikenneväylät Yksityistiet Puistot ja yleiset alueet Liikuntapaikat Vesi- ja viemärilaitos Jätehuolto Omassa käytössä olevat rak. ja toimit. Vuokratut rakennukset ja toimitilat Muut rakennukset ja toimitilat Korjausneuvonta Asuntotoimi Ammattikoulu (rakennukset) Ruokapalvelut Rakennusvalvonta

73 73 Tuloslaskelma PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS Ulkoinen % muutos tuh tuh TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,3 4 4 Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Sisäiset erät Sisäiset myyntituotot , Sisäiset vuokrat , Sisäiset palvelut , Sisäiset vuokrat , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Ulkoinen ja sisäinen yhteensä TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman mukaiset poistot Poistot tietokoneohjelmista Poistot muista pitkävaikutt. menoista Poistot rakennuksista , Poistot kiint. rakenteista ja laitteista , Poistot koneista ja kalustosta , Suunnitelman mukaiset poistot , YLEISPERUSTELUT Tekniset palvelut -tulosalue jakaantuu seuraaviin kuuteen tulosyksikköön: Hallinto- ja tukipalvelut hoitaa koko toiminta-alueeseen liittyviä hallinnollisia ja taloudellisia tehtäviä. Yksikkö vastaa elinympäristövaliokunnan asioiden valmistelusta käyttäen apuna toiminta-alueen muita tulosyksiköitä. Tiejaostolle tulevien asioiden valmistelutehtävien vastuu on ko. tulosyksiköllä. Tiejaoston jäsenet valitsee viranomaislautakunta keskuudestaan. Maankäyttö ja kaavoituspalvelut tulosyksikkö sisältää kaavoitus- ja mittaustoiminnan sekä maa- ja metsätilat. Yksikkö vastaa maankäytön suunnittelusta, maaomaisuuden hoidosta, kartastotehtävistä sekä osoitejärjestelmän ylläpidosta. Yksikkö hoitaa myös kaupungin metsienhoitoon liittyviä tehtäviä. Liikenneväylät ja yleiset alueet tulosyksikköön sisältyvät: liikenneväylät, yksityistiet, puistot ja yleiset alueet sekä liikuntapaikat. Yksikkö hoitaa ja valvoo kaupungin tiestöön liit-

74 74 tyvät kunnossapito- ja ylläpitotehtävät. Tulosyksikköön kuuluvat myös puistojen ja yleisten alueiden ylläpitotehtävät. Liikuntapaikkojen ylläpitotehtävät siirtyvät alkaen sivistysja hyvinvointi-tehtäväalueen vastuulle. Ylläpitotehtävät hoidetaan alueurakoiden kautta. Kuntatekniikka (liikelaitokset) tulosyksikköön sisältyvät: kaukolämpölaitokset, Syötteen vesi- ja viemärilaitos sekä jätehuolto. Jätelain 23 :n mukaisena jätehuoltoviranomaisena toimii viranomaislautakunta. Kaukolämpölaitoksen toiminta eriytetään kaupungin varsinaisesta toiminnasta yhtiöittämällä kuntalain mukaisesti. Yhtiö aloittaa toimintansa ja se siirretään konserniin. Tilapalvelut tulosyksikköön sisältyvät: omassa käytössä olevat rakennukset ja toimitilat, vuokratut rakennukset ja toimitilat, käytöstä poistetut tai tyhjillään olevat rakennukset ja toimitilat, korjausneuvonta, asuntotoimi ja ammattikoulun rakennukset. Tulosyksikkö hoitaa omien tilojen vuokrausta kaupungin tulosyksiköille, teollisuustilojen vuokrausta ja kaupungin suoraan omistamien asuntojen vuokrausta. Tilapalvelut hoitavat kaupungin omien rakennusten siivouspalvelut ja kiinteistöjenhoitopalvelut sekä kaupungin omien piha-alueiden ylläpitotehtävät. Palvelutehtävät hoidetaan palvelu-urakoiden kautta. Ruokapalvelut sisältävät Rimmillä sijaitsevan keskuskeittiön, josta ruoka toimitetaan kaupungin eri yksiköille sekä myydään ateriapalveluja Oulunkaaren kuntayhtymälle. Ruokapalvelut järjestävät myös kaupungin eri tilaisuuksiin tarjoiluja. Kaupungin henkilöstölle on järjestetty mahdollisuus käydä ruokailemassa kouluilla, terveysasemalla sekä palvelukeskuksessa. Rakennusvalvonta tulosalueen tehtävät määritellään pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslaissa. Viranomaislautakunta toimii MRL 21 :n mukaisena rakennusvalvontaviranomaisena. KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET 4100 Hallinto- ja tukipalvelut Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Talouden tasapainottamissopimuksen täytäntöönpano 2. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen 4101 Kaavoitus- ja mittauspalvelut Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Törrönkankaan ja Kurenalan yleiskaavat valmistuvat 2. Pietarilan asemakaava valmistuu 4123 Maa- ja metsätilat Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Yhteismetsäasiaa valmistellaan 2. Metsänmyyntitulot pyritään pääasiassa saamaan puistometsien harventamisilla 3. Maisemanhoitotöitä tehdään työllistämishankkeiden kautta 4102 Liikenneväylät Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Liikenneväyliä koskevat tehtävät on keskitetty yhteen tiestön alueurakkaan 4103 Yksityistiet Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Tiekuntien aktivointia oma-aloitteiseen toimintaan 2. Mahdolliset yksityisteiden perusparannusavustukset edellyttävät erillispäätöksen 4104 Puistot ja yleiset alueet Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

75 75 1. Tehtävät on keskitetty yhteen puistojen ja yleisten alueiden alueurakkaan 2. Kunnossapidettävien puistojen ylläpitoa tarkistetaan 3. Tulvapenkereiden ylläpitoon kiinnitetään huomiota 4110 Kaukolämpölaitokset Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Yhtiö aloittaa toimintansa Yhtiö siirtyy kaupungin konserniin 4111 Syötteen vesi- ja viemärilaitos Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Taksojen tarkistus alkaen n. 5 %:lla 2. Ympäristölupa voi ratketa vuoden 2015 aikana 4112 Jätehuolto Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Yhteistoiminnan kehittäminen Oulun Jätehuollon kanssa 2. Taksojen tarkistus alkaen n. 5 %:lla 3. Yhdyskuntajätteiden kuljetuksen osalta on hyväksytty option käyttö saakka 4120 Omassa käytössä olevat rakennukset ja toimitilat Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano, omistuspohjan uudelleenjärjestäminen 2. Uuden koulukeskuksen rakentaminen elinkaarimallilla 3. Sisäisten vuokrien korotus vastaamaan todellisia ylläpitokustannuksia 4121 Vuokrakäytössä olevat rakennukset ja toimitilat Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano 2. Teollisuusrakennusten myyminen, vuokran korottaminen tai yhtiöittäminen 3. Asuntotuotannon keskittäminen vuokrataloyhtiöön 4122 Muut rakennukset ja toimitilat Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano 2. Rakennusten purkaminen tai myyminen 4124 Korjausneuvonta Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Avustushakemuksia vähemmän kuin aikaisemmin 2. Avustusten ehdot kiristyneet aikaisemmasta 1230 Asuntotoimi Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Isännöinnin laajuuden tarkastelu 2. Asuntorakentamisen suunnittelun jatkaminen 5010 Ammattikoulun rakennukset Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano 2. Rakennuskannan myyminen ja purkaminen 4130 Ruokapalvelut Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Toimintojen kehittäminen ja tuotteistaminen 2. Vanhan hinnoittelun purkaminen ja uuden hinnaston laatiminen

76 76 3. Uuden keskuskeittiön toiminnan suunnittelu ja palvelukeittiöiden kehittäminen 4200 Rakennusvalvonta Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta 1. Sijaisjärjestelyt ja niistä koituvat ylimääräiset kustannukset 2. Hinnoittelun tavoitteena Kuntaliiton suositukset TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINNAN KESKEISET TOIMENPITEET JA MIT- TARIT Kaupunkistrategiasta johdetut toimenpiteet Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari 1. Keskittyminen ydintehtäviin 2. Yhteistoiminta muiden tahojen ja toimijoiden kanssa 3. Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti Lakisääteisten tehtävien täyttäminen Hyvän palvelutason ylläpitäminen Taksojen ja lupamaksujen tarkistaminen 4. Palvelun saatavuus Palveluaikojen aikatauluttaminen 5. Elinvoimaisuuden vahvistaminen Aktiivinen kaavoitus Budjettiraami Asiakaspalautteet Päivitettyjen taksojen ja uusien lupamaksujen käyttöönotto alkaen Asiakaspalautteet Rakennuslupien määrä Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kärkihanke Käynnistettävät toimenpiteet Mittari 1. Huoliteltu ympäristö Puistometsien hakkuut 2015 Metsätulojen lisääminen 2. Ruokapalvelujen kehittäminen Lähiruuan käytön lisääminen Suomesta ostetut elintarvikkeet n. 80 % 3. Hirsi- ja puurakentaminen Uusien hirsirakennusten rakennuttaminen Hiilijalanjälki pienenee ja tarpeetto- mien rakennusten purku 4. Liikennejärjestelyt Pietarilan alueen liikennejärjestelyt Järjestelyt oltava valmiit elokuussa Ohikulkuliikenteen pysäyttäminen Kauppapaikkojen suunnittelu Toimijoiden hankinta

77 77 7. TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma yhteensä, ulkoinen PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS Ulkoinen % muutos tuh tuh PUDASJÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS , Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos , Varausten muutos Rahastojen muutos , Varausten ja rahastojen muutokset , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , Toimintatulot / Toimintamenot, % 16,2 15,7 13,9 13,9 13,8 Vuosikate / Poistot, % 184,2 149,0 132,0 121,4 119,4 Vuosikate, euroa/asukas 648,3 533,1 451,8 411,8 407,0 Asukasmäärä vuoden lopussa Tuloslaskelmaan summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja -menot. Tuloslaskelman mukaan kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menojen, rahoitusmenojen ja käyttöomaisuuden käytöstä aiheutuneiden menojen ja poistojen kattamiseen. Voimaantulleiden säännösten mukaan (65.3 ) taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kunta, jonka kuluvan vuoden tasearvio on

78 78 ylijäämäinen, voi sen sijaan tehdä alijäämäisen taloussuunnitelman. Alijäämän kattamisvelvollisuus (KuntaL 65 mom. 3) Kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös osoitti yhteensä 3,8 milj. euron ylijäämää. Kaupungilla ei vuonna 2014 ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää mikäli vuoden 2014 ja 2015 toteutuvat arvioiden mukaan. Toimintatuottojen kehitys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS Ulkoinen % tuh tuh PUDASJÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön , Toimintatulojen muutos on 11,3 % vuonna 2015 vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Myyntituotot, muutos on 23,9 % ja maksutuotot, muutos -5,1 % verrattuna edelliseen vuoteen. Myyntituloja syntyy tavaroista ja palveluista, jotka on tarkoitettu myytäväksi tuotantokustannukset kattavaan hintaan sekä maksutuloja asiakasmaksuista tai muista maksuista, joissa tuotantokustannuksia ei pyritä kattamaan. Myyntituotoissa kaukolämmön yhtiöittäminen toi muutosta euroa ja toimintakuluihin euroa. Kaukolämmön ostoon varauduttiin euron edestä. Tuet ja avustukset, kasvu on 49 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Muutosta tuli mm. uusien hankkeiden muut tuet ja avustukset valtiolta osalta. Tuet ja avustukset sisältävät tulonsiirtoja, jotka eivät ole korvausta suoritteen myynnistä tai rahoitusosuutta investointimenoon eivätkä suoraan tuloslaskelmaan kuuluvia valtionosuuksia. Tukeja ja avustuksia on arvioitu kertyvän seuraavasti: - työllistämistuki , kasvu 13,6 % edelliseen vuoteen, - muut tuet ja avustukset valtiolta , kasvu 60,7 % (mm. uudet kehittämistoimen hankkeet). Muut toimintatuotot, kasvu on 10,9 %, kasvua tuli mm. vuokratuotoissa 8,5 prosenttia. Kaupungin toimintatuottoja arvioidaan tulevan /asukas vuonna 2015 (1 197 /v. 2014). Kaikkien kuntien toimintatuottojen keskimääräinen luku oli /asukas vuonna 2013.

79 79 Korkotuotot 0 % Pudasjärven tulopohja 2015 Muut rahoitustuotot 1 % Myyntituotot 8 % Maksutuotot Tuet ja avustukset 1 % 2 % Vuokratuotot 2 % Muut tuotot 0 % Valmistus omaan käyttöön 0 % Valtionosuudet 54 % Kunnallisvero 26 % Kuva: Pudasjärven tulopohja vuonna 2015 Kiinteistövero 3 % Yhteisövero 3 % Toimintatuotot ta Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toim.tuot Kuva: Pudasjärven toimintatuotot vuosina

80 80 Toimintakulujen kehitys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS Ulkoinen % muutos tuh tuh TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , Toimintakulut tuovat kasvua 0,5 % vuonna 2015 vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Kaupungin henkilöstökulut, kasvu on 0,2 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. - Hallintotoiminta, henkilöstökulujen kasvu on 9,8 %, mikä tuli kokouspalkkioiden määrärahatarkistuksista. - Kehittämistoiminta, henkilöstökulujen kasvu on 41,7 %, kasvua tuli mm. uusien hankkeiden henkilöstökuluista, toiminta-alueiden välisistä tehtävien tarkistamisista sekä sotelta siirtyvien tehtävien (kuntouttava työtoiminta, työmarkkinatuen kuntaosuus) henkilöstökulujen määrärahavarauksista. - Sivistys- ja hyvinvointitoiminta, henkilöstökulujen muutos on 1,5 %. Muutosta tuli mm. opettajien palkkojen määrärahavarauksista 1,3 %. - Tekninen ja ympäristötoiminta, henkilöstökulujen muutos on 13,7 %. Muutosta tuli mm. kaukolämpötoiminnan henkilöstön siirrosta uuteen yhtiöön. Palvelujen ostot, kasvu on 2 %. Palvelujen ostojen suurimpana menoeränä ovat asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymältä (Oulunkaaren kuntayhtymä) noin 33,7 milj., kasvua 1,1 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Muiden palvelujen ostoista suurimpina menoerinä ovat: - toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 0,8 milj., kasvu 26,6 % - puhtaanapito- ja pesulapalvelut 1,3 milj., kasvu 5,2 %, - rakennusten. ja alueiden kunnossapitopalvelut 1,8 milj., kasvu 5,8 %, - matkustus- ja kuljetuspalvelut 0,6 milj., kasvu 14,5 % - oppilaiden kyyditykset 1,4 milj., kasvu 3,8 % ja - muut yhteistoimintaosuudet 1,8 milj., muutos -3,5 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat, muutos 19,9 %. Aineet, tarvikkeet ja tavaroiden suurimpina menoerinä ovat: - lämmityskulut n.1 milj., muutos -40,1 %, - sähkö 0,8 milj., muutos -9,7 % ja - ateriapalveluiden elintarvikekulut 0,6 milj., kasvu 1,1 %. Muutosta on verrattu edelliseen vuoteen. Kaupungin toimintakulut arvoidaan olevan n / asukas vuonna 2015 (7 603 /asukas v. 2014). Kaikkien kuntien toimintakulujen keskimääräinen luku oli /asukas vuonna 2013.

81 81 Pudasjärven toimintakulut tehtäväalueittain v Kunnan yhteistyöt. 58 % Hallintotoiminta 4 % Kehittämistoiminta 4 % Sivistys- ja hyvinvointi. 22 % Tekninen ja ympäristöt. 12 % Kuva: toimintakulut tehtäväalueittain vuonna 2015 Toimintakulut ta 2014 ja Henk.kulut Palv.ostot Aineet ja Avustukset Muut tarv. toim.kulut TA TA Kuva: Toimintakulut vuosina 2014 ja 2015 Toimintakatteen kehitys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS Ulkoinen % muutos tuh tuh TOIMINTAKATE , Toimintakatteella osoitetaan, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelutuotteiden myynti- ja maksutuloilla. Loput toimintakuluista katetaan käytännössä verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen.

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 10.12.2013 436. Kaupunginvaltuusto 19.12.2013 66

Kaupunginhallitus 10.12.2013 436. Kaupunginvaltuusto 19.12.2013 66 Kaupunginhallitus 10.12.2013 436 Kaupunginvaltuusto 19.12.2013 66 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KAUPUNGINJOHTAJAN JOHDANTO 5 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 9 2.1. Johdanto 2.2. Yleinen

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 19.9.2012 Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Rahoitusmuutos. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät. Pasi Rentola 29.4.2014

Rahoitusmuutos. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät. Pasi Rentola 29.4.2014 Rahoitusmuutos Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Pasi Rentola 29.4.2014 - Koulutuksen talous kokonaisuutena - Hallituskaudella päätetyt rahoitustason muutokset - Kehyspäätökset

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti Hetemäki 10.9.2014 Martti Hetemäki Kunnat Paikallishallinnon velka/bkt, % BKT, 2005 1.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot