Russian Regional Business Review

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Russian Regional Business Review"

Transkriptio

1 Serving the business community since 1868 Russian Regional Business Review numero 1/2010 pääaiheena: leningradin alue Arvoisat naiset ja herrat! Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on ottanut tärkeän käytännön askeleen Suomen ja Venäjän alueiden liikesuhteiden kehittämisessä. Edessänne olevan lehdistötiedotteen ansiosta yrittäjät oppivat lisää Venäjän alueiden sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen erikoisuuksista, tutustuvat investointihankkeisiin ja kehitysmahdollisuuksiin. Talouskriisin ansiosta olemme joutuneet arvioimaan syvällisemmin ja monista näkökulmista vuorovaikutuksen tehokkuutta sekä määrittelemään tarkemmin tulevan yhteistyön suuntaa. Lehdistötiedotteen on tarkoitus ratkaista tämä ongelma toimimalla tiedotusvälineenä. Leningradin alue on Suomen pitkäaikainen ja luotettava yhteistyökumppani. Pelkästään vuoden 2009 tammikuusta syyskuuhun suomalaisinvestointien määrä kaikista ulkomaaninvestoinnista alueemme peruspääomaan oli ylittänyt 8% rajan. Tämä on hyvä tunnusluku. Leningradin alue harjoittaa kauppatoimintaa yli 130 maan kanssa. Sen lisäksi Suomi varmaankin kuuluu niiden maiden joukkoon, jolla on suuri osuus Leningradin alueen ulkomaankaupan liikevaihdosta. Suomesta meidän alueellemme saapuu koneenrakennustuotteita, rautametalleja, paperia. Leningradin alueen yritykset puolestaan myyvät Suomeen puutavaraa, öljytuotteita, orgaanisia yhdisteitä, auton renkaita. Olen vakuuttunut siitä, että mahdollisuuksia kahdenväliseen yhteistyöhön on vielä runsaasti. Leningradin alue jatkaa aktiivista satama- ja teollisuusalueiden sekä teknologiapuistojen kehittämistä. Monimutkaisia alueen kehittämishankkeita toteutetaan ja rakennustyön määrää lisätään. Monet projektit edellyttävät suuria investointeja ja niillä on edellytykset olla erittäin kannattavia. Kehotan Suomen kauppayhteisöä osallistumaan entistä aktiivisemmin lupaavien hankkeiden toteuttamiseen Leningradin alueella. Valeri Serdjukov, Leningradin alueen kuvernööri pääaiheena: itämeren ympäristön pelastaminen Itämeri vaatii konkreettisia toimenpiteitä Itämeren alueella käydään aktiivista kauppaa ja tehdään vilkasta taloudellista ja kulttuurista yhteistyötä. Kaikki Itämeren alueen valtiot ovat sitoutuneet vahvistamaan yhteistyötä alueen nousevan talouden ylläpitämiseksi. Kukoistavasta taloudesta huolimatta meri itse ei voi hyvin. Itämeri on sisältö haavoittuvampi Pääaiheena: Leningradin alue 1 kuin koskaan. Yksi Itämeren alueen valtioiden suurimmista haasteista on meren suojelu ja meriluonnon tilan k o h e n t a m i n e n tulevina vuosina. Suomen hallituksen tavoitteena on tehostaa EUyhteistyötä ja keskittyä ympäristöturvallisuuden parantamiseen käsi kädessä taloudellisen yhteistyön k e h i t t ä m i s e n kanssa. Tämä on tehokkain strategia valoisamman tulevaisuuden luomiseksi Itämeren Itämeri vaati konkreettisia toimenpiteitä- Paula Lehtomäki Pääkirjoitus 2 Leningradin alue on edelleen houkutteleva sijoittajien silmissä Perustietoa Leningradin alueesta Talousuutiset - Innovaatiot ja Teknologia - Energia ja Ympäristö - Teollisuuden modernisointi ja Investoinnit -Metsä-, sellu- ja paperiteollisuus - Logistiikka ja Jälleenmyynti - Rakentaminen ja Infrastruktuuri Itämeren pelastaminen venäläisestä näkökulmasta Itämeren pelastaminen suomalaisesta näkökulmasta alueelle: ei ainoastaan meren lukuisille eliölajeille vaan myös valtioille ja niiden tulevaisuuden intresseille. Itämeren meriluonnon ekologisen tilan parantaminen vaatii

2 Itämeri vaatii jatkuu kaikkien yhdeksän rantavaltion määrätietoisia pyrkimyksiä. Tarvitsemme aktiivista toimeenpanoa ja poliittista sitoutumista sekä kansallisesti että kaikilta Itämeren alueen valtioilta yhdessä. Tällä hetkellä yhteistyötä johtaa Itämeren suojelukomissio (HELCOM), joka on Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen hallintoelin. Itämeren suojelukomissio HELCOM:n Itämeren toimintaohjelma aloittaa uuden aikakauden meriluonnon suojelussa ja se pystyy edistämään monien eri intressiryhmien etuja samanaikaisesti. Pitkä lista toimenpiteitä ja sitoumuksia on tarpeen Itämeren ympäristön eheyttämiseksi. Mukaan tarvitaan suuri joukko pieniä ja suuria toimijoita, ja toiminnan pitää olla tasapuolista ja läpinäkyvää. Itämeren suurin haaste on kaksijakoinen. Toisaalta rehevöityminen ja ravinteet huonontavat meren tilaa jatkuvasti ja toisaalta meriliikenne, mukaan lukien lisääntyvät merikuljetukset, kasvattaa äärimmäisen uhan, suuren öljyvuodon riskiä. Rehevöitymistä silmällä pitäen toimintaohjelmassa ehdotetaan maakohtaisia vuosittaisia tavoitteita typpi- ja fosforipitoisten ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Toisen haasteen suhteen, ja erityisesti meriturvallisuuden osalta, tarvitsemme rantavaltioiden tehokasta yhteistyötä. Dramaattisesti lisääntynyt ja yhä edelleen lisääntyvä öljyn ja kemikaalien kuljetus Suomenlahdella ja Itämerellä kasvattaa öljyvuotojen riskiä. Suuren luokan öljykatastrofin sattuessa nykyiset ongelmanratkaisuresurssimme Suomenlahdella eivät välttämättä riitä tilanteen saamiseksi hallintaan. Meillä todellakin on haasteita. Kuitenkin uskon, että pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus. Olisi liian helppoa alistua ja ajatella, että olemme yrittäneet parhaamme. Uskon, että tämän päivän haasteiden kohtaaminen voi myös avata uusia mahdollisuuksia innovaatioille ja teknologian kehittämiselle. Monissa tapauksissa ratkaisun löytäminen ongelmaan hyödyntää kaikkia osapuolia. Nykyhetkeä parempaa aikaa ei olekaan sitoutua konkreettisesti Itämeren tilan parantamiseen. Itämeri-huippukokous järjestetään Helsingissä Alueen valtiot, yritykset ja järjestöt antavat konkreettisia sitoumuksia, jotka voidaan liittää HELCOM:n Itämeren toimintaohjelmaan. pääkirjoitus Itämeren pelastaminen voi osoittautua tuottavaksi liiketoiminnaksi, jolla on positiivinen vaikutus tulevaisuuteen Vain harvoilla asioilla on väliä jos ja kun elämme peruuttamattomasti saastuneessa elinympäristössä! Siihen suuntaan Itämeri nimittäin on menossa, mikäli sen pelastamiseksi ei ryhdytä kiireellisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin ajoissa. Itämeri on ihmisen saastuttama se on tulos alueella asuvien ihmisten tarpeista tuottaa, myydä ja kuluttaa enemmän. Näissä tarpeissa ei ole mitään väärää, kunhan niiden takia ei vahingoiteta ympäristöä. Nykytilassaan ne kuitenkin ovat vahingollisia! Meidän täytyy ymmärtää, että me olemme se, joka saastuttaa Itämerta ja me olemme se, kenen täytyy muuttaa asennettaan yleisesti ja erityisesti sitä, miten me harjoitamme liiketoimintaa. Tämä Russian Regional Business Reviewn numero on omistettu Itämeren alueen ympäristölle. Se esittelee erilaisten sekä suomalaisten että venäläisten päättäjien, asiantuntijoiden ja liikemiesten mielipiteitä tarjotakseen monipuolisesti erilaisia näkökulmia. On lupaavaa huomata, että jokainen heistä on tietoinen ongelmista ja jokaisella on jo konkreettisia ajatuksia sekä ideoita, miten parantaa tilannetta. On aika siirtyä ilmoituksista ja kauniista sanoista tekoihin. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että Itämeren ympäristöstä välittäminen voi olla jo itsessään hyvä liiketoimi. Sekä se, että ei vain tekniikka ole jo olemassa, vaan myös rahoitus on saatavilla. Tässä prosessissa hankittuja kokemuksia voitaisiin helposti jäljitellä ja kopioida muille Venäjän alueille ja muuallekin maailmalle. Toivotamme kaikille Baltic Sea Action Summitin osallistujille hedelmällistä ja onnistunutta kokousta! Tri Peter Zashev Kaikista haasteista huolimatta uskon, että Itämeren alueen valtiot voivat suunnata katseensa tulevaisuuteen luottavaisina ja optimistisina. Paula Lehtomäki, Ympäristöministeri, Suomi Russian Regional Business Review is a publication of Kymenlaakso University of Applied Sciences 2010 ISSN all rights reserved Editorial board: Ragnar Lundqvist, Rector, Kymenlaakso University of Applied Sciences, Finland Sergey Sutyrin, Professor, Faculty of Economics, Saint Petersburg State University, Russia Valery Shlyamin, Head of the Trade Representation of the Russian Federation in Finland Editor in Chief: Peter Zashev, Research Manager, Kymenlaakso University of Applied Sciences, Finland 2

3 Grigorij Dvas: Leningradin alue on edelleen houkutteleva sijoittajien silmissä Venäjän alueet ovat eläneet lähes vuoden globaalin talouskriisin. Kuinka kriisi on vaikuttanut Leningradin alueen talouteen ja mitkä ovat alueen teollisuuden tulevaisuudennäkymät vuodelle 2010? Tässä haastattelussa Leningradin alueen varakuvernööri Grigorij Dvas vastaa näihin kysymyksiin. -Grigorij Viktorovitsh, kuinka talouskriisi vaikutti Leningradin alueen sijoitusilmapiiriin, vähenikö sijoitusten määrä? Mitkä toimialat ovat kaikkein haavoittuvimpia? Globaali talouskriisi toki näkyi Leningradin alueen talouden kehityksessä. Useat yritykset joutuivat vaikeuksiin vallitsevan markkinatilanteen takia. Kaikkiin aloihin kriisi ei vaikuttanut, ja joillain aloilla näkymät jopa paranivat. Mitä tulee reaalitalouden investointeihin, oletamme niiden pysyvän vuoden 2008 tasolla. Ennen tulosten julkaisemista on vaikea ennustaa kehityssuuntaa, sillä sijoitusten kokonaissumma kertoo paljon sijoitusyhtiöiden toiminnallisuudesta. Oletamme, että mikäli sijoitus on tehty vuonna 2009 ja yritys tilittää ne vuonna 2010, koko sijoitettu summa merkitään seuraavan vuoden tilastoihin. Leningradin alue on pysynyt sijoittajien silmissä houkuttelevana sijoituskohteena. Tämä johtunee aktiivisuudestamme erilaisten vanhojen ja uusien projektien parissa. Käymme tällä hetkellä neuvotteluja uusien projektien tiimoilta. Niiden ansiosta katsomme optimistisina vuoteen Analyysimme perusteella oletamme tämänvuotisten sijoitusten määrän pysyvän vuoden 2009 tasolla. - Vetäytyikö moni sijoittaja projekteista talouskriisin aikana? Kukaan sijoittajista ei vetäytynyt jo aloitetusta projektista eikä muuttanut suunnitelmiaan. Uudet sijoittajat olivat hieman varovaisempia, mutta talouskriisi ei juurikaan näkynyt Leningradin alueella. - Kuinka onnistuitte ylläpitämään sijoittajien kiinnostusta? Sijoittajien tavoitteet ja tehtävät voiton saaminen ja tuotannon lisääminen- eivät muutu talouskriisin ehdoilla, eikä voimakkaan kasvun aikana. Osatekijöitä tässä ovat markkina-alueen suurentaminen, uusien markkinoiden valtaaminen niin alueellisessa mielessä kuin tuotevalikoiman laajentamisen keinoin. Tavoitteiden saavuttamiseksi on sijoitettava rahaa. Sijoittajat tekevät päätöksen projektien toteuttamisesta kyseisen alan suhdanteiden perusteella. Suuntauksena on sellaisten alojen kehittäminen, esimerkiksi koneenrakennus- ja elintarviketeollisuuden, jotka eivät ole suhdanneriippuvaista. Yritykset ovat edelleen kiinnostuneita kehitystyöstä, ja näin ollen sijoitukset eivät vähene. Kriisin seurauksena jotkin toimialat voivat menettää kiinnostusta ja toiset puolestaan lisätä sitä. Infrastruktuurin ja maa-alueen kustannusten muutokset saattavat vaikuttaa koko alueen kiinnostavuuteen sijoituskohteena. - Kuinka mennyt vuosi vaikutti sijoituksien ja investointien painotuksiin? Muuttuivatko seudulla toteutettavien pitkäaikaisten projektien aikataulut? En osaa nimetä yhtään projektia, jossa toteutusaikataulu, toteutustavat tai kustannukset olisivat muuttuneet. Projektit etenevät sijoitussuunnitelmien mukaan. Esimerkkejä suuremmista toteutettavista projekteista ovat Slantsyn betonitehdas ja Tihvinän junavaunutehdas. Aikataulun mukaan etenee myös Itämeren kaasuputkiprojekti, samoin etenevät Ust-Lugan terminaalien kantokyvyn kasvattamiseen liittyvät projektit. Oletamme, että Leningradin alueen atomivoimalaan ja Lokakuun rautateihin sijoitetut rahavarannot maksavat itsensä takaisin. Aikataulut eivät siis ole muuttuneet, emmekä näe mitään syytä, miksi suurehkot jo aloitetut projektit jäädytettäisiin. - Mitkä toimialat kiinnostavat sijoittajia juuri nyt? Juuri nyt käymme neuvotteluja potentiaalisten sijoittajien kanssa. Erityisesti sijoittajia kiinnostaa koneenrakennusalan kehittäminen. Muita kiinnostavia aloja ovat elintarviketeollisuus, matkapuhelinten autosarjojen komponenttien valmistus sekä puutavaran jalostus. Tällä hetkellä puun hakkuut ja työstö ovat tasapainossa. Yritykset ovat ymmärtäneet, että tuloja saa vain valmistamalla puusta tuotteita. Tästä syystä Viipurin selluloosa- ja paperikombinaatti suunnittelee ottavansa energiapelletit tuotantoon perinteisten tuotteidensa rinnalle. 3 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

4 Grigorij Dvas: Leningradin alue on edelleen houkutteleva sijoittajien silmissä - Vuodesta 1997 lähtien Leningradin alueella on ollut voimassa sijoitustoimintaa koskeva laki, jonka mukaan sijoittajat saavat joitakin etuuksia. Eikö tuo hieman vanhakantainen laki vaatisi uudistusta? Yli vuosi sitten teimme lakiin muutoksia, jonka ansiosta voimme rajoittaa etuisuuksia. Emme muuta etuusjärjestelmää, vaan rajoitamme alueita, joille tukea myönnetään. Luulen, että vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla teemme lakiehdotuksen, joissa määrittelemme teollisuuden alat ja alueet, joita järjestelmä suosii. Sen jälkeen toimitamme aloitteen lainsäätäjille. - Joko olette luoneet listan kyseisistä alueista? Alueiden valintaa on mietittävä tarkoin. On saatava myös meidän ja alueellisten valtaelimien käytännöt kohtaamaan. Ei ole mitään mieltä maksaa tukia sellaisille alueille, jossa paikallinen hallinto muotoilee verotuksen niin, että sijoittajien saamat tuet menevät verojen maksamiseen. Jos kuntien hallitukset ovat kiinnostuneet alueidensa kehittämisestä ja haluavat ryhtyä sijoittajia tukeviin toimiin, niin mekin olemme valmiita yhteistyöhön. - Ja lopuksi, mitä toivoisitte ulkomaalaisilta ja erityisesti pohjoismaisilta yrityksiltä ja sijoittajilta Leningradin alueen suhteen? Ei kannata odottaa talouden merkittävää nousua ennen vuotta Meidän kannattaisi jo nyt, sijoitustoiminnan kustannuksellakin, luoda oma ponnahduslauta, jolta ponnistaa uuteen talouden nousuun. Otamme uudet sijoittajat ilolla vastaan niin maailmanlaajuisiin kuin pienempiinkin projekteihin. Alueelliset valtaelimet eivät tyrkytä omia ideoitaan sijoittajille. Me kuitenkin takaamme tarvittavat olosuhteet projektien onnistumiseksi, mikä puolestaan takaa hyvän tuloksen. Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla Leningradin alueen talous kohentui 73,5 miljardilla sijoitetulla ruplalla. Kasvu edeltävään vuoteen verrattuna on 115,3 %. Tässä on huomioitava ulkomaalaisten sijoitusten määrä. Ulkomaalaiset yritykset myös sijoittivat alueen talouteen vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla 928,6 miljoonaa USD, joka on yli kaksinkertainen määrä vuoden 2008 sijoituksiin nähden. Näin ollen Leningradin alueella on kaikki edellytykset, talouden tilanteen huomioon ottaen, vakaaseen talouteen lähitulevaisuudessa. Grigorij Dvas, Leningradin alueen varakuvernööri 4 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

5 PERUSTIETOA leningradin ALUEESTA Monien mineraalirikkauksien joukosta taloudellisesti tärkeimmät ovat bauksiitti (Tihvinän esiintymä), öljyliuske (Leningradin alueen esiintymä) ja fosforiitti (Kingisepin esiintymä). Turvevarannot arvioidaan 1,8 miljardin tonnin ja öljyliuskevarannot puolestaan 5 miljardin tonnin kokoisiksi. Alueen pohjoisosissa on graniittiesiintymiä, ja mangaanimalmeja on löydetty Suomenlahdelta Pietarin läheltä sekä öljykenttiä. Mänty- ja kuusimetsät peittävät 40 % alueesta. Eläin- ja kasvimaailmat ovat rikkaita ja vaihtelevia, 60 nisäkäslajia ja 330 lintulajia elävät täällä. Kuitenkin metsäteollisuuden tuleva kehitys on sidottu metsämaiden uusiutumiseen ja alueen ympäristön tilan parantamiseen. Maantiede Leningradin alue sijaitsee Venäjän luoteisosassa. Leningradin aluetta rajaa Suomi luoteessa, Viro lännessä ja viisi Venäjän liittovaltiosubjektia: Karjalan tasavalta koillisessa, Vologdan alue idässä, Novgorodin alue etelässä, Pihkovan (Pskov) alue lounaassa ja Pietarin kaupunki lännessä. Alue on 85,000 neliökilometriä laaja. Väestö Vuoden 2002 väestönlaskennassa alueella oli 1.63 milliona henkilöä. Väkirikkain kaupunki hallinnollisella alueella eli oblastilla on Gatchina 88,9 tuhatta asukkaallaan. Alueen väestöstä 66 % on kaupungeissa. Luonnonvarat Maisemat ovat hyvin vaihtelevia Leningradin alueella. Täällä on mahdollista nähdä Viipurinlahden ja pohjoisen Laatokan rannat, valtavat suot eteläisellä rannikolla, Karjalan kannaksen graniittilohkareiset laaksot, jokien ja vesiputousten kanjonit, Neva-joen eteläisen osan laaksot. Alueen geologisen rakenteen omaperäisyys on seurausta siitä, että nykyinen Neva-joki muodostaa rajan, joka jakaa alueen kahteen eri vyöhykkeeseen. Pohjoinen vyöhyke graniitteineen kuuluu Fennoskandiaan ja se on tällä hetkellä nousemassa merenpinnan yläpuolelle. Eteläinen vyöhyke, Venäjän osa Itä-Euroopan mannerlaatasta, on sen sijaan laskemassa. Näinpä Nevan kaksi rannikkoa liikkuvat eri suuntiin: oikea rantatörmä liikkuu ylöspäin ja vasen taas alaspäin. Tämä selittää seismisen aktiivisuuden, jonka voi joskus tuntea pohjoisessa pääkaupungissa epätavallinen tapahtuma mantereen tässä osassa. Neva itsessään on melko nuori joki: se muodostui Laatokan vesien murtautumisen seurauksena Tosno-jokeen noin vuotta sitten. Maantieteellisesti tämä alue sijaitsee eteläisen taigan alueella. Alkuperäinen maisema koostui tiheistä metsistä, joita rikkoivat suot. Jopa nykyäänkin monien vuosisatojen taloudellisen kehityksen jälkeen metsä peittää noin puolet koko alueesta ja suot noin 12 %. Alueen suurin rikkaus on vesivarannot koostuen Suomenlahdesta Itämeren itäisessä osassa, Laatokasta ja Äänisestä, luonnollisista ja keinotekoisista altaista, joista, kanaaleista sekä soista. Vesi peittää noin 13 % alueesta, kun Suomenlahtea tai Laatokkaa, jossa on noin 80 kalalajia, ei huomioida. Suurimmat pintavesien peittämät alueet ovat Käkisalmen (Priozerskin) (14 %), Viipurin (7 %) ja Slantsyn (6 %) alueet, kun taas pienimmät alueet ovat Volossovan (0.6 %) ja Tosnon seudulla. Suomenlahti, joka on noin 7 % Itämerestä, on Leningradin alueen suurin vesimuodostuma. Talous Leningradin alueen teollisuus koostuu useasta eri sektorista: raudattomat metallit, paperi- ja sellusektori, kemian teollisuus, konetekniikka, rakennusmateriaalit ja niin edelleen. Alueen teollisuusyritykset tuottavat laajan valikoiman teollisia ja teknologisia tuotteita, kuten bensiini, diesel, mineraalilannoitteet, alumiini, teollisuuspuu, selluloosa, paperi, kartonki, koneet, laitteet ja rakennusmateriaalit. Saatavilla on lisäksi laaja joukko kulutustavaroita kuten huonekaluja, kankaita, vaatteita ja elintarvikkeita. Liikenne- ja viestintäyhteydet Leningradin alueen maantieteelliset hyödyt ja sen rooli liikenteen keskuksena mahdollistivat alueen satama- ja kuljetusyhteyksien infrastruktuurin kehittämisen. Alueen rataverkoston yli 3000 kilometristä 30% on sähköistettyä. Verkoston tiheys on 32 km/1000 km2. Tavaroiden vaihtuvuus on yli 100 miljoonaa tonnia vuodessa. Tiestö: Alueen autotieverkosto on yli kilometriä pitkä ja 108 km/1000 km2 tiheä. Kulkukelpoisten vesiteiden pituus on 1908 km. Tavaroiden vaihtuvuus on yli 15 miljoonaa tonnia vuodessa. Jokisatamat: Leningradsky, Podporozhsky ja Sviritsky. 5 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

6 PERUSTIETOA leningradin Useful ALUEESTA Links: Leningrading alueen BKT %, Rosstat, 2009 Hyödyllisiä linkkejä: Leningradin alueella on 4 merisatamaa: -Viipurin satama - Vysotskin satama (Uuras) - Primorskin (Koivisto) satama - Ust-Lugan satama Yleissuunnitelman mukaan Ust-Lugan sataman kapasiteetti ylittää 35 miljoonaa tonnia rahtia vuodessa. Mineraalilannoitteiden terminaali sekä malmi-, kontti- ja puutavaraterminaalit ovat rakenteilla. North-Westin jokikuljetusyrityksen alukset kuljettavat yli 40 miljoonaa tonnia erilaisia lasteja Pietarin vesistöillä kuljetuskauden aikana. Virallinen kotisivu Leningradin alueen kauppakamari Pietarin vesihuolto Leningradin alueen lainsäädäntökokouksen viralliset kotisivuty fi/projects/enviro/articles/ PetL.pdf Grigory Dvas Leningradin alueen varakuvernööri Taloudellisen kehityksen ja investointien komitean puheenjohtaja Puh: +7(812) Faksi: +7(812) Vladimir Kolesnikov, Puheenjohtaja Ulkoisten talous- ja kansainvälisten suhteiden komitea Puh: +7(812) Faksi: +7(812) , s-posti: 6 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

7 talousuutiset/innovaatiot ja teknologia innovaatiot ja teknologia NOVOSIBIRSK Valtion omistama Rusnano-yhtiö on ilmoittanut investoivansa USD 30 miljoonaa Novosibirskiin rakennettavaan litium-ionipatteritehtaaseen. Projektin kerrotaan käynnistyneen kiinalaisen Thunder Sky -yhtiön aloitteesta, ja yhteistyökumppaneina ovat ydinpolttoainetta tuottava TVEL ja novosibirskiläinen kemianteollisuusyritys NZKhK (www.nccp.ru). Suunnitelmissa on sijoittaa tehdas NZKhK:n tiloihin. Projektin yksityiskohdat, kuten aikataulu, julkaistaan myöhemmin. Lähde: rusnanonet.ru IRKUTSKIN ALUE. Kemianteollisuuden yhtiö Nitol ja valtion omistama Rusnano aikovat yhdessä rakentaa USD 400 miljoonan arvoisen titaniumoksiditehtaan Irkutskin alueelle. Rusnanon osuus projektissa on vielä tarkemmin määrittelemättä. Tehdas on määrä rakentaa Usolje-Sibirskojen kaupunkiin vuosina Titaniumdioksidia käytetään aurinkoparistojen, maalien, laminoidun paperin ja muovin valmistuksessa. Lähde: Interfax SIPERIA. Venäjän Tiedeakatemian Siperian laitoksen vuoden 2010 budjetti on USD 462 miljoonaa eli 11 % vähemmän kuin vuonna 2009 laitokselta kerrotaan. Suunnitelmien mukaan leikkausten ei pitäisi vaikuttaa palkkoihin eikä laitoksen tieteellisiin tai organisatorisiin suunnitelmiin. Lähde: RIA:n uutiset MOSKOVA. Venäjän hallitus on myöntänyt RUB 500 miljoonaa (US$16,7 miljoonaa) vuodelle 2010 ydinkäyttöisen avaruusaluksen rakentamiseen. Hallituksen antaman tilauksen mukaisesti Rosatom, valtion ydinvoimayhtiö, saa RUB 430 miljoonaa (US$14,4 milj.), ja loput menevät liittovaltion avaruuskeskus Roscosmokselle. Roscosmoksen johtaja Anatoli Perminov sanoi joulukuun lopussa, että Venäjä käynnistää tänä vuonna ydinkäyttöisten avaruusalusten tutkimukset. Hän sanoi ydinvoimakäyttöisten avaruusalusten olevan hyvin lupaava ala, ja että niitä voitaisiin käyttää Marsiin ja muille planeetoille lennettäessä. Perminov oli jo aiemmin lausunut, että megawattiluokan avaruusydinvoimajärjestelmien (MCNSPS) kehittäminen miehitetyille avaruusaluksille on ratkaisevan tärkeää, mikäli Venäjä haluaa säilyttää asemansa kilpajuoksussa avaruuteen mukaan lukien Kuun ja Marsin tutkimukset. Perminov sanoi ydinkäyttöisellä kiihdytysjärjestelmällä varustetun avaruusaluksen luonnosten valmistuvan vuoteen 2012 mennessä, ja että jatkokehittely vaatisi seuraavien yhdeksän vuoden aikana ainakin RUB 17 miljardin (yli US$ 580 miljoonan) investoinnit. Anatoli Korotejev, Venäjän kosmonauttiakatemian ja Keldyshin tutkimuskeskuksen johtaja, on sanonut miehitettyjen Kuu- ja Mars-lentojen suurimpien tieteellisten ja teknisten ongelmien piilevän uusien kiihdytysjärjestelmien sekä korkean energiamassatehokkuuden energiavarastojen kehittämisessä. Lähde: RIA:n uutiset VLADIMIRIN ALUE Vladimirissa sijaitseva polymeerikalvotehdas Vladipor ja valtionyhtiö Rusnano aikovat rakentaa USD 65 miljoonan arvoisen nanorakenteisten kalvojen ja vedensuodatuksessa tarvittavien jakomodulien valmistuslaitoksen Vladimiriin. Rusnanon on määrä investoida projektiin USD 27,5 miljoonaa, joka jakautuu USD 12 miljoonan projektipääomapanostukseen ja USD 15,5 miljoonan lainaan. Projektiin ilmoitetaan myös saadun ulkopuolinen rahoittaja, jonka nimeä ei ole vielä julkaistu. Suunnitelmien mukaan tehdas alkaa valmistaa kalvoja, kalvotekstiilejä ja kalvotelamoduleita, joita käytetään vedensuodatuksessa ja käänteistä osmoosia hyödyntävissä prosesseissa. Tehtaan arvioidaan aloittavan tuotantonsa vuonna Lähde: RIA:n uutiset KOKO VENÄJÄ Venäjän federaation hallituksen 29. joulukuuta 2009 vahvistaman määräyksen mukaan valtioyritys Rosatom saa vuonna 2010 supertietokoneiden ja GRID -teknologioiden kehittämiseen 1,1 miljardia ruplaa. GRID -teknologia muodostaa tietokoneverkon, joka liittää yhteen erilaisilla ohjelmistoilla varustettuja koneita, jotka on tarkoitettu vaikeiden tieteellisten ja matemaattisten tehtävien ratkaisemiseen. Supertietokoneiden suorituskykyä mitataan teraflopeissa. Yksi teraflop on triljoona flop/s eli liukulukuoperaatiota sekunnissa. Maailman 500 nopeimman supertietokoneiden Top 500 -listan mukaan marraskuussa vuonna 2009 nopein supertietokone sijaitsee Oxfordin kansallisessa tutkimuskeskuksessa (USA). Sen maksimaalinen suorituskyky on 1,75 petaflopia. Venäjällä supertietokoneiden infrastruktuurin kehitystyö käynnistettiin vuoden 2000 jälkeen. Vuoden 2004 puoleen väliin Venäjän federaation tehokkain RAN-supertietokonekeskuksessa käynnistetty supertietokone oli 768 prosessoriklusterinen MVS-1000M -suoritin, jonka maksimisuorituskyky oli 1 teraflopia. Tämän hetkinen Venäjän tehokkain supertietokone sijaitsee Moskovan valtiollisessa yliopistossa ja sen maksimisuorituskyky on 420 teraflopia, ja se sijoittuu Top 500 -listan 12. sijalle. Lähde: RIA:n uutiset STAVROPOLIN ALUE Stavropolilainen infuusioratkaisujen tuottaja Eskom aloittaa kehityssuunnitelmansa toiseen vaiheeseen kuuluvan antibioottitehtaan rakentamisen. Ensimmäisessä vaiheessa yritys on käyttänyt 700 miljoonaa ruplaa (n. 16,5 miljoonaa) uuden tuotantolinjan ostoon, mikä lisää tehtaan tuotantokapasiteettiä 30 % - 10 miljoonasta pullosta 13 miljoonaan pulloon kuukaudessa. Kehityssuunnitelman kokonaiskustannukset ovat 1,116 miljardia ruplaa ( 26,3 miljoonaa). Lähde: Interfax 7 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

8 talousuutiset/ energia ja ympäristö energia ja ympäristö YAMALO-NENETSIN ALUE Energiantuotantoyhtiö OGC-1 on Interfaxin mukaan saanut ensimmäisen US$34 milj. erän US$272 milj. lainastaan Vnesheconombankilta. Lainan ehtoja ja korkoa ei ole vielä julkistettu. Suunnitelmien mukaan varat on tarkoitus sijoittaa 450 Megawatin kaasukombiturbiinin (CCGT) rakentamiseen Urengoyn GRES-lämpövoimalaitokselle, joka sijaitsee Yamalo- Nenetsin itsehallintoalueella. OGC-1:sta hallinnoi Inter RAO UES OJSC energiakonserni. Lähde: InterRAOUES, company news NOVOSIBIRSK Alueellinen sähköverkkoyhtiö MES Siberia on ilmoittanut aikeistaan sijoittaa US$61 milj. Siperian sähköverkkojensa kunnostukseen vuoden 2010 aikana. Huoltotoimenpiteet kattavat 26 voimantuotantoyksikköä, kaksi reaktoria, 457 automaattista virrankatkaisijaa, 682 katkaisinkytkintä, 36 kompressoria ja muuta laitteistoa. MES Siberia on osa kansallista FSK-UES sähköverkkooperaattoria. Lähde: Energyland.info STAVROPOLIN ALUE Kansallinen vesivoimayhtiö RusHydro on ilmoittanut suunnitelmistaan sijoittaa US$20 milj. Yegorlykskyn GES-2 vesivoimalan rakennusprojektin valmiiksi saattamiseen vuoden 2010 aikana. Kokonaiskustannusten on arvioitu olevan noin $36 milj. Yrityksen mukaan laitoksen rakennusprojektiin sijoitettiin vuonna 2008 US$4 milj. ja vuonna 2009 US$12 milj. Lähde: RIA uutiset KAIKKI ALUEET Venäjän kansainvälisen tietotoimiston RIA Novostin mukaan suurimmat ympäristön tai tieteen tapahtumat, jotka vaikuttivat Venäjään vuoden 2009 aikana olivat: A. Venäjän viranomaiset ovat yrittäneet kehittää taloudesta ympäristöystävällisempää. Presidentti Dmitry Medvedev antoi hallitukselle tehtäväksi vähentää BKT:n tuottamiseksi vaadittavaa energian määrää 40 % vuoteen 2020 mennessä. Sen vuoksi ensimmäisenä lähtevät hehkulamput. Marraskuussa duuma hyväksyi lain energiatehokkuudesta ja energian säästämisestä, minkä takia 100 W ja suurempien lamppujen valmistaminen ja myynti loppuu vuonna 2011, 75 W ja sitä suurempien vuonna 2013 ja 25 W lamppujen vuonna B. Päätös kieltää grönlannin hylkeen poikasten, jotka ovat korkeintaan kuukauden ikäisiä (valkoturkkisia), ja aikuisten grönlannin hylkeiden metsästys Vienanmeren alueella oli tervetullut kaikille ympäristönsuojelijoille. Kielto koskee myös korkeintaan vuoden vanhoja poikasia (harmaaturkkisia) ja hylkeitä, joilla on karvanlähtö meneillään. Vienanmeren alueella on joka vuosi tapettu valkoturkkista hyljettä ja myyty Norjaan. Ympäristönsuojelijat, pop-tähdet ja hyväntekeväisyysjärjestöt ovat usein kampanjoineet tällaisen kieltämisen puolesta sanoen, että puolustuskyvyttömien eläinten tappamista ei voida kuvailla metsästykseksi. C. Alexander Bedritsky, liittovaltion hydrometeorologian ja ympäristön tilan seurannan laitoksen (Rosgidromet) entinen johtaja, on ylennetty presidentin neuvonantajaksi ilmastoasioissa. Tämä on uusi virka Venäjällä. Neuvonantaja tulee olemaan vastuussa maan aseman edistämisestä ja muotoilusta kansainvälisisissä ja monimuotoisissa kokouksissa kuten G8 ja G20, ja hän edustaa presidenttiä keskusteluissa. D. Vihreät ja Moskovan viranomaiset taistelivat koko vuoden uusien polttolaitoksien rakentamisesta Venäjän pääkaupunkiin. Moskova halusi niiden avulla vähentää kaatopaikoille joutuvan jätteen määrää nykyisestä 82 %:sta 37 %:in. Pormestari Yuri Luzhkov sanoi, että polttolaitoksien esikäsittelylaitokset ovat eurooppalaisten standardien mukaiset ja niiden päästöt olisivat harmittomia. Hämmästyneet ympäristönsuojelijat pommittivat koko vuoden ajan kuntien viranomaisia pyynnöillä lopettaa tämä ohjelma. Lopulta, Luzhkov lupasi peruuttaa ohjelman. E. Vuoden aikana Venäjästä tuli johtaja kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Presidentti Medvedev on sanonut, että vuosien 1990 ja 2020 välillä maa tulee vähentämään kaasupäästöjä 30 miljardilla tonnilla tai 25 %:lla. Toisaalta, Venäjän viranomaiset ovat usein korostaneet, että he eivät aio rajoittaa taloudellista kasvua vähentääkseen kasvihuonepäästöjä. F. Maaliskuussa luonnonvaraministeri Yuri Trutnev veti pääministeri Vladimir Putinin huomion kertomalla, että olympialaisten rakennuspaikat Sotsissa näyttävät kamalalta. Seuraavaksi luonnonvarojen ja ympäristön ministeriö alkoi tarkkailla ympäristöstandardien huomioimista urheilupaikkojen rakennuksilla rangaisten huolimattomia rakentajia ja haastaen heitä oikeuteen yleisen syyttäjän toimiston avulla. RIA Novosti. SARATOVIN ALUE Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö aikoo sijoittaa US$21,6 milj. teollisuusjätteen käsittelyyn kemiallisten aseiden hävittämislaitoksella, joka sijaitsee Gornyn kylässä. Töiden on tarkoitus valmistua vuoden 2010 aikana. Lähde: saratovnews.ru 8 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

9 talousuutiset/teollisuuden modernisointi ja investoinnit TEOLLISUUDEN MODERNISOINTI JA INVES- TOINNIT SVERDLOVSKIN ALUE Sverdlovskin alueella sijaitseva Nižni Tagilin rauta- ja terästehdas (NTMK, on ilmoittanut suunnitelmistaan lisätä vuonna 2010 investointejaan 67 %:lla edellisvuodesta - US$170 miljoonaan. Rahat käytetään neljännen muuntajan ja teräksen jatkuvavalukoneen perusparannuksen valmistumiseen. Nižni Tagilin rauta- ja terästehdas on osa Evraz-konsernia. Lähde: RIA uutiset KAMTŠATKAN ALUE RIA Novosti -uutispalvelun mukaan Kamtšatkan alueen kalatalousministeri Vladimir Galitsin on ilmoittanut alueen sijoittavan yhteensä US$117 miljoonaa kalastuselinkeinoon ja kalavalmisteteollisuuteen kolmen seuraavan vuoden aikana. Varat saadaan alueellisesta budjetista sekä budjetoimattomista lähteistä vuosina erityisellä alueellisella ohjelmalla. Galitsinin mukaan kalatalouden osuus on Kamtšatkan alueen bruttokansantuotteesta yli 50 % ja alueen viennistä yli 90 %. Ministerin mukaan kalataloussektorilla toimii tällä hetkellä yli 350 yritystä, joista 215:llä on omat kalastusaluksensa. 89 % aluksista on kuitenkin yli 15 vuotta vanhoja, joten niiden arvo on alentunut huomattavasti. Galitsinin mukaan ohjelmalla tähdätään kalansaaliin määrän nostamiseen tonniin vuodessa vuoteen 2012 mennessä, kalatalouden osuuden kasvattamiseen 60 %:iin alueellisesta bruttokansantuotteesta ja kalavalmisteteollisuuden tuotannon lisäämiseen tonniin vuodessa. Lähde: RIA uutiset NIŽNI NOVGOROD Nižni Novgorodin alueen kipsitehdas Décor-1 on ilmoittanut US$15 miljoonan suunnitelmistaan sijoittaa kipsikuitulevyjen valmistukseen. Suunniteltu vuosikapasiteetti on m³ tai 5-6 miljoonaa m² kipsikuitulevyä. Projekti käynnistyi lokakuussa Lähde: yhtiön tiedote VORONEŽIN ALUE Talouslehti Kommersantin mukaan sokerinvalmistaja Prodimex aikoo investoida US$72 miljoonaa melassin ja sokerin erotteluun erikoistuvan tehtaan rakentamiseen Voronežin alueelle. Toiminta käynnistetään Olkhvatskyn sokeritehtaan tiloissa. Tehtaan suunniteltu päiväkapasiteetti on 300 tonnia melassijalostetta. Tehtaan toiminta on tarkoitus saada käyntiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Se on valmistuttuaan Venäjän ensimmäinen melassinjalostustehdas. Melassia syntyy sokerinvalmistuksen sivutuotteena. Lähde: conditer.ru TŠELJABINSKIN ALUE Tšeljabinskin alueen viranomaiset ovat ilmoittaneet käyttävänsä USD 180 miljoonaa alueellisten terveysasemien korjaustöihin seuraavien viiden vuoden aikana. Ohjelman mukaan rahat käytetään alueen kaikkien sairaaloiden perusparannukseen ja modernisointiin. Lähde: Tšeljabinskin aluehallinto, lehdistötiedote JAROSLAVLIN ALUE Italialainen yhtiö Prysmian Cables and Systems (www.prysmian.com) on ostanut Rybinskelectrokabelin, Rybinskissä, Jaroslavlin alueella sijaitsevan sähkökaapelitehtaan USD 16 miljoonalla. Kyseessä on yhtiön ensimmäinen suora investointi Venäjälle. Lähde: energyland.info KALININGRAD Viimeiset kaksi Intian laivaston tilaamista kolmesta fregatista valmistuvat Yantarin telakalla (www.shipyardyantar.ru) vuoden loppuun mennessä. Ensimmäinen Projekti fregateista lähti telakalta marraskuun lopussa. Sotaalukset ovat sovelluksia Krivak III -luokan (Talwar-luokka) ohjusaluksista, jotka Intian laivasto on tilannut heinäkuussa 2006 allekirjoitetulla USD 1,6 miljardin arvoisella sopimuksella. Intian presidentti Pratibha Patil on antanut uusille aluksille nimet Teg (sapeli hindin kielellä), Tarkash (nuolikotelo) ja Trikand (jousi). Uudet fregatit varustetaan kahdeksalla ääntä nopeammalla BrahMos-risteilyohjuksella, 100 mm:n tykillä, Shtil-ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä, kahdella Kashtanilmatorjuntatykki-/ohjusjärjestelmällä, kahdella tupla-533 millin torpedolaukaisimella sekä sukellusvenesodankäyntiin varustetulla helikopterilla. Venäjän kansainväliselle tietotoimistolle RIA Novostille viime vuonna antamassaan haastattelussa Yantarin johtaja Igor Orlov kertoi, että telakka neuvottelee Venäjän Vnesheconombankin kanssa USD 60 miljoonan lainasta viimeistelläkseen Intian laivaston tilaamat kolme fregattia. Venäjällä on aikaisemmin rakennettu kolme Talwar-luokan fregattia Intiaan INS Talwar (miekka), INS Trishul (atrain) ja INS Tabar (kirves). Lähde: RIA uutiset SVERDLOVSKIN ALUE Kaivosyhtiö Ural Mining and Metallurgical Company UMMC on saanut valmiiksi USD 405 miljoonaa maksaneen kemikaali- ja terästehtaan modernisoinnin Sverdlovskin alueella. Tarkemmin eriteltynä Sredneuralskyn kuparinsulattamolla (SUMZ) investoitiin USD 305 miljoonaa rikkihapon tuotantoon, USD 55 miljoonaa kuparinsulattamon modernisointiin ja USD 45 miljoonaa happikompressorin rakentamiseen. Modernisoinnin ansiosta tehtaan vuotuinen kuparioksidin tuotanto nousee 50 % eli tonniin, ja rikkihapon vuosituotanto kolminkertaistuu 1,14 miljoonaan tonniin. Tehtaan ilmaan laskemat saasteet vähenevät myös merkittävästi. Modernisointi aloitettiin vuonna Lähde: UMMC, tiedotus SVERDLOVSKIN ALUE. Sverdlovskin alueella sijaitseva titaniumin tuottaja VSMPO-Avisma (www.vsmpo.ru) aikoo investoida RUB 4,5 miljardia (n. 106,5 miljoonaa) tuotantolaitoksiinsa vuonna Projektin rahoitus on järjestetty USD 300 miljoonan lainalla viime vuonna avatusta Sberbankista. Suunnitelmien mukaan varat käytetään uusiin valmistusyksiköihin, kuten kloorinhaihdutusasemaan, Kosmos sähkönjakelukeskus, taonta- ja päällystyskoneen uuteen osaan sekä lämpökäsittelylaitteistoon. Yhtiön suunnitelmissa on tuottaa tonnia titaniumtuotteita vuonna 2010, eli 10 prosenttia enemmän kuin vuonna Lähde: VSMPO-Avisma, yhtiön tiedote 9 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

10 talousuutiset/ metsä-, sellu- ja paperiteollisuus metsä-, sellu- ja paperiteollisuus KARJALAN TASAVALTA Karjalan tasavallan sellu- ja paperiteollisuusyritysten sekä julkaisu- ja kirjapainoalan yritysten vuoden 2009 liikevaihto oli RUB20,8 miljardia, mikä on 6 % vähemmän kuin vuonna Joulukuussa 2008 paperia tuotettiin tonnia, kartonkia 912 tonnia, sanomalehtiä 2,8 miljoonaa kappaletta, kirjoja ja esitteitä yhteensä 1,9 miljoonaa sivua. Tasavallan sellu- ja paperituotanto perustuu pääasiassa Segezhan sellu- ja paperitehtaan tuotantoon. Suurin kirjapainoalan yritys puolestaan on Valtion typografinen yritys P.F. Anyutin. Lähde: Prime Tass MOSKOVA Puutalomessut 2010 järjestetään Moskovassa Järjestäjänä toimii World Expo Group Ltd. / Expocentr Exhibition Center, Krasnaya Presnya. Yhteystiedot: Puh: +7 (909) , , URL: Lähde: Venäjän metsäkatsaus SIPERIA Venäjän pääministeri Vladimir Putin on määrännyt, että paperintuotantolaitos siperialaisen Baikaljärven rannalla voi jatkaa tuotantoaan huolimatta vuosia jatkuneista valituksista koskien maailman syvimmän ja vanhimman järven saastuttamista. Hallituksen verkkosivuilla julkaistussa päätöksessään Putin on sallinut tehtaan käynnistää uudelleen myllyn sekä paperin ja pahvin tuotannon järveä ympäröivällä alueella, joka sijaitsee 5000 km pääkaupungista Moskovasta itään. Venäläisen suurliikemiehen Oleg Deripaskan Neuvostoliiton ajalta olevan tehtaan tuotanto lopetettiin vuonna 2008, koska sitä syytettiin järven saastuttamisesta. Luonnonsuojelijat ovat pitkään hyökänneet tehdasta vastaan, koska he uskovat sen uhkaavan järveä, jossa asuu jopa eri eläin- ja kasvilajia mukaan lukien ainutlaatuinen hyljelaji, joka elää makeassa vedessä. Greenpeace on erittäin huolissaan tulevaisuuden suunnitelmista, ja se aikookin pyytää presidentti Dimitri Medvedeviä kumoamaan Putinin päätöksen. Baikaljärven sellutehdas on vaarallinen bisnes ympäristön kannalta, Greenpeace sanoi lausunnossaan. Sillä [tehtaalla] ei yksinkertaisesti ole mitään asiaa olla pyhän järven rannalla, Greenpeace lisää. Putin, joka henkilökohtaisesti tarkasti Baikaljärven viime vuonna, sanoi tiedemiesten kertoneen, ettei tehdas vahingoita järveä, joka kattaa viidenneksen maapallon makeasta pintavedestä ja jota siperialaisheimot pitävät pyhänä. Tehdas työllistää lähes 2000 VOLOGDAN ALUE Rosstatin raportin mukaan sahatavaran tuotanto laski Vologdan alueella 15,3 % eli kuutiota vuoden 2009 tammi-joulukuun välisenä aikana 2008 vuoden vastaavasta jaksosta. Samalla aikavälillä tapahtui myös laskua kovien puukuitulevyjen (24,5 % eli 19,9 milj. kuutiota) ja vanerin (9,6 % eli kuutiota) tuotannossa, kun taas lastulevyjen tuotanto kasvoi 13 % eli kuutiota. Lähde: lesprom.ru LENINGRADIN ALUE Rosstatin mukaan Leningradin alueen markkinasellun tuotanto vuoden 2009 tammi-maaliskuussa jäi 15,9 % eli 39,6 tuhatta tonnia pienemmäksi kuin vuoden 2008 vastaavana jaksona. Myös kartongin (3,4 % eli tonnia) ja paperin (10,1 % eli tonnia) tuotannon laskua on havaittavissa. Lähde: lesprom.ru LENINGRADIN ALUE Kamenogorskin Offsetpainopaperin tuotantolaitos (KFOB, Leningradin alue) tuotti vuoden 2009 aikana yli 34 milj. hienopaperivalmistetta, mikä tekee tuotantolaitoksesta yhden Venäjän markkinoiden johtavimmista offset-painopaperia myyvistä yrityksistä. Svetoch tavaramerkki, mihin kuuluvat vihkot, kirjanpitokirjat,osoitekansiot, kattaa 30 % koko tuotannosta. Näistä 20 % tuotetaan venäläisille ja ulkomaalaisille yrityksille, jotka ovat ulkoistaneet tämän osan toimintaansa. Loput tuotannosta myydään yrityksen nimissä. KFOB:in tuotti 28,555 milj. kpl vihkoja, joissa on sivua. Yritys valmisti 3,5 milj. kpl piirustuslehtiöitä, piirustuskansioita tuotettiin kpl, kirjanpitokirjoja tuotettiin kpl ja lehtiöitä kpl. KFOB: in käytössä ovat nykyaikaiset paperinkäsittelykoneet Bielomatik, Kugler ja E.C.H.Will. Namanskin paperitehdas (NSBK, Kaliningradin alue) toimittaa kansipaperia. Lähde: lesprom.ru Keski-Venäjän hallintopiiri Rosstatin tietojen mukaan sahatavaran tuotanto väheni Venäjän federaation keskisen liittovaltiopiirin alueella vuoden takaisesta 40,1 % eli 1097 kuutiota. Samalla marraskuun 2009 aikana laski puuntuotanto 30,2 % (eli 4,3 milj. kuutiota), vanerin tuotanto 23, 8 % (eli kuutiota ) puukuitulevyjen tuotanto 20 % (eli 81 milj. kuutiota). Ovien tuotanto laski 20, 7 % (3565 kuutiota). Lähde: 10 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

11 logistiikka ja vähittäiskauppa talousuutiset/logistiikka ja vähittäiskauppa NOVOSIBIRSK Venäjän posti aikoo investoida RUB 1,3 miljardia (n. 30,6 miljoonaa) rakentaakseen automatisoidun jakelukeskuksen Novosibirskin alueelle. Keskuksen, joka aiotaan sijoittaa teollisuus- ja logistiikkapuistoon Novosibirskin ulkopuolelle, on ilmoitettu palvelevan Krasnoyarskin, Tomskin, Kemerovon ja Novosibirskin postialueita. Keskus synnyttää 400 uutta työpaikkaa. Rakentaminen alkaa vuonna 2010, mutta tarkempia rakennusaikatauluja ei ole vielä julkistettu. Tämä tulee olemaan Venäjän postin kolmas jakelukeskus Venäjällä ensimmäiset kaksi sijaitsevat Moskovassa ja Pietarissa. Lähde: RIA:n uutiset MOSKOVA Burger King avasi tällä viikolla ensimmäisen ravintolansa Venäjällä osana laajentumisstrategiaansa EMEAalueelle eli Eurooppaan, Lähi-itään ja Afrikkaan. Ensimmäinen ravintola sijaitsee Metropolis-ostoskeskuksessa ja seuraava avataan Europeyskyn ostoskeskukseen ensi viikolla. Venäjä on jännittävä, aktiivinen markkina-alue, jolla on energinen talous ja Moskovan kansainvälinen kaupunki tulee ottamaan Burger King-kokemuksen omakseen, sanoi Keving Higgings, Burger King Europen toimitusjohtaja lausunnossaan. Osa kokonaislaajenemissuunnitelmaamme on lisätä tuotemerkkimme näkyvyyttä jo olemassa olevilla Euroopan markkinoilla sekä strategisesti uusilla alueilla. Higgings lisää. Burger Kingin franchising-kumppani Venäjällä on Burger Rus LLC, jonka omistaa sijoittajaryhmä, joka hallinnoi myös Shokoladnitsakahvilaketjua. Yritys ei ole vielä paljastanut tarkkoja tietoja muista laajenemissuunnitelmistaan Venäjällä. Lähde: retail.ru ETELÄINEN HALLINTOPIIRI Matkapuhelinten jälleenmyyjä Euroset on ilmoittanut aikeistaan avata 40 myymälää Eteläisen liittovaltion alueella vuoden 2010 aikana. Sijoituksen suuruutta ei ole vielä paljastettu. Laajentumisen myötä yrityksen myymälämäärä alueella kasvaisi 500:aan, joka vastaa tilannetta ennen vuoden 2008 kriisiä. Lähde: RIA:n uutiset LENINGRADIN ALUE Rakennusliike YIT Lentek teki sopimuksen suomalaisen Dermoshopin kanssa toimistoja logistiikkakeskuksen rakentamisesta vuonna Rakennusalue kattaa 1300m2 teknologia-alue Gorelovosta Leningradin alueella. Kokonaissijoitus on kolme miljoonaa euroa ja kustannukset on tarkoitus saada katettua 7-8 vuodessa. Yrityksen Venäjän johtajan, Ksenya Shirokovon, mukaan 150m2 Dermoshopin alueesta käytetään Peter Packin ja Grad Comfortin hajuvesien valmistukseen ja pakkaamiseen. Venäjän verkkokaupan toiminta alkaa vuonna Lähde: RIA:n uutiset NOVGOROD, ASTRAKHAN Nämä kaksi aluetta kehittävät yhdessä projektia, jossa rakennetaan kylmäkuljetusterminaaleja Novgorodiin Terminaaleja käytetään herkästi pilaantuvan lastin, etenkin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden, kuljetuksissa Astrakhanista ja sitä ympäröiviltä alueilta Venäjän luoteisosiin. Vastapalveluksena Novgorod aikoo lähettää rakennusmateriaaleja ja lannoitteita alueille. Novgorodin kuvernöörin Sergey Mityn mukaan projektin rahoittaa Rosselkhozbank (Venäjän maatalouspankki Pankki suostui avaamaan RUB 1 miljardin (n. 23,5 miljoonan) luoton investoijille. Suunnitelman mukaan Veliky Novgorodiin rakennetaan laajempi kylmäkuljetusterminaali ja muutama pienempi terminaali muille suurkaupungin alueille. Mahdollisia investoijia ovat Novgorodin puuteollisuus ja Holding Acron, mineraalilannoitteiden valmistaja (www.acron.ru). Lähde: Expert IRKUTSKIN ALUE Irkutskin alueen turistivälitys Grand Baikalin pääjohtajan mukaan yhtiö investoi vuosien aikana (http://grandbaikal.ru) RUB 950 miljoonaa (n. 22,4 miljoonaa) Gora Sobolinayan hiihtokeskukseen. Koko rahoituksesta RUB 130 miljoonaa (n. 3,06 miljoonaa) toivotaan tulevan RF-sijoitusrahastosta. Sberbank Russia on valmis harkitsemaan luoton myöntämistä hankkeen toteutusta varten. Investointi käytetään Sobolinayan vuoren hihtokeskuksen kehittämiseen. Yrityksen mukaan investoinnin tuloksena hiihtokeskuksen päivittäinen kävijäkapasiteetti nousee 3.500:sta :een. Lähde: Interfax VORONEZHIN ALUE Kansallinen jälleenmyyjä X5 Retailer Group aikoo avata Korzinka liikemerkillä 35 halpakauppaa Voronezhiin. Sijoituksen suuruus on arviolta miljardin ruplan suuruinen (n. 23,6 miljoonaa). Yritys etsii tällä hetkellä 35:ttä m2 suuruista toimitilaa joko vuokrattavaksi tai ostettavaksi. Ensimmäinen liike on tarkoitus avata maaliskuussa asutuskeskus Tri Bogatyryassa. Suunnitelmien mukaan yritys avaa vuoden 2010 aikana liikettä. Lähde: Kommersant KAIKKI ALUEET Venäjän federaation kauppa- ja teollisuusministeriö on laatinut luettelon autoista, joiden hankintaan on mahdollista saada tukea. Laadittu luettelo liittyy vanhojen autojen romutusohjelmaan. Luettelo sisältää 66 Venäjän autoteollisuuden uutta henkilöautomallia. AvtoVazin tuotanto (kaiken kaikkiaan 17 mallia), OAO UAZ: yhdeksän automallia (mukaan lukien maastoautot Hunter, Patriot ja Pickup), seitsemän automallia yritykseltä OAO GAZ (Volga Siber), kolme mallia OAO IzhAvtolta (Kia Spectra, Kia Sorento), kuusi OOO TagAZ:ilta (Hyundai Sonata, Hyundai Accent, Hyundai Santa Fe), neljä Sollers Dalniy Vostokilta (Ssang Yong Actyon, Ssang Yong Kyron, Ssang Yong Rexton, Ssang Yong Actyon Sports) ja kaksi mallia yritykseltä OOO Sollers-Naberezhnye Tselny (Fiat Doblo Panorama ja Fiat Albea). Kauppa- ja teollisuusministeriön listalle pääsivät myös Venäjällä kokoonpantavat Nissan Teana ja X-Trail, Toyota Camry, Volkswagen Tiguan, Isuzu NLR85, Chevrolet Niva, Chevrolet Captiva ja Chevrolet Cruze, Opel Antara ja Astra, Fiat Ducato, Ford Focus ja Mondeo, Renault Logan ja Sandero, Skoda Fabia ja Octavia. Vanhojen autojen romutusohjelma käynnistetään Venäjällä 8. maaliskuuta Ohjelman puitteissa romutettaviksi otetaan yli kymmenenvuotiaat Venäjällä valmistetut ja sekä maahan tuodut autot. Auton edellisen haltijan on pitänyt rekisteröidä auto viimeisen vuoden sisällä. Tuodessaan auton romutettavaksi henkilö saa tositteen, jonka nimellisarvo on ruplaa. Uutta autoa ostaessaan hän voi maksaa osan autosta tositteella. Rahoitusohjelman kokonaissumma on 11 miljardia ruplaa. Ohjelman puitteissa aiotaan ostaa ja hävittää noin autoa. Lähde: RBC.RU 11 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

12 TALOUSUUTISET/RAKENTAMINEN & INFRASTRUKTUuRi RAKENTAMINEN & INFRASTRUKTUuRi NOVOSIBIRSKIN ALUE Siperialainen rakennuttaja Sibirsky Stroitel (www.sstroitel.ru) investoi RUB 1,76 miljardia (noin 41,2 miljoonaa) tehtaaseen, jossa valmistetaan höyrykarkaistuja kevytbetonirakenteita Novosibirskin alueelle rakennettavia matalia taloja varten. Tehdas rakennetaan yhtiön omistamalle kuuden hehtaarin tontille Iskitimskyn alueelle. Tehtaan suunniteltu vuosikapasiteetti on kuutiometriä materiaaleja ja tonnia kuivaseoksia. Tehtaalla on määrä valmistaa monenlaisia materiaaleja perustuksista kattopäällysteisiin. Tehtaan tuottamista materiaaleista voidaan rakentaa noin asuinneliötä mataliin taloihin vuosittain. Rakennustyöt on määrä aloittaa vuonna 2010 ja tehtaan tuotannon käynnistyä vuoden 2011 puolivälissä. Lähde: Interfax ADYGEIAN TASAVALTA Rakennuttaja Kavkaz-Region- Stroy investoi USD 18 miljoonaa Maikopin kaupunkiin Adygeian tasavaltaan rakennettavaan liikekeskukseen neliömetrin liikekeskus sijoitetaan kaupungin liikekeskukseen kaksikerroksisen musiikkikoulun paikalle. Kymmenkerroksiseen rakennukseen tulee vähittäismyymälöitä, toimistoja, hotelli sekä maanalainen pysäköintialue. Rakennustyöt on määrä aloittaa vuoden 2010 loppupuolella. Liikekeskus avataan mennessä. Lähde: Kaupunginhallituksen lehdistötiedote NOVOSIBIRSKIN ALUE Rakennuttaja Borvikha ja yksityinen yritys Golubev ovat aikeissa rakentaa edullisen hintaluokan asuntokompleksin Berdskin kaupunkiin Novosibirskin alueelle. 1,3 hehtaarin kompleksi rakennetaan Borvikha-hotellin viereen. Kompleksi koostuu viidestä kolmikerroksisesta osaketalosta. Rakennustöiden on määrä kestää yhdeksän kuukautta. Lähde: Kommersant SOTŠI. Vuonna 2010 on määrä sijoittaa yhteensä USD 2,42 miljardia Sotšin v talviolympialaisten vaatimiin tienrakennustoimiin. Liittovaltion budjetista on osoitettu tarkoitukseen USD 2 miljardia, ja kansallisen rautatieyhtiön Venäjän Rautateiden on tarkoitus sijoittaa loput USD 420 miljoonaa. Suurin osa varoista, USD 2 miljardia, suunnitellaan käytettävän rauta- ja autotien rakentamiseen Adlerista Alpika-Servicen laskettelukeskukseen. Loputkin varat käytetään rautatie- ja maantieverkoston rakentamiseen alueelle. Lähde: RIA Novosti -uutispalvelu KAUKOITÄ. Liittovaltion hallitus suunnittelee jopa USD 5 miljardin määrärahojen myöntämistä vuoteen 2020 mennessä siviilialusten rakentamiseen Venäjän Kaukoidässä, sanoo liittovaltion pääministeri Vladimir Putin. Putinin mukaan valtiollinen United Shipbuilding Corporation (USC) -laivanrakennusyhtiö saa tilauksia maan suurimmilta valtionyhtiöiltä, kuten Gazpromilta, Rosneftilta, Sovkomflotilta ja useilta kalastusyhtiöiltä. Putin muistutti myös kahdesta muusta USD 700 miljoonan arvoisesta investointiprojektista Primorskin alueella. Ensinnäkin Kamenin kaupunkiin lähelle Zvezdan korjaustelakkaa rakennetaan telakka yhteistyössä eteläkorealaisen DaeWoo-yhtiön kanssa. Toinen projekti on Rafflesin telakan rakentaminen alueelle yhteistyössä singaporelaisen Yantai-Raffles Shipyard Limited -yhtiön kanssa. Lähde: ITAR-TASS SAMARA, KRASNOJARSK, KALININGRAD JA JAROSLAVL Turkkilaiset Akfen Holding Anonim Sirketi -yhtiö sekä Kayi- ja Insa-konsernien pääomistajat osallistuvat Samaran, Krasnojarskin, Kaliningradin ja Jaroslavlin kaupunkeihin tulevien viiden keskustahotellin suunnittelu-, rakentamis- ja käyttöönottoprojektin rahoittamiseen. Hotellit kuuluvat johtavaan kansainväliseen hotelliketju Accoriin ja ne tulevat Ibis- ja Novotel-brändin alle. Projektin kokonaiskustannukset ovat 98,5 miljoonaa, josta 27,1 miljoonaa on Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n etuoikeutettua lainaa sijoittajille ja 6,6 miljoonaa pääomasijoituksena kohdeyritykseen. Yhteystiedot: Mr. Cuneyt Baltaoglu, General Director, Rusakovskaya Street 13/1, Borodino Plaza, 10th floor, , Moscow, Russia; Sähköposti: kasa-akfen.com; Puh: ; Fax: Lähde: EBRD.com VLASOVO Zagorodny Project -yhtiö investoi USD 10 miljoonaa Chrnichnye Polja -mökkikylän rakentamiseen. Mökkikylä on 14,05 hehtaarin kokoinen ja se sijaitsee Naro- Fominskin alueella Vlasovon lähellä, 20 km:n päässä Moskovasta. Projekti valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Lähde: Prime-TASS KAIKKI ALUEET Rakennusyhtiö Renova-Stroy Group (www.renova-sg.ru) vastaanotti RUB 8,17 miljardin (n. 204,8 miljoonaa) lainan Sberbank Russialta rahoittaakseen Academichesky-kiinteistön rakentamisen Jekaterinburgiin. Ensimmäinen lainaerä on RUB 5,2 miljardia ja toinen on RUB 2,97 miljardia. Laina-aika on vuoteen 2012 asti. Laina käytetään neliömetrin rakennukseen, neliömetrin liikealueeseen ja 2000 auton paikoitusalueeseen. Yhtiö vastaanotti ensimmäisen lainaerän 30. joulukuuta Renova Stroy kuuluu kehittäjäkonserni Renovaan. Renova Stroylla on ollut aikaisemmin projekteja mm. Chelyabinskin, Permin, Yaroslavlin, Krasnodarin ja Moskovan alueilla. Lähde: RIA uutiset 12 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

13 Felix Karamzinov Pääjohtaja Vodokanal St. Petersburg Itämeren pelastaminen venäläisestä näkökulmasta Itämeren hyvinvointi riippuu meistä kaikista Itämeren suurin ongelma on itse asiassa ihmiset. Olimme pitkään välinpitämättömiä ympäristöämme ja erityisesti Itämerta kohtaan. Emme vaivanneet itseämme koko asialla, vaan ajattelimme luonnon olevan pohjaton ruokakomero, josta voimme haalia varoja loputtomasti. Toivoimme kylpevämme puhtaassa meressä, saavamme hyvää kalaa ja hengittävämme puhdasta meri-ilmaa ja samalla pilaavamme meriveden jokapäiväisillä jätteillämme. Venäjällä on sanonta Ellei salama iske, ihminen ei tee ristinmerkkiä, eli varotoimiin ei ryhdytä, kunnes vahinko on jo tapahtunut. Salama tulee iskemään lähiaikoina, sillä Itämeri, eivätkä ihmiset sen rannoilla, voi hyvin. Vihdoinkin tietoisuus tästä on iskenyt meihin pelastaaksemme meren meidän on muutettava käytöstämme ja ajattelutapojamme. Nykyään rehevöityminen nähdään monissa konferensseissa yhtenä Itämeren suurimmista uhkista, ja se on vastuuttoman käytöksemme välitön seuraus. Jäteveden mukana Itämereen valuva typpi ja fosfori aiheuttavat sinilevää, joka sitoo happea ja näin lyhentää kaikkien muiden vedenelävien odotettua elinikää. Jonkin aikaa sitten Pietarin vesilaitoksen, Vodokanalin museo-оsаssa pidettiin kuuluisan suomalaisen valokuvaajan Jukka Nurmisen näyttely. Näyttely oli pyhitetty Itämeren vedenalaiselle maailmalle. Kirkkaiden ja värikkäiden kuvien rinnalla oli myös todella traagisia kuvia elottomasta merenpohjasta. Siksi tärkein tehtävämme ja yhteinen päämäärämme on varmistaa, ettei Itämeri koskaan muutu noiksi elottomiksi kuviksi. Sanoessani meidän en tarkoita pelkästään hallinnollisia elimiä tai yrityksiä kuten Pietarin Vodokanal. Tämä ongelma täytyy ratkaista jokaisella yhteiskunnan tasolla sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti. Baltian mailla on suuri kansainvälinen vastuu Itämeren pelastamisesta. Se on hyvä, mutta nämä tehtävät eivät suoriudu itsestään. Jokaisen yksilön on tärkeä ymmärtää, että Itämeren hyvinvointi riippuu myös hänen henkilökohtaisesta käyttäytymisestään ja siitä, kuinka vastuulliseksi hän kokee itsensä ympäristöä kohtaan. Vastuullinen teollisuus- tai maatalousyrityksen omistaja ei säästä viemärivesien puhdistuksessa saadakseen lyhytaikaista tuottoa. Vastuuntuntoinen henkilö, tittelistä tai työpaikasta riippumatta, ei pese autoaan joen rannalla ja miettii kahdesti ennen kuin laittaa pyykinpesukoneen päälle, jos vain kaksi t-paitaa kaipaa puhdistusta. Mistä löydämme vastuulliset aikuiset? Pietarin Vodokanalissa olemme sitä mieltä, että ympäristövastuu opitaan yleensä jo lapsena. Siksi perustimme Children s ecological centre -oppimiskeskuksen jo seitsemän vuotta sitten. Sadattuhannet lapset ovat opiskelleet keskuksessa. He ovat oppineet, miten oma käytös vaikuttaa luontoon, ja aikuisina he jatkavat luonnon kunnioittamista. Tällä hetkellä he opettavat vanhempiaan ja isovanhempiaan, mikä on osoittautunut erittäin tehokkaaksi. Lapset ovat parhaita opettajia vanhemmilleen. Pietarin Vodokanal kokee tämän prosessin tukemisen sosiaaliseksi vastuukseen. Koska Vodokanal toimii jäteveden puhdistajana Pietarissa, joka on yksi suurimmista teollisuusalueista ja missä asuu 4,5 miljoona ihmistä, se sijoittaa suunnattomia voimavaroja täyttääkseen vaatimukset laadukkaasta jätteenpuhdistuksesta. Ennen kuin Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus (HELCOM) eli ns. Helsingin sopimus, joka käsittelee typen ja fosforin määriä puhdistetussa jätevedessä (0,5mg/l fosforia ja 10mg/l typpeä), astui edes voimaan, Pietarin Vodokanal oli jo alkanut noudattaa näitä normeja. Vodokanalilla käytetään vieläkin tiukempaa määräystä typen suhteen, 8mg/l. Tällä hetkellä modernisoimme kahta suurta käsittelylaitosta, pohjoista ja keskistä jäteveden ilmastusasemaa, saavuttaaksemme hankkeen Jätevesien laskun lopettaminen Pietarin vesivarantoihin asettamat määreet. Toiseksi, viime vuosien aikana Pietari on ottanut suuria askeleita eteenpäin nostamalla kaupungin jätevedenkäsittelyn laatua. Vuoden 2009 loppuun mennessä 91 % kaikesta jätevedestä puhdistettiin ennen niiden palautumista vesivarantoihin. Vuonna 1978 jätevedet, jotka laskettiin Neva-jokeen tai muihin Leningradin varantoihin, eivät läpikäyneet minkäänlaisia puhdistustoimenpiteitä. Tässä kohtaa minun täytyy ottaa esille suomalaisten kollegoideni osallistuminen. Pietarin Vodokanal ja Suomen ympäristöministeriö ovat työskennelleet yhteistyössä 20 vuotta. Tämänhetkiset saavutuksemme ovat tämän yhteistyön ansiota. Suomalaiset kollegamme auttavat meitä edellä mainitun jätevesien laskun lopettamisohjelman toteuttamisessa. Projektin toteutuessa jätevedestä käsitellään 98 % vuoteen 2015 mennessä, jolloin Helsingin sopimusta noudatetaan sataprosenttisesti. Kaikki näistä näkökulmista ovat itsenäisiä, vaikkakin tärkeitä askeleita Itämeren pelastamiseksi. Emme voi sanoa olevamme loppusuoralla, sillä Itämeren pelastamiseksi sen ekosysteemi pitää palauttaa. Se on jatkuva prosessi, jossa - kuten aikaisemmin sanoin - meidän kaikkien täytyy olla mukana. 13 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

14 Itämeren pelastaminen venäläisestä näkökulmasta ITÄMEREN ONGELMAT JA TILANTEEN PARAN- TAMISEKSI TEHDYT TOIMENPITEET Pietarin ympäristöpolitiikka on suunnattu parantamaan väestön elämänlaatua ja talouden kehittämistä sekä samaan aikaan olemaan kuormittamatta ympäristöä. Dimitry Golubev, Ympäristöpolitiikan Pietarin luonnonvarojen, ympäristönsuojelun ja ekologisen pääpaino näkyy Pietarin turvallisuuden toimikunnan puheenjohtaja uudessa yleiskaavassa, jossa määritellään uusien asuinalueiden rakentamisen ehdot, liikenteen ja sosiaalisen infrastruktuurin sekä kaupunkirankentamisen vaatimukset. Samalla yleiskaavassa myös huomioidaan luonnonsuojelualueiden ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden säilyminen. Pietarin ympäristöpolitiikan tärkein painopiste on vähentää saasteiden pääsyä Itämereen ja Suomenlahteen. Tätä politiikkaa tukee vuonna 1998 Helsingissä tehty sopimus. Pietarin, Tukholman ja Helsingin pormestarit päättivät tuolloin yhteistyöstä, jonka tavoitteena on rajoittaa saasteiden pääsyä vesistöihin. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana Pietarin kaupunki on käyttänyt yli 2 miljardia dollaria vesistöjen suojelutoimenpiteisiin. Varat ovat tulleet valtion ja Pietarin kaupungin budjeteista sekä yritysten varoista. Vuosien aikana ympäristövahingot, jotka liittyivät Pietarin alueelta Itämereen pääseviin saasteisiin, pienenivät kuusinkertaisesti. Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen, jonka aiheuttavat lähinnä mereen pääsevät ravinteet (typpi ja fosfori). Tämän tuloksena Itämeri on viimeisten 100 vuoden aikana muuttunut niukkaravinteikkaasta puhtaasta vedestä rehevöityneeksi ja runsasleväiseksi. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana vesistöjen suojelutoimenpiteiden ansiosta fosforipäästöt Pietarin alueelta mereen ovat vähentyneet kolmesta miljoonasta tonnista yhteen miljoonaan tonniin. Typpipäästöt vähenivät tonnista tonniin. Typen ja fosforin kulkeutumista Neva-joen veden mukana tutkittiin vuosina , ja tulokset todistivat, että suuri osa saastunutta ainesta kulkeutuu Nevan veden mukana Itämereen. Näin ollen Nevan virtauksen mukana Suomenlahteen kulkeutuu noin neljä tonnia fosforia vuorokaudessa, josta Pietarin osuus on noin yksi tonni fosforia vuorokaudessa. Keskimääräiset typpipitoisuudet ja veden virtauksen mukana kulkeva aines liikkuvat siis käytännössä koko ajan joen virtauksen mukana. Typpeä liikkuu Neva-joen virtauksen mukana noin 125 tonnia vuorokaudessa. Pietarin vaikutusta typpipitoisuuksiin ei ole määritelty. Tällä hetkellä suurin osa Itämeren saasteista tulee Nevan veden mukana Itämereen. Esimerkiksi Pietarin osuus kaikista Itämeren raskasmetallipäästöistä on erittäin pieni: 3 % koko Leningradin alueen kuparipäästöistä, kromin osuus on 10 %, lyijyä on 4 % ja metallia 5 %. Ravinteiden osuus päästöistä on merkittävä: fosforia 55 % ja 22 % typpeä. Juuri ravinteiden joutuminen veteen aiheuttaa rantamatalikon rehevöitymistä ja siksi kaupungin aluepolitiikka tulee kohdistumaan jätevesien puhdistuksen tehostamiseen sekä typin ja fosforin kuormituksen vähentämiseen. Pietarin vesilaitoksen, Vodokanalin toimenpiteiden, kuten jätevesipuhdistamon uudistaminen ja jätevesien jälkikäsittelyn tehostaminen, ansiosta Pietarista tuleva ravinnekuorma laskee vuosittain. Pietarin hallitus hyväksyi kunnallisen infrastruktuurin kokonaisvaltaisen kehityssuunnitelman lokakuussa Sen painopistealueita ovat sähkö-, lämpö- ja vesihuolto sekä jäte- ja sadevesien johtaminen ja jätevesien puhdistaminen. Jäte- ja sadevesien johtamisen sekä jätevesien puhdistamisen osa-alueiden keskeisimpiä toimenpiteitä ovat: 1 puhdistamattomien jätevesien pääsyn estäminen vesistöihin 2 toimivien jätevesipuhdistamoiden uudistaminen ja laajentaminen 3 puhdistustehon kohottaminen 98 % Pietarin terveydenhuollollisen ja epidemiologisen tilanteen parantamiseksi., sekä vuonna 1992 Helsingissä allekirjoitetun Itämeren ympäristönsuojeluohjelman ehtojen toteuttaminen. Investointien määrä suunnitelman osa-alueiden toteuttamiseksi vuosien aikana tulee olemaan noin 157 miljoona ruplaa. Itämeren suojeluun kuuluu muutakin kun jätevesien puhdistus. Öljy ja öljytuotteet, jotka vuotavat veteen tankkilaivaliikenteen ja muiden laivojen aiheuttamien vaaratilanteiden yhteydessä, aiheuttavat Nevan vesistöalueen ekosysteemille suuren vaaran. Pietari on kehittänyt tehokkaan öljyntorjuntavalmiuden. Vuoden 2009 aikana Pietarin pelastustoimi poisti 101 öljyvalumaa Pietarin vesialueelta ja keräsi Itämerestä 42,5 tonnia öljypitoista vettä. Vuonna 2008 käynnistettiin suomalais-venäläinen projekti SPORT Oppimis- ja harjoituskeskus, joka keskittyy raakaöljyn valumien poistamiseen Pietarissa. Tämän kansainvälisen ohjelman tavoitteena on Itämeren ympäristöalueen suojeleminen ja säilyttäminen. Pietari osallistuu jatkossakin Itämerta suojeleviin toimenpiteisiin. 14 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

15 Itämeren pelastaminen venäläisestä näkökulmasta Venäjän ympäristöpolitiikka Itämerellä Itämerellä on ollut suuri strateginen merkitys Venäjälle aina Pietari Suuren ajoista lähtien. Alun perin venäläiset kokivat sen ikkunaksi Professori Nikita Lomagin Eurooppaan, mikä takasi Kansainvälisen talouden laitos, heille turvallisuuden ja Taloustieteen tiedekunta Pietarin Valtiollinen yliopisto pääsyn lupaaville Euroopan markkinoille. Kolmen vuosisadan jälkeenkin Venäjän mielipide on pysynyt lähes samana, vaikka se Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen menettikin suurimman osan Itämeren satamistaan ja on ollut haasteen edessä saadakseen takaisin merkittävän asemansa alueella. Mutta menneistä ajoista poiketen, jolloin tiukat turvatoimet Itämerellä olivat kansainvälisesti ajatellen tärkeintä, todistamme tänä päivänä radikaalia muutosta turvallisuusajattelussa. Katseet kohdistuvat nyt uusiin riskeihin ja uhkiin, jotka koskevat ennen kaikkea merkittävästi heikennyttä luontoa. Kuljetusten hoitaminen muuttui maan tärkeimmäksi prioriteetiksi ottaen huomioon Venäjän vientituotteet (enimmäkseen mineraaleja) ja niiden toimittamisen kuluttajille läntiseen Eurooppaan ja muualle ohittaen kuljetusten kannalta ongelmalliset valtiot. Tästä johtuen yksi suurimmista ongelmista keskusteltaessa Itämeren tilanteesta on yhteys toisaalta lisääntyneen meriliikenteen, kuten energiavarojen kuljetuksesta Venäjältä, ja toisaalta alueen ekologisen turvallisuuden takaamisen välillä. Todellisuudessa tilanne ei ole mitenkään uusi luvun alussa kävi selväksi, että Itämeren valtava käyttö alueellisissa kuljetuksissa, kasvava kalastus sekä jättimäiset taloudelliset toiminnot kaikilla rannikkoalueilla tuottivat suunnattomia määriä jätteitä Itämereen ja tämä voisi johtaa peruuttamattomiin muutoksiin. Itämeren ympäristön tilanne on muuttunut radikaalisti viime vuosikymmenien aikana. Ihmisten toimet sekä merellä että ympäröivillä alueilla aiheuttavat kasvavaa painetta meren ekosysteemille. Monista ympäristöhaasteista vakavin ja haastavin on Itämeren jatkuva rehevöityminen, johon totutut keinot eivät enää auta. Vaarallisten aineiden kulkeutuminen Itämereen vaikuttavat myös sen biodiversiteettiin ja sen kestävän käytön mahdollisuuksiin. Tämän takia perustettiin erityinen järjestö käsittelemään Itämeren ekologisia ongelmia. Vuodesta 1974 asti toiminut HELCOM (Itämeren merellisen ympäristön suojelun komissio) on tärkeä väline kattavan ympäristönsuojeluratkaisun löytämiseksi Itämeren alueelle. Neuvostoliitto (ja myöhemmin Venäjä) ovat osallistuneet HELCOMin työhön sen alusta asti, mutta maan savutukset olivat vähäisiä viime aikoihin asti. Moskovalta meni kuusi vuotta ennen kuin se hyväksyi täysin jotka vuonna 1992 uudelleen allekirjoitetun sopimuksen velvoitteet. Tuolloin sopimuksen allekirjoittivat kaikki Baltian maat, Venäjä ja Euroopan komissio. Uuden asiakirjan myötä Venäjän täytyi tulla toimeen yhdeksäntoista ns. ongelmapesäkkeen eli vaarallisimpien saastuttajien kanssa. Suurin osa näistä on keskittynyt Pietariin, Leningradin alueelle ja Kalingradin kaupunkiin. Vuonna 2000 Venäjän Accounting Chamber, teki täydellisen selonteon Venäjän toimista sopimusehtojen täyttämiseksi. Päätelmät olivat kolmijakoisia. Ensiksi, Venäjän ympäristölaki on korkeimpien kansainvälisten standardien mukainen ja jopa tiukempi kuin Eurooppalaisten vastineiden. Toiseksi, suurin syy ympäristösopimuksen vaatimusten täyttämisen viivästymiseen oli vakava ympäristötoimien rahoituksen puute kaikilla tasoilla (kansallisella, alueellisella ja kuntatasolla). Kolmanneksi, Itämeren ympäristöongelmat eivät suurimmaksi osaksi johdu ympäröivän alueen taloudellisesta kasvusta, vaan Liittoutuneiden toisen maailmansodan jälkeen upottamista natsien kemiallisista aseista. Samaan aikaan vuonna 2003 Ruotsin meriympäristökomissio varoitti, että Itämeri on kriittisessa tilassa ja, jos Pietarin aiheuttamaa saastutusta ei vähennetä, on se vaarassa kuolla. Ruotsalaisten tietojen mukaan puolet kalalajien populaatioista oli alle kriittisen biologisen tason, kun raskaana olevia ruotsalaisia naisia varoitettiin syömästä silliä peruselintarviketta dioksiinien takia. Olemme tulleet tiemme päähän Itämeren suhteen, sanoi komission puheenjohtaja Hans Jonsson. Siitä oli hieman kiistaa oliko Pietari Venäjän toiseksi suurin kaupunki Itämeren suurin yksittäinen saastuttaja ja monien ongelmien takana. Suurin osa kaupungin jätevesistä virtasi käsittelemättöminä suoraan Neva-jokeen ja siitä Itämereen. Ongelmat johtuivat siitä, että Pietarin uusi kunnallinen jätevesien käsittelylaitos ei ollut vielä valmis; projekti, jota oli jo moneen kertaan siirretty kustannuksien takia. Pietarin kaupungin hallitus kuin myös muiden Venäjän alueiden hallitukset ja keskushallinto priorisoivat talouden ympäristön edelle. Ja se oli tarina, joka toisti itseään koko 15 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

16 Itämeren pelastaminen venäläisestä näkökulmasta entisen Neuvostoliiton ajan ja väistämättömästi johti myös suuriin ympäristökatastrofeihin. Siitä johtuen monet tärkeimmistä avainpaikoista Venäjän alueella sijaitsivat Pietarissa. Talouden elpyminen Venäjällä vuosina on muuttanut tilannetta paremmaksi. Nykyään Pietarin suurin jätevesien käsittelylaitos valtion yhteinen yritys Vodokanal on raportoinut suurista saavutuksista jätevesien käsittelyssä ja hävittämisessä: 87 % kaikista jätevesistä käsiteltiin Pietarissa vuoteen 2009 mennessä. Vuonna 2012, kun Pohjoinen Viemäri on saatu valmiiksi, käsiteltyjen jätevesien osuus nousee % tasolle Pietari on löytänyt ratkaisun lietteen käyttöongelmiin; kaupungissa on käytössä kolme lietteenpolttolaitosta Pietarin käsittelylaitokset ovat ottaneet käyttöön tehostetun ravinteiden (typpi ja fosfori) erotteluprosessin saavuttaakseen HELCOMissa asetetut tavoitteet. Kuten ulkoministeriö on ilmaissut, Venäjällä oli suuri huoli ekologisten ongelmien keinotekoisesta politisoinnista, joka tuli selvästi esille Nord Stream -kiistelyn aikana. Nord Stream -projektissa on kysymys yhdestä suurimmista Itämeren läpi vietävistä kaasuputkista, jonka kautta on määrä toimittaa noin 55 miljardia kuutiometriä maakaasua Venäjältä Saksaan ja muihin Euroopan maihin.8 Vuoden 2009 loppuun mennessä projekti sai kaikkien tärkeimpien Itämeren alueen maiden; Ruotsin, Suomen, Tanskan, Saksan ja Venäjän tuen. Yksi projektin tärkeimmistä ominaisuuksista on se, että vaikka Venäjä ei ratifioinut Espoon sopimusta ympäristövaikutusten arvioimisesta valtakunnanrajoja ylittävissä projekteissa (1991), se kunnioitti sopimusta kaasuputkihankkeen yhteydessä kartoitettaessa kaikkien osapuolten ekologisia huolenaiheita. Näin ollen tämä projekti on saattanut Venäjän ja Euroopan lähemmäksi toisiaan sekä turvallisen energianjakelun että ympäristöyhteistyön kannalta. Pietarin Vodokanalin suurimpien käyttöönotettujen projektien joukossa on Neva-joen hoitamattomien jätevesien päättämisen ohjelma. Tämä ohjelma pyrkii saamaan Pohjoisen Viemärin (kaupungin pohjoisosan pääviemärin) valmiiksi vuonna 2012 ja siten puhdistamaan % kaikista kaupungin jätevesistä. Ohjelma pyrkii myös ajanmukaistamaan pohjoisen ja keskisen jätevesienpuhdistamon saavuttaakseen HELCOMin asetukset koskien fosforin ja typen poistamista jätevesistä. Ohjelma rahoitetaan kunnallisesta ja liittovaltion budjetista, Vodokanalin omista varoista sekä budjetin ulkopuolelta kerätyistä varoista. Touko kesäkuussa 2009 Vodokanal allekirjoitti sopimukset EBRD:n, Euroopan jälleenrakennusja kehityspankin; EIB:n, Euroopan Investointipankin sekä Pohjoismaiden Investointipankin kanssa yhteensä 60 miljoonan lainoista. Lisäksi Vodokanal on saanut vielä 40 miljoonaa avustuksina kansainvälisiltä järjestöiltä ohjelmaa varten.5 Yleisesti ottaen Venäjä osallistuu aktiivisesti Itämeren suojelukomission HELCOMin toimintaan. Nyt komission puheenjohtajamaana ollessaan sen tavoitteena on sekä noudattaa täysin kaikkia Puolan Krakovassa6 vuonna 2007 hyväksytyn Itämeren suojelua koskevan kansallisen toimintasuunnitelman määräyksiä että saada mahdollisimman monta maata mukaan toimintaan. 16 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

17 Itämeren pelastaminen suomalaisesta näkökulmasta ITÄMEREN ONGELMAT JA TI- LANTEEN PARANTAMISEKSI TEHDYT TOIMENPITEET Maalta tuleva typpi päätyy Itämereen jokia pitkin ja suorina päästöinä rannikoilta. Suurin osa tulee hajakuormituksena, Saksa 2 % Tanska 5 % Seppo Knuuttila Limnologi, Suomen ympäristökeskus Puola 34 % Ruotsi 11 % Suomi 10 % 1. Mitkä ovat suurimmat KONKREETTISET ekologiset ongelmat Itämeren alueella? Suurimpia ongelma-alueita ovat:lisääntyneiden ravinnekuormien aiheuttama rehevöityminen, haitallisten aineiden kertyminen eliöihin (mm. kalat, linnut ja hylkeet), lisääntynyt meriliikenne ja siitä aiheutuva kemikaali- ja öljyvuotoriskien lisääntyminen, vieraiden lajien leviäminen vesistöön. Liikakalastus vaarantaa monia Itämeren kalavarastoja. 2. Ketkä saastuttavat eniten Itämerta? (Kommentoin pelkästään ravinnearvoja maittain) Vielä 2000-luvullakin keskimäärin 900,000 tonnia typpeä ja Leittua 5 % Puola 27 % Latvia 10 % Viro 5 % Saksa 3 % Venäjä 14 % Tanska 8 % Ruotsi 17 % Suomi 11 % Vesitse leviävän typen kuormitus Itämeressä, (vuosittainen keskiarvo) tonnia fosforia päätyi joka vuosi Itämereen. Suurin yksittäinen saastuttaja on Puola, joka on vastuussa 34 % fosfori- ja 27 % typpipäästöistä. Noin 25 % koko Itämeren typpikuormasta siirtyy mereen suoraan ilmasta. Liikenne, energiatuotanto ja maanviljelys ovat suurimpia ilmansaasteiden lähteitä. Myös Itämeren lisääntynyt laivaliikenne vaikuttaa ilman typpipitoisuuteen. Liettua 7 % Latvia 8 % Viro 4 % Venäjä 19 % Vesitse leviävän fosforin kuormitus Itämeressä, (vuosittainen keskiarvo) josta noin 80 % on peräisin maanviljelystä. Suurin fosforin lähde on jätevesien aiheuttama pistekuormitus, josta enemmistö (90 %) tulee yhdyskunnilta. 3. Mitä seuraavien sidosryhmien tulisi tehdä Itämeren alueella a) yksilöt / kuluttajat b) yritykset / teollisuus & maanviljely c) kansalliset ja alueelliset viranomaiset parantaakseen Itämeren ekologista hyvinvointia? a) Kaikki voivat tehdä osansa Itämeren rannikkovesien parantamiseksi - Varmista, että jätevedet käsitellään oikein, niin kotona kuin mökillä. Käytä kuivia tai kompostoivia vessoja aina kun mahdollista. - Käytä fosforittomia pesuaineita, äläkä päästä niitä meriveteen. - Tyhjennä aina veneiden käymälät niille varattuihin säiliöihin satamissa. - Vähennä lihankulutusta ja syö enemmän kasviksia. Lihantuotanto tarvitsee suuria peltoja rehun tuottamiseen, ja maatalous on yksi suurimmista Itämeren ravinnelähteistä. - Kalan syönti on terveellistä, mutta vältä lajeja, jotka ovat uhanalaisia Itämeren alueella: villilohi, meritaimen, ankerias ja turska - Tilaa uusiutuvaa energiaa sähköyhtiöltäsi. Energiantuotanto fossiilisista polttoainesta aiheuttaa typpipäästöjä ja typpi kiihdyttää rehevöitymistä. - Samasta syystä on myös hyvä suosia joukkoliikennettä aina 17 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

18 Itämeren pelastaminen suomalaisesta näkökulmasta kun mahdollista. - Vaadi paikallisia viranomaisia huolehtimaan fosforin ja typen poistosta jätevesien käsittelyssä, myös sisämaassa. - Vie ongelmajätteet niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. - Kerää rannikolla näkemäsi roskat pois. - Ota selvää kansanedustajasi ja euroedustajasi kannoista Itämerta koskettavissa kysymyksissä. b) Kaikki jätevedet, erityisesti kunnissa, tulisi käsitellä parhaalla saatavilla olevalla tekniikalla, jotta Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen (HELCOM) toimintasuunnitelman (Baltic Sea Action Plan, BSAP) suositukset täyttyisivät. Päätavoitteiden tulisi olla: -Rehevöitymistä aiheuttavien ravinnekuormien vähentäminen -Vaarallisiin aineisiin liittyvien riskien vähentäminen Maatalouden päästöjen vähentäminen on osoittautunut haasteelliseksi kaikissa Itämeren alueen maissa. Päätavoitteen tulisi silti olla maatalouden aiheuttamien ravinnekuormien merkittävä vähentäminen tulevina vuosina, jos todella haluamme palauttaa Itämeren hyvän ekologisen tilan vuoteen 2021 mennessä, kuten HELCOM BSAP:iin on kirjattu. Suunniteltaessa toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy myös huomioida maatalouden tuotantotehokkuus ja taloudellinen elinkyky. Jotta uusia kustannustehokkaita vesiensuojelutapoja voidaan kehittää, tutkimustyötä täytyy lisätä. Maanviljelijöiden vapaaehtoista vesiensuojelua tulee tukea aina kun mahdollista. Maatalous-ympäristöllisiä tukiohjelmia (EU-maissa) tulisi käyttää lannankeräyksen, puskurivyöhykkeiden ja kosteikoiden edistämiseksi. Tällaisten tukien tehokas kohdistaminen on tärkeää. Todellista tarvetta on myös löytää erilaisten hallinnollisten sektoreiden yhteistyöllä uusia vesiensuojelutapoja. Vesiensuojeluun, maanviljelyyn, energiaan, ilmastoon ja rahoitusinstrumentteihin liittyvien menettelytapojen tulisi tulevaisuudessa olla tiukemmin sidoksissa toisiinsa, jotta niiden ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset tulevat varmasti huomioitua. Myös vesistöjä vähemmän kuormittavien energiakasvien viljely ja lannasta saatavan biokaasun hyödyntäminen energiantuotannossa ovat hyviä vaihtoehtoja. Lainsäädännön ja rahoitusinstrumenttien edistämistä tulisi tutkia. c)alueellisesti Helsingin yleissopimus Itämeren meriympäristön suojelemisesta allekirjoitettiin vuonna Samalla perustettiin Helsinki Commission (HELCOM), jonka kautta kaikki rannikolla olevat maat ja EU voivat tehdä yhteistyötä meriympäristön suojelemisessa. HELCOMin kansainvälinen Itämeren toimintasuunnitelma tähtää meren palauttamiseen hyväkuntoiseksi vuoteen 2021 mennessä. Se aiotaan toteuttaa huolehtimalla avainasioista kuten rehevöitymisestä, vaarallisista aineista, laivaliikenteeseen liittyvistä uhkista ja meren monimuotoisuuden säilyttämisestä. Rehevöitymistä pyritään estämään käyttämällä rannikkomaiden enimmäisrajoja typpi- ja fosforipäästöissä. EU tekee töitä kaikkien eurooppalaisten merien suojelemiseksi. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä edellytetään suojelutoimenpiteitä ja vähennyksiä saastekuormitukseen Itämeren valuma-alueella ja laaja-alaisia meristrategioita varmistamaan, että kaikki eurooppalaiset meret ovat hyvässä kunnossa vuoteen 2020 mennessä. EU on myös kehittänyt erillisen Itämeristrategian, joka tähtää puhtaaseen mereen ja taloudellisesti hyvinvoivaan Itämeren alueeseen. Kansallisesti (esimerkki: Suomi) Suomen kansalliset suojelukäytännöt pyrkivät parantamaan olosuhteita rannikkovesillä. Suomen Itämeren suojeluohjelma, joka on hyväksytty vuonna 2002, pyrkii vähentämään rehevöitymistä ja parantamaan merien vesien ja ekosysteemien kuntoa samalla säilyttäen merien ja rannikkojen elinympäristöjen monimuotoisuuden. Ohjelma pyrkii myös vähentämään vaarallisten aineiden ja öljyn sekä kemikaalien kuljetuksien riskejä. Sittemmin ohjelmaa on tukenut hallituksen vuonna 2006 antamat ja vuoteen 2015 voimassaolevat uudet ohjeistukset vesien suojelusta (Suomen hallituksen periaatepäätös vesiensuojelupolitiikasta vuonna 2015). Suomen hallitus on sitoutunut läheisempään EU-yhteistyöhön Itämeren alueella, missä erityispainotus on parannellulla ympäristöturvallisuudella ja taloudellisen yhteistyön kehittämisellä. Hallitusohjelma sisältää useita sitoumuksia sekä Itämeren ympäristön tilan parantamiskohteisiin ja vesien suojeluun. Vuonna 2009 valtioneuvoston kanslia antoi raportin: Itämeren haasteet ja Itämeripolitiikka. Raportti antaa suuntaviivoja hallituksen keinoille parantaa Itämeren meriympäristöä, meriliikenteen turvallisuuden parantamiselle ja taloudellisen yhteistyön parantamiselle. 18 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

19 Itämeren pelastaminen suomalaisesta näkökulmasta Raportti keskittyy toimenpiteisiin, jotka ovat Suomelle tärkeimpiä ja kiireisempiä Itämerta ajatellen. Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen. Hallitus ehdottaa raportissa keinoja, joilla voitaisiin vähentää Suomen ravinnekuormitusta. Raportti esittelee myös keinoja, joilla voidaan parantaa meriliikenteen turvallisuutta, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja parantaa valmiutta vastata öljyvuotoihin. Raportissa on osa, jossa keskustellaan Suomelle keskeisistä asioista kuten taloudesta, kuljetuksesta ja energia-asioista. Näitä asioita käsitellään kattavammin EU:n Itämeren alueen strategiassa. Raportti käsittelee lyhyesti myös EU:n Itämeren alueen strategiaa ja sen ulkoista ulottuvuutta, Pohjoista ulottuvuutta, joka tarjoaa toiminnallisen foorumin Itämeriyhteistyölle EU:hun kuulumattomien maiden välillä, erityisesti Venäjälle. Suomi tukee useita ympäristöprojekteja Venäjän luoteisosissa, jotka pyrkivät vähentämään vahingollisia vaikutuksia Suomen merialueilla sekä Itämerelle kokonaisuudessaan. Nämä projektit käsittelevät elintärkeitä kysymyksiä, kuten jätevesien käsittely Pietarissa, vahingolliset kertymät asutuksista ja maatiloilta, öljyn kuljetuksen riskit, vaarallisten aineiden käsittely ja luonnon suojelu. Kemikaalisen fosforin poistamisen prosessi, jota tällä hetkellä otetaan käyttöön Pietarin kolmessa suurimmassa käsittelylaitoksessa yhteistyöprojektina suomalaisen John Nurminen säätiön, Suomen Ympäristöministeriön ja Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin kanssa, on tärkein yksittäinen projekti Itämeren tilan kannalta. Kun projekti on saatu valmiiksi, fosforikuorma jota levät voivat hyödyntää vähenee Suomenlahdella lähes 30 %:lla. Suomalaisen ympäristöinstituutin (SYKES) mukaan tämä on kustannustehokkain ja nopein tapa parantaa avomeren tilaa Suomenlahdella, kun vertaillaan kaikkia mahdollisia vesiensuojelutoimenpiteitä Suomessa ja Venäjällä. 4.Mitä jo olemassaolevia Itämeren ekologista tilannetta käsitteleviä ohjelmia tai aloitteita on? Tätä on käsitelty yksityiskohtaisesti yllä. 5. Miten Itämeren alueen yrityksien kaupalliset edut voitaisiin yhdistää Itämeren ekologisen tilanteen parantamiseen? Toivottavasti yritykset enenevissä määrin näkevät ympäristön osana kestävää kehitystä myös niiden liiketoiminnan näkökulmasta. Ympäristöasioiden huomioonottaminen kaikissa toiminnoissa tulisi nähdä asiana, joka antaa kilpailuetua markkinoilla oleville yrityksille. 7. Mitä voitaisiin lisätä olemassa oleviin ohjelmiin ja aloitteisiin, joka voisi lopulta stimuloida liiketoimintaa hakeutumaan aktiivisempaan rooliin prosessissa? Henkilökohtaisen kokemuksen mukaan yksityisen sektorin mukaan tuleminen Itämeren suojelemiseen on tervetullutta. Tiiviimmällä yhteistyöllä tiedeyhteisön, rahoituslaitosten ja yritysten / säätiöiden välillä olisi voitu ottaa käyttöön nopeammin Itämeren kannalta tärkeitä hankkeita kuin perinteisemmällä tavalla eli toimimalla ainoastaan hallituksen tasolla. Toivon, että tämä trendi jatkuu ja vahvistuu tulevaisuudessa. Uskon, että on olemassa suuri määrä liiketoimintamahdollisuuksia Itämeren suojelemisen alalla, etenkin Venäjällä ja Itämeren ympärillä olevissa uusissa EU-jäsenmaissa. Liiketoiminnan kehittämisen tavoitteiden tulisi tukea holististen, kestävien ja pitkäaikaisten ratkaisujen luomista. Ympäristönäkökohtien pitäisi muodostaa erottamaton osa suunnitelmia ja valmistusta tuotekehityksessä. Yrityksien tulisi pyrkiä tekemään ympäristövaikutusten arviointi ja hallinta luonnolliseksi osaksi heidän operatiivista johtoa, tuotantoa, tutkimusta ja kehittämistä, markkinointia sekä kuljetuksia. 6. Mikä voisi olla suomalais-venäläisen (tai muun) taloudellisen yhteistyön rooli, jonka tähtäimenä on puhtaampi Itämeri? 19 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

20 Paul Silfverberg Toimitusjohtaja, Planpoint Oy Itämeren pelastaminen suomalaisesta näkökulmasta 1.Mitkä ovat Itämeren alueen suurimmat KONKREETTISET ekologiset ongelmat? Pääasiallisena ongelmana on Itämeren saastuminen sekä liiallisten ravinteiden että myrkkyjen takia. 2.Mikä ja ketkä ovat Itämeren suurimmat saastuttajat? Useissa kaupungeissa etenkään Venäjällä ja Puolassa ei vieläkään ole nykyaikaista ja toimivaa jätevedenpuhdistamoa. Pietarin jätevesien puhdistus paranee lähiaikoina riittäväksi, kiitos kaupungin hallinnon ja kansainvälisten organisaatioiden (mukaan lukien Suomen hallitus) mittavien yhteisponnistusten, mutta pienempien Leningradin alueen kaupunkien asiat eivät ole yhtä hyvin. Maatalous on toinen suurimmista saastuttajista, ja siitä voi syyttää kaikkia Itämeren valtioita. On hämmästyttävää, että tämän tuotannonhaaran sallitaan lähes täydellisesti laiminlyödä vesiensuojelutoimenpiteet. 3. Mitä Itämeren alueen eri toimijoiden a) yksilöiden / kuluttajien b) yritysten / teollisuuden ja maatalouden c) kansallisten ja alueellisten viranomaisten...pitäisi tehdä Itämeren ekologisen tilan parantamiseksi? Tavalliset ihmiset voivat vähentää Itämeren kuormitusta suosimalla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti valmistettuja tuotteita ja turvallista jätteiden käsittelyä. Vaikutamme kaikki Itämeren tilaan päivittäisillä päätöksillämme esimerkiksi pesuaineita ostaessamme: valitsemmeko luontoystävällisemmän tuotteen, joka saattaa maksaa hieman enemmän, vai tuijotammeko vain hintaa. Meidän kaikkien tulisi kantaa vastuuta ympäristöstämme. Yritysten kohdalla tilanne olisi jo paljon parempi, jos ympäristölakien täytäntöönpanoa valvottaisiin. Venäjällä suurin ongelma on siinä, että vaikka normien ja lupien ehdot ovat tiukat (joskus jopa liian tiukat riittävälläkin vedenkäsittelyllä saavutettaviksi), lain toimeenpanoa ei valvota ja yritykset selviävät pienillä ympäristösakoilla ryhtymättä minkäänlaisiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin. Siten niillä yrityksillä, jotka eivät investoi ympäristönsuojeluun, on matalammat tuotantokustannukset kuin niillä, jotka huolehtivat myös ympäristöasioista. Jos lakia valvottaisiin, kaikkien yhtiöiden olisi tehtävä ympäristönsuojeluinvestointeja ja tuotteet hinnoiteltaisiin siten, ettei kukaan saisi hintaetua huonosta ympäristöasioiden hoidosta. Yhtiöt voisivat myös markkinoida kestävän kehityksen periaatteiden mukaan valmistettuja tuotteitaan aktiivisemmin, jolloin ekomerkeistä tulisi tärkeämpi markkinointivaltti kuin nykyään. 4. Mitä ohjelmia / aloitteita tällä hetkellä on Itämeren ekologisen tilan parantamiseksi? Niitä on monia. EU:lla on useita ohjelmia, joita voidaan soveltaa ympäristönsuojeluun. Itämeren suojelukomissio HELCOM koordinoi monenlaisia toimenpiteitä ja useat kehityspankit (esimerkiksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, Pohjoismaiden investointipankki sekä Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö) tarjoavat lainoja ympäristöinvestointeihin. Suomen hallitus (ympäristöministeriö) tekee tärkeää yhteistyötä Luoteis-Venäjän kanssa ympäristöinvestointien tukemiseksi. Kiinnostavaa on myös Suomen ympäristöministeriön tukema yhteistyö Pietarin ympäristökomitean ja suomalaisten kaupunkien välillä. 5. Miten Itämeren alueen yritysten taloudelliset intressit voidaan sovittaa yhteen alueen ekologisen tilanteen parantamisen kanssa? Jos lakien toimeenpanoa valvottaisiin, kukaan ei saisi hintaetua huonosta ympäristönsuojelusta. Sen vuoksi ympäristönsuojeluun panostavien yritysten tulisi lobata tiukan ympäristölupajärjestelmän sekä parhaan saatavilla olevan tekniikan (Best Available Technology, BAT) käytön puolesta. 6. Mikä rooli suomalais-venäläisellä yritysyhteistyöllä voi olla Itämeren puhdistamisessa? Puhtaan teknologian ja puhtaiden tuotteiden markkinoiden jatkokehittely on yksi haaste. Potentiaalia on myös yhteistyössä kehiteltävissä innovaatioissa. 7. Mitä nykyisiin ohjelmiin ja aloitteisiin voitaisiin lisätä, jotta yritykset saataisiin ottamaan aktiivisempi rooli prosessissa? Kuten edellä jo mainitsin, tällä hetkellä venäläiset yritykset, jotka eivät investoi ympäristönsuojeluun, saavat hintaetua. Sen vuoksi liike-elämän sidosryhmien (yritykset, kauppakamarit jne.) tulisi voimakkaasti lobata näitä vapaamatkustajia vastaan sekä yrittää vaikuttaa hallintoviranomaisiin, jotta nämä vaatisivat tiukkoja ympäristönsuojelutoimenpiteitä kaikilta yrityksiltä. Vain harvat näyttävät ymmärtäneen tämän. 20 Russian Regional Business Review / Numero 1, 2010

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Jaana Rekolainen Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat

Jaana Rekolainen Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat Jaana Rekolainen 30.03. 2011 Venäjän-kaupan ajankohtaiset teemat 2 3 4 Suuret teemat Modernisaatio Uusinvestoinnit Suunnittelu ja rakentaminen Teollisuuslaitosten modernisointi Automaatio- ja ohjausjärjestelmät

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012

Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Petri Pöllänen salkunhoitaja Sijoitus Invest 16.11.2011 UB konserni Perustettu vuonna 1986 Kotimainen, pankkiryhmistä riippumaton avainhenkilöiden omistama

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Analyytikkotapaaminen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 12.6.2014

Analyytikkotapaaminen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 12.6.2014 Analyytikkotapaaminen Talous- ja rahoitusjohtaja 12.6.2014 Kesko Q2/13-Q1/14 Liikevaihto 9,3 mrd Liikevoitto 239 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Kiinteistöjen tasearvo 1,4 mrd, vuokravastuut 2,4

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 1 Julkaistavissa 8.9.9 klo 11. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business barometri Syyskuu 9 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Telko Oy. Toimitusjohtaja Kalle Kettunen

Telko Oy. Toimitusjohtaja Kalle Kettunen Telko Oy Toimitusjohtaja Kalle Kettunen Telko Telko on muoviraaka-aineiden, aineiden teollisuuskemikaalien ja voiteluaineiden toimittaja B-to-B -asiakkaille Laaja päämies- ja tuotevalikoima maailman johtavilta

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1

Lisätiedot

Kesko ostaa AutoCarreran

Kesko ostaa AutoCarreran Kesko ostaa AutoCarreran Porschen edustus K-ryhmälle Porschen edustus siirtyy Keskon tytäryhtiölle VV-Autolle Liikevaihto vuonna 2015 49 milj. euroa Liikevoitto vuonna 2015 3,3 milj. euroa Kauppahinta

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 6.12.2007 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Euroopan parlamentin vuoden 2007 talousarvion toteuttaminen Jäsenille lähetetään oheisena määrärahasiirtoesitys C25

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Analyytikkoaamiainen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 19.3.2014

Analyytikkoaamiainen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 19.3.2014 Analyytikkoaamiainen Talous- ja rahoitusjohtaja 19.3.2014 Kesko Liikevaihto 9,3 mrd Liikevoitto 239 milj. 5 000 Liikevaihto 9 315 milj. 250 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 239 milj. 2 000 kauppaa

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 5. maaliskuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

WARRANTTIKOHTAISET EHDOT 51/2004

WARRANTTIKOHTAISET EHDOT 51/2004 1(6) WARRANTTIKOHTAISET EHDOT 51/2004 Nämä warranttikohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 19.04.2004 päivätyn Alfred Berg Finland Oyj Abp:n warranttiohjelmaa koskevan listalleottoesitteen perusosan ja siihen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN JUKKA ERLUND 18.12.2015

ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN JUKKA ERLUND 18.12.2015 ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN JUKKA ERLUND 18.12.2015 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS TOIMINTAMAISSA LIUKUVA 12 KK 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 Viro Ruotsi Liettua Norja Latvia Suomi Viimeisin kuukausi 1/2013 2/2013

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 5.8.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä edelleen vilkasta Vaneriteollisuuden markkinanäkymät heikentyneet viime kuukausien aikana. Hinnat laskussa ja tilauskannat

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Moskova MOS Pertti Veijola

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Moskova MOS Pertti Veijola SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MUISTIO Moskova MOS Pertti Veijola 09.04.2003 MOS0035-38 Viite Asia Venäjän metsäteollisuus vuonna 2002 Asiasanat Hoitaa UM Hoitaa UE Koordinoi Tiedoksi VENÄJÄ, KESTÄVÄ METSÄTALOUS

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot