VÄLITTÄVÄT VALITTAVAT VERKOSTOT Tutkimushanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄLITTÄVÄT VALITTAVAT VERKOSTOT Tutkimushanke 2013 2015"

Transkriptio

1 Asukastyöpajojen yhteenveto 1 VÄLITTÄVÄT VALITTAVAT VERKOSTOT Tutkimushanke Espoon keskus on arjen tarinoita, kulttuurien kirjoa ja kehittyvää kaupunkielämää kulttuurimaisemassa. Se on koti yli ihmiselle ja kaupungin uudistuva sydän. Alueella on lukuisia erilaisia väestöryhmiä ja toimijoita. Miten ja missä syntyvät alueen kehittämisideat? Välittävät Valittavat Verkostot on Laurea-ammattikorkeakoulun hanke, jonka tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaiden osallisuutta alueen kehittämisessä verkostomaista kehittämistyön mallia yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa tehokkaita muotoja eri toimijoiden yhteistyölle Toimintatutkimusta tehdään yhteistyössä asukkaiden, kehittäjien, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Hankkeessa kerätään ja analysoidaan tietoa toimijoiden verkostoista ja kehittämiskohteista. Tavoitteena on luoda espoolainen lähiökehittämisen malli, jossa asukkaat ovat aidosti mukana. Välittävät Valittavat Verkostot -tutkimushanketta ( ) rahoittaa Ympäristöministeriön asuinalueiden kehittämisohjelma. Tutkijoina hankkeessa toimivat yliopettajat Soile Juujärvi ja Kaija Pesso sekä lehtorit Virpi Lund ja Ossi Salin. Sähköpostit: Asukastyöpajaprosessin sisältöä on koostettu tähän yhteenvetoon osallistujien kirjaamina: Asukastyöpaja s. 2 Asukastyöpaja s. 4 Asukastyöpaja s. 10 Asukastyöpaja s. 18

2 Asukastyöpajojen yhteenveto 2 Asukastyöpaja 1: Open Space-menetelmän sovellus Onnellinen on nuori. Hän voi aina astua johonkin uuteen, hänelle kaikki on uutta. Helene Schjerfbeck Asukastyöpaja on tutkimusmatka ihmisen luokse ja kuulla asukkaan ääntä. Miten Espoon keskustaa tulisi kehittää, jotta se olisi hyvä paikka olla, elää ja toimia? Teemakokoukset osallistujien esille nostamista aiheista 1. Yhteiset tilat ja viriketoiminta (Kokouksen vetäjä: Maija) Monitoimitiloja urheilulle ja kulttuurille, lasten leikkipaikoille Kylpylä, SPA-toimintaa. Maaseutumaisuus on tuotava enemmän esille Golfkentän parannus Espoon joen seudun imagon kohotus Tiedotusteemojen keskittäminen vuodenaikojen mukaan eri muodoissa Keskuspuiston läheisyyden hyödyntäminen paremmin Edullisia harrastuksia kaikille Maahanmuuttajien ja kantaväestön erilaisia yhteistapaamisia ja tapahtumia o esim. Kenen lauluja laulat teemalla. Tehdään maahanmuuttajille luontoretkiä ja tehdään Suomen luontoa tutuksi o esim. sieniä ja marjoja, puita yms. 2. Siisteys ja viihtyvyys Espoon keskus ja lähialueet (Kokouksen vetäjä: Jonna) Siisteyden jatkuva ylläpito, erityisesti tuli esille aseman ympäristö Roska-astioita lisätään runsaasti ja kokonaisvaltaisesti. Itse olen huomannut näiden puuttumisen Espoon tieltä, Muuralantieltä ja Vanhalta Muuralantieltä. Alue siisteyskatselmus. Hankkeeseen ryhmä, joka kiertää asuinalueet läpi, kirjaa epäkohdat. Kirjausten ja huomioiden perusteella tehdään toimintasuunnitelma epäkohtien korjaamiseksi. Esteettistä kauneutta. Kaupunkikuvaa parannetaan kukka-asetelmin, olemassa olevat istutukset kunnostetaan ja hoidetaan, istutetaan koristepuita esim. kirsikka. Puistot kunnostetaan. Puistokummit. Helsingin mallista voisi jalostaa Espoolle sopiva. Talojen julkisivuille tarvitaan kasvonkohotus. Rapistuneiden yhtiöiden julkisivujen maalaukset, rappaukset tehtävä vähintään PTS:n mukaisesti tai jo aiemmin jos yleisilme niin vaatii. Graffitien poistot. Kirkkojärvellä on ainakin ongelmapaikkoja. Graffiti-taiteelle oma seinä, jota taiteilijat voivat käyttää kuvilleen. Kesätori. Viihtyisä kesätori, jossa kahvila, musiikkia, penkkejä, torimyyjiä, istutuksia ym. hyvän tunnelman ja viihtyvyyden tuomia palveluita. 3. Matalan kynnyksen palvelut ja kulttuuripalvelut (Kokouksen vetäjä: Kaide) liikuntatilat kohtaamispaikat o tarvitaan kohtaamispaikkoja ja toimintaa eri-ikäisille ihmisille o elokuva, taiteen tekeminen, näyttelyt, musiikki

3 Asukastyöpajojen yhteenveto 3 järjestöjen toimintaan mukaan vapaaehtoisia vetäjiä kaupungin toimintana esim. Työväen opiston ohjelmaa 4. Vapaaehtoistyö (Kokouksen vetäjä: Asa) selkeät ohjeet vapaaehtoistoimintaan kulujen korvaus mahdolliseksi varamummi ja varapappa MLL & SRK Harmaat Pantterit o SRK Tuomiokirkko vanhusten virkistysseuraa Kädentaidot (puutyöt, kokkaus, käsityöt) koulutus, koulutuksen käyttöasteen korostus pihatalkkarit ATK ym. tekninen tuki 5. Suvelan asunnot (Kokouksen vetäjä: Adan) Vanhojen kerrostalojen tilalle taloja joissa on asuntoja, joissa on enemmän neliöitä ja isompia huoneita, mutta myös yksiöitä ja kaksioita. Hyviä asukastiloja yhteistoimintaan ja juhliin esim. häät, synttärit. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja Kotiläksy helpiä, jossa olisi aina joku vapaaehtoistyöntekijä Mielenkiintoisia leikkipaikkoja lapsille Tiloja järjestötoiminnalle Nuorille työpajoja ja tiloja ajanviettoon iltaisin sekä viikonloppuisin Suvelantielle tarvitaan korotettuja suojateitä Koti-äitien kohtaamispaikkoja, keskustelu ja kerhotoimintaa Erikokoisia liikehuoneistoja vuokralle lyhytaikaisempaa ja pienimuotoista liiketoimintaa varten 6. Koirapuisto (Kokouksen vetäjä: Jonna) Keskeiselle sijainnille, jotta palvelisi monia käyttäjiä. Esim. Kirkkojärvi Pienten ja isojen koirien puoli; jaettuna kahteen eri puoleen turvaa jokaiselle karvakuonolle iloisen leikkihetken kavereineen. Koirille virikkeitä. Ei pelkästään aukea tila. Puistoon lisätään kasvillisuutta, maan muotoilua, "leikkiteline", tehdään koiranomainen puisto. Penkit Ilmoitustaulu, johon voi laittaa eläimiin liittyviä mainoksia, palveluita ym. ilmoituksia. Koirapuiston voisi yhdistää kotieläinpuiston yhteyteen (Haka), jos sellainen on tulossa / suunnitteilla. Espoon keskuksen alueella ei ole tällä hetkellä kunnollista koirapuistoa. Vanha koirapuisto on Saarnilaakson koulun takana. Alueella on paljon koiraihmisiä ja puistolle on suuri ja toivottu tarve.

4 Asukastyöpajojen yhteenveto 4 Asukastyöpajat liikkuvat ajattelun ja kysymisen poluilla. Tutkimme yhdessä todellisuutta osallistujien kokemuksen pohjalta. Löydämme portin uudenlaiseen yhdessä tekemiseen sekä aktiiviseen osallistumiseen alueen yhteisöllisyyden kehittämisessä. Tuemme yhteistyön syntymistä alueen muiden toimijoiden kanssa. Asukastyöpajan 1. kiteytys. Osallistujien ajatukset liittyivät seuraavien teemojen alle: Asukastyöpaja 2: World Cafe ja Ideahautomo Eivät puut ja pellot minulle mitään opeta, vaan ihmiset, joita kohtaan kaupungissa. Minä haluan sinun kehittelevän omia näkemyksiäsi omalla tavallasi, omista lähtökohdistasi lähtien. Sokrates (n eaa.) World Cafe -teemapöydissä keskusteltiin aihe halki monelta näkökulmalta. YHTEISET TILAT Kirjasi Ossi Mitä toimintoja asukastaloon/asukastalot halutaan? Kirjallisuuspiiri, näytelmäkerho Suomalaisen ympäristön hyödyntämisen valmennusta esim. sienten hyödyntäminen maahanmuuttajille Pakottomuuden periaate Kursseja, opiskelua ilmaisperiaatteella myös: Omnia, Laurea ym. mukaan Kantaväestön ja maahanmuuttajien yhteislaulutilaisuuksia "Paikallisradio" Korjausta, tuunaamista, työpajoja Tietokoneen käytön tukemista (käyttötukipaja) Työllistämisympäristö, pienimuotoista yrittäjyyden aloittelua, osuuskunta-ja käsityöläispajoja ja myyntiä Kuntosalityyppinen toiminto

5 Asukastyöpajojen yhteenveto 5 Esteettömyys, ei liikaa rajoituksia "Asukaskulttuurikeskus" Mahdollistaminen vapaaseen organisoitumiseen Pop-up -organisoitumisen mahdollistuminen Keittiö ja kahvi/ateriointitila, kokkauksen mahdollisuus Huom! Senioritoiminnan vahvistaminen esim. senioritanssit sopisivat liikuntasaliin. Kirkkojärven puolelle enemmän toimintatilaa (Kannussillanmäen tilat?) Pohdituttavaa: Ovatko ihmiset sitoutuneita pysymään tietyillä alueilla? Hakeutuvatko asukkaat Kirkkojärveltä Suvelaan? Palveleeko vain tiettyä kaupunginosaa? Työväenopiston tilojen pitäisi olla kauppakeskusten lähellä. Huom! tulevat projektit. Oppilaitoksen muiden tilojen hyödyntäminen (liikuntatilan lisäksi) myös iltaisin, viikonloppuisin Projektipäällikkö pitämään ko. konseptin kehittämistä ja aloittamista hyppysissään. Edellyttääkö projektirahoitusta? Muun välttämättömän henkilöstöjärjestelyn selvittäminen. ASUMISEEN LIITTYVÄ YHTEISKEHITTELY Kirjoittaja Kaija Cafe pöydässä oli neljä osallistujaa ja Laurean edustaja. Ensin käytiin läpi edellisen pajan tuotokset ja puhuttiin niistä, koska kaksi edustajaa olivat olleet edellisessä pajassa. Yksi osallistuja siirtyi toiseen pöytään ja yksi osallistuja tuli ideahautomosta ja yksi osallistuja tuli myöhemmin. Hän oli ollut edellisellä kerrallakin. Ryhmä tuotti ideoida ja keskustelu oli vilkasta. Keskustelussa lähdettiin liikkeelle reilun kokoisten asuntojen saamisesta alueelle ja varsinkin reilun kokoisten perheasuntojen saamisesta. Keskustelussa nousi osaomistusasunnot, jotka olisivat Aran rahoittamia, jolloin olisi mahdollisuus päästä asuntoon kiinni pienellä rahalla ja asunnot olisivat puolikunnallisia asuntoja. Osallistujilla oli kokemusta ja näkemyksiä asunnoista ja niitä onkin ollut jo olemassa jossakin osassa Espoota parikymmentä vuotta sitten rakennettuja. Yksi uusi idea tuli Kahden sukupolven asunnoista, jolloin ikääntyvät vanhukset ja lapsen perhe voisi asua yhdessä eri kulkuväylällä oleviin asuntoihin, yhteisiä tiloja olisi, jolloin olisi omaa rauhaa, enemmän vastuuta. Nämä olisi sekä vuokra-asuntoja että omistusasuntoja. Tätä voisi lähteä viemään eteenpäin tekemällä kysely tarpeesta/ kiinnostuksesta, esitystä asiasta voisi viedä eteenpäin kaupungille ja sitten kokeiluhanke pystyyn. Toinen idea oli senioriasuntojen ja asukkaiden ryhmittymä, jolloin talojen katutasolla voisi olla vaihtuvat yrittäjät, he voisivat vuokrata tiloja vaihtuvina aikoina. Osallistujia kaiken kaikkiaan pohditutti ja aiheutti keskustelua Espoon kaupungin kaavapuolen hitaus, rakennustarkastajien toiminta sekä tonttipula, tonttien kalleus ja edullisten vuokratonttien tarve. Espoon alueella tulisi vuokra-asuntojen jakautua tasaisesti, jolla estettäisiin segrekaatiota. Espoon tulisi noudattaa MAL- sopimusta jolloin vuosittain tehtäisiin vähintään 500 vuokra-asuntoa nyt sen ollessa n Myös mahdollisuutta ryhmärakentamiseen peräänkuulutettiin. Ideahautomosta tulija perään kuulutti naapurien tuntemista, ainakin naamalta niin, että tervehditään ja pihaa, jossa voidaan oleskella.

6 Asukastyöpajojen yhteenveto 6 Keskusteltiin ja ideoitiin siirtolapuutarhaa kaupungin tontille, hyvä esimerkki oli Puolarmaari. Tontit ja mökit saisi olla vähän isompia. Tarvetta tälle olisi, se loisi viihtyisyyttä, terveyttä, naapuriapua. siellä olisi myös palstat. Lavaviljely otettiin esille taloyhtiöiden pihoille, vastuun tästä voisi ottaa asukastoimikunnat, pihoihin viihtyvyyttä, kukkapenkkejä. Esille tuli myös taloyhtiöiden käyttämättömät tilat kuten saunatilojen vähäinen käyttö niitä voisi tarjota yrittäjille kuten hierojille jne. Yhteenvetona ideat: ylikulkusillalle yrttipuutarha parkkipaikat kenen vastuulla - kaavoituksen edulliset tontit, vuokratontit kaavoitukseen vauhtia > rakennuslupien ajat lyhemmiksi, omakotitontteja kohtuuhintaista asumista, palvelut lähelle, julkinen liikenne jokaiselle oma sopiva asumismuoto asuntotuotannon monipuolistaminen kaiken kattavaksi kirkon seudun elävöittämien virkistyskäyttöön, kojuja, paatit, joen kunnostaminen aseman seudun viihtyvyyden lisäämien < ylikulkusilta toimivaksi, puhtaus elävä Espoon keskuksen tori - kauppahalli osuustoimintana kerrostalojen yhteistilat olla yhteinen kaupunki erityisryhmien kodit > tarpeiden huomioiminen, kosketusnäytöllä kodin eri toiminnot, älysähkö VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Kirjasi Soile Ryhmässä pohdittiin, miten Espoon Keskuksen alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä voitaisiin parantaa. Keskustelun lähtökohtana olivat seuraavat havainnot: Alueella ei ole koirapuistoja jonka seurauksena koirien jätöksiä on siellä täällä Jätteitä ja romuja jätetään naapurin tonteille Alueelta löytyy huumepiikkejä Nuoret, erityisesti vuotiaat, viettävät aikaa porttikäytävissä ja kaduilla Ihmiset eivät taloyhtiöissä tunne toisiaan Talkoisiin osallistuminen on alhaista Taloyhtiöiden puheenjohtajat ovat passiivisia Asukkailla ei ole kädentaitojen harjoittamiseen ym. harjoittamiseen tiloja Myös mummot ja vaarit kaipaavat yhteistä toimintaa ja tiloja Torilla ei ole yrittäjiä, koska vuokrat ovat heille liian korkeita Espoon joki on hoitamaton; pitäisi ruopata jotta virkistyskäyttö olisi mahdollista Alueella on vähän yhteisiä tapahtumia: Espoo-päivän ohjelmatarjontaa voisi kehittää Päättäjät eivät ole kiinnostuneita Espoon Keskuksen kehittämisestä Kaavaesittelyt tulisi olla alueella (ei esimerkiksi Isossa Omenassa) Kaavoitusprosessi on hidasta Ryhmässä keskusteltiin mitä asioille voitaisiin tehdä. Kehittämiskohteiksi valikoituvat toritoiminnan elävöittäminen ja Koirapuiston hankkiminen. Koirapuistossa voisi olla sopiva paikka Fidan vieressä. Koirapuistot kuuluvat Espoossa kaupungin tekniseen toimeen ja siellä niistä vastaa Leena Ihalainen (tieto

7 Asukastyöpajojen yhteenveto ) Torin elävöittämisen edistämisessä kannattaisi ensin hankkia taustatietoa kauppakeskusten johtajilta ja Espoon kaupungilta. Todettiin että nykyään huoltoyhtiöt vastaavat tehtävistä, joita ennen taloyhtiöissä tehdään talkoilla. Taloyhtiöiden ja asukkaiden aktivointi talkootoimintaan olisi hyvä tapa luoda viihtyisyyttä, joten talkootoimintaa voisi elvyttää uudelleen. Ideahautomo: Asukastyöpajan uusien osallistujien ajatukset kysymykseen: Mikä mielestäsi parhaiten edistää yhteisöllisyyttä ja hyvää elämää Espoon keskuksen alueella? Osallistujat keskustelivat seuraavista esille nousseista ideoistaan tarkemmin World Cafe teemapöydissä. piha, jossa voi oleskella naapurien tunteminen (ainakin naamalta niin, että tervehditään) harrastustiloja saako naapurin tontille laittaa romuja? asemakaava esille ko. alueelle Lisäksi 1. asukastyöpajan yhteenvetoon haluttiin lisätä seuraavia kirjauksia: lehdessä: puretaan lasten leikkipuisto, kun on niin huonossa kunnossa asukaspajan yhteenvedossa lause maaseutumaisuus tuotava enemmän esille. kommentti: samalla tungetaan asuintaloja kylki kylkeen Espoon joen saa ruopata ja siivotakin selkeät julisteet roskikset tyhjennettävä useammin. tyhjennys/aikataulut ovat a/o ei maalata parkkiruutuja kirkkojärvellä olisi onkipaikkoja kesätorin paikkavuokrat, penkkejä puuttuu missä toimitilat (mm. musiikki, näyttelyt) keskuksen asemakaava = kirkkojärven puhdistus esillä omenassa talotoimikunta 100 asuntoa, 5 on pihalla hommissa

8 Asukastyöpajojen yhteenveto 8 Minulle kuvaaminen on sitä, että silmä, ajatukset ja sydän asetetaan samalle näköakselille. Henri Cartier-Bresson (Magnum Photos) Kuvat: H. Cartier-Bresson Osallistujia innostettiin tekemään esim. valokuvakävelyitä esille nostetuista asioista, joiden avulla voidaan pureutua aiheeseen vieläkin konkreettisemmin seuraavissa asukastyöpajoissa. Seuraavassa asukastyöpajassa klo jatketaan esille nousseiden asioiden käsittelyä. Kaikki kiinnostuneet alueen asukkaat ovat tervetulleita mukaan kehittämään parempaa yhteisöllisyyttä Espoon keskuksen alueelle. PAJOJEN VÄLISSÄ Osallistujat olivat aktiivisina asukastyöpajojen välissä ja työstivät mielestä aihetta eteenpäin seuraavaa pajaa varten. ASUMISEEN LIITTYVÄ YHTEISKEHITTELY Kahden sukupolven asunnot: Katja, Keskustelut olivat tosiaan kiinnostavia. Moni aihe liittyy jollain tavalla omiin kiinnostuksen kohteisiini, ja konkreettisesti myös työhöni jota teen alueella oman tutkimushankkeeni parissa, aiheena kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen asuntosuunnittelussa. Kirjoittelin nyt tässä vaiheessa hieman ylös omia pohdintojani liittyen niihin kahden sukupolven asuntoihin. Kahden sukupolven asumisratkaisut on aihe joka on ollut viime vuosina jonkin verran esillä asuntosuunnittelussa. Esimerkiksi arkkitehtikoulutuksessa harjoitustyönä aihe on ehkä aika tyypillinenkin. Mutta toteutuspuolella asia on jäänyt lähinnä pientalopuolelle, ja kerrostaloissa en ole juuri törmännyt vastaavaan. Tämä johtuu kai lähinnä siitä, että rakennuttajapuoli on ollut muutenkin aika vastakarvaan kaikkea joustavuutta vastaan. Perusteluna se ettei erilaisille ratkaisuille ole heidän mukaansa kysyntää. Minusta asia voisi kuitenkin tulevaisuudessa olla jo kansantaloudellisestikin ajateltuna hyvin kannattavaa, ja kerrostaloasuminen nimenomaan tarvitsisi tällaisia joustavia ratkaisuja. Helsingissä Jätkäsaaressa on yksi hanke joka on rakennettu osin sukupolviasumisen teeman ympärille. Kyseessä on ryhmärakentamishanke, jossa asukkaat ovat alusta lähtien mukana määrittelemässä asuntoja. Tämä tietysti ratkaisee tavallaan sen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen ongelman johon rakennuttajat

9 Asukastyöpajojen yhteenveto 9 aina vetoavat. Jätkäsaaressa rakentaminen ja tontit ovat kuitenkin kalliita, ja luulen että Espoon keskuksen alueelle asiasta pitäisi kehittää jokin kohtuuhintainen vaihtoehto, vaikka vuokra-asumisen tai jonkin tyyppisen vuokra- ja osa-omistus-yhdistelmän pohjalta. Silloin myös tilaratkaisut ovat ehkä hieman erilaisia kuin Jätkäsaaressa. Joitain tietoja Jätkäsaaren hankkeesta löytyy: Pientalopuolella tämän tyyppiset ratkaisut ovat minusta nykyään jo aika yleisiä. Meillä toimiston projekteissa esimerkiksi on aika yleistä että ratkaisuissa mietitään isovanhempien lyhyen tai pidemmän aikavälin asumista samassa yhteydessä. Esimerkiksi silloin kun toiset isovanhemmat asuvat jossain muualla kuin Suomessa, he voivat olla vierailulla pidempiä aikoja ja majoittuminen ratkaistaan mieluiten niin että kaikille löytyy riittävästi yksityisyyttä. Mutta sellaisessa tapauksessa ns. sivuasunnolle ei tietysti ole tarvetta aina, joten jos ajatellaan kerrostalomallia, niin olisi hyvä että sivuasuntoa voisi vuokrata myös muille. Sama asia pätee myös osaan maahanmuuttajien tarpeista, kun sukulaisia tulee vierailulle kaukaa. Ja sitten taas toisissa tapauksissa, kuten isojen somaliperheiden kohdalla, tai pidempiaikaisessa omaishoitotilanteessa, sivuasunnon tarve voi olla hyvinkin pitkäaikaista. Espoon asuntojen kehityshankkeessa Suvelassa (jota seuraan tutkimuksessani) normaalia perheasuntoa isompien asuntojen toteuttamismahdollisuudesta on keskusteltu hieman. Espoon asuntojen rakennuttamisjohtajan mukaan ne ovat mahdollisia, jos asuntojen jakamisen kahdeksi erilliseksi yksiköksi on mahdollista silloin kun tarvetta isommalle ei enää ole. Asuntojen ja porrashuoneen pohjaratkaisut ovat yksi tekijä jotka tekevät asuntojen yhdistämisen ja erottamisen joko mahdollisiksi tai mahdottomiksi. Ja toisaalta olennainen kysymys liittyy siihen millainen rakennuttamis- ja hallintamuoto parhaiten mahdollistaisi riittävän joustavuuden sivuasunnon käyttöön. Kiinnostavaa olisi myös se, että paljonko tällaiselle ratkaisulle olisi kysyntää, ja kuinka paljon joustavuutta lopulta tarvittaisiin Eli keskusteluaiheita asiasta varmasti löytyy. Ja itse varmaankin selvittelen näitä asioita jossain määrin tutkimukseeni liittyen, joten tässä kohtaa intressit kohtaavat osaltani aika hyvin. Moni muukin aihe keskusteluissa liittyy jollain tavoin työhöni, esimerkiksi yhteistilat, pihat, ja niiden käyttö. Nuorten kanssa järjestämissäni suunnittelutyöpajoissa myös tuli esiin noita liikuntaan liittyviä puistotoiveita, futsal on hyvä lisä niihin. Osaomistusasunnot: Jonna, Meillä on paljon matalapalkka-alojen työntekijöitä (kantaväestön lisäksi myös maahanmuuttajia) sekä myös nuoria, joille tämä ratkaisu olisi enemmän kuin sopiva. Paljon puhutaan tasa-arvosta ja minusta myös tasaarvo tulisi pitää sisällään tasa-arvoisen mahdollisuuden asumismuotojen suhteen. Aravatuetut osaomistusasunnot ovat joustava vaihtoehto, jossa pienivarainenkin pääsee pienellä sijoituksella kiinni omaan kotiin. Tämä tarkoittaa, että hakijan tulot, varallisuus vaikuttavat osaomistusasunnon saantiin. Asunnon kokonaishinta sovitaan ostohetkellä eivätkä osaomistusaikana markkinoilla tapahtuvat hintavaihtelut vaikuta loppuhintaan eli se ei muutu asumisaikana. Pienin sijoitus ostohetkellä on 10 % -osuus asunnon kokonaishinnasta sen valmistumishetkellä. (Pankit hyväksyvät lainan vakuudeksi, jolloin lainan saanti osuutta varten myös helpottuu.) Omistusosuutta asunnon osakekannasta voi lisätä asumisaikana. Lisäosuuksien ostoajankohdat on määritelty joko osakassopimuksessa tai sitten lisäosuuksia voi ostaa haluamansa määrän kerran vuodessa aina 49 %:iin asti. Korkotukilaina-ajan päätyttyä asunnon voi ostaa kokonaan omaksi. Korkotukilaina-aika esim. 20 vuotta. Jos osaomistusasunnosta haluaa luopua ennen osaomistuskauden päättymistä (ns. edelleen luovutuskauppa), voi siitä myös luopua, jolloin saa oman jo maksetun hinnan takaisin indeksillä korotettuna. Lisäksi, jos asunnossa on tehty rakennusaikaisia laatuparannuksia tai remontteja, saa myös niistä pyytää maksun myydessä osaomistusosuutensa ulkopuoliselle eteenpäin. (Uuden osaomistajan tulee täyttää myös tulo- ja varallisuusrajat.)

10 Asukastyöpajojen yhteenveto 10 Mikäli asunnolle ei löydy uutta osaomistajaa, yhtiön omistajalla on osuuden takaisinostovelvollisuus. Osaomistusaikana asuminen perustuu vuokrasopimukseen, koska asukas omistaa aluksi vain osan asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista. Vuokra perustuu hoitovastikkeeseen ja rahoitusvastikkeisiin. Näin ollen kuukausittainen vuokra on ainakin 40 % edullisempi kuin vapailla markkinoilla. Vuokran määrään alentavasti vaikuttaa myös ostetun osaomistuksen määrä. Vuokraa voi siis vielä alentaa ostamalla lisäosuuksia aina 49 % saakka. Osaomistaja voi perustelluista syistä luovuttaa asuntonsa väliaikaisesti toisen käytettäväksi enintään kahden vuoden ajaksi. Esimerkiksi jos muuttaa väliaikaisesti toiselle paikkakunnalle. Osaomistusasuntojen asukkailla on hallitus ja mahdollisuus osallistua keväisin järjestettävään yhtiökokoukseen, jossa voi vaikuttaa as oy: asioihin. Asukastyöpaja 3: Ryhmätyömessut Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto. Albert Einstein Osallistujat jakautuivat eri ryhmiin edellä esitetyn kartan pohjalta oman mieltymyksensä mukaisesti, joissa jatkettiin valittujen aiheiden käsittelyä. Asumisen yhteiskehittely ryhmä kokoontui suunnittelukokoukseen ja muut ryhmät työskentelivät aiheensa parissa ryhmätyömessujen menetelmällä.

11 Asukastyöpajojen yhteenveto 11 ASUMISEEN LIITTYVÄ YHTEISKEHITTELY kirjasi Katja Ryhmä lähti pohtimaan asumiseen liittyviä asioita aikaisemmissa työpajoissa muodostuneiden teemojen pohjalta. Teemat olivat kahden sukupolven asuminen, osaomistusasunnot ja siirtolapuutarhat. Viime kerran osallistujat olivat selvitelleet näitä asioita hieman edellisen tilaisuuden jälkeen, ja nyt tavoite on jatkaa sen pohjalta kokonaisuuden miettimistä. Alussa ryhmässä on mukana kolme edellisen työpajan osallistujaa, yksi osallistuja ensimmäisestä työpajasta ja kaksi uutta osallistujaa. Uusilta osallistujilta kysytään ensin uusia ajatuksia. Siirtolapuutarhojen osalta netistä löytyy kaupungin sivut, jotka ovat hyvät. Siirtolapuutarhoja on Puolarmaarissa ja Leppävaarassa. Espoon keskuksen alueelta löytyy yksi palstaviljelypaikka, Tuomarilan puolelta, keskuspuiston kupeesta. Aikaisemmat osallistujat kertovat että Kirstinharjun alueella tehtiin laaja selvitys (kävelykierros), jolla on ollut selvä vaikutus alueen ilmeeseen. Alue on siistiytynyt valtavasti. Näkyviä muutoksia. Toinen uusi osallistuja nostaa esiin vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen yhdistämisen samaan taloon, kuten Helsingin Ruoholahdessa on tehty. Idea tässä on se että vuokra-asuminen ei leimautuisi. Kirstinmäessä vuokratalot nimenomaan leimaavat aluetta. Esiin nostetaan se että sekoittaminen voi olla ongelmallista hallinnollisesti yhtiökokouksissa. Ja silloin kun pitäisi tehdä kunnostustöitä tai talkootöitä, jos omistusasukkaat haluavat eri asiaa kuin vuokralaiset. Kunnat ostavat joskus asuntoja asuntoyhtiöistä ja laittavat vuokralle, mutta tällaisia yhdistelmiä ei rakenneta. Sekoittaminen voisi liittyä myös kahden sukupolven asumiseen, mummo voisi tulla vuokralle. Ruoholahden kohdetta on pidetty onnistuneena, ratkaisu on toiminut myös asukkaiden kannalta, joten ihmetellään miksi tällainen ei ole yleistynyt, ja miksi Espoossa ei ole vastaavia kohteita. Lippajärvellä taas on paljon kaupungin vuokra-asuntoja, mutta siellä leimautuminen ei ole ollut ongelma. Lisäksi uusi osallistuja toteaa, että kun mietitään uusia asukaskulttuuritaloja, niin pitäisi huomioida että Kannusillan tilat olisivat hyvät, mutta kävijälukujen pohjalta arvioituna niistä ei ole tiedotettu riittävästi. Tilat pitäisi saada näkyväksi. Sali on hyvin varustettu, mutta leffassa ei käy paljoa ihmisiä. Tila palvelee myös asukkaita, koska harrastelijateatterit käyttävät sitä. Tämä huomio liitetään osaksi yhteistilaryhmän teemoja: tarvitaan valotauluja. Toisesta pöydästä nostetaan esiin alueen imagoon liittyvä teema monikulttuurisuus. Alue on monikulttuurinen, mutta sitä pitäisi tuoda positiivisella tavalla esiin, olla reilusti monikulttuurinen. Todetaan että Espoosta puuttuu edelleen Caisan tyyppinen monikulttuurisuuden estradi, jolla mm. lähetystöt voisivat tuoda omaa kulttuuriaan esille positiivisella tavalla. Teema liitetään osaksi yhteistoiminta ja yhteistila ryhmiä, mutta imagoon liittyvänä asiana se liittyy myös asumiseen. Varsinainen työryhmätoiminta käynnistetään, ja asumisen ryhmään jää kaksi edellisen pajan osallistujaa, yksi uusi osallistuja ja Laurean puolelta Soile. Keskustelua käydään sen pohjalta että yritetään hahmottaa miten asioita voidaan viedä eteenpäin. MITÄ ja MIKSI Soile kertoo, että he olivat haastatelleet ihmisiä edellisenä viikonloppuna kahden sukupolven asunnoista. Monet sanoivat, että he eivät yksinkertaisesti halua että asutaan samassa, että se on liian kontrolloivaa. Lähellä asuminen olisi parempi. Maahanmuuttajat sanoivat, että asiaan liittyy liikaa kunniavelvollisuusjuttuja, siksi ei ole hyvä juttu. Joku oli kuitenkin pitänyt hyvänä. Yleisesti asennoituminen ei kuitenkaan ollut innostunutta. Asiaa katsottiin ehkä omasta näkökulmasta, omaa anoppia ajatellen. Kysymyksestä ei ehkä kuitenkaan ollut tullut ilmi se, että ideana on, että eri sukupolvilla olisi omat erilliset asunnot, joiden sisäänkäynnit olisi yhdistetty. Omat pesät, mutta niin että liikkuminen on joustavaa. Asiaa pitäisi avata enemmän jotta se ymmärretään oikein. Yksi ryhmän jäsen oli tavannut Sukupolvien koti hanketta vetävät Markus Lebeitsukin. Hanke oli alkanut 2008, ja 2010 ideaa oli esitelty päättäjille. Kokkolan asuntomessuilta oli saatu paras tontti, mutta asunnosta oli tullut liian iso m2. Tästä syystä sitä ei ollut haluttu markkinoida sukupolvitalona, yksiköiden

12 Asukastyöpajojen yhteenveto 12 pitäisi olla pienempiä jotta asuminen olisi edullista. Hankkeen nettisivujen materiaalia (www.sukupolvienkoti.fi) saa hyödyntää vapaasti asian edistämistä varten. Hanke ei ole mikään yrityksen tai järjestön tai muun virallisen tahon järjestämä, vaan Lebeitsuk on tehnyt sen henkilökohtaisesta kiinnostuksestaan. Toinen jäsen kertoo, että sukupolviasumisen idea on ollut esillä suunnittelupuolella paljon. Toteutuneita kohteita on kuitenkin vähän. Löytyy paritaloja, joissa toinen asunnoista on pienempi, mutta asunnoilla ei ole mitään sisäistä yhteyttä. Malli soveltuisi myös aikuistuvalle nuorelle, tai vaikka vammautuneelle perheenjäsenelle. Tai sitten esimerkiksi jos isovanhemmat asuvat ulkomailla, niin vierailuja varten voidaan tarvita hieman pidempiaikaisesti sopivaa majoitustilaa. Asiaa ei pitäisi rajata vain omaishoitotyyppisiin ratkaisuihin, vaan ajatella laajemmin. Myös maahanmuuttajien tarpeet isommille asunnoille liittyy kahden asunnon yhdistämismahdollisuuksiin. Jos lapsia on vaikka 11 kpl, niin normaali perheasunto jää pieneksi. Muunneltavuutta tarvitaan. Asuntojen miettiminen kahteen tasoon voisi myös olla suurperheille mahdollisuus, saisi rauhaa toiseen tasoon enemmän. Siirtolapuutarhojen osalta asiasta ei keskustella paljoa, mutta muusta kaupunkiviljelystä enemmän. Mahdollisuus viljelyyn on varmasti kaikkia kiinnostava asia, esim. tynnyripuutarha voisi kiinnostaa myös ikäihmisiä, auttaa pysymään virkeänä. Jätkäsaaressa on toteutumassa sekä viljelyjuttuja että myös sukupolviasumista. Kehittämishankkeet ovat sillä alueella yleisiä. Löytyy viherseinää ja muuta. Viherseinien osalta pitää varmistaa että kasvit eivät haittaa talon rakenteita, että ne ovat vaikka irti rakenteista. Toisaalta viherseinät ei ole niin kivan näköisiä talvella, kuin miten ne havainnekuvissa esitetään. Saracon hankkeessa taas on sukupolvitalo, ryhmärakentamishankkeena. Siinä on pieniä sivuasuntoja joita voi yhdistää isompaan, mutta yhdistäminen ei ole onnistunut parhaiten. Jos yhdistäminen tapahtuisi eteisvyöhykkeeltä, ne olisivat paremmin itsenäisiä. Pitäisi selvittää minkä kokoisia yhdistettävien asuntojen pitäisi olla. Tai onko niissä kaikki varustelut, kuten keittiöt, valmiina. Pohjaratkaisutkin ovat kiinnostavia, vaikka niitä ei ehkä tarvitse olla mietittynä kun esitetään asiaa. Sivuasuntoja on joskus mietitty myös esim. kotiapulaisille, jolloin samaan asuntoon on kaksi sisäänkäyntiä. Mutta keittiötä ei silloin ole valmiina, jos haluaisi erottaa asunnot toisistaan. Se ovatko asunnot hallinnollisesti yksi vai kaksi erillistä on asia joka voi vaikuttaa joutavuuden mahdollisuuksiin. Paperilla asiat ovat erilaisia, ja voivat vaikuttaa byrokratiaan. Ihmisille jotka miettivät tätä vaihtoehtoa nämä asiat eivät varmaan ole selviä itsestään. Keskustellaan kysynnästä, onko sitä vaiko ei, ja millaisille ratkaisuille. Ennen kuin vuokranantajat lähtevät liikkeelle, selvitetään varmaan tarkkaan se, paljonko kysyntää on, ja mitä se tarkoittaa, yksiö, kaksio, keittiöllä vai ilman? Maahanmuuttajaperhe ei ehkä tarvitse kahta keittiötä, kun taas sukupolviasumisessa asunnot saisivat olla kuitenkin itsenäisiä sen suhteen. Rahoittajat ehkä haluavat muuntokykyisyyttä, joustavuutta. Tehdäänkö vain varauksia, vai millaiseen valmiuteen asunnot tehtäisiin? Todellinen tarve varmaan ratkaisee asian. Myös asumismuoto, vuokra- vai omistusasuntoja, vaikuttaa asiaan. Aihepiirit koskettavat monia. Vanhusten osalta myös viherasiat ovat terapeuttisia, ja osaomistusasuminen on myös kaikkien asia. Pientuloisille tarvitaan myös mahdollisuus omistusasumiseen. Espoon Asunnot eivät tee nyt osaomistusasuntoja, liittyykö siihen joku poliittinen päätös. Vai olisiko joku toinen toimija (rakentaja) mahdollisesti tekemässä osaomistusasuntoja? Siirtolapuutarhoista tuli vielä lopuksi esiin seikka, että ne ovat varsin kalliita. Talvivesi pitäisi miettiä, ihmiset voisi hoitaa porakaivon, joka olisi edullisempaa. Leppävaaraan on tulossa Rastaalan siirtolapuutarha, ja siellä mökit ovat kovan rahan rakennuksia, hinta sama kuin kaksiolla. MITEN Virpi tuli keskustelun Soilen paikalle kesken. Päivän tavoite on saada aikaan suunnitelma siitä, miten näitä asioita voidaan edistää. Todetaan että asuntoasiat liittyvät varmasti Espoon Asuntoihin, siirtolapuutarhat taas jollekin toiselle taholle. Mutta kaupunkiviljely tai säkkiviljely taas voisi olla Espoon Asuntoja koskeva asia. Jos mennään esittämään ideaa kaupungille tai Espoon Asunnoille, niin mitä esitetään, ketkä esittävät, millä delegaatiolla ollaan liikkeellä, ja milloin se voisi tapahtua?

13 Asukastyöpajojen yhteenveto 13 Seuraava työpaja on jo joten mietitään, että ennen sitä ei varmaan ehdi saada kutsuttua kiireisiä virkamiehiä paikalle. Lounastapaaminen voisi olla yksi vaihtoehto. Aikataulun puolesta asialla ei ole varsinaisesti kiire pajaan halutaan kaikki mahdolliset asukkaat. Tässä tarvitaan maahanmuuttajatoimijoita, ja heitä pitää pyytää mukaan. Laurealta löytyy yhteystietoja niille ketkä ovat aiemmin olleet mukana, yritetään kutsua heitä paikalle. Muita maahanmuuttajaryhmiä? Ehkä isojen asuntojen suhteen olennaisia ovat juuri somalit. Asuminen tietysti koskee ylipäänsä kaikkia, ei vain maahanmuuttajia. Perheistä naiset ovat ehkä enemmän kiinnostuneita asumisen asioista. Ja sitten vanhuspuolelta ihmisiä joilla on tarve näille ratkaisuille. Mitä materiaalia kutsuun? Ehkä ei liian määriteltyä, tai liian laajasti, vaan niin että hieman herätetään ajatuksia. Niin että ihmiset tulevat omilla ajatuksillaan. Sitten työpajan asukkaiden tarvekartoituksen jälkeen voidaan mennä esittelemään asiaa virkamiehille ja Espoon Asunnoille, laajalla otannalla. Tilaisuuden luonne voisi olla keskustelutilaisuus. Lisäksi voisi olla kirjoitettuna lista joka voidaan jättää virkamiehille, ja jota voisi laittaa eteenpäin. Yritetään sopia nyt valmiiksi joku päivämäärä, ja selvitellään ketä kutsutaan. Sitten seuraavassa työpajassa voidaan kertoa tämä päivämäärä, ja valmistellaan esitystä sitä varten. Ketä kutsutaan seuraavaan asukastilaisuuteen: aikaisempien pajojen osallistujia, maahanmuuttajia, vanhusjärjestöjä, omaishoitajia, Voimanpesän edustaja. Kuva: Making it green, Avanto Arkkitehdit Oy, Suvelan Onni -hanke. Ketä tavoitellaan myöhempään keskustelutilaisuuteen: Seppo Kallio, Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Arja Kottari Espoon Asunnoilta tonttipäällikkö (Sieralainen?) asuntopäällikkö Anne Savolainen toimialajohtaja Olavi Louko Kai Fogelholm kaavoituksesta kaavoituksesta muita? Asukastoimikunnat? Tai isännöitsijöille tietoa? VVO? tai Sato? vai kohdennetaanko vain yhdelle toimijalle? ja sitten delegaatio asukkaita ja muita ketä tarve koskee

14 Asukastyöpajojen yhteenveto 14 ENTÄ, JOS? Halutaanko ensi kerraksi rajata keskustelu näihin teemoihin, vai halutaanko vielä laventaa keskustelua muihin asumisen kysymyksiin? Voivatko ajatukset olla liian erilaisia? Ehkä on hyvä saada tällä teemalla erilaisiakin näkökulmia esiin, mutta ehkä ihan kaikkiin asumisen toiveisiin ei voida vastata kerralla. Jos tähdätään koehankkeeseen, kuten aiemmissa työpajoissa oli esitetty, niin silloin ehkä on hyvä keskittyä siihen mitä halutaan. Sukupolvien talo, kuten Markus Lebeitsukilla. Saadaanko ihmisiä paikalle? Paikan suhteen maahanmuuttajat tulisivat helpommin jonnekin heidän lähelle. Virkamiehille taas kaupungin tilat olisivat helpommat. Kumpien suhteen asia on enemmän merkittävä? Tulevatko virkamiehet muutenkin, tai onko ihmisille kynnyskysymys tulla kaupungintalolle? Täytyy selvittää asiaa. Imami voisi olla oikea ihminen saamaan ihmisiä paikalle. Ja Kai voi olla myös olennainen taho yhteyksien suhteen. Kaikista unelmistamme voi tulla totta, jos meillä vain on rohkeutta tavoitella niitä. VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ: TORI JA KOIRAPUISTO kirjasi Ossi Espoon kehittämisen lähtökohtana halutaan hyödyntää monikulttuurisuuden profiilia. Torin ja myös iltatorin kehittäminen nousi tapetille. Sijoituskohta mm. Entresseä vastapäätä tai Entressen ja Espoon torin väliin, jolloin parkkipaikasta voitaisiin lohkaista tilaa. Tori kulkee nimellä (Basaari). Siisteys rautatieasemalta pohjoiseen päin ongelma-aluetta lisätään roskiksia ja natsaroskiksia ja kaupungin erityistarkkailuun ja hoitoon kaupungin järjestyssääntöön vaadittiin roskaamisen kieltoa sakon uhalla kirjaston piha hyötykäyttöön kesäisin (soittoa, laulua, tanssia) No, niin: Kaupungin työntekijä opasti ryhmää tutustumaan Espoon kaupungin teknisen toimen sivuja mm. meneillään olevia kaavaprosesseja, jotta tiedettäisiin missä jo nyt virallisesti mennään. Sovittiin että tutustutaan ensin tähän materiaaliin ennen kuin ollaan yhteyksissä mm. Torsti Hokkaseen, Mikko Kiviseen ja Liisa Ikoseen. Näin saataisiin fokusoitua paremmin niitä asioita, joihin vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Seuraavassa osallistujien yhteinen alustava visuaalinen näkemys sekä torista että koirapuistosta:

15 Asukastyöpajojen yhteenveto 15 Kuvassa on ryhmän hahmotelma Tori-Basaarista. Kuvassa näkyy ideointia Koirapuistosta.

16 Asukastyöpajojen yhteenveto 16 Jonna kävi kuvaamassa asukastyöpajojen 2 ja 3 välissä Espoossa sijaitsevan Futsal-kentän, joka on nuorison suosima yhteinen paikka kokoontua ja harrastaa mielekästä toimintaa. YHTEISET TILAT JA YHTEISÖTOIMINTA kirjasi Soile Ryhmässä keskusteltiin Espoon keskuksessa olevista tiloista ja erityisesti Kirstin koulun tiloista, jotka olivat ryhmäläisille tuttuja. Asukkaiden yhteisellä tilalla tulisi tai voisi olla seuraavia ominaisuuksia: tilan ei välttämättä tarvitse olla suuri tilan tulisi olla viihtyisä tilaan tulisi olla esteetön pääsy jos tiloja on useassa kerroksessa, tulee olla hissi vanhuksia varten katutasossa voisi olla kahvila tilassa tulee olla keittomahdollisuudet yhteisen tilan lisäksi voi olla muita tiloja (esimerkiksi luokkia) tilassa tulisi olla iltavahtimestari palkkatuella olevat ihmiset voisivat olla tiloissa työntekijöinä tila voisi toimia kohtaamispaikkana maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille tilassa voisi olla maahanmuuttajatyöntekijä, joka vähentäisi maahanmuuttajien kynnystä tulla tiloihin ja toimintaan mukaan Tiloissa voisi olla seuraavia toimintoja suomenkielen opiskelupiiri taidegalleria kulttuuriharrastuksia bänditiloja elokuvakoulutoimintaa

17 Asukastyöpajojen yhteenveto 17 toimintaa nuorille toimintaa maahanmuuttajanaisille Yhteisten tilojen suunnittelussa voisi kartoittaa olemassa olevia yhteisiä tiloja ja ottaa niistä mallia. Tällaisia tiloja ovat monikulttuurisuuskeskus Kaisa Helsingissä asukastila Kivenkolo Kivenlahdessa asukastalo Kylämaja Matinkylässä koulujen aulatilat Ryhmässä pohdittiin tilojen suunnitteluun vaikuttavia asioita olisi hyvä olla tietoa tilojen ominaisuuksista yhteisen suunnittelun pohjaksi tilat edellyttävät asukkaiden ja yhdistysten toimintaa tilat edellyttävät ylläpitäjän ja maksajan maahanmuuttajayhdistysten tulisi yhdistää voimansa toiminnan vakiinnuttamiseksi tiloissa ja heidät tulisi kutsua suunnitteluun mukaan Espoon kaupungin ja muiden toimijoiden tulisi kehittää asukkaille kohdistuvaa viestintää ja ottaa huomioon erilaiset kieliryhmät ja kulttuurit Ryhmässä sovittiin seuraavat toimenpiteet jatkotyöskentelyä varten Espoon kaupungilta pyydetään tietoa Kirstin koulun tilasta Mukaan kutsutaan maahanmuuttajayhdistysten edustajat Asukastyöpaja 3 päätteeksi katsottiin ja kiteytettiin ryhmien toimesta miten ideointi- ja ajatteluprosessi ovat isona kuvana edenneet sekä mahdolliset jatkoaskeleet asian suhteen: Seuraava asukastyöpaja on klo Entressen Sinisessä huoneessa. Kaikki alueen kehittämisestä kiinnostuneet asukkaat ovat tervetulleita mukaan innostumaan ja ilmaisemaan halukkuuteensa olla mukana hyvässä yhteistyössä asuinpaikkansa toimintamahdollisuuksien parantamisessa. Aktiiviset asukkaat luovat itse suurelta osin hyvän ja viihtyisän yhteisön.

18 Asukastyöpajojen yhteenveto 18 Asukastyöpaja 4: Teemapalaverit Jos pidän vihreää oksaa sydämelläni, laulava lintu kyllä tulee. Kiinalainen sanalasku Asukastyöpajoissa käsiteltyjen teemaryhmien vetäjät olivat valmistautuneet pitämään aluksi lyhyen esittelyn uusille osallistujille siitä, missä vaiheessa ryhmän työskentely aiheeseen liittyen on menossa. Osallistujat valitsivat sen perusteella itselleen ryhmän, jossa halusivat työskennellä. Osallistujat saivat myös vaihtaa ryhmää ja antaa ajatuksensa myös muiden ryhmien työskentelyyn. Viimeisen pajan tavoitteena oli kiteyttää asukkaiden ääni ja mahdolliset toimenpiteet asian puolesta tässä vaiheessa. YHTEISET TILAT JA YHTEISÖTOIMINTA kirjasi Soile Ryhmässä esiteltiin aikaisempien työpajojen ajatuksia yhteisistä tiloista. Yhteiset tilat edellyttävät yhteistä toimintaa, jota tarvitaan alueelle. Ryhmässä nousi esiin paljon kehittämisideoita, joiden pohjalta päädyttiin seuraaviin toimenpiteisiin. 1) Vapaana olevien tilojen selvittäminen Kaupungilla on paljon tyhjää tilaa, joiden mahdollisuudet asukastoimintaan kannattaa selvittää. Tiedossa olevia tiloja ovat: Sunan navetta Keltainen talo Sunan navetan vieressä Kaupungintalo Aurora Karamzinin kartano Tuomarilan elokuvateatteri Ryhmässä keskusteltiin myös mahdollisuudesta käyttää koulujen ja oppilaitosten tiloja, esimerkiksi Omnia. Koulujen tilojen yhteistä käyttöä rajoittaa monimutkainen tilojen varausjärjestelmä. Lisäksi koululla on ensisijainen oikeus tilojen käyttöön eli tilavaraus voidaan perua. Koulussa on myös koulun imago ja tunnelma. Ryhmässä päätettiin että vapaana olevien tilojen kartoitus aloitetaan tutustumiskäynnillä Sunan navettaan. Vivan sopii ajan kaupungin tilakeskuksen kanssa (Tiina Elo) ja kaikille työpajan osallistujille lähetetään kutsu tutustumiskäynnille. Sunan navetta sijaitsee Espoon keskuksessa Tuomiokirkon läheisyydessä. Lisätietoa Sunan navetasta

19 Asukastyöpajojen yhteenveto 19 Kuva: Sunan navetta 2) Kirstin koulun tilojen käytön selvittäminen Suvelassa sijaitseva Kirstin koulun peruskorjaus käynnistyy ensi syksynä. Korjauksen yhteydessä kouluun rakennetaan noin 1000 neliömetriä tilaa kaupunkilaisten käyttöön. Tiloihin tulee mahdollisesti Espoon työväenopiston toimintaa ja nuorisotila Sentteri, joka tuli esille hankkeen tutkijoiden tekemien toimijaverkoston haastattelujen yhteydessä. Asukkaat voivat osallistua kulttuuritoimen, nuorisopalvelujen tai työväenopiston toimintaan. Tämän lisäksi kuntalaisten (asukkaiden) käyttöön voidaan varata osa koulun tiloista. Tilojen ylläpitäjä on Espoon sivistystoimi. Edellisessä pajassa tuotettiin seuraavia ideoita tiloissa tapahtuvalle toiminnalle. suomenkielen opiskelupiiri taidegalleria kulttuuriharrastuksia bänditiloja elokuvakoulutoimintaa toimintaa nuorille toimintaa maahanmuuttajanaisille toimintaa vanhuksille Ryhmässä sovittiin, että Soile ottaa yhteyttä hankkeen projektipäällikköön Jaana Helliseen ja pyytää mahdollisuutta tapaamiseen. Tapaamisessa voidaan esittää asukkaiden ajatuksia tilojen käytöstä ja jatkotoimista asukkaiden näkemysten kuulemiseksi. Kutsu tapaamiseen lähetetään kaikille asukaspajan osallistujille.

20 Asukastyöpajojen yhteenveto 20 Kuva: Kirstin koulu 3) Maahanmuuttajanaisten suomenkielen oppimisen edistäminen Ryhmässä keskusteltiin siitä, että suomen kielen oppiminen maahanmuuttajille on tärkeää. Usein maahanmuuttajanaiset viettävät paljon aikaa kotona, jonka vuoksi suomen kielen oppiminen hidastuu. Yhteisissä tiloissa voisi järjestää suomenkielen opetusta maahanmuuttajanaisille. Opetukseen tulisi olla helppo pääsy ja sen tulisi olla edullista tai ilmaista. Työssä käyville ja kotona oleville naisille voisi olla opetusta eri aikaan ja mahdollisesti tulisi järjestää lastenhoito (päivällä ja illalla). Naisille voitaisiin levittää tietoa kieliryhmistä päiväkotien, asukaspuiston ja moskeijan kautta. Opetusta voisi antaa työväen opiston lisäksi järjestöt ja opiskelijat. Yhteisissä tiloissa tapahtuva opiskelu lisäisi vuorovaikutusta maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Suomalaiset ja maahanmuuttajat tutustuisivat toisiinsa. Myös maahanmuuttajat voisivat opettaa omaa kieltään suomalaisille. Yhteisessä keskustelussa todettiin, että naisten mukaan saamiseksi on luottamuksen syntyminen tärkein asia. Yhteisen paikan tulisi olla turvallinen. Maahanmuuttajanaisten suomen kielen oppiminen on osa isompaa kokonaisuutta, kun suunnitellaan yhteisiä tiloja eri kulttuureista tuleville. Espoon kaupungin pitäisi olla mukana hankkeessa. Ryhmässä ei toistaiseksi sovittu mitään toimenpiteitä asian edistämiseksi. Asiaan palataan syksyllä yhteisöpajojen yhteydessä. Markkinahumussa on rahaa, mutta kirsikkapuun alla on rauhaa. Japanilainen sananlasku VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ kirjasi Anja 1. Espoo puhtaaksi päivä kaupunki mukaan välineiden, tarjoilun ja ilmoittelun muodossa koulut ja päiväkodit mukaan (informaation kohteena opettajat) kouluissa voisi käydä kertomassa siististä ympäristöstä ja sen merkityksestä

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy 2 Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin ? Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin Vuokratalo Palvelu- ja senioritalo Kortteliin toteutetaan 60 asuntoinen tehostettu asumispalveluyksikkö

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Kulttuuria Maunulaan. kulttuuriryhmä Manu: Milla Kallio, Mira Virtanen, Paula Laksela ja Eetu Haverinen

Kulttuuria Maunulaan. kulttuuriryhmä Manu: Milla Kallio, Mira Virtanen, Paula Laksela ja Eetu Haverinen Kulttuuria Maunulaan kulttuuriryhmä Manu: Milla Kallio, Mira Virtanen, Paula Laksela ja Eetu Haverinen Tutkimuskysymykset Päätutkimuskysymys: Millaiseen toimintaan Maunulan asukkaiden muodostamat erilaiset

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kilpailuehdotus Kohtaaminen

Kilpailuehdotus Kohtaaminen Kilpailuehdotus Kohtaaminen Alueen toimintakonseptin kuvaus Kohtaaminen -yhteenliittymän tavoitteena on päästä toteuttamaan Tesoman alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja toteutuskelpoinen

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa?

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? kunnalta kaupungilta Nuorisoasuntoliitolta (NAL) yksityisiltä vuokranantajilta esim. VVO ja SATO yksityisiltä henkilöiltä Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä?

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Hangon asemakaavaluonnos

Hangon asemakaavaluonnos Hangon asemakaavaluonnos Työpaja 24.4. Hangossa, tulosten yhteenveto WSP / Mari Siikonen, Teemu Holopainen ja Anri Lindén 28.5.2012 1. Työpajan kuvaus ja aineisto 2. Yhteenveto tuloksista Asemakaavaluonnos

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Millaista toimintaa toivoisit asuinalueellasi olevan: Lapsille: Pienten lasten liikuntakerhotoimintaa Kokkikoulua 1-6 lk:sille (nykyisessä

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA VERKKOSAARESSA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA HYVIEN KULKUYHTEYKSIEN JA PALVELUJEN ÄÄRELLÄ Unelmien koteja Verkkosaareen Ryhmärakennuttamisessa asukkaat suunnitteluttavat, rakennuttavat

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Asuinalueohjelma 2013 2015 Hanketapaaminen 28.5.2013. Espoon keskuksen kehittämisprojekti visioista tekoihin Projektipäällikkö Kai Fogelholm

Asuinalueohjelma 2013 2015 Hanketapaaminen 28.5.2013. Espoon keskuksen kehittämisprojekti visioista tekoihin Projektipäällikkö Kai Fogelholm Hanketapaaminen 28.5.2013 visioista tekoihin Projektipäällikkö taustaa ja tavoitteita Suvelan kehittämishanke vuodesta 2007. Lähiöohjelma 2008 2011 Silta elävään lähiöön, Espoon kohdealueet Suvela, Soukka

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto

Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto 1) Tulevaisuuden asukastoiminta Millaisessa naapurustossa sinä haluaisit asua? Millainen on toimiva ja tehokas asukastoimikunta?

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 SATO StudioKoti

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 SATO StudioKoti SATO StudioKoti Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti SATO StudioKoti pähkinänkuoressa ison asunnon toiminnallisuus hyvin varustellut yhteiset tilat 500 /kk räätälöidyt sisustusratkaisut SATO StudioKoti

Lisätiedot

OMA LAHTI. Mitä haluat säilyttää? Mitä. uutta haluat luoda. Mitä. haluat muuttaa -KAUPUNKILAISTEN NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDEN LAHDESTA KEVÄT 2014

OMA LAHTI. Mitä haluat säilyttää? Mitä. uutta haluat luoda. Mitä. haluat muuttaa -KAUPUNKILAISTEN NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDEN LAHDESTA KEVÄT 2014 Mitä uutta haluat luoda? Mitä haluat muuttaa? Mitä haluat säilyttää? OMA LAHTI Tekijät: Marika Ågren, Sanna Vahto -KAUPUNKILAISTEN NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDEN LAHDESTA KEVÄT 2014 NELJÄ OMA LAHTI -ILTAA KEVÄÄLLÄ

Lisätiedot

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle. Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous

Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle. Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kysymykset kaupunginjohtajalle Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous 18.3.2015 1. Useat maahanmuuttajataustaiset yhdistykset kaipaavat tiloja vapaaehtoistoimintaan.

Lisätiedot

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala Johdanto kuntaesimerkkeihin Arjen keskiössä seminaari 6.3.2014 Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi ARJEN KESKIÖSSÄ hankkeen tavoitteet 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot