VÄLITTÄVÄT VALITTAVAT VERKOSTOT Tutkimushanke

Transkriptio

1 Asukastyöpajojen yhteenveto 1 VÄLITTÄVÄT VALITTAVAT VERKOSTOT Tutkimushanke Espoon keskus on arjen tarinoita, kulttuurien kirjoa ja kehittyvää kaupunkielämää kulttuurimaisemassa. Se on koti yli ihmiselle ja kaupungin uudistuva sydän. Alueella on lukuisia erilaisia väestöryhmiä ja toimijoita. Miten ja missä syntyvät alueen kehittämisideat? Välittävät Valittavat Verkostot on Laurea-ammattikorkeakoulun hanke, jonka tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaiden osallisuutta alueen kehittämisessä verkostomaista kehittämistyön mallia yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa tehokkaita muotoja eri toimijoiden yhteistyölle Toimintatutkimusta tehdään yhteistyössä asukkaiden, kehittäjien, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Hankkeessa kerätään ja analysoidaan tietoa toimijoiden verkostoista ja kehittämiskohteista. Tavoitteena on luoda espoolainen lähiökehittämisen malli, jossa asukkaat ovat aidosti mukana. Välittävät Valittavat Verkostot -tutkimushanketta ( ) rahoittaa Ympäristöministeriön asuinalueiden kehittämisohjelma. Tutkijoina hankkeessa toimivat yliopettajat Soile Juujärvi ja Kaija Pesso sekä lehtorit Virpi Lund ja Ossi Salin. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@laurea.fi Asukastyöpajaprosessin sisältöä on koostettu tähän yhteenvetoon osallistujien kirjaamina: Asukastyöpaja s. 2 Asukastyöpaja s. 4 Asukastyöpaja s. 10 Asukastyöpaja s. 18

2 Asukastyöpajojen yhteenveto 2 Asukastyöpaja 1: Open Space-menetelmän sovellus Onnellinen on nuori. Hän voi aina astua johonkin uuteen, hänelle kaikki on uutta. Helene Schjerfbeck Asukastyöpaja on tutkimusmatka ihmisen luokse ja kuulla asukkaan ääntä. Miten Espoon keskustaa tulisi kehittää, jotta se olisi hyvä paikka olla, elää ja toimia? Teemakokoukset osallistujien esille nostamista aiheista 1. Yhteiset tilat ja viriketoiminta (Kokouksen vetäjä: Maija) Monitoimitiloja urheilulle ja kulttuurille, lasten leikkipaikoille Kylpylä, SPA-toimintaa. Maaseutumaisuus on tuotava enemmän esille Golfkentän parannus Espoon joen seudun imagon kohotus Tiedotusteemojen keskittäminen vuodenaikojen mukaan eri muodoissa Keskuspuiston läheisyyden hyödyntäminen paremmin Edullisia harrastuksia kaikille Maahanmuuttajien ja kantaväestön erilaisia yhteistapaamisia ja tapahtumia o esim. Kenen lauluja laulat teemalla. Tehdään maahanmuuttajille luontoretkiä ja tehdään Suomen luontoa tutuksi o esim. sieniä ja marjoja, puita yms. 2. Siisteys ja viihtyvyys Espoon keskus ja lähialueet (Kokouksen vetäjä: Jonna) Siisteyden jatkuva ylläpito, erityisesti tuli esille aseman ympäristö Roska-astioita lisätään runsaasti ja kokonaisvaltaisesti. Itse olen huomannut näiden puuttumisen Espoon tieltä, Muuralantieltä ja Vanhalta Muuralantieltä. Alue siisteyskatselmus. Hankkeeseen ryhmä, joka kiertää asuinalueet läpi, kirjaa epäkohdat. Kirjausten ja huomioiden perusteella tehdään toimintasuunnitelma epäkohtien korjaamiseksi. Esteettistä kauneutta. Kaupunkikuvaa parannetaan kukka-asetelmin, olemassa olevat istutukset kunnostetaan ja hoidetaan, istutetaan koristepuita esim. kirsikka. Puistot kunnostetaan. Puistokummit. Helsingin mallista voisi jalostaa Espoolle sopiva. Talojen julkisivuille tarvitaan kasvonkohotus. Rapistuneiden yhtiöiden julkisivujen maalaukset, rappaukset tehtävä vähintään PTS:n mukaisesti tai jo aiemmin jos yleisilme niin vaatii. Graffitien poistot. Kirkkojärvellä on ainakin ongelmapaikkoja. Graffiti-taiteelle oma seinä, jota taiteilijat voivat käyttää kuvilleen. Kesätori. Viihtyisä kesätori, jossa kahvila, musiikkia, penkkejä, torimyyjiä, istutuksia ym. hyvän tunnelman ja viihtyvyyden tuomia palveluita. 3. Matalan kynnyksen palvelut ja kulttuuripalvelut (Kokouksen vetäjä: Kaide) liikuntatilat kohtaamispaikat o tarvitaan kohtaamispaikkoja ja toimintaa eri-ikäisille ihmisille o elokuva, taiteen tekeminen, näyttelyt, musiikki

3 Asukastyöpajojen yhteenveto 3 järjestöjen toimintaan mukaan vapaaehtoisia vetäjiä kaupungin toimintana esim. Työväen opiston ohjelmaa 4. Vapaaehtoistyö (Kokouksen vetäjä: Asa) selkeät ohjeet vapaaehtoistoimintaan kulujen korvaus mahdolliseksi varamummi ja varapappa MLL & SRK Harmaat Pantterit o SRK Tuomiokirkko vanhusten virkistysseuraa Kädentaidot (puutyöt, kokkaus, käsityöt) koulutus, koulutuksen käyttöasteen korostus pihatalkkarit ATK ym. tekninen tuki 5. Suvelan asunnot (Kokouksen vetäjä: Adan) Vanhojen kerrostalojen tilalle taloja joissa on asuntoja, joissa on enemmän neliöitä ja isompia huoneita, mutta myös yksiöitä ja kaksioita. Hyviä asukastiloja yhteistoimintaan ja juhliin esim. häät, synttärit. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja Kotiläksy helpiä, jossa olisi aina joku vapaaehtoistyöntekijä Mielenkiintoisia leikkipaikkoja lapsille Tiloja järjestötoiminnalle Nuorille työpajoja ja tiloja ajanviettoon iltaisin sekä viikonloppuisin Suvelantielle tarvitaan korotettuja suojateitä Koti-äitien kohtaamispaikkoja, keskustelu ja kerhotoimintaa Erikokoisia liikehuoneistoja vuokralle lyhytaikaisempaa ja pienimuotoista liiketoimintaa varten 6. Koirapuisto (Kokouksen vetäjä: Jonna) Keskeiselle sijainnille, jotta palvelisi monia käyttäjiä. Esim. Kirkkojärvi Pienten ja isojen koirien puoli; jaettuna kahteen eri puoleen turvaa jokaiselle karvakuonolle iloisen leikkihetken kavereineen. Koirille virikkeitä. Ei pelkästään aukea tila. Puistoon lisätään kasvillisuutta, maan muotoilua, "leikkiteline", tehdään koiranomainen puisto. Penkit Ilmoitustaulu, johon voi laittaa eläimiin liittyviä mainoksia, palveluita ym. ilmoituksia. Koirapuiston voisi yhdistää kotieläinpuiston yhteyteen (Haka), jos sellainen on tulossa / suunnitteilla. Espoon keskuksen alueella ei ole tällä hetkellä kunnollista koirapuistoa. Vanha koirapuisto on Saarnilaakson koulun takana. Alueella on paljon koiraihmisiä ja puistolle on suuri ja toivottu tarve.

4 Asukastyöpajojen yhteenveto 4 Asukastyöpajat liikkuvat ajattelun ja kysymisen poluilla. Tutkimme yhdessä todellisuutta osallistujien kokemuksen pohjalta. Löydämme portin uudenlaiseen yhdessä tekemiseen sekä aktiiviseen osallistumiseen alueen yhteisöllisyyden kehittämisessä. Tuemme yhteistyön syntymistä alueen muiden toimijoiden kanssa. Asukastyöpajan 1. kiteytys. Osallistujien ajatukset liittyivät seuraavien teemojen alle: Asukastyöpaja 2: World Cafe ja Ideahautomo Eivät puut ja pellot minulle mitään opeta, vaan ihmiset, joita kohtaan kaupungissa. Minä haluan sinun kehittelevän omia näkemyksiäsi omalla tavallasi, omista lähtökohdistasi lähtien. Sokrates (n eaa.) World Cafe -teemapöydissä keskusteltiin aihe halki monelta näkökulmalta. YHTEISET TILAT Kirjasi Ossi Mitä toimintoja asukastaloon/asukastalot halutaan? Kirjallisuuspiiri, näytelmäkerho Suomalaisen ympäristön hyödyntämisen valmennusta esim. sienten hyödyntäminen maahanmuuttajille Pakottomuuden periaate Kursseja, opiskelua ilmaisperiaatteella myös: Omnia, Laurea ym. mukaan Kantaväestön ja maahanmuuttajien yhteislaulutilaisuuksia "Paikallisradio" Korjausta, tuunaamista, työpajoja Tietokoneen käytön tukemista (käyttötukipaja) Työllistämisympäristö, pienimuotoista yrittäjyyden aloittelua, osuuskunta-ja käsityöläispajoja ja myyntiä Kuntosalityyppinen toiminto

5 Asukastyöpajojen yhteenveto 5 Esteettömyys, ei liikaa rajoituksia "Asukaskulttuurikeskus" Mahdollistaminen vapaaseen organisoitumiseen Pop-up -organisoitumisen mahdollistuminen Keittiö ja kahvi/ateriointitila, kokkauksen mahdollisuus Huom! Senioritoiminnan vahvistaminen esim. senioritanssit sopisivat liikuntasaliin. Kirkkojärven puolelle enemmän toimintatilaa (Kannussillanmäen tilat?) Pohdituttavaa: Ovatko ihmiset sitoutuneita pysymään tietyillä alueilla? Hakeutuvatko asukkaat Kirkkojärveltä Suvelaan? Palveleeko vain tiettyä kaupunginosaa? Työväenopiston tilojen pitäisi olla kauppakeskusten lähellä. Huom! tulevat projektit. Oppilaitoksen muiden tilojen hyödyntäminen (liikuntatilan lisäksi) myös iltaisin, viikonloppuisin Projektipäällikkö pitämään ko. konseptin kehittämistä ja aloittamista hyppysissään. Edellyttääkö projektirahoitusta? Muun välttämättömän henkilöstöjärjestelyn selvittäminen. ASUMISEEN LIITTYVÄ YHTEISKEHITTELY Kirjoittaja Kaija Cafe pöydässä oli neljä osallistujaa ja Laurean edustaja. Ensin käytiin läpi edellisen pajan tuotokset ja puhuttiin niistä, koska kaksi edustajaa olivat olleet edellisessä pajassa. Yksi osallistuja siirtyi toiseen pöytään ja yksi osallistuja tuli ideahautomosta ja yksi osallistuja tuli myöhemmin. Hän oli ollut edellisellä kerrallakin. Ryhmä tuotti ideoida ja keskustelu oli vilkasta. Keskustelussa lähdettiin liikkeelle reilun kokoisten asuntojen saamisesta alueelle ja varsinkin reilun kokoisten perheasuntojen saamisesta. Keskustelussa nousi osaomistusasunnot, jotka olisivat Aran rahoittamia, jolloin olisi mahdollisuus päästä asuntoon kiinni pienellä rahalla ja asunnot olisivat puolikunnallisia asuntoja. Osallistujilla oli kokemusta ja näkemyksiä asunnoista ja niitä onkin ollut jo olemassa jossakin osassa Espoota parikymmentä vuotta sitten rakennettuja. Yksi uusi idea tuli Kahden sukupolven asunnoista, jolloin ikääntyvät vanhukset ja lapsen perhe voisi asua yhdessä eri kulkuväylällä oleviin asuntoihin, yhteisiä tiloja olisi, jolloin olisi omaa rauhaa, enemmän vastuuta. Nämä olisi sekä vuokra-asuntoja että omistusasuntoja. Tätä voisi lähteä viemään eteenpäin tekemällä kysely tarpeesta/ kiinnostuksesta, esitystä asiasta voisi viedä eteenpäin kaupungille ja sitten kokeiluhanke pystyyn. Toinen idea oli senioriasuntojen ja asukkaiden ryhmittymä, jolloin talojen katutasolla voisi olla vaihtuvat yrittäjät, he voisivat vuokrata tiloja vaihtuvina aikoina. Osallistujia kaiken kaikkiaan pohditutti ja aiheutti keskustelua Espoon kaupungin kaavapuolen hitaus, rakennustarkastajien toiminta sekä tonttipula, tonttien kalleus ja edullisten vuokratonttien tarve. Espoon alueella tulisi vuokra-asuntojen jakautua tasaisesti, jolla estettäisiin segrekaatiota. Espoon tulisi noudattaa MAL- sopimusta jolloin vuosittain tehtäisiin vähintään 500 vuokra-asuntoa nyt sen ollessa n Myös mahdollisuutta ryhmärakentamiseen peräänkuulutettiin. Ideahautomosta tulija perään kuulutti naapurien tuntemista, ainakin naamalta niin, että tervehditään ja pihaa, jossa voidaan oleskella.

6 Asukastyöpajojen yhteenveto 6 Keskusteltiin ja ideoitiin siirtolapuutarhaa kaupungin tontille, hyvä esimerkki oli Puolarmaari. Tontit ja mökit saisi olla vähän isompia. Tarvetta tälle olisi, se loisi viihtyisyyttä, terveyttä, naapuriapua. siellä olisi myös palstat. Lavaviljely otettiin esille taloyhtiöiden pihoille, vastuun tästä voisi ottaa asukastoimikunnat, pihoihin viihtyvyyttä, kukkapenkkejä. Esille tuli myös taloyhtiöiden käyttämättömät tilat kuten saunatilojen vähäinen käyttö niitä voisi tarjota yrittäjille kuten hierojille jne. Yhteenvetona ideat: ylikulkusillalle yrttipuutarha parkkipaikat kenen vastuulla - kaavoituksen edulliset tontit, vuokratontit kaavoitukseen vauhtia > rakennuslupien ajat lyhemmiksi, omakotitontteja kohtuuhintaista asumista, palvelut lähelle, julkinen liikenne jokaiselle oma sopiva asumismuoto asuntotuotannon monipuolistaminen kaiken kattavaksi kirkon seudun elävöittämien virkistyskäyttöön, kojuja, paatit, joen kunnostaminen aseman seudun viihtyvyyden lisäämien < ylikulkusilta toimivaksi, puhtaus elävä Espoon keskuksen tori - kauppahalli osuustoimintana kerrostalojen yhteistilat olla yhteinen kaupunki erityisryhmien kodit > tarpeiden huomioiminen, kosketusnäytöllä kodin eri toiminnot, älysähkö VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Kirjasi Soile Ryhmässä pohdittiin, miten Espoon Keskuksen alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä voitaisiin parantaa. Keskustelun lähtökohtana olivat seuraavat havainnot: Alueella ei ole koirapuistoja jonka seurauksena koirien jätöksiä on siellä täällä Jätteitä ja romuja jätetään naapurin tonteille Alueelta löytyy huumepiikkejä Nuoret, erityisesti vuotiaat, viettävät aikaa porttikäytävissä ja kaduilla Ihmiset eivät taloyhtiöissä tunne toisiaan Talkoisiin osallistuminen on alhaista Taloyhtiöiden puheenjohtajat ovat passiivisia Asukkailla ei ole kädentaitojen harjoittamiseen ym. harjoittamiseen tiloja Myös mummot ja vaarit kaipaavat yhteistä toimintaa ja tiloja Torilla ei ole yrittäjiä, koska vuokrat ovat heille liian korkeita Espoon joki on hoitamaton; pitäisi ruopata jotta virkistyskäyttö olisi mahdollista Alueella on vähän yhteisiä tapahtumia: Espoo-päivän ohjelmatarjontaa voisi kehittää Päättäjät eivät ole kiinnostuneita Espoon Keskuksen kehittämisestä Kaavaesittelyt tulisi olla alueella (ei esimerkiksi Isossa Omenassa) Kaavoitusprosessi on hidasta Ryhmässä keskusteltiin mitä asioille voitaisiin tehdä. Kehittämiskohteiksi valikoituvat toritoiminnan elävöittäminen ja Koirapuiston hankkiminen. Koirapuistossa voisi olla sopiva paikka Fidan vieressä. Koirapuistot kuuluvat Espoossa kaupungin tekniseen toimeen ja siellä niistä vastaa Leena Ihalainen (tieto

7 Asukastyöpajojen yhteenveto ) Torin elävöittämisen edistämisessä kannattaisi ensin hankkia taustatietoa kauppakeskusten johtajilta ja Espoon kaupungilta. Todettiin että nykyään huoltoyhtiöt vastaavat tehtävistä, joita ennen taloyhtiöissä tehdään talkoilla. Taloyhtiöiden ja asukkaiden aktivointi talkootoimintaan olisi hyvä tapa luoda viihtyisyyttä, joten talkootoimintaa voisi elvyttää uudelleen. Ideahautomo: Asukastyöpajan uusien osallistujien ajatukset kysymykseen: Mikä mielestäsi parhaiten edistää yhteisöllisyyttä ja hyvää elämää Espoon keskuksen alueella? Osallistujat keskustelivat seuraavista esille nousseista ideoistaan tarkemmin World Cafe teemapöydissä. piha, jossa voi oleskella naapurien tunteminen (ainakin naamalta niin, että tervehditään) harrastustiloja saako naapurin tontille laittaa romuja? asemakaava esille ko. alueelle Lisäksi 1. asukastyöpajan yhteenvetoon haluttiin lisätä seuraavia kirjauksia: lehdessä: puretaan lasten leikkipuisto, kun on niin huonossa kunnossa asukaspajan yhteenvedossa lause maaseutumaisuus tuotava enemmän esille. kommentti: samalla tungetaan asuintaloja kylki kylkeen Espoon joen saa ruopata ja siivotakin selkeät julisteet roskikset tyhjennettävä useammin. tyhjennys/aikataulut ovat a/o ei maalata parkkiruutuja kirkkojärvellä olisi onkipaikkoja kesätorin paikkavuokrat, penkkejä puuttuu missä toimitilat (mm. musiikki, näyttelyt) keskuksen asemakaava = kirkkojärven puhdistus esillä omenassa talotoimikunta 100 asuntoa, 5 on pihalla hommissa

8 Asukastyöpajojen yhteenveto 8 Minulle kuvaaminen on sitä, että silmä, ajatukset ja sydän asetetaan samalle näköakselille. Henri Cartier-Bresson (Magnum Photos) Kuvat: H. Cartier-Bresson Osallistujia innostettiin tekemään esim. valokuvakävelyitä esille nostetuista asioista, joiden avulla voidaan pureutua aiheeseen vieläkin konkreettisemmin seuraavissa asukastyöpajoissa. Seuraavassa asukastyöpajassa klo jatketaan esille nousseiden asioiden käsittelyä. Kaikki kiinnostuneet alueen asukkaat ovat tervetulleita mukaan kehittämään parempaa yhteisöllisyyttä Espoon keskuksen alueelle. PAJOJEN VÄLISSÄ Osallistujat olivat aktiivisina asukastyöpajojen välissä ja työstivät mielestä aihetta eteenpäin seuraavaa pajaa varten. ASUMISEEN LIITTYVÄ YHTEISKEHITTELY Kahden sukupolven asunnot: Katja, Keskustelut olivat tosiaan kiinnostavia. Moni aihe liittyy jollain tavalla omiin kiinnostuksen kohteisiini, ja konkreettisesti myös työhöni jota teen alueella oman tutkimushankkeeni parissa, aiheena kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen asuntosuunnittelussa. Kirjoittelin nyt tässä vaiheessa hieman ylös omia pohdintojani liittyen niihin kahden sukupolven asuntoihin. Kahden sukupolven asumisratkaisut on aihe joka on ollut viime vuosina jonkin verran esillä asuntosuunnittelussa. Esimerkiksi arkkitehtikoulutuksessa harjoitustyönä aihe on ehkä aika tyypillinenkin. Mutta toteutuspuolella asia on jäänyt lähinnä pientalopuolelle, ja kerrostaloissa en ole juuri törmännyt vastaavaan. Tämä johtuu kai lähinnä siitä, että rakennuttajapuoli on ollut muutenkin aika vastakarvaan kaikkea joustavuutta vastaan. Perusteluna se ettei erilaisille ratkaisuille ole heidän mukaansa kysyntää. Minusta asia voisi kuitenkin tulevaisuudessa olla jo kansantaloudellisestikin ajateltuna hyvin kannattavaa, ja kerrostaloasuminen nimenomaan tarvitsisi tällaisia joustavia ratkaisuja. Helsingissä Jätkäsaaressa on yksi hanke joka on rakennettu osin sukupolviasumisen teeman ympärille. Kyseessä on ryhmärakentamishanke, jossa asukkaat ovat alusta lähtien mukana määrittelemässä asuntoja. Tämä tietysti ratkaisee tavallaan sen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen ongelman johon rakennuttajat

9 Asukastyöpajojen yhteenveto 9 aina vetoavat. Jätkäsaaressa rakentaminen ja tontit ovat kuitenkin kalliita, ja luulen että Espoon keskuksen alueelle asiasta pitäisi kehittää jokin kohtuuhintainen vaihtoehto, vaikka vuokra-asumisen tai jonkin tyyppisen vuokra- ja osa-omistus-yhdistelmän pohjalta. Silloin myös tilaratkaisut ovat ehkä hieman erilaisia kuin Jätkäsaaressa. Joitain tietoja Jätkäsaaren hankkeesta löytyy: Pientalopuolella tämän tyyppiset ratkaisut ovat minusta nykyään jo aika yleisiä. Meillä toimiston projekteissa esimerkiksi on aika yleistä että ratkaisuissa mietitään isovanhempien lyhyen tai pidemmän aikavälin asumista samassa yhteydessä. Esimerkiksi silloin kun toiset isovanhemmat asuvat jossain muualla kuin Suomessa, he voivat olla vierailulla pidempiä aikoja ja majoittuminen ratkaistaan mieluiten niin että kaikille löytyy riittävästi yksityisyyttä. Mutta sellaisessa tapauksessa ns. sivuasunnolle ei tietysti ole tarvetta aina, joten jos ajatellaan kerrostalomallia, niin olisi hyvä että sivuasuntoa voisi vuokrata myös muille. Sama asia pätee myös osaan maahanmuuttajien tarpeista, kun sukulaisia tulee vierailulle kaukaa. Ja sitten taas toisissa tapauksissa, kuten isojen somaliperheiden kohdalla, tai pidempiaikaisessa omaishoitotilanteessa, sivuasunnon tarve voi olla hyvinkin pitkäaikaista. Espoon asuntojen kehityshankkeessa Suvelassa (jota seuraan tutkimuksessani) normaalia perheasuntoa isompien asuntojen toteuttamismahdollisuudesta on keskusteltu hieman. Espoon asuntojen rakennuttamisjohtajan mukaan ne ovat mahdollisia, jos asuntojen jakamisen kahdeksi erilliseksi yksiköksi on mahdollista silloin kun tarvetta isommalle ei enää ole. Asuntojen ja porrashuoneen pohjaratkaisut ovat yksi tekijä jotka tekevät asuntojen yhdistämisen ja erottamisen joko mahdollisiksi tai mahdottomiksi. Ja toisaalta olennainen kysymys liittyy siihen millainen rakennuttamis- ja hallintamuoto parhaiten mahdollistaisi riittävän joustavuuden sivuasunnon käyttöön. Kiinnostavaa olisi myös se, että paljonko tällaiselle ratkaisulle olisi kysyntää, ja kuinka paljon joustavuutta lopulta tarvittaisiin Eli keskusteluaiheita asiasta varmasti löytyy. Ja itse varmaankin selvittelen näitä asioita jossain määrin tutkimukseeni liittyen, joten tässä kohtaa intressit kohtaavat osaltani aika hyvin. Moni muukin aihe keskusteluissa liittyy jollain tavoin työhöni, esimerkiksi yhteistilat, pihat, ja niiden käyttö. Nuorten kanssa järjestämissäni suunnittelutyöpajoissa myös tuli esiin noita liikuntaan liittyviä puistotoiveita, futsal on hyvä lisä niihin. Osaomistusasunnot: Jonna, Meillä on paljon matalapalkka-alojen työntekijöitä (kantaväestön lisäksi myös maahanmuuttajia) sekä myös nuoria, joille tämä ratkaisu olisi enemmän kuin sopiva. Paljon puhutaan tasa-arvosta ja minusta myös tasaarvo tulisi pitää sisällään tasa-arvoisen mahdollisuuden asumismuotojen suhteen. Aravatuetut osaomistusasunnot ovat joustava vaihtoehto, jossa pienivarainenkin pääsee pienellä sijoituksella kiinni omaan kotiin. Tämä tarkoittaa, että hakijan tulot, varallisuus vaikuttavat osaomistusasunnon saantiin. Asunnon kokonaishinta sovitaan ostohetkellä eivätkä osaomistusaikana markkinoilla tapahtuvat hintavaihtelut vaikuta loppuhintaan eli se ei muutu asumisaikana. Pienin sijoitus ostohetkellä on 10 % -osuus asunnon kokonaishinnasta sen valmistumishetkellä. (Pankit hyväksyvät lainan vakuudeksi, jolloin lainan saanti osuutta varten myös helpottuu.) Omistusosuutta asunnon osakekannasta voi lisätä asumisaikana. Lisäosuuksien ostoajankohdat on määritelty joko osakassopimuksessa tai sitten lisäosuuksia voi ostaa haluamansa määrän kerran vuodessa aina 49 %:iin asti. Korkotukilaina-ajan päätyttyä asunnon voi ostaa kokonaan omaksi. Korkotukilaina-aika esim. 20 vuotta. Jos osaomistusasunnosta haluaa luopua ennen osaomistuskauden päättymistä (ns. edelleen luovutuskauppa), voi siitä myös luopua, jolloin saa oman jo maksetun hinnan takaisin indeksillä korotettuna. Lisäksi, jos asunnossa on tehty rakennusaikaisia laatuparannuksia tai remontteja, saa myös niistä pyytää maksun myydessä osaomistusosuutensa ulkopuoliselle eteenpäin. (Uuden osaomistajan tulee täyttää myös tulo- ja varallisuusrajat.)

10 Asukastyöpajojen yhteenveto 10 Mikäli asunnolle ei löydy uutta osaomistajaa, yhtiön omistajalla on osuuden takaisinostovelvollisuus. Osaomistusaikana asuminen perustuu vuokrasopimukseen, koska asukas omistaa aluksi vain osan asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista. Vuokra perustuu hoitovastikkeeseen ja rahoitusvastikkeisiin. Näin ollen kuukausittainen vuokra on ainakin 40 % edullisempi kuin vapailla markkinoilla. Vuokran määrään alentavasti vaikuttaa myös ostetun osaomistuksen määrä. Vuokraa voi siis vielä alentaa ostamalla lisäosuuksia aina 49 % saakka. Osaomistaja voi perustelluista syistä luovuttaa asuntonsa väliaikaisesti toisen käytettäväksi enintään kahden vuoden ajaksi. Esimerkiksi jos muuttaa väliaikaisesti toiselle paikkakunnalle. Osaomistusasuntojen asukkailla on hallitus ja mahdollisuus osallistua keväisin järjestettävään yhtiökokoukseen, jossa voi vaikuttaa as oy: asioihin. Asukastyöpaja 3: Ryhmätyömessut Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto. Albert Einstein Osallistujat jakautuivat eri ryhmiin edellä esitetyn kartan pohjalta oman mieltymyksensä mukaisesti, joissa jatkettiin valittujen aiheiden käsittelyä. Asumisen yhteiskehittely ryhmä kokoontui suunnittelukokoukseen ja muut ryhmät työskentelivät aiheensa parissa ryhmätyömessujen menetelmällä.

11 Asukastyöpajojen yhteenveto 11 ASUMISEEN LIITTYVÄ YHTEISKEHITTELY kirjasi Katja Ryhmä lähti pohtimaan asumiseen liittyviä asioita aikaisemmissa työpajoissa muodostuneiden teemojen pohjalta. Teemat olivat kahden sukupolven asuminen, osaomistusasunnot ja siirtolapuutarhat. Viime kerran osallistujat olivat selvitelleet näitä asioita hieman edellisen tilaisuuden jälkeen, ja nyt tavoite on jatkaa sen pohjalta kokonaisuuden miettimistä. Alussa ryhmässä on mukana kolme edellisen työpajan osallistujaa, yksi osallistuja ensimmäisestä työpajasta ja kaksi uutta osallistujaa. Uusilta osallistujilta kysytään ensin uusia ajatuksia. Siirtolapuutarhojen osalta netistä löytyy kaupungin sivut, jotka ovat hyvät. Siirtolapuutarhoja on Puolarmaarissa ja Leppävaarassa. Espoon keskuksen alueelta löytyy yksi palstaviljelypaikka, Tuomarilan puolelta, keskuspuiston kupeesta. Aikaisemmat osallistujat kertovat että Kirstinharjun alueella tehtiin laaja selvitys (kävelykierros), jolla on ollut selvä vaikutus alueen ilmeeseen. Alue on siistiytynyt valtavasti. Näkyviä muutoksia. Toinen uusi osallistuja nostaa esiin vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen yhdistämisen samaan taloon, kuten Helsingin Ruoholahdessa on tehty. Idea tässä on se että vuokra-asuminen ei leimautuisi. Kirstinmäessä vuokratalot nimenomaan leimaavat aluetta. Esiin nostetaan se että sekoittaminen voi olla ongelmallista hallinnollisesti yhtiökokouksissa. Ja silloin kun pitäisi tehdä kunnostustöitä tai talkootöitä, jos omistusasukkaat haluavat eri asiaa kuin vuokralaiset. Kunnat ostavat joskus asuntoja asuntoyhtiöistä ja laittavat vuokralle, mutta tällaisia yhdistelmiä ei rakenneta. Sekoittaminen voisi liittyä myös kahden sukupolven asumiseen, mummo voisi tulla vuokralle. Ruoholahden kohdetta on pidetty onnistuneena, ratkaisu on toiminut myös asukkaiden kannalta, joten ihmetellään miksi tällainen ei ole yleistynyt, ja miksi Espoossa ei ole vastaavia kohteita. Lippajärvellä taas on paljon kaupungin vuokra-asuntoja, mutta siellä leimautuminen ei ole ollut ongelma. Lisäksi uusi osallistuja toteaa, että kun mietitään uusia asukaskulttuuritaloja, niin pitäisi huomioida että Kannusillan tilat olisivat hyvät, mutta kävijälukujen pohjalta arvioituna niistä ei ole tiedotettu riittävästi. Tilat pitäisi saada näkyväksi. Sali on hyvin varustettu, mutta leffassa ei käy paljoa ihmisiä. Tila palvelee myös asukkaita, koska harrastelijateatterit käyttävät sitä. Tämä huomio liitetään osaksi yhteistilaryhmän teemoja: tarvitaan valotauluja. Toisesta pöydästä nostetaan esiin alueen imagoon liittyvä teema monikulttuurisuus. Alue on monikulttuurinen, mutta sitä pitäisi tuoda positiivisella tavalla esiin, olla reilusti monikulttuurinen. Todetaan että Espoosta puuttuu edelleen Caisan tyyppinen monikulttuurisuuden estradi, jolla mm. lähetystöt voisivat tuoda omaa kulttuuriaan esille positiivisella tavalla. Teema liitetään osaksi yhteistoiminta ja yhteistila ryhmiä, mutta imagoon liittyvänä asiana se liittyy myös asumiseen. Varsinainen työryhmätoiminta käynnistetään, ja asumisen ryhmään jää kaksi edellisen pajan osallistujaa, yksi uusi osallistuja ja Laurean puolelta Soile. Keskustelua käydään sen pohjalta että yritetään hahmottaa miten asioita voidaan viedä eteenpäin. MITÄ ja MIKSI Soile kertoo, että he olivat haastatelleet ihmisiä edellisenä viikonloppuna kahden sukupolven asunnoista. Monet sanoivat, että he eivät yksinkertaisesti halua että asutaan samassa, että se on liian kontrolloivaa. Lähellä asuminen olisi parempi. Maahanmuuttajat sanoivat, että asiaan liittyy liikaa kunniavelvollisuusjuttuja, siksi ei ole hyvä juttu. Joku oli kuitenkin pitänyt hyvänä. Yleisesti asennoituminen ei kuitenkaan ollut innostunutta. Asiaa katsottiin ehkä omasta näkökulmasta, omaa anoppia ajatellen. Kysymyksestä ei ehkä kuitenkaan ollut tullut ilmi se, että ideana on, että eri sukupolvilla olisi omat erilliset asunnot, joiden sisäänkäynnit olisi yhdistetty. Omat pesät, mutta niin että liikkuminen on joustavaa. Asiaa pitäisi avata enemmän jotta se ymmärretään oikein. Yksi ryhmän jäsen oli tavannut Sukupolvien koti hanketta vetävät Markus Lebeitsukin. Hanke oli alkanut 2008, ja 2010 ideaa oli esitelty päättäjille. Kokkolan asuntomessuilta oli saatu paras tontti, mutta asunnosta oli tullut liian iso m2. Tästä syystä sitä ei ollut haluttu markkinoida sukupolvitalona, yksiköiden

12 Asukastyöpajojen yhteenveto 12 pitäisi olla pienempiä jotta asuminen olisi edullista. Hankkeen nettisivujen materiaalia ( saa hyödyntää vapaasti asian edistämistä varten. Hanke ei ole mikään yrityksen tai järjestön tai muun virallisen tahon järjestämä, vaan Lebeitsuk on tehnyt sen henkilökohtaisesta kiinnostuksestaan. Toinen jäsen kertoo, että sukupolviasumisen idea on ollut esillä suunnittelupuolella paljon. Toteutuneita kohteita on kuitenkin vähän. Löytyy paritaloja, joissa toinen asunnoista on pienempi, mutta asunnoilla ei ole mitään sisäistä yhteyttä. Malli soveltuisi myös aikuistuvalle nuorelle, tai vaikka vammautuneelle perheenjäsenelle. Tai sitten esimerkiksi jos isovanhemmat asuvat ulkomailla, niin vierailuja varten voidaan tarvita hieman pidempiaikaisesti sopivaa majoitustilaa. Asiaa ei pitäisi rajata vain omaishoitotyyppisiin ratkaisuihin, vaan ajatella laajemmin. Myös maahanmuuttajien tarpeet isommille asunnoille liittyy kahden asunnon yhdistämismahdollisuuksiin. Jos lapsia on vaikka 11 kpl, niin normaali perheasunto jää pieneksi. Muunneltavuutta tarvitaan. Asuntojen miettiminen kahteen tasoon voisi myös olla suurperheille mahdollisuus, saisi rauhaa toiseen tasoon enemmän. Siirtolapuutarhojen osalta asiasta ei keskustella paljoa, mutta muusta kaupunkiviljelystä enemmän. Mahdollisuus viljelyyn on varmasti kaikkia kiinnostava asia, esim. tynnyripuutarha voisi kiinnostaa myös ikäihmisiä, auttaa pysymään virkeänä. Jätkäsaaressa on toteutumassa sekä viljelyjuttuja että myös sukupolviasumista. Kehittämishankkeet ovat sillä alueella yleisiä. Löytyy viherseinää ja muuta. Viherseinien osalta pitää varmistaa että kasvit eivät haittaa talon rakenteita, että ne ovat vaikka irti rakenteista. Toisaalta viherseinät ei ole niin kivan näköisiä talvella, kuin miten ne havainnekuvissa esitetään. Saracon hankkeessa taas on sukupolvitalo, ryhmärakentamishankkeena. Siinä on pieniä sivuasuntoja joita voi yhdistää isompaan, mutta yhdistäminen ei ole onnistunut parhaiten. Jos yhdistäminen tapahtuisi eteisvyöhykkeeltä, ne olisivat paremmin itsenäisiä. Pitäisi selvittää minkä kokoisia yhdistettävien asuntojen pitäisi olla. Tai onko niissä kaikki varustelut, kuten keittiöt, valmiina. Pohjaratkaisutkin ovat kiinnostavia, vaikka niitä ei ehkä tarvitse olla mietittynä kun esitetään asiaa. Sivuasuntoja on joskus mietitty myös esim. kotiapulaisille, jolloin samaan asuntoon on kaksi sisäänkäyntiä. Mutta keittiötä ei silloin ole valmiina, jos haluaisi erottaa asunnot toisistaan. Se ovatko asunnot hallinnollisesti yksi vai kaksi erillistä on asia joka voi vaikuttaa joutavuuden mahdollisuuksiin. Paperilla asiat ovat erilaisia, ja voivat vaikuttaa byrokratiaan. Ihmisille jotka miettivät tätä vaihtoehtoa nämä asiat eivät varmaan ole selviä itsestään. Keskustellaan kysynnästä, onko sitä vaiko ei, ja millaisille ratkaisuille. Ennen kuin vuokranantajat lähtevät liikkeelle, selvitetään varmaan tarkkaan se, paljonko kysyntää on, ja mitä se tarkoittaa, yksiö, kaksio, keittiöllä vai ilman? Maahanmuuttajaperhe ei ehkä tarvitse kahta keittiötä, kun taas sukupolviasumisessa asunnot saisivat olla kuitenkin itsenäisiä sen suhteen. Rahoittajat ehkä haluavat muuntokykyisyyttä, joustavuutta. Tehdäänkö vain varauksia, vai millaiseen valmiuteen asunnot tehtäisiin? Todellinen tarve varmaan ratkaisee asian. Myös asumismuoto, vuokra- vai omistusasuntoja, vaikuttaa asiaan. Aihepiirit koskettavat monia. Vanhusten osalta myös viherasiat ovat terapeuttisia, ja osaomistusasuminen on myös kaikkien asia. Pientuloisille tarvitaan myös mahdollisuus omistusasumiseen. Espoon Asunnot eivät tee nyt osaomistusasuntoja, liittyykö siihen joku poliittinen päätös. Vai olisiko joku toinen toimija (rakentaja) mahdollisesti tekemässä osaomistusasuntoja? Siirtolapuutarhoista tuli vielä lopuksi esiin seikka, että ne ovat varsin kalliita. Talvivesi pitäisi miettiä, ihmiset voisi hoitaa porakaivon, joka olisi edullisempaa. Leppävaaraan on tulossa Rastaalan siirtolapuutarha, ja siellä mökit ovat kovan rahan rakennuksia, hinta sama kuin kaksiolla. MITEN Virpi tuli keskustelun Soilen paikalle kesken. Päivän tavoite on saada aikaan suunnitelma siitä, miten näitä asioita voidaan edistää. Todetaan että asuntoasiat liittyvät varmasti Espoon Asuntoihin, siirtolapuutarhat taas jollekin toiselle taholle. Mutta kaupunkiviljely tai säkkiviljely taas voisi olla Espoon Asuntoja koskeva asia. Jos mennään esittämään ideaa kaupungille tai Espoon Asunnoille, niin mitä esitetään, ketkä esittävät, millä delegaatiolla ollaan liikkeellä, ja milloin se voisi tapahtua?

13 Asukastyöpajojen yhteenveto 13 Seuraava työpaja on jo joten mietitään, että ennen sitä ei varmaan ehdi saada kutsuttua kiireisiä virkamiehiä paikalle. Lounastapaaminen voisi olla yksi vaihtoehto. Aikataulun puolesta asialla ei ole varsinaisesti kiire pajaan halutaan kaikki mahdolliset asukkaat. Tässä tarvitaan maahanmuuttajatoimijoita, ja heitä pitää pyytää mukaan. Laurealta löytyy yhteystietoja niille ketkä ovat aiemmin olleet mukana, yritetään kutsua heitä paikalle. Muita maahanmuuttajaryhmiä? Ehkä isojen asuntojen suhteen olennaisia ovat juuri somalit. Asuminen tietysti koskee ylipäänsä kaikkia, ei vain maahanmuuttajia. Perheistä naiset ovat ehkä enemmän kiinnostuneita asumisen asioista. Ja sitten vanhuspuolelta ihmisiä joilla on tarve näille ratkaisuille. Mitä materiaalia kutsuun? Ehkä ei liian määriteltyä, tai liian laajasti, vaan niin että hieman herätetään ajatuksia. Niin että ihmiset tulevat omilla ajatuksillaan. Sitten työpajan asukkaiden tarvekartoituksen jälkeen voidaan mennä esittelemään asiaa virkamiehille ja Espoon Asunnoille, laajalla otannalla. Tilaisuuden luonne voisi olla keskustelutilaisuus. Lisäksi voisi olla kirjoitettuna lista joka voidaan jättää virkamiehille, ja jota voisi laittaa eteenpäin. Yritetään sopia nyt valmiiksi joku päivämäärä, ja selvitellään ketä kutsutaan. Sitten seuraavassa työpajassa voidaan kertoa tämä päivämäärä, ja valmistellaan esitystä sitä varten. Ketä kutsutaan seuraavaan asukastilaisuuteen: aikaisempien pajojen osallistujia, maahanmuuttajia, vanhusjärjestöjä, omaishoitajia, Voimanpesän edustaja. Kuva: Making it green, Avanto Arkkitehdit Oy, Suvelan Onni -hanke. Ketä tavoitellaan myöhempään keskustelutilaisuuteen: Seppo Kallio, Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Arja Kottari Espoon Asunnoilta tonttipäällikkö (Sieralainen?) asuntopäällikkö Anne Savolainen toimialajohtaja Olavi Louko Kai Fogelholm kaavoituksesta kaavoituksesta muita? Asukastoimikunnat? Tai isännöitsijöille tietoa? VVO? tai Sato? vai kohdennetaanko vain yhdelle toimijalle? ja sitten delegaatio asukkaita ja muita ketä tarve koskee

14 Asukastyöpajojen yhteenveto 14 ENTÄ, JOS? Halutaanko ensi kerraksi rajata keskustelu näihin teemoihin, vai halutaanko vielä laventaa keskustelua muihin asumisen kysymyksiin? Voivatko ajatukset olla liian erilaisia? Ehkä on hyvä saada tällä teemalla erilaisiakin näkökulmia esiin, mutta ehkä ihan kaikkiin asumisen toiveisiin ei voida vastata kerralla. Jos tähdätään koehankkeeseen, kuten aiemmissa työpajoissa oli esitetty, niin silloin ehkä on hyvä keskittyä siihen mitä halutaan. Sukupolvien talo, kuten Markus Lebeitsukilla. Saadaanko ihmisiä paikalle? Paikan suhteen maahanmuuttajat tulisivat helpommin jonnekin heidän lähelle. Virkamiehille taas kaupungin tilat olisivat helpommat. Kumpien suhteen asia on enemmän merkittävä? Tulevatko virkamiehet muutenkin, tai onko ihmisille kynnyskysymys tulla kaupungintalolle? Täytyy selvittää asiaa. Imami voisi olla oikea ihminen saamaan ihmisiä paikalle. Ja Kai voi olla myös olennainen taho yhteyksien suhteen. Kaikista unelmistamme voi tulla totta, jos meillä vain on rohkeutta tavoitella niitä. VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ: TORI JA KOIRAPUISTO kirjasi Ossi Espoon kehittämisen lähtökohtana halutaan hyödyntää monikulttuurisuuden profiilia. Torin ja myös iltatorin kehittäminen nousi tapetille. Sijoituskohta mm. Entresseä vastapäätä tai Entressen ja Espoon torin väliin, jolloin parkkipaikasta voitaisiin lohkaista tilaa. Tori kulkee nimellä (Basaari). Siisteys rautatieasemalta pohjoiseen päin ongelma-aluetta lisätään roskiksia ja natsaroskiksia ja kaupungin erityistarkkailuun ja hoitoon kaupungin järjestyssääntöön vaadittiin roskaamisen kieltoa sakon uhalla kirjaston piha hyötykäyttöön kesäisin (soittoa, laulua, tanssia) No, niin: Kaupungin työntekijä opasti ryhmää tutustumaan Espoon kaupungin teknisen toimen sivuja mm. meneillään olevia kaavaprosesseja, jotta tiedettäisiin missä jo nyt virallisesti mennään. Sovittiin että tutustutaan ensin tähän materiaaliin ennen kuin ollaan yhteyksissä mm. Torsti Hokkaseen, Mikko Kiviseen ja Liisa Ikoseen. Näin saataisiin fokusoitua paremmin niitä asioita, joihin vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Seuraavassa osallistujien yhteinen alustava visuaalinen näkemys sekä torista että koirapuistosta:

15 Asukastyöpajojen yhteenveto 15 Kuvassa on ryhmän hahmotelma Tori-Basaarista. Kuvassa näkyy ideointia Koirapuistosta.

16 Asukastyöpajojen yhteenveto 16 Jonna kävi kuvaamassa asukastyöpajojen 2 ja 3 välissä Espoossa sijaitsevan Futsal-kentän, joka on nuorison suosima yhteinen paikka kokoontua ja harrastaa mielekästä toimintaa. YHTEISET TILAT JA YHTEISÖTOIMINTA kirjasi Soile Ryhmässä keskusteltiin Espoon keskuksessa olevista tiloista ja erityisesti Kirstin koulun tiloista, jotka olivat ryhmäläisille tuttuja. Asukkaiden yhteisellä tilalla tulisi tai voisi olla seuraavia ominaisuuksia: tilan ei välttämättä tarvitse olla suuri tilan tulisi olla viihtyisä tilaan tulisi olla esteetön pääsy jos tiloja on useassa kerroksessa, tulee olla hissi vanhuksia varten katutasossa voisi olla kahvila tilassa tulee olla keittomahdollisuudet yhteisen tilan lisäksi voi olla muita tiloja (esimerkiksi luokkia) tilassa tulisi olla iltavahtimestari palkkatuella olevat ihmiset voisivat olla tiloissa työntekijöinä tila voisi toimia kohtaamispaikkana maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille tilassa voisi olla maahanmuuttajatyöntekijä, joka vähentäisi maahanmuuttajien kynnystä tulla tiloihin ja toimintaan mukaan Tiloissa voisi olla seuraavia toimintoja suomenkielen opiskelupiiri taidegalleria kulttuuriharrastuksia bänditiloja elokuvakoulutoimintaa

17 Asukastyöpajojen yhteenveto 17 toimintaa nuorille toimintaa maahanmuuttajanaisille Yhteisten tilojen suunnittelussa voisi kartoittaa olemassa olevia yhteisiä tiloja ja ottaa niistä mallia. Tällaisia tiloja ovat monikulttuurisuuskeskus Kaisa Helsingissä asukastila Kivenkolo Kivenlahdessa asukastalo Kylämaja Matinkylässä koulujen aulatilat Ryhmässä pohdittiin tilojen suunnitteluun vaikuttavia asioita olisi hyvä olla tietoa tilojen ominaisuuksista yhteisen suunnittelun pohjaksi tilat edellyttävät asukkaiden ja yhdistysten toimintaa tilat edellyttävät ylläpitäjän ja maksajan maahanmuuttajayhdistysten tulisi yhdistää voimansa toiminnan vakiinnuttamiseksi tiloissa ja heidät tulisi kutsua suunnitteluun mukaan Espoon kaupungin ja muiden toimijoiden tulisi kehittää asukkaille kohdistuvaa viestintää ja ottaa huomioon erilaiset kieliryhmät ja kulttuurit Ryhmässä sovittiin seuraavat toimenpiteet jatkotyöskentelyä varten Espoon kaupungilta pyydetään tietoa Kirstin koulun tilasta Mukaan kutsutaan maahanmuuttajayhdistysten edustajat Asukastyöpaja 3 päätteeksi katsottiin ja kiteytettiin ryhmien toimesta miten ideointi- ja ajatteluprosessi ovat isona kuvana edenneet sekä mahdolliset jatkoaskeleet asian suhteen: Seuraava asukastyöpaja on klo Entressen Sinisessä huoneessa. Kaikki alueen kehittämisestä kiinnostuneet asukkaat ovat tervetulleita mukaan innostumaan ja ilmaisemaan halukkuuteensa olla mukana hyvässä yhteistyössä asuinpaikkansa toimintamahdollisuuksien parantamisessa. Aktiiviset asukkaat luovat itse suurelta osin hyvän ja viihtyisän yhteisön.

18 Asukastyöpajojen yhteenveto 18 Asukastyöpaja 4: Teemapalaverit Jos pidän vihreää oksaa sydämelläni, laulava lintu kyllä tulee. Kiinalainen sanalasku Asukastyöpajoissa käsiteltyjen teemaryhmien vetäjät olivat valmistautuneet pitämään aluksi lyhyen esittelyn uusille osallistujille siitä, missä vaiheessa ryhmän työskentely aiheeseen liittyen on menossa. Osallistujat valitsivat sen perusteella itselleen ryhmän, jossa halusivat työskennellä. Osallistujat saivat myös vaihtaa ryhmää ja antaa ajatuksensa myös muiden ryhmien työskentelyyn. Viimeisen pajan tavoitteena oli kiteyttää asukkaiden ääni ja mahdolliset toimenpiteet asian puolesta tässä vaiheessa. YHTEISET TILAT JA YHTEISÖTOIMINTA kirjasi Soile Ryhmässä esiteltiin aikaisempien työpajojen ajatuksia yhteisistä tiloista. Yhteiset tilat edellyttävät yhteistä toimintaa, jota tarvitaan alueelle. Ryhmässä nousi esiin paljon kehittämisideoita, joiden pohjalta päädyttiin seuraaviin toimenpiteisiin. 1) Vapaana olevien tilojen selvittäminen Kaupungilla on paljon tyhjää tilaa, joiden mahdollisuudet asukastoimintaan kannattaa selvittää. Tiedossa olevia tiloja ovat: Sunan navetta Keltainen talo Sunan navetan vieressä Kaupungintalo Aurora Karamzinin kartano Tuomarilan elokuvateatteri Ryhmässä keskusteltiin myös mahdollisuudesta käyttää koulujen ja oppilaitosten tiloja, esimerkiksi Omnia. Koulujen tilojen yhteistä käyttöä rajoittaa monimutkainen tilojen varausjärjestelmä. Lisäksi koululla on ensisijainen oikeus tilojen käyttöön eli tilavaraus voidaan perua. Koulussa on myös koulun imago ja tunnelma. Ryhmässä päätettiin että vapaana olevien tilojen kartoitus aloitetaan tutustumiskäynnillä Sunan navettaan. Vivan sopii ajan kaupungin tilakeskuksen kanssa (Tiina Elo) ja kaikille työpajan osallistujille lähetetään kutsu tutustumiskäynnille. Sunan navetta sijaitsee Espoon keskuksessa Tuomiokirkon läheisyydessä. Lisätietoa Sunan navetasta

19 Asukastyöpajojen yhteenveto 19 Kuva: Sunan navetta 2) Kirstin koulun tilojen käytön selvittäminen Suvelassa sijaitseva Kirstin koulun peruskorjaus käynnistyy ensi syksynä. Korjauksen yhteydessä kouluun rakennetaan noin 1000 neliömetriä tilaa kaupunkilaisten käyttöön. Tiloihin tulee mahdollisesti Espoon työväenopiston toimintaa ja nuorisotila Sentteri, joka tuli esille hankkeen tutkijoiden tekemien toimijaverkoston haastattelujen yhteydessä. Asukkaat voivat osallistua kulttuuritoimen, nuorisopalvelujen tai työväenopiston toimintaan. Tämän lisäksi kuntalaisten (asukkaiden) käyttöön voidaan varata osa koulun tiloista. Tilojen ylläpitäjä on Espoon sivistystoimi. Edellisessä pajassa tuotettiin seuraavia ideoita tiloissa tapahtuvalle toiminnalle. suomenkielen opiskelupiiri taidegalleria kulttuuriharrastuksia bänditiloja elokuvakoulutoimintaa toimintaa nuorille toimintaa maahanmuuttajanaisille toimintaa vanhuksille Ryhmässä sovittiin, että Soile ottaa yhteyttä hankkeen projektipäällikköön Jaana Helliseen ja pyytää mahdollisuutta tapaamiseen. Tapaamisessa voidaan esittää asukkaiden ajatuksia tilojen käytöstä ja jatkotoimista asukkaiden näkemysten kuulemiseksi. Kutsu tapaamiseen lähetetään kaikille asukaspajan osallistujille.

20 Asukastyöpajojen yhteenveto 20 Kuva: Kirstin koulu 3) Maahanmuuttajanaisten suomenkielen oppimisen edistäminen Ryhmässä keskusteltiin siitä, että suomen kielen oppiminen maahanmuuttajille on tärkeää. Usein maahanmuuttajanaiset viettävät paljon aikaa kotona, jonka vuoksi suomen kielen oppiminen hidastuu. Yhteisissä tiloissa voisi järjestää suomenkielen opetusta maahanmuuttajanaisille. Opetukseen tulisi olla helppo pääsy ja sen tulisi olla edullista tai ilmaista. Työssä käyville ja kotona oleville naisille voisi olla opetusta eri aikaan ja mahdollisesti tulisi järjestää lastenhoito (päivällä ja illalla). Naisille voitaisiin levittää tietoa kieliryhmistä päiväkotien, asukaspuiston ja moskeijan kautta. Opetusta voisi antaa työväen opiston lisäksi järjestöt ja opiskelijat. Yhteisissä tiloissa tapahtuva opiskelu lisäisi vuorovaikutusta maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Suomalaiset ja maahanmuuttajat tutustuisivat toisiinsa. Myös maahanmuuttajat voisivat opettaa omaa kieltään suomalaisille. Yhteisessä keskustelussa todettiin, että naisten mukaan saamiseksi on luottamuksen syntyminen tärkein asia. Yhteisen paikan tulisi olla turvallinen. Maahanmuuttajanaisten suomen kielen oppiminen on osa isompaa kokonaisuutta, kun suunnitellaan yhteisiä tiloja eri kulttuureista tuleville. Espoon kaupungin pitäisi olla mukana hankkeessa. Ryhmässä ei toistaiseksi sovittu mitään toimenpiteitä asian edistämiseksi. Asiaan palataan syksyllä yhteisöpajojen yhteydessä. Markkinahumussa on rahaa, mutta kirsikkapuun alla on rauhaa. Japanilainen sananlasku VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ kirjasi Anja 1. Espoo puhtaaksi päivä kaupunki mukaan välineiden, tarjoilun ja ilmoittelun muodossa koulut ja päiväkodit mukaan (informaation kohteena opettajat) kouluissa voisi käydä kertomassa siististä ympäristöstä ja sen merkityksestä