VÄLITTÄVÄT VALITTAVAT VERKOSTOT Tutkimushanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄLITTÄVÄT VALITTAVAT VERKOSTOT Tutkimushanke 2013 2015"

Transkriptio

1 Asukastyöpajojen yhteenveto 1 VÄLITTÄVÄT VALITTAVAT VERKOSTOT Tutkimushanke Espoon keskus on arjen tarinoita, kulttuurien kirjoa ja kehittyvää kaupunkielämää kulttuurimaisemassa. Se on koti yli ihmiselle ja kaupungin uudistuva sydän. Alueella on lukuisia erilaisia väestöryhmiä ja toimijoita. Miten ja missä syntyvät alueen kehittämisideat? Välittävät Valittavat Verkostot on Laurea-ammattikorkeakoulun hanke, jonka tavoitteena on tutkia ja kehittää asukkaiden osallisuutta alueen kehittämisessä verkostomaista kehittämistyön mallia yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa tehokkaita muotoja eri toimijoiden yhteistyölle Toimintatutkimusta tehdään yhteistyössä asukkaiden, kehittäjien, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Hankkeessa kerätään ja analysoidaan tietoa toimijoiden verkostoista ja kehittämiskohteista. Tavoitteena on luoda espoolainen lähiökehittämisen malli, jossa asukkaat ovat aidosti mukana. Välittävät Valittavat Verkostot -tutkimushanketta ( ) rahoittaa Ympäristöministeriön asuinalueiden kehittämisohjelma. Tutkijoina hankkeessa toimivat yliopettajat Soile Juujärvi ja Kaija Pesso sekä lehtorit Virpi Lund ja Ossi Salin. Sähköpostit: Asukastyöpajaprosessin sisältöä on koostettu tähän yhteenvetoon osallistujien kirjaamina: Asukastyöpaja s. 2 Asukastyöpaja s. 4 Asukastyöpaja s. 10 Asukastyöpaja s. 18

2 Asukastyöpajojen yhteenveto 2 Asukastyöpaja 1: Open Space-menetelmän sovellus Onnellinen on nuori. Hän voi aina astua johonkin uuteen, hänelle kaikki on uutta. Helene Schjerfbeck Asukastyöpaja on tutkimusmatka ihmisen luokse ja kuulla asukkaan ääntä. Miten Espoon keskustaa tulisi kehittää, jotta se olisi hyvä paikka olla, elää ja toimia? Teemakokoukset osallistujien esille nostamista aiheista 1. Yhteiset tilat ja viriketoiminta (Kokouksen vetäjä: Maija) Monitoimitiloja urheilulle ja kulttuurille, lasten leikkipaikoille Kylpylä, SPA-toimintaa. Maaseutumaisuus on tuotava enemmän esille Golfkentän parannus Espoon joen seudun imagon kohotus Tiedotusteemojen keskittäminen vuodenaikojen mukaan eri muodoissa Keskuspuiston läheisyyden hyödyntäminen paremmin Edullisia harrastuksia kaikille Maahanmuuttajien ja kantaväestön erilaisia yhteistapaamisia ja tapahtumia o esim. Kenen lauluja laulat teemalla. Tehdään maahanmuuttajille luontoretkiä ja tehdään Suomen luontoa tutuksi o esim. sieniä ja marjoja, puita yms. 2. Siisteys ja viihtyvyys Espoon keskus ja lähialueet (Kokouksen vetäjä: Jonna) Siisteyden jatkuva ylläpito, erityisesti tuli esille aseman ympäristö Roska-astioita lisätään runsaasti ja kokonaisvaltaisesti. Itse olen huomannut näiden puuttumisen Espoon tieltä, Muuralantieltä ja Vanhalta Muuralantieltä. Alue siisteyskatselmus. Hankkeeseen ryhmä, joka kiertää asuinalueet läpi, kirjaa epäkohdat. Kirjausten ja huomioiden perusteella tehdään toimintasuunnitelma epäkohtien korjaamiseksi. Esteettistä kauneutta. Kaupunkikuvaa parannetaan kukka-asetelmin, olemassa olevat istutukset kunnostetaan ja hoidetaan, istutetaan koristepuita esim. kirsikka. Puistot kunnostetaan. Puistokummit. Helsingin mallista voisi jalostaa Espoolle sopiva. Talojen julkisivuille tarvitaan kasvonkohotus. Rapistuneiden yhtiöiden julkisivujen maalaukset, rappaukset tehtävä vähintään PTS:n mukaisesti tai jo aiemmin jos yleisilme niin vaatii. Graffitien poistot. Kirkkojärvellä on ainakin ongelmapaikkoja. Graffiti-taiteelle oma seinä, jota taiteilijat voivat käyttää kuvilleen. Kesätori. Viihtyisä kesätori, jossa kahvila, musiikkia, penkkejä, torimyyjiä, istutuksia ym. hyvän tunnelman ja viihtyvyyden tuomia palveluita. 3. Matalan kynnyksen palvelut ja kulttuuripalvelut (Kokouksen vetäjä: Kaide) liikuntatilat kohtaamispaikat o tarvitaan kohtaamispaikkoja ja toimintaa eri-ikäisille ihmisille o elokuva, taiteen tekeminen, näyttelyt, musiikki

3 Asukastyöpajojen yhteenveto 3 järjestöjen toimintaan mukaan vapaaehtoisia vetäjiä kaupungin toimintana esim. Työväen opiston ohjelmaa 4. Vapaaehtoistyö (Kokouksen vetäjä: Asa) selkeät ohjeet vapaaehtoistoimintaan kulujen korvaus mahdolliseksi varamummi ja varapappa MLL & SRK Harmaat Pantterit o SRK Tuomiokirkko vanhusten virkistysseuraa Kädentaidot (puutyöt, kokkaus, käsityöt) koulutus, koulutuksen käyttöasteen korostus pihatalkkarit ATK ym. tekninen tuki 5. Suvelan asunnot (Kokouksen vetäjä: Adan) Vanhojen kerrostalojen tilalle taloja joissa on asuntoja, joissa on enemmän neliöitä ja isompia huoneita, mutta myös yksiöitä ja kaksioita. Hyviä asukastiloja yhteistoimintaan ja juhliin esim. häät, synttärit. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja Kotiläksy helpiä, jossa olisi aina joku vapaaehtoistyöntekijä Mielenkiintoisia leikkipaikkoja lapsille Tiloja järjestötoiminnalle Nuorille työpajoja ja tiloja ajanviettoon iltaisin sekä viikonloppuisin Suvelantielle tarvitaan korotettuja suojateitä Koti-äitien kohtaamispaikkoja, keskustelu ja kerhotoimintaa Erikokoisia liikehuoneistoja vuokralle lyhytaikaisempaa ja pienimuotoista liiketoimintaa varten 6. Koirapuisto (Kokouksen vetäjä: Jonna) Keskeiselle sijainnille, jotta palvelisi monia käyttäjiä. Esim. Kirkkojärvi Pienten ja isojen koirien puoli; jaettuna kahteen eri puoleen turvaa jokaiselle karvakuonolle iloisen leikkihetken kavereineen. Koirille virikkeitä. Ei pelkästään aukea tila. Puistoon lisätään kasvillisuutta, maan muotoilua, "leikkiteline", tehdään koiranomainen puisto. Penkit Ilmoitustaulu, johon voi laittaa eläimiin liittyviä mainoksia, palveluita ym. ilmoituksia. Koirapuiston voisi yhdistää kotieläinpuiston yhteyteen (Haka), jos sellainen on tulossa / suunnitteilla. Espoon keskuksen alueella ei ole tällä hetkellä kunnollista koirapuistoa. Vanha koirapuisto on Saarnilaakson koulun takana. Alueella on paljon koiraihmisiä ja puistolle on suuri ja toivottu tarve.

4 Asukastyöpajojen yhteenveto 4 Asukastyöpajat liikkuvat ajattelun ja kysymisen poluilla. Tutkimme yhdessä todellisuutta osallistujien kokemuksen pohjalta. Löydämme portin uudenlaiseen yhdessä tekemiseen sekä aktiiviseen osallistumiseen alueen yhteisöllisyyden kehittämisessä. Tuemme yhteistyön syntymistä alueen muiden toimijoiden kanssa. Asukastyöpajan 1. kiteytys. Osallistujien ajatukset liittyivät seuraavien teemojen alle: Asukastyöpaja 2: World Cafe ja Ideahautomo Eivät puut ja pellot minulle mitään opeta, vaan ihmiset, joita kohtaan kaupungissa. Minä haluan sinun kehittelevän omia näkemyksiäsi omalla tavallasi, omista lähtökohdistasi lähtien. Sokrates (n eaa.) World Cafe -teemapöydissä keskusteltiin aihe halki monelta näkökulmalta. YHTEISET TILAT Kirjasi Ossi Mitä toimintoja asukastaloon/asukastalot halutaan? Kirjallisuuspiiri, näytelmäkerho Suomalaisen ympäristön hyödyntämisen valmennusta esim. sienten hyödyntäminen maahanmuuttajille Pakottomuuden periaate Kursseja, opiskelua ilmaisperiaatteella myös: Omnia, Laurea ym. mukaan Kantaväestön ja maahanmuuttajien yhteislaulutilaisuuksia "Paikallisradio" Korjausta, tuunaamista, työpajoja Tietokoneen käytön tukemista (käyttötukipaja) Työllistämisympäristö, pienimuotoista yrittäjyyden aloittelua, osuuskunta-ja käsityöläispajoja ja myyntiä Kuntosalityyppinen toiminto

5 Asukastyöpajojen yhteenveto 5 Esteettömyys, ei liikaa rajoituksia "Asukaskulttuurikeskus" Mahdollistaminen vapaaseen organisoitumiseen Pop-up -organisoitumisen mahdollistuminen Keittiö ja kahvi/ateriointitila, kokkauksen mahdollisuus Huom! Senioritoiminnan vahvistaminen esim. senioritanssit sopisivat liikuntasaliin. Kirkkojärven puolelle enemmän toimintatilaa (Kannussillanmäen tilat?) Pohdituttavaa: Ovatko ihmiset sitoutuneita pysymään tietyillä alueilla? Hakeutuvatko asukkaat Kirkkojärveltä Suvelaan? Palveleeko vain tiettyä kaupunginosaa? Työväenopiston tilojen pitäisi olla kauppakeskusten lähellä. Huom! tulevat projektit. Oppilaitoksen muiden tilojen hyödyntäminen (liikuntatilan lisäksi) myös iltaisin, viikonloppuisin Projektipäällikkö pitämään ko. konseptin kehittämistä ja aloittamista hyppysissään. Edellyttääkö projektirahoitusta? Muun välttämättömän henkilöstöjärjestelyn selvittäminen. ASUMISEEN LIITTYVÄ YHTEISKEHITTELY Kirjoittaja Kaija Cafe pöydässä oli neljä osallistujaa ja Laurean edustaja. Ensin käytiin läpi edellisen pajan tuotokset ja puhuttiin niistä, koska kaksi edustajaa olivat olleet edellisessä pajassa. Yksi osallistuja siirtyi toiseen pöytään ja yksi osallistuja tuli ideahautomosta ja yksi osallistuja tuli myöhemmin. Hän oli ollut edellisellä kerrallakin. Ryhmä tuotti ideoida ja keskustelu oli vilkasta. Keskustelussa lähdettiin liikkeelle reilun kokoisten asuntojen saamisesta alueelle ja varsinkin reilun kokoisten perheasuntojen saamisesta. Keskustelussa nousi osaomistusasunnot, jotka olisivat Aran rahoittamia, jolloin olisi mahdollisuus päästä asuntoon kiinni pienellä rahalla ja asunnot olisivat puolikunnallisia asuntoja. Osallistujilla oli kokemusta ja näkemyksiä asunnoista ja niitä onkin ollut jo olemassa jossakin osassa Espoota parikymmentä vuotta sitten rakennettuja. Yksi uusi idea tuli Kahden sukupolven asunnoista, jolloin ikääntyvät vanhukset ja lapsen perhe voisi asua yhdessä eri kulkuväylällä oleviin asuntoihin, yhteisiä tiloja olisi, jolloin olisi omaa rauhaa, enemmän vastuuta. Nämä olisi sekä vuokra-asuntoja että omistusasuntoja. Tätä voisi lähteä viemään eteenpäin tekemällä kysely tarpeesta/ kiinnostuksesta, esitystä asiasta voisi viedä eteenpäin kaupungille ja sitten kokeiluhanke pystyyn. Toinen idea oli senioriasuntojen ja asukkaiden ryhmittymä, jolloin talojen katutasolla voisi olla vaihtuvat yrittäjät, he voisivat vuokrata tiloja vaihtuvina aikoina. Osallistujia kaiken kaikkiaan pohditutti ja aiheutti keskustelua Espoon kaupungin kaavapuolen hitaus, rakennustarkastajien toiminta sekä tonttipula, tonttien kalleus ja edullisten vuokratonttien tarve. Espoon alueella tulisi vuokra-asuntojen jakautua tasaisesti, jolla estettäisiin segrekaatiota. Espoon tulisi noudattaa MAL- sopimusta jolloin vuosittain tehtäisiin vähintään 500 vuokra-asuntoa nyt sen ollessa n Myös mahdollisuutta ryhmärakentamiseen peräänkuulutettiin. Ideahautomosta tulija perään kuulutti naapurien tuntemista, ainakin naamalta niin, että tervehditään ja pihaa, jossa voidaan oleskella.

6 Asukastyöpajojen yhteenveto 6 Keskusteltiin ja ideoitiin siirtolapuutarhaa kaupungin tontille, hyvä esimerkki oli Puolarmaari. Tontit ja mökit saisi olla vähän isompia. Tarvetta tälle olisi, se loisi viihtyisyyttä, terveyttä, naapuriapua. siellä olisi myös palstat. Lavaviljely otettiin esille taloyhtiöiden pihoille, vastuun tästä voisi ottaa asukastoimikunnat, pihoihin viihtyvyyttä, kukkapenkkejä. Esille tuli myös taloyhtiöiden käyttämättömät tilat kuten saunatilojen vähäinen käyttö niitä voisi tarjota yrittäjille kuten hierojille jne. Yhteenvetona ideat: ylikulkusillalle yrttipuutarha parkkipaikat kenen vastuulla - kaavoituksen edulliset tontit, vuokratontit kaavoitukseen vauhtia > rakennuslupien ajat lyhemmiksi, omakotitontteja kohtuuhintaista asumista, palvelut lähelle, julkinen liikenne jokaiselle oma sopiva asumismuoto asuntotuotannon monipuolistaminen kaiken kattavaksi kirkon seudun elävöittämien virkistyskäyttöön, kojuja, paatit, joen kunnostaminen aseman seudun viihtyvyyden lisäämien < ylikulkusilta toimivaksi, puhtaus elävä Espoon keskuksen tori - kauppahalli osuustoimintana kerrostalojen yhteistilat olla yhteinen kaupunki erityisryhmien kodit > tarpeiden huomioiminen, kosketusnäytöllä kodin eri toiminnot, älysähkö VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Kirjasi Soile Ryhmässä pohdittiin, miten Espoon Keskuksen alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä voitaisiin parantaa. Keskustelun lähtökohtana olivat seuraavat havainnot: Alueella ei ole koirapuistoja jonka seurauksena koirien jätöksiä on siellä täällä Jätteitä ja romuja jätetään naapurin tonteille Alueelta löytyy huumepiikkejä Nuoret, erityisesti vuotiaat, viettävät aikaa porttikäytävissä ja kaduilla Ihmiset eivät taloyhtiöissä tunne toisiaan Talkoisiin osallistuminen on alhaista Taloyhtiöiden puheenjohtajat ovat passiivisia Asukkailla ei ole kädentaitojen harjoittamiseen ym. harjoittamiseen tiloja Myös mummot ja vaarit kaipaavat yhteistä toimintaa ja tiloja Torilla ei ole yrittäjiä, koska vuokrat ovat heille liian korkeita Espoon joki on hoitamaton; pitäisi ruopata jotta virkistyskäyttö olisi mahdollista Alueella on vähän yhteisiä tapahtumia: Espoo-päivän ohjelmatarjontaa voisi kehittää Päättäjät eivät ole kiinnostuneita Espoon Keskuksen kehittämisestä Kaavaesittelyt tulisi olla alueella (ei esimerkiksi Isossa Omenassa) Kaavoitusprosessi on hidasta Ryhmässä keskusteltiin mitä asioille voitaisiin tehdä. Kehittämiskohteiksi valikoituvat toritoiminnan elävöittäminen ja Koirapuiston hankkiminen. Koirapuistossa voisi olla sopiva paikka Fidan vieressä. Koirapuistot kuuluvat Espoossa kaupungin tekniseen toimeen ja siellä niistä vastaa Leena Ihalainen (tieto

7 Asukastyöpajojen yhteenveto ) Torin elävöittämisen edistämisessä kannattaisi ensin hankkia taustatietoa kauppakeskusten johtajilta ja Espoon kaupungilta. Todettiin että nykyään huoltoyhtiöt vastaavat tehtävistä, joita ennen taloyhtiöissä tehdään talkoilla. Taloyhtiöiden ja asukkaiden aktivointi talkootoimintaan olisi hyvä tapa luoda viihtyisyyttä, joten talkootoimintaa voisi elvyttää uudelleen. Ideahautomo: Asukastyöpajan uusien osallistujien ajatukset kysymykseen: Mikä mielestäsi parhaiten edistää yhteisöllisyyttä ja hyvää elämää Espoon keskuksen alueella? Osallistujat keskustelivat seuraavista esille nousseista ideoistaan tarkemmin World Cafe teemapöydissä. piha, jossa voi oleskella naapurien tunteminen (ainakin naamalta niin, että tervehditään) harrastustiloja saako naapurin tontille laittaa romuja? asemakaava esille ko. alueelle Lisäksi 1. asukastyöpajan yhteenvetoon haluttiin lisätä seuraavia kirjauksia: lehdessä: puretaan lasten leikkipuisto, kun on niin huonossa kunnossa asukaspajan yhteenvedossa lause maaseutumaisuus tuotava enemmän esille. kommentti: samalla tungetaan asuintaloja kylki kylkeen Espoon joen saa ruopata ja siivotakin selkeät julisteet roskikset tyhjennettävä useammin. tyhjennys/aikataulut ovat a/o ei maalata parkkiruutuja kirkkojärvellä olisi onkipaikkoja kesätorin paikkavuokrat, penkkejä puuttuu missä toimitilat (mm. musiikki, näyttelyt) keskuksen asemakaava = kirkkojärven puhdistus esillä omenassa talotoimikunta 100 asuntoa, 5 on pihalla hommissa

8 Asukastyöpajojen yhteenveto 8 Minulle kuvaaminen on sitä, että silmä, ajatukset ja sydän asetetaan samalle näköakselille. Henri Cartier-Bresson (Magnum Photos) Kuvat: H. Cartier-Bresson Osallistujia innostettiin tekemään esim. valokuvakävelyitä esille nostetuista asioista, joiden avulla voidaan pureutua aiheeseen vieläkin konkreettisemmin seuraavissa asukastyöpajoissa. Seuraavassa asukastyöpajassa klo jatketaan esille nousseiden asioiden käsittelyä. Kaikki kiinnostuneet alueen asukkaat ovat tervetulleita mukaan kehittämään parempaa yhteisöllisyyttä Espoon keskuksen alueelle. PAJOJEN VÄLISSÄ Osallistujat olivat aktiivisina asukastyöpajojen välissä ja työstivät mielestä aihetta eteenpäin seuraavaa pajaa varten. ASUMISEEN LIITTYVÄ YHTEISKEHITTELY Kahden sukupolven asunnot: Katja, Keskustelut olivat tosiaan kiinnostavia. Moni aihe liittyy jollain tavalla omiin kiinnostuksen kohteisiini, ja konkreettisesti myös työhöni jota teen alueella oman tutkimushankkeeni parissa, aiheena kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen asuntosuunnittelussa. Kirjoittelin nyt tässä vaiheessa hieman ylös omia pohdintojani liittyen niihin kahden sukupolven asuntoihin. Kahden sukupolven asumisratkaisut on aihe joka on ollut viime vuosina jonkin verran esillä asuntosuunnittelussa. Esimerkiksi arkkitehtikoulutuksessa harjoitustyönä aihe on ehkä aika tyypillinenkin. Mutta toteutuspuolella asia on jäänyt lähinnä pientalopuolelle, ja kerrostaloissa en ole juuri törmännyt vastaavaan. Tämä johtuu kai lähinnä siitä, että rakennuttajapuoli on ollut muutenkin aika vastakarvaan kaikkea joustavuutta vastaan. Perusteluna se ettei erilaisille ratkaisuille ole heidän mukaansa kysyntää. Minusta asia voisi kuitenkin tulevaisuudessa olla jo kansantaloudellisestikin ajateltuna hyvin kannattavaa, ja kerrostaloasuminen nimenomaan tarvitsisi tällaisia joustavia ratkaisuja. Helsingissä Jätkäsaaressa on yksi hanke joka on rakennettu osin sukupolviasumisen teeman ympärille. Kyseessä on ryhmärakentamishanke, jossa asukkaat ovat alusta lähtien mukana määrittelemässä asuntoja. Tämä tietysti ratkaisee tavallaan sen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen ongelman johon rakennuttajat

9 Asukastyöpajojen yhteenveto 9 aina vetoavat. Jätkäsaaressa rakentaminen ja tontit ovat kuitenkin kalliita, ja luulen että Espoon keskuksen alueelle asiasta pitäisi kehittää jokin kohtuuhintainen vaihtoehto, vaikka vuokra-asumisen tai jonkin tyyppisen vuokra- ja osa-omistus-yhdistelmän pohjalta. Silloin myös tilaratkaisut ovat ehkä hieman erilaisia kuin Jätkäsaaressa. Joitain tietoja Jätkäsaaren hankkeesta löytyy: Pientalopuolella tämän tyyppiset ratkaisut ovat minusta nykyään jo aika yleisiä. Meillä toimiston projekteissa esimerkiksi on aika yleistä että ratkaisuissa mietitään isovanhempien lyhyen tai pidemmän aikavälin asumista samassa yhteydessä. Esimerkiksi silloin kun toiset isovanhemmat asuvat jossain muualla kuin Suomessa, he voivat olla vierailulla pidempiä aikoja ja majoittuminen ratkaistaan mieluiten niin että kaikille löytyy riittävästi yksityisyyttä. Mutta sellaisessa tapauksessa ns. sivuasunnolle ei tietysti ole tarvetta aina, joten jos ajatellaan kerrostalomallia, niin olisi hyvä että sivuasuntoa voisi vuokrata myös muille. Sama asia pätee myös osaan maahanmuuttajien tarpeista, kun sukulaisia tulee vierailulle kaukaa. Ja sitten taas toisissa tapauksissa, kuten isojen somaliperheiden kohdalla, tai pidempiaikaisessa omaishoitotilanteessa, sivuasunnon tarve voi olla hyvinkin pitkäaikaista. Espoon asuntojen kehityshankkeessa Suvelassa (jota seuraan tutkimuksessani) normaalia perheasuntoa isompien asuntojen toteuttamismahdollisuudesta on keskusteltu hieman. Espoon asuntojen rakennuttamisjohtajan mukaan ne ovat mahdollisia, jos asuntojen jakamisen kahdeksi erilliseksi yksiköksi on mahdollista silloin kun tarvetta isommalle ei enää ole. Asuntojen ja porrashuoneen pohjaratkaisut ovat yksi tekijä jotka tekevät asuntojen yhdistämisen ja erottamisen joko mahdollisiksi tai mahdottomiksi. Ja toisaalta olennainen kysymys liittyy siihen millainen rakennuttamis- ja hallintamuoto parhaiten mahdollistaisi riittävän joustavuuden sivuasunnon käyttöön. Kiinnostavaa olisi myös se, että paljonko tällaiselle ratkaisulle olisi kysyntää, ja kuinka paljon joustavuutta lopulta tarvittaisiin Eli keskusteluaiheita asiasta varmasti löytyy. Ja itse varmaankin selvittelen näitä asioita jossain määrin tutkimukseeni liittyen, joten tässä kohtaa intressit kohtaavat osaltani aika hyvin. Moni muukin aihe keskusteluissa liittyy jollain tavoin työhöni, esimerkiksi yhteistilat, pihat, ja niiden käyttö. Nuorten kanssa järjestämissäni suunnittelutyöpajoissa myös tuli esiin noita liikuntaan liittyviä puistotoiveita, futsal on hyvä lisä niihin. Osaomistusasunnot: Jonna, Meillä on paljon matalapalkka-alojen työntekijöitä (kantaväestön lisäksi myös maahanmuuttajia) sekä myös nuoria, joille tämä ratkaisu olisi enemmän kuin sopiva. Paljon puhutaan tasa-arvosta ja minusta myös tasaarvo tulisi pitää sisällään tasa-arvoisen mahdollisuuden asumismuotojen suhteen. Aravatuetut osaomistusasunnot ovat joustava vaihtoehto, jossa pienivarainenkin pääsee pienellä sijoituksella kiinni omaan kotiin. Tämä tarkoittaa, että hakijan tulot, varallisuus vaikuttavat osaomistusasunnon saantiin. Asunnon kokonaishinta sovitaan ostohetkellä eivätkä osaomistusaikana markkinoilla tapahtuvat hintavaihtelut vaikuta loppuhintaan eli se ei muutu asumisaikana. Pienin sijoitus ostohetkellä on 10 % -osuus asunnon kokonaishinnasta sen valmistumishetkellä. (Pankit hyväksyvät lainan vakuudeksi, jolloin lainan saanti osuutta varten myös helpottuu.) Omistusosuutta asunnon osakekannasta voi lisätä asumisaikana. Lisäosuuksien ostoajankohdat on määritelty joko osakassopimuksessa tai sitten lisäosuuksia voi ostaa haluamansa määrän kerran vuodessa aina 49 %:iin asti. Korkotukilaina-ajan päätyttyä asunnon voi ostaa kokonaan omaksi. Korkotukilaina-aika esim. 20 vuotta. Jos osaomistusasunnosta haluaa luopua ennen osaomistuskauden päättymistä (ns. edelleen luovutuskauppa), voi siitä myös luopua, jolloin saa oman jo maksetun hinnan takaisin indeksillä korotettuna. Lisäksi, jos asunnossa on tehty rakennusaikaisia laatuparannuksia tai remontteja, saa myös niistä pyytää maksun myydessä osaomistusosuutensa ulkopuoliselle eteenpäin. (Uuden osaomistajan tulee täyttää myös tulo- ja varallisuusrajat.)

10 Asukastyöpajojen yhteenveto 10 Mikäli asunnolle ei löydy uutta osaomistajaa, yhtiön omistajalla on osuuden takaisinostovelvollisuus. Osaomistusaikana asuminen perustuu vuokrasopimukseen, koska asukas omistaa aluksi vain osan asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista. Vuokra perustuu hoitovastikkeeseen ja rahoitusvastikkeisiin. Näin ollen kuukausittainen vuokra on ainakin 40 % edullisempi kuin vapailla markkinoilla. Vuokran määrään alentavasti vaikuttaa myös ostetun osaomistuksen määrä. Vuokraa voi siis vielä alentaa ostamalla lisäosuuksia aina 49 % saakka. Osaomistaja voi perustelluista syistä luovuttaa asuntonsa väliaikaisesti toisen käytettäväksi enintään kahden vuoden ajaksi. Esimerkiksi jos muuttaa väliaikaisesti toiselle paikkakunnalle. Osaomistusasuntojen asukkailla on hallitus ja mahdollisuus osallistua keväisin järjestettävään yhtiökokoukseen, jossa voi vaikuttaa as oy: asioihin. Asukastyöpaja 3: Ryhmätyömessut Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto. Albert Einstein Osallistujat jakautuivat eri ryhmiin edellä esitetyn kartan pohjalta oman mieltymyksensä mukaisesti, joissa jatkettiin valittujen aiheiden käsittelyä. Asumisen yhteiskehittely ryhmä kokoontui suunnittelukokoukseen ja muut ryhmät työskentelivät aiheensa parissa ryhmätyömessujen menetelmällä.

11 Asukastyöpajojen yhteenveto 11 ASUMISEEN LIITTYVÄ YHTEISKEHITTELY kirjasi Katja Ryhmä lähti pohtimaan asumiseen liittyviä asioita aikaisemmissa työpajoissa muodostuneiden teemojen pohjalta. Teemat olivat kahden sukupolven asuminen, osaomistusasunnot ja siirtolapuutarhat. Viime kerran osallistujat olivat selvitelleet näitä asioita hieman edellisen tilaisuuden jälkeen, ja nyt tavoite on jatkaa sen pohjalta kokonaisuuden miettimistä. Alussa ryhmässä on mukana kolme edellisen työpajan osallistujaa, yksi osallistuja ensimmäisestä työpajasta ja kaksi uutta osallistujaa. Uusilta osallistujilta kysytään ensin uusia ajatuksia. Siirtolapuutarhojen osalta netistä löytyy kaupungin sivut, jotka ovat hyvät. Siirtolapuutarhoja on Puolarmaarissa ja Leppävaarassa. Espoon keskuksen alueelta löytyy yksi palstaviljelypaikka, Tuomarilan puolelta, keskuspuiston kupeesta. Aikaisemmat osallistujat kertovat että Kirstinharjun alueella tehtiin laaja selvitys (kävelykierros), jolla on ollut selvä vaikutus alueen ilmeeseen. Alue on siistiytynyt valtavasti. Näkyviä muutoksia. Toinen uusi osallistuja nostaa esiin vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen yhdistämisen samaan taloon, kuten Helsingin Ruoholahdessa on tehty. Idea tässä on se että vuokra-asuminen ei leimautuisi. Kirstinmäessä vuokratalot nimenomaan leimaavat aluetta. Esiin nostetaan se että sekoittaminen voi olla ongelmallista hallinnollisesti yhtiökokouksissa. Ja silloin kun pitäisi tehdä kunnostustöitä tai talkootöitä, jos omistusasukkaat haluavat eri asiaa kuin vuokralaiset. Kunnat ostavat joskus asuntoja asuntoyhtiöistä ja laittavat vuokralle, mutta tällaisia yhdistelmiä ei rakenneta. Sekoittaminen voisi liittyä myös kahden sukupolven asumiseen, mummo voisi tulla vuokralle. Ruoholahden kohdetta on pidetty onnistuneena, ratkaisu on toiminut myös asukkaiden kannalta, joten ihmetellään miksi tällainen ei ole yleistynyt, ja miksi Espoossa ei ole vastaavia kohteita. Lippajärvellä taas on paljon kaupungin vuokra-asuntoja, mutta siellä leimautuminen ei ole ollut ongelma. Lisäksi uusi osallistuja toteaa, että kun mietitään uusia asukaskulttuuritaloja, niin pitäisi huomioida että Kannusillan tilat olisivat hyvät, mutta kävijälukujen pohjalta arvioituna niistä ei ole tiedotettu riittävästi. Tilat pitäisi saada näkyväksi. Sali on hyvin varustettu, mutta leffassa ei käy paljoa ihmisiä. Tila palvelee myös asukkaita, koska harrastelijateatterit käyttävät sitä. Tämä huomio liitetään osaksi yhteistilaryhmän teemoja: tarvitaan valotauluja. Toisesta pöydästä nostetaan esiin alueen imagoon liittyvä teema monikulttuurisuus. Alue on monikulttuurinen, mutta sitä pitäisi tuoda positiivisella tavalla esiin, olla reilusti monikulttuurinen. Todetaan että Espoosta puuttuu edelleen Caisan tyyppinen monikulttuurisuuden estradi, jolla mm. lähetystöt voisivat tuoda omaa kulttuuriaan esille positiivisella tavalla. Teema liitetään osaksi yhteistoiminta ja yhteistila ryhmiä, mutta imagoon liittyvänä asiana se liittyy myös asumiseen. Varsinainen työryhmätoiminta käynnistetään, ja asumisen ryhmään jää kaksi edellisen pajan osallistujaa, yksi uusi osallistuja ja Laurean puolelta Soile. Keskustelua käydään sen pohjalta että yritetään hahmottaa miten asioita voidaan viedä eteenpäin. MITÄ ja MIKSI Soile kertoo, että he olivat haastatelleet ihmisiä edellisenä viikonloppuna kahden sukupolven asunnoista. Monet sanoivat, että he eivät yksinkertaisesti halua että asutaan samassa, että se on liian kontrolloivaa. Lähellä asuminen olisi parempi. Maahanmuuttajat sanoivat, että asiaan liittyy liikaa kunniavelvollisuusjuttuja, siksi ei ole hyvä juttu. Joku oli kuitenkin pitänyt hyvänä. Yleisesti asennoituminen ei kuitenkaan ollut innostunutta. Asiaa katsottiin ehkä omasta näkökulmasta, omaa anoppia ajatellen. Kysymyksestä ei ehkä kuitenkaan ollut tullut ilmi se, että ideana on, että eri sukupolvilla olisi omat erilliset asunnot, joiden sisäänkäynnit olisi yhdistetty. Omat pesät, mutta niin että liikkuminen on joustavaa. Asiaa pitäisi avata enemmän jotta se ymmärretään oikein. Yksi ryhmän jäsen oli tavannut Sukupolvien koti hanketta vetävät Markus Lebeitsukin. Hanke oli alkanut 2008, ja 2010 ideaa oli esitelty päättäjille. Kokkolan asuntomessuilta oli saatu paras tontti, mutta asunnosta oli tullut liian iso m2. Tästä syystä sitä ei ollut haluttu markkinoida sukupolvitalona, yksiköiden

12 Asukastyöpajojen yhteenveto 12 pitäisi olla pienempiä jotta asuminen olisi edullista. Hankkeen nettisivujen materiaalia (www.sukupolvienkoti.fi) saa hyödyntää vapaasti asian edistämistä varten. Hanke ei ole mikään yrityksen tai järjestön tai muun virallisen tahon järjestämä, vaan Lebeitsuk on tehnyt sen henkilökohtaisesta kiinnostuksestaan. Toinen jäsen kertoo, että sukupolviasumisen idea on ollut esillä suunnittelupuolella paljon. Toteutuneita kohteita on kuitenkin vähän. Löytyy paritaloja, joissa toinen asunnoista on pienempi, mutta asunnoilla ei ole mitään sisäistä yhteyttä. Malli soveltuisi myös aikuistuvalle nuorelle, tai vaikka vammautuneelle perheenjäsenelle. Tai sitten esimerkiksi jos isovanhemmat asuvat ulkomailla, niin vierailuja varten voidaan tarvita hieman pidempiaikaisesti sopivaa majoitustilaa. Asiaa ei pitäisi rajata vain omaishoitotyyppisiin ratkaisuihin, vaan ajatella laajemmin. Myös maahanmuuttajien tarpeet isommille asunnoille liittyy kahden asunnon yhdistämismahdollisuuksiin. Jos lapsia on vaikka 11 kpl, niin normaali perheasunto jää pieneksi. Muunneltavuutta tarvitaan. Asuntojen miettiminen kahteen tasoon voisi myös olla suurperheille mahdollisuus, saisi rauhaa toiseen tasoon enemmän. Siirtolapuutarhojen osalta asiasta ei keskustella paljoa, mutta muusta kaupunkiviljelystä enemmän. Mahdollisuus viljelyyn on varmasti kaikkia kiinnostava asia, esim. tynnyripuutarha voisi kiinnostaa myös ikäihmisiä, auttaa pysymään virkeänä. Jätkäsaaressa on toteutumassa sekä viljelyjuttuja että myös sukupolviasumista. Kehittämishankkeet ovat sillä alueella yleisiä. Löytyy viherseinää ja muuta. Viherseinien osalta pitää varmistaa että kasvit eivät haittaa talon rakenteita, että ne ovat vaikka irti rakenteista. Toisaalta viherseinät ei ole niin kivan näköisiä talvella, kuin miten ne havainnekuvissa esitetään. Saracon hankkeessa taas on sukupolvitalo, ryhmärakentamishankkeena. Siinä on pieniä sivuasuntoja joita voi yhdistää isompaan, mutta yhdistäminen ei ole onnistunut parhaiten. Jos yhdistäminen tapahtuisi eteisvyöhykkeeltä, ne olisivat paremmin itsenäisiä. Pitäisi selvittää minkä kokoisia yhdistettävien asuntojen pitäisi olla. Tai onko niissä kaikki varustelut, kuten keittiöt, valmiina. Pohjaratkaisutkin ovat kiinnostavia, vaikka niitä ei ehkä tarvitse olla mietittynä kun esitetään asiaa. Sivuasuntoja on joskus mietitty myös esim. kotiapulaisille, jolloin samaan asuntoon on kaksi sisäänkäyntiä. Mutta keittiötä ei silloin ole valmiina, jos haluaisi erottaa asunnot toisistaan. Se ovatko asunnot hallinnollisesti yksi vai kaksi erillistä on asia joka voi vaikuttaa joutavuuden mahdollisuuksiin. Paperilla asiat ovat erilaisia, ja voivat vaikuttaa byrokratiaan. Ihmisille jotka miettivät tätä vaihtoehtoa nämä asiat eivät varmaan ole selviä itsestään. Keskustellaan kysynnästä, onko sitä vaiko ei, ja millaisille ratkaisuille. Ennen kuin vuokranantajat lähtevät liikkeelle, selvitetään varmaan tarkkaan se, paljonko kysyntää on, ja mitä se tarkoittaa, yksiö, kaksio, keittiöllä vai ilman? Maahanmuuttajaperhe ei ehkä tarvitse kahta keittiötä, kun taas sukupolviasumisessa asunnot saisivat olla kuitenkin itsenäisiä sen suhteen. Rahoittajat ehkä haluavat muuntokykyisyyttä, joustavuutta. Tehdäänkö vain varauksia, vai millaiseen valmiuteen asunnot tehtäisiin? Todellinen tarve varmaan ratkaisee asian. Myös asumismuoto, vuokra- vai omistusasuntoja, vaikuttaa asiaan. Aihepiirit koskettavat monia. Vanhusten osalta myös viherasiat ovat terapeuttisia, ja osaomistusasuminen on myös kaikkien asia. Pientuloisille tarvitaan myös mahdollisuus omistusasumiseen. Espoon Asunnot eivät tee nyt osaomistusasuntoja, liittyykö siihen joku poliittinen päätös. Vai olisiko joku toinen toimija (rakentaja) mahdollisesti tekemässä osaomistusasuntoja? Siirtolapuutarhoista tuli vielä lopuksi esiin seikka, että ne ovat varsin kalliita. Talvivesi pitäisi miettiä, ihmiset voisi hoitaa porakaivon, joka olisi edullisempaa. Leppävaaraan on tulossa Rastaalan siirtolapuutarha, ja siellä mökit ovat kovan rahan rakennuksia, hinta sama kuin kaksiolla. MITEN Virpi tuli keskustelun Soilen paikalle kesken. Päivän tavoite on saada aikaan suunnitelma siitä, miten näitä asioita voidaan edistää. Todetaan että asuntoasiat liittyvät varmasti Espoon Asuntoihin, siirtolapuutarhat taas jollekin toiselle taholle. Mutta kaupunkiviljely tai säkkiviljely taas voisi olla Espoon Asuntoja koskeva asia. Jos mennään esittämään ideaa kaupungille tai Espoon Asunnoille, niin mitä esitetään, ketkä esittävät, millä delegaatiolla ollaan liikkeellä, ja milloin se voisi tapahtua?

13 Asukastyöpajojen yhteenveto 13 Seuraava työpaja on jo joten mietitään, että ennen sitä ei varmaan ehdi saada kutsuttua kiireisiä virkamiehiä paikalle. Lounastapaaminen voisi olla yksi vaihtoehto. Aikataulun puolesta asialla ei ole varsinaisesti kiire pajaan halutaan kaikki mahdolliset asukkaat. Tässä tarvitaan maahanmuuttajatoimijoita, ja heitä pitää pyytää mukaan. Laurealta löytyy yhteystietoja niille ketkä ovat aiemmin olleet mukana, yritetään kutsua heitä paikalle. Muita maahanmuuttajaryhmiä? Ehkä isojen asuntojen suhteen olennaisia ovat juuri somalit. Asuminen tietysti koskee ylipäänsä kaikkia, ei vain maahanmuuttajia. Perheistä naiset ovat ehkä enemmän kiinnostuneita asumisen asioista. Ja sitten vanhuspuolelta ihmisiä joilla on tarve näille ratkaisuille. Mitä materiaalia kutsuun? Ehkä ei liian määriteltyä, tai liian laajasti, vaan niin että hieman herätetään ajatuksia. Niin että ihmiset tulevat omilla ajatuksillaan. Sitten työpajan asukkaiden tarvekartoituksen jälkeen voidaan mennä esittelemään asiaa virkamiehille ja Espoon Asunnoille, laajalla otannalla. Tilaisuuden luonne voisi olla keskustelutilaisuus. Lisäksi voisi olla kirjoitettuna lista joka voidaan jättää virkamiehille, ja jota voisi laittaa eteenpäin. Yritetään sopia nyt valmiiksi joku päivämäärä, ja selvitellään ketä kutsutaan. Sitten seuraavassa työpajassa voidaan kertoa tämä päivämäärä, ja valmistellaan esitystä sitä varten. Ketä kutsutaan seuraavaan asukastilaisuuteen: aikaisempien pajojen osallistujia, maahanmuuttajia, vanhusjärjestöjä, omaishoitajia, Voimanpesän edustaja. Kuva: Making it green, Avanto Arkkitehdit Oy, Suvelan Onni -hanke. Ketä tavoitellaan myöhempään keskustelutilaisuuteen: Seppo Kallio, Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Arja Kottari Espoon Asunnoilta tonttipäällikkö (Sieralainen?) asuntopäällikkö Anne Savolainen toimialajohtaja Olavi Louko Kai Fogelholm kaavoituksesta kaavoituksesta muita? Asukastoimikunnat? Tai isännöitsijöille tietoa? VVO? tai Sato? vai kohdennetaanko vain yhdelle toimijalle? ja sitten delegaatio asukkaita ja muita ketä tarve koskee

14 Asukastyöpajojen yhteenveto 14 ENTÄ, JOS? Halutaanko ensi kerraksi rajata keskustelu näihin teemoihin, vai halutaanko vielä laventaa keskustelua muihin asumisen kysymyksiin? Voivatko ajatukset olla liian erilaisia? Ehkä on hyvä saada tällä teemalla erilaisiakin näkökulmia esiin, mutta ehkä ihan kaikkiin asumisen toiveisiin ei voida vastata kerralla. Jos tähdätään koehankkeeseen, kuten aiemmissa työpajoissa oli esitetty, niin silloin ehkä on hyvä keskittyä siihen mitä halutaan. Sukupolvien talo, kuten Markus Lebeitsukilla. Saadaanko ihmisiä paikalle? Paikan suhteen maahanmuuttajat tulisivat helpommin jonnekin heidän lähelle. Virkamiehille taas kaupungin tilat olisivat helpommat. Kumpien suhteen asia on enemmän merkittävä? Tulevatko virkamiehet muutenkin, tai onko ihmisille kynnyskysymys tulla kaupungintalolle? Täytyy selvittää asiaa. Imami voisi olla oikea ihminen saamaan ihmisiä paikalle. Ja Kai voi olla myös olennainen taho yhteyksien suhteen. Kaikista unelmistamme voi tulla totta, jos meillä vain on rohkeutta tavoitella niitä. VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ: TORI JA KOIRAPUISTO kirjasi Ossi Espoon kehittämisen lähtökohtana halutaan hyödyntää monikulttuurisuuden profiilia. Torin ja myös iltatorin kehittäminen nousi tapetille. Sijoituskohta mm. Entresseä vastapäätä tai Entressen ja Espoon torin väliin, jolloin parkkipaikasta voitaisiin lohkaista tilaa. Tori kulkee nimellä (Basaari). Siisteys rautatieasemalta pohjoiseen päin ongelma-aluetta lisätään roskiksia ja natsaroskiksia ja kaupungin erityistarkkailuun ja hoitoon kaupungin järjestyssääntöön vaadittiin roskaamisen kieltoa sakon uhalla kirjaston piha hyötykäyttöön kesäisin (soittoa, laulua, tanssia) No, niin: Kaupungin työntekijä opasti ryhmää tutustumaan Espoon kaupungin teknisen toimen sivuja mm. meneillään olevia kaavaprosesseja, jotta tiedettäisiin missä jo nyt virallisesti mennään. Sovittiin että tutustutaan ensin tähän materiaaliin ennen kuin ollaan yhteyksissä mm. Torsti Hokkaseen, Mikko Kiviseen ja Liisa Ikoseen. Näin saataisiin fokusoitua paremmin niitä asioita, joihin vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Seuraavassa osallistujien yhteinen alustava visuaalinen näkemys sekä torista että koirapuistosta:

15 Asukastyöpajojen yhteenveto 15 Kuvassa on ryhmän hahmotelma Tori-Basaarista. Kuvassa näkyy ideointia Koirapuistosta.

16 Asukastyöpajojen yhteenveto 16 Jonna kävi kuvaamassa asukastyöpajojen 2 ja 3 välissä Espoossa sijaitsevan Futsal-kentän, joka on nuorison suosima yhteinen paikka kokoontua ja harrastaa mielekästä toimintaa. YHTEISET TILAT JA YHTEISÖTOIMINTA kirjasi Soile Ryhmässä keskusteltiin Espoon keskuksessa olevista tiloista ja erityisesti Kirstin koulun tiloista, jotka olivat ryhmäläisille tuttuja. Asukkaiden yhteisellä tilalla tulisi tai voisi olla seuraavia ominaisuuksia: tilan ei välttämättä tarvitse olla suuri tilan tulisi olla viihtyisä tilaan tulisi olla esteetön pääsy jos tiloja on useassa kerroksessa, tulee olla hissi vanhuksia varten katutasossa voisi olla kahvila tilassa tulee olla keittomahdollisuudet yhteisen tilan lisäksi voi olla muita tiloja (esimerkiksi luokkia) tilassa tulisi olla iltavahtimestari palkkatuella olevat ihmiset voisivat olla tiloissa työntekijöinä tila voisi toimia kohtaamispaikkana maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille tilassa voisi olla maahanmuuttajatyöntekijä, joka vähentäisi maahanmuuttajien kynnystä tulla tiloihin ja toimintaan mukaan Tiloissa voisi olla seuraavia toimintoja suomenkielen opiskelupiiri taidegalleria kulttuuriharrastuksia bänditiloja elokuvakoulutoimintaa

17 Asukastyöpajojen yhteenveto 17 toimintaa nuorille toimintaa maahanmuuttajanaisille Yhteisten tilojen suunnittelussa voisi kartoittaa olemassa olevia yhteisiä tiloja ja ottaa niistä mallia. Tällaisia tiloja ovat monikulttuurisuuskeskus Kaisa Helsingissä asukastila Kivenkolo Kivenlahdessa asukastalo Kylämaja Matinkylässä koulujen aulatilat Ryhmässä pohdittiin tilojen suunnitteluun vaikuttavia asioita olisi hyvä olla tietoa tilojen ominaisuuksista yhteisen suunnittelun pohjaksi tilat edellyttävät asukkaiden ja yhdistysten toimintaa tilat edellyttävät ylläpitäjän ja maksajan maahanmuuttajayhdistysten tulisi yhdistää voimansa toiminnan vakiinnuttamiseksi tiloissa ja heidät tulisi kutsua suunnitteluun mukaan Espoon kaupungin ja muiden toimijoiden tulisi kehittää asukkaille kohdistuvaa viestintää ja ottaa huomioon erilaiset kieliryhmät ja kulttuurit Ryhmässä sovittiin seuraavat toimenpiteet jatkotyöskentelyä varten Espoon kaupungilta pyydetään tietoa Kirstin koulun tilasta Mukaan kutsutaan maahanmuuttajayhdistysten edustajat Asukastyöpaja 3 päätteeksi katsottiin ja kiteytettiin ryhmien toimesta miten ideointi- ja ajatteluprosessi ovat isona kuvana edenneet sekä mahdolliset jatkoaskeleet asian suhteen: Seuraava asukastyöpaja on klo Entressen Sinisessä huoneessa. Kaikki alueen kehittämisestä kiinnostuneet asukkaat ovat tervetulleita mukaan innostumaan ja ilmaisemaan halukkuuteensa olla mukana hyvässä yhteistyössä asuinpaikkansa toimintamahdollisuuksien parantamisessa. Aktiiviset asukkaat luovat itse suurelta osin hyvän ja viihtyisän yhteisön.

18 Asukastyöpajojen yhteenveto 18 Asukastyöpaja 4: Teemapalaverit Jos pidän vihreää oksaa sydämelläni, laulava lintu kyllä tulee. Kiinalainen sanalasku Asukastyöpajoissa käsiteltyjen teemaryhmien vetäjät olivat valmistautuneet pitämään aluksi lyhyen esittelyn uusille osallistujille siitä, missä vaiheessa ryhmän työskentely aiheeseen liittyen on menossa. Osallistujat valitsivat sen perusteella itselleen ryhmän, jossa halusivat työskennellä. Osallistujat saivat myös vaihtaa ryhmää ja antaa ajatuksensa myös muiden ryhmien työskentelyyn. Viimeisen pajan tavoitteena oli kiteyttää asukkaiden ääni ja mahdolliset toimenpiteet asian puolesta tässä vaiheessa. YHTEISET TILAT JA YHTEISÖTOIMINTA kirjasi Soile Ryhmässä esiteltiin aikaisempien työpajojen ajatuksia yhteisistä tiloista. Yhteiset tilat edellyttävät yhteistä toimintaa, jota tarvitaan alueelle. Ryhmässä nousi esiin paljon kehittämisideoita, joiden pohjalta päädyttiin seuraaviin toimenpiteisiin. 1) Vapaana olevien tilojen selvittäminen Kaupungilla on paljon tyhjää tilaa, joiden mahdollisuudet asukastoimintaan kannattaa selvittää. Tiedossa olevia tiloja ovat: Sunan navetta Keltainen talo Sunan navetan vieressä Kaupungintalo Aurora Karamzinin kartano Tuomarilan elokuvateatteri Ryhmässä keskusteltiin myös mahdollisuudesta käyttää koulujen ja oppilaitosten tiloja, esimerkiksi Omnia. Koulujen tilojen yhteistä käyttöä rajoittaa monimutkainen tilojen varausjärjestelmä. Lisäksi koululla on ensisijainen oikeus tilojen käyttöön eli tilavaraus voidaan perua. Koulussa on myös koulun imago ja tunnelma. Ryhmässä päätettiin että vapaana olevien tilojen kartoitus aloitetaan tutustumiskäynnillä Sunan navettaan. Vivan sopii ajan kaupungin tilakeskuksen kanssa (Tiina Elo) ja kaikille työpajan osallistujille lähetetään kutsu tutustumiskäynnille. Sunan navetta sijaitsee Espoon keskuksessa Tuomiokirkon läheisyydessä. Lisätietoa Sunan navetasta

19 Asukastyöpajojen yhteenveto 19 Kuva: Sunan navetta 2) Kirstin koulun tilojen käytön selvittäminen Suvelassa sijaitseva Kirstin koulun peruskorjaus käynnistyy ensi syksynä. Korjauksen yhteydessä kouluun rakennetaan noin 1000 neliömetriä tilaa kaupunkilaisten käyttöön. Tiloihin tulee mahdollisesti Espoon työväenopiston toimintaa ja nuorisotila Sentteri, joka tuli esille hankkeen tutkijoiden tekemien toimijaverkoston haastattelujen yhteydessä. Asukkaat voivat osallistua kulttuuritoimen, nuorisopalvelujen tai työväenopiston toimintaan. Tämän lisäksi kuntalaisten (asukkaiden) käyttöön voidaan varata osa koulun tiloista. Tilojen ylläpitäjä on Espoon sivistystoimi. Edellisessä pajassa tuotettiin seuraavia ideoita tiloissa tapahtuvalle toiminnalle. suomenkielen opiskelupiiri taidegalleria kulttuuriharrastuksia bänditiloja elokuvakoulutoimintaa toimintaa nuorille toimintaa maahanmuuttajanaisille toimintaa vanhuksille Ryhmässä sovittiin, että Soile ottaa yhteyttä hankkeen projektipäällikköön Jaana Helliseen ja pyytää mahdollisuutta tapaamiseen. Tapaamisessa voidaan esittää asukkaiden ajatuksia tilojen käytöstä ja jatkotoimista asukkaiden näkemysten kuulemiseksi. Kutsu tapaamiseen lähetetään kaikille asukaspajan osallistujille.

20 Asukastyöpajojen yhteenveto 20 Kuva: Kirstin koulu 3) Maahanmuuttajanaisten suomenkielen oppimisen edistäminen Ryhmässä keskusteltiin siitä, että suomen kielen oppiminen maahanmuuttajille on tärkeää. Usein maahanmuuttajanaiset viettävät paljon aikaa kotona, jonka vuoksi suomen kielen oppiminen hidastuu. Yhteisissä tiloissa voisi järjestää suomenkielen opetusta maahanmuuttajanaisille. Opetukseen tulisi olla helppo pääsy ja sen tulisi olla edullista tai ilmaista. Työssä käyville ja kotona oleville naisille voisi olla opetusta eri aikaan ja mahdollisesti tulisi järjestää lastenhoito (päivällä ja illalla). Naisille voitaisiin levittää tietoa kieliryhmistä päiväkotien, asukaspuiston ja moskeijan kautta. Opetusta voisi antaa työväen opiston lisäksi järjestöt ja opiskelijat. Yhteisissä tiloissa tapahtuva opiskelu lisäisi vuorovaikutusta maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Suomalaiset ja maahanmuuttajat tutustuisivat toisiinsa. Myös maahanmuuttajat voisivat opettaa omaa kieltään suomalaisille. Yhteisessä keskustelussa todettiin, että naisten mukaan saamiseksi on luottamuksen syntyminen tärkein asia. Yhteisen paikan tulisi olla turvallinen. Maahanmuuttajanaisten suomen kielen oppiminen on osa isompaa kokonaisuutta, kun suunnitellaan yhteisiä tiloja eri kulttuureista tuleville. Espoon kaupungin pitäisi olla mukana hankkeessa. Ryhmässä ei toistaiseksi sovittu mitään toimenpiteitä asian edistämiseksi. Asiaan palataan syksyllä yhteisöpajojen yhteydessä. Markkinahumussa on rahaa, mutta kirsikkapuun alla on rauhaa. Japanilainen sananlasku VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ kirjasi Anja 1. Espoo puhtaaksi päivä kaupunki mukaan välineiden, tarjoilun ja ilmoittelun muodossa koulut ja päiväkodit mukaan (informaation kohteena opettajat) kouluissa voisi käydä kertomassa siististä ympäristöstä ja sen merkityksestä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeen kuulumisia Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeessa tapahtuu Selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Hankkeen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sitaatit: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Tulevaisuuden voittajat, 9/2010

Sitaatit: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Tulevaisuuden voittajat, 9/2010 Yhteisöllinen senioritalo Loppukiri - sijainti Kirjasto Loppukirin kohdalla, Hämeentiellä Kauppakeskus ja apteekki vajaankilometrin päässä (kartan alalaitaan päin) Raitiovaunut kaupunkiin n. 100 metrin

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Kutsutut: Kutsu lähetetty tiedoksi laajalla jakelulla. Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille.

Kutsutut: Kutsu lähetetty tiedoksi laajalla jakelulla. Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille. Läntisten kaupunginosien paikallisen kehittämisryhmän, (Lännen Bulevardin Kehrä) työpaja keskiviikkona 12.11.2014 klo 17.00-19.30 Aiheena: Läntisten kaupunginosien asukastilojen tulevaisuus ja uudet mallit

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta Senioritalon juniori Mervi 57 vuotta Muutto pienempään kerrostalo - asuntoon vuokralle tuli ajan- kohtaiseksi lasten poismuuton jälkeen. Samalla toteutin haaveeni siirtolapuutarhamökin hankinnasta. Vuokrakoti

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Asuinalueohjelma 2013 2015 Hanketapaaminen 28.5.2013. Espoon keskuksen kehittämisprojekti visioista tekoihin Projektipäällikkö Kai Fogelholm

Asuinalueohjelma 2013 2015 Hanketapaaminen 28.5.2013. Espoon keskuksen kehittämisprojekti visioista tekoihin Projektipäällikkö Kai Fogelholm Hanketapaaminen 28.5.2013 visioista tekoihin Projektipäällikkö taustaa ja tavoitteita Suvelan kehittämishanke vuodesta 2007. Lähiöohjelma 2008 2011 Silta elävään lähiöön, Espoon kohdealueet Suvela, Soukka

Lisätiedot

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

KERA Tulevaisuuspyörä

KERA Tulevaisuuspyörä KERA Tulevaisuuspyörä Työpaja 11.6.2013 Valtuustotalo Kimmo Rönkä Movense Oy TYÖPAJA: TULEVAISUUSPYÖRÄ ryhmien teemat 1. Houkutteleva korttelikaupunki ja käveltävä ympäristö (kirjurit: Ritva Helminen-Halkola,

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa?

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? kunnalta kaupungilta Nuorisoasuntoliitolta (NAL) yksityisiltä vuokranantajilta esim. VVO ja SATO yksityisiltä henkilöiltä Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä?

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Osallisuus hyvä elinympäristö kestävä elämäntapa kestävä kehitys asukastoiminta

Lisätiedot

VUOKRALAISPÄIV KUOPIOSSA 30.3.2011. Asukasdemokratia Sosiaali-is Olavi Westerinen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari

VUOKRALAISPÄIV KUOPIOSSA 30.3.2011. Asukasdemokratia Sosiaali-is Olavi Westerinen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari VUOKRALAISPÄIV IVÄT KUOPIOSSA 30.3.2011 Asukasdemokratia Sosiaali-is isännöitsijä Olavi Westerinen Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari ASUKASTOIMINTA RASITE VAI RIKKAUS? Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Luonnollisesti lähellä palveluita KarelianKotilot Oy Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 1 Sisältö KarelianKotilot Oy - visio, tavoitteet Hyvinvointikeskus KotKontu -

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Hoivakodissa / kotihoivassa?

Hoivakodissa / kotihoivassa? Johdanto Hoivakodissa / kotihoivassa? Diskreetin valinnan koe Heikki Pursiainen 1 Timo Seppälä 2 1 VATT 2 THL 21. elokuuta 2013 Taustaa Väestö ikääntyy nopeasti, kuten kaikki toistavat ad nauseam. Vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Hangon asemakaavaluonnos

Hangon asemakaavaluonnos Hangon asemakaavaluonnos Työpaja 24.4. Hangossa, tulosten yhteenveto WSP / Mari Siikonen, Teemu Holopainen ja Anri Lindén 28.5.2012 1. Työpajan kuvaus ja aineisto 2. Yhteenveto tuloksista Asemakaavaluonnos

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Eteläisten kaupunginosien paikalliskehittämisen verkostoitumis- ja ideointipaja maanantaina 14.4. klo 18.00-20.00 IDEATORIN TULOKSET

Eteläisten kaupunginosien paikalliskehittämisen verkostoitumis- ja ideointipaja maanantaina 14.4. klo 18.00-20.00 IDEATORIN TULOKSET Eteläisten kaupunginosien paikalliskehittämisen verkostoitumis- ja ideointipaja maanantaina 14.4. klo 18.00-20.00 IDEATORIN TULOKSET Eteläisten kaupunginosien yhteiset kehittämisteemat ja hankeideat Ideatorin

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle Lisäselvityksiä esitetyt kysymykset Lautakunnan esittämät lisäkysymykset: Yleisten tilojen hoito, kuka hoitaa? Keitä talossa tulee asumaan (ulkolaisia

Lisätiedot

Alppikylä Laukkukuja 6

Alppikylä Laukkukuja 6 Alppikylä Laukkukuja 6 Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Mikä on asumisoikeusjärjestelmä? Tarvitset järjestysnumeron paikkakunnan asuntotoimistosta Elinikäinen ja pysyvä oikeus asua Riskitön ja turvallinen

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Lasten mielipiteiden kuuleminen

Lasten mielipiteiden kuuleminen Lasten mielipiteiden kuuleminen Tämän materiaalin tarkoituksena on antaa ohjaajille menetelmiä lasten mielipiteiden kuulemiseen. Harjoitusten avulla kerho ja harrastustoimintaa pystytään kehittämään entisestään

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Kuudes Kerros

Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Kuudes Kerros Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Ilmiö & ongelma Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle parempikuntoisina kuin koskaan aiemmin. Myös muut aktiivisen

Lisätiedot

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. 10.6.2015 SATO StudioKoti

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. 10.6.2015 SATO StudioKoti SATO StudioKoti 1 Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti SATO StudioKoti pähkinänkuoressa 2 500 /kk Räätälöidyt sisustusratkaisut Hyvin varustellut yhteiset tilat Ison asunnon toiminnallisuus Mistä ajatus

Lisätiedot

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 Ideointipaja Yhteenveto 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 - yleiset toiveet Design käsitteen avaus ja laajennus Kansainvälisyyttä Suomeen Kestävä kehitys

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Yhteinen syötävä kaupunkimme

Yhteinen syötävä kaupunkimme Kuva: Rosa Särkkä Yhteinen syötävä kaupunkimme Salla Kuuluvainen 22.8.2014 Viljelyä kaupungissa Palstat ja siirtolapuutarhat Parveke- ja ikkunalautaviljely Pihaviljely kerrostalojen yms. pihoilla Uudet

Lisätiedot

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Johdanto päivän teemoihin Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Kansalaaset tuloo Helsingin Roihuvuoren asukaspuiston yhteissuunnittelu (http://www.roihuvuori.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2199

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot