Inter Vivos. Spex 15 v. The Short History of Spex. Vuosijuhla-etiketti EU:n finanssikriisi - kuinka käy Suomen? Kaikki Spexistä INTER VIVOS

Transkriptio

1 Inter Vivos PYKÄLÄ RY:N JÄSENLEHTI >> Vuosijuhla-etiketti EU:n finanssikriisi - kuinka käy Suomen? Kaikki Spexistä Spex 15 v INTER VIVOS The Short History of Spex

2 77 vuotta Pykälää, lukuisia tapahtumia ja uudistuksia sekä ennen kaikkea 15 vuoden katkeamaton perinne spexiä. Siinä muutama avainsana, jotka kuvaavat hyvin sekä vuotta 2012 että kädessäsi olevaa uudistuneella ilmeellä varustettua Inter Vivosta. Pykälän spex juhlii tänä vuonna kunnioitettavaa 15 vuotiasta taivaltaan yhdistyksen vahvana jokasyksyisenä perinteenä. Vaikka joskus on saattanut tietämättömän suusta kuulla, että oikeustieteen opiskelu olisi yhtä värikästä ja iloista kuin porthanian koristeellinen piha sateisena syysaamuna, on Pykälän spex toistuvasti osoittanut, ettei tällainen väite yksinkertaisesti voi pitää paikkaansa. Inter Vivos haluaa tässä numerossa osoittaa kunnioitustaan paitsi jokaiselle menneelle ja tulevalle spexille, myös jokaiselle opiskelijalle, joka on tähän uskomattomaan produktioon ikinä osallistunut. Uskallan väittää, että uhratut opintopisteet ovat olleet kokemuksen arvoisia. Toisin kuin spexissä, jolle vuosittaiset uudistukset ja muutokset ovat elinehto, on tiettyjä asioita ja toimintatapoja pidetty Pykälässä lähes ikuisina. Tänä vuonna muutoksia voidaan kuitenkin odottaa. Ajankohtaisin ja näkyvin uudistus lienee kerhotilojen kiinteistöllä tapahtuva julkisivuremontti, sekä sen yhteydessä myös sisätiloissa toteutettavat ehostukset ja parannukset. Vuoden 2012 hallituksen yleisvastaavat Kristian ja Suvi kertovat tästä enemmän palstallaan, johon siis ehdottomasti suosittelen tutustumaan sivulla 35. Aivan kuten Pykälä, myös IV kokee ajoittain pientä kasvojen kohotusta. Ensinnäkin toimituksen (toimittaja)phuksiprosentti on kovassa nosteessa, minkä lisäksi lukijat pääsevät edelleen nauttimaan myös monien viimevuosilta tuttujen toimittajien verbaalisesta annista. Tässä kohtaa voidaankin hyvin tode- ta, että toimituksen henkilöstön osalta olemme tänä vuonna todella hyvässä iskussa. Haluamme luonnollisesti saada tämän näkymään myös lehden sisällössä, tuottamalla yhä mielenkiintoisempia juttuja ja ylläpitämään IV:n laatutasoa korkealla. Lehden sisällön kehityksessä kuluvan vuoden ensimmäisenä askeleena IV tarjoaa jokaiselle lukijalleen tilaisuuden kokea kirjoittamisen sekä oman tekstin julkaisemisen tuottaman tunnelman. Ensiesittelyssä tässä numerossa on siis vierailevan pykälistin palsta. Ensimmäisenä tälle palstalle kirjoittaa Mikko Laapas, jonka artikkeli käsittelee euroalueen velkakriisiä (s. 31). Eli jos et välttämättä ole halukas tai kykenevä sitoutumaan toimitukseen koko vuodeksi, mutta mielessäsi on polttavan ajankohtainen teema tai aihe, Inter Vivos rohkaisee sinua nyt todella tarttumaan kynään! Sisällöllisiä uudistuksia on siis luvassa. Saatoit mahdollisesti myös huomata kädessäsi olevan lehden ulkoasun muuttuneen. IV:n ilme kokee tämän vuoden aikana todellisen nuorennusleikkauksen, mistä on kiittäminen tämän vuoden taittajaa Antti Ketolaa! Antoisia lukuhetkiä nyt ja tulevalle vuodelle, 3 Samuli Huttula, päätoimittaja 2012 PÄÄKIRJOITUS Pää kirjoitus

3 SISÄLLYS INTER VIVOS INTER VIVOS Pykälä ry:n jäsenlehti - 01 / 2012 Vakiot 3 Pääkirjoitus 6 IV tenttaa / TOP IV 7 Bona mater familiae 10 Heikin palsta 11 Help / HYY 13 Experto Credite 21 Onnea valmistumisesta 35 Osavuosikatsaus 36 Julkinen runosuoli 40 Kolumni 43 Perhonen Sarjat 18 Oikeus harrastaa 39 Kirja-arvostelu 22 SPEX 15 v 31 Artikkelit 14 Rinnerikollisten alppimatka 16 Vuju-etiketti 22 Spexin anatomia 31 EU:n finanssikriisi - kuinka käy Suomen ja euron? >>YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Taittaja Toimitus Samuli Huttula samuli.huttula@pykala.fi Antti Ketola antti.ketola@pykala.fi Heidi Elo Aleksa Inkiläinen Jasmiina Jokinen Annika Juvonen Laura Kirvesniemi Tuomas Koskinen Kristiina Kotro Aleksi Kujanpää Jaakko Laitinen Nanna Lampinen Anette Laulajainen Isabella Lehti Albert Mäkelä Katariina Paakkanen Laura Päivinen Tiia Vuoristo ILMOITUSMARKKINOINTI Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi Stina Europeaus Jukka Riitamäki Tero Rehula sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@pykala.fi Kansi: Antti Ketola & Samuli Huttula 4 sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@helsinki.fi

4 IV Tenttaa. Teksti: Tiia Vuoristo Spexin 15-vuotisjuhlan kunniaksi IV päätti kysyä kevätkautta avaavilta pykälisteiltä spexhenkisen kysymyksen: Mikä on suosikkispexisi? Jemima H. Pykälän vuoden 2011 spex eli Juristi sinä olet tähti. Se oli ajankohtaisella tavalla superhauska. Laura K. Vili T. Se spex, joka alkaa joka syksy. Eli kaikki. Juristi sinä olet tähti, koska siinä oli paras maskeeraaja (minä :D)! Vilma N. Juristi sinä olet tähti. Kokonaisuus oli loistava Mihin tässä juristia tarvitaan, näin meillä on aina tehty. Parhaat erottaa hyvistä heidän neuvonantajansa. Fabianinkatu 29 B, Helsinki I Puh TOP IV. Teksti: Jasmiina Jokinen On taas se aika vuodesta, kun uudenvuodenlupaukset pannaan täytäntöön ja karistetaan viimein ylimääräiset kilot ennen kesää. Kiireiselle oikeustieteilijälle voi kuitenkin olla vaikeaa mahduttaa tiivistä kesäkuntoon-projektia muutenkin täyteen kalenteriin. Tämän huomioon ottaen IV on laatinut juuri Sinulle, hyvä oikkari, oman kunto-ohjelman, jonka noudattamiseksi et tarvitse kahdeksaa päivää viikkoosi. >> Porrasjuoksu << Portaita, noita jokaisen hyötyliikkujan parhaita ystäviä, löytyy myös Porthaniasta ja vieläpä eri mallisina! On kierrettä, suoraa, lyhyttä ja pitkää, joita sopivasti yhdistelemällä saat aikaan juuri Sinulle sopivan harjoituksen. Kokeile vaikkapa luentosalien epätasaisia askelvälejä: intervallitreeniä parhaimmillaan! Vinkki: Treeniin saat lisähaastetta nappaamalla lakikirjat syliin. >> Umpihankihiihto << Ota Suomen talvesta kaikki irti ja hyödynnä keskustakampuksen alueelle kertyvät nietokset kuntoilussasi! Hangessa kahlatessa kuluu kalori jos toinenkin. Otollisinta aikaa ovat aamun varhaistunnit lumipyryisen yön jälkeen, jolloin aurauskalusto ei ole ehtinyt tehdä tuhojaan (silloinhan oik. yo:t saapuvat muutenkin kampukselle). Nappaa mukaasi mahdollisimman kömpelöt/korkeakorkoiset kengät, jolloin saat samalla tasapainoharjoitusta. Vinkki: Vastaavasti haasteellisen harjoituksen saat jäisessä ylämäessä kokeile esimerkiksi Fabianinkatua välillä Metsätalo-Aleksandria. Muista vältellä hiekoitussoraa. >> Hot-Tentti << Kuka tarvitsee hotjoogaa, kun voi hikoilla tenttisalissa? Parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi nauti runsaasti piristäviä nautintoaineita (esim. tuplaespresso, energiajuomat) juuri ennen tentin alkua. Tämä takaa mukavan tärinän koko suorituksen ajaksi. Suositeltavaa on myös jättää valtaosa tenttimateriaalista lukematta. Tarkoitukseen sopivat parhaiten laajat, perinteisesti useita kokeilukertoja vaativat tentit. Vinkki: Treenin voit aloittaa jo etukäteen jättämällä lukemisen kahteen kolmeen viimeiseen päivään, tentin laajuudesta riippuen. Mikään ei kirvoita hikeä pintaan kuin 1000 sivua päivässä -lukutahti! >> PÖPÖDIEETTI << Tuntuuko silti, ettei treeni ole oikein tepsinyt? Älä huolestu, vielä on toivoa! Pisteeksi i:n päälle voit hankkia itsellesi pöpön. Tunnetusti erilaiset vatsataudit ovat tehokkaimpia painonpudotuksessa, mutta myös tarpeeksi kipakka flunssa ajaa saman asian. Helpoimmin tartunnan hankkiminen onnistuu, mikäli lähipiiristäsi löytyy kouluikäisiä lapsia - tauti on taattu! Vaihtoehtoisesti voit yhdistää huvin ja hyödyn, ja lähteä lomamatkalle etelään. Esimerkiksi Intiassa vain harva onnistuu käymään nappaamatta jonkinnäköistä vatsapöpöä mukaansa. Vinkki: Pöpöjahti helpottuu, kun vastustuskyvyn pitää alhaalla. Jätä siis vitamiinit ja villasukat kaappiin, ja muista tuulettaa tehokkaasti. HALLITUS: B O N A M A T E R F A M I L I A E. Hallituksen puheenjohtaja: >> Jenna Tirkkonen Vuosi 2012 on pamahtanut vauhdilla käyntiin Pykälässä. Yhdistyksen 77. vuosi tuo tullessaan paljon perinteisiä tapahtumia, mutta myös uusia haasteita! Pykälä-viikon tapahtumien, vuosijuhlien ja monien muiden perinteisten Pykälä-rientojen lisäksi Lakimiesliitto järjestää syksyllä SAKKE -tapahtuman, jota jo nyt monet oikkarit Helsingistä Rovaniemelle odottavat innoissaan. SAKKE -jännitystä ja muita kaikille oikisopiskelijoille ajankohtaisia asioita kannattaa käydä seuraamassa ja kommentoimassa oikkarit.fi -sivustolla. Lumista alkuvuotta! Vuosi 2012 on pamahtanut vauhdilla käyntiin Pykälässä. Yhdistyksen 77. vuosi tuo tullessaan paljon perinteisiä tapahtumia, mutta myös uusia haasteita! Pykälä-viikon tapahtumien, vuosijuhlien ja monien muiden perinteisten Pykälä-rientojen lisäksi Lakimiesliitto järjestää syksyllä SAKKE -tapahtuman, jota jo nyt monet oikkarit Helsingistä Rovaniemelle odottavat innoissaan. SAKKE -jännitystä ja muita kaikille oikisopiskelijoille ajankohtaisia asioita kannattaa käydä seuraamassa ja kommentoimassa oikkarit.fi -sivustolla. Pykälän yrityssuhdevaliokunta on viime vuoden sihteerin Annika Pynnän opastuksella päässyt ensimmäisenä toimintavuotenaan lapsenkengistä, ja pystyikin siksi aloittamaan toimintansa täydellä vauhdilla heti alkuvuodesta. YSV:n tarmokkaan aherruksen vuoksi olemme päässeet nauttimaan ensimmäisinä Pykälän yrityssuhdevaliokunta on viime vuoden sihteerin Annika Pynnän opastuksella päässyt ensimmäisenä toimintavuotenaan lapsenkengistä, ja pystyikin siksi aloittamaan toimintansa täydellä vauhdilla heti alkuvuodesta. YSV:n tarmokkaan aherruksen vuoksi olemme päässeet nauttimaan ensimmäisinä kuukausina jo useammasta excursiosta eri yrityksiin, sekä maistelemaan pykälisteille hieman huokeampia smoothieita ja muita herkkuja kauppakeskus Kluuvin Fuel Smoothie Bar & Cafe:ssa. Jäsenistölle näkyvimpien excursioiden ja jäsenetujen lisäksi yrityssuhdevaliokunta hoitaa tärkeää yhteistyötä eri yrityksiin ja yhteisöihin. Tänä vuonna yrityssuhdevaliokunnan varapuheenjohtaja on luvannut keskittyä erityisesti jokapäiväisten jäsenetujen hankintaan pykälisteille. Yhdistyksen budjetointi uudistettiin viime vuoden aikana kokonaan, ja uusi budjetti otettiin käyttöön vuoden alusta. Vanha budjettimalli rikottiin osiin, vastaamaan jokaisen hallituksen jäsenen omaa vastuualuetta. Tämän johdosta yhdistyksen rahankäyttöä on helpompi seurata ja suunnitella. Tarkoituksena on kuitenkin varojen jakaminen edelleen mahdollisimman suurelle 7 osalle jäsenistöä, erilaisten tapahtumien ja jäsenetujen muodossa. Koko Pykälää koskettava suuri menoerä onkin tänä vuonna tiedossa, kun kerhotilojen taloyhtiössä tehdään julkisivuremonttia. Remontin vaikutuksista ja kestosta voi lukea lisää yleisvastaavien palstalta (s. 35). Viime vuonna koottiin senioritoimikunta jo valmistuneista pykälisteistä. Toimikunnan tarkoituksena on yhdistyksen puheenjohtajan johdolla aktivoida yhdistyksen senioritoimintaa, ja näin saattaa yhteen vanhoja pykälistejä opiskeluvuosien jälkeen, sekä helpottaa valmistuneiden ja vielä opiskelevien pykälistien verkostoitumista. Senioritoimikunnan jäsenhankinta aloitettiin Pykälän toimistolta käsin. Sanna-täti lähettää valmistuneille opiskelijoille kirjeen, jossa toivotaan myös Sinun liittyvän seniorijäseneksi. Toivomme, että näin saamme suuren osan valmistuneista mukaan ideoimaan ja kehittämään Pykälälle suurta ja kaunista senioritoimintaa! Mahtavaa alkanutta vuotta! Nähdään Pykälä-viikolla, senioritapahtumissa ja tietenkin hiihtoladuilla! Suurin sydämin,

5 Samuli Huttula, päätoimittaja Jasmiina Jokinen, toimittaja, kuvittaja Heidi Elo, toimittaja IV on vähintäänkin kokeilemisen arvoinen vaihtoehto opiskelijatoiminnaksi tenttikirjojen, työnteon yms. ohella. Päätoimittajana saa ainakin täytettyä viimeisetkin turhanpäiväiset vapaa-ajan rippeet kalenterista miellyttävällä tavalla. IV:ssä tulee kehitettäneeksi kirjoitus- ja valokuvaustaitoja, joista ainakin ensimmäinen on myös ammatillisesti kohtalaisen hyödyllistä. Luovuus ja mielikuvitus - huumeista parhaat. Oikista ei kestä selvin päin. Juttuja tehdessä pääsee ottamaan asioista selvää ja haastattelemaan mielenkiintoisia ihmisiä eri aloilta. Lisäksi toimituksessa on poikkeuksetta aivan mahtavia tyyppejä, jotka inspiroivat ja auttavat näkemään asiat uudesta näkökulmasta. Ainahan sitä voi IV-pestin perusteella kokeilla, jos digijärkkärin sais verotukseen tulonhankkimisvähennyksenä? IV - koska Hesari ei kerro kaikkea Antti Ketola, taittaja Tämmöset hippihommat on aina ollu kivoja. Laura Kirvesniemi, toimittaja, kuvittaja Lähdin kolmatta vuotta mukaan IVjengiin, koska elämässä on aina hyvä olla jotain tuttua, turvallista ja rapisevaa. Sitä paitsi, aina on tilaa yhdelle, joka kirjoittaa IV:iin! Laura Päivinen, toimittaja Katariina Paakkanen, toimittaja Lähdin mukaan toimitukseen, koska kuulemani mukaan paljon erilaisia asioita tekevät ihmiset elävät vanhaksi. Aivot pitävät uusista haasteista. En ole aiemmin kirjoittamista juurikaan harrastanut ja tavoitteenani on elää pitkään. Tehokkaimpana inspiraationi lähteenä toimii opiskelun ja kaikenlaisen hyödyllisen tekemisen välttely. Annika Juvonen, toimittaja Iivee on siististi cool Eipä tää etätoimittaja IV:stä eroon pääse Jyväskylässäkää. Hmph. Anette Laulajainen, toimittaja Ajatus vuodesta ilman IV:tä oli niin tuskallinen, että päätin lähteä mukaan vielä tämänkin kerran. Inter Vivos. Vuoden 2012 IV:n toimitus esittäytyy kertomalla lyhyesti mikä heitä motivoi, on motivoinut tai saattaa motivoida opiskelijalehden toimittamisessa. Inter Vivos -- Kun Pykälä riittää TOIMI TUS Inter Vivos Tiia Vuoristo, toimittaja Lähdin mukaan IV:n toimittajaksi, koska halusin kirjoittaa oikkareiden arjesta ja opiskelusta ja tuoda oman panokseni IV:n upeaan ja übermahtavaan toimitukseen. Viitsi vitsi. Lähdin mukaan, koska halusin oikkaripyrkyrinä saada naamani IV:hen ja tehdä itseäni tunnetuksi. Haittaakse? Jaakko Laitinen, toimittaja Yhtäältä aikaisempien positiivisten kokemusten kautta journalistiikasta, toisaalta puhtaasta seikkailuhalusta ja kolmanneksi päätoimittajan pyynnöstä. Tuomas koskinen, toimittaja Piti päästä ruokkimaan sisäistä kirjoittajaani. Pykälä Episode IV:A New Hope Kristiina Kotro, toimittaja, kuvittaja Albert Mäkelä, tomittaja, kuvittaja Ehtymätön kunnianhimoni. Uhkailu, kiristys ja lahjonta. Ja on tämä ihan hauskaakin. Inter Vivos - Koska jokaisen on aloitettava jostin. 8 Nanna Lampinen, toimittaja Isabella Lehti toimittaja, emerituspäätoimittaja IV- it was meant to be. Tenttikrja vai IV - helppo valinta! 9 lähdin tänäkin vuonna mukaan tekemään lehteä, koska lehteen kirjoittamisesta ja toimitusporukasta saa ihanaa vastapainoa opiskelulle

6 HEIKIN PALSTA Lähetä omat kysymyksesi Heikille osoitteessa HEL HELP ELP HELP Polygamiaa Hei Heikki! Tämä taitaa mennä vähän edellisen inspehtorin tontille, mutta ehkä sinä voisit antaa ongelmalleni hiukan historiallistakin perspektiiviä. Olen aikoinani mennyt vappuna naimisiin ja parisuhteemme voi edelleen mainiosti. Myöhemmin menin kuitenkin kihlaamaan uuden neitokaisen ja nyt vähän aika sitten toisenkin eli siis käytännössä jo kolmannen. Käytöksen kultaisen kirjan mukaista tämä toiminta ei kait ihan ole, mutta ei kai mikään laki tai säännös estä minua kihlaamasta niin monta henkilöä kuin mieleni tekee, kunhan en heitä vihille yritä viedä? -Rengastaja Heikki: Nyt ei kuulosta yhtään hyvältä. Kihlauksella ei nykyään ole tosiaan juuri oikeusvaikutuksia, mikä ei tarkoita, ettei sillä olisi normatiivisia vaikutuksia. Kihlaus tarkoittaa edelleen avioliittolupausta, eikä sellaisia jaella kevytmielisesti yltympäriinsä. Polykihlaajien kolttosia käsiteltiin jo keskiajalla runsaasti mm. paavin tuomioistuimessa Roomassa. Silloin oli tietysti isommat intressit usein pelissä, eikä moisesta enää joudu samalla tavalla tilille. Sen sijaan voi kyllä käydä niin, että jäät lopulta kokonaan lehdellä soittelemaan, kun vilunkipelisi paljastuu. Se olisi ihan oikein. Herättäisin lisäksi kysymyksen, mahtaako parisuhteesi sittenkään voida mainiosti, jos koet noin patologista tarvetta uusiin kihlauksiin. Mieti sitä ja hakeudu mahdollisesti terapiaan! Talviunta Hei Heikki, olisiko ihmisen mahdollista nukkua talviunta kuten muumien? -anonyymi Heikki: No ei todellakaan! Ajatus on sitä paitsi hölmö sikälikin, että talvihan on ihmisen parasta aikaa, heti kesän jälkeen. Talvella katsopas hiihdetään, luistellaan, pulkkaillaan, tehdään lumitöitä ja lämmitellään takkatulen loisteessa. Jos on alituiseen unten mailla, jää kaikesta tästä hauskanpidosta paitsi. Eli pois vällyjen välistä ja reippaasti pihalle! Noppa? Arvoisa Heikki. Minua on alkanut viime aikoina häiritsemään sana noppa. Ei kai tämä viittaa siihen, että tentteihin vastatessa vastaukset arvotaan useimmiten? Lisäksi, mikäli tämä on sanan alkuperä näen tämän toimivan lähinnä kirjanpidon tentissä, jossa koko paperin voi varmasti täyttää ottamalla nopan mukaan tenttiin. Kannattaa varmaan ehkä ottaa kaksi noppaa (tai useampisivuinen noppa), muuten vastausten numeroiden jääminen yhden ja kuuden välille voi olla tenttaatorista outoa. Joka tapauksessa, voisitko ystävällisesti avata minulle tämän sanan alkuperää? -Virtakäyttöinen Kettu Heikki: Vilkaistaanpa käsikirjastoani. Alkuaan pelipalikkaa, nykyään myös arpakuutiota merkitsevällä noppa-sanalla on vastine ainoastaan karjalassa. Sanavartalon alkuperä on epäselvä. Mahdollisesti sana on deskriptiivissävyisen nopata-verbin (> nopea) yhteyteen kuuluva johdos. Noppa on ensi kertaa mainittu kivienheittopelin merkityksessä Kustaa Renvallin sanakirjassa (Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004.) Itse en ole havainnut, että edustamieni aineiden, eli oikeushistorian ja -vertailun, kuulusteluissa käytettäisiin arvontamenetelmiä, vaikka joissakin tapauksissa siitä olisi saattanut olla etuakin. HELPin hallituskausi käynnistyi Parin vuoden oppositiokauden jälkeen pykälistien ja lääkäreiden oma edustajistoryhmä on palannut HYYn hallitukseen. Ryhmämme on viime vuosina kampanjoinut ylioppilaskunnan järkevän taloudenpidon puolesta ja jäsenmaksukorotuksia vastaan. Viime syksynä HELPin osalta vaalivoittoon päättyneiden vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa jouduimme kuitenkin tiukoille. Neuvottelijamme pyrkivät rakentamaan pohjaa hallitusyhteistyölle, mihin kuului kaikkien ryhmien osalta myönnytyksiä. Meille suurin myönnytys oli se, että ylioppilaskunnan jäsenmaksu nousi yhden euron. Vaikka muut ryhmät vastaavasti joutuivat tinkimään omista jäsenmaksun korotustavoitteistaan ja monista muista tavoitteistaan, ei korotuksen hyväksyminen ollut allekirjoittaneellekaan helppoa. Ymmärsin kuitenkin pian, mitä kaikkea tuolla eurolla tulisimme saamaan. Tänä vuonna koko ylioppilaskunnan rahakirstua vartioi Pykälän taloudenhoitajanakin toiminut Lauri Koskentausta, joka siis toimii HYYn hallituksen jäsenenä sekä HYYn talousjohtokunnan puheenjohtajana. Ryhmämme voi näin ollen vaikuttaa ylioppilaskunnan talouteen sen koko laajuudessa, eikä ainoastaan yhden osa-alueen kautta. Jatkossa kuka tahansa pystyy seuraamaan HYYn edustajiston kokouksia livenä stream -palvelun avulla, mikä on paitsi ainakin yhtä hyvää viihdettä kuin eduskunnan kyselytunnin seuraaminen, myös parantaa läpinäkyvyyttä ja päätöksenteon avoimuutta. Palvelua kannattaa kokeilla vaikkapa heti seuraavan edustajiston kokouksen katsomiseen maaliskuun 14.päivä, jolloin edustajisto haastattelee hakijoita Ylioppilaslehden päätoimittajaksi. Nyt saamme arvokasta tietoa siitä mitä HYYssä tapahtuu, ja pystymme vaikuttamaan siihen ajoissa kolmen hallitusjäsenen voimin. Asioihin on aina sitä helpompi vaikuttaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa niiden valmistelu on, eikä tiedonsaanti ole oppositioaikana ollut itsestäänselvyys. Euron myönnytyksellä HELP osoitti olevansa yhteistyökykyinen hallituskumppani, joka ei sokeasti vastusta kaikkea, vaan on valmis myös tekemään kompromisseja opiskelijan edun saavuttamiseksi. Emme ole ylioppilaskunnan persuja, vaan vakavasti otettava vaikuttaja. Osaltamme tästä voi alkaa pitkä ja antoisa hallituskausi, joka mahdollistaa pitkäaikaisen ensikäden vaikuttamisen ylioppilaskunnan asioihin muun muassa talouteen, koulutus- ja sosiaalipoliittiseen edunvalvontaan, kansainvälisiin asioihin sekä yhteistyöhön Helsingin kaupungin kanssa. Mitä muuta HELPin vuoteen kuuluu? Sen lisäksi mitä hallitusasema meille mahdollistaa, saamme loistavan vaalituloksen ansiosta useita paikkoja HYYn omistamien yritysten hallituksiin. On tärkeää, että tällaisilla paikoilla on oikeustieteen opiskelijoita, sillä objektiiviset liiketoimintapäätökset ovat avain yritysten taloudellisen aseman parantamiseen. Jotta HELP voisi jatkossa olla todellinen vaikuttaja ylioppilaskunnan piirissä, tarvitsemme teitä jokaista. Siksi haluammekin tänä vuonna tulla lähemmäksi taustajärjestöjemme opiskelijoita, muun muassa järjestämällä omia tapahtumia sekä pitämällä infotilaisuuden toiminnastamme syksyn edustajistovaalien alla. Pidä siis silmät auki ja lähde mukaan poikkitieteellisiin tapahtumiin! Vaikka Pykälä onkin suurin ja kaunein, myös muihin vaikuttamiskanaviin kannattaa tutustua. HEL- Pin toimintaan osallistumalla voit päästä vaikuttamaan kaikkia Helsingin Yliopiston opiskelijoita koskeviin päätöksiin. HELPin kautta pääset tekemään poikkitieteellistä opiskelijapolitiikkaa, jossa voit luoda verkostoja yli tiedekuntarajojen, hankkia esiintymiskokemusta sekä jokaiselle juristille arvokkaita argumentaatiotaitoja. Toimintaan on mahdollista lähteä mukaan milloin vain, mutta loistava mahdollisuus siihen tarjoutuu jälleen syksyn edustajistovaalien yhteydessä, jolloin jokainen pykälisti voi lähteä ehdokkaaksi HYYn edustajistoon. Elisa Tuomi, Edustajistoryhmä HELPin varapuheenjohtaja PS: Katso lisätietoa HELPin toiminnasta ja tulevista tapahtumista sivuiltamme

7 TUOREIN JURIDINEN TIETO HALLITUS: E X P E R T O C R E D I T E. Antero Jyränki, Jaakko Husa VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS Valtiosääntöoikeus on ainoa saatavilla oleva tämän oikeudenalan kokonaisesitys, jossa otetaan kattavasti huomioon Suomen valtiosääntöoikeuden kansainväliset kosketuspinnat sekä kansallisen normiston suhde kansainvälisen oikeuden ja Euroopan unionin normistoon. Teoksessa asetetaan EU:n jäsenyys ja perussopimusten muutokset sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaikutukset systemaattisiin yhteyksiinsä. Jäsenetuhinta 75 euroa (+ alv 9 %) Normaalihinta 95 euroa (+ alv 9 %) Taina Pihlajarinne LUPA LINKITTÄÄ toisen aineiston hyödyntämisen tekijänoikeudelliset rajat Kirjassa tarkastellaan tekijänoikeutta ja internetissä tapahtuvaa linkittämistä. Näkökulmana on ennen kaikkea toisen omistaman aineiston kaupallinen hyväksikäyttö, kuten erilaiset hakukone- ja aggregointipalvelut, tekijänoikeuden ja sen lähioikeuksien kannalta. Jäsenetuhinta 49 euroa (+ alv 9 %) Normaalihinta 62 euroa (+ alv 9 %) Riku Neuvonen SANANVAPAUDEN SÄÄNTELY SUOMESSA Kirjassa tarkastellaan suomalaista ja kansainvälistä sananvapausajattelua. Suomen osalta kirjassa käsitellään ensimmäistä kertaa samassa yhteydessä lehdistön, sähköisen viestinnän, kirjallisuuden, kuvaohjelmien, mainonnan ja muiden ilmaisutapojen sääntelyä. Jäsenetuhinta 75 euroa (+ alv 9 %) Normaalihinta 95 euroa (+ alv 9 %) Opintovastaava: >>Outi Iso-Markku Päivän polttavin koulutuspoliittinen puheenaihe Suomen oikeustieteellisissä tiedekunnissa on kysymys oikeustieteellisen koulutuksen aloituspaikkojen määrän kasvattamisesta ja siihen liittyen oikeustieteellisen tutkinnonanto-oikeuden antamisesta Itä-Suomen yliopistolle. Joensuussa sijaitseva Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos on jo aiemmin yrittänyt hakea oikeustieteellisen statusta itselleen nykyisellään sieltä valmistuu hallintotieteiden maistereita. Samalla oikeusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan nykyiseen verrattuna 90 oikeustieteen aloituspaikan lisäystä vuonna Päivän polttavin koulutuspoliittinen puheenaihe Suomen oikeustieteellisissä tiedekunnissa on kysymys oikeustieteellisen koulutuksen aloituspaikkojen määrän kasvattamisesta ja siihen liittyen oikeustieteellisen tutkinnonanto-oikeuden antamisesta Itä-Suomen yliopistolle. Joensuussa sijaitseva Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos on jo aiemmin yrittänyt hakea oikeustieteellisen statusta itselleen nykyisellään sieltä valmistuu hallintotieteiden maistereita. Samalla oikeusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan nykyiseen verrattuna 90 oikeustieteen aloituspaikan lisäystä vuonna Kaikkein hanakimmin uutta oikeustieteellistä vastustetaan Rovaniemellä, jonka opiskelija-ainesta Joensuun tiedekunta todennäköisimmin verottaisi, mutta myös muualla maassa lakimieskunta on noussut vastustamaan ehdotusta. Perusteet hankkeen vastustamiseen ovat moninaiset. Lakimiesliitto on ilmaissut huolensa oikeustieteellisen tutkinnon laadun ja yleispätevyyden puolesta, Itä- Suomen nykyisessä opetusmallissa yksityisoikeus kun jää huomattavasti muita oikeustieteellisiä vähemmälle ja erikoistuminen tiettyihin oikeudenaloihin on pitemmälle vietyä. Ei ole toivottavaa, että tutkinto lähtisi tulevaisuudessa painottumaan eri yliopistoissa eri tavalla niin, että työelämässä lakimiehet saattaisivat joutua epätasa-arvoiseen asemaan yliopistotaustansa perusteella. Toinen merkittävä argumentti Joensuun tutkinnonanto-oikeutta vastaan liittyy koulutuspaikkojen lisäämiseen. Uuteen oikeustieteelliseen on kaavailtu maltillista 40 henkilön sisäänottoa, mutta monet epäilijät uskovat tiedekunnan koon tästä parin vuoden sisällä kasvavan. Työelämän tarpeita ajatellen taas juristiksi valmistuvien määrää on helpompi säädellä, mitä vähemmän Suomessa on tiedekuntia. Pykälä vastustaa OTM-tutkinnon myöntöoikeuksien lisäämistä ja toivoo mahdollisen oikeustieteen aloituspaikkojen kasvattamisen tapahtuvan maltillisesti. Jotta Joensuuhun ei perustettaisi uutta oikeustieteellistä, tulee nykyisten tiedekuntien, Helsinki mukaan lukien, lisätä aloituspaikkojen määrää. On kuitenkin muistettava, että parinkymmenenkin opiskelijan lisäys vaatisi melkoisia lisäresursseja koulutukseemme, joka jo nykyisellään on yksi yliopiston halvimmista. Opintoedunvalvonnassa emme kuitenkaan suinkaan pelkästään kiinnitä huomiotamme Itä-Suomeen, vaan heti alkuvuodesta opintovaliokunnan jäsenet ja opiskelijaedustajat ovat aktiivisesti pyörittäneet Pykälän opintotoimintaa, osallistuneet ensi vuoden opetuksen kehittämiseen oppiaineiden suunnittelukokouksissa sekä käyttäneet tunteja vapaa-ajastaan tiedekunnan eri tahojen kanssa kokoustamiseen. Iso kiitos jo tässä vaiheessa kaikille aktiivisille toimijoille. Haluaisin myös kannustaa jokaista vähänkään kiinnostunutta pykälistiä osallistumaan opintoasioiden ajamiseen täyttämällä nettisivujen opintopalautekaavakkeen tai käymällä opintovaliokunnan kokouksissa ja muissa opintoaiheisissa tapahtumissa. Mitä laajemmat joukot saamme liikkeelle, sitä todennäköisemmin saamme viestimme perille. TEE TILAUS JO TÄNÄÄN! kustannus@helsinki.chamber.fi Puh. (09)

8 Olemme suuria, olemme kauniita - tervetuloa Rinnerikollisiin! Winning! Shredding! Rinnerikollisten raportti matkasta Val d Isèreen ja takaisin - Vatu Jania etsimässä Shredding! Vikana bilettämässä! Ekana rinteessä! Balls out! Tarinamme alkaa talvisena perjantaina Cafe Mascotista, Neljänneltä linjalta Kalliosta. Tai oikeastaan se alkoi jo aikaisemmin syksyllä, kun reissun järjestelyjä tehtiin ja ilmoittautumisia otettiin vastaan. Joka tapauksessa nyt oli tullut ilta, jota seuraavana aamuna oli odotettu lähtö Rinnerikollisten Alppimatkalle Ranskan Val d Isèreen. Mascottiin illaksi päätyneet reissulle osallistujat lähtevät yksitellen koteihinsa napatakseen matkatavaransa, ehkä nukkuakseen vähän, mutta vain nähdäkseen sitten uudestaan Helsinki-Vantaalla. Lähtökiihdytyksen, nousun, liidon ja laskeutumisen jälkeen löydämme itsemme Genevestä. Nousemme bussiin. Oppaamme puhuu bussin äänentoistojärjestelmään infoa, ja sanottuaan sanottavansa hän tekee kohtalokkaan virheliikkeen: luovuttaa mikrofonin meille. Loppumatkan ajan kuulemme juttuja, tarinoita ja kertomuksia. Pete Doherty, Foppa Forsberg, viisipäinen hirviö ja legenda Vatu Janista mainittakoon. Vaikea sanoa kauanko matka kestää. Vuoristomaisemat rullaavat bussin ikkunan takana. Tunnit kuluvat, päivät, vuodet, kuka tietää. Mutta noin kolmen tunnin bussimatkan jälkeen olemme perillä. Vuoret Asiaan! Olemme rinteessä. Kotiovelta lähdöstä on kulunut noin 12 tuntia. Iltapäivän laskuilla saa ensituntuman rinteisiin, joka on hyvä. Koko tulopäivän ajan sataa hiljalleen lunta, ja yön aikana tuiskuttaa jo reippaammin. Seuraavana aamuna sade on lakannut. Lumi on nyt vuorten rinteillä. Nousemme ensimmäisillä hisseillä ylös. Tätä on odotettu, ja tämän takia tänne on tultu. Tuoretta lunta kaikkialla. Korkkaamattomia linjoja rinteissä ja rinteiden ulkopuolella odottamassa meitä. Pölly tämme lunta ja laskettelemme ilolla ja antaumuksella ja suksilla. Vaikka tulopäivämme jälkeen saamme taivaalta lumen sijasta lähinnä auringon paistetta, löydämme vielä viimeisinäkin laskupäivinä metsäreiteiltä hyvää ja koskematonta lunta. Yhtenä päivänä keräämme porukan, ja otamme pesunkestävän ranskalaisen vuoristo-oppaan viemään meidät kunnon takamaastoon laskemaan. Sinne oppaamme Fred meidät myös vie. Samalla hän vie myös sydämen yhdeltä porukkamme neitokaisista. Viikon aikana ahkerimmat saavat laskettua rinnekartan melko kattavasti läpi. Parhaimmat rinteet ja reitit useaan kertaan. Viimeisenä päivänä vaihdamme kuulumiset viikon parhaista laskuista tapaamamme suomalaisen rocklegendan kanssa. Hän kertoo laskujen olleen hyviä. Voimme sanoa samat sanat, ehdottomasti. >> Ottaisin koska tahansa uusiksi Vatu Janin paluu? Myöhäisiä iltoja, aikaisia aamuja, lujaa rinteessä ja après-skissä. Ensimmäiseen hissinousuun, vaikka aamuyöstä olisi lentänyt oksu. Sellainen oli pelin henki ja rinneviidakon laki tuon muistoihin jääneen viikon ajan. Mitä ikinä se tarkoittikaan... Ainakaan opinto- tai työasiat eivät päässeet vaivaamaan mieliä. Kun Helsinkiin jääneet oikkarit viettivät Kevätkauden avajaisia, Rinnerikolliset nauttivat railakkaasta raclette-illasta. Verrattoman yhteishengen huokuessa tunsimme olevamme voittamattomia. Pystyisimme mihin tahansa. Ja mitä tahansa Val d Isèren yössä tapahtuikaan, se jää tässä kertomatta. Rinnerikolliset Kukaan ei loukkaantunut! Himmailua? Taitoa! Big turd! Löysikö kukaan sitä Vatu Jania? Tuskin! Jouni olikin kuullut väärin! 14 15

9 P ian on taas aika juhlistaa sitä suurinta ja kauneinta. Rakkaan tiedekuntajärjestömme 77-vuotissyntymäpäiväjuhlia vietetään totuttuun tapaan viikon 15 lauantaina. Pykälä-viikkonakin tunnetun viikon huipennus kerää yhteen niin nykyisiä kuin vanhojakin pykälistejä sekä muita ystäviä, ja on myös tänä vuonna varmasti osallistumisen arvoinen. Inter Vivos kantaa kortensa kekoon jakaen parhaimmat vinkkinsä vuosijuhliin valmistautumisessa. Tosipykälisti aloittaa vuosijuhliin valmistautumisen jo tiistaina järjestettävissä avajaisissa kisakuntoahan vuosijuhla vaatii, ja sitä on hyvä alkaa kerryttää ajoissa. Kiljavan saunassa käytyjen pikkutunteihin ajoittuneiden syvällisten keskusteluiden, pääkaupungin metroverkostoihin eksymisen ja ihastuttaviin kv-vieraisiin tutustumisen jälkeen koittaa tuo iki-ihana ja kauan odotettu vuosijuhlapäivän lauantaiaamu. Tänä aamuna jokainen herää toivon mukaan läheltä kotiaan, jotta kotiin ja mahdollisesti kampaajalle raahautuminen sujuvat suhteellisen luontevasti, hienoisesta päänjomotuksesta huolimatta. I kosyrjässä olevaan luuhun asti. Päällysvaatteeksi iltapuvun kanssa soveltuu iltaviitta, iltatakki tai juhlava shaali. Juhlakenkien tulisi olla avonaiset ja puvun väreihin soveltuvat. Laukuksi on myös hyvä valita kokonaisuuteen väriltään ja muodoltaan soveltuva pieni ja siro käsilaukku. Aika ajoin osalla naispuolisista juhlijoista näkee juhlapuvun kanssa käytettävän malliltaan pitkiä, kyynärpään yli ulottuvia hansikkaita. Hansikkaita käyttäville vinkiksi voisi todeta, että niiden kanssa käytettävät sormukset tulisi asettaa hansikkaiden alle, mutta rannekorut ja -kellot hansikkaan päälle. On myös hyvä pitää mielessä, että etiketin mukaisesti hansikkaat riisutaan ja laskostetaan siististi syliin ruokaliinan alle ruokailun ajaksi. Naisella tiedekuntajärjestön nauha (muiden mahdollisten nauhojen kanssa, sekä niiden yläpuolella) kulkee vasemmalta olkapäältä rinnan yli oikealle, tai löytyy ruusukkeeksi taiteltuna puvun vasemmasta miehustasta. Ruusukkeena nauhaansa kantavat ovat suurena enemmistönä jo siksikin, että nauha ei saisi kannettaessa koskettaa paljasta ihopintaa. Teksti: Isabella Lehti Kuvat: Pekka Perunka Pukeutuminen vuosijuhlaan Miehet Vuosijuhlissa miehet pukeutuvat frakkiin. Frakin kanssa käytettävien kaulahuivin ja hansikkaiden väri on valkoinen, ja päällystakiksi olisi suositeltavaa valita frakin liepeet peittävä tummansävyinen takki tai viitta. Valkoiset hansikkaat eivät toki ole välttämättömät, mutta erittäin suotavat. Jalkaansa mies sujauttaa mustat sukat sekä mustat kiiltonahkakengät. Rannekelloon tottuneille vinkiksi se, että frakin kanssa ei ole suotavaa käyttää rannekelloa, vaan sellainen tulisi korvata taskukellolla. Toki kello ei ole välttämätön, mutta erittäin tyylikäs lisä miehen asusteeseen. Vuosijuhla Vuosijuhliin soveltuu frakin vaihtoehtona myös yksi- tai kaksirivinen tumma puku, joihin sonnustautuneita nähdään tilaisuudessa yleensä muutama. Luonnollisesti frakin ostaminen, vuokraaminen tai lainaaminen on suositeltavampaa. Tum- df maan pukuun päätyville vinkkinä voisi lisätä, että tällöinkin mustavalkoinen on hallitseva väriyhdistelmä: paidan tulisi olla valkoinen, ja mahdollisen liivin väriltään paitaa mukaileva. Solmion tai solmukkeen tulisi olla väriltään hillitty ja pukuun soveltuvan. Tumman puvun kanssa on myös muistettava käyttää kaksinkertaisia kalvosimia. Jos niin ikävästi on kuitenkin päässyt käymään, että miehen kaapista löytyy vain smokki, niin ei voi muuta todeta kuin että pukukauppaan mars! Smokki ei ole akateemisten juhlien vaate. Pykälistin ei kannata unohtaa hankkia itselleen Pykälän toimistolta Pykälän nauhaa, jota miehet kantavat siten, että nauha kulkee takin alla oikealta olkapäältä rinnan yli vasemmalle. Lisäksi on sallittua kantaa samanaikaisesti muiden yliopistojärjestöjen nauhoja, mutta Pykälän nauhan tulee olla ylimpänä, ja nauhoja saa olla enintään kolme. -etiketti. Naiset 77 v Naiset saavat vaikuttaa pukunsa väriin hieman miehiä suuremmassa määrin. Vuosijuhlissa naisten pukujen väriloisto on lähes silmiä häikäisevää, mutta daamin on hyvä pitää mielessä, että oman avecin pukuvalinta etikettisäännön mukaisesti vaikuttaa naisenkin pukuvalintaan. Miehen käyttäessä frakkia, on daamin valintana ns. suuri iltapuku, joka on avonainen ja erittäin juhlava. Miehen pukeutuessa tummaan pukuun, on naisella yllään iltapuku, jonka ei tarvitse olla yhtä juhlava kuin suuren iltapuvun. Juhlapuvun pituutta ihmetteleville voi ohjesäännön sanoa olevan sellainen, että puvun tulisi ulottua vähintään nilkan ul- >> Juhlan kulku Vaikka päivä on mitä luultavimmin ja suotavimmin aloitettu hyvässä seurassa jo ennen itse pääjuhlan alkua, on erittäin tärkeää pitää mielessä vuosijuhlien olevan arvokas tilaisuus, jossa käytöksen tulisi olla sen mukaista. Pykälä ry:n vuosijuhla alkaa perinteisesti klo 19:00, ja paikalle olisi syytä saapua ajoissa. Ennen itse pöytäjuhlien alkua on yleensä suotu valokuvausmahdollisuus, jotta itsestään ja avecistaan/ystävistään on mahdollista otattaa kuva muistoksi. Juhla alkaa yleensä alkumaljoilla, ja ystävien ja tuttavien tervehtimisten jälkeen on aika hiljalleen siirtyä etsimään omaa paikkaansa seinälle kiinnitetyistä istumakartoista, ja siirtyä juhlasaliin pääjuhlan alkua odottelemaan. Pöytään saavuttaessa hyviin tapoihin kuuluu sitsikulttuuristakin tuttu tapa esittäytyä pöytäseurueelle, jos sitä ei entuudestaan tunne. Herrasmiehen tapoihin kuuluu myös aina auttaa pöytädaamiaan tuolin kanssa naisen istuutuessa ja noustessa. Jokaisella juhlavieraalla on pöydässä pöytäkortti, josta löytyy illan menu, ohjelman kulku, sanoituksia illan lauluihin sekä tanssikortti, johon voi pyytää pöytäseurueen jäseniä täyttämään ni- Kmensä, jotta pöytäosuuden jälkeen voi seurustelua jatkaa vanhojen tanssien pyörteissä. Pykälistin kannattaa ottaa mukaan myös laulukirjansa sekä kynä tervehdyksiä varten. Itse pöytäjuhlaosuudessa kuullaan tervehdyksiä, puheita sekä erilaisia muita ohjelmanumeroita. Jännityksellä odotamme, mitä vuosijuhlatoimikunta tänä vuonna on loihtinut. Ja kuten sitsiperinteisiinkin kuuluu, pöytäjuhlien laulua johtaa laulunjohtaja. Jokaisen laulun jälkeen on myös muistettava etiketin mukaisesti nostaa maljaa pöytäseurueensa jäsenten kanssa sitseiltäkin tutulla tavalla. Jos sitsietiketti on tältä osin jäänyt unohduksiin, seuraa tässä lyhyt mieleenpalautus: mies nostaa maljaa ensin oikealla puolellaan istuvalle, sitten vasemmalla puolellaan istuvalle ja lopuksi vastapäätä istuvalle daamille. Naisilla homma toimii päinvastoin, eli ensin nostetaan maljaa vasemmalla istuvan, sitten oikealla istuvan ja lopuksi vastapäätä istuvan herrasmiehen kanssa. Ja silmiin katsomista ei kannata unohtaa. Puheiden ja muiden juhlanumeroiden aikaan olisi erittäin suotavaa kunnioittaa esiintyjää keskittymällä hänen esiintymiseensä, tai ainakin olemalla hissuksiin ja lopettaa ruokailu sekä keskustelu. Ruokailu ei ole suotavaa myöskään laulujen aikaan. Pöytäosuuden aikana saatetaan muutamaan otteeseen laulaa konferenssin kunniaksi, ja samalla juhlallisin menoin siirtyä naistenhuoneeseen nauttimaan konferenssipullojen antimista. Tällöin ja muutoinkin kyseiset pulloset kannattaa pitää visusti piilossa, jotta ravintolahenkilökunta ei joudu takavarikoimaan pulloa, tai jopa heittämään juhlijaa pihalle. Konferensseja lukuun ottamatta pöydästä on luvallista nousta vasta pääruoan jälkeen. Pöytäosuuden päätyttyä siirrytään tanssilattialle tanssahtelemaan ensin pöytäkortin osoittamien kanssajuhlijoiden, ja sen jälkeen mahdollisesti muiden ystävien ja tuttavien kanssa. Miehen täyttäessä omaa tanssikorttiaan, on hänen etiketin mukaan tanssitettava ensiksi omaa aveciaan, jonka jälkeen on suotavaa tanssittaa muita pöytäseurueen naisia. Tanssitaitojen ollessa ruosteessa, on suositeltavaa osallistua juhlia ennen Pykälän tarjoamaan tanssiopetukseen. Jatkoille siirrytään pääjuhlapaikalta bussikuljetuksin. Viimeistään tässä vaiheessa on juhlahumu noussut kattoonsa, ja virkeimmät juhlakansalaiset jaksavat nostaa tanssijalkaa aamuauringon koittoon asti, josta ei olekaan enää pitkä aika sillisbussin lähtöön

10 TIESITKÖ? JULIA - Suomen suurin ja vanhin laskuvarjourheiluseura Suomen Laskuvarjokerho ry (SLK) on perustettu vuonna Vuonna 2011 Suomessa hypättiin noin laskuvarjohyppyä - Yhden hypyn hinta (Suomen Laskuvarjokerhossa) on noin 25 euroa. OIKEUS HARRASTAA: Kuva: Julia leijailee Hangon laskeutumisalueelle. LASKUVARJOHYPPÄÄMIN- Teksti: Nanna Lampinen Kuvat: Maria Laire KORKEALLA oppilasvarjon jälkeen oli aluksi hankalaa. Turvallinen laskeutuminen opetetaan kuitenkin jo alkeiskurssilla, joten jos laskeutumisalueelle tultaessa tuntuu, että vauhtia on liikaa, hyppääjä voi varmuuden vuoksi tehdä maahantulokierähdyksen. Miltä hyppääminen tuntuu? Kun ennen hyppyä työntää pään ulos ovesta ja katsoo maahan, kaikki muu pyyhkiytyy mielestä. Tuulen suhina kuuluu jo korvissa ja ilmavirta tuntuu kasvoilla. Uloshypyn jälkeen tunne on aika epätodellinen: hetken ajan tuntuu siltä, kuin aika olisi pysähtynyt. Sitten ilmavirta alkaa keikuttaa vartaloa ja lentokone muuttuu pienemmäksi ja pienemmäksi, kunnes (noin viisi sekuntia uloshypyn jälkeen) se on enää pieni piste. Tämän jälkeen on vielä lähes minuutti aikaa nauttia vapaapudotuksesta ennen varjon avaamista. Taivaalla on mahdollista tehdä vaikkapa erilaisia käännöksiä, voltteja ja liukuja. Usein vielä silloinkin, kun jalat jo koskettavat maata, ajatukset leijuvat edelleen jossain pilvien yläpuolella. Onko jokin tietty laskuvarjohyppykokemus jäänyt erityisesti mieleesi? Yksi mieleen jäänyt kokemus oli hyppy kesäisessä Hangossa puolipilvisessä säässä, jolloin liu uin keskelle pilviä, ja ihailin niitä aina avauskorkeuteen asti. Kun laskeuduin vihreälle nurmikolle ja lähdin kävelemään kohti pakkaushallia, kuulin erään kerholla vierailleen naisen sanovan ystävälleen: Oletko koskaan nähnyt noin kauniita pilviä? Vilkaisin taivaalle ja totesin mielessäni, että kyllä ne tosiaan näyttivät kauniilta maastakin katsottuna - mutta silti, voi miten paljosta jääkään paitsi, jos ei koskaan näe niitä ihan läheltä! Minkälaiselle ihmiselle suosittelisit laskuvarjohyppäämistä? Kenelle tahansa seikkailuhenkiselle ihmiselle, joka haluaa kokea jotain ainutlaatuista, minkä varmasti muistaa loppuelämänsä! Erityisen hyvin laskuvarjohyppääminen sopii oikeustieteen opiskelijoille. Nimittäin varjon pakkaamiseen tarvitaan ns. pakkauspaino, joka pitää repun paikallaan pakkaamisen ajan, ja lakikirjat soveltuvat tähän tarkoitukseen erinomaisesti. IV pääsi haastattelemaan laskuvarjohyppäämiseen hurahtanutta ensimmäisen vuoden opiskelijaa, Julia Lairea. Julia odottelee jo innokkaasti huhtikuussa alkavaa uutta hyppykautta. Assurance Tax Transactions Advisory Law Mikä sai sinut innostumaan laskuvarjohyppäämisestä? Syksyllä 2006 hyppäsin tandemhypyn yhdessä hyppymestarin kanssa. Tarkoitus oli käydä vain kerran kokeilemassa, mutta laji vei mennessään, ja seuraavana keväänä osallistuin kauden ensimmäiselle alkeiskurssille. Missä ja kuinka usein käyt hyppäämässä? Olen hypännyt Helsingissä Malmin lentokentällä sekä Hangossa. Ensi kaudella aion hypätä Utissa. Kesällä 2007 kävin hyppäämässä lähes joka viikonloppu. Viime kevät kului niin tiiviisti oikiksen pääsykoekirjojen parissa, että hyppäämiseen tuli vähän taukoa, mutta odotan innokkaasti ensi kevättä ja uuden hyppykauden alkamista! Käytkö hyppäämässä yksin vai yhdessä jonkun kanssa? Laskuvarjohyppääminen on todella sosiaalinen harrastus, ja esimerkiksi Hankoon olen usein lähtenyt kimppakyydillä yhden tai useamman kaverin kanssa. Ensi kesänä aion osallistua leirille, jolla harjoitellaan ns. FS-hyppäämistä (formation skydiving), jossa neljä hyppääjää muodostaa erilaisia kuvioita vapaapudotuksen aikana. Mitä varusteita laji vaatii? Oppilaat saavat käyttää kerhon varusteita ilmaiseksi (ainakin Suomen Laskuvarjokerhossa), joten alussa tarvitaan ainoastaan hyppäämiseen soveltuvat kengät ja käsineet. Ihan tavalliset lenkkarit käyvät hyvin, ja esimerkiksi hiihtohanskat tai muut tuulenpitävät hansikkaat 18 ovat sopivat. Lupakirjan saamisen jälkeen oman varjon hankkiminen tulee ajankohtaiseksi. Päävarjon, varavarjon ja valjaiden lisäksi lupakirjahyppääjä tarvitsee kypärän, hyppyhaalarin ja korkeusmittarin. Suositeltavaa on ostaa myös varavarjon automaattilaukaisin, joka nimensä mukaisesti avaa varavarjon automaattisesti, jollei hyppääjä jostain syystä ole itse avannut varjoaan tietyssä korkeudessa. Mikä laskuvarjohyppäämisessä on kaikista parasta? Entä haastavinta? Parasta on ehdottomasti se lentämisen tunne, jonka kokee vapaapudotuksen aikana. Vaikka puhutaankin vapaapudotuksesta, hyppääminen ei tunnu putoamiselta - se tuntuu lentämiseltä. Haastavinta on ehkä laskeutuminen. Erityisesti omaan varjoon totuttelu >> MATALALLA Rakenna meillä itsesi näköinen ura Haaveiletko urasta liikejuridiikan tai verotuksen asiantuntijana globaalissa ilmapiirissä? Työ Ernst & Youngilla tarjoaa kansainvälisiä haasteita palkitsevassa ja motivoivassa ympäristössä. EY Experience -traineeohjelmamme tarjoaa oikeustieteen opiskelijoille mahdollisuuden tutustua työhön laki- ja veropalveluissamme. Law Award -graduohjelmassa on mahdollisuus valmistella päättötyötään. Lisätietoa ja hakuajat: facebook.com/eysuomiurasivut 2012 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.

11 Onnea valmistumisesta! Sarjassa seurataan vastavalmistuneiden juristien publiikin jälkeisiä liikkeitä. Vastaukset tässä numerossa antaa viime vuoden lopulla valmistunut OTM Otto Markkanen, joka on opiskeluaikanaan toiminut mm. pykälän hallituksen opintovastaavana (2008), sekä useamman vuoden ajan opiskelijaedustuksellisissa tehtävissä, niin opintovaliokunnassa kuin tiedekunnan hallinnossakin. Otto tunnetaan myös aktiivisena spex-muusikkona takana on huikeat 30 näytöstä! Opiskeluajan jälkeen pykälistin ura jatkuu edelleen seniorijäsenen roolissa. Teksti: Samuli Huttula Otto Markanen E R I K O I S T U N U T O L E N N A I S E E N 1. Onnea OTM Markkanen! Kuvaile hieman tunnelmia opintojen päättämisestä? Opinnot päättyivät niinkuin alkoivatkin, hyvillä mielin. Nyt oli hyvä hetki siirtyä eteenpäin kohti seuraavia haasteita. OTMkirjainyhdistelmään liittyy kuitenkin oma hassu tunteensa. Vielä 7 vuotta sitten en tiennyt tulevaisuudessa ryhtyväni juristiksi. Jos joku tuolloin olisi moista väittänyt, olisin sitä tuskin itsekään uskonut. Kaikki on siis mahdollista, jos tarpeeksi haluaa! 2. Millaisia tunteita sana gradu herättää tällä hetkellä? Lämpimiä muistoja. Kyseiseen tekeleeseen on jo ehtinyt ottaa sen verran etäisyyttä, että päälimmäiset fiilikset kuivasta kirjastolla puurtamisesta ovat hävinneet ja jäljelle on jäänyt romanttinen tunne suuresta taiteilijan vapaudesta, jota vietin kirjoitustyön parissa kesämökillä järvimaiseman edessä. 3. Mitä jäät erityisesti kaipaamaan opiskelijaelämästä? Onko jotain erityisen hyvää / hyviä muistoja? Jään kaipaamaan juuri sitä opiskelijaelämää, jossa illuusio omasta akateemisesta vapaudesta on mielessä joka aamu. Lähes joka päivä saattoi itse päättää, mitä tänään haluaa tehdä. Todellisuushan on toki töiden, tenttien ja mahdollisten Pykälä- ynnä muiden järjestöaktiviteettien johdosta usein varsin kaukanan tästä illuusiosta. Mutta opiskelijaelämän jälkeen akateemista vapautta ei ole, edes periaatteessa! Erityisen hyvinä muistoina jäävät mieleen kaikki ne Pykälässä vietyt aamut, päivät, illat ja yöt, liittyivätpä ne sitten valiokuntien kokouksiin, sitseihin, spexiin taikka mihin tahansa muuhun Pykälän toimintaan. Pykälä on täynnä hyvää meininkiä! 4. Mitkä asiat unohdat tai jätät mielelläsi taaksesi? Tenttiin lukemisen. Valitettavaa on, että edelleen tiedekuntamme opetus ja siten myös juristin koulutus painottuu itsenäiseen kirjojen pänttäämiseen. Työelämä on kuitenkin kaukana tästä. Mutta pakkohan ne tentit oli läpäistä. :) 5. Tekisitkö jotain toisin, jos aloittaisit opinnot nyt? Sitoudun vanhaan ja kuluneeseen sanontaan: Päivääkään en vaihtaisi pois. 6. Kerro vielä terveisiä kirjastoja asuttavalle IV:n lukijakunnalle Muistakaa, että opiskelijaelämä on opiskelijan parasta aikaa! Kaikki tentit ehtii tekemään ennen valmistumista ja töitä ehtii tehdä koko loppuelämän! 21

12 S pexin 1mm 2mm 3mm 4mm 5mm 6mm anatomia. 19 x 97 / ^ 2 ^ 3 ^ 4 ^ 5 ^ 6 ^ 7 ^ 8 ^ 9 Mikä saa joka syksy monet ahkerat pykälistit vaihtamaan tenttikirjat ja toivon valmistumisesta spexaamiseen? Ja mistä spexissä on oikeastaan kyse? IV päätti ottaa tästä selvää: Spexin anatomia, olkaa hyvä. Teksti: Katariina Paakkanen Kuvat: Samuli Huttula Haastattelut: Laura Päivinen Antti Ketola Tiia Vuoristo Historiaa Jo muinaiset roomalaiset puhuivat latinaa, joka on pitkään ollut tieteen ja yliopistomaailman yhteinen kieli. Ruotsissa (tarkemmin Uppsalassa) huomattiin 1500-luvulla, että latinan opiskelu on oikeastaan aika vaikeaa, joten sitä päätettiin tehostaa näytelmien avulla. Kolmen sadan vuoden aikana tästä antiikista juurensa saaneesta perinteestä kehittyi spex (tai speksi ), eli opiskelijavoimin tehty musikaalinen teatterispektaakkeli. Ruotsista spexit levisivät Suomeen 1930-luvulla, jolloin teekkarit aloittivat tempausmuotoisten spexien esittämisen. Spex-perinne hiipui kuitenkin parissa vuosikymmenessä ja nousi uuteen kukoistukseen vasta 1980 luvun lopulla, jonka jälkeen spexin suosio on vain kasvanut. Nykyisin spex onkin tunnettu akateeminen perinne yliopistoissa ja tiedekunnissa ympäri Suomen. Pykälän spexin äitinä voidaan pitää Katja Pätiälää, joka sai innostettua myös oikkarit tutustumaan spexin ihmeelliseen maailmaan. Pykälän eeppinen ensimmäinen spex, miehen tuoksu, näki teatterivalot ensimmäisen kerran vuonna 1997, ja tästä alkoi Pykälän kunniakas ja katkeamaton spex-perinne. Vuonna 2011 esitettiin Pykälän viidestoista spex Juristi sinä olet tähti, ja tätä loistokasta spexhistoriaa juhlitaan maaliskuussa spexin vuosijuhlien merkeissä. Siis mikä spex? Spexejä on yhtä monenlaisia kuin tekijöitäkin: aiheet ja tyylit vaihtelevat vuodesta ja tiedekunnasta toiseen, aina kepeästä humoristisesta musikaalispektaakkelista minimaalisiin, teatterillisiin draamoihin. Pykälän spexien olennaisia ainesosia ovat aina olleet opiskelijavetoisuus, huumori, upea musiikki, ja ennen kaikkea kaikkia spexareita yhdistävä spex-henki ja -rakkaus. Tai kuten eräs kokeneempi spexari tiivisti asian: henkilöt vaihtuvat, mutta kaikki spexarit ovat aina samanlaisia. Vaikka spexiin osallistuu joka vuosi mitä erilaisin joukko opiskelijoita aina (spex-)phukseista varsinaisiin konkareihin, kaikkia spexareita tuntuvat vuodesta toiseen yhdistävän ainutlaatuinen luova hulluus, intohimo ja itsensä peliin laittaminen - ilmeni se sitten stay-up sukkahousuissa satapäisen yleisön edessä tanssimisena tai kolmen vuorokauden kestävänä tanssiasujen ompelemismaratonina pykälässä. Spexin vuosi Varsinainen spextaakkeli valtaa lavan perinteisesti loppuvuodesta, mutta spexin valmistelu alkaa jo alkukeväästä. Ensimmäisenä spexiin valitaan tuottajat ja ohjaajat, jotka rekrytoivat tiimien vastaavat kevään aikana. Käsikirjoitustiimi hioo luovia taitojaan kesän aikana, ja heti syksyn alkaessa tiimeihin aletaan rekrytoida ihmisiä. Varsinainen alkusysäys spexiin on syksyn alun läpilukubileet, joissa mystinen käsikirjoitus paljastetaan spex-produktiolle ensimmäisen kerran ja tämän jälkeen tiimit pääsevät täyteen vauhtiin. Tiiviin syksyn jälkeen moni spexari huomaakin kärsivänsä kevään koittaessa akuuteista spex-vieroitusoireista. Nämä ilmenevät usein muun muassa yllättävänä opintojen etenemisenä, ei-spexari -kavereiden tapaamisena ja pahimmissa tapauksissa jopa vapaa-ajan viettämisenä. Onneksi akuuttia spex-puutetta voi paikata katsomalla aiempien vuosien spex-dvd-uusintoja, ja epätoivoisimmat turvautuvat jopa muiden tiedekuntien spexien katsomiseen. Haastattelussa: Ieva Kovarskyte Lauri Luukkonen Lotta Hemmi Salla Hyvönen Liisa Reunanen Ville Toro Hilma-Karoliina Markkanen Anette Laulajainen >>>>> Spex 15 v! >> Spexvastaavien haastatteluja >> Spex Trivia >> Pykälän spexit kautta aikojen >> Spex-kalenteri 22 23

13 Ieva Kovarskyte Tanssivastaava Juristi sinä olet tähti 1. Mikä oli Spexin tanssivastaavuudessa parasta? Tanssien treenaaminen läpi syksyn, niiden vähittäinen muotoutuminen ja ryhmän kanssa ajan viettäminen on huikean hauskaa. Viettäessämme tanssijaporukalla iltaa nauroimme kaikki kippurassa ja kyynelet valuen! Spexin rakentamisessa parasta on kuitenkin ehdottomasti lopputuloksen näkeminen, sillä se yllättää joka ikinen kerta. Koreografioiden palaset tuntuvat loksahtavan paikoilleen viime tingassa ja lavastuksen, maskin, puvustuksen sekä yleisön myötä ensi-illan tunnelma on voittamaton. 2. Mikä haastavinta? Haastavinta puolestaan on juuri tuon kokonaisuuden hahmottaminen; eri tanssien yhteen sovittaminen ja niiden kordinoiminen näyttelijöiden, lavasteiden ja musiikin kanssa toimiviksi sekä monipuolisiksi. Spex kalenteri Tulevia Spexejä 2012 Tansseille pitää myös löytää sopiva vaikeus- ja näyttävyystaso, niin että ne ehdittäisiin harjoitella kunnolla mutta eivät olisi tylsiä. Etenkin tanssijoilla myös fysiikka on kovilla syksyn edetessä, sillä harjoituksia saattaa olla muutama tunti päivässä kuutena päivänä viikossa monta viikkoa peräkkäin. 3. Kuinka monta opintopistettä sait kerätyksi Spex-syksyn aikana? Edellisen spex-syksyn ajan olin täysipäiväisesti töissä ja aloittelin graduryhmässä, opintopisteistä ei tietoakaan :) 4. Spex-romantiikka. Totta vai tarua. Spex-romantiikka on fakta. Produktio vaatii tiivistä yhteistyötä, joka lähentää väistämättä. Itse esitykset ovat puolestaan puhdasta ryhmäeuforiaa! Lääkiksen speksi: Värityskirja nyt. Esitykset 27.2, 29.2, 4.3, 5.4, 11.3., Aleksanterin teatterissa KY-speksi: Luojan tähden paetkaa. Esitykset 16.2., 22.2, 23.2, 24.2, 29.2, 1.3, 2.3, Gloriassa. Valtsikan Speksi: Pilvilinna. Esitykset 22.2, 24.2, 25.2, 26.2, Pop & jazz konservatoriossa. Teekkarispeksi: Olipa kerran. Esitykset 15.3., 25.3, 26.3, 2.4., 3.4, 5.4 Gloriassa/Aleksanterin teatterissa. Conduksen spexi: Teetä yhdelle. Esitykset 19.3., 20.3., 21.3., 23.3., 27.3., The Circuksessa. Lotta Hemmi Puvustusvastaava Timantit eivät ole ikuisia 1. Mikä oli Spexin lavastamisessa parasta? Sanoisin että se fiilis, kun vihdoin tehtyään koko syksyn töitä, eka näytös oli ohi ja se meni kaikin puolin törkeän hienosti. Sitä helpotuksen ja riemun määrää ei voi ihan heti ylittää. 2. Mikä haastavinta? Yksittäisenä tapauksena mieleen jäi etenkin, kun parin tunnin yöunien jälkeen kauhudarrassa olisi ehkä ollut järkevintä ilmoittaa, ettei pääse lavastamaan. Siinä vaiheessa, kun sydän löi kahtasataa, päänsärky oli 1. Mikä oli parasta puvustusvastaavan tehtävässä? Puvustustiimi on yleensä aika pieni, ja töitä tehdään tiiviisti yhdessä. Parasta oli saada kaikki vaatteet omalla porukalla valmiiksi, ja nähdä ne lopulta stagella. Enskarissa sen viimeistään tajusi, että pelkät vaatteet ei riitä mihinkään, mutta ilman niitä ei spex olisi ollut sama. 2. Mikä oli haastavinta? Haastavinta oli sovittaa tanssijoiden ja näyttelijöiden visiot omiimme, ja vielä jopa riitelemättä. Oikkarit taitaa olla kaikki aika kunnianhimoisia, eikä kukaan haluaisi antaa periksi omista näkemyksistään. Aikataulu oli myös iso haaste. Lauri Luukkonen Lavastusvastaava Juristi sinä olet tähti infernaalinen, ja olin juuri sahaamassa päivän ensimmäistä lautaa poikki, ajatukset olivat lähinnä painokelvottomia. 3. Kuinka monta opintopistettä sait kerätyksi Spex-syksyn aikana? Sain huimat 13 opintopinnaa syksyn aikana. Häkellyttävää tietysti on se, että niitä tuli ylipäätänsä. 4. Spex-romantiikka. Totta vai tarua? Elää ja voi uskoakseni hyvin. 3. Kuinka monta opintopistettä keräsit Spex-syksyn aikana? Ja miksi näin paljon/vähän? Opintopisteitä sain kerättyä huimat 12! Se taitaa itseasiassa olla jopa aika paljon. Näköjään se oli ihan mahdollista, vaikka marraskuun alun jälkeen en enää paljon kirjastossa tainnut käydäkään.. 4. Spex-romantiikka - totta vai tarua? Tottahan se on, sivusta olen päässyt sen todistamaan. Muuan tuottaja ja kanssavastaava asuvat tänä päivänä saman katon alla. Omakohtaisesti voin tosin vain nöyrästi kiittää spexleskeksi jääneitä. >> Spexin tunnusmerkkiä, omstart -huutoa käytetään eri tiedekunnissa eri tavoin: Pykälän spe xiin huuto kuuluu sellaisenaan, toisissa huudon jälkeen on lisättävä jokin määre. >> Suomen pisin spex-perinne on Thoraxilla, joka on tehnyt spexin joka vuosi 50-luvulta lähtien. >> Pykälän spex järjestetään perinteisesti pelkin opiskelijavoimin, mutta esimerkiksi teekkarispeksi käyttää ammattiohjaajaa. >> Pykälän spex jakaa joka vuosi Sissi Huttunen- ja vuoden spexphuksi -kiertopalkinnot vuoden omistautuneimmille spexareille. Spex triviaa

14 Ville Toro Musiikkivastaava Kaksi yötä jouluun on 1. Mikä oli parasta musavastaavan tehtävässä? Yksi hauskimmista asioista oli varmasti spexin suunnittelu ja ideointi yhdessä muiden kanssa. Spexissä on aivan mieletön tekemisen meininki, enkä aivan vieläkään ymmärrä, miten spexarit onnistuvat luomaan niin upean show n joka vuosi. Tietty mahtavan spex-bändin luotsaaminen oli itsessäänkin hieno kokemus. 2. Mikä oli haastavinta? Haastavinta oli ehkä tietyt käytännön turhuudet, kuten aikataulut. Spexissä on toisaalta niin monta liikkuvaa tekijää, että pieni kaaos kuuluukin asiaan. 3. Kuinka monta opintopistettä keräsit spex-syksyn aikana? Ja miksi näin paljon/vähän? Kokonaiset seitsemän, nekin tuutoroinnista. Oli liian hauskaa. 4. Spex-romantiikka - totta vai tarua? Totta se on. Salla Hyvönen Markkinointivastaava Operaatio Kooma Pykälän spexit kautta aikain: Spex Juristi sinä olet tähti - Kravatti tiukemmalle, kamera käy! Kun tähtenä filmillä on juristi, syntyykö siitä hitti vai floppi? Ohjaajat: Elli Vainio ja Nelli Vilkko Spex Operaatio Kooma on seikkailu mielen syövereissä. Kukkiiko rakkaus kun Jukka-Pekka Erkki saa katsoa rakkaansa tunteita suoraan silmästä silmään, vai saako pelko sittenkin vallan? Ohjaaja: Henri Heikkonen Spex Timantit eivät ole ikuisia on dekkarimainen jännäri tapahtumista kaukaisessa majatalossa eräänä kovin synkkänä ja tuulisena yönä, missä kaikki ei ole sitä miltä vaikuttaa. Ohjaaja: Liisa Reunanen. Spex Kaksi yötä jouluun on Kertomus erään toimiston ja sen henkilökunnan joulusta. Mitä tapahtuikaan, kun ahneelle juristille näytettiin, mistä joulussa olikaan kyse? Ohjaaja: Markku Tuominen. Spex Lepokoti Miten käy kun konsulttifirman loppuun palaneista työntekijöistä tehdään mieliparantolan hoidokkeja? Tarina kauppatieteilijän ahneudesta, juristin häikäilemättömyydestä sekä lääkärin hyveellisyydestä. Ohjaaja: Mia Salo assarinaan Päivi Äijälä. Spex Ruotsalainen gambiitti Kertomus Ruotsin vallan pyrkimyksistä tuoda metsäläisten kansoittamaan Suomeen lakia ja järjestystä hirmuisen kuningas Erikin johdolla. Ohjaajat: Päivi Äijälä ja Mikko Kohtala. 1. Mikä oli Spexin markkinoinnissa parasta? Yksittäisinä asioina voisin nimetä markkinointimateriaalin suunnittelun, ideoinnin ja ryhmämme kokoukset. Spexin markkinointiryhmä oli lisäksi kovin joustava sen osallisena oli mahdollista olla mukana satunnaisesti myös muiden ryhmien toiminnoissa. Omien tehtävieni ohella sain muun muassa mahdollisuuden olla mukana yhden mielestäni Spexin valovoimaisimmista lavasteista Spex-katulampun luomisprosessissa. 2. Mikä haastavinta? Nollabudjettia voisi yleisesti pi- tää haastavana missä tahansa projektissa. Haastavaa oli myös se, että markkinointiryhmän pesti päättyy aina kyseiseen syksyyn, mutta edistysaskeleet tai takapakit näkyvät tulevien vuosien tuloksissa. 3. Kuinka monta opintopistettä sait kerätyksi Spex-syksyn aikana? Opintopisteitä tuli muistaakseni noin viisitoista. Rennompikin spexaaminen olisi voinut tulla kyseeseen, mutta projekti vei mukanaan. 4. Spex-romantiikka. Totta vai tarua. Luultavasti vähän molempia. Spexissä on mukana suuria tunteita, jotka välittyvät katsojien lisäksi tekijöille. Lisäksi etuliitteellä Spex saa aikaan myös muita mystisiä ilmiöitä, kuten Spex-syksy, Spexhumala, Spex-krapula jne. Esimerkiksi krapula voi olla hyvinkin totta ja liittyä Spexiin, mutta olisi voinut tulla ilman Spexiäkin, jos muut muuttujat pysyvät samana. Liisa Reunanen Ohjaaja Timantit eivät ole ikuisia Spex Pesänjakajat Pesänjakajissa seurattiin kiivasta perinnönjakoa Kuuno Lysmän perikunnan kesken. Tarina ahneudesta, perhesuhteista sekä arvokkaan perintötaulun arvoituksesta. Ohjaaja: Kirill Tervo. Spex Tuvaluun tuomitut kertoi Tuvalun saarella sijaitsevasta naisvankilasta - vangeista, vartijoista ja muusta henkilökunnasta, ja ennen kaikkea toveruudesta, torakoista ja tasa-arvosta. Ohjaajat: Elina Lemmetty ja Tua Harno. Spex Julkimopeli Huippusuositussa Julkimopeli-televisioohjelmassa tapahtui kummia niin kilpailijoille kuin myös ohjelman kulisseissa hääränneille. Ohjaajat: Tämer Mohsen ja Päivi Äijälä. Spex Viranpalvojat Viranpalvojissa hiljennyttiin perimmäisten kysymysten äärelle - huumoria unohtamatta! Tässä spexissä elämän pienet ja elämää suuremmat asiat kietoutuivat toisiinsa. Ohjaaja: Tommi Rainerma. Spex Kivi Paperi Sakset vei katsojat maailmaan, jossa suuret tunteet mylläsivät, ihmiset tekivät outoja asioita ja ajautuivat mystisiin tilanteisiin. Ja mistä kaikki johtui ja mihin kaikki ratkesi?? Kivi, paperi, sakset. Ohjaaja: Antti Belinskij. Spex Oikeusjuttu perustui Franz Kafkan Oikeusjuttuun. Ohjaaja: Janne Pellinen Spex Yhtiö. Ohjaaja: Janne Pellinen Spex Sinivalkoinen rutto Ohjaaja: Patrik Lassus 1. Mikä oli Spexin ohjaamisessa parasta? Parhaita asioita oli monia. Ensinnäkin oli mahtavaa tehdä yli 100 hengen produktiota ja vastata siitä viime kädessä itse. Ohjaajana pääsee myös eniten vaikuttamaan, millainen spexin lopputuloksesta tulee, sillä ohjaajalla on mielipiteensä kaikkeen mikä spexiin liittyy. Lisäksi ohjaajan näkemystä kunnioitetaan ja yleensä ohjaaja saa produktiossa tahtonsa läpi melko helposti. Itse koin hienona, että pääsin ohjaamaan Pykälän Spexin kokoista produktiota. Tuskinpa vastaavanlaista mahdollisuutta tulee enää myöhemmin vastaan, ainakaan samassa mittakaavassa. Hienoa oli myös se, että ohjaaja ei yksin tee spexistä upeaa, vaan mukana on usean osa-alueen vastaavat, joiden kanssa ohjaaja voi keskustella esimerkiksi näyttelijöiden puvustamisesta ja spexiin valittavista biiseistä. Ilman muita vastaavia ohjaaja jäisi kovin yksin, eikä näyttämöllä Spex Miehen tuoksu oli pykälän loistokkaan spexhistorian ensimmäinen ja upea teos. Ohjaaja: Patrik Lassus nähtävä spektaakkeli olisi niin hyvä, kuin mitä voidaan saavuttaa yhdessä tekemällä. Vastaavilta sai myös hyviä uusia ideoita. Ohjaajana on myös parhaiden asioiden osana mainittava erikseen näyttelijät. Heidän kanssaan ohjaaja tekee eniten töitä, ja heiltä ohjaaja saa inspiraatiota ja energiaa. Näyttelijät ja heidän hassut juttunsa saavat välillä väsyneenkin ohjaajan suuntaamaan innokkaana ilta toisensa jälkeen Pykälään treeneihin. 2. Mikä haastavinta? Haastavinta ohjaamisessa on varmasti se, että koska kaikesta produktioon liittyvästä on viime kädessä vastuussa, se aiheuttaa jonkin verran unettomia öitä ja stressiä. Ohjaajana on vastuussa siitä, että kaikki sujuu suunnitellusti. Jos jotkin suunnitelmat, kuten esimerkiksi aikataulut pettävät, ohjaajan on löydettävä tilanteeseen nopeasti ratkaisu. 3. Kuinka monta opintopistettä sait kerätyksi Spex-syksyn aikana? Itse olin pyytänyt silloisesta työpaikastani taiteilijavapaata Spex-syksyn ajaksi, joten keskityin spexin aikana pelkästään ohjaamiseen ja opiskelemiseen. Muistikuvieni mukaan sain jonkin verran opintoja kasaan myös Spex-syksyn aikana. Lähinnä taisin tehdä jotain pienempiä luentoja ja luentokuulusteluja alkusyksystä. Joulukuun alun lähentyessä ajatukset pyörivät niin tiiviisti Spexissä, että en yrittänytkään opiskella samaan aikaan. 4. Spex-romantiikka. Totta vai tarua. Itse olen osallistunut neljään eri Spex-produktioon, ja jokaisessa näistä on ollut myös useampi Spexpari. Joten empiirisesti todistetusti Spex-romantiikka on totta. Toisaalta Spexin parissa pyörii samanhenkisiä loistavia ihmisiä, joten ei sinänsä mikään ihme, jos pariskuntia syntyy.

15 Anette Laulajainen Tuottaja Juristi sinä olet tähti 1. Mikä oli parasta spexin tuottamisessa? Ihan kaikki, mutta ennen kaikkea se, että tuottajia on kaksi. Kaikkea ei tarvitse hoitaa yksin, vaan joku toinenkin stressaa samoja asioita. Ja tietenkin se fiilis kaatajaisissa! Siitä on todella vaikea pistää paremmaksi! 2. Mikä oli haastavinta? Ainainen kiire. Suurin osa tuottajienkin hommista ajoittuu syksylle. Isoin rutistus on hoidettava loppujen lopuksi todella lyhyen ajanjakson sisällä, ja asioiden on tapahduttava just eikä melkein. Kiireessä pinna kiristyy ja väsymys on jokapäiväinen seuralainen, mutta onneksi asioilla on tapana järjestyä. 3. Kuinka monta opintopistettä keräsit spex-syksyn aikana? Ja miksi näin paljon/vähän? Tasan 20. Suurena motivaattorina oli Kelan tätien ystävällinen keltainen kirje, joka kehotti keräämään vähintään 18 opintopistettä syksyn aikana. Muuten toteuma olisi voinut jäädä lähemmäksi edellisen spexvastaavasyksyn tasoa - silloin melkein riitti yhden käden sormet laskemaan noppasaldon Spex-romantiikka - totta vai tarua? Totta! Tarviiko tätä edes kysyä? :) Ensimmäisten vuosien sinnikkäimmät spexromantikot ovat ehtineet jo naimisiinkin. 1.Mikä oli parasta Spexin maskeerausvastaavana toimimisessa? Parasta oli saada toteuttaa itseään ja olla luova. Vuoden 2010 spexissä maskitiimin kannalta loistavaa oli se, että suuri osa hahmoista oli todella mielikuvituksellisia. Tämän vuoksi myös maskeista tuli persoonallisia ja hienoja. Oli hienoa huomata miten hahmoista alkoi vähitellen muodostua aivan omannäköisiään ja persoonallisia kokonaisuuksia. Spex-syksyn aikana sain mahdollisuuden tutustua moniin uusiin ja ihaniin ihmisiin, sekä oppia tuntemaan joitakin yhä paremmin. Kaikkien spexareiden ja oman tiimin hyvä yhteisfiilis oli hieno kokemus! 2. Mikä oli haastavinta? Haastavinta oli siis varmasti opintojen, työn, spexin ja muun elämän yhteensovittaminen. Huomasin joulukuussa kalenterini olevan värikooditettu. 3. Kuinka monta opintopistettä keräsit spex-syksyn aikana? Ja miksi näin paljon/vähän? Tarkkaa määrää en osaa sanoa, mutta luulisin että tilille kolahti muutama noppa vähemmän kuin saldo olisi ollut ilman spexiä. Maskitiimissä aikaa ei kuitenkaan kulu yhtä paljon kuin esimerkiksi näyttelijöillä, joten kannustaisin kyllä kaikkia innokkaita lähtemään mukaan vaikka muutakin hommaa riittäisi! 4. Spex-romantiikka - totta vai tarua? Varmasti osaksi totta ja osaksi tarua. Oma huomioni taisi olla kiinnittynyt, säälittävää kyllä enemmänkin irtoripsiin, tekoarpiin ja hiuslakkaan. Hilma-Karoliina Markkanen Maskeerausvastaava Operaatio Kooma 28

16 Kaikki alkoi Amerikan Yhdysvalloista. Dominoefekti lähti liikkeelle investointipankki Lehman Brothersin kaaduttua 2008 ja subprime-kriisi aiheutti maailmanlaajuisen taantuman. Pankkisektorin epäluottamuksen seurauksena myös valtionlainojen korot ampaisivat nousuun ja syöksivät velkaantuneet Etelä- Euroopan maat vararikon partaalle. Yhdysvalloissa tilanne on jokseenkin tasaantunut, mutta Euroopan Unioni rämpii ehkä historiansa pahimmassa kriisissä. Samassa myrskynsilmässä muun EU:n kanssa seilaa myös talouttaan suhteellisen hyvin hoitanut Suomi. Onko finanssikriisi nyt hallinnassa vai onko näköpiirissä aina vain uusia ongelmia? Ja ennen kaikkea, onko Suomella ja EU:lla mahdollisuuksia kirkkaampaan tulevaisuuteen? Inter Vivos selvitti asiantuntijoiden mietteitä tulevasta Inter Vivoksen lukuisista yrityksistä huolimatta vain kokoomuksen kansanedustajat suostuivat vastaamaan kiperiin talouskysymyksiimme. EU finanssikriisin Teksti: Mikko Laapas kourissa Kuinka käy Suomen ja euron? Edilex uudistuu 2012 Tilaa palvelu tai maksuttomat koekäyttötunnukset Sirkka Äkkinen, puh EVM:n perustamissopimusluonnoksen mukaan mekanismi on itsenäinen oikeushenkilö ja sillä on täysi oikeuskelpoisuus. EVM, sen varat ja omaisuus on vapautettu kaikis- >> Yksi keskeisimmistä syistä EU:n nykytilanteeseen on se, että tietyt EUja etenkin euromaat ovat velkaantuneet vastuuttomasti. Euroalueen yhteinen rahapolitiikka on hyväkuntoisten maiden talouskurin ansiosta pitänyt korkotason matalana. Alhainen korkotaso puolestaan on antanut jo valmiiksi velkaisille jäsenmaille vääränlaisen kuvan siitä, että halpaa rahaa on runsaasti tarjolla. Tätä mieltä on kansanedustaja, KTM Lasse Männistö (kok.), joka lisää samaan hengenvetoon, että lisäksi EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen rikkominen ilman merkittäviä sanktioita on antanut velkaantuneille maille signaalin siitä, että ylivelkaantuminen on sallittua. Monimutkaisen kriisin taustalla on siis yksinkertaistettuna arkinen syy: ylivelkaantuminen. Yksittäiset EU:n jäsenmaat ovat ylivelkaantumalla rikkoneet unionin sääntöjä ja koko EU joutuu nyt maksamaan tästä kovaa hintaa. Pahin tilanne on Kreikassa, mutta EU:n vakaus- ja kasvusopimusta ovat rikkoneet myös mm. Saksa ja Ranska. Ylivelkaantuminen kuriin uudella sopimuksella Vakaus- ja kasvusopimusta katsottiin siis läpi sormien, mutta samaan aikaan unioni kaavailee yhä tiukempaa uutta taloussopimusta, joka rajaisi euromaiden budjettialijäämät 0,5%:iin vuotuisesta BKT:sta. Sopimusta ovat kritisoineet mm. ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ja europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.). Tuomioja kirjoittaa blogissaan ( ), että uusi taloussopimus olisi täysin älytön pakkopaita, joka voisi pahimmillaan syventää talouden suhdannevaihteluita, heikentää kasvua ja kasvattaa työttömyyttä. Johtaisiko uusi velkaantumiskierrettä hillitsevä taloussopimus siis EUmaat ojasta allikkoon, kun keynesiläistä talouspolitiikkaa ei enää voisi käyttää suhdannevaihtelujen hillitsemiseen? Haaste toki nousee siitä, että tiukka sääntö ei ota ympäröivää maailmaa huomioon, myöntää Männistö. Hän toivookin, että suhdannevaihtelut voitaisiin ottaa sopimuksessa paremmin huomioon, mutta muistuttaa samalla, että myös Suomi ottaa tänä vuonna 7 miljardia euroa lisävelkaa. Nykyistä velkaantumista ei voi Männistön mukaan enää perustella elvyttämisellä. Tähän tilanteeseen, jossa Suomi nyt elää, pakkopaitaa kyllä tarvittaisiin, hän jatkaa. 31 Massiivisella vakausmekanismilla velkatalkoisiin Uudella taloussopimuksella pyritään siis estämään jatkuva velkaantuminen, mutta jo syntyneet velat eivät tällä sopimuksella mitätöidy. Kriisimaiden auttamiseksi EU onkin perustamassa Euroopan vakausmekanismin (EVM), jonka kautta pulaan joutuneita euromaita voidaan lainoittaa. Massiivista 700 miljardin euron vakausrahastoa rahoittavat suoraan kaikki euromaat ja Suomen osuus kokonaispääomasta olisi n. 12,6 miljardia euroa. Tästä n. 1,4 miljardia euroa olisi maksettua pääomaa ja n. 11,1 miljardia euroa takuupääomaa (Lähde: Valtioneuvoston kirjelmä [U 5/2011 vp] eduskunnalle luonnoksesta Euroopan rahoitusvakausvälinettä koskevan puitesopimuksen muuttamisesta). EVM olisi suunnitelmien mukaan oikeushenkilö, joka päättää lainaehdoista itsenäisesti ja omatoimisesti. Ylintä päätösvaltaa vakausmekanismissa käyttäisi hallintoneuvosto, joka koostuu euromaiden talousasioista vastaavista ministereistä.

17 ta oikeudenkäynneistä, jollei EVM nimenomaisesti luovu tästä vapaudesta tai siitä on sovittu EVM:n tekemässä sopimuksessa. EVM on vapautettu kaikesta takavarikosta ja pakkolunastuksesta. Lisäksi EVM-sopimusluonnoksen 35 artiklassa määrätään hallintoneuvoston jäsenten oikeudellisesta koskemattomuudesta heidän virkatehtäviensä osalta. Kyse on siis immuniteetista. Kun hallintoneuvostossa ovat jäseninä euromaiden hallitusten jäsenet, eli talousasioista vastaavat ministerit, tämä merkitsee sitä, että myös Suomea edustavan ministerin toiminta nauttisi immuniteettia sopimuksen nojalla. Tämä taas voisi olla perustuslakiongelma, jos se tarkoittaisi, että ministerin toiminta hallintoneuvostossa voisi jäädä Suomen perustuslain :ssä säädetyn ministerivastuun ulkopuolelle. Onko aiheellista perustaa finanssikriisiin vedoten instanssi, joka on täysin suojattu oikeudellisilta sanktioilta, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen? On syytä korostaa, että EVM-sopimus on vasta sopimusluonnos, sitä ei ole vielä hyväksytty ratifioinnista ja voimaansaattamisesta puhumattakaan. Oikeudellinen immuniteetti on kuitenkin yksi suurimmista ongelmista Euroopan vakausmekanismiin liittyen. Euroopan Suomen siis pakko pysyä euroalueessa vastuiden vain kasvaessa? Männistö kannattaa eurossa pysymistä. Hänen mukaansa Suomi on kokonaisuutena arvioiden tähän mennessä saanut eurosta osakseen enemmän hyötyjä kuin haittoja. Kuinka EU, joka julistautuu maailmalla perus- ja ihmisoikeuksia puolustavaksi oikeusvaltioperiaatteita painottavaksi unioniksi, voi itse perustaa instanssin, jota vastaan ei voida soveltaa minkäänlaisia oikeudellisia suojakeinoja? Männistö myöntää, että EVM:n rakenteessa on paljon parannettavaa, mutta samalla hän muistuttaa kriisin poikkeuksellisuudesta. Aikataulullinen kireys ja markkinoilla alati syvenevä kriisi ovat hänen mukaansa vaatineet nopeita toimia. On selvää, että tässä ei nyt välttämättä ole menty joka kohdassa yleisen EU-valmistelun nuottien mukaan, hän toteaa. vakausmekanismi ja sen puitteissa kaavailluiksi tehtävät päätökset esimerkiksi laina-avun myöntämisestä ovat luonteeltaan ja taloudellisilta vaikutuksiltaan niin merkittäviä, että EVM:n päätöksenteon ja ylipäänsä toiminnan pitäisi jo yleisen demokratiakäsityksen mukaankin olla mahdollisimman avointa, läpinäkyvää ja vastuunalaista. Nyt kuitenkin hallitseviksi näyttäisivät muodostuvan EVM-sopimusluonnoksen valossa vaatimukset päätöksenteon ja asiakirjojen salassapidosta ja luottamuksellisuudesta sekä päätöksentekijöiden immuniteetista eli oikeudellisesta koskemattomuudesta. Euron pelastamisen kannalla on myös MIT:n suomalaistaustainen professori Bengt Holmström, joka piti Jaakko Honko -juhlaluennon Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla Hänen mukaansa EU toistaa Yhdysvalloissa jo aiemmin tehtyjä virheitä sallien EKP:n rahoittaa jäsenvaltioita suoraan. Kriisin hoito vaatii hänen mukaansa lisää velkapapereiden likviditeettiä. Samalla hän arvostelee pankkien stressitestejä ja EU:n yrityksiä lisätä läpinäkyvyyttä markkinoilla. Likviditeettiä lisää Holmströmin mukaan luottamus. Luottamus puolestaan saavutetaan, kun markkinoilla vallitsee informaation symmetria. Tuo symmetria voidaan periaatteessa Männistö muistuttaa myös, että tähän mennessä kriisiä on hoitanut lähinnä EKP, joka ei ole millään tavalla demokraattinen elin. EVM:n päätökset tekee kuitenkin jäsenmaiden talousministereistä koostuva hallintoneuvosto. EVM:stä on tehtävä tarpeeksi vahva, jotta se voi toimia uskottavasti ja nopeasti. Tästä huolimatta budjettivalta Suomessa säilyy eduskunnalla. EVM ei voi velvoittaa jäsenmaita rahoittamaan itseään ilman yksimielistä päätöstä. Suomessa yksimielisyyttä on painottanut voimakkaasti eduskunnan perustuslakivaliokunta. Suomi asettuikin ainoana jäsenmaana vastustamaan EVM:ään esitettyjä määräenemmistöpäätöksiä ja kompromissin tuloksena varojenkeruu vaatii edelleen yksimielisyyttä. Hätätilanteessa mekanismin sisäisellä määräenemmistöpäätöksellä voitaisiin sopimusluonnoksen mukaan kuitenkin päättää yksittäisen jäsenmaan rahoittamisesta jo kerätyillä varoilla. Eurosta eroaminen vaikeaa ellei mahdotonta Välillä sanotaan, että liitoksistaan natiseva euroalue vain roikkuu löyhässä hirressä. Onko Minusta tässä on suuri ongelma, kun tällä tavoin aiotaan näin suuren mittaluokan asiassa poiketa demokraattisen ja legitiimin päätöksenteon perusperiaatteista. Pahimmillaan unioni vahingoittaa omaa etuaan ja koko EVM:n hyväksyttävyys etenkin kansalaisten keskuudessa vaarantuu. Tuomas Ojanen Valtiosääntöoikeuden professori Oikeustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto saavuttaa niin, että kaikilla markkinatoimijoilla on käytettävissään sama informaatio taikka sitten kukaan ei tiedä eikä kysy mitään. Näistä vain jälkimmäinen voidaan toteuttaa. Tiedon puutteen voi puolestaan korvata riittävällä vakuudella. Riittävän vakuuden ja no questions asked -politiikan ideaalitilannetta voisi hänen mukaansa verrata setelirahan vaihdettavuuteen. Asiantuntijoiden mukaan eurosta eroaminen olisikin tässä vaihees- >> sa vaikeaa. Suomen uuden valuutan arvo joutuisi suuren spekulaation kohteeksi ja tästä seuraava mahdollinen valuuttapako voisi aiheuttaa kotikutoisen pankkikriisin, kun pääoma pakenee suomalaispankeista. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen muistutti jo vuosi sitten keväällä myös mahdollisen uuden valuutan käyttöönoton käytännönongelmista. Oman valuutan käyttöönotto yksinkertaisesti kestäisi liian pitkän aikaa. Se edellyttäisi kaikkien sopimusten (muun muassa palkat, pankkitalletukset, verot, asuntolainat) uudistamista, huomautti Puttonen (Taloussanomat ). Euron käyttöönottoon oli aikanaan varauduttu jo pidemmän aikaa ja muutos oli ennakoitavissa. Eli voisiko eurosta eroaminen tulla jopa nykyistä kriisiä kalliimmaksi? Olisiko Suomen ylipäänsä mahdollista irtaantua eurosta hallitusti, kansantaloustieteen professori Matti Pohjola? Teknisesti eurosta irrottautuminen on mahdollista, joskin vaikeaa. Säädetään vain laki, joka määrää maksamaan palkat, tulonsiirrot, julkisen velan lyhennykset ym. uudessa valuutassa, vaikkapa markassa, laissa määriteltyyn vaihtokurssiin. Painetaan uudet setelit ja lyödään kolikot. Suomen Pankki asettaa rahapolitiikan ohjauskoron ja valitsee rahapolitiikan strategian. Mallia voi hakea Tanskasta tai Ruotsista. Tanska on kiinnittänyt valuuttansa arvon euroon, joten sillä ei ole itsenäistä rahapolitiikkaa, vaan se Tällaisia arvioita on antanut hollantilaisen investointitalon ING Investment Managementin pääekonomisti Valentijn van Nieuwenhuijzen, jonka mukaan Pohjoismaat ajautuvat rajuun lamaan, jos euro hajoaa. Tällöin bruttokansantuote supistuisi ainakin 25 prosenttia tai ehkä enemmänkin (Kauppalehti ). Tähän verrattuna nykykriisi olisi vielä pieni. Suomen bruttokansantuote supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2009 eli pahimpaan kriisiaikaan 8,4 prosenttia. Jos Suomi olisikin tehnyt alun perin toisin EVM:iin kuuluvat sopimuksen mukaan kaikki euromaat. Samoin EU:n uusi taloussopimus koskisi vain euromaita. Esimerkiksi eduskunnan suuri valiokunta on toivonut, että mahdollisimman moni euron ulkopuolinen maa liittyisi taloussopimukseen. Muun muassa Britannia on kuitenkin ilmoittanut, että se ei sopimukseen liity. Euron ulkopuoliset maat eivät myöskään ole velvollisia liittymään EVM:iin Männistö ei lähtisi spekuloimaan sillä, tekikö Suomi virheen liittyessään euroon. Vertaaminen esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan ei ole hänen mukaansa kovin hedelmällistä. Ruotsi ja Tanska ovat EU:n jäseniä, mutta eivät kuulu valuuttaunioniin. EU on tuonut niillekin vakautta ja laajat sisämarkkinat myös ilman euroa. Männistön mielestä alun perin toivottavin skenaario olisi ollut sellainen, jossa koko unioni muodostaa yhdessä euroalueen. Tällainen vertailu ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa hyödyllistä, vaan kriisi on voitettava, jotta Eurooppa saadaan ylipäänsä jaloilleen. seuraa EKP:n politiikkaa. Ruotsi on asettanut rahapolitiikalleen inflaatiotavoitteen, jolloin ohjauskorkoa muutetaan inflaation toteutuneen ja tavoitearvon eron mukaan (kuten EKP:kin tekee). Silloin Ruotsin kruunun ja euron vaihtokurssi määräytyy valuuttamarkkinoilla. EU:n rahoituskriisi ei ole toistaiseksi vaikuttanut kovinkaan merkittävästi suomalaisten arkipäivään. Työttömyyskin on kriisiaikana jopa laskenut. Sentit lasketaan ehkä normaalia tarkemmin, mutta suurta tappiomielialaa ei ole aistittavissa. Tästä huolimatta kriisi ei ole ohi, eikä Suomi voi siltä eristäytyä. Suomen julkinen sektori velkaantuu tänäkin vuonna huimaa vauhtia. Yksin valtion velka kasvaa 7 miljardia euroa. Velkavastuut eivät realisoidu välittömästi, mutta suomalaisten on pidettävä huolta siitä, että meillä on hyvinvointia jaettavaksi myös tulevaisuudessa. Kirjoittaja on kylteri-pykälisti, jota huolestuttaa joskus omien raha-asioiden lisäksi myös yhteinen taloudenpito. Toivotamme myös muut freelancertoimittajat mukaan toimittamaan yhteistä jäsenlehteä. Ehdota omaa aihettasi toimitukselle sähköpostitse osoitteeseen intervivos@pykala.fi Jos halutaan eroon eurosta, liene Ruotsin malli haluttavampi. Eurosta eroamisen vaikutukset riippuvat silloin siitä, miten markan arvolle käy kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla. Markan historiasta tiedämme, että se oli heikko valuutta ja että inflaatio ja korot olivat meillä korkeampi kuin Euroopassa. Jos markan pelätään devalvoituvan, olisi seurauksena valuuttapako sijoittajien hakiessa vahvoista valuutoista turvaa markan heikentymisestä vastaan. Pankkien taseet heikkenisivät. Markan devalvoituminen leikkaisi palkansaajien ostovoimaa, mutta kohentaisi kotimaisia raaka-aineita käyttävien vientiyritysten (eli metsäteollisuuden) hintakilpailukykyä. Suomen euromääräistä velkaa hallussaan pitävät sijoittajat kärsisivät tappioita, mikä vaikeuttaisi tulevan valtionvelan rahoittamista ja nostaisi sen korkoa. Miten markan arvon sitten kävisi? Todennäköisesti se heikkenisi suhteessa euroon, sillä suomalaisten yritysten osakekurssit ovat pudonneet kriisin aikana enemmän kuin muualla ja koska vaihtotaseemme on muuttunut ylijäämäisestä alijäämäiseksi. Matti Pohjola Kansantaloustieteen professori Kauppakorkeakoulu Aalto-yliopisto 32 33

18 HAE OIKEUTTA SIELTÄ MISTÄ SE HELPOIMMIN LÖYTYY HALLITUS: O S A V U O S I K A T S A U S. Yleisvastaavat: >>Kristian Krootila >>Suvi Syvänen Uusien yleisvastaavien alkuvuosi on lähtenyt ripeästi käyntiin yleisvaliokuntaa ojentaessa ja kerhotilojen pieniä puutteita korjaillessa. Krisukin on jo kaikista ennakkolupauksistaan huolimatta päästänyt muutaman valitun sanan ilmoille, muun muassa suomalaisten ulkoasiainvastaavien kokoustettua Pykälässä tammikuussa, kun muutama ulkopaikkakuntalainen innostui muokkaamaan sisustusta uuteen uskoon. Tosin kerhotilojen vahingoittuessa on myös hyvä muistaa, että se mikä ei tapa, vahvistaa oli kyseessä sitten sisään potkaistu ovi tai seinältä matkamuistoksi lainattu L-kirjain. Uusien yleisvastaavien alkuvuosi on lähtenyt ripeästi käyntiin yleisvaliokuntaa ojentaessa ja kerhotilojen pieniä puutteita korjaillessa. Krisukin on jo kaikista ennakkolupauksistaan huolimatta päästänyt muutaman valitun sanan ilmoille, muun muassa suomalaisten ulkoasiainvastaavien kokoustettua Pykälässä tammikuussa, kun muutama ulkopaikkakuntalainen innostui muokkaamaan sisustusta uuteen uskoon. Tosin kerhotilojen vahingoittuessa on myös hyvä muistaa, että se mikä ei tapa, vahvistaa oli kyseessä sitten sisään potkaistu ovi tai seinältä matkamuistoksi lainattu L-kirjain. Kerhotilan kunnosta on kuitenkin turha kantaa erityistä huolta, sillä maaliskuun ensimmäisenä päivänä aloitetaan kiinteistössä kattava julkisivuremontti, joka lähtee käyntiin lastauslaiturilta ja etenee hiljalleen kohti Pykälän kerhotilaa, jonka remontti saavuttaa kesällä toistaiseksi tuntemattomana ajankohtana. Yleisvastaavat pitävätkin nyt sormet ristissä ja toivovat, että valmennuskurssit ehditään pitää aikataulun mukaisesti Pykälässä ilman remontista aiheutuvaa häiriötä. Remontin aikana pyritään vihdoin ja viimein uudistamaan kerhotilojen ilmastointi, ja mikä parempaa, rakentamaan monien pykälistien peräänkuuluttama tupakkakoppi. Koko remontti kestää arviolta yhdeksän kuukautta, joten on hyvin todennäköistä, että uusien phuksien saapuessa sekä valiokunnat että hallitus kohtaavat erinäisiä haasteita järjestäessään syksyn tapahtumia. jaisten jälkeen onkin jo luvassa surullisen kuuluisa mökkireissu Kiljavan leirintäkeskukseen. Tällä reissulla ei tunnetusti tule tylsää, vaikka siivousvastuussa olevien otsille saattaa illan jatkuessa myöhään yöhön kertyä muutama ylimääräinen juonne. Torstaina hyvin alkanut putki jatkuu hukkaisissa merkeissä: vuorossa on KY:n järjestämä vuotuinen, Hukkaputkenakin tunnettu metroviesti. Krapulalle ei kuitenkaan tarvitse antautua vielä tässäkään vaiheessa perjantaina sitsataan nimittäin KV-vieraiden kera! Viikko kuitenkin huipentuu vasta lauantaina vietettäviin glamouria (ja punssikorvia) tihkuviin Pykälän 77. vuosijuhliin, joita seuraa perinteinen sillis, tuo yleisvastaavien lempilapsi! Otetaan yhdessä kaikki irti tulevasta keväästä, se on kuitenkin vain kerran vuodessa KIRJAT ESITYÖT LAIN- SÄÄDÄNTÖ OIKEUS- KÄYTÄNTÖ OMA SALKKU ARVOKKAIN TIETO OPISKELUSI TUEKSI HETI KÄYTÖSSÄSI SUOMENLAKI.COM Uudistunut suomenlaki.com tarjoaa käyttöösi ajantasaisen ja monipuolisen Suomen Laki -hakupalvelun sekä tietoa alan ihmisistä, asioista ja ilmiöistä. Käytä ilmaiseksi yliopiston koneelta tai mistä vain Nelliportaalin kautta. Tulevan remontin (lue: tupakkakopin) lisäksi jokaisen pykälistin mielessä siintää tietysti jo legendaarinen -viikko, joka potkaistaan käyntiin tiistaina -viikon avajaisilla. Bändin kivutessa lavalle voikin unohtaa stressin ja noppahuolet tällä viikolla on lupa juhlia vaikka koko vuoden edestä! Ava- Yleisin terveisin, 35

19 En voi käsittää: miksi pykälisteillä ei ole kunnon vappubileitä?! Kaikki loppuu kuin seinään boolien jälkeen. Ai niin, onhan se jokin Ullanlinnan mäen värjöttelytilaisuus aamulla tjtn, buu. Onneksi on KY:n WAPPUUU!!! fun-fun-fun, so much fun! :D -paris jr Julkinen Runosuoli Tätä palstaa lukevat kaikki, kerro siis ihmeessä mikä nyt on! Oikkari radalla by Alfred Von Stålhammar Mi voittaa tähdet, mi voittaa kuun, auringon ja kaiken muun! Tyttö kaunein, vain yhdeksäntoista, eikä yksikään jalokivi kauniimmin loista. Oi Juulia, oi juulia, tahdon suudella sun huulia. Enkä muuta toivo mä elämältä, kuin pari kaunista sanaa tytöltä tältä. Tai jos edes kauniin katseen sois, niin onnellisena kuolla vois. Oi rakkaimpain, oi armaimpain pari kaunista sanaa pyydän vain. Jaa no, toisaalta voishan tässä totuudenkin sanoa, kun en runoillen ennenkään oo, saanut panoa. Että taidanpa tässä ja nyt sen myöntää, mä tahdon sua täysillä takaapäin työntää. On tää kiva tiedekunta, kun opettajisto näyttää mittaavan oman oppiaineen haastavuutta ja tärkeyttä sillä, kuinka monen saa reputtamaan tenttikierroksen. Joillekkin reputusprosentti näyttää olevan käänteisesti verrannollinen varustuksen kokoon. -anna mun kaikki kestää Jes monen kuukauden uurastus palkittiin ja sain mahtavan kesätyön! -Kind people cannot be unhappy! Vautsi! Lääkiksen speksillä oli tribuutti Pykälän spexin Ilpolle. Aika kujeilijoita! -En ole Ilpo Miksi nää phuksit on niin s******n yli-innokkaita ostamaan kaikkien tapahtumien liput loppuun, mutta sitten kaikista pitää lähteä himaan heti kaheltatoista KU ON JOKU KIRJANPIDON TENTTI!!! -chi chi Ihan kakasta ku en päässy tenttiin ku unohdin ilmottautuu weboodis!1! :((( Mix mun l1fe on niin HAAAARD... -pinppimies Ottaa päähän, kun käsketään avautua pykälä-infossa. Ottaa päähän, kun ihmiset avautuu. Ottaa päähän. Kaikki. V****. -ei jaksa Halkeen ilosta ku kakkosvuosikurssin tyylikkäin (JA KO- MEIN) uros on viimeinki sinkku!! Varo vaan, nappaan sut syliin ens bileissä ;) -Miau!83 Voi v***n Fuksit onks pakko s*****a pölistä joka v***n luennolla. Varsinkin te v***n blondit kanat. Nyt se turpa kiinni v***u. -Heitteri Onko aivan pakko käyttää sitä h******n hissiä, jos menee YH- DEN kerroksen? Ottaa päähän, kun ei jakseta kävellä ees paria metriä rappusia. -stairs. use them. 36

20 An international team & outstanding work experience & challenging assignments & a rewarding working environment & that s the trainee programme at KIRJA-ARVOSTELU: OIKEUSTALOUSTIETEEN PERUSTEET VAROITUS: SISÄLTÄÄ YKSITYISKOHTIA JUONESTA Kalle Määtän Oikeustaloustieteen perusteet viekoittelee lukijansa keskelle oikeustaloustieteen jännittävää viidakkoa. Kirjan luettuaan tarkkaavainen opiskelija pystyy esimerkiksi laskemaan, kannattaako esimerkiksi veropetos. Kirja pyrkii saamaan nuo niin turmeltuneet oikisopiskelijat ajattelemaan taloustieteellisemmin. Jokaisen ratkaisunhan tulee olla täysin rationaalinen ja laskelmoitu, eikö totta? Teksti: Annika Juvonen Haluatko työskennellä yhdessä johtavista kansainvälisistä asianajotoimistoista, osaavien ihmisten ja mielenkiintoisten työtehtävien parissa? Tarjoamme opintojensa loppuvaiheessa oleville oikeustieteen opiskelijoille mahdollisuuden tutustua liikejuridiikan maailmaan aitiopaikalta keskellä asianajotoiminnan arkea. Kiinnostuitko? Kirja luo syväluotauksen useille jännittäville oikeudenaloille. Taloustieteen näkökulma kun sopii niin rikos-, kauppa- kuin ympäristöoikeuteenkin. Huikeimman seikkailun saat silmiesi eteen tuntiessasi näitä oikeudenaloja jo avatessasi matkaoppaasi oikeustaloustieteeseen. Sulje siis silmäsi ja hyppää tuiki tuntemattomaan. Tai marssi ensi syksynä oikeustaloustieteen kurssille Oikeustaloustieteen perusteet Kalle Määttä Edita Prima oy, Helsinki sivua, joista asiaa 221 sivulla 33,01 euroa Paragraaffin kautta Hakuaika Trainee-jaksoille, jotka alkavat: on Lähetä hakemuksesi, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona osoitteeseen trainee@twobirds.com. Lisätietoja Trainee-ohjelmasta ja tarkemmat hakuohjeet saat osoitteesta twobirds.com.(ura) PLUSSAA + Kirjan lukemiselta välttyy suorittamalla oikeustalous tieteen kurssin + Kirjassa on jonkinlaisia kaaviokuvia. Edistystä! + Kirjan jaottelu on säännöllinen ja selkeä + Suhteellisen lyhyt, helppo kantaa laukussa MIINUSTA Selkeys: * * * * Juoni: * * * * Kieli: * * * * twobirds.com Abu Dhabi & Beijing & Bratislava & Brussels & Budapest & Düsseldorf & Frankfurt & The Hague & Hamburg & Helsinki & Hong Kong & London & Lyon & Madrid & Milan & Munich & Paris & Prague & Rome & Shanghai & Singapore & Stockholm & Warsaw Teoksessa ei ole kaipaamiani söpöjä ja kauniita kuvia - Oikeustieteilijä saattaa vieroksua taloudellista näkökulmaa - Lukemassani kappaleessa ei ollut alleviivauksia